kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari · • f32.9 määrittämätön masennustila....

Kokemuksesta oppia – vertaisuudesta voimaa ‐ seminaari

Petri Karoskoski

TAKK

Kokemustieto voi olla…

• Terapeuttista kuntoutujalle,• Lohduttavaa samanlaisia vaikeuksia kohdanneelle,• Itsetutkiskeluun pakottavaa alan ammattilaiselle,• Avartavaa ja valistavaa opiskelijoille ja

kanssaihmisille,• Elämyksellistä

kaikille osapuolille.

• (lähde: Hyväri, Salo toim. Elämäntarinoista kokemustutkimukseen)

Kokemustieto ja mielenterveyslaki 1§• Mielenterveystyö• Mielenterveystyöllä

tarkoitetaan yksilön psyykkisen

hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä

sekä

mielisairauksien ja muiden

mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

• Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä

poteville henkilöille heidän

lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä

vuoksi annettavat sosiaali‐

ja terveydenhuollon

palvelut (mielenterveyspalvelut).• Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden

kehittäminen siten, että

elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä,

edistävät

mielenterveystyötä

ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä.

Kokemustiedon esiinnousu

Katsaus historiaan, ihmisen pitkä

matka luolasta elämyspuistoon (tulevaisuustutkija Jensen):

Aikakausi Metsästys ja

keräilyMaanviljely Teollisuus Tiedon

tuotanto

Elämässä

tärkeääHeimo Suku ja

perheYksilö Verkostot

Mihin

uskotaanHenget Jumala Tavara Asiantuntija

Tulevaisuus

Elämyksel‐

lisyys

Kokemus‐

asiantuntija

Kokemusasiantuntija Silja Korhonen: ”Kokemustieto on

väkevää

tietoa”

Virstanpylväitä Pirkanmaalla

1900 1950 1970 1990 2000

Pitkäniemensairaala

(klooripromatsiini)

Sopimusvuori

Muotialan asuin- ja toimintakeskus

kokemus- toiminta

Kokemusasiantuntija, taiteilija Miina Äkkijyrkkä

hoitojaksostaan:

”Mitään hoitoa ei tullut, sen sijaan Largactilia tuli. Se olikin tuima

nuija,

tuskin leukaperät liikkuivat.”

Psykososiaalisen kuntoutumisen malli (vrt. Sopimusvuoren portaat)

KUNTOUTUSYKSIKKÖ PSYKIATRINEN

SAIRAALA

oma asunto

vuokra‐asunto

tuettu asuminen

asuntola

pienkoti

vapaat

työmarkkinat

työkokeilu

ammatillinen

koulutus

suojatyö

päivätoiminta

Asuminen Toiminta

”köydellä työntämistä?”


Hoitojärjestelmän muutokset ja sen yhteiskunnalliset seuraukset

• 1990‐luvun alun laman vaikutukset• Psykiatrinen hoito suurin resurssien menettäjä• Laitoshoito => avohoito ja 3. sektori• Sekava järjestelmä, paljon toimijoita• Koulutusjärjestelmä• Kuntoutujat näkyviin• Yleiset asenteet


• Kaikkiko ovat kokemusasiantuntijoita?• Sairaustarinoita tutkineen sosiologin Arthur

Frankin mukaan ihmisistä

yhä

suurempi osa ei ole varsinaisesti sairaita mutta ei aivan

terveitäkään

Super-normaalit

Kroonisesti normaalit Lieviä psyykkisiä häiriöitäVakavia psyykkisiä häiriöitä

Claes Andersson


Psykiatrinen diagnostiikka

• Sairauksien yhteisiä

piirteitä: oireiden yhdenmukaisuus, haittaavuus,

tahattomuus, fyysiset muutokset• Diagnoosien merkitys:

sairauden syyn selvitys, oireiden kuvaus, oikean hoidon ennakointi, ammatillinen viestintä, hallinnollinen merkitys

Mielialahäiriöt, ICD‐10F30 Mania• F30.0 Hypomania• F30.1 Mania ilman psykoottisia oireita• F30.2 Mania, johon sisältyy psykoottisia oireitaF31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö• F31.0 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomaaninen

jakso

• F31.1 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso

ilman psykoottisia oireita

• F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen

maaninen jakso

• F31.3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä

tai

kohtalainen masennusjakso

• F31.4 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea

masennusjakso ilman psykoottisia oireita

• F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea

psykoottinen masennusjakso

• F31.6 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen

jakso

• F31.7 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe• F31.8 Muu määritetty kaksisuuntainen mielialahäiriö• F31.9 Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriöF32 Masennustila• F32.0 Lievä

masennustila• F32.1 Keskivaikea masennustila• F32.2 Vaikea‐asteinen masennustila ilman psykoottisia

oireita

• F32.3 Vaikea‐asteinen psykoottinen masennustila• F32.8 Muu määritetty masennustila• F32.9 Määrittämätön masennustila

F33 Toistuva masennus• F33.0 Toistuvan masennuksen lievä

masennusjakso• F33.1 Toistuvan masennuksen keskivaikea

masennusjakso

• F33.2 Toistuvan masennuksen vaikea masennusjakso

ilman psykoottisia oireita

• F33.3 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen

masennusjakso

• F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe• F33.8 Muu määritetty toistuva masennus• F33.9 Määrittämätön toistuva masennusF34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt• F34.0 Mielialan aaltoiluhäiriö• F34.1 Pitkäaikainen masennus• F34.8 Muu määritetty pitkäaikainen mielialahäiriö• F34.9 Määrittämätön pitkäaikainen mielialahäiriöF38 Muut mielialahäiriöt• F38.0 Muut yksittäiset mielialahäiriöt• F38.8 Muu määritetty mielialahäiriöF39 Määrittämätön mielialahäiriö

Inhimillisten ongelmien toiminnallinen luokittelu (prof. Markku Ojanen)

• 1. Käyttäytymis‐

tai toimintaongelmina (käyttäytymishäiriöinä), jolloin kysymys on tilanteeseen

sopimattomista tai puutteellisesti hallituista toiminnoista. 2. Emotionaalisina ongelmina (tunnehäiriöinä), jolloin

kyseessä

on normaalien tunteiden korostuminen tai vähentyminen tai tilanteeseen sopimattomien tunteiden

ilmaiseminen. 3. Minään eli itsensä

tiedostamiseen liittyvinä

tietoisuuden

tason ongelmina

(minähäiriöinä), joilla tarkoitetaan ihmisen kielteisiä

tai poikkeavia tulkintoja omasta minästään.

4. Tarkoituksen kokemisen ongelmina, jotka tarkoittavat ihmisen epätietoisuutta siitä, mikä

on hänen oman elämänsä

ja/tai koko elämän tarkoitus tai mielekkyys.


Psykoterapia• Tutkitusti tehokas auttamiskeino• Hankala saatavuus• Irti erikoissairaanhoidosta• Irti tutkintojärjestelmästä• Tekniikoista riippumattomat yleiset

psykoterapeuttiset vaikutukset• Inhimillinen vuorovaikutus

Kokemusasiantuntija Kauko Lindfors: ”Se

logiikka, jolla psykoterapiaan haetaan

on täysin sumea”


Kysymyksiä

(filosofinen näkökulma)

• Mikä

on sairas, kun mieli on sairas?

• Oireet sinänsä

vai niiden seuraukset, vaiko syyt?

• Psykiatria ja lääketiede?• Lääkehoidon ylikorostuminen?• Ihmisen elämä

ja arjessa selviytyminen?

• Laaja yhteistyö?


Yhteenveto:

• Hoitojärjestelmä

on hajanainen

• Diagnoosit epätarkkoja (Kela ja byrokratia)• Lääketieteen merkityksen ylikorostuminen• Arkielämä

ratkaisee, ei oireet itsessään

• Psykoterapiaan pääsy vaikeaa• Oma‐apu nousee esiin


• Sairaalahoidon väheneminen pakottaa etsimään selviytymisen keinoja ”tavallisten”

ihmisten yhteiskunnassa elämiseen• Tarvitaan tarinoita ja esimerkkejä

sairauden

kanssa elämisestä

kuntoutumisen tueksi

• Tarinatyyppejä

(Frank): ‐ennalleen

palautumisen tarina

‐kaaostarina ‐etsinnän tarina

Kouluttaja ja kokemustieto

• Kokemuksia Kaveri‐projektista• Vertaisryhmän ohjauksen sosiaalipsykologinen

malli• ”Virallisen”

teorian puute

• Vallankäytön ongelmallisuus• Ihmissuhteiden ongelmallisuus• Moniäänisyys, positiivisuus • Terapeuttiset vaikutukset• Psykoedukatiivisuus


Kokemuskouluttajia mukaan tutkintotavoitteisiin ryhmiin (Psyk.eat)

• (Opiskelijoita kuntoutujien tukihenkilöiksi)• Antoisaa kaikille osapuolille• Huomioitava myös tutkintotavoitteisesti

opiskelevien tarpeet ryhmänä• Parhaimmillaan kouluttajan huippuhetkiä!


Eri teemojen opiskelua kokemuskouluttajuuden tueksi:

• Psyykkiset häiriöt ja sairaudet• Ihmisen psyykkinen kehitys ja elämänkaari• Pedagogiset perusvalmiudet, aineistojen muokkaus• Psykoterapioiden perusteet• Keskusteluryhmät, tunteet, kirjallisuus• Kirjoittaminen, esiintymistaidot, mediataidot

Kokemustiedon luonne ‐erilaiset ”tiedonintressit”KOKEMUSTIETO OHJAUS TERAPIA

Subjektiivisuus Yhteistyö Asiantuntija‐

painotteisuus

Arkiset käsitteet,

”karheus”Kulttuuriset keinot Tieteellisyys

Ymmärrys, uudelleen

tulkitseminenOppiminen Parantaminen

Toimintakyky,

voimavaratNormaali

käyttäytyminenHäiriökäyttäytymine

n

Kokemustiedon merkitys kuntoutujalle

• Voimavarakeskeinen ote omaan elämään• Kokijasta toimijaksi• Vahva yhteisöllisyys• Kärsijästä

oman elämänsä

sankariksi

• Palaute yleensä

kannustavaa• Itseymmärryksen lisääntyminen• Näkökulmaa ja etäisyyttä

omiin oireisiin

• Psykokonstruktiivisuus: oman tarinan uudelleen kirjoittaminen ja kokeminen

Omakohtaisia kokemuksia

• Rohkeus kohdata ihmisiä

epämuodollisesti

• Harjaannusta tasavertaiseen vuorovaikutukseen

• Sisällöllisen asiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen

• Esimerkkien päivittyminen• Muistelusta eturintamaan• Uusia kontakteja ja mahdollisuuksia

Seuraava askel

• Tarvitaanko sitä?• Kokemustiedon ammatillistuminen?• Alan tutkinto, vrt päihdetyön at?• Roolin vangiksi jääminen?• Kehittyneet ammattilaisen ja

kokemusasiantuntijan yhteistyön muodot?

Kokemuksesta oppia�– vertaisuudesta voimaa -seminaari�Kokemustieto voi olla…Kokemustieto ja mielenterveyslaki�1§Kokemustiedon esiinnousuVirstanpylväitä PirkanmaallaPsykososiaalisen kuntoutumisen malli�(vrt. Sopimusvuoren portaat)Kokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuMielialahäiriöt, ICD-10Inhimillisten ongelmien toiminnallinen luokittelu (prof. Markku Ojanen)Kokemustiedon esiinnousu Kokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKouluttaja ja kokemustietoKouluttaja ja kokemustietoKouluttaja ja kokemustietoKokemustiedon luonne�-erilaiset ”tiedonintressit”Kokemustiedon merkitys kuntoutujalle�Omakohtaisia kokemuksiaSeuraava askel

kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari · • f32.9 määrittämätön masennustila....

Documents