Keikka3/2010

S e u r e n h e n k i l ö s t ö l e h t i

Vihreys tapetilla 06 Umolaisen keikkapäivä 08 Herkkuja arkeen 05

Kiire, minullako?”Äiti! Onko meillä tänään kiire jonnekin?”, kysyy ekaluokkalainen poikani. Tunnen piston sydämessäni ja mietin mielessäni, onko elämämme jotenkin liian hektistä. Mie-leeni palaa eilinen päivä, joka meni jokseenkin näin:

Saavun lapseni päiväkodille huonoa omaatuntoa potien, kello on taas viisi ja ilta hämärtyy. Halaan punaposkista tytärtäni ja kysyn hoitajalta päivän kuulumiset. Ehdotan tyttärelleni, että emme kävisi sisällä vaan lähtisimme saman tien kohti uimahallia. Tyt-täreni mukaan lokerossa on tärkeä piirustus, joka on haettava. Mielessäni kuulen kellon tikittävän ja ajatukseni on, että myöhästymme uimakoulusta. Samaan aikaan muistan päiväkodin vanhempainillan ja lastentarhanopettajan sanat: ”Lapsillenne on tärkeää, että käytte jokaisen päivän päätteeksi hakemassa sisältä ne tärkeät taideteokset ja aarteet, jotka he ovat päivän aikana taiteilleet.” Otan tytärtäni kädestä ja pujahdamme sisälle etsimään pienen taiteilijan tekeleet. Kello etenee ja nälkä muistuttaa olemassaolostaan. Ajan hampurilaisbaarin autokaistalle, tilaan yhden purilaisen ja maidon. Näillä eväillä jaksamme uida, ajattelen.

Saavumme uimahallille ja kiirehdimme sisälle. Hoputan tytärtäni vaihtamaan uikkarit ja riennämme suihkun kautta kohti allasta. Tyttäreni ehtii kuin ehtiikin heti alkuun mukaan. Itse hyppään aikuisten altaaseen ja saan suoritettua päivän liikunta-annoksen. Kotiin saavuttuamme laitan ruokaa, minkä jälkeen onkin jo hammaspesun ja iltasadun aika.

Voin todeta, että päivän suoritukset on tehty. Hetkinen, sanoinko päivän suoritukset? Mihin pohjautuu tämä kaikki suorittaminen ja hoppu? Television katselun yhteyteenkin yhdistän pyykin viikkaamisen; eihän televisiota voi vain tuijottaa tekemättä mitään. Vapaa-ajan vauhdin lisäksi ihmisillä on tutkimusten mukaan entistä hektisempää myös työpaikoillaan. Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimus kertoo, että lähes puolet pal-kansaajista joutuu kiirehtimään saadakseen työnsä tehtyä.

Ihmiset käsittävät kiireen eri tavoin. Se, mikä joillekin on kiirettä, on toisille luonnol-linen tapa elää. Tärkeintä on, että jokainen pysähtyisi hetkeksi pohtimaan, onko näin hyvä vai olisiko minun syytä hidastaa. Lisää hidastamisesta voit lukea lehdestämme sivulta 14, jutusta Otetaan leppoisammin.

Kaiken touhun ja työn keskellä toivotan teille kaikille oikein mukavaa loppuvuotta!

Tuire Rönkkö

Päätoimittaja TuireRönkkö

Toimituspäällikkö TanjaKoivurantaToimitus JohannaVirtanen TanjaKoivuranta LauraKuivalainen MariBergroth RoopeKiviranta SamiKonttinen SoileToivari TuireRönkköUlkoasujataitto RoopeKivirantaSähköposti viestinta.seure@hel.fi

Keikka - Seuren henkilöstölehti

Käyntiosoite: Fredrikinkatu51–53B,00100HELSINKI

Postiosoite:PL650,00099HELSINGINKAUPUNKI

Sähköposti:info.seure@hel.fi

Palvelunumerot:Palveluala 0931088004Päivähoito-januorisoala0931088005Terveydenhuoltoala 0931088006Toimisto-jaopetusala0931088007

Ekstranethttp://keikka.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oywww.seure.fi

pääkirjoitus

3

Lähikuvassa

Lue myös

08

12

04 10

01 06

05 18

14

16

UMOLAISEN KEIKKAPÄIVÄ

SEURELAISESTA ON MONEKSI

PäätoimittajaltaKiire, minullako?

Vihreys tapetillaSeureen oma ympäristötyöryhmä.

Harrin versojaHarri Virta kommentoi ajankohtaisia asioita.

KeikkakohteetEsittelyssä uusia keikkakohteita.

Herkkuja arkeenPinja Laine kertoo ruokablogistaan.

Mitä ihmettäSähköinen tuntilista ja oppisopimus.

OTETAAN LEPPOISAMMIN

PITKÄT JA PÄTKÄT

Umon trumpetisti Mikko Pettinen kertoo työstään ja sen haasteista.

Seuressa työskentelee runsaasti moniosaajia. Merja Vähäsoini ja Juhana Bergenheim kertovat työstään.

Ihmisten kiire lisääntyy jatkuvasti. Nyt on aika pysähtyä ja miettiä voiko omaan kiireeseen vaikuttaa.

Enää Seuren toiminta ei ole pelkästään osaavien sijaisten välitystä. Yhä useampi seurelainen työskentelee pitkässä työsuhteessa.

4

Harrin palsta

SeurentoimitusjohtajaHarri Virtakommentoi

ajankohtaisiaasioita

Painettu lehti vai verkkolehti?

Olenihastunutpainomusteeseenjapaperinrapinaan,muttatoisinaanvilkaisenmyöspäivännopeitaai-heitaverkosta.

Televisio vai netti?

Televisiostasaansivistyksentukeajaviihdettä janetistä taas tietoatavoitteellisesti.

Suhteesi sosiaaliseen mediaan?

Yksityishenkilönäolenaikaepäsosi-aalinen.Seurenpitäämielestänisensijaanollasosiaalinen.

Harrin palsta

Pyöreitä vuosia on juhlittu ja siirtyminen kolmannelle vuosikymmenelle alkaa ensi vuoden puolella. Kuten juhlavuoden julkaisusta saimme lukea, on vauhti kasvanut ja toiminta laajentunut vuosi vuodelta. Tulevaisuutta ajatellessamme nousee sähköisyys entistä enemmän esille, ja tässä kehityksessä on myös kaksikymppisen Seuren oltava aktiivises-ti mukana.

Keikkanetti on ollut jo muutaman vuoden käytössä, ja pikkuhiljaa te keikkalaiset olette löytäneet tienne sen pariin. Sähköiset tuntilistat ovat iso uudistus. Ne saavuttavat päivä päivältä suuremman osan tilaaja-asi-akkaistamme ja pian voimme jättää kokonaan hyvästit paperisille tun-tilistoillemme. Vuoden vaihteessa siirrymme verkkopalkkalaskelmaan, joka sekin on linjassa sähköisen kehityksemme kanssa.

Sosiaalinen media kolkuttaa kaikkia ovia ja sen parissa Seuressa tehdään nyt töitä. Ensi vuonna löydät myös Seuren Facebookista.

Kypsän iän saavuttanut, mutta edelleen niin nuori Seure haluaa jatku-vasti oppia ja kehittää osaamistaan entistä paremmaksi. Tässä te, hyvät lukijat, olette avainasemassa. Muistattehan antaa aktiivisesti palautetta ja kehittää Seuren toimintaa kanssamme.

Harrin versojaKUVA ANNA VAINIO

5

Harrin versoja

työ/harrastus

Seuressa työskentelevä Pinja Laine pitää kokkauksesta, kokeilee rohkeasti uusia ruo-kaohjeita ja liittää niitä reseptivihkoonsa. Ohjeita alkoi kerääntyä niin paljon, että ne piti saada tiivistettyä. Pinja päätti siir-tää lempireseptinsä sähköiseen muotoon. On helpompi etsiä reseptejä koneelta kuin käsinkirjoitetusta vihkoses-ta. Kun reseptit olivat tietokoneella, alkoivat kaveritkin käyttää niitä ja tästä innostuneena Pinja päätti perustaa ruokablogin.

Pinja avasi ruokabloginsa kesä-kuussa 2009. Blogin kävijöitä oli aluksi vain muutamia, pääasiassa ystäviä. Nyt blogilla on kuukaudessa jo 10 000 kävijää! Blogin suosio on todellisesti yllättänyt. Pinjalla ei ole keittiöalan koulutusta eikä hän ole koskaan teh-nyt alan töitä. Pinjalle luovuus on aina ollut tärkeää. Hän haluaa ilmentää sitä elämässään aina jollakin tavalla. Kymmenen vuoden ajan se oli tanssimista, nyt se on oman blogin kirjoittelua, reseptien suunnittelua ja taulujen maalaamista.

“Olet mitä syöt”Pinjan blogi sisältää etnoruokia laidasta laitaan, pääpaino on kuitenkin Lähi-Idän ruoissa. Jokaiselle löytyy jotakin: ruokia, juomia, mausteita, leivonnaisia, kakkuja jne. Sivuille on kertynyt jo yli 360 ruokaohjetta.

Pinja etsii pääasiassa itse reseptit sivuil-leen, mutta saa vinkkejä ja toiveita myös lukijoiltaan. Ohjeet hän muokkaa oman makunsa mukaiseksi, ne eivät mene kos-kaan suorana kopiona sivuille. Pinja testaa reseptin toimivuuden. Tavoitteena on laittaa sivulle yksi uusi resepti joka päivä.

”Yritän inspiroida ja kannustaa ihmisiä kokeilemaan uusia reseptejä ja ruokia. Tar-koituksenani ei ole ylläpitää à la carte- ruo-kablogia, jossa ruoat on aseteltu lautaselle hienosti viimeistä koristelehteä myöten, vaan ideana on ohjeistaa tavallisen ruoan

tekoon. Ruokani ovat arkisia, koska arkena näitä meillä syödään. Kuvien taustalla saat-taa näkyä joskus esimerkiksi kuppeja tiskial-taassa tai pikku kokkiapureiden sormenjäl-kiä pöydällä aivan kuin oikeassa elämässä”, Pinja kuvailee.

Yksi uusi resepti päivässä, miten se tapahtuu?

Pinja päättää aamulla mitä tekisi tänään ruoaksi. Hän etsii lounastauolla reseptin netistä, tekee siitä pikaisen luonnoksen ja kääntää sen tarpeen mukaan suomeksi. Tähän menee aikaa päivässä 15-30 minuut-tia. Pinja käy joka päivä töiden jälkeen kau-passa, koska ei edellisenä päivänä koskaan tiedä mitä tulee kokattua.

Töistä kotiin tultuaan Pinja valmistaa ruoan ja ottaa eri työvaiheista valokuvia. Kodin omat ruokakriitikot, perheen lapset ja aviomies, antavat arvionsa ruoasta ja Pin-ja päättää pääseekö resepti blogiin. Kun lap-

set ovat menneet nukkumaan, Pinja kirjoit-taa ja siirtää reseptin sivuilleen sekä liittää mukaan muokkaamansa kuvat.

Pinjan mukaan on tärkeää ottaa kuva ruoan teon jokaisesta vaiheesta, jotta lukijan on helpompi hahmottaa eri vaiheet. Video-

taltiointi olisi hänen mielestään ruo-an valmistuksessa kaikkein parhainta, mutta mahdoton toteuttaa yksin. Blo-gin pitämiseen vierähtää kokonaisuu-dessaan päivässä aikaa noin 2-3 tuntia. Toisaalta, pitäähän se ruoka muutenkin perheelle joka päivä tehdä!

Kattilat ja numerot täydessä sovussa

Pinja aloitti työnsä Seuren palkanlas-kijana lokakuussa 2007. Hänen työnsä on puhtaasti päätetyötä ja numeroi-den kanssa työskentelyä. Miten pää-tetyö ja blogin pitäminen, joka sekin päätetyötä, luovat vastapainon toinen toisilleen?

”Oikein hyvin. Palkanlaskenta on erittäin tarkkaa ja sääntöjen mukaista toimintaa, kun taas reseptien suunnit-telu on vapaata toimintaa, jossa luo-

vuudella ei ole rajoja. Ne luovat siis hyvän vastapainon toisilleen”, Pinja toteaa.

Blogin suosio ilahduttaa Pinjaa. Hänen toiveenaan on onnistua pitämään blogi jat-kossakin kiinnostavana. ”Jospa saisin vielä joskus sponsoreiden mainoksia sivuille niin olisi kiva juttu!”, Pinja vinkkaa.

Sivuja, joissa voit perustaa blogin ilmaiseksi:www.wordpress.com (englannin kielinen)

www.blogger.com (englannin kielinen) www.blogit.fi (suomen kielinen)

Herkkuja arkeen

Liity faniksi Facebookissa: Pinjan Herkkula

Tutustu Pinjan ruokablogiin: www.herkku.wordpress.com

TeksTi johanna virtanen kUViTUs rooPe Kiviranta

Seuressa tapahtuu

6

- kestävään kehitykseen satsataan myös Seuressa

TeksTi MARI BERGROTHkUViTUs ROOPE KIVIRANTA

MONET YRITYKSET JA KAUPUNGIT ovat alkaneet panostaa yhä enemmän toimintansa ympäristövaikutusten huomioimiseen. Seuren omistajakaupungit toimivat asiassa hyvänä esimerkkinä. Es-poon kaupunki on pitkään ollut ympäristöjohtamisen edelläkävi-jä ja Vantaalla ympäristö- ja ilmastonmuutosasiat on otettu osak-si kaupungin strategisia tavoitteita. Myös Helsingin kaupunki on nostanut tuoreimmassa valtuustostrategiassaan ekologisuuden yhdeksi keskeisimmistä arvoistaan ja kaupunki panostaa tulevina vuosina ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siitä aiheutuvista haasteista vastaamiseen.

Tuumasta työryhmään Seure seuraa omistajakaupunkiensa vihreätä jalanjälkeä ja tulee panostamaan toiminnassaan yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen. Yritykseen on suunniteltu tätä tar-koitusta varten ympäristöohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamista seuraamaan on perustettu oma työryhmä.

Seuren ”vihreä liike” sai alkunsa, kun projektityöntekijä Mari Salo kiinnitti huomiota siihen, että niin yrityksen paperinkulutuk-seen liittyvissä käytännöissä, kuin jätteiden lajittelussakin, oli selvästi parantamisen varaa. Mari otti asian rohkeasti esille kollegoidensa keskuudessa ja asian tiimoilta virisikin henkilöstön intra-sivuilla pi-an värikäs keskustelu. Yrityksen johto päätti tarttua aloitteeseen ja tehdä asialle jotain. Neljän seurelaisen ryhmä pohti aluksi selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla yrityksessä saatai-siin ympäristöä kuormittavat toimintatavat karsittua mahdollisim-man vähäisiksi. Seuraava askel oli virallisen ympäristötyöryhmän perustaminen. Ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on miettiä, kuinka ympäristöohjelmaan kirjatut tavoitteet saataisiin jalkautumaan osaksi noin sadan työkaverinkin arkea.

Projektityöntekijä Mari Salo käynnisti keskustelun Seuren ympäristökuormittavuudesta.

7

Seuressa tapahtuu

Jätteestä syntyy vaikka mitä…

Ekologisen ajattelun ulottamisesta osaksi arjen toimintaa löytyy innostavia esimerkkejä myös Seuren työkohteista. Espoon Kauklah-dessa sijaitsevan Kylätalo Palttinan toiminnassa painotetaan ympä-ristö- ja taidekasvatusta. Päiväkodin johtaja Marjaana Snabb ker-too, että ympäristökasvatusta toteutetaan usein erilaisten aiheeseen liittyvien projektien kautta. Hiljattain päiväkodissa tutustuttiin kier-rätyksen maailmaan. Teemaan syvennyttiin siten, että jokainen lap-siryhmä valitsi itselleen jätelajin, johon perehtyi. Oman lajin tuottei-ta ja niiden kierrätystä esiteltiin muille ryhmille, ja esimerkiksi kotoa löytyneistä peltipurkeista ja metalliromusta rakennettiin hieno taide-teos, jota pääsi ihastelemaan Entressen kirjastossa järjestetyssä näyt-telyssä. - Myös päivittäisessä taiteilussa hyödynnetään mahdollisim-man paljon lasten kotoa tuotuja kierrätysmateriaaleja, Snabb jatkaa.

Vanhempien taholta päiväkodin menetelmistä on tullut myön-teistä palautetta. Palttinan päiväkodin henkilökunta kuulee usein vanhempien kertomuksia siitä, kuinka lapsi kotioloissa automaatti-sesti opastaa muuta perhettä, mikäli banaaninkuori meinaa mennä sekajäteastiaan. Niinhän se on, että minkä nuorena oppii sen van-hana taitaa. Ympäristötietoisuuden huomioiminen osana varhais-kasvatusta varmistaa, että lajittelu ja ekologisuuden huomioiminen sujuvat myöhemmällä iällä rutiinilla.

3Taita pussiksi ja työnnä

reuna taitteen alle.

2Taita kolmeen osaan ja

lukitse reuna taitteen alle.

1Taita yläreuna.

Sanomalehden taittelu biojätepussiksiSanomalehden taittelu biojätepussiksi

Mistä liikkeelle? Ympäristötoimi-kunnan vinkit ekoilusta kiinnostu-neille

Lajittele paperi ja kartonki, biojätteet, lasi sekä metalli ja ongelma-jätteet erilleen sekajätteestä. Jätteiden vastaanottopaikat voi käydä tarkastamassa osoitteesta www.hsy.fi (linkki etusivulla).

Vähennä turhaa kulutusta: mieti hankintojen tarpeellisuutta ja vältä heräteostoksia. Kierrätä ja osta käytettyä!

Kiinnitä huomiota sähkön ja vedenkulutuksen määrään töissä ja kotona. Vertaile eri tuotteiden sähkönkulutusta esimerkiksi kodinkonehankinnoissa. Lisäopastusta aiheesta voi käydä hake-massa esimerkiksi osoitteesta www. energianeuvoja.fi.

Vältä yksityisautoilua ja suosi julkisia liikennevälineitä. Kävele tai hyppää pyörään selkään!

Häiritsevätkö eteisen lattialla viruvat mainospinot, jotka oikeas-taan päätyvät lähes aina lukematta paperinkeräykseen? Säästä sekä paperia että vaivaa askartelemalla ulko-oveesi ”ei-mainoksia”-kyltti.

8

juhlavuosi

Umolaisen keikkapäivä

TeksTI Tanja KoivuranTa kuva uMo

UMOlaisen keikkapäivä, monipuolista musiikkia ja vierailevia tähtiä. Kuulostaa hienolta ja sitä se varmasti onkin, mutta mitä kaikkea kuuluu keikkapäivään ja toisaalta siihen valmistautumiseen?

9

Umolaisen keikkapäivä

Konserttipäivänä ei yleensä ole yhteisiä harjoituksia, vaan kukin valmistautuu konserttiin omalla tavallaan. UMOn trum-petisti Mikko Pettinen kertoo harjoittelevansa konserttipäivi-nä joko kotona tai keikkapaikalla. Oman harjoittelun lisäksi on yhteinen soundcheck, jossa mm. tarkistetaan konserttisalin akus-tiikkaa ja soitetaan pari kappaletta sekä harjoitellaan muutamia kohtia muista kappaleista.

Itse konsertit ovat muusikoille tietenkin työtä, mutta ne ovat kuitenkin työn parasta antia. Viimeaikaiset projektit ovat Petti-sen mielestä olleet lähes kaikki todella hienoja. ”Olemme päässeet soittamaan mm. maailmankuulun jazzlegenda Benny Golsonin ja brittiläisen kosketinsoittaja Django Batesin kanssa. Lisäksi meillä oli jokin aika sitten Soul Night Higher Ground Vocals -gospel-kuoron kanssa, jossa toimin kapellimestarina. Se oli myös todella mieleenpainuva kokemus”.

Konserttien tunnelma vaihtelee yleensä konsertin teeman mukaan. Soittajille tunnelma tulee itse musiikista, yleisön reagoin-nista ja siitä kuinka yleisön tunnelmat välittyvät lavalle. UMO soittaa pääasiassa jazzmusiikkia, jossa on tärkeä osuus improvi-soinnilla. Kappaleissa on usein soolo-osuuksia, joissa solistit imp-rovisoivat annettujen sointumerkintöjen tai asteikoiden pohjalta tai jopa aivan vapaasti. Tästä syntyy interaktiivisuutta soittajien kesken: solisti soittaa jonkun idean ja rytmisektio eli piano, basso ja rummut reagoivat siihen siinä hetkessä. Tilanteet ovat aina eri-laisia ja siksi ainutlaatuisia. UMOssa kaikki soittajat ovat myös improvisoivia solisteja.

Jatkuvaa harjoitteluaKonserttien järjestäminen vaatii tietenkin paljon järjestelyjä ja etukäteistyötä sekä muusikoilta paljon harjoittelua. UMOlla on konsertti yleensä torstaisin ja torstain konserttia varten harjoitel-laan säännöllisesti maanantaista keskiviikkoon, puoli yhdestätois-

9

ta puoli kolmeen. ”Saavun itse harjoittelusaliin usein vähän ennen harjoitusten alkamista ja lämmittelen itsekseni ennen varsinaisten harjoitusten alkua”, Pettinen kertoo.

Harjoituksissa harjoitellaan aina kyseisen viikon konserttia var-ten. Yleensä harjoitellaan niin, että koko orkesteri alkaa heti soittaa yhdessä. Silloin tällöin järjestetään erikseen treenejä, jossa soittaa oma sektio eli esimerkiksi kaikki trumpetit yhteisesti.

Big Bandissa (kuten UMO) on 13 puhallinsoittajaa, piano, basso ja rummut. Puhallinsoittimia on perinteisesti kolme tenoripasuunaa, yksi bassopasuuna, neljä trumpettia, kaksi alttosaksofonia, kaksi te-norisaksofonia ja yksi baritonisaksofoni. Yhteisen sävelen löytämi-sessä on haasteensa, mutta siinä auttaa soittajien pitkä kokemus se-kä yhdessä että erikseen soittamisesta.

Harjoittelu onkin kaiken perusta, jotta soitto onnistuu. Usei-den vuosien harjoittelun lisäksi soittamisessa ei voi pitää pitkiä tau-koja. Pettinen kertoo, että jopa kesämökillä on harjoiteltava, koska pidempien taukojen aikana soittotuntuma katoaa.

Keikkailua

Muusikon työ on oikeastaan aina keikkatyötä ja parhaita puolia työssä on monipuolisuus sekä uudet kiinnostavat projektit. Ras-kaimpana puolena Pettinen pitää keikkatyön epäsäännöllisyyttä, vaikka UMOssa toisaalta toiminta on melko säännöllistä verrattuna perinteisemmän keikkamuusikon työhön. ”Teen UMOn lisäksi mm. opetustyötä ja paljon muita musiikkiprojekteja ja ne ovat itse asiassa huomattavan paljon epäsäännöllisempiä”, toteaa Pettinen lopuksi.

UMO on Seuren juhlavuoden yhteistyökumppani ja yhteistyön tiimoil-ta on järjestetty mm. Seuren juhlavuoden konsertit Savoyssa. Seuraa-vaksi on mahdollisuus päästä kuulemaan UMOa ja Johanna Kurke-laa Temppeliaukion joulukonserttiin.

10

Mikä Suomenlinnan ala-asteMissä Suomenlinna C 55Liikenneyhteydet Lautat Suomenlinnaan lähtevät Helsingin KauppatoriltaKenelle Koulunkäyntiavustajille, toimitilahuoltajille ja muille merimatkailun ystäville

Erityispiirteet Suomenlinnan lauttalaiturista pienen kävely-matkan päässä sijaitseva koulu on Helsingin pienin ala-aste, jossa opiskelee 60-70 koululaista. Työmatkalla on mahdollisuus nauttia merellisestä Helsingistä ja kotimatkalla voit vierailla vaikkapa Japanilaisessa teehuoneessa, Suomenlinnan omassa panimossa tai Viaporin käsityöläisten museokaupassa. Muista piilottaa evääsi Kauppatorin ahneilta lokeilta!

Mikä Päiväkoti SantahaminaMissä Santahamina C 40, 00860 Helsinki

Liikenneyhteydet Bussi numero 86 Herttoniemestä Kenelle Lastenhoitajille, lastentarhanopettajille, päiväkotiapulai-sille ja kokeilleErityispiirteet Santahaminan päiväkoti on erityisen hyvin suo-jeltu, sijaitseehan se Santahaminan varuskunta-alueella. Alueelle sisään pääseekin vain kulkuluvalla. Päiväkodin arjessa ovat kes-keisessä asemassa luonto ja liikunta, jota tukee merellinen luonto ja saaren metsät. Päiväkoti sai uudet toimitilat vuonna 2005.

Mikä Yrjönkadun uimahalliMissä Yrjönkatu 21 B, 00120 HelsinkiLiikenneyhteydet Kaikki tiet vievät tänneKenelle liikuntapaikanhoitajille ja uinninvalvojilleErityispiirteet Kyllä, tämä on se uimahalli, jossa uidaan alasti! Uimapuvun käyttö hallissa sallittiin kuitenkin vuonna 2001 ja miehille ja naisille on omat uintivuoronsa. Yrjönkadun uimahalli vihittiin käyttöön vuonna 1928 ja se olikin Suomen ensimmäi-nen julkinen uimahalli. Rakennus edustaa 1920-luvun klassis-mia. Se peruskorjattiin vanhaan loistoonsa vuosina 1997-1999.

Mikä Lipunkantajan päiväkotiMissä Tapparakuja 6, 01700 VantaaLiikenneyhteydet Bussit 10, 10K, 19, 31, 43, 43 K, 121AT, 121A, 195, 505Kenelle Lastenhoitajille, lastentarhanopettajille, päiväkotiapulais-ille, ruokapalvelutyöntekijöille ja kokeilleErityispiirteet Marraskuussa 2010 valmistunut 95-paikkainen upouusi päiväkoti Vantaan Kivistössä. Päiväkodin tilojen suunnit-telussa on mietitty muun muassa lapsen omaehtoisen kiinnos-tuksen tukemista sekä lapsen mahdollisuutta rauhoittumiseen ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Päiväkodissa on myös yhteinen suurempi ruokailutila.

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

Kuva Kimmo Brandt

10

TUULINEN

IDYLLI SUOJELTU

KOHDE

KLASSISIAMUOTOJA ENNEN-

NÄKEMÄTÖN

11

Vad Zacharias Topeliusskolan och eftermiddagsklubben Zaches eftis

Var I Tölö, Stenbäcksgatan 14, 00250 HelsingforsTrafikförbindelser Buss eller spårvagnFör vem Skolassistenter för hela läsåret eller för kortare vikariatSpeciella drag På Zacharias Topeliusskolan ordnas special-undervisning för barn i åldrarna 6-17. Eleverna har utveck-lingsstörning och/eller autism och undervisas i smågrupper. I undervisningen stöds eleverna av en egen assistent samt av en speciallärare. På Zacharias Topeliusskolan jobbar assistenter i olika åldrar och med olika bakgrund för att stöda barnens utveckling och möjligheter att förverkliga sig själva på bästa möjliga sätt utgående från deras egna behov och möjligheter. Många assistenter vittnar om att jobbet är väldigt givande, förutom att man lär sig mycket om barn med specialbehov lär man sig ofta också väldigt mycket om sig själv.

Mikä Kannusillanmäen asumispalveluyksikköMissä Työkohde 1: Kannusillankatu 6 A 3, 02770 ESPOOTyökohde 2: ”Kyllikinkoto”, Mielikinviita 4 A, 02100 ESPOOLiikenneyhteydet Työkohde 1: Junat S,U, ja E; Bussit 18, 19, 31, 213, 270, 540Työkohde 2: Bussit 550, 110, 505, 109Kenelle Kehitysvammahoitajille, sekä perushoidon hallitseville lähi-, perus- , sairaan- ja terveydenhoitajilleErityispiirteet Kohteissa päivätoimintaa ja autettua asumista aikuisille kehitys- ja liikuntavammaisille asiakkaille. Kannusil-lanmäen asumispalveluyksiköllä on kaksi toimipaikkaa: Espoon keskuksessa, sekä Kyllikinkoto Tapiolassa. Espoon kaupungilla on tarjolla myös muita keikkapaikkoja tämän tyyppisistä kohteista kiinnostuneille, esimerkiksi: Kuninkaantien toiminta-keskus, Haukilahden sekä Haukilahdenrannan asumisyksiköt ja Riilahden toimintakeskus.

Mikä Muuralan kotihoito Missä Terveyskuja 2, 02770 Espoo (Samarian terveyskeskus)Liikenneyhteydet Oma autoKenelle liikkuville perushoitajille ja sairaanhoitajilleErityispiirteet Miltä tuntuisi hurauttaa töihin läpi Nuuksion kansallismaisemien? Kaipaatko maalaisidylliä keskellä suurkau-punkia? Näissä töissä ajokortti on tarpeen, sillä työkohteina ovat asiakkaiden kodit. Muuralan kotihoidossa avautuu aika ajoin myös pidempiä sijaisuuksia, kysy niistä terveydenhuoltoalan konsulteilta.

kohteet

11

Mikä Peijaksen sairaala, osastot AKOS 1 ja AKOS 2 Missä Sairaalakatu 1, 01400 VantaaLiikenneyhteydet Juna K, Bussit 52, 70, 72, 87 Kenelle perushoitajille, sairaanhoitajilleErityispiirteet Osastot ovat Peijaksen sairaalan yhteydessä toimivia geriatrian akuuttiyksiköitä. Molemmat osastot ovat uusia ja huippumoderneja, AKOS 2 on avattu elokuussa 2010 ja AKOS 1 vuonna 2008. AKOS 1:ssä osastolla on 20 potilaspaikkaa 1-2 hengen huoneissa ja AKOS 2:ssa puolestaan 17 potilaspaikkaa 1-4 hengen huoneissa. Osastojen henkilökuntaan kuuluu osaston-lääkäri, osastonhoitaja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysioterapeut-teja ja osastonsihteeri.

EN SKOLA FÖR ALLA

MODERNI

VAIHTOEHTO

LIIKUNNALLINEN

KOHDE

12

Esimerkkejä moniosaajista löytyy runsaasti. Tyypillisiä yhdistelmiä on työskentely lastenhoitajana ja perushoitajana, tai koulunkäynti-avustajana ja opettajana. Rajaa tällaiselle monipuolisuudelle ei Seu-ressa ole - työntekijä voi työskennellä useammalla alalla, jos päte-vyyttä ja halukkuutta löytyy.

Merja Vähäsoini

Merja Vähäsoini aloitti Seuressa vuonna 2008 ruokapalvelutyönte-kijänä. Ennen Seureen siirtymistään Merja työskenteli 30 vuoden ajan henkilöstöravintolassa. Sitten hän halusi tehdä jotain muuta. Merja irtisanoutui työstään ja haki tyttärensä vinkin perusteella Seureen töihin.

Merjalla on aiempaa kokemusta ruokapalvelutyön lisäksi sii-voojana ja perhepäivähoitajana. Seuressa Merja aloitti työt päiväko-din keittiötöistä ruokapalvelutyöntekijänä. Pian Merja kokeili myös päiväkotiapulaisen työtä. Espoossa päiväkotiapulaisen työnkuvaan kuuluu sekä keittiötöitä että lapsiryhmässä avustamista ja ajoittain on lisäksi pieniä siivoustehtäviä. Merjan aiemmat työkokemukset yhdistyvät tässä tehtävässä loistavasti.

Puolen vuoden keikkailun jälkeen Merja kysyi mahdollisuutta työskennellä myös lastenhoitajana. Hyvän aiemman kokemuk-sen, sekä Seuressa antamiensa näyttöjen perusteella tarjottiin Merjalle näitäkin töitä.

MonitoiminainenViimeisen kahden ja puolen vuoden aikana Merja on tehnyt Seurelle töitä ruokapalvelutyöntekijänä, päiväkotiapulaisena, palvelutyön-tekijänä, lastenhoitajana, avustajana ja ryhmäperhepäivähoitajana.

Merja kokee keikkatyössä positiiviseksi vapauden valita. Työkohteen valintaan voi vaikuttaa itse ja entiseen työhönsä verrat-tuna Merja nauttii työn monipuolisuudesta ja fyysisestä keveydestä.

Merjalle keikkailu on päätyö ja keikkaa onkin riittänyt hyvin. Tässä auttaa luonnollisesti Merjan kokemus monilla eri aloilla. Jos toisella alalla keikkoja on ollut jonain kautena vähemmin tarjolla, on toisella alalla voinut olla paremmin töitä.

keikkailusta Keikkatyön Merja kokee sopivan hyvin niin nuorille kuin vanhem-millekin ihmisille. Nuoret saavat keikkailusta arvokasta kokemus-ta ja voivat kokeilla minkälainen työ olisi heistä mielekästä ennen pidempiaikaisempaan työsuhteeseen sitoutumista. Vanhemmat, pidemmän työuran omaavat henkilöt taas pystyvät hyödyntämään kokemustaan eri työkohteissa ja saavat vaihtelua työlleen.

Seuressä työskentelee vuo-sittain lähes 9000 työnteki-jää. Merkittävä osa Seuren työntekijöistä työskentelee useammalla kuin yhdellä ammattinimikkeellä ja useamman kuin yhden yksikön tehtävissä.

Seurelaisesta on moneksi

keikkakohde

TeksTI Soile Toivari vaLOkuvaT rooPe KiviranTa

13

Juhana Bergenheim Kymmenen vuoden kirjastovirkailijauran jälkeen Juhana Bergen-heim halusi muutosta elämäänsä. Hän irtisanoutui työstään vuonna 2008 ja ajatteli keikkailla, kunnes keksii mitä tekisi. Ajatus keikkai-lusta tuli puolisolta, joka on myös Seuren keikkailija.

Juhana aloitti keikkailun lastenhoitajana espoolaisissa päiväko-deissa. Pian Juhanalle kuitenkin tarjottiin myös kirjastovirkailijan töitä. Tänä vuonna Juhana on tehnyt uuden aluevaltauksen vahti-mestarina. Juhana halusi tehdä lisää asiakaspalvelutyötä, josta hä-nellä on pitkä kokemus ja kysyi Seurelta mahdollisuutta vahtimes-tarin töihin.

MonitoimimiesJuhana Bergenheim on tehnyt viimeisen kuukauden aikana Seuren kautta töitä viidellä eri ammattinimekkeellä: vahti-mestarina, avustajana, kirjastovirkailijana, lastenhoitajana ja ryhmäperhepäivähoitajana.

Juhanan työympäristö vaihtelee suuresti. Vahtimestarin töitä hän on tehnyt työväenopistossa, minkä lisäksi päiväkotimaailma ja kir-jasto ovat työskentely-ympäristöinä hyvinkin erilaiset.

keikkailustaNäin monipuoliselle miehelle töitä on riittänyt Seuressa mu-kavasti. Juhana haluaa korostaa, että tähän vaikuttaa myös oma aktiivisuus. Juhanan mielestä tärkeimpiä keikkailijan ominaisuuk-sia ovat ennakkoluulottomuus, palvelualttius ja sopeutuvuus. Hän korostaa, että keikkalaisen tulee aina ottaa huomioon kyseisen työ-yhteisön tarpeet ja pyrkiä palvelemaan niitä parhaansa mukaan.

Juhanalla on Seuresta pelkkää hyvää sanottavaa. Palkka-asiat toimivat ja konsultit palvelevat työntekijöitä hyvin. ”Seuressa hom-ma toimii”, Juhana sanoo.

Moniammatillisuus tulevaisuuden haasteena ja vaatimuksena

SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen kommen-toi työelämän muutosta sanomalehti Uuden Suomen artikkelissa 23.3.2010: ”Tämä yhteiskunta ja työelämä on vain muuttunut sellai-seksi, ettei enää ole elinikäisiä ammatteja ja työpaikkoja. Työelämän rakennemuutoksen pyörä pyörii entistä viuhempaan. Näin se vaan on.”

Seuressa saatu työkokemus voi olla suureksi hyödyksi työnteki-jöillemme tulevaisuudessa. Työelämän muutostahti on 2000-luvulla kiihtynyt huimasti. Muutokset tarkoittavat työntekijöille usein sitä, että uusia taitoja on omaksuttava koko työuran ajan. Tämän voi tehdä joko opiskelemalla tai käytännössä, työssä oppimalla.

Seure lukuina • 4 toimialaa• 9 tiimiä• 126 ammattia• 2500 työkohdetta • 9000 työntekijää

14

teKsti sami konttinen Kuvat hannu nieminen/nuorisoasiainkeskus

Rock ‘n roll oli puolivuosikymmentä sitten syntyessään nuoriso- musiikkia. Nuoriin vetosi yksinkertainen komppi, Beatlesien moppitukat ja Elviksen keikkuva lanne. Rock sai nuoret villiintymään ja vanhemmat vieressä kauhistumaan.

©HannuNieminen/Nuorisoasiainkeskus

OTETAAN LEPPOISAMMIN

TeksTI ja kuvITus rooPe KiviranTa

poistaminen” -Facebook-ryhmällä on yli 12 000 fania Suomessa. Ryhmän sivuilla kerrotaan, että sen ajatuksena on mie-lekkäämmän elämänrytmin saavutta-minen esimerkiksi työntekoa tai kulu-tusta vähentämällä. Ryhmän sivuilla ihmiset jakavat vinkkejä ja keskustelevat eri-laisista leppoistamiskeinoista.

Erilaiset slow-liikkeet kasvattavat jatku-vasti suosiotaan. Slow Food -liike lienee näistä kaikista tunnetuin. Se syntyi Italiassa vuonna 1986 vastaiskuna kun Rooman Plazza di Spagnalle avattiin ensimmäinen pikaruoka-ravintola. Slow-liike kunnioittaa sananmu-kaisesti hidasta, omalla painollaan kulkevaa elämää. Slowmovement.com -verkkosivuil-la kerrotaan, että nykyihmisen hektisessä elämästä puuttuu yhteyden tunne. Sivus-ton mukaan olemme menettäneet yhteyden ruokaan, sukuumme, asuinpaikkaamme ja sitä kautta myös itseemme.

PaLuu PeRusasIOIHINViime joulun suosituin lahja oli varmasti piikkimatto. Erään sarkastisen kommentin mukaan ihmiset ovat nykyään niin tyhmiä, että maksavat jo kivustakin. Tyhmyyttä tai ei, se että piikkimatto nousee joulun hitti-tuotteeksi, puhuu mielestäni omaa kieltään ihmisten tarpeista.

Rauhoittumisen tarve näkyy myös joo-gan ja erilaisten itämaisten aatteiden kasva-vana suosiona. Joogasta on syntynyt lukuisia vähemmän aatteellisia versioita kuten Äijä-jooga, Hot jooga ja Solar jooga. Nykyään melkein jokainen kuntosali tarjoaa joogaa eri muodoissa.

Seuraavaksi otetaan kirjallisuus avuksi. Timo Kopomaan kirja ”Leppoistamisen tek-niikat” esittelee minulle termit ”vauhdin rajoit-taminen”, ”aikavauraus” ja ”omarytmisyys”.

15

aanantaina kiristää ja väsyttää. Alkavan viikon kalenteri on taas ahdettu täyteen. Työn, opiskelun

ja muutaman harrastuksen lisäksi pitäisi olla aikaa vaimollekin. ”No, perjantaina on vapaailta”, ajattelen. Siihen asti tiedossa onkin 12-13 -tuntisia päiviä, muutamia juostessa nautittuja lounassämpylöitä ja take-away -kahveja. Tässä vaiheessa pysäh-dyn ajattelemaan: suurin osa näistä aktivi-teeteista on vapaaehtoisia. Minun ei tarvitsi-si juosta kaupungilla aamusta iltaan. Voisin mennä töistä suoraan kotiin. Minun ei olisi pakko enää opiskellakaan, sillä minulla on jo yksi ammatti. Miksi käyn joogassa, jos olen useasti viisi minuuttia myöhässä tunnilta ja ryntään heti loppurentoutuksen jälkeen suoraan seuraavan haasteen kimppuun? Itse asiassa en pidä kiireestä laisinkaan.

Olen aina pitänyt itseäni mukavuuden-haluisena ja ehkä jopa hieman laiskana kave-rina. Arvostan suuresti elämän pieniä asioi-ta: pitkään nukkumista, rauhallisia aamuja Hesarin ja kahvin kanssa sekä pitkiä käve-lyjä vailla päämäärää. Jostain syystä nämä kyseiset asiat jäävät yhä useammin vain aja-tuksen tasolle. Miksi siis juoksen?

Kiire lisääntyy yhteiskunnassamme jat-kuvasti. Kännyköiden ja sähköpostin tultua lähes kansallisvelvollisuudeksi, odotetaan jokaisen ihmisen olevan jatkuvasti tavoi-tettavissa. Samojen asioiden hoitamiseen, joihin saattoi joskus mennä päiviä tai viik-koja, voi nyt mennä tunti. Kiireestä on mo-nelle nykyihmiselle tullut jopa tavoiteltava asia – siitä on tullut sosiaalisesti arvostettua. Kiireinen ihminen on aktiivinen, kiinnosta-va ja kaikessa mukana. Kaiken juoksemisen keskellä ihmisillä tuntuu kuitenkin olevan selkeä tarve rauhoittua.

Googlaamalla asiasta löytyy yllättävän paljon tietoa. ”Downshifting - Elämän lep-

Kirja käsittelee leppoistamista juurta jak-saen ja hieman asian vierestäkin. Kirjassa myös kerrotaan, että hyvä tapa hidastaa on tiskata tiskinsä käsin. Tässä kohtaa minut valtaa ihmetys. Miten tässä on näin pääs-syt käymään?

Suomalaiset tunnetaan kaikkialla maa-ilmassa luonnonläheisyydestään. Suomessa on melkein 200 000 järveä. Wikipedian mukaan vuonna 2006 lopussa Suomessa oli yli 475 000 mökkiä. Moni viettää näillä mökeillä lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa varsinkin kesäisin. Melkein jokaisessa näistä mökeistä on sauna. Sauna on perinteisesti tar-jonnut suomalaisille rauhoittumisen pyhätön. Siellä on parannettu sairauksia, synnytet-ty ja lopulta kuoltu. Sauna on yhtä keskei-nen osa suomalaista kulttuuria kuin jooga intialaisille tai meditaatio thaimaalaisille. Ulkomaalaisissa ystävissäni herättää suurta ihmetystä, kun kerron heille, että täällä useissa yksiöissäkin on oma saunansa. Rau-hoittumisen ja leppoistamisen pitäisi siis kulkea meillä suomalaisilla jonkinlaisena verenperintönä.

Lopulta leppoistamisessa on kyse hidas-tamisesta ja paluusta perusasioiden juurelle. Siitä, että keskitytään yhteen asiaan kunnolla mielummin kuin viiteen asiaan huolimatto-masti. Läpeensä automatisoidussa elämäs-sä on helppo vain juosta askareesta toiseen, vaikka elämän merkitys piileekin juuri niissä rauhoittumisen ja oivalluksen hetkissä.

Palataan vielä hetkeksi minuun. Löy-sin oman ratkaisuni lopulta hyvin luonnol-lisesti. Meille syntyi kesäkuussa pieni tyttö-lapsi. Tämä ihmeellinen tapahtuma laittoi hetkessä elämäni oikeaan arvojärjestykseen. Päätin, että en halua, että lapseni kasvaa samassa kiireessä. Kiireestä kärsin edelleen-kin ajoittain, mutta nyt tiedän, että silloin kun kiire on kovimmillaan, en juokse joo-gaamaan vaan kävelen kotiin.

Kirjoittaja on viisikuukautisen tyttölapsen isä, joka omistaa piikkimaton ja joogamaton sekä yrittää olla olematta kaikessa mukana.

Mvapaa-aika

”Erilaiset slow-liikkeet kasvattavat jatkuvasti

suosiotaan”

Muutoksen hinku ja pakko

Vaihdan verhot kerran, kaksi vuodessa. Paistoin silakkapihvejä ikuisen pastan sijaan. Vaatekaapissani värit vaihtuvat vuoden-ajan, mielialan ja muodin mukaan. Paitsi musta. Se on py-syvä perusväri. En olisi halunnut luopua pienestä punaisesta autostani. Mutta kaiketi oli pakko. Sen väitettiin olevan lähes vaarallinen.

Työssä uudet tehtävät ja työvälineet, työkaverien tai asiakkaiden vaihtuminen virkistävät ja tuovat vaihtelua. Uuden kohtaami-nen on aina oppimisen paikka. Uusiin asioihin on sopeudut-tava, halusi tai ei. Toisaalta rutiinien parissa miltei rentoutuu. Kun ajatus ei kulje, on parempi tehdä tuttua työtä.

Haluan muutoksia elämässäni, vaihtelua. Haluan myös pysyviä asioita, turvallisuutta ja jatkuvuutta. Molempia en voi saada yhtä aikaa, vaikka sitä haluaisinkin. Työyhteisö ei voi koskaan muuttua ja pysyä muuttumatta. Jos haluan jotain uutta, on vanhasta luovuttava.

Miksi muutos on usein kirosana? Varsinkin työelämässä. Valta-osa työelämän muutoksista on kuitenkin hyviä. Työn määrä on lisääntynyt ja tahti kiristynyt, mutta samaan aikaan on panos-tettu työhyvinvointiin. Saamme hoitoa, koulutusta ja virkistys-tä - työnantajalta. Työaika on lyhentynyt ja palkka parantunut. Ja valinnan mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Voimme entistä paremmin sovittaa työmme ja työaikamme kulloisenkin elä-mäntilanteemme mukaan. Voimme pitää opinto-, hoito- ja sapattivapaata.

Työelämään on ennustettu vielä suuria muutoksia. Työnteon aika, paikka ja välineet tulevat muuttumaan radikaalisti. Muu-toksiin vaikuttaa tehokkuusvaatimusten lisäksi oma halumme. Arvostamme enemmän aikaamme ja haluamme käyttää sen tehokkaasti. Haluamme vaihtoehtoisia tapoja hankkia elan-tomme, jotta vapaa-ajallamme voisimme kokea alati muuttuvaa maailmaa. Silti muutumme hitaasti.

Palstalla vaihtuva kirjoittaja pohtii työelämää. Tällä kertaa

kirjoittajana toimii Vantaan kaupungin viestintäpäällikkö

Päivi Rainio

16

Enää Seuren toiminta ei ole pelkkää osaavien sijaisten välitystä. Vuosien mittaan Seuresta on kehittynyt entistä monipuolisempi osa omistaja-kaupunkien henkilöstöhankintaa ja kasvava joukko seurelaisia työskentelee nykyisin erilai-sissa pidemmissä määräaikaisissa työsuhteissa.

Suurimmalle osalle seurelaisia keikkailu tarkoittaa muutaman päi-vän mittaisia sijaisuuksia vaihtelevissa kohteissa. Seure on kuiten-kin yhä enemmän myös pidempien työsuhteiden tarjoaja. Yksi vii-me vuosien suurimmista laajennuksista Seurella ovat olleet koko lukuvuoden samalla koululla työskentelevät koulunkäyntiavustajat.

Nykyään kaikki Espoon, Helsingin ja Vantaan lukuvuoden mit-taiset määräaikaiset työsuhteet on järjestetty Seuren kautta. Helsin-gissä menossa on nyt viides lukuvuosi. Vantaa tuli mukaan vuosi sitten ja tämän lukuvuoden alusta myös Espoossa päätettiin siirtää määräaikaiset lukuvuoden mittaiset työsuhteet Seuren hoidettavaksi.

Tällä hetkellä Seuren palkkalistoilla työskentelee yli puolen tuhatta avustajaa lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa. Helsingissä on 140 avustajaa, Espoossa reilut 240 ja Vantaallakin yli 100. Myös Helsingin ja Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on töissä noin 80 avustajaa. Pääkaupunkiseudun kouluissa työskentelee kaiken kaik-kiaan yli 560 koulunkäyntiavustajaa Seuren kautta. Heidän osuu-tensa avustajien kokonaismäärästä onkin merkittävä.

Lukuvuosi Puistolassa Mari Mäki työskentelee nyt toista lukuvuottaan henkilökohtaisena avustajana Puistolan peruskoulussa. Puistolassa työskentelee kaik-kiaan viisi avustajaa, joista kolme on Seuren pitkäaikaista avusta-jaa. Seurelaiset edustavat enemmistöä koulun avustajista, ja hei-dän työpanoksensa on ratkaisevassa roolissa koulutyön toimivuuden kannalta.

Puistolassa Mari on työyhteisönsä tasavertainen jäsen. Harmil-lisena Mari kokee lähinnä sen, että seurelaisten ei ole aina mah-dollista osallistua kaikkiin kaupungin työntekijöille tarkoitettui-hin tapahtumiin, ja tässä hän näkeekin vielä kehittämisen varaa. Mari on kokenut myös keikkatyöläisen arjen. ”On helpompaa olla pitkäaikainen työntekijä, keikkalainen jää helpommin ulko-puoliseksi”, pohtii Mari.

Pitkät ja pätkätTeksTI laura Kuivalainen

17

yhteiskuntaSeurelta Mari on aina saanut henkilökohtaista palvelua

sekä apua ja tukea pulmatilanteissa. ”Huolehdin kovasti löydetään-kö minulle sijainen, jos olen poissa. Ilman avustajaa avustettavani ei pärjää. On hienoa, että Seure lähtee aina hakemaan sijaista. Lisäksi arvostan sitä, että pyydettäessä minulle ilmoitetaan henki-lökohtaisesti, onko sijaista löytynyt”, Mari miettii. ”Henkilökunta on aina palvelualtista ja mukavaa”, Mari lisää.

Monimuotoinen SeureKoulunkäyntiavustajat eivät ole ainoa työntekijäryhmä, joilla on paljon pitkiä työsuhteita. Espoon ja Helsingin koulujen iltavalvon-nassa työskentelee vuosittain noin 250 iltavahtimestaria pitkissä työsuhteissa. Lisäksi Pääkaupunkiseudun eri virastoissa puurtaa joukko Seuren toimistotyöntekijöitä, lipunmyyjiä, toimistovahti-mestareita, museo-oppaita ja monia muita, jotka tekevät eri tyyppisiä pidempiä määräaikaisuuksia. Vantaalla työskentelee päiväkotien avustustehtävissä yli 100 työntekijää Seuren kautta.

Haastavat tilanteet työssä puhuttavatKoulunkäyntiavustajan työ on haastavaa ja monesti myös raskasta sekä henkisesti että fyysisesti. Pitkäaikaisten työsuhteiden jatku-vasti lisääntyessä Seurella halutaan panostaa entistä enemmän myös avustajien työssä jaksamiseen. Seure on kuluvana syksynä aloittanut koulutukset, jossa käsitellään porukalla koulunkäynti-avustajan työssä vastaan tulevia haastavia tilanteita.

Ensimmäinen koulutus järjestettiin marraskuussa, ja siinä koulun-käyntiavustajien kokemuksista nousi esiin muun muassa seu-raavia kysymyksiä: Miten kohdata aggressiivisesti käyttäytyvä ja fyysisesti haastava oppilas? Miten puuttua oppilaan ongelmakäy-tökseen, kun oppilaaseen ei saa koskea? Kuinka kommunikoida huonosti suomea puhuvan oppilaan kanssa? Kuinka taata työ-rauha luokassa, kun opettajan ja avustajan huomio kiinnittyy aina eniten ongelmatapauksiin? Kuinka vastata varhaismurrosikäisten loukkaavaan kielenkäyttöön ja uhkailuihin? Haastavia kokemuk-sia käsiteltiin ryhmässä Seuren henkilöstökonsultin, erityisopet-taja Katri Perhosen johdolla.

Koulutuksia on tarkoitus jatkaa kevätlukukaudella, ja niistä tiedo-tetaan tarkemmin Seuren Keikkanetissä.

Ajankohtaista

18

Palkanmaksuaikataulu

2011

Epäviralliset

joulu

tammi

16.–31.12. ma 3.1 pe 14.1.

1.–15.1. ma 17.1. ma 31.1.

16.–31.1. ti 1.2. ti 15.2.

helmi

1.–15.2 ke 16.2. ma 28.2.

16.–28.2. ti 1.3. ti 15.3.

maalis

1.–15.3. ke 16.3. to 31.3.

16.–31.3. pe 1.4. pe 15.4.

Täyt

ä tu

ntili

stat

aj

alta

:

Tunt

ilist

aSe

ures

sa

viim

eist

ään:

Palk

kapä

ivä:

Palkanlaskijat:

Palveluala 09 310 88008

Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

seure siirtyy verkkopalkkaan 1.1.2011VuodenvaihteessapaperisetpalkkalaskelmatmuuttuvatsähköisiksimyösSeuressa.Sähköi-nenpalkkalaskelmaonkäyttäjälleenhelppoja turvallinen.Seperustuuverkkopankeissakäytettävääntekniikkaan.Palkkalaskelmaonnähtävissäverkkopankeissaviimeistäänpal-kanmaksuaedeltävänäpäivänä.Nesäilyvät-järjestelmänarkistossa18kuukautta.Sähköi-nenpalkkalaskelmasäästääpaperiajanäinollen tukee kestävää kehitystä. Sähköinenpalkkalaskelmaedellyttää,ettäpalkansaajal-laonhenkilökohtainenverkkopankkitunnus.Verkkopalkkaansiirtyvätnepalkansaajat,joi-denpalkkatilionSammossa,Osuuspankis-sa,Paikallisosuuspankeissa,Säästöpankeissa(esim.AktiajaNooa),TapiolaPankissa,Han-delsbankenissataiNordeassa.Jospalkkatilionjossainmuussapankissa,palkkalaskelmaoh-jautuusuoraansähköpostiin.Jospalkkatilionvaaditussapankissa,muttaeihaluakäyttääverkkopankkia,onsiitäilmoitettavaSeureen.Tässätapauksessapalkkalaskelmaohjautuusähköpostiin.Tarvittaessapaperistapalkka-laskelmaa,onsiitätehtäväkirjallinenperuste-lujatoimitettavaseTuulaRaitaselleSeureen.

Vir

allis

et

18leikkaatalteenleikkaatalteen

!Leikkaatalteen kat-

koviivaa pitkin !

Rekrykioski - uusi malli rekrytointiinSeureavasitänäsyksynäensimmäisetRekry-kioskinsaTikkurilanjaLeppävaaranTE-toimis-toilla.RekrykioskillaSeuretuleelähelletyönha-kijaajatekeerekrytointiprosessistanopeanjavaivattoman.Kioskittoimivatilmanajanvaraus-ta,noin3-4tuntiakerrallaan.Kioskillakonsul-tithaastattelevatjaperehdyttävättyönhakijan,tarkistavattodistukset,kirjaavattiedotjärjestel-määnjajopavaraavatseuraavaksipäiväksikeikalle.ValituilletyönhakijoillevoidaanmyösjärjestääyhteinenperehdytysTE-toimistollakioskinjälkeisinäpäivinä.

Kioskejaontänäsyksynäjärjestettykolmeker-taajajokaisellakerrallatapahtumaonhouku-tellutpaikallepaljonpotentiaalisiauusiakeik-kalaisia.Uusimallionkinosoittautunuttodellatoimivaksi,jaRekrykioskiavaaovensavuonna2011säännöllisestipääkaupunkiseudunTE-toi-mistoilla.SeuraavatRekrykioskitjärjestetään17.1.Leppävaarassaja24.1.Tikkurilassa.

huhti

1.–15.4. ma 18.4. pe 29.4.

16.–30.4. ma 2.5. pe 13.5.

touko

1.–15.5. ma 16.5. ti 31.5.

16.–31.5. ke 1.6. ke 15.6.

caffi - FlamingoTasetie8

01510VANTAAPuhelin093214121

caffi - SelloLeppävaarankatu3-9

02600ESPOOPuhelin098786088

Tarjous10%kaikistaelintarvikkeista

voimassa28.2.2011asti

Jouluiset lusikkaleivät40-50 kappaletta

200g voita 1 ½ dl sokeria2tl vaniljasokeria 1tl kardemummaa 4 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa

Väliin: ½ dl luumuhilloa tai luumumarmeladia

Pinnalle: erikoishienoa sokeria

2. Sekoita kuivat aineet kes-kenään ja kaada voisulan joukkoon.

3. Sekoita taikina kiinte-äksi massaksi. Muotoile taikinasta lusikan avulla lusikan pesän muotoisia pikkuleipiä ja asettele uunipellille.

4. Paista 175 asteessa 12-15 minuuttia.

5. Kun pikkuleivät ovat vie-lä lämpimiä levitä yhdelle tasaiselle pinnalle hilloa tai marmeladia ja paina toinen pikkuleipä tämän kanssa vastakkain.

6. Pyörittele vielä lämpi-mät pikkuleivät hienossa sokerissa.

1. Sulata voi kattilassa, mutta älä ruskista. Kaa-da sulanut voi kulhoon.

Miten Seureen pääsee vakituiseksi eli taataan tietty viikkotuntimäärä? Seure vastaa: Seurentyötehtävätovatpääsääntöisestimääräaikaisia.Ainoastaanterveydenhuollossaonmuutamavakituinentyöntekijä.Pystymmekuitenkinvuosittaintarjoamaankymmenillehyvinkeikkatyös-sämenestyneilletyöntekijöilleuseammankuukaudenkestoisians.kiertävientyösuh-teita.Työsopimuksessataataantiettyviikko-tuntimääräjakuukausipalkkaonainasa-ma.Näissätyösuhteissatyökohdesaattaavaihtuapäivittäinjatyöntekijälläonvelvol-lisuusottaavastaantarjottukeikka.Voitky-syähenkilöstökonsulteiltaomantoimialasikiertäviensijaistentarpeesta.

Onko Seuren kautta mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutusta??Seure vastaa: Seurenkauttaeiolemah-dollistasuorittaaoppisopimuskoulutusta.Oppisopimuskoulutuksestasaa lisätietoaosoitteestawww.oppisopimus.net.Näil-täsivuiltalöytäämyöslinkinomanalueenoppisopimustoimistoon.

Jos työpaikalla on käytössä säh-köinen tuntilista, miten työnteki-jän pitää toimia? Seure vastaa:Kuntyöpaikallaonkäy-tössäsähköinentuntilista,eityöntekijävoienääkäyttääpaperistatuntilistaa.Tilaajavastaatuntilistankuittaamisestasähköisesti.Tilaajanonsuoritettavakuittausviimeistäänviimeisenätuntilistanpalautuspäivänä.Työn-tekijänäkeeomattuntilistansaKeikkanetistä.

Mitä ihmettä?

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fiArvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Mitäihmettä-palstallajulkaistaanKeikka-lehdenlukijoidenpalautteitaSeureenjakeikkatyö-hönliittyen.Kirjoituksetkannattaapitäälyhyenä,maksimissaannoin500merkinmittaisina.MukaanpitääliittääSeurenkäyttöönkirjoittajanyhteystiedot(nimijapuh.nro).Julkaistuistakirjoituksistaeimaksetapalkkiota.

Palautteenvoitlähettääosoitteeseenviestinta.seure@hel.fitaiSeure/Viestintä,PL650,00099Helsinginkaupunki.

19

Lähetä palautetta! viestinta.seure@hel.fi

palautetta

seuren toimiston alakerran pal-velupiste suljetaan 29.12.2010VuodenvaihteenjälkeenSeurentoimistolletul-taessailmoittautuminentapahtuuvahtimesta-rilleneljännessäkerroksessa.Joskyseessäonasiakirjojenpalauttaminen,esimerkiksituntilis-tat,sairauslomatodistuksetjne.,onnehelppojättääSeurenpostilaatikkoon,jokasijaitseeka-tutasonulko-ovessa.

Toimiston aukioloaikoihin tulee muutos.

Ovetovatavoinna3.1.2011lähtienma-peklo8.30-15.30.Puhelinpalvelusäilyyennallaanma-toklo7-17japeklo7-16/Terveydenhuol-toalaklo7-17.

leikkaatalteen

Toimiston ovet suljettu 30.-31.12.2010 välisenä aikana, mutta puhelinpalvelu toimii normaalisti.

Metropolissa tapahtuu

Vuoden paras arviointikertomus Vantaalla

Vantaan kaupungin tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus vuodelta 2009

on voittanut Vuoden arviointikertomus -kilpai-lun pääsarjan. Tarkastuslautakunnan tehtävä-nä on kuntalain mukaan antaa arvionsa sii-tä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. ”Hyvä kunnan johtaminen on avain menestykseen.

Oman toiminnan arvioinnista on paljon hyötyä tässä työssä”, kertoo tuomariston

puheenjohtaja Antti Mykkänen Kun-nallisalan kehittämissäätiöstä.

Lähde: www.vantaa.fi

Millä kuljet töihin

tulevaisuudessa?Koko Helsingin seudulle (14 kuntaa) on saatu luonnos

ensimmäisestä yhteisestä liikennejärjestelmäsuunnitelmas-ta. HLJ 2011:n keskeisenä periaatteena on liikenteen ja

maankäytön yhteensovittaminen ja joukkoliikennepalvelu-jen parantaminen. Suunnitelma kattaa kaikki liikkumismuo-dot, kuten joukkoliikenteen, ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn. HSL:n hallitus hyväksyi Helsingin seudun lii-

kennejärjestelmäluonnoksen kokouksessaan 26.10.2010 Seuraa asian edistymistä osoitteessa www.hsl.fi.

Helsingin henki on vuoden

paras henkilöstölehtiHelsinginkaupunginhenki-löstölehtionvalittuvaltakun-nallisestivuodenparhaaksi

henkilöstölehdeksi.Lehtiilmes-tyy6kertaavuodessajasenvoikäydälukemassaosoit-teessawww.hel.fi/

helsinginhenki.

Kuninkaankolmio

Kuninkaankolmiosijaitseekeskelläpääkaupunkiseutua,alueellajossaHel-singin,EspoonjaVantaanrajatkohtaa-vat.Alueellaasuunoin28000ihmistäjatarkoituksenaonrakentaaalueellekotejanoin15000uudelleasukkaallevuoteen2025mennessä.Aluettapyri-täänkehittämäänyhdessäylikuntara-jojen.Loppuvuodesta2010asukkailtakyselläänheidänlempipaikkojaanKu-ninkaankolmionalueella.Osallistualu-eenkehittämiseentaiseuraaprojektin

kehittymistäosoitteessawww.kuninkaankolmio.fi

Tapaa Helmeri

Pääkaupunkiseudun kir-jastojen yhteinen maskotti on saanut nimen - Helmeri. Helmerin voi löytää tulevaisuudessa kirjastoissa, esitteissä ja kaikessa muussa-kin lapsille suunnatuissa ma-teriaaleissa. Helmeri kertoo myös satutunneis-ta ja esittelee tarkoitetun

ohjelman. Helmeri-nimi valittiin kilpailuun tulleiden yli 800:n ehdotuksen joukosta. Maskotin on suunnitellut graafikko

Janne Harju.

Onko sinulla ohjelmaa

Designpääkaupunkiin?

World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmahaku on käynnistynyt. Kuka tahansa

voi ehdottaa ohjelmaa, ehdotukset voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä. Lähetä oma ohjelmaehdotuksesi 11.2.2011 mennessä.

Ohjelmaehdotuksista toivotaan löytyvän uusia tapoja, joilla asukkaat voisivat osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen sekä löytää ratkaisuja

edistää elämisen laatua ja onnellisuutta. Ehdotuksista etsitään myös uusia tapoja hyödyn-

tää designia kasvun lähteenä. Vuoden 2012 ensisijaisena toiminta-alueena ovat WDC -kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauni-

ainen ja Lahti. Ehdota ohjelmaa tääl-lä: www.wdc2012helsinki.fi

Ekotekoja Vantaalla

Vantaan kaupungin Ekoteko-kilpailun voittajiksi selvisivät Ankkalammen päivä-

koti sekä Dickursbyskolan. Vantaan sivistys-toimi haastoi vuonna 2009 kaikki päiväko-

dit, koulut ja oppilaitokset Ekoteko-kilpailuun, jonka tarkoituksena oli kannustaa kohteita kes-tävään kehitykseen. Kampanjan teemana oli sähkönkulutuksen vähentäminen. Päiväkodit ja oppilaitokset pitivät puoli vuotta päiväkir-

jaa, johon kerättiin ideoita, ajatuksia ja konkreettisia tekoja. Mikä parasta - hy-

vät käytännöt jäivät myös elämään!Lähde: Vantaan henkilöstö-

lehti Vautsi 9-10/2010

Ilmastopalkinto

Helsinginseudunympäristöpalveluthaluaapalkitatekojailmastonhyväksi.HSYjakaasekäPääkau-punkiseudunilmastopalkinnonettäIlmasto-Juniori-pakinnonalle18-vuotiaidensarjassa.Palkinnotmyönnetääntoimijoille,jotkaaktiivi-sestiedistävätpääkaupunkiseudunpäästöta-voitteidensaavuttamistataiauttavatjakannus-tavatmuitasiinä,ettätavoitteisiinpäästään.

PalkinnotjaetaanPääkaupunkiseudunilmastoseminaarissa

20.1.2011.