Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) 120 vuotta 25.4.2018 • Puh. 0800 39 1234 • www.kpo.fi

50 EUROA shoppailurahaa50 EUROA shoppailurahaa

ON HUIPPUDIILI!

NOPEA NETTI

www.kaisanet.fi/huippudiili

KPO-konserni haluaa ja pystyypalvelemaan asiakkaita hyvinTällä viikolla 120 vuotta täyt-tävä KPO-konserni on kehitty-nyt ajan vaatimusten mukai-sesti.

1898 Kajaanin Telefooniyhti-ön perustaminen oli välttämä-tön edellytys paikallisten yri-tysten toiminnan ja kilpailyky-vyn varmistamisessa.

Näkyvimpiä puuhamiehiä te-lefooniyhtiön perustamises-sa 25.4.1898 olivat apteekkari Fredrik William Stenius ja uis-

tintehtailija Herman Renfors. Puhelinlinjan ulottaminen Ii-

salmesta Kajaaniin oli merkit-tävä uudistus. Se ajoittui sopi-vasti teollisuuden kehittymi-seen oleellisesti vaikuttaneen Iisalmi-Kajaani -rautatieyhtey-den rakentamisen kanssa.

Säännöllinen junaliikenne Ka jaaniin aloitettiin lokakuun 16. päivänä 1904. Uusi rata paransi ratkaisevasti koko Kai-nuun elämisen ehtoja ja no-

peutti seudun kehittämistä.Puhelinyhtiö perustamisen

jälkeen toimintaa on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti.

120-vuotisjuhlapäivänään Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) pystyy tarjoamaan tytär-yhtiöidensä Kaisanet Oy:n ja Herman IT Oy:n kautta uusim-man tekniikan ja tietotaidon tarjoamia ratkaisuja yrityksille, kunnallisille toimijoille ja koti-talouksille.

Kaisanet toimittaa laaduk-kaat ja kattavat laajakaista- ja tietoliikennepalvelut lähes ko-ko maakunnan alueella. Her-man IT tuo asiakkailleen käyt-töön nykyaikaiset teknologiat ja toimintamallit, joiden avulla ne pysyvät digitalisaation kehi-tyksen mukana, jopa edelläkä-vijöinä.Kaiken ydin on moderni tietoliikenneverkko, jota on ra-kennettu noin 1000 kilomet-riä.

Kaisanetin toimitusjohtaja Mikko Kurtilla (oik.), verkkotuotannosta vastaavalla liiketoimintajohtaja Sari Niskasella ja Herman IT:n toimitusjohtaja Jani Moilasella on merkittä-vä rooli yhtiöiden kehittämisessä ja ohjaamisessa.

TOIMITUSKULUT 0€!TOIMITUSKULUT 0€!

ETUKOODILLA

2 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 3

KPO 120 vuottakehityksen vauhdittajana

Kainuun Puhelinosuuskunta jatkaa 120 vuotta kestänyttä palvelutehtäväänsä. Vuo-desta 1898 lähtien puhelinyhteyksiä toimit-taneesta yhtiöstä on kehittynyt osuuskunta, joka KPO-konsernina tarjoaa monipuolisia tieto- ja viestintäpalveluja.

Käyttäjäosuuskuntana KPO tuottaa jäsenil-leen palveluja ja etuja itse tai tytäryhtiöiden kautta. KPO:n jäsenyyden edellytyksenä on tytäryhtiö Kaisanetin peruspalveluiden: puhelin, laajakaista, kuitu tai kaapeli-TV, käyttäminen.

Jäsenedut toteutetaan käyttäjäosuuskunnan periaatteen mukaisesti jäsenten käyttämien palveluiden alennuksina.

KPO-konserni on organisoitunut siten, että palveluliiketoiminta on järjestetty tytäryhti-öihin.

Kaisanet Oy on KPO:n ja iisalmelaisen Puhe-linosuuskunta IPY:n yhteinen palveluyhtiö (omistus KPO 66 % ja IPY 34 %).

Kaisanet on hoitanut osuuskunnilta siirty-nyttä tieto- ja viestintäpalvelutoimintaa me-nestyksellisesti vuodesta 2011 lähtien.

KPO:n 100-prosenttisesti omistama Her-man IT Oy tuottaa korkean käytettävyyden konesali- ja IT-palveluita sekä digitaalisten tuotteiden ohjelmistokehityspalveluita Kai-nuuseen ja kaikkialle Suomeen. Hyvien yh-teyksien ja kumppaniverkoston avulla palve-luita voidaan toimittaa kaikkialle maailmaan.

Herman IT Oy vuokraa myös nykyaikaista, tehokasta ja turvallista konesalitilaa.

Kaisanet Oy ja Herman IT Oy tekevät yh-teistyötä, jonka tavoitteena on asiakkaiden kokonaisvaltaiset palvelut.

KPO-konsernin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 21,8 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä 25 363 euroa. Tilinpäätöserien jälkeen ti-likauden alijäämäksi muodostui 253 313 euroa.

Konsernin palveluksessa oli 2017 keski-määrin 131 henkilöä.

JäsenetuohjelmaKaisanet Oy käynnisti 1.3.2017 omistajiensa KPO ja IPY osuuskuntien jäsenille suunnatun etuohjelman. Sen myötä jäsenyydestä saa-dut edut kasvoivat merkittävästi.

Etuohjelman mukaisesti jäsenet saavat 4 %:n alennuksen yleisimmistä Kaisanetin kuukausilaskutettavista peruspalveluista.

Hallituksen linjauksen mukaan jäsenetuja kehitetään jatkossa yhdessä tytäryhtiöiden kanssa niiden toimittamiin palveluihin liit-tyen.

Jäsenetuohjelma pähkinänkuoressa:• Jäsenasiakas on Kaisanetin asiakasja KPO- tai IPY-osuuskunnan jäsen.• Jäsenasiakkaat saavat 4 % alennuksenlaajakaista-, kaapeli-tv japuhepalvelujen kuukausimaksuista.• Jäsenedut näkyvät alennuksinalaskuilla.• Uudet jäsenet saavat edutkäyttöön jäseneksi liittymisenyhteydessä.

Jäsenetupäivät 24.4.–26.4. KPO:n 120-vuo-tista taivalta juhlitaan jäsenetupäivien mer-keissä 24.4.–26.4. Kaisanetin myymälöissä Kajaanissa ja Iisalmessa.

Etupäivien aikana osuuskunnan jäsenillä on jälleen tilaisuus hankkia Kaisanetin mo-nipuolisia palveluja ja tuotteita edulliseen jäsenhintaan. Myös uudet jäsenet ovat ter-vetulleita.

KPO:n perustamisen merkkipäivänä, keski-viikkona 25.4. myymälöissä on tarjolla kak-kukahvit juhlapäivän kunniaksi.

Tervetuloa valitsemaan Teille sopivat tarjoukset!

Keväisin terveisinHannu KorolainenKPO:n toimitusjohtaja

Telefooniyhtiöstä nykyaikaiseksitietoliikenneyritykseksi

Kajaanissa käytettiin ensimmäi-sen kerran puhelinta vuonna 1884. Noin 1 200 asukkaan Ka-jaani oli kuitenkin pitkään niitä harvoja kaupunkeja, jossa ei ol-lut omaa puhelinlaitosta. Tilanne muuttui, kun Kajaanin Telefooni-yhtiö perustettiin vuonna 1898.

Nyt täyttäessään 120 vuotta Kai-nuun Puhelinosuuskunta on yritys, joka tytäryhtiöidensä kautta tar-joaa asiakkailleen laajakaista-, in-ternet- ja kaapeli-tv-palveluja Kai-nuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Kar-jalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä konesalipalveluita valtakun-nallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Liikemiehetperustajina

Puhelimen puute haittasi erityises-ti kaupungin talouselämää. Mer-kittävimmät liikemiehet päättivät-kin perustaa Kajaanin Telefooniyh-tiön helmikuussa 1898. Perustajia olivat muun muassa apteekkari Fredrik William Stenius ja uistin-tehtailija Herman Renfors.

Yhtiön säännöissä oli kuiten-kin puutteita, eikä keisarillinen se-naatti hyväksynyt niitä. Uusi ko-kous pidettiin 25.4.1898, jolloin tehtiin perustamispäätös ja korjat-tiin säännöt. Yhtiön osakepääoma oli 6 000 markkaa.

Puhelinlinja IisalmestaKajaaniin

Telefooniyhtiö alkoi heti rakentaa puhelinjohtoa Kajaanin ja Iisal-men välille sekä linjoja Paltamoon ja Jyrkän tehtaalle Sukevalle. Ka-jaani–Iisalmi-linja valmistui koe-käyttöön heinäkuussa 1898.

Perustajat olivat kuitenkin unohtaneet anoa senaatilta lait-teille toimiluvan. Se haettiin vasta, kun keskus oli asennettu ja Kajaa-ni–Iisalmi -linja rakennettu. Lupa saatiin 10.9.1898, jolloin toiminta voitiin käynnistää.

Puhelinjohtoja vedettiin myös Kajaanin kaupungin alueelle ja Paltaniemen suuntaan.

Ensimmäisenä toimintavuon-na yhtiöllä oli 23 tilaajaa. Puheli-meen oli varaa vain vauraimmilla kauppiailla, tehtailijoilla ja virka-miehillä.

Puhelin yleistyi kuitenkin myös porvariskodeissa. Tammikuussa 1899 Kajaanissa soitettiin 1 733 puhelua. Kasvu oli nopea, sillä hel-

mikuussa määrä oli jo 2 886 eli keskimäärin 103 puhelua päiväs-sä.

1900-luvun alussa puhelinlii-kenteen yritystoimintaa virisi vä-hitellen myös Kainuun maaseudul-la. Puhelinjohdot vedettiin Sotka-mon ja Kajaanin välille sekä vähän myöhemmin Kuhmon ja Sotkamon välille. Linjoja tehtiin myös Palta-moon, Ristijärvelle, Hyrynsalmelle ja Suomussalmelle.

Vähitellen puhelin alkoi yleistyä. Vuonna 1910 yhtiöllä oli jo 110 ti-laajaa. Ensimmäiset puhelut Ka-jaanista Ouluun soitettiin tammi-kuussa 1911.

Sodat koettelivatpuhelinyhtiötä

Sodat haittasivat yhtiön toimintaa merkittävästi. Ensimmäisen maa-ilmansodan aikana Suomen pu-helintoiminta oli Venäjän viran-omaisten valvonnassa. Telefoo-niyhtiö yritti sodasta huolimatta parantaa palvelujaan ja päätti al-kaa korvata ruostuvia rautalanko-ja kaapeleilla. Toteutus siirtyi kui-tenkin pitkälle tulevaisuuteen.

1930-luvun alun lama iski pa-hasti. Kajaanissa työttömien mää-rä nousi nopeasti 61:stä 265:een. Pulakauden aikana puhelimien hankkiminen loppui. Kun vuonna 1930 tilaajia oli 414, vuonna 1932 määrä laski 388:aan.

Taloustilanne parani 1930-lu-vun puolivälissä. Kainuun ensim-mäinen automaattinen yksityis-vaihde asennettiin Kainuun ra-javartiostolle ja muutama vuosi myöhemmin myös Kajaanin Puu-tavara Oy:lle.

Talvisota mullisti toiminnan uu-delleen. Sotatilan vallitessa puhe-lintoiminnan piti palvella ennen kaikkea sotilasviranomaisia. Mo-net siviilit joutuivat luovuttamaan puhelimensa puolustusvoimien tarpeisiin. Telefooniyhtiön henki-löstö teki pitkiä päiviä.

Talvisodan aikana Neuvostolii-ton ilmavoimat pommittivat useita kertoja Kajaania. Lentoiskuissa yh-tiön keskusrakennus sai osuman, jolloin ristikytkentälaite tuhoutui. Myös kaupungin sähkö- ja puhe-linverkko vaurioitui. Armeija mää-räsi sotilaita korjaustöihin.

Telefooniyhtiöpuhelinyhtiöksi

Välirauhan aikana posti- ja len-

nätinlaitos alkoi hankkia itselleen kaukopuhelinlinjoja ja osti tele-fooniyhtiöltä Kajaani-Iisalmi -lin-jan puhelinpylväät. Yhtiön langat purettiin ja tilalle tuli posti- ja len-nätinlaitoksen kuparinen kaksois-johto.

Jatkosodan aikana toiminta jat-kui ja yhtiö pyrki jopa kehittämään sitä. Vanhahtava nimi vaihtui syk-syllä 1942 Kajaanin Puhelin Osa-keyhtiöksi. Samana vuonna tilat-tiin Ruotsista uusi 160 numeron keskuspöytä. Se saapui kuitenkin vasta vuonna 1945.

Sodan jälkeen puhelinten kysyn-tä lisääntyi voimakkaasti, kun se-kä yritykset että kansalaiset ha-lusivat laitteen. Yhtiö ei pystynyt vastaamaan tarpeisiin keskus-numeroiden vähäisyyden vuoksi.

1940-luvun puolivälissä saapunut keskuspöytäkin auttoi vain vähän aikaa. Käytännössä uuden puhe-limen saattoi saada vain, jos joku vanha tilaaja myi omansa.

Puhelinosuuskuntasyntyy 1950

Kajaanin Puhelin Osakeyhtiön re-surssit eivät riittäneet keskuksen automatisointiin. Kajaani olikin yksi harvoista kaupungeista, joka oli käsivälitteisen keskuksen va-rassa 1950-luvulle asti.

Automatisointiin tarvittiin uusi yritys ja vereksiä voimia. Kajaanin liike-elämän vaikuttajat alkoivat valmistella uuden yrityksen käyn-nistämistä. Mukana oli myös liike-yrityksiä, esimerkiksi Kajaani Oy ja

Kainuun Sanomien Kirjapaino Oy.Kajaanin Puhelinosuuskunta pe-

rustettiin 23.4.1950 ja sen toimin-ta alkoi virallisesti 1.1.1951. Kajaa-nin Puhelin Oy myi omaisuuten-sa osuuskunnalle ja sen toiminta ajettiin alas.

Kajaanin puhelinlaitostoiminta siirtyi uuteen aikaan.

Automaattikeskussaapuu vihdoin

Automaattikeskuksen hankinnan toteutuminen kesti syksyyn 1954 saakka, mutta se olikin sitten uu-denaikaisin koko maassa.

Osuuskunta käynnisti perusta-misensa jälkeen maakaapeliver-kon rakentamisen. Vuosina 1952-1953 keskikaupungin katujen alle

sijoitettiin 10 kilometrin mittainen runkokaapeli, joka haarautui ker-rostalojen kellareihin. Teppanaan ja Lehtikankaalle asennettiin uu-det ilmakaapelit. Vuonna 1954 maakaapeleita asennettiin Puis-tolan, Purolan ja keskikaupungin puutalokortteleihin.

Automatisoinnin avulla voitiin lisätä huomattavasti uusia nume-roita. Uudistus merkitsi kuitenkin sitä, että kahdeksan puhelinvälit-täjää jouduttiin irtisanomaan.

Puhelinkoppija Neiti Aika

Ensimmäinen yleisöpuhelinkoppi ilmestyi Kajaaniin juuri juhannuk-sen alla vuonna 1956 Lönnrotinka-dun ja Kauppakadun kulmaukseen.

Kaupunkilaiset ottivat yleisöpuhe-limen omakseen ja käyttivät si-tä ahkerasti. Myöhemmin koppeja tuli vielä lisää.

1960-luku oli osuuskunnalle voimakkaan kasvun aikaa, kun ka-jaanilaisten elintaso nousi ja väki-luku kasvoi. Aiemmin ylellisyyte-nä pidetty puhelin muuttui välttä-mättömyyshyödykkeeksi. Vuonna 1963 Kajaanissa oli jo yhteensä 2 850 puhelinta.

Myös palveluita kehitettiin. Vuonna 1954 käyttöön otettua nu-merotiedustelua täydensi suuren suosion saanut Neiti Aika. Myös lääkärien päivystyksestä ja eloku-vateattereiden ohjelmista sai tie-don puhelimitse.

Puhelinkeskusta piti laajentaa muutaman vuoden välein. Vuonna

Telefooniyhtiön keskus toiminnassa vuonna 1929.

Telefooniyhtiön toinen toimipaikka sijaitsi Aleksanterinkadulla eli nykyisellä Kauppa-kadulla. Kuva 1910-luvulta.

Käsikeskuksen häkki puhelinosuuskunnan toimitalon katolla vuonna 1954 ennen auto-matisointia. Ilmakaapelit on jo poistettu häkistä. (Kuvan om. Alvar Leutola)

Syksyllä vuonna 1952 osuuskunta muutti uuteen tiiliseen toimitaloonsa Lönnrotinkadun varrelle.

Ukko Kataja soittamassa. Ku-va verstaalta 1931. (Kuvan om. Martti Mäkinen).

Apteekkari Fredrik William Ste-nius oli yksi puhelinyhtiön perus-tajaosakas. Hän toimi myös joh-tokunnan puheenjohtajana.

4 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 5

1964 toimitaloon piti rakentaa uu-si keskussali.

Vuonna 1963 asennettiin 500-parinen maakaapeli keskuk-sesta Lehtikankaalle. Kaapeliver-kon kaksoisjohtopituus oli vuoden lopulla 3 020 kilometriä, johon oli tullut edellisvuodesta lisäystä 584 kilometriä.

Uusi toimitaloratkaisu tilapulaan

Toiminnan yhä laajennuttua tar-vittiin taas lisää tilaa. Osuuskun-nan hallitus päätti rakentaa uuden toimitalon Lönnrotin- ja Pohjolan-kadun kulmaukseen. Työt alkoivat toukokuussa 1970 ja uudet tilat saatiin käyttöön alkuvuonna 1971.

Vuonna 1971 Kajaanin paikallis-puhelujen määrä kasvoi 6,2 pro-senttia, kaukopuhelujen määrä 13,5 prosenttia ja verkkoryhmäpu-helut 7,6 prosenttia. Osuuskunta keskittyi erityisesti rakentamaan johtoverkostoa, mikä johtui asun-torakentamisen siirtymisestä yhä kauemmaksi puhelinkeskuksista. Verkostoa tehtiin samanaikaises-ti kaupungin katurakennustöiden kanssa.

Vuonna 1972 Kajaani liitettiin automaattiseen kaukovalintaan. Tämän jälkeen kajaanilaiset pys-tyivät soittamaan automaattisia kaukopuheluita ilman tuntikausien odottelua. Kajaanin mukana auto-maattiseen kaukopuhelinliikentee-seen pääsivät myös lähialueen Pal taniemi, Kontiomäki, Jormua, Koutaniemi, Pohjavaara, Korho-lanmäki, Akkovaara ja Halla- aho. Myös Sotkamo ja Paltamo pääsi-vät kaukotason pikaliikenteeseen. Kaukoliikenne lisääntyikin heti pe-räti 45 prosenttia.

Samoihin aikoihin Kajaani sai myös autoradiopuhelimien tuki-aseman, jonka avulla autot tuli-vat mukaan puhelinliikenteeseen. Puhelu tilattiin painamalla nappia kiinteästä autoradiopuhelimesta. Kajaanin autoradiokeskus vasta-si asiakkaalle ja välitti puhelun ha-luttuun puhelimeen Suomessa. Laitteen saattoi asettaa myös ve-neeseen tai kesämökille.

Vuonna 1973 tapahtui iso uu-distus, kun osuuskunnan puhelin-numerot muuttuivat viisinumeroi-siksi. Nyt Kajaanissa oli tilaa kaik-kiaan 8 000 puhelintilaajalle.

Kostamuksen rakennustyöt al-koivat piristää Kainuun talouselä-mää 1970-luvun puolivälissä. Ti-laajien määrä kasvoi 554:llä. Sa-maan aikaan otettiin käyttöön Lehtikankaan keskuksen 3-alkuis-ten 600 numeron ja uuden toimi-talon keskuksen 800 numeron laa-jennukset.

Palvelutlaajentuvat

Osuuskunta alkoi hoitaa Kajaanin Taksiautoilijoiden ulataksin tilaus-liikennettä. Vikailmoitukset ja nu-merotiedustelut palvelivat ympäri vuorokauden.

Vuonna 1977 hankittiin tietoko-neohjattu hälytyksensiirtojärjes-telmä, jonka välityksellä palo- ja

murtohälytykset voitiin siirtää pa-lolaitokselle ja poliisille. Tarjolla oli myös kiinteistöhälytyspalvelu, joka välitti tiedon esimerkiksi talo-jen vesivahingoista.

Kehitystä ilmensi myös 1981 val-mistunut toimitalon laajennus.

Puhelinala siirtyydigiaikaan

1980-luku oli korkeasuhdanteen aikaa. Digitalisointi eteni alalla nopeasti monesta eri syystä. Di-gitaaliset keskukset olivat entis-tä edullisempia ja niiden toiminta-varmuus oli parantunut. Ne olivat myös nopeampia ja vaativat vä-hemmän tilaa kuin aiempi tekniik-ka. Käyttöön tulivat näppäinpuhe-limet.

KPO käynnisti 1980-luvul-la keskustensa intensiivisen digi-talisoinnin. Yritys hankki vuonna 1984 EWSD-keskuksen Siemen-siltä. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön 1-alkuiset puhelinnume-rot. Koko Kajaani siirtyi digiaikaan 3.5.1995 ja kaikki numerot piden-tyivät 6-alkuisiksi.

Myös matkapuhelinliikenne li-sääntyi. Suomessa otettiin käyt-töön NMT 450-verkko vuonna 1982 ja NMT 900-verkko 1986.

Kaapeli-tv-toiminta alkoi Ka-jaanissa vuonna 1983, jolloin pu-helinosuuskunta teki ensimmäi-set sijoituksensa kaapeliverkon

rakentamiseen. Vuonna 1987 pe-rustettiin Kajaani-TV, joka liitet-tiin puhelinosuuskuntaan vuoden 1996 lopulla. Toimintaa helpotti verkonrakennuskeskuksen valmis-tuminen 1988 Betonitielle.

Puhelintoiminnan ensimmäi-set sata vuotta olivat olleet val-tiomonopolin aikaa. KPO:n mark-kina-alue oli eräänlainen saareke vahvan valtiollisen Telen toimin-ta-alueella ja rajoittui maakunta-keskukseen.

1980-luku toi muutoksen kilpai-lutilanteeseen. Ensimmäisenä va-pautui valtakunnallinen datalii-kenne vuonna 1985 ja paikalliset datapalvelut vuonna 1987.

Matkapuhelinyleistyy

1990-luku alkoi pahan laman koe-tellessa koko maata. Myös KPO:n palvelujen kysyntä laski. Suhdan-teet alkoivat kohentua vuosikym-menen puolivälissä.

Muutokset alalla jatkuivat. NMT-puhelimet olivat olleet valti-ollisen Telen monopolina. Tilanne muuttui, kun matkapuhelinmark-kinat vapautuivat vuonna 1990. Alalle tuli kilpailua myös ulkomail-ta.

Suomessa otettiin käyttöön GSM-verkko vuonna 1991 ja GSM 1800-verkko 1997. Lankapuhelin-liiketoiminta supistui vuosikym-

menen aikana matkapuhelinten määrän kasvaessa.

Kilpailu vapautui entisestään. Kauko- ja ulkomaanpuhelut va-pautettiin vuonna 1994. Teletoi-mintalain muutos 1996 helpotti alalle pääsyä ja kevensi telemak-sujen säätelyä. Vuoden 1997 te-lemarkkinalaki korvasi koko van-hemman lainsäädännön ja merkit-si säätelyn purkamisen jatkumista ja paikalliskilpailun lisäämistä.

Yksityiset teleyhtiöt, KPO mui-den mukana, perustivat vuonna 1990 Radiolinja Oy:n hoitamaan matkapuhelinliikennettä. Kilpailu-kykyisiä GSM-puhelimia tuli myös Kainuuseen, ja puhelinosuuskunta pääsi kilpailemaan myös kännyk-kärintamalla.

Matkapuhelinten yleistyminen pakotti kohentamaan radioverk-koa. Ensimmäisen radiomaston-sa KPO pystytti Rouvankankaalle. Uusi 100-metrinen masto koho-si Kainuun prikaatin ja Sotkamon-tien risteykseen vuonna 1993. Sen jälkeen radiomastoja rakennettiin runsaasti eri puolille Kainuuta. Ta-voitteena oli saada mahdollisim-man suuri kattavuus GSM-verkol-le.

Internetvaltaa alaa

Datasiirto vapautui valtion mono-polista 1980-luvulla. Puhelinyh-

tiöt ja palvelun käyttäjät perusti-vat 1985 Datatie Oy:n, joka aloitti avoimen hintakilpailun alalla. Pian myönnettiin myös yksityisille yhti-öille oikeus datasiirron toimilupiin.

1990-luvun puolivälissä inter-netyhteydet yleistyivät Suomessa. Datasiirto tuli merkittäväksi osaksi myös KPO:n toimintaa.

Valokaapeleiden käyttöönotto lisäsi huomattavasti verkkojen ka-pasiteettia, jolloin toiminnan pai-nopiste siirtyi palvelujen tuottami-seen.

Uusia palveluja lanseerattiin. Perustettiin muun muassa Kai-nuu-media palvelemaan yrityksiä internetin käyttämisessä ja yhte-yksien luomisessa.

Vuonna 1999 valmistui Kainuun kuntien taajamat yhdistänyt var-mistettu runkoverkko. Se toteutet-tiin nykyaikaisella valokuidulla.

Vuonna 1997 puhelinosuuskun-ta avasi ATM-tasoiset yhteydet Kajaanin ja Oulun välillä. Sen an-siosta Kajaaniin voitiin alkaa siir-tää reaaliajassa ääntä, elävää ku-vaa ja dataa yhden liitäntäyksikön kautta.

Isot valtaavatmatkapuhelinalan

Markkinoilla elettiin haastavaa aikaa, kun suurin toimija Helsin-gin Puhelin Yhdistys (HPY) pyrki valtaamaan alaa. Pienet toimijat, KPO muiden mukana, liittoutuivat vuonna 1994 Finnet-ryhmäksi. Ne päättivät myydä Radiolinja Oy:n osakkeita Helsingin Puhelin Oyj:lle eli entiselle HPY:lle. Kajaanin Pu-helinosuuskunta myi sille loputkin osakkeensa vuonna 2000.

Internetin käytön kasvun myö-tä puhelinalan yritysten täytyi 1990-luvulla ryhtyä kehittämään ohjelmistoja ja sovelluksia sekä monipuolistamaan palvelujaan. Puhelinalan, tietokonealan ja me-dia-alan raja kaventui, ja erilaiset verkkopohjaiset palvelut kuten te-lemarkkinointi, kaapeli-tv, sähköi-nen kaupankäynti, tietopankit se-kä graafinen tuotanto ovat sulau-tuneet toisiinsa.

Sijainti oli suurihaaste

Kajaanin Puhelinosuuskunnan toi-mialueena oli ollut perustamisesta lähtien Kajaanin kaupungin ja en-tisen maalaiskunnan keskustaaja-mat joen molemmin puolin.

Uudelle vuosituhannelle tulta-essa toiminta oli laajentunut yhä enemmän myös muihin Kainuun kuntiin. Tämä on tarjonnut yrityk-selle mahdollisuuksia, mutta myös haasteita pitkien etäisyyksien maakunnassa.

Katsauksessa käytetyt lähteet:Turo Manninen, 90 vuotta yhteisillä linjoilla. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1988.

Reijo Heikkinen, Kainuun linjoilla 100 vuotta. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1998.

KPO:n vuosikertomukset.

Paikallisesti ja alueellisesti aloit-taneesta Kainuun Puhelinosuus-kunnasta on kehittynyt vuosien myötä myös valtakunnallinen toi-mija. Se tarjoaa tytäryhtiöidensä kautta perinteisiä puhelin-, laaja-kaista-, kuitu- ja kaapeli-TV-pal-veluita. Toimialan laajentamisen myötä asiakkaille voidaan toimit-taa myös nykyaikaisia konesali- ja IT-palveluja sekä digitaalisten tuotteiden ohjelmistokehityspal-veluja.

Tätä muutosta KPO:ssa on ol-lut toteuttamassa viestintäneu-vos Marja Karjalainen vuodesta 1984 lähtien ensin suunnitteluin-sinöörinä, sitten kehityspäällikkö-nä, verkkopalvelupäällikkönä, tek-nisenä johtajana ja vuodesta 2001 toimitusjohtajana.

Kouluttautuminen Oulun yli-opistossa tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi tarjosi Risti-järvellä syntyneelle Marja Karjalai-selle hyvän pohjan tehdä työtä ko-timaakunnan hyväksi. Puhelinyhti-össä edessä olleet haasteet olivat sellaisia, että hänet nostettiin heti Kajaanin Puhelinosuuskunnan joh-toryhmään.

Tiedonsiirto uusiväylä markkinoille

Tiedonsiirtopalvelut olivat vielä 1980-luvulla Posti- ja Telelaitok-sen hallinnassa. Kun paikalliset puhelinyhtiöt ryhtyivät toimitta-maan asiakkailleen Helsingin Pu-he linyhdistyksen (HPY) asiantun-tija- ja koulutustuella datasiirto-modeemeja, tarjosi se alueyhtiöilleaivan uuden väylän tiedonsiirto-markkinoille.

– 1980-luvulla käytiin kovia kiistoja oikeudessa puhelinyhtiöi-den oikeudesta tarjota asiakkail-leen myös tiedonsiirtopalveluita. Oikeus ratkaisi kiistan meidän hy-väksemme ja siitä kehitys käynnis-tyi, muistelee Marja Karjalainen yli 35 vuoden takaisia tapahtumia.

Verkkoyhteyksien luominen ei ollut helppoa

Tietoliikenneyhteyksien luominen Kajaaniin ja koko Kainuuseen ei ol-lut helppoa.

– Helsingin Puhelinyhdistys, Pu-helinlaitosten liiton jäsenet sekä eräät pankit ja vakuutusyhtiöt pe-rustivat dataliikenteeseen Telen kanssa kilpailevan verkkoyhtiön nimeltä Datatie Oy.

– Datatie ei uskonut syrjäi-sen Kainuun tarjoamiin mahdol-lisuuksiin ja lopetti rakentamisen Otanmäkeen Vuolijoelle. Kajaa-

nin Puhelinosuuskunnan oli itse rakennettava yhteyden loppumat-ka Kajaaniin, jotta verkko saatiin käyttöön, selvittää Karjalainen.

Tietoverkkojen merkityshuomattiin nopeasti

KPO:lla oli kuitenkin selkeä näke-mys uusien verkkoyhteyksien luo-mista mahdollisuuksista. Tämän ansiosta yhtiö ryhtyi kehittämään 1990-luvulla myös koko Kainuun kattavaa verkkoa. Myös kehittyvä matkapuhelinliikenne vaati ensin Radiolinjan GSM-verkon ja myö-hemmin DNA:n käyttöön tulleen verkon rakentamisen.

– Kunnat ja aluehallintoviran-omaiset kannustivat puhelinyhtiö-tä koko maakunnan kattavan ver-kon rakentamiseen. Vuonna 1996 valmistui yhteys Kuhmoon, 1998 Suomussalmelle ja 1999 Kuusa-moon. Myöhemmin 2000-luvulla toteutettiin valokuituyhteys myös Ouluun ja Joensuuhun.

– Kainuun alueverkon rakenta-miseen saimme myös EU-rahoi-tusta. Erityisesti kuntia palveleva Kainuun alueverkko otettiin käyt-töön keväällä 2001, Marja Karja-lainen kertoo.

Alueverkon rakentamisesta oli-kin hyötyä, kun Kainuun maa-kuntakokeilu ja siihen liittynyt sote-kokeilu käynnistyi vuonna

2005.Toimiva, varmistettu tietoliiken-

neverkko oli viestintäneuvos Mar-ja Karjalaisen mukaan välttämä-tön, jotta keskitetysti toimiva so-te-maakuntakuntayhtymä pystyi toimimaan tehokkaasti.

Kunnat tarttuivat eri tavoin uu-den laajakaistaverkon haja-asu-tusalueille tarjoamiin mahdolli-suuksiin.

Marja Karjalainen ihmettelee yhä, miksi esimerkiksi Kuhmo ei halunnut lähteä Sotkamon ja Suo-mussalmen tavoin mukaan Laaja-kaista kaikille 2015 -hankkeeseen.

Se olisi ollut Kuhmolle muiden kuntien tavoin edullinen tapa ulot-taa laajakaistayhteyksien luomat mahdollisuudet myös kaupungin haja-asutusalueelle.

Kainuun kehityksenturvaaminen tärkeää

Aiemmin Kajaanin, nyttemmin Kainuun Puhelinosuuskunta se-kä vuodesta 2011 lähtien Kaisa-net ovat vastanneet osaltaan siitä, että myös Kainuussa on eteläisen Suomen tavoin ollut mahdollisuu-det kehittyä.

– Toivottavasti ihmiset ymmär-tävät sen, mikä merkitys KPO:n luomalla verkkoinfralla on ollut koko Kainuulle, viestintäneuvos Marja Karjalainen miettii.

Kainuun Puhelinosuuskunnan tavoitteena on aina ollut jäsenten palveluiden kehittäminen nykyai-kaisesti. Tähän se pyrki myös sil-loin, kun kävi neuvotteluja Ylä-Sa-vossa toimivan Puhelinosuuskunta IPY:n kanssa yhteisen palveluyhti-ön perustamisesta.

– Kaisanet Oy:n perustaminen vuonna 2010 oli ainutlaatuinen tapaus. Tällöin molemmat osuus-kunnat luovuttivat oman liiketoi-mintansa uudelle yhtiölle ja jat-koivat emoyhtiöinä. Tämä ratkaisu oli mielestäni onnistunut. Jäsenet hyötyvät nyt käyttämistään Kai-sanet Oy:n palveluista ja myös työpaikat säilyivät Kainuussa ja Ylä-Savossa, toteaa Marja Karja-lainen.

Uutta pitää viestintäneuvos Marja Karjalaisen mielestä tavoi-tella aina.

Parhaillaan uuden kehittämi-nen näkyy esimerkiksi KPO:n täy-sin omistamassa tytäryhtiö Her-man IT Oy:ssä.

Karjalainen näkee Herman IT:n konesali- ja IT-palveluiden se-kä ohjelmistokehityspalveluiden osaltaan tukevan Kajaanin seudun ja koko Kainuun kehitystä.

Viestintäneuvos Marja Karjalainen:

Paikallinen yhtiö muuttuivaltakunnalliseksi toimijaksi

Pitkän päivätyön KPO:n eri tehtävissä tehnyt viestintäneuvos Marja Karjalainen toivoo, että ihmiset ymmärtävät sen, mikä merkitys yrityk-sen rakentamalla verkkoinfralla on ollut koko Kainuulle.

Käyttöpäällikkö Ismo Piiroinen esittelee poliisimestari Onni Pirttisalolle automaattista hälytyksensiirto-järjestelmää vuonna 1977.

Lönnrotinkadulle asennetaan kaapeleita 1990-lu-vun puolivälissä suojaputken sisään.

Valtion automaattinen kaukokeskus otettiin Kajaa-nissa käyttöön maaliskuussa vuonna 1972.

Atk-laitteiden käyttöönottoa vuonna 1986. Silja Huikurin työtä seu-raavat KPO:n toimitusjohtaja Pertti Tuononen (vas.) ja Nokian osas-topäällikkö Tero Laaksonen.

6 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 7

Kainuulaiset ovat Kaisa-net Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtin mielestä si-käli hyvässä asemassa, et-tä oma, paikallinen yhtiö pystyy tarjoamaan laaduk-kaat ja kattavat laajakais-ta- ja tietoliikennepalve-lut lähes koko maakunnan alueella.

Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) jäsenet saavat myös viime vuodesta lähtien heille tarjotun 4 prosentin alennuksen käyttämien-sä KTV-, lankapuhelu- ja laajakais-tapalveluiden kuukausimaksuista.

Kainuussa ja Ylä-Savossa vuo-desta 2011 lähtien toiminut KPO:n tytäryhtiö Kaisanet on pystynyt keskittymään uusinta tekniikkaa hyödyntävän valokuituverkon ra-kentamiseen. Samalla yhtiö on uu-denaikaistanut Kajaanissa, Vuoka-tissa ja Iisalmessa toimivaa kaape-li-TV-verkoaan.

Liiketoimintajakautuu tasaisesti

Toimitusjohtaja Mikko Kurtti on tyytyväinen siihen, että liiketoi-minta jakautuu nykyään varsin ta-saisesti eri toimialoille.

Kaisanetin kuluttajaliiketoimin-nan osuus lii kevaihdosta on 40 prosenttia ja yrityksiä palvelevan liiketoiminnan osuus 20 prosent-tia. Verkkoliiketoiminta edustaa 30 prosenttia ja IT-liiketoiminta 10 prosenttia koko volyymistä. Vii-me vuonna liikevaihtoa kertyi lä-hes 20 miljoonaa euroa.

Jo 120 vuoden perinteet omaa-vana yhtiönä Kaisanet on halun-nut kantaa vastuuta siitä, että Kai-

nuussa toimivat yritykset ja alueen kotitaloudet ovat verkkoyhteyk-siltään tasavertaisessa asemassa minkä tahansa Suomen maakun-nan tai paikkakunnan kanssa.

– Tähän mennessä olemme pa-nostaneet valokuituverkon raken-tamiseen yli 30 miljoonaa euroa. Kokemusten perusteella meillä onkin vahva usko tulevaisuuteen ja Kaisanet haluaa investoida

myös jatkossa, vakuuttaa vuodes-ta 2012 lähtien yhtiön toimitusjoh-tajana toiminut Kurtti.

Nykyisen IT-liiketoiminnan toi-mitusjohtaja uskoo jatkossa kas-vavan vahvasti.

– Monet asiakasyrityksemme ovat hyvässä kasvuvaiheessa. Kai-sanet haluaa ja pystyy räätälöi-mään palveluitaan asiakkaiden li-sääntyvien tarpeiden mukaisesti.

Se onkin välttämätöntä, kun osa asiakkaista toimii jo globaaleilla markkinoilla, painottaa Kurtti.

Tärkeänä Mikko Kurtti pitää jo alkanutta laajentumista Kainuun ja Ylä-Savon ulkopuolelle.

– Tämä on merkki siitä, että Kai-sanet tuottaa yritysten tarvitse-mat palvelut laadukkaasti ja kil-pailukyisellä hinnalla.

Kainuulaisia hän muistuttaa sii-

tä, että palveluita kehitetään myös jatkossa.

Tämä näkyy esimerkiksi IPTV- ja kaapeli-TV-toiminnassa.

Laajakaistapalveluissa liitty-mänopeus nousee tämän vuoden aikana aina 1 Gb:iin. Supernopea valokuituyhteys soveltuu yritysten ammattikäyttöön, mutta tuo sa-malla kotitalouksille mahdollisuu-den seurata esimerkiksi 4K-televi-siolähetyksiä.

Tällä hetkellä kaapeli-TV- ja IP-TV-lähetyksiä seuraa Kainuussa ja Ylä-Savossa yhteensä yli 30  000 asiakasta. Valtaosa eli 24 000 on Kajaanissa, Vuokatissa ja Iisal-messa olevia kaapeli-TV-asiakkai-ta.

Kaisanet haluaauudistua ja palvella

Kaisanet haluaa auttaa asiak-kaitaan myös erilaisissa hankin-noissa. Perinteisten myymälöiden rinnalle se on juuri perustanut Ka-jaanin Prismaan pop up-myymälän ja viime syksystä lähtien on toimi-nut oma verkkokauppa osoittees-sa https://kauppa.kaisanet.fi.

– Näiden uudistusten tavoittee-na on se, että pystymme palvele-maan asiakkaita nykyaikaisen kau-pankäynnin konsepteilla luotet-tavana kumppanina, Mikko Kurtti korostaa.

Luonnollisena hän pitää, että tuotevalikoiman ja hintojen pitää olla kilpailukyisiä.

Tulevaisuudessa myös Kaisane-tin erilaiset palvelut pyritään toi-mitusjohtaja Mikko Kurtin mukaan tuomaan tarjolle asiakkaille verk-kokaupasta nopeasti ja helposti hankittavaksi.

Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtti:

Laadukkaat palvelut läheltä

Nykyinen noin 1 000 kilo-metrin laajuinen, parhaim-millaan 10 Gb:n nopeu-teen yltävä runkoverkko muodostaa verkkotuotan-nosta vastaavan Kaisane-tin liiketoimintajohtajan, diplomi-insinööri Sari Nis-kasen mukaan yhtiön lii-ketoiminnan ytimen Kai-nuussa ja Ylä-Savossa.

Kaisanetin nykyaikainen, valokui-tuun perustuva verkko ulottuu lii-ketoimintajohtaja Sari Niskasen mukaan kaikkiin Kainuun kuntiin. Lisäksi yhtiön runkoverkko on laa-jentunut viimeisten neljän vuoden aikana Ouluun, Kuopioon ja Joen-suun seudulle. Tänä vuonna saa-tiin käyttöön suuren tiedonsiirto-kyvyn tarjoava FICIX-yhteys Hel-sinkiin.

Mittava rakentaminenkäynnistyi 2000-luvulla

Tilaajille ulottuvan valokuituver-kon rakentaminen alkoi KPO:n toi-mesta mittavammin 2000-luvun loppupuolella. Kainuun kuntakes-kukset yhdistänyt alueverkko oli valmistunut jo vuonna 2001.

Haja-asutusalueet pääsivät laa-jakaistan piiriin vuosien 2006–2007 aikana rakennetun Wi-max-verkon myötä.

Wimax-yhteys oli Sari Niskasen mielestä toimiva ja kustannuste-hokas tapa ulottaa laajakaista Kai-nuun maaseudulle.

– Tämä näkyi myös Wimax-yhte-yksien suosiossa. Parhaimmillaan meillä oli noin 3 500 Wimax-asia-kasta, joista valtaosa oli tyytyväi-siä tarjolla olleeseen 2/8 Mb:n yh-teyteen. Valitettavasti taajuuslu-pa loppuu vuoden 2018 lopussa, jolloin se siirtyy 5G-käyttöön, Nis-kanen harmittelee.

Osin Wimax-yhteyksiä korvaa-maan saatiin haja-asutusalueita koskettanut Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen aikana rakennet-tu valokuituverkko. Se ei kuiten-kaan ratkaissut läheskään kaik-kien Wimax-käyttäjien yhteystar-peita.

Oma merkityksensä tiedonsiir-toyhteyksien kehittymiseen Kai-nuussa oli myös kahden mat-kapuhelinverkon rakentaminen 1990-luvulla.

– Kaikkien matkapuhelinverkko-jen käyttöön olemme rakentaneet yli 100 mastoa ja tukiasemapaik-kaa. Niistä 80 prosenttia on valo-kuituverkon piirissä, Sari Niskanen selvittää.

Kupariverkostavalokuituun

Pitkään KPO:n toiminta perustui perinteiseen kupariverkkoon, joka on lähes kokonaan maan alla.

Huippuvuosina 1990-luvul-la Kajaanin Puhelinosuuskunnalla oli noin 16 000 lankapuhelinasi-akasta.

– Tällä hetkellä Kaisanetin lan-kapuhelinverkossa on noin 4 000

yhteyttä. Niiden määrä vähenee jatkuvasti, Niskanen kertoo.

Edelleen yhtiöllä on noin 2 000 ADSL-laajakaista-asiakasta, joi-

den yhteys perustuu kuparijohdol-la luotuun verkkoon. Tämä joukko vähenee, kun asiakkaat siirtyvät nopeampien valokuituyhteyksien

piiriin.Osittain kupariin perustuu edel-

leen Kaisanetin kaapeli-TV-verk-ko.

– Verkko kaksisuuntaistettiin Kajaanissa asuntomessujen ai-kaan vuonna 2001. Se oli hieno ratkaisu, sillä sen ansiosta kaape-li-TV-asiakkaat pääsivät Kajaanis-sa ja Vuokatissa jopa 300 Mb:n nopeuteen yltävän laajakaistan käyttäjiksi.

Kaapeli-TV-verkon käyttäjät ovat liiketoimintajohtaja Sari Nis-kasen mukaan siinä mielessä hie-nossa asemassa, ettei television vuonna 2020 tapahtuva HD-lähe-tyksiin siirtyminen aiheuta heille mitään haittaa tai lisäkustannuk-sia. HD-valmius on jo valmiina.

Tällä hetkellä Kaisanet rakentaa tarpeen mukaan uusia valokuitu-yhteyksiä.

– Valokuituverkon rakentami-nen osataan hyvin. Kaisanetin haasteena onkin uusien kohteiden hankkiminen.

– Kun Kainuu on markkina-alu-eena rajallinen, ulotamme tulevan kesän aikana uusien verkkojen ra-kentamisen Pielavedelle ja Poh-jois-Karjalaan, Niskanen kertoo.

Pielavedelle Kaisanet toteuttaa kunnan aloitteesta oman tilaaja-verkon, joka palvelee kuntaa omil-le asukkaille tulevien uusien pal-veluiden väylänä. Lisäksi vuok-ra-asuntojen asukkaat, yksittäiset kotitaloudet ja yritykset saavat ha-lutessaan käyttöön kaapeli-TV- ja laajakaistayhteyden.

Liiketoimintajohtaja Sari Niskanen:

Varmatoiminen ja nopea verkko Kaisanetin liiketoiminnan ydin

Liiketoimintajohtaja Sari Niskanen kertoo, että Kaisanet ulottaa ensi kesänä valokuituverkkojen rakentamisen myös Pielavedelle.

Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtti muistuttaa, että yhtiö on tähän mennessä panostanut valo-kuituverkon rakentamiseen toiminta-alueellaan yli 30 miljoonaa euroa.

Uuden vuosituhannen alussa vies-tintä- ja tietoliikennealan mark-kinat muuttuivat nopeasti. Se piti myös Kainuun Puhelinosuuskun-nan (KPO) päätöksentekijät ja joh-don vetreänä.

Muutokset heijastuivat myös yhtiörakenteeseen. Tänään KPO on konserni, jossa on emoyhtiön lisäksi kaksi tytäryhtiötä, Kaisa-net Oy ja Herman IT Oy. Näin on varmistettu yrityksen kilpailukyky ja paikallinen päätöksenteko. Pal-veluita tarjotaan nyt myös maail-manlaajuisesti, mutta asiakaspal-velun läheisyys on säilynyt. Sekä

emo-KPO että Kaisanet ovat alu-eellisten tietoliikenneyritysten edunvalvontajärjestön, Finnet-lii-ton, jäseniä.

KPO on käyttäjäosuuskunta, jonka perustehtävä on tuottaa jä-senilleen palveluja ja etuja. KPO:n toiminta-ajatus on tytäryhtiöiden-sä kautta tarjota, tuottaa ja välit-tää tieto- ja viestintäalan palvelui-ta pääasiassa Kainuun ja Ylä-Sa-von alueella. Toiminta on viime vuosina laajentunut myös Poh-jois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjan-maalle.

KPO:ssa oli vuoden 2017 lopus-

sa 15 381 osuutta, joilla kaikil-la on samanlaiset oikeudet. Mää-rä kasvoi tilikauden aikana 25:llä. Osuuskunnan jäsenmäärä on noin 12 000.

KPO tuottaa talous- ja hallin-topalvelut tytäryhtiöilleen. Näin emoyhtiö voi tukea ja valvoa nii-den toimintaa sekä luoda edelly-tykset kehittämiselle.

KPO-konsernin liikevaihto vuon-na 2017 oli noin 21,8 miljoonaa euroa ja se työllisti yhteensä yli 130 henkilöä.

Emoyhtiön liikevaihto oli yli mil-joona euroa ja henkilöstöä oli kym-menen.

Kaisanetin liikevaihto oli lähes 20 miljoonaa euroa ja henkilös-tön määrä oli 89. Herman IT:n lii-kevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 32.

Nimi muuttuu

Vuonna 2007 tehtiin päätös, jolla yhtiön nimi muuttui Kajaanin Pu-

helinosuuskunnasta Kainuun Pu-helinosuuskunnaksi. Se heijasti toiminta-alueen laajentumista ko-ko maakuntaan. Nykyisin Kaisane-tin verkko mahdollistaa ICT-pe-ruspalveluiden toimittamisen 95 %:iin Kajaanin talouksista. Koko maakunnassa verkon toimitusalu-eella on 73 % Kainuun talouksista.

Kaisanet aloitti 2011

Kaisanet aloitti toimintansa vuo-den 2011 alussa. Päätös perusta-misesta syntyi, kun KPO, Iisalmen Puhelin Oy ja Puhelinosuuskunta IPY allekirjoittivat elokuussa 2010 sopimuksen liiketoimintojensa siirtämisestä yhteiseen yhtiöön. KPO:n osuus Kaisanetista on 66 prosenttia.

Kaisanet tarjoaa palveluita se-kä yrityksille että kuluttajille. Suu-rimmat liiketoiminta-alueet ovat laajakaista- ja kaapeli-TV -toimin-ta. Kuluttaja- ja yritysasiakasliitty-mien kokonaismäärä viime vuoden

lopussa oli noin 50 000.Verkkoliiketoiminnan painopiste

on yhtiön verkkoyhteyksien vuok-raaminen muun muassa mobii-lioperaattoreille.

Kaisanet osti lokakuussa 2013 kajaanilaisen IT-talo Citiusnet Oy:n koko osakekannan. Tavoit-teena oli vahvistaa yhtiön asemaa IT-palvelujen markkinoilla. Yhtiö fuusioitiin Kaisanetiin 31.3.2014.

Herman IT vuonna 2012

Vuonna 2012 toimintansa käyn-nistänyt, KPO:n kokonaan omis-tama Herman IT tarjoaa asiak-kailleen korkean käytettävyyden konesali- ja IT-palveluita sekä di-gitaalisten tuotteiden ja palvelui-den ohjelmistokehityspalveluita.

Yrityksen IBM-teknologialla to-teutettu, kahdennettu EMDC-ko-nesali sijaitsee Renforsin Rannan yritysalueella Kajaanissa. Palvelui-ta tarjotaan maan- ja jopa maail-manlaajuisesti.

2000-luvunalku on suurenmuutoksen aikaa

Tytäryhtiöt tiivistivät vuonna 2017 yhteistyötään, kun Herman IT osti Kaisanetiltä tuotantopalve-

lujen liiketoiminnan. Liiketoimin-tasiirron jälkeen Herman IT tuot-taa Kaisanetin yrityksille ja kulut-

tajille myymät palvelut.Herman IT:n toiminnan kehittä-

miseksi on tehty yritysjärjestelyjä. KPO osti vuonna 2008 kajaa-

nilaisen ohjelmistoyritys Ebsolut Oy:n. Vuoden 2014 lopussa Ebso-lut sulautettiin sisaryritykseen-sä Herman IT:hen. Fuusion avulla voitiin kehittää Herman IT:n ohjel-mistokehitystä.

Vuonna 2016 emoyhtiön koko-naan omistama etähallinta- ja val-vontapalveluita tarjoava IsCom Oy sulautettiin Herman IT:hen.

Runsaasti yritysostoja

Viimeisten 20 vuoden aikana KPO on toteuttanut useita muitakin yri-tysostoja ja -järjestelyjä liiketoi-minnan kehittämiseksi:

- Vuonna 1998 KPO osti 21 %:n osakkuuden internet-sisältötuo-tantoon erikoistuneesta BMS Webweaver Oy:stä.

- Vuonna 2000 KPO rahoitti ty-täryhtiönsä Kainuun Tietoverkot

Oy:n osakekaupan, jolla se os-ti Tietovuori Oy:n koko osakekan-nan. Toimenpide vahvisti KPO:n asemaa maakunnallisena toimija-na.

- Vuonna 2001 yritysasiakkaille suunnattu laite- ja järjestelmäpal-velutoiminta siirtyi emoyhtiöltä ty-täryhtiö Tietovuori Oy:lle.

- Vuonna 2001 KPO perusti Kai-nuun Sanomat Oy:n ja Axel & Ro-se Oy:n kanssa callcenter-palve-luita tarjoavan Sentraali Oy:n. Nyt Sentraalilla on toimipaikka Kajaa-nissa ja se on osa Tukholman pörs-sissä noteerattua Eniro-konsernia.

- Vuonna 2003 tytäryhtiö Kai-nuun Tietoverkot Oy fuusioitiin emoyhtiöön. Lisäksi Tietovuori Oy:n liiketoiminta siirrettiin emo-yhtiölle.

- Vuonna 2007 KPO ja Iisal-men Puhelin Oy hankkivat yhdes-sä vähemmistöosakkuuden etä-valvontaan ja -hallintaan eri-koistuneita laitteita kehittävään Rihotec Oy:öön. Toimenpide liit-

tyi turvapalveluiden tarjoamiseen valtakunnallisesti.

- Vuonna 2008 KPO laajensi toimintaa Kuusamoon ostamalla Nordic Lan&Wan Communicati-on Oy:ltä Koillismaan seudun koti-asiakasliiketoiminnot.

KPO:n osakkuudet

KPO on ollut osakkaana myös alan valtakunnallisissa yhtiöissä: Suo-men 2G Oy, Suomen 3G Oy, Suo-men 3P Oy, Nettiportti Oy, Suo-men 3KTV Oy, DNA Finland Oy, Finnet Oy, Radiolinja Oy.

Datatie Oy, DNA Finland Oy, Fin-net Logistiikka Oy, Finnet Oy, Kau-koverkko Ysi Oy, Nettiportti Oy.

Oy Finnet International Ab, Oy Finnet Media Ab, Oy Finnet Ventu-res Ab, Oy Omnitele Ab.

Puhelinlaitosten Liitto ry, Puhe-linlaitosten Takaus Oy, Radiolin-ja Oy, Suomen 2 G Oy, Suomen 3 G Oy, Suomen 3 P Oy, Suomen Kel-taiset Sivut Oy, Telepohja Oy.

KPO:n tytäryhtiö Herman IT Oy tarjoaa asiakkailleen korkean käy-tettävyyden konesali- ja IT-palveluita. Kuvassa Renforsin Rannassa sijaitseva nykyaikainen konesali.

8 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 9

Puhelinyhtiön toiminta on aina pe-rustunut toimivaan ja luotettavaan verkkoon sekä yhteydet luovaan keskustekniikkaan. 1980-luvul-la Kajaanin Puhelinosuuskunnan (KPO) toiminta mullistui, kun verk-kojen käyttö laajentui puheen li-säksi tiedonsiirtoon, aluksi vanho-ja kuparijohtoja käyttäen ja sitten valokuitukaapeleiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

KPO:n palveluksessa 48 vuoden ajan työskennellyt projektipääl-likkö Seppo Rönkkö on saanut ol-la rakentamassa erilaisia verkkoja ja ottamassa käyttöön uutta tek-niikkaa, joka mahdollistaa tiedon-siirron valon nopeudella luotetta-vasti.

PuhelinyhtiöstäIT-taloksi

Vuonna 1970 puhelinyhtiöön op-pisopimuksella työhön tullut Sep-po Rönkkö muistaa vielä tarkkaan, kuinka KPO:n muutos nousi ensim-mäisen kerran esiin.

Tällöin toimitusjohtajana ollut Marja Karjalainen piirsi taululle vi-sion, jossa puhelinyhtiö muuttui-si perinteisestä roolistaan IT-ta-loksi. Silloin ajatus oli uusi, mutta osui oikeaan, hän muistelee.

Verkkopäällikön tehtävissä noin 10 vuoden ajan työskennel-lyt Seppo Rönkkö on osaltaan ollut konkreettisesti viemässä Kainuu-

ta digiaikaan. Kajaanin keskustan ensimmäinen kuituyhteys raken-nettiin vuonna 1988 terveyskes-kuksen ja kaupungintalon välille. Tästä alkoi mittava kuituverkon rakentaminen.

1990-luku oli verkkojenrakentamisen aikaa

KPO rakensi maakuntaan 1990-luvulla ensin matkapuhelin-verkon ja sitten alueverkon.

Kuituverkon rakentaminen sai lisävauhtia hallintokokeilusta ja vuonna 2005 käynnistyneen Kai-nuun maakunta -kuntayhtymän vaatiman kunta-alueverkon raken-tamisesta. Seuraava askel oli Kui-tu Kotiin -hanke, jonka tavoitteena oli kyläkohtaisen kuituverkon ra-kentamisen.

Seuraava vaativa vaihe oli vuon-na 2010, jolloin KPO käynnisti Kai-nuussa valtakunnallisen Laaja-kaista kaikille 2015 -hankkeen. Tällöin Seppo Rönkkö oli projek-tipäällikkönä laatimassa suunni-telmia, joiden perusteella raken-nettiin valokuituun perustuvaa verkkoa. Se ulottui Sotkamon, Suomussalmen, Puolangan ja Vaa-lan kunnissa myös haja-asutus-alueelle. Tämän hankkeen osalta viimeinen vaihe saadaan päätök-seen ensi kesänä, jolloin rakenne-taan Suomussalmella Myllylahden alue.

Vuodesta 2011 lähtien verkko-palveluista on vastannut KPO:n ja Ylä-Savossa toimivan Puheli-nosuuskunta IPY:n yhdessä omis-tama Kaisanet Oy. Sen myötä verkkojen kehittäminen on ulot-tunut myös Ylä-Savoon ja Poh-jois-Karjalaan.

Marraskuun alussa eläkkeel-le jäävä Seppo Rönkkö muistelee

työuraansa haikeudella.– Olen työskennellyt puhelinyh-

tiössä viiden toimitusjohtajan ai-kana. Jokainen toimitusjohtaja-kausi on tuonut työhön ja toimin-taan omat juttunsa ja aina olemme menneet eteenpäin, hän tuumii.

Työnantajaansa Rönkkö kiittää toisaalta luottamuksesta ja toi-saalta siitä, että on saanut kehit-

tää itseään ja olla hyvien työkave-reiden kanssa. Eri tehtävien myötä tarjolle on tullut vuosikymmenien aikana uusia työhön liittyviä haas-teita.

– Muistan vielä tarkkaan, kuin-ka vuonna 1970 juuri koulun päät-täneenä nuorena minulla oli työ-haastattelu perjantaina ja työ op-pisopimuksella ratkesi KPO:ssa seuraavana maanantaina.

– Vuonna 1978, kun olin saanut työteknikon tutkinnon valmiiksi ja kävin vielä sen jälkeen suunnitte-lijakurssin silloisen toimitusjoh-tajan lupauksen mukaan, saimme työkaverin kanssa koulutusta vas-taavan paikan. Siitä lähtien työhö-ni liittyi suunnittelu ja rakentami-seen liittyvä dokumentointi ja sen kehittäminen.

Seppo Rönkkö työs kenteli 1980- ja 1990-luvuilla verkkopuolella myös työnjohtajana, mutta myö-hemmin tuli tehtäväkuvaan verk-kopäällikön tehtävät, joissa hän pystyi hyödyntämään koulutus-taan ja työssä hankittua kokemus-ta.

Eläkkeelle projektipäällikkö Sep- po Rönkkö siirtyy pitkän työuran jälkeen virallisesti 1. päivänä mar-raskuuta 2018.

– Tekemistä perheen ja harras-tusten parissa riittää vielä run-saasti, hän arvioi ja kiittää kaikkia työtovereitaan KPO:ssa yhteisistä vuosista.

Projektipäällikkö Seppo Rönkkö:

Verkko on toiminnan ydin

Uusien mahdollisuuksien löytämi-nen asiakkaiden kohtaamiseen on maaliskuun alusta lähtien Kaisa-net Oy:n verkkokauppa- ja myy-mäläpäällikkönä toimineen Maria Koskelon mukaan tärkeää.

Tämä oli myös yksi syy siihen, että Kaisanet avasi juuri Kajaanin Prisman yhteyteen uuden pop up -myymälän.

Puhelin- tai nettipalveluasekä kivijalkakauppaa

Asiointi tapahtuu yhä useammin puhelimen tai verkon välityksellä, mutta kivijalkakaupoille on myös omat asiakkaansa.

– Me Kaisanetin asiakaspalve-lussa työskentelevät haluamme olla entistä helpommin tavoitetta-vissa. Henkilökohtaisen palvelun myötä asiakkaamme saavat sel-keän kuvan tarjoamistamme laa-jakaista-, maksu-TV-, kaapeli-TV- ja IPTV-palveluista, selvittää Kos-kelo.

Hän toivottaakin Kainuussa asu-via asiakkaita rohkeasti pistäyty-

mään uudessa Kajaanin Prisman pop up -myymälässä tai tutussa Pohjolankatu 20:n myymälässä. Ylä-Savossa asuvat voivat asioida Kaisanetin Iisalmen myymälässä Pohjolankatu 5:ssä.

Verkkokaupan suosioiloinen yllätys

Kaisanetin oma verkkokauppa on toiminut vuoden 2017 syksystä lähtien. Myös verkkokaupasta vas-taava Maria Koskelo on tyytyväi-nen palvelun kävijämääriin.

– On ollut todella iloinen yllätys se, että verkkokaupan asiakkaat kaikkialta Suomesta ovat löytä-neet meidät, hän kertoo.

Kaisanetin verkkokaupan vetä-vät tuoteryhmät ovat olleet läppä-rit ja puhelimet. Myös peliohjaimet ovat kuuluneet ostajien suosikkei-hin.

– Uudessa verkkokaupassamme on 20 000 tuotteen valikoima ja sieltä varmasti löytyy jokaiselle jo-tain mieluisaa, Maria Koskelo ve-tää yhteen.

Hivenen yli 30-vuotiaana Maria Koskelo kuuluu nuorten kaisanet-tiläisten joukkoon. Hän aloitti työt yhtiössä kuitenkin jo 2011 asiakas-palvelutiimissä, josta siirtyi seu-raavana vuonna myymälään asia-

kaspalveluun.– Olen tykännyt työskennellä

Kaisanetissä nimenomaan asiak-kaiden kanssa. Toivonkin, että uu-distusten myötä minä ja koko tii-mi tapaa myös jatkossa nykyistä

enemmän asiakkaita, Koskelo sa-noo.

Hänen mielestään erilaisten asi-akkaiden tarpeiden kartoitus, uu-sien tuotteiden esittely ja sopimus-asiatkin on helpompi hoitaa henki-lökohtaisesti kasvotusten. Tällöin palvelu korostuu.

Kehitysmahdollisuudet tärkeä kannustin

Työuraansa pohtiessaan Koskelo arvostaa työnantajan tarjoamia mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla.

– Tulin taloon Sentraalista, jos-sa käsittelin osittain myös ensin KPO:n ja sitten Kaisanetin asiakas-palveluun liittyneitä asioita. Siten ne olivat osin tuttuja. KPO:ssa olen halutessani päässyt koulutukseen ja saanut uusia, haasteellisia teh-täviä. Nyt verkkokauppa- ja myy-mäläpäällikkönäkin olen jo sopinut esimiehen kanssa, että aloitan he-ti johtamisen ammattitutkintoon tähtäävät opinnot, selvittää Maria Koskelo.

Verkkokauppa- ja myymäläpäällikkö Maria Koskelo:

Asiakkaiden kohtaaminen tärkeää

VuokratiloistanykypäiväntoimitaloonKajaanin Telefooni Osakeyhti-ön ensimmäinen keskus oli vuok-ratiloissa Aleksanterinkadun eli nykyisen Kauppakadun varrel-la. Myöhemmin sentraali siirtyi kauppias Kiril Ivanoffilta vuok-rattuun rakennukseen, joka si-jaitsi myös Aleksanterinkadulla. Kauppias Ivanoffin tehtyä kon-kurssin vuonna 1913 osti telefoo-niyhtiö käytössään olleen talon päädyn konkurssipesältä.

Sisällissodan aikana yhtiö osti Ivan Sergejeffiltä talon Lönnrotin-kadun ja Eteläpuistokadun, nykyi-sen Pohjolankadun, kulmauksesta eli samoilta sijoilta, joilla Kajaanin Puhelinosuuskunnan toimitalo on nykyään. Kaupan yhteydessä tele-fooniyhtiö myi entiset tilansa Ser-gejeffille.

Muutto tapahtui kuitenkin vasta 1922. Uudet toimitilat olivat kes-kellä kaupunkia. Sieltä oli helppo vetää johtoja eri suuntiin niin, et-teivät ne tulleet sähkölinjojen tiel-le. Taloon tehtiin mukavuuksiakin eli vesijohto, viemäri ja jopa WC.

Uusi toimitalo vasta 1950-luvulla

Kajaanin Puhelinosuuskunta käyn-nisti heti perustamisen jälkeen uuden toimitalon rakentamisen omalle tontille Lönnrotinkadun varrelle. Kaksikerroksinen tiilita-lo otettiin käyttöön vuonna 1952.

Tiloja oli myös rakennuksen kella-rissa. Keskuksen laajennuksen yh-teydessä 1964 taloon tehtiin uusi keskussali. Remontissa poistettiin seiniä, muurattiin ikkunoita um-peen ja korotettiin kattoa.

Toiminnan laajentuessa tilat kä-vivät jälleen ahtaiksi. Lönnrotin-kadun ja Pohjolankadun kulmauk-seen alettiin rakentaa keväällä 1970 uutta toimitalon laajennus-osaa, joka otettiin käyttöön alku-vuonna 1971. Tiloja oli kahdessa kerroksessa ja kellarissa niin run-saasti, että osa vuokrattiin valtion posti- ja telelaitokselle. Vuokra-uksen ansiosta Kajaani siirtyi au-tomaattiseen kaukoliikenteeseen suunniteltua aiemmin.

Toimitalollelopullinen muoto

Tultaessa 1980-luvulle oli edessä jälleen rakentaminen. Arkkitehti-na toimi Osmo Sillman kuten edel-liselläkin kerralla. Vuonna 1981 valmistuneeseen laajennusosaan rakennettiin myös kolmas kerros. Katutasossa oli myymälä, toisessa kerroksessa toimistot ja kolman-nessa kerroksessa neuvottelu- ja kokoustilat. Kellarikerroksessa oli valvomo ja nykyaikaiset koneelli-sesti jäähdytetyt tilat digitaalikes-kusta varten.

Tekninen toimintakeskus Be-tonitielle valmistui 1988, tiloihin muutti Timperintieltä ahtaiksi käy-

neistä tiloista verkko-osasto ja va-rasto.

Vuosina 1997-98 toimitalos-sa tehtiin laaja saneeraus. Samal-la uudistettiin sähköpääkeskus ja talon turva- ja hälytysjärjestelmät. Osa henkilöstöstä oli aiemmin jou-

tunut työskentelemään kellariti-loissa. Saneerauksessa ensimmäi-seen ja toiseen kerrokseen saatiin nykyaikaiset työtilat.

Tällä hetkellä toimitalossa on yhteensä 2 842 m2. Ensimmäises-sä kerroksessa on myymälä ja asia-

kaspalveluhenkilöstön työtilat. Toinen kerros on varattu KPO:n sekä tytäryhtiöiden johdolle ja hal-linnolle. Toisessa kerroksessa on tilat myös yhtiön tukipalveluille. Neuvottelu- ja kokoustilat sijaitse-vat kolmannessa kerroksessa.

Lähteet:Turo Manninen, 90 vuotta yhteisillä linjoilla. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1988.

Reijo Heikkinen, Kainuun linjoilla 100 vuotta. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1998.

Nykyisin projektipäällikkönä toimiva Seppo Rönkkö on tyytyväinen, että hänelle tarjoutui mahdollisuus kehittää itseään ja edetä ural-laan KPO:ssa.

Verkkokauppa- ja myymäläpäällikkönä toimiva Maria Koskelo kuu-luu Kaisanetin nuorempaan työntekijäjoukkoon.

Matkapuhelimet valtasivat alaa 1990-luvulla. Vuonna 1998 nii-tä oli Suomessa jo enemmän kuin lankapuhelimia.

Markkinat olivat murroksessa. Kilpailu vapautui ja samalla kiris-tyi. Yritysostot ja liittoutumiset näkyivät myös Kainuussa ja vaati-vat usein nopeita päätöksiä.

KPO ja muut yksityiset teleyhtiöt olivat perustaneet vuonna 1990 Radiolinja Oy:n hoitamaan mat-kapuhelinliikennettä valtakunnal-lisesti. Osakkaana ollut Helsingin Puhelin eli nykyinen Elisa alkoi kui-tenkin vallata omistusta maakun-nallisista puhelinyhtiöistä.

Maakunnalliset puhelinyhtiöt liittoutuivat vuonna 1994 Fin-net-ryhmäksi. Samalla ne alkoivat yhteisestä sopimuksesta myydä Radiolinjan osakkeita valta-ase-maan pyrkivälle Helsingin Puheli-melle. KPO myi viimeiset Radiolin-jan osakkeensa Helsingin Puheli-melle vuonna 2000.

Vuonna 1999 KPO oli vähemmis-töosakkaana mukana, kun matka-puhelinliikenteen verkkorakenta-mista varten perustettiin Suomen 2G Oy ja Suomen 3G Oy. Nämä yh-tiöt saivat valtakunnalliset GSM- ja UMTS-toimiluvat.

Radiolinjan osakkeiden myyn-

nin jälkeen KPO ja muut maakun-nalliset puhelinyhtiöt liittoutuivat vuonna 2003 Finnet Oy:ksi. Palve-lumarkkinointiin perustettiin mo-biilioperaattori DNA Finland Oy, joka oli Elisan kilpailija.

Markkinoilla riitti tapahtumia. Elisa osti Saunalahden. Suomen telemarkkinoille ilmestyivät myös nopealiikkeiset kansainväliset si-joittajat. Vuosi 2006 oli 3G-palve-lujen ja kytkykaupan käynnistämi-sen vuosi. Elisa valtasi markkinoita vahvasti kasvaneesta 3G-liiketoi-minnasta.

Finnet-yhteistyö repeili. Sen suurimmat osakkaat toteutti-vat vuonna 2006 osakeannin ja kasvattivat omistustaan. Lisäk-si ne luovuttivat Finnetille omat GSM-tukiasemansa. Erimielisyyt-tä oli myös DNA Finlandista. Isom-mat yhtiöt halusivat harjoittaa toi-mintaa valtakunnallisesti DNA:n alaisena, pienet sen sijaan toimia itsenäisesti paikallisilla markki-noilla.

Vuoden 2006 lopussa Finnetis-tä erosi kuusi maakunnallista pu-

helinyhtiötä, muun muassa Oulun Puhelin. Eronneet yhtiöt omistivat enemmistön DNA Finlandista. Ne päättivät perustaa uuden mobii-lioperaattorin DNA Oy:n.

KPO päätyi myymään matkapu-helinverkkonsa tukiasemat ja Fin-net Oy:n osakkeet uudelle mat-kapuhelinoperaattorille vuonna 2007. Vuonna 2007 tehtiin jär-jestely, jossa KPO ja 17 muuta alu-eellista Finnet-ryhmän yritystä se-kä Finnet-liitto myivät osuutensa, 25 prosenttia, DNA:sta pääomasi-joittaja 3i:lle. Samassa yhteydes-sä toteutettiin KPO:n omistamien tukiasemien myynti ja Finnet Oy:n osakkeiden myynti DNA:lle.

Tällä hetkellä KPO-konserni ei ole mukana varsinaisessa matka-puhelinliiketoiminnassa, vaan ty-täryhtiö Kaisanet vuokraa verk-koaan matkapuhelinoperaattoreil-le.

KPO-konserni ja 22 muuta itse-näistä alueellista puhelinyhtiötä ovat nyt ryhmittyneet Finnet-liit-to ry:ksi. Liitto hoitaa jäsentensä edunvalvontaa.

Matkapuhelin-markkinoidenmyllerryksessä

Tekninen toimintakeskus valmis-tui Betonitielle vuonna 1988. Uusiin tiloihin muuttivat aiem-min Timperintiellä sijainneet verkko-osasto ja varasto.

Rouvankankaalle pystytettiin vuonna 1993 yli 100-metrinen masto palvelemaan matkapuhe-linliikennettä. (Kuvan om. Reijo Heikkinen)

KPO:n toimitusjohtaja Hannu Korolainen toimitalon edustalla Pohjolankadulla. Hän toivottaa osuuskun-nan jäsenet tervetulleeksi jäsenetupäiville 24.–26. huhtikuuta Kaisanetin myymälään.

10 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018 11

Vuonna 2010 käynnistyneet neu-vottelut CSC:n eli Tieteen tieto-tekniikan keskus Oy:n, UPM:n ja Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) välillä johtivat lopputulok-seen, joka toi Renforsin Rantaan CSC:n supertietokoneen. Sen myötä KPO päätti perustaa kone-salipalveluja tuottavan tytäryhti-ön, jonka nimeksi tuli Herman IT Oy.

Alusta lähtien CSC:n supertieto-koneen sijoittamisprojektissa mu-kana ollut diplomi-insinööri Jani Moilanen kertoo, kuinka UPM:n vanha paperitehdaskiinteistö sa-neerattiin niin, että siihen voitiin luoda energiatehokas, mutta sa-malla ekologinen ja toimiva da-tacenter-kampus.

– Varmuus kilpailukykyises-tä toimintaympäristöstä saatiin, kun CSC:n supertietokone saatiin alueelle, missä sille voitiin tarjo-ta paras mahdollinen sijoituspaik-ka ja kilpailukykyinen, luotettava sähkönjakelun infrastruktuuri, sel-vittää nykyään Herman IT:n toi-mitusjohtajana toimiva Jani Moi-lanen.

Hyvä toimintaympäristö

KPO hyödynsi hyvää toimintaym-päristöä ja päätti vuonna 2011 pe-rustaa sataprosenttisenttisesti omistamansa konesaliyhtiö Her-man IT:n.

Herman IT toteutti konesalin yhdessä IBM:n kanssa Enterprise Data Center -mallin mukaisesti eli konesali vastaa vaativimpienkin yritysten tarpeisiin tietoturvan ja suorituskyvyn osalta, ollen samal-la myös ympäristöystävällinen.

Toimitusjohtaja Moilasen mu-kaan konesali ja datakeskus ovat palveluna kokonaisuus, joka vas-taa asiakkaiden tarpeisiin. Kone-sali sisältää tehokkaita tietoko-neita eli palvelimia, joita tarvitaan monien nykyaikaisten digitaalis-ten palveluiden tuottamiseen. Pal-velimet tarvitsevat toimiakseen paljon sähköä ja jäähdytystä, joi-hin Renforsin rannassa sijaitseva konesali antaa erinomaiset edel-lytykset. Datacenter-suunnittelu, projektinhallinta ja palveluiden ra-kentaminen toteutetaan aina yh-teistyössä asiakkaiden kanssa.

Herman IT haluaa profiloitua in-novatiivisena yrityksenä.

– Haluamme tuoda asiakkail-lemme nykyaikaiset teknologiat ja

toimintamallit, joilla asiakkaam-me pysyvät digitalisaation kehi-tyksen mukana, jopa edelläkävijöi-nä, Moilanen painottaa.

Tärkeä osa Herman IT:n toimin-taa on pilvipalvelu. Siinä missä ta-hansa Suomessa tai ulkomailla toi-miva asiakas saa käyttöönsä tar-vitsemansa IT-kapasiteetin sekä toiminnassa tarvittavat ohjelmis-tot ja maksaa niistä käytön mukai-sesti.

– Asiakkaalle pilvipalvelumme on tietoturvallinen. Kaikki palve-lut, joita tuotamme, on suunnitel-tu korkeaan käytettävyyteen yh-distettynä asiakkaan tarpeista lähteviin palveluihin. Datakeskus-palvelut on suunniteltu toimimaan 24/7, Moilanen selvittää.

Ohjelmistokehitys

Ohjelmistokehitys tuli mukaan Herman IT:n palveluihin, kun KPO:n tytäryhtiönä toiminut Ebso-lut Oy sulautettiin siihen.

– Meiltä löytyy laaja kokemus sovelluskehityksestä ja ohjelmis-totuotteista. Osaamisemme mah-dollistaa asiakkaille räätälöidyt ratkaisut ja niiden tuottamisen omasta konesalistamme.

– Herman IT:n pitkäaikaiset asi-akkaat arvostavat osaamistamme toimia vaativissa sovellusympä-ristöissä, joissa tarvitaan huippu-luokan IoT-osaamista. Esineiden internet eli IoT tarkoittaa esimer-kiksi eri lähteistä tulevan datan ke-räämistä tietoturvalliseen ympä-

ristöön hyödyntämistä varten, Jani Moilanen kuvailee toimintaa.

Lokaali ja globaali

Herman IT:n juuret ovat tiukas-ti Kainuussa. Toimitusjohtaja Ja-ni Moilanen korostaa yhtiön halua toimia sekä lokaalisti että globaa-listi – paikallisesti ja maailmanlaa-juisesti.

Tämä malli korostuu erityises-ti silloin, kun Herman IT toimii yh-dessä maailmanmarkkinoilla toi-mivien asiakkaittensa kanssa.

Kajaanissa toimivan yhtiön tu-levaisuus ja menestys perustuu osaavaan työntekijäjoukkoon ja käytössä olevaan huipputeknolo-giaan.

Siksi Herman IT haluaa ol-la työnantaja, jonka palvelukses-sa parhaat asiantuntijat pääsevät toimimaan eri toimialojen huippu-yritysten kanssa.

– Työmme ja työympäristömme ovat sellaisia, että monet parhais-ta asiantuntijoistakin haluavat työskennellä Kajaanissa luonnon-läheisessä ja turvallisessa ympä-ristössä. Tarvitsemme ja haluam-me edelleen palkata huippuosaa-jia joukkoomme, huomauttaa Jani Moilanen.

Tällä hetkellä Herman IT työllis-tää vajaat 40 henkilöä. Lisäksi mo-net tehtävät konesalissa ostetaan yhteistyökumppaneilta.

Myös yhteistyöverkosto on tär-keä. Herman IT:n paikallisiin yh-teistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa Kajaanin ammatti-korkeakoulu, Kajaanin kaupunki, Kainuun liitto, CSC Tieteen tieto-tekniikan keskus Oy, UPM ja Ren-forsin Ranta.

Herman IT:n toimitusjohtaja Jani Moilanen:

CSC:n supertietokone loi pohjan uuden yhtiön perustamiselle

Toimitusjohtaja Jani Moilanen muistuttaa, että Herman IT:n konesali- ja pilvipalvelut ovat myös kainuu-laisten käytössä.

Puhelinosuuskunnan kehitys ja etu aina päätösten taustallaNykyisen Kainuun Puhelinosuus-kunnan (KPO) kehitys ja sitä kaut-ta jäsenten ja asiakkaiden palve-leminen mahdollisimman hyvin on aina ollut päätöksenteon poh-jana. 120-vuotisjuhlapäivän alla koolla olleet hallituksen puheen-johtajat: kauppaneuvos Pekka Räihä (1990–1998), varatuoma-ri Jorma Ipatti (1999–2014) ja toimitusjohtaja Timo Leppänen (2015–) kertovat johtamiensa hallitusten tavoitteen pysyneen selkeänä, vaikka 1990-luvul-ta lähtien toimintaympäristö on muuttunut aikaisemmista vuosi-kymmenistä.

Herääminen muutokseen tapahtui kauppaneuvos Pekka Räihän mu-kaan 1990-luvulla. Onneksi Ka-jaanin Puhelinosuuskunnan talous oli tuolloin niin vahva, että se pys-tyi olemaan mukana puhelinalan muutoksessa ja aloitti kehittämis-työn.

Asianajaja Jorma Ipatti totesi mobiilioperaattori Radiolinjan pe-rustamisen käynnistäneen proses-sin, joka jatkuu edelleen.

– Suuret puhelinyhtiöt pyöritti-vät 1990-luvulta alkaen kehitty-vää verkko- ja matkapuhelinope-raattoritoimintaa. Tuolloin Ka-jaanin Puhelinosuuskunta, Oulun Puhelin ja Pohjanmaan Puhelin pe-rustivat yhdessä Telepohja Oy:n. Sen tavoitteena oli kilpailla Te-leä vastaan ja tarjota Pohjois-Suo-messa, lähinnä Lapissa, verkko-palveluita, muistelee Ipatti.

Suuret puhelin- yhtiöt vallankäyttäjinä

Suuret puhelinyhtiöt, Helsingin Puhelin Oy etunenässä, näkivät 1990-luvulla matkapuhelinliike-toiminnan tuomat mahdollisuu-det. Yksityisten puhelinyhtiöiden perustaman Radiolinjan enemmis-töomistus siirtyi vuonna 1998 Hel-singin Puhelin Oy:n haltuun. Yh-tä lailla Finnet-ryhmän perusta-ma DNA oli lopulta taloudellisten etujen taistelukenttänä. Vuonna

2006 KPO muiden pienten puhe-linyhtiöiden kanssa joutui luopu-maan sen omistuksesta.

– Molempien matkapuhelinope-raattorien toiminnan käynnistä-misen yhteydessä KPO rakensi

Kainuussa matkapuhelinverkon, jonka rakentamiseen käytettiin kymmeniä miljoonia markkoja.

Se ei kuitenkaan mennyt huk-kaan. Verkko on edelleen maakun-nassa liikkuvien käytössä ja se on tärkeä osa toimivaa matkapuhe-linverkkokokonaisuutta, muistut-taa Jorma Ipatti.

Timo Leppästä harmittaa edel-leen se, että sekä Radiolinjan että DNA:n omistuksiin liittyvät riidat repivät kenttää ja veivät puhelin-yhtiöiden hallituksissa aivan liian paljon aikaa ja taloudellisia resurs-seja.

Päähuomioverkkoyhteyksissä

– Vaikka olimme mukana yksityi-sen matkapuhelintoiminnan käyn-nistämisessä Suomessa, päähuo-

miomme oli kuitenkin koko ajan kehittyä kajaanilaisten ja kainuu-laisten asiakkaiden ja jäsenten puhelin- ja verkkopalveluyhtiö-nä. Halusimme luoda paikallisil-le omistajille hyvät, luotettavat ja nopeat verkkoyhteydet, korostaa Pekka Räihä.

Hänen mielestään oli hienoa, että KPO:n toimitusjohtaja Pertti Tuononen ja yhtiön muu johto oli-vat 1980-luvulta lähtien ajan ta-salla alan kehityksessä. Se loi hy-vän pohjan hallituksessa pääte-tyille kehityshankkeille.

YhteistyöhönIPY:n kanssa

Matkapuhelintoimintaan liittyvät ristiriidat olivat yhtiön johdolla hy-vässä muistissa. Siitä huolimatta KPO uskaltautui käynnistämään laajan yhteistyön Puhelinosuus-kunta IPY:n kanssa.

– Yhteistyö käynnistyi leikilli-sesti heitetystä ajatuksesta, mutta pian KPO:n ja IPY:n hallituksissa nähtiin liiketoimintojen yhdistymi-sen tuomat edut, selvittää Jorma Ipatti.

Timo Leppänen korostaa lisäksi molempien puhelinyhtiöiden toi-mivan johdon ja henkilökunnan valmiutta ratkaisuun.

– Johto ja henkilökunta pelasi-vat alusta lähtien hyvin yhteen, kiittelee Leppänen.

Ehkä juuri tästä syystä sekä Kai-nuussa että Iisalmessa löytyi kai-kille paikka vuonna 2011 toimin-tansa käynnistäneessä Kaisanet Oy:ssä.

Nyt KPO:lla ja IPY:llä on yhtei-nen tahto ja halu kehittää hyvin al-kanutta Kaisanetin toimintaa. Pal-velut tuottavan Kaisanetin kaut-ta on lisäksi pystytty tarjoamaan osuuskunnan jäsenille viime vuo-desta alkaen jäsenalennuksia ja tarjouksia.

Jorma Ipatti puolestaan koros-taa KPO:n roolin muutosta. Se on Kaisanetin ja Herman IT:n emoyh-tiö ja vastaa molempien toiminnan kehittämisestä ja ohjaamisesta. Siinä riittää työtä.

KPO:n hallitus 2016. Edessä puheenjohtaja, toimitusjohtaja Timo Leppänen (kesk.), varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Reino Huusko ja viestintäneuvos Marja Karjalainen. Takana yrittäjä Martti Huus-ko, kauppaneuvos Esko Hakala sekä hallituksen pj. Antti Soininen.

Puhelinosuuskunta KPO:n kolme viimeistä hallituksen puheenjohtajaa: Pekka Räihä (oik.),Timo Leppänen ja Jorma Ipatti ovat nähneet yllättäviäkin muutoksia puhelinyhtiöiden yhteistyössä.

Puhelinyhtiöiden hallituksen puheenjohtajinaovat toimineet:Apteekkari Fredrik William Stenius ....................1898 - 1909 1914 - 1916Varatuomari Paavo Paloheimo ....................1911 - 1913 1917 - 1921Kauppias Eemil Lehtovaara ....................1924 - 1949Dipl.ins.Hannes Leinonen ....................1949 - 1950Varatuomari Toivo Muttilainen ....................1950 - 1952Varatuomari Olli Virkkunen ....................1952 - 1953Kauppat. maisteri Jussi Salomaa ....................1954 - 1962Varatuomari Mauno Savela ....................1962 - 1969Maanviljelysneuvos Paavo Jauhiainen ..............1969 - 1974Ekonomi Seppo Kiviniemi ....................1974 - 1976Diplomi-insinööri Veikko Koskimies ..................1976 - 1982Oikeustieteen kandidaatti Seppo Raiskio ..........1982 - 1986Kauppat. maisteri Jaakko Talsi ...................1987 - 1989Toimitusjohtaja Pekka Räihä ....................1990 - 1998Varatuomari Jorma Ipatti ....................1999 - 2014Toimitusjohtaja Timo Leppänen ....................2015 -

Telefooniyhtiön johtokunta saattoi tarvittaessa valita myös toimitusjohtajan.1920- ja 1930-luvulla sivutoimisina toimitusjohtajina olivat: toimittaja Arvi Tapiola, kauppias Emil Lehtovaara ja diplo-mi-insinööri Hannes Leinonen.

Ensimmäisten sääntöjen mukaan osuuskunnalla oli oltava isännöitsijä.Isännöitsijät: Hannes Leinonen 1951 jaEvert Heikki Rantala 1951-1956.. Toimitusjohtajina ovat toimineet:Orvo Kataja 1956-1959, Tauno Syrjänen 1959-1978, Pertti Tuononen 1978-1996, Pauli Korpi-Tassi 1996-2001, Marja Karjalainen 2001-2012, Hannu Korolainen 2013-Tytäryhtiö Kaisanet Oy: hallituksen puheenjohtaja Timo Leppänen, toimitusjohtaja Mikko Kurtti.Tytäryhtiö Herman IT Oy: hallituksen puheenjohtaja Jorma Ipatti, toimitusjohtaja Jani Moilanen.

Puhelinyhtiön hallintoa 120:ltä vuodelta

Kesällä 1989 KPO:n toimitalon katolle asennettiin toi-nen satelliittipeili. Lautasantennit välittivät kansainvä-lisiä TV-ohjelmia.

Kainuun Puhelinosuuskunnan 120-juhlavuoden juhlalehtiJulkaisija: Kainuun PuhelinosuuskuntaToteutus: Viestintätoimisto HuzzaHaastattelut ja niihin liittyvät valokuvat: Martti HuuskoHistoriaosan koostaminen yhtiön 90-vuotishistoriikista ja 100-vuotis-historiikista sekä yhtiön vuosikertomuksista: Tuulikki HuuskoMuu kuvamateriaali: KPO:n arkistoPaino: Suomalainen lehtipaino

UUSI POP UP -MYYMÄLÄ KAJAANIN PRISMAssa

Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16 - Tule sinäkin!

KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI

KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI ATK-TALKKARI KAUPPA.KAISANET.FI

12 TIISTAI 24. HUHTIKUUTA 2018

TULE JÄSENETUPÄIVille kaisanetin myymälään 24.–26.4.

KAISANET.FI/JASENASIAKKAAKSI

LENOVO IDEAPAD 110-15 15.6” HD4405U-PENTIUM/8GB/256SSD/W10

479,00 €

SAMSUNG GALAXY TAB A 10.1 LTE32GB, SM-T585NZKENEE

279,00 €

Esiasennettuna!

DORO 6031 HELPPO-KÄYTTÖINEN ÄLYPUHELIN

DORO 5517 HELPPO-KÄYTTÖINEN ÄLYPUHELIN

99,00 € 79,00 €Käyttöönotto kaupan päälle! Käyttöönotto

kaupan päälle!

Tutustu tarjousehtoihin osoitteessa kaisanet.fi

C more sport tai c more total -kanavapaketTI

• tv-kortti 6 kk 0 € (uusille asiakkaille)• kortinlukija 49 € 0€

1.kk

liittymällä jäsenasiakkaaksi pääsetHYÖDYNtämään LUKUISIA rahanarvoisia etuja!

Kaisanetin jäsenasiakkaana säästät selvää rahaa. Tutustu etuohjelmaan netissä kaisanet.fi/jasenasiakkaaksi ja tule piipahtamaan paikallisesti palvelevassa myymälässäsi jäsenetukahvittelujen merkeissä.

LAAJAKAISTALIITTYMÄ 120 PÄIVÄÄ VELOITUKSETTA UUSILLE ASIAKKAILLE! (12kk määräaikaisuus. Oman verkon alueelle. Tarjous voimassa

jäsenetupäivien ajan osuuskunnan jäsenille.)

1 8 9 8 – 2 0 1 8

KESKIVIIKKONA 25.4. TARJOAMMEJUHLAVUODEN KAKKUKAHVIT!