kuntien ja sote-maakuntien rahoitus3+vä… · tiedolla. •muutoksia rajataan siirtymätasauksella...
TRANSCRIPT
Kuntien ja sote-maakuntien rahoitus
VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto
OSA I: Kuntien rahoitus ja soten talousvaikutukset
VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto
• Mitä kustannuksia ja tuloja kunnilta siirtyy?
• Sote-rahoitukseen liittyvät veromuutokset
• Miten taloudellisia vaikutuksia on kohtuullistettu ja millainen on
uusi valtionosuusjärjestelmä?
• Mitä vaikutuksia siirroilla on kuntien talouteen erityisesti
käyttötalouden näkökulmasta? (omaisuusasioita ei käsitellä)
• Alustavan muutoslaskelman tuloksia
Esityksen sisältö kuntatalouden osalta
Uudistuksella merkittävät vaikutukset kuntien
toimintaan ja talouteen
Sote-maakuntiin:Kuntiin lakisääteiset
tehtävät jatkossa:Ns.
valtionosuustehtävät
- Varhaiskasvatus
- Esi- ja perusopetus
- Kirjastot
- Yleinen
kulttuuritoimi
- Taiteen
perusopetus
Sosiaali- ja
terveydenhuolto
sekä palo ja
pelastustoimi
Lisäksi yleinen toimiala, tekninen toimi ja
vapaaehtoiset muut tehtävät
Kunnista siirretään koko maan tasolla yhtä
paljon kustannuksia ja tuloja sote-maakunnille
PERIAATE:
Kuntien väliset
kunnallisveroprosenttien
vaihteluvälit ja kuntalaisten
veroasteet pysyvät ennallaan
12,63 %:n siirron jälkeen
Siirtyvät sote-palvelujen ja pelastustoimen
kustannukset 19,1 mrd. euroa
Siirrettävät valtionosuudet
6,45 mrd. euroa
Siirrettävät verotulot
12,66 mrd. euroa
• Soten osuus laskennallisista
kustannuksista ja lisäosista, yht.
4,86 mrd. euroa
• Lisäksi 70 % veromenetysten
kompensaatiosta, yht. 1,59 mrd.
euroa
• Yhteisöverosta siirretään n. 0,56
mrd. euroa
• Kunnallisveron tuottoa alennetaan
12,1 mrd. euroa; kaikkien kuntien
kunnallisveroprosentteja
alennetaan 12,63 %-yksiköllä
• Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen
kiristymistä.
• Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä
vähennyksiä sekä valtion ja kuntien veroprosentteja muuttamalla. Samalla valtion- ja
kunnallisverotuksen veropohjat yhdistetään.
• Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan siten, että niillä on
mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon.
• Ansiotulojen verotusta on kevennettävä tämän hetken arvion mukaan n. 185 milj.
eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi.
• Hankintaneutraalisuuden parantamiseksi sote-maakunnalla olisi oikeus saada
palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon verottomiin hankintoihin sisältyvä laskennallinen vero.
Sote-rahoitukseen liittyvät veromuutokset
• Muutoksia kuvataan talouden tasapainotilan muutoksella, jolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen (käyttötulojen ja -kustannusten erotus).
• Siirtyvät kustannukset voivat poiketa yksittäisen kunnan kohdalla merkittävästi siirtyvistä tuloista, koska:
A) sote-kustannuksissa on suuri vaihteluväli
B) kunnallisveron tuotossa on suuri vaihteluväli
C) yhteisöveron jako-osuuksissa on suuri vaihteluväli
D) tulojen tasausjärjestelmässä on suuret muutokset verotulojen vähenemisen seurauksena (tasausraja alenee -> tasauslisät pienenevät merkittävästi).
• Muutoksia kohtuullistetaan:
1) Siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksen muutosrajoitin (+/- 60 % erotuksesta)
2) 5 vuoden porrastetusti aleneva siirtymätasaus ja toistaiseksi pysyvä muutostasaus (muutos enintään +/- 100 €/asukas eli alle 1 vero-%-yksikön tuoton)
3) Lisäksi tulojen tasausjärjestelmän esitettävät muutokset (tasauslisä- ja vähennysprosentteihin) tasaavat osaltaan muutoksia.
Soten vaikutukset kunnan talouteen
vaihtelevat lähtökohtaisesti merkittävästi
• Rakenne sama kuin nykyisin (tarve-erojen ja tulojen tasaus)
• Tarveperustaisesta osasta poistettu ns. sote-osat (mm. sairastavuus ja aikuis-
ja vanhusväestö sekä osa muista kriteereistä)
• Kriteerit muutoin samat kuin nykyisin, mutta uutena hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen lisäosa (100 milj. €)
• Eräiden nykyisten kriteereiden laskentatapaa tarkistetaan hieman sekä
yhtenäistetään sekä poistetaan eräitä aiempia tasausjärjestelyjä
• Suurimmat muutokset tulojen tasausjärjestelmään:
• tasauslisä-% nostetaan 80:stä 90 %:iin sekä
• tasausvähennys-% lasketaan vähintään 30:stä kiinteään 10 %:iin.
• Lisäksi kiinteistövero sisällytetään 50 %:n osuudella tulojen tasauksessa huomioitaviin
verotuloihin. Voimalaitosten osalta tasauksessa huomioidaan vain ydinvoimalaitokset ja niiden
veroprosentteina käytetään tasauksen laskennassa yleistä (keskimääräistä) kiinteistöveroprosenttia.
Uusi valtionosuusjärjestelmä
• Yhdenkään kunnan tasapainotilan muutos ei ylitä yhden
kunnallisveroprosentin tuottoa.
• Sote-tehtävien kustannusten (merkittävät) kasvupaineet poistuvat kuntien
harteilta -> lisää myös ennakoitavuutta.
• Kunnallisveroprosentin tuotto hieman paranee (keskimäärin n. +11 €/asukas)
ja mahdollinen veronkorotus tuo suhteessa budjetin kokoon enemmän tuloja
kuin nykyisin.
• Budjetin puoliintumisen vuoksi talouden tasapainottamiskeinot ovat
rajallisemmat kuin nykyisin.
• Jos kunnalla on jo ennen uudistusta talousvaikeuksia, tilanne voi olla haastava.
• Velat säilyvät ennallaan (pl. osa konsernivelasta poistuu), joten suhteellinen
velkaantuneisuus tuplaantuu.
• Oleellista ovat kuitenkin käytettävissä olevat tulot (= tulot – kustannukset), johon
enintään +/- 100 €/asukas muutos.
Kuntatalouden kestävyydestä sote-
uudistuksen jälkeen
• Nykyinen arviolaskelma on tehty vuoden 2020 tasossa.• 1/2019 talousarviokyselyn tiedot kustannuksista, tulotiedot
valtiovarainministeriöstä.
• Laskelmat ovat alustavia ja niihin liittyy poikkeuksellista epävarmuutta koronaepidemian vaikutusten takia.
• Laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa • Lopullinen laskenta tehdään voimaantuloa edeltävän vuoden tasossa.
• Koronatilanne ei ole näin ollen peruste uudistuksen lykkäämiselle.
• Kustannukset kahden edeltävän vuoden keskiarvona ja tulot edeltävän vuoden tiedolla.
• Muutoksia rajataan siirtymätasauksella siten, että:• muutos voimaantulovuonna +/- 0 €/asukas ja sitä seuraavina vuosina
kasvaen enintään +/-25 €/asukas per vuosi
• muutos rajataan toistaiseksi pysyvään +/- 100 €/asukas enimmäismuutokseen (5. vuodesta eli v. 2027 lähtien)
Alustavien laskelmien tuloksia
As.luku Nykyinen UUSI Muutos
31.12.2018 tasapaino tasapaino
ml. siirtymätas.
€/as €/as €/as
Koko maa 5 488 130 -1 4 5
Varsinais-Suomi 478 582 -154 -123 31
Satakunta 218 624 -62 -61 1
Kanta-Häme 171 364 54 15 -38
Pirkanmaa 517 333 -22 -3 19
Päijät-Häme 207 394 5 -58 -63
Kymenlaakso 166 623 142 166 24
Etelä-Karjala 128 756 79 37 -42
Etelä-Savo 95 414 12 -19 -31
Pohjois-Savo 291 474 -102 -58 44
Pohjois-Karjala 165 569 2 -52 -53
Keski-Suomi 273 283 -23 -79 -57
Etelä-Pohjanmaa 194 316 -75 -39 36
Pohjanmaa 176 193 32 97 65
Keski-Pohjanmaa 68 437 -40 1 41
Pohjois-Pohjanmaa 412 161 -130 -116 13
Kainuu 73 061 -143 -90 53
Lappi 178 522 13 63 50
Helsinki 648 042 260 345 85
Vantaa+Kerava 264 420 -107 -175 -69
Itä-Uusimaa 97 263 23 -60 -83
Länsi-Uusimaa 464 302 84 27 -57
Keski-Uusimaa 196 997 -131 -157 -26
Uusimaa yht. 1 671 024 93 92 -2
Talouden tasapainon muutos kuntaryhmittäin
As.luku Nykyinen UUSI Muutos
31.12.2018 tasapaino tasapaino
ml. siirtymätas.
€/as €/as €/as
Koko maa 5 488 130 -1 4 5
Yli 100 000 as. 2 169 897 24 33 9
40 001-100 000 as. 1 013 940 -2 -8 -6
20 001-40 000 as. 819 892 -12 -16 -4
10 001-20 000 as. 596 663 -22 -10 12
5 001-10 000 as. 543 682 -25 -15 10
2 000-5 000 as. 295 185 -46 -39 7
Alle 2 000 as. 48 871 -127 -99 28
Laskelma sisältäen +/- 100 €/asukas
enimmäismuutostasauksen (= järjestelmä
täysimääräisesti voimassa).
Huom! Koko maan muutos n. +5 €/as
positiivinen johtuen lääkärihelikopterien
kuntien rahoitusosuuden poistumisesta.
• Sote-uudistuksen verkkosivuilta löytyvät kuntakohtaiset
laskelmat ja muu tarkempi tausta-aineisto
• Muutoksia on havainnollistettu suhteuttamalla muutos
laskennallisena paineena kunnallisveroprosenttiin (joko
laskuvarana tai korotuspaineena)
• Seuraava laskentapäivitys syksyllä 2020
• Lisätietoja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston
asiantuntijoilta (ao. verkkosivuilla yhteystiedot)
Kuntakohtaiset laskelmat ja tarkempi tausta-
aineisto
soteuudistus.fi/materiaalit
OSA II: Sote-maakuntien rahoitus
• Rahoituksen määräytyminen koko maan tasolla ja
rahoituksen tarkistaminen
• Sote-maakuntien laskennallinen rahoitusmalli
• Siirtymäkausi
• Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta
Esityksen rakenne
Rahoituksen määräytyminen koko maan
tasolla ja rahoituksen tarkistaminen
• Sote-maakuntien valtion rahoituksen koko maan taso vuonna 2023 perustuu kunnista siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannuksiin.
• Kustannuksia määritettäessä käytetään kunnittaisia vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvoja. Koko maan tasolla kustannukset skaalataan vuoden 2022 tasoon.
• Vuoden 2024 rahoituksen taso tarkistetaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.
• Kustannusten siirto perustuu näin toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin.
Rahoituksen tason määräytyminen koko maan
tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 1/3
• Koko maan rahoituksen tasossa otetaan vuosittain etukäteen huomioon
seuraavat tekijät:
1) Sote-palvelutarpeen arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 % (kahtena
ensimmäisenä vuotena 100 %; ei koske pelastustoimen rahoitusta)
2) Kustannustason arvioitu muutos perustuu maakunnan
kustannusindeksiin (Maakuntaindeksissä ansiotasoindeksin paino on 60 %,
kuluttajahintaindeksin 30 % ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksun
muutoksen 10 %)
3) Sote-maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden
tai laadun muutos
• Tämän lisäksi sote-maakuntien rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen, mikä
takaa sen, että laskennalliset kustannukset eivät erkane todellisista
kustannuksista.
Rahoituksen tason määräytyminen koko maan
tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 2/3
Rahoituksen tason määräytyminen koko
maan tasolla ja rahoituksen tarkistaminen 3/3
Kunnilta siirtyvät kustannukset
Vuosi 2022
(+/-) Tehtävämuutokset
Maakuntaindeksi
Palvelutarpeen kasvu
Laskennalliset kustannukset
vuonna 2022
Vuosi 2023
(+/-) TA/TP 2022 korjaus
(+/-) Tehtävämuutokset
Maakuntaindeksi
Palvelutarpeen kasvu
Laskennalliset kustannukset
vuonna 2023
Vuosi 2024
(+/-) Kustannustason tarkistus(2023 rahoitus)
(+/-) Tehtävämuutokset
Maakuntaindeksi
Palvelutarpeen kasvu
Laskennalliset kustannukset
vuonna 2024
Vuosi 2025
• Yksittäisellä maakunnalla on oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso ei muutoin
turvaa PL 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sote-palvelujen sekä pelastustoimen
palvelujen saatavuutta maakunnassa.
• Lisärahoitusta koskevaan päätökseen voidaan ottaa ehtoja palvelujen vaikuttavuutta,
laatua, määrää tai järjestämisen tehokkuutta koskien.
• Maakunnan saamaa lisärahoitusta ei oteta huomioon kyseisen maakunnan seuraavan
vuoden rahoitusta korottavana tekijänä.
• Lisärahoitus ei suoraan vaikuta maakuntien koko maan rahoituksen tasoon seuraavana
vuonna, mutta se nostaa osaltaan jälkikäteen tehtävässä kustannusten tarkistuksessa
huomioon otettavia maakuntien toteutuneita kustannuksia.
• Lisärahoitusta voidaan myöntää maakunnan hakemuksesta tai valtiovarainministeriön,
sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta.
• Toistuva lisärahoituksen saaminen voi johtaa maakunnan arviointimenettelyyn (2 kertaa
kolmen peräkkäisen tilikauden aikana).
Maakunnan lisärahoitus
• Valtio ja sote-maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään (perusoikeudet, talouden tasapainovaatimus)
• käynnistettävä VM:n päätöksellä STM:n aloitteesta, palveluja koskevat edellytykset sote-järjestämislaissa
• voidaan käynnistää VM:n päätöksellä, taloutta koskevat edellytykset sote-maakuntalaissa.
• Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä
• tekee ehdotuksen sote-maakunnan talouden tervehdyttämiseksi sekä sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.
• Sote-maakunnan viranomaisen toimivallan rajoittaminen menettelyn ja toimenpideohjelman keston aikana.
Sote-maakunnan arviointimenettely
Sote-maakuntien laskennallinen
rahoitusmalli
• Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja yleiskatteista.
• Laskennallinen rahoitusmalli koostuu sote-tehtävien ja
pelastustoimen tehtävien rahoitusmalleista.
• Laskennallisuus kannustaa tehokkuuteen, ja yleiskatteisuus
turvaa sote-maakunnan itsehallinnon rahoituksen
kohdentamisessa.
• Laskennallisen rahoituksen määräytymistekijöiden painot
kiinnitetään ensimmäiseksi vuodeksi, minkä jälkeen niitä
muutetaan tehtävämuutosten ja määräytymistekijöiden
muutosten perusteella.
Yleistä
• Sote-tehtävien laskennallinen rahoitus on pitkälti
tarveperusteinen (81,6 %), ja se perustuu THL:n tutkimukseen
(Häkkinen ym. 2020, ks. tarkemmin seuraava dia).
• Sote-palvelutarpeen lisäksi laskennallisessa mallissa otetaan
huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia
määräytymistekijöitä (4 %).
• Tämän lisäksi rahoitus koostuu asukasperusteisesta (13,4 %)
osasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaavasta
kertoimesta (1 %).
Sote-tehtävien määräytymistekijät 1/2
• Maakuntien väestön laskennallinen sote-palvelutarve
perustuu THL:n tuoreeseen tutkimukseen (Häkkinen ym. 2020).
• Tutkimus perustuu laajoihin yksilötason rekisteriaineistoihin.
• Tutkimuksessa lasketaan regressiomallit terveydenhuollolle,
vanhustenhuollolle ja sosiaalihuollolle.
• Tutkimuksen perusteella on valittu ne kustannuksia selittävät tekijät,
jotka selittävät terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja
sosiaalihuollon kustannuksia tilastollisesti merkitsevästi.
• Tutkimuksen mukaan sote-kustannuksia selittäviä sairauksia on
reilut 50. Tutkimus huomioi myös sosioekonomisia tekijöitä, kuten
tulotasoa ja koulutusta.
Sote-tehtävien määräytymistekijät 2/2
• Pelastustoimen tehtävien laskennallinen rahoitus muodostuu
kolmesta eri määräytymistekijästä.
• Suurin osa rahoituksesta (65 %) määräytyy
asukasperusteisuuden kautta.
• Pelastustoimen tarvetta kuvaavan riskikertoimen kautta
määräytyy 30 % rahoituksesta.
• Pelastustoimen olosuhteita kuvaavan tekijän (vesistöt
huomioiva asukastiheys) kautta kohdennetaan puolestaan 5 %
rahoituksesta.
Pelastustoimen tehtävien määräytymistekijät
• Sote-maakunnan yleiskatteinen laskennallinen rahoitus
määräytyy siis:
• Sote-maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
tehtävien palvelutarvetta kuvaavien tekijöiden kautta (n. 80,4 %)
• asukasperusteisuudesta (n. 14,6 %)
• olosuhdetekijöistä (n. 4 %) sekä
• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteeristä (n. 1 %)
Sote-maakunnan yleiskatteinen rahoitus 1/2
Määräytymistekijät Osuus sote-palveluiden
rahoituksesta
Osuus pelastustoimen
rahoituksesta
Osuus sote-maakuntien
yhteenlasketusta
rahoituksesta
Asukasperusteisuus 13,424 % 65,000 % 14,622 %
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tarvetekijät, josta
Terveydenhuolto
Vanhustenhuolto
Sosiaalihuolto
81,600 %
48,274
16,141
17,185
79,705 %
47,152
15,767
16,786
Pelastustoimen
riskitekijät 30,000 % 0,697 %
Asukastiheys 1,500 % 5,000 % 1,581 %
Vieraskielisyys 2,000 % 1,954 %
Kaksikielisyys 0,350 % 0,342 %
Saaristoisuus 0,113 % 0,110 %
Saamenkielisyys 0,013 % 0,013 %
Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen 1,000 % 0,977 %
Sote-maakunnan yleiskatteinen rahoitus 2/2
Siirtymäkauden rahoitus (2023-2027)
• Uudistuksen voimaantulovuotena siirrytään suoraan täysimääräiseen laskennalliseen
rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti.
• Siirtymätasausta tarkastellaan koko yleiskatteellisen laskennallisen rahoituksen
osalta.
• Vuosittainen rahoituksen muutos nykytilanteeseen verrattuna siirtymäkaudella on
enintään:
• 1. vuosi: 0 euroa/as
• 2. vuosi: +/- 10 euroa/as
• 3. vuosi: +/- 30 euroa/as
• 4. vuosi: +/- 60 euroa/as
• 5. vuosi: +/- 90 euroa/as
• 6. vuosi: +/- 120 euroa/as
• 7. vuosi: +/- 150 euroa/as (toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus)
• Enimmäismuutoksen ylittävä osuus tasataan toistaiseksi pysyvällä
siirtymätasauksella.
Siirtymäkauden rahoitus
Arviolaskelmia sote-maakuntien
rahoituksesta
• Arviolaskelmat on tehty kuntien ilmoittamien tietojen perusteella
(tilinpäätösennakko 2019 ja talousarvio 2020). Tiedot löytyvät tutkihallinto.fi
sivuilta.
• Tietojen perusteelta lasketaan kunnilta siirtyvien sote-kustannusten keskiarvo,
joka korotetaan vuoden 2020 tasoon (19 075 M€). Tästä vähennetään
ympäristöterveydenhuollon kustannus (75 M€) ja kuntien rahoitusosuus
työmarkkinatuesta (386 M€).
• Maakuntien sote-tehtävien rahoitus on siten 18 614 M€ (3 392 €/as).
• Kuntien pelastustoimen tehtävien kustannukset ovat vuoden 2020 tasossa
443 M€ (81 €/as).
• Maakuntien yleiskatteinen rahoituspohja on siten 19 056 M€ (3 472 €/as).
• Määräytymistekijät perustuvat vuoden 2018 tilastotietoihin.
Arviolaskelmia sote-maakuntien
rahoituksesta
Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta
– sote-tehtävien rahoitus (€/as)Asukas- Terveydenhuollon Vanhustenhuollon Sosiaalihuollon Vieraskielisyys-Kaksikielisyys- Asukastiheys- Saaristoisuus- Hyte- Saamelaisuus- Laskennallinen Siirtyvä
Maakunta perusteisuus palvelutarve palvelutarve palvelutarve kerroin lisä kerroin lisä kerroin lisä rahoitus sote-kustannus Muutos
Helsinki 455 1 467 395 452 150 15 0 0 36 0 2 970 3 191 -221
Vantaa ja Kerava 455 1 465 260 463 170 6 1 0 39 0 2 860 2 795 64
Länsi-Uusimaa 455 1 416 277 408 120 32 8 0 33 0 2 749 2 948 -198
Itä-Uusimaa 455 1 590 478 485 54 76 26 0 39 0 3 201 3 009 192
Keski-Uusimaa 455 1 521 345 468 48 0 8 0 36 0 2 882 3 036 -154
Varsinais-Suomi 455 1 672 556 560 68 15 21 28 30 0 3 405 3 432 -27
Satakunta 455 1 717 675 647 33 0 33 0 47 0 3 609 3 577 32
Kanta-Häme 455 1 743 640 614 39 0 28 0 30 0 3 548 3 349 200
Pirkanmaa 455 1 644 525 543 46 0 24 0 32 0 3 269 3 320 -50
Päijät-Häme 455 1 765 718 647 49 0 25 0 28 0 3 688 3 363 324
Kymenlaakso 455 1 790 760 666 58 2 25 0 34 0 3 791 3 935 -144
Etelä-Karjala 455 1 734 682 614 58 0 38 0 33 0 3 615 3 587 28
Etelä-Savo 455 1 873 849 770 31 0 87 14 30 0 4 109 4 052 57
Pohjois-Savo 455 1 835 738 722 29 0 67 8 36 0 3 890 3 982 -92
Pohjois-Karjala 455 1 851 745 778 35 0 105 0 30 0 3 999 3 608 390
Keski-Suomi 455 1 682 597 639 32 0 54 0 28 0 3 487 3 291 196
Etelä-Pohjanmaa 455 1 801 782 678 20 0 66 0 36 0 3 838 3 703 136
Pohjanmaa 455 1 538 543 498 66 131 39 19 33 0 3 321 3 506 -185
Keski-Pohjanmaa 455 1 727 646 668 28 23 68 0 38 0 3 653 3 473 180
Pohjois-Pohjanmaa 455 1 598 527 694 27 0 82 1 33 0 3 418 3 314 105
Kainuu 455 1 829 868 791 26 0 255 0 40 0 4 265 4 225 39
Lappi 455 1 750 693 776 27 0 479 0 33 14 4 227 4 050 177
Manner-Suomi 455 1 637 547 583 68 12 51 4 34 0,46 3 392 3 392 0
%-osuus rahoituksesta 13,424 % 48,274 % 16,141 % 17,185 % 2,000 % 0,350 % 1,500 % 0,113 % 1,000 % 0,013 %
Min -221
Sote-palvelutarpeen kautta 81,60 % Maks 390
Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta –
pelastustoimen tehtävien rahoitus (€/as)Asukas- Asukastiheys- PelastustoimenLaskennallinen Siiryvä
Maakunta perusteisuus kerroin riskikerroin rahoitus Pelan kustannus Muutos
Helsinki 52 0 11 64 65 -1
Vantaa ja Kerava 52 0 23 75 51 24
Länsi-Uusimaa 52 1 22 76 71 4
Itä-Uusimaa 52 3 24 79 106 -26
Keski-Uusimaa 52 1 27 80 77 3
Varsinais-Suomi 52 3 28 83 75 8
Satakunta 52 3 33 89 102 -13
Kanta-Häme 52 2 29 83 75 9
Pirkanmaa 52 2 24 78 78 -0
Päijät-Häme 52 2 30 84 96 -12
Kymenlaakso 52 3 35 90 97 -7
Etelä-Karjala 52 3 31 87 102 -15
Etelä-Savo 52 8 30 90 95 -5
Pohjois-Savo 52 5 24 82 82 -0
Pohjois-Karjala 52 8 27 87 80 7
Keski-Suomi 52 4 26 83 95 -12
Etelä-Pohjanmaa 52 4 30 87 97 -11
Pohjanmaa 52 6 19 78 82 -4
Keski-Pohjanmaa 52 8 42 102 101 1
Pohjois-Pohjanmaa 52 6 18 76 73 3
Kainuu 52 20 30 102 102 0
Lappi 52 33 25 111 99 11
Manner-Suomi 52 4 24 81 81 0
%-osuus rahoituksesta 65,000 % 5,000 % 30,000 %
min -26
maks 24
Arviolaskelmia sote-maakuntien rahoituksesta –
yleiskatteinen rahoitus (€/as)
Asukas- Terveydenhuollon Vanhustenhuollon Sosiaalihuollon Vieraskielisyys- Kaksikielisyys- Asukastiheys- Saaristoisuus- Saamelaisuus- Pelastustoimen Laskennallinen Siirtyvät
Maakunta perusteinen palvelutarve palvelutarve palvelutarve kerroin lisä kerroin lisä Hyte lisä riskikerroin rahoitus kustannukset Muutos
Helsinki 508 1 467 395 452 150 15 0 0 36 0 11 3 033 3 256 -222
Vantaa ja Kerava 508 1 465 260 463 170 6 1 0 39 0 23 2 935 2 847 88
Länsi-Uusimaa 508 1 416 277 408 120 32 9 0 33 0 22 2 825 3 019 -194
Itä-Uusimaa 508 1 590 478 485 54 76 29 0 39 0 24 3 281 3 115 165
Keski-Uusimaa 508 1 521 345 468 48 0 8 0 36 0 27 2 962 3 113 -151
Varsinais-Suomi 508 1 672 556 560 68 15 23 28 30 0 28 3 488 3 507 -19
Satakunta 508 1 717 675 647 33 0 36 0 47 0 33 3 698 3 679 19
Kanta-Häme 508 1 743 640 614 39 0 30 0 30 0 29 3 632 3 423 208
Pirkanmaa 508 1 644 525 543 46 0 25 0 32 0 24 3 347 3 398 -50
Päijät-Häme 508 1 765 718 647 49 0 27 0 28 0 30 3 772 3 459 313
Kymenlaakso 508 1 790 760 666 58 2 28 0 34 0 35 3 881 4 032 -151
Etelä-Karjala 508 1 734 682 614 58 0 41 0 33 0 31 3 702 3 689 13
Etelä-Savo 508 1 873 849 770 31 0 95 14 30 0 30 4 199 4 147 53
Pohjois-Savo 508 1 835 738 722 29 0 72 8 36 0 24 3 972 4 065 -92
Pohjois-Karjala 508 1 851 745 778 35 0 112 0 30 0 27 4 085 3 688 397
Keski-Suomi 508 1 682 597 639 32 0 58 0 28 0 26 3 570 3 386 184
Etelä-Pohjanmaa 508 1 801 782 678 20 0 70 0 36 0 30 3 925 3 800 125
Pohjanmaa 508 1 538 543 498 66 131 45 19 33 0 19 3 399 3 588 -189
Keski-Pohjanmaa 508 1 727 646 668 28 23 76 0 38 0 42 3 755 3 574 181
Pohjois-Pohjanmaa 508 1 598 527 694 27 0 89 1 33 0 18 3 495 3 387 108
Kainuu 508 1 829 868 791 26 0 275 0 40 0 30 4 366 4 327 39
Lappi 508 1 750 693 776 27 0 512 0 33 14 25 4 338 4 149 189
Manner-Suomi 508 1 637 547 583 68 12 55 4 34 0,5 24 3 472 3 472 0
%-osuus rahoituksesta 14,622 % 47,152 % 15,767 % 16,786 % 1,954 % 0,342 % 1,581 % 0,110 % 0,977 % 0,013 % 0,697 %
min -222
80,401 % maks 397Palvelutarpeen kautta
• Sote-maakuntalaskelmia päivitetään vielä useaan kertaan
ennen uudistuksen voimaantuloa.
• Laskelmat ovat alustavia ja niihin tulee suhtautua
poikkeuksellisen varauksellisesti koronakriisin vaikutusten
takia.
• Seuraavan kerran arviolaskelmia päivitetään syyskuussa 2020.
• Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Helmi-
maaliskuussa päivitetään kustannuspohja sekä
määräytymistekijät. Syys-lokakuussa tehdään tarkistus
kustannuspohjaan toteutuneen tiedon perusteella.
Arviolaskelmia sote-maakuntien
rahoituksesta - yhteenveto
Kiitos!
Titteli Etunimi Sukunimi