KUN TUTKIJAN ITSEREFLEKSIIVISYYS, KULTTUURINEN TIETÄMYS JA

KOKEMUSHISTORIA OVAT TULKINNAN AVAINASEMASSA

Anne Holappa, TY

Kansatieteen päivät / Ethnology Days 13.–14.3.2014 Helsinki

TUTKIMUSTA TOSITARKOITUKSELLA

Kulttuuriantropologia, Oulun yliopisto 1998

Digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto 2011-

Tositarkoituksella. Suomalainen heteroseksuaalinen parisuhdeskeema internetin deitti-ilmoituksissa

Yhteisesti jaetut merkitykset, kulttuurinen tieto, siitä, millaisena esitetään ihanteellinen kumppani ja suomalainen heteroparisuhde 2010-luvulla verkkomaailmassa.

Tutkimusaineisto: Teksti- ja kuva-aineisto

Metodina: Teoriasuuntautunut lähiluku, sisällönanalyysi, kategorisointi

Teoreettinen tausta: Kulttuurinen malli

KYSYMYS

Täytyykö tutkijan osata veistää haapio voidakseen tutkia sitä?

Mitä tutkijan pitää osata?

Millä valmiuksilla tutkijana voin käsitellä tutkimusaineistoani niin, että tuloksena on pätevää tutkimustietoa?

Unelma objektiivisesta tieteestä? Voisiko luonnontieteilijäkin hyväksyä tutkimukseni?

KULTTUURINEN MALLI TEOREETTISENA LÄHTÖKOHTANASamassa kulttuurissa jaamme samanlaisia käsityksiä: tietty ryhmä jakaa yhteisesti hyväksyttyä tietoa ihanteellisen kumppanin käsitteestä ja sen suhteista muihin käsitteisiin (ihanteellinen parisuhde).

Ajatus jaetusta ymmärryksestä -> kumppaninhaku-ilmoitustekstin ymmärtäminen ”oikealla tavalla” on riippuvainen lausumattomasta laajasta taustatiedosta, joka on yhteinen saman kulttuurin jäsenille.

Kulttuurinen malli voi sisältää useita skeemoja. Skeema käsittää jonkin asian olennaiset piirteet ja näiden tavanomaiset sisällöt: minkä asioiden katsotan kuuluvan tiettyyn kontekstiin: mitä henkilö kuvittelee nimenomaan internetissä olevan kumppaninhakuilmoitustekstin olevan.

ESIKUVIA MEILTÄ JA MUUALTA

KULTTUURINEN MALLI TEOREETTISENA LÄHTÖKOHTANANaomi Quinn (with Claudia Strauss) A cognitive theory of cultural meaning. Claudia Strauss, Cambridge: Cambridge University Press 1997

Haastatteluja koskien avioliittoa. 1.Haastatteluista analysoitiin tekstien rakennetta: käsitteet, jotka liitettiin amerikkalaiseen avioliittoon. 2.Quinn esitti, kuinka nämä konseptit ovat sidoksissa toisiinsa ja muodostavat kulttuurisen mallin.

Quinnin metodi oli tarkastella puheen rakenteita, avainsanojen ja fraasien toistoa. Luokitus: Sadat metaforat hänen korpuksessaan menivät vain kahdeksaan suurempaan luokkaan (lastingness, sharedness, compatibility, mutual benefit, difficulty, effort, succes (or failure) ja risk of failure).

KULTTUURINEN MALLI TEOREETTISENA LÄHTÖKOHTANAMari Hatakka. NAINEN, MIES, RAKKAUS, SEKSI. Heterosuhteen kulku, kulttuurinen malli ja sitä selittävät diskurssit kahden omaelämäkerta-aineiston valossa. Helsingin yliopisto, 2011

”En tutki kirjoittajien elämää, vaan heidän tulkintojaan siitä”

Aineiston kirjoittajat jakavat heteroseksuaalisen parisuhteen kulttuurisen mallin iästä ja sukupuolesta riippumatta5 diskurssia:

RomanttinenPopulaaritieteellinenKristillinenKansanperinneYhteiskunnallinen

KULTTUURINEN MALLI TEOREETTISENA LÄHTÖKOHTANARiitta-Marja Leinonen. Palvelijasta terapeutiksi – Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuvat kulttuuriset mallit Suomessa. Oulun yliopisto 2013

Miten muutos suomalaisessa elämäntavassa näkyy suomalaisten hevoseen, hevosen käsittelyyn sekä ihmisen ja hevosen suhteeseen liittämissä käsityksissä

Tutkimusaineistoon valituista kokemuskertomuksista etsittiin kulttuurisia malleja hevosesta eli niissä yleisemmin esiintyviä käsityksiä ja merkityksiä

Kulttuurimalliteorian mukaisen analyysin tuloksena löytyi viisi kulttuurista mallia hevosesta ja hevosen käsittelystä; palvelija-, kone-, sankari-, suorittaja- ja terapeuttimallit

KULTTUURINEN MALLI TEOREETTISENA LÄHTÖKOHTANAMallin hyvät puolet:

ilmiö on osiensa summa

ilmiö kannattaa määritellä niin että sille on ominaista jotkin tietyt piirteet

kulttuurissa esiintyy jaettua ymmärrystä asioista, joskin ylätasolla (yksilölliset variaatiot mahdollisia)

Teoria on käytetty, hyväksytty, eikä erityisen kiistetty vaikka käsittelytapa subjektiivista

Ajatus tutkijan/tutkimuksen subjektiivisuudesta varsin laajalle tunnustettu

(Annamari Iranto 2011: Tekstin tunteet - vai tutkijan? Teoksessa: Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala, Kirsi Laurén.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

TUTKIMUSMENETELMÄN MUSTAT AUKOT

Tutkijan oma kulttuurinen tietämys ja oma kokemushistoria ovat olennaisia intertekstuaalisten ja -mediaalisten vihjeiden tunnistamisessa ja kategorioiden luomisessa

Tutkija on aina mukana tutkimuksessaan: ikä, persoona, sukupuoli, etnisyys ja muut vastaavat tekijät 

Tutkimus on väkisinkin subjektiivisten tulkintojen tulos

TUTKIMUSMENETELMÄ JA SEN MUSTAT AUKOT

INHIMILLINEN TEKIJÄ

MAHDOLLINEN ONGELMA?

Kvalitatiivinen tutkimus:

Ei välttämättä päädytä samoihin tuloksiin jos tutkimus toistetaan:

ilmiö, tutkija, olosuhteet vaikuttavat

Reabiliteetti ja toistettavuus -> tutkimustilanteen arviointi: kaikki tutkimustilanteeseen vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon

Tutkimusprosessin ja tehtyjen päätösten dokumentoiminen ja perusteleminen

Tutkijan itserefleksiivisyys – tutkimuksen läpinäkyvyys

”Koska aineiston analyysissa ja tulkinnassa tutkijalla on merkityksiä antava rooli, on seurattava aineiston ja tutkijan vuoropuhelua ennen tulkintojen tekemistä.”

Piret Paal: Kun sairastuin syöpään. Kirjoitettujen kertomusten funktiosta ja statuksesta. Teoksessa: Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala, Kirsi Laurén.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2011

AINEISTO

"Kun merkitysten rakentaminen aineistoteksteille perustuu pitkälti tutkijan subjektiivisiin tulkintoihin, tulee keskeiseksi todistelun muodoksi aineistoargumentointi ja tulkintojen perustelu.”

Annamari Iranto: Tekstin tunteet - vai tutkijan? Teoksessa: Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala, Kirsi Laurén.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2011

AINEISTO

Lisäaineistot / ”fakta-aineistot” tukemassa kokemuskerrontaa

”Rinnakkain käytettävät aineistot laajentavat käsityskykyä ja lisäävät tutkimuksen luotettavuutta”

Piret Paal: Kun sairastuin syöpään. Kirjoitettujen kertomusten funktiosta ja statuksesta. Teoksessa: Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala, Kirsi Laurén.Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2011

AINEISTO

Mitä tuloksia aineistosta voidaan saada?

Ei yleistettävyyttä vaan siirrettävyyttä:

Saadut tulokset ovat päteviä koskien sitä ryhmää, jota aineisto koskee tai siirrettävissä toiseen samankaltaiseen kontekstiin.

Huotelin 1992: Elämäkertatutkimuksen metodologiset ratkaisut: esimerkkitapauksena ”Koulutuksen merkitystä etsimässä” –projektin menetelmälliset valinnat. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 46.

MITEN MUUT OVAT RATKAISSEET ONGELMAN?

Naomi Quinn ja amerikkalaisen avioliiton kulttuurinen malli:

projekti tehtiin isommassa ryhmässä: tulkinta ei yhden naisen varassa

MITEN MUUT OVAT RATKAISSEET ONGELMAN?

Mari Hatakka ja suomalainen parisuhde

1. Teoriatuki ja useampi näkökulma aineistoon: skeemateoria +

folkoristinen tutkimusperinne,

elämäkertatutkimus

diskurssit

”Tekstien merkitykset hahmotan vähintään sekä kirjoittajan että tutkijan näkökulmasta. Ymmärrystäni syventää edelleen elämäkertojen yleistuntemus sekä tutustuminen kahteen kilpakeruuseen.”

MITEN MUUT OVAT RATKAISSEET ONGELMAN?

Mari Hatakka

2. Aineiston ja tutkimuskysymysten kontekstualisointi:

tausta, asiayhteys ja kokonaisuus, johon tarkasteltava asia liitetään

”Tarkastelen elämäkertoja suhteessa muihin kulttuurisiin teksteihin ja merkityksiin. ”

3. Tutkijarefleksiivisyyden tietoinen hyödyntäminen.

”Vaikeasti ymmärrettävän kertomuksen kanssa painiminen voi osoittaa tutkijan omia sokeita kohtia, oman ja kertojan kulttuurisen tiedon kohtaamattomuutta ja sitä kautta kertoa jotain olennaista tutkimuksen kohteesta.”

MITEN MUUT OVAT RATKAISSEET ONGELMAN?

Riitta-Marja Leinonen ja hevosen käytön kulttuurinen malli

* Esitetään aineiston rajoitukset tulkinnan kannalta: nuorten miesten kertomusten puuttuminen, naisvinouma

* Itsensä kategorisointi suhteessa tutkittaviin eli

1.oman hevossuhteen määrittely: tutkijatyttö, tätiratsastaja, poniäiti

2.sisä- vai ulkopuolinen suhde ilmiöön

* Useampi aineisto: keruuaineisto (omaelämäkerrat), muu kansatieteellinen aineisto, haastattelut

YHTEENVETO : SUBJEKTIIVISUUS VOIMAVARAKSI – TUTKIMUS PÄTEVÄKSI• Tutkimustilanteen arviointi : tarkka prosessin dokumentoiminen ja päätösten perustelu

• Tuodaan esille aineiston rajoitukset

• Siirrettävyys tuloksena

• Rinnakkain käytettävät useammat aineistot

• Aineiston ja tutkijan vuoropuhelun dokumentointi / tutkijan asemointi suhteessa aineistoon ja tutkittaviin

• Aineistoargumentointi

• Tulkinta useammasta näkökulmasta

• Tulkitsijan monet roolit

• Toinen tulkitsija / toiset tulkitsijat

Mitä unohtui?

…vai unohtuiko?

anmahol@utu.fi