kielelliset häiriöt ms-taudissa
DESCRIPTION
Kielelliset häiriöt MS-taudissa. FM Leena Maria Heikkola Suomen laitos, Åbo Akademi Kielitieteen päivät XXXIII. Kielelliset häiriöt MS-taudissa. Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Koehenkilöt ja menetelmät Tutkimusetiikka Lingvistinen viitekehys - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Kielelliset häiriöt MS-Kielelliset häiriöt MS-taudissataudissa
FM Leena Maria HeikkolaFM Leena Maria Heikkola
Suomen laitos, Åbo AkademiSuomen laitos, Åbo Akademi
Kielitieteen päivät XXXIIIKielitieteen päivät XXXIII
Kielelliset häiriöt MS-taudissaKielelliset häiriöt MS-taudissa
Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti)Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti)Tutkimuksen tausta ja tarkoitusTutkimuksen tausta ja tarkoitusKoehenkilöt ja menetelmätKoehenkilöt ja menetelmätTutkimusetiikkaTutkimusetiikkaLingvistinen viitekehysLingvistinen viitekehysMitä tapahtuu nyt?Mitä tapahtuu nyt?Miksi tämä tutkimus on tärkeää?Miksi tämä tutkimus on tärkeää?LähteetLähteet
Multippeliskleroosi l. MS-tautiMultippeliskleroosi l. MS-tauti
””MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on pitkäaikainen MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on pitkäaikainen keskushermoston sairaus, jossa aivojen ja selkäytimen keskushermoston sairaus, jossa aivojen ja selkäytimen valkeaan aineeseen syntyy rappeuma-alueita.” (Tohtorin valkeaan aineeseen syntyy rappeuma-alueita.” (Tohtorin lääkärikirja)lääkärikirja)Suomessa yleisin nuorten invalidisoiva keskushermoston Suomessa yleisin nuorten invalidisoiva keskushermoston sairaussairausSuomessa tautia sairastaa n. 7 000 henkilöäSuomessa tautia sairastaa n. 7 000 henkilöäKaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehilläKaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehilläKeskimääräinen sairastumisikä 30 vuottaKeskimääräinen sairastumisikä 30 vuottaOireet ilmaantuvat 15-50 vuoden iässäOireet ilmaantuvat 15-50 vuoden iässäEtiologia tuntematon, mutta sairastumiseen voivat vaikuttaa:Etiologia tuntematon, mutta sairastumiseen voivat vaikuttaa:- lapsuudessa sairastetut virusinfektiot- lapsuudessa sairastetut virusinfektiot- perintötekijät- perintötekijät- myeliinin poikkeava rakenne (Wikström 2002)- myeliinin poikkeava rakenne (Wikström 2002)
Plakit eli pesäkkeetPlakit eli pesäkkeet
Oireet aiheutuvat demyelinisaatiosta Oireet aiheutuvat demyelinisaatiosta pesäkkeissä eli plakeissa aivojen, pesäkkeissä eli plakeissa aivojen, näköhermon ja selkäytimen alueellanäköhermon ja selkäytimen alueella
Oireet määräytyvät plakkien sijainnin, Oireet määräytyvät plakkien sijainnin, koon ja iän mukaan koon ja iän mukaan
Plakit sijaitsevat eri puolilla Plakit sijaitsevat eri puolilla keskushermoston valkeaa ainetta, joten keskushermoston valkeaa ainetta, joten oireet ovat monimuotoisiaoireet ovat monimuotoisia
MagneettikuviaMagneettikuvia
Hermosolu ja myeliinitupin Hermosolu ja myeliinitupin ympäröimä aksoniympäröimä aksoni
MS-taudin yleisimmät oireetMS-taudin yleisimmät oireetMs-taudin yleisimpiä oireita:Ms-taudin yleisimpiä oireita:
Näön epätarkkuus toisessa tai molemmissa silmissä Näön epätarkkuus toisessa tai molemmissa silmissä katkokävelykatkokävelyryhdyntävapinaryhdyntävapinaerilaiset tunto- ja tasapainohäiriöterilaiset tunto- ja tasapainohäiriöthäiriöt virtsarakon ja suolen toiminnassahäiriöt virtsarakon ja suolen toiminnassaimpotenssiimpotenssikaksoiskuvatkaksoiskuvathuimaus ja pahoinvointi huimaus ja pahoinvointi puhehäiriö, yleensä dysartriapuhehäiriö, yleensä dysartriataipumus fatiikkiin (Wikström 2002, 1214taipumus fatiikkiin (Wikström 2002, 1214––1215)1215)lihasten voimattumuuslihasten voimattumuusraajojen puutuminenraajojen puutuminenlihasjäykkyys (Tohtorin lääkärikirja)lihasjäykkyys (Tohtorin lääkärikirja)Epätavallisempia oireita mm.: kognitiiviset häiriöt (Wikström 2002, 1214Epätavallisempia oireita mm.: kognitiiviset häiriöt (Wikström 2002, 1214––1215)1215)
MS-taudin diagnoosi ja tyypitMS-taudin diagnoosi ja tyypit
Diagnoosi tehdään potilaan oireiden Diagnoosi tehdään potilaan oireiden kuvauksen ja neurologin kliinisen tutkimuksen kuvauksen ja neurologin kliinisen tutkimuksen perusteella, apuna magneettikuvaus eli MRIperusteella, apuna magneettikuvaus eli MRIMS-taudille tyypillistä aalloittainen eteneminenMS-taudille tyypillistä aalloittainen eteneminenLuhtasaari (Luhtasaari (2004, 26) jakaa MS-taudin neljään 2004, 26) jakaa MS-taudin neljään päätyyppiin: päätyyppiin:
1)1) relapsoiva-remittoivarelapsoiva-remittoiva2)2) sekundaarisesti progressoivasekundaarisesti progressoiva3)3) primaarisesti progressoiva primaarisesti progressoiva 4)4) hyvänlaatuinen MShyvänlaatuinen MS
MS-taudin tyypitMS-taudin tyypit
MS-taudin hoitoMS-taudin hoito
MS-tautia ei voida parantaaMS-tautia ei voida parantaa
Oireita voidaan lievittääOireita voidaan lievittää
-lääkehoidolla-lääkehoidolla
-liikuntaterapialla-liikuntaterapialla
Tutkimuksen taustaTutkimuksen tausta
MS-tutkimuksessa keskitytty taudin fysiologisiin MS-tutkimuksessa keskitytty taudin fysiologisiin häiriöihinhäiriöihin
Kognitiiviset ja varsinkin kielelliset häiriöt ovat Kognitiiviset ja varsinkin kielelliset häiriöt ovat jääneet vähälle huomiollejääneet vähälle huomiolle
Murdoch ja Lethlean Murdoch ja Lethlean (2000, 115)(2000, 115)”...there exists a ”...there exists a need for more specific assessment of high-level need for more specific assessment of high-level language abilities in the MS population using language abilities in the MS population using tests specifically developed for that purpose so tests specifically developed for that purpose so as to describe fully the proposed language as to describe fully the proposed language disorder.”disorder.”
Kielelliset häiriöt MS-taudissaKielelliset häiriöt MS-taudissa
MS-tautia sairastavilla ongelmia seuraavilla kielen MS-tautia sairastavilla ongelmia seuraavilla kielen alueilla (Murdoch & Lethlean 2000) :alueilla (Murdoch & Lethlean 2000) :Sana- ja lausetoistoSana- ja lausetoistoSanasujuvuus (word fluency)Sanasujuvuus (word fluency)NimeäminenNimeäminenLauserakenneLauserakenne
Häiriöt sanasujuvuudessa ja nimeämisessä Häiriöt sanasujuvuudessa ja nimeämisessä voivat johtua ongelmista semanttisessa voivat johtua ongelmista semanttisessa kompetenssissakompetenssissa
Ongelmia MS-tutkimuksessaOngelmia MS-tutkimuksessa
MS-potilaiden kielellisten häiriöiden MS-potilaiden kielellisten häiriöiden tutkimusta voi vaikeuttaa:tutkimusta voi vaikeuttaa:
motorinen puhehäiriö dysartriamotorinen puhehäiriö dysartria
muistiongelmatmuistiongelmat
koehenkilöryhmien heterogeenisuuskoehenkilöryhmien heterogeenisuus
(eri MS-tyypit, eri vaihe taudin kulussa, (eri MS-tyypit, eri vaihe taudin kulussa, erilaiset plakinmuodostumiset, ikä, erilaiset plakinmuodostumiset, ikä, koulutus, älykkyys)koulutus, älykkyys)
TutkimusetiikkaTutkimusetiikka
(Kieli)tieteellinen tutkimusetiikka(Kieli)tieteellinen tutkimusetiikka
PotilassuojalakiPotilassuojalaki
Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisten neuvostojen sairaanhoitopiirin eettisten neuvostojen puoltavat lausunnotpuoltavat lausunnot
Tutkimuksen tarkoitusTutkimuksen tarkoitus
Spontaanipuheessa esiintyvien kielellisten Spontaanipuheessa esiintyvien kielellisten häiriöiden kartoitus häiriöiden kartoitus
Erityispaino syntaktisissa ja semanttisissa Erityispaino syntaktisissa ja semanttisissa häiriöissähäiriöissä
Esitetään kielellisiä Esitetään kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksiakuntoutusmahdollisuuksia
Tutkimuksen koehenkilötTutkimuksen koehenkilöt
20 MS-potilasta Maskun neurologisesta 20 MS-potilasta Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksestakuntoutuskeskuksesta
Kontrolliryhmänä 20 henkilöä, joiden Kontrolliryhmänä 20 henkilöä, joiden sosio-ekonomiset muuttujat vastaavat sosio-ekonomiset muuttujat vastaavat koehenkilöiden muuttujiakoehenkilöiden muuttujia
Potilaita haastatellaan kuvasarjan tai Potilaita haastatellaan kuvasarjan tai vastaavan virikkeen avullavastaavan virikkeen avulla
TutkimusmenetelmätTutkimusmenetelmät
Haastattelut nauhoitetaanHaastattelut nauhoitetaan
Aineistoa verrataan muissa neurologisissa Aineistoa verrataan muissa neurologisissa sairauksissa (esim. Alzheimer, Parkinsonin tauti) sairauksissa (esim. Alzheimer, Parkinsonin tauti) esiintyviin kielellisiin häiriöihinesiintyviin kielellisiin häiriöihin
MRI-kuvat, analysoidaan radiologin avullaMRI-kuvat, analysoidaan radiologin avulla
kieli-, muisti- ja tarkaavaisuuskokeet siltä osin kieli-, muisti- ja tarkaavaisuuskokeet siltä osin kuin kokeet vastaavat australialaisessa MS-kuin kokeet vastaavat australialaisessa MS-tutkimuksessa käytettyjä kokeita (Murdoch & tutkimuksessa käytettyjä kokeita (Murdoch & Lethlean 2000) Lethlean 2000)
Lingvistinen viitekehysLingvistinen viitekehys
Konseptuaalinen semantiikka (ks. mm. Konseptuaalinen semantiikka (ks. mm. Jackendoff 1983, 1990, 1997; Nikanne Jackendoff 1983, 1990, 1997; Nikanne 1990, 1995, 2002)1990, 1995, 2002)
Kognitiivisesti orientoitunut Kognitiivisesti orientoitunut
Formaali analyysiFormaali analyysi
Kuvailee syntaksin ja semantiikan välisiä Kuvailee syntaksin ja semantiikan välisiä suhteitasuhteita
Mitä tapahtuu nyt?Mitä tapahtuu nyt?
Eettiset neuvostot puoltavat tutkimustaEettiset neuvostot puoltavat tutkimustaTutkimuksen suunnittelu Maskun Tutkimuksen suunnittelu Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtajan neurologisen kuntoutuskeskuksen johtajan kanssakanssaHaastattelun virikkeen suunnitteluHaastattelun virikkeen suunnitteluHaastattelutHaastattelutSyventyminen neuro- ja kognitiivista Syventyminen neuro- ja kognitiivista psykologiaa sekä konseptuaalista psykologiaa sekä konseptuaalista semantiikkaa koskevaan kirjallisuuteensemantiikkaa koskevaan kirjallisuuteen
Miksi tämä tutkimus on tärkeä?Miksi tämä tutkimus on tärkeä?
Aikaisempi keskittyminen fyysisiin häiriöihinAikaisempi keskittyminen fyysisiin häiriöihin
Vain vähän kirjallisuutta kognitiivisista häiriöistä Vain vähän kirjallisuutta kognitiivisista häiriöistä eikä juurikaan kielellisistä häiriöistäeikä juurikaan kielellisistä häiriöistä
Kielellisten häiriöiden ymmärtämiseksi tarvitaan Kielellisten häiriöiden ymmärtämiseksi tarvitaan yleinen kielitieteellinen kartoitus yleinen kielitieteellinen kartoitus
Mahdollisia kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksiaMahdollisia kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia
Asenteiden muutos MS-tautia kohtaan ja taudin Asenteiden muutos MS-tautia kohtaan ja taudin parempi ymmärtäminenparempi ymmärtäminen
LähteetLähteetBjålie, Jan G.; Haug, Egil; Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. (2001). Bjålie, Jan G.; Haug, Egil; Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. (2001). Menneskekroppen. Menneskekroppen.
Fysiologi og anatomiFysiologi og anatomi. Denmark: Aarhuus Stiftsbogtrykkerie.. Denmark: Aarhuus Stiftsbogtrykkerie.Jackendoff, Ray S. (1983) Jackendoff, Ray S. (1983) Semantics and cognitionSemantics and cognition. Cambridge, MA: MIT Press.. Cambridge, MA: MIT Press.Jackendoff, Ray S. (1990) Jackendoff, Ray S. (1990) Semantic structuresSemantic structures. Cambridge, MA: MIT Press.. Cambridge, MA: MIT Press.Jackendoff, Ray S. (1997) Jackendoff, Ray S. (1997) The architecture of the language facultyThe architecture of the language faculty. .
Cambridge, MA: MIT Press.Cambridge, MA: MIT Press.Luhtasaari, Sinikka (2004). Luhtasaari, Sinikka (2004). Pelimerkkinä MS-tauti.Pelimerkkinä MS-tauti. Helsinki: Edita. Helsinki: Edita.Murdoch, Bruce E. & Lehtlean, Jennifer B (2000). Murdoch, Bruce E. & Lehtlean, Jennifer B (2000). Language disorders in multiple Language disorders in multiple
sclerosis.sclerosis. Teoksessa Murdoch, Bruce & Theodoros, Deborah (toim.). Speech and Teoksessa Murdoch, Bruce & Theodoros, Deborah (toim.). Speech and Language Disorders in Multiple Sclerosis. London and Philadelphia: Whurr Language Disorders in Multiple Sclerosis. London and Philadelphia: Whurr Publishers.Publishers.
Nikanne, Urpo (1990) Nikanne, Urpo (1990) Zones and tiers: A study of thematic structureZones and tiers: A study of thematic structure. . Helsinki: Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nikanne, Urpo (1995) Nikanne, Urpo (1995) Action tier formation and argument linking.Action tier formation and argument linking. Studia Linguistica Studia Linguistica 49:1–31. Oxford UK & Cambridge USA: Blackwell.49:1–31. Oxford UK & Cambridge USA: Blackwell.
Wikström, Juhani (2002). Wikström, Juhani (2002). Multippeliskleroosi (MS-tauti).Multippeliskleroosi (MS-tauti). Teoksessa: Kunnamo, Ilkka Teoksessa: Kunnamo, Ilkka (toim.) Lääkärin käsikirja. 1214–1215.(toim.) Lääkärin käsikirja. 1214–1215.
Internet-lähteetInternet-lähteet
Mikä on MS-tauti? Biogen Idec Information Series. Mikä on MS-tauti? Biogen Idec Information Series. www.multippeliskleroosi.fi/site_files/docs/Mika_owww.multippeliskleroosi.fi/site_files/docs/Mika_on_MS-tauti_weppi.pdfn_MS-tauti_weppi.pdf (27.4.2006)(27.4.2006)
Nikanne, Urpo (2002) Nikanne, Urpo (2002) Kerrokset ja kytkennät: Kerrokset ja kytkennät: konseptuaalisen semantiikan perusteet. konseptuaalisen semantiikan perusteet. www.abo.fiwww.abo.fi//fakfak//hfhf/fin/kurssit/KONSEM//fin/kurssit/KONSEM/
Tohtorin lääkärikirja (2006). Tohtorin lääkärikirja (2006). www.tohtori.fiwww.tohtori.fi (26.4.2006)(26.4.2006)