4 2 0 0 8

Kunnat muuttuvat

Risto Parjanne Paras-hankkeestaHämeenlinna, Kouvola, Länsi-Turunmaa, SaloKUMULAlle uusi valtuusto ja strategia

Kiitos ja kumarrus!

Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, kumula@kumula.fi TOIMINNAN-

JOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh. 0400 811 886, reija.ala-peijari@kumula.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Jussi Näri, puh. 0201 235 385 ja 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heik-kilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN

KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-

3605 3. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi KANSIKUVA KUMULAn hallitus kuunteli kiinteistö-kehitysjohtaja Jarmo Kulmalaa syysseminaarissaan Hämeenlinnassa. Kuva Maarit Helén.

KUMULALAINEN sivu 7 Maritta Naumanen

PALKITTU KUMULALAINEN sivu 13 Seppo Juntti

UUSI JÄSEN sivu 13 Annu Kuusisto

AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä

KUN TARVITSET... sivu 15 Tärkeät yhteystiedot

SVENSK RESUMÉ sivu 15

Meillä on uusi valtuusto! Onnea kaikille valtuustoeh-dokkaiksi asettuneille, sillä teidät on valittu KUMULAn uuteen valtuustoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kiitos myös kaikille teille, jotka olitte mukana muodostamassa valitsijarenkaita ja esittämässä valtuutettuja. Tämän työn tuloksena saamme uuden valtuuston, jonka toiminnasta uskon tulevan erittäin hyvää ja rakentavaa. Samalla kiitän vanhaa valtuustoa sen tekemästä työstä!

Valtuuston syyskokouksessa olivat jo mukana myös ne uudet, jotka aloittavat varsinaisen valtuustouransa ensi vuoden alusta, ja yhteistyö ja -toiminta tuntui lähtevän heti hienosti käyntiin. Tuleva valtuustomme on hyvä yhdistelmä vanhaa ja uutta, kokemusta ja nuo-ruutta sekä erilaisista kuntatehtävistä tulevia jäseniä. Erityisen iloinen olen siitä, että val-tuustomme sai nyt ensimmäiset opiskelijajä-senet. Valtuuston kokouksessa ilmeni selvästi, että nuoria ja heidän edustajiaan olemme joukkoomme kaivanneetkin – niin paljon heille esitettiin toiveita, odotuksia sekä opiskelijoiden elämään ja työuran alkuun liittyviä kysymyksiä.

Kirjoittaessani marraskuun myrskyisenä yönä tätä pää-kirjoitusta, valtuuston seminaari ja kokous ovat tuoreessa muistissani parin päivän takaa. Tuon viikonlopun aikana teimme historiaa ja hyväksyimme liittomme ensimmäisen strategian, toiminta-ajatuksen sekä vision vuosille 2009–2012. Niitä käsitellään enemmän tämän lehden sivulla 4. Minuun teki erittäin suuren vaikutuksen se paneutuminen ja ne monet keskustelut, joita niin hallitus kuin valtuutetut kävivät strategiaprosessin aikana. En voi muuta kuin jälleen kerran ihaillen ihmetellä kumulalaisten osaamista, taitoa ja tahtoa toimia yhteiseksi hyväksi.

Olen monesti miettinyt, onko meidän todella pakko laatia itsellemme nykyisissä johtamis- ja organisaatiokes-kusteluissa jatkuvasti esiin nousevia visioita, missioita ja strategioita. Emmekö pystyisi toimimaan ilman niitäkin aivan yhtä hyvin? Eikö riittäisi, että meillä on hyvä toiminta-suunnitelma ja talousarvio? Pitääkö kaikkia muotivirtauksia noudattaa? Varmasti olisimme voineet olla ilmankin strate-giaa, mutta nyt kun se on tehty, se antaa aivan toisenlaisen varmuuden siitä suunnasta, johon haluamme KUMULAa kehittää. Olemme yhdessä miettineet, mitkä ovat niitä

asioita, joita haluamme tulevaisuudessa hoitaa ja kuinka parhaiten pystyisimme huolehtimaan jäsentemme

eduista. Näitä nyt sovittuja askelmerkkejä seuraten on hyvä suunnistaa kohti tulevaa.

Tämä syksy on ollut vilkasta toiminnan aikaa KUMULAssa ja varmasti myös sen

jäsenille. Me valitsimme oman valtuustomme sa-moin kuin asukkaat tekivät kotikunnissaan. Monet

kunnat ovat isojen muutosten keskellä; yhdistymässä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ottamassa käyttöön aivan

uusia toimintamalleja. Nämä kaikki ovat varmasti heijas-tuneet useimpien kumulalaisten elämään ja työhön. Siksi toivon, että te kaikki voisitte vähitellen rauhoittua nautti-maan joulusta ja menneen vuoden työn tuloksista!

Kuluneesta vuodesta kiittäen toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja rentouttavaa joulua sekä hyvää alkavaa vuotta!

Maarit Helénpäätoimittaja

K U M I N A 4 / 2 0 0 8 3

Onnea uudelle valtuustolle!

KUMULA sai uuden liittovaltuuston

Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n liittovaltuustovaali pidettiin lo-kakuussa. Jäsenet asettivat ehdokkaita ja asettuivat itse ehdolle – lämpimät kiitokset kaikille ehdokasasetteluun osallistuneille aktiivisuudesta!

Määräaikaan mennessä asetettiin 22 ehdokasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Liiton sääntöjen mukaan liittovaltuuston jäsenten lukumäärä voi vaihdella 17:sta 25:een. Uusi val-tuusto syntyi siten ns. sopuvaalilla, koska ehdokkaita oli vähemmän kuin valtuustopaikkoja. Myös nyt työnsä päättävässä, vuodesta 2005 toiminees-sa liittovaltuustossa oli 22 jäsentä.

Liiton toivoma kattava alueellinen edustus ei ehdokasasettelussa kuiten-kaan täysin toteutunut: Ahvenanmaal-ta ja Lapista ei ole edustajia uudessa valtuustossa. Sen sijaan opiskelijajä-senet saavat ilahduttavasti nyt ensi kertaa omat edustajansa KUMULAn valtuustoon, kun Jarno Moisala aloit-taa kautensa valtuutettuna ja Juho Järvenpää ja Maria Teikari ovat vara-valtuutettuja.

Osa uusista valtuutetuista oli läsnä jo valtuuston seminaarissa marraskuun alussa Hämeenlinnassa, vaikka uusi valtuustokausi käynnistyykin vasta ensi vuoden alusta. Uuden valtuuston ensimmäisen kokouksen yhteydessä järjestetään sen varsinaisille ja varajä-senille perehdyttämistilaisuus.

Ehdokasasettelu toteutuminen vaalipiireittäin:

Vaalipiiri Paikkoja Ehdokkaita

Ahvenanmaa 1 0 Etelä-Suomi 8 9Itä-Suomi 3 2Lappi 2 0Länsi-Suomi 8 8Oulu 3 3

Yhteensä 25 22

T E K S T I R E I J A A L A - P E I J A R I K U V A M A A R I T H E L É N

KUMULAn liittovaltuusto seuraavalle nelivuotiskaudelle syntyi sopuvaalilla. Uuteen valtuustoon tulee 22 edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Ensimmäistä kertaa KUMULAn valtuustossa on myös opiskelijajäsenillä edustus.

Uuden valtuuston 2009–2012 kokoonpano vaalipiireittäin:

Varsinainen jäsen Varajäsen Varsinainen jäsen Varajäsen

Etelä-Suomi

Pulkkinen Tuula Ritala Leenakirjastotoimen johtaja kv. asioiden päällikköJärvenpää ArtjärviVarkila Leila Pellikainen Piiamusiikkiterapeutti musiikkiterapeuttiVääksy LahtiNaumanen Maritta Tonteri Petrikirjastonhoitaja kirjastonhoitajaKouvola KouvolaIsokivijärvi Irmeli Nikkilä Liisakirjastonjohtaja aluekirjastonjohtajaHauho HämeenlinnaRissanen Jaana Lähde Kirsihallintojohtaja kirjastonjohtajaVääksy Lahti Andersson Helena Melén Outiinformaatikko toimistopäällikköKirkkonummi VantaaRasimus Jouni Hägglund Marianneympäristösuunnittelija vs. kirjastotoimenjohtajaRiihimäki RiihimäkiKiiski Riikka Rautavuo Piritainformaatikko kirjastonjohtaja/opiskelijaHollola Lahti Särkimäki Lasse Laakso-Kangas Siljasivistystoimen tarkastaja koulutoimenjohtajaTervakoski Hämeenlinna

Itä-Suomi

Röynä Pirjo Korhonen Tuulaosastonjohtaja kirjastotoimenjohtaja evpKuopio KuopioJormanainen Pentti Pötsönen Ullarehtori informaatikkoJoensuu Joensuu

Länsi-Suomi

Moisala Jarno Järvenpää Juhoopiskelija opiskelijaTampere TampereRaukola Rauni Lampinen Eevakirjastojohtaja ruokapalvelujohtajaVaasa VaasaSihvonen Raili Lampola-Autio Susannaerikoiskirjastohoitaja informaatikkoTampere TampereMatilainen Mielikki Martikainen Hannakirjastonjohtaja osastonjohtajaJyväskylä JyväskyläVaattovaara Jukka Pälmä Pekkaprojektisihteeri yhteyssihteeriTampere TampereTamminen Timo Nummelin Airikirjastonjohtaja kirjastotoimenjohtajaKangasala NokiaJustander Arja Pohjalainen Marjutarkistosihteeri aluekirjastonjohtajaKangasala TampereRautiainen Pekka Teikari Marianuorisosihteeri opiskelijaLittoinen Tampere

Oulu

Seppänen Raija Mattila Eevakirjastotoimenjohtaja kirjastotoimenjohtajaHaukipudas OulunsaloTranberg Riitta Nahkanen Kirsikirjastonjohtaja kirjastonhoitajaLiminka HaapajärviKivioja Reino Karikumpu Päivihankevalmistelija hallintojohtajaNivala Nivala

Helena Andersson (vas.), Raija Seppänen, Jarno Moisala, Riikka Kiiski ja Pirjo Röynä ovat KUMULAn uusia valtuutettuja.

4K U M I N A 4 / 2 0 0 8

koulutuskenttä muuttuu, mikä mahdol-listaa uusien jäsenryhmien rekrytoinnin. Hallitusohjelmalla ja valtionosuuksi-en muutoksilla, kuten määrärahojen tiukkenemisella, on järjestöön välilli-siä vaikutuksia. Kolmikantasopimusten tulevaisuus ja paikallinen sopiminen lisäävät paineita luottamusmiesten kou-luttamiseen.

Jäsenmäärän muutos suhdannevaihte-luissa on ekonomisista muutostekijöistä tärkein. Lomautukset ja investointien lykkääntyminen sekä veropäätökset vai-kuttavat suoraan jäsenmäärään ja jä-senmaksun suuruuteen ja toisaalta kas-vattavat KUMULAn työmäärää. Jäsentä kiinnostaa se lisäarvo, jonka hän saa liitolta jäsenmaksunsa vastineeksi.

Sosiaalisia muutostekijöitä ovat jä-senten eläköityminen ja työn projekti-luotoisuuden lisääntymien sekä yleinen kiinnostus ay-toimintaan. Teknologisia tekijöitä ovat jäsenpalvelujen tarpeen reaaliaikaisuus ja internet-maailman mahdollisuudet. Ekologisten tekijöiden myötä jäsenistö vaatii liitolta muutok-sia ja kannanottoja ympäristökysymyk-siin.

Tavoitteellinen tulevaisuusEri analyysien perusteella laadittiin KUMULAlle toiminta-ajatus, visio ja strategiset päämäärät. Hyvinvoinnilla toiminta-ajatuksessa tarkoitetaan am-mattijärjestön toimivallan piirissä olevia toimia, kuten inhimilliset työolot ja työ-aikakysymykset.

Liiton on onnistuttava tulevaisuudes-saan seuraavissa asioissa, jotta se saavut-taisi visiossa asettamansa tavoitteet:

• jäsenmäärän kasvattaminen (paino- pisteenä opiskelijat) sekä jäsenpito• vahvan talouden turvaaminen• toiminnan resurssien varmistaminen ja oikea kohdistaminen• kokonaistumisen edistäminen Akavan Erityisaloissa sekä yhteistyö- mahdollisuuksien etsintä• jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen• jäsenetujen palveluvalikoiman uudistaminen

Nämä strategiset tavoitteet näkyvät valtuuston hyväksymässä KUMULAn toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009. Jäsenmäärää ja -pitoa pyritään kasvatta-maan messunäkyvyydellä ja mainonnalla sekä alueellisella toiminnalla. Nelivuoti-sen strategiakauden tavoitteeksi on ase-tettu kasvattaa liittoa niin, että vuonna 2012 meillä on 3 500 jäsentä. Viestintää tehostetaan muun muassa visuaalisen ilmeen uusimisella ja verkkoviestinnän kehittämisellä. Jäsenpalveluita vahvis-tettiin välittömästi päätöksellä kustantaa jäsenelle myös TJS-koulutuksen matka-kulut.

Strategia jäsenten eduksi

Hallituksen ja valtuuston seminaareissa KUMULAn strategiatyöhön osallistuivat Anneli Heikkilä (vas.), Reija Ala-Peijari, Tarja Vuorinne ja Reino Kivioja sekä Rauni Raukola ja Jouni Rasimus.

T E K S T I M A A R I T H E L É N , T U I J A H E I K K I L Ä K U V A T M A A R I T H E L É N

KUMULAn valtuusto teki marraskuussa historiaa hyväksyessään kokouksessaan liiton ensimmäisen strategian, toiminta-ajatuksen ja vision. Niiden mukaisesti kehitetään liiton toImintaa vuodet 2009–2012. Strategia tulee tehostamaan liiton toimintaa erityisesti edunvalvonnassa ja korostaa entistä tehokkaampaa työskentelyä jäsenkuntamme hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n strategia valmistui vauhdilla mutta silti tarkkaan mietittynä ja perinpohjaisen työn tuloksena. Strategiaprosessi käyn-nistyi syyskuun puolivälissä Hämeenlin-nassa pidetyssä hallituksen seminaarissa ja päätettiin liittovaltuuston seminaarissa Hämeen Linnassa marraskuun alussa.

Työn etenemistä vauhditti konsulttina kehitysjohtaja Lauri Salmivalli NetEffect Oy:stä. Hänen johdollaan hallitus teki toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyy-sit ja KUMULAn sisäisen SWOTin. Halli-tus määritteli kullekin jäsenryhmälle tarpeet ja odotukset, keinot ja palvelut. Muutostekijöitä pohdittiin PESTE-puite-analyysin (poliittiset, ekonomiset, sosiaa-li set, teknologiset, ekologiset muutosteki-jät) avulla.

Liiton kannalta tärkeimmiksi poliit-tisiksi muutostekijöiksi nostettiin Paras-hankkeen mukanaan tuomat kuntaraken-teen suuret muutokset, jotka saattavat vähentää virkoja ja toimia niin kirjas-to-, hallinto- kuin suunnittelupuolella, muuttavat jäsenistön työtehtäviä vaati-vammiksi ja vähentävät uusien jäsenten rekrytointipohjaa. Samanaikaisesti myös

KUMULAn toiminta-ajatus:Me olemme akavalainen kunta-alan asiantuntijoi-den ja johtotehtävissä toimivien ammattijär-jestö, joka huolehtii jäsen-tensä edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista.

KUMULAn visio 2012:Me olemme akavalainen asiantuntija- ja johto-tehtävissä toimivien vahva ja suuntaa näyttävä ammattijärjestö. Tuemme jäsentemme työtä hyvin-voinnin ja korkealaatuis-ten palvelujen tuottami-seksi kuntalaisille.

KUMULAlle tulevaisuuden suuntaviitat

5K U M I N A 4 / 2 0 0 8

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen eli kunta- ja pal-velurakenneuudistuksen. Sen puitelaki on voimassa helmikuusta 2007 vuoden 2012 loppuun.

Paras-hankkeen tavoitteena on turvata kuntien vastuulla olevat hyvinvointipal-velut asukkaille myös tulevaisuudessa. Elokuun loppuun mennessä 2007 kaik-kien kuntien tuli jättää valtioneuvostolle suunnitelmansa rakenteidensa uudis-tamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Kaupunkien tuli laatia myös suunnitelma seudullisen yhteistyön lisäämisestä.

Uudistuksella on pyritty elinvoimai-seen, toimintakykyisen ja eheään kunta-rakenteeseen. Kun 1980-luvulla toteutet-tiin vain neljä kuntaliitosta ja 1990-luvul-la kahdeksan, Paras-hanke on potkaissut vauhtiin ennätysmäärän yhdistymisiä.

– Kuntaliitoksia on syntynyt odotet-tua enemmän, historiallinen määrä. Sa-manaikaisesti kunnissa on uudistettu palvelutuotantoa monella tavoin, kun kunnat ovat joutuneet tehostamaan toi-miaan taloudellisista syistä. On syntynyt terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, erilaisia sähköisiä verkkoja ja tilaaja–tuot-taja-malleja ja käyty läpi palvelupisteitä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Par-janne sanoo.

Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-aluei-ta koskevien ratkaisujen jälkeen kunnissa onkin suuntauduttava palvelurakentei-den, tuotantotapojen ja -prosessien ke-hittämiseen palvelujen laadun ja saata-vuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

– Työ jatkuu ja tulee tehostumaan, kun menemme kohti aiempaa talou-dellisesti hankalampia aikoja. Kunnissa ei voi ajaa muutoksia samalla tavalla kuin teollisuudessa, mutta liikkeelle lai-tettu merkittävä muutosaalto jatkuu tulevina vuosina. Kun talous tiukkenee, on kunnissa mietittävä koko ajan, mihin ratkaisut riittävät. Talouden muutos voi kuitenkin olla niin nopea ja raju, että se-kin päälle joudutaan tekemään jotakin.

Parjanne pitääkin Paras-hanketta tässä vaiheessa onnistuneena.

– Näkyviä vaikutuksia, kuten rakenne-muutoksia, on tapahtunut. Kuntaliitok-sista on monenlaisia mielipiteitä, mutta kuten reunaehto sanelee, liitos on tehtävä vapaaehtoisesti, ja siihen on päätöksen-teossa oma järjestelmänsä. Voi olla, että kun tarkastellaan kymmenen vuoden kuluttua, mihin on tultu, olemmekin jär-jestelmässä, jota joku voi sanoa sekavaksi, koska se mahdollistaa erilaisten tapojen käytön. En sano, että kaikilla pitää olla samaa, mutta sekavuutta joudutaan var-maan tulevaisuudessa oikaisemaan.

Esimiehet ratkaisevat liitoksen onnistumisenKuntaliitoksissa laki takaa viideksi vuo-deksi kuntien työntekijöille työpaikan vaikka itse työ voikin muuttua. Hen-kilöstön asema tulee kuntaliitoksissa huomioida jo suunnitteluvaiheessa, ja heitä koskevat ratkaisut on tehtävä mah-dollisimman varhain.

Työpaikkansa säilyttäneenäkin etenkin esimiehet ja asiantuntijat ovat joutuneet ja joutuvat kunnissa kovan eteen.

Kuntaliiton ja Lapin yliopiston kolme-vuotisen tutkimuksen mukaan esimiehet ratkaisevat kuntaliitoksen onnistumisen, ja heidän kykynsä johtaa alaisiaan ovat liitoksen onnistumiselle ratkaisevia. Eni-ten kuntaliitoksesta johtuvia muutoksia kohdistuu talouden ja hallinnon henki-löstöön. Tulokset kävivät ilmi kuuden kuntaliitoksen henkilöstön kokemuk-sista. Tutkimuskunnat olivat Kangasala, Parikkala, Rovaniemi, Seinäjoki, Ulvila ja Äänekoski.

– Kuntaliitoksiin sitoutuu paljon tunnetta, ja kun päätös on tehty ja sitä ryhdytään laittamaan toimeen, tilanne kuumenee ja kiihtyy. Eritason esimiehet joutuvat kovimpaan helteeseen tekemään käytännön muutokset. Ohjausta ja opas-tusta ei kukaan ehdi heille antaa. Vaikka käytännössä työsuhdeturva annetaankin, ihmiset ovat huolissaan siitä, mikä on

heidän paikkansa ja kuka pomonsa. Ky-symyksiä on miljoonittain, eikä esimie-hille ymmärrettävästi jää tarpeeksi aikaa. Vuosikin kuntaliitoksen toteuttamiseen on tiukka aikataulu.

Esimiesten työ ei helpotu kuntaliitok-sen H-hetkenkään koitettua.

– Uskon, että uudessa kunnassa kestää toiminnan alussa yhden vuoden kierron ennen kuin kaikki on käyty kerran läpi. Siinä on esimiehillä todella hirveästi työtä. Täytyy kyllä erittäin paljon hattua nostaa ja todeta, että esimiehet ovat aivan keskeisessä asemassa muutoksen teossa, Parjanne kiittelee.

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä K U V A K U N T A L I I T T O / H E L I S O R J O N E N

PARAS kuntien parhaaksiParas-hanke on onnistunut tehtävässään uudistaa kuntien rakenteita ja palveluita: se on poikinut ennätysmäärän kuntaliitoksia ja kunnissa on uusittu palvelutuotantoa ja toimintamalleja. Esimiehet ovat muutosten onnistumisessa ensiarvoisessa asemassa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne nostaakin hattua heidän vaikeassa tilanteessa tekemälleen työlle.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvostaa esimiesten kuntaliitoksissa tekemää työtä.

K U M I N A 4 / 2 0 0 8 6

Vuoden 2009 alussa Hauho, Kalvola, Lammi, Ren-ko ja Tuulos liitetään Hämeenlin-nan kaupunkiin. Päätös tehtiin kun-tien valtuustoissa marraskuussa 2007.

Asukkaita tulee olemaan noin 65 300. Hämeenlinnalaisten osuus väestöstä on peräti 74 %. Uusi kaupunki ei kuiten-kaan saanut joukkoonsa alueen kaikkia kuntia: Janakkala ja Hattula eivät lähte-neet mukaan liitokseen.

Uusi Hämeenlinna ottaa käyttöön tilaaja–tuottaja-mallin. Yksi avainhenki-löistä on Timo Koivu, nykyisen Hämeen-linnan kulttuuri- ja hallintopäällikkö, tulevan organisaation kulttuurin tilaa-japäällikkö.

– Tulemme soveltamaan tilaaja–tuot-taja-mallin toimintatapaa joustavasti. Muutos on prosessi, eikä millään lailla valmis 1.1.2009, vaan olemme vasta lähtökuopissa. Ensi vuoden budjetti teh-dään vanhalla tavalla. Palvelusopimuksia ja tuotteistamista mietimme pikkuhiljaa, Timo Koivu sanoo.

Palvelujen tilaaminen ei ole nytkään Hä-meenlinnassa vierasta kulttuurin osalta.

– Kaupunki ei toteuta kuin kirjasto- ja museopalvelut, muu ostetaan erilai-silta toimijoilta. Teatteri ja Verkatehdas ovat osakeyhtiöitä, Vanajaveden Opisto erillinen kuntayhtymä, Sibelius-opisto yhdistys. Emme puutu siihen, miten palvelu tuotetaan, mutta kaupungin ääni tulee kuulumaan enemmän strategisena sopimusohjauksena.

Kirjasto ja kansalaisopisto ovat oike-astaan olleet ainoat kuntien omat kult-tuuripalvelut kaikissa Hämeenlinnaan yhdistyvissä pienissä kunnissa.

– Vanajaveden Opisto toimii kahdek-san kunnan alueella, ja myös musiik-kiopistolla on opetusta ympäristökun-nissa. Muuten kulttuuritoimintaa on pikkukunnissa vaihtelevasti, eikä kunnan panos ole missään suuri. Vain Kalvolalla

on ollut päätoiminen kult-tuurisihteeri. Nyt hän siirtyy

yhteiseen kehittämisyksikköön suunnittelijaksi.Alueen kulttuuripalvelut tulevat

jatkossakin keskittymään Hämeenlin-naan.

– Siitä meillä on huoli, miten saamme kunnissa säilymään aktiivisen kulttuuri- ja kansalaistoiminnan, koska resursseja ei ole. Toiminta pitää saada pyörimään avustuksilla.

Koivu ei muutenkaan usko kulttuurin saavan lisäresursseja.

– Taloudellinen tilanne on hankala ja arvaamaton, mutta kulttuurilla on suuri merkitys uuden Hämeenlinnan imagon luomisessa.

Hämeenlinnan palvelut järjestetään elämänkaariajattelun mukaisesti, ja lau-takuntajako seuraa sitä. Kulttuuri- ja liikunta ovat edustettuina läpi elämän-kaaren.

– Ajattelu sopii meille oikein hyvin. Kulttuuri sijoittuu lasten- ja nuorten ja elämänlaatulautakuntiin mutta myös ikäihmisten sekä terveyden ja toiminta-kyvyn edistämisen lautakuntiin.

Vapaa-aika- ja kulttuuriasioista vastaa pääosin elämänlaatulautakunta. Kulttuu-ri ja kirjasto muodostavat tilaaja-tiimin. Uutta on lautakuntien kehittämisyk-sikkö.

– Toivon mukaan kulttuuri vahvistuu elämänkaariajattelussa niin, ettei se jää erilliseksi sektoriksi vaan on osa ihmis-ten elämää.

Kuntaliitos muuttaa kirjastonjohtajien nimikkeet ja asemanKuntaliitos ei sinänsä vaikuta kuuden hämäläiskunnan kirjastopalveluihin.

– Kirjastot ovat kymmenisen vuotta tehneet seudullista yhteistyötä ja käyt-täneet samaa järjestelmää. Lisäresursseja kuntaliitos ei tuo, mutta voisi kuvitella,

että suuremmassa yksikössä on enemmän liikkumavaraa esimerkiksi sijaistuksiin. Palvelut paranevat selvästi siltä osin, että yhdistyvistä kunnista aiemmin vain kah-della on ollut kirjastoauto, ja nyt autot alkavat kiertää uuden Hämeenlinnan koko alueella, Timo Koivu kertoo.

Kirjastoautopalvelua pitää asukkaille suurimpana muutoksena myös Hauhon kirjastonjohtaja Irmeli Isokivijärvi, joka on kumulalaisille tuttu liiton valtuustosta. Hänkin vakuuttaa alueen kuntien kir-jastojen pitkän yhteistyön helpottaneen kuntaliitosta.

– Hallintokunnista meille liitos on varmaan helpoin, suunnittelimmehan pa-ri vuotta seutukirjastoakin, tosin erilaista, millainen organisaatio nyt toteutuu.

Isokivijärven omaan työhön kuntalii-tos tuo ison muutoksen: 1.1.2009 hänen työmatkansa kasvaa yli 30 kilometrillä, kun työpaikka muuttuu Hämeenlinnaan ja titteliksi tulee palvelupäällikkö.

– Eräänä perjantaina kysyttiin yllättä-en, sanonko kyllä vai ei. Johtajanimikkei-tä haluttiin vähentää, ja muista pienten kuntien kirjastonjohtajista tulee kirjas-tonhoitajia. Muutos tuli pohjustamatta ja vaikuttaa heidän palkkaansa. Tuli tunne, että Hämeenlinna haluaa määrätä.

Uusi palvelupäällikkö saa vastuulleen lähikirjastot ja henkilöstöhallintoa.

– Hämeenlinnassa ei ole ollut kirjas-totoimen apulaisjohtajaa, joten sijoitun siihen väliin antamaan kirjastotoimenjoh-tajalle enemmän aikaa strategiatyöhön. Hämeenlinnasta menee minun tilalleni Hauholle siellä asuva kirjastonhoitaja.

Alueen kirjastojen kannalta Isoki-vijärvi pitää kuntaliitosta hyvänä rat-kaisuna.

– Kyllä me pienet häviäisimme maail-mankartalta, jos emme saisi tehdä isojen kanssa yhteistyötä. Kokoelmatkin saa-daan näin paremmin asiakkaiden yh-teiskäyttöön.

Kuuden hämäläiskunnan yhdistyessä 1.1.2009 syntyy uusi Hämeenlinnan kaupunki. Sen haasteita ovat tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto ja palvelujen järjestäminen elämänkaariajattelun mukaisesti. Kuntaliitos vaikuttaa kirjastonjohtajien asemaan.

Kulttuuri rakentaa uuden Hämeenlinnan imagoaT E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä

K U V A H Ä M E E N L I N N A N K A U P U N K I / S I S K O H O I K K A L A

K U M I N A 4 / 2 0 0 87

Yhteiskunnan muutokset näkyvät kirjastossa

H A A S T A T T E L U T U I J A H E I K K I L Ä K U V A T M A R I T T A N A U M A S E N J A K U M U L A N A R K I S T O T

Kirjastonhoitaja Maritta Naumanen on nähnyt uransa aikana yhteiskunnan vaihtelut. Hänen omakin työnsä muuttuu, kun kuusi kymenlaaksolaiskuntaa yhdistyy vuoden vaihteessa uudeksi Kouvolan kaupungiksi. Kumulalainen järjestöaktiivi ja pitkäaikainen luottamusmies kertoo mullistuksesta.

Kuka olet?Maritta Naumanen, 57-vuotias kirjaston-hoitaja. Olen syntynyt Valkealassa ja asun Kouvolassa. Mieheni on jäänyt paperitehtaalta työttömyyseläkeputkeen. Meillä on kaksi aikuista lasta ja kuusivuo-tias kummipoika, joka myös on meille tärkeä. Olemmekin hänen vakituisia varahoitajiaan.

Mitä harrastat?Vapaa-ajalla minulle on välttämätöntä saada lukea, käydä elokuvissa ja teatte rissa sekä kulkea metsässä, erityisesti marja- ja sieniaikaan. Rakastan omaa tervakkoani, tervattua puuvenettäni, jolla soutaminen on kaikkein parasta sielun ja ruumiin lepoa ja vahvistusta. Vene on kesämökil-lämme Suomenniemellä, jonka luonto on

Maritta Naumanen on KUMULA-aktiivi jo vuosien takaa.

sielun maisemaani. Jokapäiväistä kuntoi-luani ovat pyöräily ja kävely. Pilateksesta olen löytänyt oman hyvän olon lajini.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua, ja olen ollut mukana kun-

nallispolitiikassa ja seurakunnan luottamustehtävissä.

Miten löysit oman alasi?Kirjasto on ollut minulle kahdek-

sanvuotiaasta asti sellainen sielun paikka, jota ilman en voisi kuvitella

eläväni. Lukion loppuvaiheissa mielessäni risteili muitakin ammatteja, mutta kun hoksasin, että kirjastossa voi olla töissä-kin, tuntui se kaikkein luontevimmalta ratkaisulta.

Opiskelin Tampereen yliopistossa kirjastotiedettä ja informatiikkaa alem-man tutkinnon verran. Sivuaineina luin kotimaista kirjallisuutta, tiedotusoppia, aikuiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Valmistuin kirjastonhoitajaksi 1973. Kirjastotutkinto siirrettiin juuri silloin opetusjaostosta yhteiskunnalliseen tiede-kuntaan, ja minulla oli niin kiire töihin, että en tullut koskaan suorittaneeksi ylempää tutkintoa.

Miten urasi on edennyt?1970-luvulla oli runsaasti työpaikko-ja tarjolla kirjastoissa ympäri Suomea, mutta halusin jäädä Kymenlaaksoon. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Inkeroisissa sivukirjastonhoitajana. Olin hyvin nuori ja työskentelin ypöyk-sin kirjastossa, jossa olin ensimmäinen ammattitutkinnon suorittanut kirjas-tonhoitaja. Tilassa oli aiemmin sijainnut eläinlääkärin talli. Aloitin homman pois-tamalla kirjastosta läjäpäin kirjoja, joita poltimme talonmiehen kanssa saunan uunissa. Kirjastolain mukaan poistokir-joja ei silloin saanut antaa eikä myydä minnekään, vaan ne piti hävittää.

Vajaan parin vuoden kuluttua Kouvo-lassa tuli avoimeksi ”sosiaalisen” kirjas-tonhoitajan tehtävä, johon pääsin ja jota hoidin seuraavat 15 vuotta. Tehtäviini kuuluivat vanhusten ja vammaisten pal-velut neuvonta- ja luettelointityön ohella. Meillä oli silloin kotipalveluasiakkaita 30-45. Vedin vanhusten kirjallisuuspiiriä kir-jastossa sekä kirjastopiiriä vanhainkodilla. Näkövammaisten palveluakin kehitettiin, ja vanhuksille järjestettiin säännöllisesti tapahtumia kirjastossa. 1970- ja 1980-luvut olivat kaiken kaikkiaan voimakasta kehityksen aikaa kirjastoissa.

88K U M I N A 4 / 2 0 0 8

1990-luvun taitteessa vaihdoin van-hukset lapsiin, kun pitkäaikainen las-tenkirjastonhoitajamme siirtyi muihin tehtäviin. Pian minusta tuntui, että en voi enää koskaan tehdä mitään muuta – niin tärkeältä lastenkirjastotyö tuntui. 1990-luvun lama käänsi puitteet päälaelleen. Tuntui, että kehitys pysähtyi, ja esimer-kiksi oman osastoni aineistomääräraha tippui yhtäkkiä neljännekseen entisestä. Uusista työntekijöistä ei kannattanut enää haaveillakaan. Kouvolan kirjastoon saimme kuitenkin kunnon peruskorja-uksen tiukimman laman aikaan. Entistä tärkeämpää ja haasteellisempaa oli pitää kiinni palvelun tasosta ja kehittää työtään olemassa olevilla resursseilla.

Oli pakko valita selviytymisstrategia. Päätin tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä koulujen kanssa ja jättää muuta vähemmälle, sillä koulun kautta voi tavoittaa kaikki lapset. Joitain vuosia myöhemmin perustimme Kymenlaak-soon lastenkirjastoringin, jonka puit-teissa olemme hakeneet lukuisia yhteisiä projektirahoja ja toteuttaneet sellaista ekstraa, mihin ei kellään yksin omassa kunnassaan olisi ollut mahdollisuutta. Rinki on ollut myös tärkeä jaksamisen tuki.

Millainen on työyhteisösi?Työyhteisööni kuuluu kolmisenkym-

mentä vakinaista työntekijää sekä aina muutamia työllistettyjä, harjoittelijoita ja muita tilapäisiä. Itse olen päivittäin tekemisissä vähintään sähköpostin kautta myös joidenkin muualla työskentelevien kirjastonhoitajien tai kirjastovirkailijoi-den sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tilanteesta riippuen.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?Työpäivät saattavat olla hyvin vaihtelevia. Tavallinen päivä voi koostua koululuokan kirjastovierailusta, vähintään yhdestä palaverista, neuvontatehtävistä, postin läpikäymisestä ja viesteihin vastaamisesta. Tai se voi sisältää pari kirjavinkkaustun-tia koululla, työjärjestelyjen pohtimista työpaikalla, aineistohankintapäätöksiä, kirjojen etsimistä jotain tiettyä tarkoitusta varten sekä suunnittelua ja sopimista jon-kun vierailijan tai esiintyjän kanssa. Voi se olla myös kokonaan kokouspäivä.

Riittääkö työaikasi, tulevatko työt kotiin?Päivittäinen sopimuksen mukainen työ-aika on seitsemän tuntia 15 minuuttia, mutta sellainen työaika onnistuu vain joinakin päivinä. Joka viikkoon tulee väkisin muutama pitkä päivä ja lauan-taitöitäkin silloin tällöin. Niistä kertyvät vapaat yritän pitää pois kunkin vuoden aikana.

Lukemista ainakin siirtyy usein koti-

töiksi. Lastenkirjastonhoitaja on asian-tuntija alallaan, ja esimerkiksi kirjavink-kausta varten on luettava nuorisokirjalli-suutta, joka ei välttämättä ole sitä, mitä aikuinen vapaa-ajallaan muuten lukisi.

Lukemiseen ja suunnitteluun ei työai-kaa ole koskaan riittävästi tai ollenkaan. Tiedon, kirjallisuuden ja muun kirjastoai-neiston määrä kasvaa koko ajan, välineet ja ohjelmat muuttuvat, koko ajan pitäisi opiskella uutta, oppia hyödyntämään työssä uusia välineitä ja ohjata toisiakin niiden käytössä. Oikeastaan kaikki yhteis-kunnan muutokset näkyvät kirjastossa, kirjasto on eräänlainen sosiaalinen ja sivistyksellinen solmukohta.

Millaisia ovat työsi huonot ja hyvät puolet?Ainoa huono puoli kirjastonhoitajan työssä on mielestäni jatkuva riittämättö-myyden tunne ja tunne ajan puutteesta - siinä mielessä työ on joskus stressaavaa. Tilanne taitaa tosin olla tuttu myös muis-sa ammateissa tänä päivänä.

Toisaalta tämä työ on myös hyvin palkitsevaa, oikeastaan ihan luksusta. Koko ajan saa olla tekemisissä uuden tiedon ja kirjallisuuden kanssa, mutta kokea myös samalla ajallisen jatkumon ja pohtia yhteyksiä ja merkityksiä, voi toteuttaa luovuutta työssään erilaisten ihmisten kanssa, auttaa ja neuvoa.

Kirjaston asiakaspalvelua on kiitetty aidosta tasapuolisuudesta eikä mielestäni syyttä. Kirjastossa lapsi ja vanhus, kii-reinen asiantuntija tai työtön aikaansa kuluttava ovat kaikki samalla viivalla. Matalan kynnyksen kirjasto on minun missioni. Olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että meillä säilyy edes tämä yksi julkinen palvelu, joka on todella tasa-arvoisesti kaikkien käytettävissä. Jaksan lumoutua kirjastosta edelleen lähes joka päivä ja koen sen aina vain merkityk-sellisempänä. Viime vuonna opiskelin kirjallisuusterapiaa, ja haluaisin kehittää kirjaston palveluita sellaiseen suuntaan, että voisimme entistä enemmän tukea ihmisten henkistä ja sosiaalista selviyty-mistä ja kasvua.

Miten kuntarakenteen muutos vaikuttaa työhösi?Muutoksia on tulossa, niin Kouvolan kaupungissa, kirjastossa kuin työtehtä-vässäni. Kuusi kuntaa, Kouvolan, Kuu-sankosken ja Anjalankosken kaupungit sekä Jaalan, Valkealan ja Elimäen kunnat, lakkaavat olemasta vuodenvaihteessa ja yksi uusi Kouvola-niminen kaupunki syntyy. Kannatan lämpimästi tätä kun-tien yhdistämistä. Se on erittäin luonteva ratkaisu Kouvolan seudulla.

Oma tehtäväni muuttuu lastenkir-jastonhoitajasta kahden sivukirjaston johtajaksi. Saan vastuulleni Kuusankos-ken ja Lehdokin kirjastot, kaksi hyvin

Maritta Naumanen työssään.

9K U M I N A 4 / 2 0 0 8

erikokoista ja erilaista kirjastoa. Vaki-naista henkilökuntaa niissä tulee olemaan yhteensä kymmenkunta. Tehtävikseni on määritelty esimiestehtävät, kokoel-mien ja toiminnan kehittäminen sekä sidosryhmäyhteistyö. Osallistun myös asiakaspalveluun. Samalla koko kirjaston organisaatio muuttuu. Kirjastopisteitä on kolmen sijasta 14 ja henkilökuntaa kolmenkymmenen sijasta noin seitse-mänkymmentä. Kirjastossa on myös ihan uudenlaisia tehtäviä, kuten palvelukoor-dinaattorin ja tapahtumakoordinaatto-rin työt. Uusi keskitetty aineisto-osasto vastaanottaa ja rekisteröi kaiken uuden aineiston.

Miten kuntaliitos on vaikuttanut työnteki-jöiden asemaan?Koko uuden kaupungin hallintomalli muuttuu. Meillekin tulee tilaaja-tuot-tajamalli. Muutoksen valmistelu syntyi vauhdilla sen jälkeen, kun iso muutos-päätös oli tehty. Niinpä vielä lokakuun lopussa meillä oli runsaasti keskeneräisiä asioita, eivätkä kaikkien työntekijöiden-kään uudet tehtävät olleet varmistuneet. Kaikilla säilyy työpaikka, eikä muutos ole muutenkaan mielestäni mikään uhka tällä hetkellä työssä olevan vakinaisen henkilöstön kannalta. Monelle se on mahdollisuuskin, koska nyt on voinut sisäisen kiinnostuskartoituksen kautta ha-keutua itseään kiinnostaviin tehtäviin.

Miten muutokseen on suhtauduttu?Suuri osa henkilöstöstä on kokenut ole-vansa tiedotuspaitsiossa. Toisaalta tieto, valmisteluelimien listat ja pöytäkirjat ovat olleet avoimesti netissä kaikkien luetta-vana, ja sähköpostia tulee kiitettävästi, mutta ehkä henkilökohtaiseen tiedotta-miseen on ollut liian vähän tilaisuutta. Muutokseen on kuitenkin suhtauduttu kärsivällisyydellä ja ymmärryksellä. Ti-lannehan on mitä haastavin kaikille, ei vähiten esimiehille.

Miten kuntaliitos vaikuttaa palkkoihin?Palkoista ei ole puhuttu vielä mitään. Sen verran on esimiesten kautta saatu tietoa, että hallinnon palkat katsotaan ensin, ja että kenellekään ei uutta palkkaa makseta vielä vuoden alusta, vaan takautuvasti sitten joskus.

Kaikki me, joiden tehtävä muuttuu, olemme nyt siis hakeutuneet tehtäviin, joiden palkkaa emme tiedä. Siitäkään ei vielä ole päätöksiä, minkä verran, mi-tä rahaa ja millä aikataululla käytetään palkkojen harmonisointiin. Niiden, joilla on ollut tähän asti parhaat palkat, kuten kirjaston osalta nykyisessä Kouvolas-sa, ei todennäköisesti kannata odottaa korotuksia pitkiin aikoihin. Eiköhän tulevia järjestelyeriäkin käytetä harmo-nisointiin.

Koko ensi vuosi tullee olemaan ra-kentamis- ja siirtymäaikaa. Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä uudis-tetaan ensi vuoden aikana, eikä kukaan vielä näin ollen tiedä tarkkaan, millainen se tulee olemaan. Tehtävänkuvatkin vah-vistuvat yksityiskohtaisesti todennäköi-sesti vasta ensi vuoden puolella käytävien kehityskeskustelujen jälkeen.

Olet toiminut pitkään luottamusmiehenä.Kyllä, ensin varana ja sitten varsinaisena, yhteensä jo lähes 30 vuotta. Nyt tämän kuntamuutoksen myötä olen kuitenkin jäämässä pois luottamusmiestehtäväs-tä. Vaikka en olekaan ollut pääluotta-musmies koskaan, olen ollut KVTES:n osalta vastaava, ja siten mukana kaikissa KVTES-asioita koskevissa neuvotteluis-sa yhdessä pääluottamusmiehen kans-sa. Pidänkin erittäin tärkeänä sitä, että jokaiselta sopimusalalta on kunnassa luottamusmies, joka osallistuu neuvot-teluihin.

Millaisten asioiden kanssa olet joutunut luottamusmiehenä tekemisiin?Suurimpia ilon aiheita luottamusmiesu-rallani ovat olleet ne kerrat, jolloin olem-me onnistuneet tavoitteissamme kuten palkkauksen korjaamisessa. Työn vaa-tivuuden arviointi tuli ensin teknisten sopimukseen 1990-luvun puolivälissä, ja silloin saatiin korjattua joitain palk-koja, jotka olivat jääneet pahasti jälkeen. Myös KVTES:n puolella heti vaativuu-denarvioinnin tultua käyttöön saatiin joihinkin tehtäviin suhteellisen hyvät korotukset, mutta nyt tuntuu, että on taas jämähdetty paikoilleen. Järjestelmää ei ole ainakaan meillä osattu vielä todella käyttää työkaluna.

On ollut erittäin antoisaa olla muka-na, kun on kehitetty yhteistoimintame-nettelyä, palkkausjärjestelmää ja muita muutoksia. Uskon, että koko työyhteisö hyötyy siitä, jos omassa yksikössä on luottamusmies.

Kaikkein hankalimpana olen luotta-musmiestehtävässä kokenut tiedonpuut-teen siitä, ketä kulloinkin edustamaani joukkoon kuuluu, sekä liian vähäiset vuorovaikutusmahdollisuudet edusta-mieni henkilöiden kanssa.

Olet KUMULAn valtuuston jäsen ja jatkat uudessakin valtuustossa. Mitä liittoon kuu-luminen sinulle merkitsee?Olen kuulunut KUMULAan koko sen historian ajan, sillä kuuluin jo sen edel-täjään, Kirjastonhoitajaliittoon. Ammat-tiliittoon kuuluminen on aina ollut mi-nulle itsestään selvää. Yhteistoiminnalla on nykyiset työehdot ja työolosuhteet saatu Suomeen luotua ja yhteistoimin-nalla niitä tulee kehittää. Ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa. Rakenteet muuttu-vat aikojen kuluessa, mutta yhteistyön tarve säilyy.

Millaisena näet ammattijärjestön tehtävän? Ammattijärjestön tärkein tehtävä on edunvalvonta, ja siihen myös KUMU-LAn tulee mielestäni keskittyä. Paino-voimaa tulee myös kasvattaa, ja se kasvaa vain kokonaistumisen kautta. Uskon ja toivon, että alkavan valtuustokauden aikana siirrymme tässä suhteessa taas ainakin askeleen eteenpäin.

Toki myös ammatillisaatteellista järjes-tötoimintaa tarvitaan, mutta se toteutuu parhaiten eri alojen omissa järjestöissä, kuten omalla alallani Kirjastoseuran pii-rissä. Yhteistyötä aatteellisten järjestöjen ja ammattijärjestöjen kesken olisi hyvä kehittää. Esimerkiksi ammatti-identi-teetin vahvistaminen ja ammattieetti-set kysymykset voisivat olla sellaisia. Tämäntyyppisissä asioissa, kuten myös paikallisaktiivisuuden herättämisessä voisi etsiä yhteistyömuotoja toisten ja myös eri keskusjärjestöihin kuuluvien ammattijärjestöjen kanssa.

Aina kannattaa olla mukana vaikutta-massa. Ammattijärjestö ei ole ”ne siellä”, vaan me kaikki yhdessä.

KUMULAn puheen-johtaja Maarit Helén (vas.) kiinnitti Maritta Naumaselle keväällä 2008 Akavan pronssisen ansiomerkin hopei-sin lehvin. Taustalla järjestösihteeri Jussi Näri.

1010K U M I N A 4 / 2 0 0 8

Viisi Saaristomeren kuntaa muodostaa vuodenvaihteessa ainutlaatuisen saaristo-kaupungin. Uuden kaupungin nimestä muhii edelleen kiista. T E K S T I J A K U V A T

T U I J A H E I K K I L Ä

Kun Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat sekä Paraisten kaupunki yhdistyvät, muodostuu vajaan 15 500 asukkaan kaupunki. Sen alueella on sa-man verran saaria ja luotoja, vaikka yksi kullekin asukkaalle.

Yhdistyvistä kunnista suurin on saa-riston pääkaupungiksikin kutsuttu Pa-rainen, jossa on runsas 12 000 asukasta. Alueen kuntia leimaa ruotsinkielisyys. Paraisilla suomea puhuu 45 % väestöstä, Houtskarissa vain 14 %. Uuden kaupun-gin haasteena on siis palvelujen tarjoami-nen tasapuolisesti kahdella kielellä.

Viiden kunnan valtuustot hyväksyivät sopimuksen kuntaliitoksesta kesäkuussa 2007. Yhdistymissopimuksessa uuden kaupungin nimeksi sovittiin Länsi-Tu-runmaa, ruotsiksi Väståboland.

Nimestä nousi heti kiista. Länsi-Tu-runmaan kannalla olivat muut paitsi Parainen, joka haluaa antaa kaupungille oman nimensä. Alettiin miettiä uusia ehdotuksia: Havskrona – Merikruunu, Berghamn, Gullkrona, Östad – Saari-kaupunki… Kotimaisten kielten tutki-muskeskus kannatti nimeä Pargas – Pa-rainen, Länsi-Turunmaata se ei pitänyt onnistuneena.

Kuntajakolaki määrää, että jos yhdis-tyvät kunnat eivät pääse yksimielisyyteen

uuden kunnan nimestä, ministeriö päät-tää asian. Niinpä valtiovarainministeriö määräsi tämän vuoden kesäkuussa, että nimi on Länsi-Turunmaa ja sillä siisti.

– Iniössä olemme olleet yksimieli-siä, että se mitä liittymissopimuksessa on sovittu, pitää. Ei Länsi-Turunmaa hauska tai kiva nimi ole, mutta siitä on sovittu, Iniön kunnanjohtaja Christjan Brander sanoo.

– Uuden kaupungin ensimmäiseen valtuuston kokoukseen on tulossa luul-tavasti ainakin yksi nimeä koskeva aloite. Meille on pettymys, että poliitikot Parai-silla haluavat edelleen muuttaa nimen. Se on huono merkki tulevasta ja panee miettimään, miten sopimuksen muista osista tullaan pitämään kiinni, kävel-läänkö kuitenkin pienten kuntien yli ja halutaan muuttaa sitä tai tätä sovittua.

Länsi-Turunmaan kaupungin vaaku-nasta tekee päätöksen uusi valtuusto, mutta siitä Brander ei usko tulevan riitaa. Kaupungin uusi logo on sentään valmis: sen aihe on kunnille yhteinen symboli, seudun merellistä sielua heijastele va purje.

Kuuluuko pienen ääni riittävästi?Ahvenanmaalainen Sottunga on Suomen pienin kunta, mutta kakkossijan haltija ei olekaan varma, sillä sekä Iniössä että

Velkuassa on hieman yli 250 asukasta kummassakin. Kesäisin Iniön asukas-määrä kuusinkertaistuu. Yli tuhannesta saaresta ja luodosta vain yhdellätoista asutaan ympäri vuoden.

Iniöläisestä näkökulmasta kuntaliitok-sen vaikein asia on ollut valtuutettujen määrän putoaminen oman valtuuston 13 paikasta yhteisen valtuuston minimiin, eli yhteen paikkaan. Sen sai ääniharava, päiväkodinjohtaja Linda Lindberg, 161 äänellä.

– Hän on tosi pätevä nainen. Meillä on kuitenkin suuri pelko, että päätös-valta asioihimme siirretään muualle ja palvelut huononevat. Liittymissopimus takaa peruspalveluiden säilyvän ainakin ensimmäiset kolme vuotta nykyisellä tasolla, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, Brander miettii.

Runsaan 1 400 asukkaan Nauvolla kävi kuntavaaleissa Iniötä paremmin.

– Pärjäsimme hämmästyttävän hyvin, kun saimme täältä peräti viisi edustajaa. Se osoitti, että äänestäjät olivat kiin-nostuneita vaikuttamaan ja keskittivät ääniä, Nauvon kunnanjohtaja Bo Lind-holm sanoo.

Yhdistymisprosessia on johtanut eri kuntien luottamushenkilöistä muodos-tettu järjestelytoimikunta. Operatiivisesta

Länsi-Turunmaa Parainenvai sittenkin

Nauvon kunnanjohtaja Bo Lindholm (vas.) ja Iniön kunnanjohtaja

Christjan Brander saavat Länsi-Turunmaan

kaupungissa uudet tehtävät.

K U M I N A 4 / 2 0 0 811

toiminnasta ovat vastanneet nykyiset kunnanjohtajat.

Länsi-Turunmaan kaupunginjohta-jaksi tulee nykyinen Paraisten kaupun-ginjohtaja Folke Öhman, apulaiskaupun-ginjohtajaksi Mikael Grannas, joka johtaa Houtskaria. Korppoon kunnanjohtaja Patrik Nygrén saa vastuulleen uuden kun-nan talouden ja hallinnon kehittämisen. Bo Lindholm vastaa matkailusta ja saaris-tolle elintärkeistä matkailuun liittyvistä elinkeinoista. Christjan Branderin vas-tuualuetta ovat liikenne ja saaristoyksikkö sekä aluekonttoreiden kehittämien.

Uusi kunta haluaa turvata kaikille asukkaille hyvät palvelut ja mahdollisuu-den työhön ja toimeentuloon riippumat-ta siitä, missä osassa Länsi-Turunmaata he asuvat.

– Haluamme näyttää myös valtiolle, että uuden tietotekniikan avulla työtä voi tehdä missä vain ja saaristossakin voi olla työpaikkoja. Myös hallinto tul-laan hajauttamaan Länsi-Turunmaan eri osiin: kehittämisosaston pääpaikaksi tulee Korppoo, palkanlaskenta asettuu Houtskariin ja talousosasto Nauvoon, ja kaupungin puhelinkeskus on Iniössä. Siinä on esimerkkiä muillekin! Iniöläiset säilyttävät työpaikkansa Iniössä, Brander iloitsee.

Palvelut paranevat tai ainakin säilyvät ennallaanBrander ja Lindholm ovat yhtä mieltä siitä, että liitos oli pakko tehdä, vaihto-ehtoa ei ollut.

– Tietysti jotkut ovat sitä mieltä, että yhdistymispäätös oli väärä ja olisi pitänyt jatkaa itsenäisenä kuntana, mutta suurin osa asukkaista ymmärtää, että se olisi vain lykännyt yhdistymistä muutamalla vuodella, Brander sanoo.

Lindholm uskoo liitoksen todennä-köisesti synnyttävän säästöjä, Brander sen sijaan ei.

– Peruspalvelut pyritään pitämään ennallaan, ja niissä suurin kasvu on ope-tus-, terveys- ja sosiaalitoimen puolella. Veikkaan, että olemme pakotettuja jon-kinlaisiin säästöihin maailman talous-tilanteen huonontuessa. Kehitystahti ehkä hidastuu jonkin verran, Lindholm arvelee.

– Henkilökohtaisesti en usko, että liitos säästää euroja. Ehkä joskus tulevai-suudessa ja hallinnosta, mutta ei se paljon auta. Heti ei tapahdu muutoksia, mutta entä kolmen, viiden vuoden kuluttua, Brander pohtii.

Iniön kaltaiselle minikunnalle liitos saattaa merkitä palveluiden paranemis-ta, etenkin erityisosaamista vaativien asiantuntijapalveluiden osalta, kuten ympäristöasioissa tai riittävien koulu-kuraattori- ja -psykologiresurssien tur-vaamiseksi. Tosin erityispalveluita on ostettu tähänkin asti.

– Terveystalon toiminta jatkuu Iniössä ennallaan, samoin opetus- ja sosiaalitoi-men palvelut ja vanhustenhoito.

Saaristokaupungin tuhansia ja taas tuhansia saaria yhdistää 12 siltaa, kah-deksan lauttaa ja kymmenen yhteysalusta. Liikenteestä vastaava Brander toivoo Län si-Turunmaan saavan suuremmalla painoarvollaan uusia lauttoja ja yhteys-aluksia ja niille lisää vuoroja.

– Ei se helppoa ole. Valtiolla on aina rahapula ja rahasta tapellaan. Tällaiselle kaupungille liikenteen toimiminen on kuitenkin elinehto, Brander painottaa.

Lindholm näkee kuntien yhdistymi-sen olevan eduksi myös omalle alueelleen, matkailulle.

– Voimme keskittää ja laajentaa mat-kailupanosta. Tuleva budjetti näyttää, riittävätkö rahat kaikkeen, mitä pitäisi saada, mutta teemme parhaamme.

Kirjastovene palvelemaan koko kaupunkiaKahdeksan Turunmaan kirjaston yli kym-menen vuotta toiminut Blanka-yhteistyö on valmistanut hyvissä ajoin tulevaan. Niinpä Länsi-Turunmaan kirjastopalve-luihin ei muutoksia juuri tule, ei ainakaan huononnuksia, päinvastoin.

– Houtskarin ja Iniön kirjastojen aukioloaika kasvaa. Muutos on pieni, mutta palvelu paranee, ja kehitys kul-kee oikeaan suuntaan, kertoo nykyisen Paraisten kaupungin opetuspäällikkö Ulrika Lundberg.

Lundberg tulee vastaamaan Länsi-Tu-runmaan sivistysosastosta – opetuksesta ja päivähoidosta sekä kulttuuri-, kirjas-to-, liikunta- ja nuorisotoimesta. Uuden kaupungin kirjastoa tulee johtamaan Tiina Viik, Paraisten kirjastonjohtaja. Paraisilta on lähtöisin myös kirjastovene, joka pa-rantaa Länsi-Turunmaan kaikkien osien kirjastopalveluja.

– Tähän asti vain Paraisilla on ollut kirjastovene. Nyt se alkaa kiertää Länsi-Turunmaan koko alueella. Se on ainut-laatuinen ja tärkeä palvelu, Lundberg sanoo.

Houtskarin näsbyläiset säilyttävät kirjastopalvelunsa.Toimiva lautta- ja yhteysalusliikenne on saariston asukkaille elintärkeä.

Väståboland eller sen också Pargas

Houtskär, Iniö, Korpo och Nagu kommuner samt Pargas stad bildar från och med den 1.1.2009 en stad på ca. 15.500 invånare. Om namnet sjuder fortfarande en tvist. I sammanslagningsavtalet kom man överens om att staden skulle heta Väståboland, på finska Länsi-Turunmaa. Pargas vill dock ge staden sitt namn, alltså Pargas – Parainen.

Man strävar till att hålla basservicen på samma nivå som tidigare och stadens förvaltning decentraliseras till olika delar av Väståboland. Ett exempel på förbättrad biblioteksservice är bokbåten, som kommer att trafikera i hela området.

TA

US

TA

KU

VA

Na

uv

on

ku

nta

/ A

aro

Sö

de

rlu

nd

Ei itkeä saa, ei meluta saa, EU voi tulla ikkunan taa…

K U M I N A 4 / 2 0 0 8 12

Jos Euroopan unioni olisi ollut ole-massa 2008 vuotta sitten, olisi Josefilla kyllä housut tutisseet.

Pienokaisen syntymä on miehelle tie-tenkin jännittävä tapahtuma, mutta vielä enemmän jännitystä olisivat tuolloin tarjonneet aasi ja talli. Olen nimittäin varma, ettei kyseinen talli olisi täyttänyt niitä määräyksiä ja ohjeita, mitä EU:n direktiivi eläinsuojien vähimmäisvaati-muksista edellyttää.

Toisekseen olen vakuuttunut siitä, että Josef ei olisi millään siinä hädässä ehtinyt huolehtimaan kotieläinkirjanpidostaan vaan laiminlyönyt törkeästi kotieläintensä pääluvun ilmoittamisen Betlehemin kun-nan maataloussihteerille. Siinä eivät olisi mitkään selittelyt auttaneet sen jälkeen, kun Juudean TE-keskuksen EU-tarkasta-jat olisivat rokottaneet sanktioina puolet Itämaan tietäjien tuomasta kullasta ja mirhamista.

Jos Euroopan unioni olisi ollut ole-massa parituhatta vuotta sitten (ja muu-tamista pitkän linjan parlamentaarikoista päätellen onkin ollut), olisi meille tähän päivään mennessä kehittynyt erittäin toimiva ja yleiseurooppalainen joulun

hallintokoneisto. Todennäköisesti Jou-lupukki olisi yksi komissaareista tehtä-vänään johtaa jouluasioiden pääosastoa (Directorate-General Noël) Korvatun-turin toimiessa tärkeänä lahja- ja asian-tuntijavirastona. Tosin Korvatunturi olisi pelkkä viraston yleisnimi oikean Korvatunturin siirryttyä Puolan Tatra-vuorille Suomen saatua kemikaaliviraston Helsinkiin.

Entä tonttujoukot? Enpä usko, että EU:n suurten jäsenvaltioiden painos-tuksessa Korvatunturin lahjatuotantoa voitaisiin pitää yksinomaan yhden jä-senvaltion oikeutena, vaan EU:n kil-pailuoikeudellisten säännösten mukaan lahjatuotanto ja siihen liittyvä hankinta-toimi pitäisi avata yleiseurooppalaiselle kilpailulle. Lahjatuotannon siirtyessä Korvatunturin mukana Puolaan, tulisi suomalaisten tonttujen kehittää uusia in-novaatioita kilpailukykymme ja tonttujen vakaan työllisyyden varmistamiseksi.

Onneksi maamme korkea viestintätek-nologinen osaaminen takaisi tonttutyö-voimamme tarpeen tulevaisuudessakin. Jatkossa kun tarvitaan entistä tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa siitä, kuka on

ollut kiltti ja kuka mahdollisesti tuhma. Tällöin erilaisin mobiililaittein varuste-tut tonttujoukot muodostaisivat yhdessä alueellisten EU-viranomaisten kanssa te-hokkaan valvontayksikön tiedustelemaan ja raportoimaan Brysseliin, kuka lahjat ansaitsee ja kuka ei.

Sen lisäksi, että Euroopan unionin jouluasiain sääntely ulottuisi joulupöy-tään (viimeistään tällöin kotimainen har-maasuolattu korvattaisiin ilmakuivatulla Parmankinkulla) kattaisi yleiseksi joulun turvaksi ja tueksi tarkoitettu jouludirek-tiivi (KOM 24/12/EY) myös asuinraken-nusten suunnittelun.

Useissa Euroopan unionin jäsenmais-sahan Joulupukki saapuu jouluyönä savu-piipun kautta koteihin jättämään lahjat takanreunuksen joulusukkiin. Tällöin Joulupukin yhtenäisistä työolosuhteista pitäisi myös säätää yleiseurooppalaisella lailla. Jatkossa siis savupiippujen mi-nimihalkaisijan määrittäisi Joulupukin vatsanympärys, ja myös vanhojen ra-kennusten savupiiput tulisi remontoida joulupukkikokoon.

Entä pitäisikö Suomessakin siirtyä tällöin mannermaiseen tapaan juhlia joulua vasta joulupäivänä? En millään haluaisi olla jouluaattoaamuna selittä-mässä perheen pienimmille, että Jou-lupukki ei poikkeuksellisesti tulekaan tänä iltana, vaan vasta hipihiljaa ja salaa yöllä. Voi olla, että aamulla on lahjoja odottamassa tai sitten ei. Itku ja parku-han siitä tulisi.

Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Jou-lurauha julistetaan edelleenkin Suomen Turusta eikä Berlaymontin hallintora-kennuksesta Brysselissä.

Suomalainen joulu on edelleenkin perheen, ystävien ja rauhoittumisen juh-la. Se on aikaa hiljentymiselle ja rakkaille. Se on piparintuoksua ja kynttilöitä, lasten iloa ja Joulupukin aiheuttamaa pientä jännitystä, lähimmäisten muistamista.

Tänä jouluna haluaisin läheisteni li-säksi kuitenkin muistaa lämpimästi myös niitä 24 000 komission virkamiestä, jotka onnistuivat aikanaan muuttamaan lähes koko maanosan rahayksikön, mutta jätti-vät harmaasuolatun kinkun rauhaan. On asioita, joihin ei vain kosketa.

Oikein hyvää ja lämmintä joulua kai-kille kumulalaisille!

T O I M I S T O N T O N T T U

Pii

rro

s: M

arj

a M

uh

on

en

Miten erilainen joulumme olisikaan, jos Euroopan unioni olisi ollut olemassa jo parituhatta vuotta sitten.

13K U M I N A 4 / 2 0 0 8

HA

AS

TA

TT

EL

U

TU

IJ

A

HE

IK

KI

LÄ

Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Millainen koulutus sinulla on?Olen Annu Kuusisto, 31-vuotias hallintojohtaja Kuortaneelta. Työssäni vastaan muun muassa Kuortaneen kunnan taloushallinnosta sekä valtuuston ja hallituksen kokoushallinnasta. Lisäksi olen kuntamme palkka-asiamies ja kes-kusvaalilautakunnan sihteeri.

Koulutukseltani olen hallintotieteiden mais-teri Tampereen yliopistosta. Olen opiskellut kunnallistieteiden laitoksella pääaineena kun-nallispolitiikka. Koulutusta työtehtäviin olen kuitenkin parhaiten saanut työelämässä. Arvo-kasta työkokemusta on kertynyt määräaikaisissa pesteissä Kuhmalahden, Karkkilan ja Uuraisten kunnissa.

Miksi liityit KUMULAan?Koska liittoon kuulumalla saa turvallisuuden tunnetta tässä alati muuttumassa kuntakentässä. Ehkä se oli myös sellainen ”aikuistumisriitti”.

Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet?Mahdollisuudet päästä edullisesti koulutuksiin ja sitten aikanaan työkuntoa/iloa ylläpitäviin kuntoutuksiin. Lakimiespalvelut/konsultointi ovat myös tärkeitä, mikäli jotain ongelmia työurani aikana ilmaantuisi.

Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?Helppoa tavoitettavuutta ja työelämää tukevia koulutuksia.

Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumu-lalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon.

Tervetuloa KUMULAanAnnu Kuusisto Annu Kuusisto

lanseeraamassa tänä vuonna Kuortaneen kunnan uutta markkinointi-ilmettä Kuortane – herkuttelijan kunta.

T E K S T I T U I J A H E I K K I L Ä

An

nu

Ku

usi

sto

n a

rkis

to

Ku

nn

all

isk

am

ree

rit

r.y

:n a

rkis

to

laan edistäneen tietämystä kunnallistaloudesta ja sen lain-alaisuuksista. Ajankohtaiseksi nimityksen tekee hänen aktiivi-nen toimintansa Salon seudun kuntien yhdistymisessä prosessin alusta alkaen.

Vuosien 2005–2006 taittees-sa Juntti työskenteli Varsinais-Suomen liitossa Paras-hankkeen projektipäällikkönä.

– Tuolloin tehtiin ensimmäi-sen vaiheen selvitys valtioneuvos-tolle. Käytännössä tällä seudulla on tehty kuntien välistä yhteis-työtä iät ja ajat. Helpompi on luetella ne asiat, missä yhteistyötä ei olisi tehty. Niinpä käytössä on ollut yhteisiä seudullisia järjestel-miä, ja tulevaa tilannetta on opis-keltu päivittäisessä työssä monta vuotta, Seppo Juntti kertoo.

Yhteistyössä oli kuitenkin tul-tu tien päähän ja oli uuden aika. Salon seudulla toteutuu 1.1.2009 Suomen suurin monikuntaliitos, kun kymmenen kuntaa, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muur-la, Perniö, Pertteli, Salo, Suo-musjärvi ja Särkisalo, yhdistyvät uudeksi, 55 000 asukkaan Salon kaupungiksi.

– Olen ollut konkreettisesti mukana kuntaliitoksen jokaisessa vaiheessa: aloitteen jälkeen, kun konsulttiselvitys tarkasteli talou-dellisia näkymiä, ja kun kunta-jakoselvittäjä Arto Koski tarvitsi selvityksiä taloudesta.

Vaikka kuntaliitoksen lähtö-kohta on Paras-hankkeen mukai-sesti toiminnallisuus, ei taloudel-lisia vaikutuksia voi ohittaa.

– Ensi metreillä liitoksen ta-loudelliset tulokset eivät näytä hyviltä, eikä nopeita tuloksia saada, mutta pakkohan muu-tokseen on positiivisesti suhtau-tua. Hankkeen nimen mukaisesti tämä vaihtoehto on kuitenkin paras.

Vuoden Kamreeriksi on nimitetty Salon kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti. Hän on ollut näköalapaikalla Paras-hankkeeseen työssään talousjohtaja-na Salossa, jossa toteutuu vuoden vaihteessa Suomen suurin kuntaliitos.

Kunnalliskamreerit r.y. ni-meää vuosittain Vuoden Kam-reerin ja myöntää stipendin kun-nallistalouden opiskelijalle. Tä-mänvuotisen stipendin sai Pietu Mänttäri Tampereen yliopistosta. Vuoden Kamreeriksi nimitettiin kumulalainen, Salon kaupungin talousjohtajana 20 vuotta työs-kennellyt Seppo Juntti.

Perusteluissa kiitetään Juntin toiminnallaan ja kannanotoil-

14K U M I N A 4 / 2 0 0 8

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY

Hallituksen seminaari KUMULAn hallituksen kokous ja suun-

nitteluseminaari pidettiin 5.–7. syyskuuta Hämeenlinnassa. Seminaarissa hallitus aloitti liiton historian ensimmäisen strategian laa-dinnan. Strategiatyön etenemisestä vastasi johtaja Lauri Salmivalli NetEffect Oy:stä. Strategiatyön ensimmäisenä päivänä mukana oli myös Akavan Erityisalojen puheenjohta-ja Jorma Rihto. Suunnitteluseminaari alkoi tutustumisella Hämeenlinnan kaupungin yh-distymis- ja muutoshankkeisiin, joita esitteli kulttuuri- ja hallintopäällikkö Timo Koivu. Hallitus tutustui myös Verkatehtaaseen ja sen toimintaan kiinteistökehitysjohtaja Jarmo Kulmalan opastuksella.

Maarit Helén johtaa edelleen KUMULAn hallitusta – valtuuston kokouksessa henkilövalintoja ja strategisia linjauksia

KUMULAn valtuuston syyskokous pidettiin 8.–9. marraskuuta Hämeen Linnassa. Histo-riallista tunnelmaa kokouspaikan lisäksi loi esityslista: kokouksessa hyväksyttiin KUMU-LAn ensimmäinen strategia. Siitä on enemmän tämän lehden sivulla 4. Hallituksen varsinai-siksi jäseniksi erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Päivi Hytönen, Marjut Pohjalainen ja Reino Kivioja sekä uute-na aloittava Ulla Pötsönen, varajäseniksi Lasse Särkimäki, Jarno Moisala, Pekka Rautiainen ja Timo Tamminen. Hallituksen puheenjohta-jaksi valittiin jälleen Maarit Helén.

KUMULA Kuntamarkkinoilla KUMULA osallistui Akavan Erityis-

alojen, Taide- ja kulttuurialan ammatti-järjestön sekä Museoalan ammattiliiton kanssa Kuntaliiton ja Kuntalehden järjestämille Kuntamarkkinoille 11.–12. syyskuuta. Messuosallistuminen oli osa Akavan Erityisalojen kulttuuripaneeli-kiertuetta. Yhteisellä messuosastolla vierailleen messuyleisön joukossa oli myös kumulalaisia. Kuntavaalien alla messukävijöitä eniten puhuttaneita aiheita olivat kuntaliitokset, palkkaus ja Paras-hanke.

Opiskelijatapahtuma Vierumäellä Akavan Erityisalat järjesti perinteisen opiske-

lijatapahtumansa 4.–5. lokakuuta Vierumäen urheiluopistolla. Tapahtuma kokosi yhteen kuutisenkymmentä jäsenjärjestöjen opiskelija-jäsentä koulutuksen, virkistyksen ja vapaa-ajan merkeissä. Tapahtumaan osallistui kuusi kunta- ja kirjastoalan kumulalaista opiskelijaa.

TULEVAA KOULUTUSTATulevista koulutustilaisuuksista ja ilmoittautumisesta niihin on tieto Akavan Erityisalojen internet sivuilla (www.akavanerityisalat.fi jäsen-koulutus). Muistathan, että KUMULA maksaa jäsenilleen Akavan Erityis-alat ry:n järjestämien koulutusten osallistumismaksun ja yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Valtuusto päätti syyskokouksessaan, että vuonna 2009 liitto maksaa myös jäsenen matkakulut koulutus-tilaisuuteen halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaan. Lisätietoja TJS:n koulutuksista on osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi.

KUMULA Helsingin kirjamessuilla KUMULA näkyi Messukeskuksessa

23.–26. lokakuuta pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla yhteisellä osastolla Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön ja Kääntä-jien ammattijärjestön kanssa. Messuosal-listuminen tarjosi mitä mainioimman areenan keskustella kumulalaisten kanssa, sillä osastolla vieraili messujen aikana ne-lisensataa vierasta. Hyvin käynnistynyttä messuyhteistyötä päätettiin jatkaa.

AKAVAN ERITYISALAT RY

Liittokokouksessa strategiaa ja henkilövalintoja KUMULAn hallituksen varsinaiset jäsenet

osallistuivat 14.–15. marraskuuta kokousedus-tajina Akavan Erityisalat ry:n liittokokoukseen Espoossa. Akavan Erityisalojen uusi strategia ja sen hyväksyminen olivat kokouksen tärkeitä asioita. Tulevalle kaksivuotiskaudelle liiton hallitukseen valittiin KUMULAsta puheen-johtaja Maarit Helén ja hänen varajäsenekseen Tarja Vuorinne sekä Reino Kivioja ja hänen varajäsenekseen Päivi Hytönen. Akavan Eri-tyisalojen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jorma Rihto.

Hallituksen kokous Akavan Erityisalat ry:n hallituksen viimeinen

kokous tänä vuonna on 12. joulukuuta.

Unohtuuko kulttuuri? -vaalikiertue puhutti ehdokkaita

Akavan Erityisalat haastoi syyskuussa tulevat kuntapäättäjät kulttuurikeskuste -luun viidessä kaupungissa. Puolueiden ehdokkaat kertoivat näkemyksiään kau-punkiensa kulttuuripolitiikasta Helsin-gissä, Tampereella, Turussa, Joensuussa ja Oulussa. Tilaisuudet veivät onnistu-neesti julkisuuteen ja kuntapäättäjille liiton viestiä, että tasokkaat kulttuuri-palvelut vaativat asian- tuntijaosaamista, josta tulee maksaa oikeudenmukaista palkkaa.

Järjestösihteeri Jussi Näri tapasi kirjamessulla kumulalaisia opiskelijajäseniä

Kansanedustaja Minna Sirnö, KUMULAn puheen-johtaja Maarit Helén sekä Akavan Erityis-alojen puheenjohtaja Jorma Rihto ja asiamies Jaakko Korpisaari keskustelivat kulttuuri-alojen palkkkauksesta Tampereen kuntavaali-paneelin yhteydessä.

Kuntamarkinoilla KUMULAn järjestö-sihteeri Jussi Näri ja Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Ulla Mättö.

Tu

ija

He

ikk

ilä

Tu

ija

He

ikk

ilä

He

li S

orj

on

en

K U M I N A 4 / 2 0 0 8 15

I sin ledare glädjer sig Maarit Helén åt två viktiga milstolpar för förbundet: Kommunala specialister KUMULA rf har fått en ny full-mäktige och man har åstadkommit dess första strategi, vision och verksamhetsidé för åren 2009-2012. Strategin kommer att effektivera förbundets verksamhet speciellt i intressebe-vakandet samt understryker ett allt effektivare arbete för främjandet av våra medlemmars välbefinnande.

Förbundsfullmäktige för den kommande fyraårsperioden åstadkoms genom sämjeval. Den nya fullmäktige består av 22 delegater samt deras personliga suppleanter. För första gången är även de studerandena represente-rade i fullmäktige. Däremot ställde varken Ålands eller Lapplands kumulamedlemmar upp i valet.

Höstfullmäktige valde till styrelsens egentliga medlemmar för den kommande två-årsperioden Päivi Hytönen, Marjut Pohja-lainen, Reino Kivioja samt Ulla Pötsönen och till suppleanter Lasse Särkimäki, Jarno Moi-sala, Pekka Rautiainen och Timo Tamminen. Till ordförande valdes åter Maarit Helén.

Temat för dethär numret av Kumina är förändringarna inom kommunstrukturen. Paras-projektet har inverkat på att ett rekord-antal kommuner har sammanslagits. Kumina betraktar ämnet ur flera områdens synvinkel.

I serien Kumulalainen intervjuas denna gång bibliotekarie Maritta Naumanen.

Hennes arbetsområde och uppgifter för ändras i och med att sex kommuner, Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Jaala, Valkeala samt Elimäki vid årsskiftet bildar en ny stad, Kouvola.

Vi betraktar även två andra nya kommu-ner som uppstår vid årsskifet: kommunerna Hauho, Kalvola, Lammi, Renko och Tuulos sammanslås med Tavastehus stad, samt Houtskär, Iniö, Korpo, Nagu och Pargas bildar staden Väståboland.

I serien Palkittu kumulalainen träffar vi belönad Årets kamrer, Seppo Juntti. Han arbetar i Salo, där man vid årsskiftet genomför Finlands största kommunsammanslagning när tio kommuner, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Bjärnå, Bertils, Salo, Suomusjärvi samt Finby bildar en ny gemen-sam stad, Salo.

Enligt Kommunförbundet är förmännens förmåga och möjlighet att leda sina under-lydanden i vardagen avgörande för hur kommunsammanslagningarna lyckas. ”Man måste verkligen lyfta på hatten åt dem och konstatera att cheferna har en avgörade roll i genomförandet av förändringarna”, säger verkställande direktör för Kommunförbundet, Risto Parjanne, i Kuminas intervju.

Kumina önskar alla kumulamedlemmar en trevlig och avslappnade jul samt ett gott begynnande år!

KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä.

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 385kumula@kumula.fiwww.kumula.fi

Akavan Erityisalat ryMaistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370sähköinen asiointi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassaAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käynti-osoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila)puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma–to klo 12–15), faksi (09) 272 1212erityiskoulutettujen.tk@erko.fisähköinen asiointi eErko osoitteessa www.erko.fi

Vuorotteluvapaalle jäänti on eri-tyisen suosittua kuntasektorilla, ja myös monet kumulalaiset käyttävät hyväkseen mahdollisuutta taukoon työstä.

Vuorotteluvapaakokeilu on voi-massa vuoden 2009 loppuun. Sopi-mus siitä on siis tehtävä 31.12.2009 mennessä, ja vapaan voi pitää vuoden 2010 aikana.

Vuorotteluvapaa perustuu kokoai-katyössä olevan työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen sopimukseen siitä, että työntekijä jää vapaalle mää-räajaksi, yhtäjaksoisesti vähintään 90 ja

enintään 359 kalenteripäiväksi. Työn-antaja palkkaa työvoimatoimistoon työttömäksi ilmoittautuneen työn-hakijan yhtä pitkäksi ajaksi mutta ei välttämättä samaan työhön. Vuorot-teluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Vuorotteluvapaakorvaus on 70 pro-senttia työttömyyspäivärahasta, 80 prosentin korvaukseen tulee olla 25 vuotta työhistoriaa. Vapaalle voi hakea kokoaikatyöntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia. Ennen vapaalle jään-tiä tulee olla työsuhteessa yhtäjaksoi-

sesti 13 kuukautta, josta enintään 30 päivää voi olla palkatonta poissaoloa. Sen sijaan sairaus tai tapaturma eivät vaikuta yhtäjaksoisuuteen. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi, hoito-vapaa ja varusmies- ja siviilipalvelusai-ka rinnastetaan työntekoon. Edellisen vuorotteluvapaan jälkeen tulee olla työssä vähintään viisi vuotta.

Vuorotteluvapaahakemuksia saa työvoimatoimistosta ja Erityiskou-lutettujen työttömyyskassa Erkosta, josta vuorotteluvapaakorvaus haetaan. Lisätietoja ja ohjeita on sivuilla www.erko.fi ja www.kela.fi.

Vuorotteluvapaa ja -korvaus

Poron mielestä paras

www.tampereenviinitukku.fi

Tedeschi Capitel san

Rocco ripasso

Alkon tuote nro: 443817 14,07€

Vahva ja täyteläinen Italiainen punaviini juhlapöydän

kruunuksi. Sopii erinomaisesti esimerkiksi poron kera.