SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Yksityinen palvelujentuottajaNimi:

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2045520-5

Kunnan nimi: Äänekosken kaupunki

Kuntayhtymän nimi:      

Sote -alueen nimi:      

Toimintayksikön nimiPerusturva / Arjen tuki / hoiva-yksikkö Hoivala

Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Terveyskatu 12, 44100 Äänekoski

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamääräArjen tuki, vanhusasiakkaat, mielenterveys-ja päihdeasiakkaat, vammaispalvelun asiakkaat

Toimintayksikön katuosoiteHämeentie 1

Postinumero44100

PostitoimipaikkaÄänekoski

Toimintayksikön vastaava esimiesPalvelukeskuksenjohtaja Kristiina Pikkupeura

Puhelin040-7064251

Sähköpostikristiina.pikkupeura@aanekoski.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)     

Palvelu, johon lupa on myönnetty     

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta     

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta     

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

kirjaamo@valvira.fi

PL 210, 00531 HelsinkiLintulahdenkuja 4, 00530 HelsinkiFaksi 0295 209 700

Puhelin 0295 209 111

Koskenranta 3, 96100 RovaniemiFaksi 0295 209 704

www.valvira.fi

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus

Arjen tuki tarjoaa asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut, jotka tukevat asiakkaan voimavaroja ja itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössä, kodissa, asumispalveluissa ja laitospalveluissa. Arjen tuen asiakaskunta koostuu ikäihmisistä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista sekä vammaispalveluiden asiakkaista.

Arjen tuen palveluiden myöntäminen perustuu sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyihin lakeihin. Ne löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/lainsaadanto

Arvot ja toimintaperiaatteet

Äänekosken kaupungin arvot arjen tuessa: 1. Oikeudenmukaisuus: - Asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti- Asiakkaiden kohtaamista yksilöllisesti ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen - Asiakkaiden oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon - Asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä - Noudatetaan lakia ja kaikki toiminta on perusteltavissa

2. Innovatiivisuus ja uudistumiskyky:- Uudet ratkaisut ja toimintatavat- Palvelujen yksilöllinen muotoilu- Palaute ja toiminnan jatkuva kriittinen arviointi - Koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen, kulttuurinmuutos

3. Tasa-arvoisuus:- Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma- Yksilöllinen toimintamalli- Yhteiset toimintalinjaukset- Itsemääräämisoikeus

4. Kestävä kehitys:- Palvelurakenne mahdollistaa tulevaisuuden toiminnan, ennaltaehkäisevä työ- Vaikuttavuuden arviointi- Yhteistyö eri toimijoiden kanssa- Taloudellisuus, kierrätys- Asioiden kirjaus ja seuranta- Oman työn hoitaminen/ perusteellinen työn tekeminen

Yksiköissä on omat arvot ja toimintaperiaatteet, jotka pohjautuvat yhteisiin arvoihin.

Piilolan palvelukeskuksen Hoivala tarjoaa korkealaatuisen asumismuodon ikääntyville, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa, eivätkä pysty asumaan yksin omassa kodissaan. Pitkäaikaisasukkaamme saavat asua ja ikääntyä arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Asuminen toteutetaan kodinomaisessa ympäristössä.

Hoivala on 24 paikkainen pitkäaikaishoitoa antava hoivaosasto, joka on jaettu kahteen

2

soluun.Tällähetkellä Hoivalassa on myös 4 ns. ylipaikkaa, joiden myötä on tehty myös henkilökuntalisäystä.

Hoivalassa tehtävän työn tavoitteet nousevat päivittäisistä kuntouttavista tai jäljellä olevaa toimintakykyä ylläpitävistä hoidon ja huolenpidon tarpeista. Asukkaamme ovat jo hyvin paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevia. Tärkeinä tavoitteina ovat asukkaan onnistumisen kokemukset, arvostetuksi tulemisen tunne ja kokea elämänsä hyväksi. Kaiken pohjana on asukkaan oma elämänhistoria, sekä jäljellä olevat voimavarat.

Toimintamme arvoja ovat aito ja asiakaslähtöinen välittäminen, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteisöllisyys, viihtyvyys ja kaiken kaikkiaan hyvä elämä. Haluamme tarjota asukkaille yksilöllisen, toimintakykyä ylläpitävän, aktivoivan ja itsemääräämisoikeuden huomioimisen jatkumisen.

YKSILÖLLISYYS - Olemme ihmisinä erilaisia, se on voimavaramme, sitä haluamme kunnioittaa. Osastomme mahdollistavat yksityisyyden, oman rauhan.

YHTEISÖLLISYYS - Yhteisten sääntöjen luominen keskustellen ja kaikkia kuunnellen.

TASA-ARVO - Asukkaiden tarpeista lähtevä toiminta: ”Saadakseen yhtä paljon, jotkut meistä tarvitsevat enemmän.”

TURVALLISUUS - Asukas saa tarvittavan avun ja tuen arjesta selviytymiseksi - nyt ja elämänkaaren loppuvaiheessa. Salliva ilmapiiri, jossa uskaltaa näyttää omat, aidot tunteensa ja voi kokea tulevansa hyväksytyksi ei hylätyksi.

RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskien ja vaarojen arviointi:Koko kaupunkia koskevaa riskianalyysia tehdään kaupungin johtoryhmän toimesta sekä perusturvan osalta perusturvan johtoryhmässä. Viimeisin riskianalyysi on valmistunut lokakuussa 2019, asukastilanteen muuttuessa.

Riskien ja vaarojen arviointi tehdään työyksiköittäin joka neljäs vuosi. Kartoituksella selvitetään yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvien kuormitustekijöiden vähentäminen ja vaarojen minimointi. Tehtyä selvitystä käytetään työkaluna toimintaa suunniteltaessa.

Riskien ja vaarojen arviointilomakkeen täyttää jokainen työntekijä työyksikössä. Riskien ja vaarojen kyselyn tuloksien arviointi tapahtuu työyksiköittäin ryhmässä, jonka esimies yksiköstään kokoaa. Ryhmän kokoonpano muodostuu kaikista eri ammattiryhmistä, jotka työyksikössä työskentelevät ja ryhmän kokoonpanosta sovitaan tilannekohtaisesti. Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen ja heidän kokemuksiensa kuunteleminen ovat avainasemassa riskien ja vaarojen arviointia tehtäessä. Ennalta tiedettyihin riskeihin laaditaan tapauskohtaisesti selkeät toimintakäytännöt, joiden avulla riski minimoidaan ja työntekijän sekä asiakkaan turvallisuutta pyritään turvaamaan, mm. parityöskentelyn mahdollisuus ja turvajärjestelyt yksintyöskenteleville.

Työyksikkö käsittelee esille nousevat turvallisuusriskit ja vaaratilanteet työyhteisön yhteisessä

3

kokouksessa lähiesimiehen toimesta. Vaaratilanteet dokumentoidaan Äänekosken kaupungilla käytössä olevalla vaaratilannelomakkeella ja esille tulleet vaaratilannelomakkeet palautetaan esimiehen ja työyhteisön käsittelyn jälkeen myös kaupungin työturvallisuuspäällikölle, joka vie ne tarvittaessa yhteistyötoimikunnan käsittelyyn. Käsittelyn perusteella työyksikössä mietitään toimintatapoja, jotta kyseinen vaaratilanne ei pääsisi toistumaan.

Vaaraa aiheuttavien aineiden käsittelyyn on olemassa ohjeistus yksikön tietokoneelta. Lisäksi erilaisten laitteiden käyttö opastetaan työntekijöille perehdytyksen yhteydessä. Eri laitteiden käyttöohjeet ja huoltopäiväkirjat löytyvät yksikön kansliasta kansioista. Siivouskomerosta löytyy siivousaineiden turvallisuus selvitykset.

Yksikkökohtaiset turvajärjestelmäkuvaukset ja toiminnalla tapahtuva varautuminen, turvallisuusvastaavat yksiköissä, turvallisuuskoulutus, palo-ja pelastuskoulutus, EA-koulutus

Linkit:

Riskien ja vaarojen arviointi:http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/riskienhallinta/1021-riskien-ja-vaarojen-arviointikyselyt-sosiaalipalvelut

Vaaratilanneilmoitus-lomake:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/tyosuojelu/lahelta_piti_lomake.pdf

Vaaratilanneilmoituksen käsittely: http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/toimintaohjeita/801-laeheltae-piti-tilanteet-vaarat-ja-poikkeamat

Kaupungin valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä evakuointisuunnitelma: Löytyy v-palvelimelta., sekä perehdytyskansiosta.Piilolan palvelukeskuksen joka yksikössä on oma turvallisuuskansio, josta löytyy yksikkökohtainen pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, sekä toimintaohjeistukset. Hoivalassa kansio löytyy kansliasta. Turvallisuuskansio päivitetään kerran vuodessa, sekä aina uusien ohjeistusten myötä. Kansioiden päivityksestä vastaa turvallisuusvastaavat. Esimies tarkastaa tehdyt muutokset yhdessää turvallisuus työryhmän kanssa. Turvallisuus vastaava on suorittanut turvakortin.Päivitetty lääkehoitosuunnitelma löytyy yksikön kansliasta, ns. apteekkikansiosta ja esimiehen työhuoneesta.

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Jokaisessa Arjen tuen asiakasryhmässä on olemassa asiakkaita, joiden avustamisessa, hoitamisessa ja ohjauksessa on otettava huomioon sekä asiakasturvallisuus että työntekijöiden turvallisuus. Kaupungilla on olemassa toimintaohjeistus väkivallan uhka – tilanteisiin:

Väkivallan uhka- ohjeistus: http://intra.aanekoski.fi/intra/index.php/tyoesuojelu/toimintaohjeita/455-vaekivallan-uhka-tyoessae-ohjeistus

4

Väkivallan uhka- lomake: http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/tyosuojelu/selvitys_vakivalta_ja_uhkatilanteista_lomake.pdf

Yksiköittäin työskentelytapoja, mm. kahden autettavat, sekä aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Työntekijöille on hankittu henkilöturva hälyttimet joiden käyttöä edellytetään työvuoron aikana.

Riskinhallinnan työnjakoHenkilökunta on koulutettu ja perehdytetty työtehtäväänsä, sekä työyksikköön .Yksiköissä on oma perehdytysohjelma, ns. MInd Map lomake, joka käydään uuden työntekijän kanssa vaiheittain lävitse.Säännöllinen kirjaaminen ja raportointi, sekä siihen liittyvä valvonta, seuranta ja arviointi.Riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa ja ne käsitellään osastopalavereissa. Tarvittavat riskikorjaustarpeet viedään eteenpäin ja havaittuihin puutteisiin etsitään ratkaisua tai korjausta. Työsuojelupäällikön kanssa yhteistyössä.Poikkeamat asukastilanteissa kirjataan Haipro-ohjelmalle, ja ne käsitellään ja tarvittaessa mietitään korjaus ratkaisuja.Läheltä piti tilanteet ja väkivaltatilanteet puretaan välittömästi ja niistä tehdään kirjallinen ilmoitus esimiehelle, sekä työsuojelupäällikölle.Akuutti tilanteissa välitön puuttuminen ja korjaava toimenpide.

Yksintyöskentely ja turvajärjestelmät yksiköittäin ja oman toimintanne puitteissa ja siitä näkökulmasta, jotka teillä päällimmäisiä turvallisuusriskejä.Palvelutalossa ja palvelukeskuksessa hoitajat vastaavat yksin yövuorosta omassa yksikössään, yövuorossa oleva työntekijä on saanut perehdytyksen tehtäväänsä ja yleensä ensimmäisen yövuoron hän tekee kokeneen työkaverin kanssa, joka opastaa ja perehdyttää yövuoroon.Tarvittaessa yöhoitaja voi hälyttää naapuriosastolta hoitajan avuksi tai terveyskeskuksen vartijan. Meillä on henkilöturvahälytin yöhoitajalla, jolla hän saa nopeasti apua kiinteistössä muilla osastolla työskenteleviltä, sekä vartointipalvelusta. Ulko-oville on asennettu kameravalvonta ja oviliikennettä voidaan seurata kanslian näytöltä. Turvallisuussyistä laitoksen ulko-ovet pidetään aina lukittuina.Koulutukset, palo- ja pelastuskoulutus ja EA-koulutusHenkilöstölle järjestetään pelastuskoulutusta, sekä palo- ja EA koulutusta.Palo/ alkusammutusharjoitukset pidetään joka toinen vuosi ja poistumisharjoitukset joka toinen vuosi, lomittain. EA- valmiuden päivitys tapahtuu 5 vuoden välein. Viimeksi päivitetty v.2018.Perehdytys yksikössä jokaisen työntekijän vastuulla on perehdyttää uusi työntekijä olemassa oleviin ohjeisiin ja toimintamalleihin.Henkilökunnalle järjestetään myös palo- ja pelastus, sekä turvallisuuskoulutusta, johon velvoitetaan kaikki osallistumaan. Yksiköihin on nimetty turvallisuusvastaavat, jotka vastaavat turvallisuus ohjeistusten päivityksestä ja esilläolosta, sekä yksikkökohtaisista

5

pelastusharjoituksista ja niiden kirjaamisesta; tapahtuma/ osallistujat. Turvallisuus kävelyt käynnistetään v 2020, turvallisuus vastaavat huolehtivat niiden toteutuksesta.Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Yksiköissä on omavalvonta suunnitelma, joka on kaikkien luettavissa. Myös ohjeistukset erilaisista hygienia käytännöistä on kirjattu ohjekirjaseen, ja käytössä olevien kemiallisten aineiden tuoteselosteet on näkyvillä siivouskeskuksien ilmoitustauluilla.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Turvallisuus kartoitukset, sekä turvallisuus koulutukset, sekä työpaikka tarkastukset tehdään säännöllisesti, työterveyshuollon ja työsuojelupiirin toimesta.

Riskien tunnistaminen

Riskienhallinta perustuu jokaisen työntekijän havainnointiin ja käytännön työstä esille nouseviin riski- ja vaaratekijöihin. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa siitä, että nostaa esille havaitsemiaan epäkohtia ja käyttää hankittuja suojavälineitä ja noudattaa turvallisuusohjeita. Työyhteisöpalavereissa asioista keskustellaan avoimesti ja esille nousevista vaaratilanteista tehdään ohjeistuksia. Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.Jokaisella työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus havaituista poikkeamista ja riskitilanteista. Niistä on ilmoitettava välittömästi yksikön esimiehelle, sekä työyhteisön jäsenille. Vialliset laitteet tulee poistaa käytöstä ja niiden korjaustarve tulee ilmoittaa välittömästi huoltomiehelle.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?     Työntekijä raportoi havaitsemansa epäkohdat yksikön esimiehelle ja toimii ehkäistäkseen lisävahingot. Työntekijä tarvittaessa dokumentoi vaaratilanteen kaupungin ohjeistuksen mukaan. Esille nousevat vaaratilanteet käydään säännöllisesti läpi työyhteisöpalavereissa, vähintään 4 kertaa vuodessa.

Riskien käsitteleminen

Työntekijä tarvittaessa dokumentoi vaaratilanteen kaupungin ohjeistuksen mukaan. Esille nousevat vaaratilanteet käydään säännöllisesti läpi työyhteisöpalavereissa, vähintään 4 kertaa vuodessa. Asiakkaalle tapahtuvasta vaaratilanteesta tai tapaturmasta tulee tehdä Haipro-ilmoitus, jotka esimies käsittelee henkilöstöpalaverissa. Haipro-ilmoitukset menevät

6

tiedoksi myös kaupungin johtavalle hoitajalle.

Lääkepoikkeamien ja asiakkaalle tapahtuneiden läheltä piti tilanteiden tai tapaturmien käsittely ja ilmoitus .Haipro-ilmoituksella: http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/perusturva/tiedotteet/HAIPROnohje2011.pdf

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Katso yllä.

Korjaavat toimenpiteet

Ilmoituksen perusteella arvioidaan tapauskohtaisesti millaisiin jatkotoimenpiteisiin ryhdytään.

Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?     

Muutoksista tiedottaminen

Työyhteisöpalavereista laaditaan muistiot, jotka ovat työyhteisön luettavissa ja käytettävissä. Lisäksi tarvittavia, erillisiä toimintaohjeita laaditaan työyhteisön käyttöön.

Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?     

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Yksikön esimies ja vastuuhoitajat / tiimivastaavat / palveluvastaava valvoo omavalvontasuunnitelmien mukaista toimintaa siltä osin, kun se vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti.

Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilökunnan ja johdon kanssa. Henkilökunta on osallistunut suunnitelman laatimiseen kehittämispäivissä ja työyhteisölle järjestettävissä työpalavereissa sekä viikoittain ja päivittäin tapahtuvissa keskusteluissa.

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

katso yllä

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:Palvelukeskuksen johtaja Kristiina Pikkupeura, yksikön esimies, puh: 040-7064251

7

Laitoshoidon ja palveluasumisen palveluvastaava Anne Harjula, puh: 0400178350

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Päivitetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?     Kehittämispäivien yhteydessä omavalvontasuunnitelmien päivitystarpeet kartoitetaan

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?     Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön kansliassa sekä luettavissa kaupungin nettisivuilla.

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

Jokaiselle asukkaalle tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä asukkaan, mahdollisesti omaisen, palveluvastaavan kanssa ja osaston edustajan( yleensä omahoitaja) kanssa. Hopasu tarkistetaan tarpeen mukaan, mutta ainakin 2 x vuosi. Omahoitaja huolehtii siitä että Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkastetaan ja tarvittaessa päivitetään ainakin puolivuosittain, mutta tilanteen muuttuessa jo aiemmin.

Palvelutarpeen kartoittamisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asukkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas pystyy tekemään itsenäisesti. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä

Tärkeimpänä henkilökunnan käyttämänä mittarina on asukkaan havainnointi hänen päivittäisissä toiminnoissaan. Lisäksi käytössämme on MMSE-testi. Henkilökunta on koulutettu ymmärtämään MMSE-n testin tuloksia. Asukkaille tehdään myös puolivuosittain toimintakyvyn arviointi RAVA-lomakkeella.

Molemmilla osastoilla jokaisella asukkaalla on omahoitaja. Omahoitaja osallistuu oma-asukkaansa hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Hoito- ja palvelusuunnitelma pohjautuu osaltaan monologeihin (elämänkerta), jotka omahoitajat tekevät oma-asukkaastaan. Rakenteellinen kirjaamismalli on tulossa uutena käyttöön henkilökunnan kouluttamisen jälkeen.

8

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

Asukas ja hänen omainen tai muu virallinen edustaja ovat mukana hoito-ja palvelusuunnitelman tekemisessä. Asukkaan asioista keskustellaan mahdollisimman usein ja aina tarpeen vaatiessa omaisten kanssa. Nimetty omahoitaja toimii yhteyshenkilönä.

Jos asukas ei kykene kommunikoimaan ja tuomaan omaa tahtoaan esille, arvioidaan palvelutarvetta asukkaan läheisten ja tarvittavien ammattihenkilöiden esim. fysioterapian kanssa. Näin tehdään mm. apuvälineiden hankinnassa.

Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Jokaiselle asukkaalle tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä asukkaan, hänen edustajan, yksikön sairaanhoitajan, tarvittaessa palveluvastaavan sekä omahoitajan kanssa. Hopasu tarkistetaan tarpeen mukaan, mutta ainakin 2 x vuosi

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

Omahoitaja kertoo muulle henkilökunnalle asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön. Lisäksi asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma on koko henkilökunnan luettavissa Mediatrilla vanhustyön lehdellä.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 §)

Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?     

Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkailla on käytössä pääsääntöisesti kahden hengen huoneet. Asukkailla on mahdollisuus viettää aikaa omissa huoneissaan ja osaston yhteisissä tiloissa. Asukkaalla on mahdollisuus omien mieltymysten mukaisesti osallistua osastolla

9

järjestettävään viriketoimintaan, sekä seniorikeskuksen toimintaan.Asukkaita avustetaan heidän päivittäisissä toimissaan.Asukkailla on mahdollisuus liikkua vapaasti osaston sisäpuolella. Hoivalassa asukkailla on mahdollisuus ulkoilla kahdella parvekkeella. Palvelukeskuksen osastoilla on sähkölukolliset ulko-ovet.     

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

Kemiallisten ja kaikkien rajoitteiden käyttämisessä huomioidaan toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla. Rajoitteiden käyttämisestä päättää AINA asukkaan hoitava lääkäri, ja niiden käytöstä keskustellaan omaisen kanssa. Rajoitteiden käytöstä tehdään merkinnät Mediatrille.

Asukkaan liikkumista rajoitetaan vain pakottavista syistä ja aina yhteistyössä lääkärin, läheisten ja asukasta hoitavien kanssa. Pakottavia syitä ovat asukkaan turvallisuuteen liittyvät asiat kuten esim. muistisairaus. Jos asiakkaan liikkumista joudutaan sitoen turvaliivillä rajoittamaan, tarvitaan omaisen ja lääkärin lupa. Turvaliivin käyttö edellyttää asiakkaan jatkuvaa seurantaa vähintään tunnin välein ja seurannasta pidetään kirjausta valmiille lomakkeelle.

Ulkoilu tapahtuu asiakaslähtöisesti, turvallisuus huomioiden. Asukkaan vapaa kulkeminen ympäristössä sovitaan asukkaan ja hänen läheistensä kanssa. Pääsääntöisesti ulkoilu tapahtuu aina asukkaan omaisen tai hoitajan seurassa.

Pohdittavaksi:- Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.)

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. LISÄTÄÄN SÄÄDÖKSETAsiakkaan kohtelu

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne?

Asiakkaan epäasiallinen kohtelu/ kaltoin kohteluHenkilökunta noudattaa yksikön yhdessä sovittuja arvoja- ja toimintaperiaatteita. Tapahtuneeseen puututaan heti ja siitä tehdään ilmoitus yksikön esimiehelle, joka selvittää

10

mitä on tapahtunut. Yksikön esimies ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja hänen omaiseensa, jotta voi kuulla heitä asiassa. Tilanteen kartoitus: mitä on tapahtunut, missä tapahtunut ja miksi tapahtunut? Jos osallisena on työntekijä tai työntekijät, heitä kuullaan tilanteessa. Jatkotoimenpiteet, mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu. Mahdolliset jatkoseuraamukset työntekijälle/ työntekijöille. Asiasta laaditaan muistio. riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/ vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä rikosilmoitus.

Asiakkaan osallisuus

Asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan. Hoidon toteutuksessa huomioidaan asiakkaan toiveet, mieltymykset ja itsemääräämisoikeus.

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Keskustelut asukkaan, heidän läheisten, omahoitajan ja muiden työntekijöiden kanssa. Vuosittaiset Hopa palaverit, asiakaspalautelaatikko aulassa, jonne voi jättää palautteet, asiakastyytyväisyyskyselyt joka toinen vuosi asukkaille tai heidän edustajalleen.

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen, Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?Yleisellä tasolla Arjen tuen palvelutoiminnan laatua ja omavalvontaa kehitetään yhteistyössä paikallisten vanhus-ja vammaisneuvostojen kanssa.Asiakaspalautteesta saatuja tietoja hyödynnetään henkilöstön kanssa yhteisissä kehittämispäivissä ja palavereissa, joissa suunnitellaan yksikön toimintaa.Asiakas voi tehdä halutessaan muistutuksen tai kantelun saamastaan kohtelusta toimintayksiköstä vastaavalle johtajalle. Muistutuksen laatimisessa avustaa tarvittaessa sosiaali- tai potilas asiamies. Viranomainen on velvollinen ohjaamaan asiakasta menettelyssä. Potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät yksikön ilmoitustaululta.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessäAsiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä

Asiakkaan oikeusturva

a) Muistutuksen vastaanottaja

Arjentuen palvelujohtaja Saara Paananen puh: 0400-115656b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaEija Hiekka puh: 044-2651080, puhelin aika ma-to klo 9-11, osoite Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä.Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakkaita muistutus menettelyissä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seuraa asiakkaan aseman ja oikeuksien kehitystä kunnassa, tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut.

11

c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaKuluttajaneuvonnan puhelinnumero: 0295536901.Maistraattien kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9-15. Saat nopeimmin yhteyden kuluttajaneuvojaan puhelimitse.Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on avustaa ja sovittaa kuluttajan ja yrityksen välisiä ristiriitatilanteita kuluttajan aloitteesta, antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa.Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa. Kuluttajaneuvonta ei käsittele valtion ja kunnan palveluita koskevia asioita.

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?     

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylleMuistutukset käsitellään välittömästi.

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

Hoito-ja palvelusuunnitelmat kaikille, sekä niiden päivitys vähintäin 2 kertaa vuodessa. Toimintakykymittarit, ja toimintakyvyn arviointi ja seuranta, sekä terveyden edistäminen, Olemme sitoutuneet Kulttuurin muutos-ohjelmaan.

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen     

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Yksiköissä asukkaiden saamia hyvänolonhetkiä seurataan viikoittain yksikössä olevan seurantalomakkeen avulla. Toimintakykyä arvioidaan päivittäin havainnoimalla. Asukkaille tehdään puolivuosittain RAVA toimintakykymittaus, muistioireisille lisäksi MMSE- testit, jos se on vielä heille mahdollista tehdä. Satunnaisesti suoritettavia ovat Basdec-depressiotesti sekä MNA-ravitsemustesti.

Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?Asukkaiden ruoka tulee valmiina annoksina tarjottimilla lämpökaapissa ravintokeskuksesta. riittävän ravinnon saannista huolehtii ravintokeskuksen ammattihenkilöt. Tarvittaessa ravintolisät otetaan käyttöön. Riittävät, säännölliset ruoka-ajat, sekä asiakkaan avustaminen ruokailussa, aterian koostumus asiakastarpeiden mukaisena, tarvittaessa asiakkaan avustaminen.Asukkaille tehdään aina tarvittaessa ravitsemustesti MNA. Hoivalaan tulevien ruokien lämpötilaa seurataan säännöllisesti 1xviikko. Kylmälaitteiden lämpötilan seuranta tehdään päivittäin. Seurantalistat löytyvät osaston keittiöstä ja seurannan toteutumisesta vastaa Hoivalan henkilökunta.

12

Hygieniakäytännöt

Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

Kosketuspinnoista otetaan näytteet puolivuosittain, infektiomäärien seuranta ja tarvittaessa hygieniakäytäntöjen tarkistus, hygieniapassi edellytetään kaikilta, jotka työskentelevät yli 3kk työsuhteessa, ja käsittelevät työssään ravintoaineita. Epidemioiden aikana toimitaan erillisten ohjeiden mukaisesti. Osastoilla on nimetyt henkilöt, joita koulutetaan säännöllisesti ja he toimivat osastoilla asiantuntijoina. Uusimmat ohjeet on koko henkilöstön saatavilla Intermetsossa, sekä tarvittaessa voi konsultoida KSKS hygieniahoitajaa. Puhtaudesta ja siisteydestä vastaa päivittäin Äänekosken Kiinteistön hoidon laitoshuoltajat. Hoitotyön lähtökohtana on aseptisen työjärjestys.

Osastoilla on käytössä käsihygienia-, siivous-, eristys-, pistotapaturma- ja suojauskäytäntöohjeet.

Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje.

Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Osastojen henkilöstöä ja ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaista käsihygieniaa.

Terveyden- ja sairaanhoito

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Hammashuollon kanssa yhteistyössä huolehditaan asukkaiden hammashuollosta. Suun ja hampaiden kunto tarkastetaan kerran vuodessa suuhygienistin toimesta. Tarvittaessa asukkaat pääsevät nopeasti kipupäivystykseen.

Lääkärinkierto tapahtuu Hoivalassa kerran 2 viikossa. Piilolaan on nimetty oma lääkäri, joka vastaa pääasiassa asukkaan lääketieteellisestä hoidosta. Kuntolassa lääkäri kiertää kerran viikossa, tarvittaessa voidaan konsultoida kiertävää lääkäriä tai päivystävää lääkäriä. Yhteistyötä tehdään myös virka-aikaan päivystyspoliklinikan, öisin KSKS:n sairaalan sekä osan tapauksista huolehtii ambulanssihenkilökunta.

Äkillisistä kuolemantapauksista on olemassa toimintaohje yksiköissä. Avopuolella ambulanssi ja poliisi hoitaa kuoleman tapauksen, laitospuolella osaston hoitava lääkäri tai terveyskeskuksen päivystäjä.

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Osastolla tehdään hoitotyötä 24h/vrk, ja työhön kuuluu asukkaan jatkuva terveyden tilanseuranta ja hoidontarpeen arviointi. Sairaanhoitoa toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti.Hoitoon kuuluu hoidollisten tehtävien ohella lääkityksen vaikuttavuuden seuranta, laboratoriotutkimukset, röntgen yms. Hyvän perushoidon ohella tähän liittyy myös huolehtiminen riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta, asiakaslähtöisestä

13

kuntoutuksesta, joka turvaa hyvän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvänolon.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

Asukkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vastaa koko hoitohenkilökunta sekä osaston vastaava lääkäri.

Lääkehoito

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Turvallista lääkehoidon toteuttamista varten on olemassa lääkehoitosuunnitelma, jonka tarkastaa ja hyväksyy ylilääkäri. Siinä on ohjeistettu kaikki tarpeellinen lääkekoulutuksista, sekä lääkkeiden käsittelyyn liittyvä. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty tarvittavat luvat lääkkeiden käsittelyyn.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Lääkehoidosta vastaavat pääsääntöisesti sairaanhoitajat lääkärin ohjeistuksen pohjalta. Vastuuhoitajana voi toimia myös kouluasteen opinnot suorittanut lähihoitaja. Vastuuhoitajana toimivalta henkilöltä vaaditaan aina voimassaolevat lääkeosaamisen tentit ja luvat.Lääkäri kirjaa Mediatrille lääkemääräykset ja tekemänsä lääkemuutokset.

Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti – esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

Yhteistyön ja tiedonkulun toimintamallia kehitellään koko ajan kotihoidon, terveyskeskuksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.IMS ohjelmassa on kuvaukset siitä, miten asiakkaan hoito toteutuu ja kuka on vastuuhenkilö.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

Piilolan palvelukeskuksessa ei ole alihankintapalveluja.

ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

14

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Yksiköihin on nimetty turvallisuusvastaavat, jotka ovat suorittaneet turvakortin. Heidän tehtävänä on päivittää turvallisuussuunnitelma, sekä hätäohjeistuskansio. Lisäksi he suunnittelevat koulutusta henkilöstölle sekä palo- ja poistumisharjoituksia. Huoltomiehen vastuulla on tarkastaa palolaitteet sekä hälytyskokeilut. .Apuväline huoltajien( terveyskeskuksen huoltomiehet) tehtävänä on tarkastaa käytössä olevat hoitovälineet säännöllisesti.Jokaisen työntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että asiakasturvallisuus toteutuu.Esimiehen vastuulla on valvoa, että yllä mainitut toteutuu, sekä seurata henkilöstön osallistumista palo-ja pelastusharjoituksiin.

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

Piilolan palvelukeskuksessa työskentelee ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta. Henkilöstön koulutus tarkistetaan alkuperäisistä tutkintotodistuksista ja lisäksi Valvira-rekisteristä esimiehen toimesta. Henkilömitoitus on Hoivalassa 0.56. Sairaanhoitajia 3, hoitajia 14.5, sekä 30% palvelukeskuksen johtaja Liitteenä henkilöstöluettelo.

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet

Hoitohenkilökunnan sijaisten rekrytointi tapahtuu sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Avoimesta työpaikasta ilmoitetaan Kuntarekryssä, sekä kaupungin nettisivuilla.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaaan

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Sijaisten hankinnassa on aina lähtökohtana palvelukodin toiminnallinen tarve, käyttöaste ja asukkaiden turvallisuus.Työnantajan ohjeistuksena on, että sijaistarve arvioidaan aina yksittäin.

15

Vuoroon nimetty vastuuhoitaja huolehtii siitä että akuuttiin poissa oloon hankitaan sijainen joko sijaisrekryn tai osastolla olevan sijaislistan avulla. Arkisin sijaishankinnasta huolehtii esimies yhdessä arkivastaavien kanssa.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?     

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?

Meillä on yksiköissä oma perehdytysohjelma, jonka mukaan uudet työntekijät opastetaan työhön. Perehdytyslistalle on kerätty keskeiset asiat ja ne käydään yksikössä uuden työntekijän kanssa lävitse, seuranta tapahtuu siten, että vastuuhenkilö ja sijaistettava kuittaa nimikirjoituksillaan, sekä päivämäärällä käydyt asiat.

b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus?

Arjentuen vastuualueella laaditaan vuosittain koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma, huomioiden koulutustarpeet yksiköittäin ja yksilöittäin. Äänekosken kaupunki järjestää yleistä täydennyskolutusta mm. EA- taidoista, esimiesfoorumit/-koulutukset, väkivallanehkäisy, sekä vastuualueiden omat koulutukset.Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta työntekijälle vähintään 3 päivää vuodessa. Koulutuksesta laaditaan koulutushakemus, johon esimies tekee päätöksen. Päätökset muodostavat tilaston täydennyskoulutuksen toteutumisesta, meillä on käytössä koulutuskortit, johon jokainen työntekijä kirjaa omat koulutustiedot ja niistä tehdään yhteenveto vuosittain.

Toimitilat

Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.

Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:

- Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.

Tilojen käytön periaatteetHenkilökunnalle on varattu omat tauko- ja sosiaalitilat.Hoivalan yleiset tilat ovat asukkaiden ja heidän omaistensa käytössä, asukashuoneet ovat pääasiassa 2 hengen huoneita, joitakin yhden hengen huoneita on myös, nyt ylipaikka tilanteessa on jouduttu sijoittamaan osaan yhden hengen huoneita 2 asukasta, sekä osaa 2- hengen huoneita 3 asukasta. Yhteiset tilat ovat kaikkien käytössä ja pyrimme viemään päivisin vuodehoitoisia asukkaita pois omista huoneista yhteisiin päivätiloihin virikkeitä saamaan. Alakerrassa on seniorikeskus, asukkaat voivat halutessaan osallistua seniorikeskustoimintaan. Asukashuoneet ovat kalustettuja, koska asukkailla on myös yleensä apuvälinetarvetta, ei kovin isoja omia huonekaluja mahdu, mutta jokin pieni lipasto tai nojatuoli voi olla oma. Tauluja ja valokuvia tai muuta pientä esinettä voi tuoda huoneeseen. Lähes kaikissa huoneissa on televisiot ja soittimet. Yleensä asukaspaikka on varattu ko. henkilölle, harvoin kriisitilanteessa saatetaan tilapäisesti sijoittaa lyhytaikaisesti joku toinen henkilö varattuun

16

huoneeseen, esim. viikonlopun aikaan, jos muuta tilaa ei ole saatavilla. Asukkaiden hoitoisuuden muuttuessa (esim. saattohoito tilanne), joudumme muuttamaan asukkaiden huonesijoituksia.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?

Pyykkihuolto ostopalveluna pesulasta, sekä pienimuotoisesti hienopyykkiä osastolla.v 2015 siivoustyö siirtynyt Kiinteistön hoidolle, josta järjestetään siivous.

Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Meillä on käytössä potilashälytysjärjestelmä sekä ulko-ovien kulun seuranta. Pääovien läheisyyteen on asennettu tallentavat turvakamerat. Hoitajille on hankittu henkilöturvahälyttimet.Vastuu henkilöt: Piilolan huoltomies, kiinteistön hoito, henkilökunta ja lähiesimies.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Asukkaalla on mahdollisuus saada käyttöön turvaranneke, jonka käytön opastaa hoitohenkilökunta, kaikki asukkaat eivät pysty enää hälytyksiä turvarannekkeesta tekemään. Henkilökunta ilmoittaa tarvittaessa korjaustarpeesta Piilolan huoltomiehelle.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?Hopa- palaverissa kartoitetaan mahdolliset apuvälinetarpeet. tarvittaessa voimme konsultoida apuväline tarpeen arvioinnissa fysioterapeuttia. Osa apuvälineistä lainataan apuvälinelainaamosta ja osa ostetaan osastolle. Osaston apuvälineet on tarkoitettu yhteiskäyttöön, henkilökohtaiset apuvälineet apuvälinelainaamosta.Apuvälineet hankitaan, joko alan laitetoimittajilta tai apuvälinelainaamosta, kaupungin huoltomiehet huolehtivat laitteiden huollosta ja kunnon tarkastamisesta. Henkilökunnan vastuulla on tiedottaa havaitusta korjaustarpeesta huoltoon, sekä poistaa viallinen apuväline käytöstä.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedotHoivalan omista apuvälineistä , laitteista ja tarvikkeista vastaa kiinteistöhoidon huoltomiehet: Risto Ranta-Nilkku ja Pertti Ruotsalainen, yhdyshenkilönä toimii Piilolan huoltomies Marko Piispanen: puhelin nro: 040-1620430.Teemme yhteistyötä apuvälinelainaamon kanssa, jossa yhteyshenkilönä toimii fysioterapeutti. Apuvälinelainaamon palveluaika on ma ja pe klo 9.30-11.30, sekä ti-ke, klo 13.30-15.30, puhelin numero on 020-6322570.

Asiakas- ja potilastietojen käsittely

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia

17

käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla. Vastaavasti terveydenhuollon potilastietojen käytöstä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetulla lailla. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.Kun palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojen käsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjojen erillisyys.Työntekijöillä on riittävä pätevyys ja perehtyneisyys alaa koskevaan lainsäädäntöön työkokemuksen, koulutuksen ja täydennyskoulutuksen keinoin. Perehdytyskansio on kaikkien saatavilla ja se sisältää tarvittavan tietoturvaohjeistuksen sekä asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Perehdytyskansioon laaditaan perehdytysohjelma, jolla varmistutaan siitä, että henkilöstö on saanut riittävän opastuksen ja ohjeistuksen työhön. Työpaikkakokouksissa käsitellään tietoturvaa ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit suoritetaan vuosittain Navisec ohjelmassa. Toimikorttia varten hoitajat tutustuvat Kanta.fi- koulutusmateriaaliin verkossa, sekä suorittavat siihen sisältyvän tentin. Todistukset suoritetusta tentistä toimitetaan esimiehelle.Sosiaalihuollon henkilöstöllä on käytössä sama tietojärjestelmä terveydenhuollon henkilöstön kanssa ja työntekijän tulee huolehtia siitä, että hän ei mene tietokantoihin jotka eivät ole oleellisia ja lainmukaisia hänen työnsä hoitamisen kannalta. Käytössä on lupalomake, jolla voidaan pyytää asiakkaalta suostumus tarvittavien tietojen hankkimiseen tietoyhteyden kautta tarvittavin osin.Linkit henkilöstölle: tietoturvasta vastaavan talouspäällikön ohje:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/TietosuojaJaTietoturvakoulutusohjelm

18

anKayttoohje20140122.pdfNavisec: https://tietus.navisec.fi/crp34aane/kirjaudu/Kanta.fi: http://www.kanta.fi/reseptikoulutus/tietoturva.htmlSuostumus potilastietojen käsittelyyn Arjentuen palveluissa-lomakeIntralinkit työntekijöille: Epäily tietosuojarikkomuksesta:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/terveys/ohjeet/menettelytapaohje.pdfVuokaavio mahdollisen tietosuojarikkomuksen selvitysprosessista:http://intra.aanekoski.fi/intra/images/stories/terveys/ohjeet/tietosuojarikkomusepaily vuokaavio. pdfTerveydenhuollon( Mediatrin) henkilötietorekisteri: http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/rekisteriselosteet/henkil%C3%B6rekisteriseloste terveydenhuoltopalvelut.pdfProConsona Vanhustyön henkilörekisteriseloste:http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/rekisteriselosteet/henkilörekisteriseloste proconsona vanhustyo.pdf

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?kts.yllä

Meillä on menossa koko hoitohenkilökunnalle kirjaamiskoulutusta, sekä terveys, että sosiaalipuolen kirjaamiseen liittyen. ns. Kansakouluhanke( sos.puoli) ja rakenteinen kirjaaminen .

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?Kaupungin nettisivuilla

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedotPerusturvatoimialan tietosuojavastaava ATK suunnittelija Tuomo Puskala puh: 040-5114318,terveydenhuollon tietosuojavastaava, ATK- suunnittelija Eero Karhu puh: 040-5130092.

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTAPäivitetty OVS 4.7.2016/ 31.10.2019

Asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella ja kehittämispäivissä sovittuja asioita:huolehditaan, että asukkaat saavat päivittäiset/ viikottaiset henkilökohtaiset hyvänolon hetkensä. Sään salliessa ulkoilun mahdollistamista. Huolehditaan pelastus- ja poistumisharjoituksista.Tiedon kulun tehostaminen, luodaan uusi kokouskäytäntö:esimies/ arkivastaavat palaveri listan 1. maanantai iltapäivä, jossa käydään seuraavan 3 viikon tapahtumatArkivastaavat pitävät yksiköissä tiimipalaverit ja hoitoraportit lääkärin kierron jälkeenRiittävän henkilöstömitoituksen varmistaminenKirjaamiseen liittyvät uudistukse/ tietosuojakoulutus velvoite kaikilla.Arjen tuen yhtenäisen palvelusuunnitelman käyttöönotto ja ammattiryhmien yhtenäinen roolitus mediatriin. Rakenteisen kirjaamisen käyttöön ottoPerehdytysohjelman uudistaminen v 2017, yhtenäiseksi Arjen tuen vastuualueellaKuntoutuspolun jalkauttaminenJohtajalta toivotaan enemmän aikaa ja läsnäoloa henkilöstön kanssa; sovittu että torstaisin esimies varaa aikaa henkilöstöasioille ja henkilöstön tapaamisille, muina aikoina ajanvarauksella.

19

OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)

Paikka ja päiväysÄänekoski 31.10.2019

Allekirjoitus

Kristiina Pikkupeura, yksikön esimies

20

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.

- http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille

- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-16622.pdf

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882186&name=DLFE-30055.pdf

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus

- http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE- 3779.pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle

- http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto- organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf

Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissahttp://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/iakkaiden-neuvontapalvelut-ja-hyvinvointia-edistavat-kotikaynnit/lait-suositukset-kirjallisuus-kasitteet/valtakunnallisia-ohjeita-ja-suosituksia

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:- Valviran määräys 4/2010: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-

jatietosuojaselosteet.html - Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/- Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf

- Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)

TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE:

Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.

21