KISSAKAHVILAT VALLOITTAVAT MAAILMAA

MITEN VOIVAT KAHVILOIDEN ELÄIMET?

vinkit TALVEHTIVIEN LINTUJEN JA SIILIEN AUTTAMISEEN

Lajityypillinen elämä takaa hevosen hyvinvoinnin

HESYJÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 2/2015

ELÄINSUOJELULAKI UUDISTUU Eläinten pitoon ja asemaan toivotaan parannuksia

18 19HESY | JÄSENLEHTI 2/2015 HESY | JÄSENLEHTI 2/2015

Uudistuva eläinsuojelulaki – nykyisen lain epäkohtia ja parannusehdotuksiaSuomen nykyinen eläinsuojelulaki on valmisteltu 1990-luvun alkupuolella, ja se astui voimaan 1.7.1996. Sittemmin sekä lemmikki- että tuotantoeläinten asema on muuttunut yhteiskunnassamme monella tavoin. Nyt valmisteilla onkin koko eläinsuojelulain uudistus.

1. ELÄIMEN ITSEISARVO

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on eläi-men itseisarvon kirjaaminen lakiin. Eläinsuojelulain uudistamista valmis-telleen työryhmän ehdotukseen on kir-jattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton eläimen arvosta ihmi-selle. Nykyisessä lainsäädännössä eläin on kaupan kohteena ja nähdään omai-suutena, ei eläinyksilönä. Myös tähän tulee saada muutos.

2. MÄÄRÄYSTEN TULKITTAVUUS

JA NIIDEN RIKKOMISESTA SEURAAVAT

RANGAISTUKSET

Uuteen eläinsuojelulakiin tulisi kir-jata selkeästi eläinsuojelullisista syistä kielletyt käytännöt. Ilmauksia riittä-vä, tarpeeton ja turha tulisi välttää tul-kinnanvaraisuuden vuoksi. Kun laissa ei ole tällaisia epämääräisiä sanamuo-toja, määräysten rikkomisen tulkinta on selkeää.

Kun laki uudistuu rakenteeltaan ja kieliasultaan helpommin tulkittavaksi ja se siten selkeyttää eläinsuojelua kos-kevaa sääntelyä, seuraa eläinsuojeluri-koksesta toivottavasti nykyistä järjes-telmällisemmin aiheellinen rangaistus. Tuomiot ovat nykylain puitteissa olleet ajoittain jopa naurettavan lieviä, joten on toivottavaa, että uusi eläinsuojelu-laki mahdollistaa tarvittaessa myös ko-vemmat tuomiot.

tulee määrätä viranomaistaho, joka val-voo jalostusta ja määrää lainvastaisesta jalostuksesta rangaistuksia.

5. ELÄINTENPIDON

PÄTEVYYSVAATIMUKSET

Erityisesti ammattimaiselle eläintenpi-dolle tulisi vaatia pätevyystodistusta, jo-ka takaisi tietyn tason osaamisen ja kel-poisuuden kyseessä olevien eläinten pi-toon. Näin tietämättömyydestä aiheu-tuvat eläinsuojelulliset ongelmat saattai-sivat vähentyä.

Järjestelmä olisi hyvä parannus myös lemmikkieläinten pidon kannalta. Eläi-men omistajan tulisi kyetä tarjoamaan lemmikilleen esimerkiksi oikeanlainen pitopaikka, ravintoa, virikkeitä ja liikun-taa – siis olosuhteet, joiden toteutumista on erittäin hankala, jopa mahdoton val-voa. Valistus ja ennen eläimen hankin-taa suoritettavan niin sanotun eläinajo-kortin suorittaminen lienevätkin ainoi-ta vaihtoehtoja, jotka lisäisivät omista-jien tietämystä lemmikkiensä tarpeista.

6. KISSAN JA KOIRAN

TUNNISTUSMERKINTÄ

Myös HESYlle tulee eläimiä, joilta puut-tuu tunnistusmerkintä. Tällöin omista-jan löytäminen on hankalampaa eikä aina onnistu.

Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti helpottaisi ja nopeuttai-

TEKSTI | Paula Nyberg

läinsuojelulain kokonaisuudistusta ryhdyttiin valmiste-lemaan vuonna 2011. Lain valmistumisen takarajaksi oli aluksi asetettu maaliskuu 2015, eli edellisen hallituskau-den loppu, mutta lakiesitys ei ole vielä valmis.

Tiedustelin eläinsuojeluasiamies Sari Salmiselta la-kiesityksen tämänhetkistä tilannetta. Hän kertoi, että

virkamiestyön tukena olevan ohjausryhmän työ jatkuu tämän vuoden loppuun, mutta lakiesityksen valmistumisajankohta ei ole tiedossa.

Lain valmistelua varten on tehty kysely lain uudistamistarpeista. Kysely on ohjattu eläinsuojeluviranomaisille ja eläinsuojeluvalvojille, ammattimaisille eläintenpitäjille, sidosryhmien edustajille sekä kan-salaisille. Nämä ryhmät ovat saaneet esittää uudistustoiveensa. Myös HESY on osallistunut eläinsuojelulain uudistustarpeita koskevaan si-dosryhmäkyselyyn.

Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla lakiuudistukselle määritellään viisi tavoitetta, joista ensimmäinen on saattaa eläinsuoje-lulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi. Toisena tavoitteena on sel-keyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä ja luoda rakenteeltaan ja kie-liasultaan selkeä laki. Lisäksi tavoitteina on varmistaa EU-lainsäädän-nön tehokas täytäntöönpano, uudistaa eläinsuojelulaki eläinten hy-vinvoinnin parantamiseksi ja lopulta tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

Olen listannut HESYn kantaa mukaillen oheen muutamia tämän-hetkisen lain epäkohtia ja lakiin liittyviä parannusehdotuksia.

E

eläinsuojelulaki

uudistuu

3. VALVONTA

Jos eläinsuojelulain noudattamista val-votaan liian löyhästi, menettää hyvin-kin laadittu laki osittain merkityksen-sä. Tärkeää on hyvin suunniteltu, teho-kas valvonta, jolle on selkeästi määrätty tekijänsä. Valvonnan toteuttamisesta on laadittava valvontasuunnitelma.

4. ELÄINTEN JALOSTUS

Nykyinen eläinsuojelulaki kieltää eläi-melle haitallisen jalostuksen seuraavas-ti: ”Sellainen eläinjalostus tai jalostusme-netelmien käyttäminen, josta voi aiheu-tua eläimelle kärsimystä taikka merkittä-vää haittaa eläimen terveydelle tai hyvin-voinnille, on kielletty.”

On selvää, että esimerkiksi äärim-mäinen lyhytkuonoisuus (brakykefaa-lisuus) ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat – liian kapeat sieraimet, yli-pitkä ja pehmeä kitalaki, nielun alueen muutokset ja alikehittynyt henkitorvi – aiheuttavat eläimelle kärsimystä ja mer-kittävää haittaa, koska eläin ei kykene hengittämään normaalisti. Silti esimer-kiksi äärimmäisen lyhytkuonoisia koiria tuotetaan jatkuvasti.

Lakia tulisi tarkentaa tältä osin siten, että eläimelle kärsimystä tai merkittä-vää haittaa tuottavat ominaisuudet kir-joitetaan auki ja kyseisiä ominaisuuksia kantavien yksilöiden käyttö jalostukses-sa kielletään rangaistuksen uhalla. Lain

KUVITUS | Anne Haapanen

20 21HESY | JÄSENLEHTI 2/2015 HESY | JÄSENLEHTI 2/2015

si omistajan löytymistä. Tunnistusmer-kintä mahdollistaisi omistajan löytymi-sen myös niissä tapauksissa, joissa omis-taja on syyllistynyt esimerkiksi eläimen heitteillejättöön.

Tunnistemerkintöjä varten tulisi luo-da valtakunnallinen tietokanta, johon jokainen tunnistusmerkitty eläin rekis-teröidään.

7. ELÄIMEN PITOPAIKKA JA

LAJITYYPILLINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Eläimen tulee pystyä toteuttamaan pi-topaikassaan sille lajityypillistä käyttäy-tymistä. Jos tämä ei ole mahdollista, tu-lee eläimelle tarjota mahdollisuus to-teuttaa käyttäytymistään muulla tavoin.

Tällä hetkellä laki sallii lehmän pi-tämisen kytkettynä parteensa vuoden ympäri laidunkautta lukuun ottamatta. Sallittua on myös pitää emakkoa porsi-mishäkissä useamman viikon ajan ja sen jälkeen vielä viikkoja tiineytyshäkissä.

Myöskään esimerkiksi koira ei pys-ty toteuttamaan lajityypillistä käyttäy-

eläinsuojelulaki

uudistuu

Eläinsuojelulaki uudistuuKAHDEN ASIANTUNTIJAN NÄKEMYKSIÄ

TEKSTI | Saara Råman

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ on valmisteilla uusi eläinsuojelulaki (ks. edellinen artikkeli, s.18). Uudistuksesta pyritään luomaan edistyksellinen, ja sen toivotaan tuovan lakiin parannuksia muun muassa eläinten koulutuksen ja jalostuksen osalta. Kysyimme kahdelta eläinten oikeuksien asiantuntijalta, Leena Vilkalta ja Tero Kiviseltä, heidän näkemyksiään näistä aiheista.tymistään tyydyttävällä tavalla, jos sitä

pidetään ulkotarhassa ympäri vuoden ja pahimmassa tapauksessa yksin, ilman riittäviä mahdollisuuksia liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuitenkin tämä on sallittua. Myös hevosta on sal-littua pitää yksin, vaikka se laumaeläi-menä tarvitsisi ehdottomasti lajitoverin.

Uuden lain tulisi määrittää selkeästi eri eläinten pito-olosuhteet ja ottaa täs-sä määrittelyssä huomioon eläinten la-jityypilliset käyttäytymistarpeet ja pa-rempien elinolojen takaaminen kulle-kin lajille.

8. ILMAN KIVUNLIEVITYSTÄ

TEHTÄVÄT TOIMENPITEET

Eläinsuojeluasetuksen 23 §:ssä on sää-detty toimenpiteistä, jotka ovat eläin-suojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin estä-mättä sallittuja.

Sallittua on esimerkiksi vasikan nu-poutus, eli sarvenaiheiden poltto il-man rauhoitusta ja kivunlievitystä, se-kä pikkuporsaiden, karitsojen ja poro-

1. Eläinsuojeluyhdistykset ajavat Suomeen EU:n mi-nitasot ylittävää eläinsuojelulakia, jotta se olisi edistyk-sellinen. Onko tämä mielestäsi realistista ja mitkä asi-at ovat mielestäsi nykylain suurimmat puutteet ja heik-koudet? Esimerkiksi jo nyt laki kieltää tietyt asiat yksi-selitteisesti, mutta niiden valvominen ei ole mahdollis-ta, eli myös valvontaan olisi lisättävä resursseja.

Vilkka: Eläinsuojelulaki on nykyisellään hyvin ristiriitai-nen. Seura- ja harrastuseläinten pitoa säädellään tarkastikin ja laissa näkyy vilpitön tavoite edistää näiden eläinten hy-vinvointia. Tuotantoeläinten kohtelussa sallitaan turkistar-haus ja broilerikasvatus olosuhteissa, joita ei seura- ja har-rastuseläinten kohtelussa missään tapauksessa hyväksyttäisi.

Eläinsuojelulain uudistus tuo runsaasti uusia yksityis-kohtia eläinten pitoon. Uudistuksissa ollaan kuitenkin vie-lä kaukana uudesta eläinkäsityksestä, joka tunnustaa eläin-ten tietoisuuden ja oikeudet.

Leena Vilkka on eläinten oikeuksia tutkinut ympäristöfilosofian dosentti Helsingin yliopistossa.

Tero Kivinen* toimii tohtoriopiskelijana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja on erikoistunut muun muassa eläinten oikeuksiin.

jen kastrointi. Kuitenkin nämä toimen-piteet aiheuttavat eläimille voimakasta kipua, ja esimerkiksi eläinten käytökses-tä voi pitkänkin ajan jälkeen nähdä, että ne muistavat tapahtuman suorittaneen henkilön ja tämän aiheuttaman kivun. Kipu nostaa eläimen stressihormonita-soa ja heikentää hyvinvointia.

Uudessa eläinsuojelulaissa nämä ja muut vastaavaa kipua tuottavat toimen-piteet tulisi sallia vain eläinlääkärin te-kemänä ja asianmukaisessa rauhoituk-sessa ja kivunlievityksessä. Koko tämän-hetkinen lista sallituista toimenpiteistä tulisi poistaa.

9. EKSOOTTISET ELÄIMET

Erityisen vaativien eksoottisten eläinten pito lemmikkinä tulisi kieltää. HESY yhtyy SEY:n ja Animalian ehdotukseen niin sanotun positiivisen listan luomi-sesta. Listalla luetellaan ne eläimet, joita saa myydä ja pitää lemmikkinä.

10. TURKISTARHAUS

Turkistarhaus on kiellettävä siirtymä-ajalla.

11. TUOTANTOELÄIMEN OLOJEN

ARVIOITAVUUS KULUTTAJAN

NÄKÖKULMASTA Tällä hetkellä tuotantoeläinten kasvu-olosuhteiden mainonta on hyvin har-haanjohtavaa, jopa valheellista. Mieliku-villa pyritään luomaan käsitys eettisem-mästä vaihtoehdosta, vaikka eläinten olot eivät ole muuttuneet aiemmasta.

Eläinten pito-olosuhteista ja hyvin-voinnin tasosta pitää saada merkintä kaikkiin eläinperäisiin tuotteisiin. Mer-kinnän tulee olla selkeä, totuudenmukai-nen ja kuluttajan helposti arvioitavissa.

Kokonaisuudessaan toiveena on saa-da Suomeen eläinsuojelulaki, jossa jo-kainen eläin nähdään itseisarvoisesti ar-vokkaana yksilönä, jolle pyritään takaa-maan mahdollisimman hyvä elämä.

Kirjoittaja on äitiyslomalla oleva eläinlää-käri ja HESYn hallituksen jäsen.

22 23HESY | JÄSENLEHTI 2/2015 HESY | JÄSENLEHTI 2/2015

*Tero Kivinen kommentoi vastauksiaan yleisesti: ”Oma akateeminen kiinnostukseni ja samalla tutkimustyöni keskittyy pääasiassa ihmis-eläinsuhteen filosofisiin ja oike-usteoreettisiin ulottuvuuksiin näkökulmani ollessa globaali ja kansainvälisoikeudellinen. En ole aiemman työni kaut-ta erikoistunut kotimaisiin eläin(suojelu)oikeudellisiin ky-symyksiin, joskin olen tätä haastattelupyyntöä varten pe-rehtynyt eläinsuojelulain uudistustyöhön ja siihen liittyviin materiaaleihin. Vastaan esittämiinne kysymyksiin yksityis-henkilön ominaisuudessa, mistä syystä vastauksiani vä-rittävät omat, henkilökohtaiset moraaliset ja muut vakau-mukseni eikä niiden siten pidä tulkita edustavan minkään muun tahon näkemyksiä tai mielipiteitä.”

eläinsuojelulaki

uudistuu

Eläinsuojelulakia valmisteleva työryhmä on nos-tanut esiin eläinten itseisarvon. Tämä on ehdot-toman tärkeä asia. Eläimet ovat syvästi tuntevia ja tietoisia ja heillä on omat erityistarpeensa. Eläimen itseisarvoa ei pidä kuitenkaan vesittää lainsäädän-nöllä, joka tosiasiallisesti vain takaa ihmiselle mah-dollisuuden eläinten laajamittaiseen hyödyntämi-seen ja taloudelliseen hyväksikäyttöön.

Eläinsuojelujärjestöjen tärkeä tehtävä on ylläpi-tää keskustelua eläinten oikeuksista. Yhteiskunnas-samme tarvitaan eettistä keskustelua eläinten ar-vosta ja asemasta sekä siitä, mikä on eläinten hy-vää ja huonoa kohtelua, mitä oikeuksia eläimille kuuluu.

Kivinen: Hankkeen realistisuus riippuu luonnol-lisesti siitä, kuinka edistyksellisiä tavoitellut muu-tokset ja parannukset todellisuudessa ovat ja mi-tä ylipäätään tarkoitetaan edistyksellisyydellä. Esi-merkiksi uudistuksen yhteydessä tapetilla pidetty-jä kysymyksiä eläinten itseisarvosta ja mahdollises-ta esinestatuksen muuttamisesta voidaan yhtäältä pitää rohkeina irtiottoina vallitsevaan paradigmaan nähden, mutta toisaalta molemmat on mahdollista lainvalmistelutyössä vesittää käytännön merkitystä vailla oleviksi korulauseiksi. Hanke lienee realisti-nen niin kauan kuin se ei pyri kyseenalaistamaan vallitsevan, eläimiä välineellistävän eläinsuojelu-teorian perusteesejä ja siten menetä poliittista us-kottavuuttaan. Pidemmälle ulottuvaa reformia – sikäli kun kukaan uudistuksen parissa työskentele-vä tällaiseen pyrkii – en pidä todennäköisenä, mis-tä syystä en varsinaisesti pidätä hengitystäni uudis-tusta odotellessa.

2. Mitkä ovat mielestäsi kilpaluissa ja/tai har-rastuksissa käytettävien ja niitä varten koulu-tettavien koirien, kissojen, hevosten ja muiden seura- ja harrastuseläinten vakavimmat hyvin-vointiongelmat? Minkälaisia kovakätisiä meto-deita niihin liittyy ja mitkä niistä olisi ehdotto-masti kiellettävä?

3. Pitäisikö koirien kuristuspannan käyttö kieltää, entä impulssipantojen käyttö? Entä pi-täisikö asetukseen kirjata selkeästi kielto käyt-tää raippaa muuna kuin merkinantovälineenä? Mitkä varusteet ja välineet eläinten koulutuk-sessa olisi ylipäätään kiellettävä?

Vilkka: Yhteiskuntamme on kehittynyt hyvin by-rokraattiseksi, lakiin, sääntelyyn ja valvontaan pe-rustuvaksi. Se mitä laissa ei ole kielletty, on sallit-tua. Tästä seuraa loputon kujanjuoksu. Jos jokin koulutusväline kielletään, tilalle kehitetään vastaa-va lain minimin täyttävä tai valvonnan ja rangais-tusten puuttuessa kiellettyjä menetelmiä käytetään edelleen.

Ajassamme näkyy kuitenkin jo uusi eläinkäsi-tys, joka kunnioittaa eläinten oikeuksia ja arvostaa eläinten hyvää kohtelua. Henkilökohtaisesti arvos-tan eläinkouluttajia, jotka pyrkivät vuorovaikutuk-seen ja yhteistoimintaan eläinten kanssa.

Yksityiskohtaista lainsäädäntöä ja kieltolistaa tärkeämpänä pidän koira-, kissa- ja hevosyhteisö-jen vastuullisuutta eläimiä kohtaan. Valtakunnal-listen järjestöjen on tärkeää kehittää eettistä koo-distoa ja siten ohjata harrastus-, kilpailu- ja jalos-tustoimintaa uuden eläinkäsityksen mukaiseksi.

Kivinen: En ole perehtynyt edellä kuvailtuihin toimintoihin, hyvinvointiongelmiin ja metodei-hin, joten en lausu niiden osalta mitään. Abstrak-timmalla tasolla voidaan toki pohtia missä olosuh-teissa ylipäätään on perusteltua kurittaa eläintä tar-koituksena saada se käyttäytymään tavalla, jota ih-minen pitää suotavana tai miellyttävänä.

4. Mitkä ovat eläinjalostuksen pahimmat on-gelmat tällä hetkellä?

Kivinen: Omasta näkökulmastani jalostuksen suurin ongelma on jalostus itse. Ajatus suotuisien ominaisuuksien kehittämisestä ja ei-suotuisien kit-

kemisestä pois rodunjalostuksen keinoin rinnastuu omassa mielessäni eugeniikkaan, enkä pidä jälkim-mäistäkään eettisesti kestävänä.

5. Miten uusi eläinsuojelulaki vaikuttaa ro-tukoirien jalostukseen vai vaikuttaako miten-kään? HESYn mielestä esim. lakiin olisi kirjat-tava määräys, että jalostuksessa ei saa käyttää eläimiä, joiden tiedetään kantavan periytyvää vikaa tai sairautta. Laissa olisi myös tuotava esi-merkkien avulla selkeästi esille sellaiset tuskaa tuottavat ominaisuudet, joiden jalostaminen eläimelle on kiellettyä. Lain nykyinen muotoi-lu, jossa eläimelle ”kärsimystä” tai ”merkittävää haittaa” aiheuttava eläinjalostus on kielletty, on liian tulkinnanvarainen.

Kivinen: Tätä lienee ennenaikaista arvioida en-nen konkreettisempaa ajatusta siitä, minkälaisia normeja lopullinen lakiesitys tulisi sisältämään (ja minkälaisia muutoksia siihen vielä eri käsittelyvai-heiden aikana tehtäisiin), joten jätän kommentoi-matta.

6. Miten tällaisista edellä mainituista lain tul-kinnanvaraisista kirjauksista päästäisiin eroon tai onko se edes mahdollista?

Kivinen: Oikeudelliset normit sisältänevät pakos-takin tulkinnanvaraisia ilmauksia, koska lainsäätä-jä ei voi tyhjentävästi ennakoida kaikkia mahdol-lisia soveltamistilanteita ja esimerkiksi tulevaisuu-dessa saatavaa, normin soveltamisen kannalta rele-vanttia uutta tietoa. Ylenpalttisen kasuistinen tapa muotoilla normeja ei muutenkaan ole ollut kovas-sa huudossa enää moneen vuosisataan. Tulkinnan-varaisuutta ei pidä välttämättä mieltää ainoastaan negatiivisena seikkana. Tulkinnanvaraisuus mah-dollistaa normin joustavuuden suhteessa enna-koimattomiin tilanteisiin ja tulevaisuudessa tapah-tuvaan kehitykseen, ja kielellinen epäselvyys saat-taa osaltaan edesauttaa poliittisen kompromissin syntymistä tilanteessa, jossa toisiinsa nähden vas-takkaisten intressitahojen vaatimukset selkeäkieli-sesti ilmaistuna olisivat vastakkaiselle leirille mah-dottomia hyväksyä. Eläinoikeudellisessa kirjalli-suudessa on toki usein – näyttävästikin – kritisoitu eläinsuojelunormien käyttämää tulkinnanvaraista kieltä, mutta sama kirjallisuus vahvistaa eläinten oikeudellisen aseman heikkouden todellisuudessa

juontuvan huomattavasti perustavanlaatuisemmis-ta seikoista kuin vain oikeusnormien tulkinnanva-raisuudesta.

7. Miten suhtaudut pakkoastutukseen?

Kivinen: Suhtaudun ajatukseen eläinten pakkoas-tutuksesta samalla tavalla kuin ajatukseen ihmis-naisten pakkoastutuksesta enkä pidä jälkimmäis-tä hyväksyttävänä.

8. Miten suhtaudut kokonaisten koirarotujen jalostuksen kieltoon, jos ko. rotua ei voida ja-lostuksella tervehdyttää tai jos eläin ei esimer-kiksi kykene rakenteellisten piirteidensä takia lisääntymään luonnollisesti?

Kivinen: Jalostukseen yleisellä tasolla otin kantaa jo ylempänä. Elinkelvottomaksi jalostettujen rotu-jen osalta jalostuskielto lienee vähintä, mitä kestä-mättömän tilanteen lieventämiseksi voidaan tehdä, mutta tällainenkin korjauskeino jäänee merkityk-seltään vähäiseksi ottaen huomioon, että vahingon on annettu jo tapahtua.

Vilkka (kysymykset 4–8): Kannatan lämpimäs-ti eläinsuojelujärjestöjen esityksiä näissä kysymyk-sissä. On tärkeää, että eläinsuojelujärjestöjen näke-mykset otetaan vakavasti lainsäädännön uudistuk-sessa. Eläinsuojelujärjestöillä on paras asiantunte-mus ja tietämys eläinten pidon epäkohdista, joi-hin pitäisi myös lainsäädännön keinoin puuttua. n

Eläinsuojelujärjestöjen tärkeä tehtävä on ylläpitää keskustelua eläinten oikeuksista.

10 HESY | JÄSENLEHTI 2/2016 11

HESYLLE VALITTIIN yhdistyksen vuosikokouksessa 30.4.2016 kokonaan uusi hallitus, kun van-

ha hallitus erotettiin. HESYn puheenjoh-tajaksi valittiin Hannele Luukkainen, joka on toiminut yhdistyksen puheen-johtajana jo vuosina 1986–2014. Yhdis-tyksen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Martti From, Jarmo Kelo, Sa-tu Kouvalainen, Tiina Larsson, Sirpa Paakkola ja Kirsi Sharma. Varajäsenik-si tulivat valituiksi Minna Lahti ja Seija Paakkola-Kuusinen.

Esittelemme tällä aukea-malla HESYn uuden hallituk-sen jäsenistöllemme. Kaikilta hallituksen jäseniltä kysyttiin seuraavaa: Mihin Suomessa vallitsevaan eläinsuojeluon-gelmaan aiot ensimmäiseksi paneutua, miten ja miksi?

Ohesta voitte lukea heidän vastauksensa ja näette kysy-mykseen vastanneiden halli-tuksen jäsenten vastuualueet sekä koulutus- ja/tai ammat-titaustan.

HESYn UUSI HALLITUS esittäytyy TEKSTI | Erja Veivo

HANNELE LUUKKAINEN_ hallituksen puheenjohtajavaltiotieteen lisensiaatti, ekonomisti

”Ensimmäiseksi aion paneutua ja itse asias-sa olen jo paneutunutkin eläinsuojelulain koko-naisuudistukseen. Eläinsuojelulaissa säädetään kaikkien eläinten hyvinvoinnista. Nykyinen laki on vanhentunut, lepsu ja väljä.”

Luukkaisen vastuualueet HESYn hallituk-sessa ovat yhteiskuntasuhteiden hoitaminen sekä  yhdistyksen viestintä. Hän toimii myös HESYn jäsenlehden päätoimittajana.

MINNA LAHTI varajäsentiedottaja (MTi), suuntautumisena markkinointiviestintä • työskentelee digimarkkinoinnin ja viestinnän parissa Huaweilla • toimii vapaa-ajallaan Mayor’s Gymin / Mayors ry:n puheenjohtajana (vuodesta 2010) ja Mayor’s Gym -luomuruokapiirin aktiivina • Espoon varhaiskasvatusjaoston varsi-nainen jäsen (SDP)

”Vietin nuorempana kaikki kesät ja lomat tätini maatilalla, ja tästä jäi rakkaus lehmiin. Se on herättänyt huolen tuotantoeläinten olosuhteista. Suurimmalla osalla tuotantoeläimistä ei todellakaan ole niin ihanteellisia oloja kuin meidän lemmyköillämme. Luomun ja free range -tuotannon yleistyminen luo onneksi toivoa paremmasta tulevaisuudesta – toimin aktiivisesti tämän edistämiseksi.”

Lahti vastaa HESYllä Yhdyskunnantiellä sijaitsevan eläinsuojelutalon kiinteistöstä ja autosta. Lisäksi hän avustaa mm. tietoliikenneasioissa ja vastaa HESYn kiinteistöjen isännöinnistä.

SIRPA PAAKKOLA varsinainen jäsenkasvatustieteen kandidaatti, liiketalouden tradenomi, ammatillinen opettaja • päiväkodin johtaja • suorittaa työnsä ohella johtamisen ammattitutkintoa

”Uudet eläintilat ovat ehdottoman tärkeät. Sii-hen asti on varmistettava, että tällä hetkellä HESYn käytössä olevissa vanhoissa eläintilois-sa pystytään kiinnittämään huomiota eläinten kanssa seurusteluun. Erityisesti kissojen tulee saada tilaa liikkua ja leikkiä ihmisen kanssa. Uusien kotien löytymisen yhdistyksen hoidos-sa oleville eläimille on oltava nopeampaa ja te-hokkaampaa.”

Paakkola on HESYn varainhankinnan vas-tuuhenkilö.

TIINA LARSSON hallituksen varapuheenjohtajakasvatustieteen maisteri, EMBA • Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja • hallituk-sen puheenjohtaja Libris Oy:ssä

”Suurin ja merkittävin eläinsuojelu-teko minun osaltani on antaa aikaa-ni ja osaamistani HESYn käyttöön.”

KIRSI SHARMA varsinainen jäsenhenkilöstöneuvottelija, perheyrittäjä

”Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mihin sitoutuvat, kun ottavat kotiin lemmikin. Koirien kans-sa on mentävä ulos, satoi tai paistoi, ja ne vaativat omistajaltaan säännöllisiä rutiineja ja läsnäoloa. Kissat voivat hyvinkin elää parikymmentä vuotta, ja vaikkei niitä tarvitse päivittäin ulkoiluttaa, on kissassakin toki hoitamista kuten kaikissa muissakin lemmikeissä. Lasten mankuminen tai söpö kuva ei voi olla peruste-lu lemmikin hankintaan hetken huumassa, vaan päätös on tehtävä harkiten: omaan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvan lemmikin sekä rodun valintaan kannattaa panostaa. Syksyn kynnyksellä on erityisen ikävää lukea kaikista niistä kesäkissoista, joille ihmiset eivät ole suoneet turvaa talvelta kotonaan. Nämä lemmikkiasiat ovat erityisen lähellä sydäntäni, ja siksi toivonkin, että toimimalla HESYn kautta voin osalta-ni lisätä tietoutta ja ymmärrystä siitä omistautumisesta, jota lemmikin ottaminen ja hoitaminen edellyttää.”

Sharma toimii HESYn hallituksessa henkilöstöhallinnon vastuuhenkilönä.

SATU KOUVALAINEN_ varsinainen jäsen

VT varatuomari, lakimies • DIF – Directors’ Institute Finland (Hallitusammatti-laiset) ry:n, Fiban ry:n ja kansainvälisen verkkopalvelu Boardion jäsen

”Olen huolestunut siitä, kuinka kotieläimiä kohdellaan kotioloissa, kuinka mo-nella on mahdollisuus hoitaa kotieläimiään ja milloin niin sanottu huostaanotto olisi tarpeen. Väitän, että yhteiskunnan kovat olot heijastuvat lapsiin, vanhuk-siin ja ylipäätään perheisiin ja sitä kautta lemmikkieläimiin. Monet – juurikin koirat – saattavat olla hyvin aggressiivisia, koska niiden hoito on huonoa ja ihmiset voivat pahoin. Olen aiemmin eri yhteyksissä todennut, että ’eläinten myrkytystapaukset’ ovat käsittämättömiä. On vaikea käsittää sitä, miten ihmi-set projisoivat omaa pahaa oloaan viattomiin luontokappaleisiin.”

Kouvalainen vastaa HESYn varainhoidosta.

JARMO KELO_ varsinainen jäsen

toiminnanjohtaja ”Tärkein lähivuosien tavoitteeni on uuden eläinsuojelukeskuksen rakentaminen, mikä parantaa huomattavasti pääkaupunkiseu-dun eläinsuojeluun liittyvien asi-oiden hoitoa. Tarkoituksena on rakentaa myös erillinen karantee-nirakennus pieneläimille, ja tämä palvelisi koko Suomea.”

lehden kansi / the cover of the magazine

esimerkkejä taitoista / examples of page layouts