työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2018 tem...

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2018 TEM Toimialapalvelu • Syksy 2018

ToimialaraportitJuomien Suomi

www.temtoimialapalvelu.fi

Juomien Suomi – toimialaraportti juoma-alasta

TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Toimialaraportti Leena Hyrylä 41/2018

Julkaisusarjan nimi ja tunnus

Käyntiosoite

Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 029 506 0000 Telekopio (09) 1606 3666 Toimialaraportti 41/2018

Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkaisuaika

27.11.2018

Toimeksiantaja(t)

Työ- ja elinkeinoministeriö

Toimielimen asettamispäivä

Julkaisun nimi

Toimialaraportit - Juomien Suomi

Tiivistelmä Elintarviketeollisuus koostuu kahdesta päätoimialasta, jotka ovat elintarvikkeiden valmistus ja juomien valmistus. Mo-nia erilaisia juomien valmistajia on kuitenkin muissakin elintarvikkeiden valmistuksen alatoimialoissa ja muillakin toi-mialoilla. Perinteikäs juomateollisuus valmistaa nykyisin hyvin monenlaisia juomia arkeen ja juhlaan. Alan toimin-taympäristö on kireän kilpailutilanteen lisäksi voimakkaasti säädelty. Kasvua elintarvikeala hakee viennistä. Juomien viennissä monet tuotteet ovat kuluttajamarkkinoille suunnattuja. Alkoholijuomat ovat merkittävin elintarvikeviennin tuoteryhmä. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2017 oli 10,8 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Elintarviketeollisuudessa työskentelee 38 000 henkilöä lähes 1 800 yrityksessä eri puolella maatamme. Yritysten määrä on kasvussa, ja juomien valmistuksessa on aloittanut eniten uusia yrityksiä. Juomia päätoimialanaan vuonna 2017 valmisti 140 yritystä. Toimialan liikevaihto oli 1,3 miljardia euroa. Alan monialaisuudesta ja -muotoisuudesta johtuen erilaisia juotavia tuotetaan kuitenkin yli 200 yrityksessä. Henkilöstömäärä on kasvussa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa. Kulutusta ohjaavat monet arvot ja trendit. Esimerkiksi erilaisten kasvisperäisten juomatuotteiden kysyntä on voimak-kaassa nousussa meillä ja maailmalla. Maun ja kotimaisuuden ohella arvostetaan yhä enemmän vastuullisuutta, elä-myksellisyyttä, käsityöllisyyttä ja laatua. Tämä näkyy myös lisääntyneenä erikois- ja kausituotteiden tarjontana. Pit-kään valmisteltu alkoholilain uudistus on vauhdittanut uusien juomia valmistavien yritysten perustamista ja rikastutta-nut tuotetarjontaa. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskussa, ja suuntaus on kohti miedompia sekä al-koholittomia tuotteita. Juomien valmistuksessa on monia kasvunälkäisiä yrityksiä. Investoinnit ja tuotetarjonnan kehittäminen ovat olleet elintarvikealalla, kuten myös juomien valmistuksessa, eniten käytetyt uusiutumistoimet syksyn pk-yritysbarometrin mukaan. Uusitumista on haettu myös uusille markkinoille suuntautumisesta, henkilöstön rekrytoinneista ja koulutuk-sesta. Kehittämistarpeissa korostuvat myynti ja markkinointi. Suomalaisen elintarviketeollisuuden rikkaus on sen monimuotoisuus: suuret yritykset vastaavat toimialojensa volyy-mistä ja pienet yritykset lisäävät valikoimien monimuotoisuutta. Kotimaisilla juomilla on vankka asema suomalaisten ruoka- ja juomakulttuurissa myös tulevaisuudessa. Arktisuus, luontomme puhtaus, tarinat ja osaaminen kiinnostavat myös kansainvälisiä kuluttajia maailmalla. TEM:n yhdyshenkilö: Innovaatiot ja yritysrahoitus/Toimialapalvelu/Katri Lehtonen, [email protected], 029 506 4926 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Leena Hyrylä, [email protected], puh 029 502 9047

Asiasanat Juomien valmistus, juoma-ala, elintarviketeollisuus, alkoholittomien juomien valmistus, alkoholia sisältävien juomien valmistus ISSN Verkkojulkaisu 1797-3562

ISBN Verkkojulkaisu 978-952-327-354-2

Kokonaissivumäärä 106

Kieli Suomi

Hinta -

Julkaisija

Työ- ja elinkeinoministeriö Kustantaja

mailto:[email protected]


Publikationsseriens namn och kod

Besöksadress

Postadress Arbets- och näringsministeriets publikationer Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS

PB 32 00023 STATSRÅDET

Telefon 029 506 0000 Telefax (09) 1606 3666 Branschrapport 41/2018

Författare Leena Hyrylä Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland

Publiceringstid

27.11.2018

Uppdragsgivare

Arbets- och näringsministeriet

Organets tillsättningsdatum

Publikation

Branschrapporter - Dryckernas Finland

Referat Livsmedelsindustrin består av två huvudbranscher, livsmedelsframställning och framställning av drycker. Det finns dock många olika tillverkare av drycker även inom andra delbranscher av livsmedelsframställningen och även inom andra branscher. Den traditionsrika dryckesindustrin framställer numera många olika slags drycker för vardag som fest. Utöver den hårda konkurrensen är branschens verksamhetsvillkor dessutom starkt reglerade. Livsmedels-branschen strävar efter tillväxt genom export. När det gäller export av drycker är många produkter riktade till konsumentmarknaden. Alkoholdrycker är den mest betydande produktgruppen inom livsmedelsexporten. År 2017 omsatte livsmedelsindustrin 10,8 miljarder euro, vilket var en ökning av omsättningen med 0,4 % från året innan. Inom livsmedelsindustrin arbetar 38 000 personer i nästan 1 800 företag på olika håll i landet. Antalet företag växer, och flest nya företag har startats inom dryckesframställningen. År 2017 hade 140 företag dryckesframställning som sin huvudsakliga bransch. Branschen omsatte 1,3 miljarder euro. På grund av mångfalden av olika företag och delbranscher produceras olika drycker dock i över 200 företag. Antalet anställda inom livsmedels- och dryckes-framställningen ökar för närvarande. Konsumtionen styrs av många värderingar och trender. Exempelvis efterfrågan på olika vegetabiliska dryckesprodukter ökar starkt hos oss och ute i världen. Vid sidan om smak och inhemskt ursprung värdesätts ansvarsfullhet, upplevelser, hantverk och kvalitet i allt större grad. Detta syns också i form av ett ökat utbud av special- och säsongsprodukter. Reformen av alkohollagen, som hade beretts under en lång tid, har påskyndat grundandet av nya företag som tillverkar drycker och gjort produktutbudet större. Den totala konsumtionen av alkoholdrycker sjunker dock, och riktningen går mot mildare och alkoholfria produkter. Inom dryckesframställningen finns många tillväxthungriga företag. Enligt höstens SMF-företagsbarometer har investeringar och utveckling av produktutbudet varit de mest använda åtgärderna för förnyelse inom livsmedels-branschen och även inom dryckesframställningen. Företagen har försökt förnya sig även genom att rikta in sig på nya marknader samt genom rekrytering av personal och genom utbildning. I fråga om utvecklingsbehov betonas försäljning och marknadsföring. En rikedom inom den finländska livsmedelsindustrin är dess mångfald: de stora företagen svarar för volymen inom sina branscher och de små företagen bidrar till mångsidigare produkturval. De inhemska dryckerna har en stark ställning i finländarnas mat- och dryckeskultur även i framtiden. Den arktiska dimensionen, vår rena natur, berättelser och kunnande intresserar även internationella konsumenter ute i världen. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationer och företagsfinansiering/Branschtjänst/Katri Lehtonen, [email protected], 029 506 4926 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Leena Hyrylä, [email protected], tfn 029 502 9047

Nyckelord framställning av drycker, dryckesbranschen, livsmedelsindustrin, framställning av alkoholfria drycker, framställning av alkoholhaltiga drycker ISSN Nätpublikation 1797-3562

ISBN Nätpublikation 978-952-327-354-2

Sidantal

106 Språk Finska

Pris -

Utgivare

Arbets- och näringsministeriet Förläggare



Series title and number of the publication

Visiting address

Postal address Publications of the Ministry of Economic Affairs and Aleksanterinkatu 4 FI-00170 HELSINKI, FINLAND

P.O. Box 32 FI-00023 GOVERNMENT, FINLAND

Tel. +358 29 506 0000 Fax +358 9 1606 3666 Employment

Sector reports 41/2018

Authors (institution: Name, Chairperson, Secretary) Leena Hyrylä Sector Manager Southeast Finland ELY Centre

Date 27.11.2018

Commissioned by

Ministry of Economic Affairs and Employment

Date of appointment -

Title

Sector reports – Beverages sector

Abstract The food industry has two main sectors: food processing and beverages production. Different kinds of beverages are also produced in other food processing subsectors and in sectors outside the food industry. The traditional beverage industry produces nowadays a great variety of drinks for different kinds of uses. In addition to tight competition, the industry is also heavily regulated. Growth prospects are primarily in exports. Many exported products are meant for the consumer market. Alcoholic beverages are the most important product group in food exports. The food industry had a turnover of EUR 10.8 billion in 2017, a 0.4% increase on the previous year. The industry employs 38,000 people in nearly 1,800 enterprises across the country. The number of enterprises is growing, and most new enterprises produce beverages. In 2017, 140 enterprises had beverages production as their main branch of activity. The sector recorded a turnover of EUR 1.3 billion. However, beverages are produced by more than 200 enterprises representing a variety of sectors. The number of employees is growing in food processing and beverages production. The consumption of beverages is guided by values and trends. Demand for different kinds of plant-based beverages is growing rapidly both in Finland and in the world. Consumers nowadays value not only taste and domestic produc-tion but also increasingly social responsibility, memorable experiences, craft production, and quality. This is reflected in the growing supply of speciality and seasonal products. The recent reform of the Alcohol Act has meant new enterprises that produce beverages and a richer variety of products. However, overall consumption of alcoholic bev-erages is decreasing and milder and even alcohol-free drinks are becoming more popular. There are many growth-hungry enterprises in beverages production. Investments and product selection development continue to be the most popular renewal methods in the food sector in general and in beverages production, according to the latest SME Barometer. Enterprises have also sought new markets, recruited more employees and trained their employees. There is need for development especially in sales and marketing. The Finnish food industry is very diverse: big operators produce beverages in volumes, while small enterprises in-crease the variety of products available. Domestically produced beverages will hold a strong position in the Finnish food and drinks culture even in the future. Consumers outside Finland are interested in Arctic products, clean nature, stories and skills. Contact person at the Ministry of Economic Affairs and Employment Katri Lehtonen, [email protected], +358 29 506 4926 Contact person at the ELY Centre: Leena Hyrylä, [email protected], tel. +358 29 502 9047

Key words Beverages production, beverages sector, food industry, production of alcohol-free beverages, production of alcoholic beverages

ISSN

1797-3562 ISBN 978-952-327-354-2 Pages

106 Language

Finnish Price

- Published by

Ministry of Economic Affairs and Employment Sold by -



TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

Sisällys

Saatteeksi ............................................................................................................ 7

1 Katsauselintarviketeollisuuteen ............................................................. 81.1 Elintarviketeollisuudenkuvaustajamäärittelyä................................. 81.2 Yritystenmääräjaliikevaihtokasvussa............................................. 101.3 Monitahoinenjuoma-alajalaajenevajuomatarjonta.......................... 121.4 Elintarviketeollisuusvahvaelinkeinoelämäntukipilari........................ 171.5 Toimialankytkeytyminenmuihinaloihin............................................. 201.6 Ruoka-alantoimintaympäristöönvaikuttaviatrendejäjailmiöitä....... 221.7 Valtiovaltavahvassaohjausroolissa.................................................. 24

1.7.1 Alkoholialantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018.......................................................... 24

1.7.2 Virvoitusjuoma-alantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018.......................................................... 27

2 Toimialanrakenne ..................................................................................... 302.1 Kuvaustatoimialanyrityksistä............................................................ 302.2 Yritysten,toimipaikkojenjahenkilöstömäärienkehitystä................... 302.3 Toimialanalueellinenjakauma........................................................... 322.4 Uudetjalopettaneetyrityksettoimialalla............................................ 352.5 Työvoimansaatavuus........................................................................ 352.6 Juoma-alansuurimpiayrityksiä.......................................................... 37

3 Markkinoidenrakenteestajakehityksestä ............................................. 403.1 Juomienkulutusmuutoksia–alkoholistapuhutaan, muttamuutajuodaan......................................................................... 413.2 Juomatravitsemuksessa................................................................... 453.3 Alanliikevaihdonkehitystä................................................................. 463.4 Ravintomenot..................................................................................... 483.5 Asiakkuudettoimialalla...................................................................... 503.6 Juomienvientisekätuonti.................................................................. 52

4 Alanyritystentaloudellinentilanne ......................................................... 584.1 Kannattavuus..................................................................................... 604.2 Vakavaraisuusjamaksuvalmius........................................................ 624.3 Pääomankäytöntehokkuus............................................................... 64

6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

5 Investoinnit,uusiutuminenjadigitalisoinninhyödyntäminen ............. 665.1 Toimialaninvestoinnit......................................................................... 665.2 Uusiutuminenjadigitalisaatio............................................................ 685.3 Tuotekehitystoimialalla...................................................................... 70

6 Analyysiäjanäkymiätoimialantulevaisuudesta ................................... 736.1 Pk-yritysbarometrinhavaintoja........................................................... 736.2 Yhteenvetoajanäkymiä..................................................................... 76

7 Monitahoisenjuoma-alanSWOT-analyysia ............................................ 807.1 Alkoholittomatjuomat......................................................................... 807.2 Alkoholiasisältävätjuomat................................................................. 81

Lähteet ................................................................................................................. 82

Liite1.AlcoholicdrinksinJapan Liite2.AlcoholicdrinksinChinaandHongKong–MarketOverview


Saatteeksi

Toimialaraportit-julkaisusarjassaonkoottutietoaineistojaerilähteistätoimialakohtaisiksipe-rustietopaketeiksi.Näissäraporteissakäsitellääntoimialanrakennetta,markkinoidenkehi-tystä,alanyritystentaloudellistatilaa,investointejajatulevaisuudennäkymiä.Lähteinäkäy-tetäänviimeisintäsaatavillaolevaatilastoaineistoajatoimialanyrittäjien,yritystenjaalanmuidenkeskeistentoimijoidennäkemyksiä.

Samanaikaisestitoimialaraporttienkanssajulkaistaanmyöspk-toimialabarometrit,jotkakäsittelevätpk-yritystennykytilaajatulevaisuudenodotuksia.Pk-toimialabarometritperus-tuvattyö-jaelinkeinoministeriön,SuomenYrittäjiensekäFinnveraOyj:nteettämäänyri-tyskyselyynkesällä2018.Syksyn2018barometriperustuu4600pk-yrityksenvastauksiin,joista106olielintarvikealanyrityksiä.

Vuonna2018julkaistaanyhteensäkahdeksantoimialaraporttia.Nekäsittelevätelintar-vikealaa,uusiutuvaaenergiaa,puutuotealaa,kaivosteollisuutta,sosiaali-jaterveyspalve-luita,matkailua,liike-elämänpalveluitasekäluonnontuotealaa.Toimialaraporttienlisäksijulkaistaankaksikertaavuodessaajankohtaiskatsaustoimialojennäkymiin.Viimeisinelin-tarvikealannäkymätjulkaistiin6.9.2018.

Julkaisujentarkoituksenaontuodaesillealanasiantuntijoidennäkemyksiätyö-jaelin-keinoministeriönhallinnonalanjulkisenrahoituksensuuntaamiseensekäyritystoiminnankehittämiseen.Nepalvelevatmyösmuidensidosryhmientarpeita.

Toimialapalveluontyö-jaelinkeinoministeriönjohdollatoimivaasiantuntijaverkosto.Seko-koaa,analysoijavälittäätietoayritystentoimintaympäristöstäpäätöksenteonpohjaksi.Toimiala-palvelutoteuttaajulkaisutoimintaa,viestintääjajärjestääasiantuntijaseminaareja.JulkaisutsekäuutiskirjeovatsaatavissaToimialapalvelunverkkosivuiltaosoitteestawww.tem.fi/toimialapalvelu.

Elintarviketeollisuusontoimiala,jonkatuotteistasaammenauttiapäivittäin.Elintarvike-teollisuuskoostuukahdestapäätoimialasta,jotkaovatelintarvikkeidenvalmistus(TOL10)jajuomienvalmistus(TOL11).Erilaistenjuomienvalmistajiaonkuitenkinmuissakinelintar-vikkeidenvalmistuksenalatoimialoissasekämuillakintoimialoilla.Tässäraportissajuoma-alaatarkastellaanmonessakohtaatilastollisentoimialaluokituksenpohjalta,jatiedotpe-rustuvatyritystenantamiintietoihinomastatoimialaluokastaan.

Raporttiinsisältyvätmarkkinakatsaukset,jotkakäsittelevätjuomienvalmistajillehyvinpotentiaalisiaItä-Aasianmarkkinoita.EsaWrang,AnnaleenaSoult,TiinaLuomasekäFanCuiluBusinessFinlandOy:stäovatkoonneetmarkkinakatsauksetkoskienJapanin,KiinanjaHongKonginalkoholimarkkinoita.Heiltäsaalisätietoaelintarvikkeidenjajuomienmo-nistavientimahdollisuuksistajamenestyksellisestäFoodfromFinland-vientiohjelmasta.EuromonitorInternational-palveluaonkäytettykatsauksienlähteenä.

Parhaatkiitoksetkaikilleniille,jotkaovatauttaneetjaolleetmyötävaikuttamassatämänraportinsyntymiseen.Toivon,ettähyvinmonimuotoisestajuoma-alastakertovaraporttipal-veleealanyrittäjiäjamuitaruoka-alastakiinnostuneita.

Lappeenrannassa18.11.2018Leena Hyrylä


1 Katsauselintarviketeollisuuteen

1.1 Elintarviketeollisuudenkuvaustajamäärittelyä

Elintarviketeollisuudenosuusteollisuustuotannonbruttoarvostaon11%.Juomienvalmis-tuksen(TOL11)osuuskokoelintarviketeollisuudenbruttoarvostaonvajaa10%,muttaja-lostusarvostayli14%.

Taulukko1.Elintarviketeollisuudenosuusmuustateollisuudestavuonna2016, 1000€,HTV

Toimipaikkojenlukumäärä

Henkilöstönlukumääräyhteensä

Tuotannonbruttoarvo1000€

Tuotannonjalostusarvo

1000€

CTeollisuus 22 851 287 549 104 271 891 27 319 335

10 Elintarvikkeiden valmistus 1 882 29 908 10 504 061 2 179 468

11 Juomien valmistus 177 2 807 1 119 699 366 036

Yhteensä 10 +11 2 059 32 715 11 623 760 2 545 504

Osuusteollisuudesta 9% 11% 11% 9%

Lähde: Tilastokeskus

Tuotannonbruttoarvomittaatoimipaikantosiasiallistatuotantoa.Tuotantotoimintaanlas-ketaanmukaankaikkituotantoonliittyvättuotot,myösvalmistusomaankäyttöönsekäyri-tyksenmuilletoimipaikoille.

Tuotannonjalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuo-tannontekijöidentuottamaayhteenlaskettuaarvonlisäystä.Jalostusarvolasketaantuotan-totoiminnastasaatujentuottojenjatoiminnastaaiheutuneidenkustannustenerotuksena.

Elintarviketeollisuudenosuuskokoteollisuustuotannonliikevaihdostavuonna2017oli8%,yritystenmäärästä9%jahenkilöstöstä11%.


Taulukko2.Teollisuustuotannonyritysmääriä,liikevaihtoajahenkilöstöävuonna2017

TOL

Yritys-ten lkm

Osuusteolli-

suudesta

Liike-vaihto1000€

Osuusteolli-

suudesta

Henki-löstönlkmyht.

Osuusteolli-

suudesta

10 - 11 Elintarviketeollisuus 1 774 9 % 10 751 273 8 % 33 211 11 %

13 - 15 Tekstiili-,vaatetus-janahkateoll.

1 733 9 % 1 278 043 1 % 5 884 2 %

16 - 17 Metsäteollisuus 1 880 9 % 29 784 205 22 % 37 542 13 %

19 - 22 Kemianteollisuus 854 4 % 21 949 163 17 % 29 892 10 %

24 - 25 Metallienjalostusjavalm.

4 529 22 % 20 191 824 15 % 49 337 17 %

26 - 27 Tietokoneidenjasähkölaitteidenvalm.

982 5 % 19 176 756 14 % 34 500 12 %

28 - 30, 33

Muidenkoneidenjakulkuneuvojenvalm.

4 712 23 % 23 277 626 18 % 74 677 25 %

Teolli-suus

20 224 132 580 195 293 494

Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto

Elintarviketeollisuuskoostuukahdestapäätoimialasta,jotkaovatelintarvikkeidenvalmistus(TOL10)jajuomienvalmistus(TOL11).Elintarvikkeidenvalmistuspuolestaankoostuuyh-deksästäjajuomienvalmistusseitsemästäalatoimialasta.Tässäraportissajuoma-alaatar-kastellaanmonessakohtaatilastollisentoimialaluokituksen(TOL2008)pohjalta.Huomioi-tavaaon,ettäTOL-luokatperustuvatyritystenantamiintietoihinomastatoimialaluokastaan.

Tilastorakenteidenhaasteetnäkyväthyvinjuomissa,silläerilaisiajuotavialöytyykuiten-kinmuistakinelintarvikkeidenvalmistuksenalatoimialoista(tummennettuoheisessaluo-kittelussa).Näitäovathedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistus(TOL1032)sekäteenjakahvinvalmistus(TOL1083),muidenhedelmien,marjojenjakasvistenjalostusjasäi-löntä(TOL1039).Lisäksimeijeriteollisuudessa(TOL105)valmistetaanperinteistenmai-topohjaistenjuomienohellaenenevässämäärinmyösesimerkiksikaurapohjaisiajuomia.

Elintarviketeollisuudentoimialat,niidenalatoimialatjatoimialaluokatovatseuraavat:10Elintarvikkeidenvalmistus

101Teurastus,lihansäilyvyyskäsittelyjalihatuotteidenvalmistus 102Kalan,äyriäistenjanilviäistenjalostusjasäilöntä 103Hedelmienjakasvistenjalostusjasäilöntä 1032Hedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistus 1039Muuhedelmien,marjojenjakasvistenjalostusjasäilöntä 104Kasvi-jaeläinöljyjenja-rasvojenvalmistus 105Maitotuotteidenvalmistus 106Mylly-jatärkkelystuotteidenvalmistus 107Leipomotuotteidenmakaronienyms.valmistus


108Muidenelintarvikkeidenvalmistus 1083Teenjakahvinvalmistus 109Eläintenruokienvalmistus

11Juomienvalmistus 1101Alkoholijuomientislausjasekoittaminen 1102Viininvalmistusrypäleistä(Huom.Suomessaeivoidatuottaa) 1103Siiderin,hedelmä-jamarjaviinienvalmistus 1104Muidentislaamattomienjuomienvalmistuskäymisteitse 1105Oluenvalmistus 1106Maltaidenvalmistus 1107Virvoitusjuomienvalmistus;kivennäisvesienjamuidenpullotettujen vesientuotanto

1.2 Yritystenmääräjaliikevaihtokasvussa

Vuoden2017ennakkotietojenmukaanelintarviketeollisuudenliikevaihtooli10,8miljardiaeuroa,jossanousuavuottaaiempaanoli0,4%.Suurimmatalatoimialatliikevaihdollamitat-tunaovatlihateollisuus,meijeriteollisuusjamuidenelintarvikkeidenvalmistus.Liikevaihtokasvoi eniten muiden elintarvikkeiden valmistuksessa, mikä osaltaan voi kuvata elintarvi-kealanyritystenmonimuotoisuudenlisääntymistä.Liikevaihtosupistuipuolestaanenitenmeijeriteollisuudessa.

Yritystenmääräonkasvussa,jajuomienvalmistuksessa(TOL11)onaloittanutenitenuusiayrityksiä.Henkilöstönmääräonelintarviketeollisuudessalievässäkasvussa.Juomienvalmistuksen(TOL11)osuuskokoelintarviketeollisuudenliikevaihdostaoli11,7%vuonna2017,jaalanliikevaihtokasvoi1,8%vuottaaiemmasta.


Taulukko3.Yritystenmäärä,liikevaihto(1000€)jahenkilöstönmääräkokoaikai-seksimuutettuna(HTV)elintarviketeollisuudessavuosina2016ja2017

Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön lkm yhteensä

2017 2016 2017 2016 2017 2016

10 Elintarvikkeiden valmistus 1 634 1 618 9 498 613 9 483 614 30 430 30 124

101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus

215 213 2 481 867 2 501 473 7 993 7 990

102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä

140 140 353 346 309 784 769 765

103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä

150 143 435 471 361 834 1 711 1 352

104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus

17 19 53 297 50 696 140 145

105 Maitotaloustuotteiden valmistus 65 67 2 233 102 2 375 015 4 937 4 738

106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus

58 60 328 821 409 505 694 775

107 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus

668 666 1 077 144 1 075 563 7 454 7 659

108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 246 236 1 903 019 1 799 605 5 874 5 836

109 Eläinten ruokien valmistus 75 74 632 545 600 139 859 865

11 Juomien valmistus 140 126 1 252 660 1 229 954 2 781 2 842

Yhteensä Tol 10 ja 11 1 774 1 744 10 751 273 10 713 568 33 211 32 966

Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto,vuoden2017tietoonennakkotieto

Tilastokeskuksenmukaanmaassammetoimi1774elintarvikealanyritystävuonna2017. Aitojamakuja.fi-sivustonmukaanmaassammeonyli2800elintarvikeyritystä,sillämää-rissäonhuomioitulähiruokayrittäjyys.Suomessaonyhteensänoin3000erilaistasuora-myyntiäharjoittavaamaatilaa.

Monialainenjauudistuvajuoma-ala

Taulukkoon4onyhdistettyjuotaviailmanmeijeriteollisuudentoimialaluokkaan(TOL105)kuuluvientietoja.ErilaisiajuomiavalmistetaanSuomessanoin200yrityksessä,joissasyn-tyyliikevaihtoayhteensäyli1,7miljardiaeuroa.AlatyöllistääSuomessanoin3500henki-löäkokoaikaisesti.

Alallaonenitenoluenvalmistajia,joidenmääräonollutmyösvoimakkaassakasvussa.Luvuissaeivätnäytänävuonnaaloittaneetyritykset,joitaontullutuusienpienpaahtimoi-denja–panimoidenperustamisenjohdostauseita.Erilaisiamehujapäätoimialanaanval-mistaa31yritystäjakahviasekäteetäpuolestaan20yritystä.

Valviraylläpitääaluehallintovirastojenkanssaalkoholielinkeinorekisteriä.Rekisteristälöytyvätalkoholielinkeinontoimijat,alkoholiluvat,alkoholitoimituksetluvanhaltijoidenvälilläsekäAlkon,ravintoloidenjavähittäismyymälöidenmyyntitiedot.Valvirantilastojenmukaan


maassammetoimiinoin100panimoa.Tilaviiniyrittäjiämaassammeon25,vaikkataulukonmukaanalatoimialaluokassaonvain23yritystä.

Taulukko4.Erilaisiajuotaviavalmistavienyritystenmäärä,liikevaihto(1000€)jahenkilöstönmääräkokoaikaiseksimuutettunasekäpalkkasummavuosina2016ja2017

Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön yhteensä Palkkasumma 1 000 €

2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016

1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valmistus

31 23 135 477 143 391 287 300 13 650 13 535

1083 Teen ja kahvin valmistus

20 20 327 671 316 688 414 391 25 453 22 819

110 Juomien valmistus

140 126 1 252 660 1 229 954 2 781 2 842 146 851 142 760

1101 Alkoholi-juomien tislaus ja sekoittaminen

21 23 .. .. 603 669 .. ..

1103 Siiderin, hedelmä- ja marja-viinien valmistus

23 23 22 934 23 895 106 106 3 707 3 672

1104 Muiden tislaamattomien juomien valmistus käymisteitse

2 2 .. .. 1 1 .. ..

1105 Oluen valmistus

66 51 856 607 835 752 1 802 1 798 97 031 92 090

1106 Maltaiden valmistus

4 5 67 958 75 098 151 167 7 804 8 480

1107 Virvoitus-juomien valmistus: kivennäisvesien ja muiden pullotettujen vesien tuotanto

24 22 41 387 39 181 117 102 4 183 3 267

Yhteensä 1032 +1083+110

191 169 1 715 808 1 690 033 3 482 3 533 185 954 179 114

Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto,vuoden2017tietoonennakkotieto

1.3 Monitahoinenjuoma-alajalaajenevajuomatarjonta

Juomateollisuusvalmistaamonenlaisiajuomiaarkeenjajuhlaan.Maammehyvätvesiva-rannotovatjuomateollisuudelletärkeitä.Juomienvalmistuksessatarvitaanmoniamaata-lousperäisiäraaka-aineita,kutenohraajamarjoja.Moniaraaka-aineita,kutenappelsiini-taiomenatäysmehutiivisteitä,tuodaanulkomailta.Juomienmerkityssuomalaistenravitsemuk-sessaonkasvanut.Tuotetarjontaonlaajentunutmoniinuudentyyppisiintuotteisiin,kuten


erilaisiinenergia-,urheilu-jahyvinvointijuomiin,juotaviinvälipaloihinjakeittoihin.Allaonkuvaustamonialaisestajauudistuvastajuoma-alasta.

Panimo-javirvoitusjuomateollisuus

Panimo-javirvoitusjuomateollisuusonSuomenvanhimpiateollisuudenaloja.Alanyrityk-setvalmistavatmietojaalkoholijuomia,kutenoluita,siidereitäjalongdrink-juomia.Tuote-tarjontaankuuluvatolennaisenaosanamyösvirvoitusjuomatjakivennäisvedetsekäener-giajuomatjaerilaisetterveyttäedistävätjuomat.

Alkoholijuoma-jaetanoliteollisuus

Alkoholijuomateollisuudenyrityksetvalmistavatyli22tilavuusprosenttiaalkoholiasisältä-viä,niinsanottujaväkeviäalkoholijuomia,kutenviinoja,katkeroitajaliköörejäsekäerityi-sestiSuomelleominaisiamarjapohjaisialiköörejä.Valikoimissaonmyösmietojajuoma-sekoituksia,marja-jahedelmäviinejäsekäsiidereitä.Omanvalmistuksenlisäksiyrityksetedustavaterilaisiajuomiasekätuovatmaahanjapullottavatrypälepohjaisiaviinejä.

Etanoliteollisuuspuolestaanvalmistaaraaka-ainettaalkoholijuomateollisuudelle.Maas-sammeonmuutamiaetanoliaelietyylialkoholiavalmistaviayrityksiä,joistaylivoimaisestisuurinonAltianKoskenkorvantehdasIlmajoella.

Tilaviiniyritykset

SuurtenjuomayritystenohellaSuomessaonlukuisiapienpanimoita,tilaviiniyrityksiäjatis-laamoita.Niidenvuosituotantoonpieni,muttaneelävöittävätjuomatarjontaasekämaa-seudunvetovoimaisuuttamatkailukohteena.

Maassammetoimii25tilaviiniyritystä.Alantuotantomääräonyhteensänoin200000lit-raavuodessa,javiisisuurintatilaviiniyritystävalmistaasiitänoinpuolet.TiloillatuotetaanlisäksiliköörejäjatisleitäanniskelumyyntiinsekäAlkonvalikoimiin.Alkoholittomientuottei-denlisääntynytsuosionäkyymyöstilaviiniyrityksissä,joidentarjontaonkasvussa.Liköö-rienjaväkevienviinienmenekkiäjarruttavatulosmyyntikiellot.Tilaviineistävoilukealisä-tietoa alan yhdistyksen kotisivuilla: www.viinitilat.net/.

Pienpanimot

Suomessaontällähetkellänoin100pienpanimoaeripuolellamaata.Niistäkäytetäänuseinnimitystäkäsityöläispanimojatuotteistanimitystäkäsityöläisolut(craftbeer).Suomenlain-säädännössäpienpanimoksivoidaanmääritelläpanimo,jokakalenterivuodenaikanatuot-taaenintään15miljoonaalitraaolutta.Tuotantomäärätvaihtelevatyli10miljoonanlitranval-mistuksestaalle10000litraan.Panimoidenkokovaihteleeyhdestämuutamaankymme-neentyöntekijään.Panimonyhteydessätoimiiuseinpanimoravintola.Osayrityksistäval-mistaaoluidenohellasahtia,tisleitä,siidereitäsekävirvoitus-jalongdrink-juomia.Pien-panimotovatuseinperheyrityksiätaikotiolutharrastajienyhteistyönäkäynnistämiä.

Yritysten lukumäärä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstön yhteensä Palkkasumma 1 000 € 20172016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valmistus3123 135 477 143 391 287 300 13 650 13 535 1083 Teen ja kahvin valmistus2020 327 671 316 688 414 391 25 453 22 819 110 Juomien valmistus140126 1 252 660 1 229 954 2 781 2 842 146 851 142 760 1101 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen2123 .. .. 603 669 .. .. 1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus2323 22 934 23 895 106 106 3 707 3 672 1104 Muiden tislaamattomien juomien valmistus käymisteitse22 .. .. 1 1 .. .. 1105 Oluen valmistus6651 856 607 835 752 1 802 1 798 97 031 92 090 1106 Maltaiden valmistus45 67 958 75 098 151 167 7 804 8 480 1107 Virvoitusjuomien valmistus: kivennäisvesien ja muiden pullotettujen vesien tuotanto2422 41 387 39 181 117 102 4 183 3 267 Yhteensä 1032 +1083+110191169 1 715 808 1 690 033 3 482 3 533 185 954 179 114


SuomensuurimmatpienpanimotovatLaitilanWirvoitusjuomatehdas,NokianPanimoOy,TeerenpeliPanimo&TislaamoOy,StallhagenAbjaMBHBreweriesOy.Uusiapienpa-nimoitaonsyntynytviimeisenvuodenaikanauseitaalkoholilainjaniinsanotuncraftbeer-hypensekäharrastuksenaktivoimana.SuuriapanimoitapuolestaanovatOlviOyj,OyHartwallAbjaOySinebrychoffAb.Pienpanimottuottavatyhteensänoin80miljoonaalit-raaolutta,janiidenosuusolutmarkkinoistaonnoin5%.

Vaikkaerilaistenerikoisoluidentarjontajakysyntäovatkasvaneet,onperuslagerinosuusmyynnistäyli80%.Kilpailuerikoisoluissaonkireää,silläuusienvalmistajienjatuonninli-säksiisotyrityksetovatlanseeranneeterikoisoluita.Vaikkatarjontaluokysyntää,onkisahyllypaikoistakovaa.Lisätietoavoilukeaosoitteista:www.pienpanimoliitto.fi/3jawww.suo-menpienpanimot.fi/.

Alkoholijuomienjamuidenjuomientukkukauppa

Alkoholilainmukaanalkoholijuomienjaväkiviinantukkumyyntionluvanvaraistatoimintaa,jotasaaharjoittaaainoastaantoimija,jolleValviraonmyöntänyttukkumyyntiluvan.Valvi-ranalkoholijuomientukkumyyntilistoillaonyhteensä331yritystä.

Tilastokeskuksentietojenmukaanalkoholijamuidenjuomientukkukauppaapäätoi-mialanaan(TOL4634)harjoitti131yritystä,jaalanliikevaihtooliyhteensä487miljoonaa euroavuonna2017.Vuonna2016yrityksiäoli123jaliikevaihtooli471miljoonaaeuroa.Li-sätietoa voi lukea osoitteista: www.sajk.fijawww.valvira.fi.

Mehuteollisuus

Mehuteollisuudentuotteitaovaterilaisetmarjoistajahedelmistävalmistetut100%täys-mehut,nektarit,smoothiet,mehujuomatsekälaimennettavatmehutiivisteet.Täysmehujenraaka-aineenavoivatollamyöshedelmienlisäksierilaisetkasvikset.

Marjamehujen,etenkinlaimennettavienviinimarjamehujen,valmistusonosasuoma-laistaruokaperinnettä.Kotimaisetmarjatovattekemässäpaluutaniidenluontaistenjara-vitsemuksellisestitärkeidenainesosienvuoksi.Kunjuomaakutsutaanmehuksi,onsiinäol-tavamukanamyöstäysmehua.Mehujenlisäksivalikoimissaonerilaisiahyvinvointijuomia,joihinonlisättyesimerkiksivitamiineja,kalsiumiataikuituja.Mehuteollisuudenyrityksetvalmistavatmyösmarjakeittoja,energiajuomia,jääteetäsekäkausijuomia,kutensimaaja glögejä.Alkoholittomienjuomienvalikoimaonlaaja.

Kuluttajienkiinnostusuusiakasvipohjaisiajuomiakohtaankasvaa,jauudentyyppisilleaitojaraaka-aineitasisältävillejuomilleontarvetta;nemonipuolistavatesimerkiksiikäih-mistenkasvistensaantia.Virvoitusjuomaveroheikentääkasvispohjaistentuotteidenhinta-kilpailukykyäraaka-aineidenluontaisensokeripitoisuudenvuoksi.

Tilastokeskuksen(TOL1032)mukaanerilaisiamehujavalmistettiin31yrityksessä.Mer-kittäviämehujavalmistaviayrityksiäovatesimerkiksiEckes-GraniniFinlandOy,ValioOy,BonneJuomatOy,RiitanHerkkuOy,KiantamaOy,RefrescoFinlandOy,KaskeinMarjaOyjaGrannaAb.Alallaonmonia,useinpaikallisestitoimiviapienyrityksiä,silläAitojamakuja

www.pienpanimoliitto.fi/3

www.sajk.fi

www.valvira.fi


-yritystilastojenmukaanvihannesten,marjojenjahedelmienjalostamistaharjoittaa465yri-tystä.

Meijeriteollisuus

Meijeriteollisuusvalmistaamonenlaisiamaitotuotteitajamuitajuotavia,kutenmehuja,keit-tojajaäidinmaidonkorvikkeita.Alanyritystentuotetarjontaonvoimakkaastimonipuolistu-nut.Meijeriteollisuudenpakkauslinjatsoveltuvathyvinerilaistenjuomienvalmistukseen,jaalanyrityksetenenevässämäärinmarkkinoivatkinmuitajuotaviaerilaistenmaitopohjais-tentuotteidenohella.Välipalojenmuodossanautittavienmaitotuotteidenkysyntäkasvaa.

MaidontuotantoSuomessaolilähes2,3miljardialitraavuonna2017.Maassammemai-toatuotetaanjakulutetaanlikimainsamamäärä.Kolmannesmaidostaviedäänjatuodaan.Tuontimaidoksimuutettunaolinoin730miljoonaalitraa.Tuonnistayli90%olijuustojajaloputjogurtteja,maitojasekämuitamaitonesteitä.Vientivastasinoin760:tamiljoonaalit-raa.Suuriosa,noin70%,aiemminVenäjälleviedystämaidostameneevuonna2018mai-tojauheenamaailmalle.Lisäksiviedäänjuustoja,voitajamaitonesteitä.Euroopassamaito-markkinateivätkasva,vaankasvuaonhaettavissaAfrikastajaAasiasta,erityisestiKiinasta.

SuomalaisetovatmaitotuotteidenkuluttajinaEuroopankärkeä.Maitonesteidenkulutus-trendionkuitenkinlaskeva,jatuotteitaonpitkäänenemmänsyötykuinjuotu.Meijeriteolli-suus(TOL105)työllistäävajaat5000henkilöäSuomessa65alanyrityksessä.

Kahviteollisuutajapienpaahtimoitasekäteenvalmistajia

Erilaistenerikoiskahvientarjontajakysyntäovatkasvussa.Tilastokeskuksentoimialaluoki-tuksenmukaanmaassammetoimii20teenjakahvinvalmistajaa.Lukuvaikuttaapieneltä,silläuusiapienpaahtimoitaonviimevuosinaperustettuuseita,janiitäonarvioltanoin20.Osapienpaahtimoistakäyttäätoimialaluokkanaanmuutakuinkahvinjateenvalmistusta(TOL1083).

Lähiruokatrendi,kotoilujakuluttajienvaihtelunhaluisuusovatmyötävaikuttaneetniidensyntymiseen.Pienpaahtimoidenosuuskahvimarkkinoistaonarvioltanoinparinprosentinluokkaa.Suomensuurinpaahtimoonnoin60%:nmarkkinaosuudellaOyGustavPauligAbjatoiseksisuurinMeiraOy.Nouseviatrendejäovattakeaway-kulttuurijacoldbrew-juomat.

Kasvavatuontionlisännytkahvisektorinkilpailua,muttatoisaaltavientionlisääntynyt.Kotimaistenpaahtimoidenkahvitoimituksetvähenivätvuonna2017reilutkuusiprosenttiaedellisvuodestajaolivat43miljoonaakiloa.Myöspaahdetunkahvintoimituksetvähenivätparillaprosentillaedellisvuodesta53miljoonaankiloon.PaahdetunkahvintuontiSuomeenkasvoiedellisvuodestalähes20%:llakymmeneenmiljoonaankiloon.Kahviatuodaanvalta-osinAlankomaistajaRuotsista.PaahdetunkahvinvientiSuomestalähestuplaantuivuottaaiemmasta:viimevuonnapaahdettuakahviavietiinnoinyhdeksänmiljoonaakiloa.VientisuuntautuilähinnäBaltianmaihinjaRuotsiin.

RaakakahviatuotiinSuomeenvuonna2017noin67miljoonaakiloa.Tärkeimmättuon-timaatolivatBrasilia,KolumbiajaHonduras,joistatuotiin80%raakakahvista.Suomeentuotiinpikakahvianoin1,4miljoonaakiloa,mikäolinoin11%edellisvuottaenemmän.


Kahvikapseleidenmarkkinaonpysynytvakaanajaedustaanoinyhtäprosenttiatuonninvolyymista.Lisätietoavoilukeaosoitteista:www.kahvi.fijawww.baristat.fi.

Maassammetoimiimoniaerilaisiateenvalmistajiasekämaahantuojia(kutenUnilever).SuurimmatkotimaisetteenvalmistajatovatForsmanTeejaNordqvist.LisäksiSuomessaonnoin50teenvalmistukseenerikoistunuttakauppaajamuitapieniä,useinluonnontuot-teisiinpohjautuvia,teenvalmistajia.Teensuosiojakiinnostusovattasaisessakasvussameilläjamaailmalla.Lisätietoavoilukeaosoitteesta:www.teenystävät.fi.

Monipuolistuvakasvisperäistenjuomientarjonta,maidonvastikkeet

Erilaistenkasviperäistenjuomatuotteidenkysyntäonvoimakkaassakasvussasekämeilläettämaailmalla.Erilaisetkaurajuomatovatpohjoismainenilmiö,jamuuallasuositaanenem-mänsoija-,manteli-,kookos-jariisipohjaisiatuotteita.Kasvisjuomiensuosiotaovatruoka-valioiden ohella ruokkineet huolet ilmastonmuutoksesta, tuotantoeläinten kohtelusta, ve-siensuojelustasekäruokaskandaaleista.Kasvisperäistenjuomienravintosisällötpoikkea-vatmelkoisestitoisistaansekämaidosta.

Suomalainenkauraonvahvassanosteessa.Kaurajuomienkysynnänvoidaanenna-koidakasvavanniinkotimaassakuinkansainvälisesti.EsimerkiksiValio,Juustoportti,Kas-linkFoodsOy,FazerjaRiitanHerkkuovatryhtyneetvalmistamaankaurapohjaisiajuoma-javälipalatuotteitajahakevatniilläkasvuamyöskansainvälisiltämarkkinoilta.LisäksiKavlillaontehdasTurussa.Myöskaupanomistamerkeistälöytyyrunsaastikasvispohjaisiatuot-teitaruotsalaisomisteistenOatlynjaLantmänneninkasvisjuomienlisäksi.Tuoteryhmääpe-rinteisestihallinneidensoijaperäistentuotteideneurooppalainenmarkkinajohtajaonAlpro.

Juomia luonnosta

Globaaliterveystrendionkasvattanutluonnostasaatavienjuomienkysyntää.Kuluttajaha-luaajuomansakinolevanmahdollisimmanaitojaluonnonmukainen.Maailmallasuosittuonerityisestikookosvesi,jotatuodaanSuomeenterveyskauppatuotteeksi.Kotimaisiavasti-neitaulkomaisillepuuvesilleovatesimerkiksimahlajakuusenkerkkäjuoma.Mahlaatuote-taanSuomessalähesparimiljoonaalitraa,jostapääosakäytetäänjuomatuotteisiin.Tois-taiseksisuurinosamahlastameneesellaisenaanulkomaillejalostajille,jotkapakkaavatsenhiilihapotettunataimaustettuna.

SuomessatoimiiEuroopansuurinmahlantuottaja,NordicKoivuOy.LisäksinopeastikeruuverkostoaankasvattanutonArcticBirchOy.Maakunnissaonmyösmuutamiapie-nempiämahlayrityksiä.Mahlaaviedäännykyisinhuomattaviamääriäulkomaille,erityisestiEurooppaanterveysjuomienraaka-aineeksi,muttamyöskosmetiikanainesosaksi.Kilpaili-joitatuleeUnkarista,VirostajamuistaBaltianmaista.Markkinoillaonmyösvaahteramah-laa.MahlantuotantomääriävoidaannostaaSuomessanykyisestäkehittämälläkeruuver-kostoajaaktivoimallametsänomistajia.Mahlaonkuitenkinhelpostipilaantuvatuote,jokavaatiijalostajaltaanerityistäelintarvikeosaamista.

Alkoholittomienjuomienkysynnänkasvettuamyösluonnontuotteistavalmistetutal-koholittomatkuohujuomatovatkasvattaneetsuosiotaan.Niissäraaka-aineenakäytetään

www.kahvi.fi

www.baristat.fi


yleisimminmarjoja,javiimeaikoinamyöskuusenkerkänkäyttöonyleistynyt.Kuusenkerk-käjuomiavalmistetaanpienyrityksissäjavalmistusmäärätovatpieniäteolliseenjuomatuo-tantoonverrattuna.Terveystuotteenamyydäänmyöshavupuu-uutejuomaa,jossaraaka-ainesaadaanmännystä.Puidenjamuidenkasvienkäyttöäjuomatuotteissarajoittaauu-selintarvikeasetus.Mikälikasvilleeiolehyväksyttyelintarvikekäyttöä,sillejoudutaanhake-maanuuselintarvikelupa.Moniakasvejaonperinteisestikäytettyteenä,muttavaikkakas-vinteekäyttöonhyväksyttyä,käyttöjuomatuotteissamuillatavoinonuseimmitenkiellettyä.

Terveyskaupoistaeripuolillamaailmaavoilöytäämyöspullotettuasuoperäistävettä,eri-laisiayrttijuomiajakombutsaa.Yrttejäkäytetäänmonipuolisestiginienmaustamiseensekäerilaistenyrttiviinojenvalmistukseen.Myösvirvoitusjuomiamaustetaanyrteillä.Juomienkintuotekehityksessänäkyyfree-from-tuotteidensuosio:juomiamarkkinoidaanlaktoosittomina,sokerittominajalisäaineettomina.Lisätietoahttps://tem.fi/toimialapalvelu/luonnontuoteala

1.4 Elintarviketeollisuusvahvaelinkeinoelämäntukipilari

Elintarviketeollisuudenmerkityskansantaloudelleonhuomattava.Luonnonvarakeskuksenvuonna2017tekemänselvityksenmukaanelintarvike-jajuomateollisuudessatyöskente-leelähes38000henkilöäyli1700yrityksessä.Monetalanyrityksistäovatkeskeisiätyöl-listäjiätoimipaikkakunnillaansekämerkittäviäkausityöntarjoajia.Elintarviketeollisuudenvälillinentyöllistävävaikutusonmerkittävä.Kokoruokaketjutyöllistäänoin340000hen-keä,kutenkuvasta1ilmenee.Maassammejokakahdeksastyöpaikkaonsitenruokaket-jussa.Ruokaketjullatarkoitetaantässämaataloutta,elintarviketeollisuutta,elintarvikekaup-paajaravitsemispalveluja.

Kuva1.Ruoka-alantyöllisetSuomessa

Lähde:Selvitysruokaketjunmerkityksestäkansantaloudellejaalueelle,Luonnonvarakeskus2017

Ruoka-alatuottaayli15miljardinarvonlisäyksenSuomenkansantaloudelle,kutenkuva2osoittaa.Elintarviketeollisuudenosuussiitäonnoin2,6miljardiaeuroa.Elintarvikealaonmerkittäväveronmaksaja.Ruoanhinnastayli40%onveroja.Verojajamuitaveroluontei-siamaksujaruoka-alallakertyyyhteensä9,5miljardiaeuroa.Alanverojenosuuskaikistaveroistajaveroluonteisistamaksuistaonnoin10%.

https://tem.fi/toimialapalvelu/luonnontuoteala


Kuva2.Ruoka-alanarvonlisäyskansantaloudelle


Kuva3.Verojaveroluonteisetmaksutruoka-alalla


Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory(jatkossalyhennePanimoliitto)onpuolestaanlaskenut,ettäalanyrityksettyöllistivätvuonna2017suoraanlähes1700henkilöä.Arvo-ketjussaalantyöllistävävaikutusolinoin26000henkilöä,joidenjoukossaontuhatkuntamallasohranviljelijää.


Kuva4.Panimoliitontoimialakatsauksessailmeneejuomienvalmistuksenketju-vaikutuksia

Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory,toimialakatsaus2015


1.5 Toimialankytkeytyminenmuihinaloihin

Elintarviketeollisuusvalmistaakuluttajillemonenlaisiaruokiajajuomiasekäarkeenettäjuhlaan.AlaonSuomensuurinkulutustavaroidenvalmistaja.Semyytuotteitavähittäis-jatukkukaupalle,ruokapalveluillejatoisilleelintarvikeyrityksillesekäsuoraankuluttajille.Ruoka-alaonpääosinkotimaistenkotitalouksienkulutuskysynnänaikaansaamaa.Suoma-lainenkuluttajasyötaijuokeskimäärinkuusikertaapäivässä.Osanaterioistahännaut-tiiFoodservice-toimipisteissä.Lisäksijuomiajaruokiaviedäänulkomaillenoin1,5miljar-dillaeurollavuosittain.

Elintarviketeollisuudentuotantoonraaka-ainevaltaista.Tarvitsemansaraaka-aineetelintarviketeollisuushankkiipääosinkotimaiseltamaa-japuutarhataloudelta,muttamyöstuontiraaka-aineitaja-panoksiatarvitaan.Alanojaakotimaiseenalkutuotantoon,silläSuo-messavalmistettujenelintarvikkeidenkotimaisuusasteonnoin80%.Vaikkakotimaisuus-astetta voidaan pitää korkeana, erilaiset tuontipanokset tekevät elintarviketeollisuuden riip-puvaiseksiulkomaankaupasta.Tuonninastevaihteleealatoimialoittain,kutenmyöskoti-maisuusaste.Hyväomavaraisuusasteturvaaruokaketjuntoiminnanmyöshäiriötilanteissajapoikkeusoloissa.

Ruoantuotannon,jalostuksenjajakelunmuodostamakokonaisuusonmonimuotoi-nen.Päivittäistavarakauppavastaapääosinelintarvikkeidenhankinnastajajakelustaku-luttajille.Alkoholilainmukaanvaltionomistamallaalkoholiyhtiöllä,Alkollaonmuutamaapoikkeustalukuunottamattayksinoikeusharjoittaavahvempienalkoholijuomienvähittäis-myyntiä.Uusialkoholilaki(1102/2017)tulivoimaanmaaliskuussa2018,osamuutoksistakuitenkinjovuoden2018alusta.Luvanvaraisessavähittäismyynnissäsaauudensää-dännönmyötämyydäkaikkiaenintään5,5tilavuus-%etyylialkoholiasisältäviäjuomia.Anniskelusektorieliravintolatvastaanoin13%:staalkoholijuomienmyynnistäjaosuusonollutpitkäänlaskeva.

Rypäleviinitovatalkoholijuomamarkkinastaisohko,noinneljänneksenkäsittäväsektori,jokaperustuulukuistentukkukauppatoimijoidenharjoittamaanmaahantuontiin.Myösväke-vissäjuomissajaoluissaontuontia,muttavastaavastimyösmerkittävästivientiä.

Elintarvikealanpk-yritystenkytkeytyminenmuihinaloihin

Elintarviketeollisuudentoimintakytkeytyymoniinmuihintoimialoihin.Raha-jahyödykevir-tojentarkasteluonerästapakuvataalanliiketoiminnantoimintaympäristöä.Kuvan5mu-kaan pk-yrityksillä sekä kaupan osuudet että suoraan kotitalouksille menevät osuudet ovat keskeisiämyyntiväyliä.Juomienvalmistuksessakaupanrooliontärkein.Pienissäyrityk-sissäkorostuumyyntisuoraanloppukäyttäjälle.Hyödykevirratolisivaterilaiset,josmukanaolisivatalansuuremmatkinyritykset.


Kuva5.Raha-jahyödykevirratelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenpk-yrityk-sissä

RAHA- JA HYÖDYKEVIRRATElintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL: 10, 11

Aineet ja tarvikkeet

Ulkopuoliset palvelut

Työvoimakustannukset

Pääomakustannukset

Liiketoiminnan muut kulut

MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus

56 %

5 %

18 %

3 %

17 %

Yksityiset henkilöt/kotitaloudet

Teollisuuden yritykset

Rakennusalan yritykset

Kaupan yritykset

Palvelualan yritykset

Vienti

Julkinen sektori

Yhdistykset/järjestöt

Muut

14 %

1 %

32 %

8 %

2 %

3 %

PANOSKÄYTTÖ, pk-yritykset

Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2017

4 %

1 %

35 %

Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot 2017 (ennakko)

RAHA- JA HYÖDYKEVIRRATJuomien valmistus TOL: 11

Aineet ja tarvikkeet

Ulkopuoliset palvelut

Työvoimakustannukset

Pääomakustannukset


Juomien valmistus

44 %

2 %

17 %

12 %

24 %

Yksityiset henkilöt/kotitaloudet

Teollisuuden yritykset

Rakennusalan yritykset

Kaupan yritykset

Palvelualan yritykset

Vienti

Julkinen sektori

Yhdistykset/järjestöt

Muut

9 %

1 %

59 %

8 %

7 %

2 %

Lähde: PK –yritysbarometri, syksy 2017

0 %

2 %

11 %

MYYNNIN JAKAUTUMINEN ERI ASIAKASRYHMIIN

Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot 2017 (ennakko)

PANOSKÄYTTÖ, pk-yritykset


Kustannusrakenteissaoneroja

Elintarviketeollisuudenkeskeisimmätresurssitovatraaka-aineet(myösvesi),työvoima,toimitilat,logistiikkasekärahoitus.Toimialanraaka-aineriippuvuusnäkyykuvasta5.Pa-nostarkastelussaaineidenjatarvikkeidenosuusonnoinpuoletelintarviketeollisuudenpk-yrityksillä.Alatoimialojenvälilläonerojakustannusrakenteissa.Esimerkiksijuomienval-mistuksessa(TOL11)liiketoiminnanmuutkulutmuodostavattoiseksimerkittävimmänkus-tannuserän(24%).Myöspääomakustannuksetovatisokulueräjuomienvalmistuksessa.

1.6 Ruoka-alantoimintaympäristöönvaikuttaviatrendejäjailmiöitä

Suomalainen elintarviketeollisuus on EU:n sisämarkkinoiden, raaka-aineen saannin, kau-pan,kansainvälistensopimustenjamonenmuuntoimintaympäristöntekijänkauttasidok-sissakansainvälisiinelintarvikemarkkinoihinjasäädösympäristöön.Globaalintoimintaym-päristönmuutoksetvaikuttavatruokaketjuntoimintaedellytyksiin.Vaikkakansainvälinenkil-pailuonvoimistunutjatuontikasvanut,onelintarviketeollisuutemmepitkältikansallistalii-ketoimintaa.Toimialankilpailuonkireääniinkotimaassakuinkansainvälisestikin.Elintarvi-keteollisuudenhaasteenaonkinkotimarkkinoidenluontaisenkasvunniukkuus,jotenvientikorostuualankasvukeinona.Alkoholijuomasektorionluonteeltaankansainvälisinosaelin-tarviketeollisuutta,koskamonetbränditovatmaailmanlaajuisestitunnettuja:osinsiksi,ettätuotteidenhyväsäilyvyysjamelkokorkeayksikköhintamahdollistavatpitkätkuljetusmatkat.

Ruoka-alantoimintaympäristömuuttuuyhävauhdikkaammin.Ruokasektorintoimintaliit-tyyläheisestibiotalouteen,ympäristö-,ilmasto-jaenergiakysymyksiin,alkutuotannonkan-nattavuuteen,kuluttajakentänmuutoksiinsekäravitsemuksenjaterveydenvälisiinyhteyk-siin.Ruokaketjuneriosapuoltenvälilläontarveaikaisempaatiiviimpäänyhteistyöhönkil-pailukyvynvarmistamiseksijakiristyväänkilpailuunvastaamiseksisekähyvinvoinninvar-mistamiseksi.Kilpailukuitenkinruokkiikasvua,silläseaktivoiyrityksiätoimintojenkehittä-miseenjainnovointiin.

Maa-jametsätalousministeriöntulevaisuuskatsauksessa2018onarvioituseuraavankuudenmuutostekijänvaikuttavanenitentulevanvuosikymmenenaikanaruoka-jaluon-nonvarasektorin toimintaan:• ilmastonmuutos• nopeateknologinenkehitys• kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista• globaalintaloudenmurros• arvojenjaasenteidenmuutokset• väestörakennejakaupungistumiskehitys.Katsauksenmukaanpuhtaan,laadukkaanjaturvallisenravinnonjavedensekäluonnonva-rojenvastuullisenjaälykkäänkäytönmerkityskasvaa.Nenähdäänluovanperustankas-vavallejakansainvälistyvälleliiketoiminnalle.


Monetmegatrenditvaikuttavatruokaketjuun

Megatrenditovatglobaalejamuutosilmiöitä,jotkamäärittelevättulevaisuudensuuntaamak-rotasolla.Elintarvikealaanvaikuttavatmonetmegatrendit,kutenilmastonmuutos,väestönkasvujaikääntyminen,elintasonnousu,kaupungistuminen,hyvinvointi,globalisaatio,digi-talisaatiojateknologinenkehitys.Arvopohjainenjatietoinenkuluttaminenvahvistuvat.Laa-dukasjapuhdasruokaonkasvavabisnes.

PESTEL-analyysilläkartoitetaanyrityksentoimintaanliittyviämakrotasonilmiöitä,jotkaasettavatreunaehtojaliiketoiminnalle.Toisaaltailmiöidentunnistaminenjaniidenennakointivoivattarjotayrityksellekilpailuetua.LyhennePESTELtuleesanoistapoliittinen(political),ekonominen(economic),sosiokulttuurinen(sociocultural),teknologinen(technological),ekologinen(ecological)jalainsäädäntö(legal).Kuvaan6listatuttekijätovatvainesimerk-kejätoimintaympäristönvaikutuksista.

Yksikeskeinenelintarvike-jajuoma-alaamuuttavailmiöonteknologioidenkehittymi-nen.Toisaaltakuluttajienvahvistuvatietoisuusomastaterveydestäjahyvinvoinnistaonvoi-makasajurituotekehityksessäjainnovoinnissa.Myöskaupungistuminenjaeliniänpiden-tyminenmuokkaavattuotetarjontaa.Vaikkaerilaisetruokatrenditnäkyvätjakuuluvatme-diassa,kokoväestönruokatottumuksetmuuttuvathitaasti.Muutoksetilmenevätvoimak-kaamminnuortenelintarvikehankinnoissa.

Kuva6.PESTEL-lähestymistapaelintarviketeollisuudentoimintaympäristöön

EkologinenPoliittinen Sosiaalinen

Ekonominen Teknologinen Lainsäädäntö

• Taloustilanne Suomessa ja maailmalla sekä ostovoiman kehitys ja kuluttajien luottamus talouteen

• Suomen talouden kasvu, vaikka BKT:n kasvu hidastuu ennusteiden mukaan 2019−2020

• Kulutuksen rakenne• Globaali talouskehitys, nationalismin kasvu• Kilpailukyvyn korostuminen• Rahoituksen saatavuus• Vähittäiskaupan rakenne, verkkokauppa ja

monikanavaisuus, alustataloudet• Ruokaväärennykset lisääntyvät

• Uudenlaiset teknologiat ja tuotanto-menetelmät luovat mahdollisuuksia: automaatio, tekoäly , robotiikka, teollinen internet (iot)

• Digitalisaatio muokkaa alaa• Tietovarantojen hyödynnys• Teknologinen kehitys mahdollistaa

erilaisten sivuv irtojen hyödyntämistä ja kiertotaloutta

• Tuotantoketjujen turvallisuus, kestävyys ja älykkyys

• Uudistuva elintarv ikelainsäädäntö

• Muutokset alkoholilainsäädännössä

• Työlainsäädäntö• Vastuulliset hankinnat• Julkista rahoitusta koskeva

lainsäädäntö• Mainontaa koskevat

rajoitukset

• Valtio vaikuttaa alan vahvasti toimintaan• EU:n maatalous- ja ruokapolitiikka• Verolainsäädännön muutokset; alv ,

valmisteverotus, haittaverot• Normien purku, byrokratia• Omavaraisuus ja tuotantoedelly tysten

säilyminen• Kansainvälisen kaupan säädökset ja

sopimukset• Alan koulutus, osaavan työvoiman

saatavuus, T&K&I&kokeilu-rahoitus, • Strategiset ohjelmat ja tiekartat; esim.

biotalous, luomu- ja lähiruokaohjelmat

• Maapallon väestön kasvu, ikääntyminen ja kaupungistuminen

• Hyvinvointi, liikkuminen ja elintapasairaudet

• Perhekoot ja -muodot• Kulutuskäyttäytymisen ja arvojen

muutokset, elämäntyy li• Kuluttajien kasvava kiinnostus

vastuullisuuteen• Maahanmuuttajat• Yhteisöllisyys ja jakamistalous• Konfliktit ja epidemiat• Ruoan ja ruoantekijöiden arvostus

• Ymmärrys maapallon kantokyvyn rajallisuudesta. Niukkenevien luonnonvarojen takia uusiutuv ien luonnonvarojen ja uusiutuva energian merkitys korostuu

• Bio- ja kierotalousajattelu edistävät uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystä

• Ilmastonmuutos vauhdittaa ekologisiin materiaaleihin siirtymistä sekä resurssi- ja energiatehokkuuden kehittämistä

• Kestävä kehitys, vastuullisuus, ruokahävikki• Luomu- ja lähiruoka


Kilpailuetuayrityksetpyrkivätluomaanvastaamallamoninaistuviinkuluttajatrendeihinsekäpanostamallaennakoivaantuotekehitykseenjainnovointiin.Erikoistuotteidenmarkkinatkasvavatjamonetilmiötkorostuvatsamanaikaisestielintarvikealalla.Myöspalvelumuo-toilu,vahvojenbrändienrakentaminen,tarinallistaminenjadesignovatkeinojaluodakil-pailuetua.Uusillepakkausratkaisuillejaliiketoimintakonsepteilleontarvetta.

Globaalitmegatrenditmuokkaavatjuomakulttuuriayhävastuullisemmaksi.Esimerkiksivirvoitusjuoma-alantoimintaympäristöönovatvaikuttaneetterveystrendinvoimistuminen,luonnollisuudenvahvistuminenjasokeriinkohdistuvankritiikinkasvu.Alkoholittomienolui-denjamuidenalkoholittomienerikoisjuomienmyyntiävauhdittavatmyöserilaisettrendit.Kuluvana vuonna alkoholittoman oluen lisäksi erikoisoluiden myynti on merkittävästi kas-vanut.Ymmärrysilmastonmuutoksestajamikromuoveistaonpuolestaanaktivoinutpak-kaustenkehittämistä.

1.7 Valtiovaltavahvassaohjausroolissa

Juoma-alaavahvastimäärittelevätekijäonvaltiovaltalainsäädäntöineenjaveropoliittisi-neentoimenpiteineen.Veropolitiikantavoitteenaonollutlisätävaltiontulojasekäohjatakulutusta.Pisteverojenkorottaminenonpoliittisestihelpompaakuinesimerkiksiruoanar-vonlisäveromuutokset.Virvoitusjuomaveronpiirionlaajentunutsamaanaikaan,kunverontasoonnoussut.Veronulkopuolellaovatkäytännössävainmaitojakahvi.Juoma-alanve-rotuottooli1,48miljardiaeuroavuonna2017.

Valmiste-jajuomapakkausverotuksenlisäksiesimerkiksialkoholimainontaonmaas-sammetiukastisäänneltyä.Viranomaisettarkkailevatalkoholimainonnanlainmukaisuutta.Mainonnaneettinenneuvostopuolestaanantaalausuntojasiitä,ovatkomainoksethy-väntavanmukaisia.NäidenlisäksiPanimo-javirvoitusjuomateollisuusliittoontehnytpa-nimoalalleomatvastuullisenmarkkinointiviestinnänitsesäätelyohjeet.Alkoholinetämyyn-tiäkoskevalainsäädäntöonvalmistelussa,sillämaaliskuussa2018voimaantullutalkoho-lilakijättisenkohdanauki.

Lisäksialkoholijuomiasisältävistävähittäismyyntipäällyksistäkannetaanjuomapakkaus-veroasenmukaisesti,mitäeräidenjuomapakkaustenvalmisteverostaannetussalaissa(1037/2004)säädetään.Juomapakkausveroon51senttiälitraltavalmistatuotetta.Juoma-pakkausonveroton,josseonuudelleentäytettävätairaaka-aineenakierrätettäväjakuu-luupantilliseenpalautusjärjestelmään.

1.7.1 Alkoholialantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018

Alkoholinjaalkoholijuomienvalmisteveroperustuulakiinalkoholi-jaalkoholijuomaverosta(1471/1994).Laissaalkoholijuomallatarkoitetaannautittavaksitarkoitettuajuomaa,jokasi-sältääyli1,2tilavuusprosenttiaetyylialkoholia.Oluenosaltaalkoholijuomanapidetäänkui-tenkinjuomaa,jokasisältääyli0,5tilavuusprosenttiaetyylialkoholia.Alkoholijuomatjae-taan alkoholiverolaissa viiteen ryhmään: olueen, viineihin, muihin käymisteitse valmistet-tuihinalkoholijuomiin,välituotteisiinjaetyylialkoholiin.


Veronmääräonnykyisinväkevienalkoholijuomienosalta45,55euroalitraltalasket-tunasataprosenttisenaalkoholina.Välituotteidenvero(21tilavuusprosenttia)onvastaa-vasti31,90euroajaviinienvero(11tilavuusprosenttia)30,82euroalitraltalaskettunasata-prosenttisenaalkoholina.Oluenverolitrassasataprosenttistaalkoholiaon32,05euroa.Al-koholiveroaonkorotettuvuosina2008,2009(kahdesti),2012,2014ja2018.Vuoden2018korotusolikeskimäärin10%.

Alkoholiverotuksen taso vaihtelee EU-maiden välillä huomattavasti, vaikka se on unio-nissayhdenmukaistettu.KorkeimminetyylialkoholiaverottavatRuotsi,Suomi,IrlantijaIso-Britannia,kuntaassenverotusonalhaisintaBulgariassa,KroatiassajaRomaniassa.OluenverotusonalimmillaanRomaniassa,BulgariassajaSaksassa.OluenverotusonSuomessaEU:nkorkeinta,jaseuraavinatulevatIrlanti,Iso-BritanniajaRuotsi.Sekäviininettävälituot-teidenverotuksessaSuomionmyösjäsenvaltioidenvertailussakärkimaita.PuoletEU:njä-senvaltioistaeiverotalainkaanviiniä.

Alkoholiverokertymäoli1337miljoonaaeuroavuonna2017,jasepieneninoinprosen-tinedellisestävuodesta.Vuonna2018verokertymänennustetaankasvavanvajaaseen 1,5miljardiineuroon.Taulukosta5havaitaan,ettäverotuotoistaoluestakertyy45%,etyyli-alkoholi-veroluokastavajaakolmannessekäviineistäjamuistakäymisteitsevalmistetuistajuomistaneljännes.Välituotteidenosuusverotuotoistaonnoinprosentti.

Taulukko5.Alkoholijuomaverontuotonkehitysjuomaryhmittäinvuosina2010–2017,miljoonaaeuroa

Vuosi Olut Viinit Välituotteet Etyyli-alkoholi

Yhteensämilj.€

2010 528 286 19 451 1 284

2011 530 292 19 440 1 281

2012 581 327 19 454 1 381

2013 575 313 18 429 1 336

2014 610 336 18 430 1 394

2015 605 319 17 415 1 356

2016 606 320 16 412 1 354

2017 596 318 15 408 1 337

Lähde:HE/1652018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksialkoholi-jaalkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Tehdyt alkoholiveron korotukset ovat osaltaan vähentäneet alkoholin kokonaiskulutusta, mikäonpuolestaanvähentänytmyösalkoholihaittoja.Kotimaisellaalkoholijuomienhinta-tasollajamatkustajatuonnillaontodettuolevanselkeäyhteys,jasuuretkorotuksetvoisi-vatjohtaamatkustajatuonninkasvuunjaverotulojentoteutumattomuuteen.

Esityksenmukaanalkoholinhinnannousustajohtuvakotimaisenkysynnänlaskusaattaavähentääkotimaistenvalmistajientuotannonmäärää.Kotimainenpanimo-jaalkoholijuo-mateollisuusovatSuomessamerkittäviätyöllistäjiäsekäsuoraanettävälillisesti.Esityksen


mukaanveronkorotuksestajohtuvahintamuutosonsuhteellisenpienijavaikutuksetelin-keinotoimintaanjäävätrajallisiksi.

Toisaalta olisi huomattava, että alaan on kohdistunut toistuvasti erilaisia veroluonteisia korotuksia.Alkoholiveronkorotusvaikuttaamyösmatkailu-jaravintola-alansekäkaupanalantoimintaan.Anniskelukulutusmuodostaanoin13%tilastoidustakulutuksesta.Veron-korotuksestaaiheutuvienhintamuutostentoimeenpanoaiheuttaalisäksiyrityksillejonkinverrankertaluonteisiakustannuksia.

Alkoholijuomienkokonaiskulutuslaskussa

AlkoholijuomienkokonaiskulutusonollutSuomessalaskussavuodesta2007,jolloinko-konaiskulutusoli12,7litraasataprosenttistaalkoholia15vuottatäyttänyttäasukastakohti.Vuonna2017vastaavalukuoli10,3litraa.Vuonna2017alkoholinkokonaiskulutuksenrun-saanneljänprosentinvähenemäjohtuikuitenkinetenkintilastoimattomankulutuksenvä-henemästä,silläalkoholintilastoitukulutusväheni0,8%jatilastoimatonkulutus17,4%.

Kuva7.Alkoholintilastoidunkulutuksenkehitysjuomaryhmittäin,litraa100%alkoholia15vuottatäyttänyttäasukastakohden

Lähde:Terveydenjahyvinvoinninlaitos/HE1652018vp

Oluenkulutusonviimevuosinavähentynyt,muttasemuodostaatilastoidustakulutuksestanoinpuolet.Väkevienalkoholijuomienkulutusonvähentynytpitkänaikavälintarkastelussamerkittävästi,jasemuodostaaenäärunsaanviidenneksenalkoholintilastoidustakulutuk-sesta.Viinienkulutusosuusonsamaasuuruusluokkaa,muttaseonpitkänaikavälintarkas-telussakasvanut.Viimevuosinakuitenkinmyösviininkulutuksenkehitysonjonkinverranvaihdellut.Siiderinjalongdrink-juomienosuusonnoinkymmenenprosenttia.


Vuoden2018tammi-kesäkuussaalkoholintilastoitukulutusonollutpienessälaskussakaikissamuissajuomaryhmissäpaitsilongdrink-juomissa.Alkuvuodenkehityksenperus-teellanäyttääsiltä,ettäpäivittäistavarakaupanvalikoimiinsiirtyneidenvahvempienginipoh-jaistenlongdrink-juomienkulutusonkasvanutmerkittävästi.

Matkustajatuonti

Alkoholintilastoimattomastakulutuksestarunsaskolmeneljäsosaamuodostuuyksityis-tuonnista.Matkustajatuonninosuussuomalaistenalkoholinkokonaiskulutuksestaonar-violtanoin14%,kunmuuntilastoimattomankulutuksenosuusonyhteensäviitisenpro-senttia.

Alkoholijuomienmatkustajatuontiaseurataanhaastatteluihinperustuvallakyselytutki-muksella.Senmukaanalkoholijuomienmatkustajatuonninmääräonvaihdellutjonkinver-ranvuosien2007–2017välillä.Matkustajatuontikasvoivuosina2008ja2009yhteensä 13%.Tämänjälkeenmatkustajatuontipysyijokseenkinsamallatasollavuoteen2013,jol-loinselisääntyinoin15%:llavuoteen2012verrattuna.Vuosina2014–2016tuontionollutmelkovakaata,muttavuonna2017tuontiväheninoin19%.Viimeisimpientietojenmukaanalkoholijuomienmatkustajatuontionvähentynytnoin23%syyskuun2017jaelokuun2018välisenäaikanaedelliseenvastaavaanajanjaksoonverrattuna.TuontionsuurintaVirosta.

1.7.2 Virvoitusjuoma-alantoimintaympäristönkuvaustahallituksenverolakiesityksessä2018

Virvoitusjuomaveroakannetaanalkoholittomistataivainvähänalkoholiasisältävistäjuo-mista.Veroperustuulakiinvirvoitusjuomaverosta(1127/2010).Veronmääräonnyt11tai22senttiälitraltavalmistajuomaariippuenjuomansokeripitoisuudesta.Myösalleviidenlitranvähittäismyyntipakkauksissamyytävästävedestäkannetaanvirvoitusjuomaveroa.

Suomenhallitusonesittänytvirvoitusjuomalakiinmuutoksia,joillakorotettaisiinkaikkienvirvoitusjuomienvalmisteveroavuoden2019alussa.Esitettykorotuspainottuisikuitenkinsokeripitoisiinjuomiin,kutentaulukostaonnähtävissä.TavoitteenaonlisätäSuomenval-tionvuosittaisiaverotulojanoin25miljoonaneuronlisätuotonsaamiseksijaosaltaanoh-jatakulutustasokerittomiinjuomiin.

Toteutuessaanveronkorotuksetnostavatveronpiiriinkuuluvienjuomienhintojajavä-hentävätniidenkulutusta.Veronkorotuksestaaiheutuvavirvoitusjuomienkysynnänenna-koitualentaminenvaikuttaakotimaisenjuoma-jaruokateollisuudentuotantomääriin.Ve-ronkorotuksistaaiheutuvienhintamuutostentoimeenpanoaiheuttaaalanyrityksillemyöskertaluonteisiakustannuksia.

Virvoitusjuomaveroaeikuitenkaansovelletapientuottajienvalmistamiinvirvoitusjuo-miin.Pientuottajaksikatsotaanalanmuistatoimijoitariippumatonvalmistaja,jokakalente-rivuodenaikanaluovuttaakulutukseenenintään50000litraavirvoitusjuomaa.Verovapauskoskeemyöstuontituotteita,jotkatäyttävätvastaavatedellytykset.Lakiaeimyöskäänso-velleta tiettyihin erikoisruokavaliovalmisteisiin, kuten kliinisiin ravintovalmisteisiin tai äidin-maidonkorvikkeisiin.Euroopanunioninlainsäädäntöönkuuluvansyrjimättömyysperiaatteen


johdostaesimerkiksikotimaisiamarjamehujaeiolemahdollistaasettaaverotuksellisestiedullisempaanasemaankuintuontimehuja.

Virvoitusjuomienveroaonkorotettuvuosina2011,2012ja2014.Makeistenjajäätelönvalmisteveropoistettiinvuoden2017alussa.Samallavirvoitusjuomaveronlaajaanvero-pohjaantehtiinpieniämuutoksia,joillamuunmuassapoistettiinmaidonkaltaisetvalkoi-setkasvispohjaisetjuomatvirvoitusjuomaveronpiiristä.Veronpiirissäovatedelleenmuutkasvispohjaisetjuomat.

Virvoitusjuomaveronlisäksijuomapakkausveroakannetaanenintäänviidenlitranvähit-täismyyntipakkauksista.Veronmääräon51senttiälitraltapakattuatuotetta.Pakkausveroaeikuitenkaankannetapanttiinperustuvaanpalautusjärjestelmäänkuuluvistaeikänestepak-kauskartongistavalmistetuistapakkauksista.Myöspientuottajienvalmistamiajuomiasisäl-tävätpakkauksetonrajattuveronulkopuolelle,kunjuomamääräonenintään50000litraa.

Asetetutvolyymienmaksimimääräthelpottavatpientoimijoidenverotustajaasettavatsamallakatonniidenkasvulle.Tämäselittäneeosinpienyritystenmääränkasvua.Kattokoskeemyösmaahantuojia.

Taulukko6.Virvoitusjuomienverotasotvuosina2010—2018jahallituksenesitysvuodelle2019,senttiälitralle

Vuosi Verotaso Verotaso(juomajauheet)

2010 4,5snt/l 34snt/kg

2011 7,5snt/l 75snt/kg

2012 11snt/l 95snt/kg

2013 11snt/l 95snt/kg

2014 11tai22snt/l 95tai140snt/kg

2015-2018 11tai22snt/l 95tai140snt/kg

2019 esitys 12snt/l(muutvirvoitusjuomat)tai27snt/l(sokeripitoisuus>0,5%)

104snt/kg(muutjuomajauheet)tai172snt/kg(sokeripitoisetjuomajauheet)

Lähde:HE166/2018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlain liitteen muuttamisesta

Virvoitusjuomienkulutuskääntyilaskuun2014vuodenalussavirvoitusjuomaveronnostonjälkeen.Sokeripitoistenjuomienkulutusonhiemanlaskenutjasokerittomienjuomienkas-vanut.Juomatiivisteidenosuusverollisestakulutuksestaonvajaaviidennes.Virvoitusjuo-miaverotettiinnoin800miljoonaalitraavuonna2017javerotuottooli145miljoonaaeuroa.Tästärunsaskolmasosaolisokerittomiajuomiajavajaakaksikolmasosaasokeripitoisiajuomia.Verollistenjuomienkulutusväheniedellisvuodestanoinprosentin.Ennätyslämminkesäkuluvanavuonnalisäsijuomienkulutustaviimevuoteenverrattuna.


Kuva8.Verollistenvirvoitusjuomienkulutusvuodesta2010alkaen,liukuva12kuukaudensumma

Lähde:HE166/2018Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlainliitteenmuuttamisesta


2 Toimialanrakenne

2.1 Kuvaustatoimialanyrityksistä

Suomessaonhyvinmonipuolinenjamonimuotoistuvajuoma-ala.Juomienvalmistuksessatoimiipieniä,keskisuuriajasuuriayrityksiä.Pienissäyrityksissäosatoiminnoistaonkäsi-työvaltaisiajasuurissayrityksissätoiminnotovatpitkälleautomatisoituja.

Juomienvalmistuksessa(TOL11),kutenmuussakinelintarviketeollisuudesta,valtaosayrityksistäonalleneljähenkilöätyöllistäviäyrityksiä,kutentaulukosta7onnähtävissä.Kaksikolmasosaaelintarvikeyrityksistämmetyöllistääalle4henkilöä.Yli250henkilöätyöllistä-viäelintarviketeollisuudenyrityksiäonmaassamme21.Isommatyrityksetkuitenkinvas-taavattoimialojensavolyymistä.Juomienvalmistuksessayli95%liikevaihdostamuodos-tuuyli20henkilöätyöllistävissäyrityksissä.

Taulukko7.Elintarviketeollisuuden(TOL10–11)yritystenmäärätjaliikevaihdot (1000€)henkilöstöluokittainvuonna2017

Koko Yritystenlukumäärä Liikevaihto Henkilöstönlkmyhteensä

10Elint.valmistus


10Elint.valmistus


10Elint.valmistus


...4 1 087 107 225 179 28 074 1 210 113

5...9 202 10 .. 6 954 1 336 65

10...19 127 9 310 564 26 886 1 716 124

20...49 118 5 999 987 .. 3 566 141

50...99 53 4 1 377 215 126 330 3 683 273

100...249 31 . 1 314 184 . 4 778 .

250...499 9 4 1 696 562 705 381 3 206 1 506

500...999 2 1 .. .. 1 261 558

1000... 5 . 2 949 959 . 9 673 .

Yhteensä 1 634 140 9 498 613 1 252 660 30 430 2 781

Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto.Pisteettarkoittavat,ettätietopuuttuutaionsalattu

2.2 Yritysten,toimipaikkojenjahenkilöstömäärienkehitystä

Elintarvikealaonvakaatyöllistäjätaloudeneritilanteissa,kutenkuva8osoittaa.Alantyöl-lisyyttäylläpitääelintarvikkeidenjajuomienmelkotasainenkysyntä.Työllistävyyteenvai-kuttavatsiltikotimaistenruokatuotteidenkysyntäjayleinentaloudellinentilanne,mikähei-jastuukulutukseenjahintatietoisuuteen.Elintarviketeollisuustyöllistäätulevaisuudessakinmerkittävästituotannonjajakelunmonipuolistuessa.


Elintarvikkeidenvalmistus(TOL10)ontyöllistänytviimevuosinareilut30000jajuo-mienvalmistus(TOL11)alle3000henkilöä.Juomienvalmistuksessahenkilöstömääräonollutkuitenkinlaskussa,sillävuonna2010alatyöllisti3330henkilöä,vaikkaalanyritystenjatoimipaikkojenmääräonkasvanutviimevuosina.Suuntaonkääntynytnousuunvuonna2017talouskasvunmyötä.

Juomienvalmistus(TOL11)on11,7%elintarviketeollisuudenliikevaihdosta,jasetyöllis-täänoin8,4%alanhenkilökunnasta.Alanyrityksetrekrytoivatuusiatyöntekijöitätarpeenmukaanjatyöpaikkojatuleeavoimiksivarsinkineläköitymistenvuoksi.Panimo-javirvoi-tusjuomateollisuustyöllistäämoniakausityöntekijöitäkesäsesonkienvuoksijatarjoaatyö-mahdollisuuksiavuokratyövoimalle.

Henkilöstömääränelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksessaarvioidaankasvavanlä-hivuosinakotimaisuudenjalähiruoanarvostuksenkasvunsekämonipuolistuvankotimai-senjuomatarjonnanmyötä.Myöserilaistenjuomienvientikasvaa.Pitkäänvalmisteltual-koholilainuudistusonlisännytalanyritystenmäärääjarikastuttanuttuotetarjontaa.Varsin-kinuusiapienpanimoitaonperustettumaahammeuseita.

Kuva9.Henkilöstömääränkehitystäelintarvikkeidenjajuomienvalmistuksessavuosina2010–2017

29 281 30 283 29 496 30 428 31 245 31 465 30 124 30 430

3 330 3 232 3 239 3 121 2 715 2 917 2 842 2 781 -

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Henkilöstömäärän (htv) kehitystä

10 Elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus

Lähde:Tilastokeskus,yritystenrakenne-jatilinpäätöstilasto2013–2017,yritys-jatoimipaikkatilasto2010–2012

Kesällä2018pk-yritysbarometriinvastanneetjuoma-alanyritykset(TOL11)ennakoivathenkilökunnanmääränkasvavan(saldoluku32).Saldolukukuvaapositiivisistajanegatii-visistavastauksistalaskettuaprosenttilukujenerotusta.Barometrinmukaan48%juoma-alanyrityksistäuskoitulevanvuodenaikanahenkilömääränolevanennallaanja42%ar-vioimääränlaskevan.

Jalostusarvo/henkilöonyleisestikäytettyhenkilötyöntehokkuudenmittari,jokakuvaatuotetunlisäarvonmäärääyhtätyöntekijääkohden.Lukueihuomioimahdollistaulkoisena


palvelunaostettavaatyöpanosta.Teollisuudessajalostusarvo/henkilöoli56000jajuomienvalmistuksessa(TOL11)50000euroavuonna2017.Juomienvalmistuksessatehokkuudenkehityksessäonollutlaskusuuntaisuutta,kutenkuvasta10voidaanhavaita.Tehokkuudenlaskusaattaajohtuarunsaastauusienjuoma-alanyritystenperustamisesta,jolloinauto-maationhyödyntäminenonvielämelkovähäistä.Alanyrityksilleonsiltitärkeääparantaatehokkuuttajalostusarvoakehittämällä.

Kuva10.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenhenkilöstötehokkuudenkehi-tystä,1000€,mediaani

46

69 71

58

0

5155 53

48

78

5750

65

26

59

39

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot

2.3 Toimialanalueellinenjakauma

Elintarviketeollisuudessatilastoitujatoimipaikkojaonyli2000.Toimipaikkatilastoissaovatmukanayritykset,jotkaovattyöllistäneethenkilöitävähintäänpuolenvuodenajanjaovatarvonlisävelvollisia.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksentoimipaikatovatlukumääräi-sestikeskittyneetUudellemaallejaVarsinais-Suomeen,kutentaulukostailmenee.Alantoi-mipaikkojaonkuitenkinkaikkiallaSuomessa,janeovatmerkittäviätyönantajiaseutukun-nillaan.Henkilöstömääränjakautuminennoudatteleetoimipaikkojenmukaistajakaumaa.PoikkeuksenkuitenkinmuodostaaEtelä-Pohjanmaa,jonneonkeskittynytsuurempaaruo-kateollisuutta.

Liikevaihtoelintarvikeyrityksissänoudatteleesamaasuuntaustakuintoimipaikkojentaihenkilöstönmäärä.Alueelliseentietoonliikevaihdostaonsuhtauduttavavarauksella,


sillätoimipaikkojenliikevaihtotiedotvoivatkohdistuapäätoimipaikkaan.EsimerkiksiEtelä- PohjanmaanosaltaliikevaihtotietoonliianpienipääkonttoreidenUudellemaallesijoittumi-sestajohtuen.Luvutkuitenkinantavatkarkeankuvanmaakunnissasyntyvästätuotoksesta.

Taulukko8.Toimipaikat,henkilöstöjaliikevaihtomaakunnittainsekäAhvenan-maallavuonna2016

Toimipaikkojenlukumäärä

Henkilöstöyhteensä Liikevaihto1000€

10Elint.valmistus


10Elint.valmistus


10Elint.valmistus


Koko maa 1 882 177 29 908 2 807 9 200 979 1 214 119

Uusimaa 337 41 7 150 1 393 2 246 122 518 373

Varsinais-Suomi 224 20 2 454 150 749 199 62 189

Satakunta 110 4 2 459 6 641 402 3 327

Kanta-Häme 78 2 1 926 .. 628 701 ..

Pirkanmaa 142 13 2 217 85 459 358 23 169

Päijät-Häme 59 17 938 501 193 275 379 638

Kymenlaakso 56 6 752 9 201 665 285

Etelä-Karjala 48 3 698 20 161 301 2 409

Etelä-Savo 70 9 632 24 137 484 3 368

Pohjois-Savo 99 7 963 269 444 519 124 381

Pohjois-Karjala 82 9 884 26 232 107 1 785

Keski-Suomi 81 3 1 018 13 269 513 -

Etelä-Pohjanmaa 103 9 3 247 70 1 486 079 36 407

Pohjanmaa 116 7 1 575 80 490 314 19 070

Keski-Pohjanmaa 25 3 462 84 119 139 22 899

Pohjois-Pohjanmaa 119 11 1 803 .. 548 134 ..

Kainuu 25 3 146 5 23 711 353

Lappi 79 7 317 .. 79 213 ..

Ahvenanmaa 28 3 266 13 86 148 2 784

Alue tuntematon 1 . - . 3 595 .

Lähde:Tilastokeskus,alueellinenyritystoimintatilasto.Pisteettarkoittavat,ettätietopuuttuutaionsalattu

Juomienvalmistuksessaisojenjuoma-alanyritystensijaintinäkyyhenkilöstömäärissäjaselvästienitentyöntekijöitäonUudellamaalla,Päijät-HämeessäjaPohjois-Savossa.Pien-panimoitaonperustettuläheskaikkiinisompiinkaupunkeihin.


Kuva11.Juomienvalmistuksentoimipaikat,henkilöstöjaliikevaihto(1000€)maa-kunnittainsekäAhvenanmaallavuonna2016

Toimipaikat

Henkilöstö

Liikevaihto



2.4 Uudetjalopettaneetyrityksettoimialalla

Elintarviketeollisuusonmelkovakaatoimiala,jaruoanjajuomientasainenkysyntäylläpi-täätoimialanrakennetta.Alkoholilainuudistusonpiristänyterilaistenjuoma-alanyritystenjaerityisestipienpanimoidenperustamista.Valvirantilastostalöytyvätajantasaisettiedoterilaisistaalkoholiavalmistavistayrityksistä.Rekisterinmukaan14yritystäontänävuonnasaanutluvanvalmistaaalkoholiasisältäviätuotteita.Maassammetoimiinoinsatakäsityö-läisoluenvalmistajaajapuhutaankinpienpanimobuumista.Elintarvikealanyrittäjyyskiin-nostaa, sillä toimintansa aloittaneita on ollut viime vuosina enemmän kuin lopettaneita, ku-tentaulukosta9ilmenee.Pienpaahtimobuuminäkyymyöskahvinjateenvalmistuksessa.

Taulukko9.Aloittaneetjalopettaneetelintarvikeyrityksetvuosina2013–2017

2013 2014 2015 2016 2017

Aloitta-neet

Lopetta-neet

Aloitta-neet

Lopetta-neet

Aloitta-neet

Lopetta-neet

Aloitta-neet

Lopetta-neet

Aloitta-neet

Lopetta-neet

10 Elintarvikkeiden valmistus

129 118 136 113 138 108 146 116 143 .

1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valm.

3 . 3 5 6 2 7 2 4 .


. . 8 . 6 . 1 1 8 .

11 Juomien valmistus 11 6 16 5 20 7 33 7 34 .

1101 Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen

4 1 3 2 7 1 2 2 5 .

1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valm.

. 1 1 . . 1 1 1 4 .

1104 Muiden tislaamattomien juomien valm. käymisteitse

1 . . 1 1 . 1 . . .

1105 Oluen valmistus 5 2 9 . 10 4 24 . 18 .

1106 Maltaiden valmistus . . . . . . . . 1 .

1107 Virvoitusjuomien valmistus

1 2 3 2 2 1 5 4 6 .

Lähde:ToimialaOnline,Tilastokeskus,Aloittaneetjalopettaneetyritykset

2.5 Työvoimansaatavuus

Syyskuussajulkaistunammattibarometrinmukaantyövoimapula-ammattienmääräonli-sääntynytjakohtaantotilanteetvaihtelevatalueittainsekäammateittainmaammeeriosissa.TE-toimistojenarviointeihinperustuvankyselynmukaanelintarvikealanyrityksissätyön-tekijöitäonhyvinsaatavissa,toisinkuinesimerkiksiravintola-jasuurtaloustyöntekijöitä.

Ammattitaitoisentyövoimansaatavuusonkuitenkintärkeääeripuolellamaatammesi-jaitsevilleelintarvikeyrityksille.Elintarvikealanammatillinenkoulutusuudistuitämänvuo-denalusta.Uudistuksenmyötälähiopetustunnitoppilaitoksissavähenevätjatyöpaikoilla


oppiminenlisääntyy.Kaikillaammatillisenkoulutuksenjärjestäjilläonlupajärjestäämyösoppisopimuskoulutusta.Uusikoulutusmuotoonkoulutussopimus.Seeiedellytämääräai-kaisentyösopimuksensolmimista,eikäopiskelijallemaksetapalkkaa.Perus-,ammatti-taierikoisammattitutkintojataitutkinnonosiavoisuorittaamyöstyövoimakoulutuksena.Am-matilliseenkoulutukseenvoinythakeutuajatkuvanhaunkautta.

Työvoimanvuokrausonyleistynyt,jasetarjoaakinperinteisiätyösuhteitajoustavammanrakenteenvastatavaihteleviintyövoimatarpeisiin.Lisäksityökokemustavaillaolevatvoivattyövoimavuokrauksenkauttatutustuatoimialaanjasaadaarvokastakokemusta.Elintarvi-kealaamainostetaanmaistuvanaammattinanuorille.

Syksyn2018pk-toimialabarometrinmukaanelintarvikealallasuhdannenäkymäthenki-lökunnanmääränosaltaolivatselvästiparemmatkuinvuosisitten.Toimialanvastaajista 42%arvioihenkilökunnanmääränkasvuavuodensisälläjapienenemistäennakoi6%.Saldolukujenperusteellatyöllistämisodotuksetovattoimialallaselkeästiparemmatkuinkokomaassa,palvelualoillajamuussateollisuudessa.Juoma-alanyrityksistä42%enna-koihenkilömääränlisääntyvänja10%vähenevän.Työvoimansaatavuudeneijuurikaankoettuolevanpk-toimialabarometriinvastanneillaelintarvike-taijuomayrityksilläkehittä-misenesteenä.

Kuva12.Työvoimankohtaantotilanneelintarviketeollisuudenprosessi-sekäravintola-jasuurtaloustyöntekijöilläsyyskuussa2016ja2018

Arviotyömarkkinatilanteestaseuraavanpuolenvuodenaikana

Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät

PaljonpulaahakijoistaPulaahakijoistaTasapainoLiikaahakijoitaPaljon liikaahakijoita

Syyskuu 2016 Syyskuu 2018

Lähde: Ammattibarometri


Arviotyömarkkinatilanteestaseuraavanpuolenvuodenaikana

Ravintola- jasuurtaloustyöntekijät

PaljonpulaahakijoistaPulaahakijoistaTasapainoLiikaahakijoitaPaljon liikaahakijoita

Syyskuu 2016 Syyskuu 2018

Lähde: Ammattibarometri

2.6 Juoma-alansuurimpiayrityksiä

Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksensuurimpienyritystenlistaaminenonaiempaahaasteellisempaatoimialojenmonimuotoistumisenjaerilaistenrakenteidentakia.Suurinosataulukoiden10,11ja12tiedoistaperustuuSuomenAsiakastiedonvuoden2017tilinpää-töstietoihin.TaulukkoaontäydennettyhakemallaalallatoimivienyritystentietojaSuomenAsiakastiedostajaKauppalehdestä.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden rikkaus on sen monimuotoisuus: suuret yritykset vastaavatvolyymistäjapienetyrityksetlisäävätvalikoimienmonimuotoisuutta.Kotimaisillajuomillaonvankkaasemasuomalaisessaruoka-jajuomakulttuurissamyöstulevaisuudessa.


Taulukko10.Juomienvalmistuksen(TOL11)suurimpiayrityksiä

Yrityksen nimi Toimiala TOL Liikevaihto eur

Henkilöstö Konserni

Oy Hartwall Ab Oluen valmistus 11050 322 618 000 630 Hartwall -konserni

Oy Sinebrychoff Ab Oluen valmistus 11050 294 669 000 288 Sinebrychoff -konserni

Altia Oyj Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 201 248 000 435 Altia -konserni

Olvi Oyj Oluen valmistus 11050 131 457 000 372 Olvi Oyj -konserni

Brown-Forman Finland Oy Alkoholi- ja muiden juomien tukkukaupa

46340 102 472 000 20 Brown-Forman Corporation

Sinebrychoff Supply Company Oy

Oluen valmistus 11050 78 008 000 407

Pernod Ricard Finland Oy Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus

11030 47 365 000 90 Pernod Ricard Finland -konserni

Refresco Finland Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

11070 44 254 000 75 Refresco Finland Holding -konserni

Viking Malt Oy Maltaiden valmistus 11060 36 004 000 64 Viking Malt -konserni

Finn Spring Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

11070 25 103 000 67 Finn Spring -konserni

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus

11030 17 859 000 57

Laihian Mallas Oy Maltaiden valmistus 11060 13 690 000 48 Laihian Mallas -konserni

Refreshment Products Finland Oy

Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

11070 10 201 000

Senson Oy Maltaiden valmistus 11060 9 397 000 23 Polttimo -konserni

Astra Wines Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 6 277 000 5

Nokian Panimo Oy Oluen valmistus 11050 5 116 000 20

Oy Gust. Ranin Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 4 609 000 19

Rye Rye Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 4 539 000 25

Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy

Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 3 046 000 10 Teerenpeli Yhtiöt -konserni

Stallhagen Ab Oluen valmistus 11050 2 436 000 10

Lammin Sahti Oy Oluen valmistus 11050 2 118 000

Polar Spring Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

11070 2 039 000 13

Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Oluen valmistus 11050 1 721 000 15

Vakka-Suomen Panimo Osakeyhtiö

Oluen valmistus 11050 1 597 000 9

Oy Shaman Spirits Ltd Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 1 423 000

Bock’s Corner Brewery Oy Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen; etyylialk.val

11010 1 326 000 14

Nordic Koivu Oy Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

11070 1 254 000 9

Lähde:SuomenAsiakastietoOy,Kauppalehti


Taulukko11.Hedelmä-,marja-jakasvismehujenvalmistuksen(TOL1032)suurim-piayrityksiätäydennettynämuillamehujamyösvalmistavillayrityksillä

Yrityksen nimi Toimiala Liikevaihto eur

Henkilöstö Konsernisuhde

Valio Oy 10510 Maitotuotteiden valm. 1 436 933 000 3238Eckes-Granini Finland Oy Ab

10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 61 941 000 134 emoyritys

Refresco Finland Oy 11070 Virvoitusjuomien valm.; kivennäisv. ja muu pullot.vesi

44 254 000 75 Refresco Finland Holding -kons.

Riitan Herkku Oy 10510 Maitotuotteiden valm. 20 797 200 70 emoyritysKiantama Oy 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 12 250 000 39Bonne Juomat Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 7 526 000 22Kaskein Marja Oy 47210 Hedelmien, marjojen ja vihann. vk 7 320 000 29Frombio Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 4 165 000 3Mehukolmio Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 497 000Ravintorengas Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 235 000 14Marjavasu Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 179 000 5Wanhan Porvoon Fabriikki Oy

10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 1 135 000 2

Granna Ab 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 928 000 12Dagsfood Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 653 000 5 tytäryritysRTC Granholm’s Ab Oy 10390 Muu hedelmien,marjojen ja kasv.valm. 546 000Lapin Maria Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 473 000Green Finance Oy 10320 Hedelmä-, marja- ja kasvism. valm. 458 000

Lähde:SuomenAsiakastietoOy,Kauppalehti

Taulukko12.Kahvinjateenvalmistuksensuurimpiayrityksiä

Yrityksennimi TOL Viejä/tuoja

Liikevaihto€ Henkilöstölkm

Konsernisuhde

OyGustavPauligAb 10830 ViejäTuoja

308 480 000 309 emoyritys

MeiraOy 10830 Viejätuoja

86 711 700 176 emoyritys

Johan&NyströmOY 10830 ViejäTuoja

2 650 000 10

KaffaRoasteryOy 10830 Viejä 2 642 000 18

MokkamestaritOy 10830 Viejä 1 270 000 11

Bean&BurnerOy 10830 Viejä 886 000 4

OyContestAb 10830 845 000 emoyritys

CafetoriaroasteryOy 10830 Viejä 712 000 8

GoodLifeCoffeeRoastersOy 10830 Tuoja 228 000 1

HolmenCoffeeOy 10830 161 000

KeaKoffeeOy 10830 108 000

RanolinOy 10830 86 000 2

Lähde:SuomenAsiakastietoOy


3 Markkinoidenrakenteestajakehityksestä

Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta, mutta toimialalla kan-sainvälistyminenonvahvistumassa.Kansainvälistymisessäonkysetuonninlisääntymisenlisäksiulkomaistenkilpailijoidenhakeutumisestamaahammejasuomalaistenyritystenlaa-jentumisestaulkomailleviennin,tytäryhtiöidenperustamisentaiyrityskauppojenkautta.

Elintarvikeyritystemmeulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kohdemaissaanon arvioidenmukaanylineljämiljardiaeuroa.SuomenelintarvikevientionkuronutkiinniVenä-jänosittaisestasulkeutumistaaiheutuneenvajeenjahakeekasvuakansainvälisiltämark-kinoilta.Elintarvikevientimmekilpailukykynojaainnovatiivisiin,lisäarvoasisältäviintuottei-siin,kutenterveyttäedistäviintuotteisiin,laktoosittomuuteen,marjajalosteisiinjakorkea-laatuisiinalkoholituotteisiin.Uusiamarkkinoitajamarkkina-alueidenlaajentamistakuiten-kintarvitaanalanvolyyminjakannattavuudenkasvattamiseksi.

Alkoholilakiuudistuksen keskeisimmät vaikutukset liittyvät alkoholin saatavuuden lisää-miseen.MuutoksenmyötäaiempaavahvemmatalkoholijuomattuotiinAlkonmyynnistäkauppojen,kioskienjahuoltamoidenvähittäismyyntiin.Luvanvaraisessavähittäismyyn-nissäsaanykyisinmyydäkaikkiaenintään5,5tilavuusprosenttiaetyylialkoholiasisältäviäalkoholijuomia.Myösanniskelusektorillavähennettiinsääntelyätuntuvasti.Muitasäädän-nönmuutoksiaolivatmuunmuassaitsenäistenpientenpanimoidenoikeusmyydäomiakä-sityöläisoluitasuoraanvalmistuspaikalta,ravintoloidenaukioloaikojenvapautuminenjaan-niskeluoikeuksienyhtenäistäminen.Lisäksialkoholijuomienmatkustajatuonninsäännöksiä Euroopan talousalueen ulkopuolelta muutettiin siten, että matkan pitää kestää vähintään 24tuntia,jottamatkustajasaatuodaalkoholijuomia.Aiemminkyseinenaikarajaoli20tuntia.

Lakimuutoksenvaikutuksetalkoholituotteidenkulutusmääriinovatjääneetennakoituavähäisemmiksieikämyyntioleolennaisestikasvanut.Enitenonlisääntynytlonkeroidenmyynti,muttaseonsamallavähentänytmuidenjuomienmyyntiä.Uudistuneenalkoholi-lainkokonaisvaikutuksiaonvieläliianvarhaistaarvioida.

Monipuolistuvajaerikoistuvajuomamarkkina

Juomatuotteidenmarkkinatovatkehittyneetyhämonipuolisemmiksijakohtivoimakkaam-piamakuja.Erikoistuotteilleonnykyäänomamarkkinansa,kunesimerkiksi1990-luvullaolivainmuutamiatuotebrändejä.Pienpanimotuotteet,kausijuomienmonipuolistuminen,kiven-näisvesienuudetmaut,energiajuomat,smoothietjamitäerilaisemmatfunktionaalisetjuo-matovatilmentymiäkuluttajienmoninaistenmieltymystenkirjosta.

Aitous,laadukkuusjatarinallisuuspuhuttelevatkuluttajia,kutenmyösluonnollisuusjamakeutusaineidensekälisäaineidenvälttäminen(freefrom-trendi).Myössuuretvalmista-jatovatlanseeranneetkäsityöläisoluitaisojenbrändituotteittensarinnalle.Lisäksikaupanomatmerkit(privatelabel)ovatvallanneethyllytilaavähittäiskaupoissa.Niidenvalmista-jinaovatuseinkotimaisetyritykset.


3.1 Juomienkulutusmuutoksia–alkoholistapuhutaan,muttamuutajuodaan

Juomienkulutusmuutoksistaonvaihtelevastitietoa.Alkoholipitoistenjuomienkulutuksestaonhyvintarkastitietoa,muttaerilaistenmehujenmenekistäpuolestaanhyvinniukasti.Me-hujenkulutusoli48litraahenkeäkohdenvuonna2010,muttasenjälkeenniidenosaltaeioletilastointia.Sokeripitoistenvirvoitusjuomienkulutusonlaskenut,muttakivennäisvesienkulutusonkasvanutlähesvuosittain.Siidereitäjuotiin6jalongdrink-juomia7,4litraaperkuluttajavuonna2017.Kivennäisvesiäpuolestaannautittiinlähes19,6jamuitavirvoitus-juomia52,8litraahenkeäkohdenvuonna2016.

Luonnonvarakeskuksenravintotaseenvuoden2017ennakkotietojenmukaansuomalai-setkuluttivatkeskimäärin160kiloanestemäisiämaitotuotteita,81kiloalihaa,80kiloavil-jaa,65kiloahedelmiäja64kiloavihanneksia.Suomalaisetovateurooppalaistumassaai-nakinsiinä,ettämaidonkulutusonlaskenutnoinviisiprosenttiavuodessa.

Vesisyrjäyttäämaitoaruokajuomana, javiimevuonnamaitoa juotiinkeskimäärin 112litraahenkeäkohden.Tästäkevytmaitoaoli56%,rasvatontamaitoanoinkolmannesjatäysmaitoareilu10%.Maidossatäysmaidonkulutusonkasvanutsuhteessarasvatto-maanmaitoon.Kevytmaitoakuluilähesedellisvuodentahtiin.

Kuva13.Erilaistenalkoholittomienjuomienkulutustavuosina2000–2017

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alkoholittomien juomien kulutus henkilöä kohden (kg)

Hedelmämehut

Mehut

Kevytmaito

Rasvaton maito

Jogurtti

Täysmaito

Piimä

Kerma

Tilamaito

Lähde: Luke ravintotase


Erilaistenalkoholijuomienkokonaiskulutusoli40,6miljoonaalitraasataprosenttistaalkoho-liavuonna2017,jasetarkoittaa10,3litraa15vuottatäyttänyttäasukastakohden.Litramää-räisestikulutimmeviimevuonnaalkoholipitoisiajuomiayhteensä655miljoonaalitraa(tilas-toitujatilastoimatonkulutus).Suomessajuodaanenitenolutta,kutenkuvasta14ilmenee.Enitenalkoholijuomiaostetaanpäivittäistavarakaupasta,noin60%jaAlkonkauttanoin 14%.Anniskelumyynninosuusonnoin13%.Väkevienalkoholijuomienkulutussatapro-senttisenaalkoholinaonollutpitkääntrendinomaisessalaskussaSuomessajauseimmissaEuroopanmaissa.Viinienkulutusonpuolestaanlievässänousussa.

Kuva14.Alkoholijuomaryhmien%-osuudetkokonaiskulutuksestalitroinaja100%alkoholinavuonna2017

0 %

4 %

6 %

7 %

11 %

72 %

1 %

22 %

4 %

5 %

20 %

48 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

Välituotteet

Väkevät

Siiderit

Long drink -juomat

Viinit

Oluet

Juomaryhmien osuudet

100 % alkoholina Kokonaiskulutus l itroina

Lähde:Valvira,THL,SAJK

Suomessaoluenkulutusonlaskenutvuodesta2011lähtien,javuonna2017seoli75litraaperhenkilö.Oluttarjontaonmonipuolistunut,javiimevuonnaale-tyyppisiäoluitamyytiin2,5kertaaenemmänkuinvuonna2012.Vastaavallajaksollagluteenittomienoluidenmyyntikasvoi83%(0,9miljoonaanlitraan),luomuoluiden36%(0,8miljoonaanlitraan)jaalkoho-littomanoluen41%(2,1miljoonaanlitraan).Panimoliitonkotimaanmyyntitilastoissa,tau-lukossa13,ilmeneväthyvinjuoma-alankulutusmuutokset.


Taulukko13.Panimoliitonjäsenyritystenkotimaanmyyntierivuosina,1000l

1990 2000** 2010 2012 2013*** 2014 2015 2016 2017

OLUT

Yli 4,7 tilavuus-% 143 000 29 111 15 624 14 660 15 353 15 065 15 290 15 282 15 292

2,9 - 4,7 tilavuus-% 261 759 360 830 373 291 371 316 378 505 367 963 363 733 360 375 358 032

Max 2,8 tilavuus-% 9 506 12 420 6 248 5 879 6 378 6 290 6 191 7 251 6 635

Yhteensä 414 265 402 360 395 163 391 855 400 236 389 317 385 214 382 909 379 959

SIIDERI * - 50 040 30 712 30 671 31 809 31 256 29 065 29 136 29 132

LONG DRINK * - 17 229 41 216 41 460 38 905 38 720 35 509 35 561 36 994

VIRVOITUSJUOMAT

Sokeripitoiset

Cola - 93 222 74 088 78 978 78 175 71 878 73 700 76 667 78 336

Sitrushedelmä - 93 794 55 527 48 439 50 837 46 817 39 137 41 436 42 067

Muu - 38 644 43 063 37 490 36 712 35 905 35 853 32 346 31 212

Yhteensä 188 838 225 660 172 678 164 908 165 724 154 600 148 690 150 449 151 615

Sokerittomat

Cola - 40 070 53 387 52 947 57 484 63 018 63 127 64 318 70 084

Sitrushedelmä - 20 638 20 014 15 715 15 509 15 412 12 178 9 331 9 744

Muu - 6 632 17 777 13 727 11 260 9 199 13 214 10 681 9 226

Yhteensä 20 138 67 340 91 178 82 389 84 253 87 629 88 519 84 330 89 053

Yhteensä 208 976 293 000 263 856 247 297 249 977 242 230 237 209 234 779 240 668

KIVENNÄISVEDET 34 655 57 037 64 921 63 292 66 809 70 347 68 015 73 567 75 151

Kaikki juomat yht. 657 896 819 666 795 868 774 574 787 738 771 870 755 013 755 953 761 905

Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory.*muutoksiatilastoinnissa.

Yli80%oluistamyydääntölkeissä,kunkymmenenvuottasittentölkkioluidenosuusoliva-jaa40%Panimoliitonjäsenyrityksissä.Myössiidereidenjalonkeroidenmyynnissätölkkionmerkittävin,muttavirvoitusjuomiajakivennäisvesiämyydäänyhäenitenpulloissa,ku-tentaulukosta14ilmenee.Taulukostailmeneemyöshyvinvähittäistavarakaupanmerkityk-sellisyystuotteidenjakelutienä.


Taulukko14.Panimoliitonjäsenyritystenkotimaanmyyntipakkauksittainvuosina2007–2017,%

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014** 2015 2016 2017

Olut

Pullo 45,8 33,5 24,3 20,3 14,4 12,1 9,7 9,3 8,2 7,0 5,3

Astia 16,0 14,8 13,7 13,5 12,5 12,9 12,3 12,2 11,9 11,5 11,2

Tölkki 38,2 51,7 62,0 66,1 73,2 75,0 78,0 78,5 79,8 81,6 83,5

Siiderijalongdrink

Pullo 62,6 49,3 41,0 40,0 33,6 30,8 30,2 26,6 23,8 20,3 17,7

Astia 14,2 10,5 11,2 11,8 11,4 12,0 11,9 11,0 10,6 10,0 9,7

Tölkki 33,6 40,2 47,8 48,2 55,0 57,2 57,9 62,5 65,6 69,8 72,6

Virvoitusjuomatjakivennäisvedet

Pullo 84,9 84,4 85,3 84,9 83,5 81,7 81,2 79,4 79,2 77,5 78,4

Astia 11,9 12,2 11,8 11,9 12,2 12,5 12,2 11,5 11,8 11,3 12,1

Tölkki 3,2 3,5 2,9 3,3 4,4 5,8 6,6 9,1 9,0 11,2 9,5

Lähde:Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliittory.*muutoksiatilastoinnissa.

FinRavinto2017-tutkimusjulkistetaanvuoden2018lopussa.Senmukaannaisetjuovatmie-hiäenemmänvettä,muttamuitatutkittujajuomiamiehetnauttivatenemmän.Kuviosta15ilmenee,ettämesuomalaisetolemmekahvikansaa.

Kuva15.SuomalaistenjuomakulutuksiaFinRavinto2017-tutkimuksenmukaan

Lähde:LiisaValsta,THL,FinRavinto2017-tutkimus


Suomessakahviajuodaanenemmänkuinmissäänmuussamaassa,kunsenkulutussuh-teutetaanväestönmäärään.Juommevuosittainkahvianoin9,6kiloahenkeäkohden,kunmaailmankeskikulutusonnoin1,25kiloa.Suurinosasuomalaisistanauttiikahvia3–5ku-pillistapäivässä.Kahvinmyynninarvoolivuonna2012noin350miljoonaaeuroa,ja70%kahvistamyytiinpäivittäistavarakaupankautta.

Kahvikaupanmuutoksetovatolleetmelkopieniä,silläkahvittelutavatmuuttuvathitaasti.Suomessa on suosittu vaaleapaahtoisempaa kahvia kuin muualla, mutta viime vuosina tum-mienpaahtojenosuusonnoussutnoin20prosenttiinkaikestajuomastammekahvista.Toi-nenvoimistunuttrendiovatespressopohjaisetkahvijuomat.Lisäksikylmäuutettujenkah-viensuosioonnousussa.Myöskiinnostuskahvinalkuperääkohtaanonvahvistunut,sa-moinkuinlaadukkaampiinkahvijuomiinpanostaminen.

3.2 Juomatravitsemuksessa

Vuonna2008ValtionravitsemusneuvottelukuntavalmistelijuomasuosituksiakäsittelevänJuomatravitsemuksessa-julkaisun.Senmukaanjuomienmerkityssuomalaistenravitse-muksessajasuunterveydessäonkasvanutjajuomatavatmuuttuneet.Juomavalikoimienrunsausonlisännytkuluttajienpainettahallitauudenlaisiajuomia,jakuluttajillatulisikinollasaatavissatietoajuomienkoostumuksistajakäyttötarkoituksista.Ravitsemuksenjatervey-denkannaltakeskeisetasiatjuomissaovatniidensisältämäenergia,sokerit,rasva,happa-muus,alkoholijakofeiini.Myöskäyttötiheysvaikuttaa.Suositustenmukaannesteitäolisinautittavaruoanlisäksinoin1-1,5litraapäivittäin.Juomasuosituksetontehtyikäryhmittäin.Kuvassa16onjuomasuositusaikuisille.

Kuva16.Aikuistenjuomasuositukset

Lähde:Elintarviketurvallisuusvirasto/VRN


Ravitsemussuosituksetsuosittelevatmaitovalmisteidenkulutusta,sillämaitovalmisteetovattärkeitäkalsiumin,eräidenmuidenkivennäisaineidensekäB-vitamiinienlähteitä.Li-säksi useimpiin maitovalmisteisiin lisätään D-vitamiinia sen riittävän saannin turvaamiseksi Suomessa.

Ravitsemussitoumuspuolestaanonsuomalainentoimintamalli,jokatukeeruoka-alantoimijoitasekäsidosryhmiäparantamaanruokavalionravitsemuslaatuajaedistämäänra-vitsemusvastuullisiatoimintatapoja.Työvälineonkehitettyruoka-alantoimijoillehyvinvoin-ninedistämisenjatuotemuotoiluntueksi.Sitoumuksentekeminenonmyösosayrityksenvastuullisuudenkehittämistä.

3.3 Alanliikevaihdonkehitystä

Liikevaihtojavolyymikasvussaelintarviketeollisuudessa

Liikevaihdonkasvukuvaaliiketoiminnankasvukehitystäjamyynnissämenestymistä.Elin-tarviketeollisuuden suhdannenäkymät ovat parantuneet yleisen taloustilanteen virkistyttyä jakuluttajienostovoimanparannuttua.Elintarviketeollisuudenliikevaihtosekävolyymiovatkasvussa,jakasvunennakoidaanjatkuvanmyösensivuonna.Nousukausionruokkinutkulutuksenkohdistumistaaiempaakalliimpiinjalaadukkaampiintuotteisiin,muttahinnanmerkityseikuitenkaankatoa.EsimerkiksiAlkossamyydynviinipullonkeskihintaonnous-sutyli10euron.

Kasvuonkuitenkinhitaampaakuinmuussateollisuudessajaperustuukotimarkkinoidenkysyntään.Liikevaihdonkehitystätukeeelintarvikkeidenhintakehitys.Ruoanhintanouseetänäjaensivuonna,silläkustannustennousuaonpystyttykysynnänkasvaessasiirtämääntuotehintoihin.RuoanhintakehitysSuomessavastaaruoanhintakehitystäEU:ssa.Kulutus-tottumustenmuutoksetnäkyvätaktiivisenauusientuotteidentarjontana.

Elintarvikkeidenvientiväheneetänävuonnaviimevuodesta,mikäjohtuuvienninmää-rällisestävähentymisestä.Uusienkannattavienvientimarkkinoiden,varsinkinkuluttajamark-kinoiden,avaaminenvaatiiaikaa.Myöstuonninarvioidaanlaskevantänävuonna.Elintar-vikkeidenulkomaankaupanennustetaanpiristyvänensivuonna.

Syksyn2018pk-yritysbarometrinmukaan47%elintarvikealanyrityksistävastasiliike-vaihdonkehittyneenkasvutavoitteidenmukaisestija18%kertoisenylittäneentavoitteet.Juoma-alanosaltatavoitteisiinylsi43%jatavoitteetylitti20%.LokakuussajulkaistunEK-suhdannebarometrinmukaanelintarviketeollisuudensuhdannearviotovathiemantasoit-tuneet,muttatilanneonlähellänormaaliajatilauskantakeskimääräisellätasolla.Matkailu-jaravintola-alallasuhdannenäkymätovatmyösvakaanmyönteiset.

Päivittäistavarakaupassaelintarvikkeidenjajuomienmyyntionkasvanuttammi-syys-kuussa.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienhinnatovatnousseet2,0%päivittäista-varakaupassatammi-syyskuussa.Alkoholijuomiensekätupakanhinnatkallistuivattammi-syyskuussapuolestaan6,7%,jaosakallistumisestajohtuuveronkorotuksista.Myynninkasvuaselittääosinalkoholilainuudistus,jokavapauttivähittäismyyntiinenintään5,5%:nvahvuisetalkoholijuomat.Pitkäänjatkunuthelteinenkesävauhdittierilaistenjuomienkulu-tusta.Foodservice-tukkukaupassaliikevaihtoonkuluvanavuonnamyöskasvanut.


Kuva17.Liikevaihdonindeksikehitystäelintarviketeollisuudessa2010–kesäkuu2018,2015=100

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

110,0

120,0

2010

M01

2010

M04

2010

M07

2010

M10

2011

M01

2011

M04

2011

M07

2011

M10

2012

M01

2012

M04

2012

M07

2012

M10

2013

M01

2013

M04

2013

M11

2014

M02

2014

M05

2014

M08

2014

M11

2015

M02

2015

M05

2015

M08

2015

M11

2016

M02

2016

M05

2016

M08

2016

M11

2017

M02

2017

M05

2017

M08

2017

M11

2018

M02

2018

M05

Liikevaihdon indeksikehitystä elintarviketeollisuudessa

10 Elintarvikkeiden valmistus Liikevaihto Trendisarja 10 Elintarvikkeiden valmistus Vientiliikevaihto Trendisarja

10 Elintarvikkeiden valmistus Kotimaan myynti Trendisarja 11 Juomien valmistus Liikevaihto Trendisarja

11 Juomien valmistus Vientiliikevaihto Trendisarja 11 Juomien valmistus Kotimaan myynti Trendisarja


Juomienvalmistuksessa(TOL11)sensuurinalatoimialaonoluidenvalmistus(TOL1105).Sitä toimialaluokkanaan käyttävien yritysten liikevaihdon indeksikehitys on ollut voima-kasta.Toimialanaanoluenvalmistukseenrekisteröityneilläyrityksilläonmyösmuutaarvo-lisäverollistatoimintaa,jokakirjautuuoluenvalmistukseen.Lisäksikuumakesälisäsimo-nienjuotavienkulutusta.Alalleontullutmyöspienpanimoita.

Kuva18.Liikevaihtoindeksintrendikehitystä2010–heinäkuu2018juomienvalmis-tuksessa(TOL11)jasenoluenvalmistustakoskevassaalaluokassa(TOL1105)verrattunamuuhunteollisuuteen(C),2015=100

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Oluen valmistus

ennuste

Teollisuus yht.

Juomien valmistus

ennuste



Elintarviketeollisuudenvolyymienarvioidaanolevanhienoisessanousussa,jakehitysnäyt-täisiolevanvoimakkaampaajuomienvalmistuksessa.Kuva19ilmentäähyvinkesäseson-ginvaikutustajuomienvalmistuksessa(TOL11).Syksynpk-yritysbarometrissäjuoma-alanyrityksistä74%jaelintarvikkeidenvalmistuksenyrityksistä70%ennakoitilaustenmääränkasvavantulevanavuonna.EK:nlokakuisensuhdannebarometrinmukaanelintarviketeol-lisuuden tuotannossa näkyy loivaa kasvua, mutta epävarmuus näyttäisi lisääntyvän vuo-den2019puolella.Juomienvalmistuksessasesonkienmerkitysonsuuri,mikäluohaas-tettatuotannolle.Kysyntäpiikkienennustaminenontärkeää,silläesimerkiksihävikinpie-nentäminenparantaatulosta.

Kuva19.Elintarviketeollisuudenvolyymi-indeksinkehitystä2010–elokuu2018,2015=100

80,0

90,0

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

150,0

2010

M01

2010

M04

2010

M07

2010

M10

2011

M01

2011

M04

2011

M07

2011

M10

2012

M01

2012

M04

2012

M07

2012

M10

2013

M01

2013

M04

2013

M07

2013

M10

2014

M01

2014

M04

2014

M07

2014

M10

2015

M01

2015

M04

2015

M07

2015

M10

2016

M01

2016

M04

2016

M07

2016

M10

2017

M01

2017

M04

2017

M07

2017

M10

2018

M01

2018

M04

2018

M07

10 Elintarvikkeiden valmistus Alkuperäinen indeksisarja10 Elintarvikkeiden valmistus Trendisarja11 Juomien valmistus Alkuperäinen indeksisarja11 Juomien valmistus Trendisarja


3.4 Ravintomenot

Suomessaruoanosuuskotitalouksienkulutusmenoistaonlaskenutvauraudenjabrut-tokansantuotteenkehittymisenmyötä.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienosuuskotitalouksienkulutusmenoistaonkeskimäärin12%.Ruoanosuuskulutusmenoistaonpysynytsuunnilleensamallatasolla2000-luvulla.Osuuskulutusmenoistakuitenkinvaih-teleetuloluokittain.Elintarvikkeidenjaalkoholittomienjuomienyksityisetkulutusmenotolivatyhteensä13,4miljardiaeuroavuonna2017.Lisäksialkoholijuomiaostettiinnoin 3,2miljardillaeurolla.


Taulukko15.Yksityisetkulutusmenotyhteensä,miljoonaaeuroa,käypiinhintoihin

Yksityisetkulutusmenotmilj.€,käypiinhintoihin

1995 2005 2010 2016 2017

Leipä-javiljatuotteet 1 186 1 578 1 812 1 996 2 004

Lihajalihatuotteet 1 588 1 883 2 277 2 606 2 566

Kalajakalatuotteet 296 383 529 684 729

Maito,juustojamunat 1 266 1 618 2 086 2 400 2 347

Rasvatjaöljyt 213 202 237 218 222

Hedelmätjakasvikset 1 197 1 738 2 148 2 744 2 710

Sokerit,hillot,jamakeiset 701 886 1 038 1 286 1 204

Muualla luokittelemattomat elintarvikkeet 175 251 276 323 317

Yllä olevat elintarvikkeet yhteensä 6 622 8 539 10 403 12 257 12 099

Alkoholittomatjuomat 789 842 1 025 1 271 1 304

*Kahvi,teejakaakao 352 235 318 404 421

*Kivennäisvedet,virvoitusjuomatjamehut 437 607 707 867 883

Alkoholijuomat 1 934 2 667 3 294 3 307 3 283

Elintarvikkeetjajuomatyhteensä 9 345 12 048 14 722 16 835 16 686

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Vuonna2017ravintomenotasukastakohtivuodessaolivat2273euroa,jossaonlaskuaedellisestävuodesta1,3%.Suomieiolekallisruokamaa,kunruoanhintasuhteutetaanyleiseenpalkkatasoon.Kuvassa20onesitettykotitalouksienkulutusmenotkäyttötarkoi-tuksenmukaan.Ruoan,juomanjatupakanosuuskulutusmenoistaonlaskenutvuosivuo-delta.Asumisenkulutusmenotovatpuolestaankasvaneetjaovatnyt28,8%.

Kuva20.Kotitalouksienkulutusmenotkäyttötarkoituksenmukaanvuosina1975–2017,%,käypiinhintoihin

0

5

10

15

20

25

30

35

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

Asuminen

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

Kuljetus ja tietoliikenne

Virkistys, kulttuuri ja koulutus

Sekalaiset tavarat ja palvelut

Hotellit, kahvilat ja ravintolat

Terveys

Sisustus ja kodinhoito

Vaatetus ja jalkineet

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito


3.5 Asiakkuudettoimialalla

Päivittäistavarakauppaonosaruokaketjua.Vuodenalussamaassammetoimi4624eri-laistamyymälää,joistapäivittäistavaramarkettejaoli2824.Vuonna2017päivittäistava-roidenkokonaismyynninarvooli17,6miljardiaeuroa.Myynninarvojavolyymimolemmatkasvoivat1,0%vuoteen2016verrattuna.Elintarvikkeidenosuuspäivittäistavaramyynnistäonnoin80%.

Jokainentalousasioikaupassanoin3,1kertaaviikossa,jaostoskorinarvoolikeski-määrin22,7euroavuonna2017.Kaupanomienmerkkienosuuskuluttajaostoistaonnoin25%.Kaupanomienmerkkienmerkitysonkasvanutjanäkyyvoimakkaanamyösjuomientarjonnassa.Suomessakaksikolmasosaapäivittäistavarakaupanostoseuroistakohdistuiviime vuonna isoihin super- tai hypermarketteihin, sillä arvostamme yhdestä paikasta hank-kimistajaedulliseksikokemaammehintatasoa.

Juomat ovat markkina-arvoltaan yksi päivittäistavarakaupan suurimmista tuoteryhmä-kokonaisuuksista.Yhteensämarkkina-arvoolivuonna2006noin1,6miljardia,muttavali-tettavastiuudempaatietoamarkkina-arvostaeiole.

Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliitontilastojenmukaanoluidenkotimaanmyyntivä-hittäiskaupassaonvuosittainlisääntynytjamuodostaaylineljäviidesosanmyynnistä.Vä-hittäiskauppa on merkittävin kotimaan myyntikanava oluttuotteille, sillä sen osuus koko-naismyynnistäoli84,5%,ravintoloiden13,8%jaAlkon1,6%vuonna2017.

Alkonalkoholijuomaverollinenliikevaihtooli1174,8jailmanalkoholijuomaveroaoli 596,5miljoonaaeuroavuonna2017.Laadukkaampientuotteidenmyyntijahintatasonmal-tillinennousulisäsivätarvonlisäverollistaliikevaihtoanoinprosentilla.Alkollaoli355myy-mälää.Alkohankkijuomia195kotimaiseltatuojaltataivalmistajaltasekä348ulkomaalai-seltatoimittajalta.Vuoden2017aikanaAlkostamyytyjenerituotteidenmääräoli8615.Uu-tuuksiajakausituotteitatarjotaanaktiivisesti.

Päivittäistavarakaupankeskittyneisyys

Suomenpäivittäistavarakauppaonkeskittynyttä,silläS-ryhmänjaK-ryhmänyhteen-laskettumarkkinaosuusvuonna2017oli81,7%.S-ryhmänmarkkinaosuusoli45,9%, K-ryhmän35,8%javuonna2002SuomeentulleenLidlSuomen9,3%.Markkinaosuuksiensiirtymätovatkuitenkinvuositasollamelkovähäiset,jasuurimmatmuutoksetjohtuvatomis-tajavaihdoksista.TänävuonnaS-ryhmänosuuttakasvattaaStockmannHerkunhankinta.

Suurimpienkauppaketjujenneuvotteluvoimasuhteessaelintarvikeyrityksiinonvahva.ETLAnDatanvälittäjätlisäävätkilpailua-tutkimuksenmukaankilpailuvähenijahinnatnou-sivatlopputuotemarkkinoillaACNielseninScanTrack-tietojenkeruunpäätyttyäkaupparyh-mienkassapäätteiltä.Alueellisestikauppaketjujenmarkkina-asematvaihtelevatjakilpai-luakäydäänmyymälätasolla.


Kuva21.Suomenpäivittäistavarakaupanryhmittymienmarkkinaosuudetvuonna2017

45,90%

35,80%

9,30%1,60%

7,40%

S-ryhmä45,9%

K-ryhmä35,8%

LidlSuomiKy9,3%

Tokmanni-konserni1,6%

Muutyksityiset7,4%

Lähde:Päivittäistavarakauppary,Päivittäistavarakauppa2018

Foodservice-tukkukauppa

Foodservice-tukkukauppavastaavähittäiskaupanulkopuolisestatavaravälityksestä.Päivit-täinjokatoinensuomalainenkäyttääsenyritystenpalveluitaaterioidessaanravintoloissa,kahviloissasekätyöpaikka-jakouluruokaloissa.Erilaisiaammattikeittiöitämaassammevuonna2017oli17515janetarjosivatasiakkailleen702miljoonaaannosta.Noinpuoletannoksistatarjotaankahviloissajaravintoloissa,jamääräonkasvanut.Keskittäminenonvähentänytjulkistenkeittiöidenjahenkilöstöravintoloidenmäärää.

KuluttajienostovoimankasvujaluottamusomaantalouteennäkyvätmyösFoodservice-tukkukaupanliikevaihdonpiristymisenä.Liikevaihtovuonna2017oli2053,5miljoonaaeu-roa,jossaolinousuaedelliseenvuoteen1,8%.Foodservice-tukkukaupankumulatiivinenliikevaihtotammi-syyskuussa2018oli1590miljoonaaeuroa,jossakasvuaoli4,2%edelli-senvuodenvastaavaanaikaanverrattuna.MyyntiluvuissaovatmukanaHeinonTukkuOy,KesproOy,MeiraNovaOy,WihuriOyAarniojaSuomenPalvelutukkuritOy.

Lukentuoreenselvityksenmukaananniskelunarvonlisäveronalentaminen14%pro-senttiinlisäisialkoholijuomien,ruoanjamuidenpalveluidenkysyntää.Veronsiirtyessäko-konaisuudessaan hintoihin vaikutukset kansantaloudessa olisivat kerrannaisvaikutuksi-neenlähes300miljoonaaeuroa.

Monikanavaisuudenlisääntyminen

Monikanavaisuus lisääntyy, mikä ilmenee erilaisina verkkokauppoina, lähiruokamyymä-löinä,osuuskuntina,ruokapiireinä,kumppanuusmaatalouksinajaruokakassitoimituksina.Digitaalisuusvauhdittaamonikanavaisuudenlisääntymistä.NiinsanottujenGAFA-yritysten(Googlen,Applen,FacebookinjaAmazonin)laajentuminenpäivittäistavarakauppaanete-nee.Monikanavaisuudenkehittyminentarjoaaelintarvikeyrityksilleuusiamahdollisuuksiatuotekokeiluihin,valikoimienkasvattamiseenjaasiakaskunnansaavuttamiseen.Monika-navaisuusmuuttaakaupanrakenteitajalisääerilaistatuontia.


Suomalaisetovatvarovaisiaverkko-ostajia.VerkkokauppaSuomessa2018-julkaisunmukaannoin6%suomalaisistatilaatoistuvastielintarvikkeitaja16%haluaaostaaelintar-vikkeitaverkosta.Ruokaaostavienmääräverkossa2017–2018onkasvanut57%.Ruoanverkkokauppaonmaassammekuitenkinyhäpientäjaheikostikannattavaa.SuomessaverkkokaupanosuuspäivittäistavaraostoistaoliNielsenHomeScanin-seurannanmukaan0,7%vuonna2017,jareilut400000suomalaistakotitalouttatekihankintojaverkosta.Kes-kimääräisetverkko-ostoksetovatkuitenkinylikaksinkertaiset(50€)verrattunakaupassaasiointiinverrattuna,jostanoinneljännesonruoka-jajuomatuotteita.

Suomalaiset pitävät tärkeimpänä esteenä verkko-ostoksille siihen liittyviä lisäkustan-nuksia.Verkkokaupankasvuaonmyösrajoittanutaiemmintarjonnanpuute.Suomalaisiapuolestaanmotivoiajansäästäminenarjessa.Verkkokaupanostajinakorostuvaterityisestinuoremmatikäluokat,minkävoidaanennustaalisäävänverkkokaupankasvua.

Aitojamakuja

Monikanavaisuusilmeneeerilaisinalähiruoka-jaluomukauppoinasekätilamyymälöinä.Lähiruokajapaikallisettuotteetkiinnostavatkuluttajia.Noin2300yrityksen,lähiruokamyy-mälänjatuottajantietojaonkoottuwww.aitojamakuja.fi-sivustolle.

SivustoltalöytyvättiedotREKO-renkaista,joillaonnoin200jakopaikkaa.Aktiivisestitoi-miviarenkaitaonnoin150Suomessa.Lähiruoanmyynti-jajakelumalliREKOn(Rejälkon-sumpion–Reiluakuluttamista)toimintaalkoiPohjanmaallakesällä2013.REKO-renkaattoimivatFacebookinkauttasuljettuinaryhminään,joissatilauksetjatoimituksetsovitaan.ToimintaanonmallinkehittäjänThomasSnellmaninmukaansyksyn2018arvionmukaanosallistunut4000tuottajaaja600000kuluttajaa.Toiminnanostosarvooliarvioidenmu-kaankasvanutnoin70–80miljoonaaneuroon.

3.6 Juomienvientisekätuonti

Suurinosasuomalaisistaelintarvikkeistajajuomistakulutetaankotimaassa.Elintarvikete-ollisuudenliikevaihdostanoin15%muodostuuviennistäjanoin85%syntyykotimarkki-noilla.Vainpieniosayrityksistämmeonsuuntautunutvientiintaitoimiikansainvälisillämark-kinoilla.Kiinnostuskansainvälistymiseenonkasvussajauusiayrityksiäsuuntautuuvien-timarkkinoillejatkuvasti.Vientiosaaminenonmyösparantunut,mikänäkyymuunmuassasuoraanvientimarkkinoillekehitettyjentuotteidenmäärässä.

Osasuurimmistayrityksistätoteuttaakansainvälistäkauppaansaetabloitumisenkautta.Suomalaistenelintarvikeyritystenomistamientytäryhtiöidenliikevaihtoulkomaillaonarvioi-denmukaanylineljämiljardiaeuroa,kuntaassuoravientitoimintaonollutvuosittainnoin1,5miljardiaeuroa.ValioonSuomensuurinelintarvikeviejä,jonkaosuusonnoinneljän-nesSuomenelintarvikevienninarvosta.AltiaonpuolestaanPohjoismaidenmarkkinajoh-tajaviinienjaväkevienalkoholijuomienmarkkinoillavolyymeillämitattuna,jasilläonvien-tiänoin30maahan.

www.aitojamakuja.fi


Alkoholijuomatmerkittävinelintarvikeviennintuoteryhmä

Vuonna2017elintarvikkeitajajuomiavietiin1625,1miljoonaneuronarvosta,jakasvuaoli10,9%vuottaaiempaan.Jalosteidenosuusviennistäoli81,8%jaalkutuotannontuottei-den18,2%.Merkittävimpiävientituotteitaovatalkoholijuomat,meijerituotteet,kalasekäsokerikemiantuotteet.Alkoholijuomienosuusonollutyli9%kokoelintarvikealanvien-nistäjatuonnista6,7%vuonna2017.EnitentuotteitaviedäännaapurimaihimmeRuotsiin, ViroonjaVenäjällesekäRanskaan.Yrityksetovatlöytäneetuusiavientikohteitamyösmuu-altaEU-alueeltajaKaukoidästä.

Kuva22.Vientituoteryhmittäinvuonna2017

Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli

Alkoholijuomienvientiäontukenutsuomalaistenyritystenmenestyminenkansainvälisissäkilpailuissa.Alkoholijuomienviennissävaltaosaonollutväkeviäjuomia,jasuurintuoteonollutvuosikaudetFinlandia-vodka,jonkamaailmanlaajuisestamarkkinoinnistavastaaame-rikkalainenBrown-Forman.

Juomienviennissämonettuotteetovatkuluttajamarkkinoillesuuntautuneita.Yhäuse-ampisuomalainenalkoholivalmistajaonbrändännyttuotteensajapanostanutpakkauk-siin,suunnatensuoraankansainvälisillemarkkinoille.Myöskuluttajillekohdentuvassave-siviennissäkonseptoinninjapakkauksenmerkityssuomalaisenvedenpuhtaudenlisäksionsuuri.Viimevuonnaesimerkiksivirvoitusjuomiajakivennäisvesiävietiinlähes20:njaolutta14miljoonaneuronedestä.

Suomeentuodaanulkomailtanoin20miljoonaalitraapullovettä,kuntaaserilaistenve-sienvientionollutnoinkolmemiljoonaalitraa.Erilaistenpullovesiensuosioonollutkas-vussamaassamme,jaLidlonollutkeskeinenhankintakanava.Euroopanvirvoitusjuoma-järjestönUnesdanarvionmukaanSuomenkokovesimarkkinansuuruusonnoin100mil-joonaalitraavuodessa.

Maailmanlaajuisestivesionnoin300miljardineuronbisnesjakasvaavuosittain.Ve-den viennistä Suomessa on puhuttu vuosia myyntivalttina, mutta suomalaisten yritysten onhaasteellistapärjätämiljardiyhtiöille,kutenNestlelletaiCoca-Colalle.Vientiavauksiaonkuitenkinsaatujainvestointejatehdäänvesisektorilla.Hyviämahdollisuuksianähdään


olevanvedenbulkkimyynnillejasuomalaisellevesiosaamiselle,esimerkiksivesijärjestelmienrakentamisessa.Panimoliitontuonti-javientitilastojenmukaanoluttatuotiinmaahamme 41,6miljoonaalitraavuonna2016javientioli22,9miljoonaalitraa.Tuontijavientiovatlähesyhtäsuuret,kunhuomioidaanulkomaan liikenteeseenmenevävienti, jokaoli 16,7miljoonaalitraa.Monipuolistunutkotimainentarjontatoivottavastivähentääoluentuon-tiamaahamme.Vahvacraft-oluidentrendimaailmallanäkyymyösSuomessauusienpien-panimoidentulonapaitsikotimaanmarkkinoille,myösniidenaktivoitumisenaviennissä.Virvoitusjuomissajakivennäisvesissäkauppataseonvahvastialijäämäinen,sillätuontioli55,5javientipuolestaan8,4miljoonaalitraavuonna2016.

Kuva23.Juotavientuotevientiävuonna2017jatammi-elokuussa2018


Vientijakansainvälistyminenovatkeinojakasvattaaliiketoimintaa,silläkasvukotimaammekypsilläjavähäväkisillämarkkinoillaontiukkaa.Ruoanjajuomienkysyntämaailmallakas-vaaelintasonjaväkimääränkohotessa.Suomalaistenyritystentulisikinrohkeamminkan-sainvälistyä.Vienninkasvuedellytyksetovatparantuneet.Maammeruokaosaaminen,tuo-tanto-olosuhteet,puhdasluonto,vastuullisettuotantotavatjaruokaturvallisuusovatvah-vuuksia,joillavoidaanpuhutellaesimerkiksihyvinvointi-megatrendinmukaisiakuluttajia.Parastulostehdäänpitkällejalostetuilla,korkeanlisäarvontuotteillamaksukykyisillämark-kinoilla.Nykyisetglobaalitruokatrendittukevatruoka-jajuomavientiämme.

Kohtikuluttaja-jalisäarvotuotteidenvientiä

Elintarvikkeidenjajuomienvientimmeonmonipuolistunut,jaalanyrityksetovataktiivi-sialisäämäänvientiään.Vientimmeonaiemminkoostunutliikaaalemmanjalostusasteentuotteidentairaaka-aineidenviennistä.Kuluttajatuotteiden,kutenmyöspk-elintarvikeyri-tyksien,vientiperinteetovatselkeästivähäisemmät.Hyvätraaka-aineet,vahvatbränditja


tuotetarinaovatkansainvälisessäkaupassakiinnostavia.Moniavientimahdollisuuksiaonesimerkiksikaurapohjaisissajuotavissa,laktoosittomissamaitotuotteissa,suomalaisiinvil-limarjoihinperustuvissatuotteissa,mehuissa,juomasekoituksissa,marjalikööreissä,erilai-sissavodkissa,erikoisalkoholituotteissaja-oluissasekämuissainnovatiivisissajuomissa.

Suurin osan viennistämme kohdistuu EU-alueisiin, mutta uusien markkinoiden ava-uksetjalaajentumisetesimerkiksiAasiassaovatlupaavia.Viennintulisisuuntautuayhäenemmänkorkeammanjalostusasteenjabrändättyjenkulutustuotteidenvientiin.Tuotteetontehtäväkohdemarkkinoidenjasenkuluttajientarpeidenmukaisiksi.Tarvitaanmyöspa-nostustavienninammattilaisiinjamarkkinointiin.Vientivaatiituotteistamisenjakonseptoin-ninlisäksiSuomentunnetuksitekemistäsekälaaja-alaistayhteistyötä.

Yhdessämaailmalle–kansainvälistymisellämontavauhdittajaa

BusinessFinlandinjohtamanFoodfromFinland-vientiohjelmantavoitteenaonkaksinker-taistaaSuomenelintarvikevientivuoteen2023mennessä.Vientiohjelmassaonmukanaylisataelintarvikeyritystä.Ohjelmaontoteuttanutyli150elintarvikkeidenpromootio-,ostaja-tapaamis-jamessutilaisuuttaerikohdemaissa.Noin80yritystäononnistunutuusienvien-timarkkinoidenavauksessaohjelmantoimenpiteidenansiosta.FoodfromFinland-ohjelmaonaloittanutyhteistyönelintarvikeviennissäRuotsinkanssa.Perustuotteidenjaraaka- aineidenviennistäonpitkäjänteisellätyölläponnisteltavakohtiyhälaajempaakuluttaja-jalisäarvotuotteidenvientiä.TavoiteonRuotsinkanssayhteinen.

Elintarviketurvallisuusvirasto(1.1.2019alkaenosaRuokavirastoa)puolestaantoteuttaamaa-jametsätalousministeriönrahoittamanaelintarvikealanyritystenviranomaisneuvon-taajaedistääpk-yritystenvientiosaamista.ElviranylläpitämässäKontti-taulukostalöytyyvientitietoamaanosan,maantaituotteidenperusteella.LinkeistäsaamyöslisätietoaSuo-menjaerimaidenvälisistäelintarvikevienninsopimuksista,vientivaatimuksistajakäytössäolevistatodistuksista.

ElintarvikevienninOsaaja-hankelisääelintarvikealanyritystenvientiosaamista.Maa-jametsätalousministeriörahoittaamyösMTK:nRuoKasvu-ruokavientikasvuun-hanketta,jossaedistetäänmaataloudenkannattavuuttakehittämälläelintarvikesektorinkasvumah-dollisuuksiaelintarvikevientiätukemalla.

Ruokamaa–tunnettavuudennostoa

Suomionvuonna2019BerliinissäkansainvälistenGrüneWoche-messujenkumppanuus-maana.OsallistumisellatavoitellaanSuomellenäkyvyyttäkiinnostavanaruokamatkailukoh-teenajamaailmanpohjoisimpiensekäpuhtaimpienelintarvikkeidenmaana.Elintarvikevien-ninkärjessäovatantibioottivapausjavastuullisestituotetutjaterveysvaikutteisetmaito-,vilja-,marja-jakalatuotteetsekäkiinnostavatalkoholibränditjapienpanimot.Kumppanuus-maahankkeestavastaaMaataloustuottajienKeskusliittoMTKyhteistyökumppaneineen.

LuonnonvarakeskuksenRuokafakta-sivustoltapuolestaanlöytyytilastotietoasuomalai-senruoantuotannonsijoittumisestakansainvälisessävertailussa.PROMO-nimisuojatuottei-denmonimediakampanjalisääpuolestaannimisuojamerkkienja-tuotteidentunnettavuutta.


Suomenelintarvikevienninyhdeksikärjeksijakilpailutekijäksionnostettuarktisuus.Luon-nonvarakeskusyhteistyötahojenkanssaonkehittänytarktistabrändiäviennintukemiseksijatuotteidemmeerottumiseksi.

Monetkehittämishankkeetjatoimijattarjoavatapuaelintarvikeyritystenkansainvälisty-miseen.TällainenonesimerkiksiMarketWise,jokatuomarkkinatietoamaailmalta.ArktisetAromitpuolestaanedistääluonnontuotteidenvientivalmiuksiajamatkailukytkentää.Food-westintoteuttamassaErihyvässäpaneuduttiinerityisruokavalioihin,muttasyksyllä2018käynnistynytSuperhyväkeskittyyhyvinvointituotteisiin.

TeamFinlandonyrityksillekansainvälistymispalveluitatarjoavienjulkistentoimijoidenverkosto,jokatarjoaapalveluketjunneuvonnastarahoitukseen.Verkostoonkuuluvattyö-jaelinkeinoministeriö,ulkoasiainministeriö,opetus-jakulttuuriministeriö,BusinessFinland,Finnvera,Tesi(SuomenTeollisuussijoitus),ELY-keskukset,Patentti-jarekisterihallitus,Suo-malais-venäläinenkauppakamari,Suomalais-ruotsalainenkauppakamari,Teknologiantut-kimuskeskusVTT,Finnfund,FinnpartnershipsekäSuomenkulttuuri-jatiedeinstituutit.Jul-kistarahoitustaonhyvinsaatavillavienninkehittämiseen.Julkisettoimijatluovatedellytyk-siä,muttayritystenonitsepanostettavakansainväliseenmarkkinointiinjaasiakkuuksiin.

HUOM.RaportinliitteenäonBusinessFinland-toimijoidentekemäkv-katsaus,jokatälläkertaakäsitteleeJapanin,KiinanjaHongKonginalkoholimarkkinoita.

Elintarvikkeidenjajuomiatuontia

Suomenelintarvikkeidenulkomaankauppaonollutvuosiaalijäämäistä,jatuontionnoinkolminkertainenvientiinverrattuna.Elintarvikkeidentuonninarvooli4658,9miljoonaaeu-roaeli3,6%enemmänkuinvuottaaiemmin.Jalostettujenelintarvikkeidenosuustuonnistaoli70,3%jaalkutuotteiden29,7%.

Merkittävimmättuontituotteetolivathedelmät,tuorekalajaalkoholituotteet,kutenku-vasta24näkyy.Alkoholijuomientuontionnoinkaksinkertainenniidenvientiinverrattuna,johtuenpitkältirypäleviinientuonnista.Osatuontituotteistaonsamojakuinviennissä.Tuon-ninkanssakilpailevantoimialanonparannettavaomaakilpailukykyäänjapanostettavavai-kuttavaankuluttajaviestintään.MaahammeontuotutuotteitaenitenSaksasta,Ruotsista,Alankomaista,NorjastajaTanskasta.


Kuva24.Elintarvikkeidentuontivuonna2017


Kuva25.Juotavientuontiavuonna2017jatammi-elokuussa2018

Lähde:ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTOry/Tulli.Huom.Vuoden2017tullitiedoissabioetanolisisältyialkoholijuomiin.


4 Alanyritystentaloudellinentilanne

Tärkeimpinä taloudellisina toimintaedellytyksinä pidetään kannattavuutta, vakavaraisuutta jamaksuvalmiutta.Keskeinentoimintaedellytysonkuitenkinkannattavuus,silläheikkokan-nattavuusmerkitseesitä,ettäyritystuottaatappiotajasyöomaapääomaansa.

Kannattavuudentunnuslukuinakäytetäänkäyttökateprosenttiajaliiketulosprosenttia.Käyttökateprosenttikertoo,kuinkapaljonyrityksenliikevaihdostajääkatetta,kunsiitävähennetäänyrityksentoimintakulut.Teollisuudenkäyttökatteetvaihtelevat5–20:ssajakaupan2–10prosentissa.Liiketulosprosenttikertoo,kuinkapaljonvarsinaisenliiketoi-minnantuotoistaonjäljelläennenrahoituseriäjaverojasuhteutettunaliikevaihtoon.Lii-ketulostapidetäänhyvänä,mikäliseonyli10%.Tyydyttävätuloson5–10%jaheikkoalle5%.

Katelaskelmatonesitettysekäabsoluuttisinaettäsuhteellisina.Absoluuttinentarkoit-taarahamääräistälaskelmaa.Suhteellisessalaskelmassakatelaskelmanerätsuhteutetaankokonaistuottooneliliikevaihtoon,jokasaaarvon100%jamuuterätilmoitetaanprosentti-osuuksinatästä.Suhteellisuuslisääkannattavuustarkastelunvertailtavuutta.

Kustannusrakennevaikuttaasuoraankannattavuuteen.Vuoden2017tietojenmukaanmateriaalikustannustenosuusonsuurinkuluerä,jokaonsuurempiyli10henkilöäkuinalle10henkilöätyöllistävissäyrityksissä.Liiketoiminnanmuutkulutovatpalkkakustannuksiasuurempikuluerä,kutentaulukko16osoittaa.

Mikroyritysten(alle10hengenyritykset)tuloslaskelmiinonlisättyyrittäjäntyöpanostavastaavalaskennallinenpalkkakorjaus.Senavullapyritäänantamaanoikeampikuvakan-nattavuudestasellaisillatoimialoilla,joissayrittäjienitsensätekemänpalkattomantyöpa-noksenmerkitysonhuomattava.Palkkakorjausonlaskennallinenkannattavuuttarasittavaerä.Seeroaamuistatuloslaskelmaneristäsiinäsuhteessa,etteiseoletodellinenkulu-erätaimaksu.


Taulukko16.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksensuhteellinenkulurakennevuonna2017,%

Yritysten lkm.

LIIKE-TOIMINNAN

TUOTOT YHT.

Aine- ja tarvike-käyttö

Ulko-puoliset palvelut

Palkat ja henkilö-

sivukulut

Lasken-nallinen palkka-korjaus

Liiketoi-minnan

muut kulut

KÄYTTÖ-KATE

LIIKE-TULOS

10 Elintarvikkeiden valmistus

Alle 5 henkilöä

1087 100 -42 -9 -17 -5 -22 5 1

Alle 10 henkilöä

1287 100 -48 -7 -18 -3 -18 6 2

10- henkilöä

347 100 -57 -3 -15 0 -18 6 3

Kaikki 1634 100 -57 -3 -15 0 -18 6 3

1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm

Alle 5 henkilöä

23 100 -73 -4 -4 -2 -9 8 5

Alle 10 henkilöä

26 100 -66 -3 -9 -2 -13 6 2

10- henkilöä

5 100 -59 -2 -13 0 -17 10 6

Kaikki 31 100 -59 -2 -12 0 -17 10 5


Alle 5 henkilöä

14 . . . . . . . .

Alle 10 henkilöä

16 100 -46 -8 -19 -3 -23 0 -2

10- henkilöä

4 100 -60 0 -9 0 -17 15 13

Kaikki 20 100 -60 0 -9 0 -17 15 13


Alle 5 henkilöä

107 . . . . . . . .

Alle 10 henkilöä

117 100 -29 -4 -19 -2 -32 16 -24

10- henkilöä

23 100 -47 -7 -13 0 -18 14 10

Kaikki 140 100 -47 -7 -14 0 -19 14 9

Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilastot,Alle10henkilöntietoihinsisältyvätmyösalle5henkilöätyöllistävät

Elintarviketeollisuudenkansantaloudellinenmerkitysonhuomattava.Elintarvikkeidenjajuo-mienvalmistajatostivaterilaisiaaineitajatarvikkeitaylikuudellamiljardillaeurollajamak-soivatpalkkoja1,67miljardineuronedestä.Liiketoiminnanmuihinkuluihinmeniylikaksimiljardiaeuroa,jaulkopuolisiinpalveluihinkäytettiin391miljoonaaeuroa.


Taulukko17.Elintarviketeollisuudenhankintojajakulujavuonna2017,1000€

Aine-jatarvikekäyttö

Ulkopuolisetpalvelut

Palkat ja henkilösivukulut


10 Elintarvikkeiden valmistus -5 557 920 -305 911 -1 499 107 -1 802 496

1032Hedelmä-,marja-jakasvismeh.valm

-81 004 -3 421 -16 841 -23 357

1083Teenjakahvinvalmistus -198 385 -406 -29 784 -55 325

11 Juomien valmistus -601 719 -85 247 -174 471 -239 100

Yhteensä -6 159 639 -391 158 -1 673 578 -2 041 596

Lähde:Tilastokeskus,tilinpäätöstilasto

Juomienvalmistuksenrating-jakaumaonesitettykuvassa26.Kaikkiinyrityksiinverrattunajuoma-alanyrityksetpainottuvatenemmäntyydyttävääntasoonkuinerinomaisiin.Kuvaosoittaamyössen,ettäalanyritystentaloustilanteetvaihtelevatsuuresti.

Kuva26.Rating-jakaumajuomienvalmistuksessaverrattunamuuhunyrityskan-taan

0

5

10

15

20

25

30

35

40

erinomainen hyvä+ hyvä tyydyttävä + tyydyttävä välttävä heikko

Rating jakauma 15.10.2018

Juomien valmistus 110 1101 Alkoholijuomien tislaus1103 Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus 1105 Oluen valmistus1107 Virvoitusjuomien ja vesien tuotanto 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismehujen valm.Kaikki yritykset

Lähde:SuomenAsiakastietoOy

4.1 Kannattavuus

Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenkannattavuudenvoidaankatsoaolevanmuutateollisuuttaheikommallatasolla.Elintarvikealaonkapeanmarginaalinliiketoimintaa,johonkohdistuukaupanjakuluttajienpuoleltakovaahintakilpailua.Käyttökateprosentitovatalallasupistuneet,jaelintarvikkeidenjajuomienhintakehitysonollutviimevuosinaolematonta.


Samakehitysilmeneemyösliiketulosprosentissa.Juomienvalmistus(TOL11)näyttäämediaaniarvojenvalossahuonostikannattavaltatoiminnalta.Mehujenvalmistuspuoles-taanonkannattavuudeltaankohtuullista.Kannattavuuttatarkasteltaessaonmuistettava,ettäerotyritystenvälilläovatsuuria,kutenkuva27osoittaa.Teollisuudenliiketulosprosen-tinmediaaniarvooli4%vuonna2017.Valmisteverojenkorotuksetovatosaltaanheikentä-neetjuomienvalmistuksenkannattavuutta.

Kuva27.Käyttökateprosentinkehittyminenvuosina2012–2017

64 4

5 5 5

12

5

810

911

9

42

-5

42

7

02

54

2

-6-4-202468

101214

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Käyttökate-%, mediaani

10 Elintarvikkeiden valmistus 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm

1083 Teen ja kahvin valmistus 11 Juomien valmistus


Kuva28.Liiketulosprosentinkehittyminenvuosina2012–2017,mediaaniarvoja

21 1 1 1

2

9

1

6 67 7

12

1

-8

-1

11

-4 -4

0 0

-7-10

-8-6-4-202468

10

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Liiketulos-%, mediaaniarvoja

10 Elintarvikkeiden valmistus 1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm

1083 Teen ja kahvin valmistus 11 Juomien valmistus



Kuva29.Liiketulosprosentinkehitystäjuomienvalmistuksessa(TOL11)vuosina2012–2017,%

-11

-20-25

-19

-27

-47

10 7 59 7 7

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Juomien valmistus TOL 11, liiketulos-%

Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili


4.2 Vakavaraisuusjamaksuvalmius

Hyväkannattavuuseitavallisestiyksintakaayrityksenjatkuvuutta,mikälisenrahoituseiolekunnossa.Vaikkatoimintaeiolisitappiollista,voikannattavuusollakuitenkinniinheikkotai velkaantuneisuus niin suuri, ettei toiminnalla kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia velvoitteita,kutenlainojenkorkojatailyhennyksiä.Heikkorahoitusrakennevoiollasyynäyrityksenvaikeuksiin.

Omavaraisuusastemittaayrityksenvakavaraisuutta,tappionsietokykyäjakykyäsel-viytyäsitoumuksistapitkällätähtäimellä.Tunnusluvunarvomittaa,kuinkasuuriosuusyh-tiönvarallisuudestaonrahoitettuomallapääomalla.Mitäkorkeampiyrityksenomavarai-suusasteon,sitävakaammallepohjalleyrityksenliiketoimintarakentuu.Omavaraisuusas-tettapidetäänhyvänä,josseonyli40%.Tyydyttävänäpidetään20–40%:ntasoajaheik-konaalle20%.

Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksenomavaraisuusasteetovatmuutateollisuuttaheikompia,muttatyydyttäväätasoa.Yrityspärjäämyösmatalallaomavaraisuudella,mi-kälisenkannattavuusonkohtuullinenjavakaa,muttariskitkasvavat.


Kuva30.Omavaraisuusasteprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaaniar-voja

4551 49 50 52 55

39 42 40 41 41 41

63

42 4339

504143 43

3342

2114

3833 35 32

27 25

0

10

20

30

40

50

60

70

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Omavaraisuusaste-%, mediaani

C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus11 Juomien valmistus


Suhteellinenvelkaantuneisuusmittaavelkaantuneisuudensuhdettatoiminnanlaajuuteen.Tunnusluvussayrityksenkokonaisvelatsuhteutetaanliikevaihtoon.Arvoapidetäänhyvänä,josseonalle40%.Tyydyttävänäpidetään40–80%:ntasoajaheikkonayli80%.Juomienvalmistuksen velkaantuneisuus on muita elintarvikealan yrityksiä suurempaa, mutta keski-määrintyydyttävällätasolla.

Kuva31.Suhteellisenvelkaantuneisuusprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaaniarvoja

21 22 20 20 20 2120 22 21 22 22 2323

3826

4537 3535

27 29 26

4129

58

7366 62 62

81

0102030405060708090

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Suhteellinen velkaantuneisuus-%, mediaani

C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus11 Juomien valmistus



Quickratio-tunnuslukumittaayrityksenmahdollisuuttaselviytyälyhytaikaisistaveloistapel-källärahoitusomaisuudellaan.Arvoapidetäänhyvänä,josseon0,5–1.Juomienvalmistuk-sessa(TOL11)maksuvalmiudetovatolleetkunnossa,silläarvoonolluttänävuonna1javiimevuonna0,8.Maksuhäiriöitäsaaneidenjuomienvalmistusyritystenprosenttiosuusoli5,0%,kuntaaskaikillayrityksilläseoli7,7%.

4.3 Pääomankäytöntehokkuus

Kokonaispääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen kykyä tuottaa tulosta kaikelle toimin-taansitoutuneellepääomalle.Kokonaispääomanyli10%:ntuottoapidetäänhyvänä, 5–10%:ntyydyttävänäjaalle5%:nheikkona.Elintarviketeollisuuttapidetäänpääomain-tensiivisenäalana,jasenkokonaispääomantuotolleonollutominaistavarmuusjavaati-mattomuus.Juomienvalmistuksenosaltaalatuottaahuonostitulostapääomille.

Kuva32.Kokonaispääomantuottoprosentinkehitystävuosina2012–2017,mediaa-niarvoja

42

3 34

54

2 23

23

10

-1

4 4 4 45

10

0

-5

-1

01

-3 -3

0 0

-3-6-4-202468

1012

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kokonaispääoman tuotto-%, mediaani

C Teollisuus 10 Elintarvikkeiden valmistus

1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus



Kuvaan33onkoottujuomienvalmistuksenalatoimialojentunnuslukujenkehitystä.Erotalatoimialojenkohdallaovatsuuria,jaesimerkiksisuhteellinenvelkaantuneisuusonhuo-lestuttavaaalkoholijuomienjavirvoitusjuomiensekävesienvalmistuksenosaltayhdistet-tynäalatoimialojenmatalaantuottavuuteen.


Kuva33.Juomienvalmistuksenalatoimialojentunnuslukujenkehitystävuosina2015–2017,mediaani

50

0

32

62

83

2

37

98

51

1

5449

4

-2

0

29

62

3

-3-4

20

123

2

-7-3

25

81

101

0

41

132

-12-14

-11

5237

6

-4

0

19

67

-2-8

-5-8

117

-40

-20020406080100

120

140

Käyttökate-%

Liiketulos-%

Kokonaispääoman tuotto-%

Omavaraisuusaste-%

Suhteellinen velkaantuneisuus-%

Käyttökate-%

Liiketulos-%


Omavaraisuusaste-%


Käyttökate-%

Liiketulos-%


Omavaraisuusaste-%


Käyttökate-%

Liiketulos-%


Omavaraisuusaste-%


Käyttökate-%

Liiketulos-%


Omavaraisuusaste-%


110

Juo

mien

valm

istus

1101

Alk.

juom

tisl, a

lkoho

l valm

käym

ist11

03 S

iideri

n, he

delm

ä-, m

arjav

iin.

valm

1105

Olue

n valm

istus

1107

Virv

.juom

ien, p

ullote

tt ves

ienva

lm

Juom

ien va

lmist

ukse

n alat

oimial

ojen k

ehitys

tä, m

ediaa

ni

2015

2016

2017



5 Investoinnit,uusiutuminenjadigitalisoinninhyödyntäminen

5.1 Toimialaninvestoinnit

Elintarviketeollisuudeninvestoinnitovatviimevuosinaolleetmerkittäviä.EK:nkesällä2018julkaistuninvestointitiedustelunmukaankuluvanavuonnakiinteätinvestoinnitvähenevät 31%:lla293miljoonaaneuroon.Vuonna2017kiinteätinvestoinnitalallaolivat426javuottaaiemmin450miljoonaaeuroa.TeollisuudeninvestointiasteelikiinteideninvestointiensuhdejalostusarvoononEK:ninvestointitiedustelunmukaantänävuonnanoin12%,mikävastaamyöselintarviketeollisuudeninvestointiastetta.EK:nkyselynmukaanmyösmuussateh-dasteollisuudessainvestointiasteetkääntyvätlaskuuntänävuonna.

Käyttötarkoituksenmukaanvuoden2018investoinnitkohdistuvatpitkältikapasiteetinkorvaamiseen(43%)tailisäämiseen(36%).Rationalisointiinkohdistuu14%investoin-neistajamuuhun7%.EK:nsuhdannebarometrienmukaanpuutekapasiteetistaeijuuri-kaanoleollutmyynninkasvunesteenäviimevuosina.Resurssitehokastuotanto,edistyk-sellisetenergiaratkaisut,kehittyneetpakkausratkaisutjatuotantotilojenhygieniavarmistuk-setovatosainvestointienmyötätoteutettavaavastuullisuutta.

Kuva34perustuuTilastokeskuksentietoihin,joissainvestoinnitesitetäänniidenosaltatilinpäätöstietojenperusteella,kuntaasEK:ntiedustelussainvestoinnitraportoidaanku-luiksiniidenvalmistusasteen,kassavirran,mukaisena.Kuva34ilmentäähyvin,ettäaineel-lisetinvestoinnitovatolleetviimevuosinamittavia.Vuonna2017aineellisetinvestoinnitoli-vatyhteensä707javuottaaiemmin574miljoonaaeuroa,jotentoimialaonvoimakkaastipanostanuttuotantolaitostenmodernisointiin,uusiutumiseenjatoimintojentehostamiseen.

Viimevuonnajuomienvalmistuksen(TOL11)investoinnitolivatlähes80miljoonaaeu-roa,janiistä73%kohdistuioluenvalmistukseen.Uusiapienpanimoitaonperustettujatuotantotilojaonlaajennettu.Kiertotalousilmeneemyöserilaistensivuvirtojenhyödyntä-misenäjuomienvalmistuksessa.

Juoma-alallaontehtymyösmuitainvestointeja.Kuvassa35näkyvätmehujenvalmis-tukseenjakahvinjateenvalmistukseenliittyvätinvestoinnit.Juomienvalmistuksessatuo-tantotilojenmodernisointiaontehtyenitenpanimoissa.Kuvastaeivätsensijaanilmenemeijeriteollisuudeninvestoinnit,jotkaovatolleetmittavia.TällainenonesimerkiksiValionuusivälipalatehdas.


Kuva34.Aineellistenkäyttöomaisuudenlisäyksetvuosina2012–2017,1000€

627 353

8 438 6 261 79 779

- 1 281 57 979

2 354 4 674 -

100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000

Aineellisten käyttöomaisuuden lisäykset, 1000 €

2012 2013 2014 2015 2016 2017


Elintarviketeollisuudenaineettomatinvestoinnitvuonna2017olivatyli41miljoonaaeuroa,jostajuomienvalmistuksenosuusonollut6,5miljoonaaeuroa.Aineettomillainvestoinneillatarkoitetaaninnovaatio-,markkinointi-jakoulutusinvestointejasekäorganisaatioontaijoh-tamisenkehittämiseenliittyviäinvestointeja.Näidentavoitteenaontuottaatulojapitkälläaikavälillä,jaaineettomatinvestoinnitjapääomatovatkeskeisiätulevaisuudentalouskas-vunmoottoreita.Tuotekehityksen,innovaatioidenjauusienliiketoimintakonseptienkehi-tyskorostuukireässäkilpailutilanteessajakansainvälistymisessä.Aineettomatinvestoinnitovatjuomienvalmistuksessaolleetkeskimäärinvähäisiä,kutenkuvasta35onnähtävissä. Aineettomissainvestoinneissaonvuosittaistavaihtelua.

Kuva35.Aineettomankäyttöomaisuudenlisäyksetvuosina2012–2017,1000€

1 224 1 162 1 227

2 108 2 303

628

2 245

1 629 1 569

615

2 770

1 519

1 50 - 87

1 153

29 142 199 27 1 91 100 -

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Juoma-alan aineettomat investoinnit, 1000 €

1032 Hedelmä-, marja- ja kasvismeh. valm 1083 Teen ja kahvin valmistus1103 Siiderin, hedelmä-, marjaviin. valm 1105 Oluen valmistus1106 Maltaiden valmistus 1107 Virv.juomien, pullotett vesien valm



5.2 Uusiutuminenjadigitalisaatio

Liiketoimintaympäristönmuutoksetjakireäkilpailutilanneniinkotimaassakuinkansain-välisestiedellyttävätyrityksiltäjatkuvaauusiutumista,toimintojentehostamistajakilpailu-kyvynvirittämistä.Kilpailukirittääyrityksiäuudistumaanjaparantamaankilpailukykyään.

Investoinnitjatuotetarjonnankehittäminenovatolleetelintarvikealalla,kutenmyösjuo-mienvalmistuksessa,enitenkäytetytuusiutumistoimet.Syksyn2018pk-yritysbarometrissäelintarvikealan yritykset keskimääräistä useimmin ovat maininneet tavoitteekseen uusille markkinoillelaajentumisen(51%),muttajuomienvalmistuksessasenousiyhtäkeskeiseksikuininvestoinnit.Uusiutumistaonhaettumyöshenkilöstönrekrytoinneistajakoulutuksestasekätöidenuudelleenorganisoinneista.Alkoholilainuudistusonvirittänytjuomienvalmis-tajiakehittämääntoimintaansa.Alanyrityksethakevatmenestystäjakilpailuetuauseastaerilähteestä,kutenkuva36todentaa.

Kuva36.Juomienvalmistuksen(TOL11)uusiutumistoimet

81%

76%

74%

75%

90%

81%

30%

12%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin,…

Palkannut uutta henkilöstöä

Kouluttanut henkilöstöä

Työn organisointi uudella tavalla

Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita

Laajentunut uusille markkinoille

Ottanut käyttöön uusia teknologioita

Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja

Laajentanut toimintaa uusille toimialoille

Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.Vastaajatovatvoineetvalitauseitavaihtoehtoja.

Digitaalisuusyhdessämuunteknologisenkehityksenkanssavaikuttaayritystoimintaanyhävoimakkaammin.Digitaalisuusonmahdollistanutuusienteknologioiden,työkalujenjatoi-mintatapojenhyödyntämisenpk-yritystennäkyvyydenparantamisessasekäliiketoiminta-tapojenja-prosessienkehittämisessä.Syksynpk-yritysbarometrissaelintarvikealanyrityk-setnäkivätdigitaalisuudenvahvistavanerityisestiyrityskuvaa,mahdollistavanuusienasia-kasryhmientavoittamisensekäparantavanasiakaspalvelua,janämänähtiinelintarvike-alallamuitavastaajaryhmiämerkittävimpinä.

Elintarvikealanpk-yrityksetkäyttävätyhäenemmänliiketoiminnassaerilaisiadigitaali-siapalveluja.Niillävoidaanesimerkiksitehostaatuote-jatoimitusketjunhallintaa,paran-taaasiakaslähtöisyyttäjatuodaliiketoiminnankeskiöönkuluttajatietoa.Digitalisaatiotar-joaamyösuusilleyrityksillekokeilualustanjamahdollisuudenkommunikoidaasiakkaiden


kanssa.Digitalisaatioonmuuttanutketjumaistaruoantuotantoaverkostomaisemmaksiyri-tystoiminnaksijamahdollistanuterikoistuvalletuotannolleglobaalienmarkkinoidensaavut-tamisen.Digitalisaatiollamarkkinatovatläsnäjasaavutettavissakaikkiallaja24/7.Digitali-saationhyödyntämisessäonkuitenkinvieläpaljontehtävää.

Kuva37.Digitaalistentyökalujenjapalveluidenkäyttöjuomienvalmistuksessa(TOL11),%

90%

94%

68%

2%

40%

1%

0%

0%

0%

0%

89%

82%

46%

21%

37%

7%

3%

1%

1%

2%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Yrityksen omat Internet kotisivut

Sosiaalinen media

Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä)

Verkkokauppa yrityksenne myynnissä

Yrityksenne ostot verkossa

Digitaalisten kanavien ja alustojen käyttö palvelujenjakelussa ja markkinoinnissa

Big datan käyttö

Teollinen Internet

Tekoälysovellukset, robotiikka, ohjelmistorobotiikka

Ei osaa sanoa

Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus, TOL 11


Juomiavalmistavissayrityksissä(TOL11)sosiaalinenmediaonenitenkäytössädigitaali-sistatyökaluista.Omatkotisivutovat90%:ssajuoma-alanyrityksissäkäytössä.Myöspil-vipalveluitahyödynnetäänlaajasti.Verkkokaupankäyttöäsekädigitaalistaviestintäärajoit-taaalkoholijuomissalainsäädäntö,muttamuidenjuomienmyynnissäseonmahdollisuus.Verkkokaupankäyttöönottoasuunnittelee43%juomienvalmistajistaja19%elintarvike-alanyrityksistä.Pilvipalveluidenkäyttöönottoaaikoviaonelintarvikkeidenjajuomienval-mistuksessakeskimääräistäenemmän.Myösostojaverkostaaiotaanlisätä.


5.3 Tuotekehitystoimialalla

SuomalaisenelintarviketeollisuudenpanostustutkimukseenjatuotekehitykseenonEuroo-pankärkeä.Yrityksetvalmistavatvaihtelunhaluisillekuluttajilleheidäntarpeensatuntevaajaennakoivaatuotetarjontaaperustuotteistakorkeanjalostusasteentuotteisiin.Elintarvike-teollisuudenyritystentutkimus-jakehittämistoiminnanmenotolivat65,6miljoonaaeuroavuonna2017.Kuvan38mukaantutkimusmenotovatolleetvuosina2010–2017keskimäärin68miljoonaaeuroa.Laktoositonmaitojuomaonollutyksisuomalainenhuippuinnovaatio.

Kuva38.Elintarvikkeitajajuomiavalmistavienyritystentutkimus-jakehittämistoi-minnanmenotvuosina2010–2017,miljoonaaeuroa

66,8 63,873,8 74,3

78,7

68,5

53,1

65,6

0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

T&k-menot

Lähde:Tilastokeskus,yritystentutkimus-jakehittämistoiminnanmenot

Osallistaminen,trenditjatutkimustuotekehityksenajureina

Tuotekehityksellävarmistetaan,ettäyritykselläonjatkuvasti,jamielelläänennakoidusti,lii-ketoimintastrategiaansatoteutettava,kilpailukykyinentuote-japalvelutarjonta.Elintarvike-teollisuuskehittääaktiivisestiuutuuksia,innovaatioitajatuoteparannuksia.Tuotekehityk-seenvaikuttavatkuluttajiensekäympäröivänyhteiskunnantoiveetjatarpeetsekämaail-manlaajuistenmuutosilmiöidentunnistaminen.

Ostokäyttäytyminenonmonenasianyhdistelmä,jamaksuhalukkuusratkaiseevalin-toja.Kuluttajatovataiempaatiedostavampiajalaatutietoisempiasekäseuraavatomaater-veyttään,vireystilaansajakuntoaan.Juomatuotteiltaedellytetäänhyvänmaunjaelämyk-sellisyydenlisäksiterveellisyyttä,ekologisuutta,kestävääkehitystä,vastuullisuuttajalä-pinäkyvyyttä.Luomutuotteitasekävähäsokerisuuttaarvostetaan.Hyvinvointituotteidenli-säksierikoisruokavaliot,kutengluteenittomuusjavegaanisuus,näkyvätmyösjuoma-alalla. Uudetteknologiattulevatosaltaanhelpottamaanvastuullisuudenilmentämistä.Ruoka-jajuomaharrastaminenlisääkiinnostustaerikoistuotteisiin.


Kehittämistäsuuntaavaterilaisetruoka-jajuomatrendit,arvomaailmat,ravitsemukselli-setnäkökulmatsekälainsäädännönmuutokset.Tuotekehitysnojaayhäenemmänkohde-ryhmäntaiasiakaskunnanominaisuuksiintaipreferensseihin.Ruoka-jajuomavalinnoissakorostuvatkuluttajienyksilöllistyminenjavalveutuneisuussekäerilaistenarvojennäkymi-nen,kutenvoimistuvakotimaisuudenarvostaminen.Tuotekehitystätehdäänmakuedellä,muttatuoteturvallisuudestaeitingitä.Globaalejatrendejäalkoholipuolellaovatlisäänty-nytkiinnostuserikoisoluisiin,viskeihin,viinikulttuuriinjavastuullisuuteen.Kuluttajienvoi-mistunuthyvinvointitietoisuusohjaakulutustavähemmänalkoholiasisältäviinjaalkoholit-tomiintuotteisiin.

Juomientuotekehityksessämakuontärkeinominaisuus.Sesyntyyjuomissa,kutenkai-kissaelintarvikkeissa,osiensummana.Makeus,hapokkuus,aromikkuus,suutuntumajavärimuodostavataistittavankokonaisuuden.Luonnollisuudenkorostaminen,ainesosaluet-teloidenyksinkertaistaminenjavastuullinentuotantotapajäljitettävyyksineenovatolleetal-koholittomienjuomienkehitykseenvaikuttaviatrendejä.Trendienkirjoonkuitenkinvaltava.

Esimerkiksivirvoitusjuomiinsaadaanmakuaaromeista,mehuistajanäidenyhdistel-mistä.Perinteisiämakujaovatsitrushedelmät,muttauusiamakujajamakuyhdistelmiätuodaanjatkuvastimarkkinoille.Suosittujaovateksoottisethedelmätjaniidenyhdistelmätsekävanhojenmakujenmaustaminenerilaisillayhdistelmämauilla.Luonnollisuustrendinä-kyymyösvärienkäytössä:väripohjautuuyhäenemmänhedelmäuutteisiintaimehutiivis-teisiin.Lisäksisokerittomuusonvahvastiläsnätuotetarjonnassa.

Erilaistenenergia-jahyvinvointijuomienlisäksimuutkinjuomavalikoimatovatvoimak-kaastimonipuolistuneet,jakausituotteidentarjontalisäävaihtelua.Tulokkaitaalkoholitto-missajuomissaovatkevyestimakeutetutvedet,vesienjamehujenyhdistelmäjuomat,hii-lihapotetuttee-jakahvijuomat,puuvedetjamuutkasvisperäisetjuomat.Kaupanhyllystälöytyykintodellalaajatarjontaerilaisiajuomia,jaalkoholilainuudistaminenonmonipuolis-tanutalle5,5%:nvahvuistenjuomientarjontaa.

Juoma-alallabrändäyksenjaelämyksellisyydenmerkityskorostuu

Tuotekehityksenohellatehdäänmarkkinoinnillistakehittämistä.Tarinoillapyritäänyksilöi-määnjuomatuotteita.Esimerkiksiyhdentilanmaitoonkokeilu,jotamainostetaanmaail-manläpinäkyvimpänävalmistusketjuna.Mikälikokeiluonnistuu,toimintaalähdetäänskaa-laamaan.Ketteräkehitysjakokeilukorostuvat.

Juoma-alansuuretyrityksetaktiivisestiuudistuvat,muttapienettoimijathakevatmark-kinarakojauusilletrendeille.Myössuurettoimijatovatlisänneeterikoistuotteidentarjon-taajakäsityöläishenkeä.Lisäämyyntiähaetaanmyösravintoloilleräätälöidyistätuotteista.

Kuluttajienostopäätösperustuuuseinpakkaukseen.Yrityksetpanostavattuotteidenmarkkinalliseenkehittämiseenjabrändäämiseen.Pakkauspuolellatullaannäkemäänpal-jonuuttakehitystäilmastonmuutoksenjamuovienvähentämispyrkimyksentakia.Kehit-tämisentueksitarvitaantoimialojenylimenevääyhteistyötä,jaesimerkiksisuomalaisellametsäteollisuudellaonvahvaaosaamistakartonkipohjaistenratkaisujenkehittämisessä.

Pakkausonkinyksitapavedotatiedostaviinkuluttajiin,koskasilläonmerkittävävaikutustuotteenekologisuuteen.Alkoholijuomissaonollutnähtävissäpienempienpakkauskokojen


suosiminenjaalkoholittomissajuomissa,varsinkinvesissä,multipakkaukset.Verkkokauppavaikuttaamyöstuotteidenpakkaamiseen.Kansainvälisettunnustuksetvoivatsiivittääjuo-mienmenestystä.Suomalaisetvodkat,ginit,rommit,käsityöläisoluetjavedetovatpärjän-neethienostikansainvälisissäkilpailuissa.


6 Analyysiäjanäkymiätoimialantulevaisuudesta

6.1 Pk-yritysbarometrinhavaintoja

Elintarvikealanpk-yrityksetarvioivatlähiajanyleisetsuhdannenäkymätkokomaata,teolli-suuttajapalveluitasekäviimevuodensyksyäparemmiksi.Myösjuomienvalmistuksessasuhdannenäkymätovathyvinmyönteisiä,kutenkuvasta39selviää.Kannattavuuden,lii-kevaihdonjatilaustenmääränodotetaankasvavaneniten.Seuraavaksivahvimminjuoma-alanpk-yrityksissäuskotaanvakavaraisuudensekäinnovaatioiden,tuotannonjatuottei-denpositiiviseenkehitykseen.Vähitenmuutostanähtiintapahtuvantuonninarvossajalop-putuotteidenhinnoissa.Näkymiävoidaanluonnehtiavaloisiksi,mitäilmentävätmyöspo-sitiivisetsaldoluvut.

Kuva39.Juoma-alan(TOL11)odotuksiaeriosatekijöidenkehityksestätulevanvuodenaikana,%

81

80

42

62

61

63

21

47

54

28

83

67

66

74

19

20

48

24

29

24

74

53

46

72

14

31

34

26

0

0

10

14

10

13

5

0

0

0

4

3

0

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

YLEISET SUHDENNENÄKYMÄT

Liikevaihto

Henkilökunnan määrä

Investointien arvo

Panostukset kansainvälistymiseen

Viennin arvo

Tuonnin arvo

Palkkakustannukset hlöä kohden

Materiaalien hinnat

Lopputuotteiden/palveluiden hinnat

Yrityksen kannattavuus

Vakavaraisuus

Innovaatiot, tuotteiden/tuotannon kehitys

Tilausten määrä

Suurempi Yhtä suuri Pienempi

Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.

Pk-elintarvikeyrityksetovataiempaakasvuhakuisempia,silläbarometriinvastanneistasuu-rinosaelintarvike-jajuomayrityksistäonkasvamaanpyrkiviä.Juomienvalmistuksessavoimakkaastikasvuhakuiseksiilmoittautui47%yrityksistäjamahdollisuuksienmukaan


kasvavaksi33%.Elintarvikealanpk-yrityksissätämäyhteenlaskettuosuusoli76%,kunseoli63%syksyllä2017.

Juomissaasemansäilyttämiseentähtääyksiviidesosayrityksistä.Kukaanjuoma-alanyrityksistäeiilmoittanut,ettätoimintaloppuutaietteiyritykselläolekasvutavoitteita.Alko-holilainuudistus,kulutuksenmuutoksetjaelämyksellisyydenhakeminensekätaloudenpi-ristyminenovatosaltaansiivittäneetjuoma-alaakasvuhakuisuuteen.Yritystoiminnansään-telykoetaankilpailutilannettakeskeisempänäkehittämisenesteenä.

Kuva40.Juomienvalmistuksen(TOL11)jaelintarvikealanpk-yritystenkasvuha-kuisuus,%

47 %

33 %

20 %

0 %

0 %

28 %

48 %

18 %

6 %

9 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen

Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämäedellyttää kasvua)

Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita

Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuodenaikana

Mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta?

Elintarvikkeiden valmistus, n=106 Juomien valmistus, n=26/30

Lähde:Pk-yritysbarometri2/2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyjjatyö-jaelinkeinoministeriö.

Yritystentoimintaedellytyksetmuuttuvatliiketoimintaympäristössätapahtuvienmuutostenseurauksena,mikäedellyttääyrityksiltäjatkuvaatoimintojenkehittämistäjauudistumista.Markkinointijamyyntiovatperinteisestiolleetpk-yritystenkeskeisiäkehittämiskohteita,joi-denkehittämistäpititärkeänäylipuoletjuoma-jaelintarvikeyrityksistä.Juoma-alanyrityk-sistäjopa78%näkimarkkinoinninjamyynninkehittämisenmerkittävänä.

Lähespuoletjuoma-alanyrityksissäarvioikehittämistarvettaolevantuotannossajamateriaalitoiminnoissa,tietotekniikassa,tuotekehityksessäjalaadussasekävienninke-hittämisessäjakansainvälistymisessä.Juomienvalmistuksessayhteistyönkehittämiseennähtiinolevanvähemmäntarvettakuinelintarvikealalla.Markkinointi-jamyyntiosaami-senkehittämisessänousivatkeskiöönhenkilöstönmarkkinointiosaamisenlisäksimyösverkostoitumiseenjayhteistyöhönliittyvätosaamistarpeetsekäuudenhenkilönSuo-meenpalkkaaminen.


Kuva41.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksen(TOL11)pk-yritystenkokematsisäisetkehittämistarpeet,%

36 %

10 %

10 %

78 %

48 %

19 %

48 %

8 %

2 %

8 %

28 %

16 %

23 %

58 %

29 %

19 %

41 %

34 %

5 %

14 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

Johtaminen

Yrityksen hallitustyöskentely

Henkilöstön kehittäminen ja koulutus

Markkinointi ja myynti

Vienti ja kansainvälistyminen

Rahoitus, talous ja laskentatoimi

Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka,tuotekehitys, laatu

Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminenhuomioon toiminnassa

Ei osaa sanoa

Millä seuraavista yritystoiminnan osa-alueista, joihin toiminnallanne voitte vaikuttaa, koette olevan eniten kehittämistarvetta yrityksessänne ?

Elintarvikkeiden valmistus, TOL10 -11 Juomien valmistus, TOL11


Syksynpk-yritysbarometrissäpk-yritystenpahimpinakehittämisesteinäolivatkilpailutilannejatyövoimansaatavuus.Elintarvike-jajuoma-alanyrityksissätyövoimansaatavuudeneikoettuestävänkehittämistä.Läheskolmannesjuoma-alanvastaajistakokiyritystoiminnansääntelynolevankeskeisinkehittämiseneste,kutenkuvasta42ilmenee.Kilpailutilannejaresurssitekijätnähtiinseuraavaksimerkittävimpinäkehittämistähaittaavinajuomienval-mistuksessa.Byrokratia(75%)koetaanselvästimerkittävimmäksisääntelyynliittyväksiesteeksijuoma-alankehittämisessäjatoiseksikeskeiseksinousimuusääntely(24%).


Kuva42.Elintarvikkeidenjajuomienvalmistuksen(TOL11)pk-yritystenpahimmatkehittämisenesteet,%

29 %

13 %

24 %

11 %

3 %

17 %

3 %

16 %

29 %

14 %

10 %

6 %

14 %

2 %

10 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

Yritystoiminnan sääntely

Kustannustaso

Kilpailutilanne

Rahoitus

Työvoiman saatavuus

Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus)

Yleinen suhdannetilanne/taloustilanne

Ei osaa sanoa

Mitkä ovat yrityksenne kehittämisen pahimmat esteet?

Elintarvikkeiden valmistus n=106 Juomien valmistus, n=30


6.2 Yhteenvetoajanäkymiä

Ruoka-alaonkansantaloudellisestitärkeä,silläsetyöllistääsuoraan38000javälillisesti340000henkilöäsekätuottaahuomattavanarvonlisäyksenjaverokertymän.Lisäksiruo-kaketjullaonoleellinenmerkitysalueellisellekehityksellejahuoltovarmuudelle.Nykyisetalkutuotannonvaikeudetheijastuvatelintarviketeollisuuteen.Kotimaisetraaka-aineetovatkuitenkinelintarviketeollisuudellemmeelinehto,janiidensaatavuustulisierikeinoinvar-mistaa.Ruoka-alaonkehittyvääbiotaloutta.

Kiristynytkotimainenjakansainvälinenkilpailupakottaaruokaketjuneritoimijoitauu-distumaanjatiivistämäänyhteistyötä.Laajenevallatutkimusyhteistyölläjaarvoketjukehit-tämisellätuetaanelintarviketeollisuudenkasvumahdollisuuksiajakannattavuuttasekäluo-daanedellytyksiäkestävälleruoantuotannolle.Yhteiskunnallisessakeskustelussatieteel-listätietoahaastetaanyhäenemmänkokemusperäisellätiedolla,jokalisääselkokielisenviestinnäntarvettakuluttajilleruoka-,juoma-jaravitsemusasioissa.


Uusiutuminenjaketteryysyhätärkeämpiäominaisuuksiamenestymisessä

Alan kilpailukyvyn varmistamisessa tulisi tähdätä lisäarvon tuottamiseen volyymikehittä-misenjatehostamisenohella.Tilanteessa,jossamarkkinakasvuonvähäistä,yritystenonkehitettävätuotteitataitoimintoja,joistakuluttajatovathalukkaitamaksamaanaiempaaenemmän.Hintaohjaakuitenkinmonienkuluttajienvalintoja.Aktiivisellatuotekehityksellävarmistetaanyritystenkilpailukyky.Haasteonkuitenkinuudistuariittävännopeasti.Kilpai-lukykytutkimuksenmukaanmeilläSuomessapanostetaanliianvähänliiketoimintojenke-hittämiseen.

Elintarviketeollisuusliitontuoretutkimusstrategia2018–2025nostaapohjoisenulottu-vuudensuomalaisenelintarviketeollisuudenkilpailuvaltiksijapyrkiisamallavahvistamaanruokaturvaasekäomavaraisuutta.Ilmastonlämpeneminen,kuluttajienkasvavaympäris-tötietoisuus,digitalisaatiojauudettuotantoteknologiatovatstrategianmukaantoimintaym-päristöämuokkaavimmatmuutosvoimat.Tutkimusstrategiassakehittämisenpainopisteiksivalikoituivat seuraavat asiat: 1.Resurssitehokaspohjoinenruoantuotanto2.Digiajankuluttajanruokapalvelut3.Innovatiivisettuotantoteknologiat4.Hyvinvointiatutkitustiedistäväruoka.

Teknologioidenkehittyminenjadigitaalisuudenhyödyntäminenonnähtymyösmuissayhte-yksissäkeskeisinäkehittämisenmahdollistajina.Teknologioidenkehitysmuuttaamyösalanosaamisvaateita.Alanyrityksettarvitsevatmonenlaistaosaavaatyövoimaamyösjatkossa.

Muovittomampihuominen

Luonnonvarakeskuksenselvityksenmukaanpakkaustenosuusruokaketjunkokonaisympä-ristövaikutuksistaonparisenprosenttia.Materiaaleillajatilankäytölläonisovaikutuspakka-ustenympäristöystävällisyyteen.Pakkauksiltaedellytetäänyhäenemmänbiopohjaisuutta,biohajoavuuttataikierrätettävyyttä.Muovillejaalumiineillekehitetäänkorvaaviabiopohjai-siavaihtoehtoja.Selluloosapohjaisetratkaisutvoivatollayksivaihtoehtoelintarvikepakka-ustenmuovienkäytönvähentämisessä.Biomuovienkysyntäontällähetkelläsuurempaakuinniidentuotanto.Biomuovienheikkoutenaonkuitenkinmuoviaheikompilujuus,jäyk-kyysjasuojauskyky.Yksitarveonmyöspakkaustenkeventäminen,jollavoidaanvähen-tääpakkausjätettäjakuljetukseenkuluvaaenergiaa.

Kotimaisuus,vastuullisuus,laadukkuus-arvopohjaisetvalinnatvahvistuvia

Taloustutkimuksensyksyllä2018julkistetunSuomisyö-tutkimuksenmukaanlähesneljäviidestäsuomalaisesta(78%)pitäätärkeänäsyödäkotimaistaruokaa.Yhtämoniuskoo,ettäkotimaisetelintarvikkeetovatulkomaisiaturvallisempia.Yhäuseampi,lähesjokatoi-nen,Suomisyö-kyselyynvastanneistaarvelee,ettäruokavalinnoillapystyyvaikuttamaan


ilmastonmuutokseen.Neljävuottasittentätämieltäolikolmannesvastaajista.Myöspakka-ustenympäristöystävällisyyteenkiinnitetäänaiempaaenemmänhuomiotaostotilanteissa.

Laajatarjoama–uudettuotteet,bränditjainnovaatiot

Kuluttajathaluavatvaihtelua.Senäkyymuunmuassalähiruoansuosimisena,erikoistuot-teidenkokeilunajaerilaistenkasvisperäistenvaihtoehtojenlisääntyneenätarjontana.Koti-maisuudenohellakuluttajatarvostavatkäsityöläisyyttä,elämyksellisyyttäjavastuullisuutta.Lisääntynytruoka-jajuomaharrastuneisuusonlisännytkokeiluajalaatuunsatsaamista.Kulutustaohjaavatarvotjamonettrenditluovatkotimaisilleyrityksillekasvunmahdollisuuk-sia.Kuluttajakäyttäytyminenkuitenkinyksilöityyyhäenemmän,jaennakointimuuttuuyhähaasteellisemmaksi.

Hyvinvointionmegatrendi,jokaluomenestymisenmahdollisuuksiaravintoarvoltaanjamaultaanhyvilletuotteille.Yritysvastuutkorostuvatkansainvälistyvässäliiketoiminnassa.Erilaisetturvallisuusriskitjaväärennyksetlisääntyvät.Niidentorjuntaedellyttääyrityksiltäenenevässämäärinlaatu-jaympäristöjärjestelmienmukaistatoimintaa.Myösvientitoi-mintajakaupanomienmerkkituotteidenvalmistusedellyttävätpääsääntöisestisertifioitualaatujärjestelmää.

Suomalaisilla ruoilla ja juomilla nostetta

Suomentaloudentilannejapäivittäistavarakaupanvahvistuneetnäkymätsekäkuluttaja-luottamuksenkasvutukevatelintarvikkeidenjajuomienliikevaihdonkasvua.Kasvuaruoka-alahakeeviennistä.Vaikkajuomasektorimmeonkansainvälistynyt,vientiäharjoittavienyri-tystenkärkionmelkokapea.Yhäuseammanyrityksentulisikinsuuntautuavientiinyhteis-työssämuidentoimijoidenkanssa.Lähiruokatrendiilmeneemyöskansainvälisessäjuoma-sektorissa,jamonetsuomalaisetyrityksetovatsaaneetnostettamenestyttyäänkansain-välisissäkilpailuissa.

Suomalaiseen ruokaan liittyvät monet arvolupaukset luovat menestymisen mahdollisuuk-sia.Ruokamatkailu,kauppa,menestymisetkansainvälisisissäkilpailuissajaSuomi-maab-rändinkirkastaminenvauhdittavatosaltaanjuomienvientiä.Kansainvälisillämarkkinoillaontunnettavapaikallisettottumukset,arvotjamieltymyksetsekäerottauduttavamuistajahallittavakaupantekotavatjalogistiikkaketjutuotteidenhyvänmaunjalaadunlisäksi.

Tähtäimessäkasvukotimaassajakansainvälisillämarkkinoilla

Juomienvalmistuksessaonmoniakasvunälkäisiäyrityksiä.Strategisestitärkeilläinvestoin-neillavarmistetaanyrityksentoiminta-jakilpailukykymuuttavassaglobaalissaruokamark-kinassajaluodaankasvuuntähtäävääuudistumista.Erilaisillalisäarvotuotteillaylläpide-täänkasvukykyä.Innovatiivistentuotteidenlisäksitarvitaanonnistumistaniidenkaupallis-tamisessa.Digitalisaatiotarjoaakeinojatehdäasioitauudellatavalla.

Uusiaavauksiavientimarkkinoillaonsaatu,muttavolyyminkasvuvaatiiaikaajare-sursseja,varsinkinkuluttajatuotemarkkinoilla.Vahvatbrändittarinoineen,kansainväliset


yhteistyöverkostotjapitkäjänteinenvientityömahdollistavatonnistumisiakansainvälisillämarkkinoilla.Kilpailukansainvälisillämarkkinoillakinonkireää,jotenvienninkehittäminentarvitseetuekseenjatkuvaarahoitustajalaaja-alaistayhteistyötä.

Uudistunuttaalkoholilakiavoidaanpitääpiristymisruiskeenaelinkeinolle.Seonruokki-nutkilpailunkiristymistä,jaalalleonsyntynytuusiayrityksiä.Myösjuomatarjontaonmoni-puolistunut,jasitäontukenutkulutustottumustenmuutoskohtimiedompiatuotteita.

Elintarviketeollisuudellaonmoniakerrannaisvaikutuksia.Ruoka2030-Suomi-ruokaameillejamaailmalle–ruokapoliittisenselonteonvisiosopiimyösjuoma-alankehittämiseen,sillä vision mukaisesti:

”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua, kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tie-toisia valintoja.

Elintarvikkeiden kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kil-pailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordi-noitu korkean tason tutkimus- ja kehitys- ja innovaatio- sekä opetustyö. Alan markkinointi- ja vientiosaaminen on hyvällä tasolla. Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elin-tarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa.”

ErilaistenjuomienvalmistusonjatkossakinmerkittävätoimialaSuomessa,silläjuomienkulutusonkeskeinenosaruokavaliotammeja-kulttuuriamme.Alaonmyösvahvastimat-kallamaailmalle.


7 Monitahoisenjuoma-alanSWOT-analyysia

7.1 Alkoholittomatjuomat

Vahvuudet Mahdollisuudet• Monialainen,työllistäväjauudistuva

teollisuudenala• Erikokoisia yrityksiä• Rationalisointietuisoissayrityksissä,toisaaltapienillähandicraft-etutuotteistamisessa,trendivasteet

• Laajatuotetarjontaruoka-javirvoitusjuomia• Kulutus vakaata, siirtymiä tuoteryhmien välillä• Veden,maidon,kahvinjavirvoitusjuomienmerkittäväroolisuomalaistenperusjuomina

• Kuluttajillapositiivinenkiinnostustuotteisiinjauutuuksiin

• Tunnetutbrändit• Turvallinen,puhdasruokajajuoma• Toimiva valvonta• Toiminnankehittämisenrahoitusja

kouluttautumismahdollisuudet• Bio-jakiertotaloudenkehittyminen

• Kulutustottumusten muutokset• Perinteistentuoteryhmienrajathämärtyvät• Veroratkaisut;virvoitusjuomaveronalentaminen• Kasvavakiinnostusalkoholittomienjuomienlisäarvo-ominaisuuksiinjaraaka-ainepohjaan

• Uudetkasvispohjaisetjuomat• Marjat,kasvikset,kaura–jalostavalla

teollisuudella tärkeä rooli• Kasvupotentiaaliaväestönikääntyessähelposti

nautittavina aterioina• Runsaat,puhtaatvesivarat.Puhdasmaaperäjailma.Arktisuus

• Ilmastopolitiikan nousu• Arvomaailmaatukevattyöpaikatkiinnostavat• Pakkausmateriaalienkierrätettävyys,vahvistuvatoimialojenvälinenyhteistyö

• Uudetjakelukanavat,kansainvälisetmarkkinat• Urbanisoituminen,jalostuksentarvekasvaa

Uhat Heikkoudet• Kulutustottumusten muutos• Lisättysokerijaetenkinnuortenvirvoitusjuomien

ylikulutus• Kulutussiirtymäeläinpohjaisistajuomistakasvispohjaisiin

• Poliittisetriskitaktivoituvat• Terveystrendejävaikeaennakoida,samoinpoliittisiaagendoja

• Alkuperämaan väärennykset • Verkkokauppa,monikanavaisuus

• Juoma-alanmerkitystätyöllistäjänäjaveronmaksajanaeitiedosteta

• Säädöksistäriippuvainentoimintaympäristö• Keskimäärinvaatimatonkannattavuus;pisteverotusheikentääalankannattavuuttajauudistumista

• Vaatimattomuusalalla• Juomienmaineongelmaliittyyosinmyös(ruoka)juomiin


7.2 Alkoholiasisältävätjuomat

Vahvuudet Mahdollisuudet• Perinteikäsvahvateollisuudenala• Brändienjatarinoidenmerkityssuuri,mikäluo

lisäarvomahdollisuuksia• Kuluttajillapositiivinenkiinnostustuotteisiinja

uutuuksiin• Rationalisointietuisoissayrityksissä,toisaaltahandicraft-eduntuotteistaminenpienillä

• Kiinnostusjuomienominaisuuksiinjalaatuunlisääntyy sekä maksuvalmius

• AidostikansainvälisetmarkkinatjaSuomenetäinensijaintieiisoviennineste

• ToimivaSuomenmaabrändialkoholijuomissa

Uhat Heikkoudet• Alkoholinkulutuksen laskeva suunta Euroopassa• Terveystrendejävaikeaennakoida,samoinpoliittisiaagendoja

• Keskimäärin vaatimaton kannattavuus

• SäädöksiäeiharmonisoituedesEU:ssa,mikäjohtaans.crossborder-ongelmiin

• Markkinointirajoituksetestävätuusientuotteidenesilletuontia

• Alkoholiaiheuttaamyöshaittavaikutuksia


LähteetBusinessFinland,www.businessfinland.fi

Elintarvikealan pienyrityksiä, www.aitojamakuja.fi

Elintarviketeollisuusliitto ry, www.etl.fi

Elinkeinoelämänkeskusliitto(EK),Suhdannebarometrilokakuu2018jaInvestointitiedusteluwww.ek.fi

Elintarviketurvallisuusvirasto, www.evira.fi

ElinkeinoelämäntutkimuslaitosETLA,Luonnonvarakeskus.2017.Suomalaisenelintarvikeketjunme-nestyksenavaintekijät.Valtioneuvostonselvitys-jatutkimustoiminnanjulkaisusarja7/17

ElinkeinoelämäntutkimuslaitosETLA,Datanvälittäjätlisäävätkilpailua,ETLAWorkingPapers61,www.etla.fi

Findikaattori,www.findikaattori.fi

FoodandDrinkEurope,www.fooddrinkeurope.eu

HE/1652018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksialkoholi-jaalkoholijuomaverostaannetunlainliitteen muuttamisesta

HE166/2018vp.Hallituksenesityseduskunnallelaiksivirvoitusjuomaverostaannetunlainliitteenmuuttamisesta

Kaupan liitto, www.kauppa.fi

Kauppalehti, www.kauppalehti.fi

Kehittyvä Elintarvike, www.kehittyvaelintarvike.fi

Kesko, www.kesko.fi

Luonnonvarakeskus, www.luke.fi

Luonnonvarakeskus. 2017. Selvitys ruokaketjunmerkityksestä kansantaloudelle ja alueille, www.luke.fi/uutiset/luke-selvitti-ruoka-ala-tyollistaa-suomessa-lahes-340-000-henkea/

Maaseudun tulevaisuus, www.maaseuduntulevaisuus.fi

Matkailu-jaRavintolapalvelutMarary,www.mara.fi

M-Brain,uutispalat

MMM,Ruoka2030:Suomi-ruokaameillejamaailmalle,www.mmm.fi

Panimo-javirvoitusjuomateollisuusliitto,www.panimoliitto.fi

PellervontaloustutkimusPTTry,www.ptt.fi/ennusteet/

Pk-yritysbarometrisyksy2018.SuomenYrittäjät,FinnveraOyj,TEM

ProLuomury,www.proluomu.fi

Päivittäistavarakauppary,www.pty.fi

RuokatietoYhdistysry,www.ruokatieto.fi

Suomenalkoholijuomakauppayhdistys,www.sajk.fi

SuomenasiakastietoOy,www.asiakastieto.fi

TeamFinland-verkosto,www.team.finland.fi

Voimakkaasti säädöksistä riippuvainen toimintaympäristö Säädöksiä ei harmonisoitu edes EU:ssa, mikä johtaa ns. cross border -ongelmiin Markkinointirajoitukset estävät uusien tuotteiden esilletuontia Alkoholi aiheuttaa myös haittavaikutuksia

www.etl.fi

www.ek.fi

www.evira.fi

www.etla.fi

www.findikaattori.fi

www.fooddrinkeurope.eu

www.kauppa.fi

www.kauppalehti.fi

www.kehittyvaelintarvike.fi

www.kesko.fi

www.luke.fi

www.luke.fi/uutiset/luke-selvitti-ruoka-ala-tyollistaa-suomessa-lahes-340-000-henkea/

www.maaseuduntulevaisuus.fi

www.mara.fi

www.mmm.fi

www.panimoliitto.fi

www.ptt.fi/ennusteet

www.proluomu.fi

www.pty.fi

www.ruokatieto.fi

www.sajk.fi

www.asiakastieto.fi

www.team.finland.fi


TEMToimialaOnlinetietopalvelu,http://www2.toimialaonline.fi/

Terveydenjahyvinvoinninlaitos,www.thl.fi

Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi

Ulkomaankauppatilastot, http://uljas.tulli.fi

Valtioneuvostonkanslia,www.vnk.fi/tulevaisuuskatsaukset

Valtiontaloudellinentutkimuskeskus,www.vatt.fi

Valvira,www.valvira.fi

Virvoitus-japanimoteollisuusliitto,www.panimoliitto.fi

YritysSuomi, www.yrityssuomi.fi

Yritystenjayhdistystenwww-sivut

www.baristat.fi

www.kahvi.fi

www.pienpanimot.fi

www.suomenpienpanimot.fi

www.teenystavat.fi

www.viinitilat.net

http://www2.toimialaonline.fi/

www.thl.fi

www.tilastokeskus.fi

http://uljas.tulli.fi

www.vnk.fi/tulevaisuuskatsaukset

www.vatt.fi

www.valvira.fi

www.panimoliitto.fi

www.yrityssuomi.fi

www.baristat.fi

www.baristat.fi

www.pienpanimot.fi

www.suomenpienpanimot.fi

www.teenystavat.fi

www.viinitilat.net

1

Liite 1 ALCOHOLIC DRINKS IN JAPAN

1. EXECUTIVE SUMMARY The Japanese alcoholic drinks market experienced stagnation in 2017, as it continued to suffer from the trend towards “ienomi” (drinking at home) amongst budget-conscious consumers. In Japan, in order to stimulate the growth in a stagnant market, there have been attempts to reach new consumers; attempts to attract female and younger consumers have led to a focus on sweeter, lower alcohol products especially in RTD –segment. This has put more emphasis on qualities such as a lack of artificial ingredients and reduced carbohydrate content. Government efforts to increase female participation in the paid workforce are likely to increase the potential for innovation targeting women as new consumers, as women will have more disposable income and opportunities to be more social with work colleagues. Domestic manufacturers continued to dominate the Japanese alcoholic drinks market in 2017, with the most prominent non-Japanese multinationals failing to feature amongst the top 10 players by volume during the year. Japanese companies remained the dominant players across all alcoholic drinks categories. Indeed, the strength of domestic players was highlighted in some areas by the importance of the “Made in Japan” positioning, which was an increasingly notable feature of the emergent craft spirits segment, for example. The Japanese alcoholic drinks market is forecast to experience marginal growth over 2017-2022. However, the market’s performance and the precise character of its evolution will depend heavily on legislative, regulatory and fiscal developments over the course of the forecast period. Planned changes to taxation have the potential to bolster demand by lowering prices in certain areas, such as beer and sake. In December 2016, the government announced a provisional plan for the reformation of its liquor tax regime, to be implemented in three stages over a period of 10 years. The overall liquor tax levied on beer is to be standardised at JPY55 per 350ml, while the liquor tax on sake, wine, and RTDs will be standardised at JPY35 per 350ml. This provisional plan for the reformation of liquor taxes includes a relaxation of classification of beer products. In Japan, beer has traditionally been classified as a product with more than 67% malt content; however, under the new tax regime, this malt content requirement is set to be reduced to 50%. The government of Japan aims to progressively make changes to the liquor tax regime so as to encourage the development of new products by manufacturers, including microbreweries. Under the current beer classification, some craft beer brands and imported beers are required to label their products as happoshu due to the malt content being less than 67%, or because they include ingredients such as spices which disqualify them from being classified as beer. Moreover, if the proportion of malt in a product is more than 50%, beer tax is applied even though it is labelled as happoshu. In June 2017, the government made an amendment to liquor tax to restrain discounting by retailers and promote fair competition. This amendment newly introduced “Standards for fair trade of alcoholic drinks”, which requires that manufacturers, distributors, and retailers do not sell alcoholic drinks at prices below the gross cost of sales (including cost of sales and selling, general and administrative expenses) on a continuous basis without justifiable reason. By October 2020, the tax on beer will have been reduced from JPY77 to JPY70 per 350ml can, while the “new genre” tax will be increased to JPY37.80 per 350ml can.

2

The Liaison Council for Drinking came into effect in January 2008 and established voluntary standards for the advertising of alcoholic drinks. These voluntary standards establish certain rules regarding cautionary statements in alcohol advertisements and regulate font size for print media advertisements and the duration of cautionary statements for advertisements in the broadcast media such as television. It also sets benchmarks for the online advertising of alcohol. The standards also set norms with regard to the places that can be considered suitable for the outdoor advertising of alcoholic drinks and the type of programming and the times of day during which broadcast advertisements for alcoholic drinks can be aired.

2. CATEGORY SUMMARY Spirits registers -1% volume decline to reach 1,005 million litres in 2017. Both imported and exported whiskies perform well during the year. The average spirits’ unit price is driven up by price rises in whiskies. White spirits followed the success of whisky in 2016 and 2017, following a downturn in its fortunes in the middle of the review period. Craft spirits is on the rise in the Japanese market, supported by demand for “Made in Japan” products. The craft development is prominent in whiskies and in spirits such as Japanese craft gin, although there is no clear definition of what makes a product craft. Generally, such alcoholic drinks, which are made with unique local ingredients or are micro-produced, perceived as craft. In 2017, gin saw many “Made in Japan” craft launches.

Beer records total volume decline of 2%, down to 5.8 billion litres, in 2017. The amendment to liquor tax leads consumers to migrate from beer to RTDs. Weissbier/Weizen/Wheat Beer records 145% volume growth driven by intensive new product launches. Beer was hit by an amendment to liquor tax aimed at limiting retailer discounting, which led to a significant rise in prices. However, pockets of opportunity remained, especially in categories suited to home consumption and, particularly, drinking with meals. Non-alcoholic beer enjoyed growth in 2017, thanks largely to the launch of Kirin Zero ICHI by Kirin Brewery. Cider/perry is expected to register a 2% total volume forecast CAGR over the forecast period, to reach 1.8 million litres by 2022

RTDs/high-strength premixes records total volume growth of 9% in 2017 to reach sales of 1,134 million litres. RTDs/high-strength premixes, whiskies, cider/perry and craft beer all benefited from evolving demand trends in the market to some degree at the end of the review period.

3

3. DISTRIBUTION OF ALCOHOLIC BEVERAGES IN JAPAN Supermarkets and convenience stores both maintained trends of volume share growth in 2017, at the expense of food/drink/tobacco specialists and independent small grocers. The modern grocery formats are benefiting from the convenience they offer consumers with increasingly busy lifestyles, as well as the compatibility of purchasing alcoholic drinks for ienomi along with general household groceries. Supermarkets also benefit from competitive pricing, though the amendment to the liquor tax in 2017 aimed to limit aggressive discounting by retailers. Internet retailing remained limited and saw its share of overall alcoholic drinks volumes continue to decline in 2017, partly as a result of the poor performance of two of its key categories, wine and spirits Any off-trade or on-trade establishment in Japan can legally sell alcohol 24 hours per day as long as the premises is in possession of the appropriate alcoholic drinks license. Only sales of alcoholic drinks through vending machines are prohibited between 23.00hrs and 05.00hrs. Nevertheless, there are some vending machines which sell alcohol 24 hours per day, provided that customers insert their identity cards, although these vending machines are very few and far between.

4

4. SPIRITS IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS

Spirits registers -1% volume decline to reach 1,005 million litres in 2017. Both imported and exported whiskies perform well during the year. Other blended scotch whisky registers the fastest total volume growth, of 13%, in 2017. The average spirits’ unit price is driven up by price rises in whiskies. Spirits are expected to see volumes stagnate over the forecast period, with sales of 998 million litres in 2022. Whiskies recorded year-on-year growth throughout the review period, thanks to a steady ongoing fashion for highballs in both off-trade and on-trade channels. The highball drinking style has been popular since around 2008, when it was stimulated by Suntory’s Japanese whisky brand, Kakubin. It has now extended to other types of whisky, including bourbon, scotch whiskies and other imported whiskies, with some bars also starting to offer whisky-based cocktails. In 2017, overall imported whiskies recorded good sales on the back of manufacturers’ intense promotion and insufficient production of domestic whiskies. As a result of an insufficient supply of Japanese whiskies, many domestic brands and imported brands saw prices increases to support investment in production facilities. Recently, the demand for alcoholic drinks to be enjoyed with meals has led to a consumer preference for carbonated, lighter alcohol beverages, which has spurred demand for highball-style drinks. In addition, some consumers perceive highballs as healthier alcoholic drinks compared to beers, as they can have a lower carbohydrate content. Beer consumers migrated to highballs, which are particularly popular amongst younger drinkers. Thanks to the impact of the highball trend, whiskies are expected to register growth over the forecast period, even though the largest category, Japanese whisky, is expected to continue to suffer from production issues. White spirits followed the success of whisky in 2016 and 2017, following a downturn in its fortunes in the middle of the review period. The fast production cycle of white spirits compared with whiskies, which require years of ageing, has enabled it to exploit the strong demand for highballs initially driven by the whiskies category. Craft spirits is on the rise in the Japanese market, supported by demand for “Made in Japan” products. The craft development is prominent in whiskies and in spirits such as Japanese craft gin, although there is no clear definition of what makes a product craft. Generally, alcoholic drinks made with unique local ingredients or micro-produced are perceived as craft. In 2017, gin saw many “Made in Japan” craft launches. Suntory spirits launched Roku (“Six” in Japanese, meaning it contains six Japanese botanicals), and Asahi launched Nikka Coffee Gin. The recipes of these gins follow the classic gins, in the use of juniper, for example, but also add local botanicals, such as yuzu, kabosu, sansho and sakuru, into the mix to bring a distinctive Japanese flavor and identity to the products to appeal both to domestic consumers and foreign tourists. In contrast to the positive performances of whiskies and white spirits, Japan’s local spirits continued to suffer in 2017.

5

Shochu/soju, a traditional local spirit distilled from barley, rice or sweet potatoes, suffered declining volumes due to the ageing of its core consumer base. Many of the elderly consumers of shochu are reducing their alcohol intake for health reasons as they age, and this has contributed to the overall contraction of spirits in recent years While retail sales of shochu struggle, the popularity of Lemon Sour, a shochu cocktail with fresh lemon and carbonated bottled water, is boosting the spirit’s performance on-trade channels. Lemon Sour is a shochu cocktail served with cut fresh lemon and crushed ice, or frozen lemon, and strongly carbonated water, originally deriving from Izakaya, traditional bars for casual after-work drinking and dining. It was representative of economy cocktails in the 1980s, proving particularly popular amongst working, middle-aged salary men in the Tokyo area, but is now perceived as a relatively healthy, fresh carbonated cocktail with a sense of nostalgia. Lemon sour is now gaining popularity even amongst younger consumers, who increasingly tend to prefer strongly carbonated drinks with a lower alcohol content. Suntory Spirits extended its lead over second-placed, Takara Shuzo, in overall spirits in 2017. The promotion of the highball trend in relation to Suntory’s core whisky brands, Kakubin, Jim Beam, Torys Classic and Maker’s Mark, helped the company to increase its volume share during the year. As the leading name in the revival of the highball trend since around 2008, the company has continued to make efforts to improve and standardize the taste of highballs offered in on-trade outlets by distributing special highball training manuals and conducting seminars for bartenders in order to maintain consistently high-quality drinks for new consumers trying out highballs.

6

5. BEER IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS Beer records total volume decline of 2%, down to 5.8 billion litres, in 2017. The amendment to liquor tax leads consumers to migrate from beer to RTDs. Weissbier/Weizen/Wheat Beer records 145% volume growth driven by intensive new product launches. The overall beer price rises from June 2017 following the amendment to liquor tax. The leading players, Asahi Breweries and Kirin Brewery, maintain their positions during the year. Beer is expected to register a total volume CAGR of -1% over the forecast period, with sales falling to 5.4 billion litres in 2022. Japan’s beer market was impacted by two significant obstacles in 2017 – price increases due to an amendment to liquor tax and unusual weather, including record-breaking rain and low temperatures from summer to autumn when beer demand is traditionally highest. In June 2017, the government made an amendment to liquor tax to limit retailer discounting of alcoholic drinks. The amendment introduced “Standards for Fair Trading of Alcohol Beverages”, which prohibits manufacturers, distributors, and retailers to sell alcoholic drinks at prices below the gross cost of sales on a continuous basis without justifiable reason. This led to a rise in prices, which, in turn, drove consumers to rival alcoholic drinks, such as spirit-based RTDs. The craft beer market remains niche, estimated at less than 1% of total beer volumes (excluding non-alcoholic beer). Over the forecast period, beer is expected to continue its struggle to attract consumers back from economical RTD offering. Non-alcoholic beer enjoyed growth in 2017, thanks largely to the launch of Kirin Zero ICHI by Kirin Brewery. The company applied the Ichiban Shibori (first press) method developed by its core beer brand, Kirin Ichiban Shibori, in an effort to offer the authentic taste of real beer.

7

Asahi retained the lead in the Japanese beer market in 2017. Although its core beer brand, Asahi Super Dry, celebrated its 30-year anniversary in 2017, it saw sales continue to fall, having dropped below 100 million cases for the first time in 27 years in 2016. The brand was hit by the poor performance of kegs in on-trade channels due to record-breaking rain and low temperatures from summer to autumn. Kirin remained second in the beer market in 2017. Kirin initiated the renewal of its core beer brand, Kirin Ichiban Shibori, in September 2017, which helped to attract new consumers and boost sales in retail channels. Nonetheless, the brand witnessed declining volumes in the final year of the review period. Kirin also continued to focus on the development of craft beer as it looked to revitalise the market. From April 2017, the company started to distribute Tap Marché, a small-sized, space-saving craft beer dispenser, to on-trade channels in Tokyo and the surrounding area, with the aim of reaching 1,000 outlets.

6. CIDERS / PERRIES IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS Cider/Perry records 3% total volume growth in 2017 to reach 1.7 million litres. The expansion of sweet and low-alcoholic RTDs draws consumers away from cider/perry for ienomi occasions. On-trade sales grew faster than off-trade sales in 2017. The category sees marginal growth in average unit price during the year. Cider/perry is expected to register a 2% total volume forecast CAGR over the forecast period, to reach 1.8 million litres by 2022. Nikka Whisky Distilling maintains its dominant position, with a 62% total volume share. Cider/perry recorded healthy total volume growth throughout the review period, though it slowed notably in 2017 and the category remains niche in the Japanese market. Most cider products have a similar positioning to sparkling wine. The category is positioned as a naturally brewed sparkling alcoholic drink containing relatively few artificial ingredients to help fermentation and flavorings. These features help to attract female and young consumers, which comprise the category’s main consumer base. Such consumers seek fruity and natural alcoholic drinks with a low alcohol content, from 3% to 5%. Cider is also promoted as a local product, as apple producing areas are revitalised. Over the review period, the number of wineries and breweries producing cider from locally produced apples in Aomori, Nagano and Yamagata prefectures, the top three apple producing regions, increased. Cider produced in Japan is made from the Fuji or Kougyoku apple varieties, which are characterised by a high sugar content and provide a delicate and refreshing

8

taste. Locally produced cider has the potential to ride the developing craft trend in the Japanese market, following on from beer and spirits. Although cider/perry recorded healthy growth over the review period, thanks in part to its naturally healthy positioning relative to other alcoholic drinks, the growing popularity of RTDs is luring consumers away from the category. In terms of the ienomi drinking trend, consumers are being attracted to the wide variety of canned RTDs, ranging from low to high alcohol drinks, and including products such as highballs and high-fruit variants. Japanese consumers with busy lifestyles appreciate the convenience and diversity of the RTDs offer. In contrast, there is only a limited range of cider/perry products available in Japan. More than 70% of total cider/perry volumes in Japan is accounted for by domestic players. Nikka Whisky Distilling Co Ltd continued to dominate sales of cider/perry in 2017, alone accounting for a 62% total volume share

7. READY-TO-DRINK (RTD) IN JAPAN - CATEGORY ANALYSIS RTDs, an increasingly prominent rival to beer, continued to expand strongly in 2017, as economy drinkers appreciated its high-alcohol offerings. In July 2017, Suntory introduced a new high-alcohol economy domestic lager under the Itadaki brand – meaning a top of the mountain in Japanese. The 7% new genre beer appeals to consumers who prefer high-alcohol spirit-based RTDs. High-alcohol beer has never been mainstream in Japan, but the popularity of high-alcohol RTDs has developed a potential consumer base for such products. Aware of the fact that Japanese consumers tend not to favor high-alcohol beer products because of their particular taste and flavor, Suntory designed Itadaki to be strongly carbonated with a high-malt/fermented content. During the forecast period, high-alcohol beers could help beer to regain consumers who have turned to high-alcohol spirit-based RTDs. RTDs/high-strength premixes records total volume growth of 9% in 2017 to reach sales of 1,134 million litres. Increased beer prices due to the liquor tax amendment support consumer migration to RTDs during the year. Spirit-based RTDs records 9% total volume growth in 2017, thanks to intensive new product development. The average unit price remains stable in RTD/high-strength premixes. RTDs recorded strong year-on-year growth throughout the review period, while many other alcoholic drink categories struggled. The trend towards ienomi remains strong amongst consumers looking to save money, and economy-priced RTDs fit busy modern lifestyles and preferences for cocooning – RTDs are mostly consumed with meals as shokuchu-shu. Therefore, the popular flavours amongst RTDs are citrus-based, including lemon and grapefruit, which go well with meals as they are less sweet than other varieties. Japan’s RTDs market consists of four major variants within the spirit-based offer, each with its own distinct consumer base: high alcohol volume over 8%; low-alcohol volume less than 3%; highballs - whisky cocktail with carbonated water; and high fruit juice content RTDs. The high-alcohol volume and highball types tend to be consumed by male beer drinkers in their 30s to 50s. Low alcohol products are preferred by younger drinkers in their 20s, as an entry into alcoholic drinks, and female consumers. High fruit juice content RTDs are preferred by consumers looking for a particular flavor, aged from their 20s to 40s, including female consumers.

9

© E u r om o n i t o r I n t e r n a t i o n a l

Suntory Spirits Ltd maintains its leading position in RTDs/high-strength premixes with a 39% volume share. RTDs/high-strength premixes is expected to register a total volume CAGR of 9% over the forecast period, to reach sales of 1,705 million litres in 2022. The company’s core brand, -196C Strong Zero, which has an 8% ABV, is intended for more experienced drinkers and the taste is designed to match meals, with subtler, less intrusive fruit flavors, such as lemon and grapefruit. In 2017, the company continued to strengthen its highball RTD offer under its leading Japanese whisky brands, Kaku and Torys, and the bourbon brand, Jim Beam, and succeeded in attracting younger consumers and beer drinkers. The company also continued to invest in Horoyoi, lower alcoholic RTDs, to appeal to younger consumers. Kirin Brewery Co Ltd maintained second place in 2017, with its market-leading brand, Hyoketsu, performing particularly well. Hyoketsu saw record sales in 2017, bolstered by the launch of the Tabisuru Hyoketsu (Hyoketsu with travel). The new line extension uses unique cocktail flavours to target consumers in their 20s with a concept founded on their attitude towards experiences such as travel. Although Japan’s RTDs market is expanding strongly, the top two players jointly accounted for 68% of total volumes in 2017. While competition is expected to become more intense, the strength of these players presents a significant obstacle to new entrants. Explanations of words and/or terminology used in this report are as follows:

Beer: Following an amendment to the Japanese alcohol tax system, effective from 1 April 2018, beer is defined as having a weight of malt extract exceeding 50% of the fermentable ingredients, and new ingredients such as fruits, spices, and herbs are allowed up to 5% of the weight of malt. Happoshu: an alcoholic beverage marketed as an alternative to beer. Since 1 April 2018, happoshu is defined as having less than 50% of malt content. Ienomi: drinking at home rather than while eating out to reduce expenditure “New genre” beer/ “new generation” beer: an alcoholic beverage marketed as a beer alternative. Either uses malt alternatives, or a mix of happoshu and another type of alcohol. Classified under the Japanese alcohol tax system as other miscellaneous alcohol or liqueur, which enjoys a lower tax rate. Sake: a Japanese alcoholic beverage brewed from rice. Shochu: a Japanese distilled alcoholic beverage often made from sweet potatoes or wheat.

10

Shokuchu-shu: an alcoholic drink accompanying a meal. Umeshu: a Japanese liqueur made from steeping plum fruits (while still unripe and green) in alcohol (mostly shochu) and sugar. Highball: whisky mixed with soda, generally poured onto ice. Izakaya: Traditional bars for casual after-work drinking and dining Chu-hi: a derivation of highball mixing shochu, instead of whisky, with soda. GBO refers to Global Brand Owner, which is the ultimate owner of a brand. NBO refers to National Brand Owner, which is the company licensed to distribute a brand on behalf of a GBO. The NBO may be a subsidiary of a GBO or it may be a completely separate company. Share tables at both GBO and at NBO level are provided in the report. Reference to shares in the report analysis is at NBO level.

1

Liite 2

Alcohol drinks in China and Hong Kong- Market Overview

China Market Overview

Executive Summary

Year 2014-2016 period for alcoholic drinks was negatively affected, due to the Chinese government’s earlier crackdown on gifting and personal spending, cooling economic growth, and falling demand for beer. However, year 2017 saw evident growth of recovery. Due to the prolonged summer, volume sales of beer, the largest category within alcoholic drinks in volume terms in China, suffered only marginal declines in 2017, and this was compensated by continued volume growth in wine and spirits. Given the burgeoning middle class throughout the country, wine and spirits continued to witness steady growth in 2017, with development particularly strong in lower-tier cities.

Average off-trade unit prices of most products, including beer, wine, cider/perry and spirits continued to increase in 2017 due to rising production costs, falling grape wine output, and growth in the premium segments. Increased labour and logistic costs, as well as falling consumer demand, led to lower unit price increases on beer. Average unit prices of wine increased in 2017 as grape wine production declined globally. Spirits continued to witness strong prices increases. The meteoric rise of average unit prices of other spirits (baijiu – a grain- based spirit) was buoyed by rapid volume growth in the premium and super premium segments.

Leading manufacturers continued to increase their total volume sales more rapidly than other companies. Several factors contributed to this trend, with the most critical being sufficient capital investment. In a mature market, manufacturers must develop new strategies for growth. With better funding, leading companies, including China Resources Beer (Holdings) Co and Tsingtao Brewery Co, increased their merger and acquisition activities in order to gain share. Meanwhile, bolstered by large capital investments, it is easier for leading players to upgrade products and packaging and to expand their market presence nationally.

After years of effort, on-trade channels, represented by bars and restaurants, are well developed and are becoming mature in China. However, driven by a desire to try more alcoholic drinks varieties and a wish to avoid higher prices, purchasers of many types of alcoholic drinks are migrating from on-trade to off-trade channels. On-trade sales growth was further impacted by a regulation issued by the Beijing Administration of Industry and Commerce (BAIC) in 2013 allowing customers to bring their own bottles. Another hurdle is outlet closure. For example, outdoor barbeques and hawker stalls (dapaidong), two major channels for beer, ae banned in many cities and provinces, due to air pollution and the potential threat to social stability.

After years of development, most alcoholic drinks categories have already matured in China. Total volume sales of alcoholic drinks are set to grow slowly over the forecast period. With the improvement in health awareness among consumers, demand for alcoholic beverages is set to stabilize. Beer, the largest category in volume terms, is expected to register a negative total volume CAGR over the forecast period due to its shrinking consumer base. The more dynamic categories, including cider/perry and whiskies, play too small a role in the market to drive growth.

2

China is gradually changing its law to regulate the activities related to purchasing, selling and consuming, branding and marketing of alcohol products. There is limited amount of alcohol products to be advertised in the medium of television and broadcast media, also more severe punishment to drinking and driving.

Taxation and duty levies on most alcoholic drinks categories remained the same in 2017 as in the previous year. Excise taxes on beer and rice wine are charged by volume, while those on wine and spirits are charged by value. Moreover, the excise taxes on baijiu are charged by both volume and value. The tariff for imported grape wine is expected to decrease, which will definitely attract an increasing number of wine importers and lead to fiercer competition between domestic wine producers. According China’s Finance Ministry, tariffs on whisky and brandy have dropped from 10% to 5% since 1 December, 2017.

Given the increasing popularity of travelling abroad amongst the Chinese, it is much easier and more convenient for them to purchase duty-free products in international airports in China and foreign countries. Moreover, zero-tariff alcoholic drinks in duty-free stores at the airport, such as zero-tariff grape wine in

3

Hong Kong, China appeal to Chinese consumers. As a result, consumers are more likely to purchase premium alcoholic drinks, including premium local spirits, imported spirits and grape wines, in duty-free stores.

Cross-border/private imports of alcoholic drinks are on the “dangerous” transported products list, which is strictly controlled by Chinese customs; however, in spite of the strict controls by the Chinese government, it is still possible to trade alcoholic drinks across borders or with private imports.

Thanks to the increase in living standards and average household incomes, the tendencies of premiumisation and individualism in most consumer packaged goods categories are continuously strengthening. The alcoholic drinks market is no exception. It is likely to witness an increasing number of companies launching high-end products and special editions. For example, following the success of its WOW edition beer in 2016, Tsingtao Brewery Co introduced a special edition of its Tsingtao premium beer, Classic 1903, called Tsingtao Shinya Shokudo. Similar to WOW, Shinya Shokudo is a popular Intellectual Property (IP) and has been adapted to TV series and movies in China. Over the forecast period, more breweries are anticipated to move their marketing campaigns away from a focus on beer to a broad engagement through games, manga, movies and TV series.

Category Analysis

1. Beer

Beer records a slight decline in total volume sales to 45.5 billion litres in 2017. The demand for beer reaches saturation in 2017. In China, Weissbier/Weizen/wheat beer is the most dynamic category in 2017, with total volume sales growing by 33%. Off-trade average unit prices of beer increase by 5% in 2017. China Resources Beer (Holdings) Co Ltd continues to lead beer with a 26% total volume share in 2017. Beer is expected to record a marginally negative total volume CAGR over the forecast period to fall to 45.0 billion litres in 2022

Total volume sales of beer fell in both 2016 and 2017, with 2017 being the fourth successive year of decline. This was due to a number of factors, including the dwindling population of beer drinkers and changes in consumer lifestyles such as increased consumption of alternative alcoholic drinks.

Since 2015, the beer industry has struggled with overcapacity and an inability to deliver value to shareholders. The problem is likely to worsen given the declining beer volume sales in 2016 and 2017. On the one hand, rising production and sales costs are placing pressure on prices. On the other hand, beer consumers in China are growing more sophisticated and demanding, along with ongoing urbanisation and the expansion of modern retail outlets which carry higher- end products. They are earning higher salaries and are willing to spend more on purchasing high-quality goods.

5

2. Cider/Perry

Cider/perry records total volume growth of 17% in 2017 to reach 94,872 litres. It also remains a niche, with female consumers driving growth in 2017. Off-trade average unit prices of cider/perry increase by 4% in 2017. In China, Carlsberg Brewery Guangdong leads cider/perry with a total volume share of 27% in 2017. This category is expected to record a total volume CAGR of 14% over the forecast period to reach 181,319 litres in 2022.

In 2017, cider/perry recorded stronger total volume growth than the average of the review period. This can be explained by the growing number of imported brands which continued to contribute to consumer awareness. The boom in internet retailing in China provides a perfect platform for small or unknown brands to approach consumers in a cost efficient way. A number of international brands such as Savanna Cider from South Africa, Moa Cider and Zeffer Cider from New Zealand entered China in 2017, following the brands which have already gained footholds in the market such as Somersby and Strongbow. New brands are expected to appear over the forecast period, given the immature nature of the category.

The key consumers of cider/perry are mainly women and students, especially women, who appreciate the refreshing flavour and healthy concept. The low alcohol content and fruity flavours not only make cider/perry a wonderful choice for daytime drinking with food, it is also easier to drink for those who do not drink regularly. In addition, compared with RTDs, cider/perry is less sweet, and considered much healthier with full natural ingredients and less artificial colourings and flavours, which are all highly valued selling points for females.

3. RTDs/high-strength premixes

RTDs/high-strength premixes records a total volume decline of 12% in 2017 as sales fall to 90 million litres, and it continues to suffer from declining consumer interest after the over-marketing strategies of 2012-2015. Spirit-based RTDs remains the only available product type in 2017 . The average unit prices of RTDs/high-strength premixes decline by 2% in 2017. Shanghai Bacchus Liquor Co remains the leading player

6

in RTDs/high-strength premixes with a 78% total volume share in 2017 . As forecast, RTD/high-premixes is expected to register a total volume CAGR of 8% over the forecast period, generating sales of 132 million litres in 2022

3. Spirits

Spirits records total volume growth of 1% to reach 5.8 billion litres in 2017. The premiumisation trend and increased consumption continue to drive growth in both local and international spirits in 2017. Single malt scotch whisky records the strongest total volume growth of 26% in 2017. And in 2017, total average unit prices of spirits increase by 11% . Local player Niulanshan Distillery Co retains its leading place with a 6% total volume share in 2017. Finally spirits is expected to record a total volume CAGR of 1% over the forecast period to reach 6.0 billion litres in 2022.

8

Hong Kong market overview

Executive Summary

With more people reaching the legal age for consuming alcoholic drinks and consumers’ increasing disposable incomes in Hong Kong, the alcoholic drinks market performed well in 2017, registering both on-trade and off-trade volume growth. Since the much-hailed 2008 tax exemption on all alcoholic drinks except for spirits, Hong Kong has become one of the world’s biggest wine trading centres, and the economy has benefited in a number of ways. Wine and spirits posted significant growth 2017 due to changes in consumers’ tastes and the move towards premiumisation. Beer and cider/perry also recorded healthy growth because of the wide choice and successfully attracting young drinkers. This can be seen from the shelves full of cider/perry brands in supermarkets and the rapid growth of craft beer.

Young adults are expected to remain a key target audience for manufacturers as they look to expand sales of alcoholic drinks in Hong Kong.

All categories except RTDs/high-strength premixes are expected to grow steadily in the forecast period, due to consumers’ changing lifestyles, coupled with their growing preference for high-quality beverages. It is expected that manufacturers will put more resources into product development and marketing promotions, whilst distributors and on-trade operators will import more brands of alcoholic drinks, which will be welcomed by young adults.

Craft beer continued to be a highlight in the beer category in 2017. The thirst for craft beer in Hong Kong has increased exponentially over the years to reach its current strong position. The craftmanship and wide variety of styles and flavours are the key selling points of craft beer. The consumer preference for international alcoholic drinks brands has remained stable, due to their consistency, taste, branding, image and wide product distribution in Hong Kong.

Due to the premiumisation trend, distributors of alcoholic drinks and on-trade operators will import a greater variety of good-quality beverages from overseas to provide more choice for consumers, because the perception of international brands is usually better than of local brands. Consumers are increasingly willing to spend more on quality alcoholic drinks imported from abroad. In addition, international players have more resources to engage in frequent promotional and marketing campaigns, which are main drivers of growth.

On-trade volume sales remained higher than off-trade sales in overall alcoholic drinks in 2017, as consumers drink more outside of the home.

Over the forecast period, alcoholic drinks is expected to continue to display stable growth in total volume terms. Economic conditions are expected to be more stable over the forecast period. Given this, consumers are likely to continue their current lifestyles and will spend more on premium food and drinks.

9

Globally, cider showed huge growth in the review period, driven by premiumisation and the introduction of fruit-flavoured ciders. Although the sales generated by cider/perry are still not significant compared with other alcoholic drinks categories in Hong Kong, and the impact of the category is still marginal at the moment, a bright future is expected, with long-term growth. This is because more and more cider brands are entering Hong Kong, as it is easy to drink and appeals to women and those new to alcoholic drinks. Continuous innovation in styles, flavours and packaging will maintain consumers’ attention and curiosity in this category. For this reason, importers and distributors are likely to introduce more cider/perry products with innovative flavours in local supermarket chains. They are also likely to spend more on marketing to help support growth.

The flavoured beer trend was on the rise in recent years, and it is expected to see a bigger role, with more flavours starting to appear in the category in the Asian market, including Hong Kong. Besides flavoured beer, craft breweries also offer consumers the option to add flavour to their drinks. The rise in flavoured beer is going hand-in-hand with the explosive growth of craft beer. Innovation and a wider variety of beer options, including added flavours, could definitely help to retain the patronage of beer drinkers and appeal to millennials and women. The trend is expected to attract more brands to compete for share, although traditional unflavoured beer will still dominate beer in the near future.

10

Category Analysis

1. Beer in Summary

Beer increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 169 million litres. Imported lager maintains higher total volume sales than domestic lager in 2017. Domestic economy lager is the most dynamic category in 2017, with total volume growth of 2%. The average unit price rises by 1% in current terms in 2017. San Miguel Brewery Hong Kong continues to lead beer in 2017, with a total volume share of 30%. Over the forecast period, beer is projected to increase by a total volume CAGR of 2%, to reach 184 million litres in 2022

11

2. Cider- Summary

Cider/perry increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 528,000 litres. Demand for cider/perry is increasing, and more new flavours are introduced. The average unit price rises by 2% in current terms in 2017. Carlsberg Brewery Hong Kong leads cider/perry in 2017, with a total volume share of 64%. Cider/perry is expected to increase by a total volume CAGR of 2% over the forecast period, to reach 577,000 litres in 2022

Cider/perry saw slightly faster total volume growth in 2017 than in 2016. Cider is becoming a mainstay beverage offered by bars/pubs, and also has a growing presence in supermarkets. With aggressive advertising and new product launches, cider/perry is becoming more popular both on-trade and off-trade. For example, Somersby, the leading brand, has strong in-store promotions in retail outlets throughout the year and is also highly promoted in bars/pubs.

Cider/perry is expected to see slightly faster growth in total volume terms over the forecast period than seen in the review period. Growth is expected to remain relatively stable due to competition from other alcoholic drinks, such as beer, which has a lower average unit price. However, growth is still projected, driven by the efforts of brand owners. More new brands are likely to enter the market over the forecast period, and aggressive marketing activities are expected, to generate awareness.

3. RTDs/high-strength premixes-Summary

RTDs/high-strength premixes sees a total volume decline of 1% in 2017, to 323,000 litres. Spirit-based RTDs accounts for 91% of total volume sales in 2017. The average unit price increases by 2% in current terms in 2017. In Hong Kong, Eugina leads RTDs/high-strength premixes in 2017, with a total volume share of 34%. RTDs/high-strength premixes is expected to see a negative total volume CAGR of 1% over the forecast period, falling to 307,000 litres in 2022.

As in the review period, demand for RTDs/high-strength premixes continued to decline in 2017, due to falling popularity amongst consumers. This was mainly due to limited distribution of such products, a lack of advertising and strong competition from other alcoholic drinks. There are only a few brands available in the market, which means the product range is narrow and does not attract much attention.

12

4. Spirits- Summary

Spirits increases by 2% in total volume terms in 2017, to reach 5.3 million litres. Japanese whisky gains popularity in spirits in Hong Kong. Among all whisky products, single malt Scotch whisky is the most dynamic category in 2017, with total volume growth of 5%. The average unit price rises by 3% in current terms in 2017. Pernod Ricard Hong Kong leads spirits in 2017, with a total volume share of 43%. Spirits is predicted to increase by a total volume CAGR of 3% over the forecast period, to reach 6.0 million litres in 2022.

The total volume growth in spirits in 2017 was similar to the review period CAGR. The strong performance of whiskies contributed to growth, with single malt Scotch whisky seeing the most dynamic performance, as it demonstrates luxury and status. This category therefore benefited from the move towards more premium spirits. Other blended Scotch whisky also saw growth in 2017, driven by a strong off-trade increase. The category covers a wide spectrum of prices and taste profiles, which can be used in various cocktails. The cocktail culture appeals to young consumers, driving growth in other blended Scotch whisky.

Spirits is expected to see slightly stronger growth over the forecast period, driven by whiskies and white spirits, due to their extensive distribution networks and aggressive marketing promotions. Although brandy is likely to continue to suffer due to anti-corruption measures by the Chinese government, the significant growth predicted in single malt Scotch whisky, Japanese spirits and vodka should be able to offset this and lead to steady total volume growth. Premiumisation is expected to lead to continued growth in this category, especially amongst higher-income consumers.

Työ- ja elinkeinoministeriöwww.tem.fi

Maa- ja metsätalousministeriöwww.mmm.fi

ELY-keskuswww.ely-keskus.fi

Business Finlandwww.businessfinland.fi

Ympäristöministeriöwww.ym.fi

työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2018 tem...

Documents