karvian kantin tuulivoimaosayleiskaava kunnan · pdf filekaavaselostus – kantin...

Karvian Kantin tuulivoimaosayleiskaava

KUNNAN KAAVATUNNUS 230YK1/2014

XX.XX.2014

KAAVASELOSTUS – KANTIN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA

2

Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................. 4

2. LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................... 6

2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................... 6

2.1.1. Alueen yleiskuvaus ................................................................................................ 6

2.1.2. Luonnonympäristö ................................................................................................. 8

2.1.3. Maisemarakenne ................................................................................................... 8

2.1.4. Kiinteät/ historialliset muinaisjäännökset ja rakennettu ympäristö .......................... 8

2.1.5. Infra ...................................................................................................................... 8

2.1.6. Muut huomiotavat kohteet ...................................................................................... 8

2.1.7. Maanomistus ......................................................................................................... 9

2.2. Suunnittelutilanne .......................................................................................................... 10

2.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................. 10

3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................... 22

3.1 Yleiset tavoitteet ............................................................................................................. 22

3.2. Suunnittelualueen olosuhteiden ja lähiympäristön asettamat tavoitteet .......................... 22

3.3 Tuulivoimatuotannon asettamat tavoitteet ....................................................................... 22

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................................................... 22

4.1 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 24

4.1.1 Osalliset ................................................................................................................ 24

4.1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus ............................................................................ 25

Aloitusvaihe ..................................................................................................................... 26

Luonnosvaihe .................................................................................................................. 26

Ehdotusvaihe ................................................................................................................... 26

Kaavan hyväksyminen ....................................................................................................... 26

4.1.3 Viranomaisyhteistyö .............................................................................................. 27

5. OSAYLEISKAAVA ..................................................................................................................... 27

5.1. Kaavan rakenne ............................................................................................................ 27

5.2. Aluevaraukset ................................................................................................................ 28

5.4 Sähkönsiirto .................................................................................................................... 29

5.5 Lentoestevalot ................................................................................................................ 29

6. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ....................................................................................... 30

6.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ............................................................................... 30

6.1.1. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ..................................................................... 30

6.1.2. Meluvaikutukset .................................................................................................. 31

6.2. Voimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset ................................................................... 31

6.2.1. Vaikutukset Ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ................................. 31

6.2.1.1. Asuminen ......................................................................................................... 31

6.2.1.3. Maiseman muutos ............................................................................................. 39

6.2.2. Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmastoon, eliöihin, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen ....................................................................................................... 39

6.2.2.2. Linnusto ............................................................................................................ 41

6.2.2.2. Lepakot ............................................................................................................. 43

6.2.2.3. Liito-orava ......................................................................................................... 45

6.2.2.4. Natura ja suojelualueet ..................................................................................... 45


3

6.2.2.5. Pohjavesi .......................................................................................................... 46

6.2.2.6. Ilmasto .............................................................................................................. 46

6.2.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön ....................................................................................................... 47

6.2.3.1. Maankäyttö ....................................................................................................... 47

6.2.3.2. Rakennukset ja infra ......................................................................................... 47

6.2.3.3. Maisema ........................................................................................................... 47

6.2.3.4. Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö ................................................................ 58

6.2.4. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ...................................................... 61

6.2.5. Muut vaikutukset .................................................................................................. 61

6.2.5.1. Puolustusvoimat ................................................................................................ 61

6.2.5.2. Tv-signaali ........................................................................................................ 61

7. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ............................................................................................... 63

8. YHTEISVAIKUTUKSET............................................................................................................. 63

9. OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET ........................................................................... 67

10. YLEISKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................................... 67

10.1. Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................... 67


4

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Karvian Kantin tuulivoima osayleiskaava Yleiskaavan tunnus: 230YK1/2014 Yleiskaavan päiväys: xx.xx.2014 Alueen koko: 6,4 km² Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 Osoite: Kankaanpään kaupunki PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Sijainti

Kaava-alue sijaitsee Karvian keskustaajaman eteläpuolella taajama-alueen rajasta noin 2 km etäisyydellä (etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,5 km). Kaava-alueen etäisyys Kantin kylästä on lähimmillään 1 km (etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km).


5

Johdanto Pohjois-Satakunta nähdään tuulivoimapuistojen toteuttamisen kannalta potentiaalisena alueena, mistä johtuen Pohjois-Satakunnassa päädyttiin neljän kunnan (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen) yhteiseen tuulivoimakaavoitushankkeeseen. Hankkeella selvitettiin kuntien alueilta kaikki mahdolliset tuulivoimarakentamisen alueet. Selvitystyön perusteella valittiin kaavoitettaviksi alueiksi viisi aluetta, joista nyt käsillä oleva Kantin alue on yksi. EU:n direktiivin mukaan Suomen tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttö 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kansallinen tavoite on, että tuulivoimaloiden määrää Suomessa kasvatettaisiin noin 800 voimalaan vuoteen 2020 mennessä. Karvian Kantin tuulivoimaosayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa 9 tuulivoimalan rakentaminen kaava-alueella. Kantin on selvitysten perusteella todettu soveltuvan hyvin tuulivoimatuotannon alueeksi. Tähän ovat vaikuttaneet mm. hyvä tuulisuus, erinomainen sijainti sähkön siirron kannalta (110 kV linja kulkee rajalla ja sähköasema sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä), olemassa oleva tiestö ja maaperälliset olosuhteet. Alue soveltuu myös luonnonolosuhteiltaan hyvin tuulivoimatuotantoalueeksi. Liiteasiakirjat

- Kaavakartta määräyksineen - Näkyvyysanalyysi

Muut kaavaan liittyvät asiakirjat ja selvitykset Ei muita asiakirjoja


6

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1. Alueen yleiskuvaus Tuulivoimapuisto sijaitsee metsäisellä kallioalueella noin 3 km etäisyydellä kuntakeskuksesta. Metsäselänne sijoittuu Karvianjokea ja Suomijokea reunustavien laaksoalueiden väliin. Kuntakeskuksen ja kaava-alueen välimaastoon kaava-alueen lähistölle sijoittuu Karvian teollisuusalue. Kaava-alueella ei ole asutusta. Alue on mänty- ja kuusivaltaista metsätalousmetsää ja luotoarvoltaan merkittäviä kohteita ei alueella sijaitse.


7

Kuva 1 Alue on pääosin metsätalouskäytössä.

Kuva 2 Maasto on alueella pääosin hiekka ja kalliopohjainen.


8

2.1.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on kuivahkon ja paikoin tuoreen kankaan enimmäkseen jo varttunutta tai paikoin päätehakkuuikää lähestyvää mänty- ja kuusitalousmetsää. Metsä on ojitettua sekä suurimmaksi osaksi voimakkaasti käsiteltyä ja tasarakenteista. Vaihtelua maisemaan tuovat muutamissa kohdissa maastosta nousevat matalat kalliokohoumat, joilla kasvillisuus on karumpaa, poronjäkälien ja kanervan vallitsemaa. Kaava-alueella varsinaisia kallioita on kuitenkin vain vähän. Luontoselvitysten mukaan alueelta ei löytynyt luontoarvoiltaan merkittäviä luontotyyppejä tai muita suojeltavia elinympäristöjä.

2.1.3. Maisemarakenne Kaava–alue sijaitsee kallioisella selänteellä Pohjankankaan lievesuon lounaispuolella ja Karvianjokilaakson itäpuolella. Suunnittelualueen korkeimmat alueet ovat noin 140 m korkeudella merenpinnasta. Laaksoalueen alimmat kohdat ovat noin 120 m korkeudella merenpinnasta. Kallioalue on noin 3 km pitkä ja 1 km leveä. Alueella kasvaa mäntymetsää. Alue ei erotu maisemallisesti muusta ympäristöstä, eikä sillä ole maisemallisesti huomioitavia arvoja. Jos alueelle sijoitetaan tuulivoimaloita, ne ovat havaittavissa alueen etelä ja länsipuolelta.

2.1.4. Kiinteät/ historialliset muinaisjäännökset ja rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia eikä historiallisia muinaisjäännöksiä. Maisemalliset vaikutukset ulottuvat Kirkkojärven pohjoispään kulttuurimaisemaan. Maisemavaikutuksia on arvioitu kohdassa 6 kaavan vaikutusten arvio.

2.1.5. Infra Alue on osittain seututeiden 273 ja 274 välissä ja välittömässä läheisyydessä. Kaava alue rajoittuu tuulivoimasähkön siirtoon soveltuvaan 110 kV sähkölinjaan ja sähköasema on 1,5 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Alueella on hyväkuntoinen metsäautotieverkko. Infran osalta alue soveltuu erittäin hyvin tuulivoimarakentamiseen.

2.1.6. Muut huomiotavat kohteet Kaava-alueella ei ole huomioitavia kohteita.


9

2.1.7. Maanomistus Kaava-alueella on kiinteistöjä yhteensä 68 kappaletta. Maanomistajat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä. Kiinteistötunnus Kiinteistön nimi 1 230-401-11-26 Hautala

2 230-401-8-6 Niemi

3 230-401-7-11 Hakamäki

4 230-401-7-22 Vatunen

5 230-401-7-23 Korpitörmä

6 230-401-7-36 Uusi Aitainneva

7 230-401-12-40 Lamminmäki

8 230-401-11-34 Niemistö

9 230-405-8-135 Pohjola

10 230-405-4-57

Honkasalon

Kartano

11 230-405-8-6 Viitanen

12 230-401-12-23 Mäkilammi

13 230-401-8-16 Koskela

14 230-405-878-9 Savipalsta

15 230-405-2-23 Kaskimäki

16 230-405-2-45 Kaurala

17 230-405-2-44 Kaurahalme

18 230-405-2-67 Rantamaa

19 230-405-2-68 Pato

20 230-405-2-61 Mäkipajunen

21 230-401-11-38 Yläniemistö

22 230-405-2-17 Pajunen

23 230-401-8-38 Perämaa

24 230-405-8-108 Raiskio

25 230-405-9-11 Lukkarin Niemi

26 230-405-9-310 Ollila

27 230-401-8-15 Ala-Koskela

28 230-401-6-9 Vähä-Törmä

29 230-405-2-56 Aitaniitty

30 230-405-2-90 Rahkola

31 230-401-12-29 Kujanpää

32 230-401-12-15 Alalampi

33 230-405-2-76 Akenmaa

34 230-405-2-85 Plikkojen Palsta

35 230-405-9-280 Toivola

36 230-405-2-74 Haapamaa

37 230-405-2-35 Patola

38 230-405-2-57 Välimaa

39 230-405-12-3 Lukka

40 230-405-2-93 Matiaksenmaa

41 230-401-12-43 Luukaslampi

42 230-401-8-39 Lylykoski

43 230-401-12-31 Välilampi

44 230-405-2-98 Mäki-Patola

45 230-403-10-17 Pentti

46 230-405-9-273

Luomanmaan

Palsta

47 230-405-2-70 Keskipatola

48 230-405-2-79 Keskipatola I

49 230-403-10-4 Peltomaa

50 230-401-7-27 Partala

51 230-401-7-28 Raipala

52 230-405-2-34 Välitalo

53 230-405-2-65 Patoranta

54 230-401-11-30 Koskiniemi

55 230-401-7-16 Jokitörmä

56 230-401-8-47 Marttila

57 230-405-12-22 Helinkytö

58 230-401-6-6 Törmä

59 230-401-6-11 Ylitörmä

60 230-401-12-45 Vihola

61 230-401-4-41 Välimaa

62 230-401-8-22 Syväoja

63 230-401-8-41 Vähäoja

64 230-405-878-8 Savipalsta

65 230-401-12-49 Alalammi

66 230-401-12-42 Nevalammi

67 230-401-12-47 Lammela

68 230-401-12-41 Ylilammi


10

2.2. SUUNNITTELUTILANNE Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Kaava-alueen läheisyydessä sen länsipuolella sijaitsee valmisteilla oleva Karvianjoen eteläosan osayleiskaava ja pohjoisessa Karvian keskustan asema- ja osayleiskaava-alue. MAAKUNTAKAAVA

Maakuntakaava Vahv.

pvm.

YM

30.11.2011 Nimi Satakunnan maakuntakaava

YLEISKAAVA

- Vahv.

pvm.

KV

- Nimi -

ASEMAKAAVA

- Vahv.

pvm.

KV

- Nimi -

Merkinnät: YM Ympäristöministeriö, KV Kaupungin valtuusto

2.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Kaava-alueen länsireunassa sijaitsee voimalinja ja moottorikelkkareitti. Alueen pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka jälkeen alkaa Karvian taajamatoimintojen alue ja Kirkkojärven pohjoispuolinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kantin kylä, at palvelukylä merkinnällä, sijaitsee n. 1,5 km päässä lähimmästä voimalasta.


11

Kuva 3 Ote Satakunnan maakuntakaavasta (kaava-alue rajattu punaisella)


12

Merkinnät ja määräykset suunnittelualueella:

Suunnittelualueen läheisyydessä:


13


14

Vaihemaakuntakaava Satakuntaliitossa on valmistettu vaihemaakuntakaava, jossa esitetään tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaava I toisen ehdotuksen 20.5.2013. Siinä on esitetty tuulivoimarakentamiselle soveltuvaksi 17 aluetta, jotka sijoittuvat pääasiassa rannikkovyöhykkeille ja Pohjois-Satakuntaan. Kantin kaava-alue sijoittuu alueelle, joka on esitetty vaihemaakuntakaavassa numerolla 21.


15

Kuva 4 Satakunnan vaihemaakuntakaava I ehdotus 2.


16

Kuva 5 Vaihemaakuntakaavassa esitetyt tuulivoima-alueet suhteessa tuulivoimaosayleikaava-alueisiin. Yleiskaava Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kaava-alueen länsipuolelle on valmisteilla Karvianjoen eteläosan osayleiskaava, mikä on ollut luonnoksena nähtävillä 9.10.2008. Pohjoisessa on Karvian keskustaajaman yleiskaava. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei ole vaikutuksia kaavojen tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksiin. Karvianjoen eteläosan osayleiskaavan rajausta tullaan muuttamaan siten, että se ei ole päällekkäinen tuulivoimayleiskaavan kanssa.


17

Kuva 6 Karvian kunnan kaavoitustilanne. Yleiskaava-alueet rajattu punaisella


18

Kuva 7 Ote Karvian keskustaajaman osayleiskaavasta


19

Kuva 8 Ote Karvianjoen eteläosan osayleiskaavaluonnoksesta


20

Suunnittelutarvealueen osoittaminen Kantin tuulivoimaosayleiskaavan ympäristöön Karvian valmisteilla olevaan rakennusjärjestykseen tullaan lisäämään suunnittelutarvealue, joka kattaa tuulivoimapuiston melumallinnuksessa osoitetun alueen, jolle ääni leviää 35 dB voimakkuudella. Suunnittelutarvealue poistetaan tuulivoimaosayleiskaava-alueen länsilaidalta sitten kun Karvianjoen eteläosan osayleiskaava saa lainvoiman.

Kuva 9 Hahmotelma rakennusjärjestykseen lisättävästä suunnittelutarvealueesta Muut suunnitteluun vaikuttavat selvitykset Alue on Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushankkeessa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimatuotannolle hyvin soveltuva.

Satakunnan maakuntakaava, Satakuntaliitto, vahv. 30.11.2011


21

Satakunnan mannertuulihanke, Mannertuulialueet Satakunnassa –selvitys, Sarja A:300, Satakuntaliitto 2011

Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Satakuntaliitto (käynnissä) Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa –hanke, LTSS Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, Karhun kämmen lyö, Satakunta Osaava ja

energinen alue vesien syleilyssä, Sarja A:268, Satakuntaliitto 2003 Satakunnan maakuntaohjelma 2011–2014, Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta,

Energinen ja hyvinvoiva Satakunta, Julkaisu A297, Satakuntaliitto 2010 Selvitys: Tuulivoimatuotannolle kaavoitettavaksi soveltuvat alueet Pohjois-Satakunnassa.

Selvityksen ensisijainen tavoite oli löytää kuntien alueilta tuulivoimatuotannolle sopivia kohteita ja toisekseen avata tuulivoimaosayleiskaavoituksen viimeaikaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia sekä kaavoitusprosessin eri vaiheita ja kaavoitukseen liittyviä lupa-/selvitystarpeita. Keskeisin selvityksessä kartoitukseen käytetty metodi oli paikkatietoanalyysi. Paikkatietoina hyödynnettiin mm. maakuntakaavan aluevarauksia kuten maankäyttömuodot, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristöt, ilmailutoiminnan asettamat rajoitteet, asutuksen ja loma-asutuksen sijaintia sekä tuulisuustietoja. Taulukko 1 Selvityksessä käytetyt suojaetäisyydet

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Meluvaikutukset Asuminen ja loma-asuminen raja-arvona käytetty 40 dB, 500

m puskuri (asuminen) ja 1000 m ranta-kaavoitusalueisiin

Kylät, terveyskeskukset jne. 1000 m Välkevaikutus/ Varjostukset Asuminen ja loma-asuminen 500/1000 m puskuri Virkistyskäyttö pois sulkeva Lentoesterajoitukset Lentoestevyöhykkeen

maksimikorkeus 370 m ja 461 m

Varalaskupaikka AGA M3-6 esterajoituspintojen mukaan sekä 12 km suojavyöhyke

Lentopaikka 3 km puskuri Maankäyttö Osa poissulkevia (esim. EO4) Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Poissulkeva, puskuri 500 m

Valtakunnallisesti arvokas maisema- tai nähtävyys

Poissulkeva, puskuri 500 m

Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Arvokkaat luontokohteet ja suojeltavat lajit

Natura ja suojelualueet Poissulkeva, puskuri 500m

Linnusto Natura ja suojelualueet Poissulkeva Arvokkaat geologiset muodostumat Tapauskohtainen harkinta

Selvityksen perusteella löytyi neljän kunnan alueelta kaikkiaan 600km-2 alueita, jotka saattaisivat soveltua tuulivoimatuotannolle. Parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden löytämiseksi tehtiin lisäkarsintaa, jossa otettiin


22

huomioon mm. luonnonympäristö, maisema, asutus ja loma-asutus. Keskeisinä seikkoina olivat myös tuulivoimapuistojen toteutuksen taloudelliset ja tekniset edellytykset. Selvityksen perusteella valittiin kaavoitukseen viisi kohdetta, joista yksi on nyt käsillä oleva Kantin tuulivoimakaava-alue.

3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET

3.1 YLEISET TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen suunnittelualueelle. Tuulivoimapuistojen rakentaminen Karviaan on kunnan tavoitteissa ja hanke tukee myös valtakunnallisia tavoitteita uusiutuvaan energiaan perustuvan energiatuotannon kasvattamisesta. 3.2. SUUNNITTELUALUEEN OLOSUHTEIDEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN ASETTAMAT TAVOITTEET - Tuulivoimarakentamisen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot. - Olemassa olevaa tieverkkoa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. - Melu- ja välkevaikutusten välttämiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle asuin- ja lomarakennuksista. - Kulttuuriympäristöön, asumiseen ja lomarakentamiseen mahdollisesti kohdistuvia maisemallisia häiriötekijöitä pyritään välttämään 3.3 TUULIVOIMATUOTANNON ASETTAMAT TAVOITTEET Sisämaan kohteissa tuulivoimaloiden teknillistaloudellisesti optimaalisena mastokorkeutena pidetään 140 m ja lapojen pituutena noin 60 m. Tämä edellyttää noin 600 m etäisyyttä voimaloiden välille, jotta voimalat eivät häiritse toistensa tuuliolosuhteita. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa tuulisuuden kannalta parhaille paikoille. Tuulisuuteen vaikuttavat paikan korkeus merenpinnasta ja lähialueilla mahdollisesti olevat avoimet alueet ja maastonmuodostumat. Sijoittelussa tulisi ottaa huomioon myös vallitsevat tuulensuunnat.

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelun tarve Pohjois-Satakuntaan Honkajoen kuntaan laadittu tuulivoimayleiskaava ja Satakuntaliiton laatima mannertuuliselvitys osoittivat että Pohjois-Satakunnassa on edellytyksiä tuulivoimatuotannon lisäämiselle. Pohjois-Satakunnan kunnat Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen käynnistivät yhdessä vuonna 2011 tuulivoimapuistojen kaavoitushankkeen.


23

Suunnittelun käynnistäminen ja kaavan vaiheet Esiselvitysvaihe 1.1.2012-1.6.2012 Alustava luonnos 1.6.2012 Osayleiskaavojen laadintatyö on käynnistynyt rakennuslautakunnan päätöksellä 4.7.2012 § 42 Suunnittelu ja varsinainen yleiskaavoitus käynnistyi, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka oli nähtävillä 17.7 - 16.8.2012 Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 26.09. - 25.10.2013 Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 20.02. - 21.03.2014 Kunnanhallitus esitti valtuustolle kaavan hyväksymistä xxxxxx §119 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xxxxxxx §17 Esiselvitys Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisten kuntien yhteisessä Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushankkeessa toteutettiin paikkatietoanalyysiin perustuva esiselvitys, jossa todettiin, että Karviassa on hyvät edellytykset tuulivoimatuotannon aloittamiseksi. Esiselvityksessä suositeltiin Karvian osalta kaavoitettaviksi alueiksi Alkkian ja Kantin alueita. Alustava luonnos Esiselvityksen jälkeen kaavasta on laadittu alustava luonnos, jossa esitetään tuulivoimaloiden mahdolliset rakennuspaikat jatkoselvitysten tekemiseksi. Tässä alustavassa luonnoksessa otetaan huomioon mm. olemassa oleva tiestö, maaperä ja tuulisuus. Suunnittelun tässä vaiheessa on huomioitu myös tekijöitä kuten melu ja välke. Kantin alustavassa suunnitelmassa voimaloiden määrä oli 14 kpl. Kaavaluonnoksessa on siirretty tai rajattu uudelleen useampaa voimalapaikkaa alustavaan kaavaluonnokseen verrattuna. Siirrot, rajaukset tai poistot on tehty pääosin tuotannollisista syistä sekä mahdollisten linnusto- ja meluvaikutusten takia. Luonnosvaihe Luonnos on yhdeksän voimalan kokonaisuus. Kaava alue on rajattu uudelleen siten, että suunnittelualueeseen verrattuna uusi raja kulkee lännessä Suomijoen länsipuolella ja idässä kaava-alue rajautuu Karvianjoen eteläosan osayleiskaavaan. Ehdotusvaihe Kaava-aluetta on hieman laajennettu ja voimalapaikka siirretty maisemavaikutusten minimoimiseksi. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi on muutettu 210 m (8 voimalaa) ja 200 m (1 voimala). Näin kaava mahdollistaa joko pienemmällä voimalaitostyypillä yhdeksän voimalan puiston tai suuremmalla voimalaitoksella kahdeksan laitoksen kokonaisuuden Ehdotuksesta saatujen palautteiden perusteella tv-aluerajauksia on muutettu (pienennetty) ja kaavamääräyksiä on täydennetty.


24

Kuva 10 Voimalapaikkojen siirrot 4.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.1.1 Osalliset Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimiala suunnittelussa huomioidaan, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa.

Poisto ja siirto, syy taloudellinen ja välke

Siirto maisemallisista syistä ja asukkaiden toiveesta

Poisto, syy taloudellinen ja välke-vaikutukset


25

4.1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Tavoitteellinen aikataulu:

Osalliset:

OAS / MRL 63§

kesä 2012

LUONNOS/MRL 62§

kesä 2013

EHDOTUS/ MRL 65§

kevät 2014

MRL 200§

kevät 2014

viranomaiset ja yhteisöt

Osallistumis- ja

arviointisuunnitelma

ja vireille tulosta

tiedottaminen

kh päätös+ilmoitus

Tilaisuus mielipiteen

esittämiseen kaavaa

valmisteltaessa

Virallinen nähtävillä olo

30 päivää

Hyväksymiskäsittely

ja voimaantulo

Varsinais-Suomen ELY-

keskus

tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Satakuntaliitto tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Satakunnan museo tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Naapurikunnat tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Naapurimaakunnat tiedoksi lausunnolle kuulutus tiedoksi

Digita Oy lausunnolle lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Puolustusvoimat lausunnolle lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Vatajankosken Sähkö Oy tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Fingrid Oyj tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Fortum Oy tiedoksi lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Trafi lausunnolle lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Finavia lausunnolle lausunnolle lausunnolle tiedoksi

Kunnan viranomaistahot

Rakennuslautakunta käsittely käsittely käsittely tiedoksi

Kunnanhallitus tiedoksi käsittely käsittely käsittely

Kunnanvaltuusto tiedoksi tiedoksi tiedoksi käsittely

Kuntalaiset ja yhteisöt

Omistajat,

vuokranhaltijat

kuulutus, kirje yleisötilaisuus, kuulutus,

kirje

kuulutus, kirje,

yleisötilaisuus tarvittaessa

kuulutus

Naapurit kuulutus yleisötilaisuus

kuulutus

kuulutus, yleisötilaisuus

tarvittaessa

kuulutus

Yhdistykset kuulutus yleisötilaisuus

lausunnolle

kuulutus


tarvittaessa

kuulutus

Muut kuntalaiset kuulutus yleisötilaisuus

kuulutus


tarvittaessa

kuulutus


26

Ennen kaavoitusprosessin aloittamista tuulivoimakaavoitushankkeesta ja kaavoittamisen aloittamisesta on keskusteltu eri sidosryhmien kanssa ja tiedotettu vuosien 2011 ja 2012 aikana. Keväällä 2012 ja 2013 järjestettiin maanomistajatilaisuudet. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena 26.09. - 25.10.2013 Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena 20.02. - 21.03.2014

Aloitusvaihe Kaavahankkeen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettami-

sesta on kuulutettu Kankaanpään Seudussa ja/tai Yläsatakunnassa sekä kunnan kotisivuilla

Internetissä (MRL 63 §). Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja on informoitu lisäksi kirjeitse

hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä.

Luonnosvaihe Luonnos esitellään ympäristölautakunnalle ja siitä tiedotetaan kuulutuksella Kankaanpään

Seudussa ja/tai Yläsatakunnassa sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja

yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen etenemisestä ja pyydetään tarvittaessa

lausunto. Yleisötilaisuus.

Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja tällöin viranomaisille ja muille kohdassa 4.1.1 määritellyille

osallisille tarjotaan mahdollisuus lausunnon antamiseen. Nähtävillä oloaikana kaikilla osallisilla

on mahdollisuus tehdä huomautus kaavaluonnoksesta kirjallisesti. Lisäksi järjestetään

tarpeellinen määrä neuvotteluja osallisten kanssa (MRL 62 §).

Ehdotusvaihe Saadut huomautukset ja lausunnot käsitellään sekä laaditaan vastineet. Kaavaluonnokseen

tehdään palautteen pohjalta tarvittavat muutokset. Kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa ja

kh:ssa, jonka jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Nähtävillä oloaikana kaikilla

osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kirjallisesti.

Rakennuslautakunta, kunnanhallitus

Yleiskaavaehdotus nähtävillä MRL 65 §:n mukaisesti mahdollisten muistutusten tekoa var-ten vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus Kankaanpään Seudussa ja/tai Yläsatakunnassa sekä kunnan kotisivuilla Internetissä.

Kaavan hyväksyminen Saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä laaditaan vastineet. Kaavaehdotukseen

tehdään palautteen pohjalta tarvittavat muutokset, jonka jälkeen kaava viedään

hyväksymiskäsittelyyn

Tarvittaessa lautakunnan uusi käsittely

Kunnanhallitus

Kunnanvaltuusto

Hyväksymispäätöksestä tiedottaminen Kunnan jäsenillä ja rekisteröidyillä yhdistyksillä on toimialaansa koskien valitusoikeus kaavan hy-

väksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


27

4.1.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyötä on tehty kaavaprosessin kaikissa eri vaiheissa. Kaavoituksessa osallisiin kuuluu laaja joukko viranomaisia, joiden intressit kaavoituksessa huomioidaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty laajalle joukolle viranomaisia ja kaavoituksesta eri viranomaiset ja yhteisöt ovat voineet esittää omia toiveita ja suunnittelussa huomioitavia asioita. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 05.11.2012 Viranomaisneuvottelu 20.11.2013 Tuulivoimaselvitystä ja kaavahanketta on esitelty viranomaisille myös muiden neuvottelujen yhteydessä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 12.9.2013 tehnyt päätöksen Nro 10/2013 diaarinumero VARELY/10/07.04/2013 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n Karvian Kantin alueen tuulivoimalahankkeessa. Päätöksen mukaan hanke ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

5. OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja kaavan tavoitteena on osoittaa tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuudet. Yleiskaavan pohjalta voi alueelle osoitetut tuulivoimalat rakentaa rakennusluvalla. Osayleiskaavalla on sovitettu yhteen kaava-alueen ja lähiympäristön eri maankäyttömuodot. Kantin alue soveltuu infransa osalta erittäin hyvin tuulivoimatuotannon alueeksi. Alue rajoittuu sähkönsiirtoon soveltuvaan 110 kV linjaan ja sähköasema on 1,5 km etäisyydellä kaava-alueesta. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitseva energiaa käyttävä Karvian teollisuusalue puoltaa hankkeen sijoittumista tälle alueelle. Luonnonympäristön, melun ja välkkeen osalta ei tuulivoimasta synny vaikutuksia lähialueen muihin maankäyttömuotoihin. Merkittävimmät vaikutukset kaavasta syntyvät maisemaan. Koska tuulivoimalat sijoittuvat metsäiselle selännealueelle, joka rajautuu avoimiin laaksoihin, ovat tuulivoimalat selkeästi havaittavissa ympäröivässä maisemassa. Tasaisessa maisemakuvassa voidaan tuulivoimapuisto nähdä mielenkiintoisena ja vaihtelua tuovana elementtinä, joka toimii etelästä tultaessa Karvian keskustaajaman porttina. 5.1. KAAVAN RAKENNE

5.1.1. Mitoitus Kaava-alueen koko on 6,4 km². Kaavassa on osoitettu yhdeksälle tuulivoimalalle ohjeelliset rakennuspaikat (tv-alue). Tuulivoimala tulee sijoittaa kaavassa osoitetun ohjeellisen rakennuspaikan sisälle. Tuulivoimaloiden maksimikorkeus on 200 tai 210 metriä.


28

5.2. ALUEVARAUKSET Kaavassa osoitetaan yhdeksälle voimalalle voimalapaikat. Kullekin tuulivoimala-alueelle voidaan sijoittaa yksi voimala. Kaavassa on pyritty huomioimaan jo alueella oleva infrastruktuuri, kuten tiestö, ja varauksia uusille metsätaloutta korvaaville tielinjauksille on tehty mahdollisimman vähän. Kaikki sähkölinjat tullaan kaava-alueella toteuttamaan maakaapeloinneilla. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat maa- ja metsätalousalueille. Maa- ja metsätalousalue, kaavamerkintä M-1, eli metsäalueet. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita. Alueella voidaan harjoittaa normaalisti metsätaloutta, lukuun ottamatta voimaloiden läheisyyden huoltoalueita. Maatalousalue, kaavamerkintä MT-1 käsittää peltoalueita. Alueella voidaan jatkaa maataloustoimintaa normaalisti. EN-1 alueelle voidaan sijoittaa sähköasema. Sähköasema pyritään sijoittamaan olemassa olevan voimalinjan johtokäytävään. Muuten alueen maankäytön päätarkoituksena säilyy maa- ja metsätalous. Tuulivoimala-alue on merkintä, jonka sisälle voimala tulisi sijoittaa. Kaavassa esitetyt tuulivoimala-alueet tv-1 ja tv-2 ovat huomattavasti suurempia kuin mitä todellisuudessa voimalapaikka vie metsän pinta-alaa. Yksi voimala vie maksimissaan hehtaarin alan, tämän lisäksi levennetyt ja uudet tielinjaukset tulevat viemään pinta-alaa nykyiseltä maankäytöltä.


29

5.3 TUULIPUISTO Yksittäisen voimalan maankäytölliset vaikutukset rajoittuvat noin hehtaarin alueelle. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa vajaan hehtaarin alueelta. Tämän alueen sisältä raivataan noin 50 x 50 metrin alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan esimerkiksi tiivistetyllä louheella raskaan liikenteen kestäväksi. Maankäytölliset vaikutukset ovat siis voimalapaikkojen osalta kaava-alueella kokonaisuudessa noin 9 ha. Kaavassa esitetään tuulivoimapuiston alueelle uusia tieyhteyksiä, mutta pääosin tiestö sijoittuu olemassa olevalle tieverkostolle, jota paikoin joudutaan leventämään. Tuulivoimaloiden ja niiden välisten yhdysteiden tarvitsema maa-ala on enimmillään yhteensä joitakin prosentteja tuulipuistoalueen pinta-alasta. 5.4 SÄHKÖNSIIRTO Puisto tullaan liittämään 110 kV: alueverkkoon (Fortumin Karvian 110 kV voimajohdolle) johdonvarsiliitynnällä, puiston alueelle sijoitettavan sähköaseman kautta (EN-1 aluemerkintä). Muunto 20 kV:sta 110 kV:iin tapahtuu 110 kV voimajohdon vierelle tai puiston sisälle rakennettavalla sähköasemalla. Sähkönsiirto hankealueella liityntäpisteeseen tulee toteuttaa maakaapelina. Kaapelointi tullaan toteuttamaan 20 kV keskijännitteellä. Kaapelit asennetaan teiden yhteyteen. Sähköasemalle tullee nimellisteholtaan 25 MVA 110/20 kV muuntaja, 110 kV kojeet sekä sähköasemarakennus, johon tullaan asentamaan 20 kV kojeistot sekä tuulivoimaloiden käytönvalvontajärjestelmän tietokoneet. Sähköaseman koko on noin 10 x 20 metriä. 5.5 LENTOESTEVALOT Lentoestevaloilla osoitetaan ilmatilassa olevien kiinteiden elementtien olemassaolo vaaratilanteiden välttämiseksi. Tuulivoimalat varustetaan lentoestevaloilla Ilmailumääräysten AGA M3-6 mukaisesti. Tuulivoimaloissa on valkoinen vilkkuva päivävalo, vilkkumaton punainen yövalo, sekä 50 metrin välein sijoitettavat tornivalot. Maisemallisesti lentoestevalot tuovat uuden elementin. Vilkkuvat päivävalot asennetaan välähtämään samanaikaisesti, jolloin vilkkuvan valon häiriövaikutus minimoituu. Valot näkyvät pääsääntöisesti yhtä kauas kuin voimalat, paitsi pimeään aikaan, jolloin itse voimaloita ei voi havaita. Yövalo on väriltään punainen ja ne eivät vilku. Lentoestevalot on tyypillisesti sijoitettu noin kolme astetta vaakatalosta ylöspäin, jolloin suurin valoteho suuntautuu maanpinnan sijasta ylöspäin.


30

6. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi perustuu kaavoituksen aikana toteutettuihin selvityksiin kaavan vaikutuksista. 6.1. RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimalaitosten sekä niihin liitettävien kaapeleiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. Tuulipuiston rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään tuulipuiston käytön aikaisista vaikutuksista.

6.1.1. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset Rakentamisen aikaiset liikenteenvaikutukset aiheutuvat pääosin sekä tiestön että perustusten rakentamiseen liittyvistä maansiirtotöistä ja kertaluontoisista tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetuksista. Tiestön rakenne kestää myös kelirikonaikaisen rakentamisen. Rakennusaikainen liikenne voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: tuulipuiston infrarakentamisvaihe ja tuulivoimaloiden rakentamisvaihe. Tuulipuiston rakentamisvaihe: Liikenne rajoittuu pääsääntöisesti tuulipuiston sisälle lukuun ottamatta perustusvaluvaihetta, jolloin betoni kuljetetaan betoniasemalta. Tuulipuiston sisällä tapahtuva liikenne on kaivuutyön lisäksi murskekuljetusliikennettä. Murske pyritään saamaan esimerkiksi voimalapaikkojen kalliolouhinnan yhteydessä ja se murskataan paikan päällä. Jonkin verran maa-ainesta voidaan joutua toimittamaan tuulipuiston ulkoa, sen lähialueelta, mutta vähäisesti. Perustusten valuvaiheessa betonia kuljetetaan betoniautoilla yhtä voimalaa kohden n. 90 - 100 kuormaa ja yhden perustuksen valu kestää noin vuorokauden. Tuulivoimaloiden rakentamisvaihe: Alustavasti tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan Porin satamasta seuraavaa reittiä pitkin kaava-alueelle: Porin satama- Mäntyluodontie (Tienro2) 14,6km - Kyläsaarentie (Tienro 2652) 150m -Ulasoorintie 3,5km - Karjarannantie 1km – Tienro8 - Seututietä 273 Kuljetuksia satamasta kaava-alueelle tulee voimalaa kohden 10-13 kappaletta riippuen torniratkaisusta, ja painavimman kuljetuksen ollessa 110 tn ja keveimmän 42 tn. Pisin kuljetus on siipikuljetus, jossa kaluston mitta siiven kanssa on reilu 60 metriä. Todennäköisesti kuljetusreitille pitää tehdä vain pieniä väliaikaisia muutoksia, kuten kylttien poistoja, ja muutama väliaikainen ojatäyttö mutkassa. Tarvetta kohteista, missä kantavuusparannuksia joudutaan tekemään, ei ole vielä tutkittu. Kuljetusreittien liittymisestä valtion teihin tulee neuvotella ELY-keskuksen aluevastaavan kanssa.


31

6.1.2. Meluvaikutukset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset aiheutuvat lähinnä maansiirtotöistä syntyvästä melusta sekä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien ja perustusten kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta. Rakentamisvaiheessa mahdollisesti tarvittavat räjäytystyöt aiheuttavat melua. Melu on kuitenkin paikallista ja ajallisesti rajoittunutta, joten häiriötä ei voi pitää merkittävänä. 6.2. VOIMALOIDEN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET 6.2.1. Vaikutukset Ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 6.2.1.1. Asuminen Suunniteltuja voimaloita lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 840 - 1000 metriä voimalasta. Lähimmät noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevat rakennukset ovat vakituisia asuinrakennuksia. Kantin kylä, jossa sijaitsee mm. koulu, on minimissään n. 1,5 km päässä lähimmästä voimalasta. Osayleiskaava-alue sijoittuu valmisteilla olevan Karviajokilaakson osayleiskaava-alueen rajalle sekä asemakaavoitetun teollisuusalueen eteläpuolelle. Tuulivoimaosayleiskaava-alueen ympäristön yhdyskuntarakennetta ja esim. asuinrakentamista tullaan ohjaamaan näillä kaavoilla, sekä kaavan voimaantulon myötä asetettavalla suunnittelutarvealue ratkaisulla. Meluvaikutus Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60-4000 Hz) melusta. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla. Meluvaikutuksia arvioidaan tuulivoimaloista saatujen aiempien kokemusten, mittaustulosten ja mallinnuksien perusteella. Melu on subjektiivinen kokemus. Ihmiset kokevat tai havaitsevat myös tuulivoimaloiden äänen monella tavalla. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua mallinnetaan käyttäen ihmisen kuuloalueelle painotettua keskiäänentasoa (A-painotettu keskiäänitaso). Tämän nähdään kuvaavan parhaiten ihmisten kokemaa vaikutusta tuulivoimaloiden tuottamasta äänestä. Kaavan meluvaikutuksista on toteutettu selvitys, joka perustuu meluvaikutusten mallintamiseen (Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, 2013). Mallinnus on toteutettu Ympäristöministeriössä suunnitteilla olevan ohjeistuksen esittämiä menetelmiä ja parametrejä käyttäen. Toteutetussa melumallinnuksessa ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity (L(Aeq) 35 ja 40 dB).


32

Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot

L(Aeq) päiväajalle (klo 7-22)

L(Aeq) yöajalle (klo 22-7)

Huomautukset

asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla

45 dB 40 dB

loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*

40 dB 35 dB yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnonhavainnointiin yöllä

muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Taulukko 2 Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Melumallinnus Melumallinnus1 on suoritettu ISO 9613-2 laskentastandardin mukaisesti WindFarmer 5.0.10 ohjelmalla [1, 8]. Mallinnus on suoritettu tuulessa 8 m/s 10 metrin korkeudelta mitattuna. Voimalan tiedot perustuvat IEC TS 61400-14 standardin mukaisiin voimalan takuuarvoihin. Laskennassa on otettu huomioon, ilmakehän absorptioarvot käyttäen standardin ISO 9613-2 mukaisia absorptioarvoja (T=15 ºC, suhteellinen ilmankosteus 70 %), maaston korkeuserot ja maanpeitteen aiheuttama vaimennus (G=0,4). Maaston aiheuttama vaimennus on huomioitu ohjeistuksen mukaan kertoimella 0,4 koko alueella, kun maanpeitteen vaimennuskerroin on asteikolla 0-1, jossa arvo 0 vastaa akustisesti vaimentamatonta pintaa (veden pinta, tasainen maa) ja arvo 1 tiheää metsää. Voimaloiden ympäristössä on pääasiassa metsää, eikä alueella ole akustisesti kovia heijastavia pintoja. Melun leviäminen on laskettu 10x10 m hilapisteistöön 4 metrin korkeudelle maanpinnasta alueelta saatavilla olevan korkeusdatan mukaan (pystyresoluutio 0,5-2 m). Uuden ohjeistuksen mukaan ISO 9613-2 mukaisessa mallissa metereologinen korjauskerroin tulee olla arvoltaan 0. Turbiinien melun jaksollisuutta ja amplitudimodulaatiota ei ole mallinnuksessa erikseen otettu huomioon. Keskiäänitasoja on mallinnettu useilla eri voimalaitostyypeillä joissa on erilaiset äänilähtötasot ja voimaloiden dimensiot. Tässä esitetty mallinnus on tehty Nordex N117 HH141 3000 –voimalalla, jonka äänilähtötaso on 106,0 dB(A) sekä mallinnus (kuva 12) joka on toteutettu voimaloilla jotka täyttävät kaavan maksimikorkeudet eli yhdellä Nordex N117 HH141 3000 sekä kahdeksalla Nordex N131 HH144,5 3000 –voimalalla (äänilähtötaso 104 dB(A)) mallinnettuna. 1 Melumallinnus,Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti, Karvia, 2014


33

Havaintopiste (rakennus)

Etäisyys lähimpään turbiiniin (m)

KKJ kaista 1 Itä-koordinaatti (m)

Pohjois-koordinaatti (m)

Korkeus (m)

Meluennuste (dB(A))

Meluraja (dB(A))

1 1354,6 1580376,0 6889091,0 135,5 35,48 40,00 2 1453,0 1580058,0 6887823,0 138,7 33,00 40,00 3 1034,8 1580946,0 6886961,0 133,4 34,87 40,00 4 989,3 1581444,0 6886841,0 136,5 35,55 40,00 5 1389,9 1582021,0 6886535,0 138,2 33,46 40,00 6 974,4 1582537,0 6887043,0 136,6 36,20 40,00 7 1865,9 1583640,0 6886711,0 140,6 30,47 40,00 8 1113,2 1583948,0 6889965,0 140,7 35,12 40,00 9 1331,2 1583754,0 6890532,0 138,8 34,28 35,00 10 952,5 1583213,0 6890666,0 140,8 36,48 40,00 11 1337,9 1581466,0 6891055,0 138,9 34,10 40,00 12 1193,5 1580848,0 6890506,0 135,9 34,71 40,00 13 849,4 1580996,0 6890094,0 138,2 38,22 40,00 14 833,6 1580943,0 6889687,0 138,4 38,61 40,00 Taulukko 3 Tuulipuistoa lähimpien rakennusten mallinnuksessa käytetyt minimietäisyydet voimaloihin, paikkakoordinaatit ja melutasot [dB(A)] Nordex N117 HH141 3000 -voimalalla mallinnettuna (katso kuva 11)


34

Kuva 11 Melumallinnus Nordex N117 HH141 3000 -voimalalla mallinnettuna. Melumallinnuksen johtopäätökset Mallinnustulosten perusteella lähellä olevien asuinrakennusten melutasot alittavat tuulivoimakaavoituksen ulkomelutason suunnitteluohjearvot sekä päivällä että yöllä.2 Kokonaisuudessaan noin 20 taloutta/asuinrakennusta sijoittuu 35 dB(A) meluvaikutuksen piiriin. Nordex N131 voimalalla mallinnettuna rakennuksia oli kuusi kappaletta (katso melumallinnusraportti). Mallinnuksen perusteella, kyseisellä voimalatyypillä, alueen länsipuolella Hautalankylässä sijaitsevien asuinrakennusten ympäristössä ollaan lähellä 40 dB(A) yöohjearvoja. Myös idässä Suomijoen varressa ja koillisessa Pentinkylässä sijaitsevien loma-asuntojen lähistöllä on mallinnuksen perusteella tuulivoimaloiden meluvaikutus lähellä 35 dB(A) ohjearvoja. Mallinnuksessa ei ole 2 Melumallinnus,Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Kantti, Karvia, 2014


35

kuitenkaan huomioitu mm. Hautalankylässä sijaitsevien asuinrakennusten ympäristössä sijaitsevien talousrakennusten ääntä hiljentävää vaikutusta ja mm. tästä syystä äänentaso todennäköisesti asuinrakennusten ympäristössä on mallinnustulosta alhaisempi. Rakennuslupavaiheessa, kun voimalatyyppi tiedetään, on kuitenkin oltava tarkka erityisesti raportissa esitettyjen voimalapaikkojen 5, 6 ja 8 suhteen, jos käytettävä voimalatyyppi on mm. lähtöäänitasoltaan esitettyä mallinnusta voimakkaampi. Alueella on tuulivoimaloiden lisäksi myös muita merkittäviä äänilähteitä. Muun muassa kaava-aluetta ympäröivät seututiet aiheuttavat liikennemelua ainakin osan vuorokaudesta. Liikennemelun vaikutusta ei ole mallinnuksissa huomioitu, mutta yleisesti ottaen esimerkiksi liikenteestä syntyvät äänet pääsääntöisesti peittävät tuulivoimaloiden tuottaman äänen ”alleen”. Myös muulla melulla kuten tuulen aiheuttamalla taustamelulla on samankaltainen vaikutus.

Kuva 12 Melu suhteessa hankealuetta ympäröivään rakennuskantaan. Keskiäänitasot tuulipuiston ympäristössä yhdellä Nordex N117 HH141 3000 sekä kahdeksalla Nordex N131 HH144,5 3000 -voimalalla mallinnettuna. Tiedot rakennuksista tarkistettu Karvian kunnan rakennusvalvonnan toimesta.


36

Välkevaikutus/ Varjostukset Tuulivoimalan lähialueella voidaan havaita varjon vilkkuminen, joka syntyy auringon paistaessa tuulivoimalan takaa ja osuessa tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Varjon syntyminen edellyttää, että auringon kulma suhteessa horisonttiin tulee olla vähintään 3 astetta ja tuulivoimalan roottorin lavan tulee peittää vähintään 20 % auringosta. Välkevaikutuksen syntyminen ja ihmissilmällä tämän havainnointi on varjostusta monimutkaisempi ilmiö, mitä ei mallinnuksessa kyetä ottamaan huomioon. Koska Suomessa auringon nousu- ja laskuajat sekä korkein paistekulma vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan mukaan, on esim. lähimpien loma- ja asuinrakennusten kannalta ongelmallisia ajankohtia yleensä verraten harvoina päivinä vuodessa. Laskennan parametrit Varjostusmallinnus on suoritettu WindFarmer 5.0.10 ohjelmalla [1, 8]. Mallinnus kuvaa teoreettista varjostusvaikutusta perustuen auringon sijaintiin ja korkeuteen suhteessa tuulivoimaloihin ja maanpinnan korkeuteen. Malli ei ota huomioon sääolosuhteita tai sitä että pystyykö ihminen havainnoimaan kohteessa välkkeen. Eli malli kuvaa teoreettisesti mahdollisesti syntyvää varjoa. Reseptorit tai mittauspisteet ovat kahden metrin korkeudella ja mittausdata kerätään ns. ”green house” moodilla eli 360 astetta mittauspisteen ympäristössä. Kansainvälisiin raja-arvoihin viitattaessa mittaus yleensä tapahtuu ikkunan korkeudelta ja ainoastaan 180 astetta mittauspisteestä ikkunan avautumisen suuntaan. Selvityksessä esitetyt mallinnukset kuvaavat siis välkevaikutusta avonaisessa kohdassa esim. pihamaalla. Mallinnuksessa ei huomioida rakennuksista ja puustosta syntyvää peitteisyyttä, mikä voi vaikuttaa merkittävästi varjon ja välkkeen muodostumiseen havainnointikohteessa. Selostuksessa esitetään mallinnustuloksiin perustuvat todelliset varjon välkkeen kokonaisajat ns. ”real-case” tulokset. Tällöin mallinnuksessa otetaan huomioon sääolosuhteet ja välkevaikutukseen vaikuttavat tekijät kuten tuulen nopeus ja suunta ja sääolosuhteet. Puustosta ja rakennuksista syntyvää peitteisyyttä ”real-case” mallinnustuloksissa ei oteta huomioon. Välke/vilkkumismallinnusten tulokset Teoreettisia maksimaalisia varjostusvaikutuksia kuvaavan mallinnuksen mukaan välkevaikutuksia voi mahdollisesti syntyä kahdelle alueen länsilaidalle sijaitsevalle asuinrakennukselle yli ohjeellisen arvon 8 tuntia/vuosi. Tämän perusteella todellisia välkevaikutuksia on tarkasteltu havainnointipisteissä 1 ja 2. Todelliset välkevaikutukset eivät mallinnustuloksien perusteella ylitä ohjeellista 8 t/v arvoa. (katso Taulukot 4 ja 5) Havainnointipisteessä 1 varjostusvaikutuksia syntyy neljältä voimalalta, joista kaukaisin sijaitsee yli 1,8 km etäisyydellä havainnointipisteestä ja havainnointipisteessä 2 kolmelta voimalalta, joista kaukaisin sijoittuu 1,7 km etäisyydelle. Todellisuudessa näiden voimaloiden osalta varjostusvaikutukset jäävät todennäköisesti mallinnustuloksia huomattavasti vähäisemmiksi.


37

Taulukko 4 Havainnointi piste 1 (Ala-Lammi): todelliset välkevaikutukset "real-case" teoreettinen

varjostusaika (min/kk)

Pilvisyys3

Auringon paistetunnit/

säteilyn voimakkuus4

Lapojen pyöriminen

Real-case

(tuntia /kk)

tammikuu 220 -70 % -60 % -10 % 0,396

helmikuu 390 -70 % -40 % -10 % 1,053

maaliskuu 90 -70 % -20 % -10 % 0,324

huhtikuu 70 -70 % 0 % -10 % 0,315

toukokuu 70 -70 % 0 % -10 % 0,315

kesäkuu 420 -70 % 0 % -10 % 1,89

heinäkuu 230 -70 % 0 % -10 % 1,035

elokuu 0 -70 % 0 % -10 % 0

syyskuu 200 -70 % 0 % -10 % 0,9

lokakuu 340 -70 % -30 % -10 % 1,071

marraskuu 270 -70 % -60 % -10 % 0,486

joulukuu 0 -70 % -70 % -10 % 0

7,785

Taulukko 5 Havainnointi piste 2 (Yli-Lammi): todelliset välkevaikutukset "real-case" teoreettinen

varjostusaika (min/kk)

Pilvisyys

Auringon paistetunnit/

säteilyn voimakkuus

Lapojen pyöriminen

Real-case

(tuntia /kk)

tammikuu 0 -70 % -60 % -10 % 0

helmikuu 250 -70 % -50 % -10 % 0,5625

maaliskuu 400 -70 % -20 % -10 % 1,44

huhtikuu 170 -70 % 0 % -10 % 0,765

toukokuu 0 -70 % 0 % -10 % 0

kesäkuu 0 -70 % 0 % -10 % 0

heinäkuu 0 -70 % 0 % -10 % 0

elokuu 0 -70 % 0 % -10 % 0

syyskuu 600 -70 % 0 % -10 % 2,7

lokakuu 450 -70 % -30 % -10 % 1,4175

marraskuu 230 -70 % -60 % -10 % 0,414

joulukuu 0 -70 % -70 % -10 % 0

7,299

3 Ilmatieteen laitos, Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Helsinki 2012 4 Ilmatieteen laitos, Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Helsinki 2012


38

Kuva 13 Välkevaikutusten mallinnuksen tulokset ”real-case”

Havainnointipiste 2

Havainnointipiste 1


39

6.2.1.2. Työllisyys ja elinkeinot Tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää noin 100 henkilötyövuoden verran. Tuotannon aikaiset työllistämisvaikutukset eivät ole merkittäviä. Tuulivoimapuiston toteutumisella on merkittävä vaikutus kuntatalouteen ja maanomistajien talouteen. Tätä kautta syntyy mahdollisuuksia työllisyyden parantumiseen kunnan alueella.

6.2.1.3. Maiseman muutos Voimalat näkyvät lähiympäristöön 1-4 km säteellä. Koska voimala-alue ei ole korkeussuhteiltaan paljoakaan ympäröivää maastoa korkeammalla ja voimalat sijaitsevat metsäisellä alueella jäävät maisemalliset häiriötekijät kuitenkin dominanssivyöhykkeen ulkopuolella vähäisiksi. Asiaa on selvitetty tarkemmin kohdassa 6.2.3.

6.2.1.4. Voimajohtojen vaikutus terveyteen Voimalinja kulkee alueen länsilaidalla. Kaava-alueelle nykyisen voimalinjan yhteyteen tulee todennäköisesti puiston oma sisäinen sähköasema, ja liittyminen voimalinjaan ei siis vaadi uutta voimalinjan rakentamista. Toinen vaihtoehto on, että liittyminen 110 kV verkkoon tapahtuu voimala-alueen vieressä sijaitsevan Karvian teollisuusalueen muuntamolaitoksella, mitä kautta tuotettava sähkö on myös siirrettävissä valtakunnan verkkoon. Näin ollen kaavalla / voimaloilla ei ole vaikutusta voimajohtoihin liittyviin terveysvaikutuksiin.

6.2.2. Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmastoon, eliöihin, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys. Selvityksen tilasi Kankaanpään kaupunki ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvityksiin sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt kuvaillaan yksityiskohtaisesti Luontoselvityksen liitteessä 1): 1a. Luontoarvojen taustaselvitys: aiempien luontotietojen kokoaminen 1b. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 2. Liito-oravaselvitys 3. Lepakkoselvitys 4. Linnustoselvitys Tämän lisäksi kaava-alueella on toteutettu linnustovaikutusten arviointi. Siinä on arvioitu kaavan vaikutuksia peto- ja muuttolinnustoon. Metsojen soidinpaikat on selvitetty keväällä 2013.


40

6.2.2.1. Arvokkaat luontokohteet ja suojeltavat lajit Suunnittelualue on kuivahkon ja paikoin tuoreen kankaan enimmäkseen jo varttunutta tai paikoin päätehakkuuikää lähestyvääkin mänty- ja kuusitalousmetsää. Metsä on ojitettua sekä suurimmaksi osaksi voimakkaasti käsiteltyä ja tasarakenteista. Vaihtelua maisemaan tuovat muutamissa kohdissa maastosta nousevat matalat kalliokohoumat, joilla kasvillisuus on karumpaa, poronjäkälien ja kanervan vallitsemaa. Kantin selvitysalueella varsinaisia kallioita on kuitenkin vain vähän. Osalla rakennuspaikkojen ja tielinjausten kohdalla on vastikään uudistettu (mm. 3, 10, 12 ja 14) tai harvennettu (mm. 5) metsää. Lahopuuta ei juuri ole, muutamia satunnaisia maa- ja pystypuita lukuun ottamatta. Luontoarvoiltaan alue on yleisesti ottaen köyhää. Alueella ei havaittu ainuttakaan luontoarvoiltaan merkittävää (luokat I–III) luontotyyppiä tai muuta elinympäristöä. Lajihavainnoista ainoa merkittävä esiintymä on silmälläpidettävän kellotalvikki aivan alueen etelärajalla tien varressa (Kuva 14). Huomionarvoisista lintulajeista havaittiin silmälläpidettävä ja lintudirektiivin laji teeri (Tetrao tetrix) alueen länsireunassa ojitetulla rämeellä, painopistealueiden ulkopuolella. Suunnittelualueelta ei ole ympäristöhallinnon tietokannassa tietoja uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista (Hertta 2012), eikä alueella tai sen lähellä ole luonnonsuojelualueita tai muita merkittäviä luontoesiintymiä (OIVA 2012).

Kuva 14 Kantin selvitysalueen arvokas luontohavainto (kellotalvikki). Tuulivoimaloiden sijaintia muutettu kaavaluonnokseen linnustovaikutusten vähentämiseksi.


41

6.2.2.2. Linnusto Alueen osalta on toteutettu pesimälinnuston selvitys sekä linnustovaikutusten arvio. Linnustoselvityksen tavoitteet olivat:

Linnustollisesti monipuolisten alueiden paikallistaminen. Nämä kohteet indikoivat osaltaan alueella olevia luontoarvoja.

Rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n lintudirektiivin mukaisten ja muiden huomionarvoisten lintulajien esiintymisen selvittäminen. Pesimälinnuston kartoituksessa pääpaino oli uhanalaisuusluokitukseltaan uhanalaisten ja silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010), lintudirektiivin I-liitteen (Ympäristöministeriö 2007), alueellisesti uhanalaisten (vyöhyke 2a; BirdLife Suomi 2011) ja Suomen kansainvälisten vastuulajien (Ympäristöministeriö 2008) esiintymisen selvittämisessä. Lisäksi pyrittiin arvioimaan tuulivoimarakentamisen mahdollisia linnustovaikutuksia yleisellä tasolla, pohjautuen havaittuihin elinympäristöihin. Koko selvitysalueen pesivän linnuston kartoittamisen sijasta maastokäynneillä keskityttiin selvittämään pesimälinnusto suunnitelluilta tuulivoimaloiden rakennuskohteilta. Jokainen näistä maastokohteista oli halkaisijaltaan noin 200-300 m, ja kullakin niistä vietettiin aikaa maastosta ja kasvillisuuden rakenteesta riippuen noin 15-25 min. Siirtyminen maastokohteiden välillä tehtiin jalan. Tämän lisäksi selvitysalueella kuunneltiin maastokarttojen perusteella valituilla pisteillä kehrääjiä ja yölaulajia klo 01:30-03:00 välisenä aikana. Selvitysalueen pohjoisosassa havaittiin metson pesintä, minkä lisäksi myös alueen eteläpuoliskolla Isonmäenmaan mäntykankaalla havaittiin koppelo. Erityisen merkittäväksi arvioitua metson elinympäristöä ei löytynyt. Metson soidinpaikat kartoitettiin tarkemmin kevättalvella 2013.5 Alueen pohjoisosasta löydettiin yksi merkittävä soidinpaikka. Kyseiselle paikalle ei suositella rakennettavan tuulivoimalaa. Paikalla oli huomattava määrä siivenvetojälkiä ja muita soidinjälkiä sekä hakomispuita. Soidinpaikan ulkopuolisilla jälki-, näkö-, hakomispuu- ja ulostehavainnoilla ei ole kaavoituksen kannalta merkitystä.

5 Karvian Kantin tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013

Kuva 15 Kantissa havaitut luokitellut lajit


42

Tuulivoimaloiden rakentaminen selvitysalueelle ei todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen pesivälle linnustolle eikä sen suojeluarvolle. (Luontoselvitys ja Linnustovaikutusten arvio). Metson soidinpaikalle ei rakenneta tuulivoimalaa.

Alueella havaittiin 22 todennäköistä tai mahdollista pesimälajia, joista kolme on silmälläpidettäviä (IUCN = NT). Neljä lajeista on Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (FIN; I = 15–30 %, II = 30–45 % Euroopan kannasta, X = muu peruste) ja kaksi lintudirektiivin liitteen I lajeja (DIR). Tn = varma tai todennäköinen pesintä, Ma = mahdollinen pesintä. Lajit aakkosjärjestyksessä suomenkielisen nimen mukaan.

Kantti IUCN FIN DIR- Reviiri-

/parimäärä

Taulukko 6 Taulukko 4 Kantin selvitysalueen pesimälinnusto ja havaittu reviiri- / parimäärä.

Lintulaji 2010 koodi Tn Ma

Harmaasieppo (Muscicapa striata) 5

Hippiäinen (Regulus regulus) 4

Hömötiainen (Parus montanus) 1

Keltasirkku (Emberiza citrinella) 5

Kulorastas (Turdus viscivorus) 1

Kuovi (Numenius arquata) II 1

Käki (Cuculus canorus) Käpytikka (Dendrocopos major) Laulurastas (Turdus philomelos)

2

13

2

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) I 2

Metso (Tetrao urogallus) NT I A108 1 1

Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT 1

Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 1

Pensaskerttu (Sylvia communis) 2

Punakylkirastas (Turdus iliacus) 3

Punarinta (Erithacus rubecula) 6

Ruisrääkkä (Crex crex) X A122 1

Sepelkyyhky (Columba palumbus) 2

Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT 1

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 1 1 Talitiainen (Parus major)

Vihervarpunen (Carduelis spinus) 3

3


43

6.2.2.2. Lepakot Kartoitus tehtiin 21.7. klo 22:10 - 02:15. Lämpötila +16 °C, pilvistä. Havainnot: 9 pohjanlepakkoa (Kuva 16). Alueella esiintyy yksittäisiä pohjanlepakoita, kuten lähes missä tahansa suomalaisessa metsässä. Alue on hyvin mäntyvaltainen ja metsät voimakkaasti käsiteltyjä, eikä alueella ole myöskään vesistöjä, jotka houkuttelisivat lepakoita. Havainnot saatiin jo olemassa olevien teiden varsilta, joten teiden ja linjojen rakentaminen ei uhkaa lepakoita. Lepakkotiheys alueella on niin pieni, että tuulivoimalat tuskin vaikuttavat haitallisesti. Alue sijaitsee kahden suurehkon joen, Karvianjoen ja Suomijoen välissä, joten alueella saattaisi olla potentiaalista lepakoiden ylikulkua joelta toiselle, mikäli ne käyttävät jokia muuttoreitteinään. Tätä on kuitenkin äärimmäisen vaikea arvioida.

Kuva 16 Lepakkohavainnot Kantin selvitysalueella.


44

Kuva 17 Metsäteiden kääntöpaikat ovat usein yksittäisten pohjanlepakoiden saalistuspaikkoja. Myös tuore puutavara houkuttelee hyönteisiä ja niiden perässä lepakoita, mutta vaikutus on väliaikainen. Kuva: Ville Vasko.

Kuva 18 Kantin alueen ”rehevintä” osaa, jossa muutamia koivuja mäntyjen seassa. Pohjanlepakon saalistuspaikka. Kuva: Ville Vasko


45

6.2.2.3. Liito-orava Liito-oravia ei löytynyt alueelta. Liito-orava suosii varttuneita kuusikoita, jotka tarjoavat järeitä kuusia ja kolohaapoja suoja- ja pesäpaikoiksi, sekä lehtipuita kuten koivuja, haapoja ja leppiä ruokailupuiksi. Liito-oravalle mahdollisesti sopivat elinalueet ovat pienialaisina alueina mäntymetsän saartamina, jolloin liito-orava ei niitä todennäköisesti löydä. Liikkuessaan yhdestä sopivasta elinympäristöstä toiseen, liito-oravat käyttävät myös nuoria metsiä, mutta kuitenkin välttävät myös liikkuessaan mäntymetsiä ja puustoisia rämeitä. Ennen maastokartoitusta suoritettiin selvitysalueiden ilmakuvatarkastelu, jossa analysoitiin selvitysalueiden metsien rakennetta ja muodostettiin metsäkuviokartta. Kartoitettaviksi valittiin painopistealueille tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvat metsäkuviot, joissa oli selvästi havaittavissa varttunutta yli 10-metristä puustoa. Osa kuvioista kuuluu laajempiin metsäkokonaisuuksiin, toiset kuviot taas ovat pieniä esim. peltojen tai taimikoiden ympäröimiä metsälaikkuja. Ilmakuva-analyysin tulokset auttoivat kartoittajaa maastotöissä. Kuvion sisällä edettiin kattavasti siten, että saatiin kuva puustosta sekä sen soveltuvuudesta liito-oravalle. Liito-oravan ulostepapanoita etsittiin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden ja - puuryhmien alta. Papanoiden löytämiseksi järeät (halkaisija rinnan korkeudelta yli 30 cm) kuuset, haavat ja koivut tarkastettiin järjestelmällisesti. Tämän lisäksi tarkastettiin suurin osa halkaisijaltaan 20-30 cm haavoista.

6.2.2.4. Natura ja suojelualueet Kaava-alueella ei ole Natura- ja suojelualueita. Kaava-aluetta lähimmät Natura –alueet ovat noin 5 km etäisyydellä oleva Suomijärvi sekä lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä voimalaitoksen rakennuspaikasta kulkevat Suomijoen ja Karvianjoen uomat. Kaavalla ei ole vaikutuksia Natura- ja suojelualueisiin.

Kuva 19Liito-oravakuviot Kantin selvitysalueella.


46

6.2.2.5. Pohjavesi

Kuva 20 Pohjavesi- ja valuma-alueet kaava-alueella ja sen läheisyydessä. Kantin kaava-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Merkittävin pohjavesialue, harjumuodostelma, sijaitsee alueen länsipuolella. Puiston kohdalla valuma-alue jakautuu kolmeen suuntaa. 6.2.2.6. Ilmasto Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta paikalliseen ilmastoon. Yleisesti tuulivoiman käyttöönotolla on ilmastollisesti suotuisa vaikutus.


47

6.2.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön

6.2.3.1. Maankäyttö Tuulivoima-alue soveltuu yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin nyt suunniteltuun paikkaan. Alue sijaitsee Karvian teollisuusalueen eteläpuolella Karviajoen ja Suomijoen väliselle etelä-pohjoissuuntaiselle metsävyöhykkeellä ja alueelle ei ole suunnitelmissa sijoittaa mitään muita toimintoja maa- ja metsätalouden lisäksi. Alueen olemassa oleva tieverkosto sekä voimalinjan ja sähköaseman läheisyys tukevat tuulivoiman sijoittumista alueelle.

6.2.3.2. Rakennukset ja infra Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia, joten tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta rakennuksiin. Alueen olemassa oleva tieverkosto ja kaava-alueen reunassa kulkeva voimalinja sekä läheisellä teollisuusalueella sijaitseva muuntamo, tukevat tuulivoiman sijoittumista alueelle.

6.2.3.3. Maisema Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Tuulivoimaloiden koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Voimaloiden suuren koon vuoksi muut maisemaelementit vertautuvat voimaloihin erityisesti voimaloiden läheisyydessä. Dominanssi etäisyydellä, noin 2-3 kilometrin etäisyydellä voimaloista, ympäröivien maisemaelementtien ja tuulivoimaloiden välille saattaa syntyä kilpailutilanne mittakaavallisesti ja usein myös symbolisten merkitysten suhteen. (Weckman, 2006) Tuulivoimaloiden koon lisäksi ympäröivän maiseman visuaalinen luonne ja sen sietokyky ovat merkittäviä maisemavaikutusta arvioitaessa. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Toisin sanoen sillä viitataan maisemalliseen ominaisuuteen, mikä määrittelee miten voimalat vaikuttavat maisemalliseen rakenteeseen ja siihen miten lopulta maisemallinen kokonaiskuva rakentamisen johdosta muuttuu. Yleisesti kaava-alueella ja sen ympäristössä maisema on metsä- ja maatalousmaisemaa, missä lähtökohtaisesti tuulivoimatuotannosta syntyviä maisemallisia vaikutuksia voi pitää suhteellisen pieninä. Vaikutuksiin vaikuttavat mm. runsas puusto, mikä vaikuttaa voimaloiden näkyvyyteen, mutta myös mm. ihmistoiminnan vaikutukset maisemalliseen rakenteeseen eritoten maatalousmaisematyypin osalta. Myös metsät ovat pääasiassa intensiivisen metsätalouden muokkaamia ja luonnontilaista koskematonta ympäristöä ja maisemaa löytyy sekä kaava-alueelta että sen ympäristöstä erittäin vähän. Mistä tahansa katsottuna metsä peittää ainakin osan voimalasta, jolloin näkyvyys rajoittuu. Metsätalouden muutosten myötä metsän peittävä vaikutus vähenee paikallisesti, kun taas metsien kasvun myötä sen peittävä vaikutus voimistuu.


48

Maisemallisia vaikutuksia analysoidaan kuvasovitteiden avulla sekä kolmen kilometriin asti ulottuvalla dominanssivyöhykkeellä (viisi tarkastelupistettä) sekä muilla maisemallisesti mahdollisesti merkittävissä kohteissa seitsemään kilometriin ulottuvalla vyöhykkeellä (kolme tarkastelupistettä). Kuvasovitteiden paikat on valittu alueen maisemarakenteen perusteella siten, että kuvattaviksi kohteiksi on valikoitunut mahdollisimman avoimia alueita, joille tuulivoimalat luultavasti näkyvät, tai alueita, joilla sijaitsee asutuskeskittymiä tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Paikoilta, joilta kuvasovitteet on tehty, avautuu avointa peltomaisemaa keskeisiä näkymäsuuntia ajatellen. Kuvasovitteet havainnollistavat voimaloiden näkyvyyttä peltoalueille yleisesti, sekä keskittyen merkittävimmille alueille. Maisemallisesti herkkiä alueita ovat Kirkkojärven ympäristö (merkinnällä kh2) missä sijaitsee mm. valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä sekä Kirkkojärven pohjoispään kulttuurimaisema (merkinnällä kh1) ja Karvian keskusta. Meneillään olevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkistetaan maisema-alueiden valikoima, arvoluokka sekä rajaukset. Inventoinnin lopuksi esitetään maakunnallisesti arvokkaat aluerajaukset sekä ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Inventoinnin yhteydessä on esitetty maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus, joka yltää Kirkkojärven eteläpuolelle saakka. Kulttuurimaisemien ja Karvian keskustan lisäksi maisemallisia vaikutuksia tarkastellaan Kantin kylästä, jonka kyläkeskus sijoittuu noin 2 km päähän lähimmästä voimalasta. Maisemallisia vaikutuksia havainnollistavia kuvasovitteita on kahdeksasta eri kohteesta. (Kuva 25) Maisemarakenne Tuulivoimapuisto sijaitsee metsäisellä kallioalueella noin 3 km etäisyydellä kuntakeskuksesta (2 km taajamatoimintojen aluerajasta). Kuntakeskuksen ja kaava-alueen väliin sijoittuu Karvian teollisuusalue. Kaava-alueen suurmaiseman rakenne koostuu pohjois-etelä suuntaisista laakso- ja selännevyöhykkeistä. Vyöhykkeiden leveydet ovat noin 1 km. Korkein vyöhyke on 2,5 km kaava-alueen länsipuolella sijaitseva Pohjankankaan harjuselänne (n.150 m merenpinnasta). Sen itäpuolella on Karvianjoki laakso (n.130 m merenpinnasta). Itse kaava-alue sijaitsee kallio/moreeniselänteellä (n.140 m merenpinnasta) Karvianjokilaakson ja Suomijoen (n. 130 m merenpinnasta) laaksoalueiden välissä. Korkeusero selänteen ja laaksojen välillä ei ole suuri, noin 10 metriä. Alueella kasvaa mäntymetsää. Alue ei erotu maisemallisesti muusta ympäristöstä, eikä sillä ole maisemallisesti huomioitavia arvoja. Kaava-alueella ja sen ympäristössä on tuulivoimaloiden lisäksi voimakkaita maisemallisia ja toiminnallisia elementtejä. Tuulivoimapuiston länsireunalla on 110 kV voimajohtolinja ja tuulivoimapuisto jää osittain kahden suhteellisen voimakkaasti liikennöidyn seututien väliin. Kirkkojärven kulttuurimaisema sijoittuu ns. vaihettumisvyöhykkeelle, missä voimala näkyy hyvin, mutta sen kokoa ja etäisyyttä on vaikea hahmottaa. Kaava-alueelle sijoitettavat tuulivoimalat ovat havaittavissa joka puolella ympäristössä noin 5-7 km asti (avonaisesta näkymästä).


49

Kuva 21 Alueen maisemarakenne ja avoimia näkymäsuuntia.


50

Kuva 22 Mallinnuskuva tuulivoimapuiston sijoittumisesta. Kuva on Karvian keskustan suunnasta.

Kuva 23 Kuva tuulivoimapuiston itäpuolelta


51

Kuva 24 Kuva Kantin suunnasta Maisema-analyysi Näkyvyysanalyysillä (liite 2) on kartoitettu laskennallisella mallilla alueita, joihin tuulivoimalat saattavat näkyä 3 ja 12 kilometriin yltävillä vyöhykkeillä. Mallinnuksessa on käytetty katselukorkeutta 2 metriä maanpinnasta. Mallinnus ei ota huomioon yksittäisiä rakennuksia tai pienialaista puustoa ja pensaikkoja, joilla todellisuudessa on peittävää merkitystä. Laajimmat avoimet näkymät syntyvät Karvianjoen jokilaakson peltoaukeilta. Maisemaan liittyviä vaikutuksia on selvitetty tutkimalla tulevien voimaloiden näkyvyyttä lähialueilla. Kuvasovitteissa ja kolmiulotteisissa malleissa on käytetty kaavan sallimaa voimaloiden maksimi kokoa. Kuvasovitteissa kokonaiskorkeudeltaan 200 metrin voimala on esitetty harmaammalla värityksellä kuin muut kahdeksan voimalaa joiden kokonaiskorkeus on 210 metriä.


52

Kuva 25 Kartalle on sijoitettu voimalat ja etäisyysvyöhykkeet (3km ja 7km). Maisemallisesti herkät alueet ovat karttaan merkitty sinisellä rajauksella sekä punaisilla rasteilla kuvasovitteiden paikat. Kuvasovitteet Kantti 1 Kirkkojärvi 1 62 07 56.15 22 32 22.88 2 Patolankylä 62 07 01.67 22 33 03.12 3 Kantti 62 04 43.34 22 30 59.45 4 Suomijärvi 62 06 21.46 22 38 48.73 5 Korpikylä 62 04 26.61 22 35 14.28 6 Sarvela 62 10 11.44 22 35 56.15 7 Kirkkojärvi 2 62 08 39.82 22 32 23.87 8 Kirkon piha


53

Kuvasovite 1. Kirkkojärven eteläpuolelta. Etäisyys lähimpään voimalaan 3,2 km.

Kuvasovite 2. Patolankylästä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km.


54

Kuvasovite 3. Kantin kylä. Etäisyys lähimpään voimalaan 2,3 km.

Kuvasovite 4. Suomijärveltä, etäisyyttä tuulivoimaloihin noin 3,5 km.


55

Kuvasovite 5. Korpikylästä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,8 km.

Kuvasovite 6. Karvianjärven eteläpuolelta Sarvelasta, etäisyyttä tuulivoimapuistoon noin 7 km.


56

Kuvasovite 7. Kirkkojärven luoteispuolelta. Matkaa lähimpään voimalaan on noin 4,8 km.

Kuvasovite 8. Karvian keskustasta, kirkon pihalta. Etäisyyttä noin 3,3 km.


57

Maisemavaikutusten arviointi Suunnittelualue sijoittuu Karvianjoen ja Suomijoen laajojen peltoaukeiden väliselle, suunnilleen etelä–pohjoissuuntaiselle metsävyöhykkeelle, joka etelässä katkeaa alueen eteläreunalla Korpikylän peltoaukeaan ja pohjoisessa parin kilometrin päässä Karvian teollisuusalueeseen ja kirkonkylään ja laajahkoihin ojitettuihin rämeisiin. Metsäaluetta halkovat myös kaksi maantietä sekä voimalinja. Ehdotusvaiheeseen kaava-alueen pohjoisin voimala siirrettiin kauemmaksi keskeisistä maisemallisista kohteista maisemallistenvaikutusten ja dominanssin pienentämiseksi. Maisema kohti tuulivoimapuistoa on pääosin maaseutumaisemaa, mikä koostuu selkeästi rajautuvista elementeistä - pellot ja metsä. Tuotantoaluetta rajaava metsän reuna luo huomattavan näköesteen tuulivoimaloille voimaloiden läheisyydessä ja niiden näkyvyys on tästä syystä melko rajallinen sekä voimaloiden lukumäärän että koon suhteen. Näkymä voimalaitoksiin tulee voimakkaammaksi siirryttäessä n. 1-2 km etäisyydelle avonaisempaan maastoon. Maisemallisesta rakenteesta johtuen, mikä syntyy kaava-alueen ympäristössä selkeistä elementeistä pellot-metsä, voimalat mittasuhteiltaan sopeutuvat selkeäpiirteiseen maisemaan ja eivät tästä syystä synnytä vaikutelmaa, jossa ne olisivat täysin dominoivassa asemassa maisemakuvassa. Alueen eteläpäästä (kuvasovitteet 3 ja 5) havainnollistavat maisemallisia vaikutuksia Kantin ja Korpikylän suunnista. Maisemat ovat avonaista peltomaisemaa, missä selkeät elementit (pelto-metsä-taivas) rajautuvat selkeäpiirteisesti ja luovat kuvan, missä voimalat ovat vahvoja vertikaalisia elementtejä osana horisontaalisesti selkeäpiirteistä maisemarakennetta. Voimaloiden sijaitessa noin 2-3 km etäisyydellä voimaloiden dominanssiin vaikuttaa alueen peitteisyys esim. puusto. Voimaloita ei kuitenkaan voi avonaisessakaan näkymässä pitää voimakkaasti ristiriitaisina elementteinä muiden maisemallisten elementtien kanssa. Kantin koululta toteutetussa kuvasovitteessa (kuva 3) voimalat ovat jo selkeästi pienempiä kuin lähellä katselupistettä olevat korkeammat elementit kuten valopylväät tai puusto. Vaihettumisvyöhykkeellä (etäisyys yli 3 km) sijaitsee maakunnallisesti (3,5 km) ja valtakunnallisesti merkittävä Kirkkojärven kulttuuriympäristö (lähimmän voimalan etäisyys kh1 alueen rajaan 4,5 km). Kuvasovitteissa 1 ja 6-8 mallinnetaan voimaloiden näkymistä kulttuuriympäristöön ja sen lähettyville. Kuvassa 1 näkymä on kirkkojärven eteläpäästä (kh2 alueen rajan tuntumasta) noin 3,2 km etäisyydeltä lähimmästä voimalasta. Kuva 8 on Karvian kirkon (kh1 rakennus) pihasta, mikä on myös noin 3,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Kuvat 6 ja 7 ovat valtakunnallisesti merkittävältä Kirkkojärven kulttuuriympäristön voimaloiden näkyvyyden vaiheistumisvyöhykkeeltä. Kuvasovitteiden perusteella voimalat näkyvät Kirkkojärven rannoille (laaja avonainen näkymä) selvästi. Voimalat eivät kuitenkaan luo dominoivaa tekijää Kirkkojärveltä etelään aukenevassa maisemassa. Kuten kuvasovite 7 osoittaa, voimalat sulautuvat muuhun maisemaan, ja ovat mittasuhteiltaan samansuuruisia kuin esimerkiksi puusto alle100 metrin etäisyydellä. Tätä lähemmät korkeat objektit ovat jo suurempia (maisemakuvaa dominoivampia) kuin kulttuurimaisemassa yli 5 kilometrin päässä sijaitsevat lähimmät voimalat. Kuva 8 Karvian kirkolta osoittaa, että voimaloiden näkyvyys on jo rajoittunutta dominanssivyöhykkeen rajoilla. Kun puissa on lehtiä, voimalat eivät näy kirkolle. Myös muilla alueilla voimaloiden näkymiseksi vaaditaan esteetöntä avointa aluetta etelän suuntaan. Tällaisia alueita ei ole Karvian keskustassa Kirkkojärven rantaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi jo läheiset rakennukset Kirkkojärven kulttuurimaisema-alueella estävät voimaloiden näkyvyyden. Kirkkojärven pohjoispään


58

kulttuurimaisema on avonaista maatalousmaisemaa, mutta mahdollinen voimaloiden näkyvyys on jo neljästä kilometristä eteenpäin heikohkoa. Kuva 6 Sarvelasta osoittaa, että voimalat maisemassa eivät enää näy tällä etäisyydellä. Voimaloiden ei voi nähdä juurikaan aiheuttavan symboliikaltaan ristiriitoja Kirkkojärven kulttuuriympäristössä, sillä alue sijaitsee Karvian keskustataajaman läheisyydessä, missä on historiallisesti eri kerrostumina paljon ihmisen toiminnan muokkaamia asioita ja maisemallisia tekijöitä, joiden joukkoon myös mahdollinen näkymä tuulivoimaloihin sulautuu ristiriidattomasti. Tästä esimerkkinä mm. näkymä Karvian kirkolta, missä maisemallisesti tuulivoimaloita dominoivampi tekijä on mainoskyltti rakennuksen katolla. Tasaisessa seututie 273 maisemakuvassa voidaan tuulivoimapuisto nähdä mielenkiintoisena ja vaihtelua tuovana elementtinä, joka toimii etelästä tultaessa Karvian keskustaajaman porttina.

6.2.3.4. Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö

Kuva 26 Kulttuuriperintökohteet


59

Kulttuuriperintö Keskeiset kulttuuriperintökohteet kaava-alueen läheisyydessä ovat Kirkkojärven kulttuurimaisema, pohjankankaantie ja Kyrön Skanssi sekä Karvian kirkko ympäristöineen. Kulttuuriperintökohteet on merkitty karttaan. Karvian kirkko ympäristöineen (1)

Kuvaus: Karvian puinen pitkäkirkko rakennettiin1789-1798 (S.Köykkä). Kirkkoa on laajennettu 1837,1843 ja 1952. Kirkon sisätilojen maalauskoristelu on vuodelta 1843. Pohjalaistyylinen tapuli rakennettiin1806 (S. Juvell). Kirkko ja tapuli sijaitsevat kivimuurin ympäröimällä vanhalla hautausmaalla. Tapulin vieressä seisova hirsinen lainamakasiini vuodelta 1855 on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1957.

Kirkkojärven kulttuurimaisema (2)

Kuvaus: Laaja viljelysaukea on muodostunut Karvianjoen ja Nummijoen liittymän sekä Kirkkojärven väliselle alueelle. Yksittäisistä taloista on huomattava Pihlajan päärakennus 1700-luvulta sekä Peltoniemen autio rakennusryhmä. Ämmälän kylässä on säilynyt myös Ojanperän hyväkuntoinen, harakkamallinen tuulimylly. Sarvelan kylässä sijaitsee yhä toimiva Marttilan mylly. Vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa on myös Karvianjoen itäpuolella Koivuluoman, Mustasillan ja Rintamäen tiloilla.

Pohjankankaan tie ja Kyrön skanssi (3 ja 4) Kuvaus: Mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt Mouhijärven Häijäältä

Kyröskoskelle, ja sieltä helppokulkuisia Hämeenkankaan ja Pohjankankaan hiekkaharjuja pitkin Niinisalon ja Karvian kautta Pohjanmaalle kulkeva kangastie. Raivattuna tienä se mainitaan jo vuonna 1556. Kohde jatkuu Jämijärven ja Kankaanpään puolella. Nuijasotien aikana kangastien varrelle perustettiin varustus, Kyrön skanssi. Sen lähellä on kaksi 1700-luvun aittaa, joihin liittyy perimätietoa Suomen sodan ajoilta. Kantin talon päärakennus on 1870-luvulta.

Lähde: RKY Muinaisjäännökset ja rakennetut ympäristöt Kaava-alueella toteutettiin muinaisjäännösten inventointi. Inventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueen läheisyydessä, lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä, sijaitsee kulttuuriperintökohteita, edellä mainittujen keskeisten kohteiden lisäksi. Kohteet on merkitty karttaan.


60

Karvian kivikautiset asuinpaikat ovat mesoliittiselta ajalta. Useimmat Karvian asuinpaikoista sijaitsivat rannalla ainoastaan kyseisellä aikakaudella. Merkittävin asuinpaikkakeskittymä on Kirkkojärven ja Karvianjoen itäpuolella, kirkonkylän ja Sarvelan välillä. Siellä asuinpaikat muodostavat lähes kahden kilometrin pituisen ketjun entisen Kärpäsnevan reunalla. Paikalla on aikanaan sijainnut matala merenlahti. Asutus on ilmeisesti loppunut merenlahden kurouduttua järveksi, koska alueelta ei tunneta mitään myöhempään kivikauteen liittyvää esineistöä. Yksi merkittävistä asuinpaikoista Karviassa on kangasmaastossa sijaitseva Pantti (5). Siellä sijaitseva asumuspainanne on rannansiirtymisajoituksen perusteella yksi Suomen vanhimpia. Patamakankaan (6) pyyntikuoppa-alue on myös merkittävä kokonsa ja säilyneisyytensä perusteella. Alun perin Karvia oli Suur-Sastamalan pohjoisin kolkka. Alueella liikkui siis lähinnä kalastusta ja muuta eränkäyntiä harjoittaneita. Karvian pysyvä asutus syntyi noin v. 1620. Ensimmäiset tiedot veroluetteloissa ovat vuodelta 1635. Tervanpoltto oli 1600 -1800-luvuilla alueella merkittävä elinkeino maanviljelyn ja karjanhoidon ohella. Tervanpolton kukoistuskausi oli 1700-luvulla. (Vasko, 2012) Kantin saha- ja myllyalue (7) on historiallinen teollisuusalue Karvianjoen joenvarsilehdossa. Paikalla on myllynraunioita sekä entinen saharakennus. Sahatoiminta alueella on alkanut vuonna 1846 jatkuen 1900-luvun alkupuolelle saakka. Myllytoimintaa kosken varrella on ollut 1700-luvulta 1920-luvulle. Alue sijoittuu nykyisen Katin kylän keskusta tuntumaan. Hautala (8) on pohjalaisvaikutteinen tila, joka edustaa talonpoikaisarkkitehtuuria 1800-luvulta. Tila sijaitsee Karvianjoen rannalla Patolankylän ja Partalankylän välissä. Päärakennus on rakennettu 1850-luvun tienoilla. Pihapiirissä on myös vanha luhti. Karvianjärven rannalla sijaitsee talonpoikaistilan talouskeskus Niskaniemi (9), joka myös edustaa talonpoikaisarkkitehtuuria Karvialla. Karvian entinen kunnantalo (10) on rakennettu vuonna 1887. Karvian ensimmäisenä kansakouluna toiminut talo rakennettiin alkujaan kauppahuoneeksi. Talo toimi Karvian kunnantalona vuosina 1942–1973. Toinen kerros on rakennettu 1950-luvulla. Karvian vanhan kunnantalon läheisyydessä sijaitsee nuorisoseurantalo Sampola (11). Se on vuonna 1913 käyttöön vihitty seurantalo. Karvian nuorisoseura perustettiin 1911. Sarvelan kylässä sijaitsee kivityön mestarinäyte, Otavan yksikaarinen kivisilta (12). Silta on rakennettu vuonna 1885. Tuulenkylässä sijaitsee vuonna 1906 rakennettu, myös yksiholvinen, kivisilta (13). Silta ylittää Kattilajoen Suomijärven pohjoispuolella. Suomijärven länsipuolella sijaitsee Suomijärven kansakoulu (14). Se on rakennettu vuonna 1924 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan.


61

6.2.4. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen

6.2.4.1. Marjastus ja sienestys Alueella on mahdollista marjastaa ja sienestää sulanmaan aikaan. Tietyissä pakkasolosuhteissa voi siipiin kertyä jäätä, joka irrotessaan voi olla vaaraksi tuulivoimaloiden alla liikkuville henkilöille.

6.2.4.2. Metsästys Alueella on mahdollista harjoittaa metsästystä. Suurikaliiperisia aseita käytettäessä (esim. hirvenmetsästys) tulee tuulivoimalat huomioida ampumasektoreissa.

6.2.4.3. Virkistyskäyttö Tuulivoimala-alue ei ole virkistyskäytössä olevaa aluetta, eikä sillä näin ollen ole vaikutusta virkistyskäyttöön.

6.2.5. Muut vaikutukset

6.2.5.1. Puolustusvoimat Lähin puolustusvoimille varattu alue sijaitsee kaava-alueesta länteen noin 4 km päässä. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia puolustusvoimien ampuma – tai harjoitustoimintaan. Puolustusvoimien operatiiviselta osastolta on saatu lausunto (AJ23679) hankkeen hyväksyttävyydestä. Lausunnossa on arvioitu hankkeen vaikutukset puolustusvoimien joukkojen ja järjestelmien käyttöön. Lausunnon mukaan puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Karvian alueelle. Lausuntoa on täydennetty 16.4.2014 perustuen 210 m voimaloiden maksimikorkeuteen. Ennen kaavan toteuttamista on toimijan selvitettävä voimaloiden vaikutuksia puolustusvoimien toimintaedellytyksiin ja sensorijärjestelmiin eli lausunto tutkavaikutusten selvitystarpeesta (saatu puoltava lausunto AJ23679 ja täydennys PEOPOS ak AJ23679) ja kaapelinäyttö. Kaavamääräyksissä on, että ennen rakennuslupien myöntämistä hankkeella tulee olla puolustusvoimien hyväksyntä.

6.2.5.2. Tv-signaali Kaava-alueen luoteispuolelta tulee Pyhävuoren päälähetinaseman signaali sekä pohjoispuolelta Karvian lähetinaseman signaali. Tuulivoimat eivät vaikuta antenni tv:n vastaanottomahdollisuuksiin merkittävästi, joissakin kotitalouksissa joudutaan mahdollisesti esimerkiksi antenni suuntaamaan uudelleen. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä TV-signaaliin tuulivoimapuiston lähialueella.


62

Kuva 27 Tv-signaali Karviassa. Lähde: http://www.digita.fi/kuluttajat/karttapalvelu/tv_n_karttapalvelu


63

7. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole häiriötekijöitä. Lentoesterajoituskorkeutta kaava-alueella ei ole. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta toimijan hakea lentoestelupaa Finavia Oyj:ltä. Lähin puolustusvoimille varattu alue sijaitsee kaava-alueesta länteen noin 4 km päässä.

8. YHTEISVAIKUTUKSET Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistohankkeiden kesken maiseman, linnuston, luonnon, maankäytön ja ihmisien kannalta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat pääasiassa talousmetsäalueille, joiden käyttöä ei tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja lukuun ottamatta rajoiteta. Alueilla on myös muuta maankäyttöä kuten turpeen ja kiviaineksen ottoa. Myös näiden maankäytönmuotojen tuotantoedellytykset huomioidaan kaavoituksessa. Kaavoitettavilla alueilla ei pääosin ole asutusta tai tarvetta uuteen asuin- tai lomarakentamiseen. Alueen virkistyskäyttöä, kuten metsästystä tai marjastusta, ei kaava-alueilla rajoiteta. Yhteisvaikutuksia maankäytöllisesti Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistoista ei synny. Kuva 28 on esitetty tuulivoimapuistojen etäisyydet toisistaan sekä havainnollistettu etäisyysvyöhykkeet tuulivoima-alueista 3, 7, ja 10 kilometrin välein.


64

Kuva 28 Tuulivoimapuistojen sijainti toisiinsa nähden Maisemalliset yhteisvaikutukset Puistojen metsäisen sijainnin vuoksi on näkymien peittyvyys merkittävä. Laajoilta avoimilta alueilta saattaa näkymiä syntyä kauempanakin sijaitsevaan puistoon, etenkin jos maasto on muuta ympäristöään korkeammalla. Pohjois-Satakunnan itäpuolta halkova harjumuodostelma on maisemallinen erottaja itäpuolen (Karvian ja Jämijärven tuulivoimapuistojen) ja länsipuolen (Honkajoki, Kankaanpää ja Siikainen) hankkeiden välillä. Harjun päältä on useampia puistoja havaittavissa aukeilta paikoilta hyvällä, selkeällä säällä. Etäisyys Karvian Kantin ja Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston välillä on noin 25 kilometriä. Puistojen väliin jäävän metsäisen alueen vuoksi yhtäaikaisen näkymän saaminen molempiin puistoihin on epätodennäköistä maantasosta tarkasteltuna. Kantin ja Alkkian puistojen yhtäaikainen näkyminen laajalta avoimelta paikalta on mahdollista. Sarvelasta, noin seitsemän kilometrin etäisyydeltä molemmilta kaava-alueilta, on toteutettu kuvasovitteet, mutta voimaloita ei näy kummassakaan sovitteessa. Tuulivoimatuotantoalueiden sijoittuminen yhtenäisiksi puistoiksi on maisemallisesti sekä maankäytön että rakentamisen kannalta hyvä toteutustapa. Yhtenäisinä puistoina asumattomilla metsäisillä alueilla tuulivoimaloista syntyy yhtenäinen maisemaelementti, joka jatkaa maaston rakenteen ja maiseman kokonaisuutta.


65

Luontoon kohdistuvat yhteisvaikutukset Aluekohtaiset luontovaikutukset jäävät olemassa olevien metsätieverkostojen käytön myötä suhteessa vähäisiksi. Alueilla sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on huomioitu kaavassa ja näille alueille ei sijoitu tuulivoimarakentamista. Pohjois-Satakunnan maakunnassa sijaitsevat luontoarvot, luonnonsuojelu- ja Natura 2000 – alueet, eivät sijoitu tuulivoimapuistoalueille. Tuulivoimapuistojen sijoittuminen talousmetsä- ja turvetuotantoalueille vähentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Kuva 29 on esitetty tuulivoimapuistojen sijainti suhteessa Pohjois-Satakunnan luontoarvo kohteisiin. Tuulivoimapuistoista ei synny luontoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia.

Kuva 29 Luontokohteet ja Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistot.


66

Linnuston yhteisvaikutukset Linnustollisia yhteisvaikutuksia ei Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistohankkeista synny. Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, valtatien 8 länsipuolella, sijaitsee lintujen päämuuttoreitti, johon nähden tuulivoimapuistot sijaitsevat etäällä. Kuva 30 esitetyt arvokkaat lintualueet perustuvat kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden rajauksiin. Tuulivoimapuistoja ei sijoitu näille alueille. Tuulivoimapuistot sijoittuvat suhteessa sisämaan levähdyspaikkoihin pääasiassa siten, ettei tuulivoimaloista ole merkittävää haittaa linnuille. Sisämaassa Pohjois-Satakunnan alueella linnut muuttavat pääasiassa kuvassa esitetyn jokilaakson sekä harjumuodostelman myötäisesti. Rannikkovyöhykkeen päämuuttoreitti ohjaa pääosaa muuttavista linnuista. Karvian seudulla muuttolintuja pysähtyy lepäämään ja ruokailemaan Karvianjoen ja Suomijoen peltoaukeille, jotka sijoittuvat päämuuttosuunnan mukaisesti suunnilleen etelä–pohjoissuuntaisesti. Kantin tuulivoimapuisto sijoittuu näiden alueiden väliselle metsäselänteelle.

Kuva 30 Arvokkaat lintualueet ja Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistot.


67

9. OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Karvian Kantin tuulivoimaosayleiskaava mahdollistaa tuulivoimaloiden, niihin liittyvän tiestön, sähköaseman ja sähkönsyöttöyhteyden rakentamisen kaavassa osoitetuille paikoille. Kaava sallii normaalin maa- ja metsätaloustoiminnan kaava-alueella. Kaava sallii maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen 200 m etäisyydellä tuulivoimalasta. Asuin- ja lomarakentamisen ei ole sallittua kaava-alueella melu- ja välkevaikutuksista johtuen. (MRL 43 § 2 momentti)

10. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 10.1. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaava toteutuu rakennuslupamenettelyn kautta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 12.9.2013 tehnyt päätöksen Nro 10/2013 diaarinumero VARELY/10/07.04/2013 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n Karvian Kantin alueen tuulivoimalahankkeessa. Päätöksen mukaan hanke ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Toteutus alkanee vuonna 2014. 10.2. SEURANTA Kaavan vaikutuksia olisi hyvä seurata ohjelmallisesti. Seurannan kohteita voisivat olla voimalaitosten vaikutukset asuinympäristöön ja viihtyvyyteen sekä linnustoon. Seuranta voisi koostua laadullista seurantatietoa keräävistä asukaskyselyistä kuten myös erilaisista mittauksista (melu), linnuston muutonseurannasta (paikalliset lintuharrastajat) jne. Asuinympäristöön – ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät ovat voimaloista syntyvä ääni ja niiden näkyminen maisemassa. Useat tekijät ovat kokemuksellisia, mistä syystä vaikutuksia voidaan parhaiten selvittää laadullisin tutkimusmenetelmin haastatteluilla tai esimerkiksi asukaskyselyin. Tässä voisi hyödyntää mm. asukas- tai kyläyhdistyksiä. Asioita joita olisi hyvä seurata, ovat myös mahdolliset voimaloiden vaikutukset tv- ja telesignaaleihin.


68

Kankaanpäässä xx.xx.2014 Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti / Aluearkkitehtivastaava Liitteet 1 Pienennös kaavasta merkintöineen 2 Näkyvyysanalyysi Pohjakartat © Maanmittauslaitos 2013


69

LIITE 1.


70


71

LIITE 2.

karvian kantin tuulivoimaosayleiskaava kunnan · pdf filekaavaselostus – kantin...

Documents