SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Yksityinen palvelujentuottajaNimi:      

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2045520-5

Kunnan nimi: Äänekosken kaupunki

Kuntayhtymän nimi:      

Sote -alueen nimi:      

Toimintayksikön nimiPerusturva / Arjen tuki / Mintake

Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineenÄänekoskiPalvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamääräPalvelu on vammaispalvelun asiakkaille tarjottavaa työ- ja päivätoimintaa.Noin 30 toimijaaToimintayksikön katuosoiteLossintie 19Postinumero44120

PostitoimipaikkaÄänekoski

Toimintayksikön vastaava esimies

Päivi Pulli, päivätoimintojen esimies

Puhelin

040 745 8295

Sähköposti:paivi.pulli@aanekoski.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)     

Palvelu, johon lupa on myönnetty     

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta     

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta     

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajatkirjaamo@valvira.fi

PL 210, 00531 HelsinkiLintulahdenkuja 4, 00530 HelsinkiFaksi 0295 209 700

Puhelin 0295 209 111

Koskenranta 3, 96100 RovaniemiFaksi 0295 209 704

www.valvira.fi

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus

Arjen tuki tarjoaa asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut, jotka tukevat asiakkaan voimavaroja ja itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössä, kodissa, asumispalveluissa ja laitospalveluissa. Arjen tuen asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä asiakkaista mm. ikäihmisistä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista sekä vammaispalveluiden ja pitkäaikaissairaista asiakkaista.

Arjen tuen organisaatio toimii tilaaja-tuottajamallilla. Tilaajatiimi kartoittaa asiakkaiden palvelutarpeita ja suunnittelee ja organisoi palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Tavoitteena on, että asiakas saa tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset arjen tuen palvelut. Palveluiden myöntäminen perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tilaajatiimistä koordinoidaan asiakkaan tarvitsemat palvelut lakien sekä lautakunnan hyväksymien myöntämiskriteerien puitteissa.

Arjen tuen palveluiden myöntäminen perustuu sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyihin lakeihin. Ne löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/lainsaadanto

Arvot ja toimintaperiaatteet

Äänekosken kaupungin arvot arjen tuessa:

1. Oikeudenmukaisuus: - Asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti- Asiakkaiden kohtaamista yksilöllisesti ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen - Asiakkaiden oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon - Asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä - Noudatetaan lakia ja kaikki toiminta on perusteltavissa

2. Innovatiivisuus ja uudistumiskyky:- Uudet ratkaisut ja toimintatavat- Palvelujen yksilöllinen muotoilu- Palaute ja toiminnan jatkuva kriittinen arviointi - Koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen, kulttuurinmuutos

3. Tasa-arvoisuus:- Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma- Yksilöllinen toimintamalli- Yhteiset toimintalinjaukset- Itsemääräämisoikeus

4. Kestävä kehitys:- Palvelurakenne mahdollistaa tulevaisuuden toiminnan, ennaltaehkäisevä työ- Vaikuttavuuden arviointi- Yhteistyö eri toimijoiden kanssa- Taloudellisuus, kierrätys

2

- Asioiden kirjaus ja seuranta- Oman työn hoitaminen/ perusteellinen työn tekeminen

Mintaken toiminta-ajatus

Työ- ja päivätoiminta tarjoaa yksilöllistä ja mielekästä palvelua jokapäiväisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiskeksi. Toimii osana kokonaiskuntoutusta, kehittää sosiaalisia valmiuksia sekä harjaannuttaa vuorovaikutuksellisia taitoja ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja.

Toimintakyvyn tukeminen ja lisääminenItsenäisen suoriutumisen ja itsenäistymisen tukeminen ja muutoksissa tukeminen

Päivät sisältävät mm.:- kädentaitoja: kudonta, askartelu, käsityöt - arjentaitoja: keittiötyöt, siivous, pyykkihuolto - liikuntaa: ulkoilu, uinti, pelit - avotyön ohjausta 

Mintaken ARVOT:

TurvallisuusYksilön ja yksilöllisyyden kunnioitus ja hyvä kohtelu

Edesauttaa integraatiotaOikeuksien ja velvollisuuksien opettaminen

”Haluan, että tunnet olosi turvalliseksi”

Tulla nähdyksi ja kuulluksiHenkilökohtainen huomiointi joka päivä

Yhdessä olo ja ystävyysTasa-arvoisuus

”Haluan kuulla mielipiteesi””Voit näyttää tunteesi”

”Yhdessä selvitämme ristiriidat””Minulla on sinulle aikaa”

Mielekäs tekeminenOnnistumisen ilo, Itseluottamuksen rakentaminen

TavoitteellisuusPientenkin onnistumisten huomiointi

”Kiva, kun tulit töihin!””Arvostan työtäsi!”

”Sinä osaat!”

3

RISKINHALLINTA (4.1.3)Riskien ja vaarojen arviointi:

Koko kaupunkia koskevaa riskianalyysia tehdään kaupungin johtoryhmän toimesta sekä perusturvan osalta perusturvan johtoryhmässä. Viimeisin riskianalyysi on valmistunut marraskuussa 2018.

Riskien ja vaarojen arviointi tehdään työyksiköittäin joka neljäs vuosi. Kartoituksella selvitetään yksikön työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia vaaratekijöitä. Tavoitteena on tapaturmien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy sekä työstä johtuvien kuormitustekijöiden vähentäminen ja vaarojen minimointi. Tehtyä selvitystä käytetään työkaluna toimintaa suunniteltaessa.

Riskien ja vaarojen arviointilomakkeen täyttää jokainen työntekijä työyksikössä. Riskien ja vaarojen kyselyn tuloksien arviointi tapahtuu työyksiköittäin ryhmässä, jonka esimies yksiköstään kokoaa. Ryhmän kokoonpano muodostuu eri ammattiryhmistä, jotka työyksikössä työskentelevät ja ryhmän kokoonpanosta sovitaan tilannekohtaisesti. Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen ja heidän kokemuksiensa kuunteleminen ovat avainasemassa riskien ja vaarojen arviointia tehtäessä. Ennalta tiedettyihin riskeihin laaditaan tapauskohtaisesti selkeät toimintakäytännöt, joiden avulla riski minimoidaan ja työntekijän sekä asiakkaan turvallisuutta pyritään turvaamaan, mm. parityöskentelyä mahdollistamalla ja kehittämällä turvajärjestelyjä yksintyöskenteleville.

Työyksikkö käsittelee esille nousevat turvallisuusriskit ja vaaratilanteet työyhteisön yhteisessä kokouksessa lähiesimiehen toimesta. Vaaratilanteet dokumentoidaan Äänekosken kaupungilla käytössä olevalla vaaratilannelomakkeella ja esille tulleet vaaratilannelomakkeet palautetaan esimiehen ja työyhteisön käsittelyn jälkeen myös kaupungin työturvallisuuspäällikölle, joka vie ne tarvittaessa yhteistyötoimikunnan käsittelyyn. Käsittelyn perusteella työyksikössä mietitään toimintatapoja, jotta kyseinen vaaratilanne ei pääsisi toistumaan.

Erilaisten laitteiden ja vaaraa aiheuttavien aineiden käyttö opastetaan työntekijöille perehdytyksen yhteydessä.

Yksikön turvallisuus- ja perehdytyskansiosta löytyy mm. toimintaohje väkivallan uhka -tilanteesta, pelastussuunnitelma ja kaupungin valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä evakuointisuunnitelma. Kansioita säilytetään henkilökunnan taukotilassa.

Riskien ennaltaehkäiseminen Mintakessa:

Yksikkökohtainen turvallisuus/pelastussuunnitelma turvallisuuskävely, päivitetään kerran vuodessa

Turvallisuusvastaava esimies Päivi Pulli Palo- ja pelastuskoulutus EA-koulutus: vuonna 2018 EA-koulutus päivitetty Turvallisuussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma ym. liitteet

löytyvät perehdytyskansiosta

4

Perehdyttäminen työhön Riskien ja vaarojen arviointi

Riskien ja vaarojen arviointi Haipro käytössä

Intrassa saatavana työntekijöille: Väkivallan uhka- ohjeistus sekä Väkivallan uhka- lomake

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Jokaisessa Arjen tuen asiakasryhmässä on olemassa asiakkaita, joiden avustamisessa, hoitamisessa ja ohjauksessa on otettava huomioon sekä asiakasturvallisuus että työntekijöiden turvallisuus. Kaupungilla on olemassa toimintaohjeistus väkivallan uhka –tilanteisiin.

Riskinhallinnan työnjako

Mahdollisiin tilanteisiin varaudutaan mm. turvaamalla tarvittavat suojavarusteet ja tarjoamalla tarvittavat rokotukset. Ohjeistus väkivaltatilanteisiin on olemassa perehdytyskansiossa. Yksikössä perehdytetään uudet työntekijät riskien ja vaarojen hallintaan.Työvuorossa työskentelee 4 työntekijää, joilla on tiedossa mitä tulee tehdä, mikäli jotain poikkeavaa tapahtuu. Tulipalon sattuessa työntekijä suorittaa Mintaken sisäisen hälytyksen ja huolehtii asiakkaiden siirtymisestä turvaan, jonka jälkeen hän käyttää alkusammutusvälineitä sammuttaakseen tulipalon. Mikäli tulipaloa ei pysty itse sammuttamaan suljetaan tilaan johtavat ovet ja ikkunat, sekä suljetaan ilmanvaihto.

Palon sattuessa yhteinen kokoontumispaikka on toimintakeskuksen läheisyydessä sijaitsevan Vapaakirkon pihassa (pelastussuunnitelmassa tarkemmat ohjeet. Palokunta on kohteessa noin 5 minuutissa hätäilmoituksen tekemisestä.

Äkillisissä uhkaavassa tilanteessa yhteys 112.

Riskien tunnistaminen

Riskienhallinta perustuu jokaisen työntekijän havainnointiin ja käytännön työstä esille nouseviin riski- ja vaaratekijöihin. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa siitä, että nostaa esille havaitsemiaan epäkohtia. Työyhteisöpalavereissa asioista keskustellaan avoimesti ja ohjeistuksia esille nousevista vaaratilanteista tehdään. Väkivallan ja uhkaavien tilanteiden arviointiin käytetään myös lomaketta, jotta mahdollisimman monet riskit tulee huomioitua ennaltaehkäistyä. Työntekijä raportoi havaitsemansa epäkohdat yksikön esimiehelle ja toimii välittömästi ehkäistäkseen lisävahingot. Yhdessä mietitään mitä voidaan tehdä asian ehkäisemiseksi niin toiminnassa kuin ympäristössäkin.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

Työntekijä toimii välittömästi ehkäistäkseen lisävahingot ja raportoi havaitsemansa epäkohdat yksikön esimiehelle. Työntekijä tarvittaessa dokumentoi vaaratilanteen kaupungin

5

ohjeistuksen mukaan. Esille nousevat vaaratilanteet käydään säännöllisesti läpi työyhteisöpalavereissa.

Riskien käsitteleminen

Työntekijöillä on sosiaalihuoltolain 48 § ja vanhuspalvelulain mukaan ilmoitusvelvollisuus asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia vaarantavista tilanteista. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, yksikön esimiehelle, joka ilmoittaa asiasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa minkäänlaisia vastatoimia.

Henkilöstöä on ohjeistettu ottamaan em. tilanteet välittömästi puheeksi esimiehen kanssa sekä täyttämään HaiPro vaaratapahtuma kaavake. Vakava tapahtuma tai sen uhka selvitetään välittömästi, viimeistään tiimipalaverissa, joita on 2 viikon välein. Selvityksessä käydään tapahtuma läpi kokonaisuudessaan, siihen johtaneet syyt, olosuhteet ja muut vaikuttavat seikat sekä mietitään, kuinka vastaava voitaisiin ehkäistä tai välttää.

HaiPro:n täyttämiseksi on oltava kaupungin sähköpostiosoite ja Medikes- tunnukset, jotka saat esimiehesi kautta käyttöösi. Ilmoitus tehdään osoitteessa https://medikes.ksshp.fi

Etusivulla on oikeassa reunassa luettelo Intermetso palveluista, joista valitaan vaaratapahtumailmoitus. Täytettyäsi lomakkeen tulosta se jatkokäsittelyä varten ja laita se sille tarkoitettuun kansioon kansliassa ja tuo se esille tiimipalaverissa.

Äänekoskella vaaratapahtumiksi ilmoitetaan myös läheltä piti - tilanteet. Ilmoitusta vaativia tilanteita ovat mm. virheet lääkityksessä, virheelliset hoito-ohjeet ja virheellinen hoidon toteutus, hoitojakson aikana tapahtuneet kaatumiset, putoamiset ja muut onnettomuudet sekä väkivallan kohteeksi joutuminen.

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Yksikön esimies ja henkilöstö valvovat omavalvontasuunnitelmien mukaista toimintaa siltä osin, kun se vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisesti. Tarvittaessa toimenpiteet dokumentoidaan asiakaskertomukseen.

Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilökunnan ja johdon kanssa. Henkilökunta on osallistunut suunnitelman laatimiseen työyhteisölle järjestettävissä työpalavereissa. Omavalvontasuunnitelma ohjaa päivittäistä toimintaa ja työntekijöiden tulee huomioida suunnitelman käytettävyys ja toimivuus toiminnassa ja laadun valvonnassa.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Koko henkilöstö saa omavalvontasuunnitelman luettavaksi ja voi vaikuttaa sen sisältöön antamalla palautetta työyhteisöpalavereissa. Myös esimiehen ja työntekijän välisistä keskusteluista voi nousta esiin asioita, jotka edellyttävät omavalvontasuunnitelman

6

muokkaamista. Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuu koko työyhteisö.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön

yhteystiedot:

Yksikön esimies: Päivi Pulli, puh: 0407458295, sp: paivi.pulli@aanekoski.fiMintaken työntekijöistä Sini Kaapro-Lindenberg huolehtii, että suunnitelma päivitetään vuosittain. Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Päivitetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä tai kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Omavalvontasuunnitelman päivitystarpeet kartoitetaan kerran kuukaudessa järjestettävässä palaverissa yhteydessä.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman tulee olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön virallisella ilmoitustaululla ja yksikön perehdytyskansiossa liitteineen ja nähtävillä pyydettäessä. Lisäksi omavalvontasuunnitelmat ovat luettavissa kaupungin nettisivuilla.

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)Palvelutarpeen arviointiPalveluohjaus tarkistaa

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?

Asiakkaan palvelutarpeen arviointi alkaa yhteydenotosta arjen tuen asiakasohjaustyöntekijöihin. Arviointi tehdään palvelutarpeen kartoituksella, joka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arvioinnissa korostuu voimavarojen kartoitus ja asiakkaan oma tahto palvelujen järjestämiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään laajasti asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueilta sekä korostetaan asiakkaan omaa osallisuutta ja kuntoutumista palveluja järjestettäessä.

Asiakkaan kieltäytyessä palvelutarpeen arvioinnista, hänelle selvitetään kieltäytymisen vaikutukset suhteessa palveluiden myöntämiseen ja mahdolliseen päätöksen tekoon.

7

Kirjallisella hakemuksella sosiaalipalveluiden saamiseksi ja sen vuoksi käynnistynyt palvelutarpeen arviointi johtaa aina viranhaltijapäätökseen.

Mintakessa tehdään toimijalle henkilökohtainen suunnitelmaan, joka tehdään yhteistyössä asiakkaan, omaisen/läheisen ja tarvittaessa kanssa. Henkilökohtainen suunnitelma tehdään kuukauden kuluessa asiakkaan tulosta, jotta asiakkaan tilanne on tasoittunut muutoksesta. Palvelusuunnitelmaa arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään 1 x vuodessa. Kartoituksessa arvioidaan asiakkaanvoimavarat. Ohjaajat käyttävät kuntouttavaa työotetta parantamaan ja ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä. Asiakkaan päivittäisten toimintojen havainnointi on yksi tärkeä arviointimittari. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?

Asiakkaan omainen/läheinen voi asiakkaan niin halutessa osallistua palvelutarpeen arviointiin. Lähtökohtana on kuitenkin asiakkaan oma tahto kutsua heitä paikalle, tarvittaessa avustetaan verkoston koolle kutsumisessa. Omaisia, läheisiä tai laillista edunvalvojaa kuullaan yksilöllisesti myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaan kognitiivinen toimintakyky on alentunut siten, että hän ei kykene itsenäiseen päätöksentekoon. Lisäksi esim. apuvälineiden hankinnan arvioinnissa käytetään apuna sekä toimintaterapeuttia että fysioterapeuttia.

Palvelusuunnitelma

Miten palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Arjen tukeen on laadittu yhtenäinen, yksilöllinen palvelusuunnitelma, joka on sama kaikille asiakasryhmille ja palvelun tuottajatahoille. Asiakkaalla on aina oikeus yksilölliseen palvelusuunnitelmaan, jonka hän saa tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa ilman aiheetonta viivytystä palvelutarpeen kartoituksen jälkeen. Kuitenkin viimeistään 3 viikon kuluttua yksikköön muutosta. Palvelusuunnitelma tarkistetaan palvelusuunnitelmaan kirjatun määräajan puitteissa, joka vaihtelee palveluittain tai tilanteen muuttuessa.

Yksilölliseen palvelusuunnitelmaan kirjataan laajasti henkilön voimavarat, avuntarve, kuntoutus ja hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan ja tavoitteena on luoda palvelukokonaisuus, joka tukee asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kuntoutusta. Asiakkaan osallisuus oman hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen on olennaista. Asiakkaan omaa itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen mielipiteensä hoidon järjestämisestä kirjataan suunnitelmaan. Omaisten ja hoitoon osallistuvien tahojen näkemykset kirjataan suunnitelmaan erikseen. Suunnitelman laatimista ja sisältöä määritellään lainsäädännön avulla.

Työntekijä on yhteydessä yhteistyötahoihin, omaisiin tai muihin läheisiin. Yhdessä mietitään kuntoutuksen/palvelun tarpeita, tavoitteita ja sovitaan tarvittaessa verkostopalaveri, jossa yhteistyössä tehdään yhteinen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma kirjataan Meadiatriin.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman

8

sisällön ja toimii sen mukaisesti?

Toimintaan osallistuvan verkosto osallistuu palvelusuunnitelman laatimiseen. Toimijalle on nimetty työntekijä, joka suunnitelman päivittämisestä ja Mintaken henkilöstö sen toteuttamisesta oman palvelunsa osalta. Palvelusuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään. Palvelusuunnitelma lähetetään tiedoksi tai on luettavissa hoitoon osallistuvilla tahoilla asiakkaalta saadun suostumuksen mukaisesti.

Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Mintakessa työskennellään asiakaslähtöisesti ja tuetaan asiakkaan osallistumista sekä osallistamista. Työntekijät ovat mukana tarvittaessa laatimassa yksilöllisen, asiakkaan todellisiin tarpeisiin pohjautuvan palvelusuunnitelman asiakkaan kanssa yhteistyössä. Suunnitelmalla varmistetaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen eri palveluissa kirjaamalla asiakkaan oma tahto ja toiveet palveluiden järjestämisestä. Asiakkaan toiveet ja tarpeet määrittävät palveluiden järjestämistä.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

Rajoittamistoimenpiteistä päättää lääkäri ja rajoittamistoimenpiteet kirjataan yksikön palvelusuunnitelmaan ja asiakaskertomukseen. Rajoittamistoimenpiteiden tarvetta tulee arvioida säännöllisesti ja riittävän usein. Rajoittamistoimenpiteet ovat aina viimesijainen keino turvata asiakkaan arkea ja ensisijaisesti tulee aina miettiä muut vaihtoehdot, esim. hyvinvointiteknologian hyödyntäminen.

Asiakkaan kohteluAsiakkaan epäasiallinen kohtelu/kaltoin kohtelu: Henkilökunta noudattaa yksikön, yhdessä sovittuja arvoja ja toimintaperiaatteita. Työntekijän asiatonta käytöstä asiakasta kohtaan ei hyväksytä ja työkaverilla on velvollisuus puuttua välittömästi havaitsemaansa asiattomaan asiakkaan kohtaamiseen tai hoivaan liittyen. Sama pätee omaisten ja läheisten kohtaamiseen sekä heidän keskinäiseen kanssakäymiseen.

Yksikössä havaittuun epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi ja asiasta ilmoitetaan omaiselle/läheiselle ja esimiehelle. Asiakkaalle sattunut haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan asiakaskertomukseen ja se käsitellään yhteistyössä asiakkaan, omaisen, henkilöstön ja esimiehen kanssa. Lisäksi työntekijän on velvollisuus tehdä tapahtumasta Haipro-ilmoitus, joka käsitellään viimeistään työyhteisöpalaverissa, ellei tilanne vaadi nopeampaa käsittelyä. Työyhteisöpalaverit pidetään kuukausittain. Asiakkaan epäasiallinen kohtaaminen tai kohtelu omaisen / läheisen toimesta: Tapahtuneeseen puututaan heti. Ilmoitus yksikön esimiehelle, joka selvittää mitä tapahtunut. Hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja hänen omaiseensa, jotta voi kuulla heitä asiassa.Tilanteen kartoitus: Mitä tapahtunut, missä tapahtunut ja miksi tapahtunut? Jos osallisena on työntekijä tai työntekijät, myös heitä kuullaan asiassa. Jatkotoimenpiteet ja mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu. Esimies päättää mahdolliset jatkoseuraamukset työntekijälle/työntekijöille. Asiasta laaditaan muistio. Riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä myös rikosilmoitus.

9

Työyhteisöjen pelisäännöt ovat myös näkyvillä yksiköiden toimistotiloissa.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Toimintakeskuksen työntekijät ovat asiakkaita varten läsnä, tukena ja apuna. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet. Erilaiset kommunikointimenetelmät mahdollistavat asiakkaan ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen. Asiakaspalvelussa huomioidaan yksilölliset tarpeet, äidinkieli ja kommunikointikeinot sekä kulttuuritausta.

Haittatapahtuman tai vaaratilanteen aikana toimiminen

Asiakkaalle sattunut haittatapahtuma tai vaaratilanne kirjataan asiakaskertomukseen ja se käsitellään yhteistyössä asiakkaan ja asianosallisten kanssa. Lisäksi siitä laaditaan haipro-ilmoitus omaa tai terveydenhuollon toimintayksikköä koskien.

Asiakaspalvelun laadusta kerätään asiakaspalautetta arkipäiväisissä tilanteissa. Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta myös työntekijälle tai yksikön esimiehelle suullisesti tai kirjallisesti. Palautetta voi antaa myös kaupungin nettisivuilla. Saatu yleinen asiakaspalaute käsitellään yksikön henkilöstöpalaverissa. Tarvittaessa asiakkaan kanssa sovitaan tapaaminen. Asiakas voi tehdä niin halutessaan muistutuksen tai kantelun saamastaan kohtelusta toimintayksikön vastaavalla johtajalle. Muistutuksen tai kantelun laatimisessa avustaa tarvittaessa sosiaaliasiamies tai potilasasiamies. Viranomainen on velvollinen ohjaamaan asiakasta eo. menettelyssä. Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löytyvät yksikön ilmoitustaululta.

Henkilökunta noudattaa yksikön yhdessä sovittuja arvoja ja toimintaperiaatteita. Asiakkaan epäasiallinen kohtelu/kaltoin kohteluun puututaan välittömästi.

10

Ilmoitus yksikön esimiehelle, joka selvittää mitä tapahtunut.

Yksikön esimies ottaa yhteyttä asukkaaseen ja hänen omaiseen kuullakseen heitä asiassa. -> Tilanteen kartoitus: Mitä on tapahtunut, missä tapahtunut ja miksi tapahtunut. Jos osallisena on ollut työntekijä tai työntekijät myös heitä kuullaan asiassa.

Mahdollinen sovittelu niin, ettei epäasiallista kohtelua enää tapahdu.

Mahdolliset jatkoseuraamukset. Myös mahdolliselle työntekijälle/työntekijöille.

Asiasta laaditaan muistio. Riippuen epäasiallisen kohtelun merkittävyydestä/vaaratilanteen laajuudesta, voidaan asiasta tehdä myös rikosilmoitus.

Asiakkaan osallisuusAsiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?

Yleisellä tasolla arjen tuen palvelutoiminnan laatua ja omavalvontaa kehitetään yhteistyössä paikallisten vammaisneuvostojen kanssa.

Asiakaspalvelun laadusta kerätään säännöllisesti palautetta eri asiakasryhmille kohdennetuin kyselyin. Palautetta voi antaa myös kaupungin nettisivuilla. Saatu yleinen asiakaspalaute käsitellään henkilöstöpalaverissa. Tarvittaessa asiakkaan kanssa sovitaan tapaaminen. Asiakaspalautetta saadaan ja käsitellään hoito- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, lisäksi sitä voi antaa kirjallisesti tai suullisesti yksikön esimiehelle. Asiakas voi tehdä niin halutessaan muistutuksen tai kantelun saamastaan kohtelusta toimintayksikön vastaavalla johtajalle. Muistutuksen tai kantelun laatimisessa avustaa tarvittaessa sosiaaliasiamies tai potilasasiamies. Viranomainen on velvollinen ohjaamaan asiakasta eo. menettelyssä. Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löytyvät yksikön ilmoitustaululta.

Viimeisin asiakaspalaute on kerätty helmikuun 2019 aikana. Tulokset on käyty työyhteisössä läpi.

Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

Eri tavoin kerätty positiivinen ja kehittävä palaute käsitellään yhteisesti henkilöstöpalavereissa. Toimintaa ja asiakaspalvelua parannetaan saadun palautteen pohjalta, mm. tarkistamalla käytettyjä toimintatapoja ja ohjeistuksia.

TIIVIS YHTEISTYÖ lisää osallisuutta ja auttaa kehittämään laatua.

Ohjaajan tehtävät/vastuut:

Ohjaaja tutustuu asiakkaaseen -> monologi Verkosto-ja yhteistyö -> omaiset, kuntoutusohjaaja yms. Oma aika asiakkaalle -> aika mistä asiakas nauttii (HYP-hetket) Hoito- ja palvelusuunnitelmissa mukana oleminen Toiminnan suunnittelu -> jokaisella mahdollisuus osallistua Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kartoitus; Kirjaaminen ja tavoitteiden

asettaminen tarpeiden mukaan Arviointi ja seuranta

Asiakkaan oikeusturva

a) Muistutuksen vastaanottajaArjen tuen palvelujohtaja Saara Paananen saara.paananen@aanekoski.fi Puh: 0400 115656 Osoite: Äänekosken kaupunki Hämeentie 1, 44100 Äänekoski

b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaSosiaaliasiamies, puhelinaika ma-to klo 9-11puh. 044 265 1080. Osoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu 4 40100 Jyväskylä.

11

Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakkaita muistutusmenettelyissä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Hän myös seuraa asiakkaan aseman ja oikeuksien kehitystä kunnassa. Tehtäväalueeseen kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaalihuollon palvelut. Potilasasiamies Anna-Kaisa Hyvönen puh 020 632 5231 anna-kaisa.hyvonen@aanekoski.fi ma – to klo 10–11 Terveyskatu 8 44100 Äänekoski

c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluistaKuluttajaneuvonnan puhelinnumero: 029 553 6901

Maistraattien kuluttajaneuvonnan numero palvelee arkisin klo 9.00–15.00. Saat nopeimmin yhteyden neuvojaan puhelimitse. Voit asioida kuluttajaneuvonnan kanssa sähköisellä lomakkeella. Neuvoja vastaa sähköiseen yhteydenottoon noin viiden työpäivän kuluessa.Kuluttajaneuvonnan tehtävänä avustaa ja sovittaa kuluttajan ja yrityksen välisiä ristiriitatilanteita kuluttajan aloitteesta, antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa.

Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa. Kuluttajaneuvonta ei käsittele valtion ja kunnan palveluita koskevia asioita.

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään asiakkaan oikeudesta tehdä hoitopaikkaansa tai sosiaalihuollon toimintayksikköön muistutus hoidostaan tai kohtelustaan. Muistutus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutukseen annetaan kohtuullisessa ajassa selkeästi perusteltu kirjallinen ratkaisu huomioiden hallintolain säädökset. Vastauksessa kiinnitetään huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen asiakkaan kannalta. Vastauksessa käy ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muutoin hoidetaan. Muistutusvastaukseen ei ole valitusoikeutta.

Muistutuksen vastaanottaa yksikön johtava viranhaltija ja huomioi muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset osana Arjen tuen toiminnan kehittämistä tuomalla ne tarvittavin osin arjen tuen tiimien tietoon ja käsittelyyn.

Kantelu tehdään viranomaiselle (AVI), jonka toimivaltaan kuuluu kantelun kohteena olevan viranomaisen toiminnan valvonta. Aluehallintovirasto pyytää selvityksen kunnan viranomaiselta, jonka toimintaa kantelu koskee. Kantelu ei ole muutoksenhakukeino eikä sillä voi muuttaa tai kumota hallintopäätöstä. Kanteluun vastataan aluehallintoviranomaisten antamassa määräajassa. Aluehallintoviraston kantelusta antamaan ratkaisuun ei ole valitusoikeutta. Kantelupäätös on kannanotto kantelun kohteena olleen toiminnan oikeellisuudesta ja siihen voi sisältyä hallinnollista ohjausta, kuten käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja huomautus.Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen (AVI) arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, valvontaviranomainen (AVI) voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen ja siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä. Muistutusmenettelystä tiedotetaan hoito- ja palvelusuunnitelman teon yhteydessä,

12

jolloin asiakkaalle ja/tai hänen läheisilleen annetaan palvelujohtajan ja yksikön esimiehen yhteystiedot.

Muistutukset, kantelut ja muut valvontapäätökset vastaan ottaa palvelujohtaja Saara Paananen. Osana Arjen tuen toiminnan kehittämistä hän tuo ne tarvittavin osin Arjen tuen tiimien tietoon ja käsittelyyn.

Yksikön esimies vastaanottaa muut palvelua, hoitoa, kohtelua tms. koskevat palautteet. Hän käsittelee ne yksikön henkilöstön kanssa ja tekee niistä kirjallisen vastineen palvelujohtajalle. Vastineessa on selvitetty, kuinka ko. asiaa on yksikössä käsitelty ja mihin toimenpiteisiin tai ratkaisuihin tarvittaessa on ryhdytty asian korjaamiseksi. Myös palautteen antajalle vastataan tällä kirjallisella vastauksella.

Päivätoimintojen esimies Päivi Pulli, puh. 040 745 8295, osoite: Kalevankatu 7 A 4, 44100 Äänekoski, paivi.pulli@aanekoski.fi

Työsuojelua toteutetaan Äänekosken kaupungin työsuojeluohjelman mukaisesti.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylleMuistutus otetaan välittömästi käsittelyyn ja siihen pyritään vastaamaan kahden viikon sisällä muistutuksen saapumisesta.

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminenToimintakyvyn eri osa-alueet huomioidaan yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa, joka laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Toimintakyvyn osa-alueille laaditaan tavoitteita, joihin yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä ja lähityöntekijöiden kanssa mietitään keinoja ja menetelmiä saavuttaa tavoitteet.

b) liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Liikunta ja harrastustoiminta huomioidaan osana palvelusuunnitelmaa. Asiakkaiden palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Asiakkaan kanssa mietitään keinoja ja menetelmiä saavuttaa tavoitteet.

Mintakessa järjestetään viikoittain säännöllisesti ohjattua liikuntaa/liikuntamuotoja.

Toimintakykyyn liittyviä tavoitteita pyritään löytämään arjen tavallisista askareista siten, että niistä tulisi osa tavanomaista toimintaa.

13

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Yksilöllistä palvelusuunnitelmaa tarkistetaan määräajoin tai kun asiakkaan tilanteessa tapahtuu merkittävää muutosta. Palvelusuunnitelma ja arvioinnit uusitaan palvelutarpeen mukaisina ja niiden pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet on jaettu eri osa-alueisiin ja ne voivat olla pieniä ja suuria, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteita.

Kuntouttavatyö-> asiakkaan omat voimavarat huomioiden ja mielenkiinnon kohteet. Lääkinnällinen kuntoutus Mintaken arjessa näkyvistä muutoksista raportointi Kirjaaminen Oikeat apuvälineet, apuna fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Vähimmäistavoite:

nykyisten voimavarojen säilyminen mahdollisimman pitkään. Henkilökunnan, asiakkaan, ja omaisten yhdessä tekemä suunnitelma

Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?

Asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi (mielenvireyden, voinnin yms. seuranta)

Ruokailutilanteen pintapuolinen seuranta ja avun tarpeen mukainen avustaminen

Asiakaskysely + keskustelu arkipäiväisistä asioista ja kuulumisten vaihtaminen

Hygieniakäytännöt

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

Hygieniaohjeistusten noudattaminen (käsihygienia, sairaalabakteerit)Käsihuuhteiden kulutuksen seuranta Asiakkaiden päivittäisessä hygieniassa avustaminen/huolehtiminenVaippajakeluHenkilökunnalla hygieniapassit.

Muistisäännöt hyvään käsihygieniaan:

MILLOIN? Desinfioi kätesi ennen kuin kosketat asiakasta.MIKSI? Estät mikrobien siirtymisen omista käsistäsi asiakkaaseen.

MILLOIN? Desinfioi kätesi juuri ennen aseptista toimenpidettä.MIKSI? Suojaat asiakasta myös hänen omilta mikrobeiltaan.

MILLOIN? Desinfioi kätesi aina, kun olet käsitellyt eritteitä ja aina suojakäsineiden riisumisen jälkeen.MIKSI? Estät mikrobien siirtymisen asiakkaasta itseesi ja ympäristöön.

MILLOIN? Desinfioi kätesi, kun olet koskettanut asiakasta ja hoitotapahtuma on päättynyt tai keskeytynyt.MIKSI? Estät mikrobien siirtymisen asiakkaasta itseesi ja ympäristöön.

14

Yksikön yhteisten tilojen siisteydestä huolehditaan henkilökunnan opastaessa toimijoiden siivousta.

Terveyden- ja sairaanhoito

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Kiireellisissä tapauksissa on yhteys otettava 112:seen.

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?Yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa huomioidaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Asiakkaan terveyttä seurataan ja arvioidaan osana palvelusuunnitelmien tarkistamista. Palveluohjauksellisessa työotteessa ohjataan, neuvotaan asiakasta palvelutarpeen mukaisiin terveys- ja kuntoutuspalveluihin esim. muistihoitaja, depressiohoitaja, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut, kela.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?Palvelusuunnitelmaan kootaan tietoa asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavista tahoista. Mediatriin kirjataan mahdolliset terveydelliset muutokset.

Mintaken henkilöstöllä ei ole hoitovastuuta. Terveyden- ja sairaanhoidon vastuu on toimijan omaisilla/lähityöntekijöillä/asumisyksiköllä.

Lääkehoito

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmia seurataan ja valvotaan, että ne ovat ajantasaisesti laaditut. Yksikön vuosittaisesta lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaavat esimiehet yhdessä perusturvan johtavan hoitajan kanssa. Mukana lääkehoidon suunnitelman laatimisessa ovat lääkehoidonvastaavat, palveluvastaavat ja Arjen tuen palvelujohtaja. Lääkehoidon suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi perusturvan ylilääkärille. Lääkehoitosuunnitelmat ohjaavat lääkehoidon toteutusta ja yksiköiden toimintaa. Kaikkien yksikössä työskentelevien vastuulla on perehtyä yksikön omaan lääkehoidon suunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmat löytyvät perehdytyskansiosta sekä ilmoitustaululta.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Yksikön esimies varmistaa lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuuden ja johtaa yksikkönsä toimintaa. Yksiköissä on nimetyt lääkehoitovastaavat. Yksikön johtaja nimeää lääkehoitovastaavat. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan lääkehoitosuunnitelmassa määritellyn vastuun ja tehtävänkuvansa mukaisesta toiminnastaan,

Lääkehoitosuunnitelma tarkastettu 8/18.

15

Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

Asiakaskohtaisesti osana palvelusuunnitelmaa suunnitellaan asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien tahojen kanssa yhteistyö ja riittävä tiedonkulku. Asiakkaan ja omaisten lisäksi palvelusuunnitelmaan kutsutaan hoidon- ja palveluiden järjestämisen kannalta oleelliset tahot mm. eri palveluntuottajien edustus. Palvelusuunnitelma toimitetaan tiedoksi palvelusuunnitelmassa sovituille tahoille ja lisäksi asiakaskertomusta kirjataan asiakkaan palveluiden kannalta joko Pro Consona sosiaalityön tai Mediatrin asiakaskertomukseen.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

Alihankintana hankitaan ruoka- ja kiinteistöhoitopalvelut. Äänekosken kaupungin tilapalvelut huolehtivat puitesopimuksista, joita on täydennetty yksikkökohtaisin sopimuksin ja suunnitelmin esim. siivoustyön mitoitus. Palvelun tuottajan kanssa neuvotellaan sopimuksien sisällöistä ja toteutuksesta yksiköiden esimiesten ja palvelujohtajan kanssa. Suunnitelmissa huomioidaan, että palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuus vaatimuksia.

ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Asiakasturvallisuutta vaarantavista riskitekijöistä on työntekijän välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin epäkohdan poistamiseksi omalta osin. Toimintakäytännöissä olevissa epäkohdissa tulee ottaa yhteys esimieheen, jotta toimintaohjeita tai palvelusuunnitelmaa voidaan tarkistaa. Asiakaskohtaisissa palvelusuunnitelmissa sovitaan ja kirjataan myös ne riskit, joita asiakas on itse valmis ottamaan osana itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Arjen tuen palveluyksiköissä (ei koske omaishoidon, kotihoidon tai henkilökohtaisen avun yksityiskoteja) on laadittu yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat; sisällytettynä mm. poistumisturvallisuussuunnitelma ja pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset ovat tarkastaneet ja hyväksyneet suunnitelmat, joita päivitetään yhteistyössä vuosittain. Lisäksi järjestetään pelastautumisharjoituksia sekä alkusammutus koulutusta henkilöstölle. Henkilöstön ensiaputaitoja pidetään yllä ja yksikön esimies vastaa henkilöstön koulutussuunnitelmista yhteistyössä palvelujohtajan kanssa. Hätä-EA koulutus henkilöstölle syksy 2018. Arjen tuen asiakkaiden osalta tarkistetaan apuvälineiden ja laitteiden tarpeet, niiden toimivuus mm. turvallisuus. Myös turvapuhelimen ja palovaroittimen toimivuus varmistetaan säännöllisesti.

Työtehtävien ajantasaiset tehtäväkuvaukset ovat työntekijöiden tiedossa ja käytössä sekä

16

niitä päivitetään tarvittaessa. Tehtävänkuvaukset ohjaavat työntekijöiden toimintaa ja vastuuta. Palvelutoiminnassa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä ja toiminnasta on olemassa palvelukuvaukset, jotka on jalkautettu käytäntöön.

Arjen tuki tekee tarvittaessa asiakasryhmäkohtaisia riskiarviointeja esim. luonnon mullistusten aiheuttamissa poikkeustilanteissa, jotka aiheuttavat pidempiä sähkö- ja vesikatkoja.

Henkilöstön perehdytys: Omavalvontasuunnitelma Lääkehoidonsuunnitelma Pelastussuunnitelma Apuvälineiden ja laitteen käyttöön opastus ja perehdytys Suullinen perehdytys

Äänekosken kaupungin valmiussuunnitelma:

Äänekosken kaupungin Perusturvan yleiset suunnitelmat: Perusturvan valmiussuunnitelma, Pandemiasuunnitelma

Yksikön oma turvallisuussuunnitelma (sisältää pelastussuunnitelman): Perehdytyskansiosta

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

MIntaken henkilöstö: 3 ohjaajaa 1 hoitajaa

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

Sijaistarpeen lähtökohtana on yksiköiden toiminnallinen tarve ja käyttöaste sekä asiakasturvallisuus. Yksiköissä arvioidaan aina sijaistarve ja tilanne, jotta varmistetaan riittävä henkilöstö työvuoroon.

Esimiesten tulee yhdessä työyhteisön kanssa suunnitella ja ohjeistaa, miten esim. tilapäisesti voidaan toimia vähemmällä henkilöstöllä, mitä tehtäviä voidaan tilapäisesti jättää hoitamatta jne. Tärkeää on työntekijöiden joustavat työnkuvat ja työntekijöiden joustava käyttö yli työyhteisörajojen. Tämä edellyttää kaikkien yhteistä sitoutumista ja joustamista.

Kesäaikana toiminnat ja henkilöstön kesälomat tulee järjestää siten, että tarvitaan mahdollisimman vähän ulkopuolisia sijaisia.

17

a) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Työvuorosuunnittelussa huomioidaan riittävä henkilöstömäärä ja turvataan osaaminen eri vuoroissa. Työtehtävät suunnitellaan yksikkökohtaisesti henkilöstön ja esimiehen yhteistyönä, huomioiden työajan tehokas käyttö.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Yksikön esimies vastaa vakituisen henkilökunnan rekrytoinnista yhdessä esimiehensä kanssa. Lyhyissä sijaisuuksissa yksikön esimies vastaa rekrytoinnista.Vakituisiin vakansseihin haetaan täyttölupa ja hakumenettely toteutetaan sähköisesti Kuntarekryn kautta. Vakituisten vakanssien täyttämisessä huomioidaan mitä osaamista tarvitaan ja lain edellyttämät pätevyysvaatimukset, rikosrekisteriote tarvittaessa, jotka tarkistetaan ennen viran toimen/viranhoitajan vahvistamista. Kuntarekryssä on käytettävissä sijaisrekisteri määräaikaisiin tarpeisiin.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

Alaikäisten kanssa työskenteleviltä tarkistetaan rikosrekisteriote ja tarkistamispäivä kirjataan ylös. Tarkistetaan työntekijöiden palvelussuhdetta solmittaessa tutkintotodistukset ja Valviran rekisteröinnit.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan?

Äänekosken kaupungilla ja Arjen tuella on yhtenäinen perehdytysohjelma. Yksiköillä on käytössä perehdytyslomake, jonka mukaan uusi työntekijä perehdytetään. Perehdytykseen sisältyy esimiehen antama perehdytys sekä yksikön sisällä tapahtuva työhön opastus. Opiskelija/ uusi työntekijä kulkee vastuutyöntekijän mukana ja myös opiskelijan tulee tutustua perehdytyskansioon. Perehtyminen on sekä perehdyttäjän että perehtyjän vastuulla.

Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit (Navisec) suoritetaan vuosittain. Kaupungin Intran sivulla on linkki materiaaliin ja tenttiin. Läpäistyt tentit toimitetaan esimiehille kuluvan vuoden loppuun mennessä.

b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus?

Arjen tuen vastuualueella laaditaan vuosittain koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma huomioiden täydennyskoulutustarpeet yksiköittäin ja yksilöittäin. Äänekosken kaupunki järjestää yleistä täydennyskoulusta mm. ensiaputaidoista, esimiesfoorumit/koulutukset,

18

väkivallan ehkäisy sekä vastuualueiden omat koulutukset.

Vuonna 2017- 2018 on ollut kirjaamiskoulutus, LOVE ja LOP lääkekoulutukset niille henkilöille, joiden luvat päättyvät vuonna 2018 aikana Äänekosken kaupunki tukee oppisopimuskoulutusta, Arjen tuessa se tarkoittaa lähinnä erikoisammattitutkintoa tai sen osioita yhteistyössä paikkakunnalla olevan oppilaitoksen kanssa. Jonkin verran tuetaan myös omaehtoista koulutusta silloin, kun sen tyyppistä osaamista tarvitaan työyhteisössä. Tästä on oma ohjeistus kaupungin intran sivulla.

Hätä EA- koulutus kaikille marras-joulukuu 2018

Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta työntekijälle vähintään 3 päivää vuodessa. Koulutuksesta laaditaan koulutushakemus, johon esimies tekee päätöksen. Päätökset muodostavat tilaston täydennyskoulutuksen toteutumisesta. Koulutuskortit ovat käytössä 2019 aikana.

ToimitilatTilat jakautuvat kahteen erilliseen toimitilaan sekä keittiöön ja ruokailutilaan. Ruokailutilassa on 35 ruokailupaikkaa. Rakennuksessa on asiakkaille yksi inva wc, yksi miesten vessa ja naisten vessa (jossa mahdollisuus käyttää pesulavettia). Vessojen yhteydessä on suihkut. Rakennuksesta löytyy myös siivousvälinevarasto, ”pikku-keittiö”, työntekijöiden pukeutumistilat ja toimistoMiten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?Yleisten tilojen siisteydestä vastaavat työntekijät. Siivouksessa ja pyykkihuollossa on mukana myös asiakkaita päivä- ja työtoiminnasta osana päivän toimintoja

Teknologiset ratkaisut

Tilojen teknologisten ratkaisujen huollosta vastaa kiinteistönhuolto. Mikäli jotain vikatiloja havaitaan, ilmoittaa henkilökunta siitä kiinteistöhuollolle.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

-

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

Apuvälineen tarpeen arvioi fysioterapeutti ja apuvälineet tulevat Äänekosken kaupungin

19

apuvälinelainaamosta, samoin niiden käytön opastus sekä huolto.

Fysioterapian apuvälineiden sovitus ja välineet tilataan: 040 5610400 tai 020 632 2563. Apuvälinehuolto puh: 020 632 3276.

Käyntiosoite on Terveyskatu 8, Äänekosken terveyskeskussairaala. Yksikköön on nimetty ergonomia- ja apuvälinevastaava, joka huolehtii, että laitteet tulevat huollettua ja ne ovat toimintakuntoisia.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Asiakkaan yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa sovitaan terveydenhuollon laitteiden hankinta ja huolto yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Yhteistyötä apuvälinelainaamon kanssa tehdään säännöllisesti ja yhteyshenkilönä siellä toimii Erja Pasma. Apuvälinelainaamon puhelinnumero on 020-632 2570 ja palveluaika on ma ja pe klo 9.30 -11.30 sekä ti-ke klo 13.30-15.30.

Asiakas- ja potilastietojen käsittely

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista.

20

Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

Kansa-koulu-hanke on valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Edistämme ja koulutamme parhaillaan määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Työntekijöillä on riittävä pätevyys ja perehtyneisyys alaa koskevaan lainsäädäntöön työkokemuksen, koulutuksen, täydennyskoulutuksen keinoin. Perehdytyskansio on kaikkien saatavilla ja se sisältää tarvittavan tietoturvaohjeistuksen sekä asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Perehdytyskansioon laaditaan perehdytysohjelma, jolla varmistutaan siitä, että henkilöstö on saanut riittävän opastuksen ja ohjeistuksen työhön. Työpaikkakokouksissa käsitellään tietoturvaa ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Tietosuojakoulutukset, materiaalit ja niihin liittyvät tentit suoritetaan Navisec (vuosittain) ja Kanta.fi -ohjelmissa verkossa. Läpäistyt tentit toimitetaan esimiehille.

Sosiaalihuollon henkilöstöllä on käytössä sama tietojärjestelmä terveydenhuollon henkilöstön kanssa ja työntekijän tulee huolehtia siitä, että hän ei mene tietokantoihin, jotka eivät ole oleellisia tai lainmukaisia hänen työnsä hoitamisen kannalta. Esimerkiksi Medatria käytettäessä työntekijä tiedostaa tietoturvallisen toiminnan. Käytössä on lupalomake, jolla voidaan pyytää asiakkaalta suostumus tarvittavien tietojen hankkimiseen tietoyhteyden kautta tarvittavin osin.

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Opiskelijat kirjaavat asiakastietojärjestelmään ohjaajan läsnä ollessa. Asiakkaista raportoitaessa osallisena ovat ainoastaan toimintaan osallistuva henkilökunta.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?Yksikön ilmoitustaululla ja kaupungin nettisivuilla.

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

21

Perusturvatoimialan tietosuojavastaava on sosiaalityön johtaja Outi Markkanen puh. 020 632 2000 (puhelinvaihde)

Terveydenhuollon tietosuojavastaava atk-vastaava Eero Karhu puh. 020 632 2000 (puhelinvaihde))

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTAMENEILLÄÄN:

Saattohoitosuunnitelmaa työstetään yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Arjen tuen yhtenäinen perehdytysohjelma, jonka pohjalta on täydennetty

yksikkökohtaiset ohjeet. Käyttöä juurrutetaan uusien työntekijöiden avulla heidän tullessa yksikköön työhön.

Mediatriuudistukset: Arjen tuen yhtenäisen palvelusuunnitelman toteuttaminen

aktiivisuussuunnitelmineen sähköisesti Mediatrille on hyvässä vauhdissa Rakenteisen kirjaamisen roolitus on tehty, rakenteista kirjaamista koulutetaan ja

opetellaan käyttämään Tietoturva: kaikki suorittavat Navisec tietoturvan vuosittain

Arjen tuella on yhtenäinen Lääkehoitosuunnitelma käytössä Kuntoutuspolun jalkauttaminen meneillään Muistisairaan asiakkaan hoitopolun rakentaminen on käynnistynyt koko Äänekosken

alueella AVEKKI- koulutus koko henkilökunnalle on toteutettu suurimmaksi osaksi syksyllä

2018 EA-koulutusten päivittäminen

Kansa-koulu – kirjaamiskoulutus toteutettu vuonna 2018OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN(Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja)Paikka ja päiväys8.5.2019Allekirjoitus

Päivi Pulli

22