Helsingfors stad stadsplaneringskontoret

Kaavoituskatsaus 2010Planläggningsöversikt 2010

2

Stadsplaneringskontorets mål är att genom planering främja byggandet av en stad som är estetisk och väl-fungerande samt beaktar olika mil-jöaspekter. Målen kan framstå som självklarheter men förutsätter i själva verket mycket jämkande mellan olika intressen som dels även är motstridi-ga. Någon värdesätter höga vånings-hus medan någon annan föredrar tät och låg småhusbebyggelse. Bäg-ge alternativen kan genomföras på hög estetisk nivå och energieffektivt. Det sägs att skönheten ligger i be-traktarens ögon. Så gott som alla an-

ser väl att Helsingfors jugendkvarter är vackra. Å andra sidan är det rätt många som tycker att den strama es-tetiken i 60-talets förortsarkitektur också är ståtlig och vacker.

Just nu är det motiverat att föra fram estetiska frågor och kvalitativa aspekter i anknytning till planerings-processen. Helsingfors är världens designhuvudstad år 2012. Detta är ett utmärkt tillfälle eftersom Helsing-fors har framhävt stadsplaneringens och arkitekturens betydelse när ut-nämningen ansöktes om. Man kan

tänka att utnämningen till designhu-vudstad rentav förpliktar staden att satsa på högklassig planering och att öppna dörrarna även för internatio-nella arkitekter. Stadsplaneringskon-toret tar en aktiv roll i detta och för-söker på olika sätt utveckla det in-ternationella samarbetet inom plane-ringen. Vi strävar också efter att göra Helsingfors mer attraktivt för arkitek-ter och investerare från andra länder.

Hörnstenen i stadsplaneringskon-torets verksamhet är att garante-ra att planläggningen sker professi-onellt och på hög nivå samt att den genomförs på en rimlig tid och kost-nadsnivå. En snabbare stadsutveck-ling förutsätter ett tillräckligt tomtut-bud för bostadsproduktion och andra verksamhetsrymmen. För närvaran-de har stadsplaneringskontoret en ovanligt viktig uppgift framför sig. Vi måste lyckas skapa förutsättning-ar för högklassigt stadsbyggande bå-de på de stora projektområdena och på de många områdena för komplet-teringsbyggnad runtom i staden. De gamla hamnområdena som öppnats

Stadsplanering är konsten att väga mellan olika värderingar

Kaupunkisuunnitteluviraston pää-määränä on edistää suunnittelun kei-noin esteettisesti kauniin, hyvin toi-mivan ja erilaiset ympäristönäkökoh-dat huomioon ottavan kaupunkira-kentamisen toteutumista. Tavoitteet saattavat tuntua itsestäänselvyyk-siltä, mutta niiden taakse kytkeytyy runsaasti erilaisten osin ristiriitaisten-kin pyrkimysten yhteensovittamis-ta. Yksi arvostaa korkeaa kerrostalo-rakentamista, toinen tiivistä ja mata-laa pientalorakentamista. Molemmat voidaan toteuttaa esteettisesti kor-keatasoisina ja energiatehokkaasti. Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Helsingin jugendkortteleita

varmaan liki jokainen pitää kauniina. Toisaalta aika monen silmissä myös 60-luvun lähiörakentamisen pelkistet-ty estetiikka on uljasta ja kaunista.

Esteettisten kysymysten ja suunnit-teluprosessiin liittyvien laadullisten aspektien nostaminen esille on juuri nyt perusteltua. Helsinki on maa-ilman designpääkaupunki vuonna 2012. Tämä on iso mahdollisuus, sil-lä Helsinki on korostanut kaupunki-suunnittelun ja arkkitehtuurin merki-tystä hakiessaan nyt saatua titteliä. Voidaan ajatella, että designpääkau-pungiksi tulo suorastaan velvoittaa Helsinkiä panostamaan suunnittelun

laatuun ja avaamaan ovia myös kan-sainvälisille suunnittelijoille. Kaupun-kisuunnitteluvirasto on tässä aktiivi-nen ja pyrkii eri keinoin kehittämään suunnitteluun liittyvää kansainvälistä vuorovaikutusta ja tekemään Helsin-gistä nykyistäkin houkuttelevamman eri maista tuleville suunnittelijoille ja investoijille.

Kaavoituksen hoitaminen ammatti-taitoisesti ja laadukkaasti kohtuulli-sessa ajassa ja järkevällä kustannus-tasolla on kaupunkisuunnitteluviras-ton toiminnan kulmakivi. Kaupun-gin kehityksen vauhdittaminen edel-lyttää riittävää tonttitarjontaa sekä asuntotuotannolle että toimitiloille. Juuri nyt kaupunkisuunnitteluvirasto on poikkeuksellisen merkittävän teh-tävän äärellä. Meidän on onnistutta-va luomaan edellytykset laadukkaalle kaupunkirakentamiselle sekä kaikil-la suurilla projektialueillamme että lu-kuisilla täydennysrakentamisalueilla eri puolilla kaupunkia. Satamien jäljil-tä autioiksi jääneiden kenttien avau-tuminen rakentamiselle on osa erit-täin merkittävää kaupunkiuudistusta.

Kaupunkisuunnittelu on arvovalintojen taidetta

3

för byggande är en del av en myck-et omfattande förnyelse av staden. Helsingfors står antagligen inför sin största förändring någonsin.

Ett av våra främsta mål är att svara på de utmaningar som klimatföränd-ringen medför. Vi måste satsa på att förenhetliga stadsstrukturen, på att skapa en kollektivtrafik som är effek-tivare samt till kapaciteten och ser-vicenivån avsevärt mycket bättre än den nuvarande, på att främja gång- och cykeltrafiken samt på fler lös-ningar som förbättrar energieffektivi-teten. Vägen är lång och förändring-en sker inte snabbt. Det är dock klart att planeringen av åtgärder som mot-arbetar klimatförändringen måste in-ledas snabbt och målmedvetet.

Stadsplaneringen handlar alltid om att väga mellan olika värderingar. Di-alogen mellan planerarna, invånar-na och beslutsfattarna är viktig för att man ska kunna nå ett slutresul-tat som tillfredsställer så många som möjligt. Kunskapen är det viktigaste bygg materialet i denna

Innehåll

Stadsplanering är konsten att väga mellan olika värderingar 2

Generalplanering 4

Detaljplanering 10

Trafikplanering 34

hur kan du delta i planläggningen 42

Plattformen 43

Karttjänst på Internet visar aktuella planprojekt i helsingfors 46

Kontaktinformation 47

Summary

large-scale projects and infill construction 44

dialog. Stadsplaneringsöversikten är Helsingfors stads byggnads kontors viktigaste publikation. I denna över-sikt finns basuppgifterna om vå-ra viktigaste stadsplaneringsprojekt samlade. Mer information om pro-jekten finns på vår webbplats på www.hel.fi/ksv. Där finns tjänsten ”Planer på kartan” som erbjuder ett omfattande material om alla våra aktuella planer. Webbplatsen är värd ett besök.

Helsinki lienee kaikkien aikojen suu-rimman muutoksensa kynnyksellä.

Yksi keskeisistä tavoitteistamme on ilmastonmuutoksen asettamiin haas-teisiin vastaaminen. Meidän on pa-nostettava kaupunkirakenteen eheyt-tämiseen, nykyistä tehokkaamman ja kapasiteetiltaan sekä palvelutasol-taan merkittävästi paremman joukko-liikennejärjestelmän luomiseen, pol-kupyöräilyn ja jalankulun edistämi-seen sekä erilaisten energiatehok-kuutta parantavien ratkaisujen lisää-miseen. Tämä on pitkä tie eikä muu-tos tapahdu hetkessä. On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen tor-jumiseen tähtääviä muutoksia pitää ryhtyä suunnittelemaan ripeästi ja päämäärätietoisesti.

Kaupunkisuunnittelussa ollaan aina suurten arvovalintojen äärellä. Suun-nittelijoiden, kaupungin asukkaiden ja päättäjien välinen vuoropuhelu on tärkeää, jotta päästään mahdollisim-man monia tyydyttävään lopputu-lokseen. Tässä vuoropuhelussa tieto on tärkein rakennusmateriaali. Kaa-

voituskatsaus on Helsingin kaupun-kisuunnitteluviraston tärkein julkai-su. Tähän lehteen on koottu perus-tiedot kaikista merkittävimmistä kau-punkisuunnitteluhankkeistamme. Kaavoituskatsauksen tarjoamaa ku-vaa voi täydentää tutustumalla kaa-vahankkeisiin sivuillamme osoittees-sa www.hel.fi/ksv. Sieltä löytyvä "Suunnitelmat kartalla"- palvelu tarjo-aa suuren määrän aineistoa kaikista käynnissä olevista suunnitelmistam-me. Kannattaa käydä tutustumassa nettisivuihimme.

SISällyS

Kaupunkisuunnittelu on arvovalintojen taidetta 2

yleiskaavoitus 4

asemakaavoitus 10

liikennesuunnittelu 34

miten voit osallistua kaavoitukseen 42

laituri 43

Kaikki kaavoitushankkeet löytyvät internetin karttapalvelusta 46

yhteystiedot 47

Tuomas Rajajärvivirastopäällikkö, verkschef

kaupunkisuunnitteluvirasto, stadsplaneringskontoret

4

Generalplanering

I Helsingfors gäller, med undantag för flygplatsområdet i Malm, en ge-neralplan med rättsverkningar utar-betad 2002. Utgående från general-planen bereds flera delgeneralplaner och andra planer. Delgeneralplanerna styr områdets detaljplanering, som ofta sker delområdesvis. Stadsplane-ringskontoret har därtill ett pågåen-de projekt under namnet Förstäder-nas renässans.

Förstädernas renässansI projektet undersöks hur helsingfors för-stadsområden kan utvecklas genom kom-pletteringsbyggande. ett högklassigt kom-pletteringsbyggande bygger enligt princi-perna för hållbar utveckling på den befintli-ga samhällsstrukturen och stöder helsing-fors bostadsproduktions mål på 5 000 bo-städer per år. På grund av detta är det vik-tigt att främja möjligheterna till komplette-ringsbyggande.

helsingfors förstadsområden ligger mitt i en zon med stark regional utveck-ling. Största delen av helsingfors nuva-rande bostadsbestånd ligger i förstäder-na. I takt med att byggnadsbeståndet åld-ras, finns det på dessa områden ett växan-de renoveringsbehov. även den övriga fy-siska miljön är ställvis i behov av upprust-ning. Detta förutsätter förnyelse genom byggande och utveckling av miljön.

målet är att skapa en positiv inställning till utvecklingen av förstäderna. På det-

ta sätt främjas områdenas fysiska, soci-ala och funktionella förutsättningar. med kompletteringsbyggande av hög kvalitet kan man stödja bevarandet och utveck-lingen av förstädernas existerande service samt erbjuda nya och annorlunda boende-alternativ på områden som delvis har bli-vit ensidiga. arbetets målsättning är även att utveckla olika metoder för interaktion samt modellkoncept och tillvägagångssätt för kompletteringsbyggandet.

Inom projektet utarbetas för hela för-stadsområdet en översiktsplan som utgör ett allmänt och strategiskt åtgärdsprogram för kompletteringsbyggandet. år 2010 ut-arbetas ett utkast till översiktsplan där man definierar de viktigaste tyngdpunkterna och verksamhetsprinciperna för utveck-lingen av kompletteringsbyggandet samt åtgärder för att främja dessa.generalplanearkitekt Tero Santaoja, tfn 310 37155

Regionala utvecklingsplaner inom Förstädernas renässansGamlas–Norra HagaMellungsby

Inom Förstädernas renässans projektet utarbetas områdesvisa utvecklingsplaner för de första områdena, mellungsby och Gamlas–norra haga år 2010. arbetet har inletts år 2009 med kartläggning av om-rådenas särdrag samt med definiering av mål och planeringsprinciper.

Helsingissä on Malmin lentokenttä-aluetta lukuun ottamatta voimassa oikeusvaikutteinen Yleiskaava 2002. Sen pohjalta valmistellaan useita osayleiskaavoja ja muita suunnitel-mia. Osayleiskaavat ohjaavat alueen yksityiskohtaista asemakaavoitusta, joka toteutetaan usein osa-alueittain. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastos-sa on käynnissä hanke nimeltä Esi-kaupunkien renessanssi.

Esikaupunkien renessanssi esikaupunkien renessanssi -hankkeessa pa-neudutaan helsingin esikaupunkialueiden kehittämiseen täydennysrakentamisen kaut-ta. laadukas täydennysrakentaminen tukeu-tuu kestävän kehityksen periaatteiden mu-kaisesti olemassa olevaan yhdyskuntaraken-teeseen sekä tukee helsingin 5 000 asun-non vuosittaista asuntotuotantotavoitetta. Tämän vuoksi on tärkeää edistää täyden-nysrakentamismahdollisuuksia.

helsingin esikaupunkialueet ovat kes-keisiä seudullisesti kehittyviä alueita. Pää-osa helsingin nykyisestä asuntokannas-ta sijaitsee esikaupungeissa. näillä alueil-la on rakennuskannan ikääntyessä kasva-va peruskorjaustarve. myös muun fyysi-sen ympäristön tila kaipaa paikoin kohen-tamista. Tämä edellyttää uudistumista ra-kentamisen ja muun ympäristön kehittä-misen kautta.

Tavoitteena on luoda positiivinen hen-ki lähiöiden kehittämiselle. näin edistetään

alueiden fyysisiä, sosiaalisia ja toiminnalli-sia edellytyksiä. laadukkaalla täydennys-rakentamisella voidaan tukea esikaupunki-alueiden nykyisten palveluiden säilymistä ja kehittämistä sekä tarjota uusia ja erilai-sia asumisvaihtoehtoja osin yksipuolistu-ville esikaupunkialueille. Työn tavoitteena on myös kehittää erilaisia vuorovaikutus-menetelmiä, täydennysrakentamisen mal-likonsepteja ja toimintatapoja.

hankkeessa laaditaan koko esikaupun-kialuetta käsittelevä yleissuunnitelma, jo-ka on yleispiirteinen täydennysrakentami-sen strateginen toimenpideohjelma. Vuon-na 2010 laaditaan yleissuunnitelman luon-nos, jossa määritellään keskeisimmät täy-dennysrakentamisen kehittämisen paino-pisteet ja toimintaperiaatteet sekä toimen-piteet niiden edistämiseksi.yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja, p. 310 37155

Esikaupunkien renessanssin alueelliset kehittämissuunnitelmatKannelmäki–Pohjois-HaagaMellunkylä

esikaupunkien renessanssin ensimmäisil-le kohdealueille, mellunkylään ja Kannel-mäki–Pohjois-haagaan, laaditaan alueelli-set kehittämissuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Työ on alkanut vuonna 2009 aluei-den ominaispiirteiden kartoittamisella se-kä tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden määrittelyllä.

Yleiskaavoitus

5

målet med de regionala utvecklingspla-nerna är att främja kompletteringsbyggan-det och att utveckla det nuvarande bygg-nadsbeståndet. Det är nödvändigt att ut-veckla områdena i syfte att öka byggnads-beståndets mångsidighet och befolknings-basens variationer, för att trygga serviceni-vån och de funktionella förutsättningarna samt för att förbättra kvaliteten på stads-rummet och miljön.

I samband med utvecklingsplanerna ut-arbetas under 2010 landskaps-, trafik- och genomförandeplaner för projektområde-na. I utvecklingsplanerna beaktas de loka-la särdragen.Mellungsby: generalplanearkitekt Satu Tarula, tfn 310 37156Gamlas–Norra Haga: arkitekt Essi Leino, tfn 310 37070

Utvecklingsbilden för markanvändningenenligt planeringsprinciperna i helsingfors utarbetas en utvecklingsbild för markan-vändningen en gång per fullmäktigeperi-od, alltså vart fjärde år. I utvecklingsbilden presenteras strategiska principer för mark-användningen och riktlinjer för utveckling-en av markanvändningen och trafiken ut-gående från stadens framtid och utveck-lingsbehov. utvecklingsbilden för den-na fullmäktigeperiod kommer också att fungera som beredningsmaterial för näs-ta generalplaneomgång. I utvecklingsbil-den tar man ställning till den regionala ut-

vecklingen med hänsyn till markanvänd-ningen i helsingfors och huvudstadsregi-onen. under år 2010 utreds förutsättning-arna att utarbeta utvecklingsbilden i sam-arbete med de övriga kommunerna i hu-vudstadsregionen.generalplanechef Markku Lahti, tfn 310 37060

Huvudstadsregionens gemensamma generalplanI ändringen i markanvändnings- och bygg-lagen som trädde i kraft 1.1.2009 åläggs de fyra städerna i huvudstadsregionen att utarbeta en gemensam generalplan. un-der år 2010 utreds frågor i anknytning till generalplanens innehåll och framställning-sätt. Därtill kartläggs möjligheterna att in-leda arbetet med en gemensam general-plan för huvudstadsregionen.byråchef Olavi Veltheim, tfn 310 37408

Stenudden och VårdöDelgeneralplaneringen för Stenudden och Vårdö, som betecknats som utrednings-områden i Generalplan 2002, bereds under år 2010 så att grundutredningsmaterialen för områdena kompletteras, granskas och uppdateras. Tidtabellen för delgeneralpla-neringsarbetet är tills vidare öppen.byråchef Olavi Veltheim, tfn 310 37408

Björkholmenarbetet på en delgeneralplan för Björk-holmen, som betecknats som utrednings-

område i Generalplan 2002, fortsätter un-der 2010 med beredning av ett utkast till delgeneralplan. Den öppna internatio-nella idétävlingen för Björkholmen av-gjordes våren 2009 och planeringsarbe-tet har framskridit i samarbete med upp-hovsmännen till det vinnande förslaget. På Björkholmen planeras en station för Västmetron och kring stationen planeras nya bostäder och arbetsplatser. Björkhol-men planeras som en havsnära och ur-ban stadsdel i anslutning till västra delen av Drumsö. Området får bostäder för ca 4 000 invånare och ca 1 500 nya arbets-platser.projektchef Mikko Reinikainen, tfn 310 37206

ÄrtholmenDelgeneralplaneringen av ärtholmen fort-sätter med att ett förslag till delgeneralplan uppgörs. På ärtholmen planeras bostäder för 4 500 personer, en strandpark, två små-båtshamnar, hamnplatser för kryssnings-fartyg samt en helikopterflygplats. avsik-ten är att kollektivtrafiken på ärtholmen genomförs med spårvagnar.projektchef Matti Kaijansinkko, tfn 310 37195

LandskapsplanläggningFör landskapsplanläggningen i nyland svarar nylands förbund, vars verksamhets-område sträcker sig från huvudstadsregio-nen till hyvinge i norr och till hangö i väs-ter. Den 22.10.2009 beslöt statsrådet änd-

alueellisten kehittämissuunnitelmien tavoitteena on edistää täydennysrakenta-mista ja kehittää nykyistä rakennuskantaa. alueiden kehittäminen on välttämätöntä asuntokannan ja väestöpohjan monipuo-listamiseksi, palvelutason ja toiminnallis-ten edellytysten turvaamiseksi sekä kau-punkitilan ja ympäristön laadun paranta-miseksi.

Osana kehittämissuunnitelmien sisältöä kohdealueille laaditaan vuoden 2010 aika-na maisema-, liikenne- ja toteuttamissuun-nitelmat. Kehittämissuunnitelmat laaditaan paikalliset erityispiirteet huomioiden.Mellunkylä: yleiskaavasuunnittelija Satu Tarula, p. 310 37156Kannelmäki–Pohjois-Haaga: arkkitehti Essi Leino, p. 310 37070

Maankäytön kehityskuva helsingin suunnittelujärjestelmän mukaan kerran valtuustokaudessa eli joka neljäs vuosi valmistellaan maankäytön kehitys-kuva. Kehityskuvassa esitetään kaupungin tulevaisuuden ja kehittämistarpeiden tar-kasteluun perustuen maankäytön strate-giset periaatteet sekä suuntaviivat maan-käytön ja liikenteen kehittämiselle. Tämän valtuustokauden kehityskuva tulee toimi-maan myös seuraavan yleiskaavakierrok-sen valmisteluaineistona. Kehityskuvassa otetaan kantaa helsingin seudun kehittä-miseen helsingin ja pääkaupunkiseudun maankäytön näkökulmasta. Vuoden 2010

aikana selvitetään edellytykset laatia kehi-tyskuva yhteistyönä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.yleiskaavapäällikkö Markku Lahti, p. 310 37060

Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaavamaankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2009 voi-maan tulleeseen muutokseen sisältyy pää-kaupunkiseudun neljälle kaupungille vel-vollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Vuo-den 2010 aikana selvitetään yleiskaavan si-sältöön ja esitystapaan liittyviä kysymyksiä sekä kartoitetaan valmiuksia aloittaa pää-kaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laa-timinen.toimistopäällikkö Olavi Veltheim, p. 310 37408

Kivinokka ja Vartiosaariyleiskaava 2002:ssa selvitysalueiksi mer-kittyjen Kivinokan ja Vartiosaaren osayleis-kaavoitusta valmistellaan vuoden 2010 ai-kana täydentämällä, tarkistamalla ja päi-vittämällä alueiden perusselvitysaineisto-ja. Osayleiskaavatyön aikataulu on toistai-seksi avoin.toimistopäällikkö Olavi Veltheim, p. 310 37408

Koivusaariyleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi mer-kityn Koivusaaren osayleiskaavatyö jat-kuu vuonna 2010 osayleiskaavan luonnok-sen valmistelulla. Koivusaaren yleinen kan-sainvälinen ideakilpailu ratkaistiin keväällä 2009 ja suunnittelutyötä on jatkettu yhteis-

työssä voittaneen ehdotuksen tekijöiden kanssa. Koivusaareen on suunniteltu län-simetron asemaa, jonka tuntumaan suun-nitellaan uutta asunto- ja työpaikkaraken-tamista. Koivusaarta suunnitellaan lautta-saaren länsiosaan sijoittuvana merellisenä ja urbaanina kaupunginosana venesatami-neen ja muine rantaan liittyvine toimintoi-neen. Koivusaareen on suunniteltu asunto-ja noin 4 000 asukkaalle ja noin 1 500 uut-ta työpaikkaa.projektipäällikkö Mikko Reinikainen, p. 310 37206

Hernesaarihernesaaren osayleiskaavatyö jatkuu osayleiskaavaehdotuksen laadinnalla. her-nesaareen suunnitellaan asuntoja 4 500 hen-gelle, rantapuistoa, kahta pienvenesatamaa, satamapaikkoja risteilijälaivoille sekä helikop-terikenttää. hernesaaren joukkoliikenne on tarkoitus hoitaa raitiovaunuilla.projektipäällikkö Matti Kaijansinkko, p. 310 37195

Maakuntakaavoitusuudellamaalla maakuntakaavoituksesta vastaa uudenmaan liitto, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen hyvinkäälle ja lännessä hankoon. Valtio-neuvosto päätti 22.10.2009 muuttaa val-tioneuvoston päätöstä maakunnista siten, että uudenmaan ja Itä-uudenmaan maa-kunnat yhdistetään 1.1.2011 lukien, min-kä jälkeen maakunnan itäisin kunta on lo-viisan kaupunki.

6

Koivusaari Björkholmen

ra statsrådets beslut om landskapen så att landskapen nyland och Östra nyland sam-manslås från 1.1.2011, varefter landska-pets ostligaste kommun är lovisa stad.

Den lagstadgade landskapsplanen är en allmän plan för markanvändningen och ger riktlinjerna för utarbetandet av gene-ral- och detaljplaner. med landskapspla-nen garanteras områdes- och samhälls-strukturens ändamålsenlighet för de föl-jande 25–30 åren. I planen anvisas bl.a. områden som lämpar sig för boende och rekreation. Områden avsätts även för regi-onala och nationella trafiklösningar samt för den tekniska servicens behov. Den 8 november 2006 stadfäste miljöministeriet nylands första landskapsplan som följer markanvändnings- och bygglagen.

Landskapsplanen för Nyland och etapplandskapsplan 1landskapsplanen för nyland, som stad-fästes av miljöministeriet 8.11.2006, har kompletterats med etapplandskapsplan 1 för nyland. De centrala frågorna i etappla-nen är avfallshanteringens markbehov på lång sikt, områdesavsättningen för sten-materialförsörjningen, vidsträckta enhetli-ga skogsområden, motorsport- och skjut-banor samt depåer och terminaler för tra-fiken. landskapsfullmäktige godkände etapplandskapsplan 1 för nyland i decem-ber 2008, varefter planen har remitterats till miljöministeriet för stadfästning.

Granskning av Landskapsplanen för Nylandnylands förbund har inlett följande lan-skapsplaneomgång år 2009 med en struk-turmodellsgranskning för att utarbeta en etapplan. målet med granskningen av landskapsplanen är att lösa bl.a. aktuella frågor i anknytning till samhällsstrukturen och trafiken i nyland. även Östra nylands förbund arbetar med att förnya landskaps-planen genom en etapplan. etapplanerna för nyland och Östra nyland utarbetas i samarbete och efter att förbunden sam-manslås är det meningen att också pla-nerna ska kombineras. aktuell informa-tion om planläggningens utgångspunkter och planernas handläggningsskede finns på nylands och Östra nylands förbunds webbplatser, www.­uudenmaanliitto.fi samt www.liitto.ita-uusimaa.fi.kontaktpersoner vid Nylands förbund:planeringschef Pekka Normo, tfn (09) 4767 4355 ochmiljöplanerare Maija Toukola, tfn (09) 4767 4380

Undersökningar och utredningar inom stadsplaneringenForskningen har som uppgift att vara ett känselspröt mot framtiden och att skapa till-förlitlig basinformation för planeringen.med stöd av forskningen svarar och deltar man även i diskussionen om stadens framtida ut-vecklingstrenderna. Behovet och styrning-en av kunskap bygger på helsingfors strate-giprogram, stadsplaneringskontorets verk-

samhetsplan och uppföljning av förändring-ar i verksamhetsmiljön. Det är viktigt med lokalkännedom om helsingfors och hela re-gionen samt en uppfattning om de mål som olika intressegrupper som påverkar mark-användningen har. år 2010 fokuserar forsk-ningen på följande temahelheter.

Näringslivets placeringVerksamhetsområdena förändras och le-ver så även den omgivande staden. Verk-samhetsområdenas behov av förändring kan gälla ändring till bostadsändamål, till områden med blandade verksamheter, men i ny skepnad. I näringslivsplanering-en utvärderas företagens etableringsprefe-renser och hur områdena och byggnads-beståndet lämpar sig för olika verksam-heter samt områdenas utvecklingspoten-tial och ändringsbehov. Samtidigt under-söks ändringarnas konsekvenser för nä-ringsgrenarnas verksamhetsförutsättning-ar, för större regionala utvecklingsbehov samt för samhällsstrukturens funktion. I synnerhet undersöks högskoleutbildning-ens och innovationsinfrastrukturens bety-delse för stadsplaneringen.

Handelns placeringhandelns placering har en stor inverkan på bl.a. samhällsstrukturen, invånarnas var-dag och rörelsebehov samt servicens till-gänglighet. Vid planeringen av nya han-delsplatser bedöms konsekvenserna bl.a.

7

© a

rkkitehtuu

ritoim

isto So

pan

en–S

värd Oy

med hänsyn till dessa aspekter. Vid pla-nering av nya stadsdelar måste handelns framtida utrymmesbehov, dimensionering och placering uppskattas. För helsingfors är det viktigt att bedöma verksamhetsför-utsättningarna för urbana lösningar såsom affärslokaler i gatulinjen.

Stads- och områdesekonomiOmrådesekonomi är ett begrepp som av-ser den betydelse inkomster som ”fång-as” utifrån har på den lokala köpkraftens mängd och på placeringen och tillväxten hos branscher som stödjer marknaden. Genom att utreda områdesekonomiska frågor värderas områdenas potential med tanke på näringslivets utveckling. Det är också möjligt att definiera områden som är viktiga för företag som tjänar den loka-la marknaden, även om t.ex. företag inom produktions- och exportbranscherna inte skulle vara aktiva på området. uppgifter-na om planernas ekonomiska konsekven-ser stödjer beslutsfattandet. De fungerar som en indikator på områdets attraktions-kraft sett ur till exempel invånarnas, turis-ternas och pendlarnas synvinkel.

Utveckling av stadsboendetI helsingfors skapas det förutsättningar för att stadsdelarna inte ska få en ensidig in-vånarstruktur. Samtidigt strävar man till att skapa möjligheter för nya urbana boende-former. Som utgångspunkt för planeringen

är det nödvändigt att utreda olika regiona-la och sociala frågor som är centrala med tanke på hur boendet placerar sig. lika-så undersöks användningen av stadsrum-met inom olika befolkningsgrupper samt stadskulturens förutsättningar med tanke på markanvändningen.

Beaktande av ekoeffektivitetenunder de senaste åren har klimatföränd-ringen blivit en betydande faktor som styr planeringen av markanvändningen. åtgär-der som strävar efter att minska klimat-förändringen är kopplade till planeringen av markanvändningen. en viktig utgångs-punkt för planläggningen och den strate-giska markanvändningen är att de överens-komna målen för utsläppsminskningarna uppnås. För detta utvecklas redskap. Be-tydelsefulla minskningar kan inte uppnås enbart genom åtgärder inom markanvänd-ningen. markanvändningsplaneringen har dock en viktig roll i strävan efter ett mer kli-matvänligt samhälle där växthusutsläppen från energiproduktionen, trafiken, boendet och näringslivet är så små som möjligt.byråchef Rikhard Manninen, tfn 310 37160

Helsingfors underjordiska generalplanmed helsingfors underjordiska generalplan anvisas placeringen av nya omfattande bergsrum och tunnlar samt avsätts rums-reserveringar under jorden. Generalplanen avsätter även betydande bergsresurser för

projekt som kommer från områden utan-för innerstaden. Generalplanen inbegriper viktiga underjordiska utrymmen och tryg-gar avsättningen av utrymmesreservering-ar för projekt som är viktiga för samhället. Förslaget till underjordisk generalplan be-handlas i stadsfullmäktige år 2010.byråchef Eija Kivilaakso, tfn 310 37247

Bedömning av miljökonsekvenserna för Degerö kollektivtrafikförbindelsePlaneringen av kollektivtrafiksystemet på Degerö har inletts. enligt stadsfullmäktiges beslut fortsätter planeringen med broalter-nativet som utgångspunkt. Förbindelsen skulle gå från Kronohagen till Sumparn, vi-dare till högholmen och Paloholmen och slutligen till Kronbergsstranden. utöver spårväg skulle broarna ha gång- och cykel-leder. enligt nylands miljöcentrals beslut genomförs en miljökonsekvensbedöm-ning (mKB) för projektet. Konsekvensbe-dömningen inleds i början av 2010. På ba-sis av feedbacken för konsekvensbedöm-ningsprogrammet samt nylands miljöcen-trals utlåtande utarbetas den egentliga be-dömningsbeskrivningen hösten 2010.DI Kaarina Laakso, tfn 310 37250

Östersundomenligt statsrådets beslut anslöts Östersun-dom till helsingfors 1.1.2009. Planeringen har beretts före anslutningen genom utred-ningar och olika undersökningar. man har

lakisääteinen maakuntakaava on yleis-piirteinen suunnitelma maankäytöstä ja se toimii ohjeena yleis- ja asemakaavoja laa-dittaessa. maakuntakaavalla varmistetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuus noin 25–30 vuodeksi eteenpäin. Kaavassa osoitetaan muun muassa asumiseen ja vir-kistykseen soveltuvat alueet. alueita vara-taan myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. ympäristöministeriö on vah-vistanut uudenmaan ensimmäisen maan-käyttö- ja rakennuslain mukaisen maakun-takaavan 8. marraskuuta 2006.

Uudenmaan maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaavaympäristöministeriön 8.11.2006 vahvista-maa uudenmaan maakuntakaavaa on täy-dennetty uudenmaan 1. vaihemaakuntakaa-valla. Vaihekaavan keskeisen sisältö muo-dostuu jätehuollon pitkän aikavälin alue-tarpeista, kiviaineshuollon aluevarauksis-ta, laajoista yhtenäisistä metsätalousalu-eista, moottoriurheilu- ja ampumaradoista sekä liikenteen varikoista ja terminaaleista. maakuntavaltuusto hyväksyi uudenmaan 1. vaihekaavan joulukuussa 2008, minkä jälkeen kaava on saatettu ympäristöminis-teriön vahvistettavaksi.

Uudenmaan maakuntakaavan tarkistaminenuudenmaan liitto on käynnistänyt seuraavan maakuntakaavakierroksen vaihekaavan laa-

dintana vuonna 2009 rakennemallitarkaste-lulla. maakuntakaavan tarkistamisen tavoit-teena on ratkaista muun muassa ajankoh-taisia uudenmaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä. myös Itä-uudenmaan liitolla on vireillä maakun-takaavan uudistaminen vaihekaavana. uu-denmaan ja Itä-uudenmaan vaihekaavatöitä laaditaan yhteen sovittaen ja kaavatyöt on tarkoitus yhdistää liittojen yhdistymisen jäl-keen. Kaavoituksen lähtökohtiin ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tie-toa saa uudenmaan ja Itä-uudenmaan liitto-jen internet-sivuilta www.uudenmaanliitto.fi sekä www.liitto.ita-uusimaa.fi.yhdyshenkilöt Uudenmaan liitossa: kaavoituspäällikkö Pekka Normo, p. (09) 4767 4355 ja ympäristösuunnittelija Maija Toukola, p. (09) 4767 4380

Kaupunkisuunnitteluun liittyvät tutkimukset ja selvityksetTutkimuksen roolina on olla tulevaisuuden tuntosarvina ja luoda luotettavaa tietopoh-jaa suunnittelulle. Tutkimuksen kautta myös vastataan ja osallistutaan keskusteluun, jo-ka koskee kaupungin tulevaisuuden kehi-tyssuuntia. Tiedon tarve ja suuntaaminen perustuu helsingin strategiaohjelmaan, vi-raston toimintasuunnitelmaan ja toimin-taympäristön muutosten seurantaan. Tär-keitä ovat helsinkiä ja koko seutua koske-va paikallistuntemus ja käsitys maankäyt-töön vaikuttavien intressiryhmien tavoitteis-ta. Vuonna 2010 tutkimuksen painopisteet

liittyvät seuraaviin kokonaisuuksiin.

Elinkeinojen sijoittuminenToimitila-alueet muuttuvat ja elävät, samoin kaupunki niiden ympärillä. Toimitila-alueiden muutostarpeet voivat koskea niiden muut-tamista asumiskäyttöön, toiminnallisesti se-koittuneiksi alueiksi tai säilyttämistä toimiti-lakäytössä, mutta uudistuneina. elinkeino-suunnittelussa arvioidaan yritysten sijoittu-mispreferenssejä, alueiden ja kiinteistökan-nan soveltuvuutta erityyppisiin toimintoihin, alueiden kehittämispotentiaalia ja muutos-tarpeita. Samalla arvioidaan muutosten vai-kutuksia elinkeinojen toimintaedellytyksiin, laajempiin alueellisiin kehittämistavoitteisiin ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. eri-tyisesti tutkitaan korkeakoulutuksen ja inno-vaatioinfrastruktuurin merkitystä kaupunki-suunnittelussa.

Kaupan sijoittuminenKaupan sijoittuminen vaikuttaa suuresti mm. yhdyskuntarakenteeseen, asukkaiden arki-päivään ja liikkumistarpeisiin sekä palvelu-jen saavutettavuuteen. uusien kauppapaik-kojen suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutuksia mm. näistä näkökulmista. uu-sien kaupunginosien suunnittelussa on ar-vioitava kaupan tulevaa tilantarvetta, mitoi-tusta ja sijoittumista. helsingin oloissa on tärkeää arvioida erityisesti kaupunkimais-ten ratkaisujen kuten kadunvarsiliiketilojen toimintaedellytyksiä.

8

utforskat områdets natur, landskap, kultur-historia, sociokulturella frågor samt namn-bestånd. helsingfors stadsstyrelse har fat-tat beslut om att dela upp Östersundom i fem stadsdelar. Dessa är ultuna, Östersun-dom, Björnsö, husö och Sundberg. Områ-det har nu ca 2000 invånare. Flest invåna-re finns det i ultuna, ca 1 000.

Kommunerna kommer att göra upp en gemensam delgeneralplan för området. I planen ingår delar av stadsdelarna Väs-tersundom och Västerkulla i Vanda, Granö i Sibbo och hela det med helsingfors in-korporerade området. enligt måltidtabel-len färdigställs planen i slutet av 2012. Öst-ersundom belades med byggnadsförbud för fem år 23.6.2008. eftersom syftet med inkorporeringen är att främja stadsbyggan-det och eftersom förbudet orsakar tillfälli-ga problem för de nuvarande invånarnas byggprojekt försöker helsingfors på olika sätt möjliggöra byggande på vissa områ-den genom detaljplaneändringar som utar-betas tidigare. I vissa fall kan det även va-ra möjligt att fatta undantagsbeslut. Stads-styrelsen eller nylands miljöcentral beslu-tar om undantag från byggnadsförbudet.

I december 2008 godkände stadsplane-ringsnämnden de preliminära planerings-principerna för Östersundom. målet är att göra det inkorporerade området, som nu har landsortsprägel, till en del av helsing-fors stad. avsikten är att bygga ut det till ett mångsidigt främst av småhus bestående

område där kollektivtrafik priotiteras. Det preliminära minimiinvånarantalet för det in-korpererade området är 30 000 personer.

Sibbo storskog och natura 2000 -områ-dena vid kusten är väsentliga delar av det nya Östersundom. Sibbo storskogs karak-tär och avgränsning vad gäller helsingfors bestäms i samband med planeringen. För Sibbos och Vandas del är Sibbo storskog redan definierad i generalplanen. På Granö har man för avsikt att planera ett betydan-de och havsnära rekreationsområde i sam-arbete med Sibbo.

år 2009 har man inlett arbetet med att uppgöra de områdesvisa planeringsprinci-perna för att underlätta byggprojekten för invånare och markägare på Björnsö. Pla-neringsprinciperna är ett slags områdes-bundet utkast till den framtida delgene-ralplanen. med hjälp av dem kan man på markägarnas initiativ utarbeta detaljplane-ändringar redan innan generalplanen fär-digställts. under årets lopp har man fört en livlig diskussion om planeringsfrågor med Björnsöborna.

år 2009 inleddes utredningsarbetet för metron och snabbspårvägen. Den första etappen avslutades i januari 2010. Staden har nu beredskap att besluta om den fram-tida spårvägslösningen till Östersundom. Spårvägen kommer att utgöra ett viktigt element även i områdets stadsstruktur. Spårlösningen har en stor inverkan också på det övriga Östra helsingfors.

Östersundom är främst en glesbygd och avviker därför till sin tekniska bered-skap stort från övriga delar av helsing-fors. utvidgningen av helsingfors teknis-ka nätverk till området är ett krävande pla-nerings- och byggprojekt. På området un-dersöks även framtida tekniska lösningar.

Östersundom ska anslutas till regio-nens framtida områdesstruktur på ett na-turligt sätt. Därför har en ramplan för ut-vecklingszonen mellan helsingfors och Borgå utarbetats i samarbete mellan hel-singfors, Vanda, Sibbo, Borgå och land-skapsförbunden. Centrala frågor har varit samhällsstrukturens huvudprinciper samt spårlösningarna.projektchef Matti Visanti, tfn 310 37291

Tomtutbudet i Helsingforsunder de senaste åren har mycket ny bo-stadsvåningyta planerats i helsingfors. helsingfors har som årligt mål en produk-tion på 5 000 bostäder. Det kommer att fri-göras ett stort antal tomter enligt de la-gakraftvunna detaljplanerna. Till exempel år 2007 planlade stadsplaneringskonto-ret 540 000 våningskvadratmeter för bo-stadsbyggande och år 2008 totalt 442 000 våningskvadratmeter. år 2009 planlades 273 000 våningskvadratmeter. Den ekono-miska recessionen har dämpat byggandet och ökat tomtreserven. För planläggning-ens del är en produktion på 5 000 bostäder möjlig inom de närmaste åren.

Kaupunki- ja paikallisaluetalousPaikallisaluetalous on käsite, joka kuvaa alueen ulkopuolelta ”vangittujen” tulojen merkitystä alueelliseen ostovoiman mää-rään ja markkinoita palvelevien alojen si-jaintiin ja kasvuun. Paikallisaluetalouden kysymyksiä selvittämällä arvioidaan alu-eiden potentiaalia elinkeinojen kehityk-sen kannalta. On myös mahdollista mää-ritellä alueet, joilla on merkitystä paikallisia markkinoita palvelevien yritysten kannalta, vaikka esimerkiksi tuotanto- ja vientialojen yritykset eivät alueelle sijoittuisikaan. Tie-dot suunnitelmien paikallisaluetaloudel-lisista vaikutuksista ovat tukena päätök-senteossa. ne toimivat yhtenä indikaatto-rina alueen vetovoimasta asukkaiden, tu-ristien, työmatkalaisten, liikematkalaisten yms. näkökulmasta.

Kaupunkiasumisen kehittäminenhelsingissä luodaan edellytyksiä sille, että kaupunginosat eivät muodostuisi asukas rakenteeltaan yksipuolisiksi. Sa-malla pyritään luomaan edellytyksiä uu-sille urbaaneille asumismuodoille. Suun-nittelun lähtö kohdaksi on tarpeen selvit-tää monenlaisia asumisen sijoittumisen kannalta keskeisiä alueellisia ja sosiaali-sia kysymyksiä. Samoin tutkitaan kaupun-kitilan käyttöä eri väestöryhmien kannal-ta sekä kaupunki kulttuurin maankäytölli-siä edellytyksiä.

Ekotehokkuuden huomioiminenIlmastonmuutos on viime vuosina noussut merkittäväksi maankäytön suunnittelua oh-jaavaksi tekijäksi. Ilmastonmuutoksen hillin-tään tähtäävät toimet kytkeytyvät maankäy-tön suunnitteluun. asetettujen päästövä-hennystavoitteiden toteuttaminen on olen-nainen kaavoituksen ja strategisen maan-käytön suunnittelun lähtökohta. Tähän ke-hitetään välineitä. ainoastaan maankäytöl-lisillä toimilla ei voida toteuttaa merkittä-viä vähennyksiä. maankäytön suunnittelul-la on kuitenkin tärkeä rooli pyrittäessä koh-ti ilmastoystävällisempää yhdyskuntaa, jos-sa energian tuotannon, liikenteen, asumi-sen ja elinkeinojen harjoittamisen aiheutta-mat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisim-man pienet.toimistopäällikkö Rikhard Manninen, p. 310 37160

Helsingin maanalainen yleiskaavahelsingin maanalaisella yleiskaavalla ohja-taan uusien laajojen kalliotilojen ja tunne-leiden sijoittumista, tilavarauksia maan al-la. yleiskaava varaa myös merkittäviä kal-lioresursseja kantakaupungin ulkopuolelta tuleville maanalaisille hankkeille. yleiskaava sisältää jo rakennetut merkittävät maanalai-set tilat ja turvaa yhteiskunnalle elintärkei-den hankkeiden tilavaraukset. maanalainen yleiskaava käsitellään kaupunginvaltuustos-sa vuonna 2010.toimistopäällikkö Eija Kivilaakso, p. 310 37247

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointilaajasalon joukkoliikennejärjestelmän suun-nittelu on aloitettu. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti suunnittelua jatke-taan siltavaihtoehdon pohjalta. yhteys kulki-si Kruununhaasta Sompasaareen, sieltä Kor-keasaareen ja Palosaareen ja lopuksi Kruu-nuvuorenrantaan. Silloilla kulkisi raitiotien li-säksi myös kevyen liikenteen väylä. uuden-maan ympäristökeskuksen päätöksen mu-kaisesti hankkeesta toteutetaan ympäristö-vaikutusten arviointi (yVa). arviointi alkaa alkuvuodesta 2010 arviointiohjelman laa-dinnalla. arviointiohjelmasta saatujen mie-lipiteiden ja uudenmaan ympäristökeskuk-sen lausunnon pohjalta laaditaan varsinai-nen arviointiselostus syksyllä 2010.diplomi-insinööri Kaarina Laakso p. 310 37250

ÖstersundomÖstersundom liitettiin helsinkiin valtioneuvos-ton päätöksen mukaisesti 1.1.2009. Suunnit-telua on valmisteltu liitosajankohtaa aiemmin selvityksin ja erilaisin tutkielmin. On tutkittu alueen luontoa, maisemaa, kulttuurihistori-aa, sosiokulttuurisia kysymyksiä ja nimistöä. helsingin kaupunginhallitus on päättänyt Ös-tersundomin alueen jakamisesta viiteen kau-punginosaan. ne ovat ultuna, Östersundom, Karhusaari, Talosaari ja Salmenkallio. alueella on nyt noin 2 000 asukasta. eniten asukkaita on ultunassa, noin 1 000 asukasta.

9

alueelle tullaan laatimaan kuntien yh-teinen osayleiskaava. mukana on Vantaal-ta länsisalmen ja länsimäen kaupungin-osien alueita, Sipoosta Granön saari ja hel-singistä koko liitosalue. Tavoiteaikataulun mukaan kaava valmistuu vuoden 2012 lo-pulla. Östersundom määrättiin rakennus-kieltoon viideksi vuodeksi 23.6.2008. Kos-ka liitoksen tarkoituksena on edistää kau-punkirakentamista ja koska kiellosta koituu väliaikaisia hankaluuksia nykyisten asuk-kaiden rakennushankkeille, pyrkii helsinki erilaisin keinoin mahdollistamaan rakenta-mista joillakin alueilla aikaisemminkin laa-dittavilla asemakaavanmuutoksilla. myös poikkeamispäätös voi olla jossain tapa-uksessa mahdollinen. Kaupunginhallitus tai uudenmaan ympäristökeskus päättää poikkeamisesta rakennuskiellosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväk-syi Östersundomin alustavat suunnittelu-periaatteet joulukuussa 2008. Tavoitteena on muodostaa nyt maaseutumaisesta lii-tosalueesta osa helsingin kaupunkia. Siitä on tarkoitus rakentaa monipuolinen jouk-koliikenteeseen painottuva pääosin kau-punkimaisista pientaloista koostuva alue. liitosalueen uusien asukkaiden alustavana vähimmäismääränä pidetään 30 000 asu-kasta.

Sipoonkorpi ja rannikon natura 2000 -alueet ovat oleellinen osa uutta Öster-sundomia. Sipoonkorven laatu ja rajaus helsingin osalta määräytyy suunnittelun

tuloksena. Sipoon ja Vantaan osalta Si-poonkorpi on jo yleiskaavassa määritelty. Gran östä on tarkoitus suunnitella yhdessä Sipoon kanssa merkittävä pääosin merelli-nen virkistysalue.

Vuonna 2009 on aloitettu alueellisten suunnitteluperiaatteiden laatiminen Kar-husaareen asukkaiden ja maanomistaji-en rakennushankkeiden helpottamiseksi. Suunnitteluperiaatteet ovat eräänlainen tu-levan osayleiskaavan alueellinen luonnos. niiden avulla voidaan laatia asemakaavan muutoksia maanomistajien aloitteesta jo ennen yleiskaavan valmistumista. Karhu-saarelaisten kanssa on vuoden aikana ol-lut paljon vuorovaikutusta suunnitteluky-symyksistä.

Vuoden 2009 aikana aloitettiin metron ja pikaraitiotien selvitystyö. ensimmäinen vaihe valmistui tammikuussa 2010. näin kaupungilla on valmiudet päättää Öster-sundomin tulevasta raideratkaisusta. rai-teet tulevat muodostamaan tärkeän osan myös alueen kaupunkirakenteessa. raide-ratkaisu tulee vaikuttamaan paljon myös muuhun Itä-helsinkiin.

Östersundom on pääosin haja-asutus-aluetta ja siksi se poikkeaa tekniseltä val-miudeltaan paljon helsingin muista osis-ta. helsingin teknisen verkoston ulottami-nen alueelle on vaativa suunnittelu- ja ra-kentamiskohde. myös tulevaisuuteen täh-täävät tekniset ratkaisut ovat alueella tut-kittavina.

Östersundom on liitettävä luontevasti seudun tulevaisuuden aluerakenteeseen. Siksi helsinki–Porvoo kehittämisvyöhyk-keelle on laadittu kehyssuunnitelmaa yh-teistyössä helsingin, Vantaan, Sipoon, Por-voon ja maakuntaliittojen kanssa. Keskeisi-nä kysymyksinä ovat olleet yhdyskuntara-kenteen pääperiaatteet ja raideratkaisut.projektipäällikkö Matti Visanti, p. 310 37291

Tonttien riittävyys Helsingissähelsingissä on viime vuosina kaavoitettu runsaasti uutta asuntokerrosalaa. helsingin tavoitteena on 5 000 asunnon vuosituotan-to. lainvoimaisten asemakaavojen mukai-sia tontteja on tulossa runsaasti. esimerkik-si vuonna 2007 helsingin kaupunkisuunnit-teluvirasto kaavoitti asuntorakentamiseen 540 000 ja vuonna 2008 kaikkiaan 442 000 kerrosneliömetriä. Vuonna 2009 kaavoitettiin asuntorakentamiseen 273 000 kerrosneliö-metriä. Taloudellinen taantuma on hillinnyt rakentamista ja kasvattanut tonttivarantoa. Kaavoituksen puolesta 5 000 asunnon tuo-tanto on mahdollista lähivuosina.

10

Detaljplanering

En detaljplan skapar förutsättningar för byggande. I detaljplanen bestäms för vilka ändamål området kan an-vändas och hur mycket som får byg-gas. Bestämmelserna gäller exem-pelvis byggnadernas höjd, placering, byggsättet samt annat som påverkar områdets struktur och stadsbild. Pla-neringsarbetet sker i samråd med in-vånare och experter. Här presenterar vi de viktigaste nu kända detaljpla-nerna. Mer information om aktuella projekt finns på stadsplaneringskon-torets webbplats www.hel.fi/ksv. På webbplatsen finns också Planer på kartan- tjänsten på finska.

1. Kampenaffärskvarteren i Kampen ansluts funktio-nellt till Kampens centrum och möjlighe-terna till kompletteringsbyggande av kvar-teren samt placeringen av biljetthallen för Tölö metrostation utreds. Förberedelser-na för byggandet av Kampens kapell inleds och en miljöplan för det omgivande områ-det utarbetas. Planeringen av en badinrätt-ning i ett bergsrum under hotell President-ti fortsätter. hamnbanan har nedmonte-rats. upprustningen av banschaktet mellan Gräsviken och Tölöviken för gång- och cy-keltrafik samt stadsevenemang inleds. un-der byggnadsarbetets gång används schak-tet även en del av tiden som körförbindelse för riksdagshusets byggplatskörningar.projektchef Ilpo Forssén, tfn 310 37199arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200

2. Tölövikenmusikhuset har börjat byggas och färdig-ställs i augusti 2011. Byggandet av en ny

utställningslokal i Finlandiahusets botten-våning, underjordiska servicetrafikutrym-men och Tölövikens parkeringsanlägg-ning förbereds. Planeringen av tema-parkerna och evenemangsparken i Tölö-viksparkens norra del fortsätter i sam-arbete med byggnadskontoret. Byggan-det av de offentliga rummen och parkerna söder om Tölöviksgatan inleds. en utred-ning görs om utgångspunkterna för täv-lingen om en bro för gång- och cykeltra-fiken som går över banan. På basis av centrumbiblioteksarbetsgruppens fram-förande utarbetas nödvändiga utredning-ar. utgångspunkter förbereds för detalj-planen för kvarteret norr om Sanomahu-set vid Tölöviksgatan. Detta behövs för ar-kitekttävlingen som ordnas för centrum-biblioteket. utgående från stadsledning-ens beslut inleds beredningen av en de-taljplaneändring för de offentliga rummen och parkområdena söder om Tölöviken. I planeringen undersöks placeringen av underjordiska allaktivitetslokaler. Bered-ningen inleds för genomförandet av kvar-teren intill banan och planeringen av om-givningen kring kvarteren görs parallellt med projektplaneringen.projektchef Ilpo Forssén, tfn 310 37199arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200landskapsarkitekt Anu Lamminpää, tfn 310 37258

3. Parkområdena i centrumavsikten är att detaljplaneändringarna för

Asemakaava luo edellytykset raken-tamiselle. Asemakaavassa määrä-tään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa raken-taa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakennusten korkeuksia, sijoittelua, raken tamistapaa sekä muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vai-kuttavia seikkoja. Kaavoitustyötä teh-dään vuorovaikutuksessa kuntalais-ten ja asiantuntijoiden kanssa. Esit-telemme tässä tärkeimmät tiedos-sa olevat asemakaavakohteet. Ajan-kohtaisista asioista löytyy lisää tietoa kaupunkisuunnitteluviraston netti-sivuilta osoitteessa www.hel.fi/ksv. Nettisivuillamme on myös palvelu, jossa ajankohtaiset suunnitelmat se-kä niihin liittyvät dokumentit löytyvät Suunnitelmat kartalla- palvelusta.

Asemakaavoitus

1. KamppiKampin liikekortteleita liitetään toiminnalli-sesti Kampin keskukseen ja niiden täyden-nysrakentamismahdollisuuksia sekä Töölön metron aseman lippuhallien sijaintia selvi-tetään. Kampin kappelin rakentamista ryh-dytään valmistelemaan ja sitä ympäröiväl-le alueelle laaditaan ympäristösuunnitel-ma. Kaupunkikylpylän suunnittelua kallio-tilaan hotelli Presidentin alle jatketaan. Sa-tamarata on purettu. ruoholahden ja Töö-lönlahden välisen ratakuilun eli Baanan kun-nostaminen kevyen liikenteen yhteydeksi ja kaupunkitapahtumien paikoiksi alkaa. ra-kennustyön kuluessa ratakuilua käytetään myös osan aikaa eduskunnan työmaa-ai-kaisena ajoyhteytenä.projektipäällikkö Ilpo Forssén, p. 310 37199arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200

2. Töölönlahtimusiikkitalo on rakenteilla ja valmistuu elokuussa 2011. Finlandia-talon pohjaker-

rokseen sijoittuvan uuden näyttelytilan ja maanalaisten huoltoliikennetilojen sekä Töölönlahden pysäköintilaitoksen raken-tamista valmistellaan. Töölönlahden puis-ton pohjoisosan teemapuistojen ja tapah-tumapuiston suunnittelua jatketaan yhteis-työssä rakennusviraston kanssa. Töölön-lahdenkadun eteläpuoleisten julkisten tilo-jen ja puistojen rakentaminen käynnistyy. radan yli johtavan kevyen liikenteen sillan kilpailun lähtökohtia selvitetään. Keskusta-kirjastotyöryhmän esityksen pohjalta laa-ditaan tarvittavat selvitykset. Keskustakir-jaston arkkitehtikilpailua varten valmistel-laan asemakaavalliset lähtökohdat Sano-matalon pohjoispuolella Töölönlahdenka-dun varrella sijaitsevalla korttelille. Kau-punginjohtajiston päätöksen pohjalta ryh-dytään valmistelemaan Töölönlahden ete-läosan julkisten tilojen ja puistojen alueel-le asemakaavanmuutosta, jossa tutkitaan monitoimitilojen sijoittamista maan alle musiikkitalon viereisen puiston ja maka-siinipuiston kohdalle. radanvarren kort-telien toteuttamista ryhdytään valmistele-maan ja niiden lähiympäristön suunnitte-lua tehdään samanaikaisesti hankesuun-nittelun rinnalla.projektipäällikkö Ilpo Forssén, p. 310 37199arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200maisema-arkkitehti Anu Lamminpää, p. 310 37258

3. Keskustan puistoalueetKaisaniemenpuiston ja yliopiston kasvi-

11

Kajsaniemiparken, universitetets botanis-ka trädgård samt husbåtarna framläggs för behandling av stadsfullmäktige under våren. uppgörandet av genomförandepla-nerna inleds i samarbete med byggnads-kontoret. För vattenområdet på Djurgårds-viken, båtplatserna och Fågelsången upp-görs detaljplaneändringar. De gamla bygg-naderna i parken skyddas och det omgi-vande parkområdet öppnas för allmän-heten och görs tryggare. esplanadparken skyddas med en detaljplan. För hesperia-parken utarbetas en parkplan i samarbete med byggnadskontoret.arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200arkitekt Kajsa Lybeck, tfn 310 37052landskapsarkitekt Anu Lamminpää, tfn 310 37258

4. Helsingfors affärscentrumFör helsingfors affärscentrum i Gloet och Kampen utarbetas planeändringar för en-skilda kvarter och tomter på fastighetsä-garnas initiativ. Fastigheternas anslutning till den underjordiska servicetrafiken och parkeringen i centrum påkallar ändringar i detaljplanerna som anknyter till fastig-heternas utveckling.

Detaljplaneringen för Gasellkvarteret fortsätter med bl.a. Järnhusets och litoni-uska husets tomter. För Skillnaden utarbe-tas en detaljplaneändring och en miljöplan. en utredning görs om placeringen av bil-jetthallarna för Pisara-banans centrumsta-tion på kvartersområdena. utgångspunk-

ter för detaljplanen och stadsbilden bereds för arkitekttävlingen som ordnas om res-su skolhusets tillbyggnad. projektchef Ilpo Forssén, tfn 310 37199arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200arkitekt Sanna Lahti, tfn 310 64424arkitekt Kajsa Lybeck, tfn 310 37052

5. Den underjordiska servicen och parkeringen i centrumDen västra delen av den underjordiska ser-vicetrafiktunneln i centrum är redan i bruk och även det östra avsnittet tas i bruk år 2010. Planeringen fortsätter med uppgö-rande av projektvisa till tunneln anknytan-de underjordiska detaljplaneändringar. projektchef Ilpo Forssén, tfn 310 37199byråchef Katariina Baarman, tfn 310 37125

6. Universitetets centrumkampusuniversitetsområdets centrumkampus ut-vecklas till en funktionell helhet genom grundrenovering och genom att förena fastigheterna med hjälp av gångpassager. Gatumiljön görs mer fotgängarvänlig och kvartersområdena ansluts till Gloets ser-vicetunnel. För centrumkampus utarbe-tas tomtspecifika detaljplaneändringar ut-gående från universitetets planer. Byggan-det av universitetets bibliotek i Kajsaniemi förbereds. Köpcentret Kaisa jämte parke-ringsanläggningen rivs.arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200arkitekt Sanna Lahti, tfn 310 64424

7. FotgängarcentrumDen underjordiska parkeringen och servi-cetrafiken i centrum möjliggör en utvidg-ning av fotgängarcentrum och en förbätt-ring av arrangemangen för gång- och cy-keltrafiken. För h.F. antells plats och Skill-naden utarbetas miljö- och trafikplaner. miljöplaner utarbetas för parken vid Si-monsgatan och universitetets kampus-bibliotek. För fotgängarcentrum planeras stadsbildsmässiga utformningen av det of-fentliga rummet samt principerna för be-lysningen planeras för bl.a. Järnvägstorget och unionsgatan.arkitekt Anne Karppinen, tfn 310 37200arkitekt Sanna Lahti, tfn 310 64424arkitekt Kajsa Lybeck, tfn 310 37052

8. Torgkvarterenen mångsidigare användning av stadens ämbetsverks nuvarande fastigheter mel-lan Senatstorget och Salutorget eftersträ-vas genom att man in dem placerar loka-ler för affärer, hotell, kaféer, restaurang-er och kultur. ett konsept för användning-en och en idéplan har utarbetats för om-rådet, liksom en anvisning om byggsät-tet och en allmän plan för de offentliga uterummen, belysningen och skyltning-en. Samarbetet för att befrämja genom-förandet fortsätter utgående från dessa planer.arkitekt Marko Härkönen, tfn 310 37229byråchef Satu Tyynilä, tfn 310 37187

tieteellisen puutarhan sekä asuntolaivo-jen asemakaavan muutokset on tarkoi-tus viedä kaupunginvaltuuston päätettä-väksi kevätkaudella. Toteutussuunnitel-mien laadinta aloitetaan yhteistyössä ra-kennusviraston kanssa. eläintarhanlahden vesialueelle, venepaikoille ja linnunlaulun alueelle laaditaan asemakaavan muutok-set. Puiston vanhat rakennukset suojel-laan ja niitä ympäröivä puistoalue kehite-tään yleisölle avoimeksi sekä turvallisem-maksi. esplanadin puisto suojellaan ase-makaavalla. hesperianpuistoon laaditaan puistosuunnitelma yhteistyössä rakennus-viraston kanssa.arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200arkkitehti Kajsa Lybeck, p. 310 37052maisema-arkkitehti Anu Lamminpää, p. 310 37258

4. Helsingin liikekeskustaliikekeskustaan Kluuvin ja Kampin kaupun-ginosiin laaditaan kortteli- ja tonttikohtaisia kaavamuutoksia kiinteistönomistajien aloit-teesta. Kiinteistöjen liittymisestä keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköin-nin piiriin seuraa kiinteistöjen kehittämiseen liittyviä asemakaavan muutoksia.

Gasellikorttelin asemakaavoitusta jat-ketaan mm. rautatalon ja litoniuksen ta-lon tonteilla. erottajalle laaditaan asema-kaavan muutos ja ympäristösuunnitelma. Pisara-radan keskusta-aseman lippuhal-lien sijaintia ja sijoittumista korttelialueil-le selvitetään. ressun koulun lisäraken-

nuksesta valmistellaan arkkitehtikilpailulle asemakaavalliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat.projektipäällikkö Ilpo Forssén, p. 310 37199arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200arkkitehti Sanna Lahti, p. 310 64424arkkitehti Kajsa Lybeck, p. 310 37052

5. Keskustan maanalainen huolto ja pysäköintiKeskustan maanalaisen huoltoliikennetun-neli on jo länsiosaltaan käytössä ja otetaan vuonna 2010 käyttöön myös itäosaltaan. Suunnittelua jatketaan laatimalla hankekoh-taisia tunneliin liittyviä maanalaisia asema-kaavan muutoksia.projektipäällikkö Ilpo Forssén, p. 310 37199toimistopäällikkö Katariina Baarman, p. 310 37125

6. Yliopiston keskustakampusyliopiston keskustakampuksen alueesta ke-hitetään toiminnallinen kokonaisuus perus-korjaamalla ja liittämällä kiinteistöjä toisiinsa jalankulkuväylillä. Katuympäristön jalankul-kuolosuhteita parannetaan ja korttelialueet liitetään Kluuvin huoltotunneliin. Keskusta-kampuksen alueelle laaditaan tonttikohtai-set asemakaavan muutokset yliopiston suun-nitelmien perusteella. Keskustakampuksen kirjaston rakentamista valmistellaan Kaisa-niemessä. Kauppakeskus Kaisa ja sen py-säköintilaitos puretaan.arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200arkkitehti Sanna Lahti, p. 310 64424

7. KävelykeskustaKeskustan maanalainen pysäköinti ja huol-toliikenne tarjoavat mahdollisuuksia käve-lykeskustan laajentamiselle sekä jalanku-lun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisel-le. h.F. antellin aukiolle ja erottajalle laadi-taan ympäristö- ja liikennesuunnitelmat. Simon kadun puistikolle ja yliopiston kam-puskirjastolle valmistellaan ympäristösuun-nitelmia. Kävelykeskustan julkisen tilan kau-punkikuvallista ilmettä ja valaistusperiaat-teita suunnitellaan mm. rautatientorille ja unioninkadulle.arkkitehti Anne Karppinen, p. 310 37200arkkitehti Sanna Lahti, p. 310 64424arkkitehti Kajsa Lybeck, p. 310 37052

8. TorikorttelitKaupungin virastojen käytössä olevien Se-naatintorin ja Kauppatorin välillä sijaitsevi-en kiinteistöjen käyttöä pyritään monipuo-listamaan siten, että niihin sijoitetaan liike-, hotelli-, kahvila-, ravintola- ja kulttuuritiloja. alueelle on laadittu käytön konsepti ja idea-suunnitelma sekä rakentamistapaohje ja jul-kisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuk-sen yleissuunnitelma. näiden suunnitelmi-en pohjalta jatketaan yhteistyötä toteutuk-sen edistämiseksi.arkkitehti Marko Härkönen, p. 310 37229toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p. 310 37187

9. Katajanokan pysäköintilaitosKatajanokalle on suunnitteilla noin 500 au-

12

Torikorttelit Torgkvarteren

Keskuskatu Centralgatan

13

© a

rkkitehtitoim

isto K2S

Oy

© a

rkkitehtityöhu

on

e artto P

alo ro

ssi Tikka Oy

9. Skatuddens parkeringsanläggningPå Skatudden planeras en underjordisk parkeringsanläggning för ca 500 bilar. De-taljplaneändringen gäller ett område som huvudsakligen avgränsas av hamngatan, Kronbergsgatan, mastgatan och Kanal-gatan.arkitekt Marko Härkönen, tfn 310 37229

10. Södra hamnenSödra hamnens strandzon består för när-varande huvudsakligen av hamnens termi-nal- och parkeringsområden. avsikten är att Södra hamnen och passagerarhamnen ansluts på ett bättre sätt till stadsstruktu-ren i centrum. målet är att kartlägga de möjligheter som helsingfors mest värde-fulla strandområde erbjuder. För plane-ringen av Södra hamnens strandområde utlyses en allmän internationell idétävling under åren 2010–2011. Tävlingsbidragen framläggs för allmänhetens bedömning på utställningslokalen Plattformen. efter pla-neringstävlingen utarbetas en detaljplane-ändring för området.byråchef Satu Tyynilä, tfn 310 37187projektchef Ilpo Forssén, tfn 310 37199

11. Maria sjukhusSjukhusverksamheten på området upphör och en del av byggnaderna omdispone-ras för de södra stadsdelarnas hälsocen-traler. Därtill utreds möjligheterna att byg-ga om de övriga byggnaderna för boen-

de samt möjligheterna till kompletterings-byggande.byråchef Satu Tyynilä, tfn 310 37187

12. Gardets lasarettOmändringen av det gamla sjukhusom-rådet till bostäder utreds. Samtidigt un-dersöks möjligheterna till kompletterings-byggande. Det kulturhistoriskt värdefulla byggnadsbeståndet skyddas.byråchef Satu Tyynilä, tfn 310 37187

13. Ulrikasborg, Röddäldsgatan 2Omdisponeringen av tomten för bostads-bruk utreds.arkitekt Arja Kasanen, tfn 310 37400

14. Eira, Norges ambassadmöjligheterna att utvidga ambassadbygg-naden utreds. För tomten utarbetas den detaljplaneändring som behövs.arkitekt Arja Kasanen, tfn 310 37400

15. SveaborgFör ögruppen Sveaborg, som ingår i unescos världsarvslista, finns ingen detaljplan. För området upprättas en skyddsdetaljplan i samarbete med mu-seiverket och Sveaborgs förvaltnings-nämnd. Inget omfattande nybyggande planeras på området. I samband med planläggningen definieras världsarvsob-jektets skyddszon.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

16. Edesvikens kasernområdeDå försvarsmakten lämnar edesviken fri-görs kasernområdet för andra ändamål. Byggnaderna skyddas och avsikten är att bygga om dem för boende samt affärer.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

17. Meritalli, Toivo Kuulas parkStrandrestaurangen meritalli i Toivo Kuulas park rivs och ersätts med en restaurang-paviljong som är en aning större och hål-ler öppet året om.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

18. Tölö parkeringsanläggningmöjligheten att bygga en allmän underjor-disk parkeringsanläggning i närheten av Tölö torg undersöks.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

19. Topeliusgatan 16Svenska social- och kommunalhögskolan har flyttat från Topeliusgatan till nya lokaler i Kronohagen. Tomtens nya användnings-ändamål undersöks.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

20. Tölö kyrkahelsingfors kyrkliga samfällighet ansöker om en planändring för att bygga ett pas-torskansli och barnhus på Tölö kyrkas tomt vid Topeliusgatan och Fältskärnsgatan.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

ton maanalainen pysäköintilaitos. asema-kaavan muutos koskee aluetta, jota pää-osin rajaavat Satamakatu, Kruunuvuoren-katu, mastokatu ja Kanavakatu.arkkitehti Marko Härkönen, p. 310 37229

10. Kirjava Satamaeteläsataman rantavyöhyke on nykyisel-lään pääosin sataman terminaali- ja pysä-köintialuetta. eteläsataman alue ja matkus-tajasatama halutaan liittää paremmin osak-si keskustan kaupunkirakennetta. Tavoittee-na on kartoittaa mahdollisuuksia, joita hel-singin arvokkain ranta-alue tarjoaa. etelä-sataman ranta-alueen, työnimeltään Kirja-va Satama, suunnittelusta järjestetään ylei-nen kansainvälinen ideakilpailu vuosina 2010–2011. Kilpailutyöt asetetaan yleisön arvioitavaksi näyttelytila laiturille. Suunnit-telukilpailun jälkeen alueelle laaditaan ase-makaavan muutos.toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p. 310 37187projektipäällikkö Ilpo Forssén, p. 310 37199

11. Marian sairaalaalue poistuu sairaalakäytöstä ja osaa ra-kennuksista suunnitellaan eteläisten kau-punginosien terveyskeskusten käyttöön. lisäksi tutkitaan mahdollisuutta muuttaa rakennukset muilta osin asuinkäyttöön ja selvitetään täydennysrakentamisen mah-dollisuuksia.toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p. 310 37187

12. Kaartin LasarettiVanhan sairaala-alueen muuttamista asuin-käyttöön selvitetään. Samalla tutkitaan mah-dollisuuksia lisärakentamiseen. alueen kult-tuurihistoriallisesti arvokas rakennuskan-ta suojellaan.toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p. 310 37187

13. Ullanlinna, Punanotkonkatu 2Tontin muuttamista asuinkäyttöön selvi-tetään.arkkitehti Arja Kasanen, p. 310 37400

14. Eira, Norjan suurlähetystölähetystörakennuksen laajennusmahdolli-suutta selvitetään. Tontille laaditaan tarvit-tava asemakaavan muutos.arkkitehti Arja Kasanen, p. 310 37400

15. Suomenlinnaunescon maailmanperintöluettelossa oleval-la Suomenlinnan saariryhmällä ei ole ase-makaavaa. alueelle laaditaan suojeluasema-kaava yhteistyössä museoviraston ja Suo-menlinnan hoitokunnan kanssa. alueelle ei suunnitella merkittävää uudisrakentamista. Kaavoitustyön yhteydessä määritellään maa-ilmanperintökohteen suojavyöhyke.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

16. Taivallahden kasarmialuePuolustusvoimilta vapautuva Taivallahden kasarmialue tulee uuteen käyttöön. raken-nukset suojellaan ja ne on tarkoitus muut-

taa asumiseen sekä myymälätiloiksi.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

17. Meritalli, Toivo Kuulan puistoToivo Kuulan puistossa oleva rantaravintola meritalli puretaan ja korvataan uudella hie-man isommalla ympäri vuoden auki oleval-la ravintolapaviljongilla.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

18. Töölön pysäköintilaitosTöölöntorin läheisyyteen tutkitaan maan-alaisen yleisen pysäköintilaitoksen raken-tamista.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

19. Topeliuksenkatu 16Svenska social- och kommunalhögskolan on muuttanut rakennuksesta uusiin tiloi-hin Kruununhakaan. Tontin uutta käyttöä tutkitaan.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

20. Töölön kirkkohelsingin seurakuntayhtymä hakee kaava-muutosta kirkkoherranviraston ja lastentalon rakentamiseksi Töölön kirkon tontille Tope-liuksenkadun ja Välskärinkadun varrelle.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

21. Lääkärinkatulääkärinkadun varrelle suunnitellaan alueen maiseman, mittakaavan ja Keskuspuiston merkityksen huomioon ottava pienkerrosta-

14

Katajaharju Enåsen

© a

rkkitehtitoim

isto a-K

on

sultit

21. LäkaregatanVid läkaregatan planeras en helhet av låga våningshus eller s.k. stadsvillor som beak-tar områdets landskap, skala och Central-parkens betydelse.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

22. DiakonissanstaltenI Diakonissanstaltens kvarter planeras til-läggsbyggande och en underjordisk par-keringsanläggning. Kvarterets värdefulla byggnader skyddas.arkitekt Marko Härkönen, tfn 310 37229

23. Sturegatan 2aDet före detta hushållslärarinstitutets tomt ändras för kontorsbruk. Byggnaden skyd-das. Därtill möjliggörs byggandet av en förbindelsegång till Kulturhuset.arkitekt Marko Härkönen, tfn 310 37229

24. Borgbackennya användningsändmål planeras för vat-tenborgarna i nöjesparken. Därtill utreds parkeringsarrangemangen.arkitekt Arja Kasanen, tfn 310 37400

25. Omgivningen kring Hagnäs broFörnyandet av hagnäs bro utreds. Sam-tidigt undersöks möjligheterna till att öka markanvändningens exploateringsgrad på området mellan havshagen och hagnäs torg.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

26. Hagnäs torg Planerna för parkeringsanläggningen vid hagnäs torg ändras så att man undersö-ker placeringen av lokaler för dagligvaru- och specialhandeln under jorden.arkitekt Janne Prokkola, tfn 310 37233

27. Åshöjden, Alphusetändringen av kontors- och småindustrihu-set till serviceboende, grupphem och där-till hörande servicelokaler undersöks.arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn 310 37260

28. Industriområdet i VallgårdDetaljplanen för industri- och lagertomter-na i Vallgård ändras så att även affärs- och servicefunktioner tillåts på tomterna. en del av byggnaderna skyddas i detaljplanen.arkitekt Martin Bunders, tfn 310 37203

29. Koloniträdgården i Vallgården detaljplan utarbetas för att skydda det kulturhistoriskt värdefulla koloniträdgårds-området. I samband med beredningen av detaljplanen utarbetas anvisningar om byggsätt, en färgplan samt planer för en ny stugtyp.arkitekt Salla Hoppu, tfn 310 37240

30. Kollektivtrafikförbindelsen i Vallgårdsdalenett förslag till detaljplaneändring utar-betas i syfte att ordna en kollektivtrafik-förbindelse mellan Backasgatan och

Tavastvägen.arkitekt Salla Hoppu, tfn 310 37240

31. Åshöjden, Helsingegrändmöjligheterna att bygga bostadshus vid helsingegränd utreds.arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn 310 37260

32. Spårvagnsdepåernanär spårvägstrafiken i helsingfors växer be-hövs det mer depåutrymme för service och förvaring av spårvagnar. Depåutrymmena kan ökas antingen genom att utvidga depån i Forsby eller alternativt genom att bygga en underjordisk depå i Vallgård. För dessa alternativ görs under 2010 mer detaljerade projektplaner och utgående från dem kan beslutet fattas. under 2010–2011 utarbetas en detaljplan för det valda alternativet. arkitekt Martin Bunders, tfn 310 37203arkitekt Paula Kinnunen, tfn 310 37141

33. EnåsenVid enåsen på Drumsö undersöks möjlig-heten att anlägga en tunnel för Västerle-den för att på området kunna bygga bo-städer och affärslokaler som kompletterar Drumsös stadsstruktur. Stadsplanerings-nämnden godkände utkastet till detaljpla-neändring för enåsen och Drumsöbacken år 2008 och förordade ett godkännande av planförslaget för Drumsöbacken i de-cember 2009.projektchef Mikko Reinikainen, tfn 310 37206

lojen eli ns. kaupunkivillojen kokonaisuus.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

22. DiakonissalaitosDiakonissalaitoksen kortteliin suunnitel-laan lisärakentamista ja maanalaista pysä-köintilaitosta. Korttelin arvokkaat rakennuk-set suojellaan.arkkitehti Marko Härkönen, p. 310 37229

23. Sturenkatu 2aentisen Kotitalousopettajaopiston tont-

ti muutetaan toimistokäyttöön. rakennus suojellaan. lisäksi mahdollistetaan yhdys-käytävän rakentaminen viereiseen Kulttuuri-taloon.arkkitehti Marko Härkönen, p. 310 37229

24. Linnanmäkihuvipuistossa oleville vesilinnoille suunni-tellaan uutta käyttöä ja selvitetään pysäköin-nin järjestäminen.arkkitehti Arja Kasanen, p. 310 37400

25. Hakaniemensillan ympäristöSelvitetään hakaniemensillan uusimista. Samalla tutkitaan maankäytön tiivistämis-tä merihaan ja hakaniementorin välisel-lä alueella.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

26. Hakaniementorihakaniementorin pysäköintilaitossuunnitel-mia muutetaan siten, että maanalaiselle alu-eelle tutkitaan päivittäistavara- ja erikoiskau-pan tilojen sijoittamista.arkkitehti Janne Prokkola, p. 310 37233

27. Alppiharju, Alppitalo 1661Tutkitaan toimisto- ja pienteollisuustalon muuttamista vanhusten palveluasunnoiksi ja ryhmäkodeiksi sekä näihin liittyviksi pal-velutiloiksi.arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p. 310 37260

28. Vallilan teollisuusalueVallilan teollisuusalueen teollisuus- ja varas-totonttien asemakaava muutetaan niin et-tä tonteilla sallitaan myös myymälä- ja pal-velukäyttö. Osa rakennuksista suojellaan asemakaavalla.arkkitehti Martin Bunders, p. 310 37203

29. Vallilan siirtolapuutarhalaadittava asemakaava suojelee kulttuuri-historiallisesti arvokkaan siirtolapuutarha-alueen. asemakaavan valmistelun yhtey-dessä alueelle laaditaan rakentamistapaoh-

15

Katajaharju Enåsen

© a

rkkitehtitoim

isto a-K

on

sultit

34. Drumsö metrostationIngångsarrangemangen för Drumsö met-rostation föranleder ändringar i detalj-planen. meningen är att bygga ingångs-byggnaden till metrostationen på nor-ra delen av Gyldénsvägen 2 och den lilla parkfläcken så att gång- och cykeltrafik-förbindelsen mellan Braxviksparken och Gyldénsvägen bevaras. Vid Drumsövä-gen 25 byggs en vänd- och parkerings-plats för metrons matarbussar. Därtill ord-nas en körförbindelse till metrostationens underjordiska parkeringsanläggning och befolkningsskyddet. Vidare undersöks möjligheterna att bygga en kontorsbygg-nad på tomten.arkitekt Anja Niera, tfn 310 37190

34. Drumsö köpcentrummöjligheterna att ändra detaljplanen un-dersöks så att det nuvarande köpcentrets byggnad kan ersättas med en ny, bättre af-färsbyggnad samt bostadshus. I hörnet av tomten, vid Karlavägens och Kommerse-rådsvägens korsning, byggs huvudingång-en till Drumsö metrostation.arkitekt Anja Niera, tfn 310 37190

35. Småhusområdet i västra Drumsöuppdateringen av föråldrade detaljplaner fortsätter på området där byggförbud gäl-ler. Området bevarar sin nuvarande prägel och byggnadsskyddet beaktas.arkitekt Anja Niera, tfn 310 37190

36. Drumsö, Norrsvängen 34möjligheterna att omdisponera flottans gam-la byggnad till daghemsbruk undersöks.arkitekt Anja Niera, tfn 310 37190

37. Höghusområdet i nordöstra delen av Drumsöuppdateringen av föråldrade detaljplaner fortsätter på området där byggförbud gäl-ler. Området bevaras som ett öppet, grönt bostadsområde och byggnadsskyddet be-aktas.ingenjör Pirjo Oikuri, tfn 310 37230

38. Kottby, Olympiabyn och nya OlympiabynByggnadsbeståndet och miljön i Olympi-abyn och nya Olympiabyn skyddas med en detaljplan så att områdenas kulturhis-toriskt och arkitektoniskt betydande vär-den och egenskaper bevaras.arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn 310 37260

39. Västra Kottbyändringen av detaljplanen för Västra Kott-by fortsätter. Byggrätten och byggnads-skyddet på området bestäms så att den

jeet, värisuunnitelma sekä uuden tyyppimö-kin suunnitelmat.arkkitehti Salla Hoppu, p. 310 37240

30. Vallilanlaakson joukkoliikenneyhteyslaaditaan asemakaavan muutosehdotus joukkoliikenneyhteyden järjestämiseksi mä-kelänkadun ja hämeentien välille.arkkitehti Salla Hoppu, p. 310 37240

31. Alppiharju, HelsinginkujaSelvitetään asuinrakennusten rakentamis-mahdollisuutta helsinginkujan varrelle.arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p. 310 37260

32. Raitiovaunuvarikothelsingin raitioliikenteen kasvua varten tar-vitaan nykyistä enemmän varikkotilaa raitio-vaunujen huoltoon ja säilyttämiseen. Varik-kotilojen lisääminen on mahdollista joko laa-jentamalla Koskelan varikkoa tai vaihtoehtoi-sesti rakentamalla maanalainen varikko Val-lilaan. Vaihtoehdoista tehdään vuoden 2010 aikana tarkemmat hankesuunnitelmat, jon-ka perusteella voidaan tehdä päätös. Valitul-le vaihtoehdolle laaditaan asemakaava vuo-sina 2010-2011.arkkitehti Martin Bunders, p. 310 37203arkkitehti Paula Kinnunen, p. 310 37141

33. KatajaharjuKatajaharjun kohdalla lauttasaaressa tutki-taan mahdollisuutta viedä länsiväylä tunne-liin niin, että alueelle voitaisiin rakentaa laut-

tasaaren rakennetta täydentävää asunto- ja työpaikkarakentamista. Kaupunkisuunnitte-lulautakunta hyväksyi Katajaharjun ja lautta-saarenmäen alueen asemakaavan muutos-luonnoksen vuonna 2008 ja puolsi lautta-saarenmäen kaavaehdotuksen hyväksymis-tä joulukuussa 2009.projektipäällikkö Mikko Reinikainen, p. 310 37206

34. Lauttasaaren metroasemalauttasaaren metroaseman sisäänkäyntijär-jestelyt aiheuttavat maanpäällisiä asemakaa-van muutoksia. Gyldénintie 2:n pohjoisosan ja pienen puistokaistaleen alueelle on tarkoi-tus rakentaa metroaseman sisäänkäyntira-kennus siten, että kevyen liikenteen yhteys lahnalahden puiston ja Gyldénintien välillä säilyy. lauttasaarentie 25:een muodostetaan metron liityntäbussien kääntymis- ja pysä-köimispaikka ja järjestetään ajoyhteys metro-aseman maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja väestönsuojaan. lisäksi tutkitaan toimis-torakennuksen rakentamista tontille.arkkitehti Anja Niera, p. 310 37190

34. Lauttasaaren ostoskeskusasemakaavan muuttamista tutkitaan siten, että nykyinen ostoskeskusrakennus voidaan korvata uudella paremmalla liikerakennuk-sella ja asuinkerrostaloilla. Tontin kulmaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien riste-ykseen rakennetaan pääsisäänkäynti laut-tasaaren metroasemalle.arkkitehti Anja Niera, p. 310 37190

35. Lauttasaaren länsiosan pientaloaluerakennuskiellossa olevan alueen vanhen-tuneiden asemakaavojen ajantasaistamis-työtä jatketaan. alue säilyttää nykyisen luonteensa ja rakennussuojelu otetaan huomioon.arkkitehti Anja Niera, p. 310 37190

36. Lauttasaari, Pohjoiskaari 34Tutkitaan merivoimien käytössä olleen raken-nuksen muuttamista päiväkotikäyttöön.arkkitehti Anja Niera, p. 310 37190

37. Lauttasaaren koillisosan kerrostaloaluerakennuskiellossa olevan alueen vanhentu-neiden asemakaavojen ajantasaistamistyö-tä jatketaan. alue säilytetään väljänä ja veh-reänä asuinalueena rakennussuojelu huo-mioon ottaen.insinööri Pirjo Oikuri, p. 310 37230

38. Käpylä, Olympiakylä ja KisakyläOlympiakylän ja Kisakylän rakennuskanta ja ympäristö suojellaan asemakaavalla si-ten, että alueiden kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät arvot ja ominaisuudet säilyvät.arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p. 310 37260

39. Länsi-Käpylälänsi-Käpylän asemakaavan muutostyötä jatketaan. alueen rakennusoikeus ja suoje-lu määritellään siten, että kulttuurihistorial-

16

© C

ino Zu

cchi a

rchitetti - O

ne W

orks - B

uro h

app

old

© C

ino Zu

cchi a

rchitetti - O

ne W

orks - B

uro h

app

old

kulturhistoriskt och arkitektoniskt värde-fulla prägeln bevaras.arkitekt Paula Kinnunen, tfn 310 37141

40. Brunakärr, Pargasvägen 7 och 9Tomterna planeras för bostadsbyggande eller alternativt daghemsbruk.arkitekt Paula Kinnunen, tfn 310 37141

41. Sjukhusområdet vid Lappvikenen detaljplan utarbetas för sjukhusområ-det i lappviken. Planeringsområdet omfat-tar hela sjukhusområdet med byggnader och omgivande parker. Området skyddas med en detaljplan och samtidigt under-söks möjligheterna att utveckla verksam-heterna. målet är att skapa förutsättningar för byggnadernas framtida användning så att de kulturhistoriska och arkitektoniska värdena bevaras. Parken som omger sjuk-husbyggnaderna detaljplaneras som en all-män park.byråchef Maria Jaakkola, tfn 310 37244

42. Centralparkens detaljplanerDetaljplaner utarbetas för de delar av Centralparken som saknar planer. Områ-dets rekreationsfunktion bevaras. Detalj-planeringsområdena är månsasparken och Britas idrottspark, som planläggs som rekreationsområden under 2010–2011.landskapsarkitekt Raisa Kiljunen-Siirola, tfn 310 37209landskapsarkitekt Jyri Hirsimäki, tfn 310 37213

43. Den mekaniska verkstaden i BöleIndustrikvarteret omdisponeras för bo-stads- och verksamhetsbruk. Detaljpla-neförslagen utarbetas delområdesvis. De första bostadskvarteren har redan byggts. Området får ca 2 500 invånare. För områ-det bereds en skyddsplan för det värdeful-la byggnadsbeståndet och en bostadsplan för kvarteren vid aleksis Kivis gata.byråchef Satu Tyynilä, tfn 310 37232

44. Centrumkvarteret i Mellersta Bölemellersta Böles centrumkvarter ligger norr om Böle bron. På området eftersträvas en stark identitet som bygger på urbant och färggrannt storstadsliv. Centrumet inbegri-per Böle station, metrostationen, kollektiv-trafikterminalen, stråket med torg som för-enar områdena, Böle bro med gatuområ-den, affärs- och kontorslokaler, offentliga rum samt bostäder. För centrumet utlyses en tävling med hjälp av vilken man söker en byggherre för området samt en stads-bildsmässigt och funktionellt högklassig plan till grund för detaljplanen.arkitekt Ritva Luoto, tfn 310 37294

45. Tornområdet i Mellersta BöleSöder om det nya centrumet i mellersta Böle planeras ett tätt och urbant bostads- och arbetsplatsområde. På området pla-neras ett tiotal torn, ett antal öppna plat-ser samt service som placeras vid dessa. Placeringen av tornen vid det järnvägshis-

lisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät arvot ja ominaisuudet säilyvät.arkkitehti Paula Kinnunen, p. 310 37141

40. Ruskeasuo, Paraistentie 7 ja 9Suunnitellaan tonttien käyttöä asuinraken-tamiseen tai vaihtoehtoisesti päiväkotira-kentamiseen.arkkitehti Paula Kinnunen, p. 310 37141

41. Lapinlahden sairaala-aluelapinlahden sairaalan alueelle laaditaan asemakaava. Suunnittelualueeseen kuu-luu koko sairaalan alue rakennuksineen ja ympäröivine puistoalueineen. alue suojel-laan asemakaavalla ja samalla tutkitaan ke-hittämismahdollisuuksia toimintojen osal-ta. rakennusten tulevalle käytölle pyritään luomaan tarkoituksenmukaiset edellytykset siten, että kulttuurihistorialliset ja rakennus-taiteelliset arvot säilyvät. Sairaalarakennuk-sia ympäröivä puisto asemakaavoitetaan jul-kiseksi puistoksi.toimistopäällikkö Maria Jaakkola, p. 310 37244

42. Keskuspuiston asemakaavatKeskuspuiston asemakaavoittamattomil-le osille laaditaan asemakaavat. alue säilyy virkistyskäytössä. asemakaava-alueet ovat maunulanpuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto, jotka kaavoitetaan virkistysalueiksi vuosien 2010–2011 aikana.maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, p. 310 37209maisema-arkkitehti Jyri Hirsimäki, p. 310 37213

43. Pasilan konepajaTeollisuuskortteli muutetaan asuin- ja toimi-tilakäyttöön. asemakaavaehdotukset valmis-tellaan osa-alueittain. ensimmäiset asuin-korttelit on jo rakennettu. uusia asukkai-ta alueelle tulee noin 2500. alueella on val-misteilla arvokkaan rakennuskannan suo-jelukaava sekä aleksis Kiven kadun varren kortteleita koskeva asuntokaava.toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p. 310 37187

44. Keski-Pasilan keskustakortteliKeski-Pasilan keskustakortteli on Pasilan sillan pohjoispuolella. Sille tavoitellaan voi-makasta identiteettiä, joka perustuu urbaa-niin ja värikkääseen suurkaupunkielämään. Keskusta sisältää Pasilan aseman, metro-aseman, joukkoliikenneterminaalin, alueita yhdistävän raitin toreineen, Pasilan sillan ja katualueita, liike- ja toimistotiloja, julkisia ti-loja sekä asuntoja. Keskustasta järjestetään kilpailu, jonka avulla etsitään alueelle toteut-tajaa sekä kaupunkikuvallisesti ja toiminnal-lisesti korkeatasoista suunnitelmaa asema-kaavan pohjaksi.arkkitehti Ritva Luoto, p. 310 37294

45. Keski-Pasilan tornialueKeski-Pasilan uuden keskuksen eteläpuo-lelle suunnitellaan tiivis ja urbaani asuin- ja työpaikka-alue. alueelle on suunnitteil-la kymmenkunta tornia, sarja aukioita ja niiden äärelle sijoittuvia palveluita. Tor-nien sijoittuminen rautatiehistoriallises-

17

Keski-Pasilan tornialue Tornområdet i Mellersta Böle

Keski-Pasilan tornialue Tornområdet i Mellersta Böle

18

Herttoniemen metroasema Hertonäs metrostation

© a

rkkitehtuu

ritoim

isto B&

m O

y

toriskt värdefulla området ger möjligheter att bygga ett nyskapande och mångfacet-terat stadsrum. Områdena kring lokstallen och byggnaden Toralinna bevaras i nuva-rande bruk och det värdefulla byggnads-beståndet skyddas.projektchef Timo Lepistö, tfn 310 37232

46. Busholmen, centrumkvarterenDe två mest centrala kvarteren på Bushol-men detaljplaneras: det ena blir ett välmå-endekvarter för seniorer och det andra blir områdets kommersiella centrum. Därtill justeras detaljplanen för utterhällens sko-las tomt.arkitekt Hanna Pikkarainen, tfn 310 37445

47. Busholmen, Utterkajens områdeI Busholmens nordvästra hörn planeras huvudsakligen boende. utöver traditionel-la flervåningshus planeras även stadshus av en ny typ på området. På västra sidan delas området av en kanal.arkitekt Pia Sjöroos, tfn 310 37281

48. Busholmens idrottsparkBusholmens idrottspark planläggs i sam-arbete med idrottsverket. Parken ligger söder om den före detta lagerbyggnaden ”bunkern” som planeras som idrottscen-trum. Idrottsparken får två fullskaliga fot-bollsplaner.arkitekt Pia Sjöroos, tfn 310 37281

49. Munkkisaari, telakalta vapautuvat alueetTelakalta vapautuvalle alueelle hietalahden vesialueen ja Telakkakadun välissä suunni-tellaan julkisia ja kaupallisia palveluita sekä asumista. ranta avataan jalankululle.arkkitehti Kirsi Rantama, p. 310 37207

50. Kalasataman kelluvat asunnotnykyisen Verkkosaaren kalanjalostus- ja elin-tarviketuotantoalueen edustalle suunnitel-laan kelluvien asuntojen aluetta. Tavoittee-na on kolme osakokonaisuutta, joilla toteu-tetaan erilaisia kelluvan asumisen muotoja. Kelluvat asunnot tulevat osaksi Kalasataman uutta pohjoisosan asuinaluetta. asuntolaivo-ja ei ole tarkoitus sijoittaa alueelle.arkkitehti Tuomas Hakala, p. 310 37205

51. Verkkosaaren asuinkorttelitKaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksy-nyt Verkkosaaren uuden asuinalueen ase-makaavaluonnoksen Kalasataman metro-aseman pohjoispuolelle. Kiinteistövirasto jär-jestää suunnittelu- ja toteutuskilpailun alu-een rakentamisesta. Tulosten pohjalta laa-ditaan asemakaavan muutos tälle vajaan 1 000 asukkaan alueelle.arkkitehti Tuomas Hakala, p. 310 37205

52. Etelä-Hermannin päiväkotiSörnäistenkadun varrella oleva vankilan en-tinen punatiilinen sikala muutetaan päiväko-diksi. muutos- ja lisärakennustyöt edellyttä-

ti merkittävän alueen viereen antaa mah-dollisuuden luovan ja monimuotoisen kau-punkitilan rakentumiselle. Veturitallien ja Toralinnan alueet säilytetään nykyisessä käytössä ja niiden arvokas rakennuskan-ta suojellaan.projektipäällikkö Timo Lepistö, p. 310 37232

46. Jätkäsaari, keskustakorttelitJätkäsaaren kaksi keskeisintä korttelia ase-makaavoitetaan: toisesta suunnitellaan van-husten hyvinvointikorttelia ja toisesta alu-een kaupallista keskusta. lisäksi Saukon-paaden koulun tontin asemakaava tarkis-tetaan.arkkitehti Hanna Pikkarainen, p. 310 37445

47. Jätkäsaari, Saukonlaiturin alueJätkäsaaren luoteiskulmaan suunnitellaan pääasiassa asumista. alueelle suunnitellaan perinteisten kerrostalojen lisäksi myös uu-denlaisia kaupunkiasuintaloja. länsireunal-la alueen halkaisee kanava.arkkitehti Pia Sjöroos, p. 310 37281

48. Jätkäsaaren liikuntapuistoJätkäsaaren liikuntapuisto asemakaavoi-tetaan yhteistyössä liikuntaviraston kans-sa. Puisto sijaitsee sisäliikuntakeskuksek-si kaavaillun entisen varastorakennuksen eli Bunkkerin eteläpuolella. liikuntapuis-toon tulee kaksi täysmittaista jalkapallo-kenttää.arkkitehti Pia Sjöroos, p. 310 37281

vät asemakaavan muutosta.arkkitehti Tuomas Hakala, p. 310 37205

53. Pornaistenniemen viheralueVanhankaupungin kupeeseen valmistellaan asemakaava, joka mahdollistaa viheralueen kunnostuksen ja virkistysaluetta palvelevan pysäköintialueen. Samalla suunnitellaan me-rellistä melonta- ja soutukeskusta.arkkitehti Salla Hoppu, p. 310 37240

54. ViikinrantaViikinranta on lahdenväylän ja Viikki-Van-hankaupunginlahden luonnonsuojelualu-een välinen alue, joka ulottuu Vantaan-joen suusta Viikin Tiedepuistoon. alueel-le laaditaan maankäyttösuunnitelma, jon-ka pohjalta alueen asemakaavat myöhem-min laaditaan.projektipäällikkö Markku Siiskonen, p. 310 37057

55. Kuninkaantammen keskushakuninmaan teollisuusalue muuttuu eloi-saksi asuinympäristöksi. ensimmäiseen ase-makaavaan tulee kerros- ja rivitalokorttelei-ta noin 2500 asukkaalle, keskustori, kaup-poja ja kylätalo, jossa on koulu, päiväkoti ja asukastiloja. ensimmäisessä vaiheessa kaa-voitetaan myös editan painotalon tontti se-kä katuyhteydet Jokeri 2:ta varten rakennet-tavaan tunneliin ja hämeenlinnanväylän uu-teen liittymään. Kuninkaantammessa paino-tetaan ekologisia ratkaisuja.projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p. 310 37264

19

Maunula Månsas

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / S

ari ru

otsalainen

49. Munkholmen, varvsstrandenPå området som frigörs från varvet mel-lan vattenområdet i Sandviken och Docks-gatan planeras offentliga och kommersiel-la tjänster samt boende. Stranden öppnas för gångtrafik.arkitekt Kirsi Rantama, tfn 310 37207

50. Fiskehamnens flytande bostäderFramför nätholmens nuvarande fiskefö-rädlings- och livsmedelsproduktionsområ-de planeras ett område med flytande bo-städer. målet är tre delhelheter där olika former av flytande bostäder förverkligas. De flytande bostäderna blir en del av det nya bostadsområdet norr om Fiskeham-nen. man planerar inte att placera husbå-tar på området.arkitekt Tuomas Hakala, tfn 310 37205

51. Nätholmens bostadskvarterStadsplaneringsnämnden har godkänt ut-kastet till detaljplan för nätholmens nya bostadsområde norr om Fiskehamnens metrostation. Fastighetskontoret utlyser en planerings- och genomförandetävling för byggandet av området. utgående från tävlingsresultatet utarbetas en detaljplane-ändring för detta område med ca 1000 in-vånare.arkitekt Tuomas Hakala, tfn 310 37205

52. Daghemmet i södra HermanstadVid Sörnäsgatan finns fängelsets före detta

svinstia i rödtegel som byggs om till dag-hem. ändrings- och tillbyggnadsarbetena förutsätter en ändring av detaljplanen.arkitekt Tuomas Hakala, tfn 310 37205

52. Grönområdet på BorgnäsetFör området intill Gammelstaden bereds en detaljplan som möjliggör upprustning av grönområdet och anläggande av en parkeringsplats för rekreationsområdet. Samtidigt planeras ett havsnära paddlings- och roddcenter.arkitekt Salla Hoppu, tfn 310 37240

54. ViksstrandenViksstranden ligger mellan lahtisleden och Viks-Gammelstadsvikens naturskyddsom-råde och sträcker sig från Vanda ås myn-ning till vetenskapsparken i Vik. För om-rådet görs en markanvändningsplan som läggs till grund för områdets senare de-taljplaner.projektchef Markku Siiskonen, tfn 310 37057

55. Kungsekens centrumhåkansåkers industriområde byggs om till en vital boendemiljö. Den första detaljpla-nen inbegriper kvarter med flervåningshus och radhus för ca 2500 invånare, ett cen-trumtorg, affärer och ett byhus med sko-la, daghem och invånarutrymmen. I för-sta skedet planläggs även editas tryckeris tomt samt gatuförbindelserna till tunneln som byggs för Joker 2-linjen och till Tavas-

tehusledens nya anslutning. I Kungseken fokuserar man på ekologiska lösningar.projektchef Suvi Tyynilä, tfn 310 37264

56. Kårböle stall med omgivningI samband med Kårböle stall i malmgård undersöks möjligheterna att bygga en ma-nege och en utvidgning av stallet.arkitekt Anu Kuutti, tfn 310 37348

57. Malmgård, LöjtnantsstigenDe två huvudsakligen obebyggda kvarte-ren öster om banan i malmgård omdispo-neras för boende. Området får ca 500 nya invånare.arkitekt Anu Kuutti, tfn 310 37348

58. Lassas, området vid LarsängsvägenDen obebyggda tomten för allmänna byggnader vid larsängsvägen 14 omdis-poneras för boende och några småhus-tomters exploateringsgrad höjs.arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn 310 37373

59. Västra ReimarsI Västra reimars utreds byggnadsbestån-det som ska skyddas och möjligheterna för kompletteringsbyggande. arbetet in-leddes i slutet av 2009.arkitekt Eeva-Liisa Hamari, tfn 310 37300

60. Sockenbacka, området kring stationenändringsprinciper för markanvändningen utarbetas för hela stationsområdet i sam-

56. Kaarelan talli ympäristöineenmalminkartanoon, Kaarelan tallin yhteyteen tutkitaan maneesin rakentamismahdollisuut-ta ja tallin laajennusta.arkkitehti Anu Kuutti, p. 310 37348

57. Malminkartano, Luutnantinpolkumalminkartanossa radan itäpuolella olevat kaksi pääosin rakentamatonta korttelia muu-tetaan asumiseen. uusia asukkaita alueelle tulee noin 500.arkkitehti Anu Kuutti, p. 310 37348

58. Lassila, Laurinniityntien aluerakentamaton yleisten rakennusten tont-ti osoitteessa laurinniityntie 14 muutetaan asumiseen ja muutamien pientalotonttien tehokkuutta nostetaan.arkkitehti Sari Ruotsalainen, p. 310 37373

59. Länsi-Reimarlalänsi-reimarlassa selvitetään alueen suojel-tava rakennuskanta ja lisärakentamismah-dollisuudet. Työ käynnistyi vuoden 2009 loppupuolella.arkkitehti Eeva-Liisa Hamari, p. 310 37300

60. Pitäjänmäki, aseman seutuKoko asemanseudulle laaditaan maankäy-tön muutosperiaatteet Pitäjänmäenkaaren ja raide-Jokerin jatkosuunnitteluun liittyen. Periaatteiden pohjalta voidaan paikalliskes-kuksen sekä asunto- ja työpaikkarakentami-sen edellyttämät asemakaavan muutokset

tehdä osa-alueittain. Patterimäen varikon ja raide-Jokerin asemakaavan muutos tehtä-neen ensimmäisenä.arkkitehti Leena Lukkarinen-Annila, p. 310 37278

61. Haagan ammattikoulu ja Huovitiehaagan ammattikoulurakennus ja osa huo-vitien asuinkerrostaloista suojellaan. Sa-

malla selvitetään liikennejärjestelyjä ja uu-den opetus- ja toimistorakennuksen sijoit-tamista metsäläntien ja nuijamiehentien kulmaukseen.arkkitehti Päivi Sarmaja, p. 310 37279

62. Haagan Kultareunan alueetelä-haagan Vihdintien länsipuolinen ns.

20

Kalasatama Fiskehamnen

Kalasatama Fiskehamnen

21

© Jarm

o ro

iko-Jo

kela©

Jarmo r

oiko

-Jokela

band med den fortsatta planläggningen av Sockenbackabågen och Spår-Jokern. På basis av principerna kan man delom-rådesvis utarbeta de nödvändiga detalj-planeändringarna för det lokala centrum-et och bostads- och arbetsplatsbyggan-det. Detaljplaneändringen för Batteri-backens depå och Spår-Jokern görs an-tagligen först.arkitekt Leena Lukkarinen-Annila, tfn 310 37278

61. Haga yrkesskola och Knektvägenhaga yrkesskola och en del av flervånings-husen på Knektvägen skyddas. Samtidigt utreds trafikarrangemangen och place-ringen av en ny undervisnings- och kon-torsbyggnad i hörnet av Krämertsskogs-vägen och Klubbekrigarvägen.arkitekt Päivi Sarmaja, tfn 310 37279

62. Södra HagaDet värdefulla byggnadsbeståndet på västra sidan av Vihtisvägen i Södra haga skyddas. Därtill utreds möjligheterna till kompletteringsbyggande.arkitekt Päivi Sarmaja, tfn 310 37279

63. Principerna för kompletteringsbyggande i BrobackaFör Brobacka utarbetas en översiktsplan för grönområden och kompletteringsbyg-gande av bostäder och service samt pla-neringsprinciper. utgående från planerna utarbetas flera detaljplaneändringar del-

områdesvis under de kommande åren.arkitekt Johanna Mutanen, tfn 310 37299

64. Gamla Mosabacka, LjungvägenInvid mosabackabågen nära Takalagränden och moisiovägen planeras nya småhustom-ter. Samtidigt är det meningen att skydda den värdefullaste delen av det gamla bygg-nadsbeståndet i nordöstra mosabacka.arkitekt Johanna Mutanen, tfn 310 37299

65. Stapelstadsvägens södra sidaPå den före detta skoltomten vid Brand-vaktsvägen 5 och på dess östra sida plan-läggs flervåningsbyggnader. målet är att även placera seniorboende och boende-tjänster på området. möjligheterna att placera radhus på sandplanen och tom-ten för allmänna byggnader (Gymnasiesti-gen 3) söder om området utreds. Samti-digt förbättras service- och parkeringsar-rangemangen för skolan maatullin ala-as-te samt utreds möjligheten att placera lek-parken Tapulis byggnad och uteområden närmare skolbyggnaden.arkitekt Tuomas Eskola, tfn 310 37285

66. Malm, området söder om TullbergsvägenPå den tomma skoltomten byggs ett dag-hem. Daghemmet placeras på en kulle och på det omgivande området planeras bo-stadsbyggande.arkitekt Tuomas Eskola, tfn 310 37285

haagan kultareunan arvokas rakennuskan-ta suojellaan. lisäksi selvitetään täydennys-rakentamismahdollisuuksia.arkkitehti Päivi Sarmaja, p. 310 37279

63. Siltamäen täydennysrakentamisen periaatteetSiltamäen alueelle laaditaan asuntojen ja palvelujen täydennysrakentamisen ja viher-alueiden yleissuunnitelma sekä suunnittelu-periaatteet. Suunnitelmien pohjalta alueelle laaditaan osa-alueittain useita asemakaavan muutoksia tulevina vuosina.arkkitehti Johanna Mutanen, p. 310 37299

64. Vanha Tapanila, KanervatieTapanilankaaren reunaan Takalankujan ja moisiontien läheisyyteen suunnitellaan uu-sia pientalotontteja. Samalla pyritään suoje-lemaan arvokkain osa Tapanilan koillisosan vanhasta rakennuskannasta.arkkitehti Johanna Mutanen, p. 310 37299

65. Tapulikaupungintien eteläpuolientisen sivukoulun tontille osoitteessa Pa-lovartijanpolku 5 ja sen itäpuolelle kaavoi-tetaan kerrostalorakentamista. Tavoitteena on sijoittaa alueelle myös senioriasumista ja asumiseen liittyviä palveluja. alueen ete-läpuolella olevalle hiekkakentälle ja yleisten rakennusten tontille (Kimnaasipolku 3) tut-kitaan rivitalojen sijoittamista. Samassa yh-teydessä parannetaan maatullin ala-asteen koulun huolto- ja pysäköintijärjestelyjä se-

kä selvitetään leikkipuisto Tapulin rakennuk-sen ja ulkoalueiden sijoittamista lähemmäk-si koulurakennusta.arkkitehti Tuomas Eskola, p. 310 37285

66. Malmi, Tullivuorentien eteläpuoliTyhjälle koulutontille rakennetaan päiväkoti. Kukkulalle sijoittuvan päiväkodin ympärille suunnitellaan asuntojen rakentamista.arkkitehti Tuomas Eskola, p. 310 37285

67. Pukinmäen keskusaseman tuntumassa radan molemmin puo-lin olevien alueiden käyttöä suunnitellaan.Tarkoituksena on selkeyttää ja täydentää keskusta-aluetta kaupunkikuvallisesti ja toi-minnallisesti sekä parantaa viihtyisyyttä, ja-lankulkuyhteyksiä, pysäköintiä ja liikenne-turvallisuutta. alueen inventointi ja yleis-suunnitelma tehtiin vuonna 2006. eskolan-tie 4:n tontille on valmisteilla asemakaavan muutos, jossa tontille suunnitellaan asuin-kerrostaloja.arkkitehti Taru Tyynilä, p. 310 37282

68. Pihlajamäen keskusPihlajamäen ostoskeskusta kehitetään alu-eelle laaditun suojelukaavan hengen mu-kaisesti. Suojeltu vanha osa korjataan ja säilytetään elinvoimaisena liiketilana. uu-demmassa osassa tutkitaan sekä säilyttä-vää että uudistavaa vaihtoehtoa. Kummas-sakin tapauksessa tontille ja sen eteläpuo-lelle tulisi uutta asuinrakentamista. myös lii-

22

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / Tyko S

aarikko©

helsin

gin kau

pu

nkisu

un

nittelu

virasto / Tyko Saarikko

67. Bocksbacka centrummarkanvändningen nära stationen på öm-se sidor om järnvägen utreds.Syftet är att ge centrumområdet en tyd-ligare samt stadsbildsmässigt och funk-tionellt komplettare struktur samt att för-bättra trivseln, gångförbindelserna, parke-ringen och trafiksäkerheten. Områdets in-ventering och översiktsplanering gjordes år 2006. För tomten eskosvägen 4 görs en detaljplaneändring där bostadsvånings-hus planeras.arkitekt Taru Tyynilä, tfn 310 37282

68. Rönnbacka centrumrönnbacka köpcentrum utvecklas enligt skyddsplanen som utarbetats för områ-det. Den skyddade gamla delen renoveras och bevaras som en vital affärslokal. För den nya delen undersöks två alternativ, att bevara och att förnya byggnaden. I bägge fallen skulle det komma nya bostadsbygg-nader på tomten och söder om den. Trafi-karrangemangens och parkeringens funk-tion förbättras också.arkitekt Taru Tyynilä, tfn 310 37282

69. RönnbackavägenDen obebyggda tomten för allmänna byggnader i hörnet av rönnbackavägen och rönningevägen omdisponeras för bo-ende. målet är att området får en stads-bildsmässig och elegant prägel som pas-sar 1960-talsarkitekturen i rönnbacka. ett

alternativ är en kombination av höghus och småhus, som skulle berika byggnads-beståndet i rönnbacka.arkitekt Taru Tyynilä, tfn 310 37282

70. Södra delen av Månsasen skyddsplan utarbetas för området från 1950-talet i månsas och samtidigt utreds möjligheterna för tillbyggnad.arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn 310 37373

71. Torparbackens mellersta delDe ursprungliga frontmannahusen vid Tor-parbacken skyddas. Tomtexploaterings-graden höjs enligt de principer som god-känts för området. Samtidigt undersöks möjligheterna till tillbyggnad på de obe-byggda servicetomterna och eventuellt i områdets utkanter.arkitekt Päivi Sarmaja, tfn 310 37279

72. Dammen, norra sidan av StåthållarvägenI området Dammen planeras komplette-ringsbyggande vid Tusbyleden och vid Dammens norra gräns. Därtill undersöks byggnadsmöjligheterna inom området och vid Ståthållarvägen.arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn 310 37373

73. Domarby gårdFör området utarbetas en detaljplaneänd-ring som möjliggör utveckling av de nu-varande ridfunktionerna. möjligheterna

att placera en ny manege på området un-dersöks, liksom utvidgningen av de nu-varande stallen eller placeringen av nya stall. Placeringen och utvidgningen av jord- och skogscentralens lager- och so-cialutrymmen utreds också. I planering-en beaktas områdets landskap, skydds-aspekter samt det allmänna rekreations-brukets behov.landskapsarkitekt Raisa Kiljunen-Siirola, tfn 310 37209

74. Svedängen, SexmansvägenFör Sexmansvägen, på avsnittet Baggbö-levägen–elddonsvägen, och parkområdet norr om det utarbetas en detaljplaneänd-ring för busslinjen Joker 2.arkitekt Päivi Sarmaja, tfn 310 37279

75. Håkansvikenhåkansviken är ett centralt område i Kron-bergsstranden. Det ligger söder om hund-holmsvägen, på den västra stranden mitt-emot innerstaden. håkansviken 1 omfat-tar bostadskvarteren i områdets norra del. Det höghusdominerade byggandet inne-fattar olika typer av hus och anpassas till den varierande terrängen. På området byggs bostäder för ca 2000 invånare. De-taljplaneförslaget blir färdigt år 2010. hå-kansviken 2 omfattar de höghusdomi-nerade bostadskvarteren på Kronbergs-strandens södra del. På området byggs bostäder för ca 2 000 invånare. På om-rådets nordvästra del, vid kanalen som

kenneratkaisujen ja pysäköinnin toimivuut-ta parannetaan.arkkitehti Taru Tyynilä, p. 310 37282

69. PihlajamäentiePihlajamäentien ja Pihlajistontien kulmauk-sessa oleva rakentamaton yleisten raken-nusten tontti muutetaan asumiseen. Tavoit-teena on alueen rakentuminen kaupunkiku-vallisesti ja tyylikkäästi Pihlajamäen 1960-lu-vun arkkitehtuurin hengessä. ratkaisu voi-si olla kerrostalo- ja pientaloasumisen vä-limuoto, joka monipuolistaisi Pihlajamäen asuntokantaa.arkkitehti Taru Tyynilä, p. 310 37282

70. Maunulan eteläosaVanhaan 1950-luvun maunulaan tehdään suojelukaava ja samalla selvitetään mah-dollisuuksia lisärakentamiseen.arkkitehti Sari Ruotsalainen, p. 310 37373

71. Torpparinmäen keskiosaTorpparimäen alkuperäiset rintamamiestalot suojellaan. Tonttitehokkuutta korotetaan alu-eelle hyväksyttyjen periaatteiden mukaises-ti. Samalla tutkitaan lisärakentamismahdol-lisuuksia rakentamattomille palvelutonteille ja mahdollisesti alueen reunoille.arkkitehti Päivi Sarmaja, p. 310 37279

72. Patola, Käskynhaltijantien pohjoispuoliPatolan alueelle suunnitellaan täydennysra-

kentamista Tuusulanväylän varteen ja Pato-lan pohjoisreunalle. lisäksi tutkitaan raken-tamismahdollisuuksia alueen sisällä ja Käs-kynhaltijantien varressa.arkkitehti Sari Ruotsalainen, p. 310 37373

73. Tuomarinkylän kartanoalueelle laaditaan asemakaavan muutos, jo-ka mahdollistaa nykyisten ratsastustoimin-tojen kehittämisen. alueelle tutkitaan uu-den maneesin sijoittamista sekä nykyisten tallien laajentamista tai uusien tallien sijoit-tamista. maa- ja metsäkeskuksen varasto- ja sosiaalitilojen sijoittamista ja laajentamis-ta tutkitaan myös. Suunnitelmassa otetaan huomioon alueen maisema, suojeluarvot ja yleisen virkistyskäytön tarpeet.maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, p. 310 37209

74. Paloheinä, KuusmiehentieKuusmiehentielle, välillä Pakilantie - Tulus-tie, ja sen pohjoispuoleiselle puistoalueel-le laaditaan asemakaavan muutos Jokeri 2 bussilinjaa varten.arkkitehti Päivi Sarmaja, p. 310 37279

75. Haakoninlahtihaakoninlahden alue on Kruunuvuorenran-nan keskeinen alue. Se sijaitsee Koirasaa-rentien eteläpuolella, länsirannalla vasta-päätä kantakaupunkia. haakoninlahti 1 kä-sittää alueen pohjoisosan asuinkorttelit. eri-laisia talotyyppejä käsittävä kerrostalovaltai-nen rakentaminen sovitetaan vaihtelevaan

maastoon. alueelle rakennetaan asunnot noin 2000 asukkaalle. asemakaavaehdo-tus valmistuu vuonna 2010. haakoninlahti 2 käsittää Kruunuvuorenrannan eteläosan kerrostalovaltaiset asuinkorttelit. alueelle rakennetaan asunnot noin 2 000 asukkaal-le. alueen luoteisosaan Koirasaaren mante-reesta erottavan kanavan varteen sijoittuu liikuntaviraston ja rakennusviraston merel-linen tukikohta.projektipäällikkö Riitta Jalkanen, p. 310 37293arkkitehti Tyko Saarikko, p. 310 37441

76. Haakoninlahden keskusta ja rannathaakoninlahden keskukseen sijoittuu julki-sia ja kaupallisia palveluja sekä palveluasu-mista. asemakaava laaditaan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailujen pohjalta. länti-sen rannan kävelyalueelle suunnitellaan pie-nimittakaavaisia kaupunkitaloja sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Kaupunkitaloista pi-detään yleinen suunnittelukilpailu keväällä 2010. Puistoakseli sivuaa haakoninlahden keskustaa sekä yhdistää länsi- ja itärannan. Itärannalle suunnitellaan korkealuokkainen uimaranta. Pitkäluoto ja Varisluoto kaavoi-tetaan virkistysalueiksi.projektipäällikkö Riitta Jalkanen, p. 310 37293

77. BorgströminmäkiKoirasaarentien pohjoispuolella Borgströmin-mäellä asuntorakentaminen sijoittuu Koira-saarentien varteen ja korkeiden kallioiden välisiin painanteisiin. Kerrostalo valtainen

23

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / Tyko S

aarikko

Kruunuvuorenranta Kronbergsstranden

Kruunuvuorenranta KronbergsstrandenKruunuvuorenranta Kronbergsstranden

Asem

akaavako

hteet k

artalla

Detaljp

lanern

a på k

artan

26

Kalasatama Fiskehamnen

avskiljer hundholmen från fastlandet, pla-ceras idrottsverkets och byggnadskonto-rets havs bas.projektchef Riitta Jalkanen, tfn 310 37293arkitekt Tyko Saarikko, tfn 310 37441

76. Håkansvikens centrum och stränderI håkansvikens centrum placeras offent-liga och kommersiella tjänster samt ser-viceboende. Detaljplanen utarbetas utgå-ende från planerings- och tomtöverlåtelse-tävlingarnas resultat. På promenadområ-det på den västra stranden planeras små-skaliga stadshus samt offentlig och kom-mersiell service. en allmän planeringstäv-ling utlyses om stadshusen våren 2010. Parkaxeln tangerar håkansvikens centrum och förenar den västra och östra stranden. På östra stranden planeras en högklassig badstrand. långholmen och Kråkholmen planläggs som rekreationsområden.projektchef Riitta Jalkanen, tfn 310 37293

77. BorgströmsbackenBostadsbyggandet på Borgströmsback-en sker på hundholmsvägens norra sida och i svackorna mellan de höga klipporna. På området byggs främst höghusbostäder för ca 1 300 invånare. Byggnaderna anpas-sas till den varierande terrängen. På områ-det byggs också ett daghem och en brand-station. Förslaget till detaljplan utarbetas i samarbete med områdets byggherrar.arkitekt Elina Ahdeoja, tfn 310 37059

78. Stansviks gård och Nothusuddenanvändningen av området kring Stansviks gård i rekreationssyfte kommer att öka av-sevärt i och med att Kronbergsstranden byggs ut. målet är att gårdens nuvaran-de användning kan fortgå, men att områ-det kan ta emot en bredare publik. upp-rustningsåtgärder, nya funktioner och de strukturer dessa förutsätter planeras så att gårdshelhetens kulturhistoriska värde be-varas. Stugorna i nyby anvisas ersättande platser i Gammelby. Förslaget till detaljplan för området blir färdigt i början av 2010. För nothusudden och en del av Finnträs-kets parkområde görs en detaljplaneänd-ring. Syftet med planändringen är att för-tydliga områdets rekreationsbruk och tra-fik samt att skydda villabyggnaderna.landskapsarkitekt Mervi Nicklén, tfn 310 37221

79. KronbergetKronbergsstrandens huvudtorg planeras vid håkansvikens strand och kring torget kommer bostäder och service. På Kron-bergets södra sluttning byggs ett bostads-område. Bostadsbyggandet präglas av tät småhusbebyggelse samt flervåningshus. Kronberget planläggs som rekreationsom-råde.arkitekt Elina Ahdeoja, tfn 310 37059arkitekt Tyko Saarikko, tfn 310 37441

80. Östra centrumFör Östra centrum har utarbetats en

stadsbilds- och trafikmässig helhetsana-lys år 2008. I samband med den färdig-ställdes år 2009 ett utkast till detaljplane-ändring för det första skedet av fotgäng-arområdet som byggs ovanför Österleden och som förenar de olika delarna av Östra centrum. I detaljplaneutkastet ingår City-markets kvarter som ska förnyas, ett ho-tell som byggs intill och på Österleden och ett filmcentrum samt fyra bostads-torn. Parkeringen placeras i byggnadernas bottenplan och andra våning. Fotgängar-området kommer slutligen att sträcka sig från Kundgatans bro till ring I. Förslagen till detaljplaneändringar inför första ske-det av täckningen av Österleden utarbe-tas 2010.arkitekt Barbara Tallqvist, tfn 310 37283

81. KasbergetI Generalplan 2002 finns en reservering för nya bostadskvarter på Kasbergets nor-ra sluttning. För området utarbetas en de-taljplaneändring.arkitekt Barbara Tallqvist, tfn 310 37283

82. Det nya småhusområdet vid DymlingsvägenI generalplanen har anvisats ett områ-de för småhusboende kring Dymlings-vägen i mellungsbacka. Planearbetet in-leds 2010.arkitekt Barbara Tallqvist, tfn 310 37283

27

© Jarm

o ro

iko-Jo

kela

© Jarm

o ro

iko-Jo

kela

Kalasatama Fiskehamnen

asuntorakentaminen käsittää asunnot noin 1 300 asukkaalle. rakentaminen sovitetaan vaihtelevaan maastoon. alueelle tulee myös päiväkoti ja paloasema. asemakaavaehdo-tus laaditaan yhteistyössä alueen toteutta-jien kanssa.arkkitehti Elina Ahdeoja, p. 310 37059

78. Stansvikin kartano ja NuottaniemiStansvikin kartanoalueen käyttö virkistys-alueena tulee huomattavasti lisääntymään Kruunuvuorenrannan rakentumisen myö-tä. lähtökohtana on, että nykyinen käyt-tö voi jatkua, mutta alue voi vastaanottaa laajemman käyttäjäkunnan. Kunnostustoi-menpiteet, uudet toiminnat ja niiden edel-lyttämät rakenteet suunnitellaan siten, että kartanokokonaisuuden kulttuurihistorialli-nen arvo säilyy. uudenkylän mökeille osoi-tetaan korvaavat paikat Vanhassakylässä. alueen asemakaavaehdotus valmistuu al-kuvuodesta 2010. nuottaniemen alueelle ja osalle Suomensuon puistoaluetta laadi-taan asemakaavan muutos. asemakaavan muutoksen tarkoituksena on selkiyttää alu-een virkistyskäyttöä ja liikennettä sekä suo-jella huvilarakennukset.maisema-arkkitehti Mervi Nicklén, p. 310 37221

79. Kruunuvuorihaakoninlahden pohjukkaan suunnitellaan Kruunuvuorenrannan pääaukio ja sen ympä-rille asuntoja ja palveluja. Kruunuvuoren ete-lärinteeseen rakennetaan asuinalue. asun-

torakentaminen on tiivistä pientalorakenta-mista sekä kerrostaloja. Kruunuvuori suun-nitellaan virkistysalueeksi.arkkitehti Elina Ahdeoja, p. 310 37059arkkitehti Tyko Saarikko, p. 310 37441

80. ItäkeskusItäkeskuksen alueelle on laadittu kaupunki-kuvallinen ja liikenteellinen kokonaistarkas-telu 2008. Sen osana valmistui 2009 ase-makaavan muutosluonnos, ensimmäinen vaihe Itäväylän yläpuolelle rakennettavasta jalankulkualueesta, joka tulee yhdistämään Itäkeskuksen eri osat toisiinsa. asemakaa-valuonnokseen kuuluu uudistettava City-marketin kortteli, Itäväylän viereen ja pääl-le suunniteltu hotelli ja elokuvakeskus se-kä neljä asuintornia. Pysäköinti sijoittuu ra-kennusten toiseen ja maantasokerrokseen. Jalankulkualue ulottuu aikanaan asiakkaan-kadun sillalta Kehä I:lle asti. Itäväylän katta-misen ensimmäisen vaiheen asemakaavan muutosehdotukset laaditaan 2010.arkkitehti Barbara Tallqvist, p. 310 37283

81. Roihuvuoriroihuvuoren pohjoisrinteeseen on yleiskaa-va 2002:ssa esitetty uusia asuntokortteleita. alueelle laaditaan asemakaavan muutos.arkkitehti Barbara Tallqvist, p. 310 37283

82. Vaarnatien uusi pientaloaluemellunmäen Vaarnantien ympäristöön on yleiskaavassa osoitettu alue pientalovaltai-

28

© 3D

ren

der O

y

83. Det nya småhusområdet vid SpikbergsvägenVid Spikberget i mellungsbacka planeras ett nytt småhusområde. Planläggningen inleds 2010.arkitekt Kaisa Karilas, tfn 310 37315

84. Mellungsbacka centrumCentrumet som planeras kring metrosta-tionen i mellungsbacka byggs på bäg-ge sidan om metrobanan. K-affären sö-der om metrobanan utvidgas och i sam-band med den byggs ett bibliotek och lo-kaler för småaffärer. norr om banan kom-mer en ny S-market. Ovanför serviceloka-lerna placeras bostäder huvudsakligen i våningarna 3–4. Bussterminalen för cen-trumets matartrafik, trafikarrangemangen samt matar- och invånarparkeringen kom-mer att ändras. Detaljplaneförslaget utar-betas våren 2010.arkitekt Elina Suonranta, tfn 310 37446

85. Småhusområdena på DegeröPå Degerö finns omfattande småhusområ-den vars exploateringstal är 0,2 eller lägre. Pilotutredningen som gjordes på området Degeröbågen–Fladabågen år 2009 visade att man även på Degerö kan höja tomt-exploateringsgraden.arkitekt Dan Mollgren, tfn 310 37326

86. Hertonässtranden, SkepparvikenPå båthamnsområdet i Skepparviken pla-

neras flytande bostäder och ett nytt båt-centrum. husbåtar placeras vid stranden av nya amiral Cronstedts torget. utkastet till detaljplan har godkänts av stadsplane-ringsnämnden och nu framskrider planbe-redningen utgående från planer som ska preciseras.arkitekt Siv Nordström, tfn 310 37322

87. Hertonäs centrumDetaljplanen ändras utgående från det vinnande bidraget i den inbjudna arkitekt-tävlingen som ordnades om metrostatio-nens och K-herttas område. metrostatio-nen och matarbussterminalen byggs om. Därtill planeras nya affärs- och kontorslo-kaler, matarparkering samt bostäder. I me-gahertsi-kvarteret planeras ett köpcentrum och bostäder.arkitekt Timo Karhu, tfn 310 37332arkitekt Siv Nordström, tfn 310 37322

88. Stångfallet-BroändaVid områdena kring Stångfallet och Stång-backa planeras ett småhusdominerat bo-stadsområde för ca 500 invånare. husen placeras stadsmässigt längs med gatan. I planeringen beaktas områdets kulturmiljö och natur. För området har utarbetats en översiktsplan för landskapet.arkitekt Timo Karhu, tfn 310 37332

89. Gårdsbacka centrumI Gårdsbacka centrum planeras nya

seen asumiseen. alueen kaavoitus käyn-nistyy 2010.arkkitehti Barbara Tallqvist, p. 310 37283

83. Naulakalliontien uusi pientaloaluemellunmäen naulakallion alueelle suunni-tellaan uusi pientaloalue. Kaavoitus käyn-nistyy 2010.arkkitehti Kaisa Karilas, p. 310 37315

84. Mellunmäen keskusmellunmäen metroaseman ympäristöön suunnitteilla oleva keskus rakentuu metro-radan molemmin puolin. metroradan ete-läpuolella olevaa K-kauppaa laajennetaan ja tämän yhteyteen tulee kirjasto ja pienlii-ketiloja. radan pohjoispuolelle sijoittuu uu-si S-market. asumista sijoitetaan palveluti-lojen päälle pääosin 3–4 kerrokseen. Kes-kuksen liityntäliikenteen bussiterminaali, lii-kennejärjestelyt, liityntä- ja asiakaspysäköin-ti tulevat muuttumaan. asemakaavaehdo-tus laaditaan keväällä 2010.arkkitehti Elina Suonranta, p. 310 37446

85. Laajasalon pientaloalueetlaajasalossa on laajoja omakotialueita, joi-den tehokkuus on 0,2 tai alempi. laajasa-lonkaaren–Sarvastonkaaren alueella vuon-na 2009 tehty pilottiselvitys osoitti, että myös laajasalossa voidaan tonttitehok-kuutta nostaa.arkkitehti Dan Mollgren, p. 310 37326

86. Herttoniemen KipparlahtiKipparlahden venesatama-alueelle suun-nitellaan kelluvia asuntoja ja uutta veneily-keskusta. asuntolaivoja sijoitetaan uudis-tuvan amiraali Cronstedtin torin rantaan. asemakaavaluonnos on hyväksytty kau-punkisuunnittelulautakunnassa, ja nyt kaa-van valmistelu jatkuu tarkennettavien suun-nitelmien pohjalta.arkkitehti Siv Nordström, p. 310 37322

87. Herttoniemen keskusasemakaavaa muutetaan metroaseman ja K-hertan alueista käydyn arkkitehtikutsukil-pailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. met-roasema ja liityntäbussiterminaali rakenne-taan uudelleen. lisäksi suunnitellaan uut-ta liike- ja toimitilaa, liityntäpysäköintiä ja asuntoja. megahertsin kortteliin suunnitel-laan kauppakeskusta ja asuntoja.arkkitehti Timo Karhu, p. 310 37332arkkitehti Siv Nordström, p. 310 37322

88. Tankovainio–BroändaTankovainion ja Tankomäen alueille suun-nitellaan pientalovaltainen asuinalue noin 500 asukkaalle. Talot sijoittuvat kaupunki-maisesti kadun varteen. Kaavoituksessa ote-taan huomioon alueen kulttuurimaisema ja luontoarvot. alueelle on laadittu maiseman yleissuunnitelma.arkkitehti Timo Karhu, p. 310 37332

29Jätkäsaari Busholmen

30

råde (1997). målet är en mångsidig använd-ning av skärgården och havet samt att göra skärgården tillgängligare. Planeringsprinci-perna för området har godkänts år 2009.arkitekt Anu Mansikka, tfn 310 37319

93. Degerö centrum och stränderen ändring av detaljplanen möjliggör byg-gande av ett nytt köpcentrum, offentliga närtjänster och bostadshöghus i Degerö centrum. nya bostadshus föreslås även söder om rävsundsvägen på bägge sidor av Degerövägen. I Degerö centrum beak-tas att genomförandet av projektet förut-sätter ändringar i förslaget till detaljplan som utarbetades 2007–2008. målet är att skapa förutsättningar för att genomföra området stegvis. I samband med plane-ringen undersöks anslutningen av idrotts- och rekreationsområdena vid stränderna öster om området till Degerö centrum. arkitekt Dan Mollgren, tfn 310 37326

94. Den nya koloniträdgården i MellungsbyI östra utkanten av mellungsbacka, nära de nuvarande odlingslotterna, planeras en ny koloniträdgård. Planeringsprinciperna för området utarbetas våren 2010.arkitekt Elina Suonranta, tfn 310 37446

95. Höghusområdena i Gårdsbacka, Mellungsbacka och på DegeröPå höghusområdena planeras tomtspeci-

fikt tillbyggande i samarbete med husbo-lagen. även övrigt småskaligt komplette-ringsbyggande kan bli aktuellt. På dessa tre områden finns redan flera aktuella pro-jekt, och husbolag kan komma med initia-tiv även på andra områden.arkitekt Kaisa Karilas (Gårdsbacka), tfn 310 37315arkitekt Dan Mollgren (Degerö), tfn 310 37326arkitekt Elina Suonranta (Mellungsbacka), tfn 310 37446

96. Företagsområdet i Hertonäsen utvecklingsplan utarbetas för hertonäs företagsområde. I planen granskas princi-perna för områdets funktionella och stads-bildsmässiga utveckling och därtill förbätt-ras förutsättningarna för företagens verk-samhet. Detaljplaneändringar uppgörs projektvis.arkitekt Dan Mollgren, tfn 310 37326

97. KallviksuddenDetaljplanen för området bygger på den nuvarande användningen, kulturhistoris-ka och landskapliga värden samt natur-värden. möjligheterna till rekreationsbruk utvecklas. anvisningar för byggnadssät-tet utarbetas för att bevara den värdeful-la villamiljön.arkitekt Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, tfn 310 37166

98. Havsrastböles västra stranden delgeneralplan utarbetas för havsrast-böles västra strand. avsikten är att utgå-ende från områdets karaktär planera ett

bostäder vid bl.a. Gårdsbackavägen, ar-betsplatsbyggande och en ny plats för bib-lioteket. Det nuvarande köpcentret bevaras och möjligheterna till kompletteringsbyg-gande genom att bygga på den nyaste de-len undersöks. matartrafikens terminal och matarparkeringsarrangemang förnyas.arkitekt Kaisa Karilas, tfn 310 37315

90. Småhusområdena i Botbyåsen och MellungsbyPå områdena görs detaljplaneändringar för att öka byggrätten. Samtidigt utreds beho-vet av byggnadsskydd. en detaljplaneänd-ring för den mellersta delen av småhusområ-det i Gårdsbacka utarbetas under år 2010.tekniker Arja Asikainen, tfn 310 37318 (on–fre)

91. Södra delen av Hålviken detaljplaneändring för södra delen av hålvik utarbetas under år 2010. Området avgränsas av huvudstigen och hålvikspar-ken. avsikten är att öka byggrätten så att det värdefulla byggnadsbeståndet bevaras.tekniker Arja Asikainen, tfn 310 37318 (on–fre)

92. Östra skärgårdenDetaljplaneområdet innefattar den öst-ra skärgårdens centrala delar. Till området hör holmar som ägs av staden, staten och andra offentliga organisationer samt privata villaägare. Detaljplanen bygger på helsing-fors generalplan 2002 och delgeneralpla-nen för helsingfors skärgård och havsom-

89. Kontulan keskusKontulan keskustaan suunnitellaan uusia asuntoja mm. Kontulantien varteen, työpaik-karakentamista sekä uutta paikkaa kirjastolle. nykyinen ostoskeskus säilyy ja sen uusim-man osan täydentämistä korottamalla tutki-taan. liityntäliikenteen terminaali ja liityntä-pysäköintijärjestelyt uudistetaan.arkkitehti Kaisa Karilas, p. 310 37315

90. Vartioharjun ja Mellunkylän pientaloalueetalueilla tehdään asemakaavan muutoksia rakennusoikeuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään rakennussuojelu-tarve. Kontulan pientaloalueen keskiosan asemakaavan muutos laaditaan vuoden 2010 aikana. lisäksi tontinomistajien ha-kemuksesta tehdään yksittäisiä asemakaa-van muutoksia.teknikko Arja Asikainen, p. 310 37318 (ke–pe)

91. Kaitalahden eteläosaKaitalahden eteläosan asemakaavan muu-tos laaditaan vuoden 2010 aikana. alueen rajana ovat Pääpolku ja Kaitalahdenpuisto. rakennusoikeutta on tarkoitus lisätä siten, että arvokas rakennuskanta säilyy.teknikko Arja Asikainen, p. 310 37318 (ke–pe)

92. Itäinen saaristoasemakaava-alue käsittää itäisen saariston keskeiset osat. Siihen kuuluu kaupungin, valtion ja muiden julkisyhteisöjen omista-

mia saaria ja yksityistä kesähuvila-asutusta. asemakaava tulee pohjautumaan helsingin yleiskaava 2002:een ja helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavaan (1997). Ta-voitteena on saariston ja meren monipuo-linen ja rikas käyttö ja saarten avoimuuden ja tavoitettavuuden parantaminen. alueen suunnitteluperiaatteet on hyväksytty vuon-na 2009.arkkitehti Anu Mansikka, p. 310 37319

93. Laajasalon keskus ja rannatasemakaavan muutos mahdollistaa uuden kauppakeskuksen, julkisten lähipalvelujen ja asuinkerrostalojen rakentamisen laajasa-lon keskustaan. uusia asuintaloja esitetään myös reposalmentien eteläpuolelle laaja-salontien molemmin puolin. laajasalon kes-kuksessa varaudutaan siihen, että keskuk-sen toteuttaminen edellyttää muutoksia v. 2007-2008 laadittuun asemakaavaehdotuk-seen. Tavoitteena on luoda edellytykset alu-een toteuttamiselle vaiheittain. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan keskuksen itäpuolella olevien rantojen urheilu- ja virkistysalueiden liittymistä laajasalon keskukseen.arkkitehti Dan Mollgren, p. 310 37326

94. Mellunkylän uusi siirtolapuutarhamellunmäen itäreunaan, nykyisten viljely-palstojen läheisyyteen, suunnitellaan uutta siirtolapuutarha-aluetta. alueen suunnitte-luperiaatteet laaditaan keväällä 2010.arkkitehti Elina Suonranta, p. 310 37446

95. Kerrostaloalueet Kontulassa, Laajasalossa ja MellunmäessäKerrostaloalueille suunnitellaan yhteistyös-sä taloyhtiöiden kanssa tonttikohtaista lisä-rakentamista. ajankohtaiseksi saattaa tulla myös muuta pientä täydennysrakentamis-ta. näillä kolmella alueella on jo nyt tiedos-sa useita hankkeita, ja myös muilla alueilla voivat taloyhtiöt esittää aloitteita.arkkitehti Kaisa Karilas (Kontula), p. 310 37315arkkitehti Dan Mollgren (Laajasalo), p. 310 37326arkkitehti Elina Suonranta (Mellunmäki), p. 310 37446

96. Herttoniemen yritysalueherttoniemen yritysalueelle laaditaan ke-hittämissuunnitelma. Siinä tarkastellaan periaatteita alueen toiminnalliselle ja kau-punkikuvalliselle kehittämiselle ja paran-netaan yritysten sijoittumisedellytyksiä. asemakaavamuutoksia tehdään hanke-kohtaisesti.arkkitehti Dan Mollgren, p. 310 37326

97. Kallahdenniemialueen asemakaavoitus perustuu nykyiseen käyttöön, kulttuurihistoriallisiin ja maisemal-lisiin arvoihin sekä luontoarvoihin. Virkistys-käyttömahdollisuuksia kehitetään. arvok-kaan huvilaympäristön säilyttämiseksi alu-eelle laaditaan rakentamistapaohjeet.arkkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, p. 310 37166

98. Meri-Rastilan länsirantameri-rastilan länsirantaan tehdään osayleis-

31

nytt slags arbetsplats- och bostadsom-råde som ligger i närheten av metrosta-tionen och i en havsnära miljö. De mest värdefulla naturobjekten och geologiska formationerna på området bevaras. un-der arbetets gång undersöks nya lös-ningar för att utveckla hög- och småhus-boendet.arkitekt Antti Varkemaa, tfn 310 37053

99. Rastbölevägen 1–5Bensinstationen försvinner och på tomten planeras affärsbyggande och på de intil-liggande bostadshöghustomterna utreds möjligheterna till kompletteringsbyggan-de.arkitekt Antti Varkemaa, tfn 310 37053

100. Nordsjö centrumI nordsjö centrum planläggs nya lokaler på området mellan nordsjövägen och Kuddla-vevägen. målet är att främja utvecklingen av mångsidiga centrumfunktioner. möjlig-heterna till bostadsbyggande utreds ock-så och därtill förbättras vägförbindelserna och parkeringsarrangemangen.arkitekt Marianna Timperi, tfn 310 37192arkitekt Veli-Pekka Kärkkäinen, tfn 310 37191

101. Nordsjö norra köpcentrumen detaljplaneändring uppgörs för köpcen-trumets område i syfte att bygga servicelo-kaler och bostäder.projektchef Ilkka Laine, tfn 310 37055

102. Ramsöuddenarbetet på en detaljplan för ramsöudden inleds. Planläggningen bygger på områ-dets nuvarande användning, kulturhisto-riska och landskapliga värden samt natur-värden. arkitekt Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, tfn 310 37166

Övrig planering

600 meter från stationenOmgivningen kring metrostationerna i för-städerna undersöks i syfte att förbättra mil-jökvaliteten och markanvändningens eko-effektivitet. utvärderingen av nuläget och förslagen till åtgärder färdigställs år 2010.byråchef Kari Piimies, tfn 050-64382

FörstadsprojektetFörstadsprojektet är ett samarbetsprojekt mellan stadens olika förvaltningsgrenar som betonar samarbete och invånardel-aktighet. Projektet är verksamt inom hela förstadszonen enligt behov. Förstadspro-jektets fokus ligger på att öka stadsstruk-turens exploateringsgrad och mångsidig-het genom att främja kompletteringsbyg-gande, att förbättra miljökvaliteten genom att fästa uppmärksamhet vid det offentliga stadsrummets kvalitet och upprustning, på imageförbättring samt på att förbättra regionala verksamhetsmöjligheter och att skapa modeller för specialtjänster.

möjligheterna till kompletteringsbyg-gande utreds i synnerhet kring förstads-områdenas centrum och spårtrafikstatio-nerna, men även på nuvarande bostads-tomter. Därtill utreds om man genom kom-pletteringsbyggande kan finansiera repa-rationer i husbolagen.

Förstadsprojektet lyfter fram förstäder-na via information, kultur och evenemang. år 2010 inleds samarbete med natio-naloperan. Som målområde har man valt malm. avsikten är att också inleda sam-arbete med exempelvis musikinstituten för att ordna konserter i förstädernas oli-ka kulturhus. helsingforsveckans program utvidgas i samarbete med stadens evene-mangsenhet och invånarföreningarna.

För informationen publicerar projek-tet egna temasidor i gratistidningarna och helsinki-Info, understöder invånar-föreningarnas sidor i stadsdelstidningar-na samt föreningarnas egna tidningar. marknadsföringen av näringslivsverksam-heten i stadsdelarna kring metrobanan i Östra helsingfors fortsätter under namnet ”metrohelsinki”. I samarbete med företag som redan är verksamma i dessa stads-delar presenteras områdenas möjligheter som läge för nya företag. Projektet har även en direkt koppling till stadsplanerin-gen och man utarbetar konkreta förslag till åtgärder för att förbättra miljön.

under projektperioden utvecklas mo-deller för specialtjänster som är rikta-

kaavaa. Tarkoituksena on suunnitella alu-een lähtökohdista käsin uudenlainen työ-paikka- ja asuinalue, joka sijaitsee metro-aseman läheisyydessä merellisessä ym-päristössä. alueen arvokkaimmat luonto-kohteet ja geologiset muodostumat säily-tetään. Työn aikana tutkitaan uudenlaisia ratkaisuja kerros- ja pientaloasumisen ke-hittämiseksi.arkkitehti Antti Varkemaa, p. 310 37053

99. Rastilantie 1–5Poistuvan huoltoaseman tontille suunnitel-laan liikerakentamista ja viereisille asuinker-rostalotonteilla selvitetään mahdollisuutta täydennysrakentamiseen.arkkitehti Antti Varkemaa, p. 310 37053

100. Vuosaaren keskustaVuosaaren keskustaan kaavoitetaan uut-ta toimitilaa Vuosaarentien ja Tyynylaavan-tien väliselle alueelle. Tavoitteena on edis-tää monipuolisten keskustatoimintojen ke-hittämistä. myös asuntorakentamisen mah-dollisuudet selvitetään ja ajoyhteyksiä ja py-säköintijärjestelyjä kohennetaan.arkkitehti Marianna Timperi, p. 310 37192arkkitehti Veli-Pekka Kärkkäinen, p. 310 37191

101. Vuosaaren pohjoinen ostoskeskusOstoskeskuksen alueelle laaditaan asema-kaavan muutos palvelutilojen ja asuntojen rakentamista varten.projektipäällikkö Ilkka Laine, p. 310 37055

102. Ramsinniemiramsinniemen asemakaavan laatiminen al-kaa. Kaavoitus perustuu alueen nykyiseen käyttöön, kulttuurihistoriallisiin ja maisemal-lisiin arvoihin sekä luontoarvoihin.arkkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, p. 310 37166

Muut suunnitelmat

600 metriä asemaltametron esikaupunkiasemien ympäristöä tutkitaan ympäristön laadun ja maankäy-tön ekotehokkuuden parantamiseksi. Vuo-den 2010 aikana valmistuu nykytilanteen ar-viointi ja toimenpide-ehdotukset.toimistopäällikkö Kari Piimies, p. 310 37327

Lähiöprojektilähiöprojekti on kumppanuutta ja asukas-osallisuutta korostava kaupungin eri hallin-tokuntien yhteistyöprojekti, joka toimii koko esikaupunkivyöhykkeellä tarpeen mukaan. lähiöprojektin painopistealueita ovat kau-punkirakenteen tiivistäminen ja monipuo-listaminen edistämällä täydennysrakenta-mista, nykyisen ympäristön laadun paran-taminen kiinnittämällä huomio julkisen kau-punkitilan laatuun ja korjausrakentamiseen, imagon kohottaminen sekä alueellisten toi-mintamahdollisuuksien parantaminen ja eri-tyispalvelujen mallien luominen.

Täydennysrakentamisen edellytyksiä selvitetään erityisesti esikaupunkialueiden

keskusten ja raideliikenteen asemien ym-päristössä, mutta myös nykyisillä asuin-tonteilla. lisäksi selvitetään, onko täyden-nysrakentamisen keinoin mahdollista ra-hoittaa korjauksia taloyhtiöissä.

lähiöprojekti tekee esikaupunkeja tun-netuksi viestinnän, kulttuurin ja tapahtu-mien avulla. Vuonna 2010 alkaa yhteistyö kansallisoopperan kanssa. Kohdealueeksi on valittu malmi. Tarkoitus on myös aloit-taa yhteistyö esimerkiksi musiikkiopisto-jen kanssa konserttien järjestämiseksi esi-kaupunkien kulttuuritaloissa. helsinki-vii-kon tapahtumia laajennetaan entisestään yhdessä kaupungin tapahtumayksikön ja asukasjärjestöjen kanssa.

Viestinnän osalta julkaistaan omia tee-masivuja ilmaisjakelulehdissä ja helsinki-Infossa, tuetaan asukasyhdistysten sivu-ja kaupunginosalehdissä sekä järjestöjen omia lehtiä. elinkeinotoiminnan markki-nointi Itä-helsingin metrovarren kaupun-ginosissa jatkuu nimellä "metrohelsinki". yhdessä näissä kaupunginosissa jo toi-mivien yritysten kanssa tuodaan esiin alu-eiden tarjoamia mahdollisuuksia uusien yritysten sijaintipaikkana. hankkeella on myös suora yhteys kaupunkisuunnitteluun ja ympäristöparannustoimenpiteiden osal-ta laaditaan konkreettisia toimenpide-eh-dotuksia.

erityispalvelujen malleja kehitetään pro-jektikaudella erityisesti nuorille. yhtenä esi-merkkinä on läntisten esikaupunkien nuor-

32

Haltiala Tomtbacka

Näkymä Merisatamasta Kruunuvuoreen Vy från Havshamnen mot Kronberget

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / Jo

un

i hein

änen

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / Jo

un

i hein

änen

de speciellt till ungdomar. ett exempel är kulturprojektet för ungdomar i de västra förstäderna som har som mål att genom konst, kultur och handarbete erbjuda möj-ligheter till gemensamma aktiviteter som motvikt till virtuellt umgänge. Idrottsmöj-ligheterna för ungdomar främjas fortsätt-ningsvis och därtill understöds förebyg-gande verksamhet bl.a. inom ramen för socialverkets familjecentraler.projektchef Marja Piimies, tfn 310 37329

Helsingforsparkenhelsingforsparken ska utvecklas till en unik rekreationsområdeshelhet som stödjer stadens utveckling och har en fast kopp-ling till stadsstrukturen. Parkens kärna och viktigaste attraktionskraft är en serie olika vattenområden som sträcker sig från Van-da å till yttre skärgården. helsingforspar-ken inbegriper fyra landskapliga helheter: Vandaådalen, Gammelstadsviken, Kron-bergsfjärden och skärgården. På området möts helsingfors historia, närheten till na-turen och mångsidiga rekreationsmöjlig-heter. målet för planeringen är att öka sta-dens attraktionskraft såväl för stadsborna som för turister. miljöerna i helsingforspar-ken är synnerligen viktiga för stadsbilden och stadens identitet. För helsingforspar-ken har utarbetats planeringsprinciper och mål som preciserar innehållet i General-plan 2002. Till grund för utvecklingen av helsingforsparken utarbetas under 2010

utvecklingsprinciper för de olika delom-rådena samt en strategisk översiktsplan i samarbete med intressegrupper.landskapsarkitekt Jouni Heinänen, tfn 310 37257

Östra Helsingfors kulturparkÖstra helsingfors marina kulturpark är ett av helsingfors gröna fingrar. Grönområdet som börjar på Degerö sträcker sig över vi-kar och sund till Botbyviken och vidare längs med Broändabäcken till Svarta back-en. För hela området utarbetas planerings-principer samt en plan som betonar områ-dets värden och karaktär.landskapsarkitekt Maria Karisto, tfn 310 37211

Skydds- och utvecklingsprinciper för höghusområdenaKulturhistoriskt värdefulla områden inven-teras och anvisningar för byggnadssättet utarbetas för reparationer. anvisningarna för byggnadssättet för Främre Tölö blev färdiga i början av 2010.arkitekt Riitta Salastie, tfn 310 37218arkitekt Leena Makkonen, tfn 310 37262

ten kulttuurihanke, jonka tarkoituksena on taiteen, kulttuurin ja kädentaitojen avul-la tarjota mahdollisuuksia yhteiseen teke-miseen vastapainona virtuaaliselle yhdes-säololle. nuorten liikuntamahdollisuuksia edistetään edelleen sekä tuetaan ennalta-ehkäisevää toimintaa mm. sosiaaliviraston perhekeskusten puitteissa.projektipäällikkö Marja Piimies, p. 310 37329

Helsinkipuistohelsinkipuistosta on tarkoitus kehittää ai-nutlaatuinen virkistysaluekokonaisuus, joka tukee helsingin kehitystä ja liittyy kiinteästi kaupunkirakenteeseen. Puiston ytimenä ja tärkeimpänä vetovoimatekijänä on erilaisten vesialueiden sarja Vantaanjoen varresta ul-kosaaristoon. helsinkipuiston alue muodos-tuu neljästä maisemallisesta kokonaisuudes-ta: Vantaanjokilaaksosta, Vanhankaupun-ginlahdesta, Kruunuvuorenselästä ja saaris-tosta. alueella kohtaavat helsingin historia, luonnonläheisyys ja monipuoliset virkistys-mahdollisuudet. Suunnittelun lähtökohtana on lisätä kaupungin vetovoimaa niin kau-punkilaisille kuin matkailijoillekin. helsinki-puiston maisemat ovat kaupunkikuvallises-ti ja kaupungin identiteetin kannalta erityi-sen arvokkaita. helsinkipuistolle on laadittu suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet, jotka tar-kentavat yleiskaava 2002:n helsinkipuiston sisältöä. helsinkipuiston kehittämisen poh-jaksi laaditaan vuoden 2010 aikana osa-alu-eiden kehittämisperiaatteet sekä strategi-

nen yleissuunnitelma yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa.maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, p. 310 37257

Itä-Helsingin kulttuuripuistoItä-helsingin merellinen kulttuuripuisto on yksi helsingin vihersormista. laajasalosta alkava vihervyöhyke jatkuu merenlahtien ja salmien välityksellä Vartiokylänlahdelle ja sieltä edelleen Broändan puron myötäises-ti mustavuorelle. laaditaan kokonaisuudel-le suunnitteluperiaatteet ja alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava suunnitelma.maisema-arkkitehti Maria Karisto, p. 310 37211

Kerrostaloalueiden suojelu- ja kehittämisperiaatteetTehdään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden inventointeja ja laaditaan rakenta-mistapaohjeita korjausrakentamista varten. etu-Töölön korjaustapaohje valmistui vuo-den 2010 alussa.arkkitehti Riitta Salastie, p. 310 37218arkkitehti Leena Makkonen, p. 310 37262

33

Helsinkipuisto Helsingforsparken

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto

34

Trafikplanering

Planering av kollektivtrafiken: Helsingforsregionen

Helsingforsregionens trafiksystemplan, HLJ 2011Den regionala trafikplaneringen har vux-it. Området omfattar nu 14 kommuner i helsingforsregionen. ett utkast till det ut-vidgade områdets trafiksystemplan, hlJ 2011, färdigställs i slutet av sommaren 2010 och skickas sedan på remissbehand-ling. Planens viktigaste utgångspunkt är markanvändnings- och spårnätsutred-ningen (mara) som presenterar en vi-sion för regionens spårnätverk och mark-användningsstruktur fram till år 2050. I trafiksystemplanen tar man också ställ-ning till trafikens prissättning och de ny-investeringar i kollektivtrafiken som förut-sätts. en central målsättning är att mins-ka trafikutsläppen i enlighet med de över-enskomna målen.

Revidering av landskapsplanenetapplandskap 2 utarbetas för landskaps-

förbundets utvidgningsområde i öster. Planen definierar landskapets markan-vändningsstruktur och trafiknät och be-räknas vara klar år 2012.

VästmetronGenomförandeplaneringen för Västmetron fortsätter under ledning av länsimetro Oy, som grundats av esbo och helsingfors. Stadsplaneringskontoret svarar för utar-betandet av de nödvändiga detaljplanerna och underjordiska detaljplanerna samt tra-fikplanerna för stationsområdena. Bygg-nadsarbetet inleddes i slutet av 2009. metron från Gräsviken till mattby blir fär-dig år 2014.

Pisara-bananI början av året inleder Trafikverkets järn-vägsavdelning och helsingfors översikts-planeringen och miljökonsekvensbedöm-ningen för Pisara-banan. Pisara är en banslinga som går under centrum och för-enar stadsbanorna. Banans sträckning är Böle–Tölö–Centrum–hagnäs–Böle. Pisara-banan tryggar Järnvägsstationens banka-

pacitet när tågtrafiken ökar och förbättrar stadsbanornas servicenivå i centrum ge-nom att förkorta gångavstånden och ska-pa bättre omstigningsalternativ.

FlygplatsbananDen under ledning av Trafikverket upp-gjorda spårförbindelseutredningen för flygplatsen färdigställs för remissbehand-ling under början av året. I utredningen granskas vilka konskvenser en tunnel-spårförbindelse från huvudbanan via hel-singfors-Vanda flygplats till Böle har och lösningens samhällsekonomiska lönsam-het.

Den tvärgående kollektivtrafikenDen kraftigt ökande tvärtrafiken i helsing-forsregionen förutsätter fortfarande bety-dande utvecklingsinsatser inom den tvär-gående kollektivtrafiken för att kollektiv-trafikens transportandelsmål ska uppnås. Beslut om att uppgöra en projektplan för Spår-Jokern fattas när de kompletterande utredningarna till den år 2009 färdigställda preliminära översiktsplanen står färdiga. Trafikarrangemangsplanerna som busslin-je Joker 2 förutsätter färdigställs i år. målet är att inleda trafiken för busslinje Joker 2 år 2013. linjen går från nordsjö via malm till myrbacka.mer information:trafikplaneringschef Olli-Pekka Poutanen, tfn 310 37079byråchef Matti Kivelä, tfn 310 37145

Liikennesuunnittelu

Joukkoliikenteen suunnittelu: Helsingin seutu

Helsingin seudun liikennejärjestelmä-suunnitelma, HLJ 2011Seudullinen liikennesuunnittelu on laajen-tunut pääkaupunkiseudun neljän kaupun-gin alueelta helsingin seudun 14 kunnan alueelle. laajennetun alueen liikennejär-jestelmäsuunnitelman, hlJ 2011, luonnos valmistuu loppukesällä 2010 lähetettäväk-si lausunnoille. Suunnitelman keskeisin pe-rusta on maankäyttö- ja raideverkkoselvi-tys (mara), jossa esitetään visio seudun raideverkosta ja maankäytön rakenteesta vuodelle 2050. liikennejärjestelmäsuunni-telmassa otetaan kantaa myös liikenteen hinnoitteluun ja sen edellyttämiin joukkolii-kenteen lisäinvestointeihin. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on liikenteen pääs-töjen vähentäminen asetettujen tavoittei-den mukaisesti.

Uudenmaan maakuntakaavauudenmaan maakuntakaavaa laaditaan itään laajentuvan maakunnan liiton alueelle. maa-kunnan maankäytön rakenteen ja liikenne-verkon määrittelevän kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2012.

Länsimetrolänsimetron toteutussuunnittelu jatkuu es-poon ja helsingin perustaman länsimetro Oy:n johdolla. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa hankkeen edellyttämien maanalais-ten ja maanpäällisten asemakaavojen sekä asemanseutujen liikennejärjestelysuunnitel-mien laatimisesta. rakennustyöt aloitettiin vuoden 2009 lopulla. metro ruoholahdesta matinkylään valmistuu vuonna 2014.

Pisara-rataValtion liikenneviraston rautatieosasto ja helsinki käynnistävät vuoden alussa Pisara-radan yleissuunnittelun ja ympäristövaiku-tusten arvioinnin. Pisara-rata on keskustan

alittava, kaupunkiradat yhdistävä ratalenk-ki Pasila–Töölö–Keskusta–hakaniemi–Pasi-la. Pisara-rata turvaa rautatieaseman rata-pihan välityskyvyn junaliikenteen lisääntyes-sä ja parantaa kaupunkiratojen palvelutasoa keskustassa lyhentämällä kävelymatkoja ja parantamalla vaihtoyhteyksiä.

Lentoasemarataratahallintokeskuksen johdolla laadittu len-toaseman raideyhteysselvitys valmistuu lau-sunnoille alkuvuodesta. Selvityksessä tar-kastellaan pääradalta helsinki-Vantaan len-toaseman kautta Pasilaan kulkevan tunne-liratayhteyden vaikutuksia ja yhteiskuntata-loudellista kannattavuutta.

Poikittainen joukkoliikenneSeudun poikittaisliikenteen voimakas kasvu edellyttää edelleen poikittaisen joukkoliiken-teen merkittävää kehittämistä, jotta asete-tut joukkoliikenteen kuljetusosuustavoitteet saavutettaisiin. raide-Jokerin hankesuunni-telman laatimisesta päätetään vuonna 2009 valmistunutta alustavaa yleissuunnitelmaa täydentävien selvitysten valmistuttua. Joke-ri 2-bussilinjan edellyttämät liikennejärjeste-lysuunnitelmat valmistuvat. Tavoitteena on aloittaa Vuosaaresta malmin kautta myyr-mäkeen kulkevan Jokeri 2-linjan liikennöin-ti vuonna 2013.lisätiedot: liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen, p. 310 37079toimistopäällikkö Matti Kivelä, p. 310 37145

35

Planering av kollektivtrafiken: Helsingfors

För att främja hållbara trafikformer utveck-las helsingfors interna trafiksystem främst utgående från spårtrafik, genom att öka kollektivtrafikens smidighet, tillförlitlig-het och servicenivå samt genom fler möj-ligheter till gång- och cykeltrafik. utöver förbättrandet av kollektivtrafiken ska pro-blemplatserna i huvudgatunätet utveck-las. Detta förbättrar även kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar.

Spårtrafiken till ÖstersundomI början av året fattas beslutet om spårtra-fiklösningen till Östersundom. utöver en utvidgning av metron har man även utrett snabbspårvägsalternativets konsekvenser för markanvändningen och trafiksystemet.DI Heikki Hälvä, tfn 310 37142

Metronätetmetronätets långsiktiga utvidningsalterna-tiv utreds i samarbete med samkommu-nen helsingforsregionens trafik, hrT.byråchef Matti Kivelä, tfn 310 37145

Spårvägen till DegeröStadsplaneringskontoret deltar i projekt-planeringen för spårvägsförbindelsen till Degerö i samarbete med helsingfors stads trafikverk hST och byggnadskontoret.DI Heikki Hälvä, tfn 310 37142

Utvecklingsutredningen för spårtrafikenDen helhetsmässiga utvecklingsutredning-en för helsingfors spårtrafik har utarbetats i samarbete mellan stadsplaneringskontoret och hST. Stadsplaneringsnämnden ger sitt utlåtande om utredningen i början av 2010.DI Markku Granholm, tfn 310 37121

Spårnätet i södra HelsingforsI samarbete med hrT utreder stadsplane-ringskontoret en utvidgning av spårvägs-nätet och/eller busstrafiken på den södra udden.DI Markku Granholm, tfn 310 37121ingenjör Pekka Nikulainen, tfn 310 37086

Spårväg 9Planer utarbetas för att förlänga spårvägs-linje 9 från Östra Böle via Västra Böle till Il-mala.ingenjör Harri Verkamo, tfn 310 37127

Spårvägarna på Busholmen och ÄrtholmenSpårvägsnätet utvidgas till Busholmen i början av nästa årtionde. Först dras linje 8 över Crusellbron till utterhällen. Därefter byggs en spårväg från Kampen till Västra hamnen och senare även till medelhavs-gatan. I slutskedet slutar alla linjer på om-rådet vid hamnterminalen. även till ärthol-men dras en spårväg via Varvsgatan under de första åren då området bebyggas.DI Kaisa Lahti, tfn 310 37135

Kollektivtrafiken i FiskehamnenFiskehamnen ansluts till innerstadens kol-lektivtrafiksystem. Planeringen fortsätter utgående från kollektivtrafikutredningen för Fiskehamnen som färdigställdes i bör-jan av året.byråchef Matti Kivelä, tfn 310 37145ingenjör Johanna Iivonen, tfn 310 37137

TrådbussutredningenVi deltar i projektutredningen för trådbus-systemet i samarbete med hrT.DI Markku Granholm, tfn 310 37121

Snabbare kollektivtrafikhelsingfors kollektivtrafiks trafikljuspriori-terings- och passagerarinformationssys-tem helmI utvidgas till ytterligare 10–15 busslinjer tillsammans med samkommu-nen helsingforsregionens trafik. efter ut-vidgningen omfattar helmI ca 50 buss-linjer. Spårlinjerna har varit med i helmI redan länge.ingenjör Lennart Långström, tfn 310 37108

Joukkoliikenteen suunnittelu: Helsinki

helsingin sisäistä liikennejärjestelmää kehi-tetään kestävien liikennemuotojen edistä-miseksi pääosin raideliikenteeseen perus-tuen, joukkoliikenteen sujuvuutta, luotetta-vuutta ja palvelutasoa nostamalla sekä kä-vely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Joukkoliikenteen parantamisen rinnalla ke-hitetään pääkatuverkon ongelmakohtia. nii-den kehittäminen parantaa myös joukkolii-kenteen toimintaedellytyksiä.

Östersundomin raideliikenneVuoden alkupuolella päätetään Östersundo-min alueen raideliikenneratkaisusta. metron jatkamisen lisäksi on selvitetty myös pikarai-tiotievaihtoehdon vaikutuksia maankäyttö-mahdollisuuksiin ja liikennejärjestelmään.diplomi-insinööri Heikki Hälvä, p. 310 37142

Metroverkkometroverkon pitkän tähtäyksen laajenta-misvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hSl:n kanssa.toimistopäällikkö Matti Kivelä, p. 310 37145

Laajasalon raitiotieKaupunkisuunnitteluvirasto osallistuu laaja-salon raitiotieyhteyden hankesuunnitteluun yhdessä hKl:n ja hKr:n kanssa. diplomi-insinööri Heikki Hälvä, p. 310 37142

Raitioliikenteen kehittämisselvityshelsingin raitioliikenteen kokonaiskehittä-misselvitys on laadittu kaupunkisuunnitte-luviraston ja hKl:n yhteistyönä. Kaupunki-suunnittelulautakunta antaa selvityksestä lausuntonsa alkuvuodesta 2010.diplomi-insinööri Markku Granholm, p. 310 37121

Raitioverkko eteläisessä HelsingissäKaupunkisuunnitteluvirasto selvittää yh-teistyössä hSl:n kanssa raitiotieverkon ja/tai bussiliikenteen laajentamista eteläisel-lä niemellä.diplomi-insinööri Markku Granholm, p. 310 37121insinööri Pekka Nikulainen, p. 310 37086

Raitiolinja 9laaditaan suunnitelmat raitiolinja 9:n jat-kamiseksi Itä-Pasilasta länsi-Pasilan kaut-ta Ilmalaan. insinööri Harri Verkamo, p. 310 37127

Jätkäsaaren ja Hernesaaren raitiotietraitiotieverkko laajentuu Jätkäsaareen ensi vuosikymmenen alkupuolella. ensin kään-netään linja 8 Crusellin sillan kautta Saukon-paaden alueelle. Seuraavaksi rakennetaan raitiotie Kampista länsisatamaan ja myö-hemmin myös Välimerenkadulle. lopputi-lanteessa alueen kaikki raitiolinjat päättyvät satamaterminaaliin. myös hernesaareen ra-kennetaan raitiotie alueen rakentumisen al-kuvuosina Telakkakadun kautta.diplomi-insinööri Kaisa Lahti, p. 310 37135

Kalasataman joukkoliikenneKalasataman alue liitetään kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmään. Suunnittelua jatketaan alkuvuonna valmistuneen Kalasata-man joukkoliikenneselvityksen pohjalta. toimistopäällikkö Matti Kivelä, p. 310 37145insinööri Johanna Iivonen, p. 310 37137

JohdinautoselvitysOsallistutaan johdinautojärjestelmän hanke-selvitykseen yhdessä hSl:n kanssa.diplomi-insinööri Markku Granholm, p. 310 37121

Joukkoliikenteen nopeuttaminenhelsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmää hel-mI laajennetaan yhdessä helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa 10 - 15 uu-delle bussilinjalle. laajennuksen jälkeen helmISSä on mukana noin 50 bussilin-jaa. raitiolinjat ovat olleet mukana hel-mISSä jo pitkään.insinööri Lennart Långström, p. 310 37108

36

Liikennesu

unnittelu

kohteet k

artalla

37

Trafikplan

erna p

å kartan

38

Lauttasaaren metroaseman läntinen sisäänkäynti Västra ingången till Drumsö metrostationLänsimetro Västmetron

39

© h

elin & C

o arkkiteh

dit

© l

änsim

etro Oy

Huvudgator och landsvägar

SkogsbackavägenFörbättringsarbetet vid Skogsbackavägen blev färdigt år 2009. Planeringsberedska-pen för Skogsbackavägens fortsättning höjs genom att översiktsplanen för tun-nelförbindelserna vid åboleden och lah-tisleden granskas tillsammans med trafik- och infrastrukturavdelningen vid nylands ely-central. I huvudstadsregionens trafi-karrangemangsplan 2007 ingår fortsätt-ningen på Skogsbackavägen bland projekt som inleds under perioden 2016–2030.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Ring I mellan Esbo och VichtisvägenI början av 2010 ges ett vägplaneringsut-låtande om förbättringen av ring I mellan gränsen till esbo och Vichtisvägen. I väg-planen presenteras anslutningen av av-snittet med tre körfält i Vallbergstunneln till ring I öster om Vichtisvägen. Vägpla-nen föreslår också att de nuvarande buller-skydden ersätts med högre skydd och att nya skydd byggs vid Kånalavägens kors-ningsbro.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Korsningen mellan Ring I och StensbölevägenI samarbete med trafik- och infrastruktur-avdelningen vid nylands ely-central pre-ciseras planeringen av korsningsområdet

vid ring I och Stensbölekanten så att byg-gandet av en planskild korsning kan inle-das 2011.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312DI Jussi Jääskä, tfn 310 37129

Korsningen mellan Ring I och KvarnbäcksvägenGenomförandet av de detaljplaneenliga tomterna vid Kvarnbäckens korsning för-utsätter ändringar i den nuvarande kors-ningen. Korsningsplanerna preciseras och vägplaneringen torde inledas.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Korsningen mellan Ring I och ÖsterledenÖversiktsplaneringen för en planskild korsning vid ring I och Österleden pågår i samarbete med trafik- och infrastruktur-avdelningen vid nylands ely-central. Där-efter ska en vägplan utarbetas. Byggandet av en eventuell planskild korsning inleds ti-digast 2014.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Utvidgningen av Ring IIett utlåtande ges angående översikts-planen för det fortsatta avsnittet åbovä-gen–Tavastehusleden på ring II. arbe-tet på en vägplan blir aktuellt först nästa decennium.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Tavastehusledens korsning vid KungsekenDet nya området Kungseken behöver en ny anslutning till Tavastehusleden. Stads-planeringskontoret deltar i arbetet på en vägplan som inletts av byggnadskontoret.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Västerledens anslutning till BjörkholmenDet nya området Björkholmen behöver en anslutning till Västerleden. Korsningspla-nerna på området preciseras.DI Samuel Tuovinen, tfn 310 37312

Korsningen mellan Österleden och BorgbyggarvägenStadsfullmäktige godkände år 2008 en översiktsplan och utgående från den del-tar vi i granskningen av byggnadskonto-rets översiktsplan och utarbetandet av en gatuplan.byråchef Katariina Baarman, tfn 310 37125

Pääkadut ja maantiet

Hakamäentiehakamäentien parannustyöt valmistui-vat vuonna 2009. hakamäentien jatkeiden suunnitteluvalmiutta nostetaan tarkistamal-la Turunväylän ja lahdenväylän tunneliyh-teyksien yleissuunnitelmaa yhdessä uu-denmaan ely-keskuksen liikenne- ja infra-struktuuri - vastuualueen kanssa. Pääkau-punkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitel-massa 2007 hakamäentien jatkeet ovat kaudella 2016–2030 aloitettavien hankkei-den joukossa.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Kehä I välillä Espoo–VihdintieKehä I:n parantamisesta välillä espoon raja ja Vihdintie annetaan tiesuunnitelmalausun-to vuoden 2010 alussa. Tiesuunnitelmassa esitetään rakenteilla olevan Vallikallion tun-nelin kolmikaistaisen osuuden liittäminen Vihdintien itäpuoleiseen Kehä I:n osuuteen. Tiesuunnitelmassa ehdotetaan myös nykyi-set meluesteet korvattaviksi uusilla korke-ammilla meluesteillä ja täydennettäviksi Ko-nalantien risteyssillan kohdalla.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Kehä I:n ja Kivikontien liittymäyhteistyössä uudenmaan ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualueen kanssa tarkennetaan Kehä I:n ja Kivikon-laidan liittymäalueen suunnittelua niin, et-

tä eritasoliittymän rakentaminen voi al-kaa 2011.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312diplomi-insinööri Jussi Jääskä, p. 310 37129

Kehä I:n ja Myllypurontien liittymämyllypuron liittymän vieressä olevien ase-makaavan mukaisten tonttien toteuttami-nen edellyttää muutoksia nykyiseen liitty-mään. liittymäsuunnitelmia tarkennetaan ja tiesuunnittelu käynnistettäneen.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Kehä I:n ja Itäväylän liittymäKehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleis-suunnittelu on käynnissä uudenmaan ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vas-tuualueen kanssa. Seuraavaksi vuorossa on tiesuunnitelman laatiminen. eritasoliit-tymän mahdollinen rakentaminen alkaa ai-kaisintaan vuonna 2014.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Kehä II:n jatkaminenKehä II:n jatkeesta välillä Turuntie – hämeen-linnanväylä annetaan yleissuunnitelmalau-sunto. Tiesuunnitelman laatiminen on ajan-kohtaista vasta ensi vuosikymmenellä.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen liittymäuusi Kuninkaantammen alue tarvitsee yh-teyden hämeenlinnanväylälle. Osallistutaan

rakennusviraston käynnistämän tiesuunni-telman laatimiseen.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Länsiväylän Koivusaaren liittymäTuleva Koivusaaren alue tarvitsee yhteyden länsiväylälle. liittymäjärjestelyjen suunnit-telutarkkuutta alueella nostetaan.diplomi-insinööri Samuel Tuovinen, p. 310 37312

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymäKaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 yleissuunnitelman, jonka pohjalta osallistu-taan rakennusviraston käynnistämän yleis-suunnitelman tarkistamiseen ja katusuun-nitelman laatimiseen.toimistopäällikkö Katariina Baarman, p. 310 37125

40

© C

om

ma Im

age O

y

Trafikplaner för olika stadsdelar

Utveckling av ett bilfritt centrumFör att göra trafiken i centrum smidigare och för att utvidga det bilfria området ut-reds olika trafiklösningar och finansierings-arrangemang.byråchef Katariina Baarman, tfn 310 37125

StadshuskvarterenKring stadshuskvarteren planeras pro-menadstråk, vilket förutsätter ändring-ar i arrangemangen för spårvägs- och bil-trafiken.ingenjör Pekka Nikulainen, tfn 310 37086

RödbergenTrafikarrangemangen vid Varvsgatan om-planeras. Gatan får spårvägsskenor och cykelleder.DI Kaisa Lahti, tfn 310 37135

HagaVid korsningen mellan Krämarvägen och Skådespelarvägen planeras en rondell.ingenjör Pirjo Koivunen, tfn 310 37128

Trafikarrangemangen i Degerö centrumTrafikplaneringen för Degerö centrum be-aktar köpcentrets förnyelse, förbindelser-na till det framtida bostadsområdet vid hundholmsvägen samt spårvägsnätets utvidgning.ingenjör Kalle Simonen, tfn 310 37424

Lokala trafikstyrningsplaner

För att förbättra trafikens säkerhet och smi-dighet samt miljökvaliteten uppgörs lokala trafikstyrningsplaner för olika stadsdelar.

Magnuskärr–Håkansåkeringenjör Pirjo Koivunen, tfn 310 37128

KottbyDI Sakari Montonen, tfn 310 37134

ÅggelbyDI Maija Rekola/ingenjör Kari Tenkanen, tfn 310 37132

HenriksdalDI Minna Kemppinen, tfn 310 37280

Ormusåkeringenjör Markus Ahtiainen, tfn 310 37088

BrobackaDI Sakari Montonen, tfn 310 37134

Brändöingenjör Kalle Simonen, tfn 310 37424

MellungsbackaDI Jussi Jääskä, tfn 310 37129

Främjandet av cykeltrafiken

Stadsplaneringskontoret utvecklar plane-ringsanvisningar för cykelvägar i syfte att jämställa cykeltrafiken med motorfordons-trafiken istället för med gångtrafiken. Pla-neringsprinciperna framläggs för stadspla-neringsnämndens behandling våren 2010. I centrum söker man en plats för en cy-kelcentral som skulle erbjuda tjänster så-som cykelförvaring, reparation, uthyrning och information. helsingfors har som mål att öka cyklingens popularitet och att för-bättra säkerheten. Främjandet av cykling-en framskrider genom ett brett samarbete med stadens olika förvaltningsgrenar.trafikplanerare Marek Salermo, tfn 310 37123

CykelvägsprojektCykelvägar planeras längs med norden-skiöldsgatan och mechelingatan.DI Anna Sipilä, tfn 310 37433

Cykelvägar planeras för avsnittet Femte linjen–Karlsgatan samt i helsingegatans östra slutända.ingenjör Pekka Nikulainen, tfn 310 37086

Vid Paciusgatan planeras en underfart för gång- och cykeltrafik.DI Anna Sipilä, tfn 310 37433

Kaupunginosien liikennesuunnitelmia

Kävelykeskustan kehittäminenKeskustan liikenteen sujuvoittamiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi selvitetään keskustan erilaiset liikenneratkaisut erilaisi-ne rahoitusjärjestelyineen.toimistopäällikkö Katariina Baarman, p. 310 37125

KaupungintalokorttelitKaupungintalokorttelien ympäristöön suunnitel-laan jalankulkualueita, mikä edellyttää muutok-sia raitiotie- ja autoliikenteen järjestelyihin.insinööri Pekka Nikulainen, p. 310 37086

PunavuoriTelakkakadun liikennejärjestelyt suunnitel-laan uudelleen. Kadulle tulee raitiokiskot ja pyöräkaistat.diplomi-insinööri Kaisa Lahti, p. 310 37135

HaagaKaupintien ja näyttelijäntien risteykseen suunnitellaan kiertoliittymä.insinööri Pirjo Koivunen, p. 310 37128

Laajasalon keskustan liikennejärjestelytlaajasalon keskustan liikennesuunnittelus-sa varaudutaan ostoskeskuksen uudista-miseen, Koirasaarentien tulevan asuinalu-een liikenneyhteyksiin sekä raitiotieverkon laajentamiseen.insinööri Kalle Simonen, p. 310 37424

Alueellisia liikenteen ohjaussuunnitelmia

liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja ympäristön laadun parantamiseksi tehdään alueellisia liikenteen ohjaussuunnitelmia eri kaupunginosissa.

Maununneva–Hakuninmaainsinööri Pirjo Koivunen, p. 310 37128

Käpylädiplomi-insinööri Sakari Montonen, p. 310 37134

Oulunkylädiplomi-insinööri Maija Rekola/insinööri Kari Tenkanen, p. 310 37132

Heikinlaaksodiplomi-insinööri Minna Kemppinen, p. 310 37280

Ormuspeltoinsinööri Markus Ahtiainen, p. 310 37088

Siltamäkidiplomi-insinööri Sakari Montonen, p. 310 37134

Kulosaariinsinööri Kalle Simonen, p. 310 37424

Mellunmäkidiplomi-insinööri Jussi Jääskä, p. 310 37129

Pyöräilyn edistäminen

Kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää pyörä-teiden suunnitteluohjeita, lähtökohtana rin-nastaa pyöräily moottoriajoneuvoliikentee-seen jalankulun sijasta. Suunnitteluperiaat-teet valmistuvat kaupunkisuunnittelulauta-kunnan käsiteltäväksi keväällä 2010. Kes-kustasta etsitään paikkaa pyöräkeskukselle, jonka palvelumuotoja ovat pyörien säilytys, korjaus, vuokraus ja informaatio. helsingin tavoitteena on lisätä pyöräilyn suosiota ja parantaa turvallisuutta. Pyöräilyn edistämi-seksi tehdään laajapohjaista yhteistyötä kau-pungin eri hallintokuntien kesken. diplomi-insinööri Marek Salermo, p. 310 37123

Pyörätiehankkeitanordenskiöldinkadun ja mechelininkadun varrelle suunnitellaan pyörätiet.diplomi-insinööri Anna Sipilä, p. 310 37433

Viides linja-Kaarlenkatu-reitille sekä hel-singinkadun itäpäähän suunnitellaan pyö-rätiet.insinööri Pekka Nikulainen, p. 310 37086

Paciuksenkadun ali suunnitellaan alikulku kävelyä ja pyöräilyä varten.diplomi-insinööri Anna Sipilä, p. 310 37433

41

Mannerheimintie Mannerheimvägen

Trafikljus och intelligent trafik

Vägförvaltningens, helsingfors polisinrätt-nings samt helsingfors, esbo och Vanda städers gemensamma trafikstyrningscen-trals verksamhet utvecklas i synnerhet ge-nom att effektivisera trafikljusens under-håll och utvidga trafikkamerasystemet som är avsett för att styra trafiken.

VarOVa-trafikljusstyrningen vid Glas-palatsets spårvagnshållplats utvidgas till trafikljusen vid Sörnäs metrostation, Backasgatans simcentrum samt till man-nerheimvägen och Dunckergatan. under-sökningen som gjordes om VarOVa-styr-

ningen påvisade att den nya styrmetoden nådde de uppsatta målen, även om någ-ra detaljer ytterligare förbättras när de nya systemen installeras.

Funktionen hos trafikljusens gröna sig-naler utvecklas i synnerhet där det finns stora problem vid rusningstid. exempel på sådana områden är hoplaxvägen, her-manstads strandväg, Sörnäs strandväg, Sturegatan samt mechelingatans södra ända. Trafikljusens nattstyrning förbättras; en undersökning om trafiksäkerheten och helsingfors trafikljus från slutet av 2009 vi-sar att ljusstyrning under natten ökar tra-fiksäkerheten avsevärt.

mycket få nya trafikljus installeras. år 2010 installeras nya trafikljus i korsning-en mellan Varvsgatan och Fabriksgatan samt i korsningen mellan Sockenbackavä-gen och henriksvägen. I stället för trafik-ljus bygger man ofta rondeller eller alter-nativt ersätts gamla trafikljus med rondel-ler, såsom i korsningen mellan Krämarvä-gen och Skådespelarvägen.biträdande avdelningschef Kari Sane, tfn 310 37107DI Marko Mäenpää, tfn 310 37339DI Paula Tuovinen, tfn 310 37093ingenjör Lennart Långström, tfn 310 37108byggmästare Esa Sillman, tfn 310 37112

Liikennevalot ja älyliikenne

Tiehallinnon, helsingin poliisilaitoksen sekä helsingin, espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisen liikenteenhallintakeskuksen toi-mintaa kehitetään erityisesti tehostamalla liikennevalojen ylläpitoa ja laajentamalla lii-kenteen ohjaamiseen tarkoitettua liikenne-kamerajärjestelmää.

lasipalatsin ratikkapysäkin olevaa VarOVa-liikennevalo-ohjausta laajenne-taan Sörnäisten metroaseman, mäkelän-rinteen uintikeskuksen sekä mannerhei-mintien ja Dunckerinkadun liikennevaloi-hin. VarOVa-ohjauksesta valmistunut

tutkimus, osoitti, että uusi ohjaustapa saa-vutti sille asetetut tavoitteet, joskin muuta-maa yksityiskohtaa tullaan uusissa toteu-tuskohteissa vielä parantamaan.

liikennevalojen vihreiden aaltojen toi-mintaa kehitetään erityisesti siellä, missä ruuhka-ajan ongelmat ovat suuret. Tällaisia ovat esimerkiksi huopalahdentie, herman-nin rantatie, Sörnäisten rantatie, Sturenka-tu sekä mechelininkadun eteläpää. liiken-nevalojen yöohjausta parannetaan; vuoden 2009 lopussa valmistunut tutkimus helsin-gin liikennevalojen liikenneturvallisuudesta osoitti, että yöaikainen valo-ohjaus lisää lii-kenneturvallisuutta merkittävästi.

uusia liikennevaloja rakennetaan enää vähän. Vuonna 2010 ohjelmassa ovat Te-lakkakadun ja Tehtaankadun risteyksen sekä Pitäjänmäentien ja henrikintien ris-teyksen uudet liikennevalot. liikenneva-lojen asemesta rakennetaan usein liiken-neympyröitä tai vanhat liikennevalot muu-tetaan liikenneympyräksi kuten Kaupintien ja näyttelijäntien risteyksessä.apulaisosastopäällikkö Kari Sane, p. 310 37107diplomi-insinööri Marko Mäenpää, p. 310 37339diplomi-insinööri Paula Tuovinen, p. 310 37093insinööri Lennart Långström, p. 310 37108rakennusmestari Esa Sillman, p. 310 37112

42

Hur kan du delta i planläggningen?

Alla aktuella planläggningsprojekt med tillhörande dokument finns samlade i tjänsten ”Planer på kartan” på stadsplaneringskontorets webb-plats www.hel.fi/ksv. Mer informa-tion om stadsdelar där det sker sto-ra förändringar finns på områdenas egna sidor vid Projektområden. Där presenteras mera detaljerat plane-ringen av t.ex. Fiskehamnen, Kungs-eken, Kronbergsstranden och Öst-ersundom.

möjligheterna att påverka planläggningen är störst när beredningen inleds. I inled-ningsskedet uppgörs ett program för del-tagande och bedömning som är ett kom-pakt informationspaket om planeringens utgångspunkter, mål och framskridan-de samt om möjligheterna att påverka. I planutkastet presenteras redan mera de-taljerat vad som planeras på området.

Beredningsmaterialet finns på webb-platsen vid punkten nähtävänä nyt i det skedet när det är möjligt att delta i pla-neringsprocessen. Samma material finns framlagt på stadsplaneringskontoret (Folkskolegatan 3) och i närheten av pla-nområdet, t.ex. på biblioteket. Områdets mark ägare, husbolage, företag, boende-

föreningar och övriga föreningar meddelas om planerna per brev. Vi informerar även i en tidning som utkommer på området eller i stadens officiella annonstidningar (hel-singin Sanomat, hufvudstadsbladet, met-ro). Du kan framföra din åsikt på många sätt. Du kan skriva brev eller e-post, del-ta i ett diskussionsmöte eller kontakta pla-neraren direkt.

Planförslaget bereds utgående från ut-kastet och den respons som mottagits och presenteras sedan för stadsplane-ringsnämnden. ett förslag som förordats av nämnden framläggs ännu och kan kom-menteras av allmänheten innan det går vi-dare via stadsstyrelsen till fullmäktige för stadfästning.

Kaikki käynnissä olevat kaavahank-keet ja niiden asiakirjat löydät kau-punkisuunnitteluviraston nettisivuilta osoitteesta www.hel.fi/ksv kohdas-ta Suunnitelmat kartalla. Sellaisista kaupunginosista, joissa tapahtuu pal-jon muutoksia, löytyy enemmän tie-toa alueiden omilta sivuilta kohdasta Projektit. Siellä esitellään tarkemmin esimerkiksi Kalasataman, Kuninkaan-tammen, Kruunuvuorenrannan ja Ös-tersundomin suunnittelua.

Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kaavoi-tukseen ovat valmistelun alussa. aloitus-vaiheessa tehdään osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma, joka on tiivis tietopa-ketti suunnittelun lähtökohdista, tavoit-teista, etenemisestä ja osallistumismah-dollisuuksista. Kaavaluonnoksessa esite-tään kartalla jo tarkemmin mitä alueelle on suunnitteilla.

Valmisteluaineistoa löydät internetistä kohdasta nähtävillä nyt sitten kun hanke on osallistumisen kannalta ajankohtainen. Samaan aineistoon voit tutustua myös kaupunkisuunnitteluvirastossa (Kansakou-lukatu 3) ja suunnittelualueen läheisyydes-sä, esimerkiksi kirjastossa. asiasta tiedo-tetaan kirjeellä alueen maanomistajille, ta-

Miten voit osallistua kaavoitukseen?

loyhtiöille, yrityksille sekä asukasyhdistyk-sille ja seuroille. lisäksi ilmoitetaan alueel-la ilmestyvässä lehdessä tai kaupungin vi-rallisissa ilmoituslehdissä (helsingin Sano-mat, hufvudstadsbladet, metro). mielipi-teesi voit esittää monella tavoin. Voit lähet-tää kirjeen tai sähköpostia, osallistua kes-kustelutilaisuuteen tai ottaa suoraan yh-teyttä suunnittelijaan.

Kaavaehdotus, joka valmistellaan luon-noksen ja siitä saatujen mielipiteiden poh-jalta, esitellään kaupunkisuunnittelulauta-kunnalle. lautakunnan puoltama ehdotus laitetaan vielä nähtäville ja siitä on mah-dollisuus esittää mielipiteitä ennen kuin se etenee kaupunginhallituksen kautta val-tuuston hyväksyttäväksi.

LAITURI – KOHTI HUOMISEN HELSINKIÄPLATTFORMEN – MOT FRAMTIDENS HELSINGFORS

INFO • MAKSUTON NÄYTTELY • TI–PE 10–18, LA 12–16NARINKKA 2 (KAMPPI) • LAITURI.HEL.FI

Tutustu Helsingin tulevaisuuteen Laiturilla

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttely- ja infotila Laituri on kaikille avoin kohtauspaikka

Narinkan laidalla Kampissa. Laiturilla voi kurkistaa koko kaupungin tulevaisuuteen tai hakea tietoa esimerkiksi oman asuinalueen kaavoituksesta ja

liikennesuunnitelmista. Laiturilla voi osallistua myös kaupunkisuunnittelusta käytävään keskusteluun ja

antaa palautetta ajankohtaisista hankkeista ja arkkitehtuurikilpailuista. Laituri tarjoaa

mielenkiintoisen vierailupaikan kaikille helsinkiläisille sekä arkkitehtuurista, kaupunkisuunnittelusta ja

liikenteestä kiinnostuneille matkailijoille, asiantuntijoille ja opiskelijoille.

Tänä keväänä Laiturin näyttelyissä pohditaan kaupunkielämää öljyntuotannon ehtymisen jälkeen

sekä tutustutaan pienimittakaavaisten kaupunkitalojen arkkitehtuuriin Townhouse-kilpailun myötä. Kesällä

Laiturin näyttelytilan täyttää Helsingin rantaalueiden tulevaisuutta esittelevä kaupunkisinfonia "Helsinki

Waterfront". Näyttelykokonaisuus lanseeraa Kaupunkiluotsi-hankkeen. Kaupunkiluotsi kertoo

Helsingin tarinaa ja esittelee muuttuvan kaupungin uudet kasvot eli suunnittelu- ja

rantarakentamiskohteet Länsisatamassa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa.

Lisäksi Laiturilla järjestetään kaupunkisuunnitteluun perehdyttäviä Oletko kartalla? -työpajoja koululaisille

sekä pidetään Kaavakoulua myös kaikille kaupunkilaisille. Lisätietoja Laiturin toiminnasta ja

tapahtumista saa kotisivuilta osoitteessa http://laituri.hel.fi.

Laituri, Narinkka 2 (Kamppi), 00100 HELSINKI Avoinna ti–pe 10–18, la 12–16

puh. (09) 310 37390, http://laituri.hel.fi

Blicka in i Helsingfors framtid på Plattformen

Helsingfors stads stadsplaneringskontors utställnings- och informationstjänst Plattformen,

Laituri, är en öppen mötesplats vid Narinken i Kampen. På Plattformen kan man blicka in i hela

stadens framtid eller söka information t.ex. om det egna bostadsområdets planläggning och trafikplanering. Där kan man också delta i

diskussionen om stadsplaneringen samt tycka till om aktuella projekt och arkitekturtävlingar.

Plattformen är ett fascinerande besöksmål för alla helsingforsare samt för turister, experter och studenter som är intresserade av arkitektur,

stadsplanering och trafik.

Vårens utställningar behandlar det urbana livet när oljeproduktionen upphört. Därtill presenteras

arkitekturen i småskaliga stadshus i samband med Townhouse-tävlingen. I sommar visas i

utställningslokalen stadssymfonin ”Helsinki Waterfront” som berättar om framtiden för

Helsingfors strandområden. Med denna utställningshelhet lanseras projektet Kaupunkiluotsi.

Projektet skildrar historien om Helsingfors och berättar om stadens förändring och nya ansikte, dvs. om planerings- och strandbyggnadsobjekten i Västra

Hamnen, Fiskehamnen och Kronbergsstranden.

På Plattformen ordnas dessutom workshops som ger insikter i stadsplanering för skolelever samt

Planläggningsskolan som är öppen för alla stadsbor. Mer information om Plattformens

verksamhet och evenemang finns på http://laituri.hel.fi.

Plattformen, Narinken 2 (Kampen), 00100 HELSINGFORS Öppet ti–fre 10–18, lö 12–16.

tfn (09) 310 37390, http://laituri.hel.fi

44

© h

elsing

in kaup

un

kisuu

nn

itteluvirasto / Tyko S

aarikko

Large-scale projects and infill construction

A significant change in the urban structure of Helsinki is underway. The cessation of goods harbour functions at Jätkäsaari and Sompasaari has opened up new construction opportunities directly adjacent to the city centre. Additionally, Helsinki expanded in early 2009 with areas annexed from Sipoo and Vantaa. New detail plans for the redevelopment of major parts of the City are underway. Currently in progress, for example, is the detailed plan for the new large-scale project areas such as Jätkäsaari, Keski-Pasila (Central Pasila), Kalasatama and Kruunuvuorenranta. Additionally, infill construction and the development of services in already built up areas is being planned in Helsinki. The challenge is to harmonise the new construction with the existing townscape. From the standpoint of the urban structure, additional office premises will be designed for the appropriate locations. The centre’s vitality and environmental quality will be enhanced by expanding the pedestrian centre and renewing commercial blocks. The annual planning review presents Helsinki’s most important planning locations in 2010; the largest and most timely of these have been selected for this article.

Suburban RenaissanceThe objective of the Suburban renaissance project is to create a positive impetus for the development of helsinki’s existing suburbs. high-quality infill construction can support the preservation and development of existing services while providing a variety of new housing alternatives. as the work progresses, the intent will be to develop various kinds of interaction with local people and model concepts for infill construction. The Suburban renaissance project’s first target areas are mellunkylä and Kannelmäki - Pohjois-haaga (north haaga).Mellunkylä: Town Planner Satu Tarula, tel. +358 9 310 37156Kannelmäki–Pohjois-Haaga: Architect Essi Leino, tel. +358 9 310 37070

Östersundoma Council of State decision in early 2009 annexed Östersundom to helsinki; ap-proximately 2,000 residents now live in the area. In December of 2008, the City Planning Committee approved preliminary design principles for Östersundom; the objective will be to make the annexed countryside a part of the City of helsinki. There the intent will be to build a multi-faceted area of primarily urban-flavoured detached and semi-detached buildings emphasising public transport access. Pre-liminary studies indicate that the minimum population for the newly incorporated area will be 30,000 residents. During 2009, preliminary studies of metro and light rail lines began; these transport links will also form an important part of the region’s urban structure.Project Manager Matti Visanti, tel. +358 9 310 37291

Koivusaariafter the general international idea com-petition for Koivusaari was resolved in the spring of 2009, design work has continued in co-operation with the authors of the winning entry. a Western metro station situated near new housing and workplace construction will be located at Koivusaari, located on the western part of lauttasaari, where a maritime- and urban-flavoured city district with boat marinas and other waterfront-related functions is being de-signed. Dwellings for approximately 4,000 residents, as well as 1,500 new workplaces, are being planned for Koivusaari.Project Manager Mikko Reinikainen, tel. +358 9 310 37206

Keski-Pasila (Central Pasila)Keski-Pasila is located approximately 3.5

km north of the centre of helsinki. The planning of the area is continuing with a design and implementation competition that will be organised for the centrally-located blocks north of the Pasila bridge in 2010. The competition will be used to find the developer for the area, where a power-ful urban identity is being sought, as well as a visually and functionally high-quality design. Centrally located will be the Pasila railway station, future metro station, public transport terminal, pedestrian precincts and squares linking the areas, as well as the Pasila bridge and street areas, busi-ness and office premises, public spaces and dwellings. South of the new centre, a high-density and urban-flavoured residen-tial and workplace area – including about a dozen office buildings and new squares edged by services – is being designed.

The Italian architectural office Cino Zuc-chi architetti has drawn up a reference plan as a basis for the planning of the area. The office has sketched Pasila as a sculptural cluster of high-rise buildings.Project Manager Timo Lepistö, tel. +358 9 310 37232

Sum

mary

45

Kruunuvuorenranta

JätkäsaariThe first detailed plan for the new Jätkäsaari that will rise in the area formerly occupied by the container harbour on the west side of helsinki’s city centre has already been completed; the design work will however continue to be an on-going process dur-ing the development period. Currently Jätkäsaari’s two central block are being designed. The first is being planned as a welfare block for elderly citizens, while the other will emphasise commercial func-tions. The planning of Jätkäsaari’s second large-scale plan area is also in progress; for the most part, housing is being designed at the area’s northeastern corner. Besides traditional apartment blocks there will also be innovative solutions for urban dwell-ings. a canal splits the area at its western edge. Jätkäsaari’s sports park is being zoned in co-operation with the helsinki Sports Department. The park is located south of the existing warehouse, known as “the Bunker”, that will be converted to an indoor fitness centre.Project Manager Matti Kaijansinkko, tel. +358 9 310 37195

KalasatamaKalasatama will become a dense and urban city district. The area is located centrally on the inner city’s eastern waterfront. Kalasa-tama will be linked to the city centre and its shores will be opened for the public’s use. The planning of Kalasatama will continue during 2010 with the detailed plan for the Verkkosaari area. In Verkkosaari one goal will be the creation of three sub-entities where different types of floating dwell-ings will be implemented. The floating apartments will become part of the new residential area on Kalasatama’s northern side. as planned, houseboats will not be placed in the area.

The City Planning Committee has approved the draft detailed plan for Verk-kosaari’s new residential area north of the Kalasatama metro station. The real estate Department is organising a competition for the construction of the area. Based on the results, an amended plan will be drawn up for this area housing slightly less than 1,000 residents.Architect Tuomas Hakala, tel. +358 9 310 37205

KruunuvuorenrantaOn the eastern shore of Kruunuvuo-renselkä, opposite the city centre, the new city district Kruunuvuorenranta is being planned. Currently the bulky tanks of laajasalo’s oil harbour dominate the landscape. The oil harbour’s functions are being phased out and the construction of the new city district will begin in 2011. During 2010, planning is underway for haakoninalahti, Borgströminmäki, as well as the Stansvik estate and nuottaniemi areas. at the centre of Kruunuvuorenranta is the haakoninlahti area, where various building types, primarily apartment blocks, will be integrated with the variable terrain. Public and commercial services, as well as sheltered housing, will be situated in the centre of haakoninlahti; planned at the western shore’s pedestrian area will be intimately-scaled city dwellings as well as public and commercial services. a general competition for the design of the city hall will be held in the spring of 2010.Project Manager Riitta Jalkanen, tel. +358 9 310 37293

46

Karttjänst på Internet visar aktuella planprojekt i Helsingfors

uppgifter om helsingfors delgeneralpla-ne- och detaljplaneprojekt är samlade i tjänsten ”Planer på kartan” på stadspla-neringskontorets webbplats www.hel.fi/ksv. Den färskaste informationen om stadsplaneringens olika faser finns nu lätt att tillgå. I tjänsten ingår dokument, kar-tor, uppgifter om diskussionsmöten samt

planerarnas kontaktuppgifter. alla aktu-ella planprojekt visas på kartan. Tjänsten ger utförlig och uppdaterad information som gör det lätt att följa hur planeringen framskrider.

Tjänsten ”Planer på kartan” öppnas på stadsplaneringskontorets ingångssida. uppgifter om ett projekt visas då du klick-

ar på området på kartan. Kartan har även en sökfunktion för adresser och ortnamn. Dokumenten omfattar stadsplanerings-nämndens föredragningslistor och proto-koll samt andra planhandlingar. Färdiga planer visas i ett halvt år efter det att de vunnit laga kraft.

Kaikki Helsingin kaavoitushankkeet löytyvät internetin karttapalvelusta

Tiedot helsingin osayleiskaava- ja asema-kaavahankkeista on koottu helsingin kau-punkisuunnitteluviraston nettisivuille osoit-teessa www.hel.fi/ksv toimivaan ”Suunni-telmat kartalla” -palveluun. uusin tieto kau-punkisuunnittelun eri vaiheista on helposti kaikkien saatavilla kun samalta ruudulta nä-kyvät suunnitteluun liittyvät asiakirjat, kar-tat, yleisötilaisuudet sekä suunnittelijoiden

yhteystiedot. Kaikki käynnissä olevat kaa-vahankkeet on merkitty aluerajauksina kar-talle. uusi karttapalvelu tarjoaa kattavaa ja ajantasaista tietoa, mikä helpottaa suunnit-telun edistymisen seuraamista.

”Suunnitelmat kartalla” -palveluun siir-rytään kaupunkisuunnitteluviraston etusi-vun oikeassa reunassa olevasta karttaku-vasta. Kohteen tiedot löytyvät klikkaamalla

hankkeen aluerajausta. myös katuosoite- tai paikannimihaku siirtää haluttuun koh-taan kartalla. asiakirjoissa ovat lautakun-takäsittelyn esityslistatekstit ja pöytäkirjat sekä muu kaavan valmisteluaineisto. Val-mistuneet suunnitelmat näkyvät puolen vuoden ajan sen jälkeen kun ne ovat saa-neet lainvoiman.

47

ÖppettidVerkets öppettid: må–fre kl. 8.15–16.00

KundtjänstPlanpresentation, tfn 310 37387

information, gällande och till påseende framlagda planer, • planekopior, försäljning av publikationer, efterbeställningar av planläggningsöversikten

Trafikplaneringsavdelningens kontor, tfn 310 37082trafikplaner•

registraturen, tfn 310 37379ansökningar, kommentarer, information om behandlingsfaser • och beslutsfattande

Biblioteket, tfn 310 37401

närmare information om planer som är under beredning lämnas av områdets arkitekt samt om trafikplaner av områdets trafikplanerare. Kommentarer om planläggningen sänds skriftligen under adress Stads-planeringskontoret, registraturen, Folkskolegatan 3, PB 2100, 00099 helSInGFOrS STaD, per e-post till kaupunkisuunnittelu@hel.fi, per fax 310 37378 eller framförs muntligen till den som bereder planen eller trafikplanen.

Internet och e-postwww.hel.fi/ksvregistraturen: kaupunkisuunnittelu@hel.fiPersonalen: fornamn.efternamn@hel.fi

Ledningverkschef Tuomas rajajärvi, tfn 310 37100generalplanechef markku lahti, tfn 310 37060stadsplanechef anneli lahti, tfn 310 37340stadsplanearkitekt annukka lindroos, tfn 310 37372trafikplaneringschef Olli-Pekka Poutanen, tfn 310 37079biträdande chef för trafikplaneringsavdelningen Kari Sane, tfn 310 37107förvaltningschef Outi Karsimus, tfn 310 37364

Stadsplaneringsnämnden

AukioloaikaVirasto on auki ma–pe klo 8.15–16.00

AsiakaspalveluKaavaesittely, p. 310 37387

neuvonta, voimassa olevat ja nähtävillä olevat kaavat, • kaavojen kopiot, julkaisumyynti, kaavoituskatsauksen lisätilaukset

liikennesuunnitteluosaston toimisto, p. 310 37082liikennesuunnitelmat•

Kirjaamo, p. 310 37379hakemukset, mielipiteet, tietoa käsittelyvaiheista ja • päätöksistä

Kirjasto, p. 310 37401

Valmisteilla olevista kaavoista lisätietoja antaa alueen arkkitehti ja liikennesuunnitelmista alueen liikennesuunnittelija. Suunnittelua koskevat mielipiteet toimitetaan kirjallisesti osoitteella Kaupunki-suunnitteluvirasto, kirjaamo, Kansakoulukatu 3, Pl 2100, 00099 helSInGIn KauPunKI, sähköpostitse kaupunkisuunnittelu@hel.fi, faksilla 310 37378 tai suullisesti kaavan tai liikennesuunnitelman valmistelijalle.

Internet ja sähköpostiwww.hel.fi/ksvKirjaamo: kaupunkisuunnittelu@hel.fihenkilökunta: etunimi.sukunimi@hel.fi

Johtovirastopäällikkö Tuomas rajajärvi, p. 310 37100yleiskaavapäällikkö markku lahti, p. 310 37060asemakaavapäällikkö anneli lahti, p. 310 37340asemakaava-arkkitehti annukka lindroos, p. 310 37372liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen, p. 310 37079liikennesuunnitteluosaston apulaisosastopäällikkö Kari Sane, p. 310 37107hallintopäällikkö Outi Karsimus, p. 310 37364

Yhteystiedot Kontaktinformation

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Jäsenet – Ledamöter Varajäsenet – ErsättareTatu rauhamäki (pj / ordf) laura Simik Kok./Saml.Osmo Soininvaara (varapj / vice ordf) Kai Ovaskainen Vihr./De grönalasse männistö hannu Sipilä Kok./Saml.elina Palmrooth-leino Paula hiidenuhma-Valtonen Kok./Saml.mari holopainen Tuula Palaste-eerola Vihr./De grönamatti niemi Satu erra SDP/SDPheli Puura Kalle Kallio SDP/SDPSilvia modig Sampo Villanen Vas./Vänst.Stefan Johansson laura Finne-elonen rKP/SFP

Kaupunginhallituksen edustaja – stadsstyrelsens företrädareVille Kopra arto Bryggare SDP/SDP

48

R – Itella Oyj

JulkInen tIedOte

Jaetaan kaIkkIIn HelsIngIn talOuksIIn

OffentlIgt meddelande

utdelas tIll vaRJe HusHåll I HelsIngfORs

JulkaIsun tIedOttekstit: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastotoimitus: Heikki mäntymäkiulkoasu: Juhapekka väre, timo kaasinenkansikuva: Cino Zucchi architetti - One Works - Buro Happoldkäännös: käännös-aazet OyPaino: Punamusta Oy 2010Pohjakartta: © kaupunkimittausosasto, Helsinki 014/2010

uPPgIfteR Om PuBlIkatIOnentexter: Helsingfors stadsplaneringskontoretRedaktion: Heikki mäntymäkilayout: Juhapekka väre, timo kaasinenPärmbild: Cino Zucchi architetti - One Works - Buro HappoldÖversättning: käännös-aazet Oytryckeri: Punamusta Oy 2010Baskartan: © stadsmätningsavdelningen, Helsingfors 014/2010

HelsInkI suunnIttelee 2010:3HelsIngfORs PlaneRaR 2010:3Issn 0787-9075