kunnanhallitus 16.03.2020 § 45 liite 1 · hyvinvoinnin edistäjänä. ruokapalveluasiakkaiden...

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toimintaympäristö: Tehtäväalue sisältää kunnan strategisen johdon määrärahat. Keskeistä on asukashankinnan edistäminen ja nykyisen elinympäristön kehittäminen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Ryhmäjohtajat ovat valinneet vuodelle 2020 seuraavat painopistealueet:

- Asumisen monimuotoisuuden edistäminen - Luonnon houkuttelevuuden esilletuonti

Toiminnalliset tavoitteet

Tavoite Toimintasuunnitelma 2020 Arviointikriteeri (mittari)

Et ole yksin Elämäkoneen käyttöönotto Elämäkoneen käyttöönotto (digitaalinen alusta, joka saattaa yhteen palvelunkäyttäjät ja -tarjoajat) Elämäkoneen käyttäjämäärät

4500 asukasta vuonna 2024

Asumalla kodiksi - konsepti Konsepti on luotu Konseptin käyttöön ottaneet uudet asukkaat


Monimuotoisen asumisen mahdollistaminen

Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon huomiointi (25%) Kerrostalo ja rivitaloasuntojen prosentuaalinen osuus kasvaa kaavoituksen mahdollistamana


Nopea palvelu -tontti tunnissa Kysely tontinhankkijoille Lean-prosessin tekeminen maan ostosta tontin myyntiin. Palvelunmuutokset prosessin löydösten mukaisesti


Markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen tulokseen sitoen

Kiinnostunut asukas/yritys per myyty tontti per kampanja

Vetovoimainen ympäristö Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän edistäminen

Maankäytön suunnitelman toteuttaminen Yhdyskuntarakenteen sitominen kohti väyliä ja vyöhykkeitä sekä seudun keskuksia Energiatehokkuuden huomioonottaminen aluekehityksessä ja rakentamisessa Kaasu/sähkö yms. energiamuodon tuotanto tai käyttö / laskennallisesti säästetty CO2 päästöt Joukkoliikenteen nousijamäärät

Kunnanhallitus 16.03.2020

§ 45 liite 1

Tunnusluvut

Toiminnallisuus TP2018 TA2019 TA2020

Väkiluku 4396 4450 4390

Henkilöstö TP2018 TA2019 TA2020

Vakanssit

- vakituiset 1 1 1

- määräaikaiset

YLEISHALLINTO Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Toimintaympäristö Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan talous- ja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, tiedottamisesta, arkistoinnista sekä asumisasioista ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan sekä sivistyslautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät talouspäällikkö, ICT-asiantuntija, palkkasihteeri, kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja osittain myös matkailuneuvoja (kansainvälinen toiminta). Toisen palvelusihteerin työajasta on vuoden 2015 alusta alkaen osoitettu sivistyslautakunnan tehtäviin 20 %. Palkkasihteeri on tehnyt osa-aikaista työtä (82,76 %) 1.9.2014 alkaen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Vuonna 2020 tiedonhallintalain mukanaan tuoma velvoite tiedonhallintamallin käyttöönotosta kunnasta tulee olemaan yleishallinnon isoin haaste, samalla kun siirrytään sähköiseen asiakirjahallintaan. Tiedonohjaussuunnitelman tuominen eri vastuualueille on vuoden 2020 kriittisiä tavoitteita. Yleishallinnossa työskentelee kuusi henkilöä, joista kahden henkilön työpanos yleishallintoon on noin 80 %. Toiminnalliset tavoitteet

Tavoite Toimenpide Arviointikriteeri (mittari)

Et ole yksin Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Vuonna 2020 jatketaan sähköisen asiakirjahallinnan käyttöönottoa ja laaditaan tiedonohjaus- suunnitelma kaikkiin hallintokuntiin Tiedonhallintamallin laatiminen

Et ole yksin Mitä sinulle kuuluu Kunnan henkilöstöpolitiikan käytäntöjen luominen yhdessä henkilöstön kanssa, erilaisten ohjeiden ja käytäntöjen päivittäminen Välittämiskulttuurin edistäminen Henkilöstön hyvinvointiin ja koulutukseen panostaminen Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn uudistaminen

Et ole yksin Mitä sinulle kuuluu Asiakas on nro 1 - kunnan asiakaspalvelun kehittäminen henkilöstöä kouluttamalla

Vetovoimainen ympäristö

Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän edistäminen

Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä

Aktiivinen osallistuminen Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan ja - työryhmän toimintaan Kilpailutus joukkoliikenteestä vuoden 2020 aikana (2021 alkava liikenne)

Tunnusluvut

Taloudellisuus TP2018 TA2019 TA2020

Yleishallinnon toimintakulut 1 011 440 1 013 520 1 117 418

Toimintakulujen kasvu % 4,2 % 0,2% 8,1%


Vakanssit

- vakituiset 5,63 5,63 5,63

- määräaikaiset

Kansainvälinen toiminta Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toimintaympäristö Yhtenäiskoulun oppilasvaihto ylläpitää myönteistä kansainvälistä kanssakäymistä. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Kolmannen sektorin osuutta kansainvälisessä toiminnassa jatketaan (mm. VPK:t ja soittokunnat). Kansainvälisen toiminnan ydinalue on vuosittaiset oppilasvaihdot Vesilahden yhtenäiskoulun yläasteen ja St.Georgenin Realschulen välillä (mahdollisesti myös Rõugen koulujen kanssa). Strategiaan on toimenpiteenä kirjattu kiinalainen kumppanuuskunta, mikä tarkoittaa uusien yhteistyömuotojen etsimistä myös perinteisen ystävyyskuntatoiminnan ulkopuolelta. 2020 Narvan Markkinoille on mahdollisesti tulossa St.Georgenista perinneyhdistyksen jäseniä esiintymään ja vierailulle. Tunnusluvut


5 500 15 000 5 000


Viralliset vierailut ja kanssakäymiset ystävyyskuntiin ja/tai ystävyyskunnista + muut mahdolliset kanssakäymiset

1 3 1


Vakanssit - - -

- vakituiset - - -

- määräaikaiset - - -

TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Toimintaympäristö Siivouspalvelut Siivouspalvelut tuottavat kuntastrategian mukaiset palvelut ammattitaidolla, hygieenisesti ja tuottavasti. Tarkoituksenmukaisella siivoustoiminnalla tuetaan asiakkaan hyvinvointia ja ylläpidetään rakennusten kuntoa ja pidennetään käyttöikää. Siivouspalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tiivis yhteistyö Tampereen ympäristökuntien kanssa tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan toiminnoille sekä luo hyvät yhteistyöverkostot. Siivouksen ostopalvelua käytetään vain kiireellisissä ja erityistilanteissa. Muutamia siivouskone- ja laitehankintoja tullaan tekemään ikääntyneiden laitteiden tilalle. Ruokapalvelut Ruokapalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakkailleen terveyttä edistäviä ja tukevia, ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja ravitsemussuositusten mukaisia ruokapalveluja. Ruokapalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Ruokapalveluasiakkaiden määrä, on pysynyt lähes samana viimeisten vuosien aikana. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa myöskään vuodelle 2020. Arvioidut suoritemäärät perustuvat hallintokuntien ruokapalveluilta tilaamiin ateriamääriin ja näin ollen tilaus- ja suoritemäärät ovat myös pysyneet edellisvuosien tasolla. Kaikkiin aterioiden jakopisteisiin tuotetaan ja lähetetään ateriat Terveysaseman Ravintokeskuksesta. Toiminnan kehittäminen digitalisointia hyödyntäen lisääntyy myös ruokapalveluissa. Mm. omavalvontajärjestelmä tullaan siirtämään asteittain sähköiseen muotoon. Lisäksi monipuolistetaan ruokapalvelun tuotannonohjausjärjestelmää. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut tuottavat erilaisia sisäisiä kuljetuksia kunnan eri hallintokunnille. Kuljetukset tullaan järjestämään yhdellä autolla ostopalveluna myös vuonna 2020. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Tukipalveluiden toimintakokonaisuus on tuottaa kuntastrategian mukaisesti laadukkaat sekä taloudellisesti organisoidut siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut kunnan eri hallinnonaloille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Tukipalveluilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Tulevaisuuden kehityssuuntana on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas tulosalue. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Aktiivinen osallistuminen seutuyhteistyöhön

Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Ruokapalveluiden laadun valvonta ja asiakkaiden kuuleminen asiakastyytyväisyyskyselyillä


Laatuarvioinnit kohteissa, Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Laadunarvioinnin tulos = hyväksytty.

Tunnusluvut Siivouspalvelut


Toimintatuotot 595 002 633 279 614 460

Kokonaiskulut 595 294 633 279 620 639

Kokonaiskulujen kasvu % 4,94 % 1 % -2 %

Tunnusluvut Ruokapalvelut


Toimintatuotot 872 953 948 420 933 800

Kokonaiskulut 865 129 909 473 865 771

Kokonaiskulujen kasvu % 0,9 % 3,2 % -4,8 %

Tunnusluvut Kuljetuspalvelut


Toimintatuotot 36 736 38 700 38 700

Kokonaiskulut 36 736 37 200 37 100

Kokonaiskulujen kasvu % 13,91 % 12 % 0 %


Ateria suoritteet 317 458 347 955 345 000

Valmistuskeittiöt 2 2 1

Palvelukeittiöt 1 1 1


Vakanssit

- vakituiset 23 25 25

- määräaikaiset 4 1 1

ELINKEINOTOIMEN HOITO Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Luottamushenkilöorganisaatio: Elinvoimatoimikunta Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet

Kunta toimii osaltaan paikallisen elinvoiman edistäjänä ja toimintaedellytysten mahdollistajana. Tavoitteena

on aktiivisten yritysten määrän lisääntyminen, sekä olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksien

parantaminen. Lisäksi kunta panostaa paikallisten kasvuyritysten kasvun jatkamiseen. Kunta on

proaktiivinen kaavoituksessa, sekä kuuntelee markkinoita kaavoituksen tueksi.

Yrittäjien tiedusteluihin ja tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja joustavasti. Yhteistyössä eri tahojen kanssa

parannetaan yrittäjähenkeä kunnassa ja rohkaistaan investointeihin. Yrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka on

Vesilahden kunnan kehittämisessä tärkeä työkalu, jolla voidaan viedä kuntastrategiassa määritettyjä asioita

eteenpäin.

Vesilahdessa toimitaan viihtyisän, turvallisen ja houkuttelevan ympäristön parantamiseksi kuntastrategian

määrittelemillä toimenpiteillä. Kaavoituksessa seurataan markkinoita ja reagoidaan niihin nopeasti. Kunta

pyrkii kaavoituksella mahdollistamaan erikokoisten ja eri asumismuotoja mahdollistavien tonttien riittävän

tarjonnan, joka ottaa huomioon eri elämänvaiheiden tarpeet, sekä nousevat trendit.

Toiminnalliset tavoitteet


Kunnasta löytyy monipuolinen yritystonttitarjonta

maankäytön suunnitelman tekeminen Sopivan yrityssegmentin löytyminen Metsän ja luonnon hyödyntäminen yritystoiminnassa Vesilahden yritysinnovaatiopalkinto Neuvova ohjaus maankäytössä

Yksilöitävien kehityshankkeiden

määrä maankäytön suunnitelman

mukaisesti käynnistyneiden

toimenpiteiden mukaan.

Yrityssijoittautujien kanssa käydyt

neuvottelut.

Uudet palveluntuottajat

matkailuun tai metsä- ja

luontoyrittäjiin.

Kriteeristön luominen. Vuosittain

jaettavat € kertovat

innovaatioiden laadusta

Yritystonttien ostajille lähetetään

kysely palveluidemme

onnistumisesta asteikolla 1-10 ja

keskiarvo määrittää

onnistumisen.

4500 asukasta vuonna 2024 Palvelukeskusalueen ja Lammasniemen kaavoitus Markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen tulokseen sitoen

Palvelukeskusalueella olevien uusien työpaikkojen määrä. Kuntaan sijoittuneiden yritysten määrä

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen

Yhteisalueille syntyneiden palveluntarjoajien määrä

Luonto- ja vesireitistön kehittäminen Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien edistäminen

Yritysten määrä, jotka tarjoavat aktiivisesti luontoon tai vesistöön liittyviä palveluita Vaihtoehtoisten energiamuotojen kulutus- ja jakelupisteiden määrä

Pirkanmaan Rovaniemi Taideresidenssi-investointien hakeminen Kiinalainen kumppanuuskunta Luontoon liittyvät MM-kisat Savustuksen päivät / peura tuotteeksi

Käytyjen neuvotteluiden määrä. Uudet kumppanuuskunnat, jotka tukevat Vesilahtelaista yritystoimintaa. MM ja SM kisojen määrä Vesilahdessa. Vesilahtelaisten kaupallisten ruoan jatkojalostus yritysten määrä


Työpaikkaomavaraisuus 44,9 45,8% 45,4

Työpaikkojen kokonaismäärä 830 870 840

Perustettavien / siirtyvien yritysten määrä 20 22

Yrittäjätapaamisten määrä 50 30


Vakanssit

- vakituiset 0,5 1

- määräaikaiset 0 0

KAAVOITUS Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toimintaympäristö Ylimmästä luottamus- ja viranhaltijajohdosta koostuva kaavatoimikunta esittelijänään aluearkkitehti valmistelee ja koordinoi kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä asioita. Toimikunnan valmistelevan työn kautta haetaan kunnan kokonaisvaltaista ja sitouttavaa maankäytön suunnittelua ja vaihtoehtotarkasteluja samalla mahdollistaen kuntalaisten ja muiden sidosryhmien osallistuminen. Kuntien välisen sopimuksen mukaisesti jatketaan aluearkkitehtitoimintaa Urjalan kunnan kanssa suunnitelmakauden 2020 - 2022 ajan. Osallistutaan Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyöryhmiin. Toiminnalliset tavoitteet



Maankäytön suunnitelman toteuttaminen

Yksilöitävien kehityshankkeiden määrä kehityskuvan mukaisesti käynnistyneiden toimenpiteiden mukaan


Sopivan yrityssegmentin löytäminen

Sallivan kaavoituksen vaikutukset yritysten sijoittumiseen


Metsän ja luonnon hyödyntäminen yritystoiminnassa

Selvitetään kaavoituksen mahdollisuudet edesauttaa metsää ja luontoa hyödyntäviä yrityssijoittujia


Neuvova ohjaus maankäytössä Yritystonttien ostajille lähetetään kysely palveluidemme onnistumisesta asteikolla 1-10 ja keskiarvo määrittää onnistumisen


Neuvova ohjaus maankäytössä Ylläpidetään ja kehitetään avointa karttapalvelua ja sen tietokantoja/karttoja sitoutuen tietosisällön ajantasaisuuteen ja laajuuteen

4500 asukasta vuonna 2024 Monimuotoisen asumisen mahdollistaminen

Kunnalla on omaa tonttivarantoa monipuolista asuinrakentamista (AO, AP, AR, AK) sekä yritys- ja palvelutilojen rakentamista varten. Tonttivarannon menekkiä seurataan aktiivisesti ja reagoidaan tähän lisäkaavoituksella. Kunta kaavoittaa rakennustapaohjeeltaan erittäin sallivan kaava-alueen

4500 asukasta vuonna 2024 Palvelukeskusalueen ja Lammasniemen kaavoitus

Alueiden kaavat ovat valmiit

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön viihtyisyyden lisääminen

Hoidetut VL-alueet suhteessa ei hoidettuihin

Vetovoimainen ympäristö Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän edistäminen

Maankäytön suunnitelman toteutumisen seuranta siten, että yhdyskuntarakenne sitoutuu kohti väyliä ja vyöhykkeitä sekä seudun keskuksia HINKU-toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja Tampereen

kaupunkiseudun mittaristojen hyödyntäminen

Tunnusluvut


Vireillä olevat asemakaavat/muutokset valtuuston hyväksyttäväksi 2020 (- 2022):

- Rahoisten asemakaava - Lammasniemen asemakaava ja asemakaavamuutos - Kirkonkylän palvelukeskusalue, asemakaavamuutos - Vesaniemen eteläisen alueen asemakaava - Oltavantien ympäristön asemakaavamuutos - Multasen pientaloalueen asemakaava - Ratsutilanraitin-Koulutien kulmaus, asemakaava - Metsämantere ja ympäristö, asemakaava

1 3 3

Narvan osayleiskaavan muutos tai strateginen koko kunnan yleiskaava 2021 alkaen


Vakanssit

- vakituiset: aluearkkitehti, 40 % Urjala, 60 % Vesilahti 0,5 0,5 0,6

MAA- JA METSÄTILAT Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet: Kunnan maa- ja metsäomaisuuden kehittämisen tehtäväalue. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin Elämäkoneen käyttöönotto Elämäkoneen (digitaalinen alusta, joka saattaa yhteen palvelunkäyttäjät ja -tarjoajat) käyttöönotto. Elämäkoneen käyttäjämäärät


Maankäytön suunnitelman toteuttaminen

Yksilöitävien kehityshankkeiden määrä kehityskuvan mukaisesti käynnistyneiden toimenpiteiden mukaan Kunnan infrainvestointien suunnitteleminen maankäytön suunnitelman mukaisesti


Sopivan yrityssegmentin löytäminen

Kalalahden yritysalueen muodostaminen ”tuotteeksi”, jota voidaan tarjota yrityssijoittautujille Yrityssijoittautujien kanssa käydyt neuvottelut


Metsän ja luonnon hyödyntäminen yritystoiminnassa

Selvitetään yrittäjien käyttötarpeet kunnan metsä- ja maaomaisuuden suhteen

4500 asukasta vuonna 2024 Monimuotoisen asumisen mahdollistaminen

Muut kuin omakotitontti- ja yritystoimintaan liittyvät rakennuslupahakemukset Strategisen maankäytön kehityssuunnitelman toteutuminen

4500 asukasta vuonna 2024 Asumalla kodiksi -konsepti Uuden mallin käyttöön ottaneet Vuokrattujen omakotitonttien määrä

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen

Vapaasti hyödynnettävien ranta-

alueiden ja liikunta-alueiden

kartoitus

Vetovoimainen ympäristö Tasapainoinen ja oikea-aikainen puuston myynti ja laadukas kunnan metsien hoito

Metsätaloussuunnitelman toteuttaminen

Tunnusluvut


Myydään omakotitontteja 2 5 10

Vuokrataan omakotitontteja 1 1 10

Myydään yritystontteja - 1 3

MAASEUTUTOIMI Vastuuhenkilö Kehitysjohtaja (Vesilahti), Maaseutupäällikkö (Lempäälä) Toimintaympäristö Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) tuli voimaan 1.4.2010 lukien. Lain mukaan kunnat velvoitettiin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Lempäälä-johtoisessa isäntäkuntamallilla toimivassa yhteistoiminta-alueessa ovat mukana seuraavat kunnat: Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Maaseutuviranomaistehtävät ja seudullinen maaseututoimisto (ostopalveluna). Maaseutuelinkeinoviranomaiset huolehtivat maaseutuelinkeinolain ja muiden maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten, päätösten sekä Euroopan Unionin säädösten täytäntöönpanosta kuntatasolla. Keskeisimpiä tehtäviä ovat:

- Tukihakemusten vastaanotto, käsittely, tallennus, maksu- ja sitoumuspäätösten teko. - Asiakaspalvelu ja neuvonta. - Sato-, tulva- ja hirvi- sekä petoeläinvahinkojen arviointi ja korvaushakemusten käsittely. - Hukkakauratarkastusten suorittaminen. - Eläintenpitäjärekisterin ylläpito sekä - Omaa hallintoalaa koskevien lausuntojen antaminen.

Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteinen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2010-2030. Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi omalta osaltaan 26.4.2010/§ 23 Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2010-2030 nimeltään ”Lähellä rauhallinen maaseutu”. Ohjelmavalmistelussa esiin nostetut asiat otetaan huomioon vuosittain taloussuunnitelman puitteissa. Maaseudun kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:

- 7.3. Nuoriso vahvana osana yhteiskuntaa. - 7.4. Ympäristövastuinen toiminta. - 7.5. Kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu/rauhalliset asuinympäristöt ja maaseutumaisuus. - 7.6. Yhteisölliset kylät ja monipuolinen virkistystoiminta.

Keinot ja panostukset.

1. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut ostopalveluna Lempäälän seutumaaseututoimistolta yhteistoiminta-alueen puitteissa v. 2017,2018,2019 sekä 2020.

2. Lempäälän ja Vesilahden kuntien kannustinpalkkio (hanketuki) yhteisöille ja yrityksille v. 2020:

Kannustinpalkkiota ei myönnetä/ei myönnettäne. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Maaseututoimi panostaa maaseututoimijoiden toimintaympäristöstä haettavien synergiahyötyjen etsimiseen, sekä lisäarvon tuottamiseen toimijoiden elinkeinon kehittämiseksi. Synergiahyödyt tyypillisesti pienentävät myös hiilijalanjälkeä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisia tavoitteita ei voida kuntastrategiasta nostaa, koska toiminta on ulkoistettu kokonaan. Toiminta perustuu siis Lempäälän ja Vesilahden kuntien yhteiseen maaseudun kehittämisohjelmaan 2010-2030 Tunnusluvut


Tukia hakeneet tilat 147 146 148

Myönnetyt eurot 3 500 000 3 400 000 3 312 000


Käytössä oleva viljelysmaa (Ha) (tukia myönnetty) 5513 5535 5535


Vakanssit

- vakituiset 0 0 0


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon kustannukset muodostuvat kuntouttavan työtoiminnan, työmarkkinatuen kuntaosuuden, vanhus- ja vammaisneuvostojen, työllisyyskoordinaattorin sekä kahden sosiaali- ja terveystoimen kesätyöntekijän kustannuksista. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Työttömyysturvalaki muuttui vuonna 2015 siten, että kuntien maksettavaksi tulee puolet työmarkkinatuesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300-999 päivää (aikaisemmin 500 päivää) ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 1000 päivää. Lakimuutoksen arvioitiin kaksinkertaistavan kunnan työmarkkina-tuen kuntaosuuden kustannukset. Lakimuutoksen myötä tuli myös tarve kuntoutusohjaajan kokoaikaiselle työpanokselle (kunnanvaltuusto perusti 25.4.2016 / § 27 työllisyyskoordinaattorin viran ja samalla lakkautti kuntoutusohjaajan viran). Vuonna 2020 aloitetaan uudelleen työllisyydenhoidon kuntakokeilu, johon koko Pirkanmaa osallistuu. Tämä luo uusia yhteistyömalleja kunnan ja muiden viranomaisten toiminnalle. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin


Työllisyydenhoidon kustannuskehitys


Työttömien määrän prosentiaalinen osuus työvoimasta < Pirkanmaan keskiarvo


Työllisyyskokeiluun osallistuminen ja toimivan viranomaisyhteistyön rakentaminen uuden mallin mukaisesti

Tunnusluvut


Työmarkkinatuen kuntaosuus 83 535 115 000 115 000


Vakanssit

- vakituiset 1 1 1

- määräaikaiset

Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma 2020-2022 1

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Vastuuhenkilö Rakennustarkastaja Toimintaympäristö Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana rakennusvalvontaviran-omaisena, maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena sekä ympäristönsuojelulain 156 d §:n mukaisena viranomaisena. Rakennusvalvonnan päätehtäviä ovat kunnalle säädetyt lakisääteiset viranomaistehtävät sekä rakentamisen neuvonta, valvonta ja lupapalvelut. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kan-nalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä tai määräyksiä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen toteutumista ja huolehtii kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi erityislaeissa säädetään tehtäviä, joissa rakennusvalvonnan rooli on erilaisten hallintoriitojen ensiasteen ratkaisija. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Tavoite on edistää kestävää, terveellistä ja turvallista rakentamista tarkastelemalla rakennusten elinkaaren aikaisia energiankäyttöratkaisuja, keskittyä parempaan kosteudenhallintaan ja yrittää luoda mahdollisimman laaja rajapinta hankkeeseen ryhtyviin ohjauksen tehostamiseksi. Rakennusvalvonnan toiminta painottuu erityisesti ennakkoneuvontaan lupamenettelyn ja hankkeen suunnitte-lun alkuvaiheen ennakko-ohjauksen (kaavat, rakennustapaohjeet) sekä suunnittelun (suunnitelmat, asiakirjat, lausunnot) ja valvonnan (työnjohdon pätevyysvaatimukset) laadun parantamiseksi. Seutuyhteistyönä kaupunkiseudun rakennusvalvontojen kanssa yhteisiä kehitettäviä rakennusvalvonnan toi-minnallisia tavoitteita koko suunnitelmakaudelle ovat: 1) rakentamisen edistäminen nopeuttaen päätöksentekoa, hyvän ympäristön syntymistä ja tasapuolistaen ha-kijoiden kohtelua 2) sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttö 3) lupaprosessien sujuvoittaminen 4) rakennusjärjestyksen seudullisen malliasiakirjan käyttöönotto 5) rakennuslupataksojen valtakunnallisten tavoitteiden eteneminen Aiempien vuosien paperiarkistoidut luvat 2000 - 2019 on tarkoitus digitoida sähköiseen arkistoon neljän vuo-den kuluessa. Rakennusvalvonnan käytössä olevaan sähköiseen asiointipalveluun Lupapisteeseen on han-kittu arkistointiosio joka mahdollistaa myös skannatun materiaalin arkistoinnin onkaloon sähköisenä tulleiden hakemusten lisäksi. Tavoitteena on, että suunnitelmavuosien aikana päästään rakennusvalvonnan osalta siihen, että rakennusval-vontamaksuilla katetaan rakennusvalvontatehtävien hoidosta aiheutuvat kulut. Rakennusvalvonnan taksaa tarkastetaan vuosittain. Toiminnalliset tavoitteet



Monimuotoisen asumisen mah-dollistaminen

Myönnettyjen rakennuslupien määrä kaava-alueiden ulkopuo-lella. Muiden kuin omakotitalo ja yritys- lupien määrä


§ 46 liite 1



Neuvova ohjaus maankäytössä

Lupapisteessä kysyttyjen neuvo-jen määrä

Tunnusluvut


Kokonaiskustannukset 34746 37546 27490


Luvat 134 150 150

Jatkoajat 23 30 30

Ilmoitukset 38 70 70

Katselmukset 262 400 400

Poikkeaminen/suunnittelutarve 10 15 15

Lausunnot 12 15 15


Vakanssit

- vakituiset 1,3 1,3 1,3



RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELU Vastuuhenkilö Ympäristöpäällikkö Toimintaympäristö Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja lisäksi lautakunta hoitaa muita sille hallintosäännössä määrättyjä lupa- ja viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojelun viranhaltijatehtäviä hoitavat sopimusperusteisesti Lempäälän kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijat. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Ympäristönsuojelun tehtävät painottuvat lupa- ja muihin viranomaistehtäviin. Ympäristönsuojelun muita kehittämiskohteita suunnitelmakaudella ovat pitkän aikavälin edistämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja vesihuoltolaitoksen liittymättömien kiinteistöjen valvonta. Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien tulee täyttää hajajätevesiasetuksen perustason mukaisen puhdistusvaatimuksen enintään 100 metriä vesistöstä sijaitsevilla kiinteistöillä 31.10.2019 mennessä. Tämä saattaa lisätä merkittävästi viranomaistyötä toimenpideluvista annettavina lausuntoina, neuvontana ja hajajätevesi-asetukseen liittyvien poikkeushakemusten käsittelynä. Toiminnalliset tavoitteet



Luonto- ja vesistöreittien kehittäminen

Ympäristönsuojelun edistämisohjelman 2020 mukaiset toimenpiteet, mm. paikkatietopohjainen kysely kuntalaisillesuosituimmista luonto- ja virkistyskohteista

Ympäristön viihtyvyyden lisääntyminen

Ilmastohanke tavoitteesta toiminnaksi - kohti hiilineutraalia kuntaa 2030 – Toteutetut toimenpiteet


Ilmastohanke tavoitteesta toiminnaksi – kohti hiilineutraalia kuntaa 2030 - Toteutetut toimenpiteet

Tunnusluvut




Lausunnot rakennus- ja toimenpidelupahakemuksiin 37 45 55

Ympäristö- ja maa-aineslupapäätösten määrä vuodessa 1 1 1

Rekisteröitävien toimintojen (jätelaki ja ympäristönsuojelulaki) käsittelyn lukumäärä

2 1 1

Valvontaohjelman mukaisten valvontakäyntien määrä 5 7 7


§ 46 liite 2



Vakanssit


- määräaikaiset


RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YKSITYISTIET Vastuuhenkilö Rakennustarkastaja Toimintaympäristö Rakennus- ja ympäristölautakunta hoitaa yksityistielaissa kunnalle määrättyjä tehtäviä. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Suunnitelmakaudella jatketaan yksityisteiden avustamista kunnossapidon ja kiireellisen peruskorjauksen osalta. Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt 8.11.2010 § 56 perusteet ja periaatteet yksityistieavustus-ten jakamisesta Vesilahden kunnassa. Näillä periaatteilla avustuksia jaetaan ja neljän vuoden välein (tietojen-keruu 2018) pyydetään tilinpäätöstiedot hakemuslomakkeen liitteenä. Yksityisteiden hallinnon vastuuhenkilöitä pyritään ohjaamaan teiden oikeaan ja oikea-aikaiseen hoitoon, jolla pyritään välttämään kalliita peruskorjaustoimia. Toiminnalliset tavoitteet: Yksityisteille ei aseteta toiminnallisia tavoitteita. Tunnusluvut




Vakanssit




Kunnossapitoavustusta saavat tiekunnat 104 105 106

Kiireellistä avustusta saavat tiekunnat 1 1 1

Yksityistielain mukaiset tehtävät - 1 1


§ 46 liite 3


KUNNANHALLITUS TEKNINEN HALLINTO Vastuuhenkilö: Kunnaninsinööri Toimintaympäristö Tekninen hallinto vastaa kunnan teknisen toimen, kuten kiinteistöjen ylläpitoon ja infrastruktuurin rakentamiseen liittyvien palvelujen tuottamisesta. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Teknisen toimen ohjelmien (esim. Buildercom) tehokkaammasta käytöstä sekä vakiintuvien käytäntöjen muodostumisesta. Tiedonkulun parantamisessa on kehittämisen varaa. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin

Mitä sinulle kuuluu Hallintokuntien yhteistyöpalavereiden määrä


§ 47 liite 1


KUNNANHALLITUS KIINTEISTÖTOIMI Vastuuhenkilö: Kunnanrakennusmestari Toimintaympäristö Kiinteistötoimi huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, korjauksista ja teknisestä kunnossapidosta. Tehtäväkenttään kuuluu myös ulkoalueista huolehtiminen ja niiden kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet Hinku tavoitteet yleensä ja eri kiinteistöjen osalta energian säästäminen sekä työntekijöiden terveellisen ja turvallisen työympäristön mahdollistaminen.


Et ole yksin

Tilojen yhteiskäytön varmistaminen

Hallintokuntien yhteistyöpalavereiden määrä.


Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen

Toimenpidepyyntöjen ja vikailmoitusten määrä BuilderComissa


Sähkön- ja lämmönkulutuksen seuranta ja kulutusten vähentäminen.


§ 47 liite 2


KUNNANHALLITUS LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET Vastuuhenkilö: Kunnanrakennusmestari Toimintaympäristö Vastuualueen hoitaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja muiden tienkäyttäjien kanssa. Palautteiden perusteella tehtävät toimenpiteet ja tarkastukset lisäävät käyttäjien turvallista liikkumista. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Painopistealueena vuodelle 2020 on strategian mukaisesti ympäristön viihtyvyyden lisääntyminen. Katualueiden valaistusta kehitetään (Led-tekniikalla) ja kunnossapitoa tehdään määrärahojen puitteissa. Katuverkostoa päällystetään vuosittaisen investointirahan määrällä. Leikkikenttien turvallisuutta seurataan tarkastuksilla ja tehdään tarpeelliset korjaukset ja uusinnat. Toiminnalliset tavoitteet




Kunnan puolesta hoidettujen alueiden, liikenneväylien ja yleisten alueiden kerättyjen palautteiden määrä BuilderComista

Kestävän ja vähähiilisen

yhdyskuntarakenteen ja

liikennejärjestelmän edistäminen

Kevyenliikenteen väylien sijaintien, kunnon ja kehittämistarpeiden selvitys on tehty.


§ 47 liite 3


KUNNANHALLITUS VESI- JA VIEMÄRILAITOS Vastuuhenkilö: Kunnaninsinööri Toimintaympäristö Teknisen toimen tehtävänä on turvata asukkaiden puhtaan veden saanti ja laatu, sekä järjestää jäte- ja hulevesien ohjaus verkostoihin. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Vuoden 2020 aikana valmistaudutaan saattamaan verkostot, mittalaitteet ja verkoston valvonta Lempäälän verkostoa vastaavaan kuntoon. Siirtymäajan jälkeen Lempäälän vesilaitos vastaa päivittäisestä toiminnasta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Vesilahdelle jää jatkossa vastuulleen uuden verkoston rakentaminen ja suurempien korjausten kustannukset. Toiminnalliset tavoitteet




Jätevedenpumppaamoiden häiriöiden määrä


Jätevedenpumppaamoiden sähkönkulutuksen vähentäminen


§ 47 liite 4


KUNNANHALLITUS PALO- JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö: Kunnaninsinööri Toimintaympäristö Palo- ja pelastustoimen tehtäviä hoitavat Pirkanmaan pelastuslaitos sekä paikalliset Vesilahden VPK ja Länsi-Vesilahden VPK. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Toiminnan tärkeimpinä tavoitteina on turvata kuntalaisten sairaankuljetukset, varmistaa kiinteistöjen paloturvallisuus valvonnalla ja turvata nopea avun saanti. Toiminnalliset tavoitteet: Palo- ja pelastustoimelle ei ole järkevää asettaa toiminnallisia tavoitteita. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja valmistelee sitä koskevan lainsäädännön. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksella on toiminnassaan palvelutasopäätös. Nykyinen palvelutasopäätös on tullut voimaan 1.1.2020 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.


§ 47 liite 5


SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Toimintaympäristö Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluu varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, muu opetus sekä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi. Sivistystoimen hallinnossa työskentelee sivistysjohtaja, jota avustaa keskustoimiston palvelusihteeri. Sivistystoimen palvelusihteeri valmistelee oppilastilastot valtionosuusselvitystä varten, kotikuntakorvauslaskelmat sekä toimii koulukuljetusten yhteyshenkilönä koko kunnan osalta. Varhaiskasvatusjohtaja, hyvinvointikoordinaattori sekä matkailuneuvoja vastaavat osaltaan asioiden valmistelusta lautakuntakäsittelyä varten. Sivistystoimen hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialan ajankohtaisesta koulutuksesta. Sivistysjohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja osallistuvat aktiivisesti seutuyhteistyöhön. Tampereen seudun hyvinvointipalvelujen työryhmä, johon sivistysjohtaja kuuluu, kehittää sivistystoimialaa laaja-alaisesti ja vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaa-aikapalveluiden kokonaisuuksista seututasolla. Vesilahti on mukana Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnatussa osaamisen kehittämispalvelu Osakkeessa, jonka kautta opetushenkilöstön ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus pääsääntöisesti toteutetaan. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen toimintatapoja ja suunnitelmia yhtenäistetään. Nivelvaiheita kehitetään tukemaan eheää kasvun-, opin- ja hyvinvoinninpolkua. Monialaista yhteistyötä ja prosesseja kehitetään. Ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen sekä monialaisen työn kehittämistä viedään eteenpäin yhteistyöllä ja hankkeiden avulla. Strategisen johtamisen työkaluja otetaan käyttöön ja laajennetaan koko toimialalle. Toiminnalliset tavoitteet

Tavoitteet Toimintasuunnitelma 2020 Arviointikriteeri (mittari)

Et ole yksin ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Hyvinvointisopimuksen luominen. Pirkkalan yhteistoiminta-alueen johdon kehittämistapaamisten käynnistäminen.

Vetovoimainen ympäristö Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin

Hankehaussa ja projekteissa luonto- ja ympäristö-teemat pyritään huomioimaan.

Tunnusluvut


Monialaisen toiminnan koordinointitapaamiset 7 2 2

Asiakastyytyväisyyskysely 1 1 1


Vakanssit 1,20 1,20 1,20

- vakituiset 1,20 1,20 1,20



§ 48 liite 1


SIVISTYSLAUTAKUNTA PERUSKOULUT Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Toimintaympäristö Perusopetuksen tehtäväalueeseen kuuluvat esi- ja perusopetus. Vesilahden kunnassa toimii kaksi vuosiluokkien 0-6 koulua ja yksi 0-9 vuosiluokkien yhtenäiskoulu. Syyslukukauden 2019 alussa esikoulussa aloitti 67 oppilasta ja 1-9 vuosiluokilla 639 oppilasta. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Erityisopetuksen kehittämistä jatketaan. Yhteistyössä haetaan toimintamalleja, joilla tuetaan oppilaiden kasvua- ja oppimista sekä erityisesti arjen taitojen hallintaa ja tunne- sekä vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Vesilahden kunnan kouluissa lukuvuoden 2019 - 2020 teemana on vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, joka toteutetaan monialaisina oppimiskokonaisuuksina. Lukuvuoden painopisteenä on hyvinvointi ja turvallinen arki. Perusopetuksen päivitetty kehittämissuunnitelma vuosille 2019-2021 otetaan käyttöön. Vuonna 2019 valmistui sivistystoimen visio. Visio toimii koko sivistystoimen kehittämistä ohjaavana arvopohjana. Visiosta on nostettu seuraavat asiat lukuvuodelle 2019-2020: aikaa sinulle lapsi ja nuori Vesilahdessa, Kohtaa ja arvosta sekä valinnanmahdollisuus ja vastuu. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin Tilojen yhteiskäytön varmistaminen ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Luodaan varausperiaatteet varattaville tiloille ja pyritään tehostamaan tilojen ulkopuolista käyttöä. Kerhojen määrä. Vanhempainkahvilatoiminta jalkautuu joka koululle. Ennaltaehkäisevien rakenteiden toiminatamallin juurruttaminen.

Vetovoimainen ympäristö Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin Ympäristön viihtyisyyden lisääminen

Luontokokemus viikottain. Kouluyhteisön vastuu lähiympäristöstä.

Tunnusluvut


Esiopetus, käyttömenot netto, €/oppilas 5219 7519 5662

Perusopetus, käyttömenot netto, €/oppilas 8100 8582 8746 Koulukohtaiset kustannukset

Kirkonkylän koulu, €/oppilas 6750 - -

Narvan koulu , €/oppilas 9081 9489 10295

Ylämäen koulu, €/oppilas 7538 8582 8291

Vesilahden yläaste, €/oppilas 8543 - -

Vesilahden yhtenäiskoulu - 8168 8086



Esiopetuksen oppilasmäärä 71 62 52

Perusopetuksen oppilasmäärä 654 639 635

Koululaisten iltapäivätoiminta 73 75 70

Esikoululaisten iltapäivätoiminta (koulun yhteydessä) 55 42 40

Kuljetusoppilaiden määrä 228 240 230

Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin (% / 9.luokkalaiset)

100 100 100


Vakanssit 74 73 74




SIVISTYSLAUTAKUNTA MUU KOULUTUS Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Toimintaympäristö Taito Pirkanmaa ry / Vesilahden Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä antaa laajan oppimäärän mukaista käsityön taiteen perusopetusta. Vesilahden Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsässä annetaan opetusta kuudelle ryhmälle 448 tuntia vuodessa. Opiskelijoita on jopa 60 vuosittain. Vesilahden kunta ostaa kansalaisopistopalvelun Pirkan opistolta. Pirkan Opisto on Vesilahden, Lempäälän, Pirkkalan ja Nokian yhteinen kansalaisopisto, jossa Nokian kaupunki toimii isäntäkuntana. Vesilahden kunnan alustava opetustuntitilaus Pirkan opistolta vuodelle 2020 on yhteensä 3 830 tuntia jakautuen opetusmuodoittain: vapaa sivistystyö 2 000 tuntia, musiikin taiteen perusopetus 1 650 tuntia, muu taiteen perusopetus 180 tuntia. Vesilahden kunnan tavoitteena on, että Pirkan opisto toimii kuntien välisen sopimuksen mukaisesti: ”Pirkan opisto huolehtii alueellisesta tasa-arvosta ja palvelujen saavutettavuudesta järjestämällä opintopalveluita edelleen lähipalveluna opistojen nykyisissä opetuspaikoissa ja vastaavissa kuntien tiloissa.” Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Yhteistyötä syvennetään kirjaston, kulttuuritoimen, Pirkan opiston ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Kuntalaisten toiveiden kuunteleminen ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin Tilojen yhteiskäytön varmistaminen. Hyvinvoinnin rakenteiden luominen.

Pirkan opisto ja Näpsä osallistuvat tilojen varausperiaatteiden luontiin. Pirkan opiston ja Näpsän palveluiden saavutettavuutta arvioidaan.

Vetovoimainen ympäristö Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin.

Järjestetään Pirkan opiston kanssa luontoaiheinen luento- tai tapahtumasarja.

Tunnusluvut


Käsityö- ja muotoilukoulun tuntimäärä 450 380 448

Pirkan opiston tuntimäärä 3570 3880 3830


Vakanssit 0 0 0

- vakituiset 0 0 0



SIVISTYSLAUTAKUNTA VARHAISKASVATUS Vastuuhenkilö Varhaiskasvatusjohtaja Toimintaympäristö Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat: varhaiskasvatus päiväkodeissa ja perhepäivähoito sekä lakisääteinen kotihoidontuki. Kunta maksaa lisäksi yksityisen hoidon tukea ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Varhaiskasvatusta säätelee 1.9.2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki, jossa lapsen etu on keskiössä. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on järjestää opetusta, kasvatusta ja hoitoa päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tukien. Varhaiskasvatusta tarjotaan Peiponpellon, Satumetsän, Peuraniityn ja Ahtialan päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Perhepäivähoidon varahoitopaikkoina toimivat päiväkodit. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on pysynyt ennallaan, 203 lasta (elokuu 2019). Alle 3-vuotiaita toimintakauden alussa 24% varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatuksessa on käytössä hoitoaikaperustainen 6-portainen palveluntarjonta. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta kuuluu kunnille. Tampereen seutukunnassa on yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaukseen ja valvontaan käytössä yhtenevät kaavakkeet ja käytännöt. Vesilahdessa työskentelee yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Tampereen kaupunkiseudulla varhaiskasvatuksessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä mm. varhaiskasvatussuunnitelmatyössä, yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa ja valvonnassa sekä kustannusten seutuvertailussa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti Tampereen seudun osaamisen kehittämispalvelu Osakkeessa. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Vesilahden päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin sivistyslautakunnassa 21.5.2019. Varhaiskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on Vesilahden varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen. Varhaiskasvatuksen painopistealueena ovat liikunta, leikki ja luonto. Vuoden 2020 aikana liikkumista, leikkimistä ja oppimista luonnossa lisätään ja vuoden aikana kerätään kokemuksia, miten luontokasvatusta, luonnossa olemista ja oppimista voidaan kehittää varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämissuunnitelma 2019 – 2021 (Kesu) ja Sivistyksen visio 2025 valmistuivat keväällä 2019. Toimintasuunnitelma laaditaan Vesilahden varhaiskasvatussuunnitelmaan, Kesuun, Sivistyksen visioon sekä kunnan strategiaan pohjaten. Sivistyksen visiosta on nostettu seuraavalle toimintakaudelle: Kiireetön läsnäolo, Iloisia oivalluksia ja uuden oppimista. Toiminnan arviointia kehitetään ja arvioinnissa käytetään yhtenäisiä kaavakkeita. Arviointeja; lasten, huoltajien, toiminnan ja henkilöstön itsearviointeja tarkastellaan säännöllisesti ja toimintatapoja kehitetään arviointien perusteella Kesusta on painopisteiksi nostettu lisäksi digitaalisten oppimisympäristöjen asteittainen lisääminen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Lapsia innostetaan ja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä löytämään erilaisia oppimisen tapoja ja menetelmiä.


Lapsen eheää kasvun-, opin- ja hyvinvoinninpolkua tuetaan kehittämällä nivelvaihetta varhaiskasvatuksesta esikouluun. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa kehitetään ja yhteistyötä koulun, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin kanssa kehitetään ja tiivistetään. Varhaiskasvatuslain tuomat muutokset mm. henkilöstörakenteeseen tulee huomioida kulujen kasvuna suunnitelmavuosina. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Varhaiskasvatuksen oma perhetyöntekijäkokeilu. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen neuvolan kanssa. Lapsen yhtenäisen kasvun- ja opinpolun nivelvaiheiden käytänteiden vahvistaminen. Avoimen päiväkotitoiminnan vakiinnuttaminen yhteistyössä seurakunnan ja MLL:n kanssa.

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin Luonto- ja vesireitistön kehittäminen Ympäristön viihtyisyyden lisääminen

Varhaiskasvatuksessa toteutetaan säännöllisesti luontopäiviä (2 päivää viikossa isommat lapset) ja luontoretkiä (pienemmät lapset 1 kerran viikossa) lähiympäristössä. Ollaan mukana suunnittelemassa matalan kynnyksen luontoreittejä.

Tunnusluvut


Hoitopäivämaksut 332840 347000 320500

Ostopalveluvarhaiskasvatus - osto - myynti

13073 61459

20000 40000

17000 37000


Päiväkotihoito: Hoitopäivät yhteensä 32865 32000 32000

Kotona tapahtuva perhepäivähoito 2314 2400 1600

Käytössä olevat laskennalliset hoitopaikat: Päiväkodit: Hoitoaikaperustainen varhaiskasvatus Esikoululaisten aamuhoito Ostopalvelupäivähoito -osto -myynti

181 17

2 6

220 20

2 5

220 14

2 6


Vakanssit




SIVISTYSLAUTAKUNTA LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI

Vastuuhenkilö Hyvinvointikoordinaattori Toimintaympäristö Liikunta- ja nuorisotoimen toimintaa ohjaa valtakunnalliset linjaukset, kunnan hyvinvointisuunnitelma, kuntastrategia, sivistystoimen visio sekä vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelma. Edellä mainituissa ohjelmissa painotetaan kuntalaisten hyvinvointia ja aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin sekä kunnan eri hallintokuntien kanssa. Liikunta- ja nuorisotoimi toimii kunnassa tahona, joka organisoi ja kehittää vapaa-aikatoimintaa Vesilahden kunnan alueella terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ollessa entistä suurempana toimintoja ohjaavana tekijänä. Kunnan tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten hyvinvoinnille, liikkumiselle ja mielekkäälle vapaa-ajan vietolle. Kunta tukee seuratoimintaa sekä rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Nuorisotyössä kunta tarjoaa nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä turvallisia aikuisia kohtaamaan ja kuulemaan nuoria. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Uudesta kuntastrategiasta sekä sivistystoimen visiosta on nostettu vapaa-aikapuolen kehittämissuunnitelmaan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmasta tehdään tarkempi vuosittainen aikataulu. Alla mainittujen tavoitteiden lisäksi vuoden 2020 erityisenä tavoitteena on kehittää kuntalaisia kuullen entistä mielekkäämpää, helpompaa ja parempaa vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia. Vuonna 2020 erityisenä painopisteenä ovat uuden kuntastrategian mukaiset laadukkaaseen, monipuoliseen ja tasapuoliseen vapaa-aikaan keskittyvät toimenpiteet, kuten Vesilahden Islannin mallin luominen ja käyttöönotto sekä hyvinvoinnin rakenteiden luominen. Liikuntatoimi Liikuntatoimen tavoitteena on tukea kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja liikunnallista elämäntapaa elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntatoimen painopiste tulevalle vuodelle on monialaisen yhteistyön syventäminen ja juurruttaminen vakiintuneeksi osaksi kaikkien hallintokuntien toimintaa. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämisen tavoitteena on, että liikunta ja ennaltaehkäisevä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat jatkossa tiiviinä osana eri hallinnonaloja. Poikkihallinnollinen yhteistyö luo mahdollisuuksia liikunnalliselle elämäntavalle ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Kunta seuraa liikuntaseuratoimintaan osallistuvien kuntalaisten osuutta sekä liikuntapaikkojen käyttöastetta. Seuroja sekä yhdistyksiä kannustetaan järjestämään harrastustoimintaa jossa kilpailu ei ole päätavoitteena, vaan esimerkiksi seura-avustuksien jaossa harrastuskerhot huomioidaan seurojen toiminnansuunnittelua ja toteutusta arvioitaessa. Lautakunta toteuttaa päätöksenteon apuna vaikutusten ennakkoarviointia (EVA). Nuorisotoimi Nuorisotoimen painopisteitä ovat kasvatuksellisuus, aktiivinen kansalaisuus ja koulunuorisotyö. Nuorisotyöllä halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasapainoista kasvamista, sosiaalista vahvistumista sekä yhteisöllisyyden nostattamista ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää, yhteisöllisiin toimintatapoihin perustuvaa työtä, jota ohjaa kasvatuksellisuus. Yhteistyö koulujen sekä oppilashuollon kanssa on tärkeää ja sitä korostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Uuden kuntastrategian mukaisesti nuorten aito kohtaaminen, nuorten kuuleminen sekä nuorten osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen tulevat olemaan vuonna 2020 kehittämisen painopisteenä. Tavoitteena on siis antaa nuorille aikaa ja tuoda aidosti välittäviä aikuisia jokaisen nuoren elämään myös kodin ulkopuolella, ja näin ollen tuoda hyvinvointia edistäviä vaikuttavia toimenpiteitä lähelle nuorten arkea. Lisäksi ympäristön viihtyisyyden ja luontokokemusten yhdistäminen nuorisopalveluihin huomioidaan nuorisopalveluiden toiminnassa entistä paremmin. Pyrkimyksenä on luoda luonnon avulla kuvaa kiireettömästä ja läsnäolevasta kunnasta, jossa nuoret kohdataan ja heitä kuunnellaan.


Nuorisovaltuusto / osallisuus Nuorisovaltuusto kehittää toiminnallaan vesilahtelaisnuorten toimintamahdollisuuksia ja vaikuttaa aktiivisesti kunnalliseen päätöksentekoon nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston jäsenet edistävät nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Nuorten toiveet ja mielipiteet huomioidaan kaikessa nuorisotoimen toiminnassa. Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun sekä järjestämiseen. Vuonna 2020 painopisteenä onkin uusien osallisuutta edistävien toimintamallien kartoittaminen, kokeilu ja käyttöönotto. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen, edistää nuorten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kunnissa etsivän nuorisotyön toteutumiseen tähtääviä työmuotoja ovat nuorisolain mukaiset etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä monialainen yhteistyö. Etsivä nuorisotyö toimii yhdessä nuoren kanssa, silloin kun nuori ei itse tiedä, mitä tehdä tai miten saavuttaa tarvitsemansa palvelut. Pyritään tiivistämään yhteistyötä yläkoulun, toisen asteen ja työllisyyspalveluiden toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin

Tilojen yhteiskäytön varmistaminen ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Nurkan ja muiden vapaa-aikapalveluiden tilojen käyttöasteen nostaminen ja käytön monipuolistaminen. Vesilahden Islannin mallin luominen ja toimintojen toteuttamisen aloittaminen. Vähintään yhden uuden osallistamisen toimintamallin käyttöönotto. Nuorten palvelupolkujen selkiyttäminen sekä niistä tiedottaminen ja käyttöön ohjaaminen. Hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän työn uudistaminen sekä hyvinvointityön vastuutahojen nimeäminen.

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin Luonto- ja vesireitistön kehittäminen Ympäristön viihtyisyyden lisääminen

Yksi ympäristöön suuntautuva liikunta- tai nuoristoimen tapahtuma tai tempaus, joka järjestetään yhteistyössä paikallisen järjestötoimijan kanssa. Erilaisia lähiympäristöön suuntaavia retkipäiviä 3kpl/vuosi. Nuoret suunnittelevat toteutuksen, jolla luonto näkyy esim. sisustuksessa, tapahtumien mainoksissa tai toiminnan sisällöissä. Liikuntapaikka- ja aluesuunnitelman tekeminen. Yksi kestävän kehityksen teemalla järjestettävä tempaus.


Tunnusluvut


Kuntosalimaksut 19501 20000 20000

Liikuntasalimaksut 16555 14000 14000


Kuntosalikäynnit / vuosi 11753 11500 12000

Nuorisotila Nurkka, käynnit 4782 4000 4500


Vakanssit 4 4 4

- vakituiset 3 4 4



SIVISTYSLAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI Vastuuhenkilö Sivistysjohtaja Toimintaympäristö Vesilahden kirjasto on yksi Pirkanmaan PIKI-kirjastoista. Kirjastojen yhteiskäyttöä tukee kirjastojärjestelmä, joka kattaa kaikki Pirkanmaan yleisten kirjastojen toimipaikat. Uuden kirjastolain mukaan Tampereen kaupunginkirjastolla on laaja alueellinen kehittämistehtävä ja alueeseen kuuluu Pirkanmaan kirjastojen (PIKI) lisäksi Keski-Suomen kirjastot (KESKI). Lain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Kirjasto edistää kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Se edistää tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Kirjasto antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kirjasto on houkutteleva ja viihtyisä paikka, jossa järjestetään tapahtumia ja tilaisuuksia. Kirjasto tarjoaa kaikille yksilöllistä ja tasapuolista palvelua, ja toiminta on asiakaslähtöistä. Jokainen asiakas huomioidaan ja häntä opastetaan kirjaston käytössä.

Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Monipuolisilla toimintamuodoillaan kirjasto edistää osallisuutta ja tukee aiempaa vahvemmin varhaiskasvatuksen ja koulun toiminnan kehittämisen tavoitteita. Kirjaston Lähteellä - varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston yhteistyösuunnitelmaa toteutetaan ja kehitetään edelleen. Uudesta sivistystoimen visiosta on nostettu vapaa-aikapuolen kehittämissuunnitelmaan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmasta tehdään tarkempi vuosittainen aikataulu. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattuun toimintaan panostetaan. Yhteistyötä syvennetään kirjaston, kulttuuritoimen, Pirkan opiston ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin Tilojen yhteiskäytön varmistaminen ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Luodaan varausperiaatteet varattaville tiloille. Lisätään perheille suunnattuja tapahtumia. Lisätään hyvinvointiin ja ihmisten kohtaamiseen liittyviä tapahtumia. Yksinäisyyden torjumiseksi käynnistetään luotsitoiminta.

Vetovoimainen ympäristö Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin

Järjestetään Pirkan opiston kanssa luontoaiheinen luento- tai tapahtumasarja. Järjestetään vähintään kaksi luontoaiheista näyttelyä.

Tunnusluvut


toimintakulut/asukas 68,50 55,00 60,00

lainan hinta (kok.kulut/lainaus) 4,70 3,00 4,00

aineistohankinnat/asukas 7,13 9,00 9,00



kirjastoaineistohankinnat/1000 asukasta 316,4 400 350

kokonaislainaus/asukas 14,6 18 17

fyysiset käynnit/asukas 6,73 12 12


Vakanssit 3 3 3

- vakituiset 3 3 3

- määräaikaiset 0,21 0 0


SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURITOIMI Vastuuhenkilö Hyvinvointikoordinaattori Toimintaympäristö Kulttuuritoimi tukee kunnassa kulttuuripalveluja tarjoavien yhteisöjen ja muiden kulttuuritoimijoiden toimintaa jakamalla vuosittain yleisavustuksia ja avustamalla tapahtumien järjestämisessä kohdeavustuksilla. Kunnan kulttuuritoiminta on jatkossa enenevässä määrin kulttuuritarjonnan mahdollistamista muille toimijoille kuin kunnan itsensä järjestämää. Kulttuuritoimi siis mahdollistaa kolmannen sektorin toimijoiden tapahtumien järjestämisen muun muassa sekä tarjoamalla tiloja, että avustamalla tiedottamisessa niin vuosittaisten kuin yksittäisten tapahtumien kohdalla. Lisäksi kulttuuripalveluiden painopiste keskittyy jatkossa vieläkin enemmän kulttuurista saataviin hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Kulttuuritoimen ensisijainen tehtävä on mahdollistaa yhdenvertainen kulttuurin saavutettavuus ja näin edistää kuntalaisten hyvinvointia. Vuonna 2020 pääpainopisteenä on kulttuurin ottaminen kiinteäksi seurattavaksi osaksi kunnan hyvinvoinnin edistämisen rakenteita. Lisäksi vuonna 2020 kehittämisalueena on Kulttuuriluotsi -toiminnan käynnistäminen ja erityisteemana osallistuminen Tampereen ja seudun Kulttuuripääkaupunki2026 -hankehakuun mahdollisilla vesilahtelaisilla kulttuuritapahtumaideoilla. Uudesta sivistystoimen visiosta on nostettu vapaa-aikapuolen kehittämissuunnitelmaan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmasta tehdään tarkempi vuosittainen aikataulu. Yhteistyötä syvennetään koko vapaa-aikapalveluiden, Pirkan opiston ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Toiminnalliset tavoitteet


Et ole yksin

Tilojen yhteiskäytön varmistaminen ”Islannin mallin” toteuttaminen Mitä sinulle kuuluu? Hyvinvoinnin rakenteiden luominen

Luodaan varausperiaatteet varattaville tiloille. Yksi uusi kulttuuriaiheinen harrastus nuorille (iltapäiväkerho, kurssi tms.). Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen kulttuurin avulla, kulttuuriluotsi -toiminnan käynnistäminen. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten (kulttuurihyvinvointi) huomioiminen, suunnittelu ja toteuttaminen näkyvänä osana kunnan hyvinvointityötä.

Vetovoimainen ympäristö Ympäristön yhteiskäytön varmistaminen Luontokokemuksen yhdistäminen sivistyspalveluihin

Ympäristön ja luonnon esille tuominen kulttuuritoiminnan tilana. Luonto näkyy kulttuuritapahtumissa.


Luonto- ja vesireitistön kehittäminen Ympäristön viihtyisyyden lisääminen

Metsäpolun kylttien uusiminen ja polun markkinointi. Kulttuuria kylänraitille, kulttuuriteos osaksi ympäristöä.

Tunnusluvut


Kulttuuriavustukset euroa/asukas 2,20 2,20 1,60

Muut avustukset yht. euroa/asukas 1,20 1,20 1,10


Kulttuuritoimen yleisavustuksen saaneet yhteisöt 10 10 8

Kulttuuritoimen kohdeavustuksen saaneet toimijat 10 10 10

Vuosittaiset kuntalaisille tarjottavat kulttuuritapahtumat 6 7 6


Vakanssit 0,2 0,2 0

- vakituiset 0,2 0,2 0



§ 49 liite 1


§ 49 liite 2


§ 49 liite 3


§ 49 liite 4


§ 49 liite 5


§ 49 liite 6


§ 49 liite 7


§ 49 liite 8


§ 49 liite 9

1 (4)

VESILAHDEN KUNNAN KIINTEISTÖJEN LÄMMITYSPALVELUSOPIMUS Tilaaja: Vesilahden kunta

Lindinkuja 1 37470 VESILAHTI puh: 03-2875111

Tilaajan yhteyshenkilö: Harri Vierikka 041 730 1180 Varalla Tuomas Hirvonen 044 431 4340 Toimittaja: Valkkisten Lämpö Oy

Viraantie 309 37420 VALKKINEN Y-tunnus:1743502-7

Toimittajan yhteyshenkilöt: Antti Rekula Viraantie 309

37420 VALKKINEN puh: 0400 895 850 Olli Tuominen

Littuskiventie 107 37420 VALKKINEN puh: 040 736 9822

Toimittaja sitoutuu: 1.1 Hoitamaan Vesilahden kunnan liitteessä 1 mainittujen kiinteistöjen lämpöener-

gian tuottamisen kokonaispalveluna. 1.2 Yhtiö hankkii sekä ylläpitää kohdan 1 tehtäviin soveltuvan kotimaista polttoai-

netta, pääasiassa haketta tai purua energian tuotantoon käyttävät lämpökes-kuslaitteistot, sekä sitoutuu toimimaan kohdan 1.1 tehtävissä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän pöly-, melu- tai ympäristön roskaantumis-haittoja. Lisäksi kiinteistöjen henkilöstön eikä asiakkaiden toiminta tai turvalli-suus ei saa häiriintyä.

1.3 Liitteessä 1 mainitaan sekä kotimaista polttoainetta, pääasiassa haketta

käyttävien laitteistojen nimellistehot. Nimellistehonsa laitokset kykenevät tuottamaan puuhakkeella kosteudeltaan 25 %. Lisäksi liitteessä 1 mainitaan toimittajan ylläpitämien öljykäyttöisten varalämpöjärjestelmien nimellistehot.


§ 51 liite 1

2 (4)

1.4 Toimittaja sitoutuu toimimaan HINKU- verkoston tavoitteiden mukaisesti Tilaaja sitoutuu: 2.1 Korvaamaan toimittajalle kiinteistöjen verkkoon syötetyn lämpöenergian tä-

män sopimuksen liitteessä 2 olevan laskelman mukaan. Energian hinnan pe-rusteet on mainittu liitteessä 2. Tilaaja ja toimittaja suorittavat hintaseurannan vuosittain lokakuussa koskien seuraavaa vuotta. Lämpöenergian mittausta varten toimittaja asentaa viranomaisten hyväksymän mittauslaitteiston.

2.2 Mikäli energian hinnoitteluperusteissa käytettyjen polttoaineiden hinnoissa

tapahtuu kolmannen osapuolen (Suomen Valtio) toimesta yli 15 % (valmiste-vero, arvonlisävero tms.) muutos liitteen 2 hinnoitteluperusteiden muutoksesta järjestetään yhteinen neuvottelu.

2.3 Luovuttamaan toimittajalle laitteistojen tarvitseman sähköenergian ja käyttöve-

den veloituksetta. 2.4 Sallii toimittajan liitteessä 1 mainittujen laitteistokokonaisuuksien sijoittamisen

omistamalleen kiinteistölle kohteiden välittömään läheisyyteen korvauksetta.

2.5 Toimittajan yleinen vasteaika laitehäiriön sattuessa on kaksi tuntia. Kahden tunnin kuluessa häiriöhälytyksestä korjaavat toimenpiteet alkavat tai tilaajalla on oikeus toimittajan kustannuksella ottaa ulkopuolinen asiantuntija vikaa korjaamaan. Mikäli toimitushäiriö on yli 2 vrk mittainen ja kiinteistöjen käyttö häiriintyy, sovitaan hyvityksestä tilaajalle välittömästi häiriön poistuttua neuvottelemalla.

2.6 Toimittaja hankkii tarvittavat vakuutukset, (palovakuutukset, toiminnan

vastuuvakuutus) Muut sopimusehdot 3.1 Tämä sopimus tehdään kolmeksi (3) vuodeksi, sisältäen kahden (2) vuoden

jatko-option. Sopimus tulee voimaan 1.1.2020. Ensimmäisen option käytöstä sovitaan 12/2023 ja optioista päätetään vuosi kerrallaan.

3.2 Sopimus on irtisanottavissa, mikäli jompikumpi osapuolista jättää

velvoitteensa täyttämättä. Irtisanomisaika on tällöin kuusi (6) kuukautta. 3.3 Mikäli tilaaja (Vesilahden kunta) yksipuolisesti irtisanoo tämän sopimuksen, on

tilaaja velvollinen lunastamaan toimittajan laitteistot rakennuksineen. Lunas-tushintojen lähtötaso sekä käyttöönottopäivämäärä laitoskohtaisesti on mainittu liitteessä 1. Lunastushinta alenee 1,5 % vuosittain, max. alenema 30 % (20 vuotta).

3.4 Toimittaja sitoutuu rakentamaan laitteiston siten, että lämmön toimitukset tilaa-

jan verkkoon voivat alkaa yhteisesti sovittujen aikataulujen ilmoittamina ajan-kohtina.

3.5 Mikäli toiminnan laajuus muuttuu oleellisesti, sopimuksen sisältöä tarkistetaan

ja se voi olla sopimuksen irtisanomisen perusteena.

3 (4)

3.6 Toimittaja voi siirtää tämän sopimuksen edelleen keskusteltuaan ja sopien

asiasta ensin tilaajan kanssa. Sopimusehdot pysyvät vähintään tässä sopimuksessa sovitun mukaisena. Toimittajan, samoin kuin toimittajayhtiön omistuksen (yli 20 % omistusosuus) vaihtuessa, on tilaajan edustajia (Vesilahden kunta) informoitava kirjallisesti asiasta. Sopimuksen siirtyessä edelleen tilaajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus 6 kk irtisanomisajalla ilman kohdan 3.3 mukaista lunastusehtoa.

3.7 Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat riitaisuudet käsitellään

Pirkanmaan käräjäoikeudessa. 3.8 Tilaajaa (Vesilahden kunta) edustaa sopimuksen täytäntöönpanoasioissa

tekninen lautakunta. 3.9 Sopimusteknisissä asioissa tilaajaa (Vesilahden kunta) edustaa Vesilahden

kunnanhallitus

4 (4)

Allekirjoitukset: Vesilahdessa ___.päivänä ______kuuta 2020 Tilaajan edustajat VESILAHDEN KUNTA

Tuomas Hirvonen Harri Vierikka kunnanjohtaja kunnaninsinööri

Toimittajan edustajat VALKKISTEN LÄMPÖ OY

Antti Rekula Olli Tuominen hallituksen pj hallituksen jäsen

1 (1)

VALKKISTEN LÄMPÖ OY Energian hinnoitteluperusteet Valkkisten Lämmön ja Vesilahden kunnan lämmityspalvelusopimukseen Kaikki hinnat arvonlisäverottomia Perusteet 1 Perushinta 34 €/Mwh, energiamaksu 34€/Mwh. Energiamaksu muunnetaan kolmen edellisen vuoden keskiarvokulutuksen perusteella kuukausimaksuksi. Kuukausimaksu laskutetaan laitoskohtaisesti. 2 Perushinnan laskentaperuste: Rakennuskustannusindeksi, lähtötaso

1.1.2019.Perushinta muunnetaan kuukausittaiseksi perusmaksuksi kolmen edellisen vuoden keskimääräisen energiantuotannon perusteella.

3 Energiamaksun perushinta sidotaan kevyen polttoöljyn hintaan 0,75€/l

kertoimella 0,45.Perushintaan lisätään 100% öljyn hinnan 0,75€/l ylittävältä osalta.

Öljyn lähtöhinta 0,75 €/l Porras 0,05 €/l

Öljyn hinta €/l Perushinta

€/MWh Lämpö hakkeella €/MWh Hinta yhteensä €/MWh

0,65 34 25,5 59,5

0,7 34 28,4 62,4

0,75 34 31,2 65,2

0,8 34 36,8 70,8

0,85 34 39,6 73,6

0,9 34 42,4 76,4

0,95 34 45,2 79,2

1 34 48,0 82,0

1,05 34 50,9 84,9

1,1 34 53,7 87,7

1,15 34 56,5 90,5

1,2 34 59,3 93,3

1,25 34 62,1 96,1


§ 51 liite 2

1 (1)

VALKKISTEN LÄMPÖ OY Luettelo Vesilahden kunnan ja Valkkisten Lämmön lämpöpalvelusopimuksen perusteella lämmitettävistä kiinteistöistä:

lunastushinnan käyttöönotto- lähtötaso(alv.0) pvm

1 Terveyskeskus

1.1 Bioenergiakattila 500 kW 84 000 € 01.01.2005 1.2 Öljykattila 250 kW,varalla 01.01.2008 2 Koulukeskus 2.1 Bioenergiakattila 650 kW 135 000 € 01.01.2010 2.2 Öljykattila 180 kW ,varalla 3 Ylämäen koulukeskus 3.1 Bioenergiakattila 200 kW 87 000 € 01.01.2008 3.2 Öljykattila 160 kW,varalla 01.01.2008 4 Narvan koulukeskus 4.1 Bioenergiakattila 300 kW, 75 500 € 30.09.2011 Uusinta 200kW, piippu tot.2019


§ 51 liite 3

________________________________________

OSAKASSOPIMUS

________________________________________

koskien

SUOMI-RATA OY:TÄ

______________________________________

[•].[•].2020

[Neuvotteluissa hyväksytty versio, 13.2.2020.

Selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksen lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiön perustaminen ovat kuitenkin vielä riippuvaisia kunkin

osapuolen edustaman organisaation päätöksentekoprosesseista.]


§ 52 liite 1

SISÄLLYS

OSAPUOLET ................................................................................................................................................. 4 SOPIMUKSEN TAUSTA .............................................................................................................................. 5 SOPIMUKSEN TARKOITUS ....................................................................................................................... 5 1. YHTIÖN PERUSTAMINEN .............................................................................................................. 6 2. RAHOITUS ......................................................................................................................................... 7 2.1 Yhtiön omistusrakenne ...................................................................................................................... 7 2.2 Rahoitussuunnitelma ..................................................................................................................... 7 2.3 Osakkaiden rahoitussitoumukset .................................................................................................. 8 2.4 Osakasrahoituksen toteuttaminen ................................................................................................ 9 2.5 Tuet ja muut avustukset ................................................................................................................ 9 2.6 Yhtiön mahdollisesti tarvitsema lisärahoitus ............................................................................. 10 2.7 Luotonottoa ja vakuuden antamista koskevat rajoitteet................................................................ 10 3. MAHDOLLINEN RAKENTAMISVAIHEESEEN SIIRTYMINEN JA YHTIÖN ................................. 10 TOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN SUUNNITTELUHANKKEEN PÄÄTTYESSÄ ....................................... 10 3.1 Mahdollisen Rakentamisvaiheen rahoitus ..................................................................................... 10 3.2 Yhtiön toiminnan päättäminen Suunnitteluhankkeen päättyessä ............................................ 11 4. UUDET OSAKKAAT ........................................................................................................................ 12 4.1 Yleiset edellytykset ........................................................................................................................... 12 4.2 Uusien Osakkaiden ja rahoituksen ylijäämän vaikutus Rahoitussitoumuksiin ....................... 12 5. VOITONJAKO .................................................................................................................................. 13 6. YHTIÖN HALLINNOINTI .............................................................................................................. 13 6.1 Yhtiökokous ...................................................................................................................................... 13 6.2 Hallitus ......................................................................................................................................... 14 6.3 Toimitusjohtaja ............................................................................................................................ 15 6.4 Yhtiön ja Osakkaiden väliset sopimukset ................................................................................... 15 7. OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN ............................................................................................... 15 7.1 Yleinen luovutuskielto ..................................................................................................................... 15 7.2 Luovutusrajoitukset ......................................................................................................................... 15 7.3 Sallittu Osakkeiden luovuttaminen ................................................................................................. 15 8. OLENNAISET SOPIMUSRIKKOMUKSET .................................................................................... 16 9. JULKISUUS JA SALASSAPITO ...................................................................................................... 16 10. SITOUMUKSET ............................................................................................................................... 17 10.1 Sitoumus koskien erillisiä sopimuksia ........................................................................................ 17 10.2 Luopuminen tietyistä vähemmistöoikeuksista .......................................................................... 17 11. VOIMASSAOLO ............................................................................................................................... 17 12. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ .................................................................................................................. 17 12.1 Myötävaikutusvelvollisuus .......................................................................................................... 17 12.2 Oikeus Yhtiötä koskevaan asiakirja-aineistoon ym. .................................................................. 18 12.3 Tulkintajärjestys ........................................................................................................................... 18 12.4 Ilmoitukset ................................................................................................................................... 18 12.5 Tulkinta......................................................................................................................................... 19 12.6 Koko sopimus ............................................................................................................................... 19 12.7 Oikeuksien käyttämättä jättäminen ............................................................................................ 19 12.8 Siirtokielto .................................................................................................................................... 19 12.9 Muutokset ..................................................................................................................................... 19 12.10 Sopimuksen osittainen pätemättömyys tai mitättömyys .......................................................... 19 12.11 Sopimukseen sitoutumista koskeva oikeudellinen este ............................................................ 20 13. SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN ....................................... 20 14. SOPIMUSKAPPALEET ................................................................................................................... 20

3 (22)

LIITELUETTELO

Liite 1.1 Yhtiön perustamissopimus

Liite 1.2 Osakemerkinnät ja Rahoitussitoumukset

Liite 1.3 Yhtiön yhtiöjärjestys

Liite 7.3.2 Sopimus Suomi-Rata Oy:n osakassopimukseen liittyvästä Kanta-Hämeen kuntien mahdollisesta exit-toteutuksesta

Liite 12.4.1 Osapuolten yhteystiedot

4 (22)

Allekirjoittaneet osapuolet ovat tänään [•]. päivänä [•]kuuta 2020 tehneet ja allekirjoittaneet seuraavan osakassopimuksen (jäljempänä liitteineen "Sopimus"):

OSAPUOLET

(a) Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö, osoite: [•];

(b) Finavia Oyj, (Y-tunnus: 2302570-2), osoite [•];

(c) Helsingin kaupunki, osoite [•];

(d) Tampereen kaupunki, osoite [•];

(e) Vantaan kaupunki, osoite [•];

(f) Lahden kaupunki, osoite [•];

(g) Jyväskylän kaupunki, osoite [•];

(h) Hämeenlinnan kaupunki, osoite;

(i) Porin kaupunki, osoite [•];

(j) Vaasan kaupunki, osoite [•]:

(k) Seinäjoen kaupunki, osoite [•];

(l) Oulun kaupunki, osoite [•];

(m) Riihimäen kaupunki, osoite [•];

(n) Lempäälän kunta, osoite [•];

(o) Janakkalan kunta; osoite [•];

(p) Akaan kaupunki, osoite [•];

(q) Kangasalan kaupunki, osoite [•];

(r) Ylöjärven kaupunki, osoite [•];

(s) Nokian kaupunki, osoite [•];

(t) Pirkkalan kunta, osoite [•];

(u) Oriveden kaupunki, osoite [•];

(v) Vesilahden kunta, osoite [•];

(w) uusi Osakas, joka liittyy tähän Sopimukseen siten kuin jaksossa 4 määrätään; ja

(x) Suomi-rata Oy (perustettava yhtiö, jäljempänä "Yhtiö").

Kohdissa (a)–(w) tarkoitetuista osapuolista käytetään jäljempänä yhdessä nimitystä "Osakkaat" ja kustakin erikseen nimitystä "Osakas".

Kohdissa (c)–(v) tarkoitetuista osapuolista sekä kohdassa (w) tarkoitetuista uusista Osakkaista, jotka ovat suomalaisia kuntia tai niiden omistamia yhteisöjä, käytetään jäljempänä yhdessä nimitystä "Kunta-osakkaat" ja kustakin erikseen nimitystä "Kunta-osakas".

5 (22)

Yhtiöstä ja Osakkaista käytetään jäljempänä yhdessä nimitystä "Osapuolet" ja kustakin erikseen nimitystä "Osapuoli".

SOPIMUKSEN TAUSTA

A. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite edistää Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Tampereen välinen raideyhteys on Suomessa merkittävä rautatieliikenteen linkki. Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan jatkuva päärata on osa rajat ylittävää eurooppalaista ydinverkkokäytävää. Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden merkitys Suomen rataverkolle onkin alueellista ulottuvuuttaan huomattavasti laajempi ja sen vaikutus Tampereelta länteen, pohjoiseen ja itään jatkuvien yhteyksien kehitysnäkymiin on kiistaton. Nopeampi yhteys edistäisi aluekehitystä sekä kestävän liikkumisen tavoitteita laajasti ja se tiivistäisi suurten kaupunkiseutujen välisiä työssäkäyntialueita. Nopealla yhteydellä on mahdollista myös sitoa Helsinki-Vantaan lentoasema yhä tiiviimmin osaksi rautatieverkostoa ja nopeuttaa matka-aikoja lentoasemalta Lahteen.

B. Yhtiön tarkoituksena on edistää Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti ("Suunnitteluhanke"). Selvyyden vuoksi todetaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja siten Yhtiön toimialan ulkopuolelle. Mahdollinen erikseen päätettävä rakentamisvaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, kuten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien rakentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe").

C. Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Jatkoyhteyden osalta Yhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen, joiden kesto on noin 1,5 vuotta ja kustannukset yhteensä noin 2,5 milj. euroa, ja jotka määräävät Suunnitteluhankkeen tarkemman sisällön. Esiselvityksillä luodaan edellytyksiä Suunnitteluhankkeen jatkosuunnittelua varten ja niiden valmistuttua erikseen päätetään, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.

D. Osakkaiden tahtotilana on tätä taustaa vasten luoda edellytyksiä nopealle junayhteydelle Helsingin ja Tampereen välillä sekä varmistaa riittävä kapasiteetin kasvattaminen tämän yhteysvälin liikenteelle.

E. Osapuolet tiedostavat, että Rakentamisvaiheesta tai sen osista ei ole tehty päätöstä, eikä tämän Sopimuksen mukaisen suunnittelun loppuunsaattaminen velvoita Osapuolia rakentamista koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi todetaan, että rakentaminen ei voi tapahtua vain Suomen valtion tai sen määräysvallassa olevien yhteisöjen varoilla, vaan edellytyksenä on, että merkittävä osa Rakentamisvaiheen investointikustannuksista katetaan muilta tahoilta, kuten kunnilta, sekä muilta toimijoilta saatavilla sijoituksilla, tuotoilla tai maksuosuuksilla. Tätä taustaa vasten Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan ja osallistumaan Rakentamisvaiheen rakentamiskustannusten kattamistapojen ja investointiedellytysten selvittämiseen. Selvitystyön kohteena on myös Osapuolten ja niiden määräysvallassa olevien tahojen omistamien kiinteistöjen hyödyntämisestä saatavat tuotot ja niiden ohjaaminen Rakentamisvaiheen rahoittamiseen.

SOPIMUKSEN TARKOITUS

A. Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia tarkemmin Yhtiön perustamisesta, hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta, Yhtiön osakkeiden (jäljempänä "Osakkeet")

6 (22)

ja niihin oikeuttavien muiden arvopapereiden (jäljempänä yhdessä "Arvopaperit") omistuksesta ja luovutuksesta ja niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista toisiinsa nähden siten, kuin tässä Sopimuksessa on esitetty.

B. Osakkaiden tarkoituksena on perustaa uusi hankeyhtiö edistämään Suunnitteluhanketta ja rahoittaa Suunnitteluhankkeen kustannukset kuten tässä Sopimuksessa on tarkemmin kuvattu. Yhtiön toimialana on Suunnitteluhankkeeseen liittyvän raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä Rakentamisvaiheen mahdollistamiseksi sekä hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi.

C. Yhtiö voi toteuttaa tämän Sopimuksen asettamien reunaehtojen puitteissa Suunnitteluhankkeeseen liittyvät tehtävät ja toimia Yhtiön toimialalla parhaaksi katsomallaan tavalla.

D. Yhtiö tulee toiminnassaan ottamaan huomioon raideliikenteen hallinnointiin ja suunnitteluun liittyvät lakisääteiset velvollisuutensa. Yhtiön ja Väyläviraston rooleista ja yhteistyöstä Osapuolet toteavat, että ratalain (110/2007) nojalla Väylävirasto toimii hallinnassaan olevan valtion omistaman rataverkon haltijana ja radanpitäjänä. Edelleen ratalain nojalla rataverkon suunnittelu on rataverkon haltijan vastuulla, jolloin valtion rataverkon suunnittelu on lähtökohtaisesti Väyläviraston vastuulla. Raideliikennelain (1302/2018) nojalla Väylävirasto saa kuitenkin ulkoistaa tähän liittyviä tehtäviään. Suunnittelun on tapahduttava rataverkon haltijan eli Väyläviraston valvonnassa sääntelyn edellyttämällä tavalla.

E. Osakkaat tiedostavat, että niiden sijoituksiin liittyy taloudellinen riski.

F. Osakkaat sitoutuvat siihen, että Yhtiö huolehtii yritysvastuustaan esimerkillisesti. Yhtiö sitoutuu harjoittamaan vastuullista ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista liiketoimintaa. Yhtiön tulee toimia ekologisesti, sosiaalisesti sekä taloudellisesti kestävällä tavalla. Lisäksi Yhtiö sitoutuu edellyttämään vastaavaa sitoutumista yhteistyökumppaneiltaan. Yhtiö sitoutuu asettamaan yritysvastuulle mitattavia tavoitteita sekä raportoimaan tavoitteista, niiden saavuttamisesta sekä tulevista tavoitteista Yhtiön yhtiökokouksissa vuosittain.

G. Yhtiö sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassaolevaa Suomen valtion omistajapoliittista periaatepäätöstä siinä mainittujen soveltamisalamääräysten mukaisesti.

H. Osapuolten tavoitteena on, että Suunnitteluhankkeesta ja Yhtiön toiminnasta tiedotetaan avoimesti.

1. YHTIÖN PERUSTAMINEN

1.1 Osakkaat ovat tänään allekirjoittaneet Yhtiön perustamissopimuksen, joka on tämän Sopimuksen liitteenä 1.1.

1.2 Perustamissopimuksen allekirjoituksin kukin Osakas on merkinnyt Osakkeita 1,415 euron osakekohtaiseen merkintähintaan siten kuin liitteessä 1.2 kuvataan.

1.3 Yhtiön perustamishetken yhtiöjärjestys on Sopimuksen liitteenä 1.3.

1.4 Tämän Sopimuksen allekirjoituksin kukin Osakas vakuuttaa, että sen päätösvaltaiset tahot ovat tehneet tarvittavat täytäntöönpanokelpoiset päätökset Yhtiön perustamisen yhteydessä tehtävän osakemerkinnän, tämän Sopimuksen ja sen mukaisten oikeustoimien tekemiseksi, mukaan lukien Osakkaan sitoutuminen Yhtiön pääomitukseen siten kuin jaksossa 2 määrätään. Mikäli tällaisesta päätöksestä valitetaan tai päätöksestä on vireillä valitus, niin kyseinen Osakas sitoutuu parhaansa mukaan

7 (22)

myötävaikuttamaan siihen, että tämä Sopimus ja sen mukaiset sitoumukset pysyvät kyseisen Osakkaan osalta voimassa ja täytäntöön pantavissa.

1.5 Osapuolet sopivat, että Yhtiön perustamisesta julkaistaan yhteinen tiedote.

2. RAHOITUS

2.1 Yhtiön omistusrakenne

2.1.1 Suomen valtion tulee omistaa vähintään viisikymmentäyksi prosenttia (51 %) Yhtiön Osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.

2.1.2 Lisäksi Suomen valtion ja muiden suomalaisten julkisyhteisöjen ja/tai julkisesti omistettujen yhteisöjen tulee omistaa yhteensä vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) Yhtiön Osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.

2.1.3 Osapuolet sitoutuvat äänestämään ja toimimaan Yhtiön rahoituksen järjestämistä ja Arvopapereiden luovuttamista koskevissa tilanteissa sekä kaikissa muissa yhteyksissä siten, että Yhtiön omistusrakenne täyttää aina edellä tässä kohdassa 2.1 kuvatut omistusrakennetta koskevat edellytykset, riippumatta siitä mainitaanko asiasta nimenomaisesti tämän Sopimuksen yksittäisissä kohdissa, joihin sitoumus soveltuu. Tässä kohdassa tarkoitettu sitoumus käsittää päätöksenteon yhdestä tai useammasta suunnatusta osakeannista, jossa Suomen valtiolle annetaan maksutta tai maksua vastaan Yhtiön uusia Osakkeita määrä, jolla Suomen valtion omistus täyttää vähintään kohdan 2.1.1 mukaisen vähimmäistason (antidiluutio), riippumatta muiden Osakkaiden omistusosuuden mahdollisesta laimenemisesta. Tässä kohdassa tarkoitettu antidiluutio-suoja tulee toteuttaa tavalla, joka ei edellytä Suomen valtiota rahoittamaan Yhtiötä tai maksamaan Yhtiölle tai muulle taholle muuta vastiketta, ilman Suomen valtion nimenomaista hyväksyntää muunlaiselle toteutustavalle.

2.2 Rahoitussuunnitelma

2.2.1 Osapuolet toteavat, että kokonaisuudessaan Yhtiö tarvitsee Suunnitteluhankkeen toteuttamiseksi rahoitusta alustavan arvion mukaan n. 154,72 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Tällä rahoituksella katetaan kustannukset, jotka aiheutuvat Suunnitteluhankkeesta sekä muusta Yhtiön organisaation toiminnasta. Tässä kohdassa esitetyt rahamäärät perustuvat alustaviin kustannusarvioihin ja toteutuneet kustannukset voivat olla tässä esitettyjä arvioita suurempia tai pienempiä.

2.2.2 Alustavan arvion mukaan Suunnitteluhankkeen kustannukset jaksottuvat sen aikana seuraavasti, Osakkaiden kesken Rahoitussitoumusten suhteessa, mikäli tästä Sopimuksesta ei muuta johdu:

Aika (kuukautta Yhtiön toiminnan alkamisesta)

1-12

13-24 25-36 37-48 49-60 61-72 73-84 85-96 97-108

109-120

121-133

Kustannusarvio (miljoonaa euroa)

2,19 milj.€

2,74 milj.€

4,09 milj.€

4,04 milj.€

11,84 milj.€

15,64 milj.€

19,84 milj.€

18,84 milj.€

37,84 milj.€

35,34 milj.€

2,32 milj.€

2.2.3 Hallituksen tulee laatia ja toimittaa kullekin Osakkaalle Yhtiötä ja Suunnitteluhanketta koskeva rahoitussuunnitelma ("Rahoitussuunnitelma") sen jälkeen, kun Yhtiön toiminta on alkanut. Lisäksi hallituksen tulee päivittää Rahoitussuunnitelmaa Suunnitteluhankkeen aikana vuosittain ja toimittaa päivitetty Rahoitussuunnitelma kullekin Osakkaalle kunkin kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Yhtiön ensimmäisen toimintavuoden arvioidun

8 (22)

rahoitustarpeen osalta Osakkaat tekevät osakaskohtaisen sijoituksensa Yhtiöön sen perustamisen yhteydessä.

2.2.4 Rahoitussuunnitelmasta tulee käydä ilmi muun ohessa seuraavat asiat:

(i) tarkennettu päivitetty arvio kustannusten jaksottumisesta Suunnitteluhankkeen aikana;

(ii) arvio suunnitelman laatimista tai päivittämistä seuraavan kalenterivuoden osakaskohtaisesta ja kokonaisrahoitustarpeesta; sekä

(iii) erittely suunnitelman laatimista tai päivittämistä seuraavana kalenterivuonna kerättävän rahoituksen käyttökohteista.

2.3 Osakkaiden rahoitussitoumukset

2.3.1 Kukin Osakas sitoutuu pääomittamaan Yhtiötä Suunnitteluhankkeessa liitteessä 1.2 kuvatulla euromäärällä (kunkin Osakkaan osalta jäljempänä "Rahoitussitoumus"). Suomen valtion Rahoitussitoumuksen määrä on kuitenkin alisteinen sille mitä kohdassa 2.3.3 todetaan.

2.3.2 Liitteessä 1.2 mainittu Rahoitussitoumuksen määrä on kunkin Osakkaan osalta sitoumuksen enimmäismäärä eikä Osakkailla ole tämän Sopimuksen nojalla velvollisuutta rahoittaa Yhtiötä Rahoitussitoumuksen ylittäviltä osin. Rahoitussitoumukset tulee kerätä Yhtiölle niiden keskinäisessä suhteessa siten kuin kohdassa 2.4.2 määrätään. Selvyyden vuoksi todetaan, että tietyn Osakkaan Rahoitussitoumuksen määrää ei voi korottaa tätä Sopimusta muuttamalla tai muuten ilman asianomaisen Osakkaan nimenomaista hyväksyntää.

2.3.3 Suomen valtion Rahoitussitoumuksen sekä siltä kulloinkin kerättävä osuuden Yhtiön rahoituksesta tulee aina edustaa enintään viidenkymmenenyhden prosentin (51 %) suuruista osuutta Rahoitussitoumusten ja kulloinkin kerättävän rahoituksen kokonaismäärästä. Muiden Osakkaiden kuin Suomen valtion osalta vastaavan osuuden on oltava aina yhteensä vähintään neljäkymmentäyhdeksän prosenttia (49 %). Edellä todetusta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli Suomen valtio nimenomaisesti vaatii sen Rahoitussitoumuksen kutsumista Yhtiöön etupainotteisesti. Mikäli muiden Osakkaiden kuin Suomen valtion osuus mistä tahansa syystä laskisi alle neljänkymmenenyhdeksän prosentin (49 %), niin Suomen valtion Rahoitussitoumusta tarkastetaan automaattisesti alaspäin, jotta edellä mainittu edellytys täyttyy.

2.3.4 Riippumatta siitä mitä muualla tässä Sopimuksessa on todettu Osakkaiden Rahoitussitoumuksista, Osapuolet tiedostavat, että Yhtiön toiminnan arvonlisäverokohteluun sisältyy epävarmuuksia sen perustamishetkellä. Osapuolten tavoitteena on, että Yhtiön toiminnan arvonlisäverokohtelun epävarmuudesta johtuvat vaikutukset rahoituskustannuksiin ratkaistaan ennen Sopimuksen voimassaolon päättymistä siten, että tosiasiallinen kustannusvastuu Yhtiön rahoituksesta Suomen valtion ja Kunta-osakkaiden välillä toteutuu mahdollisimman pitkälle, kuten tässä Sopimuksessa on toisaalla sovittu Osakkaiden välisten rahoituskustannusten jakautumisesta ja Osakkaiden Rahoitussitoumuksien keskinäisistä suhteista. Ratkaisua pyritään hakemaan Yhtiön toiminnan arvonlisäverokohtelua selvittämällä ja arvioimalla Yhtiön pääomitus-, rahoitus- ja toimintamalleja siten, että arvonlisäverokustannus ei jäisi Yhtiön kannettavaksi arvonlisäverollisten hankintojen loppukäyttäjänä. Lisäksi ratkaisukeinona arvioidaan mahdollisen Tukirahoituksen (kuten määritelty jäljempänä) allokointia Osakkaiden Rahoitussitoumuksien tasapainoa muuttavana siten, että arvolisäverovaikutuksesta tehdään kokonaisuutena Osapuolten välillä kustannusneutraali. Tarkoituksena on arvioida myös muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Suomen valtion lisäpääomitusta Yhtiölle, jonka kokonaisvaikutus olisi Suomen valtiolle kustannusneutraali (suhteessa Yhtiön kannettavaksi jäävään arvonlisäveroon, eli Suomen valtion tästä saamaan arvonlisäverotuloon).

9 (22)

Osapuolet tiedostavat, että tämän kaltainen lisäpääomitus olisi todennäköisesti eduskunnan tulevasta päätöksenteosta riippuvainen.

2.3.5 Osakkaiden Rahoitussitoumusten määrää voidaan tarkistaa kohdissa 2.3.4, 2.5 ja 4.2 mainituissa tilanteissa. Yhtiön hallituksen velvollisuutena on pitää kirjaa kunkin Osakkaan Yhtiölle jo antamasta rahoituksesta sekä jäljellä olevan Rahoitussitoumuksen määrästä.

2.4 Osakasrahoituksen toteuttaminen

2.4.1 Yhtiötä perustettaessa merkittävien Osakkeiden merkintähinnan maksamisen jälkeen, kunkin Osakkaan tulee maksaa jäljelle jäävä Rahoitussitoumuksensa Yhtiölle hallituksen pyynnöstä maksuerittäin, joiden luku- ja euromäärä määräytyvät sen mukaan kuin hallituksen näkemyksen mukaan on kulloinkin tarpeen Suunnitteluhankkeen rahoituksen järjestämiseksi, huomioiden kuitenkin mitä kohdassa 2.4.2 todetaan. Hallituksen tulee pyytää Rahoitussitoumuksen erän maksamista Osakkaille lähetettävällä kirjallisella ilmoituksella (jäljempänä "Rahoituskutsu"). Kukin maksuerä tulee maksaa Yhtiölle rahana.

2.4.2 Kulloisenkin maksuerän maksamista tulee pyytää kaikilta Osakkailta maksamattomien Rahoitussitoumusten mukaisessa suhteessa ja samoin ehdoin. Edellä sanotusta riippumatta, hallituksen tulee kuitenkin huomioida Suomen valtion mahdollinen nimenomainen vaatimus koskien sen Rahoitussitoumuksen etupainotteista kutsumista Yhtiöön. Tällainen vaatimus on huomioitava myös Rahoitussuunnitelmaa laadittaessa.

2.4.3 Yhtiön hallituksen tulee lähettää Rahoituskutsu Osakkaille vähintään neljäkymmentäviisi (45) pankkipäivää ennen Rahoitussitoumuksen kunkin erän maksupäivää.

2.4.4 Yhtiön Osakkailta keräämä rahoitus on oman pääoman ehtoista ja Yhtiö kerää sen Osakkailta siten kuin hallitus tarkemmin päättää. Rahoitus tulee kerätä Yhtiölle ensisijaisesti kaikkien Osakkaiden Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeomistustensa suhteessa tekemillä suorilla vastikkeettomilla sijoituksilla tai toissijaisesti perustellusta syystä muulla tavalla (esimerkiksi kohdan 2.3.4 soveltamisen johdosta), kuten järjestämällä osakeanti, jossa kaikki Osakkaat merkitsevät Yhtiön uusia osakkeita merkintähintaa vastaan osakeomistustensa suhteessa. Edellä todetusta suhteesta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli Suomen valtio vaatii sen Rahoitussitoumuksen kutsumista Yhtiöön etupainotteisesti.

2.5 Tuet ja muut avustukset

2.5.1 Osakkaat toteavat, että rahoituksensa turvaamiseksi Yhtiö hakee ja pyrkii saamaan täysimääräisesti Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitusta ja mahdollisia muita saatavilla olevia taloudellisia tukia ja avustuksia (jäljempänä yhdessä "Tukirahoitus").

2.5.2 Yhtiölle mahdollisesti maksettavan Tukirahoituksen vaikutuksesta Rahoitussitoumuksiin päättää Yhtiön yhtiökokous sen jälkeen, kun Tukirahoitus on myönnetty Yhtiölle. Yhtiökokouksen tulee perustaa päätöksentekonsa sen arvioon Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarpeesta päätöksentekoajankohtana, huomioiden mitä kohdissa 2.5.3 ja 2.5.4 todetaan. Lisäksi yhtiökokous voi lykätä päätöksentekoa myöhemmäksi Suunnitteluhankkeen keston aikana, mikäli se katsoo, että Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarvetta on tarkoituksenmukaisempaa arvioida myöhemmässä vaiheessa.

2.5.3 Mikäli Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarve arvioidaan alkuperäistä arviota suuremmaksi ja Yhtiöllä todetaan olevan kattamatonta rahoitusvajetta, niin Tukirahoitus vähentää Osakkaiden jäljellä olevien Rahoitussitoumusten määrää

10 (22)

euro eurosta niiden keskinäisessä suhteessa (soveltaen mitä seuraavassa alakohdassa todetaan) vain mikäli sitä kannattavat yhtiökokouksessa Osakkaat, joiden hallussa on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) Yhtiön Osakkeista ja niiden tuottamista äänistä (jäljempänä "Määräenemmistö"). Muussa tapauksessa Tukirahoitus ei vähennä Osakkaiden Rahoitussitoumusten määrää tai johda pääoman palautukseen Osakkaille rahoitusvajetta vastaavalta osin.

2.5.4 Mikäli Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarve arvioidaan enintään alkuperäisen arvion mukaiseksi, niin Tukirahoitus vähentää Osakkaiden jäljellä olevien Rahoitussitoumusten määrää euro eurosta niiden keskinäisessä suhteessa (laskettuna kunkin Osakkaan osalta alkuperäisestä kutsumattomasta Rahoitussitoumuksesta). Mikäli tietyn Osakkaan suhteellista osuutta Tukirahoituksesta ei voida vähentää täysimääräisesti kyseisen Osakkaan jäljellä olevan Rahoitussitoumuksen määrästä tai Tukirahoitus maksetaan vasta kun Rahoitussitoumukset on kokonaisuudessaan maksettu, niin Yhtiö palauttaa Osakkaan suhteellista osuutta Tukirahoituksesta vastaavan määrän Yhtiön pääomasta tällaiselle Osakkaalle osakeyhtiölain (624/2006, muutoksineen, jäljempänä "Osakeyhtiölaki") sallimissa rajoissa.

2.6 Yhtiön mahdollisesti tarvitsema lisärahoitus

2.6.1 Mikäli Yhtiön hallitus havaitsee, että Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarve on alkuperäistä arviota suurempi, tai muuten toteaa Yhtiöllä olevan kattamatonta rahoitusvajetta, niin sen tulee kutsua Osakkaat koolle neuvottelemaan asiasta rahoitusvajeen ratkaisemisen edellyttämässä aikataulussa ja huomioiden se mitä kohdassa 2.3.4 on todettu Yhtiön arvonlisäverokohtelusta, siitä miten Yhtiö saa katettua rahoitusvajeen kohdan 2.5 nojalla Tukirahoituksella, kohdan 4.2 nojalla uuden Osakkaan rahoitussitoumuksella ja/tai muulla oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Mikäli Osakkaat eivät ole kuuden (6) kuukauden kuluessa, tai rahoitusvajeen ratkaisemisen edellyttämässä lyhyemmässä ajassa, siitä, kun asia on siirretty Osakkaiden ratkaistavaksi, löytäneet ratkaisua rahoitusvajeen kattamiseksi tai sopineet muusta etenemistavasta, sovelletaan tilanteeseen soveltuvin osin kohdassa 3.2. kuvattua menettelyä Yhtiön toiminnan päättämiseksi. Selkeyden vuoksi todetaan, että edellä kuvattu rahoitusvajeesta johtuva Yhtiön toiminnan päättäminen on ensisijainen toimintamalli suhteessa kohdassa 3.2.1 kuvattuun toimintamalliin.

2.7 Luotonottoa ja vakuuden antamista koskevat rajoitteet

2.7.1 Yhtiö ei saa ottaa pitkäaikaista, maturiteetiltaan yli yhden (1) vuoden mittaista, vierasta pääomaa eikä sen toimintaa saa muutenkaan rahoittaa pitkäaikaisen vieraan pääoman ehtoisesti. Sanottu ei rajoita esimerkiksi Yhtiön päivittäisessä liiketoiminnassa käytettävän luotollisen tilin tai siinä käytettävien luottokorttien käyttöön ottamista. Yhtiön ottama vieras pääoma kustannuksineen ei saa ylittää maksamattomien Rahoitussitoumusten määrää lisättynä sellaisen Yhtiölle myönnetyn maksamattoman Tukirahoituksen määrällä, jonka osalta yhtiökokous on päättänyt, ettei Tukirahoitus vähennä Rahoitussitoumusten määrää tai johda pääoman palautukseen Osakkaille.

2.7.2 Yhtiö saa antaa vakuuden vain omasta sitoumuksestaan.

3. MAHDOLLINEN RAKENTAMISVAIHEESEEN SIIRTYMINEN JA YHTIÖN

TOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN SUUNNITTELUHANKKEEN PÄÄTTYESSÄ

3.1 Mahdollisen Rakentamisvaiheen rahoitus

3.1.1 Mikäli neuvotteluiden tuloksena päätetään, että käynnistetään Rakentamisvaihe, vaatii se lisärahoitusta. Mikäli lisäksi päätetään, että Yhtiö vastaa Rakentamisvaiheesta, niin Yhtiö voi kerätä tarvittavan rahoituksen Osakkailta ja/tai kolmansilta osapuolilta erikseen päätettävällä tavalla. Selvyyden vuoksi

11 (22)

todetaan, että tällä Sopimuksella tehdyt Rahoitussitoumukset tai niiden keskinäiset suhteelliset osuudet eivät luo olettamaa mahdolliseen myöhempään Rakentamisvaiheen rahoitukseen, rahoitussitoumuksiin tai niiden suhteellisiin osuuksiin tai muihin rahoituksen ehtoihin.

3.1.2 Selvyyden vuoksi todetaan, että edellä jaksossa 2.3 kuvattua Rahoitussitoumusta (jonka osaksi luetaan Yhtiötä perustettaessa merkittävien Osakkeiden merkintähinta) lukuun ottamatta Osakkailla ei kuitenkaan ole tämän Sopimuksen perusteella velvollisuutta rahoittaa Yhtiötä.

3.1.3 Osapuolet tiedostavat, että mikäli mahdollisessa Rakentamisvaiheessa päätetään käyttää Yhtiötä, niin tämä voi edellyttää Yhtiön omistus- ja rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelemistä sekä tämän Sopimuksen korvaamista uudella tai uudistetulla osakassopimuksella. Yhtiön uuden osakassopimuksen hyväksymisessä noudatetaan kohdan 12.9 (Muutokset) mukaista päätöksentekovaatimusta.

3.2 Yhtiön toiminnan päättäminen Suunnitteluhankkeen päättyessä

3.2.1 Mikäli Osakkaiden Määräenemmistö ei ole viimeistään yhden (1) vuoden kuluessa Suunnitteluhankkeeseen sisältyvän viimeisen suunnitelman lainvoimaiseksi tulemisesta päättänyt hyväksyä (i) Yhtiön jatkavan Suunnitteluhankkeen toteuttamista Rakentamisvaiheeseen tai (ii) Yhtiön Arvopapereiden tai liiketoiminnan tai Suunnitteluhanketta koskevien suunnitelmien, mukaan lukien niihin mahdollisesti liittyvät immateriaalioikeudet, myymistä Osapuolista riippumattomalle kolmannelle taholle tämän tarjoamaa vastiketta vastaan, tai (iii) mikäli kohdassa 2.6.1. kuvattu edellytys on täyttynyt, niin kunkin muun Osakkaan kuin Suomen valtion tulee luovuttaa omistamansa Arvopaperit Yhtiölle tai sen osoittamalle taholle yhden (1) euron vastiketta vastaan. Kunkin Osapuolen tulee pidättäytyä toimimasta siten, että se pyrkisi tämän kohdan nojalla saamaan suoraa taloudellista hyötyä omaksi hyväkseen muiden Osakkaiden kustannuksella.

3.2.2 Kohdassa 3.2.1 tarkoitettua Arvopapereiden tai Yhtiön liiketoiminnan tai Suunnitteluhanketta koskevien suunnitelmien, mukaan lukien niihin mahdollisesti liittyvät immateriaalioikeudet, myymistä koskevaa päätöstä tehtäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että ostajalla on riittävä kyky ja taloudelliset resurssit jatkaa Suunnitteluhankkeen tai sen osan toteuttamista Rakentamisvaiheessa ja tämä on vilpittömässä mielessä tehnyt muutoinkin uskottavan ja toteuttamiskelpoisen tarjouksen.

3.2.3 Osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin Yhtiön toiminnan lopettamiseksi ja Yhtiön purkamiseksi sen jälkeen, kun Yhtiö on myynyt tai muuten luovuttanut liiketoimintansa tai Suunnitteluhanketta koskevat suunnitelmat, mukaan lukien niihin mahdollisesti liittyvät immateriaalioikeudet kolmannelle taholle. Osapuolten tarkoituksena on, että ensisijaisesti Yhtiön toiminta päätetään hallitusti selvitystilamenettelyn kautta.

3.2.4 Mikäli Yhtiö jatkaa Rakentamisvaiheeseen, niin sillä tai sen osoittamalla taholla on oikeus lunastaa Arvopaperit sellaiselta Osakkaalta, joka ei jatka Yhtiön rahoittajana Suunnitteluhankkeen jälkeen, yhden (1) euron vastiketta vastaan. Vastaavasti tällaisella Osakkaalla on oikeus vaatia Yhtiötä lunastamaan omistamansa Arvopaperit vastaavin ehdoin yhden (1) euron vastiketta vastaan, kuitenkin aina Osakeyhtiölain sallimissa rajoissa.

3.2.5 Mikäli Määräenemmistö päättää hyväksyä kohdassa 3.2.1 tarkoitetun Arvopapereiden myymisen kolmannelle taholle (alakohta (ii)), niin kukin Osakas sitoutuu myymään omistamansa Arvopaperit asianomaiselle ostajalle samanaikaisesti ja vastaavin ehdoin kuin Määräenemmistö. Osakkaat vastaavat Arvopapereiden myynnistä aiheutuvista transaktiokustannuksista siinä suhteessa kuin ne omistava Yhtiön Osakkeita.

12 (22)

4. UUDET OSAKKAAT

4.1 Yleiset edellytykset

4.1.1 Yhtiön osakkeenomistajaksi voi myöhemmin tulla yksi tai useampi uusi Osakas, esimerkiksi Yhtiön järjestämän osakeannin tai Osakkeiden luovuttamisen johdosta, vain mikäli sen hyväksymistä kannattaa Yhtiön yhtiökokouksen Määräenemmistö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Kunta-osakkaan oikeutta myydä omistamansa Arvopaperit muulle Kunta-osakkaalle kohdan 7.3.2 nojalla. Mikäli uusi Osakas on Kunta-osakas, niin kaikki Kunta-osakkaat käyvät keskinäisiä neuvotteluja koskien sitä minkä tulisi olla niiden keskinäisten Rahoitussitoumusten suhde.

4.1.2 Yhtiön Osakkeiden saaminen haltuun ja Yhtiön Osakkaaksi tuleminen on ehdollinen sille, että (i) uusi osakas liittyy tämän Sopimukseen Osapuoleksi allekirjoittamalla Yhtiön yhtiökokouksen hyväksymän liittymissopimuksen ja sitoutuu tämän Sopimuksen mukaisiin Osakkaiden velvollisuuksiin ja (ii) Suomen valtion omistus- ja äänivaltaosuus Yhtiössä säilyy aina vähintään viidenkymmenenyhden prosentin (51 %) suuruisena. Liittymissopimuksessa tulee määrätä uuden Osakkaan vastattavaksi tulevan Rahoitussitoumuksen euromäärä.

4.1.3 Osakkaat valtuuttavat tämän Sopimuksen voimassaolon ajaksi Yhtiön hyväksymään puolestaan uuden Osakkaan kanssa tehtävän liittymissopimuksen oleellisesti vähintään samoin ehdoin kuin mitä tässä Sopimuksessa on kuvattu Osakkaiden velvollisuuksiksi. Samalla kukin Osakas valtuuttaa Yhtiön hyväksymään uuden Osakkaan Sopimuksen Osapuoleksi. Selkeyden vuoksi todetaan, että Yhtiö voi hyväksyä tämän kohdan mukaisesti tehtävän liittymissopimuksen ja uuden Osakkaan vain, mikäli yhtiökokous on näin kohdan 4.1.1 mukaisesti etukäteen päättänyt.

4.1.4 Yhtiön uudeksi Osakkaaksi voidaan hyväksyä muu taho kuin suomalainen julkisyhteisö tai julkisesti omistettu yhteisö vain sillä edellytyksellä, että kohdissa 2.1.1 ja 2.1.2 todetut edellytykset täyttyvät.

4.2 Uusien Osakkaiden ja rahoituksen ylijäämän vaikutus Rahoitussitoumuksiin

4.2.1 Yhtiön uuden Osakkaan, joka tulee Yhtiön Osakkaaksi muuten kuin jo olemassa olevien Osakkeiden luovuttamisen myötä, Rahoitussitoumuksen sekä mahdollisen Yhtiön rahoituksen ylijäämän vaikutuksesta aiempien Osakkaiden jäljellä oleviin Rahoitussitoumuksiin päättää Yhtiön yhtiökokous. Yhtiökokouksen tulee perustaa päätöksentekonsa sen arvioon Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarpeesta päätöksentekoajankohtana, huomioiden mitä kohdissa 4.2.2–4.2.4 todetaan. Lisäksi yhtiökokous voi lykätä päätöksentekoa myöhemmäksi Suunnitteluhankkeen keston aikana, mikäli se katsoo, että Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarvetta on tarkoituksenmukaisempaa arvioida myöhemmässä vaiheessa.

4.2.2 Mikäli Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarve arvioidaan alkuperäistä arviota suuremmaksi ja Yhtiöllä todetaan olevan kattamatonta rahoitusvajetta, niin uuden Osakkaan Rahoitussitoumuksen määrä vaikuttaa muiden Osakkaiden Rahoitussitoumusten määriin siten kuin alla esitetään, vain mikäli sitä kannattaa yhtiökokouksessa Määräenemmistö, soveltaen mitä kohdassa 4.2.4 todetaan:

(i) uuden Kunta-osakkaan Rahoitussitoumuksen määrä vähentää aiempien Kunta-osakkaiden ja Finavia Oyj:n jäljellä olevien Rahoitussitoumusten määrää euro eurosta niiden keskinäisessä suhteessa (laskettuna kunkin aiemman Kunta-osakkaan osalta alkuperäisestä kutsumattomasta Rahoitussitoumuksesta); ja

(ii) uuden Osakkaan, joka ei ole Kunta-osakas, Rahoitussitoumuksen määrä vähentää kaikkien aiempien Osakkaiden jäljellä olevien Rahoitussitoumusten määrää euro eurosta niiden keskinäisessä

13 (22)

suhteessa (laskettuna kunkin aiemman Osakkaan osalta alkuperäisestä kutsumattomasta Rahoitussitoumuksesta).

4.2.3 Muussa kuin edellisessä kohdassa kuvatussa tapauksessa uuden Osakkaan rahoitussitoumus ei vähennä muiden Osakkaiden Rahoitussitoumusten määrää tai johda pääoman palautukseen muille Osakkaille rahoitusvajetta vastaavalta osin.

4.2.4 Mikäli Suunnitteluhankkeen kokonaisrahoitustarve arvioidaan enintään alkuperäisen arvion mukaiseksi, niin uuden Osakkaan Rahoitussitoumuksen määrä tai Yhtiön rahoituksen ylijäämä vaikuttaa muiden Osakkaiden Rahoitussitoumusten määrään siten kuin kohdan 4.2.2 alakohdassa (i) on kuvattu uuden Kuntaosakkaan Rahoitussitoumuksen osalta ja alakohdassa (ii) on kuvattu muun uuden Osakkaan Rahoitussitoumuksen tai Yhtiön rahoituksen ylijäämän osalta. Mikäli tietyn aiemman Osakkaan suhteellista osuutta uuden Osakkaan Rahoitussitoumuksesta tai Yhtiön rahoituksen ylijäämästä ei voida vähentää täysimääräisesti kyseisen Osakkaan jäljellä olevan Rahoitussitoumuksen määrästä, niin Yhtiö palauttaa osuutta vastaavan määrän Yhtiön pääomasta tällaiselle Osakkaalle Osakeyhtiölain sallimissa rajoissa. Selvyyden vuoksi todetaan, että Suomen valtion omistusosuutta koskee kohdan 2.1.3 mukainen antidiluutio-suoja. Muiden Osakkaiden kuin Suomen valtion omistusosuuksien keskinäisen suhteen tulee kuitenkin vastata niiden Rahoitussitoumusten keskinäistä suhdetta (laskettuna kutsumattomista Rahoitussitoumuksista).

5. VOITONJAKO

5.1 Osapuolten tarkoituksena on, että Yhtiö käyttää keräämänsä varat Suunnitteluhankkeeseen sekä muiden Suunnitteluhankkeen aikaisesta toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä Yhtiö lähtökohtaisesti jaa osinkoa Osakkaille.

6. YHTIÖN HALLINNOINTI

6.1 Yhtiökokous

6.1.1 Osakkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan Osakeyhtiölain mukaisesti huomioiden, mitä tässä Sopimuksessa, erityisesti kohdassa 8.1, on todettu.

6.1.2 Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi Yhtiö järjestää Suunnitteluhankkeessa vähintään yhden (1) kerran vuodessa Yhtiön hallituksen tarkemmin määrittämänä ajankohtana osakaskokouksen, jossa Osakkaille tiedotetaan Suunnitteluhanketta koskevista ajankohtaisista asioista ja jossa Osakkailla on mahdollisuus keskustella Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa Yhtiön toimintaan ja Suunnitteluhankkeeseen liittyvistä kysymyksistä.

6.1.3 Riippumatta siitä mitä Osakeyhtiölaissa määrätään, seuraavista asioista päättää aina Yhtiön yhtiökokous (pois lukien mahdolliset nimenomaiset hallitukselle annetut valtuutukset) ja hyväksyvän päätöksen tekeminen edellyttää Määräenemmistön kannatusta:

(i) Kohdissa 2.5.3, 3.1.3, 3.2.1, 4.1.1 ja 4.2.2 mainitut tilanteet;

(ii) Sopimuksen tausta -jakson alakohdassa C kuvattujen esiselvitysten valmistumisen jälkeinen päätös jatkoyhteyden suunnitteluratkaisusta, jonka mukaisesti Yhtiö jatkaa tietyn jatkoyhteysvaihtoehdon suunnittelua rakentamisvalmiuteen saakka;

(iii) Yhtiön siirtyminen toiminnassaan Rakentamisvaiheeseen tai Yhtiön toiminnan muu laajentaminen, joka edellyttää yhtiöjärjestysmuutosta;

14 (22)

(iv) Yhtiön toiminnan lopettaminen;

(v) Yhtiön omaisuuden luovuttaminen muuten kuin joko tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen tai tämän Sopimuksen ehtojen nojalla; ja

(vi) Rakentamisvaiheen investointikustannuksiin ja/tai radan toiminnallisuuksiin oleellisesti vaikuttavat vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut, mikäli tästä ei aiheudu merkittävää haittaa Yhtiön operatiiviselle toiminnalle. Lisäksi tällaisia suunnitteluratkaisuja koskee kohdan 12.2.2 mukainen tiedottamisvelvollisuus.

6.1.4 Mikäli mikään esitys asiassa, josta päättäminen edellyttää Määräenemmistön kannatusta, ei saa Yhtiökokouksessa päätöksen tekemiselle vaadittavaa kannatusta, sitoutuvat Osakkaat neuvottelemaan käsiteltävästä asiasta ja äänestämään asiasta uudestaan kahdentoista (12) viikon kuluessa hylkäävästä päätöksestä. Mikäli Yhtiön toiminnan lopettamista koskeva esitys ei saa toisellakaan käsittelykerralla vaadittavaa kannatusta, niin Yhtiö asetetaan selvitystilaan, mikäli sitä kannattaa vähintään puolet (1/2) Yhtiön Osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.

6.2 Hallitus

6.2.1 Yhtiön hallitukseen kuuluu enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Yhtiön hallitukseen ei valita varajäseniä.

6.2.2 Osakkailla on oikeus nimetä hallituksen jäsenet seuraavasti:

(i) Suomen valtiolla on oikeus nimetä viisi (5) hallituksen jäsentä; ja

(ii) muilla Osakkailla on yhdessä oikeus nimetä neljä (4) hallituksen jäsentä siten, että neljä (4) Osakasta, joilla on Suomen valtion jälkeen merkittävin osakeomistus Yhtiössä saavat kukin nimetä yhden (1) hallituksen jäsenen, elleivät muut Osakkaat keskenään sovi toisin hallituksen jäsenten nimitysoikeuksien jakautumisesta.

6.2.3 Mikäli hallituksen jäsenten nimeämiseen oikeutetut Osakkaat haluavat nimetä uuden hallituksen jäsenen aiemman hallituksen jäsenen tilalle muutoin kuin Yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa, niin asiasta tulee ilmoittaa Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Tällöin hallituksen tulee ilman aiheetonta viivettä kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa muutos pannaan täytäntöön. Varsinaisessa yhtiökokouksessa toteutettavien hallituksen jäsenten vaihdosten osalta hallituksen jäsenen nimeämiseen oikeutetut Osakkaat pyrkivät ilmoittamaan vaihdoksesta etukäteen mahdollisimman varhain ennen kokousta hallituksen puheenjohtajalle.

6.2.4 Suomen valtio nimeää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

6.2.5 Osakkaat sitoutuvat nimeämään hallituksen jäseniksi ainoastaan sellaisia henkilöitä, joilla on Yhtiön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus ja jotka ovat ominaisuuksiltaan muutoin sopivia hallituksen jäseniksi.

6.2.6 Riippumatta siitä mitä Osakeyhtiölaissa määrätään, hyväksyvän päätöksen tekeminen hallituksessa toimitusjohtajan valinnasta tai erottamisesta edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään seitsemän (7) hallituksen jäsentä.

6.2.7 Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista.

6.2.8 Yhtiö sitoutuu järjestämään johdolleen tavanomaisen johdon vastuuvakuutuksen ja varmistamaan sen voimassaolon koko toimintansa ajan.

15 (22)

6.3 Toimitusjohtaja

6.3.1 Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee ja erottaa hallitus. Edellä sanotusta riippumatta, hallituksen tulee valita Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa ajan kuluessa Yhtiön perustamisesta.

6.4 Yhtiön ja Osakkaiden väliset sopimukset

6.4.1 Kaikki merkittävät kaupalliset sopimukset ja muu kaupallinen yhteistyö yhtäältä Yhtiön ja toisaalta Osakkaan sekä Osakkaan lähipiiriin kuuluvien yhteisöjen välillä tulee käsitellä Yhtiön hallituksessa ja toteuttaa markkinaehtoisesti sekä ottaen huomioon lainsäädännön asettamat vaatimukset Yhtiön toiminnalle.

7. OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN

7.1 Yleinen luovutuskielto

7.1.1 Yhtiön Arvopapereiden tai niihin perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien luovuttaminen, lahjoittaminen, siirtäminen, antaminen vakuudeksi tai panttaaminen muutoin kuin tämän Sopimuksen nimenomaisen määräyksen perusteella on kiellettyä.

7.2 Luovutusrajoitukset

7.2.1 Osapuolet toteavat, että Yhtiön yhtiöjärjestys sisältää lunastus- ja suostumuslausekkeen.

7.2.2 Osakkaat sopivat, että Arvopapereiden myyntimenettely määräytyy Osakkaiden kesken aina ensisijaisesti tämän Sopimuksen (mukaan lukien liitteenä 7.3.2 oleva Kunta-osakkaiden välinen sopimus) eikä yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat olemaan vetoamatta Sopimuksen sallimissa luovutustilanteissa Yhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeeseen ja lisäksi Yhtiön hallituksen tulee tarvittaessa antaa suostumuksensa tällaisille luovutuksille.

7.2.3 Mikäli Arvopapereita luovutetaan tämän Sopimuksen vastaisesti, noudatetaan Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusmenettelyä.

7.3 Sallittu Osakkeiden luovuttaminen

7.3.1 Osakkaalla on oikeus luovuttaa Arvopapereitaan Yhtiöön mukaan otettavalle uudelle Osakkaalle vain, mikäli Määräenemmistö on antanut siihen suostumuksensa, soveltaen soveltuvin osin, mitä jaksossa 4 on sovittu. Tässä kohdassa tarkoitettua määräenemmistövaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kohdassa 7.3.2 tarkoitettuihin luovutuksiin.

7.3.2 Sen jälkeen, kun yhtiökokous on tehnyt Sopimuksen tausta -jakson alakohdassa C kuvattujen esiselvitysten valmistumisen jälkeisen päätöksen, jonka mukaisesti Yhtiö jatkaa tietyn jatkoyhteysvaihtoehdon suunnittelua rakentamisvalmiuteen saakka, Kunta-osakkaalla on oikeus toteuttaa tämän Sopimuksen liitteenä 7.3.2 olevassa Kunta-osakkaiden välillä tehtävässä erillisessä sopimuksessa kuvattu Arvopapereiden luovutus kyseisessä sopimuksessa kuvatuin ehdoin, ehdollisena sille mitä kohdassa 4 todetaan ja edellyttäen lisäksi, että luovutuksensaaja ottaa vastatakseen luovuttajan avoinna olevasta Rahoitussitoumuksesta.

7.3.3 Riippumatta siitä mitä tässä Sopimuksessa on muutoin sovittu, Osakkaalla on oikeus siirtää kaikki Arvopaperinsa ja tämä Sopimus lähipiiritaholle, joka on Osakkaan yksinomaisessa tai Osakkaan tosiasiallisen määräysvallan haltijan kanssa samassa määräysvallassa oleva taho. Lisäksi edellytyksenä luovutukselle on, että (i) luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan tätä Sopimusta ja (ii) Arvopaperit luovuttanut Osakas sitoutuu toissijaisesti luovutuksensaajaan nähden tämän

16 (22)

Sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen Yhtiötä ja muita Osakkaita sekä Yhtiön mahdollisia rahoittajia kohtaan. Vaatimukset voidaan osoittaa Arvopaperit luovuttaneelle Osakkaalle välittömästi, mikäli luovutuksensaaja ei ole noudattanut Sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

8. OLENNAISET SOPIMUSRIKKOMUKSET

8.1 Mikäli Osakas rikkoo tätä Sopimusta olennaisesti eikä sopimusrikkomusta ole korjattu kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa toisen Osapuolen tekemän sopimusrikkomusta koskevan kirjallisen reklamaation esittämisestä, niin Sopimusta rikkonut Osakas menettää kaikki tämän Sopimuksen nojalla sille muuten kuuluvat oikeutensa sekä sitoutuu olemaan käyttämättä sille Osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen tai muulla perusteella Yhtiön osakkaana muuten kuuluvia hallinnoimisoikeuksiaan (kuten äänioikeus sekä oikeus osallistua yhtiökokouksiin) välittömästi em. määräajan kuluttua umpeen. Tällaisen Osakkaan omistamia Osakkeita ja niiden tuottamia ääniä ei oteta huomioon laskettaessa kohdan 2.5.3 mukaista Määräenemmistöä. Sopimusrikkomusta koskevan reklamaation esittäjän tulee aina antaa kirjallinen reklamaationsa tiedoksi Yhtiön hallitukselle sekä muille Osapuolille ilman aiheetonta viivytystä.

8.2 Sopimuksen olennaiseksi rikkomiseksi katsotaan aina Rahoitussitoumuksen mukaisen Yhtiön rahoittamisen laiminlyönti.

9. JULKISUUS JA SALASSAPITO

9.1 Tämä Sopimus on julkinen.

9.2 Suunnitteluhankkeen yhteydessä tai myöhemmin Osapuolet saattavat luovuttaa toisilleen luottamuksellista tietoa Osapuolta, Yhtiötä tai Yhtiön osakeomistusta koskevista asioista (jäljempänä "Luottamuksellinen Tieto"). Osapuolet sitoutuvat pitämään kaiken toisilta Osapuolilta tämän Sopimuksen puitteissa välittömästi tai välillisesti saamansa Luottamuksellisen Tiedon luottamuksellisena ja olemaan ilmaisematta sitä muille. Luottamuksellinen Tieto tulee aina mahdollisuuksien mukaan merkitä selkeästi merkinnöin "Liikesalaisuus", "Luottamuksellinen" tai "Salainen".

9.3 Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske tietoa (jota olisi ilman alla yksilöityä syytä pidettävä Luottamuksellisena Tietona),

(a) joka kyseisen tiedon luovutushetkellä oli julkista tai tuli sen jälkeen julkiseksi ilman tietoa vastaanottaneen Osapuolen myötävaikutusta;

(b) joka oli todistettavasti tietoa vastaanottavan Osapuolen laillisessa omistuksessa jo ennen sen luovutusta, eikä tieto ollut suoraan tai epäsuorasti peräisin tietoa luovuttavalta Osapuolelta;

(c) jonka Osapuoli on sen vastaanottamisen jälkeen saanut kolmannelta osapuolelta, joka ei ole saanut tietoa suoraan tai epäsuorasti toiselta Osapuolelta ja jolla on laillinen oikeus luovuttaa kyseinen tieto vastaanottavalle Osapuolelle;

(d) jonka tietoa vastaanottava Osapuoli on todistettavasti ja Luottamuksellista Tietoa käyttämättä kehittänyt luovutushetken jälkeen;

(e) joka on luovutettava Osakkaan päätöksentekoelimelle asian käsittelemiseksi lain, asetuksen tai voimassaolevan velvoittavan toimintaohjeen perusteella; ja

(f) joka on annettava pakottavan lain tai viranomaismääräyksen nojalla.

9.4 Osapuolet sitoutuvat olemaan itse käyttämättä toisilta Osapuolilta saamaansa Luottamuksellista Tietoa mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin tämän Sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön tai Suunnitteluhankkeen edistämiseen. Osapuolten tulee huolehtia siitä, ettei toisilta Osapuolilta saatu tieto tai aineisto tule muiden kuin sellaisten

17 (22)

Osapuolten työntekijöiden, jotka sitä välttämättömästi tarvitsevat yllä mainittuun tarkoitukseen, käyttöön tai ulottuville. Tässä kohdassa sovittu salassapitovelvoite on voimassa tämän Sopimuksen voimassaoloajan ja niin kauan, kun Luottamuksellisella Tiedolla voi olla merkitystä, kuitenkin enintään kolme (3) vuotta tämän Sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, ellei pakottavasta lainsäädännöstä seuraa ajallisesti pidempi salassapitovelvollisuus.

9.5 Yhtiöllä on kuitenkin tämän kohdan estämättä oikeus luovuttaa Yhtiötä ja sen omistusrakennetta koskevia tietoja yritysjärjestelyiden ja rahoitusjärjestelyiden yhteydessä edellyttäen, että tiedonsaajaa sitoo joko pankkisalaisuus tai siltä on hankittu erillinen salassapitositoumus.

9.6 Tällä Sopimuksella ei rajoiteta lainsäädännöstä seuraavia julkisuus- tai salassapitovelvoitteita tai -oikeuksia.

10. SITOUMUKSET

10.1 Sitoumus koskien erillisiä sopimuksia

10.1.1 Osapuolet vakuuttavat, että ne eivät ole tehneet tai tee tämän Sopimuksen voimassa ollessa suoranaisia Sopimuksen vastaisia muita sopimuksia tai sitoumuksia, ml. kaikenlaatuiset Osakkaiden keskinäiset sitoumukset Sopimuksen tarkoitukseen liittyen, sanotun kuitenkaan koskematta kohdassa 7.3.2 viitattua Kunta-osakkaiden välistä sopimusta tai rajoittamatta niiden oikeutta tehdä kyseinen sopimus.

10.2 Luopuminen tietyistä vähemmistöoikeuksista

10.2.1 Osakkaat luopuvat seuraavista oikeuksistaan:

(i) oikeus vaatia Osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:n mukaista vähemmistöosakkeiden lunastusta; ja

(ii) oikeus vaatia Osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:ssä mainittua vähemmistöosinkoa.

11. VOIMASSAOLO

11.1 Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

11.2 Tämä Sopimus on voimassa Osakkaan osalta niin kauan kuin kyseinen Osakas ja yksikin toinen Osakas omistaa Arvopapereita. Kun tämä Sopimus lakkaa olemasta voimassa tietyn Osakkaan osalta, kyseistä tahoa ei enää pidetä Sopimuksen tarkoittamana Osapuolena tai Osakkaana.

11.3 Yhtiön osalta tämä Sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun tämä Sopimus on lakannut olemasta voimassa kaikkien muiden Osapuolten välillä. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän Sopimuksen ehtojen vastainen Arvopapereiden luovutus tai olennaisesta sopimusrikkomuksesta seuraava oikeuksien menetys eivät vapauta luovuttajaa tai tätä Sopimusta olennaisesti rikkonutta Osakasta tämän Sopimuksen mukaisista velvoitteista.

11.4 Sopimuksen jaksot 9 (Julkisuus ja salassapito), 12.10 (Sopimuksen osittainen pätemättömyys tai mitättömyys) sekä 13 (Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen) sitovat kuitenkin Osapuolia vielä senkin jälkeen, kun tämän Sopimuksen voimassaolo on kyseisen Osapuolen osalta muutoin päättynyt.

12. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

12.1 Myötävaikutusvelvollisuus

12.1.1 Osapuolet sitoutuvat itse, asiamiehensä tai edustajansa välityksellä äänestämään ja toimimaan yhtiökokouksessa, hallituksessa ja kaikissa muissa yhteyksissä tavalla,

18 (22)

jota tämän Sopimuksen noudattaminen edellyttää sekä huolehtimaan siitä, että niiden lähipiirin kuuluvat, määräysvallassa olevat sekä omistusyhteystahot noudattavat omalta osaltaan tämän Sopimuksen ehtoja, joihin ne ovat mahdollisesti sitoutuneet.

12.2 Oikeus Yhtiötä koskevaan asiakirja-aineistoon ym.

12.2.1 Yhtiön hallitus on velvollinen toimittamaan kullekin Osakkaalle tämän kohtuudella pyytämän yksilöidyn Yhtiön toimintaa ja taloudellista asemaa koskevan asiakirja-aineiston sekä vastaamaan Yhtiön toimintaa ja taloudellista asemaa koskeviin kysymyksiin vastaavassa laajuudessa viipymättä mutta kuitenkin viimeistään kymmenen (10) pankkipäivän kuluttua Osakkaan pyynnöstä, paitsi mikäli luovuttaminen ei ole sallittua lain pakottavan säännöksen nojalla. Asiakirja-aineisto on kuitenkin toimitettava aina kaikilta osin pyynnön esittäneen Osakkaan asiamiehelle, joka puolestaan voi raportoida aineistosta omalle päämiehelleen siltä osin, kun aineiston sisältämän tiedon luovuttaminen ei ole vastoin lain pakottavaa säännöstä.

12.2.2 Lisäksi Suunnitteluhankkeen aikana Yhtiön hallitus on velvollinen tiedottamaan oma-aloitteisesti Osakkaille suunnittelun etenemisestä tai siihen liittyvistä olennaisista viivästyksistä sekä muista Yhtiön toimintaa ja/tai taloudellista asemaa koskevista olennaisista muutoksista viipymättä.

12.2.3 Kaikilla Osakkailla on yhtäläinen oikeus tutustua Yhtiötä koskevaan asiakirja-aineistoon kohtien 12.2.1 ja 12.2.3 nojalla, eli tietty aineisto on luovutettava samassa laajuudessa ja samoin ehdoin kaikille sitä pyytäneille Osakkaille.

12.2.4 Osakkaan tämän kohdan nojalla saama asiakirjamateriaali on Luottamuksellista Tietoa, jota koskee kohdan 9 mukainen salassapitovelvollisuus.

12.3 Tulkintajärjestys

12.3.1 Mikäli tämän Sopimuksen ja Osakeyhtiölain tahdonvaltaisten säännösten välillä on eroavaisuuksia, noudatetaan Osapuolten välillä tämän Sopimuksen ehtoja.

12.3.2 Mikäli tämä Sopimus, siihen liittyvät sopimukset ja asiakirjat ja Yhtiön yhtiöjärjestys ovat toistensa kanssa ristiriidassa, on asiakirjoja sovellettava seuraavassa etusijajärjestyksessä:

(i) tämä Sopimus;

(ii) Yhtiön yhtiöjärjestys; ja

(iii) tämän Sopimuksen liitteenä olevat muut asiakirjat.

12.3.3 Mikäli tämän Sopimuksen ehto on ristiriidassa Suomen valtion omistajapoliittisten periaatepäätösten määräyksen kanssa ja siitä aiheutuu tosiasiallista haittaa Osakkaille, niin Osapuolet sitoutuvat käymään keskinäisiä neuvotteluita, joiden tavoitteena on ratkaista asia niin, että Sopimuksen ehtoja pystytään noudattamaan siten, että Osapuolten alkuperäinen kaupallinen ja/tai juridinen tarkoitus toteutuu mahdollisimman hyvin.

12.4 Ilmoitukset

12.4.1 Kaikki tähän Sopimukseen liittyvät ilmoitukset ja yhteydenotot voidaan pätevästi käyttämällä Osapuolten liitteessä 12.4.1 ilmoittamia yhteystietoja. Mikäli näissä yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia jonkun Osapuolen osalta, niin kyseisen Osapuolen on ilmoitettava yhteystietomuutoksesta Yhtiölle.

19 (22)

12.4.2 Edellisessä kohdassa viitatut ilmoitukset tulee tehdä kirjallisesti lähettämällä Osapuolelle viesti sekä sähköpostilla että tavallisena kirjeenä toimitettavana postilähetyksenä. Ilmoituksen katsotaan saapuneen Osapuolen tietoon seitsemän (7) päivän päästä kirjeen tai sähköpostin todistettavasti onnistuneesta lähettämisestä.

12.5 Tulkinta

12.5.1 Tämän Sopimuksen otsikot eivät vaikuta sen sisältöön eivätkä tulkintaan. Tätä Sopimusta tai sen tiettyä kohtaa ei tulkita yhdenkään Osapuolen vahingoksi sillä perusteella, että Sopimus tai sopimuskohta on kyseisen Osapuolen tai tämän asiamiehen laatima.

12.6 Koko sopimus

12.6.1 Tämä Sopimus liitteineen käsittää Osapuolten välisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen kokonaisuudessaan.

12.7 Oikeuksien käyttämättä jättäminen

12.7.1 Mikäli jokin Osapuoli jättää käyttämättä jonkin tämän Sopimuksen tarjoaman oikeuden, ei tämän oikeuden käyttämättä jättäminen millään tavalla vaikuta kyseisen Osapuolen oikeuteen käyttää tuota oikeutta myöhemmin niin halutessaan.

12.8 Siirtokielto

12.8.1 Tämä Sopimus sitoo kaikkia Osapuolia ja niiden oikeudellisia seuraajia. Osapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä Sopimusta, siihen perustuvia oikeuksiaan tai velvoitteitaan, ellei tässä Sopimuksessa nimenomaisesti toisin määrätä.

12.9 Muutokset

12.9.1 Tätä Sopimusta voidaan muuttaa tai se voidaan korvata, mikäli Määräenemmistö kannattaa sopimusmuutosta tai Sopimuksen korvaamista uudella osakassopimuksella, eikä muutoksella tai korvaamisella muuteta muutosta vastustavan Osakkaan asemaa suhteessa muihin vastaavassa asemassa oleviin Osakkaisiin, eikä päätös ole ristiriidassa Osakeyhtiölain 1 luvun 7 pykälän kanssa. Sopimusmuutos, joka koskee Sopimuksen jaksoja/kohtia 1 (Yhtiön perustaminen), 2 (Rahoitus), 3.1 (Mahdollisen Rakentamisvaiheen rahoitus), 4.2 (Uusien Osakkaiden ja rahoituksen ylijäämän vaikutus Rahoitussitoumuksiin), 6.1 (Yhtiökokous) ja 6.2 (Hallitus), edellyttää kuitenkin, että kaikki Osapuolet hyväksyvät kyseisen muutoksen.

12.9.2 Muutokset tähän Sopimukseen on tehtävä kirjallisesti.

12.10 Sopimuksen osittainen pätemättömyys tai mitättömyys

12.10.1 Mikäli tämä Sopimus, sen tietty tai tietyt keskeiset ehdot tai tällä Sopimuksella toteutettava järjestely katsotaan osittain täytäntöönpanokelvottomaksi, pätemättömäksi tai mitättömäksi, on Sopimus muilta osilta yhä voimassa, ellei Sopimuksen osan täytäntöönpanokelvottomuus, pätemättömyys tai mitättömyys johda koko Sopimusta ajatellen niin merkittävään muutokseen, että Sopimuksen soveltaminen sen johdosta olisi kohtuutonta tai Yhtiökokous toteaa Sopimuksen olevan alkuperäistä tarkoitusta vastaamaton.

12.10.2 Mikäli edellä mainittu tilanne syntyy, Osapuolet pyrkivät kuitenkin ensisijassa keskinäisin neuvotteluin ja muine kohtuullisin käytettävissään olevin keinoin korvaamaan täytäntöönpanokelvottoman, pätemättömän tai mitättömän ehdon ehdolla, joka vastaa Osapuolten alkuperäistä kaupallista ja/tai juridista tarkoitusta.

20 (22)

12.11 Sopimukseen sitoutumista koskeva oikeudellinen este

12.11.1 Mikäli yksi tai useampi Osapuoli ei Sopimukseen sitoutumista koskevan päätöksen kumoutumisesta tai muuttumisesta, pakottavasta lainsäädännöstä tai tuomioistuimen lainvoimaisesta päätöksestä johtuen voi jatkaa Sopimuksen Osapuolena, Osapuolet pyrkivät ensisijassa keskinäisin neuvotteluin ja muine kohtuullisin käytettävissään olevin keinoin (mukaan lukien Sopimukseen sitoutumista koskevaa päätöstä mahdollisesti koskevan muotovirheen korjaaminen) poistamaan aiheutuneen oikeudellisen esteen, esimerkiksi sopimalla muusta järjestelystä, jolla tässä Sopimuksessa tarkoitettu järjestely saadaan toteutettua kaikkien Osapuolten välillä tai niiden Osapuolten välillä joita em. oikeudellinen este ei koske. Mikäli Osapuoli ei voi jatkaa Sopimuksen Osapuolena edellä mainitusta syystä, niin Yhtiöllä ei ole velvollisuutta palauttaa kyseisen Osapuolen Yhtiölle jo maksamaa rahoitusta, mikäli erikseen ei nimenomaisesti muuta sovita.

12.11.2 Mikäli Osapuolet eivät löydä yksimielistä ratkaisua kohdassa 12.11.1 tarkoitetun oikeudellisen esteen poistamiseksi, niin Sopimus purkautuu, mikäli yhtiökokous ei päätä, että Sopimus jatkuu yhä voimassa niiden Osapuolten kesken, joita oikeudellinen este ei koske. Sopimuksen voimassaolo ei kuitenkaan saa johtaa koko Sopimusta ajatellen niin merkittävään muutokseen, että Sopimuksen voimassaolo sen johdosta olisi perustellusti kohtuutonta yhden tai useamman muun Osapuolen osalta.

12.11.3 Mikäli tämä Sopimus lakkaa olemasta voimassa tietyn Osakkaan, mutta ei kaikkien Osakkaiden, osalta kohdassa 12.11.1 mainitusta syystä, niin kyseinen Osakas sitoutuu luovuttamaan kaikki omistamansa Arvopaperit Yhtiölle tai sen osoittamalle taholle yhden (1) euron vastiketta vastaan sekä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin luovutuksen täytäntöön panemiseksi.

13. SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

13.1 Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

13.2 Tästä Sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti Osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistua Osapuolten välisin neuvotteluin, niin tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Välimiesoikeus on kolmijäseninen. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja kieli on suomi.

13.3 Välimiesmenettely on luottamuksellinen ja sen yhteydessä käsiteltävä aineisto on tämän Sopimuksen mukaista Luottamuksellista Tietoa. Asiassa annettava välitystuomio on kuitenkin julkinen, mikäli riidan osapuolet eivät nimenomaisesti erikseen muuta sovi.

13.4 Riippumatta siitä mitä edellä todetaan, kukin Osapuoli voi hakea tähän Sopimukseen perustuvien maksamattomien saatavien perintää yleisessä tuomioistuimessa.

13.5 Tämän Sopimuksen mukainen riidanratkaisulauseke on ensisijainen liitteenä 7.3.2 olevassa sopimuksessa sovittuun riidanratkaisulausekkeeseen nähden, mikäli riidan osapuolena on muita Osapuolia kuin Kunta-osakkaita.

14. SOPIMUSKAPPALEET

Tätä Sopimusta on laadittu kaksikymmentäkolme (23) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Osapuolelle.

[Allekirjoitukset seuraavalla sivulla]

21 (22)

Paikka ja aika:

___________________________, ____.päivänä ________ kuuta [2020]

SUOMEN VALTIO

Edustajanaan [liikenne - ja viestintäministeriö]

____________________ ______ [ nimi ja asema ]

____________________ ______ ] [ nimi ja asema

[ • ]

____________________ ______ [ nimi ja asema]

____________________ ______ [ nimi ja asema ]

[ • ] OY

____________________ ______ [ nimi ja asema ]

____________________ ______ [ nimi ja asema ]

SOPIMUS SUOMI-RATA OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN LIITTYVÄSTÄ KANTAHÄMEEN KUNTIEN MAHDOLLISESTA EXIT-TOTEUTUKSESTA Allekirjoittaneet osapuolet ovat tänään [•]. päivänä [•]kuuta 2020 tehneet ja allekirjoittaneet seuraavan sopimuksen (jäljempänä "Sopimus"):

SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Tämän Sopimuksen osapuolina ovat Suomi-Rata Oy:n osakkaana olevat kunnat:

- Helsingin kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki - Hämeenlinnan kaupunki - Janakkalan kunta - Riihimäen kaupunki - Lahden kaupunki - Lempäälään kunta - Akaan kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Porin kaupunki - Vaasan kaupunki - Kangasalan kaupunki - Nokian kaupunki - Oriveden kaupunki - Pirkkalan kunta - Vesilahden kunta - Ylöjärven kaupunki - Oulun kaupunki - Seinäjoen kaupunki - Mahdolliset Suomi-rata Oy:n uudet osakkaat, jotka ovat suomalaisia kuntia tai niiden

omistamia yhteisöjä, ja jotka liittyvät osakassopimukseen ja tähän Sopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymissopimuksen.

Osakkaista käytetään jäljempänä yhdessä nimitystä "Osapuolet" ja kustakin erikseen nimitystä "Osapuoli". Hämeenlinnan kaupungista, Janakkalan kunnasta ja Riihimäen kaupungista käytetään nimitystä "Kanta-Hämeen kunnat".

SOPIMUKSEN TAUSTA

Suomen valtio, Suomi-Rata Oy:n osakkaana olevat kunnat ja muut omistajat ovat solmineet osakassopimuksen koskien Suomi-Rata Oy:tä.

Suomi-Rata Oy:n perustamisen taustalla on tavoite edistää Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Tampereen välinen raideyhteys on Suomessa merkittävä rautatieliikenteen linkki. Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan jatkuva päärata on osa rajat ylittävää eurooppalaista ydinverkkokäytävää. Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden merkitys Suomen rataverkolle onkin alueellista ulottuvuuttaan huomattavasti laajempi ja sen vaikutus Tampereelta länteen, pohjoiseen ja itään jatkuvien yhteyksien kehitysnäkymiin on kiistaton. Nopeampi yhteys edistäisi aluekehitystä sekä kestävän liikkumisen tavoitteita laajasti ja se tiivistäisi suurten kaupunkiseutujen välisiä työssäkäyntialueita. Nopealla yhteydellä on mahdollista myös sitoa Helsinki-Vantaan lentoasema yhä tiiviimmin osaksi rautatieverkostoa ja nopeuttaa matka-aikoja lentoasemalta Lahteen.

Tämä Sopimus liittyy Kanta-Hämeen kuntien mahdollisuuteen (osakassopimuksen kohta 7.3.2) irtautua Suomi-Rata Oy:n suunnitteluvaiheen rahoituksesta kohdassa Sopimuksen sisältö mainitussa tilanteessa (Exit-oikeus).

Tämän Sopimuksen allekirjoituksin kukin Osapuoli vakuuttaa, että sen päätösvaltaiset tahot ovat tehneet tarvittavat täytäntöönpanokelpoiset päätökset tämän Sopimuksen ja sen mukaisten oikeustoimien tekemiseksi.

Sopimus muodostaa Osapuolten näkökulmasta yhtenäisen kokonaisuuden Suomi-Rata Oy:n osakassopimuksen kanssa ja tulee voimaan, kun se on kaikkien Osapuolten toimesta allekirjoitettu.

SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

Osapuolet (Suomi-Rata Oy:n Osakassopimuksen allekirjoittajakaupungit ja -kunnat, pois lukien Kanta-Hämeen kunnat) sitoutuvat lunastamaan Kanta-Hämeen kuntien omistamat Suomi-Rata Oy:n osakkeet, Kanta-Hämeen kuntien niin halutessa, kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin yhtiökokous on päättänyt ratalinjauksesta (Exit-hetki). Kanta-Hämeen kuntien irtautumismahdollisuus ja siihen liittyvä lunastusvelvoite koskee vain sitä tilannetta, että LentorataTampere -yhteysvälille suunniteltava ratalinjaus ei noudata nykyistä pääradan linjausta.

Kanta-Hämeen kunnat vastaavat kukin Suomi-Rata Oy:n omistusosuutensa mukaisella osuudella Suomi-Rata Oy:n arviolta kahden ja puolen miljoonan euron (2 500 000 euroa) suuruisista ratalinjauksen esiselvityksen kustannuksista.

Lunastushinta määritellään siten, että muut Osapuolet, kuin Kanta-Hämeen kunnat, maksavat KantaHämeen kunnille niiden omistamista osakkeista sen rahamäärän, joka ylittää ko. kuntien yhtiöön Exit-hetkellä sijoittaman pääoman osalta ko. kuntien osuuden ratalinjauksen esiselvityksen kustannuksista. Lunastettavien osakkeiden lukumäärä ja lunastushinta jaetaan lunastavien kuntien kesken niiden Exit-hetken aikaisten hankeyhtiöomistusten suhteessa. Mikäli esiselvitysvaiheessa on tullut mukaan uusia kuntaosakkaita, sitoutuvat uudet kuntaosakkaat vastaaviin lunastusehtoihin.

Muut Osapuolet, kuin Kanta-Hämeen kunnat, sitoutuvat vastaamaan Suomi-Rata Oy:n osakassopimukseen/Suomi-Rata Oy:n perustamissopimukseen kirjatuista, Exit-hetkellä jäljellä olevista Kanta-Hämeen kuntien rahoitussitoumusvastuista, jotta Suomi-Rata Oy:n perustamisen edellytyksenä oleva kuntaosakkaiden yhteenlaskettu rahoitusosuus edelleen täyttyy. Muiden Osapuolien rahoitusosuudet kasvavat niiden Exit-hetken aikaisten hankeyhtiöomistusten suhteessa. Mikäli esiselvitysvaiheessa on tullut mukaan uusia kuntaosakkaita, sitoutuvat uudet kuntaosakkaat vastaamaan jäljellä olevista Kanta-Hämeen kuntien rahoitussitoumuksista omalla omistusosuudellaan yllä mainituin periaattein.

JULKISUUS JA SALASSAPITO

Tämä Sopimus on julkinen.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

Tämä Sopimus lakkaa olemasta voimassa tietyn Osapuolen osalta, mikäli Suomi-rata Oy:tä koskeva osakassopimus lakkaa olemasta voimassa kyseisen Osapuolen osalta.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Kaikki tähän Sopimukseen liittyvät ilmoitukset ja yhteydenotot voidaan pätevästi lähettää käyttämällä Osapuolten yleisiä yhteystietoja.

Edellisessä kohdassa viitatut ilmoitukset tulee tehdä kirjallisesti lähettämällä Osapuolelle viesti joko sähköpostilla tai tavallisena kirjeenä toimitettavana postilähetyksenä. Ilmoituksen katsotaan saapuneen Osapuolen tietoon seitsemän (7) päivän päästä kirjeen tai sähköpostin todistettavasti onnistuneesta lähettämisestä.

Tämän Sopimuksen otsikot eivät vaikuta sen sisältöön eivätkä tulkintaan. Tätä Sopimusta tai sen tiettyä kohtaa ei tulkita yhdenkään Osapuolen vahingoksi sillä perusteella, että Sopimus tai sopimuskohta on kyseisen Osapuolen tai tämän asiamiehen laatima.

Tämä Sopimus sitoo kaikkia Osapuolia ja niiden oikeudellisia seuraajia. Osapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä Sopimusta, siihen perustuvia oikeuksiaan tai velvoitteitaan, ellei tässä Sopimuksessa nimenomaisesti toisin määrätä.

Tätä Sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien Osapuolten yhteisellä sopimuksella.

SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Tästä Sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti Osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistua Osapuolten välisin neuvotteluin, niin tästä Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

SOPIMUSKAPPALEET

Tätä Sopimusta on laadittu [•] ([•]) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Osapuolelle.

Paikka ja aika:

___________________________, ____.päivänä ________ kuuta [2020]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

[•]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

___________________________ [nimi ja asema]

13.2.2020

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN SUOMI-RATA OY:TÄ – LIITE 1.2

Osakkaiden Yhtiötä perustettaessa merkitsemät Osakkeet, niiden merkintähinnat sekä Rahoitussitoumusten euromäärät. Osakas Merkittävien

Osakkeiden määrä (kpl)

Yhtiötä perustettaessa merkittävien Osakkeiden merkintähinta (€) *

Rahoitussitoumuksen määrä (€) **

Omistusosuus / osuus Rahoitussitoumusten kokonaismäärästä (%, kahden desimaalin tarkkuudella)

Suomen valtio, edustajanaan Liikenne- ja viestintäministeriö

789 072 1 116 536,88 78 907 200,00 51,00

Finavia Oyj 160 000 226 400,00 16 000 000,00 10,34

Helsingin kaupunki

222 000 314 130,00 22 200 000,00 14,35

Tampereen kaupunki

111 000 157 065,00 11 100 000,00 7,17

Vantaan kaupunki

111 000 157 065,00 11 100 000,00 7,17

Hämeenlinnan kaupunki

18 969 26 841,14 1 896 900,00 1,23

Janakkalan kunta

4 620 6 537,30 462 000,00 0,30

Riihimäen kaupunki

8 072 11 421,88 807 200,00 0,52

Lahden kaupunki

33 693 47 675,60 3 369 300,00 2,18

Lempäälän kunta

6 518 9 222,97 651 800,00 0,42

Akaan kaupunki

4 725 6 685,88 472 500,00 0,31

Jyväskylän kaupunki

19 846 28 082,09 1 984 600,00 1,28

Oulun kaupunki

9 034 12 783,11 903 400,00 0,58

Porin kaupunki

11 854 16 773,41 1 185 400,00 0,77

Seinäjoen kaupunki

8 888 12 576,52 888 800,00 0,57

Vaasan kaupunki

9 487 13 424,11 948 700,00 0,61

Kangasalan kaupunki

4 449 6 295,34 444 900,00 0,29

Nokian kaupunki

4 709 6 663,24 470 900,00 0,30

Oriveden kaupunki

1 295 1 832,43 129 500,00 0,08

Pirkkalan kunta

2 720 3 848,80 272 000,00 0,18

Vesilahden kunta

617 873,06 61 700,00 0,04

Ylöjärven kaupunki

4 632 6 554,28 463 200,00 0,30

Yhteensä

1 547 200 2 189 288,00 154 720 000,00 100

* Yhtiötä perustettaessa merkittävien Osakkeiden merkintähinta luetaan kunkin Osakkaan kohdalla osaksi yllä ilmoitettujen Rahoitussitoumusten määriä, eli Osakkaan Yhtiölle maksama merkintähinta vähentää Rahoitussitoumuksen määrää.

** Rahoitussitoumuksen määrä on ilmoitettu enimmäismääräisenä, eli ennen kuin siitä on vähennetty Osakkaan Yhtiötä perustettaessa Yhtiölle merkitsemistään Osakkeista maksamaa merkintähintaa.

1(3)

Liite 12.4.1 Osapuolten yhteystiedot

Osapuoli: Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Finavia Oyj Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Helsingin kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Tampereen kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Vantaan kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Lahden kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Jyväskylän kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Hämeenlinnan kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Porin kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

2(3)

Osapuoli: Vaasan kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•]

Sähköposti: [•]

Osapuoli: Seinäjoen kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Oulun kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Riihimäen kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Lempäälän kunta Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Janakkalan kunta Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Akaan kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Kangasalan kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Ylöjärven kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

3(3)

Osapuoli: Nokian kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Pirkkalan kunta Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Oriveden kaupunki Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Vesilahden kunta Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

Osapuoli: Suomi-rata Oy Tiedoksi: [•] Osoite: [•] Sähköposti: [•]

SUOMI-RATA OY

PERUSTAMISSOPIMUS

[●].[●].2020

2(6)

PERUSTAMISSOPIMUS 1. PERUSTAMINEN

Tällä perustamissopimuksella perustetaan Suomi-rata Oy -niminen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ("Yhtiö"). Yhtiön rinnakkaistoiminimiä ovat ruotsiksi [●] ja englanniksi [●].

2. PERUSTAJAT Nimi: Y-tunnus Osoite:


0244632-1 PL 31, 00023 Valtioneuvosto

Finavia Oyj 2302570-2 PL 50, 01531 Vantaa

Helsingin kaupunki 0201256-6 PL 1, 00099 Helsingin kaupunki

Tampereen kaupunki 0211675-2 PL 765, 33101 Tampere

Vantaan kaupunki 0124610-9 Asematie 7, 01300 Vantaa

Hämeenlinnan kaupunki 0146921-4 PL 84, 13101 Hämeenlinna

Janakkalan kunta 0147510-4 Juttilantie 1, 14200 Turenki

Riihimäen kaupunki 0152563-4 PL 125, 11101 Riihimäki

Lahden kaupunki 0149669-3 PL 202, 15101 Lahti

Lempäälän kunta 0150783-1 PL 36, 37501 Lempäälä

Akaan kaupunki 2050864-5 PL 34, 37801 Akaa

Jyväskylän kaupunki 0174666-4 PL 193, 40101 Jyväskylä

Oulun kaupunki 0187690-1 PL 71, 90015 Oulun kaupunki

Porin kaupunki 0137323-9 PL 121, 28101 Pori

Seinäjoen kaupunki 1928736-3 Kirkkokatu 6, 60100 Seinäjoki

Vaasan kaupunki 0209602-6 PL 3, 65101 Vaasa

Kangasalan kaupunki 1923299-5 PL 50, 36201 Kangasala

Nokian kaupunki 0205717-4 Harjukatu 23, 37100 Nokia

Oriveden kaupunki 0151789-6 PL 7, 35301 Orivesi

Pirkkalan kunta 0152084-1 PL 1001, 33961 Pirkkala

Vesilahden kunta 0157711-9 Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti

Ylöjärven kaupunki 0158221-7 PL 22, 33471 Ylöjärvi

3. MERKINTÄHINTA

Yhtiön kustakin osakkeesta maksetaan Yhtiölle [1,415] euroa merkintähintana, joka merkitään kokonaisuudessaan Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

4. MERKINTÄ- JA MAKSUAIKA

Yhtiön kaikki osakkeet merkitään heti. Osakkeiden merkintähinta maksetaan viipymättä, kun hallitus on ilmoittanut perustajalle Yhtiön pankkitilin tilinumeron, kuitenkin viimeistään [●].[●].[2020].

5. YHTIÖJÄRJESTYS

Yhtiön yhtiöjärjestys hyväksytään liitteen 1 mukaisesti.

3(6)

6. OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA MERKINTÄ

Tämän perustamissopimuksen allekirjoituksin perustajat merkitsevät Yhtiön osakkeet seuraavasti:

Merkitsijä Osakkeiden

lukumäärä Osakenumerot Omistusosuus

(%, kahden desimaalin tarkkuudella)

Osakkeista maksettava merkintähinta (euroa)


789 072 1–789 072 51,00 1 116 536,88

Finavia Oyj 160 000 789 073–949 072 10,34 226 400,00

Helsingin kaupunki

222 000 949 073–1 171 072 14,35 314 130,00

Tampereen kaupunki

111 000 1 171 073–1 282 072 7,17 157 065,00

Vantaan kaupunki 111 000 1 282 073–1 393 072 7,17 157 065,00

Hämeenlinnan kaupunki

18 969 1 393 073–1 412 041 1,23 26 841,14

Janakkalan kunta 4 620 1 412 042–1 416 661 0,30 6 537,30

Riihimäen kaupunki

8 072 1 416 662–1 424 733 0,52 11 421,88

Lahden kaupunki 33 693 1 424 734–1 458 426 2,18 47 675,60

Lempäälän kunta 6 518 1 458 427–1 464 944 0,42 9 222,97

Akaan kaupunki 4 725 1 464 945–1 469 669 0,31 6 685,88

Jyväskylän kaupunki

19 846 1 469 670–1 489 515 1,28 28 082,09

Oulun kaupunki 9 034 1 489 516–1 498 549 0,58 12 783,11

Porin kaupunki 11 854 1 498 550–1 510 403 0,77 16 773,41

Seinäjoen kaupunki

8 888 1 510 404–1 519 291 0,57 12 576,52

Vaasan kaupunki 9 487 1 519 292–1 528 778 0,61 13 424,11

Kangasalan kaupunki

4 449 1 528 779–1 533 227 0,29 6 295,34

Nokian kaupunki 4 709 1 533 228–1 537 936 0,30 6 663,24

Oriveden kaupunki

1 295 1 537 937–1 539 231 0,08 1 832,43

4(6)

Pirkkalan kunta 2 720 1 539 232–1 541 951 0,18 3 848,80

Vesilahden kunta 617 1 541 952–1 542 568 0,04 873,06

Ylöjärven kaupunki

4 632 1 542 569–1 547 200 0,30 6 554,28

Yhteensä 1 547 200

NA 100 2 189 288,00

7. HALLITUKSEN JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ JA VALINTA

Yhtiön hallitukseen kuuluu yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Päätettiin valita Yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi suostumuksensa mukaisesti seuraavat henkilöt: [●].

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy siten kuin Yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään.

8. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA

Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan suostumuksensa mukaisesti [●] ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valitaan suostumuksensa mukaisesti [●].

9. TILIKAUSI

Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi (1.1.–31.12.). Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy [●].

10. TILINTARKASTAJAN VALINTA

Yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö [●] (Y-tunnus: [●]). Päävastuullinen tilintarkastaja on [●].

11. PANKKITILI

Päätettiin avata Yhtiölle pankkitili [●] -pankkiin (Y-tunnus: [●]). Päätettiin valtuuttaa [●] hoitamaan Yhtiön puolesta tilin avaamiseen liittyvät toimenpiteet. Päätettiin myöntää [●], yksin, tilinkäyttöoikeus avattavalle tilille.

12. VALTUUTUS

Päätettiin valtuuttaa [●], yksin, huolehtimaan Yhtiön perustamisen edellyttämien kaupparekisteri- ja muiden ilmoitusten laatimisesta, allekirjoittamisesta ja toimittamisesta kaupparekisteriin, verohallintoon ja muihin mahdollisiin viranomaisiin sekä tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset osakkeenomistajien puolesta perustamissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen.

13. ALLEKIRJOITUKSET

Tämä perustamissopimus on allekirjoitettu kahtenakymmenenäkolmena (23) alkuperäisenä kappaleena, yksi (1) kullekin perustajalle ja yksi (1) kaupparekisteriviranomaiselle.

[Allekirjoitukset seuraavalla sivulla]

5(6)

[Paikka ja päivämäärä] Suomen valtio, edustajanaan Liikenne- ja Finavia Oyj viestintäministeriö ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Vantaan kaupunki Lahden kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Jyväskylän kaupunki Hämeenlinnan kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Porin kaupunki Vaasan kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Seinäjoen kaupunki Oulun kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema]

6(6)

Riihimäen kaupunki Lempäälän kunta ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Janakkalan kunta Akaan kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Kangasalan kaupunki Ylöjärven kaupunki ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Nokian kaupunki Pirkkalan kunta ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema] Oriveden kaupunki Vesilahden kunta ________________________ ________________________ [Edustajan nimi ja asema] [Edustajan nimi ja asema]

SUOMI-RATA OY

YHTIÖJÄRJESTYS

1 § TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

Yhtiön toiminimi on Suomi-Rata Oy ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rinnakkaistoiminimiä ovat ruotsiksi [●] ja englanniksi [●].

2 § YHTIÖN TOIMIALA

Yhtiön toimialana on Helsingin ja Tampereen väliseen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaan raideyhteyteen liittyvä raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hankkeen rakentamisen mahdollistamiseksi sekä hankkeeseen liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi. Yhtiö voi harjoittaa myös muuta tässä kohdassa mainittuun toimintaan liittyvää toimintaa.

3 § YHTIÖN TOIMINNAN TARKOITUS

Yhtiön toiminnan erityisenä tarkoituksena on kehittää ja tuottaa yhteiskunnan, viranomaisten ja osakkaidensa tarpeisiin raideliikenneinfrastruktuurin suunnitelmia ja tähän liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten arvioita. Yhtiön toiminnan pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tämän pykälän määräyksillä ei ole tarkoitus poiketa yhtiön jakokelpoisten varojen jakamismahdollisuudesta vain osakkeenomistajille.

4 § HALLITUS

Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

5 § TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus.

6 § YHTIÖN EDUSTAMINEN

Yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja molemmat yksin ja sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

Lisäksi hallitus voi antaa nimetyille henkilöille prokuran tai oikeuden yhtiön edustamiseen siten, että he edustavat yhtiötä kaksi yhdessä tai kukin erikseen yhdessä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.

7 § TILINTARKASTAJA

Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi.

8 § TILIKAUSI

Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

9 § YHTIÖKOKOUSKUTSU

Kutsu yhtiön yhtiökokoukseen on toimitettava kullekin osakkeenomistajalle aikaisintaan kahdeksan (8) viikkoa ja viimeistään viisi (5) viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouskutsu on toimitettava

kirjallisesti joko osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan postiosoitteeseen tai vaihtoehtoisesti osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

10 § VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokous järjestetään Helsingissä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä:

1) tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) hallituksen jäsenten lukumäärästä, palkkioista ja valinnasta;

5) hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta; ja

6) tarvittaessa tilintarkastajan palkkioista ja valinnasta.

11 § LUNASTUSLAUSEKE

Jos yhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, siirronsaajan on viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle. Yhtiöllä on tällöin ensisijainen ja yhtiön osakkeenomistajilla toissijainen oikeus lunastaa kaikki siirron kohteena olevat osakkeet seuraavilla ehdoilla:

1) Yhtiöllä on ensisijainen oikeus lunastaa siirron kohteena olevista osakkeista parhaaksi katsomansa määrä. Mikäli yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan kokonaisuudessaan ja useampi kuin yksi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, jäljellä olevat osakkeet on jaettava lunastukseen halukkaiden osakkeenomistajien kesken heidän aiempien osakeomistustensa mukaisessa suhteessa. Mikäli osakkeiden jako ei mene tasan, jaetaan ylijääneet osakkeet lunastusta haluavien osakkeenomistajien kesken arvalla. Mikäli joku osakkeenomistajista ei käytä lunastusoikeuttaan täysimääräisesti, niin Suomen valtiolla on viimesijainen oikeus lunastaa muutoin lunastamatta jääneet osakkeet.

2) Lunastushinta on joko 50 % osakkeen substanssiarvosta tai tätä alempi hinta, josta siirtäjä ja siirronsaaja ovat sopineet.

3) Hallituksen on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä osakkeenomistajille kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut osakkeen siirtymistä koskevan ilmoituksen. Ilmoitus tulee toimittaa siten kuin yhtiökokouskutsukin. Ilmoituksen tulee sisältää lunastushinta ja päivämäärä, jona lunastusvaatimus on viimeistään tehtävä.

4) Hallituksen tulee esittää yhtiön mahdollinen lunastusvaatimus kirjallisesti [osakkeenomistajille] yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu yhtiön hallitukselle. Osakkeenomistajan tulee esittää mahdollinen lunastusvaatimuksensa kirjallisesti yhtiölle kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu yhtiön hallitukselle. Yhtiön lunastusoikeuden käyttämisestä päättää yhtiökokous.

5) Lunastushinta on maksettava siirronsaajalle tai muulle siihen oikeutetulle taholle, tai vaihtoehtoisesti lunastushinta on talletettava yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolle, yhden (1) kuukauden kuluessa lunastushinnan vahvistamisesta.

6) Lunastushinnan määrää koskevat riitaisuudet ratkaisee riippumattoman asiantuntija, jonka tulee olla ensisijaisesti tilintarkastusyhteisö.

Tämä määräys on merkittävä yhtiön osakasluetteloon sekä osakeantilippuihin.

12 § SUOSTUMUSLAUSEKE

Yhtiön osakkeen hankkiminen luovutustoimin vaatii yhtiön suostumuksen. Suostumuksen antamisesta päättää yhtiön hallitus.

Tämä määräys on merkittävä yhtiön osakasluetteloon sekä osakeantilippuihin.

13 § VÄLITYSLAUSEKE

Osakeyhtiölain tai tämän yhtiöjärjestyksen soveltamiseen perustuvat toisaalta yhtiön ja toisaalta yhtiön hallituksen, hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkeenomistajan väliset riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä siten kuin osakeyhtiölaissa ja välimiesmenettelystä annetussa laissa on säädetty, pois lukien lunastushinnan määräytymistä koskevat erimielisyydet, jotka ratkaistaan siten kuin kohdassa 11 (Lunastuslauseke) on erikseen määrätty.

SOPIMUSLUONNOS

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ -VERKOSTOLLE

KAUDELLE 2020-2024


§ 53 liite 1

1. SOPIJAOSAPUOLET

1. Akaan kaupunki 2. Espoon kaupunki

3. Hattulan kunta 4. Hausjärven kunta

5. Helsingin kaupunki 6. Hyvinkään kaupunki

7. Hämeenkyrön kunta 8. Hämeenlinnan kaupunki

9. Hämeen liitto 10. Janakkalan kunta

11. Kangasalan kunta 12. Lempäälän kunta

13. Lopen kunta 14. Nokian kaupunki

15. Pirkanmaan liitto 16. Pirkkalan kunta

17. Riihimäen kaupunki 18. Seinäjoen kaupunki

19. Tampereen kaupunki 20. Uudenmaan liitto

21. Valkeakosken kaupunki 22. Vantaan kaupunki

23. Vesilahden kunta 24. Ylöjärven kaupunki

Verkoston muut jäsenet: Verkostoon kuuluvat yllä mainitut kaupungit, kunnat ja maakunnan

liitot, jotka toimivat verkoston osarahoittajina. Liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja

kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö sekä Hämeen

kauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari,

Tampereen kauppakamari ja Suomen yrittäjät toimivat verkoston jäseninä, mutta eivät

osarahoittajina.

2. SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ -VERKOSTO

Suomen kasvukäytävä –verkosto kehittää pääkaupunkiseudulta Seinäjoelle saakka ulottuvaa

helminauhamaista vyöhykettä niin, että se muodostaa yhtenäisen ja ilmastoystävällisen

työmarkkinoiden, liiketoiminnan ja asumisen kokonaisuuden. Verkoston ensisijaisena

päämääränä on parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottaa edelläkävijäratkaisuja

vyöhykkeen toimijoiden yhteiseen käyttöön. Verkoston kunnianhimoisena yhteisenä

ilmastotavoitteena on hiilinieluna toimiminen vuoteen 2035 mennessä. Toimikauden

keskeisimpinä tavoitteina on nostaa pääradan henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteettia ja

päästä osaksi Euroopan laajuista TEN-verkkoa. Lisäksi tulevalla sopimuskaudella

kasvukäytävälle valmistellaan yhteinen maankäytön rakennemalli (kuvattu liitteessä 1.) sekä

kehitetään asemanseutuja ja liityntäliikennettä. Verkosto pyrkii tavoitteisiinsa sekä yhteisellä

vaikuttamisella että tavoitteita tukevilla strategisilla hankkeilla. Tällä sopimuksella sovitaan

kehityskäytäväyhteistyöhön sitoutumisesta, toimijoiden rooleista ja verkostoyhteistyön

rahoittamisesta.

3. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus kattaa toimintakauden ajanjaksolla 01.04.2020-31.12.2024.

Verkoston asettamia tavoitteita ja muita sisältöjä voidaan päivittää kesken sopimuskauden.

Tämä sopimus on jatkosopimus 15.11.2013–31.8.2015, 1.9.2015–31.8.2017 ja 1.9.2017–

31.12.2019 toteutuneille sopimuksille.

4. ORGANISOINTI JA TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT

Organisointimalli: Suomen kasvukäytävä on sopimuksellisuuteen perustuva

verkosto. Verkostomaisessa organisoitumisessa keskeistä on toimijoidenkeskinäinen luottamus

ja yhteisesti määritettyihin tavoitteisiin pyrkiminen. Verkostotoimintaa jäntevöitetään tietyillä

toimijakohtaisilla tehtävillä, jotka kuvataan alla. Verkoston jäsenet osallistuvat verkoston

toimintaan rahoitusosuudella, mutta myös oman organisaationsa asiantuntijapanoksella.

Verkoston johtamisjärjestelmä:

- Verkostoa johtaa ohjausryhmä, joka vastaa verkoston päätöksenteosta ja ohjaa

operatiivista kehittämistyötä.

- Ohjausryhmän työvaliokunta valmistelee ohjausryhmässä käsiteltävät asiat.

- Valtuuskunnan rooli on antaa toiminnalle ylimmän johdon mandaatti. Valtuuskunta

vahvistaa tietoisuutta kasvukäytävätyöstä omien organisaatioiden sisällä ja

sidosryhmäkumppaneiden suuntaan.

- Verkoston toiminnanjohtaja vastaa verkoston päivittäisestä toiminnasta ja viestinnästä.

- Vastuuorganisaatio (isäntäkunta) huolehtii verkoston hallinnoinnista (henkilöstö- ja

taloushallinto).

- Teemaryhmät vastaavat substanssiosaamisesta esimerkiksi hankehakuihin ja

-arviointeihin liittyen.

Ohjausryhmä: Ohjausryhmä johtaa verkostoa ja vastaa tavoitteiden toteutumisesta.

Ohjausryhmä valmistelee valtuuskunnan päätettäväksi verkoston strategian sekä päättää

verkoston talouden ja toiminnan suunnittelusta sekä vastaa seurannasta. Kukin

jäsenorganisaatio nimeää ohjausryhmään jäsenen. Ohjausryhmän jäsenet toimivat oman

organisaation ja verkoston tärkeimpinä yhteyshenkilöinä. Osapuolet nimittävät omat

edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi

varapuheenjohtajaa. Ohjausryhmän puheenjohtajisto vastaa teemaryhmien työn

koordinoinnista. Ohjausryhmän puheenjohtaja johtaa verkostotyötä sekä edustaa verkostoa.

Työvaliokunta: Työvaliokunta vastaa asioiden valmistelusta ohjausryhmän päätöksentekoa

varten sekä käyttää päätösvaltaa ohjausryhmän delegoiman toimivallan puitteissa.

Työvaliokunta valmistelee ohjausryhmän päätettäväksi, toimintasuunnitelman ja budjetin sekä

vastaa toimintakertomuksen laadinnasta ja seuraa verkoston taloutta. Työvaliokunnan nimittää

ohjausryhmä. Työvaliokunta koostuu kunta- ja maakuntaedustajista sekä verkoston

järjestöedustajista. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii työvaliokunnan puheenjohtajana

Valtuuskunta: Osapuolten ylimmästä johdosta koostuva valtuuskunta vahvistaa tietoisuutta

kasvukäytävätyöstä omien organisaatioiden sisällä ja sidosryhmäkumppaneiden suuntaan.

Valtuuskunta toimii myös verkoston keskeisenä edunvalvojana ja pitää jäsentensä kesken

yhteyttä. Kukin verkoston jäsen nimeää jäsenensä valtuuskuntaan. Valtuuskunta hyväksyy

verkoston toimintastrategian.

Verkoston toiminnanjohtaja: Verkoston toiminnanjohtaja tukee verkoston tavoitteiden

saavuttamista j edustaa verkostoa ohjausryhmän mandaatilla. Lisäksi toiminnanjohtaja vastaa

verkoston päivittäisestä toiminnasta, kuten viestinnästä, koolle kutsumisesta sekä

kokouspöytäkirjojen ja seurantatiedon valmistelusta. Toiminnanjohtajan työnjohdollisena

esimiehenä toimii ohjausryhmän puheenjohtaja. Vastuuorganisaatio ratkaisee, kuinka

toiminnanjohtaja sijoittuu sen organisaatiorakenteeseen.

Vastuuorganisaatio (isäntäkunta): Vastuuorganisaatio toimii kasvukäytäväverkoston

työntekijöiden työnantajana sekä hoitaa verkoston taloushallintoon ja muuhun hallinnointiin

liittyvät tehtävät. Vastuuorganisaatio vastaa toimiston työtiloista, välineistöstä ja muista tämän

tarvitsemista asioista. Isäntäorganisaatio huolehtii verkoston tuottaman aineiston

säilyttämisestä. Vastuuorganisaatio myös vastaa ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta ja

maksatuksesta muiden verkoston jäsenten puolesta. Verkoston päätökset viimeistellään

vastuuorganisaation hallinnollisin päätöksin.

Teemaryhmät: Ohjausryhmä voi asettaa teemaryhmiä ja määrittää niiden tehtävät.

Perustettavat teemaryhmät vastaavat kukin esimerkiksi hankerahoituksen ja –valmistelun

substanssikysymyksistä ja hankkeiden koordinoinnista. Teemaryhmätyöskentelyn tavoitteena

on keventää erityisesti ohjausryhmän toimintaa sekä tuoda verkoston terävin tietotaito kullekin

substanssialueelle. Teemaryhmät voivat käsitellä esimerkiksi viestintää, maankäytön

suunnittelua ja rakennemallia, asemanseutuja sekä liityntäliikennettä. Teemaryhmätyöskentelyä

ohjaa ohjausryhmän puheenjohtajisto. Tarkemmin teemaryhmien sisällöt päätetään vuosittain

toimintasuunnitelmassa.

5. VERKOSTON PERUSRAHOITUS JA MAKSUOSUUDET

Verkoston perusrahoitus toteutuu samoin periaattein kuin aiemmilla toimintakausilla, siten että

kokoluokaltaan pienimmät jäsenet maksavat 5000 €, keskikokoiset 10 000 € ja suuret 15 000 €.

Jäsenten rahoitusosuudet löytyvät liitteestä 1. Perusrahoituksen lisäksi verkosto voi hakea

hankerahoitusta joustavasti eri rahoituslähteitä hyödyntäen. Hankinnat tehdään hankintalain

mukaisesti. Osarahoittajat sitoutuvat verkoston perusrahoitukseen. Vastuuorganisaatio

laskuttaa (alv 0 %) osarahoittajilta maksuosuuden kunkin alkavan vuoden osalta kerran

kalenterivuodessa, tammi-helmikuun aikana. Vuoden 2020 maksuosuudet laskutetaan huhti-

toukokuun aikana. Mikäli sopimusyhteistyön rahoitus ei kokonaisuudessaan tule käytettyä

sopimuskauden loppuun mennessä, palauttaa vastuuorganisaatio osarahoittajalle sen

rahoitusosuutta vastaavan osuuden talousarvion kertyneestä ylijäämästä kahden kuukauden

kuluessa sopimuskauden päättyessä.

6. RAPORTOINTI JA SEURANTATIETO

Verkoston toiminta raportoidaan ohjausryhmän ja valtuuskunnan kokouksista, joista myös

tehdään pöytäkirjat.

Verkoston seurantatieto kootaan vuosittain ja se käsitellään ohjausryhmän kokouksessa.

Seuranta sisältää toiminnan ja talouden keskeiset tapahtumat, toimielinten toiminnan kuvaukset

sekä muut keskeiset asiat toimintavuoden osalta. Seurantajako on kalenterivuosi.

Ohjausryhmän käsittelemä seurantatieto toimitetaan valtuuskunnan jäsenille.

7. ASIAKIRJOJEN JA MUUN MATERIAALIN SÄILYTTÄMINEN

Vastuuorganisaatio vastaa Suomen kasvukäytävä -verkoston syntyvän materiaalin

säilyttämisestä.

8. JULKISUUSPERIAATE JA SALASSAPITO

Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminnassa noudetaan julkisuusperiaatetta, jolloin kaikki

verkoston laatimat asiakirjat ja päätökset ovat julkisesti saatavilla. Verkosto voi kuitenkin salata

sellaisia tietoja, jotka koskevat esimerkiksi verkoston hanketoimintaan liittyvien yritysten

liikesalaisuuksia tai muuta kuntalain edellyttämää salassapitoa.

9. ERIMIELISYYDET

Tähän sopimukseen liittyvät mahdolliset erimielisyydet pyritään sopimaan osapuolten

keskinäisin neuvotteluin. Jollei erimielisyyttä saada sovittua, se ratkaistaan lopullisesti

välimiesmenettelyssä Hämeenlinnassa Keskuskauppakamarin välityslautakunnan

sääntöjen mukaisesti.

11. HENKILÖITÄ KOSKEVAT MUUTOKSET

Kukin osapuoli voi koska tahansa sopimuksen voimassaoloaikana vaihtaa edustajansa

ohjausryhmässä ilmoittamalla siitä kirjallisesti.

12. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

Tämä sopimus tulee voimaan, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet sen.

Sopimus on voimassa sopimuskauden päättymispäivämäärään 31.12.2024 saakka, lukuun

ottamatta sellaisia sopimusehtoja, joiden oikeusvaikutusten on tarkoitettu säilyvän voimassa

tämän sopimuksen päättymisestä huolimatta.

13. SOPIMUKSEN LIITTEET

Liite 1. Suomen kasvukäytävä -verkoston taustamuistio sopimuskaudelle 2020-2024

14. ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty ja allekirjoitettu 24 samanlaista kappaletta, yksi kullekin

sopimusosapuolelle.

Hämeenlinnassa, Raatihuoneella 31.3.2020

1. Akaan kaupunki 2. Espoon kaupunki

3. Hattulan kunta 4. Hausjärven kunta

5. Helsingin kaupunki 6. Hyvinkään kaupunki

7. Hämeenkyrön kunta 8. Hämeenlinnan kaupunki

9. Hämeen liitto 10. Janakkalan kunta

11. Kangasalan kunta 12. Lempäälän kunta

13. Lopen kunta 14. Nokian kaupunki

15. Pirkanmaan liitto 16. Pirkkalan kunta

17. Riihimäen kaupunki 18. Seinäjoen kaupunki

19. Tampereen kaupunki 20. Uudenmaan liitto

21. Valkeakosken kaupunki 22. Vantaan kaupunki

23. Vesilahden kunta 24. Ylöjärven kaupunki

LUONNOS - LIITE 1. SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ

-VERKOSTON TAUSTAMUISTIO

SOPIMUSKAUDELLE 2020-2024

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ -VERKOSTO

Maankäytön rakennemalli

Suomen kasvukäytävä -verkoston jäsenet sitoutuvat yhdessä laatimaan kasvukäytävälle

maankäyttöä yliseudullisesti ja -maakunnallisesti ohjaavan rakennemallin. Rakennemallin

keskiössä on käytävän maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnittelu sekä

erityisesti ilmastonmuutokseen vastaaminen, työvoiman liikkumisen edistäminen sekä

segregaatiokehityksen torjuminen. Lisäksi rakennemallin tavoitteena on kasvukäytävän

maankäytön suunnittelun periaatteiden yhtenäistäminen ja parempi ennakoitavuus.

Rakennemalli on luonteeltaan yleispiirteinen, ei-oikeusvaikutteinen ja ei-tekninen.

Suunnittelun tarkkuustaso on hieman yleispiirteisempi kuin maakuntakaavan. Maankäytön

rakennemallin operatiivisesta valmistelusta vastaa sitä varten perustettava teemaryhmä ja

sen vastuuhenkilö.

VERKOSTON PERUSRAHOITUS JA MAKSUOSUUDET

Toimintavuoden 2020 rahoitus toteutetaan aiempien sopimuskausien mukaisella

rahoitusmallilla, jossa alle 10 000 asukkaan kaupungit ja kunnat maksavat 5000 €

jäsenyydestä. 10 000 - 20 000 asukkaan kunnat ja kaupungit sekä maakunnan liitot

maksavat 10 000 €. Puolestaan yli 20 000 asukkaan kunnat ja kaupungit maksavat 15 000

€. Vuodesta 2021 lähtien perusrahoituksen suuruutta ehdotetaan maltillisesti nostettavaksi.

Lisärahoitus käytettäisiin esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin sekä

teemaryhmätyöskentelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Vuosimaksujen suuruus on määrä

selvittää vuoden 2020 aikana. Jäsenmaksut sopimusvuodelle 2020 kuvattuna alla.

Jäsenten rahoitusosuudet Laskutus vuodelle 2020

Akaa 10 000 €

Espoo 15 000 €

Hattula 5 000 €

Hausjärvi 5 000 €

Helsinki 15 000 €

Hyvinkää 10 000 €


§ 53 liite 2

Hämeenkyro 10 000 €

Hämeenlinna 15 000 €

Janakkala 10 000 €

Lempäälä 10 000 €

Loppi 5 000 €

Kangasala 10 000 €

Nokia 10 000 €

Pirkkala 10 000 €

Riihimäki 10 000 €

Tampere 15 000 €

Seinäjoki 10 000 €

Valkeakoski 10 000 €

Vantaa 15 000 €

Vesilahti 5 000 €

Ylojärvi 10 000 €

Uudenmaan liitto 10 000 €

Hämeen liitto 10 000 €

Pirkanmaan liitto 10 000 €

YHTEENSA 245 000 €

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ -VERKOSTO

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ -VERKOSTON TOIMINNAN JA TOIMINTAMALLIN

ARVIOINTI Loppuraportti 20.9.2019

Eero Holstila, Janne Antikainen, Jaakko Huttunen, Sinikukka Pyykkönen, Ilppo Soininvaara ja Mikko Valtakari, MDI

Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto • Osmo Soininvaara, MDI


§ 53 liite 3

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3

1. JOHDANTO: SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ VERKOSTOMAISENA KEHITTÄJÄNÄ 4

1.1 Taustaa Suomen kasvukäytävästä 4

1.2 Kasvuvyöhykkeet toiminnallisilla alueilla 5

2. ARVIOINNIN TOTEUTUS 7

3. KASVUKÄYTÄVÄVERKOSTON TOIMINTA JA TOIMINTAMALLI 9

3.1 Verkoston tavoitteet 9

3.2 Verkoston jäsentyminen 10

3.3 Rahoitus, resurssit ja niiden kohdentaminen 11

3.4 Suomen kasvukäytävä suhteessa verkostokehittämiseen 13

4. VERKOSTOTYÖN TULOKSET JA YHTEISTYÖN KAUTTA SAAVUTETTU HYÖTY 14

4.1 Kasvukäytävän edunvalvonnan onnistuminen 14

4.2 Viestintä ja kasvukäytävän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen 15

4.3 Hanketoiminnan tulokset 17

4.4 Kasvukäytäväverkoston SWOT-analyysi 18

5. TULEVAISUUDEN KYSYMYKSET JA KEHITTÄMINEN 19

5.1 Miksi kasvukäytävää tarvitaan? Kasvukäytävän rooli ja merkitys 19

5.2 Käytäväyhteistyön ydinteemat ja tavoitteet 19

5.3 Verkoston organisoituminen, tahot ja resursointi 20

LIITTEET 22

3

Tiivistelmä Suomen kasvukäytävä -verkosto on vuodesta 2013 saakka toiminut Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvan liikkumis- ja talousvyöhykkeen voimien kokoajana yli maakunta- ja kuntarajojen. Kasvukäytävän päätavoitteena on edistää saavutettavuutta ja sillä on tärkeä tehtävä ilmastomuutoksen torjunnassa, työmarkkinoiden tehostamisessa ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI toteutti kesällä 2019 Suomen kasvukäytävä -verkoston arvioinnin. Työn tavoitteena oli arvioida verkoston toimivuutta ja toimintamallia, tuloksellisuutta ja hyötyjä taitekohdassa, jossa verkosto on suuntaamassa uudelle sopimuskaudelle. Arvioinnissa haastateltiin 17 asiantuntijaa. Arvioinnin mukaan verkoston voimavarat ovat suuntautuneet kaudella 2016-2019 hanketoimintaan pääradan kehittämiseen kohdistuvan edunvalvonnan kustannuksella. Kasvukäytävätoiminnan strateginen kärki on jossain määrin hämärtynyt. Kokonaisuutena käytäväyhteistyö on osoittanut tarpeellisuutensa ja onnistunut hyvin. Verkoston toimintaa on syytä jatkaa ja nostaa se tasolle erinomainen. Tämä merkitsee, että Suomen kasvukäytävän visio ja strategia kirkastetaan. Yhteistyö ensisijaiseksi tavoitteeksi tulee nostaa pääradan välityskyvyn lisääminen ja liikkumisen kaikinpuolinen sujuvoittaminen. Kasvukäytävälle (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere + Seinäjoki) ehdotetaan laadittavaksi yhtenäinen maankäytön rakennemalli. Laatimisprosessiin tulee koota jäsenten parasta asiantuntemusta. Suomen kasvukäytäväverkoston toimintamalli on todettu toimivaksi. Sopimuspohjaista yhteistyötä on syytä jatkaa aiempaa pitkäjänteisemmin aina vuoteen 2025 saakka. Verkoston laajentamista voidaan harkita sen jälkeen kun uuden sopimuskauden strategia on saatu vahvistettua ja vakiinnutettua. Toimintaa johtaa 7-10-jäseninen johtoryhmä, jolla voi olla jaostoja. Toimistoa ehdotetaan vahvistettavaksi ja johtaja rekrytoitavaksi avoimella haulla. Organisaation avaintehtävä on vaikuttamisviestintä. Kasvukäytävän perustehtävää tuetaan strategiasta johdetulla hanketoiminnalla, jossa hyödynnetään sekä kansallista että EU-rahoitusta.

4

1. Johdanto: Suomen kasvukäytävä verkostomaisena kehittäjänä

1.1 Taustaa Suomen kasvukäytävästä Suomen kasvukäytävä on Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva yhtenäinen talous- ja työmarkkina-alue, jossa asuu 45 % suomalaisista, tehdään noin 60 % Suomen innovaatio- ja kehittämistoiminnasta ja 50 % BKT:sta. Vyöhykkeessä on mukana myös Seinäjoki. Alueella pendelöi noin 400 000 ihmistä ja vuodessa tehdään 12 miljoona automatkaa Tampereen ja Helsingin välillä. Suomen kasvukäytävä -verkoston uudessa tulevaisuuskuvassa tavoitteena on kehittää kasvukäytävästä Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo – nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta. Verkostolla on kolme yhteistyön teemaa:

1. Saavutettavuus - liikuttavan helppoa (päärata, VT3, digitaalinen saavutettavuus mm. 5G) 2. Viestintä ja kasvukäytävän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen - lisääntynyt houkuttelevuus 3. Kehitys- ja palvelualusta - uutta synnyttävä innovaatioalusta

Suomen kasvukäytävä -verkostossa on mukana 21 kaupunkia ja kuntaa, kolme maakunnan liittoa, neljä kauppakamaria ja neljä ministeriötä sekä Suomen yrittäjät1. Kasvukäytävän toimijoita ovat kaupungeista ja kunnista Akaa, Espoo, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Lempäälä, Loppi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Vantaa ja Pälkäne ovat mukana AIKO-toiminnan kautta. Lisäksi mukana on kolme maakunnan liittoa: Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto. Elinkeinoelämää edustavat Helsingin seudun kauppakamari, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari, Hämeen kauppakamari ja Tampereen kauppakamari sekä Suomen Yrittäjät. Ministeriöistä ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Verkoston isäntäkaupunkina toimii Hämeenlinnan kaupunki ja työtä ohjaa ohjausryhmä. Suomen kasvukäytävä syntyi vuonna 2013, kun hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta päätti kasvusopimusprosessin yhteydessä valtion osallistuvan silloisen Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -käytävän kehittämiseen. Vuonna 2016 solmittiin valtion ja Suomen kasvukäytävän välinen kasvusopimus ja saatiin AIKO-rahoitusta vuosille 2016–2018. Kasvusopimuksen tavoitteena on ollut kehittää käytävää toiminnallisena kokonaisuutena niin, että se muodostaa yhtenäisen työmarkkina-, liiketoiminta- ja yhteistoiminta-alueen, jossa kaupungit ja kunnat tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä. Saavutettavuuden parantaminen on sopimuksen ytimessä. Seudulliset kehityskäytävät on nähty Suomen kansallisen aluerakenteen visioissa välineenä kehittää toiminnallisesti vahvempia yhteistoiminta-alueita. Suomalaiset käytävät ovat usein syntyneet kuntien sopimuksena, ilman että alue välttämättä muodostaisi toiminnallista kokonaisuutta. Suomen kasvukäytävä (tuolloin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- eli HHT-käytävä) on ollut kansallisen strategisen kehittämisen kohteena jo 1980-luvun puolesta välistä saakka, ja siitä rakentunut Suomen vahvin kasvukäytävä. Käytävällä on edistetty liikenneinfrastruktuuria, markkinoitu vyöhykettä, syvennetty toimijoiden välistä

1 Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo – nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta. Suomen kasvukäytävän strategia 2040.

5

yhteistyötä sekä panostettu alueiden yhteisen maankäytön suunnitteluun2. Käytävä ei kuitenkaan vielä ole ollut osa EU:n TEN-T -ydinverkkoa. Suomesta siinä on ollut käytävä Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle, jota on viime hallituskaudella kehitetty Pohjoisena Kasvuvyöhykkeenä. Pohjoinen kasvuvyöhyke (PKV) halkoo eteläisen Suomen itä-länsi–suunnassa. Siihen kuuluvat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa.

1.2 Kasvuvyöhykkeet toiminnallisilla alueilla3 Isot kaupungit ja riittävän vahvat maakuntakeskukset toimivat kehityskäytävien solmukohtina. Käytävien kehittämisessä pääpaino on strategisessa työssä. Olennaista on edunvalvonta ja käytävän yhteinen ääni – huomio ja statusarvo kansallisesti ja yhä enemmän EU:n suuntaan, jossa TEN-T-verkko on kaikkein vahvimmin esillä. Näissä kysymyksissä liikennejärjestelmä ja sen välityskyky korostuu - keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kysymys on myös kytkeytymisestä liikennejärjestelmän valtimoihin ja imuun. Käytävien kautta kaupungit luovat katseen yli rajojen ja täten vähentävät osaoptimointia käytävän varrella. Toinen tärkeä perusta on löytää yhtymäkohdat ”flow-ajatteluun”, eli erilaisiin virtoihin kytkeytymiseen. Käytäväkehittämisen haasteena voi olla myös vahvat ”ylivirtaukset”, eli esimerkiksi liikennevirroista väliinputoajaksi tippuminen. Vyöhykkeellä on merkitystä arjen kehittämistyössä, kun on riittävästi luontaisia virtoja ja kasvupotentiaalia. Erityisesti työvoiman liikkuvuus, pendelöinti sekä yritysten ja muiden organisaatioiden, erityisesti oppilaitosten ja muiden osaamisinstituutioiden väliset verkostot ja yhteiset intressit tulevat virtausten kautta yhä selvemmin esiin. Yhteisen tulevaisuusnäkymän avulla luodaan selkeämpää profiilia ja roolitusta eri seuduille sekä eri toimijoille käytävän varrella. Etelä-Suomesta on muodostunut yksi toiminnallinen alue muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungistuminen sekä liikennejärjestelmien ja -palvelujen kehittyminen aiheuttavat nopeita muutoksia toiminnallisissa alueissa. Hallinnolliset rajat ylittyvät yhä helpommin, ja pitkät työmatkat lisääntyvät. Kehityskäytävät muodostuvat verkottuneista keskuksista, niitä yhdistävistä liikennekäytävistä sekä niiden ympärille muotoutuvista toiminnallisista alueista. Näiden alueiden vuorovaikutus muodostaa laajan ja monipuolisen työssäkäynti-, markkina- ja yhteistyöalueen. Käytävän ytimenä ja selkärankana toimii liikenneinfrastruktuuri, mutta kehityskäytävään kuuluvat laajemmin myös maankäyttö, asuminen, palvelut ja elinkeinoelämän kehittäminen (MALPE). Toiminnallisten alueiden, kasvuvyöhykkeiden ja kehityskäytäväverkoston kehittämisessä kyse on etäisyyksien voittamisesta monella eri tavalla. Perustan luo fyysinen saavutettavuus infrastruktuuria kehittämällä, mutta yhä enemmän tarvitaan myös uusia tapoja hahmottaa vyöhykkeitä ja nähdä vyöhykkeiden kehittämisessä uusia ajureita hankkeille ja yhteistyölle (esim. digitaalisuus, uudet työn muodot ja tavat sekä liikkumispalvelut). Käytävillä ei ole välttämättä tarkkaa maantieteellistä rajausta. Käytävillä on suuri merkitys alueiden markkinoinnissa erityisesti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.

2 Ks. esim. Söderström ym., 2014. Pohjoiset suurkaupungit: Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla. SYKEn julkaisuja 2. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135233 3 Perustuen julkaisuun NELJÄ KÄYTÄVÄÄ – NELJÄ PROFIILIA. Etelä-Suomen käytäväverkoston profilointiselvitys https://www.uudenmaanliitto.fi/files/19923/Nelja_kaytavaa_-_nelja_profiilia._Etela-Suomen_kaytavaverkoston_profilointiselvitys.pdf

6

Vyöhykkeet huokoistavat ja rikkovat myös kansallisia rajoja. Kansainväliset, monesti EU-vetoiset, vyöhykkeet ovat monesti liikenneinfrastruktuuria painottavia territoriaalisia kehitysvyöhykkeitä, mutta myös niihin tulee mukaan yhä enemmän erilaisia toiminnallisia ja strategisia ulottuvuuksia ja sisältöjä. Suomen kasvukäytävä -verkosto toimii sopimukseen pohjautuvana verkostona ylittäen kunta- ja maakuntarajat, kun taas tavanomainen eurooppalainen aluehallintorakenne on hierarkkisesti rakentuva. Tiukan territoriaalisen aluehallinnon rinnalla on jo pitkään tehty toiminnallisiin aluerajauksiin, verkostoihin, vyöhykkeisiin sekä esimerkiksi muuttuvarajaisiin ad hoc -kumppanuuksiin perustuvaa kehittämis- ja suunnittelutoimintaa ympäri Eurooppaa. Kaupunkien verkostoituminen ja erilaiset infrastruktuuriverkostot ja -käytävät ovat myös EU:n aluekehittämisen ytimessä4. Virallinen, tiukkoihin rajauksiin perustuva aluehallinto on siis saanut rinnalleen epävirallisia ja virallisia joustavia kehittämiskumppanuuksia. EU:n käytäväajattelussa korostuvat logistiikkakäytävät ja ylikansallinen yhteistyö. Maan sisäisiä, infrastruktuuriin liittyviä kehityskäytäviä löytyy, mutta usein ylimaakunnallinen kehittäminen on luonteeltaan verkostomaista tai muuntuvasti erilaisia kumppanuuksia etsivää, ja se on keskittynyt pääosin toiminnallisille kaupunkiseuduille. Moderni ylimaakunnallinen kehittäminen etsii siis jatkuvasti uusia rajaesineitä (boundary objects, esim. sopimuksia) ja synergioita erilaisten kumppanuuksien ja verkostojen parista, usein ainakin osin valtiorahoitteisesti.

4 Territorial Agenda of the European Union 2020. https://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/publications/communications/2011/territorial-agenda-of-the-european-union-2020

7

2. Arvioinnin toteutus Työn tavoitteena on arvioida Suomen kasvukäytävä -verkoston toimivuutta ja toimintamallia, tuloksellisuutta ja hyötyjä taitekohdassa, jossa verkosto on suuntaamassa uudelle sopimuskaudelle. Arvioinnin kohteena ovat

a) Suomen kasvukäytävä -verkoston tavoitteet suhteessa jäsenorganisaatioiden tavoitteisiin b) Toiminnan ja toimintamallin arviointi sekä kehittämistarpeet c) Resurssit ja rahoitus d) Suomen kasvukäytävä -verkoston yhteistyön kautta saavutettu hyöty ja verkoston arvo e) Edunvalvonnassa onnistuminen hallitusohjelman suhteen f) Suomen kasvukäytävän rooli pääradan kehittämisen edunvalvonnassa ja TEN-T-yhteistyössä g) Suomen kasvukäytävä -verkoston tapaamisten kiinnostavuus ja toimijoiden sitoutuminen

yhteistyöhön h) Kasvukäytävän laajentamisen tarpeellisuus

Suomen kasvukäytävän arvioinnin on toteuttanut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. MDI:ltä työhön ovat osallistuneet Eero Holstila, Janne Antikainen, Jaakko Huttunen, Sinikukka Pyykkönen, Ilppo Soininvaara ja Mikko Valtakari. Arvioinnin tukena on toiminut arviointiraati, joka on kokoontunut kahdesti (12.8.2019 ja 28.8.2019). Raatiin on osallistunut MDI:n arvioijien lisäksi Jenni Airaksinen ja Osmo Soininvaara. Arviointiraati on analysoinut ja validoinut kerätyn aineiston ja osallistunut arvioinnin johtopäätösten ja kehittämissuosituksien laadintaan (luku 5). Haastattelujen teemoja olivat verkoston synty ja olemus, resurssit ja rahoitus, arvio teoista ja aikaansaannoksista sekä tulevaisuuden toimintamalli. Arviointityö on jaettu kolmeen osatehtävään: 1) Toimintamalli ja toiminta 2) Tuloksellisuuden ja hyötyjen arviointi ja 3) Tulevaisuuden kysymykset. Kahden ensimmäisen osatehtävän aineistonkeruu pohjautuu keskeisiin Suomen kasvukäytävän toimintaa koskeviin asiakirjoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin, joita toteutettiin 17 kpl neuvottelukunnan, ohjausryhmän ja viestintäryhmän jäsenille. Kolmas osatehtävä yhdistää aiemmin kootut havainnot keskittyen tulevaisuuden kysymyksiin ja kehittämistarpeisiin (mm. verkoston rooli, merkitys ja tavoitteet, keskeiset yhteistyön teemat, tahot ja edellytykset). Kuvassa 1 esitetään työssä sovellettu arvioinnin viitekehys. Lähestymistavan keskiössä ovat verkoston sisäisen ja ulkoisen toiminnan toimivuus ja vaikutukset sekä niiden keskinäiset suhteet. Lisäksi työssä on laadittu SWOT-analyysi ja siinä esitetään suosituksia tulevaisuuden yhteistyö- ja toimintamalleiksi.

8

Kuva 1. Suomen kasvukäytävä -verkoston arvioitiin sovellettu viitekehys

Tavoitteet

Toiminta

TuloksetHyödyt ja lisäarvo

Vaikuttavuus

SISÄINEN

Verkoston toimintamalli ja toiminta

Verkoston tavoitteet suhteessa jäsenorganisaatioiden tavoitteisiin

Resurssit ja rahoitusToimintakyky ja tehokkuusVerkoston organisoituminen

ULKOINEN

Tuloksellisuus ja hyödytToiminnallisten tavoitteiden toteutuminenVerkostomaisen toiminnan tuloksetHyödyt ja lisäarvoEdunvalvonnassa onnistuminenVaikuttavuus

Tulevaisuuden kysymyksetVerkoston toiminnan ja vaikutusten SWOTRooli edunvalvonnassa ja yhteistyössäVerkoston rooli, merkitys ja tavoitteetKeskeiset yhteistyön teemat, tahot ja edellytykset

9

3. Kasvukäytäväverkoston toiminta ja toimintamalli

3.1 Verkoston tavoitteet Suomen kasvukäytävän yleistavoitteet ovat edunvalvonta ja yhteisen tahdon rakentaminen, toiminnan ja kasvukäytävän onnistumisten viestintä ja yhteiskehittäminen. Lisäksi kasvukäytävällä sopimuskaudella 2017-2019 edistettiin seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita: saavutettavuuden edistäminen, kehitys- ja palvelualustan kehittäminen sekä viestintä ja kasvukäytävän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen5. Arvioinnissa haastatellut asiantuntijat ja ohjausryhmän jäsenet pitävät verkoston päätavoitetta eli saavutettavuuden edistämistä edelleen tärkeänä. Suurin osa verkoston jäsenorganisaatioista näkee, että kasvukäytävän tavoitteet ovat yhteneväisiä oman organisaation tavoitteiden kanssa. Verkoston suuria päämääriä pidetään pääosin kunnianhimoisina, mutta käytännön tekemisen taso ei ole vastannut tavoiteasetantaa. Osa suurimmista kaupungeista näkee, että tavoitteet on asetettu liian matalalle. Lisäksi osa jäsenistä haluaisi laajentaa verkoston keskeisiä tavoitteita käsittelemään laajempia yhteiskunnallisia aihealueita liikenteen ja saavutettavuuden teemojen lisäksi. Kritiikkiä osoitetaan myös kasvukäytävän tavoitteiden yhteismitallisuuden puutetta kohtaan: osa tavoitteista on suuria, osa pieniä. Tavoitteiden yhteismitallisuutta vaikeuttaa toimijoiden kokoero. Suurten toimijoiden intressit kasvukäytävän suhteen ovat erilaisia kuin pienten toimijoiden. Piilevät intressiristiriidat haastavat verkoston sisäistä koherenssia. Kasvukäytävän toiminnan alkuvuosina painopiste oli verkoston ja tunnettuuden rakentamisessa sekä edunvalvonnassa. Viime vuosina painopiste on ollut hanketoiminnassa. Verkoston hanketoiminta linkittyy päätavoitteisiin (mm. saavutettavuuden edistäminen ja kehitys- ja palvelualustan kehittäminen), mutta hanketoiminta koetaan vähemmän fokusoituneeksi kuin edunvalvonta. Hanketoiminnan osuvampi tavoiteasetanta tukee parhaassa tapauksessa verkoston strategisten tavoitteiden toteutumista. Hanketoimintaa voi kehittää strategisempaan suuntaan ilmiöpohjaisuuden ja suurempien hankekokonaisuuksien kautta. Suurin osa haastateltavista näkee, että hankkeiden sijaan toiminnan tulisi painottua edunvalvontaan, jolla saataisiin edistettyä verkoston tavoitteita tehokkaammin. Toiminnan hankeluontoisuutta (vs. edunvalvontafunktio) pidetään epäedullisena etenkin suurten kaupunkien näkökulmasta. Taustalla ovat ristiriidat pienten ja suurten toimijoiden tavoitteissa. Verkoston suurimmat kaupungit toivoisivat kasvukäytävän keskittyvän suurten tavoitteiden edistämiseen ja edunvalvontaan (vs. hanketoiminta). Keskeinen kysymys verkoston tulevien tavoiteasetannassa onkin, korostetaanko kasvukäytäväverkoston toiminnassa tulevaisuudessa edunvalvontaa ja vaikuttamista vai hanketoimintaa. Haastatellut toimijat näkevät, että tulevaisuudessa tulee vahvistaa verkoston strategisuutta tavoiteasetannassa, seurannassa, edunvalvonnassa ja viestinnässä.

5 Suomen kasvukäytävän toimintasuunnitelma 2019.

10

3.2 Verkoston jäsentyminen Suomen kasvukäytävä -verkosto perustettiin vuonna 2013, josta lähtien Hämeenlinnan kaupunki on toiminut sen isäntäkuntana. Yhteistyöhön osallistuvat kaupungit, kunnat ja maakunnan liitot ovat osarahoittajia. Tämänhetkisen yhteistyösopimuksen suunniteltu toteutusaika on 1.9.2017–31.12.2019. Tällä hetkellä Suomen kasvukäytävä -verkoston palveluksessa työskentelee kaksi henkilöä. Toimisto sijaitsee Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation yhteydessä, ollen kuitenkin oma erillinen yksikkönsä. Hämeenlinnan isännyyteen ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä. Keskellä kasvukäytävää sijaitseva Hämeenlinna on näyttäytynyt neutraalina ja kehittämiseen sitoutuneena, ja ennen kaikkea Hämeenlinnalle katsotaan kertyneen mittavaa kokemusta verkoston toiminnan organisoimisesta. Haastatteluissa ehdotettiin myös muita mahdollisia isäntäkaupunkeja, mutta isäntäkaupungin vaihtamiseen ei nähty suoranaista tarvetta. Löyhä ja resursseiltaan niukka organisaatiorakenne asettaa toiminnalle tiettyjä haasteita ja reunaehtoja, mutta yleisesti verkostomaista rakennetta pidetään toimivana ja tarkoituksenmukaisena. Haastateltavat sanoivat, että verkostomaisessa organisaatiomallissa toiminnan motiivit syntyvät aidosti verkoston sisältä, eivätkä organisaatiosta ylhäältäpäin saneltuina. Osa haastatelluista näki, että toimiston tulisi olla tiiviimmässä yhteistyössä isäntäorganisaation eli Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että verkoston toiminnassa otetaan huomioon koko käytävän ääni. Verkoston jäsenten kokoluokka vaihtelee suuresti, mikä aiheuttaa haasteita strategisten tavoitteiden muotoilulle. Heterogeenisen toimijajoukon erilaisten intressien huomiointi johtaa siihen, että kaikkien jäsenten näkökulmat eivät välttämättä näy verkoston tavoitteissa ja toiminnassa. Käytävän alueellisen edustavuuden kannalta keskenään erilaisten jäsenten mukanaoloa voi pitää toivottavana asiana. Kasvukäytäväverkoston työtä ohjaavat neuvottelukunta ja ohjausryhmä. Lisäksi verkostossa toimii viestintäryhmä. Neuvottelukunta koostuu jäsenorganisaatioiden ylimmästä johdosta, jotka kokoontuvat vuosittain yhdestä kahteen kertaan. Neuvottelukunnan jäsenten tehtäviin kuuluu pääviestin vieminen omiin organisaatioihinsa, toiminnalle mandaatin anto ja edunvalvontatyön tekeminen. Jäsenorganisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä luo yhteistä strategiaa, kytkee tarvittavat henkilöt kehittämistyöhön omista organisaatioistaan sekä ohjaa kehittämistyötä. Ohjausryhmän nykyinen toiminta on jossakin määrin painottunut hanketoimintaan, esimerkiksi hankkeiden arviointiin. Ohjausryhmä nähdään liian isona tehokkaan toiminnan kannalta. Pienempi, esimerkiksi viiden–kymmenen hengen ryhmä voisi olla toimivampi tehokkuuden kannalta. Tällöin tulisi määritellä uudelleen ohjausryhmän valinta ja kokoonpano. Verkostossa toimii myös viestintäryhmä, jonka tehtävänä on tarinoiden kerääminen ja levittäminen. Viestintäryhmään kuuluvat jäsenorganisaatioiden viestinnästä vastaavat henkilöt. Haastateltavien mukaan verkostossa ovat mukana oikeat osapuolet, eli sellaiset toimijat, joille toiminnasta on osoitettavissa hyötyä, ja jotka ovat motivoituneita kuulumaan kasvukäytäväverkostoon. Osa näkee, että toimijoiden joukko on sopiva tällaisenaan, eikä sitä tulisi laajentaa. Haastateltavien mukaan verkoston laajentaminen voisi hämärtää kasvukäytävän tavoitteiden saavuttamista. Osa taas näkee, että laajentaminen kasvattaisi verkoston toiminta-aluetta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä lisäisi ymmärrystä toimintaympäristöstä. Haastateltavien mukaan yksittäisistä kaupungeista kuitenkin Vantaan ja mahdollisesti Hyvinkään tulisi liittyä mukaan verkoston jäseneksi. Osa haastateltavista perusteli Kokkolan, Vaasan ja Oulun mukaanottoa sillä, että näiden kaupunkien mukaan ottaminen vahvistaisi verkoston kansainvälistä ulottuvuutta etenkin Ruotsin suuntaan. Uusien toimijoiden mukaantulo

11

riippuu kasvukäytäväverkoston tulevan toiminnan fokuksesta. Haastateltavien mukaan ennen verkoston laajentamista tulisi kuitenkin täsmentää organisaatiorakennetta ja kirkastaa strategiaa. Verkoston eri jäsenorganisaatioiden aktiivisuus on vaihdellut verkoston olemassaolon ajan. Maakuntien liittojen rooli on kasvanut vuosi vuodelta. Sen sijaan esitettiin huoli siitä, että ministeriöiden rooli on ohentunut. Ministeriöiden roolia tulisi selventää verkoston jatkoa ajatellen. Kauppakamarit ja Suomen yrittäjät ovat liittyneet verkostoon sen perustamisen jälkeen. Yrityksiä on mukana yksittäisissä hankkeissa, mutta ei itse verkoston jäseninä. Haastatteluissa nähtiin, että yritysten roolia verkoston toimintaan osallistumisessa tulisi vahvistaa. Etenkin suuret yritykset käytävän varrelta tulisi saada mukaan. Yliopistojen ja korkeakoulujen mukaan liittymiseen suhtauduttiin haastatteluissa varovaisen myönteisesti. Eriäviä mielipiteitä on kuitenkin siitä, pitäisikö korkeakoulujen olla verkoston varsinaisia jäseniä vai mukana toiminnassa esimerkiksi hankkeiden tai jonkun muun organisoitumisen kautta. Sopimukseen pohjautuva toimintamalli on osoittautunut toimivaksi. Osa haastatelluista pohti, toimiiko verkostomainen toimintatapa samalla tavalla kuin verkoston perustamishetkellä. Kasvukäytäväverkoston perustamisen jälkeen muun muassa suurten kaupunkien yhteistyö on lisääntynyt (esim. suurimmat kaupungit ovat perustaneet C21-verkoston). Myös TEM:n kaupunkipoliitikan yhteistyöryhmä ja Kuntaliiton Kaupunkipoliittinen ryhmä ovat foorumeita kaupunkeja yhdistäville ilmiöille ja intresseille. Kasvukäytäväverkoston yhteistyösopimus ja isäntäkuntamalli saavat kuitenkin kannatusta jatkossa. Sopimus luo yhteistyölle pohjan ja tuo organisaatioiden välille mahdollisuuksia ja foorumeita keskustella ja kehittää. Hiukan yli puolet haastatelluista koki, että kasvukäytäväverkostolle tarvitaan näkyvä johtaja. Näkyvää johtajaa pidetään yleisesti hyvänä asiana etenkin verkoston edunvalvontafunktion kannalta. Parhaimmillaan näkyvä johtaja toimii verkoston rakentajana, kasvoina ja edustajana. Johtajan roolin kasvattaminen vaatii uusien resurssien osoittamista. Lisäksi ohjausryhmän ja kasvukäytäväverkoston toimiston välisiä rooleja on syytä selkiyttää. Tulevaisuudessa tulee valita keskeiset viestinnän teemat, kohdentaa viestintätoimia (esim. täsmäseminaarit) ja korvamerkitä viestinnän budjetti. Alueen kansainvälisen markkinointiviestinnän vahvistamista tulee harkita. Lisäksi koko kasvukäytävän brändiin ja sen medianäkyvyyteen tulisi panostaa. Tulevaisuuden kannalta osa haastateltavista mainitsee, että kasvukäytäväverkoston tulisi pyrkiä uudistautumaan strategiatyön ja verkostotyöosaamisen kautta.

3.3 Rahoitus, resurssit ja niiden kohdentaminen Suomen kasvukäytävän vuosibudjetti on ollut viimeisellä toimintakaudella noin 220 000 euroa. Budjetti koostuu lähinnä kuntien ja maakuntien jäsenmaksuista, jotka ovat 5 000 - 15 000 euroa riippuen toimijan koosta. Kasvukäytävän budjetti käytetään palkkoihin, työtiloihin, viestintään, kehittämistoimenpiteisiin, matkoihin sekä tapahtumien tiloihin ja tarjoiluihin. Kasvukäytävällä toteutettiin viimeisellä toimintakaudella 17 erilaista hanketta. Työ- ja elinkeinoministeriön AIKO-rahoituksen tuella toteutettiin vuosina 2016-2019 yhteensä 15 hanketta, joiden AIKO-rahoituksen osuus oli 3 miljoonaa euroa. Suomen kasvukäytävän alueella rahoituksella on tavoiteltu erityisesti henkilöliikenteen kehittämistä. AIKO-rahoituspäätökset teki Uudenmaan liitto. Rahoitusta myönnettiin vuosina 2016-2018 ja hankkeet jatkuivat aina 30.4.2019 saakka.

12

AIKO-rahoituksella sovittiin toteutettavan seuraavat hankekokonaisuudet:

1) Sisäinen liikkuvuus – asemanseutujen saavutettavuus (liikenteen solmukohtien älykkäät palvelut, dataperustan luominen ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävä)

2) Kasvukäytävän ulkoinen saavutettavuus (maa- ja lentoliikenteen matkaketjujen

yhteensovittaminen, selvitetään palvelujen kehittämisyhteistyön mahdollisuudet, kehityskuvaselvitys lentoradasta)

3) Saavutettavuudesta elinvoimaa (yliopistojen ja korkeakoulujen välinen liikkuvuus ja valmistavan

teollisuuden saavutettavuus ja osaamisperusta). Lisäksi sovittiin, että AIKO-rahoitusta voidaan käyttää hankkeisiin, jotka edistävät kasvukäytävän strategisia painopisteitä. EAKR-rahoituksella puolestaan toteutettiin Ketterä ja kestävä liikkuminen kasvukäytävällä -hanke. Lisäksi Suomen kasvukäytävä on ollut mukana kolmivuotisessa North Sea Baltic Connector of Regions (NSB CoRe) Interreg -hankkeessa (vuosina 2016-2019), jonka tavoitteena oli edistää raideliikenteeseen perustuvaa työmatkaliikennettä ja logistiikkaa koko hankealueella. Hankkeessa luotiin mm. politiikkapaperi, jossa tunnistettiin liikkumispalveluiden (Mobility as a Service, MaaS) yleistymisen haasteita ja ratkaisuehdotuksia näihin haasteisiin. Hankkeessa mukana ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. Hankkeen hallinnoinnista Suomessa vastasi Uudenmaan liitto. Haastateltavien mukaan kasvukäytävällä katsotaan olevan riittävästi resursseja nykyisenkaltaisen verkostomaisen toiminnan pyörittämiseen. Kasvukäytäväverkosto on onnistunut hankerahoituksen kokoamisessa hyvin. Osan haastateltavista mukaan ongelmaksi muodostuu perusrahoituksen ja hankerahoituksen suhde: hankerahoituksen määrä on moninkertainen verrattuna jäsenten maksamaan perusrahoitusosuuteen, joka toimii lähinnä pääsymaksunomaisena maksuna, jolla saa pääsyn verkoston tilaisuuksiin. Osa haastatelluista katsoi, että suurten kaupunkien jäsenmaksu voisi olla nykyistä korkeampi. Suurempi maksu kannustaisi jäsenorganisaatioita suuntaamaan verkoston tavoitteet korkeammalle tasolle. Haastateltavat kuitenkin mainitsivat, että jäsenmaksujen nosto ja rahoituksen käyttö pitäisi perustella selkeästi, jotta rahoituksella ei kasvateta ainoastaan organisaation hallinnon kokoa. Ohjausryhmätyön näkökulmasta verkoston budjetointi- ja seurantakäytännöissä on kehitettävää. Hankerahoituksen problemaattisuutta on tarkemmin eritelty luvussa Hanketoiminnan tulokset.

13

3.4 Suomen kasvukäytävä suhteessa verkostokehittämiseen

Kasvukäytävätyön organisointimallia voidaan luonnehtia sopimuksellisuudella vahvistetuksi verkostoksi. Perusmekanismi yhteistyön ylläpitämiseen löytyy siis verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa riippuvuus (yhteisesti sijaitseminen kasvukäytävällä), yhteiset tavoitteet, hyötyodotukset, luottamus ja toimivat suhteet pitävät toimintaa kasassa. Sopimuksellisuus tuo yhteistyöhön jatkuvuutta määrittelemällä yhteistyölle puitteet, määräajan, vastuut ja muun muassa rahoitusvelvollisuudet. Kasvukäytävä muodostaa itsenäisten, mutta toisistaan riippuvaisten toimijoiden kokonaisuuden, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisiin tavoitteisiin ja keskinäiseen luottamukseen. Parhaimmillaan verkostot ovat joustavia, hallinnon rajat ylittäviä päätöksentekorakenteita, jotka tarvittaessa pystyvät muuttumaan nopeasti. Käytännössä verkostot ovat kuitenkin sidoksissa henkilöihin ja niihin konteksteihin, joissa ne ovat syntyneet, mikä tekee niistä epävarmoja pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoksi sopimuksellisuus ja määräaikaisuus ovat myös kasvukäytäväyhteistyölle luontevia toiminnan periaatteita - nyt ja tulevaisuudessa. Sopimuksellisuus estää verkostoa purkautumasta pienten erimielisyyksien vuoksi ja määräaikaisuus vahvistaa ainakin sopimuksen keston ajan toimijoiden motivaatiota löytää yhteiset linjat. Kasvukäytäväyhteistyössä kehitetty toimintamalli soveltuu hyvin hallinnon rajat ylittävään vyöhykekehittämiseen ja noudattelee myös Antti Rinteen hallitusohjelmassa korostettua sopimuksellisuuteen ja kumppanuuteen perustuvan yhteistyön henkeä. Sopimus on olennainen osa toimivaa yhteistyötä, mutta tulosten ja toimivuuden osalta kriittinen kysymys tulevaisuudessa on verkoston johtaminen, sillä vain johdettuina verkostoista voidaan saada irti niiden positiiviset piirteet, kuten kyky vastata monimutkaisiin ongelmiin erilaisia asiantuntemuksia hyödyntämällä ja kyky vaikuttaa itsenäisten toimijoiden ajatteluun ja toimintaan. Verkostojohtamisessa korostuu toimijoiden houkuttelu yhteiseen pöytään. Verkostojohtamisessa aikaa on tavoitteiden toteuttamisen lisäksi investoitava yhteisten tavoitteiden ja tulevaisuuksien etsimiseen. Lisäksi verkostojohtajan tehtävänä on jännitteiden liennyttäminen ja eri toimijoiden välisenä tulkkina toimiminen.

14

4. Verkostotyön tulokset ja yhteistyön kautta saavutettu hyöty

4.1 Kasvukäytävän edunvalvonnan onnistuminen Suomen kasvukäytävän jäsenet kokevat verkoston tarjoavan luontevan ja toimivan keskustelufoorumin yhteistyölle. Kasvukäytävän niukkoihin resursseihin suhteutettuna verkoston toimintaa pidetään tuloksellisena. Verkoston hanke- ja edunvalvontatoimintaa hallitsevat haastateltavien mukaan lähinnä erilaiset liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuuriin liittyvät kysymykset. Verkoston erityisenä onnistumisena pidettiin hallitusohjelman pääradan kehittämiseen liittyviä mainintoja, ja sittemmin hallituksen myöntämää pääradan lisäselvitysrahaa. Kasvukäytävällä voidaankin katsoa olevan vaikutusta hallitusohjelman muodostamiseen, erityisesti saavutettavuuden ja pääradan kehittämisteemojen osalta. Kasvukäytävä-verkoston hallitusohjelmaan ehdottamia tavoitteita ja hallitusohjelmaan sisällytettyjä kirjauksia esitellään taulukossa 1.Toisaalta haastateltavat nostivat esiin niin sanotun Turun tunnin junan edunvalvonnan ja medianäkyvyyden olleen jopa paremmalla tasolla verrattuna Suomen kasvukäytävään. Taulukko 1. Suomen kasvukäytävä -verkoston hallitusohjelmatavoitteet ja hallitusohjelmaan sisälletyt kirjaukset

Suomen kasvukäytävä -verkoston hallitusohjelmatavoitteet

Hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset

Pääradan ja lentoradan kapasiteetin ja nopeustason parantaminen

Hallitus pääomittaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä, jonka avulla pääradan (ja sen laajennusten) kehittäminen voidaan aloittaa (s. 112)

Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemuotojen tehokkaan välityskyvyn turvaaminen koko käytävän alueella

- - eri liikennemuodot ja mahdollisuudet älykkäisiin väyläratkaisuihin maalla, merellä, sisävesillä ja ilmassa otetaan huomioon (s. 112)

Yhteiskehittäminen (pppp-yhteistyö) ilmastoystävällisten ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseksi

Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti järjestelmän kehittämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi (s. 112)

Päärata ja sen kehittäminen on Suomen kasvukäytävän yksi tärkeimmistä, ellei tärkein yksittäinen edunvalvontaa koskeva aihe. Kuitenkin pääradan kehittämistä tehdään myös muualla: päärataryhmä, suuret kaupungit ja maakuntien liitot edistävät myös pääradan kehittämistä tahoillaan. Haastateltavat mainitsivatkin, että kyseiset toimijat ovat olleet tärkeämpiä pääradan kehittämisessä kuin itse kasvukäytäväverkosto. Täten oleellista voisi olla myös pohtia näiden ryhmien rooleja ja mahdollisia intressiristiriitoja pääradan edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Myös Euroopan laajuisen ydinverkon (TEN-T-verkko) edunvalvonnassa ja edistämisessä viitattiin muiden ryhmien merkittävämpään panokseen verrattuna Suomen kasvukäytävään. Asemanseutujen kehittäminen nähtiin ristiriitaisena

15

kehittämiskysymyksenä: osa piti niiden kehittämistä paikallisena toimintana, mitä kukin verkoston jäsenkunta voi tehdä itsenäisesti ja ilman muun verkoston apua, kun taas osa sijoitti asemanseutujen kehittämisen kasvukäytäväverkoston toiminnan keskiöön. Asemanseutujen kehittämistä ovat vaikeuttaneet niiden moninaiset ja monimutkaiset omistussuhteet, joiden nähdään hidastavan asemien kehittämistyötä. Muiden kasvukäytävän ajamien tavoitteiden Pisara-radan, Pirkkalan lentoaseman kehittämisen, valtatie 3:n, käytävän yhteisen reittioppaan ja uusien liikkumispalveluiden edistämisen kannalta näkemyksiä ei tullut yhtä paljoa. Näidenkin edistäminen nähtiin oleellisina, mutta ei kriittisinä tekijöinä tulevaisuuden kannalta. Liikenneministeriö kertoi syksyllä 2019 aloittavansa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa neuvottelut, joiden tavoitteena on perustaa hankeyhtiöt Turun tunnin junalle ja Suomi-radalle. Hankeyhtiöiden tarkoituksena on suunnitella raidehankkeita. Ratojen liikennöinti voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla.6 Kasvukäytäväverkoston jäsenten suurimmat intressiristiriidat liittyivät uusiin raideliikenneyhteyksiin ja niiden linjauksiin. Esimerkiksi nopean lentoradan ja Pisara-radan hyötyjä arvioitiin kriittisesti verkoston kaikkien jäsenten hyödyn kannalta. Toisaalta haastatteluissa tunnustettiin verkoston tavoitteiden olevan väistämättäkin toisinaan ristiriitaisia eri jäsenten kesken. Myös uusien nopeiden junayhteyksien linjaukset ja junien pysähdyspaikat arveluttivat erityisesti verkoston pienempiä kuntia. Verkoston jäsenet mainitsivat, että verkoston arvo voisi olla vielä nykyistäkin merkittävämpi, jos sen tavoitteet olisivat kaikille selkeät ja ne hyödyttäisivät mahdollisimman monia. Nykyinen kunta- ja maakuntaperusteinen suunnittelujärjestelmä tarvitsee rinnalleen myös strategisemman tason aluekehittämistä. Ylimaakunnallinen yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoissa nähdään oleellisena, sillä maakunnat eivät ole näihin liittyvien tehtävien kannalta ainoa oleellinen viiteryhmä. Haastatteluissa mainittiin, että neuvottelukunnan kokouksiin osallistuminen on ollut viime aikoina vähäisempää, mitä voi pitää huolestuttavana signaalina verkoston yleisestä kiinnostavuudesta ja tärkeydestä jäsenten kesken. Tästä huolimatta kasvukäytäväverkosto nähdään käytävän alueen kannalta keskeisenä vuoropuhelijana, hanketoimijana ja edunvalvojana. Toimintaan kaivataan kuitenkin strategisten tavoitteiden kirkastamista ja osittaista uudistamistakin, jotta verkoston potentiaali saataisiin täysimääräisesti mitattua.

4.2 Viestintä ja kasvukäytävän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen

Kasvukäytävätoimiston viestintätyöstä erityisesti sosiaalisen median viestintä saa kiitosta. Nykyhetkellä kasvukäytävän viestintä painottuu hankeviestintään. Toimijat näkivät, etteivät kasvukäytävän päätavoitteet näy verkoston viestinnässä tai mediassa riittävän selkeästi. Toimijoiden keskinäistä viestintäkoordinaatiota tulisi vahvistaa, sillä tällä hetkellä eri toimijoiden viestintäaktiivisuus vaihtelee eikä saman viestin välittämistä eri kanavissa ja organisaatioissa hyödynnetä tarpeeksi.

6 LVM:n tiedote: Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin. https://www.lvm.fi/-/neuvottelut-suurten-raideliikennehankkeiden-edistamiseksi-kayntiin-1019878

16

Viestintätoimenpiteitä tehdään sekä horisontaalisesti osana verkoston strategisten tavoitteiden toimenpiteitä että hankkeissa. Haastatteluissa esitettiin huoli, että hankkeisiin painottunutta viestintää ei pystytä täysin hyödyntämään tai edelleenvälittämään jäsenorganisaatioiden omissa viestintäkanavissa. Myös toimijoiden sitoutuminen viestintäyhteistyöhön vaihtelee. Tulevaisuudessa tulee panostaa viestinnän strategisten kärkien teroittamiseen. Tämä edellyttää johtotason mandaattia ja tukea sille, että kasvukäytävän yhteisiä viestejä viedään eteenpäin jäsenorganisaatioiden sisälle ja sidosryhmiin. Käytännössä viestin levittämistä ja kasvukäytävän tunnetuksi tekemistä palvelee verkoston kasvokkaisten ja etätapaamisten järjestäminen mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajasti eri puolella kasvukäytävää.

17

4.3 Hanketoiminnan tulokset Suomen kasvukäytävän viimeisellä toimintakaudella toteutettiin yhteensä 17 hanketta. Hankkeiden perustiedot ovat kuvattuna alaluvussa Rahoitus, resurssit ja niiden kohdentaminen. Tuloksellisista ja onnistuneista hankkeista on syytä mainita aIGO -hanke, jossa kehitettiin robottibussia, rakentamalla samalla laajaa ekosysteemistä osaamisverkostoa. Espoon, Hämeenlinnan ja Vantaan kaupungit toimivat hankkeessa kokeilualustana. Sittemmin yritys on kasvanut kahden henkilön yrityksestä n. 30 työntekijän organisaatioksi. Yritys on vahvistanut suomalaista liikennealan osaamista ja ollut viemässä sitä kansainvälisille markkinoille yhteistyössä mm. japanilaisen kumppanin MUJI:n kanssa. aiGO -hankkeen lisäksi loistavana esimerkkinä toimii Älykkäät liikkumisen palvelut, jossa Espoon kaupunki toimii ympäristöystävällisten MaaS-palveluiden (Mobility as a Service) ja työmatkaliikkumisen kehittämisalustana. Tuoreimpana onnistumisena mainittakoon CaaS Nordic ry, joka edistää Itämeren alueen kansainvälisen logistiikkakeskittymän syntymisen lisäksi alueellista Corridor as a Service (CaaS) -osaamista sekä toimintaa alueellisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. CaaS Nordic edistää innovaatiotoimintaa, joka hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämistä, kansainvälisten standardien hyödyntämistä sekä integrointiin kehitettävien rajapintojen hyödyntämistä. AIKO-rahoitetut hankkeet liittyivät lähinnä joukkoliikenteen kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntäen. Hankkeissa kehitettiin palvelualustoja, mobiilisovelluksia, järjestelmiä ja erilaisia rajapintaratkaisuja. Hankkeista suurin osa rajautui maakuntien tai jopa kuntien sisäiseksi toiminnaksi, eikä kehittämisen ylimaakunnallisuuden tavoite toteutunut. Myös toteutetuissa haastatteluissa vahvistettiin, että hankkeet ovat olleet pitkälti paikallisia. Hankkeet olivat kuitenkin skaalattavissa muille alueille. Suurimmassa osassa hankkeita tuotettiin uutta tietoa tai syvennettiin olemassa olevaa toimintaa verkostotyön keinoin.7 Hanketoiminta nähdään kuitenkin tarpeellisena. Etenkin verkoston pienemmät kunnat kokevat sen hyödyllisenä paikallisen kehittämisen kannalta, mutta suurempien kaupunkien mielestä verkoston toiminnassa painottuu hanketyö suhteessa edunvalvontaan liiankin voimakkaasti. Kokonaisuudessaan haastateltavat eivät ottaneet yksittäisiin hankkeisiin juurikaan kantaa, vaan puhuivat niiden onnistumisesta ja tavoitteista lähinnä yleisellä tasolla. Verkoston suuremmat kaupungit mainitsivat hankerahoituspäätösten tekemisen olleen työlästä, ja osa toimijoista epäili verkoston kompetenssia ylipäätänsä tehdä hankearviointia. Ongelmalliseksi hanketoiminnassa katsottiin hanketyön ja verkoston strategisten tavoitteiden suhde: hankkeet nähtiin useasti liian pieninä ja paikallisina. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että hankkeet eivät vastanneet aina verkoston suurempiin tavoitteisiin. Hanketyön sanottiin jopa hämärtävän verkoston suurempien tavoitteiden toteuttamista. Uusista tai vähemmälle käytölle jääneistä rahoitusmahdollisuuksista mainittiin EU:n Interreg-rahoitus, jota voisi haastateltavien mukaan hyödyntää nykyistä enemmän. Tulevaisuudessa tulisi vahvemmin kytkeä jäsenorganisaatioiden, esimerkiksi kuntien ja maakuntien asiantuntijoista muodostuva asiantuntijatiimi tukemaan ohjausryhmän työtä muun muassa hankearvioinneissa. Näin saataisiin lisää resursseja ja näkemystä hankepäätösten valmisteluun. Yksi toimija ehdotti hankerahoituspäätösten valmistelun siirtämistä ainakin osittain pidettäväksi etäyhteyden kautta.

7 Lampikoski ym. 2019, Kasvukäytävähankkeiden ja AIKO-rahoitusvälineen toteutuksen evaluointi, Gaia Consulting Oy.

18

4.4 Kasvukäytäväverkoston SWOT-analyysi Alla olevaan taulukkoon on koottu verkoston sisäisiä ja ulkoisia vahvuuksia ja heikkouksia SWOT-analyysia soveltaen. Tätä analyysiä suositellaan jatkotyöstettäväksi verkoston jäsenten kesken. Taulukko 2. Suomen kasvukäytävä-verkoston SWOT Auttavat tavoitteiden

saavuttamisessa Haittaavat tavoitteiden saavuttamista

Sisäinen ympäristö (sisäsyntyiset tekijät)

Vahvuudet Verkosto kattaa laajasti erilaisia käytävän alueen toimijoita

Toimii luontevana tapaamis- ja keskustelufoorumina

Verkoston tavoite kehittää raideliikenteeseen perustuvaa liikkumista on linjassa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa

Heikkoudet Jäsenten heterogeenisyys vaikeuttaa yhteisten tavoitteiden asettamista

Tavoitteiden mittaamisen puute Osa jäsenistä puuttuu (Vantaa, yliopistot, osa suurista yrityksistä)

Verkoston brändi ei ole tarpeeksi vahva

Ulkoinen ympäristö (ulkoiset, ympäristöstä tulevat tekijät)

Mahdollisuudet Toiminnan suuntaaminen vaikuttavampaan edunvalvontaan (esim. tavoitteet tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman suhteen)

Toimiminen sateenvarjona ja yhteisenä kanavana erilaisille liikenneinfrahankkeille ja ryhmittymille

Uhat Jäsenten välinen kilpailu, oman edun tavoittelu

Jatkuvat aluehallinnolliset uudistukset

Tempoileva alue- ja kaupunkipolitiikka

Alueella toimii useampi ryhmittymä jotka ajavat Suomen kasvukäytävän kanssa yhteneväisiä asioita

19

5. Tulevaisuuden kysymykset ja kehittäminen

5.1 Miksi kasvukäytävää tarvitaan? Kasvukäytävän rooli ja merkitys

Liikkumisen päästöjen puolittaminen edellyttää raideliikenteeseen perustuvan liikkumismallin voimakasta kehittämistä. Etelä-Suomen työmarkkina-alueen toimivuutta voidaan tehostaa sujuvamman alueliikkuvuuden keinoin. Joustavasti toimiva raideliikenne avaa kaupungeille mahdollisuuksia kehittää asemanseutuja ja vastata näin kasvavaan keskusta-asumisen kysyntään. Nauhakaupunkimainen rakenne avaa uusia mahdollisuuksia myös pienille paikkakunnille. Sen puitteissa voidaan yhdistää kotoisa rauha ja luonnonläheisyys kasvukeskusten isoihin työmarkkinoihin. Kunta- ja maakuntarakenteeseen perustuva suunnittelujärjestelmä ei tue riittävästi nauhakaupungin ja talousvyöhykkeen kehittämistä. Täten on välttämätöntä koota raideliikenteeseen perustuvan käytävän kunnat, maakunnat, elinkeinoelämä ja muut toimijat tiiviiseen yhteistyöhön. Kysymys on kansallisten tavoitteiden edistämisestä, joten myös valtiovallan on syytä osallistua käytäväyhteistyöhön. Käytäväkehittämisessä olisi syytä huomioida alueiden erilaisuus ja erityispiirteet. Käytävää ei täten tulisi pyrkiä samankaltaistamaan, vaan kehittämisen suunnittelussa tulisi huomioida vahvemmin alueiden erilaiset tarpeet. Antti Rinteen hallituksen ohjelma tukee seudullisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön vahvistamista. Suomen kasvukäytävän tulee olla valmis hyödyntämään aluekehittämisen uusia instrumentteja. Nyt tehty arviointi osoittaa, että Suomen kasvukäytäväverkosto on onnistunut hyvin. Johtopäätös on, että toimintaa on syytä jatkaa ja nostaa se tasolle erinomainen.

5.2 Käytäväyhteistyön ydinteemat ja tavoitteet Suomen kasvukäytäväverkosto perustuu vapaaehtoisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Se tarvitsee osallistujia yhdistävän vahvan vision, työtä pitkäjänteisesti raamittavan yhteisen sopimuksen, aiempaa selkeämmän strategian ja hyvin kohdistetun toimintaohjelman. Verkoston tavoitteiden tulee olla mitattavissa. Käytäväyhteistyön ensisijainen tavoite koskee pääradan välityskyvyn lisäämistä Tampere–Helsinki-välillä. Pääradan välityskyvyn lisääminen vaatii sekä välittömiä toimia että keskipitkän aikavälin isoja investointeja (kolmas raide). Pitkällä tähtäyksellä myös kokonaan uuden supernopean kaukojunaliikenteen mahdollistava raideyhteys saattaa olla tarpeen, jotta esim. Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Porin matka-aikaa metropolialueelle voidaan olennaisesti lyhentää. Tämä investointi vapauttaisi nykyisen Tampere-Helsinki -radan metromaiselle tiheälle paikallisjunaliikenteelle ja tavaraliikenteelle. Ratainvestointien lisäksi raiteilla kulkevan kaluston laadun ja tariffijärjestelmän kehittäminen ovat kasvukäytävän toimijoiden kannalta tärkeitä kehitysasioita.

20

Tulevaisuudessa Suomen kasvukäytävän jäsenorganisaatioiden tulee keskinäisen kilpailun sijasta tiivistää yhteistyötään ja kirittää toisiaan. Näin Suomen kasvukäytävällä on myös mahdollisuus toimia käytävän alueen ratahankkeiden (muun muassa Suomi-rata, päärataryhmä, lentorata) yhteen kokoavana tahona. Yksi keskeisiä tulevaisuuden tavoitteita on saada Suomen kasvukäytävä osaksi EU:n TEN-T-ydinverkkoa. Kasvukäytävän päätavoitetta voidaan tukea myös liikkumispalvelujen avulla. Liityntäliikenne erityisesti pyöräilyn osalta on kiireellinen kehityskohde. Kasvukäytävä voi tarjota merkittävän kehitysalustan yritysten tuote- ja palvelukehitykselle. Nämä kehittämistoimet voivat koskea sekä auto-, juna- että kevyttä liikennettä. Osin maanomistusoloista johtuen kaupunkien keskustoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat asemanseudut ovat pitkään olleet hyödyntämättä. 2000-luvulla kaupunkien kasvu on kääntynyt sisäänpäin ja kysyntä hyvien raideyhteyksien läheisyydessä oleviin maa-alueisiin on kasvanut. Asemanseutujen maankäytön kehittämisessä on merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä kasvukäytäväverkostoa tarvitaan. Maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoittaista yhteistyötä Tampere–Helsinki-vyöhykkeellä tulee edelleen tiivistää. Kasvukäytävälle olisi laadittava yhteinen maankäytön rakennemalli. Rakennemallin laatisivat tiiviissä yhteistyössä maakunnat, kaupungit ja valtio. Malli voisi täten tuoda uuden ulottuvuuden kaupunkien kehittämiseen seudullisten sopimusten rinnalle. Tällaisen maakunta- ja seuturajat ylittävän rakennemallin valmistelu vaatii verkoston kaikkien sopijapuolten aktiivista osallistumista ja on omiaan nostamaan kasvukäytävän profiilia. Suunnitelman tulisi olla vahvasti strateginen ja yleispiirteinen, eikä niinkään oikeusvaikutteisesti sitova.

5.3 Verkoston organisoituminen, tahot ja resursointi

Organisaation tehtävänä on huolehtia siitä, että verkoston perustehtävä alueliikkuvuuden sujuvoittamisesta Tampere-Helsinki–vyöhykkeellä hoidetaan tuloksellisesti ja kustannustehokkaasti. Toiminnan perustana tulee olla vahva ja ajantasainen tietopohja vyöhykkeen olemuksesta ja mahdollisuuksista. Vaikuttamisviestintä ja vuoropuhelun ylläpitäminen on organisaation avaintehtävä. On kyettävä yhdistelemään jäsenten viestintävoimaa ja käytettävä tarvittaessa ulkoisia viestintäpalveluja. Kasvukäytävän perustehtävää tuetaan strategisella hanketoiminnalla. On tärkeää, että hankkeissa on mukana jäsenorganisaatioiden parasta asiantuntemusta. Oleellista on, että organisaatio on jatkossakin kykenevä hyödyntämään käytettävissä olevaa aluekehitysrahoitusta hanketoimintaansa. Kansallisen aluekehitysrahoituksen lisäksi on pyrittävä hyödyntämään EU-rahoitusta nykyistä paremmin. Suomen kasvukäytävän yhteistyömalli on todettu toimivaksi. Sopimuspohjaista yhteistyötä on syytä jatkaa aiempaa pitkäjänteisemmin yli vaalikausien. Seuraava sopimuskausi voisi koskea vuosia 2020–2025. Verkostossa on tällä hetkellä oikeat osapuolet, kunhan Vantaa ja Hyvinkää kutsutaan mukaan. Verkoston laajentamista kannattaa harkita myöhemmin, kun uuden kauden kohdennettu strategia on saatu kirkastettua.

21

Suomen kasvukäytävän perusrahoitus tulee jäsenten vuosimaksuista. Suurten kaupunkien osalta jäsenmaksua voisi porrastaa ylöspäin. Haarukka voisi olla 5 000 – 50 000 euroa. Verkoston jäsenillä on käytettävissään erittäin huomattavat tiedolliset resurssit, jotka on hyödynnettävä entistä tehokkaammin kasvukäytävän yhteisten tavoitteiden suunnassa tehtävään työhön. Toimintaa johtaa johtoryhmä, jonka koko olisi rajattava 7-10 jäseneen. Johtoryhmässä voisi olla hankejaosto ja mahdollisesti muita alaryhmiä, jolloin kaikki osallistujat saisivat edustajansa vähintään johonkin jaostoon. Johtoryhmän puheenjohtajan asemaa tulisi vahvistaa. Neuvottelukunnan toimintatapoja on kehitettävä, jotta se on osapuolten ylimmän johdon kannalta riittävän vetovoimainen. Suomen kasvukäytävä tarvitsee vaikutusvaltaisen vetäjän. Johtaja on syytä rekrytoida avoimella haulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ohjausryhmän ja isäntäkunnan tiedonkulun varmistamiseen. Hämeenlinna on jatkossakin potentiaalinen isäntäkunta.

22

Liitteet Liite 1. Haastatellut asiantuntijat Anna-Mari Ahonen, Hämeen liitto Esa Halme, Pirkanmaan liitto Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen kaupunki Anne Horila, Suomen kasvukäytävä-verkosto Juha Isosuo, Hämeenlinnan kaupunki Timo Kievari, liikenne- ja viestintäministeriö Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto Pasi Laitala, Espoon kaupunki Antti Peltola, Akaan kaupunki Hannu Penttilä, Vantaan kaupunki Heikki Pusa, Hämeen liitto Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki Sami Sulkko, Riihimäen kaupunki Elina Suojanen-Laine, Pirkanmaan liitto Ulla Tapaninen, Helsingin kaupunki Hanna-Maria Urjankangas, työ- ja elinkeinoministeriö

Liite 2. Käytäväkehittäminen eurooppalaisessa aluekehittämiskontekstissa Seuraavaksi tarkastellaan eräiden vertailuvaltioiden esimerkkejä hierarkkisen aluehallinnon ja verkostomaisen kehittämistoimen yhdistämisestä. Ruotsi Ruotsissa aluekehittämisvastuuta on viime vuosien aikana portaittain siirretty itsehallinnollisille maakunnille aiemmin valtion aluehallintoyksiköinä toimineilta lääneiltä. Osassa maakunnista aluekehittämiskompetenssi on itsehallinnollisen maakunnan sijaan kuntayhtymillä. Ruotsissa on myös mietitty maakuntien korvaamista suuralueilla, mutta nämä suunnitelmat eivät ole edenneet toteutukseen. Ruotsissa ylimaakunnalliset kasvuvyöhykkeet liittyvät laajoihin infrastruktuurihankkeisiin sekä ylikansallisiin käytävähankkeisiin. Esimerkiksi maankäytön suunnittelun visiossa on tavoitteena Etelä- ja Länsi-Ruotsin liittäminen osaksi Oslon ja Hampurin väliseen kasvuvyöhykkeeseen. Kööpenhaminan seudun ja Malmön seudun Öresund-yhteistyö on toimiva esimerkki ylikansallisesta kehitysvyöhykkeestä. Ruotsin kehityskäytävät ja -vyöhykkeet pohjautuvat vahvasti liikenneinfraan, etenkin rautateihin. Tukholman ja Oslon välinen kehityskäytävä on esimerkki Suomen kasvukäytävälle. Kehityskäytävän päätepisteiden välinen Värmlanti pyrkii hyötymään parantuvista yhteyksistä pääkaupunkien välillä.

23

Tanska Tanskan aluekehittäminen on varsin valtiojohtoista ja perustuu valtion solmimiin kumppanuuksiin kuntien ja alueiden kanssa. Nykytilanteessa aluehallinnot (maakunnat) vastaavat aluekehittämisen strategioiden ja linjausten alustamisesta. Näiden suunnitelmien pohjalta kunnat ja tärkeät sidosryhmät sopivat erityisissä kasvufoorumeissa valtion kanssa panostuksista ja kehittämistoimenpiteistä. Valtion rahoituksen vastineeksi toimijat sitoutuvat valtion prioriteetteihin. Toteutettava aluehallintojen lakkauttaminen muuttanee kehittämiskompetensseja. Valtion rooli pysynee ennallaan ja kuntien kompetenssit lisääntyvät. Käytävä- ja verkostokehittäminen on Tanskassa vähäisempää johtuen alueellisten kasvufoorumien mallista, sekä tietysti maan pienestä koosta. Vaikka Tanskassa ei maan sisäisiä kehityskäytäviä juuri korosteta, on se mukana monissa kansainvälisissä käytävähankkeissa. Kööpenhaminan alueella mielenkiintoinen huomio on niin kutsutun pääkaupungin aloiteryhmä. Aloiteryhmä on perustettu 1989 elinkeinoelämän edustajien toimesta, ja nykyisellään siihen osallistuu myös alueen kuntia, valtio sekä erityisiä sidosryhmiä. Aloiteryhmä on ollut merkittävä toimija Kööpenhaminan seudun kehittämisessä sekä rajat ylittävässä Öresund-yhteistyössä Ruotsin kanssa. Toisaalta yhteys Pohjois-Saksaan on Tanskalle merkittävä. Saksa Saksassa aluekehittäminen on osavaltiokohtaista, joskin liittovaltio osallistuu koordinointiin ja tasapainottamiseen. Useimmat liittovaltiot jakautuvat muutamiin suunnittelualueisiin, joita hallinnoivat usein kuntien yhteistyöelimet. Etenkin suurilla kaupunkiseuduilla nämä kuntayhtymät ovat merkittäviä kehittämistoimijoita, mutta kaupunkien välillä on eroja. Saksassa kaupunkiverkostot ovat merkittäviä alueellisen suunnittelun käsitteitä. Kaupunkiseututasoisessa tarkastelussa on pitkään nojattu perinteiseen keskuspaikkateoriaan, mutta verkostomaisuus on noussut sen rinnalle jo 1990-luvulla. Kaupunkiverkostoja on luotu valtakunnallisesti ohjatuin kokeiluin laatimalla erityisiä yhteistyöfoorumeita. Monet näistä foorumeista ovat myös ylikansallisia. Nykyisin erityisen tärkeitä ovat suurten kaupunkien metropolialueet, joissa kunnat tekevät laajaa yhteistyötä vaihtelevin kokoonpanoin. Tärkeä esimerkki metropolialueiden toiminnasta on toimiva seudullinen raideliikenne. Metropolien yhteistyöverkostot toimivat eri tavoin eri puolilla maata. Osalla kaupunkiseuduista yhteistyö on vahvempaa ja toisaalla heikompaa. Alankomaat Alankomaissa on erittäin vahva verkostomaisen kehittämisen ja kasvuvyöhykkeiden perinne. Verkostomaisen kehittämisen katsotaan tuottavan vahvempaa kehitystä ja kilpailukykyä verrattuna tavanomaiseen kaupunki- ja seutukehittämiseen. Kehittäminen on vahvasti valtion ohjauksessa rahoituksen ja valvonnan kautta, joskin provinsseilla on periaatteessa vastuuta aluesuunnittelun järjestämisestä. Lisäksi kuntaliitoilla on painoarvoa kehittämisen keskustelu- ja suunnitteluyhteistyössä. Alankomaiden verkostomainen kehittäminen pohjautuu vahvasti liikenneinfrastruktuuriin.

kunnanhallitus 16.03.2020 § 45 liite 1 · hyvinvoinnin edistäjänä. ruokapalveluasiakkaiden...

Documents