SUKUSEURA PEKKARINEN RY slt994

Ilomantsi on rikastaortodoksiseutua. Parp-peinvaaran Tsasouna onrakennettu KaikkienPyhien muistolla.

Kesällä kokoonnutaan iloisessa KarjalassaPekkaristen suku kokoontuu heinäkuun puolivälissä

sukujuhlilleen Suomen itäisimpään kuntaan Ilomant-siin. Ilomantsi on hyvin vanhaa asutusseutua. Pysyvääasutusta alueelle muodostui jo 13O0-luvulla Laatokaltasiirtyneestä väestöstä. Idästä seudulle tuli myös sivis-tys, ortodoksinen uskonto.

Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on maammevanhin. Kaikki Pohjois-Karjalan kristityt olivat orto-dokseja 1600-luvun alkuun saakka. Nykyisestä Ilo-mantsin noin 8000 hengen väkiluvusta ortodokseja onviidennes. Ortodoksiperinteestä kiinnostuneen kannat-taa pitkittää sukujuhlavierailuaan muutamalla päivällä,sillä 19.-20. heiniikuuta Pyhän Eliaan kirkossa viete-tään Iljan Praasniekkaa eli kirkon nimikkopyhän vuo-sijuhlaa.

Rajan pinnassa sijainneen Ilomantsin historia on so-dan ja rauhan vuorottelua. Ruotsi ja Novgorod taisteli-vat Karjalasta 1200-luvu1ta alkaen. Silloista Suur-Ilo-mantsin pogostaa, Novgorodin maakuntaa verottivatsekä Bysantti että ruotsalaisten ja savolaisten ryöstöret-ket. Ruotsi valloitti K?ikisalmen läänin 1600-luvunalussaja tuon jälkeen sai Itä-Suomikin nauttiaparisataa

vuotta kestäneestä rauhaisesta aikakaudesta.Selvimmin muistissa ovat kuitenkin vuosien 1939-

45 sodat, joiden yhtenä keskeisenä näyttämönä Ilo-mantsikin oli. Alueelta löytyykin useita sotahistoriaanliittyviä käyntikohteita, ehkä tärkeimpänä niistä Hattu-vaaran Taistelijan Talo, jonka näyttelyihin sukujuhli-joillakin on mahdollisuus tutustua.

Ilomantsi on myös karjalaisen kulttuurin kotiseutua.Kun Elias Lönnrot 18O0-luvulla taivalsi pitkin Karjalaakansanrunoja kooten, hän kuvasi Ilomantsia lauseella"kantele joka talon seinällä". Kanteleensoitto on edel-leenkin ilomantsilainen kansallistaito, johon voi tutus-tua mm. Palppeinvaaran Runonlaulajan Pirtillä.

Luonnoltaan Ilomantsi on kaunista Raja-Karjalaa:harjuja, vaaroja, järviä, lampia ja suota. Suota llomant-siin onkin siunaantunut, sitä on kunnan pinta-alastaperäti puolet. Kunta on myös monipuolinen luonnon-suojelu- ja rauhoitusaluekunta. Eriasteisia suojelualu-eita on yhteensä noin 25 000 hehtaaria. Kalastukseen javesiretkeilyyn Ilomantsista löytyy uljaita uomia ja ula-poita. Erityisesti vesistöistä on mainittava kaksi: sata-saarinen Koitere ja kirkasvetinen Petkeljärvi.

PEKI(ARINEN 1994

Puheenjohtajan tervehdysSukuseuramme toiminta keskittyi vuonna 1993 pääasiassaan ns. juoksevien asioiden hoitoon.

Tiirkein tapahtuma oli kesäkuussa Kannonkosken Piiipalassa pidetty vuosikokous. Kesäisenä lauan-taina käsittelimme normaalit vuosikokousasiat. Sen jälkeen tutustuimme tietenkin paitt at untaan.

fvlukanaolijoille jäi varmasti mieleen laivamatka kauniilla Rivijärvellä. Yhdessäolo oli rattoisaa kunlisiiksi vielä Kinnulan Pekkariset - Paavo ja Sakari säestivät tänaetta haitarilla innokkaita laulajia.

Jo vuosi sitten varmistui, että Pekkarinen-lehti voidaan julkaista jälleen kahden vuoden tauonjälkeen. Nyt ilmestyvä "Pekkarinen" on toimituksen osalta iaatoi-itialu - Hanna pekkarisen sekäpainatuksen ja muun ulkoasun osalta seuramme jäsenen Kari Lajasteen iyötä. Uskon, että lehti tuleepalvelemaan hyvänä yhdyssiteenä Pekkaristen välillä. Olemme valmiit jatkossakin kehittämäänlehteämme ja sen sisältöä lukijoittemme toivomusten mukaisesti.

- '?ekkarinen" postitetaan jäsenille ja lisäksi niille Helsingin seudun, Keski-Suomen sekä Itä-

Suomen Pekkarisille, joiden osoite on tavalla taikka toisella voitu selvinää. paras tapa lehdensaamisen varmistamiseksi jatkossakin on seuran jäsenyys.

Sukutukimuksen edistäminen ja sen käytännön suorittaminen on seuramme tärkeä tehtävä. Tutus-tuminen eri sukuhaaroihin ja heidän kotiseutuihinsa muodostaa osan toiminnastamme.

Sukuseuramme noin 200 jäsenen suuruisena ei kilpaile kokonsa puolesta suurimpien sukuseuroienkanssa. Vaikka seurassamme on vankka ja aktiivinen perusjäsenistö, niin silti uutta verta kaivattaisiin.Erityisesti sukututkimuksesta kiinnostuneita tarvittaisiin lisää. Sukuseuratyöhön ovat kaikki asiastakiinnostuneet tervetulleita.

Kolme vuotta sitten kokoonnuimme sukujuhliin Pohjois-Savoon, Tuusniemelle. Tällä kertaa onvuorossa Pohjois Karjala ja Ilomantsi. Miksi juuri Ilomantsi? Ehkäpä siksi, eträ siellä voimmekohdata karjalaisen kulttuurin aidot piirteet. Ja siksi, että sieltä voimme me muualta Suomesta tulevatlöytää uuden ilmeen kesäisestä kotimaastamme. Toivottavasti mahdollisimman moni Teistä voiosallistua 16. ja 17. heinäkuuta sukujuhliimme. Aivan erityisesti roivon, että pohjois-Karjalassaasuvat Pekkarisen sukuiset saapuisivat oikein joukolla mukaan kertomaan meille kotimaakunnastaanja sen elämästä.

Ilomantsissa tayataanOlavi Pekkarinen

Sihteerin palstaSukuseuramme sukujuhlia vietetään joka kolmas vuosi. Juhlapaikkana näillä juhilla ovat olleet

perinteikkäät asuinpaikkakunnat, kuten Kuopio, Vehmersalmi, Leppävirta, Kinnula, Nilsiä ja Tuus-niemi. Sukujuhlien välivuosina pidettävi11ä vuosikokouksilla ovat samoin olleet paikkakunnat joissaPekkariset ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet. Kaikissa näissä yhteisissä kokoontumisissamme onollut mielenkiintoista tavata eri sukuhaaroista tulleita Pekkarisia ja kuulla sukuumme liittyviäpaikkakuntakohtaisia esityksiä. Myöskin kullakin paikakunnalla on oliut tilaisuus retkeilyyn paikka-kunnan keskeisimpiin nähtävyyksiin sekä kuulla paikkakunnan historiaa, kehitystä ja nykypäivääkoskevia selostuksia.

Tämän vuoden sukujuhlien pitopaikkana on Pohjois-Karjalassa Ilomantsin pitäjä. Vaikka Ilomantsiei lukeudu ns. vahvaan perinteikkäseen Pekkarisen asutuspaikkakunnaksi, niin kuitenkin olemmekokoontumisellamme tahtoneet kunnioittaa kaikkia Pohjois-Karjalassa asuneita ja eläneitä pekkari-sia. Samalla meillä on tilaisuus tutustua Ilomantsiin historiallisena ja luonnonkauniina rajaseutupitdjäja siellä tapahtuvaan elämään. Toivoa sopii, että moni Pekkarisen sukuun kuuluva olisi tilaisuudessatulemaan heinäkuulla Ilomantsiin yhteisille juhlillåmme.

Vuosi sitten Pikku-Pekkarisen mukana jaettiin sukutietolomakkeita, jotka pyydettiin palauttamaansukututkijoillemme. Valitettavasti niitä palautuksia oli kovin vähänlaisesti. Koska aikaisemmintehdystä sukutietojen kartoituksesta on kulunutjo runsas 10 vuotta, niin sukututkimuksen kannaltaolisi tärkeää saada muuttuneiden olosuhteiden ja aikaisempien puutteellisuuksien vuoksi uudistettuakaikkien sukutiedot uusien tulossa olevien sukukirjojen julkaisemiseksi. Vähän puutteellisetkin tiedotovat suureksi avuksi. Sukuneuvosto toivookin, että palauttaisitte niitä tietoja joko sihteerille taisuoraan os. Lauri Pekkarinen, Tinatie 2A5,00440 Helsinki. Lomakkeita saa sukuneuvoston jäseniltä.Meitä itsekutakin kiinnostaa esi-isiemme menneisyys, heidän elämänsä, elintapansa ja elinympäristö.Sukuseuran arkistoon on koottu valokuvia jalehtileikkeitämenneiltä vuosilta, jotkapalyelevaiomaltaosaltaan tätä arvokasta ja katoavaa perinnettä. Jotta voisimme jatkuvasti pysya ajantasalla, niinarkistoon tarvitaan lisää valokuvia, leikkeitä sekä artikkeleita, sukuumme liittyvinå tietolähteinä.Mikäli teillä on tällaista aineisroa, niin postittakaa sitä sihteerille.

ThpaamisiinPentti Pekkarinen

Sukuneuvostonkokoonpano19.6.1993 alkaenPuheenjohtaja: Olavi Pekkari-nen, Kustaantie 38, 44500 Vlita-saari, 946-22 539Varapuheeniohtaja: Vilho Pek-karinen, Lohkokatu 3-7, 76150Pieksämäki, 958-613 332Sihteeri: Pentti Pekkarinen, Rii-hipellontie 14, 77700 Rautalam-pi, 979-30 203Marianna Huttunen, Kirkkokatu26 A, 70'100 Kuopio, 971-2726079Eino Pekkarinen, Saihonkatu 1 A,40630 Jyväskylä, 941 -253 429Hanna-Kaisa Pekkarinen, Kal-lentie 12 B, 40270 Palokka, 941-3782 336Helge Pekkarinen, ProfessorintieBA9, 00330 Helsinki, 90-483 858Kalervo Pekkarinen, Emännäntie3-5 H 109, 40740 Jyväskylä,941-253 595Kauko Pekkarinen, KP 2,43300Kannonkoski, 944-457 125Lassi Pekkarinen, Hirviseläntie 7,71 200 Tuusniemi, 971-741 719Matti Pekkarinen, Matinkuja 2,41 800 Korpilahli, 941 -821 87 4Sakari Pekkarinen, Tolpantie 6,43900 Kinnula, 949-646 997Rahastonhoitaja: Kaarina Pek-karinen, Kustaantie 38, 44500Viitasaari

Myyntitarv. hoitaja: Jenny Pek-karinen-Hirvi, Myllykatu 6, 70100Kuopio

Kunniajäsenet: Veikko Pekkari-nen, Kalevankalu 22 A1 0, 801 00Joensuu

Lauri A. Pekkarinen, Pohjolanka-tu 2 B, 70300 KuopioMaija Pekkarinen, Tupavuori 1 B28, 00570 Helsinki

Sukuseura Pekkarinen ry:njäsenlehti

N:o 5, painos 1000 kpl

Jäsenmaksu: 60,-Tilinumero: 552001 -26341

Päätoimittaja:Hanna-Kaisa PekkarinenKallentie '12 B40270 PALOKKApuh.941-3782 336

Toimitus:sukuneuvosto

Julkaisija:Sukuseura Pekkarinen ry

Ladonta/painatus:Kari Lajaste/Painovalmiste KyHelsinki 1994

.,

L994 PEKT(ARINEN

Vuosikokou ksessa KannonkoskellaHAITARI SOI VE1TEN PÄÄU.Ä

Sukuseura Pekkarisen vuo-sikokous järjestettiin viime ke-sänä Kannonkosken Piispalas-sa. Kesäkuinen iauantai sujuiluttavia lavalessa ja uusiin tu-tustuessa. Kokouksen koho-kohta oli i ltapäi vällä järjestettyristeily kauniilla Kivijärvel1ä.

Parituntisen laivareissun ai-kana sukua viihdyttivät hanu-rinsoitollaan kinnulalaiset Paa-vo ja Sakari Pekkarinen. Myös1aulu kiiri pitkin Kivijärvenselkää Pekkaristen tartuttuaiauluvihkoihinsa.

Varsinaiset kokousasiatKannonkoskella nuijittiin suk-kelasti 1äpi. Kokous hyväksyivuoden 1992 toimintakerto-muksen. tuloslaskelman ja ta-

seen. samoin kuin vuoden 1993toimintasuunnitelman ja ta-lousarvion.

Sukuneuvoston erovuoros-sa olieet jäsenet valittiin uudel-leen. paitsi Kauko PekkarinenJyväskylästä, joka jäni paik-kansa nuoremmalle kaimal-leen. Kauko Pekkariselle Kan-nonkoskelta. Sukuneuvostostaeroa pyytäneiden kuopiolais-ten Eliisa ja Helvi Pekkarisentilalia jatkoivat vuoden i993loppuun Kalervo PekkarinenJyväskylästä ja Hanna-KaisaPekkarinen Palokasta.

Sukuseuran taloudellinentilanne on ollut siinä n-rielessä

kohtuullinen, että paineita jä-senmaksun korottamiseen ei

Vuosi ko kouksen y hteydes sd j drj estett t- risteily suj ui leppoisasti, vaikkattruli olikin navakka.

ollut. Seuran jäsenmaksu on 60markkaa jäsentä kohti vuodes-sa.

Sukukirjojen myynti on kat-tanut painatuskustannukset, jo-ten lisämyynnillä kartutetaanseuran tulevaa sukututkimus-toimintaa.

Kannonkosken vuosikoko-uksessa sukuseura lahjoitti su-kuviirin seuran perustajajäse-nelle ja sukuneuvoston pitkäai-kaiselle jäsenelle Jenny Pekka-rinen-Hirvelle. Jenny sai viirinkiitoksena seuran hyväksi teke-mästään ansiokkaasta työstä.

Entinen kunnanisäntä neuvoo:KUNTIEN TALOUS EI KESTÄ PELLEILYÄ

kään ollut läänin suurin. KallePekkarinen kuului kunnanval-tuustoon 31 vuotta ja johti sitävuosina 1960-63. Kunnanhal-lituksen puheenjohtajana häntoimi 21 vuotta vuosina 1964-84. Koska kunnanjohtaja Kan-nonkoskelle tuli vasta vuonna1980, kunnan hallituksen pu-heenjohtaja ja kunnansihteeriolivat yhdessä päävastuussakunnan asioiden pyörimisestä.Nykypoliitikoille Kalle Pekka-rinen antaa yhden neuvon: vel-kaa pois.

-Metsää pitäisi kopsauttaaraskaasti, että saataisiin velkaalyhennettyä, samoin tiettyosuus verotuloista tulisi ohjatalainojen lyhennj,ksiin. Valtio-vallan pitäisi huomioida kun-nan erityisolosuhteet verotulo-jen tasauksessa ja harkinnan-varaisissa valtionavuissa.

Lapsuudessa tapaturmaKalle Pekkarinen asuu lap-

suudenkodissaan Vuoskoskenkylä11ä ja katselee ikkunastaanpihakoivuja. Miehen ikäisetkoivut olivat lapsuudessa aisa-koivun kokoisia. Nyt ne ovatniin komeita, että ukkosellajoskus hirvittää.

Kalle Pekkarinen sanoo ta-paturmien vaanineen häntä läpielämän. Pienenä poikana Kalleoli rengin mukana puun kaa-

dossa, kun puu kaatui päälle jalatva löi lantioon. Poika kuiten-kin kuntoutui kävelemään,vaikka onnettomuudesta jäikinpysyvä vamma. Vasemman jal-kansa mies on katkaissut kol-mesti: nilkasta, reidestä ja lon-kasta.

Lapsuudestaan Kalle muis-taa myös pitkät koulumatkat.Kannonkosken ja Viitasaarenyhteiseen Terelän kouluun olimatkaa 5.5 kilometriä. jonnematka taittui jalan tai suksilla.

-Kuri oli kova, oli oltavakiltisti ja herran nuhteessa. Äi-tikin paimensi lapsiaan koval-Ia, esimerkiksi urheilukilpailu-jen katsomista toppuutteli. Sil-1ä minulle tuli vähän ujo ja sul-keutunut luonne, Kalle Pekka-rinen arvelee.

Varusmestari ja postimiesSota-aikana Kalle Pekkari-

nen toimi pataljoonan varus-mestarina ja postinhoitajana.

-Siinä oli riittävästi vakans-sia, vastuuta ja hommelia so-dan karuissa olosuhteissa, Kal-le tuumaa.

Sota jätti mieliin monetmuistot. Kesäkuussa 19 44 Kal-le Pekkarinen oli mukana las-taamassa kahta proomua Ää-nisniemen Suurlahdella Ran-nikkopataljoona 3 :n vetäytyes-sä kohti vanhaa Suomen rajaa.

Ensimmäinen proomu ja Kallesen kyydissä matkasivat kohtiAänislinnaa. Toinen proomujoutuikin ilmahyökkäykseen,jossa menehtyi useita miehiä jahevosia.

Varusteita, muonaa ja postiakuljetettiin öiseen aikaan myösmantereelta Valamoon, samoinTurusta Ahvenanmaalle, kunjatkosodan jälkeen pelättiinsaksalaisten maihinnousua sin-ne. Ahvenanmaalta on muis-toissa hauskempi tapaus:

-Saavuimme Maarianhami-nan länsisatamaan ja vänrikkituli Saaristomeren rannikko-prikaatista opastamaan patal-joonan komentajaa esikuntaan.Vänrikki ilmoittautui majuril-le: "Tulin vastaanottamaan tätäpataljoonaa." Komentaja olivahvasti päissään ja tokaisi:'Tämä on minun pataljoonaenkä luovuta tätä kenelle-kään!"

Siviiliin Kalle Pekkarinentuli kersantin natsat tienannee-na. Vuoden 1947 syyskuussahän avioitui viereisen Lokaky-län tytön Hilda Johanna Pura-sen kanssa. Pari sai kaksi tytär-tä,joista toinen on proviisorinaKarstulassa ja jolla on kolmeryftöä. Toinen tyträrisrä asuukotosalla poikansa kanssa jahuolehtii tilan eläimistä.

Kannonkoskelainen KallePekkarinen, 74, on vanha kun-nallismies, joka ei tyytyväisyy-dellä seuraa kuntien kasvaviavelkamääriä. Itse vanhan ajannuukaan taloudenpitoon tottu-neena, hän ei kuntalaisten pääi-le kaatuvaa lainamäärää hel-polia sulata.

-Kun vuonna 1919 tehtiinkunnan tilinpäätös, velkaa olikaksi miljoonaa eli 900 mark-kaa asukasta kohden. Nyt mää-rä on 21 miljoonaa, mikä tekee1i 000 markkaa asukasta kohtieli velka on yli kymmenker-taistunut, Kalle Pekkarinenkertoo Kannonkosken kunnantilanteesta .

Kannonkoski on pieni kuntapohjoisessa Keski-Suomessa.

-Työttömyys on kunnassa pit-

PEKI(ARINEN 1994

Sukuiuhlat llomantsissa 16.-17 . heinäkuutaPekkaristen suku kokoontuu

tänä kesänä viettämään suku-juhliaan Suomen itäisimpäänkuntaan, Ilomantsiin. 16. ja 17 .

heiniikuuta pidettävien suku-juhlien kokouspaikkana onkuntoutuskeskus PääskynpesäIlomantsinj ärven rannalla.

Viikonlopun vietto aloite-taan lauantaina 16.7. kello10.00 sukuseuran tarjoamillatulokahveilla. Kello 11.00 onvuorossa Ilomantsin kunnanesittely ja tämän jälkeen kelloI 1.30 lähtö Hattuvaaran retkel-le. Oppaina retkellä ovat Teuvoja Irma Strandman.

Hattuvaarassa tutustummejatkosodan päättymisalueellasijaitsevaan Taistelij an Taloon.Talo on rakennettu kunnian-osoitukseksi sotiemme vete-raaneille, miehille ja naisille,jotka pelastivat Suomen itse-näisyyden ja jälleenrakensivattuhotun maan. Taistelijan Ta-lossa olevat näyttelyt kertovatSuomen raskaan tien sodistarauhaan. Esillä on myös jatko-sodan päättymisen juhlanäytte-ly.

Hattuvaarassa sijaitseemyös 1700-luvulla rakennettukyliikirkko eli tsasouna, Se onainoa sodassa säilynyt tsasou-na Suomessa ja siten maammevanhin. Retkellä pysähdymme

myös katsomaan Kalliosalmentaistelupaikkoja.

Taistelijan Talolla seurueel-lamme on mahdollisuus ruo-kailuun. Perinteisen karjalai-sen pitopyödän antimet maksa-vat 60 markkaa henkilöltä. Jorta ruokaa olisi riittävästi, muis-ta ilmoittautumisen yhteydessämerkitä, osallistutko ruokai-luun. Ilman ruokailua retkenhinta on 25 markkaa, joka si-sältää pääsymaksut ja opaspal-velut. Hattuvaaran retki kestäänoin viisi tuntia ja iltapäiväksion varattu vapaata aikaa seu-rusteluun tai vaikkapa ruokai-luun.

Sukuseuran vuosikokous al-kaa hotelli Pääskynpesän kabi-netissa kello 18.00. Kokouksenjälkeen noin kello 20.00 aloi-tamme iltatilaisuuden liikunta-/juhlasalissa, jossa KasurilanPekkaristen yhtye esilrää su-kumme tunnetun muusikon jasanoittajan Tatu Pekkarisentuotantoa.

Yarsinainen juhlapidetään sunnuntaina

Sunnuntai-aamun aloitam-me kokoontumalla seppeleenlaskuun sankarihaudoille kello9. 30. Sankarihautausmaalle onmatkaa Pääskynpesältä noinpuoli kilometriä. Koska Ilo-

mantsi on vahvasti kaksikirk-koinen kunta. voi sunnuntainaosallistua joko luterilaiseen taiortodoksiseen jumalanpalve-lukseen. Evankelis-luterilainenkirkko sijaitsee aivan kuntou-tuskeskuksen kupeessa. PyhänEliaan kirkkoon, joka on Suo-men suurin ortodoksinen puu-kirkko, on sinnekin vain noinkilometrin kulkumatka. Mo-lempien kirkkojen jumalanpal-veiusliturgiat alkavat sunnun-taina kello i0.00. Ortodoksi-kirkossa pidetään myös aamu-palvelus, joka alkaa yhdeksäl-tä.

Aamupäivällä on vielä aikaalounastaa ennen kello 1 2.30 al-kavaa sukujuhlaa. Tervehdys-puheen juhlassa pitää seuranpuheenjohtaja Olavi Pekkari-nen. Filosofian tohtori LauriPekkarinen esitelmöi Pekkaris-ten suvusta Pohjois-Karjalas-sa. Paikallista musiikkiantiajuhlassa tarjoaa Sarkkarit-yh-tye, joka on luvannut esittäämm. Aulis Raitalan herkkiä jatunnelmallisia lauluja.

Ilmoittaudu etukäteenJärjestelyjen takia sukujuh-

lille saapuvilta toivotaan en-nakkoi lmoittautumista. Erityi-sesti ilmoittautumista vaadi-taan lauantaiseen Hattuvaaran

retkeen osallistuvilta. Voit il-moittautua juhlille ohessa ole-valla ilmoittautumislomak-keelia tai soittamalla HelenaPekkarinen Väkeväiselle nu-meroon 973-136 142. Ilmoit-tautuminen on tehtävä heinä-kuun neljänteen päivään men-nessä.

- Mikäli aiot yöpyä Iio-mantsissa sukujuhlien aikaan,kannattaa sinuu varata nrajoi-tuspaikkasi etukäteen. Vaivat-tomammin yöpyminen käy itsekokouspaikalla kuntoutuskes-kus Pääskynpesässä. Yhdenvuorokauden huonehinnatPääskvnpesässä ovat seuraa-vat: \'hden hengen huone 310markkaa. kahden hengen huo-ne 210 markkaa henkilöltä janeljän hengen huone i 60 mark-kaa henkilöltä. Aikuisten lisä-vuode maksaa 105 ja lasten 50markkaa. Huonehintoihin si-sältyvät majoituksen lisäksiaamiainen, saunojen ja allas-osaston sekä kuntosalin käyttö.

Yöpymisvaraukset tehdäänIlomantsin Matkailu Oy:lle pu-helinnumeroihin 914-21 833tai 914-21 707. Mainitse vara-uksen yhteydessä, että osailis-tut Pekkaristen sukujuhlaan.Ilomantsin Matkailusta voitkysellä ja varata myös muitamajoitustiloja.

I lmoittautum islomake sukujuh ! i I leOsallistujan nimi ja osoite:

Lauantai 16.7.1994* kahviti laisuus Pääskynpesässå* linja-autoretki Hattuvaaraan 25 mk/hlö* ruokailu Taistelijan Talolla 60 mkihlö* vuosikokous ja Tatu Pekkarinen -ilta

Sunnuntai 17.7.1994* sukujuhla Pääskynpesässä

sunnuntain ruokailusta kukin huolehtii itse. Majoitus- ja ruokapaikkoja voikysellä llomantsin Matkailu Oy:stä, Mantsintie 8, 82 9OO Ilomantsi,puh.974-21 833 ja 21 707.Palauta ilmoittautumislomake 4.7. mennessä osoitteeseen:Helena Pekkarinen-Väkeväinen, Yrittäjäntie 8, 80 Z3O JOENSUUtai suorita ilmoittautuminen puhelimitse 973-136 142

henkilöähenkilöähenkilöähenkilöä

henkilöä

KOKOUSKUTSUSukuseura Pekkarinenr.y.:n sääntömääräinenVUOSIKOKOUS pidetäänheinäkuun 16. päivä 1994kello 18.00 llomantsissaKuntoutuskeskus Pääs-kynpesässä. Kokouksessakäsitellään sukuseuransääntöjen määrämät vuo-sikokousasiat.

TervetuloaSUKUNEUVOSTO

SUKUNEUVOSTONKOKOUSKUTSU

Sukuseura Pekkarisen su-kuneuvoston kokous pi-detän heinäkuun 16. päi-vä 1 994 sukuseuran vuosi-kokouksen jälkeen llo-mantsissa Kuntoutuskes-kus Pääskynpesässä. Ko-kouksen alkamisaika il-moitetaan vuosikokouk-sen yhteydessä.

4

t994 PEKI(ARINEN

ILOMANTSIN KIRKONKYLÄPOGOSTA1 Anssl an Maal lamajo tus2 llomantsin ammat llisen opp la toksen

Vepsänmäent en asunto a3 llomantsin ammat llisen opprla loksen

firlöhkönt en asuniola4. Parppeinvaaran, Runonlaulajan Pirtti,

Ralakenraalin Maia, Parppeinpifr li,Punainen Tupa, Käsityöpidti

5. Pa.ppein koulu, Parppein urheilukeskus6. lloranlsil keskusKoulu. Frä- ja eläi_nuseo7. Terveyskeskus8. Vesitorni, Viiniiila Hermanni9. Ev.lut. kirkko

1 0. Kuntoutuskeskus Pääskynpesä11. Uimaranta12. Kokonniemen kalmislo13. Pyhän Eliaan kirkko14. Sankarihautausmaa15. Kalevalaan laulaneiden muistomerkki16. Kunnan ja valtion virasioi, Poliisi, Kirjasto17. Posli, Onodoksinen seurakuntatalo18. llomanisin Osuuspankki19. llomantsin Maikailu Oy20. l\,,latkatoimisto Matka-Tikka. Käsityömyymälä, Apteekki22. Hotelli llomanlsi

Kunnanjohtaja Jarmo Muiniekka:

SELITYKSET:

---eogortrn p,rrorpurut23 Lrnla-auloasema, ta<sr, Grilli-kulma24. f on25. Kansallis-Osak+Pankki26. Slomen Yhdyspankki27. Ki)akarppa Hämälåinen28. Käsiiyökeskus29. Atko30. Salakan Puularha31. Teletoimislo, Yleisöruhetin32. Kesoil llotuuli33. llomantsin Alio Oy, Teboit)r'

^eloo tr,. ra /la. -'ar,ar-!loryyratå

35 Manls n Ma[ie36. Shell'huoltamor/. ro4aamo Ja Aurohuolto H. Hesonen

llomantsi - ystäväsi KarialassaKalevala-kunta, Ilomantsi,

on Suomen itäisin kunta. Se onidempänä kuin Pietari. Poh-jois-Karj alainen elämänmuotoon Ilomantsissa aidoimmil-laan. Karjalainen vieraanvarai-suus ja kulttuuri, ortodoksisuusja iloinen karjalainen ihminenvuorovaikutuksessa luonnon jaerämaan kanssa ovat elämyk-siä, jotka aidoimmillaan löyty-vät Ilomantsista.

Ilomantsilainen ihminenelää palveluelinkeinoista, maa-ja metsätaloudesta. Teollisuu-desta ja rakennustoiminnastatoimeentulonsa saa väestöstäviidennes. Kunnan suurimmathaasteet ovat kunnallisten pal-velujen tuotannon tehostami-nen ja eiinkeinoelämän ja yri-tystoiminnan edellytysten pa-rantaminen. Kehittämistyötäsuunnataan mm. puun jatkoja-lostusmahdollisuuksiin, mat-kailuun. erikoisviljelyyn jaKarjalan Tasavallan kanssatehtävän vhteistyön avaamiinmahdollisuuksiin. Hattuvaa-rasta, ainutlaatuisesta karja-

laiskylästä, on tehty eräs Suo-men huomattavimmista kulta-1öydöistä. Kultalöydös julkais-tiin ja raportoitiin maaiskuussakuluvaa vuotta. Löydös on niinlupaava, että on täysi syy odot-taa löydöksen johtavan kaivok-sen avaamiseen ja uusiin työ-mahdoilisuuksiin paikkakun-nalla. Ilomantsi - kultakunta,miksikäs ei?

Mitä Ilomantsi Matkailijalletarjoaa? Varmasti monenlaistanähtävää ja koettavaa aivanmalkailijan ja kävijän omislamielenkiinnon kohteista riip-puen. Luontoon ja erämaahanmieltynyt voi lähteä vaikkapavaellusretkelle mieluisalleenvaellustaipaleel le. Opastettujareittejä voit valita useita. Laa-vulla tai kämpällä yöpymisenohessa voi kalastaa tai veneillä.

Vuosilta 193945 on kun-nassamme runsaasti sotahisto-riallisia kohteita, näyttelyjä jamuistomerkkejä. Näyttävim-min sotahistoria on esillä Hat-tuvaarassa Taistelian Talolla.Monet muut sotahistoriallisetkohteet on opastettujaja vähäl-1ä vaivalla maastosta löydettä-vissä.

Möhkön Ruukki, joka muis-tuttaa l800luvun teollisestayhdyskunnasta, on ohittama-ton kohde. Alueen uusin veto-naula, museokanava, avataanyleisölle tänä kesänä.

Ilomantsin ortodoksinenseurakunta on Suomen vanhin

ja jäsenmäärältään suurin. Or-todoksisuuteen voi tutustuavaikkapa praasniekkojen ylei-sötapahtumiin osallistumallatai vierailemalla Eliaan kirkos-sa tai Hattuvaaran tsasounassa.

Karjalainen kulttuuriperin-ne avautuu parhaiten Parppein-vaaralta ja Runonlaulajan Pir-tissä vierailemalla. Kuntoutus-keskus Pääskynpesässä voikoko perhe hemmotella itse-ään. Pääskynpesä tarjoaa taso-kasta majoitusta, uimahallipal-velut ja erilaisia hoitoja. Yksi-löllisetkin tarpeet huoinioonot-tava Ilomantsin Matkailu oypalvelee sinua kaikissa matkai-luun liittyvissä asioissa. Unoh-taa ei tietenkään sovi paikka-kunnan kauppaliikkeiden tar-joamia aitoja ilomantsilaisiatuotteita tuliaisiksi.

Ilomantsissa vieraanvarai-suus on totta. Toivotan Teidänlämpimästi tervetulleeksi Ilo-mantsiin niin Pogostalle kuinKarjalaiskyliin nauttimaan pa1-

veluistamme! ILO ELAAKARJALASSA!

5

6 PEKKARINEN 1994

TATU PEKKARINENSUKUMME TUOTTELIASKYNÄNIEKKA

Työmies Mikko Pekkarisel-le ja hänen vaimolleen MariaAhoselle syntyi Kuopion maa-laiskunnassa 6.12.1892 poikaTaavetti, Tatu. Perhe muuttipian Tatun syntymän jälkeenKuopion kaupunkiin.

Aiti Maria toivoi pojastaanTatusta pappia. Tässä mielessäajateltiin pojalle koulutusramutta Tatu ei koulussa viihty-nyt. "Koulussa oli liian paksutseinät ja liian pienet ikkunat,eivätkä opettajatkaan tienneetitse mitään - ne vain kyselivätja utsivat meiltä oppilailta",Tatu selitti. Hän sai uskoteltuavanhempansa, että opiskelemi-nen sujuisi nopeimmin koulunulkopuolella. Lukemista Tatuharrastakin läpi elåimänsä. Häntoimi kirjaston apupoikana jaKuopiossa maalarinsällinä.Maalarimestaria Tatusta ei tul-lut, mutta kylläkin maalauksenharrastaja.

Tatu avioitui 119 Aino Vai-nion kanssa ja muutti Helsin-kiin 1920-luvun alussa. Muut-toilmoituksessa hiinet on mer-kitty näyttelijäksi. Tatu oli in-nostunut urheilusta - kävelikin6000 km, kerrotaan - kuuluiurheiluseuraan, juoskenteli janäytti hieman Hannes Koleh-maiselta. Erehdyksiiikin sattuitämän yhdennäköisyydenvuoksi.

Ura alkoi urheiluseurastaUrheiluseran juhlissa tarvit-

tiin otrjelmaa ja niinpä Tatukinkantoi kortensa kekoon sepittä-måillä ja esirtiimzillä viisujaajankohtaisista asioista. Häntäalettiin kutsua laulajaksi, vaik-ka laulunumero koulussa olikuutonen. Tatua pyydettiinesiintymäåin muihinkin juhliin,ja sattuipa elokuvapomo Poh-janheimo myös kerran paikal-le. Niiki ja kuuli Tatua ja olivoitettu, tarjoten vuoden sopi-

musta elokuvateattereiden elä-vän ohjelman esittäjänä. Tatuesiintyi niin Helsingin Silta-saaren kuin Erottajankin suu-rissa teattereissa - ja suurellamenestyksellä . " OIen kuullutmestaria", kirjoini Eino Leinoja suunnitteli Tatun kanssa lau-sunta- ja laulukiertuetta, muttasuunnitelma raukesi. Ylistäviälausuntoja tuli monelta taholta,kuten Hjalmar Nortamolta jaIlmari Kiannolta, mutta vastak-kaisista mielipiteistiikään ei ol-lut puutetta.

Tatusta tuli sittemmin 1ähin-nä kirjailija ja laulujen sanoit-taja, säveltäminen ja ennenmuuta esiintyminen jäi muidenhuoleksi. Tatun laulujen esittä-jänä ja osin myös säveltäjänäon ennen muuta mainittavaMatti Jurva. Yhdessä he tekivätmm. Ameriikan kiertueen1927-28, jolloin Tatu vielä lau-loi ja Matti säesti ja muutenesiintyi (mm. steppasi). Onvahvoja todisteita, että nimi-merkki Erkki Salama, monienlaulujen sanoittaja ja säveltäjä,olisi sama kuin Tatu Pekkari-nen ja Matti Jurva. Ilmeisestiikuisesta rahapulasta kärsineetTatu ja Matti myivär Levytu-kun johtajalle \iilo E. Saari-kolle laulujen kaikki oikeudet(Esim. Sehän kuuluu asiaan,Sena, Kalle ja Matti maissa,Kun tanssi Lambeth Walkia,suonissa ei ole kalkkia, Olym-piakuumeessa jne.) Tatu lauloimyös nimelläJanne Veikkala jakirjoitti nimellä Ilmari Mäkitie.

Maailman matkaajaUlkomaat kiinnostivat Ta-

tua. Hän kiersi paitsiAmerikoi-ta myös Eurooppaa. Tatu olinähnyt Rooman katakombit,kapusiiniluostarin holvit kui-vattuine vainajineen, Vesuvi-uksen kraaterit, Monte Carlonruletit, Monacon ruhtinaan pa-

latsit, missä oli valaskalan luu-ranko ja oli katsellut PariisiaEiffel-tornista. Amerikoissahän esiintyi haaleilla Matinkanssa, levytti pilvenpiirtälän50. kerroksessa, tutustui Chi-cagon gangsterikuninkaaseenja Duluthissa intiaaniin nimeltäSininen Sulka. Musta Frank,suomalainen Valentino, naistenhurmaaja ja rosvo antoi Tatullemuistoksi silkkisen nenäliinan.Näin kuvailee Tatun matkojavaimo Aino elämänkertakirjoi-tuksessaan.

Lauluja, piloja, näytelmiäTatun tuotanto voidaan ja-

kaa kahteen osaan: farssit, pi-lat, näytelmät ja romaanit yh-täältä ja laulut toisaalta. Näi11äkahdella ryhmällä on yhtymä-kohtia, joistakin laulelmisrakehittyi näytelmiä, esimerkiksiBallaadi Saimaalta muuttui ro-manttiseksi näytelmäksi Kau-nis Veera.

Erityisesti Ameriikan mat-kan jälkeen Tatulta ilmestyirunsaasti piloja, karsseja janäytelmiä. Ne saivat osakseenpaitsi täysiä katsomoita myöspahastusta. Niinpä näytelmänkielelle käännetty kupletti "Pe-räky1än profeetta" nuijittiinmirättömiiksi lehtien arvoste-luissa. Sanottiin, että kappaleoli kuolleena syntynyt, eikäsitä tultaisi esittämään pariakertaa enempää. Mutta toisinkävi, Profeetasta tuli suuri me-nestys ei vain Suomessa vaanmyös haaleilla Yhdysvalloissaja Kanadassa, ja siitä tehtiirrelokuvakin. Lehti, jossa näytel-mä oli aikaisemmin perinpoh-jin haukuttu, arvioi sen myö-hemmin tavallista etevämmäk-si lajissaan - eikä riviäkäänoltu muutettu.

"Peräkylän profeetan" li-säksi elokuvia tehtiin Tatunnäytelmistä "Kaksi Vihtoria",

"Herra johtajan harha-askel","Kaunis Veera" ja sotavuosinaneljästä sotilaspilasta.

Laaja laulujen luetteloTatu oli myös romaanikir-

jail ija. Erityisesti on mainitrava"Purnunpohjan kultaiuhlat",humoristisen romaanikilpailunvoittaja ja romaani "Maaihnankasvt". Tatu kirjoitti nämäteokset nimel1ä Ilmari Mäkitie.Molemmat kirjat saivat lehdis-sössä hyvät arvostelut.

Monet Tatun laulut ovat iki-vihreitä. Useiden kyn.rmenientuttujen laulujen seasta mainit-takoon Nikkelimarkl,ia, On lau-talla pienoinen kahvila, Savon-muan Hilma, Soita Humu-Pek-ka. Toimeen tullaan, Vesiveh-maan jenkka, Väliaikainen...Lauiuja ovat levyille Matti lu-van ohella laulaneet monet tun-netut tekijät kuten GeorgMaimsten, Tauno Palo, Kippa-ri-Kvartetti ym"

Aurinkoisena kesäaamuna4.7.1951 oii sydänhalvaus sil-mänräpäyksessä siimänyt Ta-tun toisille tasoille. Kuolinil-moituksessa luki; Onnellisistavuosikymmenistä kiittäen.Aino, ja muistovärssynä: Eloihmisen iloineen ja murhei-neen - se on vain väliaikainen,

Lauri PekkarinenHelsinki

Oheinen artikkeli perustuuLauri Pekkarisen pitämään esi-telmään Tuusniemen sukujuh-lilla 20.1.1991. EsitelmäänsäLauri Pekkarinen elävöitti Ta-tun tuotannosta kootuilla äänit-teillä sekä yhteislauluilla.

Tatu Pekkarinen on pää-osassa myös Ilomantsin suku-juhlassa lauantai-iltana, jolloinKasurilan Pekkarisista koostu-va yhtye esittää Tatun runsastatuotantoa.

L994 PEKI(ARINEN

Sukututkimus avaa ovia menneeseenVanhin pappani, jonka ni-

meltä riedän, di Matti Kleme-tinpoika Pekkarinen. Hän istuusukupuuni korkeimmalla ok-salla, kahdeksan sukupolventakana. Vuoden 1680 paikkeil-la syntyneellä Matilla oli kol-me poikaa ja kolme tytärtä.Luultavasti nykyisen Pihtipu-taan Alvajärve1tä kotoisin ol1utMatti asettui asumaan Kivrjär-ven Nikkilän taloa ja synnyttinykyisen laajan Kinnulan Pek-karisten suvun.

Arkistojen vanhojen asia-kirjojen avulla vedän epävar-mat katkoviivat aina 1500-lu-vun ioppupuoliskolla vaikutta-neeseen Powall Pecchariseen.Tämän Paavo-papan nimi i1-mestyy Rautalammin voudinkirjoihin aikana, jolloin JuhanaIII hallitsi Ruotsi-Suomea jamaa kävi pitkää rajataisteluaVenäjää vastaan.

Sukupolvien ketjut j atkuvatkauas ohi Matti Klemerin po-jan ja Powall Peccharisen.Eräistä esi-isistä on muistonaharva sulkakl nän piirto.useimmista ei sitäkään.

Juuristaan kiinnostuneenapuvälineenä on sukututkimus,genealogia. Sukututkimus onoikeasraan historiatieteen eri-koishaara. joka tutkii eri ihmis-ten polveutumis- ja sukulai-

suussuhteita. Sukututkimuspyrkii paitsi iöytämään esivan-hemmat myös saamaan selvillenäiden elämänvaiheita synty-mästä kuolemaan. Nimet, am-matit, asuin paikat, avioliitot,perheiden koko, muutot pitäji-en sisällä ja pitäjistä toiseen.kuoliniät ja -syyt kertovat jojotain ihmisestä historian ja-loissa.

Liikkeelle lähisuvustaSukututkimus kannattaa

aloittaa omasta 1ähisuvusta.Iäkkäiden sukulaisten ja tutta-vien jututtaminen suvun vai-heista on tärkeä suullista perin-netietoa. jonka tallettaminerrusein lykätään liian myöhäi-seksi.

Sukututkimuksen aloittajatarvitsee kolme tärkeää tiel.oa:lähtökohtahenkilön tarkan ni-men. syntymäajan ja -paikan.Näillä tiedoilla löytyy yleensäedellinen sukupolvi ja uusillatiedoilla taas edellinen.

Tärkein sukututkijan läh-teistö on kirkon arkistot. Koskakirkoila oli huomattava asemapitäjien hallinnossa, uskonnon,opetuksen ja myös oikeudenjakajana, lähteitä löytyy run-saasti. Rippi eli pääkirjat toimi-vat aikuisväestön väestörekis-terinä. Niissä seurattiin myös

seurakuntalaisten kristinopinosaamista ja vuotuisia ehtool-liskäyntejä. Rippikirjoja pidertiin noin vuodesta 1665 alkaen300 vuoden ajan.

Lastenkirjoihin merkittiinne henkilöt, jotka eivät olleetsuorittaneet rippikoulua eivät-kä käyneet Herran PyhäIlä Eh-toollisella. Kirkon historiakir-jat taas pitävät sisällään luette-lot syntyneistä ja kastetuista,vihityistä sekä kuolleista jahaudatuista. Lisiiksi kirkko ke-räsi muuttoasiakirjoja, joskusmyös perukirjoja, piti listaarippilapsista sekä saamistaanmaksuista ja hoiti pitäjänhal-lintoa aina l860luvulle saak-ka.

Seurakuntien arkistojenvanhimmat osat on talletettumikrofilmeille ja niitä säilyte-tään maakunta-arkistoissa javaltionarkistossa. Mielenkiin-toista lähteistöä tarjoavat myössotilasasiakirjat, voudin ja 1ää-

nintilit sekä Suomen asutuksenyleisluettelo.

Mustia Iampaita löytyyOikeuslaitoksen arkistoista

löytyy myös lisäväriä mennei-den aikojen elämään. Koskaentisaikaan varsinkin erilaisetrikkeet kirjattiin ylös paljonuseammin kuin onnistuneet

suoritukset, ei sukututkija voivälttyä siltä, että "mustia lam-paita" löytyy. Maitten ja kala-vesien käyttöoikeuksien ohellaveivät kåiräjille usein velka-asi-at, salavuoteus, lapsen tunnus-taminen, juopumus, tappelut,varkaudet ja perinnönjakoeri-mielisyydet.

Lähteistöä sukututkijalle onsiis tarjolla yllin kyllin, tosinpuutteitakin niistä löytyy. Iso-viha, routavuodet ja monetmuut koettelemusten aikakau-det saattavat pysäyttää suku-juurien kaivajan, sillä kirjanpi-toa ei noina aikoina juurikaanpidetty. Myös tulipalot ovat tu-honneet arvokkaita asiakirjojamonilla paikkakunnilla.

Sukututkijan ongelmaksisaattaa muodostua myös vanhakieli ja käsialat. Ruotsi oli asia-kirjojen kielenä Suomessa hy-vin pitkään, mutta muutamanavainsanan opeteltuaan kielenkanssa pärjää heikompikinruotsinkielen taitaja. Koskaasiakirjoja tehtiin käsityönä,inhimilliset virheet voivat sot-kea mm. vuosilukuja, jolloineteneminen voi vaikeutua. Su-kututkimus onkin kärsivälli-syyttä vaativaa salapoliisintyötä ja siten erittäin mielen-kiintoinen harrastus.

Hanna Pekkarinen

Pekkarisia vielä hukassaSukuseura Pekkarisen tar-

koituksena on mm. vaalia su-kututkimusta ja tiedottaa jäse-nistölle saaduista tuloksista.Sukuseuralta on ilmestynyt tä-hän mennessä kolme sukukir-jaa. Kaksi ensimmäistä käsirte-levät eri sukuhaarojen vaiheitaja vuonna 1991 ilmestynyt kol-mas osa Pekkaristen varhai-sempia vaiheita laajemmin.Kolmas osa esittelee Keski-Suomen, Pohjois-Savon jaPohjois-Karjalan suku haarojaaina 1800-luvun puoliväliinsaakka.

Kirjan toimittivat filosofi antohtori Lauri Pekkarinenja va-ratuomari Helge PekkarinenHelsingistä. He ovat jo aloitta-neet neljännen sukukirjan ko-koamistyön. Helge Pekkarinenkefioo, että tavoitteena on saa-

da mahdollisimman monetPekkariset kir.jaan mukaan.Kirjaan on tulossa vuotta 1850tuoreemmat tiedot esimerkiksilapsista ja uusisla nimistä.

Myös neljännessä osassaPekkariset on jaettu sukuhaa-roihin, ja tarkoitus on, että ku-kin sukuhaara tutkisi oman su-kunsa omalta osaltaan. Jottatutkimustyö onnistuisi, ovatpienimmätkin sukuselvityksettutkijoille tarpeen. Oman per-heesi osalta voit ilmoittaa tieto-si sukutietolomakkeella, joitasaat sukuneuvoston jäseniltä.Voit tarvittaessa tehdä selvityk-sen muullekin paperille taipyytää lomakkeita lisää suku-neuvoston jäseniltä. Täytetytsukutietolomakkeet ja muutselvitykset lähetetään osoittee-seen Lauri Pekkarinen, Tinatie

2 A 5,00440 Helsinki. Laurinpuhelinnumero on 90-5624146. Mikäli olet joskus tutki-nut sukuasi, ovat saamasi tu*lokset tutkijoille ensiarvoisentärkeitä. Myös Pekkarinen-leh-ti julkaisee mielellään tehtyjäsukuselvityksiä.

Sukuseura myös kerää jatallettaa vanhoja valokuvia jalehtiartikkeleita suvun henki-löistä ja vaiheista. Niitä voi lä-hettää seuran sihteerille PenttiPekkariselle osoitteeseen Rii-hipellontie 14, 17700 Rauta-lampi.

MYYNTILISTAAikaisemmat sukuselvitykset:Sukukirja I 40,-/kplSukukirja ll 40,-/kplSukukirja lll 80,-/kplSukukirjat l, ll ja lll yhteensä 120,-Sukuviiri marmorijalustalla 200,-Sukukirjoja ja sukuviirejä voi tilata Jenny Pekkarinen-Hir-veltä, Myllykatu 6, 70100 Kuopiotai puhelimitse 971-2614960. Tilauksia voi myös jättää sukuneuvoston jäsenille.Tuotteisiih voi tutustua ja niitä voi ostaa llomantsin suku-juhlilla.Sukuseuran jäsenmaksu 60/vuosi. Vapaaehtoi nen Pekkari-nen-lehden tukimaksu 10,-.

7

PEKI(ARINEN 1994

Tienaa oma sukupuusi - NYT SUVUT SELVIKSIINoin vuosi sitten sukuseura postitti jäsentiedotteen mukana Pekkarisille perhetietolomakkeen

täytettäviiksi ja sen jälkeen palautettavaksi sukuseuralle. Lomake oli tarkoitettu sellaisille suvunjäsenille, jotka eivät olleet aikaisemmin antaneet sukutietojaan tai joiden sukutiedoissa oli tapahtunutmuutoksia ilmoituksen antamisen jälkeen. Nyt voidaan todeta, ettei suvun jäsenille jaettuja perhetie-tolomakkeita ole palautettu toivottua määrää, eikä sukutietojen keräämiselle asetettu tavoite ole tältäosin toteutunut. Sukuseuralta puuttuvat vielä varsin monen suvun jäsenen sukutiedot.

Vuonna 1991 julkaistun sukukirja III:n sukutiedot päättyvät 1850 luvulle. Sukututkimusta jasukutietojen keräämistäjatketaan edelleen sukuhaaroittain julkaistavia sukukirjan jatko-osia varten.Tåimän vuoksi olisi tärkeää, että ne Pekkariset, jotka eivät vielä ole antaneet perhetietojaan, tekisivätsen oheisella lomakkeella. Perhetietojen antamisesta ei aiheudu postikulujen lisäksi muita kuluja eikävelvollisuutta liittyä sukuseuran jäseneksi.

Saadakseen mahdollisimman monen suvun jäsenen kiinnostumaan sukutietojen antamisesta onLauri Pekkarinen lupautunut laatimaan jokaiselle sukutietojen antajalle luettelon hänen esivanhem-mistaan aina 1600-luvulla saakka. Mikäli sukutietojen antaja itse ilmoittaa esi-isänsa 1850-luvullesaakka, lupaa Lauri toimittaa tiedot esivanhemmista joutuisasti. Siinäkään tapauksessa, ettei ilmoi-tuksen antajalla ole tietoa esivanhemmistaan, ilmoitusta ei pidä jättää tekemättä. Kaikissa tapauksissaesivanhemmat selvitetään ja luettelo esivanhemmista lahetetään selvitystyön jälkeen asianomaisellemaksutta.

Sukutietoilmoitus pyydetään lähettämään Lauri Pekkariselle osoitteella Tinatie 2 A 5, OOMOHelsinki. Laurilta saa myös neuvoja lomakkeen täyttämisessä ja muissakin sukua koskevissa asioissapuhelimitse numerosta 90-562 4146.

Helge PekkarinenHelsinki

Kinnulan Syriälän entiset veljeksetVeljesten äidin Elisabetin

(os. Puranen) ensimmäinenmies oli Mani Urpilainen, jostaavioliitosta oli kaksi poikaa,Akseli ja Matti. Puolison kuol-tua Elisabet solmi avioliitonJuho Pekkarisen kanssa, jostaliitosta syntyi yhdeksän poi-kaa, joista Emil kuoli lapsena.

Juho Juhonpoika oli vanhinPekkarisen veljeksistä. Juho olinuorena miehenä Ameriikassajonkun aikaa. Tuli takaisin jaisiinnöi Niemenkylän Peltolaa,oli maanviljelijä. Muistan kunsyksyisin kynnettiin syyskyn-tö.tiä, oltiin vuorovelkaisilla.Hevosten huilatessa Juho-setäkertoi innoissaan isonmaanasioita, niitä poikanen kuunteliihmeissiiän. Juho kuoli 1946,58-vuotiaana.

Immanuei oli toiseksi van-hin ja oli isiini, isiinnöi Syrjä-lää, joka oli ollut veljesten koti,oli maanviljelijä. Hän kuoli1982. 9l-vuotiaana.

Veljeksistä Nikodeemusmeni nuorena Ameriikkaan jakuoli siellä nuorena mieheirä.Eino oli Onnelan isäntä, myösmaanviljelijä ammatiltaan. Ei-no kuoli vuonna -73,79-vuoti-aana.

Elias oli metsuri ja uitto-mies. Elias oli hyvin leikkisämies. Kerran 30-luvulla olivatolleet uitossa Lestinjoella.Joku kaveri oli kertonut l.rul.run

Sykäräisessä. että heidän poru-kassa on vaihteluksi uitroonlähtenr t lääkäri. IalkoirraenEliasta. No Elias oli hon.rman-nut tohtorin tvövälineitä jos ai-kaa potilaita tulemaan. O1i par-takoneen varsi .ir polkupi öränetupyörän rumbu. Niinhän olialkanut potilaita tulernaan toh-torin vastaanotoile, sitten vaintutkimaan. Elias, oli niillä väli-neillä kuunnellut hartioista jakäskenyt rykäistä ja oikein hi--iaa, ei väliä vaikka alapääkinrupsahtaa. Lääkemääräys oliyleensä hotapulveria ja mik-stuurantippoja, jos ei niillä tau-ti parane menkää Kannukseentarkempiin tutkimuksiin. Poti-Iaita oli riittänyt koska tohtoriei maksua ottanut työstään. Eli-as kuoli -66. 69-vuotiaana.

Jooseppi oli Hietalan isäntä,maanviljelijä ja puuseppä am-matiltaan" Jooseppi kuoli 84vuotiaana vuonna 1 983. Heikkioli metsuri koko elämänsäajan, teki metsätöitä Lapinkai-roilla. Heikki kuoli -76, 74-

vuotiaana. Hänet on haudattuKemijärvel1ä.

Isto. nuorin veljeksistä, oliIsoahon isäntä. Hän oli maan-viljelijä ja nryös kauppamies.varsinkin hevoskauppoja tekinuorempana. Muistan kun 50-l uvulla olin sedän mukana Pih-tiputaalla markkinoilla. Viikkosiellä tuhraantui, monasti vai-hettiin, myötiin ja ostettiin. Vii-mein me lehmäliä tultiin kotia.Muholassa (ullessa annettiinhevonen Voimäen Ilmarille iasaatiin lehmä. Ei lehmää kärry-jen eteen iaitettu, kuorma-au-tolla tultiin kotia ja lehmä la-valla. Se oli pääasia, että saikaupan tehdä. Isto kuoii -89.83-vuotiaana.

Näitä veljeksiä oli kaikkiaanyksitoista, nyt he kaikki ovatpoissa joukostamme, että yksisukupolvi on poissa. Toinen,kolmas, neljäs jopa viides polvijatkaa tätä elämänkulkua, ajan-jakso kulkee rataansa ja suku-polvet vaihtuvat.

Eino PekkarinenJyväskylä

Tule mukaan sukuseu-raan !

Sukuseura Pekkarinen ry.perustettiin Kuopiossa 1979.Sukuseuran jäseniä voivat ollapaitsi sukunimeltään Pekkari-set, myös kaikki ne henkilöt,jotka tietävät olevansa jotainsukua Pekkarisille. Seura mm.julkai see Pekkarinen-lehteäsekä teettää sukuselvityksiä.Parasta sukuseurassa on kuiten-kin se. että sen kautta tutustuumukaviin Pekkaris sukulaisiinympäri Suomea ja muualtakinmaailmasta.

Parhailen suvun toiminlaanpääset mukaan seuran jäsene-nä. Sukuseuran jäsenmaksu on60 nrarkkaa vuodessaja sen voitmaksaa tämän julkaisun ohessaolevaila jäsenmaksulapulla.Mikäli käytä1 trrirlronta mak-supalvelua tai laskunmaksu-automaattia. ilmoita viitteenäpankkisi irrossa oleva maksajanjäsennumero.

Sukuseuran toimintaan olettoki tervetullut, vaikka et haluaseuran jäseneksi liittyäkään.Esimerkiksi kesän sukujuhlistatulee sen mukavammat. mitäenemmän porukkaa saammekokoon. Tulethan sinäkin !

Laita meille jutun juurtaOletko tehnyt sukuselvityk-

siä? Onko sinulla muistissamukavia tarinoita suvustasi taisen henkilöistä? Onko sinullauutisoitavaa: valmistuneita, vi-hittyjä, perheenlisäystä tai vaik-ka meheviä kalajuttuja? Tun-netko jonkun mielenkiintoisenPekkaris-sukuisen?

Kerro meille. Pekkarinen-lehti ottaa vastaan valmiita jut-tuja sekä aiheideoita. Toimituk-sen yhteystiedot löydät lehdenalkuosasta.

LiityPekkaristen

sukuseuraan!

Sukuseurassaolet yksimeistä.