kirkkohallitus word template -...

Toimintasuunnitelma 2015 1 (17)

KIRKON KOULUTUSKESKUS

1 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 2020

Kirkon koulutuskeskus (KK) palvelee seurakuntia järjestämällä ja koordinoimalla henkilöstökoulutusta sekä osallistumalla kirkon alan koulutuksen kehittämiseen.

Kirkon koulutuskeskus tunnetaan korkeatasoisena koulutus- ja kehittämisyksikkönä, jossa vahvistamme hengellistä elämää ja uskomme kirkon työhön mahdollistamme moniammatillisia kohtaamisia inspiroimme opimme yhdessä toimimme verkostoissa

2 KIRKON KOULUTUSKESKUKSEN PYSYVÄT TEHTÄVÄT

Kirkon koulutuskeskuksen tehtävät voidaan jakaa neljään kokonaisuuteen, joista kaksi ensimmäistä ovat keskeisimmät.

1. Kirkon koulutuskeskus järjestää erityisasiantuntemusta edellyttävää henkilöstökoulutusta. Henkilöstökoulutuksen ja sen koordinoinnin tavoitteena on tukea henkilöstön ammatillista osaamista vastaamaan kehittyvää kirkon ja seurakuntien työtä. Koulutuskeskuksen koulutustoiminnan tehtäväalueita ovat: pastoraalitutkinnot raamattuteologia ja raamattutyö jumalanpalvelus kirkkomusiikki diakonia- ja yhteiskuntatyö kasvatus sielunhoito työnohjaus ja muu ohjaajakoulutus johtaminen, talous ja hallinto konsulttivalmennus.

Oman koulutustoimintansa ohella KK järjestää yhteistyössä muiden koulutuspalvelujen tuottajien kanssa koulutusta mm. seuraavilla tehtäväalueilla: bibliodraama viestintä kirkon kansainvälisen työn koulutus.

Kirkon henkilöstökoulutuksen koordinoijana Kirkon koulutuskeskus (1) vahvistaa jatkuvaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä seurakunnissa, (2) selvittää seurakuntien ja kirkon henkilöstön koulutustarpeita sekä arvioi saatujen tietojen perusteella koulutustarjontaa ja toteutuneita koulutuksia, (3)

Kirkon koulutuskeskus Toimintasuunnitelma 2015 2 (17)

kehittää vastuullaan olevien koulutusten opetussuunnitelmia ja toteutusmalleja, (4) laatii yhteistyösopimuksia kouluttavien laitosten ja järjestöjen kanssa (JärKi- ja Kiko-sopimukset) sekä (5) toimittaa ja julkaisee vuosittain Kirkon henkilöstökoulutuskalenterin Sakastin Koulutus-osiossa (sakasti.evl.fi/koulutus).

2. Kirkon koulutuskeskus koordinoi Kirkkohallituksen koulutuspoliittista vaikuttamistoimintaa sekä ennakoi kirkon tehtäviin kelpoistavien tutkintojen osaamistarpeiden ja aloittajatavoitteiden muutoksia. Tavoitteena on mahdollistaa seurakuntien työn tarpeita vastaava, laadukas, kattava ja taloudellinen koulutus osana yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Koulutuspoliittinen vaikuttaminen toteutuu yhteistyössä kouluttavien laitosten ja järjestöjen sekä Kirkkohallituksen eri osastojen ja yksiköiden kanssa. Koulutuksen koordinaatioon ja koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan osallistuvat koulutuskeskuksen työntekijöiden ja toimikunnan ohella mm. Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR), seurantaryhmät sekä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen yhteistyöneuvottelu (ns. dekaanikokous). Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR) koordinoi seurantaryhmien toimintaa ja raportoi vuosittain eri koulutusalojen kysymyksistä piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle.

3. KK:n työntekijät toimivat monissa kirkon erityistehtävissä asiantuntijoina, kehittäjinä ja konsultteina. Nämä tehtävät voivat olla seurakunnallisia, hiippakunnallisia tai kokonaiskirkollisia. Työntekijät toimivat Suomen ev.-lut. kirkon edustajina oman alansa kansallisissa (esimerkiksi OKM tai OPH) ja kansainvälisissä toimikunnissa tai työryhmissä.

4. Neljäs tehtäväalue on kokous- ja majoitustoiminta, joka muodostuu seuraavista osista: koulutuskeskuksen järjestämien kurssien majoitus KK:n kokoukset ja neuvottelupäivät KK:ssa ja muualla Kirkkohallituksen muiden yksiköiden kurssit tai kokoukset KK:ssa kirkollisten järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden järjestämät kokoukset ja koulutukset KK:ssa.

Koulutuskeskuksen oma koulutustoiminta täyttää pääsääntöisesti majoitustilat tasaisesti vuoden mittaan lukuun ottamatta kesätaukoa. Mahdollisesti yli jääviä aikoja tarjotaan lähinnä Kirkkohallituksen muiden yksiköiden käyttöön.

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET, TULEVAT PAINOPISTEET JA TAVOITTEET

3.1 Toimintaympäristön muutokset, siihen vaikuttavat tekijät ja muutosten haasteet koulutuskeskuksen toiminnalle? Mitä muutokset edellyttävät koulutustoiminnalta, henkilöstökoulutuksen koordinaatiolta tai vaikuttamistoiminnalta?

Seurakunnat elävät merkittävässä murroksessa, johon vaikuttavat mm. toimintaympäristön muutokset, seurakuntien muuttuvat rakenteet ja toimintojen karsimista vaativa supistuva talous. Nämä ilmiöt heijastuvat seurakuntien toimintaan eri tavoin ja edellyttävät, että kirkon henkilöstökoulutus antaa välineitä työskentelyyn jatkuvan muutoksen keskellä. Muutosprosessit ja kirkon työhön kohdistuvat monitahoiset haasteet edellyttävät myös työntekijöiden työssä jaksamisen tukemista.

Kirkon koulutuskeskuksen tavoitteena on kannustaa seurakuntien johtoa investoimaan henkilöstön kehittämiseen. Kun henkilöstöä ei supistuvassa taloudessa voi lisätä, on entistä tärkeämpää tehdä strategisia linjauksia ja valintoja, osaamiskartoituksia ja henkilöstön kehittämissuunnitelmia, joiden avulla varmistetaan, että seurakuntien toiminnassa on tulevaisuudessakin tarvittava erityisosaaminen ja asiantuntemus. Seurakuntien säästötoimenpiteet näyttävät kuitenkin heijastuvan vahvasti henkilöstön kehittämiseen. Tämä on näkynyt jonkin


verran KK:n koulutusten osanottajamäärissä, mutta huomattavasti vahvemmin muiden kirkon henkilöstökoulutusta tarjoavien organisaatioiden toiminnassa. Mikäli kehitys jatkuu pidempään, se tulee vaarantamaan henkilöstön osaamisen, jota kuitenkin tarvitaan toimintaympäristön muutoksissa.

Koulutustoiminnassaan KK edistää sellaisen seurakuntien työkulttuurin rakentamista, jossa tavoitteet ja strategiset valinnat tehdään perustehtävän pohjalta, työtä kehitetään jatkuvien muutosprosessien keskellä, työntekijät löytävät persoonallisen tavan elää kirkon perussanomasta ja rohkaistuvat sen tulkitsemiseen. Nämä ajatukset on tiivistetty Kirkon koulutuskeskuksen koulutusajattelu–dokumenttiin (liite)

Valmisteilla oleva esitys seurakuntarakenteiden muuttamisesta edellyttää syntyvien seurakuntayhtymien muodostumisprosessien tukemista. Koulutuskeskukselle se merkitsee tehtävää vahvistaa konsulttien perus- ja täydennyskoulutusta sekä tarvetta tukea muutoinkin konsulttien työtä yhteistyössä hiippakuntien kanssa.

KK:n roolia Kirkkohallituksen järjestämän koulutuksen kehittämisessä ja organisoimisessa on vahvistettava ja samalla on huolehdittava yhteistyöstä hiippakuntien ja muiden kirkon henkilöstökoulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa.

Seurakuntien murros on osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan murrosta, jonka vuoksi suomalainen koulutusjärjestelmä on monien muutosten keskellä. Muutokset ovat todellisuutta kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla koulutusaloilla ja luonnollisesti ne heijastuvat oppilaitosten toimintaan, kirkon työhön kelpoistaviin tutkintoihin ja myös henkilöstökoulutuksen järjestämiseen. Tällä hetkellä merkittävimpiä koulutusmaailman hankkeita ovat:

- oppilaitosten järjestämis- ja toimilupien uudistaminen- ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalintojen perusteiden uusiminen- tutkintorakenteiden kehittäminen- rahoitussäädösten muutokset ja valtiontalouden säästötoimenpiteet eri koulutusasteilla- koulutustarjonnan mitoitusten muuttuminen- nuorten asemaa parantavat koulutuspoliittiset uudistukset (erityisesti ns. nuorten koulutustakuu)- korkea-asteen täydennyskoulutuksen uudistaminen

Näitä muutosprosesseja seurataan aktiivisesti Ammatillisen koulutuksen ryhmässä ja niitä on kuvattu tarkemmin AKR:n vuoden 2013 raportissa. AKR:n toiminta liittyy tiiviisti Kirkon koulutuskeskuksen työhön, sillä sen tehtävä on tukea Kirkon koulutuskeskusta kirkollisen koulutuksen koordinaatiotehtävän toteuttamisessa erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen kysymyksissä.

KK:n tulee seurata aktiivisesti yhteiskunnan koulutusjärjestelmän muutoksia ja osallistua aktiivisesti kirkon koulutuspoliittisten linjausten tekemiseen sekä niiden mukaiseen vaikuttamistoimintaan kirkossa ja yhteiskunnassa.

Kirkon keskushallinnon uudistus tulee heijastumaan koulutuskeskuksen toimintaan, sillä monet aikaisemmin piispainkokouksen vastuulla olevat koulutuskysymykset (lukuun ottamatta teologikoulutusta) tulevat siirtymään kirkkohallituksen vastuulle. Myös Kirkon työmarkkinalaitoksen liittäminen tiiviimmin kirkkohallituksen yhteyteen tulee heijastumaan koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan ja sen rakenteisiin. Uudistusten käytännön toteuttaminen edellyttää KK:lta aktiivisuutta tulevan tehtäväjaon määrittelyssä.

3.2 Koulutustoiminnan painopisteet, tavoitteet ja kehittämishankkeet


Kirkon koulutuskeskuksen koulutustoiminnassa ilmentyy KK:n vision ja koulutusajattelun mukainen toiminta. Tämä näkyy pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksissa, laajoissa erityiskoulutuksissa sekä syventävissä ammatillista osaamista kehittävissä koulutuksissa.

Koulutusajattelun mukaisesti koulutuskeskukselle toiminnalle on ominaista hengellisen elämän nivoutuminen koulutustoiminnan olennaiseksi osaksi. Koulutukset pyritään toteuttamaan moniammatillisesti ja niin, että ne vahvistavat sekä työntekijöiden keskinäistä että työntekijöiden ja seurakuntalaisten vuorovaikutteista yhteistyötä. Tavoitteena on myös, että koulutukset inspiroivat ajattelemaan ja vahvistamaan syvällistä ammatillista osaamista.

Koulutustoiminnalle on ominaista, että toimimme monimuotoisessa verkostossa yhteistyössä muiden kirkon henkilöstökoulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa (Kirkkohallituksen yksiköt, hiippakunnat, kouluttavat laitokset ja järjestöt). Tämä tarkoittaa sitä, että yhtäältä kehitämme omaa koulutustamme vastaamaan kirkon henkilöstön muuttuvia tarpeita ja toisaalta pyrimme yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa kehittämään koko kirkon henkilöstökoulutustarjontaa niin, että se vastaa seurakuntien ja kirkon tarpeita. Jälkimmäinen ulottuvuus haastaa keskustelemaan eri toimijoiden kanssa mm. koulutusten sisällöistä ja rakenteista sekä sopimaan työnjaosta.

Koulutuskeskuksen omassa koulutustoiminnassa lähivuosien keskeisen haasteen muodostaa uuden pastoraalitutkinnon käynnistyminen ja uudistettujen opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen. Uusi toteutussuunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana, ja ensimmäisen uudet opintokokonaisuudet käynnistyvät vuoden 2015 alussa. Vanhan tutkinnon mukaisia opintokokonaisuuksia voidaan suorittaa etävaihtoehdon (B) mukaisina aina vuoden 2017 loppuun saakka.

Tavoitteet

Suunnitellaan uuden pastoraalitutkinnon opintokokonaisuudet ja toteutetaan ne laadukkaasti.

Monijaksoisia koulutusohjelmia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti (laajuudet, sisällöt, toteuttamistavat, koulutusyhteistyöverkostot, sähköisen oppimisalustan hyödyntäminen, uusien pilottikoulutusten arviointi)

Toimenpiteet ja kehittämishankkeet

Seurataan ja arvioidaan siirtymävaiheen käytäntöjä ja tavoitellaan joustavia, selkeitä, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia suorituskäytäntöjä.

Tiivistetään joidenkin monijaksoisten koulutusohjelmien laajuutta, jotta taloudellisten resurssien tiukentuessa kirkon työntekijöillä olisi edelleen mahdollisimman tasapuoliset osallistumismahdollisuudet. Esim. raamattuteologinen erityiskoulutus ja saarnakoulutus toteutetaan jatkossa 10 opintopisteen laajuisina. Opintomatkojen osuus opintopisteytetään erikseen. Tämä koskee myös kirkollisten toimitusten kurssia ja eräitä uusia 5 opintopisteen jumalanpalveluselämän koulutusmoduuleja.

Kiinnitetään huomiota moduulirakenteisten koulutusten moduulien vuorotteluun, niin että rytmitys on suorittajan kannalta mahdollisimman mielekäs. Tähän liittyen esim. muille kuin teologeille suunniteltu raamattumoduuli on tarkoitus ottaa ohjelmaan vuonna 2016.

Moduulirakenteisten erityiskoulutusten valinnaisten moduulien tarjonta kootaan yhteen ja suunnitellaan sekä arvioidaan kokonaisuutena.

Moduulirakenteisten erityiskoulutusten muodostumisperusteita tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena ja tarvittaessa niitä yhtenäistetään.


3.3 Henkilöstön kehittämisen, koulutuskoordinaation ja koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan painopisteet, tavoitteet ja kehittämishankkeet

Henkilöstökoulutuksen kehittämisessä keskeinen rooli on Ammatillisen koulutuksen ryhmällä sekä eri koulutusalojen seurantaryhmillä, joiden toimintaan osallistuu useita KK:n työntekijöitä. Näissä ryhmissä seurataan, kehitetään ja koordinoidaan kunkin tehtäväalueen perus- ja henkilöstökoulutuksia. Seurantaryhmien työtä tukevat osaltaan myös Kirkkohallituksen asiantuntijoista kootut työryhmät, joissa työstetään kirkkohallituksen vastuulla olevien koulutusten suunnittelua ja toteutuksia.

Tavoitteet

Koulutuspoliittisen vaikuttamistoiminnan yleistavoitteina ovat: a) kirkon tehtäviin kelpoistavien tutkintojen turvaaminen ja niiden valtakunnallinen määrällinen riittävyys (aloittajatavoitteet) ja b) näiden tutkintojen laadun kehittäminen seurakuntien osaamistarpeita vastaavaksi.

Harjoittelun ja työssäoppimisen tukeminen seurakunnissa AKR:n raportin toimenpide-ehdotusten mukaisesti.

Toimenpiteet ja kehittämishankkeet

Edistetään Kirkkohallituksen osastojen ja yksiköiden yhteistyötä koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä.

Tuetaan kirkon tehtäviin opiskelevien ja työuran alkuvaiheessa olevien ammatillista ja kirkollisen identiteetin kehittymistä.

Edistetään seurakuntaharjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen toteutusta vahvistamalla harjoitteluseurakuntayhteistyötä, selkiyttämällä seurakuntien ja oppilaitosten yhteistyöprosesseja ja toimintamalleja sekä valmistelemalla tarpeelliset suositukset ja sopimusmallit yhteistyöstä.

KK osallistuu Kasvu kirkon työntekijäksi -tutkimushankeen toteutukseen yhteistyössä KTK:n kanssa. Tällä hetkellä pitkittäistutkimuksen painopisteenä on lastenohjaajiksi opiskelevien ammatillisen kasvun ja identiteetin kehittymine. Seuraava kohderyhmä tulee olemaan kirkkomusiikin opiskelijat.

KK osallistuu työssäoppimisen/harjoittelujen ja Kirkon työhön opiskelevien seminaarin kehittämiseen kouluttavien laitosten, hiippakuntien ja seurakuntien verkostossa sekä käynnistää Kirkon päivän suunnittelun vuodelle 2016.

Kiko-järjestelmää arvioidaan ja otetaan kantaa rahoituksen kohteisiin ja tuen myöntämisessä käytettäviin kriteereihin.

4 TOIMINNAN RESURSSIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

4.1 Henkilöstö ja toimikunta

Kirkon henkilöstökoulutuksen ja henkilöstön kehittämisen edistäminen edellyttävät Kirkon koulutuskeskukselta osaavaa henkilöstöä, hyvin toimivia yhteistyöverkostoja ja riittäviä resursseja. Monessa suhteessa tämä tavoite on toteutunut hyvin viimeisten vuosien aikana. Tavoitteen toteutumista ovat edistäneet mm. suunnitelmallinen


määrärahojen ja resurssien vahvistaminen sekä myös koulutustoiminnan tuotot. Kehittämistoiminnasta huolimatta muutamalla koulutusalalla toiminnan haasteet ylittävät käytettävissä resurssit.

Vuonna 2015 tehtäviä hoitavat päätoimiset työntekijät. Kouluttajien työajan käyttöön on kahtalainen paine: yhtäältä oman alan koulutuksesta vastaaminen ja siihen liittyvät koordinaatio- ja koulutustehtävät, toisaalta ulkoa päin tulevat toimeksiannot ja toiveet kouluttajien asiantuntemuksen käyttämisestä kirkon yhteisiin hankkeisiin sekä yhteiskunnallisella puolella mm. peruskoulutuksen suunnittelun hyväksi. Koulutuskeskuksen henkilöstön kehittämisessä merkittävän haasteen vuonna 2015 muodostaa johtamiskoulutuksen tuleva resursointi, joka liittyy toisen johtamiskouluttajan viran tehtäväkuvan tarkentamiseen ja viran mahdolliseen täyttämiseen.

Seurakuntaopiston kanssa tehdyt yhteistyösopimukset muodostavat edelleen toimivat puitteet sekä kokouspalvelun että myös muiden tukipalvelujen järjestämisestä

Koulutuskeskuksen toimikunnan jäsenillä ja heidän monipuolisella asiantuntemuksellaan on edelleen keskeinen rooli kehitettäessä KK:n tulevaa toimintaa ja luotaessa edellytyksiä koulutuksen arvioinnille kirkossa. Toimikunta voi tukea keskuksen henkilöstöä sekä suunnata ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti keskuksen toimintaa vastaamaan entistä nopeammin tulevaisuuden haasteisiin. Toimikunta kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Toukokuun kokous järjestetään kaksipäiväisen työseminaarin yhteydessä.

Toimikunnan kokoonpano on 18.9.2012 – 31.5.2016 on seuraava:

Opetusneuvos Kaisa Rönkä (puheenjohtaja), piispa Irja Askola, dosentti Raili Gothóni, hiippakuntadekaani Ari Hukari, hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, johtava lapsityönohjaaja Mirca Kukkasniemi, lääninrovasti Simo Lampela, osastonjohtaja Ari Rautakoski, kurs- och konferenschef Madeleine Wendelin, kappalainen Pauliina Uhinki-Suominen (varajäsen) ja talouspäällikkö Antti Viita (varajäsen).

Koulutuskeskuksen työntekijät

Dos. TT, pastori Kari Kopperin (2005–) vastuulla on Kirkon koulutuskeskuksen johtaminen ja kirkollisen koulutuksen koordinointi ja kehittäminen sekä systemaattisen teologian asiantuntijatehtävät.

Raamattuteologian ja hermeneutiikan kouluttajana on TM, pastori Mika Aspinen (2004–). Aspinen toimii Suomen Lähetysseuran järjestämän ulkomaantyöhön valmistautuvien lähettien teologisen koulutuksen sekä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden raamattukouluttajana.

Kirkkomusiikin kouluttajana MuM Ulla Tuovinen (2014–). Hän vastaa erityisesti kanttorien täydennyskoulutuksen koordinoinnista ja toteutuksesta sekä osallistuu jumalanpalvelus- ja harjoittelunohjaajakoulutuksiin.

Jumalanpalveluselämän kouluttajana toimii TT, MuM, pastori Juhani Holma (2012–). Tehtäväalueina hänellä ovat pastoraalikoulutus ja jumalanpalveluselämän erityiskoulutus.

Sielunhoidon ja työnohjauksen kouluttajana toimii kielenkääntäjä, TM, pastori, työnohjaaja / STOry, TRO-ohjaaja, symbolidraamaohjaaja, uniryhmäkouluttaja Virva Nyback (2006–).

Kasvatuksen koulutuksen asiantuntijana toimii KM, Marja Pesonen (2002–). Hänen tehtäväalueinaan ovat kasvatuksen koulutus, sen kehittäminen ja koordinointi sekä osallistuminen koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan.

Taloudellis-hallinnollisen alan kouluttajana toimii KTM, TM, pastori Timo Tulisalo (2007–). Tehtäväalueina ovat johtamiskoulutus ja työyhteisöjen kehittäminen sekä kirkon työntekijöiden taloudellis-hallinnollisen osaamisen vahvistaminen.


Diakonian koulutuksen asiantuntijana toimii sosionomi (YAMK), diakonissa, psykiatrinen esh. Helena Tuominen (2011–). Hänen tehtäväalueinaan ovat diakonian koulutus, sen kehittäminen ja koordinointi sekä osallistuminen johtamiskoulutukseen ja koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan.

Toisena johtamiskouluttajana toimii TM, past., työnohjaaja, työyhteisökehittäjä Markku Tynkkynen (2009–). Tehtäväalueina ovat erityisesti työnohjaajakoulutus ja johtamiskoulutus.

Johtamiskouluttajana toimii rovasti, TM, organisaatiokonsultti FINOD Lasse Östring (2006–). Tehtäväalueina ovat johtamiskoulutus sekä työyhteisöjen kehittäminen.

Koulutussuunnittelija TM, past., työnohjaaja Eeva Salo-Kopperin (2005–) tehtävänä on ammatillisen koulutuksen seuranta, henkilöstökoulutuksen koordinaatio ja henkilöstökoulutuskalenterin toimittaminen ja pastoraalikoulutuksen kokonaisuuden kehittäminen.

Toimistotyöntekijät

Toimistosihteerin virassa on yo-merkonomi, teol. yo Terhi Mäkeläinen (1982–). Hänen tehtäviinsä kuuluvat erityisesti KK:n hallintoon, talouteen ja kiinteistönhoitoon liittyvät asiat sekä johtajan avustaminen.

Kurssisihteerinä toimi merkonomi Ulla Pyykkö (1998–). Hänen tehtäviinsä kuuluu kokonaisvastuu pastoraali-, erityis- ja täydennyskurssien käytännön järjestelyistä sekä yhteydenpito kurssilaisiin ja tuomiokapituleihin.

Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston yhteistyösopimuksen perusteella KK:n kokouspalvelua hoitaa Seurakuntaopiston myyntisihteeri Kati Väliaho. Sopimuksen mukaisesti Koulutuskeskus maksaa hänen palkkakustannuksistaan n. 50 %.

4.2 Tila-, kalusto- ja tietopalveluresurssit

Nykyisin KK:n käytössä olevasta rakennuksesta 1/3 on vuokrattu Seurakuntaopistolle. KK:n käytettävissä olevat tilat riittävät nykyiseen toimintaan ja tarvittaessa koulutuksia voidaan järjestää ulkopuolisissa koulutustiloissa. Vuosina 2014–2015 uusitaan koulutustilojen kalusteet vastaamaan entistä paremmin koulutustoiminnan pedagogisia haasteita.

Järvenpään kampusalueen muutokset (mm. Diakin toimintojen keskittäminen Helsinkiin ja Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen fuusiosta seuraavat järjestelyt) saattavat vaikuttaa myös koulutuskeskuksen tilakysymyksiin ja niihin on tarvittaessa kyettävä reagoimaan nopeasti.

Tietopalvelujärjestelmät tulee pitää koulutustehtävien ja muun toiminnan asettamien vaatimusten tasalla. Henkilöstön käytössä olevat laitteet ovat tällä hetkellä ajanmukaiset, mutta niitä tulee päivittää riittävän usein.

Tulevien vuosien merkittävä haaste tulee olemaan KK:n sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämä tarkoittaa mm. verkkosivujen ja sähköisen henkilöstökoulutuskalenterin jatkuvaa kehittämistä ja päivitysjärjestelmien luomista sekä verkkopedagogiikan edellyttämien työvälineiden hyödyntämistä. Näiden kehittämistyö on jo saatu käyntiin. Apaja–oppimisympäristö on otettu käyttöön, mutta sen käyttöä pyritään kehittämään. Yhden haasteen tulee muodostamaan se, että Apajaa halutaan hyödyntää laajemminkin kirkon henkilöstökoulutuksessa. Erityisesti tuomiokapitulit ja Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston yksiköt toivovat voivansa hyödyntää Apajaa koulutuksissaan. Tämä kuitenkin edellyttää yhtäältä resurssihenkilöitä tuomiokapituleista ja toiminnalliselta osastolta, mutta myös toimivaa ratkaisua kustannusten kattamisesta. Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen edellyttää myös taloudellisia resursseja, mikä pyritään ottamaan huomioon budjetoinnissa.


Kirjaston ajanmukaistamista jatketaan edellisvuosien tapaan hankkimalla uusinta teologista ja muiden alojen tieteellistä kirjallisuutta sekä hankitaan tarpeellisiksi katsottuja sähköisiä aineistoja ja ohjelmia kouluttajien käyttöön.

4.3 Talous

KK:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteena on Kirkkohallituksen asettama talousarvion kehys (- 3,0 %). Vuoden 2014 toimintajäämä budjettiarviossa on 983.200 €, joten ensi vuoden budjetin raamit ovat netto 953.700 €. Talousarviossa on pyritty varautumaan sähköisten järjestelmien (mm. Apaja-oppimisympäristö, emaileri, 360-arvioinnit jne.) kustannusten kasvamiseen.

Uutena rasitteena vuoden 2015 talousarvioon tulee pastoraalitutkinnon uudistaminen. Tutkintoa uudistettaessa arvioitiin, että tutkinto tulee merkitsemään jonkin verran kustannuksia Kirkon koulutuskeskuksessa, mutta tuolloin arvioitiin, että lisääntyneet kustannukset eivät ole merkittäviä ja ne kyetään ottamaan huomioon talousarvioesityksen valmistelussa. Tutkinnon toteutussuunnitelmien valmistelu mahdollistaa tarkempien laskelmien tekemisen. Alkuperäinen arvio pitää kutinsa kohtuullisen hyvin. Uusi tutkinto merkitsee 2-jaksoisten opintokokonaisuuksien lisääntyneitä siivouskuluja ja muita järjestelykuluja sekä erityisesti uusien opintokokonaisuuksien ulkopuolisten kouluttajien palkkiota, joiden nettovaikutus on n. 15.000 €. Summaan on sisällytetty pieni korotus opintokokonaisuuksien kurssimaksuihin. Summaan ei sen sijaa ole sisällytetty koulutuskeskuksen vakinaisten kouluttajien ja muiden työntekijöiden lisääntyneistä tehtävistä aiheutuneita kuluja.

Kirkon koulutuskeskus esittää toimikunnan tukemana, että sen toimintajäämään tehdään pastoraalitutkinnon lisääntyneiden kustannusten mukainen tarkistus 15.000 €, jolloin koulutuskeskuksen toimintajäämä on 968.500 €.

Vuoden 2015 alusta alkaen koulutuskeskuksen toimintaan tullaan sisällyttämään arvonlisävero. Tämä koskee majoitustoimintaa ja kurssimaksuja. Alustavien arvioiden perusteella ratkaisun nettovaikutus tulee olemaan yllättävän pieni, sillä arvonlisäpalautusten määrä on arvioitu kohtuullisen suureksi. Tämän perusteella näyttää siltä, että kurssi- ja majoitusmaksuja ei jouduta nostamaan. Järjestely mahdollistaa sen, että jatkossa KK:n tiloja voidaan entistä aktiivisemmin tarjota ulkopuolisille organisaatioille, esimerkiksi viikonloppuisin ja koulutustoiminnan ulkopuolisina aikoina. Alv:n osuutta ei ole tässä vaiheessa otettu huomioon talousarvioesityksen laadinnassa, sillä kokonaisuus tulee selkiytymään talousarvioesityksen jatkovalmisteluissa.


TOIMINTASUUNNITELMAN LIITTEET

Liite 1 Vuoden 2015 koulutustarjonta

PASTORAALITUTKINNOT Opintopisteet

Arvioitu kurssilaiste

n määrä

V. 15 kertyvät

opintopisteet =(päättyvät

kurssit)Sielunhoito I 4 20 80Sielunhoito II 4 20 80Sielunhoito III 4 20 80Sielunhoito B-vaihtoehto 4 20 80Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä I 4 20 80Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä II 4 20 80Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä III 4 20 80Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä B-vaihtoehto 4 15 60Viestintä ja vuorovaikutus I 3 20 60Viestintä ja vuorovaikutus II 3 20 60Viestintä ja vuorovaikutus III 3 20 60Kristillinen kasvatus I 4 20 80Kristillinen kasvatus II 4 20 80Kristillinen kasvatus III 4 20 80Kristillinen kasvatus B-vaihtoehto 4 15 60Diakonia, missio ja globaali vastuu I 1.14 ja 2.14 5 20 100Diakonia, missio ja globaali vastuu II 1.14 ja 2.14 5 20 100Diakonia, missio ja globaali vastuu III 1.14 ja 2.14 5 20 100Diakonia, missio ja globaali vastuu B-vaihtoehto 5 25 125Sana ja elämä I 1.15 ja 2.15 6 20 120Sana ja elämä II 1.15 ja 2.15 6 20 120Sana ja elämä III 1.15 ja 2.15 6 20 120Sana ja elämä B-vaihtoehto 6 15 90Vanhamallisten kurssien B-vaihtoehdot: Raamattu, tunnustus ja julistus 4 15 60Seurakunta työyhteisönä 4 25 100Ylempi pastoraali 1.15 ja 2.15 5 20 100

JUMALANPALVELUS JA SIELUNHOITO Jumalanpalveluselämä Kirkolliset toimitukset 3.14 10 17 170Kirkolliset toimitukset 1.15 10 20 0Syvemmälle messuun 2.14 ja 3.14 14 20 280Syvemmälle messuun 1.15 14 20 0


Kirkkomusiikki

Cantor (+) - Minä muusikkous ja työni seurakunnassa 4 18 72Kuoronjohdon ja äänenkäytön kurssi 5 20 100Soiva sana 1.15 15 12 0Organum cantat - Hyvän säestämisen taito 3 7 21Kirkkomusiikin opiskelijoiden kesäkurssi 30 0

Raamattuteologia Saarnakoulutus 3.14 10 17 170Raamattuteologinen koulutus 1.15 20 20 0

Sielunhoito Sielunhoidon erityiskoulutus Oulu 40 16 640Sielunhoidon erityiskoulutus Lapua 40 13 520Sielunhoidon erityiskoulutus Helsinki 40 16 0Sielunhoidon erityiskoulutus Tampere 2015 40 16 0Sielu ja Sana 2.14, 3.14 ja 4.14 12 12 144Kokemuspohjainen uniryhmä 3 10 30

KOORDINAATIO Diakonia DEK/Diakonian teologia 1.15 ja 2.15 5 18 90DEK/Diakonian kehittävä työote 1.15 ja 2.15 5 16 80DEK/Kriisit ja traumat 1.15 ja 2.15 5 12 60 Kirkon kasvatus KEK/Kasvatuksen menetelmät 1.15 ja 2.15 5 18 90KEK/Dialogisuus kirkon työssä 1.15 ja 2.15 5 18 90KEK/Teologia ja pedagogiikka 1.15 ja 2.15 5 18 90KEK/Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet 1.15 5 18 0 Harjoittelun ohjaus ja muu ohjaustoiminta Harjoittelunohjaajat 1 18 18

1 op = kurssi; 3 op = kirj. teht.JOHTAMINEN JA TYÖYHTEISÖJEN KEHITTÄMINEN Johtamiskoulutus KIRJO II C/D 3. ryhmä 4.13 20 20 400KIRJO II C/D 1. ryhmä 3.14 ja 4.14 20 17 340KIRJO II C/D 2. ryhmä 2.14 ja 3.14 20 23 0KIRJO II C/D 1. ryhmä 1.15 ja 2.15 20 20 0


KIRJO II C/D 2.ryhmä 1.15 ja 2.15 20 20 0KIRJO II B moduuli 1, 1.15 ja 2.15 Srk toimintaresurssit ja linjaukset 20 0KIRJO II B moduuli 2, 1.15 ja 2.15 Henkilöstöjohtaminen 20 0Kirjo II c/d 3. ryhmä 2.14, 3.14 ja 4.14 (KIRJO II Y 2.14) 20 18 360KIRJO II Y 1.15 20 20 0KIRJO III 5.13 20 22 0KIRJO III 2.14, 3.14 ja 4.14 20 17 0KIRJO III 1.15 20 20 0

Konsulttivalmennus Kirkon konsulttivalmennus 3.14, 4.14, 5.14 ja 6.14 35 24 0

Työnohjaajakoulutus Kirkon työnohjaajakoulutus I 1.15, 2.15, 3.15, ja 4.15 60 17 0Kirkon työnohjaajakoulutus II 1.15 ja 2.15 60 17 0Kirkon työnohjaajakoulutus 6.13, 7.13 ja 8.13 60 18 1080


Liite 2 Suunnitellut konsultaatio-/kehittämishankkeet, neuvottelupäivät ja muut tapahtumat

raamattuteologinen asiantuntijaseminaari 12.–13.1.2015 jumalanpalveluskoulutuksen asiantuntijaseminaari 19.–20.1.2015 johtamiskouluttajien neuvottelupäivät 26.–27.1.2015 kirkon työnohjaajien neuvottelupäivät 18.–20.5.2015 Turku lapsi- ja perhetyön perustutkinnon neuvottelupäivät 14.–15.4.2015 Jyväskylä ja syyskuussa 2015

Helsingissä


Liite 3Koulutus- ja kokoustoiminnan asiakkaat ja suoritteet 2015

KoulutustoimintaToteuma 13

Suunnitelma 14

Suunnitelma 15

1. Kurssien määrä 55 59

2. Kurssijaksojen määrä

Järvenpäässä 71 79 Muualla 15 18 Yhteensä 86 0 97

3. Kurssipäivien määrä

Järvenpäässä 250 246 Muualla 63 84 Etäpäivät (työpajat ja työnohjaukset) 9 27 Yhteensä 322 0 357

4. Osanottajat

Pastoraalit 458 400 485 Johtamiskurssit 223 374 313 Erityis- ja täydennyskurssit 507 784 384

Yhteensä 1188 1558 1182

5. Koulutustoiminnan suorite

Koulutuspäivät

Järvenpäässä5223 6124 4911

Muualla 941 1051 1049 Etäpäivät 164 666 419

Yhteensä 6328 7841 6379

Opintopisteet 6387 7775 7445

KokouspalveluToteuma 13

Suunnitelma 14

Suunnitelma 15

1. Kokousvieraat

Oma 152 179 Kirkon muut yksiköt 226 398 Muut 97 50 Yhteensä 475 637 627


2. Kokouspäivät

Omat kokoukset 19 16 Kirkon muut yksiköt 38 56 Muut (ulkopuolisten kokoukset) 14 9 Yhteensä 71 53 81

3. Majoitusvuorokaudet

Kurssimajoitus 3154 3672 2896

Oma kokoustoiminta 68 66 Kirkon muut yksiköt 286 623 Muut (ulkopuoliset) kokoukset 89 153

Kokouspalvelu 443 910 842

Yhteensä 3597 4582 3738

Toteuma 13

Suunnitelma 14

Suunnitelma 15

Koulutustoiminnan suorite

Kurssilaiset 1188 1558 1222

Koulutuspäivät

Järvenpäässä ja muualla6164 7175 5960

Etäpäivät (työpajat) 164 666 419

Yhteensä 6328 7841 6379

Opintopisteet 6387 7775 7445

Toteuma 13

Suunnitelma 14

Suunnitelma 15

Kokousvieraat 475 637 627Kokouspäivät 71 53 81

Kokouspäivien kokonaismäärä 1103 1723 1865

Majoitusvuorokaudet

Kurssimajoitus3154 3672 2896

Kokoustoiminta 443 910 842

3597 4582 3738


Liite 4 Koulutuksen kehittämisverkostot ja KK:n edustajat niissä

Kirkon koulutustoimikunnat ja seurantaryhmät Ammatillisen koulutuksen ryhmä (AKR): Kari Kopperi (pj.), Eeva Salo-Kopperi (siht.), Helena Tuominen,

Marja Pesonen. Diakoniakoulutuksen seurantaryhmä: Helena Tuominen Kanttorikoulutustoimikunta: Ulla Tuovinen, Eeva Salo-Kopperi (varajäsen) Kirkon varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmä: Marja Pesonen (siht.) Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen seurantaryhmä: Marja Pesonen (siht.) Teologikoulutustoimikunta: Kari Kopperi (vpj.), Eeva Salo-Kopperi Teologian ylioppilaiden soveltuvuustutkimuksen seurantaryhmä: Virva Nyback (pj.), Eeva Salo-Kopperi

(siht.)

Muut kirkon henkilöstökoulutuksen kehittämisryhmät Jumalanpalveluskoulutuksen asiantuntijaseminaari Juhani Holma (pj.), Ulla Tuovinen Kanttorien henkilöstökoulutuksen kehittämistyöryhmä (KaHeKe): Ulla Tuovinen (pj.) Kirkkomusiikin koulutusforum (kifo): Ulla Tuovinen (pj.) Kirkon kansainvälisen työn koulutuksen seurantaryhmä: Kari Kopperi (pj.) Sielunhoidon koulutuksen kehittämisryhmä: Virva Nyback (pj.), Eeva Salo-Kopperi (siht.) Kirkon ulkomaantutkintojen neuvottelukunta (Kari Kopperi ja Helena Tuominen, varajäseninä Eeva Salo-

Kopperi ja Marja Pesonen) Raamattuteologinen asiantuntijaseminaari (koolle kutsujana Mika Aspinen) Kirkon työnohjaajapätevyyden arviointityöryhmä: Markku Tynkkynen, Virva Nyback

KK:n kansainväliset verkostot Pohjoiseurooppalainen pastoraalipsykologinen konferenssi; vuoden 2015 konferenssi järjestetään

Sankelmarkissa Saksassa 3.-7.1.2015 ja teemana on Vindication without retaliation. Virva Nyback on näiden vuosittain Saksassa järjestettävien konferenssien suunnitteluryhmän jäsen.

Sielunhoidon maailmankonferenssi, International Congress on Pastoral Care and Counseling (ICPCC), jär-jestetään 15.–21.10.2015 San Franciscossa. Teema on Care in Our Global Village. Maailmankonferenssi on järjestyksessä kymmenes. Virva Nyback on Suomen ev.-lut. kirkon edustaja maailmanjärjestön edustajistossa.

13. Congress of the European Council for Pastoral Care and Counseling (ECPCC) järjestetään Kirkon koulutuskeskuksessa 23.-28.8.2017. KK:n sielunhoidon kouluttaja on kokouksen järjestelyvastaava. Kansalliseen suunnitteluryhmään kuuluvat Suomesta myös Raili Gothoni, Jussi Holopainen, Paavo Kettunen, Sirkku Tukiainen, Eeva Salo-Kopperi ja Désirée Aspinen-Zimmerman sekä konsultatiivisena jäsenenä ECPCC:n puheenjohtaja Åsa Jonsson Upsalasta. Vuosi 2015 on teeman, puitteiden ja rakenteiden hahmottamisen aikaa. Virva Nyback on myös järjestön neuvoston jäsen ja toimii sen pääsihteerinä (2013–).

Virva Nyback on pohjoismaisen työnohjaajien verkoston Suomen yhdyshenkilö, Juhani Holma on Saksan Luther 2017 -organisaation kansainvälinen residentti (2009–). Keväällä 2015 on Teologisk utbildning i Norden -verkoston konferenssi Oslossa. Verkoston työskentelyyn

ovat KK:sta osallistuneet mm. Eeva Salo-Kopperi, Virva Nyback ja Kari Kopperi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat toimikunnat ja ryhmät kaudella 1.1.2014–31.12.2016 ja niissä olevat kirkon edustajat koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän jäsen Marja Pesonen; opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunnan jäsen Eeva Salo-Kopperi, varajäsen Mikko Mäkelä; sosiaalialan koulutustoimikunnan jäsen Helena Tuominen, varajäsen Pekka Tukeva; terveysalan koulutustoimikunnan jäsen Tiina Saarela (ei varajäseniä); musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunnan jäsen Ulla Tuovinen, varajäsen Lasse Erkkilä; kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoiminnan jäsen Katariina Kietäväinen, varajäsen Timo Tulisalo

Opetushallituksen nimeämät tutkintotoimikunnat 1.8.2013–31.7.2016 ja niissä olevat kirkon edustajat


lapsi- ja perhetyön tutkintotoimikunta puheenjohtaja Raija Ojell; lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunnan jäsen Mikko Mäkelä; suntion tutkintotoimikunta jäsenet Harri Henttinen (Vesilahden srk) ja Timo Tulisalo; vanhustyön tutkintotoimikunnan pysyvä asiantuntijajäsen Irene Nummela.

Kirkon edustajat muissa yhteiskunnan koulutus- sekä työ- ja elinkeinopoliittisissa työryhmissä Valtioneuvoston asettaman Elinikäisen oppimisen neuvoston 2012–2015 varajäsen ja sen Työpaikalla

oppimisen jaoston jäsen Kari Kopperi. Valtioneuvoston nimeämä työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvosto (TKE-neuvosto) 2012–2014: jäsen

Vuokko Piekkala, varajäsen Oili Marttila ja sen työvoima- ja koulutustarpeen ennakointijaosto sekä työvoimapolitiikkajaosto jäsen Oili Marttila.

Muut verkostot ja luottamustehtävät Kari Kopperi kuuluu Arvojen Akatemian suunnitteluryhmään ja Helsingin yliopiston teologia.fi –hankkeen

ohjausryhmään. Vuonna 2015 hän toimii Seurakuntaopiston johtokunnan puheenjohtajana sekä Lärkkullan valtuuskunnan jäsenenä.

Mika Aspinen on viikkolektionaarin toimituskunnassa sekä Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksen varajäsen. Hän toimii kirkolliskokousedustajana.

Virva Nyback on Helsingin diakonissalaitoksen hallintoneuvoston ja työvaliokunnan jäsen. Timo Tulisalo on Kirkkohallituksen Rakennemuutosten tukeminen –työryhmän jäsen. Helena Tuominen on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen ja Espoon diakoniasäätiön valtuuskunnan jäsen Markku Tynkkynen on Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) puheenjohtaja (2014–2015) ja työnohjauksen

ammatti-lehden (Osviitta) päätoimittaja.


Liite 5 Kirkon koulutuskeskuksen koulutusajattelu

Kirkon koulutuskeskuksen koulutusajattelu

Kirkon koulutuskeskuksessa Vahvistamme hengellistä elämää ja uskomme kirkon työhön

o Kirkko on kastettujen jäsenten muodostama yhteisö. Haluamme edistää siinä osallisuuden toteutumista ja kirkon työntekijöiden kykyä toimia yhdessä seurakuntalaisten kanssa.

o Olemme osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa, jossa haluamme olla vuorovaikutuksessa koko ympäröivän todellisuuden kanssa. Tämä merkitsee Kirkon koulutuskeskukselle kirkon lähetystehtävän tiedostamista, ekumeenista avoimuutta sekä valmiutta dialogiin muiden uskontojen edustajien ja uskonnoista irtautuneiden ihmisten kanssa.

o Pyrimme vahvistamaan uskoa kirkon tehtävään, niin että osallistuja lähtee talosta voimaantuneena. o Kappeli on luonteva osa talon toimintaa. Se on käytettävissä ja heijastelee koulutuskeskuksen

pedagogista ajattelua. Mahdollistamme moniammatillisia kohtaamisia

o Koulutusprosessit ovat moniammatillisia silloin, kun se on mahdollista ja mielekästä.o Olemme kaikkia kirkon työntekijöitä varten.o Tuemme kehittymistä kirkon työn ammattilaiseksi tai erityisasiantuntijaksi.o Ylitämme ammatti- ja työalojen raja-aitoja sekä koulutusten sisällöissä että koulutustyöryhmissä.o Tarvittaessa lähdemme liikkeelle hiippakuntiin tai seurakuntiin.

Inspiroimmeo Tulija kokee olevansa tervetullut. Hän on tärkeä, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänen

hyvinvoinnistaan huolehditaan. o Henkinen ja fyysinen tila tukevat pedagogisesti inspiroivaa prosessia.o Arvostamme esteettisyyttä ja kestävää kehitystä.

Opimme yhdessä o Arvostamme toinen toistemme asiantuntijuutta. o Pyrimme viipyilemään viisauden lähteillä.o Painotamme seurakuntien elämän ja toiminnan näkökulmaa, mutta emme pelkää teorioitakaan

silloin, kun niitä tarvitaan.o Muistamme erilaiset oppijat, oppimistyylit ja –tavat.

Toimimme verkostoissao Tunnemme kirkon kentän erilaiset toimijat ja työskentelemme yhteistyössä heidän kanssaan

(KKH:n yksiköt, hiippakunnat, järjestöt ja oppilaitokset).o Olemme osa laajempaa kirkon henkilöstökoulutuksen verkostoa. Vastaamme erityisesti

valtakunnallisista ja usein pitkäkestoisista koulutuksista, jotka ovat luontevia kirkon keskushallinnon yksikölle.

o Koulutusnäkemyksemme heijastuu myös henkilöstökoulutuksen rakenteiden kehittämiseen ja koordinaatiotehtäviin sekä koulutuspoliittiseen vaikuttamistoimintaan.

o Osallistumme harkiten yhteisiin hankkeisiin.

kirkkohallitus word template -...

Documents