SELVITYS SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TILANTEESTA SEKÄ ERITYISPIIRTEISTÄ, -TARPEISTA JA -HAASTEISTA

Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry

Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä

Kirjoittaja Tuuli Shinyella

© Monikulttuuriyhdistys Familia Club ryHelsinki 2012ISBN 978-952-67526-8-6 (PDF)

1

SISÄLLYSJOHDANTO.................................................................................................... 2Suomalais-thaimaalaiset perheet tilastojen ja tutkimusten valossa............ 3Selvitys suomalais-thaimaalaisten perheiden erityispiirteistä, -tarpeista ja -haasteista................................................................................... 5

SELVITYKSEN TULOKSET........................................................................ 51. Thaimaalaisten naisten kotoutuminen....................................................... 52. Suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin erot........................................... 73. Parisuhde ja sukupuoliroolit perheessä...................................................... 84. Kaksikulttuurinen vanhemmuus ja lasten kasvatus............................... 115. Uusperheet................................................................................................. 126. Vääränlainen vallankäyttö parisuhteessa ja muut perhe-elämän ongelmat................................................................ 137. Perheiden tukiverkostot............................................................................. 148. Asiointi palveluissa ja viranomaisten kanssa........................................... 15

SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TARPEET JA TOIVEET HEILLE SUUNNATUN TOIMINNAN JA PALVELUJEN SUHTEEN................................................................... 17Kokemuksia suomalais-thaimaalaisten perheiden vanhempainvalmennuksesta ........................................................................ 17Vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.................................................... 18Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden erityistarpeet: tietoa ja toimintaa.......................................................................................... 18Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tavoittaminen ja viestintä....... 19Lopuksi: keskeiset havainnot ja suositukset................................................ 20

Lähteet............................................................................................................ 21

2

JOHDANTOSuomessa asuvien kaksikulttuuristen perheiden määrä on kolminkertaistunut kahdenkymme-nen vuoden aikana1, ja viimeisten vuosien aikana juuri suomalais-thaimaalaiset perheet ovat lisääntyneet huomattavasti. Vuonna 2010 Thaimaa oli jo kolmanneksi yleisin puolison synty-mämaa, kun tarkastellaan Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avo- ja avioliittoja2. Vuonna 2011 suomalaisten miesten ja ulkomaalaisten naisten solmimissa avioliitoissa kaikkein yleisin vaimon kansalaisuus oli Thaimaa3.

Tässä selvityksessä kuvataan Suomessa asuvien suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilannetta ja kartoitetaan näiden perheiden erityispiirteitä, arkeen liittyviä haasteita ja eri-tyistarpeita. Selvityksessä kartoitetaan myös perheiden tarpeita ja toiveita heille kohdistetun kotouttamistoiminnan ja muiden palvelujen suhteen. Selvitystyö toteutettiin haastattelemalla suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiä ja naisia sekä eri alojen ammattilaisia, joilla on ko-kemusta ja tietoa kohderyhmään liittyvistä erityiskysymyksistä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa suomalais-thaimaalaisista perheistä ja heidän tarpeistaan sekä parantaa viranomaisten ja eri alojen ammattilaisten edellytyksiä kohdata perheitä työssään.

Selvityksessä keskitytään Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden nais-ten muodostamiin perheisiin4. Suomalaissyntyisten naisten ja thaimaalaissyntyisten miesten muodostamia perheitä ei ole selvityksessä käsitelty niiden vähäisen määrän vuoksi, ja siksi, että näiden perheiden erityispiirteet ja -haasteet ovat todennäköisesti monilta osin erilaisia. Lisäksi selvityksessä on käytännön syistä katsottu suomalais-thaimaalaisten perheiden tilan-netta pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden näkökulmasta. Noin 40 % Suomessa asuvista thaimaalaisista asuu Uudenmaan maakunnassa, joista yksi kolmannes Helsingissä6.

Thaimaalaiset naiset näyttäytyvät viranomaisten ja muiden kotouttamistoimijoiden silmis-sä usein vaikeasti tavoitettavana ja haavoittuvassa asemassa olevana maahanmuuttajaryhmä-nä. Tällä viitataan mm. heidän asemaansa avioliittomuuttajina sekä ongelmallisten ilmiöiden esiintymiseen kuten palveluiden ulkopuolelle jäämiseen, thai-hierontapaikoissa työskentelyyn ja parisuhdeväkivaltaan. Kaikki thaimaalaiset naiset eivät kuitenkaan kuulu tähän haavoit-tuvassa asemassa olevien ryhmään. Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole lähestyä aihetta ongelmakeskeisesti, vaan pääpaino on tavallisten suomalais-thaimaalaisten perheiden arjen haasteiden kuvaamisessa. Selvityksessä myös tarkastellaan maahanmuuttoon liittyviä ilmiöi-tä nimenomaan koko perheen näkökulmasta.

Selvityksen takana on Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kaksikulttuuristen parien ja perheiden Duo-projekti. Familia Clubin suomalais-thaimaalaisiin perheisiin keskittyvän hank-keen tavoitteena oli selvitystyön lisäksi kehittää Duo-projektin täydentävää vanhempainval-mennusmallia7 siten, että se huomioi paremmin sellaiset vaikeasti tavoitettavissa olevat kaksi-kulttuuriset lapsiperheet, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu kunnan tai kolmannen sektorin järjestämiin vastaavanlaisiin palveluihin. Hankkeessa kehitettyä mallia pilotoitiin suomalais-thaimaalaisille perheille järjestetyssä omassa vanhempainvalmennusryhmässä. Hankkeessa kartoitettiin lisäksi thaimaalaisiin liittyviä hankkeita ja yhdistyksiä, joiden kautta mm. tie-dotettiin vanhempainvalmennusryhmästä. Näitä tahoja olivat Pro-tukipisteen Saphaan-/ Silta-hanke, Lahden ammattikorkeakoulun Myanyuban-/ Kotona-hanke, Royal Thai Embassy, Watbuddharama Thai-temppeli, Finnish Thai Association sekä Thaimaa-aiheiset keskustelu-foorumit internetissä (Thairy.net ja Thaiklupi ry). Hanke toteutettiin Sisäasiainministeriön tuella.

3

SUOMALAIS-THAIMAALAISET PERHEET TILASTOJEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSAThaimaalaiset ovat yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä. Vuoden 2011 lo-pussa Suomessa asui 7420 Thaimaassa syntynyttä henkilöä, joista 79 % (5830) oli naisia8. Maahanmuutto Thaimaasta Suomeen on kasvanut merkittävästi 2000-luvun puolenvälin jäl-keen, ja esimerkiksi vuonna 2011 Suomeen muutti Thaimaasta yhteensä 795 henkilöä. Vuonna 2011 maahan muuttaneista thaimaalaisista suurin osa (67 %, 530 henkeä) oli 15–44 -vuotiaita, mutta merkittävä osa myös alle 15-vuotiaita lapsia (26 %, 207 henkeä)9.

Kasvavassa maahanmuutossa Thaimaasta Suomeen voidaan erottaa erityispiirteitä: muut-toliike on erittäin naisvaltaista, suurin osa on avioliittomuuttajia ja joukossa on suhteellisen paljon alaikäisiä. Suomessa asuvasta 1590 thaimaalaissyntyisestä miehestä suurin osa (65 %, 1040) onkin alle 20-vuotiaita lapsia tai nuoria10. Lisäksi enemmän tai vähemmän väliaikaisesti Suomessa oleskelevien thaimaalaisten kokonaismäärä saattaa olla todellisuudessa paljon suu-rempi kuin tilastot näyttävät, sillä luvut eivät sisällä esimerkiksi turistiviisumilla maassa oles-kelevia henkilöitä.

Vuonna 2010 Suomessa asui 3354 suomalais-thaimaalaista perhettä11, joista noin puo-let on lapsiperheitä12. Suurin osa (3264, 97 %) suomalais-thaimaalaisista perheistä on sel-laisia, joissa Suomessa syntyneellä miehellä on Thaimaassa syntynyt avio- tai avopuoliso. Suomalaissyntyisen miehen ja thaimaalaissyntyisen naisen muodostamista perheistä valtaosa (88 % vuonna 2010) elää avioliitossa13. Viime vuosina suomalaisten miesten ja thaimaalais-ten naisten välisiä avioliittoja on solmittu vuosittain noin 400–50014. Avioeroja taas on suoma-laissyntyisten miesten ja thaimaalaissyntyisten naisten välillä 75–125 vuosittain15. Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten välisten avioliittojen eronneisuus on vaihdellut 2000-luvulla noin 4–5 % välillä. Luku on lähes kaksinkertainen verrattuna Suomen yleiseen eronneisuuslukuun, mutta samankaltainen esim. Suomessa syntyneiden miesten ja Venäjällä tai Virossa syntyneiden naisten solmimien avioliittojen eronneisuuden kanssa16.

Suomalais-thaimaalaisiin perheisiin liittyy myös joitakin erityispiirteitä. Suomalais-thaimaalaisissa liitoissa puolisoiden välinen ikäero on monesti suhteellisen suuri; vuoden 2011 tilastojen mukaan Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten aviolii-toissa mies on keskimäärin 9,3 vuotta naista vanhempi17. Toinen suomalais-thaimaalaisten perheiden erityispiirre on uusperheiden18 suuri osuus. Vuonna 2011 kaikista Suomessa synty-neiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten muodostamista lapsiperheistä uusperhei-tä oli 39 %19, kun samana vuonna uusperheiden osuus kaikista suomalaisista lapsiperheistä oli noin 9 %20.

Suomalais-thaimaalaisiin suhteisiin liittyy paljon mielikuvia ja suhtautumistapoja, jotka ra-kentavat suhteelle kielteistä ja ongelmallista leimaa. Kielteinen leima liittyy toisaalta epäi-lyihin suhteen synnystä seksiturismin tai vaimonvälityksen seurauksena sekä lumeavioliitto-syytöksiin. Toisaalta ennakkoluulot ja kielteiset stereotypiat liittyvät myös kyseisiin suoma-laisiin miehiin joko hyväksikäyttäjinä tai ”peräkammarin poikina” sekä heidän thaimaalaisiin vaimoihinsa laskelmoivina rahan perässä juoksijoina tai seksityöläisinä21. On totta, että osa suomalais-thaimaalaisista suhteista on saanut alkunsa suomalaisen turistin ja thaimaalaisen baaritytön tapaamisesta, mutta tämä stereotyyppi antaa suomalais-thaimaalaisista liitoista ai-van liian yksipuolisen kuvan ja jättää varjoonsa todellisuuden lukuisat vaihtoehtoiset tarinat. Lisäksi ympäristön negatiivisten asenteiden kohtaaminen voi olla suomalais-thaimaalaisten perheiden arjessa toisinaan hyvinkin raskasta.

4

Länsimainen ajatus romanttiseen rakkauteen perustuvasta kahden ihmisen välisestä suh-teesta ei kaikissa elämäntilanteissa ole ainoa mahdollinen peruste avioliiton solmimiselle, vaan monesti päätöksiä tehdään myös ajatellen omaa ja koko suvun taloudellista ja sosiaalista tur-vallisuutta. Taloudellisten motiivien olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö ne suh-teen kehittyessä voisi muuttua emotionaalisiksi. Lisäksi suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiin ja naisiin lukeutuu myös joukko nuoria globalisaation ajan liikkujia, joille avioliitto ulkomaalaisen kanssa on vain kansainvälisen elämätyylin, ulkomailla opiskelun ja työnteon luontevaa seurausta22.

Vaikka thaimaalaiset maahanmuuttajat ovat yksi suurimmista maahanmuuttajaryhmistä Suomessa, ovat thaimaalaiset kuitenkin viranomaisille melko näkymätön maahanmuuttaja-ryhmä23. Suomessa asuvista Thaimaassa syntyneistä naisista noin 60 % on iältään 24–44 -vuo-tiaita (3484 henkeä vuonna 2011)24, ja heidän keskuudessaan on myös paljon kouluttamattomia sekä luku- ja kirjoitustaidottomia naisia. Suurin osa Suomessa asuvista thaimaalaisista on työ-voiman ulkopuolella, mikä osaltaan selittää ryhmän näkymättömyyden25. Yksi keskeinen syy työvoiman ulkopuolelle jäämiselle on kotiäitiys ja perhetilanne. Erilaisissa palveluissa ja viran-omaisten kanssa asioidessaan thaimaalaiset naiset ovat usein hyvin riippuvaisia miehensä tai ystäviensä avusta. Kieli- ja atk-taitojen puutteen takia esim. terveyspalveluihin ajan varaami-nen sekä tarvittavan palvelun ja selkeän ohjauksen saaminen voi olla erittäin vaikeaa26.

Pienten lasten äitien näkökulmasta kotoutumisen tavoite ei ole ensisijaisesti työllistymi-nen, vaan kotouttamista edistävien toimenpiteiden olisi turvattava sopeutuminen ja hyvinvoin-ti myös elämän muilla osa-alueilla, erityisesti perheessä. Tämä tukee myös naisten tulevai-suuden työllistymismahdollisuuksia. Thaimaalaisen puolison kotoutuminen on välttämätöntä koko perheen hyvinvoinnin kannalta, mutta kotoutuminen ei ole itsestään selvää niissäkään perheissä, joissa puolisoista toinen on suomalainen. Suomalainen puoliso voi olla voimavara ja hänellä on erittäin tärkeä rooli kotouttamisessa, mutta toisaalta hän voi myös hidastaa tai es-tää thaimaalaisen puolison kotoutumista. Puolison tuen puute johtaa epäonnistuneeseen ko-toutumiseen ja moniin ongelmiin, jotka lapsiperheissä jättävät jälkensä myös seuraavaan su-kupolveen27.

Kotouttamispalvelujen kannalta monet thaimaalaiset naiset sekä muut avioliiton vuoksi Suomeen muuttaneet ovat olleet pitkään ongelmallisessa asemassa. Syksyyn 2011 asti voimas-sa olleen vanhan kotouttamislain mukaan avioliiton vuoksi muuttajat ovat olleet oikeutettu-ja ilmaiseen kieli- ja kotoutumiskoulutukseen vain, jos he ilmoittautuvat työttömiksi työnha-kijoiksi tai hakevat toimeentulotukea, minkä takia mm. monet kotiäidit ovat jääneet näiden palvelujen ulkopuolelle. Syyskuussa 2011 voimaan tulleen uuden kotouttamislain myötä kaik-ki Suomeen muuttavat henkilöt saavat oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä perustietoa yh-teiskunnasta, ohjausta palveluista sekä mahdollisuuden hakeutua alkukartoitukseen henkilö-kohtaista kotoutumissuunnitelmaa varten, mikä parantaa mm. thaimaalaisten maahanmuut-tajien asemaa oleellisesti28.

5

SELVITYS SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN PERHEIDEN ERITYISPIIRTEISTÄ, -TARPEISTA JA -HAASTEISTASelvitystä varten tehtiin yhteensä 19 haastattelua, ja haastatteluihin osallistui yhteensä 22 henkilöä. Suurin osa haastatteluista toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja osa ryhmähaastatte-luina. Haastatelluista henkilöistä 11 oli suomalais-thaimaalaisia perheitä työssään kohtaavia eri alojen ammattilaisia: thaimaalaistaustaisia (3) ja suomalaistaustaisia (4) kansalaisjärjes-töjen edustajia, viranomaisen edustaja, terapeutti, tulkki ja pappi. Suomalais-thaimaalaisten perheiden haastatteluihin osallistui neljä suomalaista miestä ja seitsemän thaimaalaista nais-ta29. Haastateltavista yksi nainen ja mies olivat toistensa puolisoita, muuten samasta perhees-tä haastateltiin aina vain toista puolisoa.

Koska haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista, tavoitettiin suomalais-thaimaalais-ten perheiden osalta suhteellisen valikoitunut joukko. Haastatellut thaimaalaiset naiset olivat suurimmaksi osaksi melko korkeasti koulutettuja ja erittäin kielitaitoisia. Haastatellut miehet olivat puolestaan suhteellisen nuoria. Moni haastatteluun pyydetty myös kieltäytyi haastatte-lusta. Erityisesti miehiä oli vaikea saada osallistumaan, minkä takia miesten osuus haastatel-tavista jäi naisia pienemmäksi.

Selvityksen tuloksetHaastattelukysymykset liittyivät sekä perheiden että ammattilaisten haastatteluissa kuuteen aiheeseen: thaimaalaisten maahanmuuttajien kotoutuminen, kaksikulttuurinen parisuhde ja sukupuoliroolit, lasten kasvatus kaksikulttuurisessa perheessä, suomalais-thaimaalaisten per-heiden kohtaamat haasteet, perheiden tarpeet ja toiveet palvelujen ja tarjottavan toiminnan suhteen sekä perheiden tavoittaminen erilaisen toiminnan pariin. Seuraavaksi esitellään kes-keisiä teemoja, jotka nousivat esiin useiden haastateltavien vastauksissa. Mukana on myös suoria lainauksia perheiden haastatteluista.

1. Thaimaalaisten naisten kotoutuminenThaimaalaisten naisten kokemukset Suomeen muutosta ja kotoutumisesta ovat hyvin yksilölli-siä, mutta haastatteluissa nousi esiin myös monia selviä yhtäläisyyksiä. Suomen erilainen ruo-ka, korkea hintataso, kylmä ilmasto ja ihmisten sulkeutuneisuus olivat olleet monille ensim-mäisiä kulttuurishokkeja. Eräs haastateltava kuvasi ensimmäisiä kuukausiaan Suomessa seu-raavasti:

”Oli pimeää, ruoka ei oikein maistunut ja oli hankalaa kommunikoida toisten kanssa. Tulin joulukuussa enkä ymmärtänyt miksi täällä on niin pimeää, kaikki puut olivat kuolleet. En ymmärtänyt miten ihmiset voivat elää tällaisessa maassa.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

KIELIMUURI VAIKEUTTAA KOTOUTUMISTASuurin osa haastateltavista mainitsi kielitaidon puutteen suomalais-thaimaalaisten perheiden suurimmaksi ja yleisimmäksi ongelmaksi, ja sillä on vaikutuksensa myös thaimaalaisten nais-ten kotoutumiseen. Vaikka osa thaimaalaisista maahanmuuttajista on toki korkeasti koulu-tettuja ja erittäin kielitaitoisia, on monilla Suomeen tulevilla thaimaalaisilla naisilla alhainen koulutustaso ja heikko kielitaito, eivätkä he osaa välttämättä lainkaan englantia. Kirjallinen

6

kielitaito myös äidinkielessä voi olla heikko, jolloin mm. virallisten asiakirjojen ymmärtäminen on vaikeaa, vaikka ne olisikin käännetty thain kielelle. Haastateltavat kertoivat, että jotkut thaimaalaiset ovat saattaneet asua useita vuosia Suomessa, mutta eivät edelleenkään pysty itse hoitamaan omia asioitaan juuri kielitaidon puuttumisen vuoksi, ja ovat siksi edelleen riip-puvaisia puolisonsa tai ystäviensä avusta.

Virallinen kolmen vuoden mittainen kotoutumisjakso kuluu monien thaimaalaisnaisten koh-dalla nopeasti umpeen, etenkin kun avioliiton kautta tulleet naiset ovat monesti raskaana jo maahan muuttaessaan tai pian sen jälkeen. Kolmen vuoden maassaolon jälkeen kielikursseil-le tai muuhun kotoutumiskoulutukseen on entistä vaikeampi päästä, ja pitkäaikainen toimet-tomuus usein vain passivoi lisää. Haastatellut perheet kokivatkin, että kielikursseille ja muu-hun koulutukseen pääseminen on Suomessa aivan liian vaikeaa mm. pitkien jonojen takia. Korkeasti koulutetuille thaimaalaisille kotoutuminen voi olla erityisen turhauttavaa, sillä kou-lutustaan ja osaamistaan ei usein pääse puutteellisen suomen kielen taidon takia hyödyntä-mään. Monille on rankkaa todeta, että mahdollisuudet nousta Suomessa samaan ammatilli-seen tai sosiaaliseen asemaan kuin mihin kotimaassaan oli tottunut, ovat hyvin pienet.

“Itse asiassa kaikesta mitä haluan, minä taistelen siitä itse. […] Minulla oli siivoustyö aamu-kuudesta kolmeen iltapäivällä, viideltä lähdin taas keskustaan opiskelemaan suomea yhdek-sään asti ja palasin kotiin kymmeneltä. Tällä tavalla. Siksi meillä ei ollut mieheni kanssa aikaa olla yhdessä. Miksi minun täytyy taistella näin kovasti, vaikka minulla on kuitenkin jo työkoke-musta?” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Moni nainen myös päätyy olemaan heti Suomessa asumisen alkuaikoina paljon yksin kotona lasta hoitamassa, jolloin sosiaaliset verkostot jäävät suppeiksi. Useat haastateltavat kertoivat sosiaalisten verkostojen puutteen olevan merkittävä haaste thaimaalaisten naisten kotoutumi-selle. Erilaiset tilanteet, joissa kohtaaminen suomalaisten kanssa olisi mahdollista, olisivatkin monille thaimaalaisille maahanmuuttajille erittäin tärkeitä.

SUOMALAISEN PUOLISON ROOLI KOTOUTUMISESSA ON SUURIKaikkien haastateltavien mielestä suomalaisen aviomiehen rooli thaimaalaisen puolison ko-toutumisessa on erittäin merkittävä. Kotoutumisen alussa thaimaalainen puoliso on usein hy-vin riippuvainen suomalaisen puolison avusta, mutta jos suomalainen puoliso ei ole riittävän aktiivinen tai ei osaa tukea thaimaalaista puolisoaan kotoutumaan, saattaa riippuvuus jää-dä pysyväksi. Monet haastateltavat kertoivat myös esimerkkitapauksista, joissa suomalainen mies oli tahallisesti vaikeuttanut vaimonsa kotoutumista esimerkiksi eristämällä tämän kotiin ja pimittämällä häneltä tietoa. Haastateltavien mukaan tapauksissa, joissa suomalainen puoli-so ei tue thaimaalaista naista kotoutumisessa, kyse on kuitenkin useimmiten enemmän miehen neuvottomuudesta tai välinpitämättömyydestä kuin tietoisesta hyväksikäytöstä.

Monien thaimaalaisten kotoutuminen ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat täysin toisen kä-den kautta saadun tiedon varassa. Eräs thaimaalainen haastateltava oli asunut Suomessa vas-ta alle vuoden ja kertoi saaneensa suurimman osan tiedoistaan muilta Suomessa asuvilta thai-maalaisilta. Ongelmana oli, että kaikki tieto oli saatu paloittain ja kuulopuheina, eikä hänellä ollut minkäänlaista kokonaiskuvaa kotoutumisesta, jonka avulla voisi tehdä pidemmän tähtäi-men tulevaisuuden suunnitelmia.

Perheiden haastatteluissa monet painottivat, että selkeä käännekohta kotoutumisessa oli kielikurssille pääsy:

”Tavallaan hyvin meni, ei siinä nyt mitään. Tietenkin hänellä oli vähän outoa tulla tänne, ja kun ei kieltä aluksi osannut. Eikä heti löytänyt tietenkään kavereita eikä ollut sillä tavalla tekemistä. Pikkuhiljaahan siitä sitten löytyi kavereita, tekemistäkin sitten kun pääsi kouluun kielivalmennukseen, niin sittenhän rupesi sujumaan paremmin. Tosi nopeasti oppi kielen, puo-lessa vuodessa rupesi puhumaan ja vuodessa jo osasi [...] tuntuu että on aika normaalia elä-mää nyt, kielitaidon myötä ja kun on koulussa niin on tullut sellainen hyvä rytmi.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

7

KOTOUTUMISPROSESSI KOSKETTAA KOKO PERHETTÄKotoutumisprosessi koskettaa vahvasti koko perhettä, vaikka toinen puoliso olisikin kantasuo-malainen. Maahanmuutto on suuri muutos ja merkittävä kokemus ihmisen elämässä, ja pitkä kotoutumisaika vaikuttaa eri osapuoliin eri tavalla. Maahanmuutto ja kotoutuminen voi olla ajoittain henkisesti hyvin rankkaakin, kuormittaa siten merkittävästi myös parisuhdetta ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Kysyttäessä vaimon Suomeen muutosta ja kotoutumi-sesta eräs mieshaastateltava kuvasi prosessia omasta näkökulmastaan näin:

”Hyvää oli totta kai se, että pääsi normaalisti aloittamaan yhteisen elämän rakastamansa naisen kanssa. [...] Hirveän ihana tunne kun sai sitten oikeasti olla joka päivä yhdessä, naut-tia siitä ja aloittaa sen oman elämän. Vaikeat asiat olivat varmasti sitten se, että pelkäsin hir-veästi kun hän jätti periaatteessa koko elämänsä sinne, niin itse stressasi sitten sitä miten hän sopeutuu Suomeen, kun suomi on vaikea kieli, että kuinka hyvin hän oppii sen […] Niin kaikki nuo just vähän stressannut kun äiti ja tytär joutuu olemaan erossa toisistaan [vaimolla tytär Thaimaassa].” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

Suomalaisten miesten näkökulmasta kotoutumisprosessissa korostuvat kokemus suures-ta vastuusta ja stressi puolison sopeutumisesta. Haastatellut miehet kertoivat myös olleen-sa alussa huolissaan siitä, että puoliso vietti niin paljon aikaa yksin kotona. Osa koki myös voimattomuuden ja turhautumisen tunteita esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen pitkien jono-jen tai puolison koti-ikävän edessä. Naisten näkökulmasta suomalaiseen puolisoon ja perhe- elämään Suomessa saattaa kohdistua suuria ja epärealistisia odotuksia, joiden rinnalla todel-lisuus tuntuu pettymykseltä. Haastateltavien mukaan thaimaalaiset naiset ovat monesti tur-hautuneita siihen, ettei mies ole ehtinyt tai osannut auttaa ja tukea puolisoaan riittävästi. Kotoutumisprosessin aikana puolisot toimivat monissa eri rooleissa, jotka saattavat olla haas-teellisia parisuhteen kannalta, kuten eräs naishaastateltava kuvasi:

”Missä mies voi auttaa, yksi erittäin tärkeä asia on kielitaito. Mutta esimerkiksi minun perhees-säni mieheni on hyvä aviomies, mutta ei välttämättä hyvä opettaja.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Enemmän kuin kulttuurieroja perheiden haastatteluissa pohdittiin juuri maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä asioita. Tämä saattaa johtua siitä, että kulttuurieroihin oli ehkä osat-tu valmistautua ja tutustua etukäteen, mutta maahanmuuttoon liittyvät haasteet tulivat mo-nelle eteen suurempana yllätyksenä.

2. Suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin erotKulttuurieroista kysyttäessä haastateltavat kertoivat usein suomalaisen ja thaimaalaisen kult-tuurin eroavan toisistaan paljon. Perheiden haastatteluissa kuitenkin yleensä korostettiin, et-teivät kulttuurierot olleet nousseet perheessä erityiseksi ongelmaksi, vaan kulttuurien erilai-suutta pidettiin suhdetta rikastavana tekijänä. Lähes kaikki haastateltavat nostivat kulttuu-rieroista suurimpana esiin eron suomalaisen yksilökeskeisyyden ja thaimaalaisen yhteisöllisen ajattelutavan välillä.

”Täällä ihmiset ovat tottuneet auttamaan itseään, mutta Thaimaassa katsotaan, että perhe on tärkein. […] Thaimaassa avoimesti annetaan, äidit ja isät opettavat aina antamaan sydämestä. Täällä on enemmän niin, että kaikki vaan pitää huolta itsestään. Voi olla, että se ei olekaan niin, mutta minulle tulee sellainen tunne.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

SUOMESSA TÄYTYISI OSATA PYYTÄÄ APUA JA VAATIA OIKEUKSIAANHaastatteluissa yhdeksi keskeisimmäksi kulttuurieroksi suomalaisen ja thaimaalaisen kult-tuurin välillä koettiin ero suomalaisen suorasanaisuuden ja thaimaalaisen vihjailevan kulttuu-rin välillä. Monet haastatelluista näkivät, että Suomessa täytyisi osata vaatia oikeuksiaan sekä esittää itse kysymyksiä ja kritiikkiä. Thaimaalaiset taas eivät useinkaan halua vaatia itselleen

8

palvelua, eivätkä yleensä kysy esim. asioimis- tai opetustilanteissa kysymyksiä, vaikka käsitel-ty asia olisikin jäänyt heille epäselväksi. Kasvojen menettämisen ja säilyttämisen kulttuuri on Thaimaassa niin vahva, että se vaikuttaa myös kommunikaatioon perheen sisällä – kasvot ha-lutaan säilyttää myös puolison edessä, eikä toista haluta asettaa tilanteeseen, jossa hän menet-täisi kasvonsa.

”Luulen, että jonkin ajan kuluttua monet thai-naiset alkavat ajatella, että teen paljon pal-veluksia mutta en saa mitään vastavuoroisesti. Thai-kulttuurissa sinun odotetaan auttavan pyytämättä. Luulen että monet naiset eivät ole pyytäneet suomalaisia aviomiehiään tekemään mitään. [...] Tuntuu töykeältä pyytää apua, kun toisen olisi pitänyt itse huomata auttaa. Ja jos hän ei auttanut, se tarkoittaa ettei hän halunnut auttaa.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Monet haastateltavat kertoivatkin, että kulttuurierojen takia puolisoiden tulkinnat toisen käyttäytymisestä saattavat välillä johtaa väärinkäsityksiin. Avun pyytäminen tai asioiden vaa-timinen puolisolta ei ole thaimaalaisille naisille yleensä luontevaa, ja toisaalta suomalaiset miehet ovat saattaneet tottua melko suoraan asioiden ilmaisemiseen. Thaimaalainen nainen ei esimerkiksi välttämättä pyydä puolisoltaan rahaa, vaikka sitä tarvitsisi, vaan saattaa mie-luummin tehdä itse lisätöitä tai säästää vähistä rahoistaan. Ystävien kanssa saatetaan kyllä puhua ongelmista, mutta heiltäkään ei yleensä suoraan pyydetä apua.

PERHEEN USKONNOT HELPOSTI YHTEENSOVITETTAVISSASuurin osa thaimaalaisista on buddhalaisia ja uskonnon harjoittaminen on monelle tärkeää, muttei välttämättä jokapäiväistä. Haastatellut perheet kokivat thaimaalaisen buddhalaisuu-den olevan helposti yhteen sovitettavissa suomalaisen luterilaisuuden kanssa. Monet thaimaa-laiset käyvät Suomessakin säännöllisin väliajoin rukoilemassa temppelissä aina tarpeen mu-kaan, ja monilla on kotonaan esillä Buddhan kuvia. Muutenkin uskonnollisuus on useimmil-la thaimaalaisilla luonnollinen osa arkista elämää, mm. thaimaalainen ajanlasku on buddha-laisen kalenterin mukainen. Uskonto vaikuttaa monissa perheissä myös lastenkasvatukseen. Kaikki haastatellut perheet kertoivat haluavansa välittää lapsilleen molempia uskonnollisia perinteitä ja halusivat antaa lapselle myöhemmin vapauden itse päättää uskonnostaan.

3. Parisuhde ja sukupuoliroolit perheessäHaastatelluista perheistä suurimmassa osassa mies kävi haastatteluhetkellä töissä, ja nai-nen oli kotona lasten kanssa tai opiskeli. Suurin osa haastateltavista oli tavannut puolisonsa Thaimaassa tai internetin kautta, muutama oli tavannut puolisonsa Suomessa. Tavallisimmin parit olivat tavanneet kasvokkain ensimmäisen kerran miehen ollessa käymässä Thaimaassa, jonka jälkeen he olivat pitäneet yhteyttä internetin ja puhelimen välityksellä kunnes thai-maalainen puoliso oli muuttanut Suomeen. Muutama haastateltava oli asunut ensin yhdes-sä Thaimaassa ja he olivat muuttaneet Suomeen vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Osa pareista oli mennyt naimisiin Thaimaassa ja osa Suomessa. Kaksi haastateltavaa eli avo-liitossa ja yksi oli eronnut.

KIELIMUURI HANKALOITTAA KOMMUNIKAATIOTA PARISUHTEESSAHaastateltavista sekä ammattilaiset että perheet mainitsivat kielimuurin yhtenä suomalais-thaimaalaisten perheiden suurimpana haasteena myös parisuhteen kannalta. Joskus paris-kunnalla ei ole suhteen alussa lainkaan yhteistä kieltä, vaan kommunikointi hoidetaan aluk-si viittomalla ja yksittäisten sanojen avulla. Useimmiten yhteinen kieli kyllä löytyy, mutta kos-ka se ei ole joko toisen tai kummankaan osapuolen äidinkieli, on kommunikointi luonnollises-ti vaikeampaa kuin suhteessa, jossa molemmat voivat ilmaista itseään omalla äidinkielellään.

9

”Luulen että muissakin perheissä on varmaan haasteellista se kommunikointi siellä kotona kun ei ole sitä yhteistä kieltä. Minä koen että se on se suurin asia […] Sanotaan näin, että kun sen kielen oppisi ja sitten pystyisi opiskelemaan Suomen historiaa edes vähän, niin kotonakin olisi paljon helpompi keskustella asioista. Luulen että monissa perheissä se keskustelu jää tähän ’mitä tuli tehtyä töissä, mites sun päivä meni’, ei pysty keskustelemaan oikein muista asioista.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

Puolisoilla ei myöskään välttämättä ole toistensa sukulaisten kanssa mitään yhteistä kiel-tä, mikä voi vaikeuttaa läheisen suhteen syntymistä. Aina ei myöskään ole kyse kirjaimellises-ti kielitaidosta, vaan saattaa olla, etteivät thaimaalaisen naisen ja hänen suomalaisen miehen-sä sukulaisten tai tuttavien maailmat muuten kohtaa:

”Suomalaisilla on korkea koulutustaso ja joskus he saavat vaimon joka ei ole käynyt paljon koulua ja ei tiedä paljon mistään, ja siitä syntyy paljon ongelmia. Silloin puhutaan keskenään kokonaan eri tasoilla ja ymmärrys asioista on täysin erilainen. Välillä mieheni kysyi miksi en puhu hänen ystäviensä kanssa, mutta kun itse en ole korkeasti koulutettu ja hänen ystävänsä ovat lääkäreitä ja lakimiehiä, niin en oikein osaa keskustella heidän kanssaan. Oma osaamiseni on lasten- ja kodinhoito, niin ei ole mitään yhteistä.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Toisaalta eräs mieshaastateltava koki kielimuurin tuovan parisuhteeseen myös hyviä puolia, jotka eivät muuten ehkä samalla tavalla tulisi esiin:

”Se mikä tässä on hienoa tässä avioliitossa ulkomaalaisen kanssa, että aluksi ja vieläkin on oikein syvällinen keskustelu välillä vähän hankalaa, joudutaan käyttämään välillä sanakirjaa ja englantia ja suomea sekaisin. Että kun ei pääse vänkäämään toisen kanssa sillä äidinkie-lellä, niin siinä tulee enemmän tekojen merkitys, sinä joudut osoittamaan sille toiselle enem-män teoilla kun niillä sanoilla. Minun mielestä se on tässä liitossa se hieno juttu.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

THAIMAALAISET NAISET OMISTAUTUVAT KODILLE JA PERHEELLEENMonet haastateltavista näkivät sukupuoliroolien olevan lähtökohtaisesti suomalaisessa ja thai-maalaisessa kulttuurissa melko erilaisia, mutta tämän ei koettu yleensä aiheuttavan suurem-pia ongelmia parisuhteelle. Thaimaalaisen sanonnan mukaan mies on perheessä ”elefantin etu-jalat” ja nainen perässä seuraavat ”elefantin takajalat” – perinteisesti Thaimaassa mies on siis perheen pää, ja nainen hoitaa kodin ja lapset. Toisaalta nuoremman sukupolven thaimaalaiset naiset käyvät usein myös kodin ulkopuolella töissä, ja haastateltavien mukaan Thaimaan suu-rissa kaupungeissa perinteiset sukupuoliroolit ovat monelta osin muuttuneet. Haastateltavien mukaan perinteiseen työnjakoon tottuneille thaimaalaisille naisille on yleensä iloinen yllätys, miten paljon suomalaiset miehet osallistuvat lasten hoitoon ja auttavat toisinaan kotitöissä. Useimmiten thaimaalaiselle naiselle on kuitenkin myös tärkeää, että hänen miehensä saa olla ylpeä hyvästä vaimosta, joka hoitaa kodin ja lapset hyvin. Eräs naishaastateltava kuvasi suku-puolirooleja perheessä näin:

“Pidän itseäni suhteellisen modernina ja itsenäisenä, en tee sitä velvollisuutenani missään mielessä. Mutta huomaan että siinä on suuri ero, monet suomalaiset naiset ovat kauhuissaan kuullessaan että teen kaikki kotityöt, nyt kun olen lapsen kanssa kotona. Mutta nautin siitä, en pidä sitä riesana. Luulen että monilla thai-naisilla on samoin, he vain tekevät sen, kukaan ei ajattele, että ’voi ei, en haluaisi’. Monet suomalaiset naiset pitävät sitä kauheana taakkana, ja ajattelevat että kenen tahansa joka niin tekee, täytyy elää kauheassa kurjuudessa. En ajattele että se on niin.[...] Monet thai-naiset puhuvat keskenään asioista jotka miellyttävät heidän mies-tään, ja miten he tekevät niitä mielellään, koska mies tulee siitä tyytyväiseksi. Myös thai-miehet tekevät asioita siksi että se tekee naisen tyytyväiseksi, kulttuurissa on paljon sellaista että asioita tehdään miellyttääkseen jotakuta toista.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Haastateltavien mukaan moni thaimaalainen nainen saattaa myös ajatella, että mennessään naimisiin suomalaisen miehen kanssa pelkkä kotiäitinä olo riittää. Mutta jos aviomies ei pys-tykään Suomessa yksin elättämään koko perhettä, ei työnjako ole enää yhtä selkeä. Naisen on

10

vaikeaa yrittää yksin hoitaa lapset ja koti täydellisesti, jos samaan aikaan pitäisi käydä opis-kelemassa ja töissä. Muutama naishaastateltava kertoikin, että suhteessa tuli toisinaan sellai-nen olo, että täytyy itse pitää huoli kaikesta. Jälkikäteen suhteeseen tuli ongelmia johtuen sii-tä, että alussa oli syntynyt tunne, ettei mies auttanut missään asioissa.

Eräs naishaastateltava myös ihmetteli suomalaista tasa-arvoa ja sitä, miten hänen miehen-sä patistaa häntä tekemään lumitöitäkin, vaikka ne hänen mielestään olisivat selvästi miesten työtä. Toisaalta eräs mieshaastateltava näki toisella tavalla suomalaisen tasa-arvon menevän liian pitkälle:

”Jotenkin näiden naisten kanssa, kun ne on sillä tavalla sosiaalisia, se on jotenkin helpompi olla tasa-arvoinen vielä. Että kyllähän tämä suomalainen feministiliike menee aivan yli, öve-riksi. Kun ottaa sellaisen asenteen, että minulla ei ole muita kuin velvoitteita vaimoa kohtaan ja perhettäni kohtaan, niin silloin on toisenkin helppo ottaa se sama asenne. Eikä koskaan puhuta siitä, että minulla on oikeus tähän ja tähän ja nyt minulla on oikeus tähän. Silloin ei vaadita toi-selta mitään vaan katsotaan niin että minä olen velvollinen. Minun mielestä näiden thai-naisten kanssa on helppo lähteä sellaiseen.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

PERHEEN RAHA-ASIOIHIN LIITTYY KULTTUURIEROJAThaimaalaisessa kulttuurissa vävy tai miniä naidaan sukuun ja perheeseen, mikä voi tarkoit-taa sitä, että häneltä edellytetään osallistumista myös laajan perheen kuluihin. Esimerkiksi rahan lähettäminen Suomesta Thaimaassa oleville sukulaisille on hyvin tavallista ja kuuluu thaimaalaiseen kulttuuriin. Monet thaimaalaiset naiset lähettävät Thaimaahan sukulaisilleen rahaa, mutta rahan lähettämistä ei koeta velvollisuutena, vaan se on kulttuurinen tapa pitää huolta, että hyvinvointi jakaantuu tasan koko perheen ja sukulaisten kesken. Joissakin per-heissä rahan lähettäminen aiheuttaa ristiriitoja, jos mies ei sitä hyväksy. Köyhästä taustasta tulevalle thaimaalaiselle perheen elättäminen on usein yksi keskeinen syy hakeutua länsimai-hin. Myös suomalaisilla miehillä suomalais-thaimaalaiseen liittoon yhdistyy joskus taloudel-linen näkökulma: suomalaismiehet saattavat hankkia maatalonsa emännäksi thaimaalaisen vaimon, ja oman tilan yritystoimintaan yhdistetään thaimaalaisia kausityöläisiä kuten mar-janpoimijoita.

Haastateltavien mukaan raha-asioihin liittyvät ongelmat liittyvät useimmiten rahan puut-teeseen tai rahankäytöstä päättämiseen sekä joskus uhkapelaamiseen. Kulttuurierot raha-asi-oihin liittyen eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita ongelmia suhteessa. Yksi mieshaasta-teltava kuvasi tilannetta omasta näkökulmastaan seuraavasti:

”Ymmärsin sen, että jos hänen kanssaan menen naimisiin niin olen pitkän aikaan ainoa hen-kilö joka tienaa meidän perheessä. Minulla on iso vastuu siinä, että minä joudun lähettämään rahaa hänen perheelleen […] Jos tällaiseen suhteeseen lähtee ja jos ei ole korkeasti koulutettu thaimaalainen [vaimo] niin silloin se on oikeasti aina näin, melkein poikkeuksetta […] Minun pitää itsekin nyt vaan ymmärtää se, että olen nyt vähän niin kuin osaksi thaimaalainen mies ja osaksi suomalainen mies. Jos olen thaimaalaisen suvun kanssa naimisissa, niin on paljon sel-laisia asioita joita vaaditaan Thaimaassa mieheltä.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

Monet haastateltavien kuvaamat arjen ongelmat eivät välttämättä ole erityisesti suomalais-thaimaalaisuuteen tai edes kaksikulttuurisuuteen liittyviä. Seuraava naishaastateltavan ku-vaus perhe-elämästä on varmasti tuttu monille pikkulapsiperheille, kulttuuritaustasta riippu-matta:

“Vauva vie melkein kaiken minun aikani. Kun minulla on vapaa-aikaa haluan aikaa itselleni, mutta myös mieheni vaatii aikaa itselleen. Siitä on syntynyt konflikteja, hän kysyy miksi en ole samanlainen kuin ennen. Olen väsynyt, väsynyt kodista, väsynyt vauvasta, haluan omaa tilaa tehdä jotakin. Tämä on se kiista meidän välillämme. Hyviä hetkiä on kun olemme yhdessä per-heenä, kun näkee miehensä leikkimässä lapsen kanssa, silloin ymmärtää mitä on olla perhe.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

11

4. Kaksikulttuurinen vanhemmuus ja lasten kasvatusLasten kasvattamiseen ei haastatelluissa kaksikulttuurisissa perheissä ollut liittynyt suuria ongelmia tai ristiriitoja. Suomalainen ja thaimaalainen tapa kasvattaa lapsia oli useimpien mielestä helposti yhteen sovitettavissa, ja kulttuurierot ovat siihen liittyen pieniä. Monet haas-tateltavat esim. mainitsivat, että tavallisesti thaimaalaiset naiset ”palvovat” lapsiaan, minkä suomalainen isä saattaa tulkita välillä liiallisena hemmotteluna. Eräs naishaastateltava kuva-si lasten kasvatukseen liittyviä kulttuurieroja seuraavan esimerkin avulla:

”Jos vauva itkee, menen äitinä heti ottamaan hänet syliin, mutta mieheni sanoo, että ei, sinun täytyy ensin katsoa mitä hän haluaa: haluaako hän vain huomiota, onko hän nälkäinen tai satuttanut itsensä. Jos hän vain haluaa huomiota, niin anna hänen olla, älä joka kerta mene heti kun hän itkee, älä koko ajan tee mitä hän vaatii. Mutta minun kulttuurissani vain mennään heti ’oi pikkuinen, mikä sinulla on’.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

LASTEN KASVATUS SUOMESSA VAPAAMPAAHaastatellut perheet näkivät lasten kasvatuksen olevan suomalaisessa kulttuurissa paljon va-paampaa kuin Thaimaassa, missä kasvatus ja kurinpito ovat usein ankarampia. Thaimaassa lapsiin kohdistuu myös kovia odotuksia ja vanhemmat yleensä päättävät mitä lapsen tulee opiskella ja harrastaa. Koulupäivät ovat pitkiä ja kilpailu lasten kesken on kovaa, joten thai-maalaisesta näkökulmasta suomalaisilla lapsilla on vapaampaa ja heidän annetaan itse päät-tää monista asioista. Thaimaalaiseen kulttuuriin kuuluu myös keskeisenä omien vanhempi-en sekä muiden vanhempien ihmisten kunnioittaminen, jonka puuttuminen Suomessa nähtiin negatiivisena ilmiönä. Thaimaalaisessa kulttuurissa lasten ruumiillinen kurittaminen on ylei-sesti hyväksyttyä, mikä saattaa kaksikulttuurisessa perheessä johtaa ristiriitoihin vanhempi-en välillä.

Eräs mieshaastateltava näki, että suomalais-thaimaalaisessa perheessä miehen voi olla ta-vallista helpompi olla isä, koska thaimaalainen äiti ottaa usein niin vahvasti vastuun lapsis-ta ja kodista. Suomalais-thaimaalaisten perheiden isät saattavat toisaalta olla tavallista enem-män äidin asioiden hoitamisessa mukana, esim. läsnä neuvolakäynneillä, mikä osaltaan vai-kuttaa isyyden kehittymiseen. Toisaalta thaimaalaisen naisen kannalta äitiys saattaa tuntua huomattavasti työläämmältä ja vaikeammalta Suomessa kuin Thaimaassa, missä äidin tukena olisivat omat sukulaiset ja ystävät. Monet haastatellut naiset kertoivat kaipaavansa erityisesti oman Thaimaassa asuvan äitinsä tukea ja läsnäoloa lastensa kasvatuksessa.

MONET THAIMAALAISET ÄIDIT EIVÄT PUHU LAPSILLEEN THAITASuurin osa haastatelluista perheistä halusi kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä ja he pitivät kak-sikielisyyttä rikkautena. Monissa perheissä käytettiin suomen ja thain lisäksi myös englan-tia. Molempien vanhempien kielen oppimista pidettiin lapselle tärkeänä, jotta kommunikoin-ti sukulaisten kanssa olisi mahdollista ja jotta lapsi tutustuisi molempien vanhempien kulttuu-ritaustaan. Lähes kaikki haastatellut naiset kuitenkin mainitsivat, että monet thaimaalaiset äidit puhuvat lapsilleen thain sijasta suomea tai englantia. Jotkut äidit eivät puhu lapsilleen thaita, koska kokevat sen kommunikoinnin kannalta vaikeaksi ja puhuvat mieluummin lapsil-le samaa kieltä kuin miehelleen. Monesti myös ajatellaan, että lapsen on vaikeaa oppia kahta kieltä, eikä thain kielen osaamista nähdä lapsen kannalta riittävän tärkeänä. Joskus vanhem-mat saattavat pelätä, että thaita puhuvaan lapseen suhtaudutaan ulkomaalaisena, jolloin lap-sen on vaikea saada suomalaisia kavereita tai häntä kiusataan koulussa. Eräs naishaastatelta-va perusteli valintaansa puhua englantia lapsilleen näin:

”Tuntuu siltä että osaan englantia aika hyvin ja jos lapset käyttävät englantia niin ymmär-rän hyvin. Ennen kuin he saavat tuotettua thain kieltä niin siinä kestää. Asuin nuorempana

12

muualla Euroopassa, joten minusta tuntuu että minulla on paljon kieliä päässä. En tiedä miksi, mutta kuitenkin puhun lasten kanssa englantia. Meillä on niin että välillä lapset puhuvat minulle thaiksi mutta vastaan englanniksi tai päinvastoin tai miten vaan, mutta jollain tavalla sitten kaikki ymmärretään.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Yleisesti ottaen perheen kielivalintoihin vaikuttaa se, kuinka arvostettuina vanhemmat nä-kevät kielensä. Suomalais-thaimaalaisten perheiden tapauksessa monet eivät näe thain kieltä lapselle yhtä tärkeänä kuin muita kieliä. Suomalais-thaimaalaisten perheiden lasten kaksikie-lisyyttä edistäisi thaimaalaisen äidin ylpeys omasta kulttuuristaan sekä suomalaisen isän kan-nustava suhtautuminen. Monet saattavat hävetä taustaansa baarityttömenneisyyden takia tai eivät halua korostaa kulttuuritaustaansa thaimaalaisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen takia. Kaksikulttuuristen perheiden lasten kaksikielisyyden tukemisessa neuvoloilla, päiväko-deilla ja kouluilla olisi tärkeä rooli.

5. UusperheetHaastateltavista viisi kertoi perheensä tilanteeseen liittyvän uusperheen kysymyksiä: joko mie-hellä, naisella tai molemmilla oli lapsia aikaisemmista suhteista. Aikaisempien suhteiden lap-set eivät pääasiassa kuitenkaan asuneet ydinperheen kanssa samassa taloudessa, vaan useim-miten joko suomalaisen äidin kanssa tai sukulaisten luona Thaimaassa. Thaimaalaisten lasten suhteen suurimmalla osalla perheistä oli kuitenkin suunnitelmissa tuoda lapsi perheenyhdis-tämisen kautta Suomeen. Myös ammattilaisten haastattelujen perusteella uusperheisiin liitty-vät haasteet ovat suomalais-thaimaalaisten perheiden kannalta erittäin keskeisiä.

THAIMAALAISILLA NAISILLA ON USEIN LAPSIA THAIMAASSAUusperheeseen liittyvät monisyiset haasteet ja tunteet ovat läsnä perheen arjessa, vaikka kaik-ki lapset eivät asuisikaan samassa taloudessa, tai edes Suomessa. Eräs haastateltava kertoi uusperheeseen liittyvän paljon haasteita kaikkien osapuolien kannalta:

”Vaimolla on teini-ikäinen lapsi Thaimaassa, ja oli tarkoitus että hän olisi muuttanut Suo-meen, mutta nyt hän on päättänyt että hän ei tänne halua. Tietysti me ei niin puhuta siitä, mutta minä luulen että se on vaimolle kova paikka. Samalla tavalla hän sitä toista lastaan tietysti rakastaa. Ne on nyt päättäneet mummo ja hänen ex-miehensä suku että lapsi voi jäädä sinne. Koska aikaisemmin olivat että Suomeen vaan kun äitisi on siellä ja enemmän rahaa ja parem-mat oltavat. Nyt se on yhtäkkiä muuttunut päälaelleen että hän ei sitten tulekaan. Minulle se on tietysti varmaan helpompi että ei tule, koska sitten pitäisi ruveta etsimään myös hänelle opis-kelupaikkoja ja muita, mutta tiedän että olisi se tietysti ollut vaimolle kiva asia että olisi tullut tänne.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies)

Haastateltavat kertoivat, että jos thaimaalainen nainen on naimisiin mennessään yli 35-vuo-tias, on hänellä hyvin todennäköisesti lapsi tai useampia aikaisemmasta suhteesta. Thaimaassa naisen voi olla vaikeaa mennä naimisiin, jos hänellä on jo entuudestaan lapsia, joten monet nai-set ovat tyytyväisiä siihen, että suomalaisille miehille vaimon lapset eivät yleensä ole ongelma. Useimmiten lapset halutaan tuoda heti perheenyhdistämisen kautta Suomeen, sillä lasten tu-levaisuuden ajatellaan olevan Suomessa parempi kuin Thaimaassa. Joskus taas thaimaalaiset naiset eivät uskalla kertoa suomalaiselle puolisolleen, että heillä on lapsia Thaimaassa, ja lap-sista saatetaan puhua esim. siskon lapsina.

THAIMAALAISEN LAPSEN SOPEUTUMINEN VOI OLLA VAIKEAAThaimaassa on tavallista, että äiti tilanteen vaatiessa muuttaa töiden perässä kaupunkiin ja jättää lapsensa isovanhempien hoitoon. Usein jo murrosikäisen lapsen tullessa Suomeen äiti ja lapsi eivät oikeastaan tunne toisiaan kovin hyvin. Äitien ja thaimaalaisten tyttärien väliset on-gelmat ovat tavallisia, ja toisinaan äidit järkyttyvät lapsen suomalaistuneista tavoista ja kapi-

13

nasta vanhempia vastaan. Toisaalta thaimaalaisten poikien kohdalla ongelmat saattavat liit-tyä usein suhteeseen suomalaisen isäpuolen kanssa: aikaisemmin perheen miehen asemassa olleelle pojalle kehittyy kilpailuasetelma äidin uuden miehen kanssa. Monesti kuvassa on mu-kana myös kotoutumiseen liittyvät sopeutumisongelmat sekä toisinaan päihteisiin ja hieronta-paikoissa työskentelyyn liittyvät ongelmat.

Yläasteikäisille Thaimaasta muuttaneille lapsille opetetaan vain yksi vuosi suomea, jon-ka jälkeen he siirtyvät tavalliseen kouluopetukseen. Nuoret saattavat helposti lannistua kie-liongelmien edessä ja samaistuvat thai-yhteisöön, jolloin kotoutuminen uuteen kotimaahan voi olla vaikeaa. Joskus äidit saattavat jopa lähettää ongelmiin joutuneen nuoren takaisin Thaimaahan. Suomalais-thaimaalaisten uusperheiden äitejä sekä koko perhettä pitäisikin tu-kea ja valmistaa tulevaan jo ennen thaimaalaisen lapsen saapumista Suomeen, ja tarvittaessa myös sen jälkeen.

6. Vääränlainen vallankäyttö parisuhteessa ja muut perhe-elämän ongelmatYleinen asennoituminen suomalais-thaimaalaisia perheitä kohtaan on usein hyvin ongelma-keskeistä. Todellisuudessa suoranaiset hyväksikäyttötapaukset ovat ehkä mielikuvia harvinai-sempia, mutta haastateltujen ammattilaisten kokemusten ja tietojen mukaan kuitenkin liian monissa perheissä myös arjen todellisuutta. Lisäksi avioerot ovat suomalais-thaimaalaisissa liitoissa yleisiä, minkä takia esim. lasten huoltajuuskiistat koskettavat monia perheitä.

PARISUHDEVÄKIVALLALLA ON MONIA MUOTOJAPoliisin tietoon tulleen väkivallan ja turvakotien asiakasmäärien perusteella arvioituna thai-maalaisiin naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on melko vähäistä. Parisuhdeväkivalta on kuitenkin usein piiloteltua ja tapahtuu kotona, eikä siten tule viranomaisten tietoon. Thaimaalaisten naisten kohdalla avun hakemista vaikeuttavat kielitaidon puute, sekä palvelu-järjestelmän ja lainsäädännön heikko tuntemus. Todellista kuvaa väkivallan ja muun hyväksi-käytön yleisyydestä onkin vaikea saada selville. Parisuhdeväkivalta alkaa usein henkisenä vä-kivaltana, johon saattaa liittyä taloudellista väkivaltaa kuten rahan käytön kontrollointia ja ki-ristämistä. Tilanne saattaa edetä, jolloin mukaan tulee fyysinen väkivalta30.

Monet haastateltavat mainitsivat, että useissa suomalais-thaimaalaisissa perheissä suoma-lainen puoliso saattaa olla liian hallitseva ja yrittää kontrolloida thaimaalaista puolisoaan jat-kuvasti. Joissain tapauksissa mies ei anna vaimolleen lainkaan vapautta liikkua itsenäisesti, vaan kaikki tehdään yhdessä perheenä. Joskus thaimaalainen nainen haluaisi käydä töissä tai opiskella, mutta suomalainen puoliso vaatii häntä pysymään kotona hoitamassa lapsia mahdol-lisimman kauan. Kontrolloiva mies pyrkii tyypillisesti myös hallitsemaan perheen rahankäyt-töä, jolloin esim. puolison sosiaalietuudetkin ohjataan miehen tilille.

Monesti suomalais-thaimaalaisten perheiden ongelmatilanteet kehittyvät pitkälle ennen kuin thaimaalainen puoliso osaa tai haluaa lähteä etsimään apua. Useimmissa tapauksissa thaimaalainen nainen kokee olevansa kiitollisuudenvelassa miehelleen siitä, että on tämän avulla päässyt Suomeen, minkä takia mieheltä myös siedetään paljon. Kynnys avioeroon on thaimaalaisilla naisilla jo pelkästään kulttuurisista syistä suuri. Lisäksi huonoon parisuhtee-seen saatetaan jäädä pitkäksi aikaa lasten parasta ajatellen, taloudellisista syistä tai oleskelu-luvan menettämisen pelossa.

Thaimaalaiset naiset ovat monesti tutustuneet suomalaiseen aviomieheensä tuttavan kaut-ta, minkä voi osassa tapauksia tulkita jonkinasteiseksi vaimonvälitykseksi. Kaupallisessa vai-monvälityksessä mies maksaa vaimostaan välitystoimistolle tai välittävälle henkilölle, jolloin ilmiössä on yhteneväisyyksiä myös ihmiskaupan kanssa. Suomeen on välitetty vaimoja aina-

14

kin Filippiineiltä ja Thaimaasta, mutta välitettyjen vaimojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa31. Toisaalta joissain tilanteissa myös thaimaalaiset naiset käyttävät suomalaisia miehiä hyväk-seen ja hyötyvät avioliitosta mm. rahallisesti. Thaimaassa prostituutio on yleistä, ja erityisesti baarityttötaustaisilla naisilla on usein jo entuudestaan paljon yhteyksiä länsimaisiin miehiin.

AVIOEROTILANTEESSA THAIMAALAINEN NAINEN VOI JÄÄDÄ TYHJÄN PÄÄLLEErotilanteessa suomalais-thaimaalaisen parin välinen epätasa-arvoinen valta-asetelma saat-taa usein korostua. Haastateltavien mukaan erotilanteessa lasten huoltajuus päätyy usein suo-malaiselle isälle, sillä thaimaalaiset naiset eivät yleensä tunne suomalaista lainsäädäntöä ja oikeusprosesseja riittävän hyvin ajaakseen omaa etuaan. Isät onnistuvat monesti myös saa-maan thaimaalaisen vaimon luopumaan vapaaehtoisesti huoltajuudestaan, jolloin suomalai-nen isä saa yksinhuoltajuuden ilman oikeudenkäyntiä. Thaimaalainen äiti saattaa itse myös toivoa huoltajuutta isälle lapsen parasta ajatellen, jos hänellä itsellään ei ole avioeron seurauk-sena esim. tuloja tai asuntoa. Thaimaalainen äiti ei kuitenkaan aina välttämättä ymmärrä, että menettää lapsen laillisen huoltajuuden lopullisesti. Toisaalta on myös tapauksia, joissa isä ei ole eron jälkeen missään tekemisissä lasten kanssa.

Jos thaimaalainen nainen on ollut jo avioliiton aikana heikossa asemassa, jää hän helposti avioerotilanteessa täysin tyhjän päälle ilman lapsia, työtä, asuntoa tai varallisuutta. Myös per-heissä, joissa mies on aikaisemmin hoitanut kaikki thaimaalaisen vaimon asiat, koituu eron jäl-keen ongelmia, kun nainen ei ole tottunut hoitamaan omia asioitaan itse. Tällaisissa tilanteis-sa osa thaimaalaisista naisista ajautuu selviytyäkseen töihin esim. hierontapaikkoihin. Suurin osa thai-hierontapaikoissa työskentelevistä naisista on tullut maahan avioliiton kautta, ja niis-sä työskentelee useimmiten pitkään Suomessa oleskelleita naisia32. Toisaalta myös suomalai-sen miehen kannalta avioero thaimaalaisesta puolisosta voi tuntua tavallista hankalammalta, jos miehellä on eron jälkeen jatkuva huoli ex-vaimon tilanteesta. Jos ero on ollut riitaisa, liittyy siihen miehen kannalta usein myös pelko lapsen kaappauksesta.

Monien suomalais-thaimaalaisten perheiden kohtaamien erilaisten ongelmien taustalla on se, että tyypillisesti parit ovat tunteneet toisensa suhteellisen lyhyen aikaa ennen avioitumista, jotkut vain muutaman viikon. Toisinaan edellä kuvailtujen suomalais-thaimaalaisille perheil-le tyypillisten ongelmatilanteiden taustalla saattaa olla haastateltavien mukaan myös miehen halu käyttää valtaansa väärin. Mies saattaa kokea suomalaisen naisen olevan liian itsenäinen, ja juuri maahan muuttanut thaimaalainen nainen ilman tukiverkostoja on helppo vallankäytön uhri. Koska thaimaalaiselle naiselle kynnys hakea ja löytää apua on suuri, tulisi viranomaisten olla erityisen tarkkaavaisia ongelmatapausten tunnistamiseksi. Esim. neuvolalla on keskeinen rooli ongelmien tunnistamisessa, jotta niihin olisi mahdollista puuttua ajoissa.

7. Perheiden tukiverkostot”Thaimaassa suku ja perhe on aika iso, jos teen jotain niin kaikki tietävät. Kaikki ovat lähellä ja isovanhemmatkin voivat hoitaa lapsia. Suomessa en kyllä ole nähnyt kaikkia miehen sukulai-sia, vaikka olen asunut jo kuusi vuotta niin jotkut olen nähnyt vain kerran, en tiedä ketä he ovat. Vaikka asuvat lähellä niin tosi harvoin nähdään. Onneksi miehen vanhemmat asuvat lähellä ja voivat auttaa lapsen hoidossa.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

TRANSNATIONAALEJA PERHEITÄThaimaalainen perhekäsitys on laaja, ja thaimaalaisille naisille on itsestään selvää, että myös sukulaiset kuuluvat läheisesti perhe-elämään. Monet ihmettelevätkin suomalaisten etäisiä vä-lejä sukulaisiin, mutta suomalaisiin sukulaisiin luotetaan ja heidän kanssaan halutaan olla mahdollisuuksien mukaan läheisissä väleissä. Thaimaalaiset sukulaiset puolestaan saattavat

15

olla hyvinkin halukkaita antamaan neuvoja perheeseen ja lapsiin liittyvissä asioissa, mikä taas saattaa joskus olla vaikeaa suomalaiselle puolisolle. Kaikki haastatellut perheet pitivät sään-nöllisesti yhteyttä thaimaalaisiin sukulaisiin internetin ja puhelimen välityksellä, jotkut lähes päivittäin. Monet haastatellut perheet matkustavat Thaimaahan usein, ja monien thaimaalais-ten naisten äiti, joskus myös muut sukulaiset, olivat käyneet Suomessa.

Osalla thaimaalaisista naisista sosiaaliset verkostot Suomessa ovat hyvin rajallisia. Osa haastatelluista naisista kertoikin tunteneensa itsensä välillä hyvin yksinäiseksi, kun mies kävi töissä ja vietti viikonloput oman kaveripiirinsä kanssa. Sukulaisten ja ystävien tukeen tottu-neilla thaimaalaisilla yksinäisyys Suomessa voi tuntua rankalta.

”Luulen, että teen [Suomessa] enemmän, sillä Thaimaassa on niin paljon ihmisiä jotka voivat tulla auttamaan. Mutta täällä asuessani anoppini asuu niin kaukana, että hänen on vaikea tulla auttamaan joka päivä. Nyt teen kaiken itse, käyn kaupassa, teen ruuan, kaiken.” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Suomalaisilla miehillä puolestaan vaikuttaisi usein olevan eri laajuisia verkostoja muiden thaimaalaisten kanssa naimisissa olevien miesten kanssa joko internetin keskustelupalstojen kautta tai läheisempinä ystävyyssuhteina ja kaveriporukoina. Haastatteluissa muutamat mie-het mainitsivatkin ystävyyden samassa tilanteessa olevien muiden miesten kanssa tärkeäksi vertaistueksi.

THAIMAALAISYHTEISÖ ON SISÄISESTI JAKAUTUNUTMonesti puhutaan Suomessa asuvien thaimaalaisten muodostamasta tiiviistä yhteisöstä. Erilaisia thai-yhdistyksiä onkin Suomessa paljon, ja thaimaalaiset viettävät yleensä paljon ai-kaa muiden thaimaalaisten kanssa. Haastateltavien mukaan thaimaalainen yhteisö on kuiten-kin myös sisäisesti jakautunut pienempiin ryhmittymiin, joten yhdestä yhtenäisestä thai-yh-teisöstä ei kannattaisi puhua. Haastateltavien mukaan Suomen thaimaalaisyhteisö on thai-maalaisen yhteiskunnan tavoin sisäisesti jakautunut mm. sen mukaan miltä Thaimaan alu-eelta ollaan kotoisin, sekä naisten koulutustason ja muun sosioekonomisen taustan mukaan. Suomalaisilla puolisoilla saattaa olla epäluuloinen suhtautuminen muihin thaimaalaisiin nai-siin, mikä saattaa johtaa siihen, ettei oman vaimon haluta tutustuvan thaimaalaisiin, jotka ”veisivät huonoille teille”. Myös naisilla itsellään saattaa olla paljon varauksia muita thaimaa-laisia naisia kohtaan, eivätkä he halua olla tekemisissä entisten baarityttöjen kanssa.

Thaimaalaisyhteisön tuomasta tuesta huolimatta thaimaalaisten naisten kotouttamisessa ja tiedonvälityksessä ei tulisi liikaa luottaa thaimaalaisten tiiviiseen yhteisöön. On ongelmallista, jos tietoa ja apua haetaan aina ensin thaimaalaisilta ystäviltä, kun olisi parempi selvittää asia suoraan viranomaisilta tai muulta asianomaiselta taholta. Tiivis yhteisö voi helposti levittää väärääkin tietoa. Naiset eivät välttämättä myöskään kerro ongelmistaan thaimaalaisille ystä-villeen tai esim. thaimaalaisen tulkin läsnä ollessa kasvojen menetyksen ja juorujen pelossa.

8. Asiointi palveluissa ja viranomaisten kanssaUsein suomalaiset miehet ovat aktiivisesti mukana thaimaalaisen puolison asioidessa eri pal-veluissa ja viranomaisten kanssa. Useasti joko thaimaalaisen naisen tai työntekijän kielitaito ei ole riittävä asioimiseen, joten suomalaisen puolison läsnäolo on käytännössä välttämätöntä. Suomalaisen puolison tuki ja käytännön apu eri palveluissa asioimisessa on tärkeää arjen su-jumisen sekä thaimaalaisen puolison kotoutumisen kannalta. Toisaalta, kun suomalainen puo-liso on paikalla, suomalainen työntekijä saattaa helposti sivuuttaa varsinaisen asiakkaansa ja asioida suoraan vain miehen kanssa. Kaikki haastatellut miehet kertoivat myös, että maahan-muuttoon liittyvän byrokratian hoitaminen oli ollut heille raskas ja stressaava prosessi.

16

”Mielestäni se on edelleenkin vaikeata, kun vaimolla on kuitenkin kiinnostus opiskella, sit-ten kun ei kuitenkaan Thaimaasta löydy mitään hyviä opiskelupapereita. Lähteä sitten netistä metsästämään, paikkoja on paljon, aikuisopistoa, työväenopistoa, aikuislukiota. Sitten kun on monessa paikassa juossut niin mistään ei saa sellaista kunnon koulupaikkaa […] Ja sen sosiaa-lisen verkoston löytäminen Suomesta, mä luulen että muutkin thaimaalaiset, niin ei ne itse osaa etsiä. Kun aviomiesten pitää sitten kaiken muun ohessa yrittää löytää nää kaikki, niin kyllä minä sen olen kokenut vaikeaksi, se on aika tuskastakin välillä.” (Suomalais-thaimaalaisen per-heen mies)

Kielitaidottomien thaimaalaisten kanssa tulisi käyttää tulkkia aina kun siihen on mahdolli-suus. Usein ammattitulkin puuttuessa tulkkaamassa saattaa olla naisen ystävä tai suomalai-nen puoliso, jolloin väärinkäsitysten vaara on suuri. Thaimaalaiset eivät useinkaan itse vaadi tulkin käyttöä, tai eivät ole tietoisia oikeudestaan tulkkiin. Osa haastatelluista miehistä ker-toi, että vaimo pystyisi kyllä asioimaan yksinkin, mutta haluaa olla itse mukana turvaamas-sa vaimon oikeuksia. Muutamilla oli huonoja kokemuksia pariskuntaan ennakkoluuloisesti tai jopa rasistisesti suhtautuneista työntekijöistä, mutta pääasiassa haastateltavien kokemukset eri palveluissa asioimisesta olivat kuitenkin hyviä.

NEUVOLAN TÄRKEÄ ROOLISuomessa neuvola ja muut terveydenhuoltopalvelut toimivat eri tavalla kuin Thaimaassa. Ajan varaaminen etukäteen on vierasta, sekä esim. alastomuus, mieslääkäri ja suomenkielinen pal-velu saattavat tuntua monista vaikealta. Monet hoitavatkin lääkärikäyntinsä mieluummin lo-maillessaan Thaimaassa. Haastateltavat olivat kuitenkin kaikki tyytyväisiä suomalaisessa neuvolassa saamaansa palveluun. Ainoana ongelmana he mainitsivat yhteisen kielen puuttu-misen, etenkin jos neuvolan työntekijä ei puhu lainkaan englantia.

Niistä kuudesta haastatellusta, joiden ensimmäinen lapsi oli syntynyt Suomessa, kukaan ei ollut osallistunut neuvolan järjestämään perhevalmennukseen. Kolme haastateltavaa oli kuitenkin osallistunut synnytysvalmennukseen raskauden loppuvaiheessa. Monet haastatel-luista naisista eivät olleet tietoisia, että synnytys- tai perhevalmennusta olisi ollut saatavilla. Jos he olisivat tienneet ja ymmärtäneet mitä se on, he olisivat kuitenkin halunneet osallistua. Muutamat myös kertoivat, että mahdollisesti asiasta oli neuvolassa puhuttu, mutta he eivät ol-leet sitä ymmärtäneet. Osa haastatelluista ei ollut halunnut osallistua perhevalmennukseen suomen kielen takia, osa taas ei ollut kokenut valmennusta tarpeelliseksi.

”Ensimmäisen lapsen kanssa menin aina yksin synnytysvalmennukseen, mutta en paljoa ymmärtänyt. Menin ja hymyilin, ’kaikki hyvin’. Sitten kun synnytin niin kaikki ei ollut enää hyvin kun sattui [naurahtaa] [...] Jos olisin tiennyt miten hyvää apua voi saada, olisin jo ensim-mäisen lapseni kanssa pyytänyt apua, mutta vasta myöhemmin aloin olla avoin. [...] Mutta ensimmäisen lapsen kanssa tuntui siltä että en ymmärtänyt mitään [mitä neuvolassa sanot-tiin].” (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen)

Osassa haastatteluista puhuttiin myös siitä, että neuvoloissa olisi tärkeää järjestää synny-tysvalmennusta myös maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Monet thaimaalaiset ovat kuulleet etukäteen kauhutarinoita synnyttämisestä Suomessa, sillä suomalaisissa sairaaloissa ei ole mahdollisuutta valita itse synnytystapaa kuten Thaimaassa. Monet pelkäävät myös etu-käteen isokokoista vauvaa. Yksi haastateltava esimerkiksi kertoi, ettei hänellä ollut synnytyk-sessä minkäänlaista tietoa siitä miten toimia.

17

SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TARPEET JA TOIVEET HEILLE SUUNNATUN TOIMINNAN JA PALVELUJEN SUHTEENKokemuksia suomalais-thaimaalaisten perheiden vanhempainvalmennuksesta

Vanhempainvalmennus suomalais-thaimaalaisille perheille järjestettiin 29.3.2012 Familia Club ry:n tiloissa Helsingissä. Valmennus oli noin kolmen tunnin mittainen iltakurssi. Valmennus koostui teemoihin johdattelevasta diaesityksestä sekä vertaiskeskustelusta mies- ja naisryhmissä. Ohjaajina toimivat Duo-projektin työntekijät, kaksi isätyöntekijää Miessakit ry:stä sekä yksi thainkielentaitoinen ohjaaja. Valmennuksessa hyödynnettiin Duo-projektin tuottamaa ”Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä” -opasvihkosta33, joka on käännetty myös thain kielelle. Valmennuksen kielenä käytettiin yhteisissä osuuksissa suo-mea ja ryhmäkeskusteluissa suomea ja thaita.

Vanhempainvalmennuksen lähtökohtana oli, että kurssille tultaisiin yhdessä puolison kans-sa, minkä vuoksi miesnäkökulma valmennuksen sisällössä ja siitä tiedottamisessa pyrittiin erityisesti ottamaan huomioon. Valmennuksen suunnittelussa pyrittiin myös siihen, että kyn-nys osallistua olisi mahdollisimman matala, mm. tarjoamalla mahdollisuus lastenhoitoon. Vanhempainvalmennuksesta tiedotettiin laajasti ja aktiivisesti, sillä aikaisemman kokemuk-sen mukaan suomalais-thaimaalaisia perheitä oletettiin olevan vaikea tavoittaa Duo-projektin tavanomaisen viestinnän kautta. Ilmoitus valmennuksesta käännettiin myös thain kielelle. Parhaiksi tiedotuskanaviksi osoittautuivat internetin keskusteluryhmät, Duo-projektin verk-kosivut ja suusta suuhun kulkeva tieto. Valmennukseen ilmoittautui yhteensä 19 henkilöä (7 paria ja 5 thaimaalaista naista), joista 14 osallistui valmennukseen (6 paria ja 2 thaimaalaista naista).

Vaikka valmennuksen kohderyhmä, suomalais-thaimaalaiset perheet, oli jo suhteellisen ka-pea, osoittautui ryhmän heterogeenisyys kuitenkin haasteelliseksi yhteisen johdannon suun-nittelussa. Osallistujien kielitaito, perhetilanne, koulutustausta ja kokemus Suomessa asumi-sesta erosivat toisistaan paljon, joten kaikille hyödyllistä tietopakettia oli haasteellista koota. Toisaalta ryhmäkeskusteluissa erilaiset kokemukset ja taustat eivät haitanneet, vaan olivat jopa hedelmällinen lähtökohta.

Monet parit osallistuivat toimintaan nimenomaan sen takia, että suomalais-thaimaalaisil-le perheille oli järjestetty oma ryhmä, joten kohderyhmän tavoittamisen kannalta erillisen ryh-män järjestäminen oli tärkeää. Myös ryhmädynamiikan ja vertaiskeskustelujen kannalta eril-lisestä ryhmästä oli etua. Sekä osallistujilta saadun palautteen että vetäjien oman kokemuk-sen mukaan oli tärkeää, että valmennusta oli ohjaamassa Duo-projektin työntekijöiden lisäk-si thainkielinen ohjaaja ja miesohjaaja. Thainkielinen ohjaaja ei ollut tärkeä vain kielimuurin takia, vaan apuna myös kurssin suunnittelussa. Miespuolinen ohjaaja auttoi osaltaan luomaan rentoa tunnelmaa miesten ryhmäkeskustelussa sekä osasi vetää keskustelua ”miesten kielel-lä”.

Valmennuksen pääpaino oli vertaiskeskustelussa. Suomenkielisen johdanto-osuuden jälkeen osallistujat jaettiin miesten ja naisten ryhmiin, joissa jatkettiin keskustelua kurssin teemoista. Keskusteluja vetivät miesten ryhmässä Miessakkien isätyöntekijät ja naisten ryhmässä thain-

18

kielinen ohjaaja. Ryhmäkeskustelut olivat onnistuneita sekä ohjaajien mielestä että osallistuji-en palautteen perusteella. Palautteessa mainittiin, että keskustelujen kautta oli mukava jakaa ajatuksia, kuulla muiden samassa elämäntilanteessa olevien sekä kokeneempien kokemuksis-ta ja huomata, että muillakin on samanlaisia pulmia. Jotkut mainitsivat myös saaneensa kes-kustelujen kautta uutta tärkeää tietoa esim. elämästä Suomessa. Osa kertoi, että oli vain mu-kavaa päästä keskustelemaan thain kielellä.

Osallistujien täyttämien palautelomakkeiden perusteella suurin osa valmennukseen osallis-tuneista oli tyytyväisiä valmennukseen, ja se vastasi heidän odotuksiaan. Osallistujista moni oli kuitenkin sitä mieltä, että valmennuksessa olisi ollut hyvä käyttää enemmän thain kieltä, ja että valmennus kokonaisuudessaan olisi voinut olla hieman pidempi. Lisäksi käytännönlähei-siä vinkkejä kaksikulttuurisen perheen arkeen liittyen olisi voinut olla enemmän.

Valmennukseen osallistuneille jaettiin materiaalipaketti, johon kuului ”Rakkautta ja van-hemmuutta kahden kulttuurin perheessä” -opasvihkoset suomen ja thain kielillä, diaesitys ja kotitehtäviä suomeksi ja englanniksi sekä suomalais-thaimaalaisia perheitä ajatellen koottu lista lapsiperheen palveluista ja muista tietolähteistä. Materiaalipakettia pidettiin hyvänä, sil-lä on tärkeää, että suullisesti käsiteltyihin asioihin voi palata materiaalin avulla myöhemmin-kin. Englanninkieliset materiaalit auttoivat joitakin osallistujia seuraamaan suomenkielistä diaesitystä.

Vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunna-tun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen

Seuraavassa on koottuna käytännönläheisiä huomioita ja vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunnatun toiminnan ja palvelujen suunnittelua ja toteutusta varten. Listat perustu-vat perheiden ja ammattilaisten haastatteluihin, sekä vanhempainvalmennusryhmän pilotoin-nissa saatuihin kokemuksiin. On hyvä kuitenkin muistaa suomalais-thaimaalaisten perheiden olevan taustoiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan moninainen ryhmä ihmisiä. Vinkkeihin tuleekin suhtautua yksinkertaistettuina yleistyksinä, joita on sovellettava kulloisenkin ryhmän kokoon-panon mukaan.

Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden erityistarpeet: Tietoa ja toimintaa• Neuvontaa ja ohjausta thain kielellä. Eniten kysyntää olisi perustason thainkieliselle neu-

vonnalle ja ohjaukselle heti Suomeen muutosta lähtien, jotta thaimaalaiset naiset eivät oli-si niin riippuvaisia puolison avusta. Esim. heti viisumien myöntämisen yhteydessä olisi hyvä saada thainkielinen esite maahanmuuttoon liittyvistä perusasioista ja turvaverkoista siltä varalta, että ongelmia myöhemmin ilmenee.

• Tietoa peruspalveluista ja oikeuksista Suomessa. Monet perheet (sekä suomalaiset miehet että thaimaalaiset naiset) kaipaisivat maahanmuuttoon sekä muuttuviin elämäntilantei-siin liittyvää tietoa, mm. kielikursseista, työ- ja opiskelupaikan hakemisesta, päivähoidos-ta ja muista lapsiperheen palveluista, sosiaaliturvasta ja perhelainsäädännöstä (esim. lapsen huoltajuus, lähestymiskielto, lapsen huostaanotto).

• Tietoa synnytyksestä ja vauvan hoidosta. Suurin osa thaimaalaisista naisista ei pysty hyöty-mään neuvoloiden tarjoamasta suomenkielisestä perhe- ja synnytysvalmennuksesta.

19

• Toimintaa kotiäideille. Lapsiaan kotona hoitavat thaimaalaiset äidit kaipaisivat ajanvietet-tä ja sosiaalisia kontakteja, mutta esim. leikkipuistoissa kaikki toiminta on suomenkielistä. Kiinnostusta olisi sekä thainkieliseen äiti ja vauva -ryhmään että toimintaan, jossa olisi mah-dollisuus tutustua suomalaisiin äiteihin.

• Käytännön suomea ja atk-taitoja thainkielisen opettajan johdolla. Monet kielikurssit ovat lii-an kielioppipainotteisia, joten tarvetta olisi myös käytäntöön painottuvalle peruskurssille. Myös atk-taitoja ja muita Suomessa tarvittavia arjen perustaitoja varten kaivattaisiin ope-tusta.

Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tavoittaminen ja viestintä• Kielen valinta. Suurelle osalle thaimaalaisista naisista on tärkeää, että englannin tai suo-

men sijaan kaikki tieto saadaan thain kielellä, ja että he voivat itse osallistua toimintaan thain kielellä. Suurin osa suomalaisista puolisoista ei puolestaan osaa thaita, joten jos toi-minta on suunnattu molemmille puolisoille yhdessä, on tulkin käyttö välttämätöntä.

• Ohjaajat ja työntekijät. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa thainkielentaitoinen ja thaimaalaisyhteisön tunteva työntekijä on keskeinen. Jos perheiden miehet halutaan mu-kaan toimintaan, on miestyöntekijä eduksi.

• Miesnäkökulma. Jos toiminta suunnataan koko perheelle, on tärkeää suunnitella toiminta kiinnostavaksi ja helposti lähestyttäväksi myös suomalaisten miesten kannalta. Jos perhei-den miehet saadaan kiinnostumaan ja innostumaan toiminnasta, saadaan heidän kauttaan yleensä myös thaimaalaiset puolisot osallistumaan. Koko perheelle suunnatussa tiedottami-sessa on hyvä kiinnittää huomiota, ettei viestintä ole liian äitikeskeistä.

• Ongelmakeskeisyyden välttäminen. Suomalais-thaimaalaisiin perheisiin ja thaimaalai-siin naisiin liittyy paljon ongelmakeskeisiä stereotypioita, mikä kannattaa huomioida heille suunnatussa viestinnässä.

• Suusta suuhun kulkeva tieto. Thaimaalaisille naisille tieto kulkee parhaiten ”viidakkorum-mun” ja tuttavien kautta. Suullisesti saatu informaatio on tehokkainta viestintää. Myös fly-ereita ja kirjallisia ilmoituksia kannattaa käyttää, mutta on otettava huomioon, että kaikki thaimaalaiset eivät ole lukutaitoisia tai kiinnitä huomioita kirjallisiin ilmoituksiin.

• Internetin käyttö. Monia suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiä voi tavoittaa helposti Thaimaa-aiheisten keskustelufoorumien kautta. Myös thaimaalaisia naisia voi tavoittaa eri-laisten internetsivustojen ja sosiaalisen median kautta, mutta suuri osa heistä ei niitä käy-tä. Joillekin thaimaalaisille myös internetin kautta tehtävä ilmoittautuminen on atk-taitojen puutteen takia liian suuri kynnys.

• Luottamuksen saaminen. Osalla thaimaalaisista ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta tai käsitystä järjestettävästä toiminnasta tai sen taustalla olevasta tahosta, joten he saatta-vat suhtautua osallistumiseen epäluuloisesti mm. viranomaisten pelossa. Luottamuksen saa-vuttamisessa thainkielentaitoinen ja thaimaalaisyhteisön tunteva työntekijä on korvaama-ton.

20

LOPUKSI: KESKEISET HAVAINNOT JA SUOSITUKSETTämän selvityksen tulosten yhteydessä on syytä ottaa huomioon sen rajoitukset. Ensinnäkin suomalais-thaimaalaisia perheitä edustavat miehet ja naiset valikoituivat haastatteluihin lä-hinnä sillä perusteella, että he olivat itse kiinnostuneita osallistumaan sekä motivoitunei-ta ja avoimia kertomaan omista kokemuksistaan. Haastatteluissa painottuivat jokapäiväi-seen arkeen liittyvät pienet haasteet, ja vakavammat ongelmat nousivat esiin vain tuttavis-ta puhuttaessa. Perheiden haastatteluissa olikin havaittavissa selkeä yhteinen piirre: kaikki haastateltavat puhuivat jatkuvasti suomalais-thaimaalaisista perheistä muodostettua ongel-makeskeistä stereotyyppiä vastaan korostaen tavallisuuttaan ja perheensä onnellista arkea. Haastateltavien pienen määrän vuoksi selvityksen tulosten yleistettävyys on rajallinen ja mo-nia näkökulmia, esim. maaseudun pienillä paikkakunnilla asuvia perheitä, suomalaisten nais-ten ja thaimaalaisten miesten muodostamia liittoja tai samaa sukupuolta olevia pareja ei ole tässä selvityksessä käsitelty.

Selvityksen tulosten yhteenvetona voidaan kuitenkin nostaa esiin neljä keskeistä suomalais-thaimaalaisiin lapsiperheisiin liittyvää ilmiötä, jotka nousivat esiin lähes kaikissa haastatte-luissa:

• Kielimuuri kotoutumisen ja parisuhteen haasteena. Monissa perheissä yhteisen kielen heik-ko taito tai puuttuminen kokonaan tekee kommunikaatiosta hankalaa. Tällöin syvällinen keskustelu puolisoiden välillä on vaikeaa ja väärinkäsitysten vaara on suuri. Thaimaalaisten naisten kotoutumisen kannalta suomen kielen opetus ja oppiminen ovat keskeisessä asemas-sa.

• Uusperheiden suuri osuus. Tilastojen mukaan suomalais-thaimaalaisista lapsiperheistä yli kolmannes on uusperheitä. Uusperheilmiöön liittyvät myös perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet alaikäiset thaimaalaiset lapset ja nuoret, sekä heidän sopeutumisensa uu-teen perhetilanteeseen ja yhteiskuntaan.

• Maahanmuuton kokemus koskettaa koko perhettä. Maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja ym-päristön negatiivisiin asenteisiin liittyvää stressiä kokevat maahanmuuttajan lisäksi myös hänen puolisonsa, ja niillä on vaikutuksensa koko perheen hyvinvointiin. Suomalaisen puoli-son rooli thaimaalaisen maahanmuuttajan kotoutumisessa on suuri.

• Kulttuurierot. Yleensä thaimaalaisille ei ole luontevaa vaatia oikeuksiaan tai pyytää suo-raan apua, mikä voi suomalaisessa yhteiskunnassa ja parisuhteessa suomalaisen kanssa joh-taa toisinaan ongelmiin.

Selvityksen tulosten perusteella thaimaalaisten naisten kotoutumista ja suomalais-thaimaa-laisten perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia voitaisiin edistää ainakin tarjoamalla riittä-västi mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun mahdollisimman pian maahan muuttamisen jälkeen. Lisäksi suomalaisen puolison edellytyksiä toimia thaimaalaisen puolisonsa kotoutumi-sen edistäjänä tulisi tukea. Perhepalvelujen piirissä olisi tärkeää tarjota tukea myös uusperhe-tilanteissa, erityisesti thaimaalaisen äidin lasten muuttaessa Suomeen. Tukea tarvitsevat sekä vanhemmat että lapset. Lisäksi puolisoiden mahdollisuuksia saada tukea kaksikulttuurisen parisuhteen haasteisiin tulisi lisätä.

21

LÄHTEETTILASTOT:

Helsingin kaupunki (2011): Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011. Helsingin kaupun-gin Tietokeskus, Tilastoja 41 [viitattu 31.5.2012]. Saantitapa: http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_15_Tilastoja_41_Ranto.pdf

Suomen virallinen tilasto (2011): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3215. vuosikat-saus 2010, Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan 31.12.2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.5.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/perh_2010_02_2011-11-30_tau_009_fi.html

Suomen virallinen tilasto (2012): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3215. 2011, Liitetaulukko 4. Uusperheet 1990–2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.6.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2011/perh_2011_2012-05-25_tau_004_fi.html

Tilastokeskus (2012e): Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2010. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat:

Tilastokeskus (2012a): Syntymävaltio iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 – 2011. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2012b): Maahan- ja maastamuuttaneet lähtö- ja määrämaan iän, sukupuo-len ja kansalaisuuden mukaan 1987 – 2011. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2012c): Solmitut avioliitot puolisoiden kansalaisuuden mukaan 1987 – 2011, mies tai molemmat Suomessa asuvia. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/ssaaty/ssaa-ty_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2012d): Avioerot puolisoiden syntymämaan mukaan 1987 – 2011, mies tai mo-lemmat Suomessa asuvia. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/ssaaty/ssaaty_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2011a): Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneiden avio-ja avo-vaimojen syntymämaat 2006 – 2010. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/perh/perh_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2011b): Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneiden puolisoi-den syntymämaat 2006 – 2010. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/perh/perh_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

Tilastokeskus (2011c): Adoptiot lapsen syntymämaan, iän ja adoptiotyypin mukaan 1987 – 2010. [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/adopt/adopt_fi.asp]. Viitattu 30.5.2012.

22

KIRJALLISUUS:

Lumio, Milla (2011): Hymyn takana – Thaimaalaiset maahanmuuttajat, viranomaiset ja ko-toutuminen. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 93.

Sirkkilä, Hannu (2005): Elättäjyyttä vai erotiikkaa – Miten suomalaiset miehet legitimoivat parisuhteensa thaimaalaisen naisen kanssa? Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Vuolajärvi, Niina & Tuomaala, Vaula (toim.) (2011): ”Nyt voin näyttää, että osaan suomea” – Kokemuksia kielikoulusta ja julkisten terveyspalveluiden käytöstä Saphaan-hankkeessa. Pro-tukipiste ry.

VIITTEET

1.) Kaksikulttuurisella perheellä tarkoitetaan perhettä, jonka puolisot ovat syntyneet eri mais-sa. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui noin 61 000 perhettä (avo- ja aviopareja sekä rekiste-röityjä parisuhteita), jossa jompikumpi puolisoista on syntynyt muualla kuin Suomessa. 2.) Tilastokeskus 2011a.3.) 490 avioliittoa, Tilastokeskus 2012c.4.) Selvityksessä on käytetty yksinkertaisuuden vuoksi käsitteitä ”thaimaalainen nainen” ja ”suomalainen mies”. Käsitteillä viitataan laajasti ymmärrettynä naisten thaimaalaiseen ja miesten suomalaiseen taustaan, riippumatta heidän kansalaisuudestaan, etnisyydestään, kult-tuuristaan tai muusta identifioitumisestaan. Selvityksessä ei ole haluttu käyttää yleistä termiä ”thai-nainen” siihen liittyvien stereotyyppisten mielleyhtymien vuoksi, poikkeuksena haasta-teltavien suorat lainaukset.5.) 2924 henkeä, Tilastokeskus 2012a.6.) 1071 henkeä, Helsingin kaupunki 2011.7.) Kaksikulttuurisille perheille suunnattu vanhempainvalmennusmalli ei vastaa tai korvaa kuntien äitiys- ja lastenneuvoloiden tarjoamaa synnytys- tai perhevalmennusta vaan täyden-tää sitä. Vanhempainvalmennuksessa käsitellään mm. kahden kulttuurin vanhemmuuden eri-tyiskysymyksiä ja -haasteita sekä lapsen identiteetin ja kaksikielisyyden tukemista.8.) Tilastokeskus 2012a.9.) Tilastokeskus 2012b. Luvut eivät sisällä Thaimaasta Suomeen muuttaneita Suomen kansa-laisia. Osa Suomeen tulleista alaikäisistä thaimaalaisista on myös adoptiolapsia, viime vuosina noin 30–40 lasta vuosittain (Tilastokeskus 2011c).10.) Tilastokeskus 2012a.11.) Tilastokeskus 2011a, Tilastokeskus 2011b.12.) Suomen virallinen tilasto, 2011.13.) Tilastokeskus 2011a.14.) Tilastokeskus 2012c. Tilastot puolison kansalaisuuden mukaan. 15.) Tilastokeskus 2012d. Tilastot puolison syntymämaan mukaan 16.) Tilastokeskus 2012e. 17.) Tilastokeskus 2012, tilastotieto tilattu erikseen.18.) Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, johon kuuluu yksi tai useampi ala-ikäinen vain toisen puolison lapsi.19.) Tilastokeskus 2012, tilastotieto tilattu erikseen.20.) Suomen virallinen tilasto 2012.

23

21.) Sirkkilä 2005.22.) Emt.23.) Lumio 2011.24.) Tilastokeskus 2012a.25.) Lumio 2011, 21.26.) Vuolajärvi & Tuomaala 2011.27.) Lumio 2011.28.) Lumio 2011, 25.29.) Naiset olivat iältään 30–45 -vuotiaita, miehet puolestaan 40–45 -vuotiaita sekä yksi alle 30-vuotias. Haastateltavat olivat tunteneet puolisonsa 6 kk–9 vuotta, ja asuneet avo- tai avio-liitossa Suomessa 6 kk–7 vuotta, poikkeuksena yksi haastateltava, joka oli eronnut ja asunut Suomessa yli 15 vuotta. Haastateltavista kymmenellä oli lapsia (joko nykyisen puolison kanssa tai aikaisemmista suhteista), iältään alle vuoden ikäisestä teini-ikäisiin. Yhdellä haastatelta-valla lapsi oli suunnitelmissa. Suurin osa haastateltavista tavoitettiin ns. lumipallomenetelmäl-lä, kaksi mieshaastateltavaa internetissä julkaistun ilmoituksen kautta. Haastatteluaineisto kerättiin joulukuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana. 30.) Lumio 2011; 87, 97–101.31.) Lumio 2011, 101–104.32.) Vuolajärvi & Tuomaala 2011, 6.33.) “Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä” -opas on tarkoitettu kaikille kaksikulttuurisille perheille, joissa suunnitellaan lasta, odotetaan vauvaa tai joissa on pieniä lapsia. Vihkoseen on kerätty perustietoa parisuhteesta, lasten kasvatuksesta ja vanhemmuu-desta perheissä, joissa vanhemmat tulevat eri kulttuureista. Opasta voivat hyödyntää myös perheitä työssään kohtaavat viranomaiset. Lisätietoa: http://www.familiaclub.fi/duo_rakkaut-ta_ja_vanhemmuutta.html

KAKSIKULTTUURISTEN PARIEN JA PERHEIDEN DUO-PROJEKTIMonikulttuuriyhdistys Familia Club ry

Yrjönkatu 29 A, 4. krs00100 Helsinki

Puh. (09) 738 628duo@familiaclub.fi

www.familiaclub.fi/duo