kemijÄrven varhaiskasvatus-, opetus- ja sivistys- ja ... · kemijärven kaupunki kaupunginjohtaja...

KOLMEN PALVELUVERKKOMALLIN VERTAILU

KEMIJÄRVEN VARHAISKASVATUS-, OPETUS-JA SIVISTYS- JA KULTTUURIVERKKO

29. TAMMIKUUTA 2018

Kemijärven kaupunkiKaupunginjohtaja Atte RantanenTalous- ja hallintojohtaja Tuula Kuvaja

Hyvä Kaupunginjohtaja Rantanen

Kiitämme saamastamme toimeksiannosta arvioida Kemijärven varhaiskasvatus, opetusja sivistys sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluverkkoa sekä luoda yhdessä kanssannevaihtoehtoisia malleja näiden palveluiden järjestämiselle.

Sopimuksemme mukaan olemme hyödyntäneet aiempia selvityksiä sekä kustannus- jainvestointiarvioita tässä työssämme sekä saaneet kyseisten palvelualueiden vetäjiltäarvokasta lisätietoa keskusteluissamme työn eri vaiheissa.

Tulevaisuuden arviointi on aina haastavaa ja siksi olemme tämän raportinensimmäisessä kappaleessa sekä kuvanneet työn tavoitteita ja taustoja, ettärajoituksia, jotka on huomioitava tätä raporttia luettaessa. Työ on suoritettuvaiheittain marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 välillä ja tämän yhteenvetoraportinlisäksi olennaisena osana työhömme kuuluu taloudellinen mallinnus lukuineen.

Taloudellisessa mallinnuksessa on toimintamenojen ja –tulojen lähtökohtana käytettyvuoden 2018 talousarviota yllä mainittujen palvelualueiden osalta Kemijärvenkaupungin soveltaman kustannuspaikkajaon perusteella. Keskeisten investointeihinliittyvien kustannusarvioiden osalta olemme tukeutuneet sekä aiemmissa selvityksissätehtyihin lukuihin, keskimääräisiin teknisen palvelualueen arvioimiin neliöperusteisiinrakennuskustannuksiin päivähoidon ja opetuksen kiinteistöjen osalta sekä vapaa-ajantilojen investointien osalta arvioituun kokonaisrakentamiskustannukseen.

Mallien taustana olevat ennusteet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lapsimääristäolemme ottaneet Tilastokeskuksen vuonna 2015 tekemästä ja julkistamastatilastoaineistosta. Lapsi- ja oppilasmäärien tilamitoitusten osalta olemme käyttäneetvertailukohtana Opetushallituksen (OPH) antamia suosituksia tilatarpeesta lasta taioppilasta kohden.

Tämä raportti sisältää olennaiset seikat työn tuloksista, taloudellisista arvioista sekäsuositukset jatkotoimenpiteiksi. Toivomme, että työmme edesauttaa palveluverkontarvearviointia ja ennustamista sekä luo hyvän lähtökohdan sekä alustavallepäätöksenteolle suunnittelun jatkon osalta että laajamittaiselle ja rakentavalleavoimelle keskustelulle Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuksen, opetuksen jasivistyksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluverkon uudistamisesta.

Olemme pyrkineet laatimaan raportin sekä helppolukuiseksi että tiiviiksi. Tämänvuoksi välttämättä kaikkea työn aikana käsiteltyä, keskusteltua ja muun muassataloudelliseen malliin dokumentoitua taustatietoa vertailuineen ei ollut mahdollistasisällyttää nyt käsillä olevaan dokumenttiin.

Haluammekin sen vuoksi olla käytettävissä raportista syntyvien kysymysten ja tausta-analyysien osalta sekä tukea konkreettista jatkotyötä toiveittenne mukaisesti.

Kaikkien työhömme osallistuneiden henkilöiden yhteistyöstä lämpimästi kiittäen

Eeva-Maria Markula

Johtaja, Talousjohdon neuvonantopalvelut

BDO OyVattuniemenranta 200210 Helsinki

Puhelin: +358 (0)20 743 2920www.bdo.fi

|LUOTTAMUKSELLINEN 29. TAMMIKUUTA 2018 |2

SISÄLTÖ

1 TOIMEKSIANNON TAVOITTEET JA RAJAUKSET 3

2 LÄHTÖKOHTATIEDOT 6

3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU – EHDOTUKSENA KOLME VAIHTOEHTOISTA MALLIA 11

4 TOIMENPIDE-EHDOTUS JA EHDOTETTU ETENEMINEN 24

5 KÄYTETTY AINEISTO, TAUSTATIEDOT JA HAASTATTELUT 27

TOIMEKSIANNON TAVOITTEET JARAJAUKSET

1

|LUOTTAMUKSELLINEN 29. TAMMIKUUTA 2018 |

TOIMEKSIANNON TAVOITTEET

4

Toimeksiannon tavoitteet Palveluverkkomallien määrittely

• Aiemmassa vuonna 2014 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä syntyi 5eri päävaihtoehtoa sekä muutaman vaihtoehdon osalta variaatioita.Näin suuren vaihtoehtomäärän vertailu on haastavaa, koska mallienerot ja perusideologia ei nouse selvityksessä samalla lailla esille, kuinjos perusmalleja on vähemmän.

• Varhaiskasvatuksen osalta selvitys tehtiin vuonna 2016, muttamyöskään sen osalta ei edetty selkeisiin päätöksiin jatoimenpiteisiin. Tässä selvityksessä esille tuotiin eri vaihtoehtojakasvavaan lapsimäärään vastaamiseksi lyhyellä tähtäimellä sekä eriinvestointivaihtoehtoja Jyvälänpuiston ja Kallaan toimipisteeseen.

• Vapaa-ajan- ja kulttuuripalveluiden osalta aiempia tuoreitaselvityksiä ei ole ollut käytössä. Koska pakottavaa säännöstöäkuntien järjestämän vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden laajuudestaei ole voimassa, on nykytilaa tässä selvityksessä verrattu lähinnähallinnollisten ja hyvin rajattujen kiinteistökulujen tehostamisenvaikutuksiin. Toiminnan laajuuteen ei näin ollen ole vapaa-ajan jakulttuuripalveluiden osalta sisällytetty olennaisia supistamisia.

• Nyt tehdyssä toimeksiannossa on tilaajan puolelta toivottu kolmeluonteeltaan ja perusstrategialtaan mahdollisimman selkeästierottuvaa palveluverkkomallia, joissa on haettu synergioita sekävarhaiskasvatuksen (päivähoito ja esikoulu), kouluverkon(perusopetus ja lukio) sekä vapaa-ajan ja sivistyksen palvelujentuottamisessa.

• Kustannusten osalta lähtökohtana on käytetty 2018 talousarviota(kustannuspaikkakohtaisesti) sekä kiinteistöjen investointiarvioita2014-2017 päivitettynä Kemijärven kiinteistöpalveluidenasiantuntijoiden kanssa.

• Toimeksiannon tavoitteena on laatia kolme vaihtoehtoistapalveluverkkomallia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukionsekä sivistyksen ja vapaa-ajan toiminnoille Kemijärven kaupungissa.

• Palveluverkkomallien osalta tavoitteena on tuottaa karkeatkustannus- ja investointilaskelmat, jotka on sisällön jatoteuttamiskelpoisuuden osalta alustavasti läpikäyty ja joidenperusteella on mahdollista jatkaa kustannustarkastelua tarkemmallatasolla.

• Palveluverkkojen määrittelyssä, arvioinnissa ja vertailuissa onolennaista että

– Perustetaan suunnittelu Kemijärven kaupungin asukasmäärän jaerityisesti lapsimäärän tulevaa kehitystä myötäileväksi;

– Tunnistetaan kustannussäästökohteita ensisijaisesti muissa kuinhenkilöstökuluissa, erityisesti kiinteistöjen ylläpitokuluissa jakiinteistöinvestoinneissa;

– Luodaan kolme selkeästi painotuksiltaan erilaista vaihtoehtoa,joiden osalta voidaan etsiä kaupungin strategiaa tukevaapalveluverkkovisiota;

– Hyödynnetään aiemmin tehty palveluverkkoselvitystyömahdollisimman laajasti ja tehdään selvitys kustannustehokkaasti;

– Edesautetaan selkeällä vaihtoehtojen rajauksella sitä, ettäkaupungin päätöksentekijöiden ja henkilöstön on helppomuodostaa käsitys ja käydä keskustelua palveluverkkostrategiastaja määritellä polku, jolla yhteisesti halutaan edetä.


TOIMEKSIANNON RAJOITUKSET

5

Toimeksiannon rajoitukset

• Toimeksiannon taustatietoina käytetyt dokumentit, laskelmat jamateriaalit on lueteltu raportin lopussa kappaleessa 5.Toimeksiantaja on katsonut, että tämä listattu aineisto onolennainen materiaali toimeksiantoa varten sovitun työn laajuuttaja sisältöä varten.

• Osana toimeksiantoa ei ole järjestetty työpajoja muunvarhaiskasvatuksen, opetuksen tai vapaa-ajan ja kulttuurinhenkilöstön kanssa tai osallistettu kuntalaisia tai lapsiakuulemistilaisuuksissa, henkilöstöä laajemmin kuulemis- jasuunnittelutyössä tai kuntapäättäjiä työryhmissä tai valiokunnissa.

• Toimeksiannon tarkoituksena on edesauttaa kaikki tämä tarkempisuunnittelu, yhteistyö ja osallistaminen Kemijärven kaupunginjohtoryhmätyön ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn ottamisenjälkeen.

• Toimeksiannon yhteydessä on haastateltu 4 henkilöä yhteensä noin7 haastattelussa, joista olennaiset on esitetty myös kappaleessa 5.Lisäksi on käyty yhteensä 3 keskustelua johtoryhmän kanssa. Näidenlisäksi työpalaverin yhteydessä Kemijärvellä on tutustuttuJyvälänpuiston päiväkotiin sekä saatu yleiskäsitys koulukiinteistöjen(käytössä olevien ja käytöstä poistettujen) sijainnista jasilmämääräisestä kunnosta.

• Taloudellisten arvioiden osalta mallinnus perustuu 2018talousarvioon, jonka toteutuminen on epävarmaa. Taloudellistenarvioiden osalta tarkastelukausi on suhteellisen pitkä ja ontodennäköistä, että myös mallin sisältämien lukujen osaltatoteutumat poikkeavat jopa vuositasolla nyt arvioiduista.

• Taloudellisten säästöjen aikaansaaminen on aina haasteellisempaakuin arvioidaan, ja ne toteutuvat usein merkittävästi eri suuruisinakuin suunnittelussa (kuten tämän toimeksiannon tyyppisessämallinnuksessa) on arvioitu.

• Taloudellisten säästöjen osalta jatkotyöstö ja tarkentaminenvaativat merkittävän määrän lisätyötä Kemijärven kaupunginosalta.

• Investointiarviot on tehty yhteistyössä Kemijärven kaupunginkiinteistöpalveluiden johdon kanssa, mutta ne perustuvat aiempiinkustannusarvioihin ja ovat siten lähtökohtaisesti suuntaa antavia.Investointien osalta sekä laajuus että laatutekijät vaikuttavatsuuresti lopullisiin kustannuksiin.

• Työssä on nyt oletettu, että kaikki investoinnit tehdäänKemijärven kaupungin omaan omistukseen (taseeseen) ja ettärahoituksellisia rajoituksia ei ole. Todellisuudessa kaupunginkokonaisinvestointitarve sekä käytettävissä oleva rahoitusvaravoivat muodostaa rajoituksia esitetyn investointiohjelman osalta.

LÄHTÖKOHTATIEDOT2


NYKYISEN PALVELUVERKON PÄÄKOHDAT

7

Nykyinen palveluverkkoNykyisen palveluverkon suurimmat haasteet

• Keskusteluissa eri palvelualuejohtajien kanssa sekänykyisten lapsimäärien vertailussa OPH suositusmitoituksiinon tullut selkeästi esille, että päiväkodit ovatkapasiteettinsa rajoilla ja yksi päiväkotirakennus (Kallaa)on käyttöikänsä päätteessä lähivuosina.

• Realistisesti toimintakuntoisia koulukiinteistöjä onkaupungilla tällä hetkellä viisi, joista neljä vaatiimerkittävää peruskorjausta tarkastelujaksolla.Pääasiallisessa koulukäytössä on tällä hetkellä kolmekiinteistöä, muut ovat väistötiloja (Lepistöntie 1 toimiiSärkelän koulun väistötilana) tai niissä annetaan vain taito-ja taideaineiden opetusta (Sepänmäen koulullajärjestetään Särkelän oppilaiden käsityön tunteja).

• Tulevaisuuden näkymät huomioiden ei ole tarpeen eikäkustannustehokasta investoida kaikkien koulurakennustenperuskorjaukseen. Varhaiskasvatus puolestaan tarvitseekipeästi lisää ja tarkoituksenmukaisia tiloja toiminnalleen.

• Tilankäytön tehokkuuden edistäminen vaikuttaa myöshenkilöstöresurssien hyödyntämiseen paremmin,kasvatustoiminnan kehittämisen saamiseen entistäenemmän keskiöön ja siihen, että kustannusrakenteessakiinteistöverkon ylläpidon sijasta varoja saadaankohdistettua itse kasvatustoimintaan ja virkistystoimintaanja niiden sisältöön.

Suurin haaste nykyiselle palveluverkolle on kertynyt korjausvelka ja korjausvelankasvaminen

Kiinteistö Päivä

hoito

Esiko

ulu

Alak

oulu

Yläk

oulu

Lukio

Kans

alaiso

pisto

Muu

Särkelän koulu

Lepistöntie 1 x x x x

Sepänmäen koulu x x

Hillatien koulu x x x x

Isokylän koulu x x x

Metsämiehentien päiväkoti x

Särkelän päiväkoti x (x)

Jyvälänpuiston päiväkoti x (x)

Kallaan päiväkoti x (x)

Musiikkiopisto x x

Uimahalli (x) x x

Liikuntahalli x x

Jäähalli x

Urheilukenttä x

Kulttuurikeskus x x

Vapaudenkatu 8 x x


YHTEENLASKETTU LAPSIMÄÄRÄ VÄHENEE 15 VUODESSA NOIN 180:LLÄ

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032565 540 518 506 500 484 474 467 458 451 439 437 424 418 415

183 189 183 180 177 174 172 169 166 165 163 162 161 159 158

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Varhaiskasvatus ja esikoulu Luokat 1-9 ja lukioyht. 748 729 701 686 678 658 646 636 624 616 602 599 585 577 573

• Yllä oleva ennuste perustuu Tilastokeskuksen (2015) tekemään Kemijärven väestöennusteeseen sekä Kemijärven tietoihin nykyisistälapsi- ja oppilasmääristä.

• Varhaiskasvatuksessa on näkynyt joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana työllisyyden parantuminen Kemijärven alueella, jolloinvarhaiskasvatukseen osallistuvien lasten suhteellinen määrä ikäluokasta on kasvanut ja paine varhaishoidon paikkamäärään vahvistunut.Palveluverkkotarvetta arvioidessa täytyy kutenkin huomioida, että ikäluokkakohtaisen lapsimäärän trendi on kuitenkin laskeva sekä se,että vuosittaiset vaihtelut perusopetuksen piirissä olevan lapsimäärän ja luokkakokojen osalta ovat melko suuria.

• Arviointityössä ja tilaratkaisuissa täytyy siis huomioida tuleva pitkän ajan lapsimäärän kehitys sekä sopeutumiskyky myös mahdollisessaloivemmassa vähenemisessä mikäli biojalostamon kaltainen merkittävä ja positiivinen hanke tuo kaupunkiin uusia asukkaita ja perheitä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella oppilasmäärä jatkaa tasaisenvähenemisen kehitystä


PERUSOPETUKSEN OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS 2000 - 2032

9

Oppilasmäärän lasku on keskeinen tekijä tulevien vuosien opetuksen kiinteistöverkonsuunnittelussa

-5,3%

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16Oppilasmäärä perusopetuksessa

-2,1%

0

100

200

300

400

500

600

18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32Oppilasmäärä perusopetuksessa

Lähteet: Tilastokeskus: väestöennuste (2015-2040) & Kemijärven oppilasmäärätiedot (2018)

Lähde: Opetushallitus, Vipunen (2017)

• Oheinen kuvio havainnollistaa vuosien 2000-2016 perusopetuksennopean oppilasmäärän laskun, jolloin oppilasmäärä vähenikeskimäärin 42 per vuosi ja prosentuaalisesti vuosittain keskimäärin5,3 %.

• Tänä aikana perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt yhteensänoin 670 oppilaalla, johon on vastattu perusopetuksen koulujenmäärän tiivistämisellä aiemmasta 13:sta nykyiseen 3:een.

Aiempi kehitys 2000-2016, nopea lasku

Tulevaisuuden kehitys, hidas väheneminen

• Lähitulevaisuuden kehitystä esittävä kuvio havainnollistaa tulevaaperusopetuksen hitaan oppilasmäärän vähenemisen aikaa vuosille2018-2032.

• Perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan vähenevän keskimäärin 9oppilasta per vuosi seuraavan 15 vuoden aikana. Tähän kehitykseensaattaa vaikuttaa hidastavasti mahdollisen uuden tuotantolaitoksenkäynnistäminen Kemijärven kaupungissa (Boreal Biorefin hankebiojalostamosta), joka toisi alueelle vähintään 1000 uuttatyöpaikkaa.

• Palveluverkon arvioinnissa otetaan huomioon mahdollinenoppilasmäärän kasvu siten, että arvioidaan verkon joustavuuttakorkeintaan 70-80 uuden lapsen lisäyksellä ja sijoittamisella niinvarhaiskasvatuksen, perusopetuksen kuin lukionkin kapasiteettiin.

• Olennaista on, että nykyverkon korjausvelkaa päästään kuromaanvaiheittain umpeen ja että kaikki mahdolliset syntyvätkustannussäästöt tukevat palveluiden korkealaatuista ylläpitoa.

Perusopetuksen oppilasmäärän arvioitu tuleva kehitys

Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys 2000-2016


-3,4%

0123456789

2011 2012 2013 2014 2015 2016Toimintamenot, M€

PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSKEHITYS JA -RAKENNE

10

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

KEMIJÄRVI LAPPI SUOMIHenkilöstömenot Vuokrakulut Palvelujen ostot (Aineet, tarvikkeet, ja tavarat)

Lähteet: Kemijärven tilinpäätökset (2014-2016)

Lähteet: Tilastokeskus (2017) & Kemijärven kirjanpito (2016)

• Oheinen kuvio esittää perusopetuksen toimintamenojen kehitystä 2011-2016,jossa näkyy mukautuminen oppilasmäärän muutokseen. Trendikuvasta näkyy,että kouluverkkoa on supistettu ja henkilöstöresursseja sopeutettuvastaamaan oppilasmäärää.

• Toimintamenot ovat pienentyneet vuosittain keskimäärin 3,4 % vuosien 2011-2016 välillä, mikä on hieman vähemmän kuin oppilasmäärän muutos (3,9 %),joten kustannukset per oppilas ovat edelleen kasvaneet.

Kustannuskehitys 2011-2016

• Oheisesta kustannusrakennevertailusta nähdään, että perusopetuksenkustannukset oppilasta kohden ovat Kemijärvellä mukautumisestahuolimatta edelleen korkeammat kuin Lapissa keskimäärin.

• Lukion ja varhaiskasvatuksen osalta oppilaskohtainen kustannustehokkuusoli vuonna 2016 hyvällä tasolla verrattuna sekä Lapin kuntiin ettävaltakunnallisesti.

• Vertailun perusteella suhteellisesti eniten säästöpotentiaalia onvuokrakuluissa ja toiseksi eniten henkilöstömenoissa.

• Kustannusanalyyseissä on ensisijaisesti paneuduttu kiinteistötehokkuuteensekä investointiohjelman tasapainottamiseen niin, että uuden velanotonmäärää vuosittain rajoitetaan ja että kertyvillä kustannussäästöillä onmahdollista maksaa tehdyt investoinnit kohtuullisessa ajassa takaisin.

• Kustannussäästöjen osalta arvioiduista lapsimäärän vähentymisestä sekähenkilöstömitoituksista on käyty tarkentavia keskusteluja niinvarhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion sekä vapaa-ajan jasivistyksen toimialavetäjien kanssa. Työn tarkoitus on kuitenkin luoda vastapäätöksenteolle ja keskustelulle pohja ja tarkemmat ja lopullisetmitoitukset ja kustannusanalyysit on syytä tehdä kun periaatepäätöksistäon käyty syvällinen keskustelu laajalla foorumilla.

Perusopetuksen menojen kehitys 2011-2016 (M€)

Perusopetuksen kustannukset per oppilas 2016 (€)

Kustannusrakennevertailu

Perusopetuksen kustannukset ovat Kemijärvellä korkeampia kuin Lapissa keskimäärin

VAIHTOEHTOJEN VERTAILU –EHDOTUKSENA KOLME VAIHTOEHTOISTAPALVELUVERKKOMALLIA

3


• Rakennetaan kaksi keskeistävarhaiskasvatuksen (Jyvälänpuisto) japerusopetuksen (Hillatie) keskusta,mahdollistetaan erityisryhmienmuodostaminen opetuksessa ja haetaanopetuksen synergioita isommassakokonaisuudessa.

• Tarkoituksenmukaiset modernit jauudistetut tilat kantavat verkon muuttuviatarpeita pitkälle tulevaisuuteen.

KOLME VAIHTOEHTOISTA PALVELUVERKKOMALLIA

12

1. KESKUSTAKAMPUS

• Strategiana ylläpitää kahta kasvatuksenkeskittymää keskustassa ja kaupunginitäisellä laidalla.

• Päivähoito sijaitsee lähelläasumisalueita, peruskoulu yläluokkineenmyös idässä, lukio toimii aiemman mallinmukaan keskitetysti.

• Hyödynnetään ja uudistetaan nykyistärakennuskantaa.

2. KESKUSTA+ITÄ 3. KESKUSTA+LÄNSI

Varhaiskasvatus, perusopetus, lukioTarkastelujakso 15 vuotta: 2018-2032

• Strategiana ylläpitää kahta kasvatuksenkeskittymää keskustassa ja kaupunginläntisellä laidalla.

• Päivähoito sijaitsee lähellä asumisalueita,peruskoulu yläluokkineen lähellä hyviäliikuntamahdollisuuksia, lukio keskitetty.

• Hyödynnetään ja uudistetaan nykyistärakennuskantaa.

KÄYTTÖTALOUSSÄÄSTÖT12,0 M€

INVESTOINTITARVE10,0 M€

KÄYTTÖTALOUSSÄÄSTÖT – INVESTOINTITARVE =2,0 M€







SELITE• x/y, jossa x=kaikkien kiinteistöön sijoitettujen lapsien määrä ja y=kokonaiskapasiteetti

• Varhaiskasvatuksen lapsien määrä Perusopetuksen oppilaiden määrä

• Lukio-opiskelijoiden määrä Peruskorjaus/uudisrakennus


MALLI1: KESKUSTAKAMPUS

13

KESKUSTA-KAMPUS

• Keskustakampuksen perusajatus on, että luodaan tiiviskeskittymä varhaiskasvatukselle Jyvälänpuiston alueelle sekä senläheisyyteen ja toisaalta opetuksen osalta Hillatien koulullelisärakennusten avulla molemmissa toimipisteissä. Tällöinkäytöstä poistuvat nykyiset Lepistöntiellä (väistötiloissa) toimivaSärkelän koulu sekä Isokylän koulu.

• Tämä malli tukee sitä kehitystä, joka kaupungissa on tunnistettu,että työpaikka-alueet keskittyvät kaupungin ydinkeskustaan jasamoin työmatkaliikenne keskustaan on lisääntynyt.Kulttuuripalveluiden osalta keskustan alueella sijaitsee myösKulttuurikeskus kirjastoineen sekä Musiikkiopisto, jotka ovatnäitä aineita harrastaville peruskoululaisille saavutettavissajalan.

• Lapset siirtyvät asteittain varhaiskasvatuksen yksiköistäisompaan kokonaisuuteen Hillatielle. Jyvälänpuistonuudisrakennus voi hyvän suunnittelun avulla soveltua myös ala-asteen luokkaopetukseen, jolloin tarpeen mukaan ala-asteella jaesikoulussa on liukumaa näiden kahden kasvatusyksikön välillä.

• Riippuen kaupungin lapsimäärän kehityksestä, haetaanjoustavuutta 6-8 vuotiaiden lapsien sijoittamisessa tarpeenmukaan varhaiskasvatuksen ja koulumaisen ympäristön välillä.

• Perusajatuksen mukaisesti suljetaan taajamakouluja ja teknisenkuntonsa (ja soveltuvuutensa) vuoksi Kallaan päiväkotirakennus.

o Oppilaat sijoitetaan Hillatien koululle ja Hillatiellerakennettavaan riittävän kokoiseen uudisrakennukseen.

o Kallaan päiväkotilaiset siirretään Jyvälänpuiston päiväkodinlisärakennukseen ja Kallaa suljetaan.

• Rakennetaan Hillatiestä 500 oppilaan koulu ja Jyvälänpuistonpäiväkodille 65 lapsen lisärakennus (kahdessa vaiheessa).

Metsämiehentienpäiväkoti

21/21(21)

Särkelän päiväkoti48/53(48)

Jyvälänpuistonpäiväkoti &lisärakennus

105/110(105)

Käytöstä poistuvat rakennukset:× Lepistöntie 1× Särkelän koulu× Isokylän koulu× (Sepänmäen koulu)× Kallaan päiväkoti

Hillatien kiinteistö& lisärakennus

484/500[411]{73}

SELITE

• x/y, jossa x=kaikkien kiinteistöön sijoitettujen lapsien määrä jay=kokonaiskapasiteetti

o varhaiskasvatuksen lapsien määrä

o perusopetuksen oppilaiden määrä

o lukio-opiskelijoiden määrä

o Peruskorjaus/uudisrakennus


MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET (2018 - 2032)

14

KESKUSTA-KAMPUS

• Laskentamallissa esitetyt säästöt syntyvät vertailustataloussuunnitelmaan pohjautuvaan mallinnukseen. Tarkastelujaksoon 15 vuotta, vuodet 2018-2032 kaikissa malleissa.

• Palveluverkko toisi 15 M€ käyttötaloussäästöt 15 vuodentarkastelujaksolla. Pääasiat, joista säästöt syntyvät, ovat:

o Tilakulut: tehostetaan tilankäyttöä ja poistetaan käytöstäylimääräisiä tiloja, jolloin säästyy 0,5 M€ vuositasollapoistuvien kiinteistöjen vuokrista sekä tämän lisäksi myösnäiden juoksevista ylläpitokustannuksista japeruskorjauksista.

o Henkilöstö: tilojen keskittäminen mahdollistaahenkilöstöresurssien uudelleen mitoituksen (erityisestiryhmäkokojen optimoinnilla) sekä laajemman yhteistyönopetus- ja tukihenkilöstön kesken. Henkilöstön tarve onarvioitu yhdessä Kemijärven kaupungin oman työryhmän kanssaja oppilasmääräarvio pohjautuu Tilastokeskuksen 2015-2040väestöennusteeseen. Pääosa 0,5 M€ vuosisäästöistähenkilöstökuluissa tarkastelukaudella johtuu suoraanlapsimäärän vähentymisestä perusopetuksessa, ja siitäjuontuvasta tuntiresurssien sekä aineyhdistelmienoptimoimisesta.

• Käyttötaloussäästöt kattavat mallissa tehtävät investoinnittarkastelujakson aikana ja käyttötaloussäästöistä ylijäävä noin 2,8M€ voidaan osoittaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksensisällön kehittämiseen.

• Kaupungin varhaiskasvatuksen- ja opetuksen tilakanta uudistuumerkittävästi ja saadaan nykyisiä tarpeita vastaavia tiloja, mmpienryhmätiloja ja joustoja tilankäytössä läheisesti sijaitsevienJyvälänpuiston ja Hillatien välillä.

INVESTOINTITARVE• Merkittävimmät investoinnit:

• Hillatien uudisrakennus (7,6 M€) 2021-2022• Päiväkotilaajennus, Jyvälänpuisto (2,7 M€) 2019-2023• Jyvälänpuiston päiväkodin korjaus (1,4 M€) 2024• Muut investoinnit (0,5 M€)= Yhteensä 12,2 M€ Investointitarve

KÄYTTÖTALOUSSÄÄSTÖT – INVESTOINTITARVE =• Arvioidut käyttötaloussäästöt verrattuna nykymalliin vähennettynä

investointitarpeella• Säästö 2,8 M€

KÄYTTÖTALOUS – Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio• Vuosittainen säästö tarkastelujaksolla keskimäärin

+ Henkilöstömenot 0,5 M€/vuosi+ Vuokrien säästöt 0,5 M€/vuosi= Yhteensä 1,0 M€/vuosi

• Taloudelliset vaikutukset 15 vuoden ajanjaksolla• Yhteensä 15,0 M€ säästö


VAIHTOEHDON PLUSSAT JA MIINUKSET MUIHIN VERRATTUNA

NEGATIIVISTA

• Hillatien laajennuksen johdosta piha-alueen kokoon ja toimivuuteentulee kiinnittää erityistä huomiota.

• Käytöstä poistettavien kiinteistöjen osalta joudutaan tekemäänpäätöksiä.

• Koulukyytioppilaiden määrä kasvaa eniten, eritoten Isokylän koulunlakkauttamisen johdosta.

• Keskustan ulkopuoliset palvelut vähenevät, kun nyt toimivatkoulurakennukset eivät ole käytettävissä vapaa-ajan kuten esim.kansalaisopiston tai seurojen toimintaan.

• Mallissa on rajattu joustovara kasvavaa lapsimäärää silmälläpitäen,erityisesti varhaiskasvatuksen osalta. Biolaitoksen käynnistämisenmahdollisia vaikutuksia on arvioitu siten, että kertaluonteinenlapsimäärän kasvu voisi olla noin 8-9 lasta kutakin ikäluokkaakohden. Tämä lisäys aiheuttaisi lapsimäärän vähentymisenpysähtymisen muutamaksi vuosiksi, jonka jälkeen lapsimääränvähentyminen jatkuisi aiemman trendin pohjalta. Vertailukohtanaon analysoitu Sodankylän kaivostoiminnan aloittamisen vuonna 2012synnyttämiä vaikutuksia perusopetuksen koululaismäärään, jossatapahtui juuri samanlainen tasaantuminen muutamiksi vuosiksi.

POSITIIVISTA

• Joustavien tilojen mahdollistamana tämä on todennäköisesti edullisintoimintaympäristö pitkällä aikavälillä.

• Käytössä oleva rakennuskanta ja neliöt saadaan tehokkaampaankäyttöön ja kiinteistökustannuksissa saadaan pysyviä merkittäviäsäästöjä.

• Opetushenkilökunnan resursseja pystytään kohdentamaan jaohjaamaan malleista parhaiten, jolloin on myös parhaatmahdollisuudet järjestää riittävä tuntimäärä opettajille sekä samallaluoda edellytykset aiempaa yhtenäisemmälle ohjaukselle jakehittämiselle.

• Valinnaisten opintojen laajemmat mahdollisuudet suuremmassakouluyksikössä, jolloin ryhmiä saadaan paremmin muodostettua.

• Mahdollisuudet Hillatien uudisrakennuksen tilojen muokattavuudessaeri toimintoihin tulevaisuuden kannalta, jonka tulisi ollasuunnittelussa keskeisellä sijalla.

• Uudisrakennuksen nykyaikaiset ja tarkoituksenmukaiset tilat ovatmyös kansalaisopiston ja soveltuvin osin muun kaupungin toiminnankäytössä.

• Kestää vaihtoehdoista parhaiten aikaa monitoimisuuden osalta.

• Muutosvaiheessa ei välttämättä tarvita uusia väistötiloja ja vanhoistavoidaan luopua.

• Malleista suurin oppilasmäärän kantokyky: Koulun esitetty 500:noppilaan maksimikapasiteetti perustuu OPH:n suositukseen.

• Tarvittaessa Hillatien uuteen kokonaisuuteen mahtuu todellisuudessaenemmänkin, arviolta ainakin noin 550 oppilasta, jolloin myösoppilasmäärän kasvulle on varaa.

KESKUSTA-KAMPUS

15


MALLI 2: KESKUSTA+ITÄ

16

• Mallin perusajatus on vahvistaa kaupungin itäisen alueenpalvelutarjontaa ja hyödyntää nykyistä rakennuskantaa laajoinperuskorjauksin.

• Perusopetuksen osalta opetustoimintaa järjestetään sekänykytiloissa keskustassa Hillatiellä että idässä täyden remontinsaavassa Isokylän koulussa. Läntinen Lepistöntien väistötiloissatoimiva Särkelän koulu lakkautetaan ja oppilaat jaetaanasuinosoitteen tai muiden perheen toiveiden mukaan kahdenkoulukeskittymän kesken.

• Isokylän koulu peruskorjataan, jolloin mahdollisesti tarvitaanrajatuksi ajaksi väistötiloja.

• Kallaan päiväkodin viereen rakennetaan kahdessa vaiheessauudet tilat, johon ensimmäisessä vaiheessa siirtyy nykyinenKallaan lapsikanta ja toisessa vaiheessa myös muistapäiväkodeista lapsia niin että väljyys muualla paranee. VanhaKallaan päiväkotina toimiva rakennus suljetaan.

• Alkuvaiheessa koulujen tilatehokkuus on OPH:n suosituksiakorkeampi, mutta alenee oppilasmäärän vähetessä jo viidenensimmäisen vuoden aikana noin 50:llä.

KESKUSTA+ ITÄ

Käytöstä poistuvat rakennukset:× Lepistöntie 1× Särkelän koulu× (Sepänmäen koulu)× Kallaan päiväkoti

SELITE







21/21(21)

Särkelänpäiväkoti

48/53(48)

Jyvälänpuistonpäiväkoti

45/45(45)

Hillatien kiinteistö290/250

[217]{73}

Isokylän koulu194/170

[194]

Kallaan (uusi)päiväkoti

60/65(60)



17

KESKUSTA+ ITÄ

INVESTOINTITARVE• Merkittävimmät lähivuosien investoinnit:

• Isokylän koulun peruskorjaus (5,4 M€) 2021-2022• Päiväkotiuudistus ja laajennus Kallaassa (2,7 M€) 2019; 2023• Jyvälänpuiston päiväkodin peruskorjaus (1,4 M€) 2024• Muut investoinnit (0,5 M€)= Yhteensä 10,0 M€ Investointitarve






• Malli toisi 12 M€ käyttötaloussäästöt tarkastelukaudella 2018-2023 verrattuna taloussuunnitelman perusteella tehtyynmallinnukseen.

• Säästöjen keskeiset lähteet ovat:

o Tilakulut: tehostetaan tilankäyttöä ja poistetaan käytöstäylimääräisiä huonokuntoisia ja merkittäviä remonttejatarvitsevia tiloja, jolloin säästöjä syntyy poistettavienkiinteistöjen ylläpitokustannuksista ja peruskorjauksista.

o Henkilöstö: Merkittäviä perusopetuksen henkilöstösäästöjä einykytilanteeseen verrattuna ole mahdollista saada.Henkilöstösäästöt perusopetuksessa perustuvatoppilasmäärän vähentymiseen.

o Kallaan uudistetut tilat ja laajennus tuo pelivaraa nyt tiukillaolevaan varhaiskasvatukseen ja Kallaan henkilöstöntoimintaedellytykset paranevat huomattavasti nykytilaanverrattuna.

• Käyttötaloussäästöt kattavat mallissa tehtävät investoinnittarkastelujakson aikana ja säästöistä 2 M€ voidaan osoittaaesimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen sisällönkehittämiseen.



18

KESKUSTA+ ITÄ

NEGATIIVISTA

• Potentiaali henkilöstön kustannussäästöissä ja ajankäytönoptimoinnissa malleista pienin etäisyyksien vuoksi.

• Säästöt tilavuokrissa eivät ole yhtä suuret kuin keskitetyssäkampusmallissa.

• Tarkastelujakson alkupuolella tilatehokkuus perus- ja lukio-opetuksessa on melko korkea, mutta alenee kauden mittaan OPHtasolle.

• Perusopetuksessa ei ole paljon liikkumavaraa, mikäli lapsimäärä onennakoitua suurempi tai kasvaa – lapsimäärän kääntyminen kasvuunon kuitenkin epätodennäköistä kaikissa arvioiduissa tilanteissa,vaikka lapsimäärä hetkellisesti kasvaisikin äkillisen paikkakunnallemuuton seurauksena.

• Isokylän koulun remontti joudutaan tekemään mahdollistenrakennusteknisten rajoitusten puitteissa.

• On todennäköistä, että Isokylän koulun remontin ajaksi tarvitaanväistötilat koulukuljetusmatkan päässä.

• Väistötilojen saaminen peruskorjauksen ajaksi nykytilanteessa onhaastavaa nykyisellä rakennuskannalla – väistötiloista on puutetta.

POSITIIVISTA

• Palveluja ylläpidetään sekä keskustassa että idässä elitasapuolisemmin Kemijärven keskustan alueella.

• Päiväkodit sijaitsevat monipuolisesti lähellä asumiskeskittymiä jaovat moderneja ja asianmukaisia. Kallaan päiväkodin ympäristö onrauhallista. Tilaväljyys paranee kokonaisuutena.

• Päiväkodeissa sekä kouluilla on laajat piha-alueet.

• Koulutilat mahdollistavat ilta- ja vapaa-ajan käytön monipuolisesti.

• Investointien tarve on 2,2 M€ alhaisempi kuin keskitetyssäkampusmallissa.


MALLI 3: KESKUSTA+LÄNSI

19

• Mallin perusajatus että kunnostetaan vanhaa rakennuskantaa,mutta rakennetaan vain välttämättömät uudistilat.

• Samalla vahvistetaan ja hyödynnetään kaupungin läntisen alueenpalvelutarjontaa ja mm erinomaisia urheilutiloja (jäähalli jaliikuntahalli).

• Jyvälänpuisto laajennuksineen muodostaa keskeiseen paikkaanmerkittävimmän päivähoitoyksikön, jonka lisäksi Särkelä jaMetsämiehentie toimivat lännessä pienempinä yksikköinä.

• Kallaan päiväkoti suljetaan, kun Jyvälänpuiston laajennusvalmistuu.

• Opetustoimintaa järjestetään kahdessa keskittymässä, Hillatielläja Särkelän koululla, joka peruskorjataan. Särkelän koulunoppilaskäyttö tukee myös liikuntahalli ja jäähallin suhteellisenalhaista käyttöastetta päiväsaikaan.

• Isokylän koulu sen sijaan suljetaan ja oppilaat ohjataanjompaankumpaan jatkavista kouluista. Tällöin koulukyydityksethieman kasvavat.

KESKUSTA+ LÄNSI

Käytöstä poistuvat rakennukset:× Lepistöntie 1× Isokylän koulu× (Sepänmäen koulu)× Kallaan päiväkoti

SELITE







21/21(21)

Särkelänpäiväkoti

53/53(53)

Jyvälänpuistonpäiväkoti &lisärakennus

106/110(106)

Hillatien kiinteistö301/250

[228]{73}

Särkelän koulu205/170

[205]



20

KESKUSTA+ LÄNSI

• Malli toisi 15 M€ käyttötaloussäästöt kaudella 2018-2032.Keskeiset säästöt syntyisivät seuraavista kulueristä:

o Tilakulut: tehostettu tilankäyttö syntyy, kun poistetaankäytöstä merkittäviä remontteja tarvitsevia tiloja, jolloinsäästöjä syntyy poistettavien kiinteistöjenylläpitokustannuksista ja peruskorjauksista. MallissaKeskusta + Länsi syntyy eniten vuokrakulujen säästöä (0,6M€/vuosi).

o Henkilöstö: kuten Keskusta + Itä –mallissahenkilöstöresursseista saadaan lähinnä luonnollisia säästöjäoppilasmäärän vähentyessä kaudella.

• Käyttötaloussäästöt kattavat mallissa tehtävät investoinnittarkastelujakson aikana ja säästöistä jää eniten ylijäämäätarkasteltujen kolmen mallin välillä, noin 5,5 M€ osoitettavaksiesimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen sisällönkehittämiseen.

• Investointitarve on malleista alhaisin, noin 9,5 M€.


• Särkelän koulun peruskorjaus (4,9 M€) 2021-2022• Päiväkotilaajennus, Jyvälänpuisto (2,7 M€) 2019; 2023• Jyvälänpuiston päiväkodin korjaus (1,4 M€) 2024• Muut investoinnit (0,5 M€)= Yhteensä 9,5 M€ Investointitarve








21

KESKUSTA+ LÄNSI

NEGATIIVISTA

• Potentiaali on pienempi henkilöstön kustannussäästöissä jaajankäytön optimoinnissa kuin Keskustakampuksessa, koskaperusopetuksessa toimitaan kahdessa pisteessä.

• Tarkastelujakson alkupuolella mitoitus on äärimmäisen tiivistäperus- ja lukio-opetuksen tiloissa.

• Noin kolme vuotta sitten Särkelän koulurakennuksessatapahtuneen vesivahingon jälkeen on havaittumikrobikasvustoa kiinteistössä, joka on merkittävä riskikoulurakennuksen kunnostamiselle sekä sen kustannusarviolle.Kemijärven teknisten palveluiden tämän hetken arvionmukaan peruskorjauksella on mahdollista saada tilat vieläkunnostettua vaatimusten mukaiseen tasoon.

• Isokylän suunnalta tulevien oppilaiden koulumatka-aikapitenee riippuen siitä, siirtyvätkö he Hillatielle vai Särkelänkoululle.

POSITIIVISTA

• Tarkastelujaksolla 2018-2032 kokonaistaloudellisesti edullisinvaihtoehto eli mallista syntyy eniten kustannussäästöjä.

• Vaihtoehto pystytään toteuttamaan ajallisesti muita mallejaaikaisemmin, jolloin 15 vuoden tarkastelujaksolla mallinedullisuus korostuu.

• Palveluja tarjotaan vahvasti läntisellä sekä keskustan alueella.

• Keskustaan saadaan päiväkotilaajennus vähemmän lähelletyöpaikkakeskittymää.

• Väistötiloja ei rakentamisaikana tarvita.

• Liikuntahallin ja jäähallin hyödyntämistä koulun ja päiväkodinyhteydessä voitaisiin pyrkiä lisäämään.

• Mallissa syntyy kohtuulliset piha-alueet sekä kouluille ettäpäiväkodeille.

• Särkelän koulun kiinteistön kunto on aiempien selvitystenperusteella teknisillä palveluilla hyvin tiedossa jamikrobinäytteiden tutkimus on tehty.

• Särkelän koulun kiinteistössä on useita luokkatiloja, hyvinpienryhmätiloja ja lisäksi tilat ovat hyvin muokattavissa.


KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUVERKON YLLÄPITO

22


• Uimahallin peruskorjaus (5,8 M€) 2019-2021• Muut alustavat yhteensä (0,4 M€) 2018-2020= Yhteensä 6,2 M€ Investointitarve

KÄYTTÖTALOUS – Kulttuuri ja vapaa-aika• Vuosittaiset kustannukset 15 vuoden ajan jaksolla keskimäärin

- Henkilöstömenot 1,7 M€/vuosi- Vuokrat 1,9 M€/vuosi- Muut kulut 0,6 M€/vuosi= Yhteensä 4,2 M€/vuosi

• 15 vuoden ajanjaksolla• Yhteensä 62,3 M€

NYKY-TILANNE

• Nykyisen kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluverkon keskeiset osatovat musiikki- ja kansalaisopistojen ylläpito, nuorisotyö jakulttuurikeskuksen kokoama kirjasto- ja kulttuuritarjontatäydennettynä kirjastoautolla ja liikuntapalveluillaliikuntahallilla, jäähallissa ja uimahallissa.

• Kansalaisopiston toimintaa järjestetään laajasti ympäriKemijärven kaupunkia sekä kustannusneutraalissajärjestämisvastuussa kolmen naapurikunnan kanssa.

• Kulttuuri- ja vapaa-ajan verkon ja palveluiden tarjoaminen onkunnille vapaaehtoista ja toivottavaa erityisesti silloin kunkolmannen sektorin tai kaupallisten järjestämien palveluidentarjonta ei ole laajaa.

• Nykymallissa Kemijärven ylläpitämän palveluverkon toimintakulutovat 4,2 M€ vuosittain, josta merkittävä osa vuokrakustannuksia.

• Merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet kohdistuvatuimahallin peruskorjaukseen. Mikäli näitä ei tehdä seuraavien 3-4 vuoden aikana rapistuvat tilat sille tasolle, että uudenuimahallin rakentaminen on järkevämpää kuin vanhankunnostaminen. Uuden uimahallin rakentamisenkustannusarviota ei ole tehty, mutta se on arvioitu merkittäväksi,jolloin peruskorjaus on todettu järkevimmäksi vaihtoehdoksimyös muu kaupungin investointitarve huomioiden.

• Jäähalli on tällä hetkellä alikäytössä, mutta sen ylläpitoahalutaan jatkaa.

Musiikkiopisto ja kansalaisopisto saavat toimintaansa valtionosuuttapidettyjen opetustuntien perusteella. Valtionosuuden tavoite on kattaa

laskennallisista tuntikustannuksista noin 57 %. Loput kustannuksistakattaa kaupunki ja opistojen maksut.

Valtionosuus 2018 kattaa kustannuksista talousarvion perusteellaMusiikkiopisto 59,6 % (kustannustehokas)

Kansalaisopisto 52,4 % (heikompi kustannustehokkuus)


KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN TIIVISTETTY PALVELUVERKKO

23

TIIVISTETTYMALLI


• Uimahallin peruskorjaus (5,8 M€) 2019-2021• Muut alustavat yhteensä (0,4 M€) 2018-2020= Yhteensä 6,2 M€ Investointitarve

KÄYTTÖTALOUS – Kulttuuri ja vapaa-aika• Vuosittaiset kustannukset 15 vuoden ajan jaksolla keskimäärin

- Henkilöstömenot 1,6 M€/vuosi- Vuokrat 1,8 M€/vuosi- Muut kulut 0,6 M€/vuosi= Yhteensä 4,0 M€/vuosi

• 15 vuoden ajanjaksolla• Yhteensä 60,0 M€• Säästö 2,3 M€

• Tiivistetyssä kulttuuri- ja vapaa-ajan verkossa pyritään siihen,että saadaan vuokrakulusäästöjä sekä hallinnollistenhenkilöstökulujen säästöjä seuraavien 5-9 vuoden aikana niissäpuitteissa kuin toiminnan laajuutta vaarantamatta onmahdollista. Toisena keskeisenä henkilöstökuluja alentavanatekijänä on kaupungin asukasluvun lievä aleneva kehityssuunta 15vuoden kaudella sekä mahdollisesti toiminnan siirtyminenmonimuotoisiin myös digitaalisiin palveluihin kansalaisopistossa.

• Toiminnan laajuutta ja kohdentamista voidaan tarkastellaväestörakenteen muutosta silmälläpitäen tai mikäli kaupungintaloudellinen tilanne heikentyy.

• Kaikkiaan tiivistetyssäkään verkossa ja keskusteluissa Kulttuuri-ja vapaa-ajan toimen johdon kanssa emme ole tunnistaneetmerkittäviä säästökohteita ilman toiminnan supistamista.

• Investointien osalta edellä mainittu uimahalli on keskeisin.

Musiikkiopisto ja kansalaisopisto saavat toimintaansa valtionosuuttapidettyjen opetustuntien perusteella. Valtionosuuden tavoite on kattaa

laskennallisista tuntikustannuksista noin 57 %. Loput kustannuksistakattaa kaupunki ja opistojen maksut.

Valtionosuus kattaa kustannuksistaMusiikkiopisto 60 % (kustannustehokas)Kansalaisopisto 60 % (kustannustehokas)

TOIMENPIDE-EHDOTUS JA EHDOTETTUETENEMINEN

4


TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TARVITTAVA LISÄTYÖ/ANALYYSI

• Mallissa käytetyt henkilöstömitoitukset ja kustannuksetperustuvat vuoden 2018 talousarvioon ja kustannussäästöjenosalta on sovellettu arvioituja keskimääräisiäkokonaiskustannuksia ja kokonaisten henkilötyövuosien määrää3-5 vuoden muutoksena.

Suositus: Suosittelemme, että henkilöstösäästöjen osaltahuomioidaan mallissa käytettyjen lukujen karkeus ja tarkemmassaanalyysissä käydään sekä määrälliset että erityisesti opetuksenlaatuun vaikuttavat tekijät huolellisesti läpi.

• Investointitarpeen arviot ovat tässä selvityksessä tehty Kemijärvenkunnan teknisen palvelualueen parhaan näkemyksen mukaisesti.Silti lopullisia investointimääriä on vaikea etukäteen arvioida.Pitkälti kustannuksia ohjaavat rakentamiselle asetetut laatu javaatimustasot sekä toisaalta riittävän monen urakkatarjoustenvarmistaminen

Suositus: Suosittelemme, että investointitarpeet käydääntarkemmin tutkittavien palveluverkkomallien osalta huolellisestiläpi ja kustannusarviot päivitetään vastaamaan päätöshetkentilannetta.

• Varhaiskasvatus ja opetustoimi sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta ovat olennaisia kaupungin houkuttelevuuteenvaikuttavia tekijöitä. Näitä ei voida tarkastella irrallaankaupungin kokonaisstrategiasta ja mm. kaavoitusta jaelinkeinotoimintaa ohjaavia tulevaisuuden visioita.

• Keskeistä on miettiä miten selvityksessä käsitelty verkko ja sentila vaikuttaa asukkaiden tyytyväisyyteen ja millä aluilla näitäpalveluita tulevaisuudessa tarvitaan.

Suositus: Suosittelemme, että malleja tarkastellaan edellämainittua kokonaisuutta huomioiden ja erityisesti kaupunginelinvoimaa ja uudistumista painottaen.

• Kolme esitettyä mallia eivät olennaisesti poikkea aiemmintehtyjen selvitysten johtopäätöksistä, mutta niissä kussakin onselkeän erilainen alueellinen strategia.

• Keskeistä on tässä vaiheessa valita 1 tai korkeintaan 2peruslinjaa, joiden osalta selvitystyötä voidaan jatkaa jasyventää sekä myös laatia taloudellisia arvioita ja ennusteitatarkalla tasolla.

Suositus: Suosittelemme, että virkamiestyöryhmälletoimeksiannettuna selvityksenä syntynyt kolmen mallin esitysotetaan tarkempaan käsittelyyn kaupunginhallituksessa ja tehdäänpäätösesitys jatkokäsittelystä asianomaisenluottamushenkilöryhmän sekä henkilöstön työryhmissä sekämonipuolisesti osallistavissa kuntalaiskuulemisissa.

25


TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TARVITTAVA LISÄTYÖ/ANALYYSI

• Kaikkiin malleihin liittyviä Kemijärven kaupungin taloudenja rahoituksen kannalta merkittäviä investointitarpeita.Mallia rakennettaessa investointeja on pyritty ajallisestijakamaan niin, että vuositason investointitarve onkohtuullinen. Silti korjausvelan kaventamiseen jaerityisesti verkon asteittaiseen uudistamiseen tarvittavarahoitus rasittaa kaupungin tasetta ja kasvattaa senvelkasuhdetta. Vaikka kustannussäästöt kattavat kaikissamalleissa investointimenot tarkastellulla 15 vuodenajanjaksolla, on rahoitusmahdollisuudet otettavapikimmiten myös tarkasteluun mukaan.

Suositus: Suosittelemme, että kaupungin kokonaistaloudentilasta, mahdolliseen sote- ja maakuntauudistukseenliittyvästä Valtionosuuksien uudistamisen vaikutuksista sekänykyisestä rahoitusrakenteesta tehdään erillinenkantokykyanalyysi. Tämä toimii sekä nyt käsitellynselvityksen investointitarpeiden että kaupunginkokonaisinvestointien arvioinnissa merkittävänä laskelmanatehtäessä aikanaan päätöksiä valitun uudistuspolun osalta.

26

KÄYTETTY AINEISTO, TAUSTATIEDOT JAHAASTATTELUT

5


TYÖSSÄ KÄYTETTY AINEISTO JA TAUSTATIEDOT

28

• Kemijärven tilinpäätökset 2014-2016

• Kemijärven kustannuspaikka- ja tiliryhmäkohtainen kirjanpito 2016

• Kemijärven talousarviot 2014-2017 (ja taloussuunnitelmat 2015-2020)

• Kemijärven kustannuspaikka- ja tilikohtainen talousarvio 2018

• Kemijärvi (2014): Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen palveluverkkouudistus: Päivähoito ja koulu v. 2020

• Kemijärvi (2015): Kouluverkon kehittämissuunnitelma

• Kemijärvi (2016): Kemijärven varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys

• Kemijärvi: Koulujen oppilasmäärät, varhaiskasvatuksen lapsimäärät

• Kemijärvi: Palvelusijainnit

• Kemijärven teknisen johtajan toimittamat investointiarviot lähivuosille

• Tilastokeskus (2015): Kemijärven väestöennuste 2015-2040

• Tilastokeskus (2017): Kuntien ja kuntayhtymien taloustilasto

• Vipunen (Opetushallituksen tilastopalvelu): aiemmat oppilasmäärät


HAASTATTELUT

29

• pe 10.11.2017 Aloituskeskustelu, Johtoryhmä

• to 23.11.2017 Tekniset palvelut – palvelualuejohtaja, Markku Kankaanranta

• pe 24.11.2017 Varhaiskasvatuspäällikkö, Marja-Leena Karjalainen

• ti 28.11.2017 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut – Nuorisosihteeri, Kaisu Kilpeläinen

• ke 13.12.2017 Perusopetuksen ja lukion rehtori, Ilpo Tervonen

• ke 03.01.2018 Välikeskustelu, Johtoryhmä (Kemijärvellä)

• to 11.01.2018 Välikeskustelu, Johtoryhmä

• ti 16.01.2018 Perusopetuksen ja lukion rehtori, Ilpo Tervonen

• ke 17.01.2018 Tekniset palvelut – palvelualuejohtaja, Markku Kankaanranta

• ke 17.01.2018 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut – Nuorisosihteeri, Kaisu Kilpeläinen

• to 25.01.2018 Loppukeskustelu, Johtoryhmä

YHTEYSTIEDOT

Eeva-Maria MarkulaTalousjohdon neuvonantopalvelutBDO Oy

050 305 [email protected]

Mika LuhtalaKuntatalouden analyysitBDO Oy

050 501 [email protected]

BDO Oy (y-tunnus 2776089-4) on suomalainen osakeyhtiö ja itsenäinenjäsenyhtiö BDO International Limitedissä, joka on Yhdistyneenkuningaskunnan lakien mukainen yhtiö (company limited by guarantee).BDO Audiator Oy ja BDO Consulting Oy ovat BDO Oy:n tytäryhtiöitä. BDOOy on osa kansainvälistä, itsenäisistä jäsenyrityksistä koostuvaa BDOverkostoa. BDO on tavaramerkki BDO verkostolle ja yhteinen nimi sekäkansainväliselle jäsenyritysten verkostolle, että kunkin maanjäsenyritykselle.

kemijÄrven varhaiskasvatus-, opetus- ja sivistys- ja ... · kemijärven kaupunki kaupunginjohtaja...

Documents