k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2010 t i l a s t o ...€¦ · neilla työttömyys laski...
TRANSCRIPT
H E L S I N G I NK A U P U N G I NT I E T O K E S K U S
t i l a s t o j a
2010
Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminentyöelämään
Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja
yliopistokoulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen
39
ISSN 1796-721X
Lisätietoja:Sanna Ranto, p: 310 [email protected]
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu-tai yliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa
0 20 40 60 80 100
Amm. perustutkinto, peruskoulutus(2435)
Amm. perustutkinto, näyttötutkinto(1423)
Ammattitutkinto (1874)
Erikoisammattitutkinto (1401)
Ammattikorkeakoulututkinto (5550)
Alempi korkeakouluaste (1347)
Ylempi korkeakouluaste (4740)
Lisensiaatintutkinnot (145)
Tohtorintutkinto (653)
%Tutk
into
(sul
uiss
a m
onta
ko tu
tkin
toa
tark
aste
luss
a)
Työlliset
Työlliset opiskelijat
Päätoimiset opiskelijat
Työttömät
Varusmiehet/Siviilipalvelu
Maasta muuttaneet
Muu tai tuntematon
Sisältö
Yhteenveto................................................................................................................................................. 2
1. Aineisto .................................................................................................................................................. 4
2. Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain .............................................................................................. 5
2.1 Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet .......................................................................................... 5
2.2 Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ........................................................................................ 12
2.3 Yliopistokoulutuksesta valmistuneet ................................................................................................... 15
3. Koulutuksesta valmistuneiden työllisyys 2000-luvulla ........................................................................... 20
4. Työllistymisalue .................................................................................................................................... 25
5. Työnantajasektorit ja yrittäjyys ............................................................................................................. 29
6. Vastavalmistuneiden tulot .................................................................................................................... 33
2
Yhteenveto
Helsingin seudulla ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovattyöllistyneet hyvin. Yli 90 % ammatti- ja erikoisammattitutkinnon, ammatillisen perustutkinnon näyttö-tutkintonasekä ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2007 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2008 lopussa. Ammatillisenperustutkinnon peruskoulutuksella suorittaneista oli työllisenä 79 %. Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnonsekä lisensiaatintutkinnon suorittaneista monet jatkavat opiskeluaan, työllisenä heistä oli kolme neljäsosaatyölliset opiskelijat mukaan lukien. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä oli 86 % ja tohtorintutkinnon suorittaneista 77 %.
Työttömänä oli eniten ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Vähiten työttömänä oli erikoisammatti-tutkinnon sekä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tohtorin tutkinnon suorittaneista joka kymmenesoli muuttanut pois maasta. Noin kymmenesosan tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneen pääasiallinentoiminta jää tuntemattomaksi.
Työllistymiseen vaikuttaa myös koulutuksesta valmistuneiden työelämäkokemus. Esimerkiksi suurin osaammatillisen perustutkinnon suorittaneista on nuoria, joiden täytyy valmistuttuaan etsiä ensimmäinentyöpaikkansa. Pääosa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista on taas aikuisopiskelijoita, joilla on jotyöelämäkokemusta.
Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu- taiyliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa
Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK,SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingissä ammatillisesta koulutuksesta ja Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ovattyöllistyneet koko maan tasoa paremmin. Ero on suurin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla; Helsingissävalmistuneista oli työllisenä 83 % vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja koko maassa valmistuneista 69 %(kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo).
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä on sama osuus pääkaupunkiseudulla ja koko maassavalmistuneista. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisten osuusjää alle koko maan tason. Tohtorintutkinnon pääkaupunkiseudulla suorittaneista on koko maata pienempi osuustyöllisinä valmistumisvuonna ja vielä neljä vuotta valmistumisesta. Työttömien osuus on kaikilla koulutusasteillaHelsingin seudulla valmistuneilla koko maahan verrattuna selvästi pienempää niin valmistumisvuonna kuin neljävuotta valmistumisesta eteenpäin.
Helsingin seudulla valmistuneet työllistyvät koko maata nopeammin. Ero valmistumisvuoden ja seuraavan vuodentyöllisten ja työttömien osuuksissa on koko maata pienempi. Useat Helsingin seudulla valmistuneet löytävät siistyöpaikan jo valmistumisvuonna.
0 20 40 60 80 100
Amm. perustutkinto, peruskoulutus (2435)
Amm. perustutkinto, näyttötutkinto (1423)
Ammattitutkinto (1874)
Erikoisammattitutkinto (1401)
Ammattikorkeakoulututkinto (5550)
Alempi korkeakouluaste (1347)
Ylempi korkeakouluaste (4740)
Lisensiaatintutkinnot (145)
Tohtorintutkinto (653)
%
Tutk
into
(sul
uiss
a mon
tako
tutk
into
ata
rkas
telu
ssa)
Työlliset
Työlliset opiskelijat
Päätoimiset opiskelijat
Työttömät
Varusmiehet/Siviilipalvelu
Maasta muuttaneet
Muu tai tuntematon
3
Vuoden 2003 Helsingin seudun taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen heikensi vastavalmistuneidentyöllistymistä. Heikompi työllisyys jatkui etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla seuraavina vuosinamuihin valmistumiskohortteihin verrattuna. Taantumalla oli siis sen omaa aikaa pitempi kohorttivaikutusvalmistuneisiin. Koulutuksesta valmistuneet vastasivat heikkoon työllisyystilanteeseen myös siirtymällä jatko-koulutukseen.
Tohtorintutkintoa lukuun ottamatta kaikkien valmistuneiden työllisyys on kasvanut 2000-luvulla. Ammatillisenperustutkinnon suorittaneilla työllisyys on kasvanut eniten; 6,2 prosenttiyksikköä vuosina 2002–2008. Myöstyöttömyys on laskenut kaikilla koulutusasteilla tohtoreita lukuun ottamatta. Ammatillisen perusasteen suoritta-neilla työttömyys laski eniten, 2,7 prosenttiyksikköä vuosina 2002–2008. Tohtorin tutkinnon suorittaneidentyöttömyys kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 työttömyys kasvoi lähes kaikilla tutkintotasoilla.
Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin kaikilla koulutusasteilla. Kulttuurialoiltasekä luonnontieteiden aloilta Helsingin seudulla valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin.
Työllisten osuus ammatillisen toisen asteen tutkinnon Helsingissä ja korkea-asteen tutkinnonHelsingin seudulla suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen
Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk.Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingin seutu on koulutuksesta valmistuneiden työmarkkina-alueena muuttovoittoinen, se saavastavalmistuneita työmarkkinoilleen enemmän kuin mitä se kouluttaa. Helsingin seutu sai vuosina 2003–2007ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä 5 % muuttovoiton ja yliopistotutkinnon suorittaneista 8 %muuttovoiton. Helsingin seudulla vuosina 2003–2007 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 81 % on jäänytHelsingin seudulle työhön. Yliopistotutkinnon samaan aikaan suorittaneista myös 81 % työllistyi alueelle.Ammatillisen perustutkinnon Helsingissä vuosina 2004–2007 suorittaneista 88 % on jäänyt Uudenmaanmaakunnan alueelle työhön, lisätutkinnon suorittaneista 52 %.
Yrityssektorin osuus työnantajana vähenee mitä korkeampi koulutus työntekijällä on. Ammatillisen toisen asteentutkinnon suorittaneista 68 % työskenteli yrityksissä, ammattikorkeakouluista valmistuneista 57 %, ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneista 46 % ja tohtorintutkinnon suorittaneista enää 21 %. Vastaavastivaltionhallinnon osuus työnantajana kasvaa koulutusasteen noustessa. Kuntatyönantajan osuus oli suurinammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus olisuurin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneissa. Vähiten yrittäjiksi oli ryhtynyt ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittaneita. Yrittäjien tulot jäävät lähes kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla palkansaajien tulojapienemmiksi.
707274767880828486889092949698
100
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
%
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen lisätutkinto
Ammattikorkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto
Tohtorin tutkinto
4
1. Aineisto
Koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työelämään tarkastellaan tässä ammatilliselta toiselta asteelta,ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneista. Vuosina 2002–2008 valmistuneiden sijoittumistatarkastellaan kohortteina valmistumisvuonna ja vuosittain kolme, neljä vuotta eteenpäin. Koulutuksestavalmistuneiden työllisyyteen vaikuttaa myös yleinen työllisyystilanne, joten valmistuneiden työllisyyttä vuosivalmistumisen jälkeen tarkastellaan myös 2000-luvun työllisyyssuhdanteen kanssa.
Tutkinnon suorittaneet jaotellaan pääasiallisen toiminnan luokkiin: työllisiin, työttömiin, työllisiin ja päätoimisiinopiskelijoihin, maasta muuttaneisiin, varusmiespalvelusta suorittaviin sekä muussa toiminnassa oleviin. Luokitusperustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot valmistuvat puolitoistavuottatilastointiajan jälkeen, eli tässä tarkastelussa käytetyt uusimmat tiedot ovat vuoden 2008 lopun tilanteesta.Aineisto perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan Sijoittumispalvelu-tietokantaan. Sijoittumispalvelun aineistomuodostetaan yhdistelemällä eri rekisteriaineistoja (www.tilastokeskus.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html).
Monet koulutuksesta valmistuneet jatkavat opintojaan työssäkäynnin ohella, joten työllisten määrää arvioitaessaon mukaan tässä otettu myös työlliset opiskelijat. Työtätekevien opiskelijoiden työn laadusta ei ole tietoa, eli eitiedetä työskentelevätkö he opintojaan vastaavalla alalla. Myös opiskelijoiden määrää arvioidessa on mielekästätarkastella sekä päätoimisia että työllisiä opiskelijoita. Työllisten ja opiskelijoiden kokonaisosuuksissa on siis tässätarkastelussa päällekkäisyyttä.
Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneista saadaan tiedot kuntatasolla, joten tässä tarkastellaan Helsingissätutkintonsa suorittaneita suhteessa koko maassa samaan aikaan valmistuneisiin. Ammattikorkeakoulu- jayliopistotiedot ovat oppilaitoskohtaisia, ja näistä on valittu pääasiassa Helsingin seudulla toimivat oppilaitokset.Etenkin ammattikorkeakouluista monet toimivat verkostomaisesti koko Suomen alueella, joten rajaus onepätäydellinen. Ammattikorkeakouluista Helsingin seudulla toimiviksi ammattikorkeakouluiksi on valittuMetropolia (ennen vuotta 2008 erikseen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Evtek-ammattikorkeakoulu),Arcada, Diakonia, Haaga-Helia (2006 asti erikseen Haaga Instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkea-koulu), Laurea sekä vuoteen 2008 asti Poliisiammattikorkeakoulu. Yliopistoista Helsingin seudulla toimiviksi onlaskettu Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Svenska handelhögskolan,Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu sekä Teknillinen korkeakoulu.
Toisen asteen ammatillisen perusasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan yhdessä riippumatta ovatko hesuorittaneet tutkintonsa näyttötutkintona vai peruskoulutuksella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnonsuorittaneita tarkastellaan yhdessä nimikkeellä ammatillinen lisätutkinto. Ammattikorkeakoulututkintoihinsisältyvät myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, mutta näiden tutkintojen määrä on vähäinen.Yliopistoista valmistuneista tarkastellaan pääasiassa vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekätohtorintutkinnon suorittaneita, koska alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaattitutkinnon suorittaneetjatkavat usein vielä opiskelujaan.
Tarkastelussa on alueellinen näkökulma mukana; työllistyvätkö eri koulutusasteilta ja aloilta Helsingin seudullavalmistuneet myös Helsingin seudulle? Saako Helsingin seutu muuttovoittoa muista koulutuskeskuksista?Tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seurataan myös työnantajasektoreittain, tässä tarkastelussa on fokuserityisesti kuntatyönantajaan. Myös yrittäjiksi ryhtymisen eroja koulutusasteittain ja aloittain tarkastellaan.
Koulutuksesta valmistuneiden työstä ei tiedetä onko se koulutusta vastaavaa ja onko se määräaikaista taivakituista. Työn laatua voidaan tarkastella siitä saatavan ansiotason mukaan, joten lopuksi vertaillaan vielävastavalmistuneiden tuloja vuosi valmistumisen jälkeen.
5
2. Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain
Koulutuksesta valmistuneita tarkastellaan ammatilliselta toiselta asteelta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistoistavalmistuneita kohorteittain. Valmistumiskohortin työllisyyttä, työttömyyttä ja siirtymistä jatko-opintoihinseurataan valmistumisvuonna sekä vuosittain valmistumisesta eteenpäin aina kolmen, neljän vuoden päähän.
2.1 Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet
Vuoden 2008 lopussa ammatillisen perustutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisenä 84 prosenttiamukaan lukien työlliset opiskelijat. Saman vuoden kevätkaudella valmistuneista oli ehtinyt työllistyä jo 79prosenttia. Työttöminä oli samana vuonna valmistuneista 5,7 % ja vuosi aikaisemmin valmistuneista 4,4 %.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkein kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, mutta erovastavalmistuneisiin ei ole suuri. 2000-luvun loppupuolella valmistuneet ovat työllistyneet vuosikymmenenalkupuolella valmistuneita paremmin. Vuonna 2002 valmistuneista oli vuoden kuluttua työllisenä 78 %, kunvuonna 2007 valmistuneista työllisenä oli 84 % vuosi valmistumisen jälkeen. Myös työttömyys on vuosikymmenenloppupuolella valmistuneilla pienempää kuin vuosikymmenen alussa valmistuneilla.
Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä ammatilliselta valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin. Kolmenviimeisimmän vuoden keskiarvon mukaan Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 83 % vuosi tutkinnonsuorittamisen jälkeen koko maan työllisyystason ollessa 69 %. Työttömien osuudessa Helsingissä valmistuneeterottuvat selkeästi koko maasta, jo valmistumisvuonna työttömyys on alhainen. Kolmen viimeisimmänvalmistumiskohortin työttömyys oli 5,9 % Helsingissä ja 14,4 % koko maassa. Helsingissä perustutkinnonsuorittaneista työttömien osuus pysyy selkeästi alle koko maan työttömyyden keskiarvon koko tarkastelujaksonkolme vuotta eteenpäin valmistumisesta.
Valmistumisvuonna perustutkinto-opiskelijoista on viimeisten vuosien aikana jatkanut suoraan opiskelemaan 14prosenttia, mutta kahden vuoden päästä valmistuneista jo lähes neljännes oli opiskelemassa. Opiskelijoista vainalle kolmannes oli päätoimisia opiskelijoita, suurin osa oli työllisiä opiskelijoita. Helsingissä jatko-opiskelemaan onlähdetty samassa suhteessa kuin koko maassa ja Uudellamaalla. Muualla maassa työllisten opiskelijoiden osuuson Helsinkiä pienempi.
Ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (tässä myös nimitys lisätutkinto) Helsingissä suorittaneistahuomattava osa on työllisenä. Vuonna 2008 sekä samana vuonna että vuotta aikaisemmin valmistuneista jopa 95prosenttia oli työllisenä. Työttömien osuus jäi alle kolmen prosentin. Myös lisätutkintojen kohdalla Helsingissävalmistuneet työllistyvät koko maata paremmin: vuonna 2008 koko maassa lisätutkinnon edellisenä vuonnasuorittaneista työllisinä oli 88 % ja työttöminä 6,7 %.
Lisätutkinnon suorittaneiden työllisyys pysyy tasaisen korkeana valmistumisvuodesta koko tarkastelujakson kolmevuotta eteenpäin. Lisätutkintoja suorittavat pääasiassa aikuisopiskelijat, joista monilla on jo työpaikka tutkintoasuorittaessa. Näinpä valmistumisvuoden pienempää työllisten osuutta ei ole yhtä suurena kuin muistakoulutuksista valmistuneilla. Myös lisätutkinnon suorittaneista 2000-luvun loppupuolella suorittaneet ovattyöllistyneet alkuvuosia paremmin, mutta ero ei ole niin suuri kuin perustutkinnon suorittaneilla.
Lisätutkinnon suorittaneista on opiskelijoiksi viimeisten vuosien aikana siirtynyt tasaisesti noin seitsemänprosenttia, vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoiden osuus on kasvanut reiluun kymmenesosaan. Lähes kaikkiopiskelijat ovat työllisiä opiskelijoita.
6
Helsingissä kevätlukukaudella 2008 ja vuonna 2007 ammatillisen tutkinnon suorittaneidenpääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa
Pääasiallinen toimintaPerustutkinto 2008* Perustutkinto 2007 Lisätutkinto 2008* Lisätutkinto 2007henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä %
Yhteensä 3 136 100 3 858 100 3 275 100 2 355 100Työllisinä 2 180 69,5 2 722 70,6 2 756 84,2 2 098 89,1Työttöminä 179 5,7 170 4,4 85 2,6 65 2,8Työlliset opiskelijat 290 9,2 504 13,1 341 10,4 134 5,7Päätoimiset opiskelijat 152 4,8 195 5,1 30 0,9 52 2,2Varusmies/siv.palvelu 211 6,7 82 2,1 1 0,0 0 0,0Maasta muuttaneet 17 0,5 22 0,6 11 0,3 3 0,1Muu toiminta 107 3,4 163 4,2 51 1,6 3 0,1
*1.1.–31.7.2008 valmistuneet.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina 2002–2008 ammatillisen perustutkinnonsuorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella 1.1.–31.7. valmistuneet.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina 2002–2008 ammatti- tai erikoisammatti-tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella 1.1.–31.7. valmistuneet.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
70
72
74
76
78
80
82
84
86
88
90
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset
0
2
4
6
8
10
12
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät
2002
2003
2004
20052006
2007
2008
Valmistumis-vuosi
80
82
84
86
88
90
92
94
96
98
100
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Valmistumis-vuosi
7
Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammatilliselta toiselta asteelta tutkinnonsuorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäinHelsingissä, Uudellamaalla ja koko maassa valmistuneet, kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot
Työlliset sisältävät työlliset opiskelijat. Kaikissa opiskelijoissa ovat mukana työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
60
65
70
75
80
85
90
95
100
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset perustutkinnon suorittaneista
60
65
70
75
80
85
90
95
100
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Helsinki
Uusimaa
Koko maa
Työlliset lisätutkinnon suorittaneista
0
2
4
6
8
10
12
14
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät perustutkinnon suorittaneista
0
2
4
6
8
10
12
14
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät lisätutkinnon suorittaneista
Helsinki
Uusimaa
Koko maa
68
101214161820222426
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Opiskelijat perustutkinnon suorittaneista
68
101214161820222426
0 1 2 3
%
Vuosia valmistumisesta
Opiskelijat lisätutkinnon suorittaneista
Helsinki
Uusimaa
Koko maa
8
Kaupungin ylläpitämät oppilaitokset
Helsingin kaupungin ylläpitämissä oppilaitoksista perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkeampi kuin kokomaassa samaan aikaan valmistuneilla. Muihin helsinkiläisiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tilanne oli lähesyhtäläinen: Helsingin ylläpitämistä oppilaitoksista vuosina 2005–2007 perustutkinnon suorittaneista 84 % olityöllisenä vuoden 2008 lopussa, muista oppilaitoksista valmistuneista 85 %.
Työttömien osuus oli Helsingin kaupungin oppilaitoksista valmistuneilla hieman suurempi (4,3 %) kuin muistahelsinkiläisistä oppilaitoksista valmistuneilla (3,7 %). Helsingissä valmistuneiden työttömyys jää kuitenkin muistapääkaupunkiseudun kunnista valmistuneiden ja koko maan tason alapuolelle.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittaneiden työllisyyden erot ovat perustutkintoja suurempia kaupunginoppilaitosten ja muiden Helsingissä sijaitsevien oppilaitosten välillä, mutta kaupungin oppilaitoksissa näitätutkintoja suoritetaan niin vähän, että työllisten osuuden mittaus on epävarmaa. Kokonaisuudessaan Helsingissäammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina 2005–2007 suorittaneista 93 % oli työllisenä vuonna 2008.Työttömien osuus oli pääkaupunkiseudun kunnissa Helsingissä korkein (3 %), mutta selvästi koko maan tasoaalhaisempi.
Työllisten ja työttömien osuudet vuoden 2008 lopussa vuosina 2005–2007 ammatillisen tutkinnonsuorittaneista
Helsingin kaupungin oppilaitokset = Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin tekniikan alan oppilaitos.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Koulutusaloittainen sijoittuminen
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet liiketalouden ja kaupan sekä sosiaali- jaterveysalalta valmistuneet. Helsingissä vuosina 2005–2007 näiltä aloilta valmistuneista oli työllisinä 90 % vuoden2008 lopussa, koulutusalojen sisällä työllisyydessä on vain vähän eroja. Työttömänä on vain kaksi prosenttiasosiaali- ja terveysalalta koulutusalalta valmistuneista ja kolme prosenttia liiketalouden ja kaupan alaltavalmistuneista. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyvät hyvin myös koko maassa, mutta kaupanliiketalouden ja kaupan alalta Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet selkeästi koko maan tasoa paremmin.
Muina 85 % työllisyyteen yltävinä opintoaloina olivat ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ala sekä majoitus- jaravitsemisala. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet kaikilla opintoaloilla koko maan keskiarvoa paremminlukuun ottamatta musiikin ja puhdistuspalveluiden aloja. Suurin ero on tietojenkäsittelyn sekä viestintä jainformaatiotieteiden aloilla, joissa Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet huomattavasti muuta maataparemmin.
60 70 80 90 100
Koko maa yhteensä
Espoo yhteensä
Vantaa yhteensä
Muut oppilaitoksetHelsingissä
Helsingin kaupunginoppilaitokset
Helsinki yhteensä
%
Työlliset
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
Koko maa yhteensä
Espoo yhteensä
Vantaa yhteensä
Muut oppilaitoksetHelsingissä
Helsingin kaupunginoppilaitokset
Helsinki yhteensä
%
Työttömät
Perustutkinnot
Ammatti- ja erikois-ammattitutkinnot
9
Työttömäksi ovat jääneet eniten rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä prosessi- jakemiantekniikan aloilta valmistuneet. Helsingissä valmistuneet ovat joutuneet työttömäksi kaikilla opintoaloillaselvästi koko maan tasoa vähemmän. Koko maassa työttömäksi jäädään Helsingissä valmistuneita enemmänetenkin kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta.
Jatko-opiskelemaan lähteneiden osuus vaihtelee opintoaloittain paljon. Kaksi kolmesta musiikkialaltavalmistuneesta jatkoi opiskeluaan. Tekstiili- ja vaatetustekniikasta, hammaslääketieteen sekä farmasianopintoaloilta noin kolmannes jatkoi opintojaan ammatillisen tutkintonsa jälkeen. Vähiten kouluttautumistajatkettiin osassa sosiaali- ja terveysaloja, tekniikan ja liikenteen aloja sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloja.
Työllisten osuus vuosina 2005–2007 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008lopussa koulutusaloittain
Sisältää myös työlliset opiskelijat. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Työttömien osuus vuosina 2005–2007 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008lopussa koulutusaloittain
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Tutkinnot yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
9 Muu koulutus
%
Helsinki
Koko maa
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
Tutkinnot yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
9 Muu koulutus
%
Helsinki
Koko maa
10
Välillä 1.1.2005–31.7.2008 Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, ja heistä työllistenja työttömien osuus vuonna 2008
TutkintoTutkintojayhteensä
Työllistenosuus, % Tutkinto
Tutkintojayhteensä
Työttömienosuus, %
Maanmittausalan perustutk 36 94,4 Pintakäsittelyalan perustutk 197 17,8Lähihoitaja, sos-terv. perust. 2 835 90,2 Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 16,7Kauneudenhoitoalan perustutk 412 88,8 Rakennusalan perustutk 311 13,2Merkonomi, liiketal. perust 3 286 88,4 Kone- ja metallialan perustutk 214 11,7Logistiikan perustutk 92 87,0 Talotekniikan perustutk 239 10,0Hiusalan perustutk 428 86,5 Verhoilu-ja sis.alan perustutk 101 8,9Lääkealan perustutk 240 86,3 Audiovis. viestinnän perustutk 306 8,5Hot., ravintola-alan perustutk 882 85,5 Painoviestinnän perustutk 320 8,4Matkailualan perustutk 240 84,2 Suunnitteluassist. perustutk 97 8,3Tutkinnot yhteensä 13 975 83,4 Kemiantekniikan perustutk 53 7,6Kemiantekniikan perustutk 53 83,0 Sähköalan perustutk 944 7,3Datanomi, tiet.käs. perustutk 889 80,2 Catering-alan perustutk 302 7,3Catering-alan perustutk 302 79,8 Elintarvikealan perustutk 152 7,2Autoalan perustutk 459 79,3 Laboratorioalan perustutk 85 7,1Hammastekniikan perustutk 68 77,9 Tanssialan perustutk 49 6,1Painoviestinnän perustutk 320 76,9 Hammastekniikan perustutk 68 5,9Puualan perustutk 134 76,9 Autoalan perustutk 459 5,7Suunnitteluassist. perustutk 97 76,3 Vaatetusalan perustutk 346 4,9Talotekniikan perustutk 239 76,2 Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 4,4Elintarvikealan perustutk 152 75,7 Tutkinnot yhteensä 13 975 4,4Laboratorioalan perustutk 85 75,3 Kauneudenhoitoalan perustutk 412 4,4Audiovis. viestinnän perustutk 306 74,8 Datanomi, tiet.käs. perustutk 889 4,2Musiikkialan perustutk 170 74,7 Hot., ravintola-alan perustutk 882 3,2Sähköalan perustutk 944 74,5 Maanmittausalan perustutk 36 2,8Vaatetusalan perustutk 346 74,3 Merkonomi, liiketal. perust 3 286 2,7Verhoilu-ja sis.alan perustutk 101 73,3 Matkailualan perustutk 240 2,1Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 72,2 Lähihoitaja, sos-terv. perust. 2 835 2,0Kone- ja metallialan perustutk 214 72,0 Hiusalan perustutk 428 1,9Rakennusalan perustutk 311 69,5 Logistiikan perustutk 92 1,1Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 66,7 Lääkealan perustutk 240 0,8Tanssialan perustutk 49 65,3 Puualan perustutk 134 0,8Pintakäsittelyalan perustutk 197 62,9 Musiikkialan perustutk 170 0,6Puhdistuspalvelujen perustutk 13 53,9 Puhdistuspalvelujen perustutk 13 0,0
Tutkinnot, joissa alle 10 suoritettua tutkintoa, on poistettu. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina 2005–2007 suorittaneista 93 % oli työllisenä vuonna 2008.Työllisyys on hyvä etenkin liiketalouden ja kaupan alalta, tietojenkäsittelyn alalta sekä suurimmassa osassatekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta valmistuneilla. Lisätutkinnonsuorittaminen perustutkintoon nähden on hyödyttänyt eniten luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteenaloilla.
Lisätutkinnon suorittaneilla ero Helsingin ja koko maan työllisyydessä ei ole niin suuri kuin perustutkinnonsuorittaneilla. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet koko maan keskitasoa heikommin vapaa-aika januorisotyön koulutuksesta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta, kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- jakemiantekniikan alalta sekä sosiaalialalta. Helsingissä valmistuneista ovat työllistyneet koko maan tasoa selvästiparemmin tietojenkäsittelystä, rakentamisesta sekä majoitus- ja ravitsemisalalta valmistuneet.
Työttömäksi on jäänyt eniten kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Koko maataenemmän työttömäksi on Helsingissä valmistuneista jäänyt kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- jakemiatekniikasta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta sekä viestintä ja informaatioalalta. Jatko-opiskelemaanlähdetään etenkin kulttuurialoilta sekä sosiaali- ja terveysaloilta.
11
Työllisten ja työttömien osuudet vuosina 2005–2007 ammatillisen lisätutkinnon suorittaneistavuoden 2008 lopussa koulutusaloittain
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Välillä 1.1.2005–31.7.2008 Helsingissä suoritetut ammatti- tai erikoisammattitutkinnot, joissatyöllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008
TutkintoTutkintojayhteensä
Työllistenosuus, % Tutkinto
Tutkintojayhteensä
Työttömienosuus, %
Autosähkömekaanikon at 78 100 Maarakennusalan at 63 41,3Autoalan työnjohdon eat 67 100 Tietokoneasentajan at 68 14,7Kiinteistönhoitajan eat 56 100 Kiinteistövälitysalan at 75 13,3Psykiatrisen hoidon eat 44 100 Ravintolakokin at 37 10,8Rakennustuotannon at 35 100 Putkiasentajan at 38 10,5Kunnossapidon at 33 100 Talonrakennusalan at 333 10,2Suurtalouskokin at 33 100 Jälkikäsittelykoneenhoit. at 34 8,8Dieettikokin eat 33 100 Elektron.- ja sähköteoll. at 35 8,6Viestinvälit.- ja log.palv. at 142 98,6 Kotityöpalvelujen at 37 8,1Voimalaitoksen käyttäjän at 162 98,2 Saha-alan at 50 8,0Rahoitus- ja vak.alan at 359 98,1 Tieto- ja kirjastopalv. at 52 7,7Painajan at 50 98,0 Välinehuoltajan at 213 7,0Sähköyliasentajan eat 49 98,0 Valokuvaajan at 30 6,7Kiinteistöhoitajan at 145 97,9 Paperiteollisuuden at 79 6,3Johtamisen eat 2 244 97,1 Koulunkäyntiavustajan at 263 6,1
Tutkinnot yhteensä 12 504 93,4 Tutkinnot yhteensä 12 504 2,9
Tutkinnot, joissa on alle 30 suoritettua tutkintoa, on poistettu. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Tutkinnot yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
%
Työlliset
Helsinki
Koko maa
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Tutkinnot yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
%
Työttömät
Helsinki
Koko maa
12
2.2 Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet
Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisinä 91 % Helsingin seudullavalmistuneista, samana vuonna valmistuneista oli ehtinyt työllistyä 87 %. Työttömänä oli 3,7 % samana vuonnavalmistuneista ja 2,2 % edellisenä vuonna valmistuneista.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on kasvanut Helsingin seudulla kohorteittain 2000-luvunalusta loppuun. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 88 % seuraavana vuonna, vuonna 2007 valmistuneistaoli vastaavasti työllisenä 91 %. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma vaikutti etenkin vuosina 2003 ja 2004valmistuneiden työllisyyteen valmistumisvuonna, mutta vuoden kuluttua valmistumisesta työllisyys oli jo noussutsamalle tasolle kuin muilla valmistumiskohorteilla.
Vuosina 2002–2008 valmistuneista keskimäärin 5,3 % oli työttömänä valmistumisvuotenaan, vuoden kuluttuatyöttömyys laski alle kolmen prosentin, ja laski tasaisena siitä vielä hieman tulevina vuosina. 2000-luvun alussaamk-tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli vastavalmistuneilla korkeampaa kuin vuosikymmenen lopussa,mutta työttömyys laski 2000-luvun alussakin valmistuneilla jo vuosi valmistumisen jälkeen myöhemminvalmistuneiden tasolle.
Koko Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneisiin verrattuna Helsingin seudulla valmistuneiden työllisyys onkorkeampaa ja vastavalmistuneet työllistyvät nopeammin. Helsingin seudulla viime kolmen vuoden aikanavalmistuneista oli työllisinä keskimäärin 86 % valmistumisvuonna ja 90 % vuoden päästä. Koko maassa ero olisuurempi: vastavalmistuneista työllisenä oli 79 % ja vuoden kuluttua 86 %.
Koko maassa etenkin vastavalmistuneiden työttömyys on korkeampaa, vuosina 2006–2008 valmistuneista olityöttömänä valmistumisvuotenaan 4 % Helsingin seudulla ja 9 % koko maassa. Vuosi valmistumisesta työttömyysoli laskenut Helsingin seudulla tutkinnon suorittaneilla 2,4 prosenttiin ja koko maassa 4,6 prosenttiin.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista siirtyi kymmenesosa jatko-opiskelemaan heti valmistuttuaan.Opiskelijoiden osuus nousee tasaisesti kun valmistumisesta kuluu aikaa. Jatko-opiskelemaan siirtyneiden osuudetovat hyvin samanlaiset eri vuosina valmistuneilla. Neljä vuotta valmistumisesta yli kymmenesosa amk-tutkinnonsuorittaneista on opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista on työllisiä, päätoimisten opiskelijoiden määrä ontasaisesti alle kolme prosenttia kaikilla kohorteilla vielä vuosia valmistumisen jälkeen. Helsingin seudullavalmistuneiden jatkokoulutuksessa olevien osuus on hieman koko maan tasoa alempi.
Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina 2002–2008 Helsingin seudullaammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
80
82
84
86
88
90
92
94
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Valmistumis-vuosi
13
Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneistaHelsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäinKolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada,Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingin seudulla vuonna 2007 ja 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneidenpääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa
Pääasiallinen toiminta
Vuonna 2008 amk-tutkinnonsuorittaneet
Vuonna 2007 amk- tutkinnon suorittaneet
henkilöä % henkilöä %
Yhteensä 5 886 100 5 550 100Työllisinä 4 870 82,7 4 641 83,6Työttöminä 219 3,7 122 2,2Työlliset opiskelijat 276 4,7 407 7,3Päätoimiset opiskelijat 336 5,7 116 2,1Varusmies/siv.palvelu 12 0,2 8 0,1Maasta muuttaneet 69 1,2 72 1,3Muu toiminta 104 1,8 184 3,3
Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
7476788082848688909294
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset valmistuneista
Helsinginseudunammatti-korkeat
Kaikkiammatti-korkeat
0123456789
10
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät valmistuneista
Helsinginseudunammatti-korkeat
Kaikkiammatti-korkeat
02468
1012141618
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Opiskelijat valmistuneista
Helsinginseudunammatti-korkeat
Kaikkiammatti-korkeat
14
Koulutusaloittainen sijoittuminen
Vuosina 2004-2007 valmistuneista 90 prosentin työllisyyden vuonna 2008 ovat saavuttaneet poliisialalta,luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä humanistiselta ja kasvatusalaltavalmistuneet. Helsingin seudulta valmistuneet olivat työllistyneet kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoaparemmin. Kaikkiin ammattikorkeakouluihin verrattuna Helsingin seudulta valmistuneet ovat työllistyneetparemmin etenkin kulttuurialalta ja luonnontieteiden alalta valmistuneet.
Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet ovat jääneet koko maan tasoa useammin työttömäksi (6 %). Muiltakoulutusaloilta valmistuneet ovat jääneet työttömäksi koko maan tasoa vähemmän. Toiseksi yleisimmin työttö-miksi ovat jääneet kulttuurialalta valmistuneet (4,8 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet (4,5 %).
Jatko-opiskelemaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ovat lähteneet etenkin poliisikoulutuksenkäyneet, ja myös luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudullavalmistuneet ovat lähteneet jatko-opiskelemaan muista ammattikorkeakouluista valmistuneita vähemmänkaikilta koulutusaloilta luonnonvara ja ympäristöalaa sekä humanistista ja kasvatusalaa lukuun ottamatta.
Työllisten ja työttömien osuudet vuosina 2004–2007 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneistavuoden 2008 lopussa koulutusaloittain
Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Poliisi, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut.Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Koulutusalat yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
9 Muu koulutus
%
Työlliset
PKSammattikorkeat
Muutammattikorkeat
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Koulutusalat yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
9 Muu koulutus
%
Työttömät
PKSammattikorkeat
Muutammattikorkeat
15
Vuosina 2004–2007 Helsingin seudulla suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joissa työllisten taityöttömien osuus oli suurin vuonna 2008
TutkintoTutkintoja
yhteensä, kplTyöllistenosuus, % Tutkinto
Tutkintojayhteensä, kpl
Työttömienosuus, %
Sos-terv.AMK-jatkot., hoid. 12 100 Teatteri-ilmaisun ohj. (AMK) 107 15,0Ins. (AMK), materiaalitekn. 60 98,3 Viittomakielentulkki (AMK) 49 6,1Ins. (AMK), kuljetustekniikka 239 97,5 Ympäristösuunnittelija (AMK) 50 6,0Sos-terv.AMK-jatkot., sos.ala 38 97,4 Ins. (AMK), automaatiotekn. 165 5,5Tradenomi, turvallisuusala 142 96,5 Ins. (AMK), kemia 111 5,4Ensihoitaja (AMK) 120 95,8 Artenomi (AMK) 133 5,3Röntgenhoitaja (AMK) 145 95,2 Medianomi (AMK) 666 5,0Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 419 95,0 Ins. (AMK), graaf.,viest.tekn. 257 3,9Ins. (AMK), sähkötekniikka 473 94,7 Agrologi (AMK) 82 3,7Optometristi (AMK) 167 94,0 Ins. (AMK), bio-, elint.tekn. 115 3,5Ins. (AMK), elektroniikka 199 94,0 Hammasteknikko (AMK) 61 3,3Hammasteknikko (AMK) 61 93,4 Restonomi (AMK), matkailu 755 3,2Tradenomi, tietojenkäsittely 1 320 93,3 Osteopaatti (AMK) 36 2,8Restonomi (AMK), liikkeenjohto 490 93,1 Laboratorioanalyytikko (AMK) 150 2,7Ins. (AMK), LVI-tekniikka 80 92,5 Ins. (AMK), konetekniikka 226 2,7
Tutkinnot yhteensä 22 473 89,8 Tutkinnot yhteensä 22 473 2,0
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
2.3 Yliopistokoulutuksesta valmistuneet
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2008 työllisenä 83 % samana vuonna valmistuneista ja86 % edellisenä vuonna valmistuneista. Työttömänä oli vastavalmistuneista 5,6 % ja vuotta aikaisemminvalmistuneista 2,6 %. Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen korkeakoulututkinnoissa tutkinnonuudistusprosessin vuoksi,tällöin tehtiin aikaisempiin vuosiin verrattuna 40 % enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja.
Ylemmän korkeakoulututkinnon pääkaupunkiseudun yliopistoissa suorittaneiden työllisyys on kasvanut hieman2000-luvulla. Vuonna 2002 valmistuneista 85 % oli työllisenä vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2007valmistuneista 86,5 %. Eri valmistumiskohorteissa on hyvin vähän eroja lukuun ottamatta vuonna 2003valmistuneita. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma näyttää vaikuttaneen ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneisiin; vuonna 2003 valmistuneilla työllisyys oli heikko valmistumisvuonna ja heikompi työllisyyssuhteessa muihin valmistumiskohortteihin säilyi edelleen neljän vuoden jälkeenkin.
Korkeimman työllisyyden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavuttavat jo vuosi valmistumisenjälkeen. Tällöin keskimäärin 85 % tutkinnon suorittaneista on työllisenä, ja työllisten osuus pysyy hyvin tasaisestitässä osuudessa vuosia eteenpäin. Työttömyys laskee ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla jatkuvastikun valmistumisesta kuluu vuosia. Vuosina 2002-2008 tutkinnon suorittaneista oli työttömänä keskimäärin 5,6 %valmistumisvuonna, vuoden kuluttua enää 3 % ja kahden vuoden kuluttua valmistumisesta työttömyys vakiintuunoin kahteen prosenttiin.
Pääkaupunkiseudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät valmistumisvuotenaan koko maataparemmin; kolmen viimeisimmän vuoden aikana valmistuneista oli pääkaupunkiseudulla työllisenä 82 % ja kokomaassa 80 %. Vuosi valmistumisen jälkeen tilanne kuitenkin muuttuu, muualla maassa valmistuneiden työllisyyskasvaa nopeammin ja sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa valmistuneista on työllisenä sama 86 % osuus.Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys jää alle koko maankeskiarvon. Työttömien osuus valmistuneista on kuitenkin pienempi pääkaupunkiseudulla tutkinnon suorittaneillakaikkina vuosina neljä vuotta valmistumisesta eteenpäin.
Pääkaupunkiseudulla valmistuneet siirtyvät koko maan tasoa hieman runsaammin jatkokoulutukseen. Vuosivalmistumisen jälkeen opiskelijoina on runsas viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, osuuspysyy melko tasaisena vielä neljä vuotta valmistumisen jälkeenkin. Päätoimisina opiskelijoina on vain noin neljäprosenttia. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista koko maata myös hieman suurempi osuus, noin neljä prosenttia,muuttaa pois maasta.
16
Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina 2002–2008 pääkaupunkiseudulla ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina 2002–2008 pääkaupunkiseudulla tohtorintutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 ja 2008 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnonsuorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa
Ylempi korkeakoulut 2008 Ylempi korkeakoulut 2007 Tohtorintutkinto 2008 Tohtorintutkinto 2007Pääasiallinen toiminta henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä %
Yhteensä 7 749 100 4 740 100 669 100 653 100Työllisinä 5 635 72,7 3 366 71,0 481 71,9 459 70,3Työttöminä 431 5,6 123 2,6 15 2,2 15 2,3Työlliset opiskelijat 811 10,5 734 15,5 74 11,1 45 6,9Päätoimiset opiskelijat 292 3,8 136 2,9 29 4,3 10 1,5Varusmies/siv.palvelu 20 0,3 8 0,2 0 0,0 0 0,0Maasta muuttaneet 207 2,7 180 3,8 48 7,2 64 9,8Muu toiminta 353 4,6 193 4,1 19 3,3 56 9,2
Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
74
76
78
80
82
84
86
88
90
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Valmistumis-vuosi
74
76
78
80
82
84
86
88
90
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Valmistumis-vuosi
17
Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ylemmän korkeakoulu tai tohtorin tutkinnonsuorittaneista Helsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäinKolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot
Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät päätoimiset ja työlliset opiskelijat.Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
72
74
76
78
80
82
84
86
88
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työlliset valmistuneista
PKS -ylempikorkeakoulututk.
Kaikki -ylempikorkeakoulututk
PKS -tohtorit
Kaikki -tohtorit
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Työttömät valmistuneista
PKS -ylempikorkeakoulututk.
Kaikki -ylempikorkeakoulututk
PKS -tohtorit
Kaikki -tohtorit
579
1113151719212325
0 1 2 3 4
%
Vuosia valmistumisesta
Opiskelijat valmistuneista
PKS -ylempikorkeakoulututk.
Kaikki -ylempikorkeakoulututk
PKS -tohtorit
Kaikki -tohtorit
18
Tohtorin tutkinnon suorittaneista on työllisenä pienempi osuus kuin ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneista. Vuonna 2008 samana vuonna valmistuneista oli työllisenä 83 % ja edellisenä vuonnavalmistuneista 77 % työlliset opiskelijat mukaan lukien. Työttöminä tohtoreita on hyvin vähän, vuonna 2008 ja2007 valmistuneista vain hieman runsas kaksi prosenttia.
Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys on kohorteittain hyvin tasaista jo valmistumisvuodesta eteenpäin,monella lienee työpaikka jo tutkintoa tehdessä. Työllisyys on jo valmistumisvuonna keskimäärin 80 %, ja tällätasolla se on seuraavinakin vuosina. Työttömien osuus on kaikilla kohorteilla alle kaksi prosenttia, kunvalmistumisesta on kulunut kaksi vuotta.
Muihin tutkinnon suorittaneisiin poiketen tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys oli korkeampi 2000-luvunalussa valmistuneilla kuin loppupuolella valmistuneilla. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 81 % vuodenkuluttua valmistumisesta, vuonna 2007 valmistuneista 77 %.
Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet koko maan tasoa heikommin. Koko maassatohtoreiden työllisyys on valmistumisvuonna ja seuraavana neljänä vuonna jatkuvasti yli 80 prosentin tason(kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo), pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys nousee yli 80 prosentinvasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömyys on lähes sama sekä pääkaupunkiseudulla valmistuneillaettä muualla maassa valmistuneilla.
Työllisten osuutta tohtorintutkinnon suorittaneista vähentää valmistuneiden tohtoreiden runsas ulkomaillemuutto. Työllisiksi lasketaan vain Suomessa työllisenä olevat. Kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikanavastavalmistuneista tohtoreista keskimäärin joka kymmenes on muuttanut pois Suomesta vuoden päästävalmistumisesta. Maastamuuttaneiden osuus on koko maassa vastaava. Opiskelijoina tohtorintutkinnonsuorittaneista on tasaisesti vajaa kymmenesosa, alle kaksi prosenttia on päätoimisia opiskelijoita.
Koulutusaloittainen sijoittuminen
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta sekätekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Vuosina 2004–2007 tutkinnon pääkaupunkiseudulla sosiaali- jaterveysalalta suorittaneista 95 % oli työllisenä vuonna 2008, ja tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneista 91 %.Kulttuurialoilta valmistuneiden työllisyys oli koulutusaloista heikoin, työllisenä oli 79 %.
Pääkaupunkiseudulla valmistuneista ovat koko maan tasoa paremmin työllistyneet etenkin luonnonvara-alaltavalmistuneet, mutta myös sosiaali- ja terveysalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudullavalmistuneiden työttömyys on kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoa alempaa. Sosiaali- ja terveysalaltavalmistuneilla ei käytännössä ole työttömyyttä. Eniten työttömänä on kulttuurialalta valmistuneita, 5 %.
Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus työllisissä on kaikissa koulutusaloissa pienempi kuin ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneilla. Tohtoreistakin eniten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalaltavalmistuneet (86 %) ja tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet (83 %). Vähiten työllisiä on luonnonvara-alaltavalmistuneissa (73 %). Työttömien osuus tohtoreista on pieni, eivätkä koulutusaloittaiset erot ole suuria.Ulkomaille tohtoreita yli kymmenesosa on muuttanut luonnonvara-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alaltavalmistuneista.
Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat koko maata vähemmän työllistyneitä kaikilla koulutusaloilla,suurimmillaan ero on kaupan ja hallinnon sekä humanistisella ja opetusalalla. Tohtoreiden työttömyys on lähessamalla tasolla koko maassa ja pääkaupunkiseudulla valmistuneilla. Humanistiselta ja opetusalalta valmistuneettohtorit ovat jääneet pääkaupunkiseudulla koko maan tasoa useammin työttömäksi.
19
Työllisten ja työttömien osuudet vuosina 2004–2007 yliopistotutkinnon suorittaneista vuoden 2008lopussa koulutusaloittain
Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA.Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Vuosina 2004–2007 pääkaupunkiseudulla suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot, joissatyöllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008
TutkintoTutkintojayhteensä, kpl
Työllistenosuus, % Tutkinto
Tutkintojayhteensä, kpl
Työttömienosuus, %
Erikoishammaslääkäri 30 100 VTM, filosofia 28 14,3Erikoislääkäri 623 97,9 Tanssitaiteen maisteri 55 10,9Hammaslääketieteen lis. 108 97,2 FM, venäjän kieli 72 9,7DI, rakennus-, yhdyskuntatek 226 96,9 Teatteritaiteen maisteri 153 9,2FM, geologia 49 95,9 FM, teatteritiede 35 8,6DI, maanmittaustekniikka 144 94,4 KM, kotitalousopettaja 111 8,1Proviisori 156 94,2 Kuvataiteen maisteri 96 7,3DI, konetekniikka 544 93,4 FM, kulttuurien tutkimus 228 7,0MMM, muu ala 29 93,1 FM, saksan kieli 92 6,5KM, luokanopettaja 408 92,9 FM, arkeologia 34 5,9DI, automaatiotekniikka 165 92,7 FM, filosofia (hum. ala) 70 5,7Arkkitehti 124 91,9 Taiteen maisteri 724 5,7Oikeustieteen maisteri 861 91,8 MMM, metsätalous 232 4,7DI, tietotekniikka 590 91,4 MMM, ympäristöala 129 4,7DI, sähkötekniikka 553 91,1 Teologian maist. 627 4,2
Tutkinnot yhteensä 17 800 86,1 Tutkinnot yhteensä 17 800 2,1
Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Tutkinnot yhteensä
Luonnonvara-ala
Tekniikan ja liikenteen ala
Kaupan ja hallinnon ala
Sosiaali- ja terveysala
Kulttuuriala
Humanistinen ja opetusala
%
Työlliset
Ylempi korkeakoulututkinto, PKS
Ylempi korkeakoulututkinto, muutyliopistot
Tohtorintutkinto, PKS
Tohtorintutkinto, muut yliopistot
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Tutkinnot yhteensä
Luonnonvara-ala
Tekniikan ja liikenteen ala
Kaupan ja hallinnon ala
Sosiaali- ja terveysala
Kulttuuriala
Humanistinen ja opetusala
%
Työttömät
Ylempi korkeakoulututkinto, PKS
Ylempi korkeakoulututkinto, muutyliopistot
Tohtorintutkinto, PKS
Tohtorintutkinto, muut yliopistot
20
Vuosina 2004–2007 pääkaupunkiseudulla suoritetut tohtorintutkinnot, joissa työllisten taityöttömien osuus oli suurin vuonna 2008
TutkintoTutkintoja
yhteensä, kplTyöllistenosuus, % Tutkinto
Tutkintojayhteensä, kpl
Työttömienosuus, %
Eläinlääketieteen tohtori 31 96,8 MMT, metsätalous 33 6,1FT, kasvatustiede 42 92,9 VTT, sosiaalitieteet 65 4,6TkT, tuotantotalous 35 91,4 MMT, maatalous 26 3,9Farmasian tohtori 32 90,6 FT, lääketiede 85 3,5TkT, konetekniikka 39 89,7 Eläinlääketieteen tohtori 31 3,2TkT, rakennus-, yhdyskuntatekn 26 88,5 FT, kasvatustiede 42 2,4Lääketieteen tohtori 278 88,1 FT, biologia 135 2,2Oikeustieteen tohtori 49 87,8 FT, biotieteet 57 1,8TkT, tietotekniikka 58 86,2 TkT, tietotekniikka 58 1,7TkT, kemian tekniikka 58 86,2 TkT, sähkötekniikka 165 1,2Teologian tohtori 58 86,2 FT, matematiikka 35 0FT, matematiikka 35 85,7 FT, fysiikka 72 0Taiteen tohtori 33 84,9 FT, kemia 53 0MMT, maatalous 26 84,6 FT, geologia 28 0TkT, teknillinen fysiikka 101 83,2 TkT, konetekniikka 39 0
Tutkinnot yhteensä 2 375 79,6 Tutkinnot yhteensä 2 375 1,8
Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
3. Koulutuksesta valmistuneiden työllisyys 2000-luvulla
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys vuosi valmistumisen jälkeen on kasvanut nopeasti vuosina2002–2008, Helsingissä valmistuneilla 6,2 ja koko maassa jopa 10,1 prosenttiyksikköä. Erityisen hyvin työllisyyskasvoi vuonna 2007, mutta seuraavana vuonna työllisten osuus laski jo hieman. Työttömyys nousi perustutkinnonsuorittaneilla vuoteen 2004 asti, josta se lähti laskuun vuoteen 2007 asti. Kokonaisuudessa vuosina 2002–2008työttömyys laski Helsingissä valmistuneilla 2,7 ja koko maassa 4,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa työllisyys on siiskasvanut ja työttömyys vähentynyt Helsinkiä nopeammin. Helsingissä valmistuneiden työllisten osuus onkuitenkin edelleen jopa 15 prosenttiyksikköä koko maata korkeampaa ja työttömyys yli 7 prosenttiyksikköämatalampaa.
Perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on ollut vuosi valmistumisensa jälkeen koulutustason yleistätyöllisyystasoa korkeampi koko jakson 2002–2008. Vuonna 2008 keskiasteen ammatillisen tutkinnonsuorittaneiden yleinen työllisyysaste oli Helsingin seudulla 79,6 %, perusasteen ammatillisen tutkinnon edellisenävuonna Helsingissä suorittaneista oli työllisenä 83,6 %. Myös työttömien osuus on koulutustason yleistätyöttömyystasoa alempi. Koko maassa valmistuneet taas jäävät yleisen koulutustason työllisyystason alapuolelle,ja työttömien osuus on koulutustasoa suurempi.
Ammatillisen lisätutkinnon suorittaneiden työllisyyskehitys on ollut maltillisempaa, vuosina 2002–2008 työllistenosuus on kasvanut Helsingissä valmistuneilla 3,5 prosenttiyksikköä ja koko maassa 4,9. Työllisyys on kasvanutvuosittain tasaisesti. Työttömien osuus on laskenut 2,3 prosenttiyksikköä Helsingissä välillä 2002–2008, ja kokomaassa vastaavasti 3,1 prosenttiyksikköä. Myös työttömyyden lasku on ollut tasaista. Lisätutkintojenkin kohdallatyöllisyysero koko maahan on kaventunut 2000-luvun loppupuolella, mutta edelleen Helsingissä lisätutkinnonsuorittaneiden työllisyys on koko maata korkeampaa.
Lisätutkinnon suorittaneiden työllisyys on selvästi koko koulutusasteen työllisyystasoa korkeampaa, ja työttömyyspientä. Koko maankin tasolla lisätutkinnon suorittaneiden työllisten ja työttömien osuudet on selvästi kokokoulutustason yleistä tasoa parempia.
21
Ammatillisen perus- tai lisätutkinnon Helsingissä ja koko maassa suorittaneiden työllisten jatyöttömien osuudet vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2002–2008Vertailussa kaikkien keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyys- ja työttömyysaste
Työllisyysaste = ammatillisen keskiasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat työlliset / kaikki ammatillisen keskiasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat %.Työttömyysaste = ammatillisen keskiasteen suorittaneet työttömät/kaikki ammatillisen keskiasteen suorittanut työvoima %.Valmistuneiden työllisyys = Työlliset koulutuksesta valmistuneet (myös työlliset opiskelijat)/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Valmistuneiden työttömyys = Työttömät koulutuksesta valmistuneet/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Lisätutkinto = ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Ammatillinen keskiasteen koulutukseksi lasketaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muut1-3 vuotta kestävät ammatilliset koulutukset perusasteen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys vuosi valmistumisen jälkeen on kasvanut Helsinginseudulla 2,2 ja koko maassa 3,6 prosenttiyksikköä välillä 2003–2008. Työllisyydessä on ollut vuosittaista kasvuavuodesta 2003 lähtien. Työttömyys oli korkeimmillaan vuonna 2003, ja vuonna 2008 se lähti uudelleen pieneennousuun. Työttömyys on kokonaisuudessaan laskenut vuosina 2002–2008 Helsingin seudulla valmistuneilla 1,2 jakoko maassa 2,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa työllisyyden kasvu ja työttömyyden vähentyminen on ollut siisHelsingin seutua nopeampaa, mutta Helsingin seudulla valmistuneiden työllisyys on edelleen yli kolmeprosenttiyksikköä koko maata korkeampaa.
Helsingin seudulla valmistuneiden työllisyys nousee kaikkien alemman korkeakoulutuksen suorittaneiden tasollejo valmistumisvuonna. Koko maassa taas vastavalmistuneiden työllisyys jää alle 80 prosenttia. Vuosivalmistumisen jälkeen työllisyys on jo yleistä koulutustason työllisyysastetta korkeampi sekä Helsingin seudullaettä koko maassa. Vuonna 2008 kaikkien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden työllisyysaste oli 86,2 %Helsingin seudulla, ammattikorkeakoulututkinnon edellisenä vuonna Helsingin seudulla suorittaneista työllisenä
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Työllisyys Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet,Helsinki
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, kokomaa
Ammatillisen lisätutkinnon suorittaneet, Helsinki
Ammatillisen lisätutkinnon suorittaneet, kokomaa
Kaikkien ammatillisen keskiasteen suorittaneidentyöllisyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien ammatillisen keskiasteen suorittaneidentyöllisyysaste, koko maa
%
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Työttömyys Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet,Helsinki
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, kokomaa
Ammatillisen lisätutkinnon suorittaneet, Helsinki
Ammatillisen lisätutkinnon suorittaneet, koko maa
Kaikkien ammatillisen keskiasteen suorittaneidentyöttömyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien ammatillisen keskiasteen suorittaneidentyöttömyysaste, koko maa
%
22
oli 91 %. Työttömyys vuosi valmistumisen jälkeen on pysynyt koulutusasteen yleistä tasoa alempana koko 2000-luvun. Koko maassa taas valmistuneiden työttömyys on ollut yhtä suurta kuin yleinen koulutustason työttömyys.
Ammattikorkeakoulututkinnon Helsingin seudulla ja koko maassa suorittaneiden työllisten jatyöttömien osuudet vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2002–2008Vertailussa kaikkien alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys- ja työttömyysaste
Työllisyysaste = alemman korkeakouluasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat työlliset / kaikki alemman korkeakouluasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat %.Työttömyysaste = alemman korkeakouluasteen suorittaneet työttömät/alemman korkea-asteen tutkinnon suorittanut työvoima %.Valmistuneiden työllisyys = Työlliset koulutuksesta valmistuneet (myös työlliset opiskelijat)/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Valmistuneiden työttömyys = Työttömät koulutuksesta valmistuneet/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Alempi korkeakouluaste sisältää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäksi ammatillisen korkea-asteen ja alemman korkeakoulututkinnonsuorittaneet. Lähde: Tilastokeskus
Vuosien 2002–2008 välisenä aikana ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on kasvanutpääkaupunkiseudulla valmistuneilla 1,9 prosenttiyksikköä, mutta laskenut koko maan tasolla 0,2prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyydessä ei ole kuitenkaan suuria eroja koko maantasoon verratessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyydessä on vaihtelua vuosittain. Vuoden 2003taloudelliseen taantumaan valmistuneet työllistyivät muita valmistumiskohortteja heikommin, ja heidän heikompityöllistymistilanteensa jatkui vielä seuraavanakin vuosina.
Työttömyys on laskenut välillä 2002–2008 pääkaupunkiseudulla valmistuneilla 0,6 prosenttiyksikköä ja kokomaassa kasvanut 0,4. Työttömyys oli vuonna 2002 lähes samalla tasolla sekä pääkaupunkiseudulla valmistuneilla
78
80
82
84
86
88
90
92
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöllisyysAmk-tutkinnon suorittaneet, Helsingin seutu
Amk-tutkinnon suorittaneet, kaikkiammattikorkeat
Kaikkien alemman korkeakouluasteensuorittaneiden työllisyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien alemman korkeakouluasteensuorittaneiden työllisyysaste, koko maa
%
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöttömyysAmk-tutkinnon suorittaneet, Helsingin seutu
Amk-tutkinnon suorittaneet, kaikki ammattikorkeat
Kaikkien alemman korkeakouluasteensuorittaneiden työttömyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien alemman korkeakouluasteensuorittaneiden työttömyysaste, koko maa
%
23
että koko maassa, mutta erot ovat vuosikymmenen loppua kohti kasvaneet. Vuodesta 2008 työttömyys lähtikasvuun sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa valmistuneilla.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys vuosi valmistumisen jälkeen jää selvästi kaikkienylemmän korkeakoulutuksen suorittaneiden työllisyystason alapuolelle. Vuonna 2008 kaikkien ylemmänkorkeakouluasteen suorittaneiden työllisyysaste oli Helsingin seudulla 88,5 %, ylemmän korkeakoulututkinnonedellisenä vuonna Helsingin seudulla suorittaneista oli työllisenä 86,5 %. Työttömien osuus pysyy kuitenkinkoulutusasteen keskiarvoa alempana pääkaupunkiseudulla tutkinnon suorittaneilla koko kauden 2002–2008.
Ylemmän korkeakoulututkinnon pääkaupunkiseudulla ja koko maassa suorittaneiden työllisten jatyöttömien osuudet vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2002–2008Vertailussa kaikkien ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys- ja työttömyysaste
Työllisyysaste = Ylemmän korkea-asteen suorittaneet 15–64-vuotiaat työlliset / kaikki ylemmän korkea-asteen suorittaneet 15–64-vuotiaat %Työttömyysaste = Ylemmän korkea-asteen suorittaneet työttömät / ylemmän korkea-asteen suorittanut työvoima %Valmistuneiden työllisyys = Työlliset koulutuksesta valmistuneet (myös työlliset opiskelijat)/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Valmistuneiden työttömyys = Työttömät koulutuksesta valmistuneet/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Ylempi korkeakouluaste sisältää ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä lääkäreiden erikoistumiskoulutuksensuorittaneet. Lähde: Tilastokeskus
80
82
84
86
88
90
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöllisyysYlemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet,pääkapunkiseutu
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet,kaikki yliopistot
Kaikkien ylemmän korkeakouluasteensuorittaneiden työllisyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien ylemmän korkeakouluasteensuorittaneiden työllisyysaste, koko maa
%
0
1
2
3
4
5
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöttömyysYlemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet,pääkapunkiseutu
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet,kaikki yliopistot
Kaikkien ylemmän korkeakouluasteensuorittaneiden työttömyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien ylemmän korkeakouluasteensuorittaneiden työttömyysaste, koko maa
%
24
Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus on laskenut 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla työllisyydenlasku (-6,8 prosenttiyksikköä) on ollut koko maata suurempaa (-3,6 prosenttiyksikköä). Työllisten osuus laskietenkin vuosina 2003 ja 2006. Tohtorintutkinnon juuri suorittaneet jäävät selvästi jälkeen koko koulutusasteentyöllisyydestä. Tutkijakoulutusasteen työllisyysaste oli vuonna 2008 Helsingin seudulla 89 %, muttatohtorintutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista työllisenä oli vain 77 prosenttia. Yhtenä syynä pienelletyöllisten osuudelle on valmistuneiden kasvanut muutto ulkomaille, vuosina 2006–2008 joka kymmenesedellisenä vuonna valmistuneista tohtoreista oli muuttanut maasta.
Pääkaupunkiseudulla valmistuneiden tohtoreiden, kuten myös kaikkien Helsingin seudun tutkijakoulutusasteensuorittaneidenkin, työllisyys on koko maan keskiarvoa alempaa. Työttömien osuudet ovat lähes samalla tasollaHelsingin seudulla ja koko maassa. Tohtoreiden työttömyys on kasvanut koko 2000-luvun; pääkaupunkiseudullavalmistuneilla 1,1, koko maassa 1,2 prosenttiyksikköä. Edelleen työttömien osuus on kuitenkin pientä, runsaankahden prosentin luokkaa, eikä se poikkea suuresti koko koulutusasteen työttömyystasosta.
Tohtorintutkinnon pääkaupunkiseudulla ja koko maassa suorittaneiden työllisten ja työttömienosuudet vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2002–2008Vertailussa kaikkien tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys- ja työttömyysaste
Työllisyysaste = Tutkijakoulutusasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat työlliset / tutkijakoulutusasteen suorittaneet 15–64-vuotiaat %Työttömyysaste = Tutkijakoulutusasteen suorittaneet työttömät / tutkijakoulutusasteen suorittanut työvoima %Valmistuneiden työllisyys = Työlliset koulutuksesta valmistuneet (myös työlliset opiskelijat)/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Valmistuneiden työttömyys = Työttömät koulutuksesta valmistuneet/kaikki koulutuksesta valmistuneet %Tutkijakoulutusaste sisältää lisensiaatin tai tohtorintutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus
74
76
78
80
82
84
86
88
90
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöllisetTohtorintutkinnon suorittaneet, pääkaupunkiseutu
Tohtorintutkinnon suorittaneet, kaikki yliopistot
Kaikkien tutkijakoulutusasteen suorittaneidentyöllisyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien tutkijakoulutusasteen suorittaneidentyöllisyysaste, koko maa
%
0
1
2
3
4
5
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
TyöttömätTohtorintutkinnon suorittaneet,pääkaupunkiseutu
Tohtorintutkinnon suorittaneet, kaikki yliopistot
Kaikkien tutkijakoulutusasteen suorittaneidentyöttömyysaste, Helsingin seutu
Kaikkien tutkijakoulutusasteen suorittaneidentyöttömyysaste, koko maa
%
25
4. Työllistymisalue
Ammatillinen koulutus
Neljännes koko maan ammatillisen toisen asteen tutkinnon vuosina 2004–2007 suorittaneista työllisistätyöskenteli Uudenmaan maakunnan alueella vuoden 2007 lopussa, perustutkinnon suorittaneista hiemanuseampi kuin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista.
Helsingissä vuosina 2004–2007 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 88 % oli työllistynyt Uudenmaanalueelle, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneista 52 %. Helsingin kaupungin kolmesta oppilaitoksestavalmistuneista 93 % perustutkinnon suorittaneista jäi töihin Uudenmaan alueelle ja lisätutkinnon suorittaneista88 %. (Lisätutkintojen eroa selittää se, että kaupungin oppilaitoksissa suoritetaan vain vähän lisätutkintoja (vuosina 2004–2007 lisätutkintoja 545 kpl). Yksityinen sektori taas tarjoaa Helsingissä paljon ammatti- ja erikoisammattikoulutusta (2004–2007 yhteensä 12 470 lisätutkintoa), ja huomattava osa näihin koulutuksiin osallistujista ovat aikuisopiskelijoita koko Suomenalueelta. Koulutus siis haetaan Helsingistä, ja töihin palataan takaisin omalle työssäkäyntialueelle.)
Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on vain vähän eroja opintoaloittaintyöllistymismaakunnassa. Luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneet ovat jääneet enitenUudenmaan maakuntaan työhön. Eniten muualle Suomeen työhön ovat siirtyneet matkailualalta, hammashoidonja lääkealalta valmistuneet. Lisätutkinnon liiketalouden ja kaupan alalta sekä tekniikan ja liikenteen aloiltasuorittaneista puolet on siirtynyt muualle Suomeen työhön. Uudellemaalle työhön ovat jääneet etenkinluonnontieteistä (tietojenkäsittely) lisätutkinnon suorittaneet sekä sosiaali- ja terveysaloilta lisätutkinnonsuorittaneet.
Ammattikorkeakoulut
Vuosina 2003–2007 kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä 33 % työskenteli Helsinginseudulla vuoden 2007 lopussa. Helsingin seudulla sijaitsevista ammattikorkeakouluista valmistuneista 81 % jäiHelsingin seudulle työhön. Yli 80 % EVTEK:stä, Haaga-Heliasta, Stadiasta ja Laureasta valmistuneista on jäänytHelsingin seudulle työhön. Eniten Helsingin seudulle ovat jääneet luonnontieteiden alalta sekäyhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta valmistuneet.
Helsingin seudulla toimivista ammattikorkeakouluista lähti seudun ulkopuolelle töihin 4 911 tutkinnon vuosina2003–2007 suorittanutta, mikä on 19 % kaikista työllisistä Helsingin seudulla samaan aikaan tutkinnonsuorittaneista. Suurista koulutusaloista poismuutto oli merkittävintä sosiaali- ja terveysalalla.
Helsingin seudun ulkopuolisista ammattikorkeakouluista siirtyi 8 960 tutkinnon samaan aikaan suorittanuttatöihin Helsingin seudulle. Määrä vastaa 14 % osuutta valmistuneista. Koulutusaloista humanistiselta jakasvatusalalta sekä kulttuurialalta siirrytään hieman keskivertoa enemmän Helsingin seudulle työhön.Lähialueiden ammattikorkeakouluista siirrytään Helsingin seudulle enemmän.
Vuosien 2003–2007 aikana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden nettomuutto työllistymisalueilla oliHelsingin seudulla 4 049 työllisen verran positiivinen, mikä on 5 % kaikista vuosina 2003–2007 ammattikorkea-koulututkinnon suorittaneista työllisistä.
Yliopistot
Yliopistotutkinnon vuosina 2003–2007 koko maassa suorittaneista työllisistä 43 % työskenteli Helsingin seudullavuonna 2007. Helsingin seudun yliopistoista samaan aikaan valmistuneista 81 % oli jäänyt alueelle työhön.Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneista lähes kaikki olivat Helsingin seudulla työssä. Myös Teknillisestäkorkeakoulusta, Kuvataideakatemiasta ja Helsingin yliopistosta valmistuneista useampi kuin neljä viidestä jäialueelle työhön. Eniten seudulle jäivät yhteiskunta-, kauppa-, luonnon- ja oikeustieteellisestä valmistuneet. EnitenHelsingin seudun ulkopuolelle lähtivät työskentelemään eläinlääketieteellisestä, teologisesta ja musiikkialaltavalmistuneet.
26
Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun yliopistoista lähti Helsingin seudun ulkopuolelle töihin 4 873yliopistotutkinnon vuosina 2003–2007 suorittanutta, mikä on 19 % kaikista työllisistä tutkinnon suorittaneista.Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyivät eniten Helsingin ulkopuolelle (19 %), tohtorintutkinnonsuorittaneet vähiten (15 %).
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista yliopistoista siirtyi 10 724 tutkinnon suorittanutta työhön Helsingin seudulle.Määrä vastaa 23 % osuutta valmistuneista. Eniten Helsingin seudulle siirtyivät ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneet ja vähiten tohtorintutkinnon suorittaneet. Vuosien 2003–2007 nettomäärä yliopistotutkinnonsuorittaneista työllistymisseutukuntien välisessä muuttoliikkeessä oli 5 851 Helsingin seudulle, mikä on 8 %kaikista työllisistä vuosina 2003–2007 yliopistotutkinnon suorittaneista.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yliopistoissa valmistuneista Helsingin seutu saa eniten työllisiä Turunkauppakorkeakoulusta, Vaasan yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Vähiten Helsingin seuduntyömarkkinat kiinnostavat Oulun ja Kuopion yliopistoista valmistuneita. Koulutukseltaan kauppatieteilijöitä,oikeustieteilijöitä ja yhteiskuntatieteilijöitä tulee muista yliopistoista eniten Helsingin seudulle. Vähiten Helsinginseudulle muuttavat lääketieteellisen koulutuksen hankkineet.
Uudellamaalla työssäkäyvien osuus vuoden 2007 lopussa vuosina 2004–2007 ammatillisen perus-tai lisätutkinnon suorittaneista työllisistä tutkinnon suorittamiskunnan ja oppilaitoksen mukaan
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Uudellamaalla työssäkäyvien osuus vuosina 2003–2007 ammatillisen perus- tai lisätutkinnonsuorittaneista työllisistä koulutusaloittain vuoden 2007 lopussa
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 20 40 60 80 100
Koko maa
Uusimaa
Espoo
Vantaa
Helsinki yhteensä
Helsingin palvelualojen oppilaitos
Helsingin sosiaali-terveysalan oppilaitos
Helsingin tekniikan alan oppilaitos
Uudellamaalla työssäkäyvät %
Valm
istum
isalu
e/op
pila
itos
Perustutkinnot
Ammatti- jaerikoisammattitutkinto
0 20 40 60 80 100
Tutkinnot yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
9 Muu koulutus
Uudellamaalla työssäkäyvät %
Helsinki
Koko maa
Valmistumisalue:
27
Helsingin seudulla työssäkäyvien osuus kaikista vuosina 2003–2007 ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneista työllisistä vuoden 2007 lopussa ammattikorkeakouluittain
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingin seudulla työssäkäyvien osuus vuosina 2003–2007 ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneista työllisistä koulutusaloittain vuoden 2007 lopussa
Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Evtek, Haaga-Helia, Stadia, Laurea ja Poliisi. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
6,87,17,47,78,69,39,410,310,410,911,011,313,113,514,615,015,2
21,824,525,5
28,432,8
34,946,6
51,975,2
82,784,0
87,187,9
0 20 40 60 80 100
Oulun seudun ammattikorkeak.Keski-Pohjanmaan amm.korkeak.
Svenska yrkeshögskolanSeinäjoen ammattikorkeakouluRovaniemen ammattikorkeak.
Satakunnan ammattikorkeakouluPirkanmaan ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakouluKemi-Tornion ammattikorkeak.
Turun amm.kork.-Åbo yrkeshögskVaasan amm.kork.-Vasa yrkesh.Pohj.Karjalan ammattikorkeak.
Savonia-ammattikorkeakouluEtelä-Karjalan ammattikorkeak.
Tampereen ammattikorkeakouluMikkelin ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakouluKymenlaakson ammattikorkeak.
Hämeen ammattikorkeakouluYrkeshögskolan Sydväst
Lahden ammattikorkeakouluKOKO MAA YHTEENSÄ
Humanistinen ammattikorkeak.Diakonia-ammattikorkeakoulu
PoliisiammattikorkeakouluArcada-Nylands sv.yrkeshögsk.
Laurea-ammattikorkeakouluHelsingin ammattikorkeakoulu
HAAGA-HELIA ammattik.EVTEK-ammattikorkeakoulu
Helsingin seudulla työssäkäyvät %
0 20 40 60 80 100
Koulutusalat yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja…
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
9 Muu koulutus
Helsingin seudulla työssäkäyvät %
Helsingin seudunammattikorkeakoulut
Muutammattikorkeakoulut
28
Helsingin seudulla työssäkäyvien osuus kaikista 2003–2007 yliopistotutkinnon suorittaneistatyöllisistä vuoden 2007 lopussa yliopistoittain
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingin seudulla työssäkäyvien osuus kaikista 2003–2007 yliopistotutkinnon suorittaneistatyöllisistä koulutusaloittain vuoden 2007 lopussa
Pääkaupunkiseudun yliopistot = HKKK, HY, Kuva, Siba, SHH, Taik, Teak ja TKK. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
43,2
94,685,4
81,680,0
75,074,0
64,361,6
46,339,1
36,126,225,724,7
21,821,5
19,217,5
15,611,8
0 20 40 60 80 100
Kaikki yliopistot yhteensäPÄÄKAUPUNKISEUDULLA SIJAITSEVAT
Helsingin kauppakorkeakouluTeknillinen korkeakoulu
KuvataideakatemiaHelsingin yliopisto
Svenska handelshögskolanTaideteollinen korkeakoulu
TeatterikorkeakouluSibelius-Akatemia
MUUT YLIOPISTOTTurun kauppakorkeakoulu
Vaasan yliopistoLappeenrannan teknillinen yliopisto
Tampereen yliopistoÅbo Akademi
Jyväskylän yliopistoLapin yliopisto
Turun yliopistoJoensuun yliopisto
Tampereen tekn.korkeakouluKuopion yliopisto
Oulun yliopisto
Helsingin seudulla työssäkäyvät %
0 20 40 60 80 100
Tutkinnot yhteensäYhteiskuntatieteellKauppatieteellinen
LuonnontieteellinenOikeustieteellinen
Humanistinen koulutusTeknillistieteellinen
Psykologian koulutusKuvataidealan koulutus
LääketieteellinenKasvatustieteellinen
HammaslääketieteellTaideteollinen koulutus
Maatalous-metsätietFarmasian koulutus
Teatt,tanssialkoulMusiikkialan
Teologinen koulutusEläinlääketieteell
LiikuntatieteellinenTerveystieteiden
Helsingin seudulla työssäkäyvät %
Pääkaupunkiseudunyliopistoistavalmistuneet
Muista yliopistoistavalmistuneet
29
5. Työnantajasektorit ja yrittäjyys
Helsingissä ammatillisen perustutkinnon vuosina 2004–2007 suorittaneista palkansaajista 66 % työskenteliyrityssektorilla vuonna 2007. Etenkin tekniikan ja liikenteen alalta sekä matkailu, ravitsemis- ja talousalaltavalmistuneet työskentelivät yrityksissä. Koko maassa samaan aikaan valmistuneista 70 % työskenteliyrityssektorilla. Kuntasektorilla työskenteli 19 % Helsingissä valmistuneista ja sama osuus myös koko maassavalmistuneista. Sosiaali- ja terveysalalta Helsingissä valmistuneista 46 % työskenteli kuntatyönantajalla,liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista seuraavaksi suurin osuus, 11 %.
Lisätutkinnon suorittaneet palkansaajat työskentelivät perustutkinnon suorittaneita useammin yrityssektorilla, 70%. Koko maassa tilanne on päinvastainen, lisätutkinnon suorittaneista vain 58 % oli yrityssektorilla. Kuntasektorillatyöskenteli 15 % Helsingissä lisätutkinnon suorittaneista. Etenkin sosiaali- ja terveysalalta sekä humanistiselta jakasvatusalalta valmistuneita työskenteli kuntatyönantajalla.
Toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuosina 2004–2007 Helsingissä suorittaneet palkansaajattyönantajan mukaan vuonna 2007
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Ammattikorkeakouluista Helsingin seudulla vuosina 2003–2007 valmistuneista palkansaajista 57 % työskenteliyrityssektorilla vuonna 2007. Eniten yrityssektorilla työskenteli tekniikan ja liikenteen alalta sekä matkailu-,ravitsemis- ja talousalalta valmistuneita. Valtionhallinnossa työskenteli 5 % valmistuneista, rahoitus- javakuutuslaitoksissa 5 % ja asuntoyhteisöissä, kotitalouksissa ja voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä 9 %. Kokomaan ammattikorkeakouluista valmistuneista yrityssektorilla työskenteli 59 prosenttia, ja koulutusaloittainenkeskittymä oli samantyyppinen kuin pääkaupunkiseudulla.
Kuntien virastoissa ja laitoksissa työskenteli 24 prosenttia Helsingin seudulta valmistuneista ja 25 prosenttiakaikista ammattikorkeakouluista valmistuneista. Kuntasektori on merkittävä työnantaja etenkin sosiaali- jaterveys alalta sekä humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneille.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Tutkintoja yhteensä
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
Perustutkinnot Yritykset
Valtionhallinto
Kuntien virastot ja laitokset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Asuntoyhteisöt, kotitaloudet javoittoa tavoittelemattomat yhteisötUlkomaat, tuntematon
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Tutkintoja yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Yritykset
Valtionhallinto
Kuntien virastot ja laitokset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Asuntoyhteisöt, kotitaloudet javoittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Ulkomaat, tuntematon
30
Pääkaupunkiseudulta ammattikorkeakouluista vuosina 2003–2007 valmistuneet palkansaajatvuoden 2007 työnantajasektorin mukaan
Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Evtek, Haaga-Helia, Stadia ja Laurea. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudun kahdeksasta yliopistosta vuosina 2003–2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneistapalkansaajista 46 prosenttia työskenteli yrityssektorilla vuonna 2007. Yrityssektori on merkittävä etenkinfarmasian, teknillistieteellisen ja kauppatieteellisen alan tutkinnon suorittaneille. Koko maan yliopistoista samaanaikaan valmistuneista työskenteli vähemmän yrityssektorilla, 40 %.
Valtionhallinnossa työskenteli 19 % valmistuneista, sektori on merkittävä etenkin luonnontieteellisen jaoikeustieteellisen koulutuksen suorittaneille. Taidealoille kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomatyhteisöt olivat merkittävä työllistäjä. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset työllistävät lähinnä vain kauppatieteellisen jaoikeustieteellisen koulutuksen hankkineita.
Kuntasektorilla työskenteli 22 % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Koko maan tasolla kuntasektorion merkittävämpi työllistäjä 32 prosentin osuudella. Kuntasektori on selkeästi päätyöllistäjä lääketieteellisestä,hammaslääketieteellisestä sekä kasvatustieteellisestä koulutuksesta valmistuneille. Kuntasektori on merkittävätyönantaja myös psykologian, eläinlääketieteellisen, taideteollisen, musiikkialan ja humanistisen koulutuksensuorittaneille.
Tohtorintutkinnon suorittaneilla yrityssektorin osuus työnantajana romahtaa ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneisiin nähden, vain 21 % työskentelee yrityksissä. Päälle kolmanneksen osuuteen pääsevät farmasian jateknillistieteellisen aloilta valmistuneet. Valtionhallinto nousee tohtoreilla suurimmaksi työnantajaksi 55prosentin osuudella.
Kuntasektorilla oli 15 % työnantajaosuus tohtorin tutkinnon suorittaneilla. Lääketieteellisen jahammaslääketieteellisen alan tohtoreista suurin osa työskentelee kuntasektorilla. Koko maassa samaan aikaanvalmistuneista tohtoreista 21 % työskenteli kuntasektorilla.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Koulutusalat yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yhteiskuntatieteiden,…
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Yritykset
Valtionhallinto
Kuntien virastot ja laitokset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Asuntoyhteisöt, kotitaloudet ja voittoatavoittelemattomat yhteisötUlkomaat, tuntematon
31
Pääkaupunkiseudulta yliopistoista vuosina 2003–2007 ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneet palkansaajat vuoden 2007 työnantajasektorin mukaan
Pääkaupunkiseudun yliopistot = HKKK, HY, Kuva, Siba, SHH, Taik, Teak ja TKK. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudulta yliopistoista vuosina 2003–2007 tohtorintutkinnon suorittaneet palkansaajatvuoden 2007 työnantajasektorin mukaan
Pääkaupunkiseudun yliopistot = HKKK, HY, Kuva, Siba, SHH, Taik, Teak ja TKK. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
YhteensäLuonnontieteellinen
Maatalous-metsätiet.TeknillistieteellinenYhteiskuntatieteell.
OikeustieteellinenKauppatieteellinen
LääketieteellinenHammaslääketieteell.
Eläinlääketieteell.Farmasian
TaideteollinenMusiikkialan
Teatt.,tanssialanKuvataidealan
TeologinenHumanistinen
KasvatustieteellinenPsykologian
Yritykset
Valtionhallinto
Kuntien virastot ja laitokset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Asuntoyhteisöt, kotitaloudet ja voittoatavoittelemattomat yhteisöt
Ulkomaat, tuntematon
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
YhteensäLuonnontieteellinen
Maatalous-metsätiet.TeknillistieteellinenYhteiskuntatieteell.
OikeustieteellinenKauppatieteellinen
LääketieteellinenHammaslääketieteell.
Eläinlääketieteell.Farmasian
TaideteollinenMusiikkialan
Teatt.,tanssialanKuvataidealan
TeologinenHumanistinen
KasvatustieteellinenPsykologian
Yritykset
Valtionhallinto
Kuntien virastot ja laitokset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Asuntoyhteisöt, kotitaloudet ja voittoatavoittelemattomat yhteisöt
Ulkomaat, tuntematon
32
Yrittäjyys
Helsingissä ammatillisen perustutkinnon vuosina 2004–2007 suorittaneista työskenteli yrittäjänä 3 % vuonna2007, eli hieman vähemmän kuin koko maassa samaan aikaan valmistuneista keskimäärin, 3,7 %. Ammatti- taierikoisammattitutkinnon suorittaneista oli yrittäjinä 5,6 %, myös vähemmän kuin koko maassa keskimäärin; 7,8 %.
Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista yrittäjiksi ovat ryhtyneet eniten kauneudenhoitoalalta,matkailualalta sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden alalta valmistuneet. Lisätutkinnon suorittaneista yrittäjiä oneniten kuntoutuksen ja liikunnan, kotitalous- ja kuluttajapalveluiden, kauneudenhoidon, teatterin ja tanssin sekätekstiili- ja vaatetustekniikan aloilta valmistuneissa.
Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus vuonna 2007 ammatillisen toisen asteen tutkinnon vuosina 2004–2007suorittaneista
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus ammattikorkeakouluista vuosina 2003–2007 tutkinnon suorittaneistatyöllisistä vuonna 2007
Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Evtek, Haaga-Helia, Stadia ja Laurea. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Tutkintoja yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sos., terveys- ja liikunta-ala
8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala
9 Muu koulutus
%
Koko maa
Uusimaa
Helsinki
Helsingin kaupunginoppilaitokset
Tutkinnonsuorittamisalue/oppilaitos:
0 5 10 15 20 25
Koulutusalat yhteensä
1 Humanistinen ja kasvatusala
2 Kulttuuriala
3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden…
4 Luonnontieteiden ala
5 Tekniikan ja liikenteen ala
6 Luonnonvara- ja ympäristöala
7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala
8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
9 Muu koulutus
%
Pääkaupunkiseudunammattikorkeakoulut
Kaikkiammattikorkeakoulut
33
Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista 2003–2007 valmistuneista 2,2 % oli ryhtynyt yrittäjäksi vuoteen2007 mennessä. Koko maassa samaan aikaan valmistuneista osuus on 2,9 %. Sekä pääkaupunkiseudulla että kokomaassa valmistuneista selkeästi suurin ryhmä yrittäjiksi ryhtyneitä on luonnonvara- ja ympäristöalaltavalmistuneista. Tutkinnoittain yrittäjiksi ovat ryhtyneet etenkin osteopaatit, jalkaterapeutit, agrologit, artenomit,vestonomit sekä ympäristösuunnittelijat.
Pääkaupunkiseudulla yliopistoista valmistuneista useampi on ryhtynyt yrittäjäksi kuin koko maassa keskimäärin(2,2 %), mutta yrittäjien osuus on kuitenkin vain 2,9 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yrittäjiksion ryhtynyt 3,1 % ja tohtorintutkinnon suorittaneista 2,6 %. Yrittäjyydessä on paljon eroja koulutusaloittain.Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista etenkin eläinlääketieteellisestä valmistuneet ovat ryhtyneetyrittäjiksi (17 % työllisistä) sekä taideteollisesta ja kuvataidealalta valmistuneista (12 %). Hammaslääketieteestätohtorintutkinnon suorittaneista työllisistä 23 % on yrittäjiä.
Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus yliopistoista vuosina 2003–2007 tutkinnon suorittaneista työllisistävuonna 2007
Pääkaupunkiseudun yliopistot = HKKK, HY, Kuva, Siba, SHH, Taik, Teak ja TKK. Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
6. Vastavalmistuneiden tulot
Koulutuksesta valmistuneiden pääasiallisen toiminnan tilastoista saa tiedon onko valmistunut työllinen, mutta työn laadusta,kuten osa-aikaisuudesta, vakinaisuudesta tai työn vastaavuudesta koulutukseen, tietoa ei saa. Valmistuneiden tulotiedotkertovat osaltaan työn laadusta: saako koulutuksesta valmistunut koulutusta vastaavaa palkkaa. On kuitenkin huomioitava,että palkkatason lisäksi vuosiansioihin vaikuttaa työssäoloaika. Tulotiedot sisältävät palkat ja yrittäjätulot. Mediaanitulotietoon oppilaitoskohtaista.
Vuosina 2004–2006 ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneiden palkansaajien mediaanitulo oli kokomaassa 22 333 vuonna 2007. Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta valmistuneiden palkansaajien tulot olivattätä alhaisemmat (19 066), ja Helsingin teknillisen alan oppilaitoksesta valmistuneiden samalla tasolla (22 323).Vain Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen käyneiden mediaanitulo oli koko maan tasoa korkeampi(22 496). Kaikkien Uudenmaan alueella toiselta asteelta valmistuneiden mediaanitulo oli koko maata korkeampi(24 994).
0 2 4 6 8 10 12 14 16
YhteensäLuonnontieteellinen
Maatalous-metsätiet.Teknillistieteellinen
Yhteiskuntatieteell.Oikeustieteellinen
KauppatieteellinenLääketieteellinen
Hammaslääketieteell.Eläinlääketieteell.
FarmasianTaideteollinen
MusiikkialanTeatt.,tanssialan
KuvataidealanTeologinen
HumanistinenKasvatustieteellinen
Psykologian
%
PääkaupunkiseudunyliopistotKaikki yliopistot
34
Kunnan virastoissa ja laitoksissa työskentelevien tulotaso on koko maan tasolla kaikkia palkansaajia korkeampi,mutta Uudellamaalla valmistuneilla taas alempi. Helsingin palvelualojen sekä sosiaali- ja terveydenalanoppilaitoksista valmistuneet ansaitsevat kuntatyönantajalla keskimääräistä palkansaajaa paremmin.
Luonnontieteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneetansaitsevat ammatillisen tutkinnon suorittaneista eniten. Perustutkinnon peruskoulutuksella suorittaneista myössosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden tulotaso nousee keskitasoa korkeammaksi.
Näyttötutkinnolla perustutkinnon suorittaneiden tulotaso on kaikilla koulutusaloilla peruskoulutuksella tutkinnonsuorittaneita korkeampi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet ansaitsevat pääsääntöisesti kaikillakoulutusaloilla perustutkinnon suorittaneita enemmän. Etenkin tekniikan ja liikenteen, kulttuurin sekäyhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilta ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneidentulotaso nousee suhteessa paljon perustutkinnon suorittaneisiin.
Vuosina 2003–2006 ammattikorkeakouluista valmistuneiden palkansaajien mediaanitulo oli 27 623 vuonna 2007.Helsingin seudulta valmistuneiden mediaanitulo nousi pääsääntöisesti tämän yläpuolelle. Ammattikorkea-kouluittain vain Diakonia-ammattikorkeasta valmistuneiden mediaanitulo jäi koko maan keskitulon alapuolelle.
Yleisesti muusta koulutuksesta (poliisiala), tekniikan ja liikenteen alalta sekä luonnontieteiden alalta valmistuneetansaitsevat keskitasoa enemmän. Osassa Helsingin seudun ammattikorkeakouluja luonnonvara- jaympäristöalalta, sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta valmistuneiden mediaanitulo jäi kokomaan tason alapuolelle.
Ammattikorkeakouluista valmistuneet ansaitsevat kuntatyönantajalla keskimääräisesti muita palkansaajiavähemmän. Poikkeuksena on Helsingin seudun ammattikorkeakouluista Diakonia-ammattikorkeakoulu, jostavalmistuneet ansaitsevat kuntatyönantajalla muita palkansaajia enemmän. Koulutusaloittain tarkasteltunakuntatyönantajalla ansaitsee paremmin Helsingin seudulla matkailu- ja ravitsemisalalta sekä sosiaali- jaterveysalalta valmistuneet.
Yliopistoista vuosina 2003–2006 valmistuneiden palkansaajien mediaanitulo oli 34 417 euroa vuonna 2007,ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 34 397 ja tohtorintutkinnon suorittaneilla 45 060. Ylemmänkorkeakouluasteen Helsingin kauppakorkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Ruotsinkielisessäkauppakorkeakoulussa suorittaneiden tulotaso oli kaikkia yliopistoja korkeampi. Helsingin yliopistosta ja Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit jäivät koko maan mediaanitulon alapuolelle.
Yliopistoista valmistuneilla on eniten vaihtelua ansiotasossa koulutusaloittain vertaillessa ammatillisesta jaammattikorkeakoulusta valmistuneita. Koulutusaloittain vertailtuna ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneista suurimmat ansiot olivat lääketieteellisestä koulutuksesta valmistuneilla. Helsingin yliopistostalääketieteellisestä valmistuneiden mediaanitulo oli yli 70 000, kun taas Kuvataideakatemiasta valmistuneidenmediaanitulo oli 11 500. Useimmilla koulutusaloilla pääkaupunkiseudulla valmistuneiden mediaanitulot olivatkoko maan tasoa korkeammalla, mutta hammaslääketieteellisestä, teatterialalta, ruotsinkielisestäkauppatieteelliseltä, psykologiselta, teologiselta, humanistiselta sekä luonnontieteelliseltä valmistuneiden tulotjäivät koko maan tasoa alhaisemmiksi.
Useilla koulutusaloilla kuntatyönantajalla työskentelevien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneidenmediaanitulot ovat kaikkia palkansaajia korkeammat. Etenkin luonnontieteelliseltä, lääketieteelliseltä,kuvataidealalta ja humanistiselta valmistuneet ansaitsivat kuntasektorilla keskimääräistä enemmän.
Tohtorintutkinnon suorittaneiden mediaanituloissa on koulutusaloittain vähemmän vaihtelua kuin ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneilla. Myös tohtorintutkinnon suorittaneilla lääketieteellisen suorittaneidenmediaanitulot ovat korkeimmat, alhaisimmat tulot ovat tohtorintutkinnon suorittaneilla luonnontieteilijöillä.Pääkaupunkiseudulla humanistisen alan tohtorintutkinnon suorittaneet ansaitsevat koko maan tasoa vähemmän,kuten myös teknillistieteellisen, kauppatieteellisen, farmasian ja yhteiskuntatieteellisen alan tohtorit.
Kuntatyönantajalla työskentelevät tohtorit ansaitsevat muita palkansaajia selvästi enemmän. Kaikista Suomenyliopistoista valmistuneista tohtoreista (joita löytyy koulutusaloittain tarpeeksi vertailuun) kuntasektorilla
35
työskentelevät ansaitsevat keskimääräistä enemmän kaikilla koulutusaloilla luonnontieteellisestä ja psykologistakoulutusalaa lukuun ottamatta.
Helsingin kaupungin ylläpitämistä ammatillista oppilaitoksista vuosina 2004–2006 valmistuneidenmediaanitulot vuonna 2007 koulutusaloittain ja tutkinnoittain
Tutkinto, koulutusala Palkansaajat yhteensä Työnantajana kuntien virastot ja laitokset
HELPA HESOTE HELTECH UusimaaKokomaa HELPA HESOTE HELTECH Uusimaa
Kokomaa
Tutkintotyyppi yhteensä Koulutusalat yhteensä 19 066 22 496 22 323 24 994 22 333 21 103 22 610 21 090 24 283 23 010 Kulttuuriala 19 175 - 18 392 18 750 16 328 .. - .. 21 458 18 484 Tekniikan ja liikenteen ala 18 415 - 22 612 26 596 23 797 20 462 - 21 224 24 038 22 141 Sos., terveys- ja liikunta-ala 18 916 22 496 - 22 054 22 016 20 790 22 610 - 22 663 22 955 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 20 373 - - 20 656 18 940 21 337 - - 21 972 21 001
Tutkintotyyppi Perustutkinto, peruskoulutus 18 212 21 909 21 769 20 620 19 201 17 769 21 863 19 988 21 048 20 327 Perustutkinto, näyttötutkinto 21 103 23 418 28 251 25 197 24 257 22 206 24 171 .. 24 558 24 418 Ammattitutkinto 25 129 20 720 27 290 27 062 23 934 39 774 19 429 .. 22 694 21 583 Erikoisammattitutkinto 23 002 - 39 116 39 259 36 440 27 384 - - 36 377 33 735
HELPA = Helsingin palvelualojen oppilaitos, HESOTE = Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, HELTECH = Helsingin tekniikan alan oppilaitos.Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Helsingin seudulla toimivista ammattikorkeakouluista vuosina 2003–2006 valmistuneidenmediaanitulot vuonna 2007 koulutusaloittain
KoulutusalatKoko maan
amk:t
Arcada-Nylandssv.yrk.h
Diakonia-amk EVTEK-amk
HAAGA-HELIA amk
Helsinginamk
Laurea-amk
Kaikki palkansaajatTutkinnot yhteensä 27 623 28 554 25 150 34 083 29 910 29 611 28 139Humanistinen ja kasvatusala 24 377 - 21 956 - - - -Kulttuuriala 21 842 26 800 28 055 25 771 .. 22 868 29 828Yhteiskuntatieteiden, liiketaloudenja hallinnon ala 26 286 29 114 - 32 624 29 924 - 29 015Luonnontieteiden ala 29 393 31 775 - - 38 475 - 32 964Tekniikan ja liikenteen ala 33 417 35 934 - 36 113 - 36 305 -Luonnonvara- ja ympäristöala 25 768 - - - - - 23 237Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 25 950 25 935 25 208 - 25 729 27 165 27 295Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 24 419 24 275 - - 26 886 28 604 25 794Muu koulutus 49 624 - - - - - -
Työnantajana kuntien virastot ja laitoksetTutkinnot yhteensä 26 689 26 409 26 227 31 955 26 017 27 880 27 694Humanistinen ja kasvatusala 24 129 - 21 125 - - - -Kulttuuriala 22 595 .. .. 25 118 - 21 507 -Yhteiskuntatieteiden, liiketaloudenja hallinnon ala 24 326 .. - 30 370 24 590 - 27 791Luonnontieteiden ala 25 718 - - - 28 700 - 27 723Tekniikan ja liikenteen ala 33 418 32 556 - 33 614 - 35 637 -Luonnonvara- ja ympäristöala 27 825 - - - - - 22 578Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 26 585 26 375 26 264 - 26 000 27 781 27 648Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 30 133 .. - - 28 436 35 807 30 745Muu koulutus .. - - - - - -
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
36
Pääkaupunkiseudulla toimivista yliopistoista vuosina 2003–2006 ylemmän korkea-asteen tutkinnonsuorittaneiden mediaanitulot vuonna 2007
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudulla toimivista yliopistoista vuosina 2003–2006 ylemmän korkea-asteen tutkinnonsuorittaneiden mediaanitulot vuonna 2007 koulutusaloittain
Koulutusala Kaikki palkansaajatTyönantajana kuntien
virastot ja laitoksetKaikki
yliopistot PKS yliopistotKaikki
yliopistot PKS yliopistot
Luonnontieteellinen 30 573 30 473 33 889 34 139Maatalous-metsätiet. 31 299 31 409 30 599 30 249Teknillistieteellinen 39 776 40 849 38 352 39 069Yhteiskuntatieteell. 30 651 32 123 30 260 31 418Oikeustieteellinen 37 457 39 847 34 473 39 716Kauppatieteellinen 38 150 42 696 36 713 31 200Ruotsink. kauppatieteell. 37 685 37 685 - 30 287Liikuntatieteellinen 33 198 - 34 017 -Terveystieteiden 35 904 - 36 966 -Lääketieteellinen 67 773 70 240 69 266 73 289Hammaslääketieteell. 54 566 53 153 54 662 52 986Eläinlääketieteell. 43 065 43 065 60 916 60 916Farmasian 38 692 40 837 39 088 ..Taideteollinen 31 221 32 603 32 732 33 861Musiikkialan 28 890 28 890 32 126 32 126Teatteri, tanssialan 25 689 24 590 26 270 25 938Kuvataidealan 11 496 11 496 15 167 15 167Teologinen 30 251 29 930 31 254 29 501Humanistinen 28 227 27 941 30 956 30 639Kasvatustieteellinen 30 740 31 760 30 924 31 765Psykologian 31 374 31 026 31 310 31 103
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudulla toimivista yliopistoista vuosina 2003–2006 tohtorintutkinnon suorittaneidenmediaanitulot vuonna 2007
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
0 10 000 20 000 30 000 40 000
Kuvataideakatemia
Teatterikorkeakoulu
Sibelius-Akatemia
Taideteollinen korkeakoulu
Helsingin yliopisto
KOKO MAA YHTEENSÄ
Svenska handelshögskolan
Teknillinen korkeakoulu
Helsingin kauppakorkeakoulu
Kaikkipalkansaajat
Kuntatyönantajana
0 10 20 30 40 50 60
Sibelius-Akatemia
Helsingin yliopisto
KOKO MAA YHTEENSÄ
Teknillinen korkeakoulu
Taideteollinen korkeakoulu
Svenska handelshögskolan
Helsingin kauppakorkeakoulu
tuhatta euroa
37
Pääkaupunkiseudulla toimivista yliopistoista vuosina 2003–2006 tohtorintutkinnon suorittaneidenmediaanitulot vuonna 2007 koulutusaloittain
Koulutusala Kaikki palkansaajatTyönantajana kuntien
virastot ja laitoksetKaikki
yliopistot PKS yliopistotKaikki
yliopistot PKS yliopistot
Luonnontieteellinen 37 512 37 460 36 923 40 952Maatalous-metsätiet. 39 656 40 524 41 613 38 460Teknillistieteellinen 47 522 46 302 54 499 61 639Yhteiskuntatieteell. 42 522 42 404 44 314 44 506Oikeustieteellinen 55 798 58 251 .. ..Kauppatieteellinen 52 880 55 332 56 365 ..Ruotsink. kauppatieteell. 51 709 51 709 .. ..Liikuntatieteellinen 42 446 - .. -Terveystieteiden 49 447 - 51 182 -Lääketieteellinen 64 204 64 108 71 273 70 475Hammaslääketieteell. 54 692 62 277 61 826 62 757Eläinlääketieteell. 42 906 42 906 .. ..Farmasian 41 315 40 606 .. ..Taideteollinen 45 893 48 672 .. ..Musiikkialan 40 870 40 870 .. ..Teatteri, tanssialan 49 159 .. .. -Kuvataidealan .. .. .. ..Teologinen 40 709 40 709 .. -Humanistinen 40 328 38 057 46 112 38 372Kasvatustieteellinen 49 110 50 687 53 180 53 571Psykologian 42 464 43 714 36 000 ..
Lähde: Sijoittumispalvelu, Tilastokeskus
Yrittäjien tulot
Toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuosina 2004–2006 suorittaneiden palkansaajien mediaanitulot olivatUudellamaalla 24 994 euroa vuonna 2007, yrittäjiksi ryhtyneiden tulojen ollessa 18 234 euroa. Pääomatulot eivätsisälly näihin tulotietoihin. Etenkin humanistiselta ja kasvatusalalta sekä luonnontieteiden alalta valmistuneidenyrittäjien tulot jäivät kauaksi palkansaajista. Liiketalouden ja kaupan sekä luonnonvara- ja ympäristöalaltavalmistuneet yrittäjät pääsivät lähemmäksi saman alan palkansaajia, mutta edelleen yli 4 000 euroa pienemmällämediatulolla.
Ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa 2003–2006 suorittaneiden palkansaajien mediaanitulot olivat 27 623vuonna 2007, yrittäjien mediaanitulot olivat 18 669 euroa. Etenkin luonnontieteiden ja kulttuurialan yrittäjätjäivät kauas palkansaajien tuloista. Lähimmäs palkansaajien tuloja pääsivät sosiaali- ja terveysalalta valmistuneetyrittäjät.
Ylemmän korkeakoulututkinnon Suomen yliopistoissa vuosina 2003–2006 suorittaneiden palkansaajienmediaanitulot olivat 34 397 euroa vuonna 2007, yrittäjien tulot olivat 25 390. Etenkin luonnontieteellisen jaoikeustieteellisen koulutuksen käyneiden yrittäjien tulotaso jää kauas saman alan palkansaajiin nähden. Ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneista löytyy kuitenkin poikkeus; lääketieteellisestä ja hammaslääketieteellisestävalmistuneet yrittäjät ansaitsivat saman alan palkansaajia enemmän, jopa noin 15 % enemmän.
Tohtorintutkinnon suorittaneilla tulotasoero pienenee yrittäjien ja palkansaajien välillä, yrittäjät ansaitsevat vainreilu kymmenesosan palkansaajien vähemmän. Palkansaajien mediaanitulot olivat 45 060 euroa vuonna 2007,yrittäjien 39 729 euroa. Myös tohtorintutkinnon suorittaneissa lääketieteelliseltä ja hammaslääketieteelliseltäalalta valmistuneet yrittäjät ansaitsivat palkansaajien enemmän.