1

Dehálaš diehtojuohkin Ruoŧa orruide

SVERIGE / LILLA RIKSVAPNET • RIKSARKIVET • H. DAHLSTRÖM • 2018 03 05

JUS KRIISADEHE SOAHTIBUOLLÁ

3

Ruoŧa riikkavuložiiddaDát dieđihančállosa Ráđđehus sádde Ruoŧa juohke dállodollui. Servodatsuodje ja válmmasvuođa eiseváldi (MSB) vástida sisdoalus. Dieđihančálus galgá veahkehit min buorebut válbmanit juohke diηgii duoralaš lihkohisvuođain, garra dálkkiin ja it-fallehemiin militearalaš konflivttaide.

Máηggat olbmot soitet dovdat leabohisvuođa eahpesihkkar birrasa ovddas. Vaikko Ruoŧŧa lea dorvvoleabbo go máηga eará riikka, lea leahkime uhki min sihkkarvuođa ja iehčanasvuođa vuostá. Ráffi,friddjavuohta ja demok-ratiija leat árvvut maid mii fertet suddjet ja nanostahttit juohke beaivvi.

Eiseválddit,eanadiggi ja guovllut, gielddat, fitnodagat ja organisašuvnnatvástidit ahte galgá servodat doaibmat. Muhto vástu min riikka sihkkarvuođas jadorvvolašvuođas lea aktasaš buohkaide geat orrot dáppe. Akta min dehá-leamos fámuin go juoga uhkida min lea min dáhttu veahkehit guhte guoimmi.

Jus don leat gearggus veahkehit ahte oppa riikka buorebut čeavžá váttis deaddaga.

Sisdoallolistu

KRIISAVÁLMMASVUOHTA

Oppalaš eatnanbealuštus

Váruhansystema

Du kriisaválmmasvuohta 5Boasto diehtojuohkin 6Terrorfalleheamis 7Guoiggus du ruovttuválmmasvuhtii 10

Ruoŧa eatnanbealuštus 8 Rohkkáheapmi Ruoŧa vuostá 12Aliduvvon válmmasvuohta 13

Dehálaš dieđáhus álbmogii 14Válmmasvuođalárbma 16Suodjelatnja 17

VURKE DIEHTOJUOHKINČÁLLOSA!

Kriisaválm-

masvuohta

Oppalašeatnan-

bealuštusVáruhansystem

a

Gráfalaš hábmen ja buvttadeapmi Kreab ABGovat: Arvid SteenDeaddileapmi Stibo Graphic A/SPubl. nr: MSB 1207 - maj 2018ISBN: 978-91-7383-829-0

Dát diehtojuohkinbláđđi lea láddema váste máηgga sierra gillii dinsakerhet.se.

Diehtojuohkinčállosa jearaldagaid ja vástádusaid gávnnat dinsäkerhet.se.

MSB lea stáhtalaš eiseváldi mii bargá vai servodat galgá šaddat buorebuneastalit ja gieđahallat bárttiid ja kriisaidDuođalas bárttis dehe kriissas mii addit doarjaga daidda geat leat vásttus.

Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB)651 81 Karlstadwww.msb.se

PEFC/09-31-017

SVERIGE / L ILLA RIKSVAPNE T • R IKSARKIVE T • H . DAHLSTRÖM • 2018 03 05

4 5

Du gielda vástida earet eará ahte boarrásiiddikšun, čáhcefuolaheapmi, gádjunbálvalus ja skuvla doibmet servodatkriissasnai. Dus priváhttaolmmožin lea maid vástu. Rivttes válmmastallamiin sáhtát birget váttis dilis buorebut, beroškeahttá das mii dan lea dagahan.

Servodatkriissas boahtá veahkki mannat vuosttažin daiddageat buoremusat dárbbahit dan. Eatnasat fertejit leat gergosat birget ieža oanehaš. Mađi buorebut leat válbmanan daidda geat stuorit vejolašvuohta dus lea maid veahkehit earáid geas eai leat seamma vejolašvuođat.

Deháleamos lea ahte lea čáhci, biebmu ja liekkasvuohta ja vejolaš-vuohta váldit dieđu eiseválddiin ja mediain. Dus lea maid dárbuoažžut aktavuođa oapmahaččaiguin. Siidduin 10 ja 11 lea cehkken-listu biepmuin ja diηggain mat leat buorit leahkit ruovttus.

Maid dagalit jus du árgabeaivi jorgaluvvošii vulosoivviid?

Du kriisaválmmasvuohta

Kriisa sáhttá dagahit ahte servodat ii doaimma nugo masa mii leat hárjánan. Rievdan klimáhtta sáhttá dahkat ahte dulvvit ja meahccebuollimat šaddet dábáleabbon. Máilmmi dáhpáhusat sáhttet dagahit dihto borramušgálvvo váni. Hehttehusat dihto it- systemiin sáhttet váikkuhit šleađgaoažžumii. Beare oanehis áiggi siste árgabeaivi sáhttá šaddat váttisin.

• Liekkasvuohta jávká.

• Šaddá váttisin ráhkadit ja seailluhit biepmu.

• Biebmu ja eará diηggat sáhttet nohkat gávppiin.

• Čáhceluoittagis dehe hivssegis ii boađe čáhci.

• Ii sáhte dáηket.

• Máksokoarttat ja báηkomáhtat eai doaimma.

• Mobiilafierpmádat ja neahtta ii doaimma.

• Fárolaštrafihkka ja eará fievrrideamit čužžot.

• Šaddá váttisin oažžut dálkasiid ja medisiinnalaš rusttegiid.

4 5

Kriisaválm-

masvuohta

Kriisaválm-

masvuohta

Jurddaš got don ja olbmot du lahkosis sáhttet birget go servodaga dábálaš fuolaheapmi ja bálvalusat eai doaimma dego dábálaččat. Jurddaš mat riskkat sáhttet váikkuhit dutnje du birrasis.

Jus orut guovllus mii lea hearki riđuide ja dulvviide? Leago juoga váralaš industriija dehe juoga eará du lahkosis man soaittálii leat buorre diehtit?

6 776

Loga eanet dinsäkerhet.se

Terrorfalleheapmi sáhttá čuozihit ovttaskas olbmuide dehe joavkkuide, álbmogii dehe servodatdehálaš doaimmaide dego šleađgaoažžumii dehe fievrridansystemii. Vaikko terrorfalle-heapmi sáhttá dahkkot máηgga ládje ja sierra báikkiin nu gávdnojit moadde rávvaga mat sáhttet leat vuoimmis eanas diliin:

• Stelle iežat sihkkarvuhtii ja vealtte olmmošjoavkkuid.

• Alarmere poliissa 112 bakte ja almmut jus oainnát juoidá dehálačča.

• Várut daid geat leat váralaš dilis ja veahket daid geat dárbbahit.

• Bija mobiilla jienaheapmin alege riηge geasage gii lea riskaguovllus.

• Mobiilajietna sáhttá almmustahttit olbmo gii lea čiehkadan.

• Ale riηge mobiillain jus it dárbbaš. Jus fierpmádat lea badjel noađuhuvvon sáhttá leat váttis heakkadehálaš telefovnnain ollet mearrái Čuovo poliissa, gádjunbálvalusa ja eiseválddiid rávvagiid.

• Ale juoge nannekeahtes dieđu fierpmádagas dehe eará ládje.

Leage dárkil vearru diehtojuohkimiiStáhtat ja organisašuvnnat gevtet juo odne čádjidahtti diehto-juohkima geahččalemiin váikkuhit min árvvoštallamiidda jadasa mot mii doaibmat. Dárkkuhus soaitá leat min vuosttildan-fámu ja bealuštandáhtu unnideapmi.

Buoremus suodji vearru dieđuid ja bahás propagándda vuostá lea leahkit gáldokritihkalaš:

• Leago dat fakta vai oainnut?

• Mii dárkkuhusaid lea diehtojuohkimiin?

• Gii lea sáddejeaddji?

• Leago gáldu luohtehahtti?

• Gávdnogo diehtojuohkin eará sajis?

• Leago diehtu varas vai boaris ja manin dat lea jur dál?

Terrorfallehemiid aktavuođas

• Oza dieđu – don sáhtát vuosttildit propagándda ja vearru dieđu buoremusat leahkimiin oahppan.

• Ale jáhkke beakkohusaide – ane máηga luohtehahtti gáldu vai oainnát leago diehtu duohta.

• Ale juoge beakkohusaid – jus diehtu ii oro luohtehahtti, ale juoge dan viidáseappot.

Kriisaválm-

masvuohta

Kriisaválm-

masvuohta

8 9

Ruoŧa čohkkejuvvon eatnanbealuštus galgá suddjet ja bea-luštit riikka, min friddjavuođa ja rievtti eallit nugo mii ieža válljet. Mis lea buohkain bargu jus Ruoŧŧa uhkiduvvo.

Ruoŧa bealuštus

OppalašeatnanbealuštusOppalašeatnanbealuštus lea buot doaibma mii dárbbahuvvo Ruoŧa válmmastallamii soahtái. Oppalašeatnanbealuštus siskkilda militeara bealuštusa ja siviilabealuštusa.

Militeara eatnanbealuštusMiliteara eatnanbealuštus siskkilda Bealuštanfámuid ja ruovttudorvojoavkkuid sihke moadde eará eiseváldi geain lea váldobargun doarjut militeara eatnanbealuštusa. Bealuštanfámut bealuštit min guovllu ja min rájiid.

Siviila eatnanbealuštusSiviila eatnanbealuštus dárkkuha oppa servodaga vuosttildanfámu soahteváras ja soađis. Siviila eatnanbealuštus lea dat bargu man stáhtalaš eiseválddit, gielddat, eanadiggi ja guovllut, priváhtta fitnodagat ja eaktodáhtolašorganisašuvnnat dahket. Barggu dárkkuhus lea suddjet siviilaálbmoga ja ahte omd. buohccedikšun ja fievrrideamit doibmet soahteváras ja soađis. Soahteváras ja soađis galgá Siviila eatnanbealuštusnai bastit doarjut bealuštanfámuid.

OppalašeatnanbealuštusgeatnegasvuohtaRuoŧas lea vuoimmis oppalašeatnanbealuštusgeatnegasvuohta. Dat mearkkaša ahte buohkat geat orrot dáppe ja leat gaskkal 16 ja 70 jagi sáhttet bovdejuvvot veahkehit sierra ládje soahteváras ja soađis. Buohkain lea geatnegasvuohta veahkehit ja buohkat dárbbahuvvojit.

Gávdnojit golmma soarttat oppalašeatnanbealuštusgeatnegasvuođa:

• Vearjogeatnegasvuohta Bealuštanfámuin.

• Siviilageatnegasvuohta doaimmain main ráđđehus mearrida.

• Almmolaš bálvalangeatnegasvuohta mii mearkkaša ahte bálvala doaimmain mat fertejit doaibmat soahteváras ja soađis Dat mearkkaša ahte joatkkát iežat dábálaš barggus, barggat eaktodáhtolašorganisašuvnnas dehe oaččut Arbetsförmedlingen bargat juoidá mii lea erenomáš dehálaš oppalašeatnanbealuštussii.

Dat, geain lea oppalašeatnanbealuštusgeatnegasvuođa sáhttet soahte-sajuštuvvot. Jus leat soahtesajuštuvvon leat ožžon soahtesajuštuvvon-mearrádusa dehe eará dieđu du bargoaddis das.

Oppalašeatnan-

bealuštus

Oppalašeatnan-

bealuštus

8 9

Máηga jagi leat válmmastallamat soahteváras ja soađis leamas hui ráddjejuvvon Ruoŧas. Dan sajis eiseválddit ja gielddat leat sajuštan nanostahttimiin válmmasvuođa ráfiáigge kriissaide dego dulvviide ja it-fallehemiide. Muhto oppa máilmmi birrasa rievdama dihte ráđđehus lea mearridan nanostahttit oppalašeatnanbealuštusa. Danin galgá Ruoŧa siviilaeatnanbálvalusa plánen álggahuvvot ođđasit. Boahtá váldit áiggi ovddidit buot osiid fas. Seamma áigge válmmasvuohta ráfiáigge kriissaide lea dehálaš vuođđu min vuosttildanfápmui soađis.

Čuovo ovdáneami dinsäkerhet.se

10 11

Guigosat du ruovttuválmmasvuhtii

buhtehat, gálla, rušppit, monit

láibi mas lea guhkes seailunáigi, ovdamearkka dihte: tortilla, garra láibi, keaksa, kávrregat

dipmavuostá, miššariidna ja eará badjošat bohccádagas

hávvarjugus, soijajugus, bulvvarmielki

biebmooljju, garravuostá

jođanispasta, riise, rievnnat, buđet-vuodjabulvvar

vuššojuvvon linssat, bábut, ruotna-sat, hummus burkkes

mollejuvvon tomáhtat ovdamearkka dihte pasta vuoššamii

millejuvvonbiergobuonjus, makrilla, sardiidna, raviola, luossabullá, vuššon biergo, máles seilosat

heđenmeastu, silta, marmeláde

válmmas sarre - ja ruvsomuorjemá-lis, varassákta, dehe eará jugus mii seailu viessolieggasis

gáffe,deadja, sukláde, fápmojugus, honnet, mandelat, niehtit, nie-httevuodja, siepmanmandelat.

ullobivttas

liegga ja nanu olgobiktasat

gahpirat, fáhcat, čeabetliinnit

filttet

nohkkanvuolaš

oađđenseahkat

steariidnagintalat

liekkasgintalat

riššasákkit dehe dollacahkkeheaddji

molssaeakto liekkasgáldu, ovdamear-kka dihte gásolaliggejeaddji, petro-vlaliggejeaddji.

bohtalat

lohkkesiηkket

PET- bohtalat čázi jiekηudeapmái (ale deavdde bohtala dievva, dalle bohtal luoddana)

minerálačáhci

bunceluoitta duηggát, čázi viežžamii. Dus sáhttá maid leahkit moadde ráin-nas várreduηggá, mat leat devdon čáziin Daid galgá seailluhit seavdn-jadis ja gállosis.

rádio, mii doaibmá báhtteriiguin, beaiveseallain dehe geavjjain

biilarádio

báberlistu dehálaš telefonnummari-iguin

liigebáhtter/power báηku mobiilatelefovdnii

láddenbierggas mobiilatelefovdnii man geavtá biillas.

spriitagievkkan ja boaldámuš

lummalámpu, gállolámpu

báhtterat

Lea dehálaš atnit ruovttus liige biepmu mii addá nuogis energiija Geavtte biepmu mii seailu ja man sáhttá válbmet jođánit, gáibida unnán čázi dehe sáhttá borrat vuoššakeahttá.

Ráinnas juhkančáhci lea Eallindehálaš. Rehkenastte unnimus golbma littara ráves olbmo guovdu jándoris Jus leat eahpesihkkar šlájas don dárbbahat Sáhttit vuoššat čázi.

Jus hivsset ii doaimma sáhtát váldit nanu plástabussiid dehe plástaseahkaid ja bidjat daid hivssetstullui. Buorre giehtaráinnasvuohta lea dehálaš njoammumiid eastimii.

Jus šleađga jávká galbma jagiáigge orohat čoasku jođánit Čoahkkanehpet ovtta latnjii,heηgejehpet filttiid láse ovdii, gokčet lahtti ránuguin ja biggejehpet luokku beavdde vuollái lieggasa doallamii. Jurddas buollinvára. Jáddat buot čuovggaid ja liggejeddjiid ovdalgo nohkkabehtet. Biggot dávjá vai oažžun dihte sisa sivrra.

Váraleappot dáhpáhusas don dárbbahat bastit váldit vuostá dehálaš dieđu eiseválddiin, earenomážit Ruoŧa Rádio P4 (Sveriges Radio P4) Don dárbbahat maid bastit čuovvut mediaid raporterema, doallat aktavuođa oapmahaččaiguin ja olbmaiguin ja heahtedáhpáhusas bastit olahit gádjunbálvalusa, buohccedivššu dehe poliissa.

Čáhci Lieggasvuohta Gulahallan

EaráOahpa eanet ruovt-tuválmmasvuođas dinsäkerhet.se

10 11

Eavttut ja dárbu lea earálaganat, ovdamearkka dihte jus orut boaitobealde dehe orrunguovddážiin, dáluin dehe orohagain. Dá oaččut almmolaš guigosiid du ruovttuválmmasvuhtii.

Geavtte dan mii heive jur dutnje ja du lagamužžaide. Gevtet ovttas dihto diηggaid ja luiket guhte guoimmis.

una ruđažat giehtaruhtan

dálloapoteaika ja eará dálkasat

lávttassihkaldagat

giehtaspriita

ravssat ja mánnodávdasuojit

báberčáláhusat omd. dáhkádusreivviin, báηkodieđuin, registtarduođaštusain

boaldámuš táηkkas.

Biebmu

12 13

Nanostahttimiin Ruoŧa vejolasvuođaid ráđđehus sáhttá mear-ridit aliduvvon válmmasvuođas. Ráfiáiggi lágat leat vuoimmis, muhto aliduvvon válmmasvuođas sáhttet maid eará lágat gev-tot. Stáhtta sáhttá omd. váldit badjelasas priváhtta opmodaga, mii lea erenomáš dehálaš oppalaš eatnanbealuštussii.

Aliduvvon válmmasvuođas galgá olles servodat čohkket fámuid deaivat falleheddjjiin ja fuolahit ahte deháleamos doaibmá. Aliduvvon válmmasvuođas du sáhttet bovdet veah-kehit sierra ládje.

Diehtojuohkima aliduvvon válmmasvuođas don oaččut rádio ja TV bakte. Ruoŧa Rádios P4 (Sveriges Radio P4) lea válm-masvuođa kanála.

12

Oppalašeatnan-

bealuštus

13

Jus nuppi riika falleha Ruoŧa mii eat goassege vuollán. Buot dieđut ahte vuosttildeapmi galgá heaitit lea duohta.

Jus Ruoŧŧá fallehuvvo gáibiduvvo vuosttildanfápmuMii fertet bastit vuosttildit sierralagan falleheami min riikka vuostá Juo odne dáhpáhuvvet rohkkáhemit dehálas it-sys-tema vuostá ja geahččaleamit váikkuhit midjiide boasto die-htojuohkimiin. Midjiide sáhttet maid váikkuhit lagasbirrasa konflivttat. Vejolaš rohkkáheamit sáhttet leahkit:

• Superrohkkáheamit mat billistit dehálas it-systema.

• Infastruktuvrra billisteamit (omd. luottaid, šilddiid, girdibáikkiid, ruovderaŧiid, šleadgalinjjaid ja váimmusfápmorustegiid).

• Terrorfalleheamit mat guoskkahit máηggaid olbmuid ja dehálaš doaimmaid.

• Geahččaleamit váikkuhit Ruoŧa mearrádusdahkkiide dehe riikkavuložiidda.

• Botkejuvvon fievrrideamit mat dagahit borramušgálvvu ja eará dávviriid váni.

• Militeara rohkkáheamit, omd. girdirohkkáheamit, robohttafalleheamit dehe eará riikkaáššebáhpirat.

Oppalašeatnan-

bealuštus

Aliduvvon válmmasvuohta

14 1514 15

Váruhansystema

Váruhansystema

Dehálaš dieđáhus álbmogii

Várra lea meaddel

Signála 7 sekundda – boatka 14 sekundda

Bistevaš signála 30 sekundda

14 14 147 7 7

30

Dehálaš dieđáhus álbmogii

Váruhus- ja dieđihansystema VMA (Dehálaš dieđáhus álbmogii) gevtojuvvo kriisadiliin – omd.váralaš mirkkuid luoittidettiin, buollimiin main lea bávkkihanvárra,meahccebuollimiin ja eará luonddukatastrofain.

Dehálaš dieđáhus álbmogii sáddejuvvo erenomážit Ruoŧa rádio kanálain, Ruoŧa TV kanálain ja SVT Deavsttas. VMA sáhttá maid sáddejuvvot SMS:n mobiilatelefovnnaide dihto guovlluin.

Olgováruhus

Hárve diliin gevto olgováruhus (“Hesa Fredrik”). Ráhkahusat olgováruheapmái leat eanaš stuorit báikkiin sihke Ruoŧa atómafápmurustegiid birra.

Váruhansystema

Olgováruhan systema iskojuvvo diibmu 15.00 vuosttas árgamánnodaga njukčamánu, geassemánu, čakčamánu ja juovlamánu.

Jus gulat jiena, mana olggos, steηge láse, uvssaid ja ventilašuvnna ja guldal Sveriges Radio P4 mas lea bargun addit servodatdiehtojuohkima.

16 17

Válmmasvuođalárbma

Girdilárbma

Signála 30 sekundda – boatka 15 sekundda

Signála oanehis skájihemiiguin 1 minuhta

15 15 1530 30 30

Válmmasvuođalárbma lea ráđđehusa vuohki dieđihit ahte lea fáhkkes soahtevárra,dehe riika lea soađis.

Jus gulat signála galggat dakkaviđe mannat sisa ja guldalit Ruoŧa Rádio P4 (Sveriges Radio P4). Válbme iežat sáhttit guođđit orohaga mielde buot dehálepmosat, liegga bikta-sat, juoga borramuš ja juhkamuš sihke id- báhpirat. Jus leat soahtesajuštuvvon galggat dakkeviđe vuolgit dan báikái gosa leat mearriduvvon.

Girdilárbma mearkkaša ahte don dakkeviđe galggat ohcat suoji, omd. Suodjelanja dehe geallára dan biggegis gos jur leat.

Suodjelatnja ja eará suojis sajitSuodjelatnja galgá addit suoji álbmogii soađis. Buot suodjelanjat ja biggegat suodjelanjain leat merkejuvvon galbbain. Don it gullo masage ere-nomáš suodjelatnjii muhto geavttát dan mii lea lagamus. Váldde sealvvi gos du lagamus suodjelatnja lea du orohaga

Orohaga lahka ja gos don leat beaivvi áigge.Girdilármma áigge don galggat dakkeviđe vuolgit suodjelatnjii dehe heahtedilis eará suojis sadjái dego geallir, báktesisgeaidnu dehe báktesisgeaidnostašuvdnii.

Válmmasvuođalárbma ja girdilárbma

Várra meaddelBistevaš signála 30 sekundda

16 17

Váruhansystema

Váruhansystema

Ođđa vuogit váruhit álbmoga sáhttet šaddat áiggeguovdilin. Doala iežat

áiggeguovdilin

dinsäkerhet.se

30

18 19

Oahpa addit vuosttas veahki. Du máhttu sáhttá gádjut heakka. Jus leat vuosttažin báikki nalde lihkohisvuođas dehe eará duođalaš dáhpáhusas, riηge 112 SOS Lárbmii (SOS Alarm). Vaikko du ruhtagoarta lea guoros dehe jus du mobiilatelefovnnas váilu SIM-goarta 112 doaibmá. SOS lárbma sáhttá addit ráđiid, got galggat doaibmat lihkohisvuođabáikkis.

Skuvle iežat!

Máηggat ideála organisašuvnnat ja oskkoldatgottit dahket dehálaš bijuid min aktasaš sihkkarvuođa ja válmmasvuođa ovdii. Eaktodáhtolaš eatnanbealuštusorganisašuvnnain leat erenomáš barggut oppalašeatnanbealuštusas ja fállet sihke gurssaid ahte skuvlejumiid. Kriissas ja aliduvvon válmmasvuođas sii veahkehit erenomážiid juohkimiin dehálaš dieđu riikkavuložiidda.Du dárbbahuvvo ja du bidju dahká earu!

Dehálaš muituimerkemat Čále muitui dehálaš telefovdnanummariid, čujuhasaid ja lagamus suodjelanja dehe eará suojis saji.

Leage mielde!

Dát dieđihančálus galgá veahkehit min buorebut válbmanit juohke diηgii váralaš lihkohisvuođain, garra dálkkiin ja it-fall-ehemiin militearalaš konflivttaide. Sártno mielanis sisdoalus earáiguin du birrasis.

Loga eanet dinsäkerhet.se

20

ODR Servodatdiehtojuohkin

DEHÁLAŠTELEFONNUMMARAT JA WEBBABÁIKKIT

112 Heahtedilis mii gáibida fahkka ambulánssa,

buollingotti dehe poliissa veahki.

113 13 Diehtojuohkima guođđimii dehe oažžumii duođalaš

bárttiin dehe kriisadiliin.

114 14 Buot poliisaáššit mat eai guoskkat gieđahallamavuoláš

rihkkosa dehe dáhpáhusaid.

1177 Buohccedivššuráđđeaddin.

Dinsäkerhet.se Čiekηuduvvon diehtojuohkin dán diehtojuohkinčállosa

sisdoalus.

Krisinformation.se Čohkkejuvvon diehtojuohkin Ruoŧa eiseválddiin kriissain.

NORDSAMISKA