hiirakonkujan alue - helsingin kaupunki

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 2012/12132

HIIRAKONKUJAN ALUE TAPANINVAINIO ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 12132PÄIVÄTTY 12.6.2012

Asemakaavan muutos koskee:

Helsingin kaupungin39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio)korttelin 39060 tontteja 1 ja 2korttelin 39061 tontteja 6 ja 11sekä katu-, lähivirkistys-, puistoja suojaviheralueita

Kaavan nimi:Hiirakonkujan pohjoisosaHankenumero: 0742_22HEL 2011-005611

Laatija:Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

Vireilletulosta ilmoittaminen: 20.12.2010Kaupunkisuunnittelulautakunta: 12.6.2012Nähtävilläolo (MRL 65 §):Hyväksyminen: kaupunginvaltuustoVoimaantulo:

Alueen sijainti:Alue sijaitsee Tapaninvainiossa Tapaninkyläntien eteläpuolella.

i

LIITTEET

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaSeurantalomakeSijaintikarttaIlmakuvaAsemakaavan muutosHavainnekuvaOte maakuntakaavastaOte Yleiskaava 2002:staOte ajantasa-asemakaavastaOte Tapaninkyläntie–Tapanilankaari–Suurmetsäntie -yleissuunnitelmastaOte meluselvityksestäMaaperäkarttaVesihuoltoTietoliikenne ja energia

LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA

Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet: Kohderaportti 73/92 (Ympä-ristökeskus)Helen Sähköverkko Oy:n Lunastuslupapäätös MMLm/8/35/2010

YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA

Kaupunkisuunnitteluvirasto:Elias Rainio, arkkitehtiJaakko Heinonen, liikennesuunnitteluPeik Salonen, teknistaloudellinen suunnitteluTaina Mattila, diplomi-insinööri, liikennemeluKaarina Laakso, diplomi-insinööriSinikka Ekroos, suunnitteluavustaja

Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto:Virpi Vertainen, Taru Sihvonen

Ympäristökeskus:Eeva Pitkänen, Raimo Pakarinen

Kiinteistövirasto, tonttiosasto:Tuomas Kivelä

Helen Sähköverkko Oy:Markus Parviainen, Tiina Koivunen

1

1TIIVISTELMÄ

Asemakaavan muutoksen sisältö

Suunnitelma perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2004hyväksymään Tapaninkyläntien–Tapanilankaaren–Suurmetsäntienyleissuunnitelmaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuin-talojen rakentamisen Tapaninkyläntien eteläpuolelle nykyiselle käyttä-mättömälle lähivirkistysalueelle. Ajoyhteys järjestetään Hiirakonkujalta,jota jatketaan siirtämällä nykyistä kääntöpaikkaa pohjoiseen noin 70metriä. Tarpeettomaksi jäävä katualue on liitetty nykyiseen kääntöpaik-kaan rajautuviin tontteihin. Samalla kyseisten tonttien kaavamääräykseton tarkistettu nykykäytännön mukaisiksi vanhalle pientaloalueelle tyy-pillistä pihapiirirakentamista suosivaksi. Joillakin tonteista on paljonkäyttämätöntä rakennusoikeutta.

Uuden asuintontin kerrosala on 1 500 k-m² ja kerrosluku on 2–2½. Uu-sia asuntoja syntyy tontille enintään 15 kpl.

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallis-tumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelmasta on esitetty 3 mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyös-sä huomioon.

Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitte-luvirastossa, kaupungin ilmoitustaululla, Malmin kirjastossa ja kaupun-kisuunnitteluviraston internet-sivuilla. Muutosluonnoksesta ei jätetty kir-jallisia mielipiteitä.

2LÄHTÖKOHDAT

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asemakaavan muutosta koskee kaksi erityistavoitetta:

– riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueiden käy-tössä varmistettava tonttimaan riittävyys.

– riittävän meluntorjunnan varmistaminen, kun uusia asuin-alueita tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoitetaan me-lualueille.

2

Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden kanssa.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakun-takaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelu-alueen pohjoisreunalla kulkee maakuntakaavassa oleva voimajohto.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullutkaava-alueella voimaan 23.12.2004) alueen pohjoisosa on kerrostalo-valtaista asuinaluetta. Hiirakonkujan nykyiset asuintontit ovat yleiskaa-vassa pientalovaltaista asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutoson yleiskaavan mukainen, kuitenkin niin että pohjoisosaan muodostet-tava uusi asuintontti on alueen nykyisen mittakaavan mukaisesti 2–2½-kerroksista.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat nro 3333 (vahvistettu 20.8.1953),7556 (vahvistettu 18.1.1977), 8710 (vahvistettu 30.1.1985) ja 9232(vahvistettu 21.5.1987). Sähkölinjan alle Tapaninkyläntien varteen si-joittuva osa on määritelty suojaviheralueeksi, sen eteläpuolella on lähi-virkistysalue ja Hiirakonkujan pohjoispäädyssä on puistokaistale. Lähi-virkistysalueelle on merkitty ohjeellinen pieni pallokenttä, jota ei ole to-teutettu. Hiirakonkujan varressa on enintään kaksiasuntoisia pientalo-tontteja, joiden kerrosluku on enintään kaksi.

Rakennusjärjestys

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010.

Kiinteistörekisteri

Alue on merkitty osin Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekis-teriin ja osin valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.4.2004 hyväksynyt Tapaninkylän-tien–Tapanilankaaren–Suurmetsäntien yleissuunnitelman ja suunnitte-luperiaatteet tulevien asemakaavan muutosten laatimisen pohjaksi.

3

Yleissuunnitelmassa on katualueen ja liikenneverkon kehittämistavoit-teiden lisäksi esitetty katualueiden läheisyydessä olevat täydennysra-kentamisalueet, kuten Tapaninkyläntien eteläpuoli. Suunnitteluperiaat-teiden mukaan näiden alueiden täydennysrakentaminen on niiden luon-teeseen sopien pääosin tiivistä ja matalaa, liikennemelua torjuvaaasuntorakentamista, joka sovitetaan paikoilleen osa-alueittain tehtävilläasemakaavan muutoksilla.

Pohjakartta

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laati-nut pohjakartan, joka on tarkistettu 12.10.2011.

Maanomistus

Asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Katu-, puisto-, lähivirkistys- jasuojaviheralueet omistaa Helsingin kaupunki. Helen Sähköverkko Oyon lunastanut Tapanilan voimajohtohaaraa koskevat käyttöoikeuden ra-joitukset Helsingin kaupungilta. Käyttöoikeuden rajoitukset on tarkem-min yksilöity lunastusluvassa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee Tapaninvainion pientaloalueen pohjoisreunalla. Alue ra-jautuu pohjoisessa Tapaninkyläntien suuntaiseen voimalinjaan ja senalla olevaan kasvillisuuden peittämään maavalliin. Lähivirkistysalueellaon hoitamatonta matalaa kasvillisuutta ja sen käyttö on vähäistä. Joh-toaukean molemmin puolin erotettavalla 10 metrin levyisellä reuna-vyöhykkeellä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 10metriä korkea ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottuamittaa korkeampi kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta.

Alueen läpi virtaa Keravanjokeen laskeva avo-oja (Tapaninkylänpuro).Osittain muutosalueelle ulottuva ojan osa on merkitty Helsingin ympä-ristökeskuksen luontotietojärjestelmään arvokkaana kasvillisuus- jakasvistokohteena. Kohde on ison savisen ojan osuus, jossa kasvaamelko runsaasti ojatädykettä. Ojatädyke on määritelty luontotietojärjes-telmässä arvoluokkaan I alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Ojatädyk-keen kasvualue on rajattu kohderaportissa.

Hiirakonkujan katualuetta reunustaa pensasaita. Hiirakonkujan päähänosoitettu kääntöpaikka on jäänyt rakentamatta. Hiirakonkuja jatkuuhiekkatienä Tapaninkylänpuroon asti. Alueen halki kulkee kävely-yhteys Hiirakonkujan ja Kirkonkyläntien välillä.

4

Pientaloalueen tonteilla on omakotitaloja ja paritaloja, joiden ulkonäköja ikä on vaihtelevaa. Joillakin tonteista on paljon käyttämätöntä raken-nusoikeutta. Alueen länsipuolella on matalia pienkerrostaloja.

Palvelut

Lähialueella on ala- ja yläasteen koulut, lukio sekä päiväkoteja. Leikki-puisto Tervapääskyssä on leikkipuistorakennus, jossa on ympärivuotis-ta toimintaa. Lähin päivittäistavarakauppa on Kotinummentien ja Ta-panilankaaren risteyksessä. Erikoisliikkeitä on Malmilla, josta löytyvätmyös lähimmät terveyspalvelut.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Asemakaavantoteuttaminen vaatii vesihuollon johtosiirtoja sekä muutoksia alueelli-seen kuivatukseen. EV-alueella sijaitsee 110 kV:n ilmajohto.

Maaperä

Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on pääsoin savea,jossa savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 1–5 metriä. Alueen eteläosassa on savi/moreenialue.

Ympäristöhäiriöt

Tapaninkyläntie on pääkatutasoinen väylä, jolla nopeusrajoitus on 60km/h. Keskimääräinen arkivuorokauden keskiliikennemäärä on nykyisinnoin 18 000 ajon/vrk ja ennustetilanteessa noin 20 000 ajon/vrk. Ta-paninkyläntiellä on henkilöautoliikenteen lisäksi raskasta ajoneuvolii-kennettä (n. 6 %).

Tapaninkyläntien eteläreunalla sijaitsee Helen Sähköverkko Oy:n2X110 kV:n avojohtoyhteys, jonka johtoaukea on 30 metriä leveä (15metriä johdon keskilinjasta molempiin suuntiin). Johtoalueella ei saa ol-la puita eikä rakennuksia. Tämän lisäksi johtoaukean molemmin puolinon 10 metriä leveä suojavyöhyke, jossa on rajoitettu puiden korkeutta.Helen Sähköverkko Oy on hakenut johtoyhteydelle lunastuslupapäätös-tä.

Sähkölinjaan liittyvät rajoitukset maankäytölle on määritelty tarkemminjohtoaukean ja suojavyöhykkeen lunastuslupapäätöksessä.

5

3TAVOITTEET

Muodostettavalla uudella tontilla pyritään täydentämään rakennettuaaluetta suhteellisen tiiviillä asuntorakentamisella, joka kuitenkin on alu-een nykyisen mittakaavan mukaista. Sijoittamalla uudisrakennuksetTapaninkyläntietä vasten on tarkoitus saada suojaus liikennemeluavastaan.

Eteläosan tonteilla vahvistetaan pienimittakaavaista rakentamistapaasuosimalla vanhalle pientaloalueelle tyypillistä pihapiirirakentamista.

4ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tapaninkyläntien eteläpuoliselle alueelle muodostetaan lähivirkistys-alueesta uusi asuinrakennusten korttelialue. Kulku uudelle asumiselleon järjestetty jatkamalla Hiirakonkujaa noin 70 metriä pohjoiseen. Alu-een suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon Tapaninkyläntien lii-kenteen aiheuttamat häiriöt asumiselle ja siksi uudisrakentaminen onsuunniteltu liikennemelua torjuvaksi. Uusien rakennusten katveeseensaadaan asukkaille kuitenkin suojatut ja hyvään ilmansuuntaan avautu-vat piha-alueet. Uudet rakennukset myös parantavat alueen nykyistenasukkaiden meluolosuhteita.

Hiirakonkujan varrella olevilla yksityisillä asuintonteilla uusitaan asema-kaavan määräyksiä vanhalle pientaloalueelle tyypillistä pihapiiriraken-tamista suosivaksi.

Mitoitus

Muutosalueen pinta-ala on noin 1,16 ha. Erillispientalojen aluetta onnoin 0,53 ha, asuinrakennusten korttelialuetta 0,34 ha, suojaviheralu-etta 0,16 ha ja katualuetta 0,13 ha. Asuinkerrosalaa tonteilla on yh-teensä noin 2 833 k-m², josta uutta noin 1 520 k-m².

Asuntorakentamisen korttelialueet

Asuntojen piha-alueita on pyritty aktivoimaan sallimalla kuistitilan ra-kentaminen asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi ja rakennusalanulkopuolelle. Kuisti saa olla laajuudeltaan enintään 5 % kerrosalasta jasen ulkoseinäpinnasta tulee vähintään puolet olla lasia. Kaupunkikuval-

6

lisista syistä on parvekkeiden pituus rajattu enintään puoleen julkisivunpituudesta.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Tapaninkyläntien eteläpuolella nykyisessä kaavassa lähivirkistysalu-eeksi ja suojaviheralueeksi merkitystä alueesta on asemakaavan muu-tosehdotuksessa muodostettu uusi asuinrakennusten korttelialue. 2–2½-kerroksiselle asuinpientalojen alueelle on merkitty rakennusoikeuttakolmelle eri rakennusalalle yhteensä 1 500 k-m², mikä vastaa tonttite-hokkuutta e = 0,44. Asuntojen enimmäismäärä kutakin rakennusalaakohden on viisi. Kortteliin saadaan rakentaa kerrosalan estämättä yh-teensä enintään 10 % sallitusta kerrosalasta asunnon ulkopuolisia va-rasto-, huolto-, harraste-, sauna- ym. tiloja.

Liikenteen vaikutus on otettu huomioon tontin tilajärjestelyjä sekä ra-kennussuunnittelua koskevin määräyksin, joilla rajoitetaan liikenneme-lun etenemistä korttelipihoille ja rakennusten sisätiloihin. Raittiin ilmansisäänotto tulee järjestää pihojen puolelta. Melun leviämisen estämi-seksi Tapaninkyläntien varren tonteilla saa olla yhtenäinen rakennus tairakennukset saa liittää toisiinsa talousrakennuksella. Rakennusten jul-kisivujen on oltava pääosin rapattuja niiltä sivuilta, joille on kaavaanmerkitty ääneneristysvaatimuksia. Määräyksellä tavoitellaan paitsi kau-punkimaista rakentamistapaa, myös liikennemelun torjunnan kannaltahyvää ratkaisua. Muut julkisivut voidaan verhota myös peittomaalatullapuulla.

Jotta myös uudisrakentamisessa tavoitettaisiin vanhalle pientaloalueel-le ominainen pieni mittakaava, rakennusten enimmäiskokoa on rajoitet-tu. Rakennusten enimmäispituus on 15 m ja päädyn enimmäisleveyson 10 m. A-korttelialueella asuinrakennukset saa kytkeä toisiinsa yksi-kerroksisin talousrakennusosin.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Neljälle vanhalle AO -tontille kaavamääräykset on päivitetty nykykäy-täntöä vastaaviksi. Tonttitehokkuus on säilytetty tasolla e = 0,25 ja suu-rin sallittu kerrosluku kahtena. Asemakaavassa sallitusta kerrosalastasaa rakentaa enintään 70 % yhteen kerrokseen. Tontille saa rakentaayhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin,jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi ja rakennusalan ulkopuolel-le saadaan rakentaa yksi erillinen talousrakennus, jonka koko on enin-tään 25 k-m²/asunto. Talousrakennukseen saa sijoittaa autotalli-, työ-,

7

varasto-, sauna- tms. tilaa siten, että varastotilaa on vähintään 5 m².Rakennusalan ulkopuolelle rakennettava talous- tai autosuojarakennussaadaan rakentaa naapurin suostumuksella vähintään 0,5 m etäisyy-delle tontin rajasta tai vierekkäisillä tonteilla naapurin vastaavaan ra-kennukseen kiinni tontinomistajien yhteisellä sopimuksella. Osia Hiira-konkujan nykyisestä kääntöpaikasta liitetään ympäröiviin tontteihin.Näin syntyvää uutta rakennusoikeutta on yhteensä noin 20 k-m².

Kaikilla omakotitonteilla paikoitus on järjestetty omalle tontille ja auto-paikkavaatimus on 1 autopaikkaa/asunto, sekä lisäksi paikka yhden au-ton tilapäistä pysäköintiä varten. Etäisyydet tontinrajoista on yhdenmu-kaistettu asuinrakennuksilla neljään metriin.

Suojaviheraluealue (EV)

Tapaninkyläntien reunalla oleva rakentamaton suojaviheralue on säily-nyt ennallaan myös kaavamuutoksessa. Alueen itäreunalla ojan mut-kan kohdalla pieni pala lähivirkistysaluetta on liitetty mukaan suojavihe-ralueeseen.

Liikenne

Kääntöpaikkavaraus siirtyy nykyiseltä paikaltaan jatkettavan Hiirakon-kujan päähän. Kääntöpaikka on mitoitettu sopivaksi myös jäteautoille.

Asuinrakennusten korttelialueen pysäköinti sijoitetaan pääosin tontinsähkölinjaa varten varatulle alueen osalle. Helen Sähköverkko Oy:n lu-nastamat käyttöoikeuden rajoitukset vaikuttavat autokatosten rakenta-mismahdollisuuksiin sähkölinjaa varten varatulla alueen osalla. Kaikkiyli 2 metriä korkeat rakenteet johtoaukealla on hyväksytettävä verkonhaltijalla. Sähkölinjaa koskevista rajoituksista kerrotaan selostuksenkohdassa "2. LÄHTÖKOHDAT/ Ympäristöhäiriöt". Asukkaiden vierailletarvittavat pysäköintipaikat (vähintään 1 ap/1 000 k-m²) voidaan sijoit-taa katualueelle.

Kevyen liikenteen kulkuyhteys Hiirakonkujan päästä Kirkonkyläntiellesäilyy. Uuden asuinrakennusten korttelialueen läpi on osoitettu yleisellejalankululle varattu alueen osa.

Luonnonympäristö

Puolet alueesta on rakennettua, mutta puutarhamaista ympäristöä. Ra-kentamattomilla alueilla oleva kasvillisuus on ns. pioneerikasvillisuuttajoka poistuu korttelialueilta rakentamisen yhteydessä.

8

Suunnittelualueen keskellä sijaitseva avo-oja johdetaan asuintontinosalta maanalaiseen putkeen. Suojaviheralueen osalla oja ja siihen liit-tyvä kasvillisuus säilyy.

Tapaninkylän alueen maasto on luonteeltaan tasaista, joten tulvareitti-en suunnitteluun sekä läpäisevien ja viivyttävien pintojen käyttöön onkiinnitettävä huomiota tarkennetun suunnittelun yhteydessä. Tonteilla eisaa käyttää vettä läpäisemätöntä pintamateriaalia ja rakentamatta jää-vät tontinosat, joita ei käytetä kulkureitteinä, leikkipaikkoina tai pysä-köintiin on istutettava.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää muutoksia alueella olemassaolevaan vesihuollon verkostoon. Nykyinen avo-oja korttelin 39062 ete-läosassa putkitetaan ja korttelin luoteisosan rakennusalan toteuttami-nen edellyttää nykyisten hulevesiviemärien ja vesijohdon siirtämistä.Hiirakonkujalla jatketaan olemassa olevaa jätevesiviemäriä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevan tiedon mukaan alue on pääosin savea, jossa saviker-roksen arvioitu paksuus on 1…5 metriä. Alle 3 metrin paksuisella savi-kolla rakennukset voidaan perustaa massanvaihdon avulla, paksuim-milla savialueilla rakennukset perustetaan tukipaaluin kantavan kerrok-sen varaan.

Alueella ei ole ollut käyttöhistorian mukaan sellaista toimintaa, josta oli-si aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemelu

Kohteen melutilannetta ja asuinrakennusten julkisivuille kohdistuviamelutasoja on tarkasteltu SoundPlan melulaskentaohjelmalla. Kaava-muutosalueen kohdalla Tapaninkyläntien varressa on nykyinen melu-valli, joka suojaa aluetta liikenteen melulta melko hyvin. Melutarkaste-lussa maastoaineiston maavallin korkeus on tarkistettu vastaamaankantakartan osoittamaa korkeusasemaa.

Lähimpänä Tapaninkyläntietä sijaitsevien rakennusten ulkovaipalle onmäärätty vähintään 32 dB:n ääneneristävyys. Parvekkeita ei saa raken-taa niille sivuille, joille on annettu ääneneristävyysmääräys. Tapaninky-läntien puoleisille rakennusaloille saa rakentaa yhtenäisen rakennuk-

9

sen tai liittää rakennukset toisiinsa talousrakennuksella. Kaikille asun-noille muodostuu liikennemelulta suojattu huoneistokohtainen ulko-oleskelutila edulliseen ilmansuuntaan.

Liikenteen aiheuttama tärinä

A-korttelialueella sijaitsevat rakennukset tulee suunnitella siten, etteitavoitteena pidettävä tärinän enimmäistaso ylity asuinhuoneessa.

Ilman epäpuhtaudet

Jotta Tapaninkyläntien autoliikenteen tuottamat ilman epäpuhtaudet ei-vät aiheuttaisi haittaa uusien kortteleiden asukkaille, on kaavamuutok-sessa lähimpänä Tapaninkyläntietä sijaitsevia rakennuksia koskevamääräys raittiin ilman sisäänoton järjestämisestä. Tuloilman sisäänottoon järjestettävä rakennusten niiltä sivuilta, joilla ei ole ääneneristävyys-vaatimuksia.

Rakentamisen aiheuttama tärinä

Uusien katu- ja tonttialueiden esirakentaminen aiheuttaa rakennustöi-den alkuvaiheessa melua ja tärinää ympäristössä. Rakentaminen onluvanvaraista. Rakentajan ja ympäristön olemassa olevien kiinteistöjenedun mukaista on, että tarvittavat katselmukset tehdään ajoissa ja riit-tävässä laajuudessa vastuusuhteiden selvittämiseksi ja että alueen esi-rakentamisessa käytetään mahdollisimman vähän tärinää aiheuttaviatyötapoja. Myös asuinrakennusten perustamis- ja runkoratkaisujasuunniteltaessa tulee tärinän mahdollisuus ottaa huomioon, jotta valit-tavat rakentamisratkaisut eivät ainakaan voimista mahdollista tä-rinähaittaa rakennettavalla alueella tai sen läheisyydessä olevilla jo ra-kennetuilla alueilla.

Suomen rakentamismääräyskokoelman kohdan 2.1.1 mukaan pohja-tutkimukseen on sisällytettävä myös rakennuspaikalla ja sen läheisyy-dessä sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden perustusten sekä maan-alaisten rakenteiden sijainnin, laadun ja kunnon selvittäminen tarvitta-vassa laajuudessa.

Ennen rakentamista on selvitettävä, että rakentaminen ei aiheuta hai-tallisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa, maa- ja kalliopoh-jassa, pohjavedessä eikä rakennusalueen tai ympäristön rakennuksis-sa ja rakenteissa. (Kohta 2.10.1)

10

Pohjarakenteet on suunniteltava ottaen huomioon ilmasto, maaperä,pohja-, pinta- ja avovedet sekä lähellä olevien rakennusten ja rakentei-den perustukset ja muut pohjarakenteet (Kohta 4.1.2)

Sähkölinja

30 metriä leveälle johtoaukealle ei saa sijoittaa rakennuksia. Kaikki yli 2metriä korkeat rakenteet on hyväksyttävä verkon haltijalla. Korkeaksikasvavan kasvuston istuttaminen ei ole suositeltavaa, koska puut jou-dutaan myöhemmin turvallisuussyistä kaatamaan.

Rakennuksia on mahdollista rakentaa lähimmillään 15 metrin päähänjohdon keskilinjasta.

Alueelle suunniteltava hulevesien imeytys ei saa muuttaa maaperäolo-suhteita niin, että siitä aiheutuu vaaraa avojohtoyhteyden rakenteille.

Johtoaukealle on mahdollista rakentaa pysäköintipaikkoja. Johdoilta voitippua talviaikaan jäätä tai lunta, joka voi vaurioittaa alla olevia ajoneu-voja. Helen Sähköverkko Oy edellyttää, että pysäköintipaikkojen osaltatehdään sopimus, jossa vastuu mahdollisista vaurioista siirretään poisjohdon haltijalta. Muutenkin sopimuksessa otetaan kantaa sääntöihin jarajoituksiin pysäköintialueen suhteen.

Teitä, ojia yms. ei saa rakentaa 3 metriä lähemmäksi sähköpylvästä.

5ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET

Asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää jo rakennettua ympä-ristöä. Rakentamisen myötä uusia asuntoja syntyy noin 35 asukkaalle.Uudet asukkaat tukevat osaltaan alueen palveluiden säilymistä. Uusirakentaminen sijoittuu katualueisiin nähden katveeseen jäävälle alueel-le, joten vaikutus kaupunkikuvaan ei ole merkittävä. Tiivis ja matala ra-kentaminen sovittaa luontevasti yhteen viereiset pientalo- ja pienker-rostalokorttelit.

Lähivirkistysalueen poistumisen aiheuttaman vaikutuksen alueen asuk-kaiden virkistysmahdollisuuksiin voidaan katsoa olevan vähäinen, kos-ka nykyisen lähivirkistysalueen käyttö on ollut vähäistä ja kulkuyhteysHiirakonkujan päädystä Kirkonkyläntien suuntaan säilyy. Lähivirkistys-alueen ja suojaviheralueen muuttaminen asuinalueeksi tuo muutoksiamuutamien asuintonttien lähiympäristöön, niiden yhteyksiin ja asun-noista avautuviin näkymiin. Uusi rakentaminen on ohjattu rakennus-aloin suhteellisen etäälle nykyisestä asutuksesta, joten näkymät säily-

11

vät varsin väljinä. Liikennemelua torjuva rakentaminen parantaa olo-suhteita myös jo rakennetuilla alueilla. Lähialueella puistoja on run-saasti ja erityisesti leikkipuisto Tervapääskyn alueella on mahdollisuuk-sia monipuoliseen ulkoiluun. Suojaviheralueella kasvillisuus säilyy pää-osin ennallaan.

Tapaninkylänpuron avo-ojan johtaminen maanalaiseen putkeen asuin-tontin osalla vähentää osaltaan avo-ojaan liittyvää nykyistä kasvillisuut-ta, mutta ojatädykkeen kasvualue säilyy pääosin ennallaan.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan muutosalue on asuntoaluetta eikä sille rakenneta kau-pungin ylläpitämiä palveluita.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilmanarvonlisäveroa seuraavasti:

Katurakentaminen 90 000 euroavesihuollon johtosiirrot 145 000 euroavesihuolto 15 000 euroayhteensä 250 000 euroa

Vaikutukset liikenteeseen

Suunnittelualueen uuden maankäytön aiheuttama liikenteen lisäys lä-hialueen katuverkkoon ei ole merkittävä. Uudisrakentaminen lisää jon-kin verran ajoneuvoliikennettä Hiirakonkujalla. Kerrosneliömäärän lisä-ykseen perustuen liikennemäärän kasvu on Hiirakonkujalla arvioltanoin 42 ajon./vrk. Nykyisellään Hiirakonkujan liikennemäärä on noin 35ajon./vrk. Rakennettavan alueen liikenne on järjestetty jatkamalla Hiira-konkujaa pohjoiseen. Hiirakonkujan päähän saadaan kaavamuutoksenmukaisen kadunjatkamisen yhteydessä oikein mitoitettu kääntöpaikka,joka on toistaiseksi jäänyt toteuttamatta.

6ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS

Rakentamisaikataulu

Nykyisestä kääntöpaikasta tarpeettomaksi jäävät katualueen osat tulisiyhdistää niihin liittyviin pientalotontteihin vasta kun uusi kääntöpaikkaon valmistunut.

12

7SUUNNITTELUN VAIHEET

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 20.12.2010).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauk-sissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallis-tumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty2.2.2012).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävä-nä kaupunkisuunnitteluvirastossa, kaupungin ilmoitustaululla, Malminkirjastossa ja kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla 8.2.–29.2.2012. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Malmin kirjastossa15.2.2012 sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyö-tä Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen,rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä kiinteistöviraston tontti-osaston kanssa.

Helen Sähköverkko Oy:n kanssa on keskusteltu johtoaukeaan liittyvistämaankäytön erityisehdoista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa pidettiin paikalla15.9.2011 katselmus, jossa todettiin, että ojatädykkeen esiintymisalueei ole esteenä rakennusten sijoittamiselle rakennusten sijoittamiselle jaojan osittaiselle putkittamiselle kaavamuutoksen mukaisesti.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapu-nut kirjeitse kolme mielipidettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointi-

13

suunnitelmaa. Mielipiteistä yhden on allekirjoittanut 21 Hiirakonkujanasukasta. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei ole esitetty kirjallisiamielipiteitä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty mm. nähtävilläolonyhteydessä sekä puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivatajoneuvojen ja kevyen liikenteen läpikulkuun, Tapaninkyläntien liiken-nemeluun, hulevesiin, kasvillisuuden monimuotoisuuteen sekä tonttite-hokkuuteen.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon sovittamalla uudisra-kentaminen mittakaavaltaan ympäristöönsä siten, ettei uusi rakentami-nen aiheuta kohtuutonta häiriötä lähiympäristölle.

8KÄSITTELYVAIHEET

Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakun-nalle 12.6.2012 ja se päätti ...

Helsingissä 12.6.2012

Olavi Veltheim

Hankenro 0742_22 Kslk 2010-1528 20.12.2010 Oas 964/00-10 1 (4)

TAPANINVAINIO, HIIRAKONKUJAN ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue

Suunnittelualueeseen kuu-luu Hiirakonkujan katualue, Tapaninkyläntien ja Hiira-konkujan välissä oleva lä-hivirkistys- ja suojavihera-lue, sekä osoitteissa Hiira-konkuja 3, 5, 4b ja 6 sijait-sevat pientalotontit (39060/1 ja 2 sekä 36061/6 ja 11). Nykytilanne Alue rajautuu pohjoisessa Tapaninkyläntien suuntai-seen voimalinjaan ja sen alla olevaan kasvillisuuden peittämään meluvalliin. Tyhjällä lähivirkistysalueel-la on hoitamatonta kasvilli-suutta ja sen käyttö on vä-häistä. Alueen läpi virtaa Keravanjokeen laskeva avo-oja (Tapaninkylänpu-ro). Hiirakonkujan päästä hiekkatie jatkuu Tapaninky-länpuroon asti. Mitä alueelle suunnitellaan

Alueelle tutkitaan nykyistä ympäristöä täydentävää 2–3 -kerroksista asuinrakentamista. Pysä-köinnin sijoittamismahdollisuudet voimalinjan johtoalueelle selvitetään. Ajoyhteys tontille on tar-koitus järjestää Hiirakonkujaa jatkamalla. Tällöin Hiirakonkujan nykyinen kääntöpaikkavaraus poistuu, joten uuden kääntöpaikan valmistuttua voidaan katualueesta vapautuvat tontinosat yhdistää niihin liittyviin pientalotontteihin. Samalla voidaan tarkistaa kyseisten pientalotonttien kaavamääräyksiä nykyisten käytäntöjen mukaisiksi.


Aloite Kaavamuutos on tullut vireille kaupunki-suunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus

Suunnittelualueen pientalotontit ovat yksi-tyisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa katu-, lähivirkistys- ja suojaviher-alueet. Kaavatilanne Voimassa olevissa asemakaavoissa vuo-silta 1985 ja 1987 on suunniteltu asuin-tontti merkitty pääosin lähivirkistysalueek-si. Sähkölinjan alle sijoittuva osa on mää-ritelty suojaviheralueeksi ja Hiirakonkujan pohjoispäädyssä on puistokaistale. Hiira-konkujan pientalotonttien asemakaavat ovat vuosilta 1953 ja 1976. Pientalojen enimmäiskorkeudeksi on määritetty kaksi kerrosta. Yleiskaava 2002:ssa nykyinen lähivirkis-tysalue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Hiirakonkujan nykyiset asuintontit on yleiskaavassa merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Tehdyt selvitykset

Tapaninkyläntien ja sen jatkeena olevien pääkatujen varteen laadittiin vuosina 2003–2004 yleissuunnitelma, jossa tutkit-tiin mm. kadunvarren täydennysrakenta-mis-mahdollisuuksia ja nykyisellään maantiemäisen väylän luonteen muutta-mista katumaisemmaksi. Kaupunkisuun-nittelulautakunta hyväksyi suunnitelman asemakaavamuutosten pohjaksi huhti-kuussa 2004.

Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteut-tamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, lii-kenteeseen ja ympäristön asukkaiden asumisolosuhteisiin kaavan valmistelun yhteydessä. Kaavan valmisteluun osallistuminen

Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 24.1.2011. Kaavan valmistelija on tavattavissa kau-punkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 5.–24.1.2011.:

kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kan-sakoulukatu 3, 4.krs

Malmin kirjastossa, Ala-Malmin tori 1

www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt").

3.1.2011 alkaen myös

Kaupungintalon ilmoitustaululla, Poh-

joisesplanadi 11 13 Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan keväällä 2011. Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoi-tetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksella Koillis-Helsingin lähisanomat / Vartti -lehdessä sekä viraston internet-sivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Vi-ranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin.


Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Ta-voitteena on, että ehdotus esitellään kau-punkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2011. Lautakunnan puoltama ehdotus asete-taan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuk-sesta voi tehdä muistutuksen nähtävillä-oloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginval-tuuston käsiteltävänä talvella 2012. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat:

alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys

Tapanilan Kiinteistöyhdistys

Helsingin Yrittäjät

kaupungin asiantuntijaviranomaiset: - pelastuslaitos - liikuntavirasto - kiinteistöviraston tonttiosasto - rakennusvalvontavirasto - rakennusviraston katu- ja puisto-osasto - ympäristökeskus - Stara - Helsingin Energia

muut asiantuntijaviranomaiset: - Helsingin seudun ympäristöpalvelut / Vesi

Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata kau-punkisuunnitteluviraston internet-palvelusta: www.hel.fi/ksv kohdasta Suunnitelmat kartalla.

Suunnittelun etenemisestä sekä osallis-tumismahdollisuuksista tiedotetaan:

kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimit-tavan tiedon osakkaille ja asukkaille)

Koillis-Helsingin lähisanomat/ Vartti -lehdessä

www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt)

Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtä-villäolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvud-stadsbladetissa ja Metrossa sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Mielipiteet Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoit-teeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi 310 37378 tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi 3.1.2011 alkaen myös Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunki-suunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSIN-GIN KAUPUNKI (käyntiosoite: Pohjoises-

planadi 11 13), tai faksilla 655 783, tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle.


Kaavaa valmistelee arkkitehti Elias Rainio puhelin 310 37275 sähköposti elias.rainio(a)hel.fi liikennesuunnittelija Jaakko Heinonen puhelin 310 37118 sähköposti jaakko.heinonen(a)hel.fi

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta091

HelsinkiTäyttämispvm 26.04.2012

Kaavan nimi 39. kaupunginosa Tapaninvainio Hiirakonkujan alue

Hyväksymispvm Ehdotuspvm

Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.12.2010

Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 09112132

Generoitu kaavatunnus

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,1597 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]

Maanalaisten tilojen pinta-ala

[ha]

Asemakaavan muutoksen pinta-ala

[ha]1,1597

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

AluevarauksetPinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan

muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä 1,1597 100,0 2833 0,24 0,0000 1520

A yhteensä 0,8752 75,5 2833 0,32 0,3497 1520

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä 0,0000 -0,4343

R yhteensä

L yhteensä 0,1252 10,8 0,0583

E yhteensä 0,1593 13,7 0,0263

S yhteensä

M yhteensä

W yhteensä

Maanalaiset

tilat

Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä

Alamerkinnät

AluevarauksetPinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan

muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä 1,1597 100,0 2833 0,24 0,0000 1520

A yhteensä 0,8752 75,5 2833 0,32 0,3497 1520

A 0,3421 39,1 1500 0,44 -0,1834 187

AO 0,5331 60,9 1333 0,25 0,5331 1333

P yhteensä

Y yhteensä

C yhteensä

K yhteensä

T yhteensä

V yhteensä 0,0000 -0,4343

VP 0,0000 -0,0217

VL 0,0000 -0,4126

R yhteensä

L yhteensä 0,1252 10,8 0,0583

Kadut 0,1252 100,0 0,0583

E yhteensä 0,1593 13,7 0,0263

EV 0,1593 100,0 0,0263

S yhteensä

M yhteensä

W yhteensä

0

145

7256

7314

7313

7312

7334

7389

39058

39060

39062

Tapanilan kylä

6

8

4a

4b

4c

4

5

7

1

15b

15a6a

1

2

1

3

5

6

2

6a

6b

8

20

18

16

14b

27a

27b

11

7

5

29

31

33

13

17

19

12

1

3

4

2

Juhanhaka

Laukkip

ääntie

Alhokuja

Hiira

konkuja

RasRas

Ras

Ras

Ras

Ras

13 4

13 2

13 4

13 4

13 7

12 9

13 0

0

13 4

13 8

13 8

14 0

13 8

13 7

11 3

13 0

16 0

16 3

15 2

13 2

13 1

12 9

12 8

14 3

13 5

13 3

13 9 14 1

14 4

14 614 314 3

14 3

15 0

13 3

13 8

13 7

13 3

12 8

14 7

12 9

13 7

13 1

13 1

13 1

12 9

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

11

1

1

1

1

1

1

1

1

11

10

1

1

1

2

2

2

2

2

2

3

3

3

4

ar k

a

r

k

ar k

ar

ar

at k

a

r

ar

ar

v

a

r

ar k

ar

ar

ar

ar

ar

tr

at

at

ar k

ar

a

r

ar

ar ar

at k

a

r

k

ar k

ar k

ar k

ar k

ar k

ar

ar

ar k

var

ar k

ar k

ar k

ar k ar k

var

ar

at

var

var

var

var

at

ar

at

ar

tr

var

tr

kt

kt

ktkt

kt

kt

kt

kt

ak

ak

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

ktak

kt

kt

kt

ak ak ak

kt

kt

kt

kt

ak

ak

kr

Zi 110 kV

TAPANINKYL˜ 39

Ras

Ras

Ras

14

13

14

15

16

13

14

14

14 5

14 6

Tapaninkyläntie

13 7

13 8

13 5

13 8

13 7

13 5

kt

13 4

13 5

13 3

9b

9a

13 3

13 3

13 8

13 0

12 5

12 9

Ras

4b

4a

tr

tr

ar

at

1

2

Ras

Masto

3

ar

ak

kt

kt

trkt

1ar k

kt

ar

2

kt

kt

ar

1

10a

10b

6

7

21

5:28

5:27

5:254

5:19

5:28

5:27

5:270

17

18

19

21

3

17

16

156 7

13

6

42

1

8

3

6

4

8

10

11

12

18

9

39K

39P37

39K

40K

14

15

16

20

25

11

12

15

16

ar

at

3

14 0

13 8

13 8

13 8

13 513 4

13 6

3c

3b

3a

12 9

12 9

13 1

13 3

12 7

12 6

12 8

12 8

12 7

12 9

13 0

14

15 Ras

vj

24

39061

13 ar

1

ktak

kt

kt

1

ar

var

kt

1

ar k2

kt

kt

ktkt

3

at

varkt

kt

HIIR

AK

ON

KU

JA

VL

VL VL

17

18

500

500500

##

p

SK

IMM

EL

GR

ÑD

6

11

1

2

A

A

EV

VL

39060

39062

VP

3906116

17

19

z z z z z z z z z z z z z

AOe=0.25

AOe=0.25

EV

##

t

5as

5as

as5

##

##

## u‰

A32 dB

STAFFANSBYV˜GEN

VALAKKATIE

LA

UK

KIP

˜ÑTIE

ALH

OK

UJA

JUH

AN

HA

KA

AOe=0.25

##

JOH

AN

SH

AG

EN

VALACKSV˜GEN

BL˜S

V˜G

EN

LA

KA

ÑG

SG

RÑ

D

A

Ae=0.25 #

##

AO1

AO2e=0.25

##

##

Ae=0.25

1/400

1/400

EV

A6600 ##

VP

EV

6

11

12

4

15

16

39058

7

6

15

20

16

17

18

17

18

19

AP

e=0.25

1/400

3

8

9

10

13

14

15

4

12

pp/t

VL

~~

A

lme

TAPANINKYLÑTIE

A

z z z z z z

zz

z

HELSINKI

HELSINGFORS

KSLK

STPLN

N˜HT˜VÑ˜

TILL P¯SEENDE

MUUTETTU

ÑDRAD

HYV˜KSYTTY

GODKÑD

PIIRUSTUS

RITNING

P˜IV˜YS

DATUM

LAATINUT

UPPGJORD AV

PIIRTÑYT

RITAD AV

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO

HELSINGFORS STADSPLANERINGSKONTOR

ASEMAKAAVAOSASTO

DETALJPLANEAVDELNINGEN

12132

12.6.2012

Elias Rainio

Sinikka Ekroos

ASEMAKAAVAP˜˜LLIKKÖ

STADSPLANECHEF

OLAVI VELTHEIM

39. kaupunginosa Tapaninkylä

Tapaninvainio

Kortteli 39060 tontit 1 ja 2

Kortteli 39061 tontit 6 ja 11

Katu-, lähivirkistys-, puistoja

suojaviheralueet

Asemakaavan muutos 1:1000

39 stadsdelen Staffansby

Staffansslätten

Kvarteret 39060 tomterna 1 och 2

Kvarteret 39061 tomterna 6 och 11

Gatu-, närrekreations-, park- och

skyddsgrönområden

Detaljplaneändring 1:1000

TULLUT VOIMAAN

TR˜TT I KRAFT

Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto

Korkeusjärjestelmä: NN

0

kartoitus:

kartläggning:

alue/område:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto

Baskartan fyller föreskrifterna i förordningen n:r 1284/1999

SS

n:o/n:r

Helsingfors stads fastighetskontors stadsmätningsavdelning

50 m1:1000

H7 S3

10/2011

47/11 12.10.2011

Pohjakartta täyttää asetuksen n:o 1284/1999 vaatimukset

dipl.ins/dipl.ing. (1284/1999 9)

ASEMAKAAVAMERKINN˜T JA -M˜˜R˜YKSET

1 : 1000

1 : 1000

Asuinrakennusten korttelialue.

Erillispientalojen korttelialue.

Suojaviheralue.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.

Korttelin numero.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten,

rakennuksen tai sen osan suurimman

sallitun kerrosluvun.

Kvartersområde för fristående småhus.

Skyddsgrönområde.

Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns.

Gräns för delområde.

Kvartersnummer.

Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta.

2 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva

viiva.

Linje 2 m utanför planområdets gräns.

Ohjeellinen tontin raja. Riktgivande tomtsgräns.

Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän

poistamista.

Kryss på beteckning anger att beteckningen

slopas.

Ohjeellisen tontin numero. Nummer på riktgivande tomt.

Kadun nimi. Namn på gata.

Rakennusala. Byggnadsyta.

För underjordisk ledning reserverad del av område.

Katu. Gata.

Pysäköimispaikka. Parkeringsplats.

Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon

rakennus on rakennettava kiinni.

Kaikilla korttelialueilla: På alla kvartersområden:

På A-kvartersområden:

Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on

laadittava erillinen tonttijako.

Kahden korttelin välinen raja. Gräns mellan två kvarter.

Romersk siffra anger största tillåtna antalet

våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i

en del därav.

Sähkölinjaa varten varattu alueen osa.

Maanalaista johtoa varten varattu alueen

osa.

- on tuloilman sisäänotto järjestettävä rakennusten

niiltä sivuilta, joilla ei ole ääneneristävyysvaatimuksia.

A-korttelialueilla:

Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde

tontin pinta-alaan.

Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan vånings-

ytan och tomtens yta.

Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggna-

den ska tangera.

- ska tilluftsintag placeras på de sidor där ljudisole-

ringsbestämmelser ej gäller.

På detta detaljplaneområde ska för kvartersområdet

utarbetas en separat tomtindelning.

För ellinje reserverad del av område.

- tulee rakennusten kooltaan, muodoltaan, materiaaleil-

taan ja väriltään sopeutua ympäristöönsä.

- tulee rakennuksissa olla vinot lappeet. Katemateriaalin

tulee olla tummasävyinen.

- parveke saa olla pituudeltaan enintään ‰ julkisivun

pituudesta.

- får balkongen vara högst ‰ av fasadens längd.

- on rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulku-

reitteinä, leikkipaikkoina tai pysäköintiin istutettava.

- on rakennusten julkisivujen oltava pääosin rapattuja

niiltä sivuilta, joilla on ääneneristävyysvaatimuksia. Ra-

kennusten muiden julkisivujen on oltava rapattuja tai

verhottu peittomaalatulla puulla.

- asuinrakennusten enimmäispituus on 15 m ja päädyn

enimmäisleveys on 10 m. A-korttelialueella asuinra-

kennukset saadaan kytkeä toisiinsa yksikerroksisin

talousrakennusosin.

- on maantasossa olevat asuntopihat aidattava puu- tai

pensasaidalla tai pergolalla.

På AO-kvartersområden:AO-korttelialueilla:

- saa tontille rakentaa yhden asunnon kutakin tontin

pinta-alan täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin

pinta-ala on 600 - 799 m2, saa rakentaa kaksi

asuntoa.

- får på tomt byggas en bostad per varje 400 m2 tomt-

yta. Om tomtens yta är 600 - 799 m2 får dock byg-

gas två bostäder.

- saa asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi ja ra-

kennusalan ulkopuolelle rakentaa yhden erillisen talous-

rakennuksen, jonka koko on enintään 25 k-m2/asunto.

Talousrakennukseen saa sijoittaa autotalli-, varasto-,

sauna- tms. tilaa siten, että varastotilaa on vähintään 5

m2. Rakennusalan ulkopuolelle rakennettava talous- tai

autosuojarakennus saadaan rakentaa naapurin suostu-

muksella vähintään 0,5 m etäisyydelle tontin rajasta tai

vierekkäisillä tonteilla naapurin vastaavaan rakennuk-

seen kiinni tontinomistajien yhteisellä sopimuksella.

Jos räystäs ulottuu lähemmäs kuin 0,5 tontin rajasta,

lape ei saa kallistua tontin rajalle päin. Näkyviin jäävät

rajapinnat on käsiteltävä julkisivun tapaan.

- saa asemakaavassa sallitusta kerrosalasta enintään

70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Autopaikkojen vähimmäismäärät: Minimiantalet bilplatser:

- På AO-kvartersområde 1 bilplats/bostad samt för varje

bostad plats för tillfällig parkering av en bil.

- AO-korttelialueella 1 autopaikka/asunto, sekä lisäksi

paikka yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten.

Beteckningen anger maximiantalet bostäder

på byggnadsytan.

Merkintä osoittaa asuntojen enimmäismäärän

rakennusalalla.

Puilla ja pensailla istutettava alueen osa.

För allmän gångtrafik reserverad del av område.Yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

Del av områden som skall planteras med träd och

buskar.

Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, jolla

tontille ajo on sallittu.

För allmän gångtrafik reserverad del av område

där infart till tomt är tillåten.

- ei tontilla saa käyttää vettä läpäisemätöntä pintamate-

riaalia.

- får på tomten inte användas ytbeläggning, som är

ogenomtränglig för vatten.

- on rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta 4 m,

ellei rakennusrajoin toisin osoiteta. Tontin osalla, jossa

viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen

vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m.

- är byggnadens minimiavstånd från tomtgräns 4 m,

såvida inte med gräns för byggnadsområde annat

anges. Vid sådan del av tomtgräns, där bredvidlig-

gande tomts bredd är högst 6 m, får dock byggnads

minimiavstånd från tomtgräns vara 2 m.

- tulee rakennukset suunnitella siten, ettei tavoitteena

pidettävä tärinän enimmäistaso ylity asuinhuoneessa.

- ska byggnaderna planeras så, att den som målsätt-

ning satta maximinivån för vibration i bostadsrum

inte överskrids.

Kvartersområde för bostadshus.

Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoit-

taa, kuinka suuren osan rakennuksen suurim-

man kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyt-

tää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

- asuinrakennusten enimmäiskorkeudet ovat 2‰-kerrok-

sisilla 8 m, 2-kerroksisilla 7 m ja 1-kerroksisilla 4 m.

Talousrakennusten enimmäiskorkeus on 3 m ja autosuo-

jien 2,5 m.

- är maximihöjd för byggnader i 2‰-våningar 8 m, två

våningar 7 m och i en våning 4 m. Maximihöjd för

ekonomibyggnader är 3 m och bilskydd 2,5 m.

- är bostadsbyggnadernas maximilängd 15 m och gavel-

bredd får vara högst 10 m. På A-kvartersområde får

bostadsbyggnaderna sammankopplas med ekonomi-

byggnadsdelar i en våning.

STADSPLANEBETECKNINGAR OCH

-BEST˜MMELSER

- A-korttelialueella 1 ap/80 k-m2. - På A-kvartersområde 1 bp/80 m2 vy.

- tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäis-

määrä on 1 pp/30 m2 asuntokerrosalaa. Näistä 75 %

on sijoitettava rakennuksiin tai talousrakennuksiin.

- minimiantalet cykelplatser på tomten är 1 cp/30 m2

bostadsvåningsyta. Minst 75 % av dem ska placeras

i byggnaderna eller i ekonomibyggnaderna.

Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka

puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ik-

kunoiden ja muiden rakenteiden kokonais-

ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on

oltava vähintään 32 dB. Tälle sivulle ei saa

sijoittaa parvekkeita.

Beteckningen anger att ljudisoleringen mot trafik-

buller i byggnadens ytterväggar samt fönster och

andra konstruktioner ska vara minst 32 dB mot

denna sida av byggnadsytan. På denna sida får

inte placeras balkonger.

Ett bråktal efter en romersk siffra anger hur stor

del av arealen i byggnadens största våning man

får använda i vindsplanet för utrymme som inräk-

nas i våningsytan.

12132 / 12.6.2012

- får högst 70 % av den i detaljplanen angivna vånings-

ytan byggas i en våning.

- saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi raken-

taa yhteensä enintään 10 % sallitusta kerrosalasta

asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, harraste-, sau-

na- ym. tiloja.

- ska byggnadernas fasader vara huvudsakligen rap-

pade på de sidor där ljudisoleringsbestämmelser

gäller. Byggnadernas andra fasader ska vara rappa-

de eller brädfodrade med täckmålat trä.

- ska bostadsgårdar i marknivå förses med trästaket,

buskhäck eller pergola.

- ska obebyggda delar av tomten, som ej användas

som gångvägar, lekplatser eller för parkering, plan-

teras.

- ska byggnaderna ha sneda tak. Taktäckningsmate-

rialet ska vara mörkt.

- ska byggnaderna vad beträffar storlek, form, mate-

rial och färg anpassa till sin omgivning.

- saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi ja

rakennusalan ulkopuolelle rakentaa enintään 5 %

kerrosalasta kuistitilaa, jota varten ei tarvitse raken-

taa autopaikkoja. Kuistin ulkoseinäpinnasta tulee

vähintään puolet olla lasia. Kuistia ei saa tukea maa-

han maanalaista johtoa varten varatulla alueen osalla.

- får utöver den i detaljplanen angivna våningsytan och

utanför byggnadsytan byggas högst 5 % av den tillåt-

na våningsytan farstu, för vilken bilplatser inte behöver

byggas. Minst hälften av yttervägg till farstu ska vara

glas. Farstun får inte stödas mot marken på sådan del

av område som är reserverad för underjordisk ledning.

- får utöver den i detaljplanen angivna våningsytan byg-

gas sammanlagt dock högst 10 % av den angivna vå-

ningsytan förråds-, service-, hobby-, klubb-, bastu-

o. dyl. utrymmen som betjänar boende.

- får utöver den i detaljplanen angivna våningsytan och

utanför byggnadsytan byggas en separat ekonomi-

byggnad, vars storlek är högst 25 m2 vy/bostad. I eko-

nomibyggnad får placeras garage-, förråds-, bastu- el.

dyl. utrymme så att förrådsutrymme finnas minst 5 m2.

Ekonomi- eller bilskyddsbyggnad som byggs utanför

byggnadsytan får med grannens samtycke byggas på

minst 0,5 m avstånd från tomtgränsen, eller på intillig-

gande tomter fast i grannens motsvarande byggnad

enligt tomtägarnas gemensamma överenskommelse.

Om taköverhänget sträcker sig närmare än 0,5 m från

gränsen till granntomt får takfallet inte luta mot grann-

tomten. Gränsväggar som är synliga ska behandlas

såsom fasader.

28850

52

05

0

AO

EV

e=0.25

500

##

HIIRAKONK

18

39060

p

z z z

5 as

tA

## u‰

32dB

6

8

4

5

7

15b

15a

1

3

5

6

2

6b

8

33

13

17

19

Alhokuja

Hiira

konkuja

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

11

10

1

2

2

2

2

3

3

3

4

ar

ar k

ar

ar

ar

ar

ar

tr

at

at

ar

ar

ar

ar

ar k

ar

ar

ar k

var

ar k

ar k

ar kar k

varat

var

var

at

at

ar

var

tr

ktkt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

ak

akak

ak

kt

kt

kt

ak

ak

Zi 110 kV

Tapaninkyläntie

4b

4a

tr

ar

at

1

2

3

ar

ak

kt

kt

tr kt

ar

2

kt

kt

10a

10b

ar

at

3

3c

3b

3a

ar

1

kt ak

kt

kt

1

ar

var

kt

ar k2

kt

kt

3

varkt

at

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavaosasto/Läntinen toimisto HAVAINNEKUVA 1:1000

TAPANINKYL˜, HIIRAKONKUJAN ALUE

Elias Rainio Kslk 12.6.2012 / 12132

II

Tapaninkyläntie

pysäköinti

avo-oja

sähkölinja

jalankulkuyhteys

sähkölinja

sähkölinja

avo-oja

II‰

II

Valak

katie

Hiira

konkuja

Hiirakonkujaa jatkamallaAjoyhteys uusille asunnoille

varaus poistuuNykyinen kääntöpaikka-

MUUTOSALUEEN RAJAUS

NYKYISET RAKENNUKSET UUSI APUTILARAKENNUS

UUSI ASUINRAKENNUS UUSI TONTINRAJA

MAHD. LIS˜RAK. PIENTALOTONTILLA

muutettava nyk. lähivirkistysalueAsuinrakennusten korttelialueeksi

Ote maakuntakaavasta Hiirakonkujan alue Liite kaavaan nro 12132

Ote Yleiskaava 2002:sta Hiirakonkujan alue Liite kaavaan nro 12132

Ote ajantasa-asemakaavasta Hiirakonkujan alue Liite kaavaan nro 12132

HIIR

AK

ON

KU

JA

17

18

500

500500

##

p

SK

IMM

EL

GR

˜ND

39060

39062

3906116

17

19


AOe=0.25

AOe=0.25

EV

##

t

5 as

5as

as5

##

##

## u‰A

32 dB

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO / YLEISSUUNNITTELUOSASTO / TEKNISTALOUDELLINEN TOIMISTO / PS / SI / 12.6.2012 / 12132

V NYKYINEN VESIJOHTO

NYKYINEN J˜TEVESIVIEM˜RI

NYKYINEN HULEVESIVIEM˜RI

HV1200

HV300

VJ110

JV300

HV

300

VJ1

00

V UUSI VESIJOHTO

UUSI HULEVESIVIEM˜RI

UUSI J˜TEVESIVIEM˜RI

X

XX

X

X X K˜YTÖST˜ POISTUVA

0 50 m10

1 : 2000

Hiirakonkuja

Vesihuolto

HIIR

AK

ON

KU

JA

17

18

500

500500

##

p

SK

IMM

EL

GR

˜ND

39060

39062

3906116

17

19


AOe=0.25

AOe=0.25

EV

##

t

5 as

5as

as5

##

##

## u‰A

32 dB

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

I

10

I

I

2

I

3

I

4

I

I

3

I

I

3

2

I

2

I

I

2

I

1

1

1

3

4

4

I

I I

I

8

I

I

2

I

2

I

3

I

3

I

I

4

67

89

I

I

I

1

10

Sa

Mr

Sa

Mr

Sa

Mr

Sa

Mr

Sa

Mr

Sa

SaHk

Mr

10

6

I7

I

2


HkHIEKKA-ALUE, MAANKERROKSEN

PAKSUUS YLI 3m

SaSAVIALUE, SAVIKERROKSEN

PAKSUUS YLI 3m

Sa

MrSAVIALUE, SAVIKERROKSEN

PAKSUUS 1-3m

KALLIOPALJASTUMA

MAALAJIALUEEN RAJA

SAVEN ALAPINNAN ARVIOITU

SYVYYS MAANPINNASTA5

0 50 m10

1 : 2000

Hiirakonkuja

Maaperä

HIIR

AK

ON

KU

JA

17

18

500

500500

##

p

SK

IMM

EL

GR

˜ND

39060

39062

3906116

17

19


AOe=0.25

AOe=0.25

EV

##

t

5 as

5as

as5

##

##

## u‰A

32 dB

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL

PKL


T NYKYINEN TIETOLIIKENNEKAAPELI

NYKYINEN 20 kV:n S˜HKÖMAAKAAPELIZ20

T UUSI TIETOLIIKENNEKAAPELI

0 50 m10

1 : 2000

Hiirakonkuja

Energiahuolto ja tietoliikenne

hiirakonkujan alue - helsingin kaupunki

Documents