Kohti uusia tuuliaKailaan päiväkodin

ympäristökasvatussuunnitelma

Sisältö

On aika

1. Johdanto

2. Kailaan päiväkoti

3. Kailaan päiväkodin arvopohja

4. Mitä on ympäristökasvatus

5. Ympäristökasvatuksen teoreettinen pohja

6. Tavoitteet ja kohderyhmät

7. Mitä teemme käytännössä

8. Arviointi

9. Kestävän kehityksen vuosikello

Materiaaleja ja linkkejä

Lähteet

On aika

Tänään on juuri oikea aika

tehdä sellainen taika,

että jokainen meistä

asiaan tarttuu,

jotta viisaus kaikissa karttuu.

Pienetkin asiat rakentaa

tulevaa parempaa maailmaa.

Siis kierrätä, säästä ja varjele,

vaaroilta, uhkilta suojele.

Valitse viisaasti, harkitse,

opeta, auta ja palkitse.

Meillä on avaimet tulevaan

lastemme arvoiseen maailmaan.

25.9.2018

Jaanainkeri

1. Johdanto

Ympäristö on kaikkea, mikä ympäröi meitä. Tarvitsemme elääksemme puhdasta ilmaa, elinvoimaista luontoa ja sen erilaisia ekosysteemejä. Ympäristöä on myös kaikki, mitä ihminen on rakentanut, luomamme kulttuuri, toiset ihmiset ja suhteemme heihin.

Ihmisen suhde ympäristöön rakentuu jo varhaislapsuudessa. Arvot, asenteet ja toimintatavat omaksutaan toimimalla oman yhteisön mallin mukaan. Jo lapsena voi oppia myös sen asenteen, että meistä jokaisen teoilla on merkitystä ja jokaisen panosta tarvitaan.

Kestävä kehitys on aina kulkenut mukana varhaiskasvatuksen arjessa, mutta uudet varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat ja muuttuva maailma velvoittavat meitä tekemään entistä tavoitteellisempaa työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Meillä on suuri vastuu, mutta myös etuoikeus vaikuttaa.

Kailaan päiväkodin voi kuvitella laivaksi, joka seilaa kohti horisonttia, kyydissään tulevaisuuden maan asukkaat. Tavoittelemme maailmaa, jossa on hyvä elää ja hengittää. Suunnan on oltava selvillä, eikä ison laivan kurssi käänny ihan hetkessä. Tarvitsemme koko miehistön yhteistä ponnistelua, että onnistumme löytämään oikean suunnan.

Uudet tuulet tarkoittavat Kailaan päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelmassa meidän omaa taloamme, joka on uuden Kailas-talon myötä seilaamassa taas uusille vesille, mutta myös laajemmin maapallon tilaa, joka haastaa meitä kaikkia etsimään uudenlaisia toimintatapoja. Siis avoimin mielin kohti uusia seikkailuja!

2. Kailaan päiväkoti

Tämä suunnitelman tarkoituksena on määritellä Kailaan päiväkodin ympäristökasvatustoimintaa, sitä ohjaavia arvoja, teorioita ja käytännön toteutusta.

• Kailaan päiväkoti on Heinolan kaupungin alaisuudessa toimiva varhaiskasvatusyksikkö. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Kailaan koulu. Yhdessä nämä yksiköt muodostavat Kailas-talon.

• Kailaan päiväkodissa on kahdeksan lapsiryhmää, joista kaksi tai kolme on lasten määrästä riippuen esikouluryhmiä. Esikoululaisilla ja ekaluokkalaisilla on yhteistä alkuluokkatoimintaa.

• Nykyinen talo tullaan purkamaan ja uusi Kailas-talo on suunnitteilla. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2022.

Kailaan päiväkodin toimintaa määrittävät varhaiskasvatuslaki sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat. Olemme osa Heinolan kaupunkia, joten me toteutamme omalta osaltamme kaupungin

• toiminta-ajatusta: ”Rakennamme yhdessä hyvinvoivan Heinolan tulevaisuuden”

• visiota 2030: ”Hyvä kasvaa Heinolassa”

• slogania ”Pieni kaupunki, iso elämä”

Heinolan kaupungilla on kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 2017-2021 ja Kailaan päiväkodille on laadittu oma kestävän kehityksen ohjelma 2019.

Ympäristökasvatustoiminta linkittyy osaksi Kailaan päiväkodin toiminta-ajatusta, jonka mukaan ”Lapsi saa kasvaa ja oppia turvallisesti ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kasvatustyössä korostuvat leikki, toimimalla oppiminen, luovuus ja oman ajattelun kehittyminen. Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu avoimuuteen ja luottamukseen.”

Kailas-talossa lapsi on yhteinen

sydämen asia.

3. Kailaan päiväkodin arvopohja

o ”Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen.”

o ”Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein”

o ”Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan.” (Vasu 2016:19)

Perheiden arvot

Myös perheiden arvomaailmaa kartoitettiin kyselyn avulla tammikuussa 2019. Vastauksissa korostui erityisesti toisten ihmisten huomioiminen ja kunnioittaminen. Vanhemmat toivovat lastensa oppivan tulemaan toimeen ja tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Ketään ei saa kiusata, vaan erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan suvaitsevaisesti. Myös terveen itsetunnon kehittymistä pidettiin tärkeänä.

Muita perheille tärkeitä arvoja olivat turvallisuus, rehellisyys, terveellisten ja liikunnallisten elämäntapojen omaksuminen, empaattisuus ja hyvien tapojen oppiminen.Lapseen toivottiin suhtauduttavan kannustavasti ja myönteisesti, hänen yksilöllisyyttään, osallisuuttaan ja omatoimisuuttaan tukien.

Kailaan päiväkodin toimintaa ohjaavat Heinolan kaupungin arvot:

• Välittäminen, yhteisöllisyys, rohkeus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus.

Päiväkodin henkilökunnan yhteiset arvot määriteltiin tammikuussa 2019. Nämä arvot liittyvät työhömme lasten kanssa, työyhteisössä toimimiseen ja jokaisen henkilökohtaiseen työhön.

Arvoiksemme valittiin:

• Turvallisuus

• Yhteistyö

• Avoimuus ja sen pohjana oleva luottamus

• Myönteisyys

• Tasavertaisuus, johon liittyy jokaisen ihmisen ja hänen yksilöllisyytensä kunnioitus sekä oman itsensä arvostaminen.

Lasten arvot

Mikä on tärkeää päiväkodissa/eskarissa?

Leikkiminen!

On tärkeää syödä hyvin, että kasvaa isoks

Että voi nukkua päiväkodissa, että voi saada lisää leikkimisenergiaa

Että on hyvä ruoka

Ottaa kavereita mukaan leikkiin

Että lapset leikkii yhdessä, pitää ottaa mukaan leikkiin

Säännöt on tärkeitä, niin ei riehuta

Ei satuteta toisia

Ei saa puhua rumia ja jos sanoo, pitää kertoa aikuiselle

Mennä ulos

Mitä haluaisit/ mitä on tärkeää oppia?

Venyttelyä ja jumppaamista

Lukemaan ja laskemaan

Piirtämään hienostiTasapainoilemaan

Saksilla leikkaamista, liimaamista ja värittämistä

Sählyä

Jumppaaminen, että lämpiää lihakset

KellonaikojaNauhojen solmiminen

Opetella pyytämään anteeksi

Matikkaa ja äikänkieltä

Oppia lisää koiranhoitoa

Luistelemaan paremmin

Uimaan

Ystävyys

Ohjeitten kuunteleminen

Kirjoittamaan

Ompelemaan

Tulemaan todella hyväksi kaveriksi

Kävelemään imukupeilla seinää pitkin

4. Mitä on ympäristökasvatus

Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan kasvatuksellista toimintaa,jonka tarkoitus on tukea elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat

muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi

Ympäristökasvatus eli kestävän kehityksen kasvatus pyrkii edistämään mm. kaikkea tätä!

http://ymparistokasvatus.fi/mita_ymparistokasvatus_on

Voimaantuminen:Prosessi, jossa yksilö kokee

oman roolinsa merkityksellisenä, jossa

hänen luottamuksensa omiin kykyihin kasvaa ja jonka

kautta hänen halunsa toimia lisääntyy

Kestävä elämäntapa: Pyrkimys huomioida omien

valintojen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja

kulttuuriset vaikutukset paikallisesti ja

maailmanlaajuisesti.

Ympäristöherkkyys:Kokemusten pohjalta

rakentuva tunnepitoinen, empaattinen suhde

ympäristöön Kyky havainnoida ja

huomata ympäristössä tapahtuvia muutoksia

Ympäristön tuntemus:

Luonnon lakien ja ilmiöiden tunteminen,

myös ympäristön psyykkiset, sosiaaliset ja

kulttuuriset ulottuvuudet

Ekososiaalinen sivistys:

Ymmärrys siitä, että oma hyvinvointi, oikeudet ja

velvollisuudet ovat riippuvaisia luonnosta ja

toisista ihmisistä.

Ympäristötietoisuus ja-myönteisyys:

Motivaatio, tieto ja taito tehdä ympäristön kannalta

myönteisiä valintojaja päätöksiä

Osallisuus:

Yksilön kokemus omien kykyjen riittävyydestä,

oman roolin merkityksellisyydestä ja

vastuun saamisesta omassa yhteisössä

5. Ympäristökasvatuksen teoreettinen pohja

Varhaiskasvatussuunnitelmassa viitataan Joy A. Palmerin vuonna 1998 laatimaan puumalliin, jonka mukaan vaikuttavan ympäristökasvatuksen tulisi tapahtua samanaikaisesti kolmella tasolla:

• Oppiminen ympäristössä (havainnointi, aistit, kokemukset)

• Oppiminen ympäristöstä (kartutetaan ympäristöön liittyviä tietoja)

• Toimiminen ympäristön puolesta (konkreettinen toiminta, myös arvot)

Palmerin mukaan ympäristökasvatuksen pohjana on se, että aikaisemmat elämänkokemukset, ihmisen kehitysvaihe ja aiemman tiedon taso otetaan toiminnassa huomioon.

Ympäristökasvatuksessa on tärkeää huomioida myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Kun lapsi pääsee kokemaan, näkemään ja itse osallistumaan, ympäristöstä tulee hänelle merkityksellinen ja silloin hän on myös valmis toimimaan sen puolesta. (Cantell ym. 2004:69).

o ”Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa.” (Vasu 2016:11)

o Varhaiskasvatuksen tavoitteet, arvopohja, oppimiskäsitykset ja työtavat kulkevat käsi kädessä ympäristökasvatuksen kanssa. Tavoitteellinen ympäristökasvatus tukee vasun tavoitteiden toteutumista ja vasun mukainen varhaiskasvatus taas edistää kestävää kehitystä.

o Ympäristökasvatuksen käytännön toteuttamista helpottamaan on luotu useita erilaisia teoreettisia malleja. Eri malleissa painotetaan hieman eri asioita, vaikka tavoitteet ovatkin yhteisiä.

Palmerin puumalli

Kestävän kehityksen pedagoginen malli on kehitetty alun perin ammattikorkeakoulujen käyttöön, mutta se sopii myös laajemmalle kohderyhmälle. Varhaiskasvatuksessa mallia voi ajatella sekä pedagogiikan kannalta, että koko yhteisön toiminnan kannalta. Sen perusajatuksina ovat joustavuus, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys, kokonaisvaltaisuus ja kriittisyys sekä laaja-alainen oppiminen asioita tutkimalla ja kehittämällä.

Mallin mukaan kestävän elämäntavan opetuksessa on tärkeää omaksua sekä tietoja että taitoja, kehittää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja, sekä linkittää ja tarkastella asiakokonaisuuksia toisiinsa nähden.

Asioiden kriittinen reflektointi luo pohjaa uudistuksille. On myös tärkeää ymmärtää paikallisen ja globaalin yhteys, tuntea historiaa ja muodostaa tulevaisuudesta tavoiteltava visio.

Tunteisiin vaikuttavat elämykset ja kokemukset vaikuttavat toimintamotivaatioon ja sitä kautta toiminnan muuttumiseen. (Rohweder ym. 2008:3, 98-99)

Kestävän kehityksen pedagoginen malli

Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalli

Suomalaisten ilmastokasvatuksen tutkijoiden vuonna 2017 kehittämä polkupyörämalli

tukee hyvin Kailaan päiväkodin ajatusmaailmaa ja sopii myös ympäristökasvatuksen

pohjaksi. Haasteita ja mahdollisuuksia havainnollistetaan polkupyörän osina.

• Polkupyörän rungon eli perustan oppimiselle muodostavat arvot, identiteetti ja

maailmankuva.

• Tietoja, systeemistä ymmärrystä ja ajattelun taitoja kuvaavat polkupyörän renkaat.

• Satula kuvaa tarvittavaa osallisuutta ja motivaatiota.

• Polkimet kuvaavat ympäristötoimintaa ja uudenlaisia kestävämpiä toimintatapoja,

joita on harjoiteltava käytännössä, jottei ymmärrys jää asenteiden tasolle.

• Jarrut kuvaavat toiminnan esteitä, jotka estävät ilmastovastuullisen toiminnan

toteutumista.

• Lamppu kuvastaa toivon ja muiden tunteiden merkitystä oppimiselle.

• Ohjaustanko eli tulevaisuusajattelu vaikuttaa siihen, mihin suuntaan polkupyörää

ohjataan, mitä pitäisi tavoitella, miten ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa.

http://ymparistokasvatus.fi/polkupyoramalli-ilmastokasvatuksen-tueksi/

6. Kohderyhmät ja tavoitteet

Me emme tiedä, millaisessa maailmassa lapsemme tulevat elämään, joten meidän tehtävämme on antaa heille eväitä selviytyä myös muuttuvissa olosuhteissa. Tavoiteltavia taitoja voisivat olla esim.

- Kyky havainnoida ympäristön muutoksia

- Usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin

- Motivaatio toimia ympäristön hyväksi

- Joustavuus

- Avarakatseisuus

- Ongelmanratkaisukyky

- Kyky ajatella kriittisesti

- Kyky ottaa toiset ihmiset huomioon

- Arvojen eettisyys

YK on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet jo vuonna 1977 seuraavasti:

1. Kasvattaa selvään tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä.

2. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellaisten tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristön suojeluun ja parantamiseen.

3. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja (Cantell ym. 2004:19).

Kailaan päiväkodin ympäristökasvatuksessa tärkein kohderyhmä ovat päiväkodin eri-ikäiset lapset. Kuitenkin myös kaikki lasten lähellä olevat hyötyvät päiväkodin ympäristökasvatuksesta. Lasten vanhemmille tiedotetaan päiväkodin toiminnasta ja opetuksen sisällöistä. Heitä pyydetään myös mukaan osallistumaan yhteisen toiminnan kehittämiseen.

Lasten kanssa toimiessaan päiväkodin henkilökunta, sekä varhaiskasvatuksen puoli, että keittiö-, siivous- ja huoltohenkilökunta pääsevät miettimään omia asenteitaan ja käsityksiään ympäristökasvatuksen teemoista. Siksi me olemme myös itse kohderyhmänä.

Koko kaupunkia ajatellen Kailaan päiväkoti voi ehkä tulevaisuudessa toimia esimerkkinä tai tukena niille yksiköille, joiden kestävän kehityksen tilannetta ei vielä olla lähdetty aktiivisesti kehittämään.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yleistä hyvinvointia, välittämistä ja yhteenkuuluvaisuutta. Se tarkoittaa kasvatusta, koulutusta, terveyttä ja yhteisöllisyyttä (Parikka-Nihti & Suomela 2014:37).

Aikuiset toimivat päiväkodissa ohjaajina ja roolimalleina lapsille siinä, miten toisia ihmisiä kohdellaan. Tavoitteenamme on kaikkien ihmisten kunnioitus ja tasapuolinen kohtelu.

• Lapsille puhutaan ystävällisesti, heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kuunnellaan.

• Aikuisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on tärkeä malli lapselle ja lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin pohja. Vaalimme henkilökunnan ja vanhempien kesken ystävällisyyttä, toisten huomioimista ja hyviä tapoja.

Toimintamme perustuu erilaisuuden ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä lasten että aikuisten suhteen. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta mielipiteensä saa kertoa, kaikesta voidaan keskustella ja etsiä yhdessä kompromisseja.

Kiusaamiseen puututaan heti, ja kaikki aikuiset ovat yhteisesti vastuussa lapsista. Kailaan päiväkodille on laadittu kiusaamisen ehkäisysuunnitelma ja henkilökunta on koulutettu käyttämään kiistatilanteissa Mini-versoa, jossa syyllisten sijaan on olennaista löytää yhdessä lasten kanssa ratkaisuja ja uusia toimintatapoja.

Koko toimintamme perustuu positiiviseen pedagogiikkaan ja ratkaisukeskeisyyteen:

• Huomioimme onnistumiset, keskitymme vahvuuksiin, vahvistamme positiivisia asioita

• Etsimme lasten kanssa yhdessä käytännön ratkaisuja vaikeisiin asioihin

Kailaan päiväkodilla on aktiivisessa käytössä Huomaa hyvä -materiaalit.

• Toteutamme esim. vuosittain voimakuvat jokaisesta lapsesta

• Ajoittain myös henkilökunnan Huomaa hyvä –projekteja

Autamme lapsia tunnistamaan itsessään ja muissa erilaisia tunteita ja kertomaan omista tunteistaan.

• Eläinlasten elämää -materiaalin avulla harjoitellaan erilaisia mielenterveystaitoja, toisen huomioonottamista, yhdessä tekemistä, auttamista ym.

Oikeiden eläinvieraiden avulla voidaan harjoitella hoivaamista ja empaattista suhtautumista toiseen elävään olentoon. Eläimiin tutustuminen tukee myös muita ympäristökasvatuksen osa-alueita.

7. Mitä teemme käytännössä

Kailaan päiväkodin pedagogiikassa korostuu ohjaava opetustapa, jossa kannustetaan lasta omaan ajatteluun ja vältetään valmiiden vastauksien antamista. Oikeita vastauksia tärkeämpää on löytää perusteluja asioille.

• Koko henkilökunta on koulutettu käyttämään Bright start -opetusohjelmaa.

Laaja-alaista oppimista tukevat pitemmät projektit, joiden aiheet valitaan lapsiryhmän ideoiden, mielenkiinnon kohteiden tai tarpeiden mukaan, 1-2/vuosi.

• Projekteista tehdään seinälle vähitellen täydentyvä suunnitelma, josta vanhemmat voivat tutustua projektien etenemiseen.

Lapsia kannustetaan ja autetaan etsimään tietoa kirjoista, sähköisistä viestimistä ja esim. tiedekasvatuksen keinoin.

Pienryhmätoiminta mahdollistaa yksilöllisemmän lapsen kohtaamisen, ryhmäytymisen sekä leikki- ja oppimisrauhan. Lapsille annetaan mahdollisuuksia toimia erilaisissa pienryhmissä.

Huolehditaan monipuolisesta, terveellisestä oppimisympäristöstä sisällä ja ulkona.

• Mahdollisuus liikkumiseen, leikkimiseen ja tutkimiseen

• Lapset saavat muokata oppimisympäristöä, aikuisten tehtävänä on avartaa omaa ajatteluaan totutuista tavoista ja säännöistä

• Pidämme mielessä sen, että aikuisen tehtävä on olla mahdollistaja, eikä este monipuolisten oppimisympäristöjen toteutumisessa

Päivittäinen riittävä ja omaehtoinen liikkuminen mahdollistetaan• Liikuntavälineet ovat lasten ulottuvilla• Lasten annetaan harjoitella uusia taitoja, sääntöjä mietitään taitojen mukaan• Monipuoliset liikkumisvälineet ja –ympäristöt• Aikuisten ohjaus ja innostaminen liikkumiseen

Turvallisuusasiat pidetään ajan tasalla: vuosittain turvallisuuskävelyt, turvallisuuskansion päivittäminen, pelastusharjoitukset, viikoittaisilla retkillä harjoitellaan liikennesääntöjä

Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistetään• Säännölliset lasten kokoukset ja

osallistuminen ympäristötiimiin• Postiviikko/kummiryhmät päiväkodin

sisällä• Tiedotus vanhemmille päiväkodin

asioista, osallisuuden puu, vanhempaintiimi

• Toiminnalliset illat perheille syksyisin ja keväisin, muut juhlat

• Tyhy-toiminta henkilökunnalle• Yhteinen kestävän kehityksen

vuositeema ja siihen liittyvät tapahtumat

Kulttuurinen kestävyys

”Kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee luovuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämistä kulttuurien sisällä ja niiden kesken” (Parikka-Nihti & Suomela, 2014:40).

Suomalainen kulttuuri

• Vaalimme suomalaista kulttuuria ja tutustutamme lapsia heidän kulttuurisiin juuriinsa

• Kalenteriin merkittyjä juhlapäiviä seurataan ja vietetään yhdessä, niiden taustoista ja viettotavoista kerrotaan

Esim. kirkkopyhät, Jean Sibeliuksen päivä, Runebergin päivä, Kalevalan päivä

• Vanha ja uusi suomalainen musiikki

Esim. kansanlaulut, suomalaiset säveltäjät, vanhat ja uudet lastenlaulut

• Taide ja kädentaidot, erilaiset tekniikat

• Historia: vanhat tavat, esineet, sota-aika, perinneleikit, ruokakulttuuri

Vanhojen tavaroiden näyttely päiväkodilla, museovierailut, vierailu sankarihautausmaalla

Isovanhempia kutsutaan vierailemaan päiväkodilla

• Suomen kieli ja suomalainen kirjallisuus, tarinat, runot ja lorut kuuluvat jokaiseen päivään

• Suomalaiset vähemmistöt ja heidän kulttuureihinsa tutustuminen

• Paikalliset erityispiirteet: päiväkodille hankitaan retkiä varten materiaalipaketti, jossa on käsinuket & tietoa Heinolan historiallisista kohteista

Kulttuurinen moninaisuus

• Tiedostamme, että monikulttuurisuus on pysyvä osa myös meidän yhteisöämme

• Muut kulttuurit nähdään rikastavana mahdollisuutena oman kulttuurimme rinnalla

• Ohjaamme lapsia suhtautumaan uteliaasti, avoimesti ja suvaitsevaisesti muihin kulttuureihin

• Hyväksymme ihmisten erilaisuuden ulkonäön, uskonnon, tapojen tai kielten suhteen

Silti olemme kaikki yhtä arvokkaita

Yhteinen maapallomme

• Maapallon tutkiminen: maat, meret, maanosat, avaruus

• Erilaisiin kulttuureihin tutustuminen, esim. musiikin, kielten, tarinoiden ja ruokien kautta

• Pyydämme lapsia esittelemään lomamatkojen valokuvia, matkamuistoja ym.

• Kutsumme muista kulttuureista tulleiden lasten vanhempia ja isovanhempia vierailuille kertomaan heidän kulttuuristaan

• Eri maista tulleiden opiskelijoiden hyödyntäminen, esim. heidän kulttuuriinsa kuuluvia leikkejä, eri kielisiä loruja

• Leivotaan ja maistellaan toisen kulttuurin makuja

• Laulut, lorut ja laskemiset eri kielillä (Twinkle twinkle little star…)

Erilaisten mediaympäristöjen ja mediakulttuurin kasvava merkitys

• Tutustutaan erilaisiin medioihin ja käytetään niitä yhdessä lasten kanssa

• Harjoitellaan sähköisen median turvallista käyttöä

• Hyödynnetään mediakulttuuria monipuolisesti

• Etsitään tietoa, esim. luonto, eri maat, kulttuurit

Ympäröivään yhteiskuntaan liittyminen (lähiympäristö, kotikunta)

• Teemme retkiä monipuolisesti erilaisiin kohteisiin: luontokohteisiin, rakennettuihin ympäristöihin ja kulttuurikohteisiin

• Säännöllinen yhteistyö: seurakunta, kirjasto, liikuntatoimi, urheiluseurat, musiikkiopisto

Tapahtumiin osallistuminen pitkin vuotta

• Konsertit, teatterit, kirjaston tapahtumat, liikunnalliset tapahtumat, kirkkotilaisuudet

• Oman päiväkodin tapahtumat (liikuntatapahtumat, joulu- ja kevättapahtumat, kevätnäyttelyt, yhteiset musiikkituokiot, Tilhen tuvan joulunäytelmä….)

Luonnonperintöön tutustuminen, erilaiset luontokohteet

Retkikohteita:

Liikunta- ”Kymiksen” kenttä- Urheilukenttä- Jäähalli- Ravirata- Leikkipuistot- Lähimetsät

Yhteisöllisyys- Oman talon tilat, keittiö- Vanhainkodit- Muut päiväkodit- Lasten omat kodit- Hautausmaa- Tori

Kulttuuri- Kirjasto- Kirkko- Museot- Kivalterin talo- Dorkin puisto (Vesa Väänäsen

Ite-taidetta) - Paimenkallio

Luonto- Alenin mäki ja metsä- Raviradan/latumajan maasto- Mansikkapolun metsikkö- Lintutarha- Rainion muurahaispesät- Maatilat- Laavut

Ekologinen kestävyys

Ekologiseen kestävyyteen kasvattaminen alkaa lapsen luontosuhteen lujittamisesta ja ympäristöherkkyyden tukemisesta.

Lapsen kysymysten ja ihmettelyn aiheiden äärelle pysähdytään ja niistä etsitään yhdessä tietoa

Lapsia ohjataan huomaamaan ja tunnistamaan erilaisia luonnon ilmiöitä ja luonnossa esiintyviä lajeja

Tutustutaan vuoden kiertoon ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin

Luonnosta kerätään materiaaleja ja niitä hyödynnetään askarteluissa

Käytetään kestoastioita, roskia ei jätetä luontoon

Isompia projekteja liitetään luontoon (esim. vesistötutkimus)

Retkillä lapsi pääsee tuntemaan, näkemään ja kokemaan, saa aistielämyksiä ja oppii toiminnallisesti monen eri kanavan kautta.

• Tavoitteenamme on, että jokainen ryhmä retkeilisi viikoittain – vaihtelevasti luonto- ja kulttuurikohteissa.

• Metsäretkillä harjoitellaan, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan luontoa kunnioittaen.

Metsän temppuratoja

Syksyn satoa, marjojen poimintaa

Roskienkeräysretket (pyydetään kotoa etukäteen työhanskat mukaan)

Maatumiskokeen hautaaminen syksyllä

metsään ja keväällä sen esiin kaivaminen

Retkillä voi olla

erilaisia teemoja:

Pedagogiikkaa luonnossa: esim. värit, toiminnallista matematiikkaa

Bongausta- Eri vuodenajat- Linnut, eläinten jäljet- kuvien mukaan esim.

eri lajeja, liikennemerkkejä, sääilmiöitä (kuvat Papunetistä)

Luontotaidetta

Majaleikki ja leikkipaikasta huolehtiminen

Eläinten ruokkiminen (siemenet, hedelmät, rusinat)

Kaikessa arjessa pyritään huomioimaan ekologisuus

Lajitellaan ja kierrätetään jätteet

Ryhmätiloissa lajitellaan:

• Lasten kanssa harjoitellaan jätteiden lajittelua päivittäisen toiminnan ohessa

• Jätejuna kiertää kerran kuussa keräämässä pahvit ja paperit, kuljettajina lapset (vuorot sovitaan syksyn alussa)

• Paristot viedään alakertaan ja sieltä keräyspisteeseen

• Hyödynnetään askarteluissa lahjoitettuja ja päiväkodilta löytyviä kierrätysmateriaaleja, sekä luonnonmateriaaleja

Ruokakasvatus

• Sapere-ruokakasvatusmetodi aktiivisesti käytössä

• Syksyisin kerätään marjoja, keväisin kasvatetaan sisällä yrttejä

• Aterioilla opetellaan ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä

• Biojätteet ja muut roskat lajitellaan huolellisesti

• Aikuiset ohjaavat lapsia omaan ajatteluun

Pesuaineet ovat joutsenmerkittyjä

Pyritään pesemään täysiä tiski- ja pyykkikoneellisia

Päiväkodilla on vanhoista lakanoista ommeltuja kierrätyskäsipyyhkeitä, joita pestään ja ripustetaan yhdessä lasten kanssa

Lasten kanssa keskustellaan myös isoista asioista, ikätasoon sopivasti, ratkaisukeskeisesti ja varoen aiheuttamasta ahdistusta

• Köyhyys ja ihmisten eriarvoisuus maailmassa

• llmastonmuutos, saastuminen, mikromuovit, lajikato

• Luonnonkatastrofit, sodat

• Miten lapsikin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa asioihin

Sekajäte Energiajäte Paperi Kartonki

Taloudellinen kestävyys

Huoltaminen ja korjaaminen• Kiinteistöstä kannetaan vastuuta, korjauksen tarpeesta ilmoitetaan heti• Korjataan vialliset välineet aina, kun se on mahdollista• Säästetään sähköä; sammutetaan tarpeettomat valot ja laitteet

Lapset otetaan mukaan huolehtimaan omalta osaltaan ympäristöstä• Pidetään huolta leluista ja kirjoista, ohjataan lapset käsittelemään tavaroita

varovaisesti• Yhteisiä siivouspäiviä, jolloin siivotaan ja pestään yhteisiä tiloja, myös piha ja

ulkovarastot• Ohjataan lapsia käyttämään materiaaleja taloudellisesti • Valvotaan veden, saippuan ja käsipaperin kulutusta ja ohjataan myös lapset itse

säätelemään toimintaansa• Kannustetaan kierrätyspyyhkeiden käyttöön

Suunnitelmallisuus hankinnoissa: hankitaan vain tarpeellista ja pitkäikäistä!

Lelujen, pelien ja materiaalien kierrättäminen ryhmien välillä• Ryhmien välinen Whatsapp-kysely, jos tarvitsee jotain

Kierrätysmateriaaleja käytetään aina kun mahdollista• Lahjoituspaperit hyödynnetään piirustuspapereina• Jämäpaperit muistilapuiksi tai pieniksi piirustuspapereiksi• Askarteluissa pyritään käyttämään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja

Tulostetaan vain välttämättömät• Tulostimen asetukset ovat mustavalkoiset ja kaksipuoleiset• Pyritään tulostamaan pienikokoisina• Hyödynnetään tulostamisen sijaan sähköisiä viestimiä, esim. tabletilta voi

näyttää kuvia ja videoita

Järkevät laminointikäytännöt – laminoidaan vain tarpeeseen!

Kenkäpussien käytön minimointi – tarjotaan vaihtoehdoksi kenkien riisumista • Huolehditaan, että eteisissä on istuimia kenkien riisumisen helpottamiseksi

Oman lelun päiviä voi viettää myös erilaisilla kestävää kehitystä tukevilla teemoilla:• Kierrätyslelu (kierrätetty, toiselta saatu tai kirpputorilta ostettu)• Urheiluväline• Puinen lelu• Peli tai kirja• Pehmolelu (hoivaaminen, pehmoeläinsairaala…)

Taloudellinen ja ekologinen kestävyys liittyvät läheisesti toisiinsa. Tavoitteena on tuhlaamisen kulttuurin vähentäminen.

8. Arviointi

Ympäristökasvatustoiminnan toteutuksessa ja arvioinnissa käytetään apuna kestävän kehityksen vuosikelloa. Jokainen ryhmä voi toteuttaa siitä itselleen sopivia osia ja samalla seurata ympäristökasvatuksen toteutumista.

Kestävän kehityksen ohjelma vie omalta osaltaan asioita eteenpäin. Siihen liittyvä kestävän kehityksen loppukartoitus tehdään vuoden 2019 lopussa.

Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa kehityskeskusteluissa ja ryhmän toimintaa arvioidessaan.

Vanhempien ajatuksia kuullaan vasu-keskusteluissa, lisäksi kyselyt ja osallisuuden puut tuovat vanhempien toiveita ja arviointia esiin.

Ympäristötiimi kokoontuu kerran kuukaudessa ja arvioi säännöllisesti kestävän kehityksen toimintaa.

Vuosittain valittava yhteinen kestävän kehityksen teema tuo aiheita tarkemmin arvioitaviksi.

MaaliskuuMaailman luontopäivä 3.3.

Yrttien kasvatusPerinneleikit, vanhat esineet

KierrätyslelupäiväKevätpäiväntasaus

Maailman metsäpäivä 21.3. Maailman vesipäivä 22.3

Earth hour maaliskuun viimeisenä lauantaina

HeinäkuuKesäleikitVesileikitRetkeilyMarjat

Kesän sato

HelmikuuLumi- ja jäätaide

Heinolan jääfestivaalitLainan päivä 8.2.

112-päivä, nallesairaalaYstävänpäivä

LaskiainenKalevalan päivä

Sanomalehtiviikko

JoulukuuLintujen talviruokinta

Jouluaiheinen metsäretkiLeivonta

Aineettomat lahjatItsenäisyyspäivä

TalvipäivänseisausJoulujuhla/jouluinen ilta perheille

MarraskuuPostiviikko, postiparit

PyhäinpäiväLasten oikeuksien viikko ja päivä 20.11.

IsänpäiväLuonnon valmistautuminen talveen

Eläinten talvipesät

LokakuuKeittiövierailut

Kasvikset, juureksetPerheiden ilta (vuositeeman aihe)

Eläinten viikko/päivä 4.10.Energiansäästöviikko 41

Syksyn merkit, ruska

TammikuuVoimakuvat, vahvuudet, Huomaa hyvä!

Hedelmät talvellaHyvät tavatTalviretkeily

Eläinten talvi, eläinten jäljetLumitutkimukset, veden olomuodotPihabongaus tammikuun viimeisenä

viikonloppuna

9. Kestävän kehityksen vuosikello

ElokuuTutustumisilta uusille perheilleTutustumisleikit, minä ja muut

Marjametsäretki, ötökätYhteiset säännöt, hyvät tavat

Vuositeeman suunnitelmaJätejunan aikataulu

Ympäristötiimin nimeäminenLasten turvallisuuskävelySuomen luonnon päivä

SyyskuuMarjat, sienet

Sadonkorjuu, viljatMaatumiskokeen hautaaminen

Ympäristöviikko/Liikkujan viikko/Liikenneturvallisuusviikko

Päiväkodin piha-alue ja lähiympäristö (suunnistus, seikkailu, aarteenetsintä)

Ryhmähengen luominen

KesäkuuVuositeeman suunnitteluKeke-ohjelman tarkistus

Ohjatut pihaleikitKasvien tunnistaminen

Maailman ympäristöpäivä 5.6.Maailman merien päivä 8.6

HuhtikuuRoskienkeräysretki

Pihan siivoustalkootPihaleikit

Kevätretket, kevään edistyminenKevätseuranta (www.luontoliitto.fi)

Liikunnallinen tapahtuma perheille (vuositeeman mukaan)

Pääsiäinen

ToukokuuÄitienpäivä

4.5. kirjasairaalaKevätnäyttely

Suomen lasten lintuviikko (www.birdlife.fi)

Suomen lasten metsäretkipäiväÖtökkätutkimukset metsässä

Maatumiskokeen tarkistusEskarien ja viskarien yhteinen päivä

ArviointiUuden vuositeeman valinta/äänestys

Materiaaleja ja linkkejä

• https://www.feesuomi.fi/ • Ympäristökasvatusjärjestö Suomessa, koordinoi mm. Vihreä lippu ja

Green Key –ohjelmia ja Ulkoluokkapäivää, julkaisee Ympäristökasvatus-lehteä

• http://ymparistokasvatus.fi/• Ympäristökasvatus-verkkolehti, ajankohtaista tietoa

ympäristökasvatuksesta

• https://mappa.fi/fi/etusivu• Ulkona oppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan

materiaalipankki. Paljon käytännön vinkkejä kasvatus- ja opetustyöhön

• http://ulkoluokka.fi/• Käytännön vinkkejä ulkona opettamiseen, materiaalia opetukseen,

esim. tulostettavat lajikortit

• http://www.yhteinenkasitys.fi/• Ympäristökasvatuksen käsitteitä, käytäntöjä ja linkkejä

• Cantell, Hannele (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja, PS-kustannus, Juva 2004

• Opetushallitus: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016

• Parikka-Nihti, Mari & Suomela, Liisa: Iloa ja ihmettelyä – Ympäristökasvatus varhaislapsuudessa, PS-kustannus 2014

• Rohweder, Liisa & Virtanen, Anne (toim.): Kohti kestävää kehitystä, Pedagoginen lähestymistapa Opetusministeriön julkaisuja 2008:3

• Ympäristökasvatus – verkkolehti (viitattu 15.1.2019):

• http://ymparistokasvatus.fi/polkupyoramalli-ilmastokasvatuksen-tueksi/

• http://ymparistokasvatus.fi/mita_ymparistokasvatus_on/

Kuvitus:

• Hilkka 5 v. (harakat)

• Selma 5 v. (tonttu ja karhun talviuni)

• Eeli 7 v. (mustekala)

• Tomas 6 v. (majakkasaari)

• Kaisla 4 v. (siili)

• Tuulihaukan tuvan lapset 2018 (tussipiirrokset)

• Anni Pänkäläinen (kansikuva ja Kailas-laiva)

Runo: Jaana Vesikko

Suunnitelman laadinta: Kailaan päiväkoti/Riitta Pänkäläinen 2019

Lähteet