jyväskylän yliopiston metsäkurssi seija tiitinen-salmela

25.8.2016 Suomen metsäkeskus 1

Jyväskylän yliopiston metsäkurssi

Seija Tiitinen-Salmela

» Metsävaratiedot, metsäohjelma

» Metsäsuunnitelma

» Puukauppa

» Tulot ja menot

» Metsäverotus, arvonlisäverotus

Aiheet



Puuston keskitilavuus

metsämaalla 2013

• Häme-Uusimaa 161 m3/ha

• Keski-Suomi 133 m3/ha

• Pohjois-Pohjanmaa 90 m3/ha

• Lappi, eteläinen 68 m3/ha

• Koko maa 114 m3/ha

kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2008

• Yksityismetsätalouden liiketulos = puutavarasta saadut

myyntitulot + valtion tuet – puuntuotannosta syntyneet

menot.

» Koko maan keskiarvo 105 euroa/ha

» Pienin 40 euroa/ha (Pohjois-Suomi)

» Suurin 157 euroa/ha (Itä-Suomi)

Yksityismetsätalouden liiketulos 2014



Lämpösumma

Keskimääräinen lämpösumma d.d 1981-2010

©Ilmatieteen laitos

• Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa.

• Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta

esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu.

• d.d = degree days

• Termiset vuodenajat (vuorokauden keskilämpötila

pysyvästi, astetta)

- Kevät 0-10

- Kesä >10

- Syksy 0-10

- Talvi <0


Kasvukausi• Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella.

• Pituus 120-180 vrk.

Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn juuriston kasvu

Männyn paksuuskasvu

Männyn pituuskasvu

Kasvukausi

Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka


Vesi• Suomessa vettä sataa enemmän kuin

haihtuu.

• Tiiviit ja alavat maat soistuvat.

• Vesi liikkuu maakerrosten välillä

(pohjavesi ja kapillaari-ilmiö).

Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden

aikana 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos


Ilmasto muutoksessaKeskeisimmät muutokset Suomessa

• Lämpötilat kohoavat.

• Sademäärät kasvavat erityisesti

syksyllä ja talvella.

• Lumi ja routa vähenevät.

• Muutokset tuuliin arvioilta

vähäiset.2040–2069 A2-skenaariolla

Keskimääräinen tehollinen lämpösumma

©Ilmatieteen laitos

METSÄVARATIETOMETSÄVARATIETO



Metsikkökuvio

• Metsänhoidon ja hakkuiden

käsittely-yksikkö.

• Puustoltaan ja maapohjaltaan

yhtenäinen alue.

• Jakoperusteena myös

» kehitysluokka,

» toimenpiteet.


Metsävaratieto päätösten pohjana

• Kasvupaikka + puusto +

käsittelyhistoria +

toimenpide-ehdotus jne.

• Metsäsuunnitelma

• Metsään.fi-palvelu

12

Metsiesi hoidon ja käytön käsikirja, jonka Sinä ja metsäsuunnittelija laaditte yhteistyössä

Metsä-

suunnitelma

13

Hakkuut

järjestykseen

◊Paljonko tilallani on hakattavaa?

◊Paljonko saan

rahaa hakkuista?teemakartoista löydät metsätilasi hakkuukohteet helposti

14

Metsänhoito

kannattaa

◊Ovatko taimikot pusikoituneet, onko metsätuhoja?

◊Saanko avustusta

metsänhoitoon?

teemakartoista löydät metsätilasi hoitokohteet helposti

15

Luontokohteet säilyvät, kun ne

tiedetään

Metsäsuunnitelmasta näet arvokkaat luontokohteet. Se helpottaa esimerkiksi lähteiden huomioon ottamista talven hakkuu- ja hoitotöissä.

16

Kuva ilmakuvasta

Maanmittauslaitos, lupanro 10/MYY/01

Metsäsuunnitelman kartoilla et

eksy metsääsi

Ilmakuvapohjaiset tilakartat

auttavat suunnistamaan

17

Metsäsuunnitelma helpottaa

päätöksentekoa

- säästät aikaa

◊Tiedät, mitä ja milloin metsässä tulee tehdä

◊Yhteydenotto metsäammattilaisiin on helppoa

◊Pystyt suunnittelemaan talouttasi ja investointejasi - metsiesi tulot ja menot näet suunnitelmasta

Tavoitteet ohjaavat metsätalouden päätöksentekoa

• Mikä on metsän rooli omassa taloudessa?

• Pohdinnassa kannattaa miettiä omia tavoitteita ja

metsätalouden merkitystä omassa taloudessa:

1. Monitavoitteisuus

2. Aktiivinen tuoton tavoittelu

3. Taloudellinen turva

4. Luonto- ja maisema-arvot

5. Virkistyminen ja muut käyttöarvot

1825.8.2016 Suomen metsäkeskus

Metsätila tulosyksikkönä

19

� Paljonko metsätilaan on sitoutunut pääomaa? �

Yksinkertainen tila-arvolaskelma

Tulot• Puukauppa

» Pystykaupat

» Hankintatyö

• Metsätalouden tuet ja korvaukset» Kestävän metsätalouden rahoituslain

(Kemera) tuet

» Vakuutus- ja hirvituhokorvaukset

• Muut ansaintamahdollisuudet

Menot• Investoinnit metsänhoitoon

• Hallintokulut

• Riskienhallintakulut

• Rahoituskulut


Hakkuut


Metsätalouden riskit 1/2


LUONNONTUHOT• Myrsky- , lumi- ym. tuhot

» Metsävakuutus. Uudistuneen Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan ei enää saa

tukea luonnontuhon jälkeiseen metsän uudistamiseen.

• Hirvituhot

» Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan lupamaksuvaroista, jos vahinkojen määrä

ylittää 170 €.

• Juurikääpä

» Aiheuttaa merkittäviä tuhoja Etelä- ja Keski-Suomen kuusikoissa ja männiköissä.

» Kuusentyvilaho ja männyntyvitervastauti pilaavat arvokkaan tyvitukin.

» Puulajin vaihto metsää uudistettaessa (esim. rauduskoivu).

» Kantokäsittely kesäkauden hakkuissa.

MARKKINA- JA POLITIIKKARISKIT

• Puumarkkinoita on vaikea ennustaa pitkällä

aikavälillä.

» Millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua?

• Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa?

Metsäntalouden riskit 2/2


Riskinhallinta


• Suunnitelmallinen metsätalous

» Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja

menetelmiä.

» Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa.

• Eri kasvatusstrategioiden käyttö

» Hajauttaa riskejä, jotka aiheutuvat puumarkkinoiden

ennakoimattomuudesta ja luonnontuhoista.

» Vakuutukset kannattaa ottaa

PUUKAUPPAPUUKAUPPA


• Kiinteistön omistaja

» Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen

suostumus tai valtuutus (valtakirja).

• Kiinteistön hallintaoikeuden haltija.

• Joku muu, omistajan tai hallintaoikeudenhaltijan antamalla

valtakirjalla.

Kuka voi tehdä puukaupan?


Puukaupan sanastoa 1/2


• Tukki» Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen.

• Kuitu » Pieniläpimittaiset rungot ja tukkirunkojen latvaosat

» Käytetään pääasiassa sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineena.

• Energiapuu » Energiapuu tarkoittaa latvusmassaa, harvennushakkuiden energiapuuta,

tyveyksiä/lumppeja ja kantoja.

» Käytetään energian tuotantoon.

Puukaupan sanastoa 2/2

• Kantohinta » Pystykaupassa maksettava puun hinta, joka sisältää raaka-aineen

käyttöarvon ja laatuominaisuudet

» Puunostaja vastaa hakkuun sekä metsäkuljetuksen kustannuksista.

• Hankintahinta » Puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä puutavaran hakkuun

ja lähikuljetuksen hinnan eli metsänomistaja vastaa puunkorjuun kustannuksista tien varteen.


Kauppatavat • Pystykauppa

» Myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tietylle alueelle, tietyksi ajaksi.

• Hankintakauppa

» Myyjä luovuttaa puut valmiiksi tehtyinä tien varressa.

» Kauppasopimus kannattaa tehdä ennen hakkuuta.

• Käteiskauppa

» Myyjä myy valmiiksi tekemänsä puut tien varressa.25.8.2016 Suomen metsäkeskus 28

• Metsänhoidollinen tila

» harvennushakkuitten tarvetta, uudistuskypsää metsää, energiapuukohteita

• Taloudelliset asiat

» jokin investointi tulossa, hyvä sijoitusmahdollisuus, hyvä puumarkkinatilanne

• Muut arvot

» METSO, virkistys, sienestys, marjastus, metsästys jne.

• Harvennushakkuiden ajankohdan ajan määrittää metsän tarve.• Uudistushakkuissa voi myös huomioida sen hetken puumarkkinatilanteen.

Onko sopiva aika tehdä puukauppa?

Suomen metsäkeskus

Puun hintaan vaikuttavat

• Hakkuualueen raivaus

ennakkoon

• Puuston järeys

• Hakkuutapa

• Puulajisuhteet ->

puutavaralajit

• Leimikon koko (kuvion

koko / kuvioiden määrä),

hakattavan puun määrä

• Maasto

• Korjuun ajankohta

• Tiestön laatu

• Varastopaikka

• Metsäkuljetusmatka

• Tehdaskuljetusmatka

Suomen metsäkeskus

Puukauppa oikeudellisena tapahtumana

• Irtaimen omaisuuden myymistä tai ostamista

• Puukauppasopimus tehdään aina kirjallisena


Vastuut

• Myyjä vastaa

» Kaupan kohde ei kuulu sivulliselle.

» Kaupan ehdot toteutuvat.

» Hankintakauppa

» Toimitusaika ja sovittu laatu, mitta ja määrä sekä paikka

• Ostaja vastaa

» Kauppahinnan ja korjuun suorittamisesta sovitulla tavalla.

» Korjuuseen liittyvien lakien noudattamisesta.


Puukaupan kulku 1/2

1. Sopivan ajankohdan valinta

2. Hakkuualueen rajaus

3. Metsänkäyttöilmoitus 10 päivää ennen hakkuita

4. Myyntitarjousten pyytäminen kaikilta ostajilta

5. Saatujen tarjousten vertailu

6. Kauppakirjaan perehtyminen


34

Kauppakirjan lisäehdot

• Lisäehtoihin kirjatut asiat sitovat ostajaa

• Lisäehtoihin tulee kirjata kaikki erityispiirteet, mm.» Korjuuaika ( kesä / talvi )

» Luontoarvot

» Teiden käyttö

» Korjuun aloittamisesta ilmoittaminen.

» Menettely ostajalle kelpaamattomien puutavaralajien osalta ja niiden korjuun hinta.


Puukaupan kulku 2/2

7. Kauppakirjan sopimuskohtien tarkistaminen ennen allekirjoitusta.

8. Korjuun ja mittauksen valvonta.

9. Mittaustodistuksen hyväksyminen ja loppumaksu.

10. Mahdollisten arvonlisäverojen tilitys ja veron tasaus.

11. Hakkuuseen liittyvien metsälain vaatimien jälkitöiden hoitaminen.


Mittausmenetelmät

• Konemittaus � pystykauppa• Tienvarsimittaus � hankintakauppa

» Kuitupuu mitataan pinoissa, tukit yksitellen

• Tehdasmittaus � hankintakauppa

• Puutavaran mittausta säätelee Laki puutavaran mittauksesta.


Metsäteollisuusyritysten, metsäpalveluyritysten

ja metsähoitoyhdistysten palvelut puukaupassa


• Metsäalan toimijoilta saa monenlaista apua puukauppaan. • Puukaupasta osan tai vaikka kaikki voi valtuuttaa jonkun muun tehtäväksi. • Palvelujen hinnoissa ja laajuudessa eroja, vertailu kannattaa!

• Metsänomistajan tilauksesta esimerkiksi:» Puukaupan valmistelu ja hakkuumahdollisuuksien selvittäminen.» Hakkuualueen suunnittelu ja rajaus, hakkuutavat, korjuussa huomioitavat seikat.» Ostotarjous sekä sovittaessa metsänhakkuu- tai hankinta/käteiskauppasopimus. » Ilmoitukset ja luvat.» Hakkuun laadunvarmistus» Toteutetun korjuun puumäärien mittaustiedot, mittaustodistukset ja metsämaksut

METSÄNOMISTAJAN VEROTUSMETSÄNOMISTAJAN VEROTUS


Luovutusvoittovero

» Luovuttaessa metsästä

» Ei aina lähisukulais-kaupoissa

Varainsiirtovero

» Ostettaessa metsää

Perintö- ja lahjavero

» Kuoleman jälkeen tai lahjan saatua

Mitä veroja ja milloin?

Tulovero

» Metsätyöstä verovuonna

Pääomatulovero

» Metsän verotettavasta tulosta

verovuonna

Arvonlisävero

» Vuosittain saaduista alv:stä


• Yksityinen ihminen

• Aviopari

• Kuolinpesä

• Yhtymä verotuksen laskennallinen yksikkö, jossa verotus päättyy yksilöön.

• Yhteismetsä, yritys tai yhteisö

• Sama henkilö voi kuulua moneen veroyksikköön.

Verovelvollinen


Parhaat veroneuvot


• Vero.fi» Pitää vain jaksaa lukea koko teksti.

» Ajantasaisin tieto.

» Veroilmoituksen täyttö verkossa.

• Metsäkeskus.fi» Yksinkertaistettua perustietoa.

• Veronmaksajat.fi» Veroneuvontaa ammattitaidolla, osa maksusta.

• Metsäverokirja (Metsälehti)

ARVONLISÄVEROTUSARVONLISÄVEROTUS


• Metsänomistajaa kohdellaan arvonlisäveron suhteen samoin kuin yrittäjiä.

» Tämä on metsänomistajalle hyvä asia!

• Kun metsänomistaja ostaa esim. moottorisahan, hän maksaa myyjälle arvonlisäveron.

• Kun metsänomistaja myy puuta, ostaja maksaa metsänomistajalle arvonlisäveron.

• Vuoden lopussa nuo arvonlisäverot lasketaan ja maksetaan edelleen verottajalle.

• Alv on ”läpikulkuerä”.

• Kannattaa liittyä oma-aloitteisesti alv-velvolliseksi.

• Pakollinen alv-velvollisuus, jos liikevaihto ylittää kerran 10 000 euroa.

Arvonlisäverotus


Arvonlisävero muistiinpanoissa

• Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10%, löydät alv:n määrä

kuitista.

• Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin.

• Laske summat myyntien ja ostojen osalta yhteen (=myynti-osto).

• Poistojen (ojat, tiet ym. Isot hankinnat) alv ilmoitetaan sinä vuonna

jolloin lasku on maksettu.

• Tarkista myyjän alv-velvollisuus


PÄÄOMATULOVEROTUSPÄÄOMATULOVEROTUS


• Pääomatulolajien verokanta 30% (2016)

» Yli 30 000 €:n pääomatulo 34 %

» Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta

• Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit yhdistetään

• Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maa-

ainesten myynti.

» Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä.

Pääomatulovero


• Muistiinpanovelvollisuus

• Kassaperiaate tuloissa ja menoissa

• Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa

• Metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia.

• Verovuonna voi olla ainostaan menoja.

Pääomatuloverotus


MUISTIINPANOT JA VEROVÄHENNYSKELPOISET KULUT

MUISTIINPANOT JA VEROVÄHENNYSKELPOISET KULUT


Muistiinpanovelvollisuus

• Kuitit ja muistiinpanot säilytetään kuusi vuotta.

» Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa vuotta

» Ei kirjanpitovelvollisuutta.

• Kassaperiaate

» Kirjataan aikajärjestyksessä.

» Kuitit numeroidaan juoksevasti.

» Ei liitetä veroilmoitukseen.

» Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin.


Metsätalouden tulot• Pystykauppa

• Hankintakauppa

• Joulukuusen myynti

• Polttopuiden myynti

• Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo (ei polttopuu).

• Kemera-tuki

• Huom! Linkkimastojen, tuulivoimaloiden ym. vuokratulo maatalouden tuloa.


Metsätalouden menot

• Kaikki metsätalouteen kohdistuva» Yksityistalous erotettava metsätaloudesta.

» Esimerkiksi: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-hanskat, kuusen taimet, atk-kulut, neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine, mhy jäsenmaksu…

• Matkakustannukset 0,25 €/km autolla (2015)» Muut kulkuneuvot tositteen mukaan

• Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset, koneet,

sillat


Kuitittomat menot

• Seutulippu

• Atk-kulut

• Yrittäjäpäiväraha mahd. koulutuspäiviltä

• Mahdollisesti työhuonevähennys

• Puhelinkulut

• Sähkö, kiinteistövero, lämmitys kesämökin metsäkäytöstä

• Suhteuta toimintaasiLista ei ole täydellinen


Selvitykset muistiinpanoissa

• Selvitä tarpeelliset hankinnat muistiinpanojen liitteeksi tuoreeltaan.

• Kerro, mikä metsätaloudentarve hankinnalla oli nyt ja seuraavina vuosina.

• Selviteltävää on» maastomönkijässä ja moottorikelkassa,

» eksoottisemmissa metsämatkoissa,

» uudessa tiessä ja vajassa,

» muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa.


METSÄVÄHENNYSMETSÄVÄHENNYS


• Koskee 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankittuja tiloja.

• Tilan hankintamenot lasketaan yhteen, metsävähennyspohja on 60 % tuosta.

• Vapaaehtoinen, pienentää maksettavan veron määrän.

• Voidaan hyödyntää vain niinä vuosina, kun metsätaloudesta on tuloja.

• Puukauppatulosta vähintään 1 500€, enintään 60 %» Minimi puukauppatulo vuodessa 2 500€

• Vähentämisellä ei määräaikaa.

Metsävähennys


MENOVARAUSMENOVARAUS


Menovaraus

• Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus.

• Laskennallinen muistiinpanoissa

• Siirretään veronmaksua tulevaisuuteen.

• Varaudutaan tuleviin vuosiin, jolloin on pelkkiä menoja.

• Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi (P-S 6 v)


MATKAKUSTANNUKSETMATKAKUSTANNUKSET


Matkakustannukset


• Metsänhoitoon ja –talouteen kohdistuvilta matkoilta 0,25

€/km (2015)

• Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan» Pääkaupunkiseudun yhtenäistämisohjeet

• Metsätalouden matkoja ovat esimerkiksi kurssimatka, sahan

huolto, taimikonhoito, metsänviljely…

• Metsätalouden matkoja eivät ole: polttopuiden haku,

joulukuusen nouto ja yleistepastelu suppilovahveroaikaan.

POISTOTPOISTOT


Poistot

• Poistoina käsitellään isot investoinnit, joiden vaikutus yli 3 vuotta tai hankintahinta yli 200 euroa.

• Poistoissa vähennetään vuosittain tietty prosentti hankintahinnasta.

• Ojat: kunnostusojitus, täydennysojitus

» Maanmuokkaus ja sen yhteydessä tehtävä ojitusmätästys on vuosimeno.

• Tiet: uusi tie, vanhan tien perusparannus, jossa kaivetaan ojaa, laitetaan rumpuja

» Tien lanaus, sorastus, reunojen niitto on vuosimenoa.

• Rakennukset: vaja raivaussahoille, jalasmökki umpikorpeen.

» Kesämökki, sauna, polttopuu varasto ovat yksityistalouden rakennuksia, ei metsätaloutta.


KIITOS!KIITOS!Suomen metsäkeskus


elinkeinopäällikkö

puhelin 0400 188218

[email protected]

www.metsäkeskus.fi

www.metsään.fi

www.facebook.com/suomenmetsakeskus

Suomen metsäkeskus


elinkeinopäällikkö

puhelin 0400 188218

[email protected]

www.metsäkeskus.fi

www.metsään.fi

www.facebook.com/suomenmetsakeskus


jyväskylän yliopiston metsäkurssi seija tiitinen-salmela

Education