kauppakamari 1

kymenlaakson kauppakamarin lehti

3/2014

www.kymichamber.fi

VuorotteluVapaapähkinänkuoressa

neste oilinteknologiajohtaja lars peter lindfors

uusi jäsen urapolku kirjaVinkki kalenteri

biodieselinmaailman ykkönen

›› 10

Vältä strategiatyön

kompastuskiVet›› 20

›› 25

alhaisempi työn verotuskannustaa työntekoon›› 14

2 kauppakamari

3/2014 seuraa meitä facebook.com/kymichamber / twitter .com/k2kym

14ansiotuloverotusta on kevennettävä!

kauppakamareiden yhteiset hallitusohjelmatavoitteet.

JulkaisiJa kymenlaakson kauppakamariheikinkatu 748100 kotkawww.kymichamber.fi

osoitteenmuutoksetpuh. 05 229 6100kymichamber@kauppakamari.fi

PäätoimittaJatoimitus / taitto, ilmoitusvaraukset Viestintäpäällikköannemari backmanannemari.backman@ kauppakamari.fipuh. 0440 296 301

konsePti Ja ulkoasukumppania oy

kuvaPankitpixhill

ilmestyy 2014maalis-, touko-, syys-,ja marraskuussa

Painoscanweb oykorjalankatu 2745100 kouVola

issn 2341-9962

Jäsenkenttä elinkeinoelämä tietoJa Ja taitoJa

kannen kuValehtikuva / roni rekomaa.

8kolumni

finnvera mukana yritysten

Venäjä-hankkeissa

10henkilö

teknologiajohtaja puhuu biopolttoaineista.

14teema

kevyempi verotus kannustaa työntekoon!

5aPPs-vinkitkolme vinkkiä

hyödyllisistä sovelluksista.

19teema

strategiatyön tehostaminen.

25laki

uudistunut vuorotteluvapaa

pähkinänkuoressa.

5uusi Jäsen

kultaa ja kelloja neljännessä polvessa.

6uraPolku

ari mårtensson, kv- ja kasvuvaliokunnan

puheenjohtaja.

7nimityksiä

jenna lehtimäki koulutuspäälliköksi.

24kamarin kalenteri

monipuolinen koulutussyksy käynnistyi!

26kamarikuulumisia

ek:n suhdannebarometri julkistettiin kouvolassa.

nyt Puhuttaa

4

sisältö

kauppakamari 3

PääkirJoitus

lyhyesti lukuina

kymenlaakso on energiaintensiivinen teollisuusmaakunta. Energiantuotannon polttoaineista uusiutuvien energialähteiden osuus on puolet. Maakaasun runkoverkos-to kulkee maakunnan pohjoisosan halki. Primäärienergialähteenä maakaasu on maakunnalle edelleen tärkeä kohonneesta verorasituksesta huolimatta.

kymenlaaksossa on laadittu ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2020. Se luo hyvät suuntaviivat alueen yritysten ja kuntien ilmastopoliittiselle päätöksenteolle.

energiateollisuuden tehtäväksi on annettu uusiutuvan energian osuuden lisääminen energiantuotannossa energiatehokkaas-ti. Toimiala on onnistunut tehtävässään. Energiaa tuotetaan korkealla hyötysuh-teella sähkön ja lämmön yhteistuotanto-laitoksissa. Ne tuottavat kolme neljäsosaa kaupunkien ja taajamien kaukolämmöstä. Maakunnan teollisuus ja energiayhtiöt ovat yhdistäneet voimia ja rakentaneet win-win -periaatteella yhteisiä, energiatehokkaita tuotantolaitoksia.

ilmastotavoitteita asetettaessa vertailu-vuotena on käytetty vuotta 1990. Vuoteen 2020 mennessä päästöjä tulisi vähentää 20 prosenttia ja Euroopan komission ehdo-tuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia. Pohjois-Kymenlaaksossa hiilidi-

oksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään jo nyt yli 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

strategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu 100 uuden tuulivoimalan rakentaminen. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi huikeaa 900 miljoonan kilowattitunnin vuosituotantoa. Määrä olisi yli puolet asumiseen, maatalou-teen ja palveluihin käytettävästä sähköstä.

kunnianhimoinen tuulivoimaohJelma koki takaiskun, kun Puolustusministeriö antoi lausuntonsa energiamaakuntakaavaan. Mi-nisteriön tutkimista 29 tuulivoimapuistosta vain neljä olisi toteuttamiskelpoisia. Peräti 20 aluetta oli sellaisia, joissa Puolustus-voimien toiminnalle aiheutuva haitta olisi liian suuri. Tuulivoimaohjelmassa pudottiin lähtökuoppiin.

maakunnassa toteutetaan innovatiivisia energiaratkaisuja. Puhdistamolietteen ja yhdyskunnan biojätteen hyödyntäminen biokaasun energialähteenä sekä biokaasun jalostus liikennepolttoaineeksi on edistyk-sellinen päänavaus. Liikenteen päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialäh-teiden käytön lisäämisessä Kymenlaakso voisi olla edelläkävijä.

kyösti Jääskeläineniii varapuheenjohtajakymenlaakson kauppakamari

kymenlaaksossa toteutetaan

innovatiivisiaenergiaratkaisuJa!

1781 -15 4

ymPäristöystävällinen maakunta

tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden

toisella neljänneksellä avoimia työpaik-koja oli 27 800, joka on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. avoimista työ-paikoista yli puolet, 18 500, eli 66 %, oli yksityisten yritysten tarjoamia.

suomessa Pantiin vireille tämän vuoden

tammi-heinäkuussa 1 781 konkurssia, mikä on 83 kpl eli 4,5 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. henkilökunnan määrä konkurssiin hae-tuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 113.

yritystukien hallinnointi on keskitetty

neljään ely-keskukseen. hämeen, keski-suomen, etelä-savon ja pohjois-pohjan-maan ely-keskukset hoitavat jatkossa kaikki yritystukiin liittyvät asiat.

4 kauppakamari

hallitusohJelmasta toivotaan lyhyttä dokumenttia, joka keskittyy suomen tule-vaisuuden kannalta suuriin kysymyksiin. kauppakamarien tavoitteena on hallitus-ohjelma, jolla luodaan hyvä toimintaympä-ristö yrityksille. ”On rytmimuutoksen aika” –tavoitepaperissa keskeisiä vaatimuksia ovat julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisille yrityksille, tiukka säästöohjelma, valtionhallinnon uudistus konserniohjauk-sen suuntaan sekä veroasteen ja erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun.

sääntelyn Ja verotuksen ohella kauppaka-marit vaativat toimivia liikenneratkaisuja, energiaomavaraisuuden parantamista sekä työelämän osaamistarpeiden nosta-mista koulutuksen perustaksi. liikenne-

ratkaisuissa otetaan kantaa niin väylä-maksuihin, lentoyhteyksiin kuin toimiviin työssäkäyntialueisiinkin. energiaomava-raisuuden osalta painotetaan siirtymistä tukipolitiikasta kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. osaamis- ja koulutus-politiikassa kauppakamarit korostavat koulutuksen uudistamista lähtökohtana työelämän osaamistarpeet ja koulutuk-sen läpäisyasteen parantaminen. sen lisäksi tärkeänä nähdään mm. työperäisen maahanmuuton edistäminen ja koulu-jen kesäloma-aikojen yhtenäistäminen eurooppalaiseen aikatauluun.

kauPPakamarien hallitusohJelmatavoit-

teet on luettavissa osoitteessa http://kaup-pakamari.fi/

komPassi

nyt Puhuttaa

kauppakamarit:

ylipitkien hallitusohjelmien aika on ohi

kauppakamareiden yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa peräänkuulutetaan jämäkkyyttä.

kauppakamarit vaativat seuraavalle hallitukselle jämäkkää ja uskottavaa hallitusohjelmaa, jolla julkiset menot käännetään laskuun ja verotus saadaan työntekoa kannustavaksi. ylipitkien hallitusohjelmien ja ylisuurten koalitioiden aika on ohi. kauppakamarit julkistivat hallitusohjelmatavoitteensa kauppakamaripäivillä oulussa syyskuun alussa.

kirJa

Sano se someksi 2 – Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan kertoo, miten yrityksen tai yhteisön kannattaa elää ja esiintyä somes-sa. kirja on kirjoitettu työelämän tarpeisiin, ja sen näkökulmana on kirjallinen ja kuvallinen yritysviestintä sosiaalisessa mediassa.

opas on kirjoitettu käytännönläheisesti. kirjassa on runsain mitoin vinkkilistoja, keissejä, kiteytyksiä ja esimerkkejä, miten yritys toimii facebookissa, miten yritysblo-gia kirjoitetaan ja miten keskustelupalstoilla kannattaa vastata palautteeseen.

kirjaa ei tarvitse lukea kerralla kannes-ta kanteen, vaan sieltä voi poimia paloja kulloiseenkin tilanteeseen. lopusta löytyy somesanasto somenoviiseille.

kirjan sisarteos Sano se someksi 1 – Am-mattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan keskittyy asiantuntijan ja yksityisyrittäjän toimintaan somessa.

kirjojen kirjoittaja Katleena Kortesuo on suosittu tietokirjailija ja bloggaaja. hän on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa asiakaspalvelusta, verkkokirjoittamisesta, bloggaamisesta ja henkilöbrändin viestin-nästä.

organisaatio elää ja esiintyy somessa!

MITEN YRITYS hYöTYY SoMESTa?

kauppakamari 5

amPParit

seuraa ja tarjoaa suomen-kielisiä uutislähteitä. toimii yhdessä ampparit.com –sivuston kanssa. käytettä-vissä applella, androidilla ja windows phonella.

Zite

kerää uutisia yli 40 000 lähteestä ja suosittelee käyttäjälle uutta sisältöä. toimii applella, androidilla ja windows phonella.

feedly

sovellus rss-syötteiden lukemiseen. erinomainen harvemmin päivittyvien sivujen seuraamiseen. app-lelle ja android-laitteille.

aPPsit / uutissovellukset

uusi Jäsen

kauppakamarit:

ylipitkien hallitusohjelmien aika on ohi

otto suninen on yrittäjä neljännessä polvessa.kello- ja kultasepänliike suninen oy / www.suninen.fi

otto suninen on yrittäjä kello- ja kultasepänliike suninen oy:ssä jo neljännessä polvessa. ensimmäinen liike perustettiin lappeenran-taan vuonna 1918. siellä työskenteli myös oton isoisä heikki, joka pikkuhiljaa lunasti liikkeen omakseen sedältään. seuraava liike pe-rustettiin kouvolaan vuonna 1978, kolmas imatralle vuonna 1985 ja 90-luvun alkupuolella suninen avasi vielä liikkeen karhulaan. uusin myymälä sijaitsee kouvolassa kauppakeskus Veturissa.

”laajentuminen on tapahtunut hiljalleen vuosien saatossa. nyt meillä on suunnitelmia maltillisesta kasvusta, mutta mitään tarkem-paa en voi vielä paljastaa”, kertoo kouvolan liikkeessä häärivä otto suninen.

Viidessä liikkeessä työskentelee tällä hetkellä 20 henkilöä – kultaseppiä, kelloseppiä, kaivertajia, myyjiä sekä toimitusjohtaja jussi suninen ja pojat otto ja juho. myös isoisä heikki pistäytyy lappeenrannan liikkeessä päivittäin tarkastamassa, että asiat sujuvat tarkoitetulla tavalla. suninen on aina ollut ja on jatkossakin perheyritys. parhaita puolia oton mukaan on se, että päätöksente-ko on joustavaa ja hierarkia matala.

”johtamisen punainen lanka lähtee esimerkillä johtamisesta. olemme itse arjen työssä koko ajan mukana, meillä ei ole erikseen päällikkötasoa vaan teemme päätökset yhdessä. lisäksi meillä on vain vakituisia työntekijöitä, joista suurin osa on työskennellyt meil-lä vuosikymmeniä ja sen merkitys on todella suuri sekä toiminnan kannalta että asiakkaille”, otto kuvailee johtamisfilosofiaansa.

kello- ja kultasepänliikkeessä tärkein kilpailutekijä on palvelu. myynti, huolto, korusuunnittelu, kaiverrukset – kaikki saman katon alta. tärkeitä kilpailutekijöitä ovat myös merkit ja laatu. esimerkiksi maailmanluokan kellobrändien edustusta ei saa kuka tahansa vaan kriteerit ovat tarkat ja edustajien määrä rajattu. talouden taantuma näkyy kaikessa erikoistavarakaupassa, mutta vaikeinakin aikoina luksus myy ja vihkisormuksia tarvitaan aina. kauppa käy, mutta keskihinta on laskenut. tällä hetkellä sunisten menekkituote on sveitsiläiset kellot niin naisilla kuin miehilläkin.

”kello ja kultasepänliikkeet eivät ole siinä määrin trendien vietävissä, että esimerkiksi tuoteryhmät muuttuisivat radikaalisti. toki maailman meno näkyy täälläkin. herätyskelloja menee kännyk-käkaudella entistä vähemmän ja pöytähopeat eivät juuri nyt ole suosituimpien listalla”.

kultaa ja kelloja neljännessä polvessa

6 kauppakamari

komPassi

ari mårtensson on työskennellyt koko työuransa kansainvälisellä kentällä. matka maailmalle alkoi kymenlaaksosta ja nuoruu-tensa haminassa viettänyt mårtensson löysi aikoinaan myös opiskelupaikkansa etelä-kymenlaaksosta. silloisella kotkan kaup-paopiston markkinointilinjalla alkaneet opinnot eivät tarjonneet riittävästi hastetta ja jo vuoden jälkeen opinahjoksi muuttui kotkan teknillisen oppilaitoksen automaati-otekniikan linja. sieltä mårtensson valmistui jouluna 1988.

”pääsin valmistuttuani töihin pääkau-punkiseudulle insinööritoimisto air-ix oy:öön automaatiosuunnittelijaksi, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lama kol-kutti ovella. näytti siltä, että töitä ei riitä ja oli laitettava urasuunnitelmat kokonaan uusiksi. siirryin sveitsiläisen cerberus oy:n palvelukseen. siemens osti yrityksen vuonna 1998 ja jatkoin uuden omistajan palveluksessa vuoteen 2005 eri tehtävissä, viimeiseksi yksikön johtajana”, mårtensson kertoo.

Vuonna 2005 alkoivat työt honeywellin bulding solutions –yksikössä, tehtävänä rakennusautomaation projektitoimitukset. neljän vuoden kuluttua haasteita tuli taas lisää, kun mårtensson siirtyi produal oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 2009.

työ kansainvälisillä markkinoilla toimi-van yrityksen toimitusjohtajana tarkoit-taa matkustamista. matkapäiviä kertyy noin 120 ympäri eurooppaa, etupäässä ranskaan, tanskaan ja ruotsiin. perhe on asettunut tuusulaan, josta käsin on helppo matkata niin kymenlaaksoon kuin maail-mallekin.

kymenlaakson suurimmat haasteet mår-tensson tiivistää kolmeen sanaan – kasvu, kasvu ja kasvu.

”suurin haaste on osaavan henkilökun-nan löytäminen ennen kaikkea kansainväli-siin myyntitehtäviin mutta myös tukitoimin-toihin ja tuotantoon. mikään asia ei etene eikä työ tule tehtyä, ellei ole oikeita ihmisiä niitä tekemässä. olen huolissani siitä, onko meillä maakunnassa tavoitteisiin nähden oikeat ja riittävät resurssit ja saammeko op-pilaitoksista uusia osaajia, joilla on yritysten tarvitsemaa osaamista”, pohtii mårtensson.

kymenlaakson kauppakamarin tehtävä-nä mårtensson näkee maakunnan mahdol-lisuuksien hahmottamisen, kehittämisen ja vahvistamisen. juuri nyt on tärkeää tukea maakunnan rakennemuutosta.

”kansainvälistymis- ja kasvuvaliokunnan puheenjohtajana haluan vahvistaa verkos-toitumista ja tuoda valiokuntatyöhön lisää konkretiaa”, linjaa mårtensson.

uraPolku ari mårtensson

kasvu, kasvu, kasvu!kymenlaakson kauppakamarin kansainvälistymis- ja kasvuva-liokunnan tuore puheenjohtaja, Produal oy:n toimitusjohtaja ari mårtensson on huolissaan kymenlaakson osaajaresursseista suhteessa kasvun ja kansainvälistymisen tavoitteisiin.

ari mårtensson

koulutuskotkan teknillinen oppilaitos, automaatiotekniikka 1989. Vuosituhannen vaihteessa valmistui emba.

ensimmäinen työPaikkakesäpesti tepposen kauppapuutarhassa ke-sällä 1981. ensimmäisenä päivänä kouraan iskettiin lapio ja kottikärryt ja kehotettiin käymään työhön. kesä opetti minulle kaksi asiaa. ensinnäkin, kasvihuoneilla kannattaa nousta töihin ennen aurinkoa. toiseksi fyy-sisesti raskas työ muistutti myös opintojen tärkeydestä mikäli mielii kottikärryjen ääres-tä muualle.

merkittävin askel urallaolen tässä nyt, tällä osaamisella ja urakokemuksella, koska uskalsin 90-luvun alkupuolella laman aikana hypätä uudelle toimialalla ja kansainvälisiin tehtäviin.

mottoni!ei saa jäädä tuleen makaamaan!

Jenna lehtimäki (28) on valittu kymenlaakson kauppakamarin koulutuspäälliköksi. hän siirtyy koulutuspäällikön tehtäviin kauppakamarin toimisto- ja koulutussihteerin paikalta, jossa hän on toiminut vuodesta 2010. lehtimäki aloitti uudessa tehtävässään 11.8.2014. päätyönään hän vastaa kauppakamarin koulutustoiminnan kehittämisestä, järjestämisestä, myynnistä ja markkinoinnista.

jenna lehtimäki kauppakamarin koulutuspäälliköksi

Jenna lehtimäki

kymenlaakson kolme suurinta haastetta:

kauppakamari 7

JohtaJaklubi on helsingin seudun kauppakamarin rekisteröimä pal-velu, joka toimii jo usealla paikkakunnalla ympäri suomen.

Pk-yritysten toimitusJohtaJista koostuva johtajaklubi perustuu avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin, joiden ydinajatus on osaamista jakava luottamusverkosto. jatkuvasti muuttuvat olosuhteet edellyttävät toimitusjohtajalta yhä moninaisempaa osaamista. johtajaklubissa asioita käsitellään vertaistukiperiaatteella koko ryhmän viisautta hyödyntäen.

JohtaJaklubi on sinun ja kollegojesi oma yhteinen foorumi, jonka toi-minta kehittyy ryhmän kiinnostuksen kohteiden ja ympäristön ajankoh-taisten puheenaiheiden mukaan.

klubitaPaamisetkymenlaakson kauppakamari kutsuu osallistujia klubiin. klubi muodos-tuu noin 20 hengen ryhmästä. klubitapaamisia järjestetään 5 kertaa vuodessa noin 3 tuntia kerrallaan. tapaamisissa klubilaiset sparraavat ja innostavat toisiaan konkreettisten, ryhmän valitsemien aiheiden ympäril-lä. keskusteluja ohjaa ammattifasilitaattori kari i. mattila.

klubitapaamiset karhulan hovissa torstaisin 13.11., 11.12., 12.2., 16.4. ja 27.8. klo 14.00 - 17.00

10 syytä liittyä Johtajaklubiin:• Luot uuden luottamusverkoston• Kehität johtamistaitojasi• Opit toisten kokemuksista ja vältät muiden virheet• Saat hyödyllisiä vinkkejä miten toimia eri tilanteissa• Näet asiat uusista näkökulmista• Saat tukea ja sparrausta sinua askarruttaviin kysymyksiin• Kuulet asiantuntijoiden puheenvuoroja• Kuulut linkedinin suljettuun keskusteluryhmään• Saat kaupan päälle laadukkaan koulutuspäivän (arvo noin 300 €)• Saat ammattikirjan ilman eri maksua (arvo noin 40 €)

klubin vuosimaksu on kauppakamarin jäsenille 1190 € + alv/12 kk (normaalihinta 1550 € + alv).

lisätietoa, ilmoittautumiset: koulutuspäällikkö jenna lehtimäki 0440 296 112, jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi, www.kymichamber.fi

Johtajaklubi on erityinen foorumi kokemusten jakamiseen ja

tehokkaaseen verkostoitumiseen.

Johtajaklubi®

kansallinen etätyöPäivä järjestetään neljättä kertaa torstaina 18.9.2014. Viime vuonna 23 982 suomalaista ja 714 organisaatiota osal-listui kampanjaan. tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus, sillä kannustavi-en etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisöllisyyteen.

etätyö lisääntyy suomalaisorganisaatioissa kovaa vauhtia. Viime vuonna etätyöpäivän yhteydessä selvitettiin henkilöstöjohtajien näke-myksiä etätyön tekemisestä ja sen edellytyksistä. etätyöbarometrissa nousi esiin tarve kehittää

yhteisiä pelisääntöjä ja uudenlaista johtamista. tänä vuonna etsitäänkin eläviä esimerkkejä etä-työn johtamisesta ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johtajuutta. tällöin vastuu johtamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suuremmissa määrin itse työntekijällä ja tiimillä. työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yhdessä kollegoiden kanssa. etätyö myös rakentaa uudenlaista yh-teisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuoro-vaikutukseen. tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ja yhteisölliset palvelut.

lue lisää ja ilmoita itsesi ja organisaatiosi mu-kaan www.etatyopaiva.fi

kansallinen etätyöPäivä

18.9.2014

komPassi

KYMENlaaKSoN ENSIMMäINEN JohTaJaKlUBI!

8 kauppakamari

kauPPakamari goes slush 18.-19.11.2014

kasVuyritykset kokoontuVat kansainväliseen slush-tapahtu-maan tapaamaan toisia kasvuyrityksiä ja sijoittajia sekä kuulemaan huippuluokan puhujia. slush on maailman tunnetuimpia kasvuyri-tyksille ja sijoittajille suunnattuja tilaisuuksia, johon odotetaan tänä vuonna yli 10 000 osallistujaa.

lähde kauppakamarin mukana slushiin! tänä vuonna tilaisuus järjestetään messukeskuksessa, helsingissä 18. -19.11.2014. kaup-pakamarin kautta saat lippusi edulliseen ryhmähintaan ja pääset lisäksi kauppakamari backstage -tapahtumaan, joka on kutsuvie-rastilaisuus.

conference-lippu kauppakamarin hintaan 295 € (normaa-lihinta 395 €). slushin conference-lipulla voit osallistua päiväohjel-man tapahtumiin, slushin iltajuhliin sekä kauppakamari backstage -iltatilaisuuteen 18.11. conferance-lippu on tarkoitettu tavallisille yritysten ja organisaatioiden edustajille.

lisätietoja ja ilmoittautumiset: keskuskauppakamari / projekti-päällikkö kirsi loikas, puh. 040 5457451, kirsi.loikas@chamber.fi

Jäsentyytyväisyys Puntarissa!

kymenlaakson kauppakamari selvittää jälleen jäsentensä tyytyväisyyttä kama-rin toimintaan ja palveluihin. kaikkien alueellisten kauppakamareiden yhtei-nen kysely toteutetaan viikoilla 38-40. kaikille kauppakamarin jäsenille ja luot-tamustehtävissä toimiville henkilöille lähetetään sähköpostitse kutsu osallis-tua jäsentyytyväisyystutkimukseen ja linkki kyselylomakkeeseen. tulokset saadaan syksyn aikana ja kymenlaak-son kauppakamari raportoi niistä jäsen-viestinnän kanavissaan. Viime vuonna kauppakamareiden jäsentyytyväisyyttä kartoitettiin 18 kauppakamarissa. Vastaajia oli kaikkiaan 2599, kymen-laaksossa vastaajia oli 97.

kolumni mirjam sarkkifinnveran kaakkois-suomen aluejohtaja

finnvera mukana yritysten venäJä-hankkeissa”SuoSiTTELEN yriTyKSiä PohTiMaaN VENäJäN-KauPaN riSKEJä Ja MyöS VaKuuTTaMaaN NiiTä.”

useissa maissa yritykset käyttävät viennissä vakuutuksia selvästi suoma-laisia enemmän. Esimerkiksi isossa-Bri-tanniassa ja Tanskassa monet yritykset vakuuttavat kaikki saatavansa järjestel-mällisesti huolimatta siitä, onko kauppa-kumppanista hyviä kokemuksia tai ei. finnvera tarJoaa suomalaisille yrityk-sille ja vientikaupan rahoittajille mah-dollisuuden suojautua vientitoimituksiin liittyvien poliittisten ja kaupallisten riskien varalta. Viejäyritys voi järjestää

ostajan toivomaa maksuaikaa monella eri tavalla, myös käyttämällä Finnveran vientitakuita. Vientitakuu on luonteeltaan vakuutus, joka suojaa takuun ottajaa, jos vientitoimitus jää maksamatta.venäJä on ollut Finnveran suurin vientitakuumarkkina ja kansain-välistymisrahoituksen kohdemaa. Finnvera voi edelleen olla katta-massa poliittista ja kaupallista riskiä Venäjälle suuntautuvissa uusissa hankkeissa siltä osin, kun vientituote tai venäläinen asiakas ei ole Eu-sanktioiden piirissä. osallistumismahdollisuudet hankkeisiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Finnvera voi myös tarjota käyttöpää-

omarahoitusta niille pk-yrityksille, joiden liikevaihto on notkahtanut tilanteen vuoksi.finnveralta on haettu takuita Venäjä-hankkeisiin edellisvuoden tapaan, eikä kiristynyt tilanne ole tähän mennessä näkynyt kysynnässä. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa pakotteiden vaikutuksista kysyntään. Venäläisiä ostajia huolestuttaa muun muassa, jäävätkö tuotteet tulliin.vientitakuita voidaan myöntää hankkeille, jotka täyttävät Finnveran asettamat edellytykset ostajan maksukyvystä ja suomalaisesta intressis-tä. Viennistä tulee olla välitön tai välillinen hyöty Suomessa toimivalle viejäyritykselle tai Suomen kansantaloudelle. Vientitakuu voidaan myöntää viejäyritykselle tai vientikauppaa rahoittavalle pankille silloin, kun pankki järjestää rahoituksen ostajalle.vakuutukset myönnetään taPauskohtaisesti. Vakuutuksen myöntämi-seen vaikuttavat kaupan toisen osapuolen luottokelpoisuus ja kohde-maan poliittiset riskit. Jos osapuoli tai vientituote on jo sanktiolistalla, vakuutusta ei myönnetä enää tässä vaiheessa.

VIENTITaKUU SUoJaa VIENTIToIMITUKSEN RISKEIlTä

komPassi

kauppakamari 9www.ua j . f i

» työkaluja arjen johtamiseen» uusia näkökulmia johtajuuteen

» apua asiantuntijalta, tukea verkostosta

uaJ uuden ajan Johtajuus -koulutusohjelma

starttaa Jälleen maaliskuussa 2015!

uaj uuden ajan johtajuus on kymenlaakson oma, esimiehille ja keskijohdolle suunnattu kor-keatasoinen koulutusohjelma, joka on rakennettu ymmärtämään aikaa, toimintaympäristöämme ja palvelurakenteiden muutoksia.koulutus koostuu mm. lähipäivistä kotkassa ja kouvolassa, kehitystehtävistä ja mentoroinnista. koulutusohjelman laajuus on 15 opintopistettä.

UUTTa!tutustu koulutusohjelman

omiin verkkosivuihin

www.uaj.fija varaa paikkasi

uuden ajan johtajuudessa!

uaj on kymenlaakson kauppakamarin koordinoima koulutuspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä kymenlaakson

ammattikorkeakoulun, helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus palmenian sekä etelä-kymenlaakson

ammattiopiston ekamin kanssa.

kauppakamarien yhteinen linkedin-ryhmä business net-work finland on keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi, jonka teemana on elinkeinoelämään ja talouteen liittyvät aiheet. keväällä perustetun ryhmän tavoitteena on kerätä yhteen kauppakamarien jäsenet ja sidosryhmät ja tarjota elinkeino-elämän eri alojen osaajille korkeatasoinen keskustelufooru-mi. ryhmän jäsenet voivat keskustella ja vaihtaa ajatuksia talous- ja työelämään liittyvistä asioista suomeksi. ryhmä on suljettu, ja keskustelut näkyvät ainoastaan ryhmän jäsenille.

tule mukaan business network finland -linkedin-ryhmään!

digitaalinen Polku sparraa yritysjohtoa! kauppakamarit käynnistävät mentoripohjaisen koulutus- ja valmennusohjelman, digitaalisen polun. se sparraa yritysjoh-toa ja hallitusjäseniä digitaalisessa murroksessa. pilottioh-jelmaan haetaan nyt viittätoista yritystä. mukana huippu-mentoreita ja -yrityksiä. ohjelman tarkoitus on kasvattaa digitaalista johtajuutta ja sysätä liikkeelle yrityskohtainen, konkreettinen muutosohjelma.

mentoreina ohjelmassa toimivat juha ekberg, gordion pro, katri harra-salonen, umbrella, jussi heinilä, accelerando, ulla koivukoski, comptel, Visa palonen, talentvectia, piiu pukkila, digitar oy ja riitta raesmaa, accelerando.

kumppaneina mukana on digitaalisen liiketoiminnan huippuyritykset futurice, umbrella, solita,tulos, frantic, enfo, microsoft, fujitsu, sofokus, paytrail, prominda, 925design ja dicole.

haku pilottiohjelmaan on käynnissä 1.9.2014–30.9.2014. haku ja lisätietoja: http://digitaalinenpolku.fi/

10 kauppakamari

kauppakamari 11

maailman suurin uusiutuvassa

dieselissä

hENKIlö suomalainen, valtioenemmistöinen neste oil on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan

dieselin valmistajaksi. biopolttoaineet ovat vielä jonkin verran kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset. neste oilin teknologiajohtajan lars peter

lindforsin mukaan biopolttoaineet voivat nousta 10 - 15 vuoden kuluessa edullisemmiksi kuin perinteiset.

teksti hEINo YlISIpola kuVat lEhTIKUVa / RoNI REKoMaa

12 kauppakamari

Neste olin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors kertoo, että hänen yhtiönsä on maailman ykkönen, kun puhutaan biopolttoaineista. Neste oilin oma

patentoitu tuote on nimeltään NEXBTL-diesel, jota viedään Pohjois-amerikkaan asti. Lindforsin mukaan se on maailman puhtainta polttoainetta.

Biopolttoaineiden tutkimus- ja kehittämistyö on kestänyt Neste oilissa parikymmentä vuotta. Työ alkoi puunjalostuste-ollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä, josta voidaan valmistaa biodieseliä.

Biodieselin valmistus alkoi koeluontoisesti pienellä laitoksella Neste oilin Porvoon jalosta-molla 1997. Vuodenvaihteessa 2007-2008 alkoi varsinainen kaupallinen tuotanto. yhtiön käyttä-mistä uusiutuvista raaka-aineista jo 66 prosenttia on jätteitä ja tähteitä.

Lindfors myöntää, että myös metsäyhtiö uPM on tulossa biodieselmarkkinoille syksyn 2014 aikana. uPM on nostanut mitätöintikanteen Nes-teen patenttia kohtaan. asian käsittely on kesken välimiesoikeudessa.

”Meidän patenttimme on jo vuodelta 1997 ja siellä mainitaan mäntyöljy eli ei se mäntyöljypoh-jainen diesel ole uusi asia”, kuittaa Lindfors.

tähteistä raaka-ainettaNeste oil valmistaa neljällä tuotantolaitoksellaan – Porvoossa, rotterdamissa ja Singaporessa – uusiutuvaa biodieseliä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkia laitoksia ajettiin täysillä 2013 ja niin myös kuluvana vuonna. Liiketoiminta on voitollista.

Lähimmän kilpailijan kapasiteetti jää 400 000 tonniin vuodessa.

”olemme neljästä viiteen vuotta edellä kilpaili-joitamme”, arvioi Lindfors.

Biodieselin raaka-aineista jo 66 prosenttia tulee erilaista tähdevirroista. Loppuosa on palmuöljyä. Neste oilin mukaan sen käyttämä palmuöljy, alle miljoona tonnia vuodessa, on 100-prosenttisesti sertifioitu eli se on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tällä hetkellä biopolttoaineiden valmistus on jonkin verran kalliimpaa kuin perinteisen, fossiili-sen dieselin valmistus.

”Kun löydämme lisää tähdevirtoja, biodieselin hinta laskee. yleisesti uskotaan, että fossiilisen öljyn hinta jatkaa nousuaan. Tulee vääjäämättä päi-vä, jolloin biopolttoaineet ovat edullisempia kuin fossiiliset”, arvioi Lindfors.

Neste oil on investoinut tähän mennessä noin 1,5 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan.

”Valtiolta eli veronmaksajilta emme ole saaneet minkäänlaista tukea tutkimus- tai tuotekehitys-työhömme liittyen NEXBTL:ään, vaan olemme rahoittaneet kehitystyön itse”, kertoo Lindfors.

Viime vuonna valtio tuki uusiutuvien energia-muotojen kehitystyötä ja niiden käyttöä noin 450

miljoonalla eurolla.uusiutuvat polttoaineet

toivat Neste oilille vii-me vuonna 2,5 miljardin liikevaihdon. Liikevaihto kokonaisuudessaan oli 17,5 miljardia euroa. Neste oil on nykyään Suomen suurin yhtiö liikevaihdolla mitattuna.

Voittoa biopolttoaineet toivat vähän alle 300 miljoo-

naa euroa eli noin puolet koko yhtiön vertailukel-poisesta liikevoitosta.

teurastamoJätteistä biodieseliäTällä hetkellä Neste oil käyttää Suomen kaikki saatavilla olevat teurastamojätteet biodieselin tuotantoon.

Kalarasvajätettä tulee kalanperkauslaitoksilta aasiasta. Kasviöljyjätettä, kuten palmuöljylietettä, tulee myös aasiasta. Myös käytetty paistinrasva kelpaa biodieselin valmistukseen.

”Joka vuosi löydämme kaksi uutta tähdevirtaa, jotka kelpaavat meille biodieselin tuotantoon. Tähteiden osuus voi nousta tulevaisuudessa lähelle 100 prosenttia. Seuraavan sukupolven raaka-aineita ovat maa- ja metsätalouden biomassat”, arvioi Lindfors.

metsä ei riitäNykyään maailmassa tuotetaan noin 20 miljoonaa tonnia biodieseliä, josta noin 15 prosenttia on uu-siutuvaa, hiilivetypohjaista dieseliä. Se on prosentti koko maailman polttoainekulutuksesta.

”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kuitenkin koko ajan, kun ympäristövaatimukset maailmalla kiristyvät. Suomessa puhutaan metsistä biopolt-toaineiden lähteenä, mutta metsälle on muutakin, arvokkaampaa käyttöä kuin valmistaa puusta polt-toainetta. Metsäbiomassasta ei tehdä vielä missään maailmalla rahaa biopolttoaineissa.”

Lindfors selventää, että tarvitaan miljoona kuu-tiota puuta, josta voidaan maksimissaan saada 100 000 tonnia biopolttoainetta.

”Pitää ymmärtää mittasuhteet. Jos haluamme vaikuttaa globaalisti maailman ympäristökehityk-seen, silloin tarvitsemme myös ulkomaisia raaka-aineita. Totta kai suosimme aina kotimaista, kun se on mahdollista.

neste oilin

teknologiajohtaja.syntynyt

1964 maarianhaminassa.Perhesuhteet

vaimo, kolme poikaa.oPinnot

diplomi-insinööri, chalmers tekniska högskola, göteborg, tekniikan tohtori Åbo akademi, mba henley management college.neste oilin Palvelukseen

2007. Vastuualueena tutkimus ja tuotekehitys, investointien hallinta, informaatioteknologia, liiketoimintaprosessit sekä epäsuora hankinta.toiminut aikaisemmin

neste oilin teknologia- ja strategiajohtajana, tutkimus- ja teknologiayksikön johtajana ja ruotsalaisen perstorp-konsernin kehitysjohtajana.vuoden 2014

teknologiajohtaja -palkinto (cto of the year award/taf, sitra, spinverse), Vuoden 2013 energiatekopalkinto (tekniikka & talous), Vuoden 2014 innovaatiopalkinto (talentum, talouselämä).harrastukset

urheilu yleisesti, tennis, golf, saaristoelämä.

laRS pETER lINdfoRS

UUSIUTUVaT polTToaINEET oVaT VaSTa KEhITYKSENSä

alKUpääSSä.

kuva: lehtikuva/roni rekomaa

kauppakamari 13

Tällä hetkellä Neste oil ajaa Naantalin jalostamolla mäntyöljypi-keä, josta se tuottaa huippulaatuisia uusiutuvia polttoaineita ainoana maailmassa.

kemian teollisuus ykköseksi viennissäMonelle voi olla yllättävä tieto, että kemianteollisuus on noussut Suo-men suurimmaksi viejäksi. Leijonanosa menestyksestä kuuluu Neste oilille. Nokian tilalle on tullut Neste oil.

”olemme iloisia, että olemme luoneet uutta liiketoimintaa Suo-meen. Biopolttoaineiden lisäksi maailmanlaajuinen kestävä kehitys on meidän toinen kivijalkamme. olemme Global 100 -listauksen mukaan maailman kuudenneksi vastuullisin yhtiö”, kehaisee Lind-fors.

Suomi on maailman huippuluokkaa uusiutuvan energia käytössä. osuus suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on noin 40 prosenttia.

”Me kannustamme kaikkia ratkaisuja puhtaamman ja kestävän kehityksen mukaisen energian tuottamiseksi liikenteeseen ja sähkön-tuotantoon”, sanoo Lindfors.

Neste oil tutkii myös leväöljyn mahdollisuuksia energiantuo-tannossa. Bakteerien tai levien geenien rakenteita muuntelemalla voidaan saada haluttuja hiilivetyjä, joista voi olla mahdollista tuottaa polttoaineita.

”Visioita ihmiskunnalla pitää olla eli eteenpäin pitää mennä myös energiatuotannossa. aaltovoima ja aurinkokennot ovat myös mah-dollisuuksia, joita ei pidä unohtaa.”

läPimurtoJa kymmenen vuoden sisälläLindfors sanoo odottavansa, että liikenteessä on kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2024, jossain mittakaavassa kannattavasti maa- ja metsätalouden biotuotteista valmistettuja polttoaineita.

”Levien energiakäytössä tulee läpimurto seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomessakin levistä tiedetään paljon, on esimerkiksi levälajikkeita, jotka viihtyvät kylmässä vedessä. Samoin ehkä aalto-voimassa tulee uusia keksintöjä.”

Lindfors uskoo, että myös kasvien fotosynteesiä, yhteyttämistä, voidaan geenimanipuloida niin, että bakteerit saadaan sokerin sijasta tuottamaan hiilivetyjä, jolloin tie uusiin biopolttoaineisin olisi auki. Siinä tutkimuksessa yhdysvallat ja australia ovat maailman kärkeä.

Energiapulaan Lindfors ei usko.”Perinteisiä energiamuotoja eli öljyä ja kaasua riittää maailmassa.

rinnalle tulevat liuskekaasu ja –öljy. Lisäksi me ja kilpailijamme kehitämme koko ajan uusia biopolttoaineita. öljynjalostus on noin sata vuotta vanhaa. uusiutuvat polttoaineet ovat vasta kehityksensä alkupäässä.”

kuva: neste o

il

neste oil käyttää montaa erityyppistä raaka-ainetta biopolttoainetuotannossaan.

14 kauppakamari14 kauppakamari

Kevyempi verotus

kannustaa työntekoon

kauppakamari 15

VERoTUS Verotuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiotuloverotusta on kevennettävä, jotta työpanos ja tuottavuus kasvaisivat.

kireä työn verotus ohjaa kansalaisia viettämään enemmän vapaa-aikaa työn ja opiskelun sijasta.

teksti: KUSTaa hUlKKo

Viime vuosina Suomi on alkanut taas kiristää työn verotusta 15 vuotta jatkuneen kevennys-politiikan jälkeen. Kiristyksiä

on perusteltu verotulojen rapautumisella. Taantuma ja työvoiman ikääntyminen hor-juttaa julkisen talouden tasapainoa.

asiantuntijoiden mukaan kiristyslinja ei edusta kestävää veropolitiikkaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuk-sen ylijohtaja Juhana Vartiainen suosittelee entisen linjan jatkamista ja veronalennusten suuntaamista työn verotukseen, jotta ihmi-set lisäisivät työpanostaan.

”Se on hyvä peruslähtökohta maassa,

jossa pelkän peruskoulutuksen saaneiden työllisyysaste jää alhaiseksi hyvässä työiäs-säkin.”

Vartiainen ei ole yksin tällä kannal-la. Jo valtiovarainministeriön nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä – virallisesti ”verotuksen kehittämistyöryhmä” – suositti vuonna 2010 yksimielisesti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajavero-asteelle.

ryhmä ehdotti myös, että arvonlisäveroa nostettaisiin.

Keskuskauppakamarin verotuksesta

vastaava johtaja Terhi Järvikare oli mukana hetemäen ryhmässä.

”ansiotuloverotuksessa on nyt lähdetty toiselle tielle. arvonlisäveroa on kyllä nos-tettu”, Järvikare sanoo.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo että työryhmän linjauksia on toteutettu monilta osin, mutta ei täysin ansiotuloverotuksen osalta.

Pylkkänen kuitenkin uskoo, että Suomi palaa tulevaisuudessa entiselle linjalle: työn verotusta kevennetään ja kulutus-, kiinteis-tö- sekä terveys- ja ympäristöperusteisia veroja puolestaan kiristetään.

Colourbox

16 kauppakamari

ja sitten huonot uutiset. Viime vuosi-na ansiotuloverotuksen progressiivi-suutta on kasvatettu ja rajaveroasteita nostettu. nousupainetta on myös kunnallisveroissa ja eläkemaksuissa.keski- ja hyvätuloisten verottajana suomi kuuluu euroopan ankarim-piin verottajiin. jopa ruotsi verottaa keskipalkkaisia meitä lievemmin. Vain pienipalkkaisten verotus jää suomes-sa alle eu:n keskiarvon.ankaruuden mittari on rajaveroaste eli veron osuus tienatusta lisätulosta.jo 2 200 euron kuukausitulojen raja-veroaste on 45 prosenttia Veronmak-sajain keskusliiton tiedon mukaan. siis jo tässä tuloluokassa melkein puolet lisätulosta menee veroihin.ja kun kuukausitulo on noin 6 200 euroa eli vuositulo noin 78 000 euroa, päädytään maksimiin eli 57–58 prosentin rajaveroasteeseen, kun lakisääteiset sotu-maksut otetaan huomioon.Verokiila tarkoittaa verojen ja sosiaa-limaksujen osuutta työvoimakuluista. Vuonna 2013 se oli meillä keskimäärin 43,1 prosenttia. oecd-maiden keski-arvo jäi 35,9 prosenttiin.

työtä Verotetaan ankarastiensin hyVät uutiset: Verotus on joka tulotasolla noin 10 prosenttiyksikköä keVeämpää kuin 1995. siitä lähtien suomessa keVennettiin työtulojen Verotusta 15 Vuoden ajan.

hetemäen ryhmän lisäksi myös kan-sainväliset talousjärjestöt ovat suositelleet Suomelle tätä suuntaa.

verotuottoJa tarvitaanVarmaan lähes jokainen veronmaksaja keventäisi mielellään omaa verotaakkaansa. ’Verot verta juovat’, kuuluu vanha sanonta.

Tämä ajatus ei kuitenkaan ole läheskään koko ’totuus’ verotuksesta, vaan tarina on paljon vivahteikkaampi. Verotus vaikuttaa paljon yksilön ja kansantalouden toimin-taan, se oikaisee tai vääristää, kannustaa tai rankaisee.

”Mitä ikinä verotatkin, sitä saat vähem-män”, opetti yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan.

Pitkällä aikavälillä korotukset eivät ole hyvä ratkaisu edes julkisen talouden kannalta.

Veronkorotus voi nimittäin vähen-tää verotuottoa. Tätä ilmiötä kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä: veron tuotto kasvaa veroprosentin nousun mukana vain tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen se alkaa vähetä.

”ansiotulovero vääristää väistämättä työn tarjontaa ja muitakin päätöksiä”, sanoo Vartiainen.

Työn verotuksen kannustavuus tar-koittaa sitä, missä määrin verotus motivoi lisäämään tai vähentämään työntekoa.

”Jos veroprosentti on matalampi, saadaan käyttöön suurempi työpanos ja enemmän ihmisiä jakamaan verotaakkaa”, Järvikare sanoo.

Työikäisen väestön vähetessä yhä pienempi osa kansaa elättää yhä suurem-paa joukkoa. Siksi on tärkeää maksimoida työkykyisten työpanos, sillä se vahvistaa

julkistalouden rahoituksen pääpilaria: ansiotuloverotuksen veropohjaa.

Vartiaisen mukaan pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa.

”Parametrejä pitäisi väestön ikääntyessä muuttaa niin, että työnteosta tulisi houkut-televampi vaihtoehto.”

Vartiainen arvioi, että tämä viesti on mennyt huonosti perille.

”Kysymys, kannattaako tehdä tai teettää työtä, on päässyt hitaasti poliittiseen kes-kusteluun.”

Järvikare korostaa, että työn kohtuulli-nen verotus kannustaa myös opiskelemaan ja osaamisen lisäämiseen.

hän muistuttaa, että talouden nousu edellyttää myös tuottavuuden kasvua. Se taas edellyttää vankkaa osaamista, joka puo-lestaan voi perustua vain sille, että ihmiset

”pohjoismaisen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmä on ongelmallinen siksi, että se yllyttää ihmisiä viettämään vapaa-aikaa”, sanoo Vatt:n ylijohtaja juhana Vartiainen.

kuva: vatt

kuva: vm

”Verotusta sekä tulonsiirto - ja palvelujärjestelmää on mietittävä kokonaisuutena”, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos elina pylkkänen.

kauppakamari 17

hankkivat hyvän koulutuksen.Pylkkänen pitää Suomen yhteiskunta-

politiikan keskeisenä ongelmana sitä, että verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipal-veluita ei ole sovitettu yhteen niin, että ne palvelisivat työllisyystavoitteita.

Verotus voi kannustaa ihmistä työmark-kinoille, kun taas sosiaaliturvan jotkin piirteet yllyttävät jäämään kotiin.

Kotihoidon tuki – jonka päälle moni kunta maksaa kuntalisän – mahdollistaa vanhemman kotiin jäämisen, mutta tätä etuutta verotetaan ankarammin kuin työtuloa.

”Voi olla, että kansalaisilta hämärtyy, haluaako valtiovalta edistää työllisyyttä vai ei, ja kuinka pitkäksi äitien työurien katkos halutaan”, Pylkkänen huomauttaa.

Pylkkäsen mukaan tällaisten ristiriitojen ratkomiseksi on lisättävä yhteistoimintaa politiikan eri lohkojen välillä.

”on mietittävä yhdessä verotuksen sekä tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän kokonai-suutta.”

hänen mielestään verojärjestelmää tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa, jotta se ohjaisi tehokkaammin ihmisten valintoja, koska verotuksen läpinäkyvyys edistää myös sen kannustavuutta.

Vuosittain vähitellen kasvava verovähen-nys ei välttämättä tuota haluttua vaikutusta.

”Verokannusteen tulisi olla selkeästi ymmärrettävissä ja riittävän houkutteleva, jotta sillä saadaan toivottuja vaikutuksia, esimerkiksi lisätyksi työntekoa.”

Pitkien lomien kustannuksetViime aikoina on syntynyt keskustelu ’downshiftaamisesta’, elämän leppoistami-sesta, joka tarkoittaa käytännössä lähinnä työnteon vähentämistä. Jotkut viettävät talvellakin kuukausien mittaisia lomia.

Vartiaisen mielestä myös verotuksen

valtion taloudellinen

tutkimuskeskus Vatt julkaisi kesäkuussa 2013 kirjasen hyvän veropolitiikan periaatteet. julkaisun mukaan veropolitiikan pitää olla suunnitelmallista ja perustua tutkittuun tietoon.säännösten Pitää olla

yksinkertaisia.verot on kerättävä niin

että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen. esimerkiksi arvonlisäverolle ei pidä asettaa tulonjako- tai ohjaustavoitteita, koska ne voidaan hoitaa muuten.Joitakin valmisteveroJa voi käyttää

ympäristöohjaukseen ja tuloverotusta tulojen tasaamiseen.

hyvän verotuksen tunnusmerkit

täytyy muuttua, jos vapaa-aikaa suositaan tulevaisuudessa nykyistä tuntuvasti enem-män.

”Suunnan täytyy olla se, että työn vero-tus kevenee.”

Vartiaisen mukaan hyvinvointiyhteis-kunta maksaisi kovan hinnan vapaa-ajan suosion merkittävästä kasvusta. Downshif-taajan yhteiskunnalta saama palvelupaketti ei nimittäin supistu yhtään, vaikka hänen maksamansa verot vähenevät.

”hän lähettää lapsensa edelleen pe-ruskouluun ja saa yhä kalliin hoidon, jos sairastuu vakavasti.”

hän sanoo, että poliitikkojen olisi tuo-tava rohkeasti keskusteluun hyvinvointiyh-teiskunnan kannalta olennaiset asiat.

”Näin hyvä palvelupaketti meillä on, mutta teidän, jotka sen saatte, pitää kustan-taa se.”

Persoonapronomini ”te” tarkoittaa tässä yhteydessä tavallisten palkansaajien suurta enemmistöä, joilta julkinen valta käytän-nössä kerää verot.

Vartiaisen mielestä on harhakuvitelma, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus-ongelmat voitaisiin ratkaista kiristämällä suurituloisten verotusta.

”Enkä puhu omista veroistani”, hän sanoo.

”Viisasta veropolitiikkaa olisi alentaa ansiotuloverotuksen rajaveroasteita kautta linjan. alhaisempi työn verotus kannustaisi työntekoon, mikä vahvistaisi yhteiskunnan rahoituspohjaa”, toteaa keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja terhi järvikare.

kuva: lehtikuva/roni rekomaa

”Jos veroProsentti on matalamPi, saadaan käyttöön suuremPi

työPanos Ja enemmän ihmisiä Jakamaan

verotaakkaa.”

kauppakamari 19

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel?

www.finnvera.fi

Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Ota yhteyttä!

Lue Team Finland -rahoitusohjelmasta www.letsgrow.fi

20 kauppakamari

kaikkea työntekoa on mahdollista kehittää – myös strategiatyötä. tyypillisestä strategiatyöstä voidaan nostaa esille seuraavat kuusi teemaa, joissa organisaatioilla olisi eniten parannettavaa.

teksti tero Vuorinen piirrokset shutterstock kuVa tomi kohtanen

voidaan tehostaa?

miten strategiatyötä

kauppakamari 21

henkilöstö Ja muut sidosryhmät eivät osallistu strategiaan

Se, että strategiaa tehdään usein vain ja ainoastaan johtoryhmän keskuudessa, tuntuu oudolta. Tavoitteena ei tietenkään ole orga-nisaation täydellinen demokratia ja jatkuvat kansanäänestykset, mutta kysymällä tärkeistä asioista asiakkailta, työntekijöiltä, toimitta-jayrityksiltä tai vaikka virkamiehiltä, voisi strategiaan saada helposti uusia ajatuksia.

Löytyy runsaasti esimerkkejä siitä, miten organisaatiot ovat toteuttaneet onnistunei-ta strategisia uudistuksia sidosryhmiensä tiedon, toiveiden ja ratkaisuehdotusten avulla. yritysten lienee joskus vaikea uskoa, että asi-akkaan maailmasta tietää eniten asiakas, työn tekemisestä työntekijä, tietystä tuotannosta juuri sitä tuotantoa tekevä toimittajayritys ja tulevista lakimuutoksista lakeja valmistelevat virkamiehet. Nykytekniikka tarjoaa runsaasti keinoja tiedonkeruuseen ja eri sidosryhmien osaamisen hyödyntämiseen.

strategiaProsessi on kankea Ja kaavamainen

Kaavamainen strategiatyö pelkästä strategian tekemisen riemusta ilman todellisia käytännön toimia on työyhteisölle varsinkin motivaatio-mielessä vahingollista. Se vaikuttaa samalla tavoin kuin turhauttavat, täysin ilman vaiku-tusmahdollisuuksia käydyt palkka- ja kehitys-keskustelut. Surkeimmissa tapauksissa olisi parempi jättää strategiatyö kokonaan tekemättä tai pitää se visusti toimitusjohtajan ja hallituk-sen omana harrastuksena, jotta vältyttäisiin työyhteisön ilmapiirin huonontamiselta.

strategiaa tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta tai ilman oman tilanteen arviointia

Monissa yrityksissä on vallalla käsitys, että strategia on yhtä kuin jonkin tietyn menetel-män hyödyntäminen. usein valittu työkalu on esimerkiksi Balanced Scorecard tai laatuajatte-lu. Ensimmäinen ongelma on se, että Balanced

sinisen meren strategia

– työkalu uusien liiketoimintamallien luomiseen.

balanced scorecard

– työkalu yrityksen sisäisen tehokkuuden parantamiseen.

viiden kilPailuvoiman malli

– työkalu yrityksen asemointiin toimialalle.

benchmarking

– työkalu organisaation resurssien kehittämiseen.

esimerkkejä strategia-työkaluista eri tilanteisiin:

22 kauppakamari

Scorecard ja laatuajattelu sopivat hyvin toiminnan tehostamiseen, mutta eivät esimerkiksi uusien toimintamallien ide-oimiseen. Toinen ongelma liittyy siihen, että samat menetelmät eivät voi toimia optimaalisesti pienessä it-alan palveluyri-tyksessä, metsäteollisuuden konsernissa ja kunnanvirastossa. Sushi-ravintolassa on erilaiset työkalut kuin pihvipaikassa – samaa logiikkaa kannattaa noudattaa strategiatyössä.

strategiatyö on irrallaan Päivittäisestä tekemisestä

Strategiatyö, samoin kuin sen tekijät, voidaan jakaa suunnittelu- ja toteutus-vaiheeseen tai vielä hienojakoisempiin osiin. Voidaan myös laatia strategioita erikseen asiakkaita, tuotantoa, tuoteke-hitystä ja henkilöstöä koskien. Tämä on usein hyödyllistä, kunhan jakoa ei oteta liian kirjaimellisesti. Strategiaa ei tule eristää käytännön tekemisestä liiallisella analyyttisyydellä, pilkkomisella ja vaiheis-tamisella. Strategiasta ei tule tehdä erillistä toimintoa, jonka suunnitteluvaihetta tekevät käytännön toiminnasta erotetut ”asioiden johtajat” ja toteutuksesta vastaa-vat ”ihmisten johtajat”. Strategiaa tehdään siellä missä työtäkin.

strategiatyö on liian kevyttä Ja Pinnallista

Pienimpien yritysten kohdalla strategiatyö on usein ymmärrettävästi varsin suppeaa. Strategiset asiat eivät oikein kuulu ke-nenkään toimenkuvaan. Strategiatyöhön

tutkimusJohtaJa tero Vuorinen on toiminut yliopistomaailmassa vuodesta 2003 ja on samanaikaises-ti sivutoiminen yrittäjä, joka tekee niin konsultointia, kolumneja, tie-tokirjoja, koulutuksia kuin kipparoi vielä tilauspurjehduksiakin.

”kiinnostuin strategiasta sen vuoksi, että sillä on selkeä yhteys yritysten menestykseen”, Vuorinen kertoo.

”strategiatyöllä eli tulevaisuuden menestyksen tavoittelulla on mer-kitystä niin isoille kuin pienillekin yrityksille, eikä sen tekeminen vaadi yritykseltä mitään erillistä strategia-osastoa, sillä parhaat strategiat ovat yksinkertaisia ja niiden tekemi-seen osallistuvat tavalliset ihmiset yrityksen eri toiminnoista”, Vuorinen jatkaa.

Vuorinen on syksystä 2013 läh-tien toiminut epanet-verkostossa Vaasan yliopiston tutkimusprofes-sorina seinäjoella. hankkeen tutki-musalueena on yrittäjyys, erityisesti pk-yritysten kasvun ja hallinnan tutkimus.

strategiamies tero Vuorinenparhaat strategiat eiVät ole monimutkaista, Vaan strategiaa tehdään siellä missä työtäkin.

kauppakamari 23

strategiatyön ei ole pakko olla äärimmäisen VakaVaa. parhaat ideat

VoiVat olla hyVinkin hauskoja.

panostamisella saatettaisiin kuitenkin paran-taa kykyä reagoida yllättäviin muutoksiin tai hyödyntää omia mahdollisuuksia. Ja vaikka vanhoille työntekijöille ja yhteistyökumppa-neille kaikki olisikin selvää, niin esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai uusia asiakaskontakteja solmittaessa tarkempi nä-kemys omasta strategiasta voisi olla avuksi.

usein raskas, kankea ja kaavamainen strategiaprosessikin jää liian pinnalliseksi. Näin käy, jos strategia on vain tietty joukko tehtäviä, joita pitää suorittaa joka vuosi il-man varsinaista asiaan liittyvää ajattelutyötä. Esimerkiksi Swot-analyysi ilman sitä tukevia osa-analyysejä, vääriä mittareita sisältävä Balanced Scorecard ja kaikki maailman asiat listaava Pestel-analyysi ovat suosittuja rakennuspalikoita raskaissa, mutta hyödyt-tömissä strategiaprosesseissa.

strategiatyö on liian rationaalistaasiakas ei aina ole rationaalinen. Jos hän olisi, hän ei ostaisi mahdollisimman suuria maastoajoneuvoja ahtaisiin kaupunkeihin, pelaisi angry Birdsiä tai söisi ja joisi kaikkea

sellaista, mitä hänen ei pitäisi. Miksi yrityk-set silti uskovat strategiatyössä sitkeästi vain rationaalisiin menetelmiin?

Monet viimeaikojen menestysstrategiat ovat syntyneet intuitiivisesti kokeilemalla. Niitä ei ole voitu suunnitella. iPod, iPad ja iPhone eivät syntyneet konsernin johto-ryhmän konsensuspäätöksellä. apple ei myöskään harrasta markkinatutkimuksia. Kokonaisista toimialoista esimerkiksi vaate-, musiikki-, elintarvike-, huonekalu- ja auto-teollisuudessa asiakkaiden päätöksentekoa ohjaavat erittäin vahvasti tunteet, mieliku-vat ja muotivirtaukset – puhumattakaan luksustavaroista, sijoitustuotteista tai vaikka terveysbisneksestä.

uusien asioiden kokeileminen, vapauk-sien ja vastuiden lisääminen, asiakkaiden tarkempi kuuntelu ja johdon kontrollin vähentäminen ovat kaikki strategisia keinoja vastata nopeasti muuttuvien ja monimut-kaisten tilanteiden haasteisiin. Strategiatyön ei ole myöskään pakko olla äärimmäisen vakavaa, parhaat ideat voivat olla hyvinkin hauskoja.

24 kauppakamari

suomen suosituin tilinpäätös- ja verokoulutus järjestetään tänä vuonna merikeskus Vellamos-sa. koulutuksessa keskitytään mm. kirjanpidon ajankohtaisiin asioihin ja verolainsäädännön uusimpiin muutoksiin. esillä on myös yrityksiä ja omistajia koskevaa uutta oikeuskäytäntöä sekä verosuunnitteluun liittyviä teemoja. ja ainahan tilinpäätös ja veropäivässä jotain yllättävääkin tapahtuu.

writing emails

tule kehittämään englannin kieli- ja kirjoitustaitojasi! jäsen-hinta 399 € + alv. ilmoittaudu heti!

mainoslauseista

yritystarinoiksi

haluatko oppia kirjoittamaan myyvää tekstiä? koulutuksessa opit luomaan sujuvaa ja uskot-tavaa tuote- ja mainostekstiä. jäsenhinta 289 € + alv.

uudistuva työlainsäädäntö

koulutus on tietopaketti ajankohtaisen lainsäädännön, ohjeiden, säädösten ja sovel-tamisohjeiden päivittämiseen. jäsenhinta 289 € + alv.

hyväksytty hallituksen Jäsen

hhj -kurssi on tarkoitettu halli-tustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. kurssi auttaa yrittäjiä ja yritysjohtoa hyödyn-tämään hallitustyöskentelyä entistä tehokkaammin. jäsen-hinta 1200 € + alv.

eXcel 2013 tehokäyttöön

koulutuksessa voit helposti kehittää omaa atk-osaamistasi ja tehostaa työskentelyäsi office-ohjelmilla. arvonlisäverotuksen

aJankohtaisPäivä

koulutus tarjoaa kaikki arvonlisäverotusta koskevat uudistukset yhdessä tiiviissä paketissa! jäsenhinta 289 € + alv.

JohtaJaklubi

kymenlaakson kauppakamarin ensimmäinen johtajaklubi. lue lisää tämän lehden sivulta 7.

kirJanPidon raPortit kuntoon!

koulutuksessa saat tuhdin tietopaketin siitä, miten kirjan-pidon oikeanlaisella raportoin-nilla voidaan tukea yritysten operatiivista johtamista. jäsenhinta 289 € + alv.

vienti-ilmoittaminen nyt!

kurssilla käydään laajasti läpi vienti-ilmoittamisen perusteita ja tullilainsäädännön tuoreita muutoksia. jäsenhinta 289 € + alv.

someJuridiikkaa

tule kuulemaan mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalinen media tuo mukanaan lainsää-dännöllisesti. jäsenhinta 229 € + alv.

aJankohtaista tilinPäätöksestä

merikeskus vellamo, 48100 kotka26.11. klo 9.30 – 16.30, Jäsenhinta 329 € + alv

kauppakamarin tilinpäätös- ja VeropäiVä 2014

26.11.

syys loka marras

23 1 4

25

11

26

7

13

3016

25

28

kalenteri

kaikki koulutukset ja tapahtumat www.kymichamber.fi

tavataan tilinpäätös- ja veropäivässä vellamossa!

konsernin verosuunnittelu Ja

yritysJärJestelyt

18

kauppakamari 25

sijaiseksi on palkattava työtön työhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjak-soisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. sijaisen on oltava työttömä-nä työnhakijana välittömästi ennen vuorottelu-vapaan alkamista. sijaiseksi voidaan kuitenkin

palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi. lisäksi sijaiseksi voidaan valita alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työtön työnhakija. tällöin voidaan poiketa 90 päivän työttömyys-vaatimuksesta.

Johtaja, varatuomari paula Virri, turun kauppakamari

työhistoriaedellytystä nostetaan 16 vuoteen nykyisen 10 vuoden sijaan. työssäoloaika lasketaan työntekijän työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. lainmuutoksen jälkeen työssäoloaikaan lasketaan myös työssäoloaika ulkomailla toisessa euroopan unionin jäsen-maassa, eta-valtiossa tai sveitsissä. lakiin tulee yläikäraja vuorotteluvapaalle jäämisestä.

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenteri-kuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työeläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikä-rajaa vähennettynä kolmella vuodella eli 60 vuotta. yläikäraja on kaikille sama riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu.

Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto pite-nee nykyisestä 90 päivästä 100 päivään ja enimmäiskesto nykyisestä 359 päivästä 360 päivään. kesto lasketaan kalenteripäivissä. Vuorotteluvapaa voidaan jaksottaa siten, että kunkin jakson vähimmäispituus on 100 päivää. jaksottamisesta on sovittava ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta

ennen jakson alkamista. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. selvitys sijaisen palkkaamisesta tulee esittää te-toimistolle. selvitys voidaan uuden lain mukaan toimittaa vielä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen, kuitenkin viipymättä.

Vuorotteluvapaan muutokset pähkinänkuoressa

vuorottelu-vaPaan edellytykset

kesto JaJaksottaminen

siJaisena työtöntyönhakiJa

KAUPPAKAMARI 27

JOTTA TYÖNANTAJA saisi verokannusteen, työnantajan on laadittava koulutussuunnitel-ma työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstö- ja koulutussuunnitel-ma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen ja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Alle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaa-ehtoista, mutta veroedun saaminen edellyt-tää koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunni-telman tulee sisältää seuraavat asiat: • arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin

tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä • yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpi-tämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta• suunnitelman toteutuminen ja seuranta. Työnantajalle ei synny velvollisuutta koulut-taa koko henkilöstöä kolmea päivää vuodessa vaan koulutustarve voi koskea osaa henki-löstöä vuosittain. Koulutussuunnitelmassa ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin vaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan tulee tehdä työntekijäkohtaisesti.

VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutusvähennykseen oikeuttavien koulu-tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. Laskelman perusteena oleva keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysva-kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma keskimääräisellä työntekijä-määrällä ja jakamalla se 200:lla. Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys

laskentaperusteista, edellytysten täyttymises-tä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijä-kohtaisesti.Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutus-päivien keskimääräisestä palkkakustannuk-sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edelly-tykset ovat samat kuin verovähennyksessä. Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysva-kuutusmaksusta.

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen osaamisen kehittämistä koskevan lainsää-dännön mukaan yritys voi saada ylimääräisen verovähennyksen elinkeinoverotuksessa kou-luttaessaan henkilökuntaa suunnitelmallisesti yrityksessä vahvistetun koulutussuunnitel-man mukaisesti. Vastaavasti työnantajat, jotka

eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat saada koulutuskorvausta, joka vähennetään työnantajan maksamasta työttömyysvakuu-tusmaksusta. Verovähennystä ja koulutus-korvausta voi saada maksimissaan kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohden vero-vuodessa.

Uusi koulutusvähennys pähkinänkuoressa

MIKÄ ON KOULUTUSVÄHENNYS?

MITEN VEROVÄHENNYS LASKETAAN?

MITÄ KOULUTUSSUUN-NITELMAN TULEE SISÄLTÄÄ ?

KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA

syyskuun alussa voimaan tulleilla vuorotteluva-paalain muutoksilla tiukennetaan vuorotteluva-paalle jäämisen ehtoja. tavoitteena on vähentää vuorotteluvapaan käyttöä. pyrkimyksenä on

lisäksi parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia sijaiselle säädettyjä edellytyksiä tiukentamalla.

26 kauppakamari

kamarikuulumisia

kauPPa-kamari

golf 2014

Pekka salmi (sulzer Pumps finland oy) taaimmaisena ja Juhani koli (domitrix oy) pitävät katseen tiukasti pallossa jo rangella.

kauPPakamarin rfid-iltaPäivä 20.8.

rfid lab finland ry:n markkinointi-koordinaattori Jenni krohn ja tuotepäällikkö sami isomäki.

kauppakamarin koulutuksen syyskauden avannut tilaisuus kokosi 50 jäsentä kuulemaan, mitä rdif-teknologia on ja mihin sitä käytetään. tästä kertomassa toiminnanjohtaja Jukka wallinheimo, rfid lab finland oy.

ennen kisalähtöä lämmittelemässä mm. timo heikkilä ( kesko oyj) etummaisena, matti kulla (Productivity Partners oy) ja Paula kulla (kinno oy).

kauppakamari 27

kauPPa-kamari

golf 2014

Palkintojen jako auringon paisteessa. etualalla vas. mikko mylläri (selin, kyamk neli), miko nissinen ( schenker oy) ja oikealla sakari Pasanen (tykkimäen vapaa-aikakeskus oy).

kauppakamarin puheenjohtaja tuija suur-hamari ja ek:n ekonomisti simo Pinomaa.

yhteystiedot

kymenlaakson kauPPakamariheikinkatu 7pl 83, 48101 kotka

Vartiotie 3 45100 kouVola

puh. 05 229 6100kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fifacebook.com/kymichambertwitter.com/k2kymlinkedin.com/company/kymenlaakso-cham-ber-of-commerce

toimitusJohtaJa jouko lehtorantapuh. 0440 554 877jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

toimistoPäällikköjaana pirtiläpuh. 050 309 7451jaana.pirtila@kauppakamari.fi

yhteysPäällikköpia petterssonpuh. 0400 392 326pia.pettersson@kauppakamari.fi

koulutusPäällikköjenna lehtimäki puh. 0440 296 112jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi

viestintäPäällikköannemari backmanpuh. 0440 296 301annemari.backman@kauppakamari.fi

asiakasPalvelusihteerianu-aino saharinenpuh. 040 596 4433anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

suhdanne-barometrin

Julkistus6.8.

aquaParkkymenlaakson näkymät kiinnostavat - mukana suhdannebarometrin julkistustilaisuudessa oli 45 kamarilaista.

aquaparkin ensimmäinen kesä sujui kohtuullisesti.

Kehitä Kehity12.11.2014

reserviupseerikoulun maneesikadettikoulunkatu 6, hamina

tiedätkö, mikä yhdistää kaikkia menestyviä johtajia yrityksen koosta, toimialasta tai tuotteesta riippumatta?

se on kyky katsoa tulevaisuuteen ja halu kehittää itseään, organisaatiotaan ja toimintaympäristöään.

kymenlaakson kauppakamarin suunta 2014 –johtamisseminaarissa kuullaan tänä vuonna inspiroivia

puheenvuoroja kehittämisestä ja kehittymisestä. mukana mm. business manager fatbardhe hetemaj,

toimitusjohtaja mikko helander, varatoimitusjohtaja sara mella, päävalmentaja reijo jylhä ja monta muuta menestyvää johtajaa.

tule mukaan inspiroitumaan!katso ohjelma ja varaa paikkasi www.kymichamber.fi

pääyhteistyökumppanit

yhteistyökumppanit