sairaalasielunhoito - etusivu | sakasti.evl.fisakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0... ·...

SairaalasielunhoitoToimintakertomus 2010

2 | ToiminTakerTomuS 2010

SairaalasielunhoitoToimintakertomus 2010

Toiminta-ajatuskirkon sairaalasielunhoito (kS) edistää hengellistä työtä terveydenhuollon laitoksissa sekä ke-hittää avoterveydenhuollossa tehtävää sielunhoitoa. kS toteuttaa sielunhoito- ja työnohjaaja-koulutusta kirkon työntekijöille, osallistuu terveydenhuollossa eettisistä ja sielunhoidollisista kysymyksistä käytävään keskusteluun, tuottaa sielunhoitoa käsitteleviä julkaisuja sekä pitää yhteyksiä muiden kirkkojen sielunhoitajiin kotimaassa ja ulkomailla.

SairaalasielunhoitoSuomen evankelis-luterilainen kirkko kirkkohallitusPL 18500161 Helsinkipuh. 050 566 8481

[email protected]@[email protected]

www.evl.fi kannen kuvaSairaalasielunhoitajat neuvottelupäivillään Hyvinkäällä elokuussa 2010kuva Hanna Tarkiainen

ToiminTakerTomuS 2010 | 3

Työvuoden taustaa

Psykiatrian erikoislääkäri, kirjailija Veronica Pimenoff avasi Suomen Lääkärilehdessä vuoden 2009 lopussa keskustelun sairaalasielunhoidon merkityksestä ja paikasta terveydenhuollossa. Hän haastoi pohtimaan, miten palvelut pitää järjestää uskonnonvapauden nimissä. keskustelu jatkui alkuvuonna 2010.

Sairaalasielunhoidon johtaja kirsti aalto totesi vastauksessaan, että uskonnonvapauslaista pu-huttaessa näyttää usein unohtuvan sen myönteinen korostus: jokaisella on oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta us-konnolliseen yhdyskuntaan.

Sisätautilääkäri Juhani Partanen korosti vastauksessaan etenkin kuolemansairaiden tarvitse-van hengellistä huoltoa. Hän totesi sairaalapapin toimivan hienotunteisesti henkisenä tukena, työvälineenään myös lohdutus.

Haartmanin sairaalan muistohuoneessa saa näkyviin neljän suuren uskonnon symbolit sähköisesti. Kuva Pertti Mannelin


Suomi muuttuu yhä enemmän moniuskontoiseksi ja monikulttuuriseksi. maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, islaminuskoisia ja uskonnottomia. Sairaalapappien työn etiikkaan kuuluu ihmisen vakaumuksen kunnioittaminen: he toimivat työssään yhteyshenkilöinä eri kirkkokun-tiin ja uskonnollisiin ryhmiin. kirkon sairaalasielunhoidon keskus julkaisi jo vuonna 1997 vihko-sen Vakaumuksen kunnioittaminen. Siinä kuvataan, mitä eri uskonnollisiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvien potilaiden hoidossa tulee ottaa huomioon erityisesti kuoleman lähestyessä.

Pimenoff kehotti reflektoimaan papin toimintaa sairaalassa. Toisessa kirjoituksessaan (SLL 6/2010) hän haastoi kirkkoa punnitsemaan rippisalaisuutta uudelleen. Hän nosti esiin kaksi aluetta: psykiatrisen hoitoyhteisön ja lastensuojelun. Pimenoff kuvasi papin vaitiolovelvolli-suutta ja näki ongelmallisena sen, että sairaalapappi ”osallistuu potilaan hoitoon sitä doku-mentoimatta”.

Vuonna 1993 voimaan tullut laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki) muutti sairaala-papin työtapoja. Potilaslain voimaantulon jälkeen sairaalapapilla on oikeus tutustua potilaan sairauskertomukseen vain potilaan antamalla luvalla. Samoin potilaslain mukaan sairaalapappi voi osallistua osaston raportille vain, jos potilas sitä pyytää. Siksi sairaalapappi ei tee merkintö-jä potilaan sairauskertomukseen.

Psykiatrisissa yksiköissä työskentelevät sairaalapapit hankkivat usein myös psykoterapeutin koulutuksen. Tämä auttaa heitä integroitumaan hoidon kokonaisuuteen ja työskentelemään yhteistyössä muun hoitotiimin kanssa.

kysymys ripin ja sielunhoidon välisestä erosta nousi laajaan keskusteluun julkisuuteen tullei-den pedofiliatapausten vuoksi. asiasta on kirkon johdon ja valtiovallan edustajien kanssa käy-ty neuvotteluja. niiden seurauksena piispainkokous antaa papeille ja lehtoreille ilmoitusvelvol-lisuutta koskevat menettelyohjeet.

Papin ja lehtorin rippisalaisuus on kirkkolain säätämä. Sitä ei voi murtaa. Tämän tarkoituksena on ennen muuta suojata ihmistä, joka on uskoutunut papille. kaikki papin työssään kuulema ei kuitenkaan kuulu rippisalaisuuden piiriin. Tietyissä tilanteissa papin on ilmoitettava rikok-


sesta rippisalaisuudesta huolimatta. kirkon työntekijän tulee tunnistaa ne tilanteet, joissa lapsi on henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan uhri. Papilla ja lehtorilla on ilmoitusvelvol-lisuus havaitsemastaan väärinkäytöstä.

marraskuussa pidetyssä kirkolliskokouksessa sen yleisvaliokunta kuvasi sairaalasielunhoidon tulevaisuuden kolme linjaa:

• Yhtäältä sielunhoito on vahvasti ammatillista, toisaalta vapaaehtoisen lähimmäisyyden tarve kasvaa.

• kirkolla on kysyntää terveydenhuollon eettisten kysymysten käsittelijänä. erityisesti hyvän hoidon, saattohoidon ja kuolevan kohtaamisen kysymyksissä kirkolla on ammattitaitoa.

• Vähenevät resurssit johtavat suuntaamaan sairaalasielunhoidon ammattilaisten työpanos-ta keskeisiin ammattiosaamista edellyttäviin tehtäviin sekä vapaaehtoisten valmentami-seen.

Yleisvaliokunta korosti, että kirkon on tärkeää säilyttää järjestämänsä sairaalasielunhoidon vankka kristillinen identiteetti. kirkon sairaalasielunhoidon tärkeänä tehtävänä on ollut ja tu-lee olemaan sairaalasielunhoidon korkean laadun takaaminen maassamme.

kertomusvuoden aikana Sairaalasielunhoidon yksikössä on alkanut muutosvaihe: sairaala-sielunhoidon johtajalle myönnettiin eläke 1.3.2011 lukien ja koulutussihteerin kahden vuoden sijaisuus oli päättymässä vuoden lopussa. kirkon sairaalasielunhoidon toimikunta esitti tou-kokuussa molempien virkojen auki julistamista. mahdollisuus virkojen täyttämiseen liittyi kui-tenkin toiminnallisen osaston kehittämiseen.

kirkkohallituksen toiminnallisen osaston muutosprosessi tapahtuu vaiheittain vuoden 2012 alkuun mennessä. Tämä merkitsee tehtävien ja vastuualueiden muutoksia, jotka konkretisoi-tuvat vuoden 2011 aikana.


kirkkohallituksen täysistunto vahvisti 14.12.2010 pitämässään kokouksessa toiminnallisen osaston uuden rakenteen. Vuoden 2012 alusta toiminnallinen osasto muodostuu neljästä yk-siköstä ja johtajan toimistosta. Yksiköt ovat seuraavat:

• jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö

• diakonia ja sielunhoito

• kasvatus ja perheasiat

• koulutus

kirkon sairaalasielunhoidon toimikunta kiinnitti täysistunnon huomion kahteen sairaalasie-lunhoidon kannalta keskeiseen seikkaan:

• on tärkeää säilyttää ammatillisuus, asiantuntijuus ja yhteydet kenttään (lääkäreihin ja muuhun terveydenhuollon henkilöstöön, sairaalapappeihin, yhteiskunnalliseen eettiseen keskusteluun ja tutkimukseen).

• mikäli kaikki koulutus siirretään koulutusyksikköön, on pidettävä huolta siitä, että kou-lutus ei eriydy muusta toiminnasta. koulutuksen taso ei saa laskea uudistusten keskellä.

kirkkohallituksen täysistunnon hyväksyttyä toiminnallisen osaston uuden rakenteen voitiin sairaalasielunhoidon johtajan virka julistaa avoimeksi. Virkaan valittava sairaalasielunhoidon johtaja johtaa sairaalasielunhoidon yksikköä vuoden 2011 ajan. Sen jälkeen hän kuuluu diako-nian ja sielunhoidon yksikköön ja toimii samalla sen apulaisjohtajana.


Hallinto

Toimikuntakirkon sairaalasielunhoidon toimikunta koki suuren menetyksen, kun sen puheenjohtaja, pro-fessori Heikki kotila kuoli 12.5.2010. Hänen jälkeensä toimikunnan puheenjohtajaksi tuli TT, khra Stefan Djupsjöbacka. Toimikunnan uudeksi jäseneksi valittiin TT, yliopistonlehtori auli Vähäkangas.

muut toimikunnan jäsenet: johtava sairaalapastori Heikki Le-poaho (Jyväskylä), lääketieteen etiikan dosentti Pekka Louhia-la (Hämeenlinna), hallintoylilääkäri Liisa-maria Voipio-Pulkki (Helsinki), kirurgian ylilääkäri ritva Vastamäki (Forssa) sekä va-rajäsenet hoitotyön johtaja Hanna aschan (Helsinki) ja sairaa-lapastori ritva Särkkä (espoo). Toimikunta piti kolme kokousta.

Toimikunnan perustamat työryhmätkoulutussihteeri Pirjo Vatanen on puheenjohtajana työryh-mässä, joka valmistaa aineistoa vapaaehtoistoiminnan kehittä-miseksi terveydenhuollossa. Työryhmän muut jäsenet:

sairaalapastori Leena Heinonen, Vantaa vanhainkotien pappi Anne Norvasuo, Turkujohtava sairaalapastori Johanna Rantanen, Lahtimerikapteeni Seppo Laurell, Helsinkitoimistosihteeri Marja-Liisa Söderqvist, kSprojektisihteeri Anne Viljanen, kirkkohallitus

Työryhmä piti neljä kokousta ja jatkaa työskentelyään vuoden 2011 loppuun.

Toimikunta on asettanut sairaalasielunhoidon kehittämis-työryhmän vuosiksi 2010 – 2011. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin prof. Heikki kotila. Hänen kuoltuaan puheenjohta-jaksi tuli kirsti aalto.

Professori Heikki kotila kuoli 12.5.2010. Kuva Pertti Mannelin

Johtava sairaalapastori ilkka käki, joka oli toimikunnan jäsen vuosina 2004−2008, kuoli 12.5.2010. Kuva Weronika Käki


Työryhmä on jakautunut kahteen alaryhmään, joista toinen selkiyttää sairaalasielunhoidon toimintalinjauksia terveydenhuollon muuttuessa.

Tämä ryhmä otti nimekseen hallintotyöryhmä. Hallintotyöryhmän puheenjohtajana toimii kirsti aalto.

Toisen ryhmän tehtävänä on sairaalasielunhoitajien erikoistumiskoulutuksen uusiminen ja täy-dennyskoulutuksen kehittäminen. Tämä ryhmä otti nimekseen koulutustyöryhmä. koulutus-työryhmän puheenjohtajana toimii Pirjo Vatanen.

molemmat alaryhmät ovat pitäneet kolme kokousta. Sen lisäksi on pidetty kahdesti yhteinen kokous. kehittämistyöryhmän jäsenet:

sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti AaltoSairaalateologit ry:n pj. Merja Hållfast, Helsinkijohtava sairaalapastori (el.) Tapio Ikola, Seinäjokijohtava hoitaja Lea Kumpulainen, Vantaaanestesialääkäri Reino Pöyhiä, HuShallintopäällikkö Mikko Salmela, kirkkohallitussairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola, Tamperetoimistosihteeri Marja-Liisa Söderqvist, kSkoulutussihteeri Pirjo Vatanen, kS

Toimisto ja työntekijät Sairaalasielunhoidon yksikkö kuuluu kirkkohallituksen toiminnalliseen osastoon. Se sijaitsee kirkon toimitalon C-osassa, Satamakatu 11, 00160 Helsinki. Toimistossa on myös sairaalasielun-hoidon ammatillinen käsikirjasto, joka on kirkkohallituksen kirjaston osa. Sairaalasielunhoidon johtajana toimii rovasti kirsti aalto vuodesta 1991 lähtien. Hän jää eläkkeelle 1.3.2011. koulu-tussihteerinä työskentelee johtava sairaalapastori Pirjo Vatanen. Hän jatkaa tehtävässä vuo-den 2011. Sairaalasielunhoidon toimistosihteerinä työskentelee Fm marja-Liisa Söderqvist.


Sairaalasielunhoitotyön toteutuminen

Sairaalasielunhoidon virat ja toimetSairaalasielunhoitajan virkojen määrä on pysynyt ennallaan: kertomusvuoden päättyessä pää-toimisia viranhaltijoita oli 120, osa-aikaisia 17. osa-aikaeläkejärjestelyjen vuoksi samaa virkaa hoitaa usein kaksi työntekijää.

muutama seurakuntapastori ja kappalainen tekee noin puolet työajastaan sairaalasielunhoi-toa. Päätoimisista viranhaltijoista 116 on pappeja, lehtoreita 4. naisten määrä on huomatta-vasti miesten määrää suurempi: naisia on 70, miehiä 50.

kirkon työnohjaajakoulutus on yli puolella sairaalasielunhoitajista, usealla myös psykotera-peutin koulutus. usea sairaalapappi on hankkinut retriitinohjaajan tai bibliodraamaohjaajan koulutuksen.

Sairaalasielunhoitotyön tilastointiSairaalasielunhoidon toimintatilasto kerättiin toista kertaa Sertika-järjestelmän kautta, nyt kolmannen kerran koko vuoden kattavana. Sielunhoitotyön suunnittelun ja kehittämisen kan-nalta on tärkeää saada kokonaiskuva tehdystä työstä ja sen muutoksista. Tilastotiedot antoi 133 sairaalasielunhoitajaa, joista 13 teki työtä osa-aikaisena. Päätoimisten sairaalasielunhoita-jien vastausprosentti oli 90.

Sairaalapapin työssä sielunhoidollinen keskustelu on keskeinen työväline: hän käyttää noin puolet työajastaan henkilökohtaisiin sielunhoitokeskusteluihin. käytyjen sielunhoitokeskuste-lujen kokonaismäärä oli 62 620, kun se vuotta aikaisemmin oli 59 635. keskustelujen osalta sai-raalapappi jakaa työaikaansa potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kesken.

Hengelliset tilaisuudet ovat tärkeä osa sairaaloiden sielunhoitoa: jumalanpalvelusten ja har-taushetkien määrä oli noussut. niitä pidettiin kertomusvuonna yhteensä 5 736 (vuotta aikai-semmin 5 062), yhteisiä ja yksityisiä ehtoollistilaisuuksia pidettiin 3 956 (vuotta aikaisemmin tilaisuuksia oli 3 388). myös ehtoollisvieraiden määrä oli selvästi noussut, se oli 20 837 (vuotta aikaisemmin 19 915). Sairaaloiden ehtoollistilaisuudet painottuvat kirkkovuodessa adventin aikaan, hiljaiseen viikkoon ja pyhäinpäivää edeltävään viikkoon. Yksityisehtoollisiin osallistuu usein myös potilaan omaisia.


Saattohartaus, hautaan siunaami-nen ja kaste ovat keskeisiä kirkolli-sia toimituksia sairaalapapin työs-sä. kertomusvuonna pidettiin 1 248 saattohartautta (vuotta aikaisem-min 1 087). Sairaalapappi toimittaa öljyllä voitelun potilaan pyynnöstä. kertomusvuonna niiden määrä oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin: nyt 29 sairaalasielunhoitajaa toimit-ti öljyllä voitelun 77 kertaa. Vuotta aikaisemmin 36 sairaalapappia toi-mitti sen 90 kertaa.

Sairaalapapin työssä rippi on usein osa sielunhoitotapahtumaa. kes-kusteluna alkanut tilanne voi päät-tyä rippiin: kertomusvuonna 75 sai-raalasielunhoitajaa toimitti ripin 526 kertaa. Vuotta aikaisemmin vastaa-vat luvut olivat 75 ja 582.

Sairaalapapin työtehtävien kirjo monipuolistuu. kertomusvuonna tilastolomakkeessa kysytään tois-ta kertaa vapaaehtoistoiminnasta.

Vastanneista 32 sairaalasielunhoitajan työhön on kuulunut vapaaehtoistoiminnan ohjaami-nen (vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 23). Vapaaehtoisten toiminnan kehittäminen yk-sinäisten, sairaiden ja vanhusten tukemiseksi on kirkon strategian yksi painopiste.

Poliisin kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää: usea sairaalapappi kertoo kuolinviestin viemi-sestä yhdessä poliisin kanssa. Tämän työn merkitys on korostunut suuronnettomuuksien yh-teydessä.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

2008 2009 2010

51 556

17 787

59 635

23 750

62 620

20 837

Henkilökohtaisten keskustelujen määrä

Ehtoollisvieraiden määrä (yksityiset ja yhteiset ehtoollistilaisuudet)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2008 2009 2010

1 118

181

1 165

156

1 248

178

Saattohartauksien määrä

Sururyhmien määrä


musiikki on tärkeä sielunhoidon väline. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia on järjestetty sekä sairaaloissa että vanhainkodeissa. kuorojen ja musiikkiryhmien vierailut tuovat iloa ja toi-voa potilaille ja henkilökunnalle. Helsingin seurakuntayhtymässä alkoi vuonna 2003 Musiikkia sairaalaan -toiminta. Se kuuluu sairaalasielunhoidon geriatriseen työalaan ja toteutetaan yh-dessä sairaalapappien kanssa. Toiminnassa on mukana noin 140 vapaaehtoista. He järjestävät osastoille elävää musiikkia ja yhteislaulutilaisuuksia.

monet tehtävät liittyvät yhteistyöhön muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. usea sai-raalapappi toimii yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa mielenterveyskuntoutujien tukemi-seksi. Hoidon kirkkopyhä henkilökunnalle, henkilökunnan työhyvinvointipäivän järjestäminen ja asuntomessujen päivystävänä pappina toimiminen ovat myös kuuluneet sairaalapappien tehtäviin.

Viisi sairaalapappia toimii oman alueensa Palvelevan puhelimen toiminnan vastaavana työn-tekijänä.

Työnohjaus, mentorina toimiminen ja erilaiset koulutustehtävät kuuluvat avohoidon sielun-hoitoon. kokeneet sairaalapapit ovat toimineet hiippakunnallisen sielunhoitokoulutuksen kouluttajina.

Sairaalansa eettiseen toimikuntaan kuului vastanneista 25 sairaalasielun-hoitajaa. Vastanneista 24 oli toteut-tanut hiljaisuuden retriittejä. niihin osallistuu usein terveydenhuollon henkilöstöä.

avohoidon sielunhoidon kasvusta kertoo se, että 96 vastaajaa on tehnyt kertomusvuonna yhteensä 1 304 ko-tikäyntiä. Sairaalapapit käyttävät työ-ajastaan noin 10 prosenttia avohoi-don sielunhoidon tehtäviin.

Sairaalasielunhoito tarjoaa elämän leipää terveydenhuollossa. Kuva Seppo Riski


Koulutus

Koulutuksen kehittäminenSairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutusta kehittävän työryhmän tavoitteena on saada uu-simuotoinen koulutus alkamaan vuonna 2012. Sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä kehitetään ottaen huomioon työn ja toimintaympäristön vaatimukset. koulutussihteeri Pirjo Vatanen ja sairaalapastori Sirkku Tukiainen ovat laatineet uuden koulu-tuksen luonnoksia, joita työryhmä viimeistelee vuonna 2011.

erikoistumiskoulutuksella pyritään kouluttamaan sairaalasielunhoitajia, joilla on vahva papin identiteetti, hyvä itsetuntemus ja monipuolista asiantuntijuutta sairauksien, elämän haurau-den ja kuoleman kysymyksissä. Sairaalapappi tarvitsee kriisityön, sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen taitoja. moniuskontoisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä hänen on kyettävä kohtaamaan erilaisia vakaumuksia. Sairaalapappi joutuu myös perustelemaan oman tehtävän oikeutusta. Terveydenhuollon henkilöstön tukeminen ja lisääntyvä vapaaehtoistoiminta edel-lyttävät sairaalasielunhoitajalta enenevästi kouluttajan, työnohjaajan ja koordinaattorin am-mattitaitoa.

Sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutusSairaalasielunhoidon yksikkö toteuttaa koulutuksen kirkon koulutuskeskuksen, kirkon per-heasiain sekä diakonian ja yhteiskuntatyön yksikköjen yhteistyönä. kS kutsuu koulutukseen ne papit, jotka on valittu sairaalasielunhoitajan virkaan tai jotka käyttävät puolet työajastaan sairaalasielunhoitotyöhön. koulutuksen alkua edeltää soveltuvuustutkimus, jossa arvioidaan tutkittavan henkilökohtaisia valmiuksia toimia sielunhoitotyössä. Soveltuvuustutkimus kuu-luu viran täyttöprosessiin. Yksi koulutuspaikoista kuuluu kirkon ja Suomen vapaakristillisen neuvoston sopimuksen mukaisesti vapaiden kirkkokuntien valitsemalle sielunhoitajalle. kou-lutuksen laajuus on 54 opintopistettä.

Vuonna 2007 alkanut sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutus päättyi syventävään klii-niseen jaksoon toukokuussa kivelän sairaalassa. Todistuksen sai kaksitoista sairaalapastoria ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston kiintiössä opiskellut pastori. erillistodistuksen sai keväällä sairaalapastori, jonka koulutus toteutettiin osin Suomessa, osin ruotsissa. koulutus-työryhmän muodostivat koulutussihteeri Pirjo Vatanen sekä sairaalapastorit Barbro eriksson, Tuula Pasuri, Pekka Sääski ja Veikko Wright.


Syksyllä 2009 alkanut sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutuskurssi jatkui kirkon koulu-tuskeskuksessa yhteisillä a- ja B-seminaareilla. koulutusryhmässä oli 13 sairaalasielunhoitajaa, kaksi kehitysvammaistyön pastoria, kahdeksan perheneuvojaa ja neljä vankilapappia. koulu-tustyöryhmään kuului koulutussihteeri Pirjo Vatasen, Tero Pulkkisen (kP) ja Sami Puumalan (kDY) lisäksi rovasti arja roikonen.

Syyskuussa 2010 käynnistyi uusi erikoistumiskoulutuskurssi Laakson sairaalassa Helsingissä. osallistujista 12 oli sairaalasielunhoitajia, yksi kehitysvammaistyön pappi ja yksi Vapaakirkon pastori. koulutustyöryhmään kuuluivat Pirjo Vatasen lisäksi sairaalapastorit Barbro eriksson, mari kivinen, Tuula Pasuri ja antti Savola.

TyönohjaajakoulutusVuonna 2009 alkanut sielunhoidon työnohjaajakoulutuskurssi jatkui toisella ja kolmannella se-minaarilla, jotka pidettiin kirkon koulutuskeskuksessa. koulutusryhmässä oli viisi sairaalapappia, yksi kehitysvammaistyön pastori, seitsemän perheneuvojaa ja yksi seurakuntien palveluksessa oleva psykologi. kouluttajina toimivat kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja Virva nyback sekä koulutussihteerit Pirjo Vatanen ja Tero Pulkkinen (kP). koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä.

Vuosittain muutama kirkon työntekijä hakeutuu esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutus-keskusten järjestämään työnohjaajakoulutukseen. erikseen sovitulla tavalla he voivat myöhem-min pätevöityä kirkon työnohjaajiksi. kirkon työnohjaajien pätevöitymistä arvioivaan työryh-mään kuuluvat sairaalasielunhoidon johtaja kirsti aalto, hiippakuntadekaani Juha muilu sekä kouluttaja Virva nyback. Poikkeusteitse kirkon työnohjaajan pätevyyden sai kaksi henkilöä.

Teologian opiskelijoiden soveltavat opinnot sairaalasielunhoidossaTeologian opiskelijat voivat suorittaa 15 opintopisteen laajuisen soveltavien opintojen jakson sairaalasielunhoidossa. kokonaisuuteen kuuluu neljä kirkon sairaalasielunhoidon yksikön jär-jestämää lähiopetuspäivää ja kahden kuukauden mittainen käytännön harjoittelujakso. opis-kelijat valitaan soveltuvuusarvioinnin perusteella. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan 12 opiskelijaa suoritti soveltavat opinnot. käytännön harjoittelu tapahtui sairaalapappien oh-jauksessa kymmenellä paikkakunnalla.


Harjoittelijat saivat syksyllä todistuksen suorittamastaan opintokokonaisuudesta. opiskelijoil-ta saadun palautteen perusteella harjoittelujakso antaa mahdollisuuden nähdä sairaalapapin työn eri puolia, syventää opintoja ja auttaa arvioimaan henkilökohtaisia valmiuksia toimia sie-lunhoitotyössä valmistumisen jälkeen.

myös Åbo akademin teologinen tiedekunta toteuttaa soveltavia opintoja sairaalasielunhoi-dossa. itä-Suomen yliopistossa aloitettiin soveltavien opintojen toteutus, johon kuuluu kliini-nen työskentely sielunhoitajana sairaalassa. Työskentelyä täydentää ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon, psykiatrian ja hoitotieteen luentosarja. Soveltavien opintojen suorittaminen antaa 20 opintopistettä. nämä opinnot suoritti kertomusvuonna 7 itä-Suomen yliopiston opiskelijaa.

Teologian opiskelijat ohjaajansa, koulutussihteeri Pirjo Vatasen kanssa.Kuva Pertti Mannelin


Erityiskoulutusneljä sairaalapappia opiskelee toista vuotta kolmivuotisessa pastoraalipsykologisessa psy-koterapiakoulutuksessa, jonka Therapeia-säätiö toteuttaa yhteistyössä itä-Suomen yliopis-ton kanssa.

YhteistyöSairaalapapit ja kS:n työntekijät toimivat usein kouluttajina terveydenhuollon seminaareissa ja koulutuspäivissä. nämä luovat tärkeitä yhteyksiä ja verkostoja. Sairaalapappien aiheita ovat työntekijöiden jaksamisen, muistisairaiden ja vanhusten sielunhoidon, saattohoidon ja kuole-man kysymykset. kirsti aalto on toiminut kouluttajana Suomen kristillisen Lääkäriseuran ja Helsingin ortodoksisen hiippakunnan pappien koulutuspäivissä.

Suomen vapaakristillisen neuvoston kanssa toteuttavan koulutusyhteistyön jatkamista on pohdittu kirkon sairaalasielunhoidon toimikunnassa. Yhteistyösopimus on ollut voimassa vuodesta 1995 lähtien, ja sen päivittämiselle on nähty tarvetta.


Terveydenhuollon etiikka

ETENE | www.etene.fiValtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta eTene perustettiin vuonna 1998. Syksystä 2009 sen tehtäviin kuuluvat myös sosiaalihuollon eettiset kysymykset. neuvot-telukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Sen puheenjohtajana toimii VTT markku Lehto ja sihteerinä pääsihteeri, TtT aira Pihlainen. eTene:n toiminta perustuu poti-laan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädettyihin lakeihin sekä neuvottelukunnasta säädetyn asetuksen säännöksiin. neuvottelukunnan tehtä-vänä on käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja antaa niistä suosituksia ja lausuntoja, tehdä aloitteita ja herättää keskustelua so-siaali- ja terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä.

Valtioneuvosto nimesi valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan eTene:n jäsenet vuosiksi 2010 – 2014. Sairaalasielunhoidon johtaja kirsti aalto nimettiin Tm Jaakko Heinimäen varajäseneksi. Päättyneen toimintakauden aikana neuvottelukunta keskit-tyi vanhuuden ja mielenterveys etiikan kysymyksiin.

Seuraavien neljän vuoden aikana eTene:n tavoitteena on nostaa keskusteluun ongelmia, jot-ka juontuvat yhteiskunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön muutoksista. Painopisteenä on avoimen ja eettisesti kestävän toimintakulttuurin edistäminen asiakkaan ja potilaan kohtaamisessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. erityishuomion koh-teena ovat ennalta ehkäisevät, väestön arkeen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liit-tyvät eettiset kysymykset.

Saattohoidon suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö antoi syksyllä kaikkia sairaanhoitopiirejä koskevat saattohoidon suositukset. ne pitävät vahvasti esillä kuolevan oikeutta hyvään fyysiseen, psyykkiseen, sosiaa-liseen ja hengelliseen hoitoon. kuolevan henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaaminen on osa hyvää saattohoitoa. Hengellisiin kysymyksiin vastaamisessa on sairaalasielunhoitajien ammat-titaito tarpeen sairaaloissa, saattokodeissa, terveyskeskuksen vuodenosastoilla ja kotihoidossa.

Eettinen keskustelufoorumSairaalapastori Leena Leppälä on vastannut Joensuussa avoimen eettisen keskustelufoorumin järjestämisestä ja johtamisesta. Foorumin luennot ovat keränneet runsaasti kuulijoita, tervey-denhuollon henkilöstöä, alan opiskelijoita ja asiantuntijoita.


Työmuodon ammatillisia kokoontumisia

Sairaalasielunhoidon neuvottelupäivätSairaalasielunhoidon neuvottelupäivät pidettiin elokuussa Hyvinkäällä. Päivien teemana oli Uskontojen ja kulttuurien haaste sairaalasielunhoitajalle. ”On monta uskoa päällä maan”. Päi-ville osallistui 85 sairaalasielunhoitajaa eri puolilta Suomea.

Professori risto Saarinen käsitte-li luennossaan ”minä olin outo” muukalaisuuden kysymystä raa-matun kertomusten kautta. muu-kalaisuuteen sisältyy kummalli-suuden sävy. muukalaisten ra-kastaminen sisältää uudessa tes-tamentissa vieraanvaraisuuden, jossa auttamisen käytännöt ylit-tävät kulttuurisen ja uskonnolli-sen raja-aidan. Vieraanvaraisuu-teen kuuluu myös se, että vierasta kohdellaan paremmin kuin omia.

Vierauden ja toiseuden kunnioittaminen on Saarisen mukaan yksi perusnäkökohta kes-kusteltaessa monikulttuurisen kohtaami-sen ongelmista. Toinen on ihmisoikeuksien yleispätevyys, kolmas maailmankansalaisuu-den ihanne.

Ylilääkäri ulla keränen puhui arvoristirii-doista, joita lääkäri työssään kohtaa. Tervey-denhuollon nopea kehitys tuo eettisiä on-gelmia, joiden kohtaamiseen hän toivoi yh-teistyötä sairaalasielunhoitajien kanssa.

neuvottelupäivien työryhmä, ylärivissä vasemmalta Jussi ollila, marja-Liisa Söderqvist, Pirjo Vatanen ja kosti kallio. edessä kirsti aalto ja anna-Leena utti.Kuva Hanna Tarkiainen

Professori risto Saarinen luennoimassa.Kuva Yrjö Tavaila


Lehtori ahmed Haddi kertoi, miten tulee toimia, kun potilas on muslimi. Hänen mukaansa Suomessa on noin 45 000 muslimia. Heitä kohdataan yhä useammin myös terveyspalveluis-sa. Hän kertoi muslimipotilaiden hoi-tokäytännöistä, ravinnosta, suhteesta sairauteen, myös mielenterveysongel-miin. muslimit hoitavat vanhuksiaan yleensä kotona, joten heitä ei juuri näe vanhainkodeissa. islamin mukaan kuo-lema on luonnollinen asia ja osa ihmi-sen sielun elinkaarta.

Fm, psykologi kristina Saraneva puhui toisesta kulttuurista tai uskonnosta tu-levan hoitavasta kohtaamisesta. Hänen alustuksensa pohjasi hänen pitkään psykoterapeutin kokemukseensa. Hän korosti toisen kult-tuurin ja uskon tuntemisen merkitystä. uskonnon vaikutus kulttuuriin on suuri. auttajan on hyvä tunnistaa, mitä hän itse pitää ”tyypillisen suomalaisena”. Saraneva korosti auttajan nöy-ryyttä, rehellisyyttä, hienotunteisuutta ja varovaisuutta.

Pastori, kouluttaja erkki Jokinen kertoi kokemuksistaan Suomessa asuvien venäjänkielisten sie-lunhoitajana. Jokisen mukaan sielunhoitajan on tiedostettava oma muukalaisuutensa, oltava avoin itselle vieraiden kulttuuripiirteiden ja -viestien kohtaamiselle. Venäläisyys Suomessa on muukalaisuuden laboratorio. Sitä rasittaa historian taakka, siihen kuuluu voimakas yhteisölli-syyden perintö ja sitä värittää kokemus kuulumattomuudesta suomalaisiin yhteisöihin.

ammatillisissa teemaryhmissä käsiteltiin uususkonnollisuuden haastetta, Pyhää sairaalasie-lunhoidossa, toisessa kulttuurissa toimimista, muistisairauden maailmaa ja sijaistraumatisoi-tumista.

kirsti aalto ja lehtori ahmed Haddi neuvottelupäivillä.Kuva Yrjö Tavaila


neuvottelupäivien messu vietettiin Hyvinkään kirkossa. Sen toimitti piispa mikko Heikka. Toise-na iltana vietettiin sairaalasielunhoidon juhlailta Hirvihaaran kartanossa.

neuvottelupäivät ovat sairaalapapeille tärkeä am-matillisen osaamisen päivittämisen, kollegojen ta-paamisen, hengellisen ja henkisen virkistymisen paikka.

Johtavien sairaalasielunhoitajien neuvottelukirkon toimitalossa lokakuussa pidettyyn johta-vien ja alueensa ainoiden sairaalasielunhoitajien neuvotteluun osallistui 30 henkilöä. neuvotte-lussa käsiteltiin sairaalasielunhoidon tulevaisuu-den kysymyksiä. Dosentti, ylilääkäri reino Pöyhiä alusti keskustelun sairaalapapin työstä kirkon ja yhteiskunnan rajapinnalla. Johtava sairaalapastori

Piispa mikko Heikka jakamassa ehtoollista.Kuva Yrjö Tavaila

kirsti aalto takanaan piispa arsenin työ Hörökorva.Kuva Yrjö Tavaila


Tapio ikola (el.) ja koulutussihteeri Pirjo Vatanen kertoivat sairaalasielunhoitajan erikoistumis-koulutuksen kehittämissuunnitelmista.

Sairaalateologit ry:n neuvottelupäivät Sairaalateologit ry:n neuvottelupäivät pidettiin helmikuussa Helsingissä. Päivien teema-na oli Pieniä ja ihmisiä. FT, dosentti maiju Lehmijoki-Gardner alusti keskustelun aiheenaan terveys kristinuskon historiassa. Perheterapeutti Sanna aavaluoma puhui sairauden vaikutuk-sesta perheeseen.

Päivien messu vietettiin kallion kirkossa. Päiville ja yhdistyksen vuosikokoukseen osallistui 50 yhdistyksen jäsentä. Sairaalapastori merja Hållfast Helsingistä jatkaa yhdistyksen puheenjoh-tajana.

Työnohjaajien neuvottelupäivät kirkon työnohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät pidettiin toukokuussa kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä. Teemana oli Pyhä ja työnohjaus. Kysymyksiä identiteetistä kirkon työnoh-jauksessa. Päiville osallistui noin 100 kirkon työnohjaajaa, joista runsaat 20 sairaalapappeja.

kehittämiskonsultti raimo Turunen alusti keskustelun aiheesta ”identiteetin ristipaine ja työn-ohjaus”. PsT risto Puution teema oli ”keskustelutilanteiden haasteet ja työnohjaajan agendat”, TL matti-Pekka Virtanie-men ”Tarvitaanko työn-ohjauksen teologiaa?”

Vantaan juhlassa vasemmalta kirsti aalto, Leena Heinonen, markku elo, irmeli englund, iiro Leino ja Pirkko Siltala.Kuva Kirsi Niemelä


Työmuodon juhliaVantaan seurakuntayhtymän sairaalasielunhoi-to vietti maaliskuussa 30-vuotisjuhlaa. Peijak-sen sairaalassa pidetyssä juhlassa piti FL, psy-koanalyytikko Pirkko Siltala esitelmän luovasta masennuksesta.

etelä-karjalassa on sairaalasielunhoitoa tehty 50 vuotta. Sitä juhlittiin Lappeenrannassa syyskuus-sa. Johtava sairaalapastori antero aalto kertoi työn alkuvaiheista Vuoksenlaaksossa, Joutsenos-sa ja imatralla. Toiminnan päätyttyä rauhan sai-raalassa työn painopiste on siirtynyt Lappeenran-taan. antero aalto kiitti päättäjiä, jotka ovat kan-taneet huolta ja vastuuta sielunhoidon saatavuu-desta. kirkkoherra risto Tapionlinnan merkitys sairaalasielunhoidon koulutuksen kehittämisessä oli tärkeä 1970-luvulla.

Pertti orrela ja Petra Sainio juhlapäivänä.Kuva Emilia Mänttäri

espoon sairaalateologit juhlassaan, vasemmalta Tarja mikkola, aino Bärlund, Henrik Honkanen, Sampo muurinen, Terhi muilu-Teinonen, marja-Liisa Torpo, eva kaila ja ritva Särkkä.Kuva Emilia Mänttäri


Johtava sairaalapastori Pertti orrela jäi eläkkeelle ja saarnasi kuusankosken kirkossa pidetyssä messussa. Samassa juhlassa siunattiin virkaan hänen seu-raajansa, johtava sairaalapastori Petra Sainio.

espoon seurakuntayhtymässä vietettiin paikallisen sairaalasielunhoidon 40-vuotisjuhlaa. Dosentti Gustav molander piti esitelmän kuoleman auttajassa herättämistä tunnoista.

Vaasan seurakuntien sairaalapastori rose-maj Friman siunattiin virkaansa äitienpäivänä.

kuopion seurakuntien johtava sairaalapastori risto Voutilainen siunattiin virkaansa alavan kirkossa joulukuussa.

Helsingin kaupunginhallitus myönsi kesäkuussa kirsti aallolle kultaisen Helsinki-mitalin. Tasavallan Presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä sairaalapastori Pekka Leppäselle Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkin ja johtava sairaalapastori Pertti orrelalle Suomen Leijonan ritarimerkin.

Sairaalapastori rose-maj Friman.Kuva Henry Byskata

khra Hannu koskelainen toimitti risto Voutilaisen virkaan siunaamisen.Kuva Esa Kolehmainen


Messu- ja näyttelytoiminta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämä Terve Sos 2010 -koulutustapahtuma ja messut pidettiin toukokuussa Lahdessa. Teemana oli Toimiva arki. kirkkohallitus toteutti osas-ton yhteistyössä Lahden seurakuntayhtymän työntekijöiden kanssa. kirkon osastolle jätettiin 49 esirukouspyyntöä. Päivystäjien lisäksi osastolla kiersi messupappi, joka toimitti molempina päivinä keskipäivän rukoushetken.

mielenterveysmessut pidettiin Helsingissä Wanhassa Satamassa marraskuun lopulla. Tapahtu-man järjesti mielenterveyden keskusliitto, teemana Kohtaamisia. kirkkohallitus toteutti osas-ton ja sen päivystykset Helsingin, espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa. Sielunhoi-dollisia keskusteluja varten messuilla toimi messupappi. kirkon osastolla jätettiin kahden päi-vän aikana 136 esirukouspyyntöä. molempina päivinä pidettiin Masentuneen rukoushetki. kir-kon läsnäolo ja rukoushetket saivat messuvierailta kiittävää palautetta.

messuvieraat kohtaavat kirkon työntekijöitä mielenterveysmessuilla.Kuva Sirkka Vänskä


Tiedotus- ja julkaisutoiminta

Terveydenhuollon henkilöstön oppikirja Ihmisen lähellä. Hengellisyys hoitotyössä ilmestyi joulukuussa Virossa vironkielisenä käännöksenä inimise kõrval. käännöksen teki pastori urmas oras. kirja ilmestyi Tal-linnassa Teologisen instituutin julkaisusar-jassa.

Sielunhoidon aikakauskirja ei ilmestynyt toimintavuonna. Sen sijaan työryhmä, jon-ka tehtävänä on päivittää vuonna 1997 il-mestynyt Sielunhoidon käsikirja, on jatkanut työtään. Työryhmään kuuluvat kirsti aallon lisäksi professori Paavo kettunen ja TT raili Gothóni. Työryhmään kuuluneen professo-ri Heikki kotilan kuolema toukokuussa 2010 oli ryhmälle ja sen työskentelylle suuri me-netys.

Sairaalasielunhoidon esitteestä Sinun kans-sasi. Sairaalasielunhoito tehtiin uusintapai-nos suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

messutoimintaa varten ja sairaalasielunhoi-tajien työvälineeksi on painettu kolme ru-kouskorttia. niiden kuvat on piirtänyt sai-raalapastori Yrjö Tavaila.

ihmisen lähellä –kirja vironkielisenä


Ulkomaiset yhteydet

Euroopan sairaalasielunhoitoverkosto ENHCCwww.eurochaplains.org

euroopan sairaalasielunhoitoverkosto enHCC, european network of Health Care Chaplaincy, on ekumeeninen yhteisö, joka muodostuu uskonnollisista ryhmistä, kirkoista ja organisaatiois-ta, jotka tekevät sielunhoitotyötä sairaaloissa ja muussa terveydenhuollossa. Verkoston juh-lakonsultaatio pidettiin Lontoossa syyskuussa. kokoukseen osallistui 53 sairaalasielunhoidon edustajaa 23:sta euroopan maasta. mukana oli myös kolme kutsuttua sairaalasielunhoidon edustajaa Yhdysvalloista. kokouksen aiheena oli Tulevaisuuden sairaalasielunhoitaja – anta-massa ja vastaanottamassa.

konsultaatio työsti kolmea teemaa:

• Sairaalasielunhoitaja ja terveydenhuollon muutokset

• Sairaalasielunhoitaja ja uskonnolliset yhteisöt

• Sairaalasielunhoitajan persoonallinen kasvu

Jokaisesta teemasta esitettiin kolme valmistettua puheenvuoroa, joita sitten työstettiin pien-ryhmissä.

euroopan verkoston konsultaation osanottajat Lontoossa.Kuva Naatan Haamer


Päätöspuheessaan verkoston koordinaattori, isä Stavros kofinas kiitti pitkään verkoston toi-minnassa mukana olleita, erityisesti sen webmasteria Fred Couttsia. isä Stavros kiitti myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, joka kahdenkymmenen vuoden ajan on antanut mer-kittävän panoksen verkoston toiminnan kehittymiseen. kirsti aalto sai kunniakirjan, jossa hä-net nimettiin verkoston kunniajäseneksi. Verkoston uudeksi koordinaattoriksi valittiin TT anne Vandenhoeck Belgiasta.

Verkoston 12. konsultaatio pidetään syyskuussa 2012 Hollannissa.

Euroopan sielunhoitoneuvosto ECPCCwww.ecpcc.info

euroopan sielunhoitoneuvosto eCPCC (european Council of Pastoral Care and Counselling) järjestää 11. sielunhoidon euroopan konferenssin Saksassa vuonna 2013. euroopan sielunhoi-toneuvoston puheenjohtaja on sairaalasielunhoidon johtaja Åsa Jonsson ruotsista.

Sairaalasielunhoidon pohjoismainen konferenssiSairaalasielunhoidon 19. pohjoismainen konferenssi pidettiin Jönköpingissä ruotsissa kesä-kuussa. konferenssissa oli runsaat 110 osanottajaa, 90 ruotsalaisia, 9 norjalaista, 6 tanskalaista ja 6 suomalaista.

konferenssin järjesti työryh-mä, jossa oli edustajia kahdes-ta organisaatiosta, ruotsin lu-terilaisen kirkon sairaalasie-

Suomalaisten ryhmä Jönköpingissä, ylärivissä vasemmalta Sampo muurinen, Barbro eriksson, Hannu Salonoja ja Pekka Sääski. edessä merja Hållfast ja kirsti aalto.Kuva Hannu Salonoja


lunhoitajien yhdistyksestä (SkaiS = Svenska kyrkans anställda i Sjukhuskyrkan) ja vapaiden suuntien sairaalasielunhoitajien yhdistyksestä (FaS = Frikyrkornas anställda i Sjukhuskyrkan). konferenssi pidettiin etelä-Vätternin kansankorkeakoulussa.

Päivien ohjelma koostui pää-luennoista, joita seurasi pien-ryhmissä tapahtunut keskus-telu. Pienryhmät kokoontuivat kolme kertaa, mikä antoi niille jatkuvuutta ja mahdollisti ryh-mäprosessin.

kahtena iltapäivänä ohjelmas-sa oli valinnaisia workshope-ja ja pienseminaareja. Jokaisen aamun aloitti aamurukous. ne toimitti puhuttelevalla tavalla kirjailija margareta melin.

Pääluennot käsittelivät seuraavia aiheita:

• kuinka sielunhoito voi kehittyä monikulttuurisessa yhteiskunnassa

• Häpeä ja syyllisyys

• Lepotila ja liikkuminen

Vuonna 2013 pohjoismainen sairaalasielunhoidon konferenssi pidetään Tanskassa.

Sielunhoidon 9. maailmankokouskansainvälinen sielunhoidon ja neuvontatyön neuvosto iCPCC; international Council on Pas-toral Care and Counselling, järjestää yhdeksännen sielunhoidon maailmankongressin uudessa Seelannissa elokuussa 2011.

margareta melin ja kirsti aalto.Kuva Hannu Salonoja

”Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt.” Jes. 49:16

Sairaalasielunhoidon tunnus Sinikka Rossi

SiunausSiunausmaallekauniille siniselle planeetallekodillemme kosmoksessa.

Siunaus kaikelle hyvälle tahdollekaikille toimillejotka tehdäänvilpittömästi ja rakastaen.

Siunaus valolleihmisten sydämissä.Kasvakoon se vahvaksiottakoon pimeyden syliinsynnyttäköön rauhaa ja sovintoa.

Jaakko Somersalon maalaus Hyvinkään kirkon aulassa

Margareta Melinsuomennos Kirsti Aalto

”käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt.” Jes. 49:16

Sairaalasielunhoidon tunnus Sinikka Rossi

sairaalasielunhoito - etusivu | sakasti.evl.fisakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0... ·...

Documents