1ANALOGI 4/2007

ANALOGIOrtodoksinen seurakuntalehti

42007

www.ort.fi/analogi

HAMINAN, HÄMEENLINNAN, KOTKAN, LAPPEENRANNAN, TAMPEREEN JA TURUN ORTODOKSISET SEURAKUNNAT 30.8.2007

JUMALANPALVELUS- JA TOIMINTASIVUT

HAMINA 36–37HÄMEENLINNA 38–39KOTKA 40–41LAPPEENRANTA 42–44TAMPERE 45–48TURKU 49–51

Ulla Romanainen Kouvolasta:

sivut 4-6

“Osaan jo arvostaaerilaisuutta”

“Osaan jo arvostaaerilaisuutta”

2 ANALOGI 4/2007

KirkkokalenteriRadio/ TV 8. vuosikerta

4 • 2007

▲

SEURAAVA ANALOGI 5/07 ilmestyy 25. lokakuuta. Siihen tuleva aineisto onjätettävä viimeistään perjantaina 21. syyskuuta.

VAKIOPALSTAT

sisällys:

2

Kirk

onra

kent

ajan

altt

ariri

sti

TÄMÄN LEHDEN ON SINULLE TILANNUT OMA SEURAKUNTASI.

▲

SEURAKUNTIEN TOIMINTA

36-37 HAMINA Kouvola

38-39 HÄMEENLINNA

40-41 KOTKA Loviisa

42-44 LAPPEENRANTA Imatra

45-48 TAMPERE Pori

49-51 TURKU

SYYSKUU

LA 1.9. kirkkovuoden alku,luonnonsuojelupäivä,RADIO, aamuhartaus, metropoliittaAmbrosius, Helsinki

SU 2.9. RADIO, liturgia klo 11-12,Joensuu, Pyhän Nikolaoksen kirkko

LA 8.9. Jumalansynnyttäjänneitseen Marian syntymä

SU 9.9. vanhurskaat Joakim ja Anna,Herran esivanhemmat

PE 14.9. kunnioitetun ja eläväksitekevän ristin ylentäminen

SU 16.9. RADIO, liturgia klo 11-12,Lappeenranta, Jumalansynnyttäjänsuojeluksen kirkko

TI 18.9. RADIO, iltahartaus, pastoriAleksander Roszczenko, Jyväskylä

LA 22.9. RADIO, aamuhartaus,rovasti Rauno Pietarinen, Joensuu

SU 23.9. Johannes Kastajansikiäminen

SU 30.9. RADIO, liturgia klo 11-12,Turku, Pyhän marttyyrikeisarinnaAleksandran kirkko

LOKAKUU

MA 1.10. Jumalansynnyttäjänsuojelus, pokrova

SU 14.10. Nikean VII ekumeenisenkirkolliskokouksen isät,RADIO, liturgia klo 11-12, Kuopio,Pyhän Nikolaoksen kirkko

TI 16.10. RADIO, iltahartaus, pastoriMikko Sidoroff, Rovaniemi

LA 13.10. RADIO, aamuhartaus,pastori Teo Merras, Helsinki

SU 28.10. RADIO, liturgia klo 11-12,Rautalampi, Pyhän Nikolaoksenkirkko

Sakari Siitonen on suunnitellut 15 tsa-sounaa tai kappelia. Kuvassa Sakari Koit-sanlahteen valmistamansa alttariristinkanssa. Katso haastattelua sivulta 26.

HENKILÖKUVA4-6 Moraali kohtaa arkipäivän.Ulla Romanaisen haastatteluIsä Kari M. Räntilä

HENGELLISTÄ OPETUSTA8-10 Hengellistä sokeutumista vastaan.Rovasti Veikko Lisitsin

KIRJALLISUUDEN POHDINTAA11-12 Vapauteen. Himojen kuohusta vapauden lähestymiseen.Esko Nikander

KIRKOLLINEN TYÖ ULKOMAILLA14-15 Moninainen Ruotsin ortodoksia.Isä Mikael Sundkvist

VAALIKUULUTUKSET18 Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan seurakunnat38 Hämeenlinnan seurakunta46 Tampereen seurakunta49, 51 Turun seurakunta

SEURAKUNTIEN TAPAHTUMIA19 HAMINA / Haminan toinen kaupunkipraasniekka20 HÄMEENLINNA / Perheleiri Rengossa

/ teksti Soja Männistö, kuvat Leena Lomu22 KOTKA / Tiistaiseura kaikille seurakuntalaisille / Leena Karjalainen23 KOTKA / Onnistunut kirkonkellokonsertto

/ Langinkosken sanan ja sävelen ilta / Ragnar Backtröm24 KOTKA / Kesäretki Petserin ja Pyhtitsan luostareihin / Leena Nortamaa25 KOTKA / Lastenleiri Kuovissa25 LAPPEENRANTA / Lappeenrannan etäortodoksi / Kaija Kivensalo26 LAPPEENRANTA / Pyhän huoneen rakentaja / Kirsi Rovio27 LAPPEENRANTA / Ortodoksisen teologian opiskelijan kesätyö

/ Essi Liesma27 LAPPEENRANTA / Lasten kesäleiri Viimolassa / Mikaela Mughal28 LAPPEENRANTA / Nikean metropoliitta Etelä-Karjalassa

/ rovasti Markus Petsalo30 IMATRA / Venäjänkielinen pyhiinvaellusmatka Pietariin /30 IMATRA / Èñòîdèÿ ïàëîìíè÷åñòâà è ñòdàííè÷åñòâà31 PORI / Simo Ojasen laatimat uutiset33 TAMPERE / TURKU / Leirimuistoja44 LAPPEENRANTA / Varttuneen väen kirkkopyhä / isä Mauri Patronen

3 Pääkirjoitus / isä HaritonAjassa liikkuu / isä Markku Toivanen

7 Metropoliitalta / Ambrosius

13 Arkkipiispa Leon kolumni

16 Korvakuulolta / Timo Ruottinen

17 Luostaripalsta / nunna Kristoduli

34-35 Lapset ja nuoret / Leena Lomu

История паломничества и странничества

3ANALOGI 4/2007

Juhlaikoni

Ajassa liikkuu

ANALOGI

3

Julkaisija:Haminan, Hämeenlinnan, Kotkan,

Lappeenrannan, Tampereen ja Turunortodoksiset seurakunnat

Kustantaja:Suomen Kirkko-Mediat Oy

Kahdeksas vuosikerta,painosmäärä 8000 kpl.

Päätoimittaja:Kari M. Räntilä, puh. 040 550 6272

Toimittaja (lastensivut):Leena Lomu, puh 040 707 6715

Graafikko:Heikki O. Jokinen, puh. 050 524 6007

ho.jokinen@kolumbus.fiToimitus:

Rautatienkatu 52 E, 13210 HämeenlinnaSähköposti:

analogi.toimitus@pp.inet.fiTilaaminen ja osoitteenmuutokset:

Tampereen kirkkoherranvirasto,Suvantokatu 10 A, 33100 Tampere

Puh. (03) 3141 2700 (ti–pe klo 9–13)Julkaisuneuvosto:

Kirkkoherra Markku Toivanen (pj.), kirkkoherraLeo Huurinainen (vpj.), kirkkoherra Markus

Aroma, vt. kirkkoherra Ion Durac, kirkkoherraVeikko Lisitsin, kirkkoherra Markus Petsalo, isäGaius Sahlberg, Marita Jouhki-Inkinen, MikkoJunes, Leena Karjalainen, Leena Lomu, EevaManni, Marita Nieminen ja Johan Nyman.

Tilaushinta 18 euroa/vuosiLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa

Ilmoitushinnat (sis. alv):1/1 sivua 500 e, 1/2 sivua 380 e1/4 sivua 200 e, 1/8 sivua 100 e,

1/16 sivua 80 eIlmoitukset toimituksen osoitteella.

Tilinumero 800018-291602.

Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo 2007.ISSN 1458-9257

Kiehtovaa taikaa

www.ort.fi/analogi 30. ELOKUUTA 2007

Kari M. Räntilä (isä Hariton)

TurvattomuustestiOdotellessani autoani huollosta silmäilin liikkeessä, millaisia menopelejä nyt markkinoilla liikkuu. Näyt-tää siltä, että viime vuosina auto on etääntynyt entistä kauemmaksi perustehtävästään. Eikö auton teh-tävä ole siirtää matkustaja paikasta A paikkaan B?

Nykyiset nelipyöräiset ystävämme suoriutuvat kyllä kuljetustehtävästään, mutta samalla entistänäkyvämmin ne korostavat voimaa, hallintaa, yksilöllisyyttä, eristäytymistä ja huippuunsa viritettyä tek-nologiaa. Jotkut autot ovat hyvin yhdennäköisiä niiden voimailijain kanssa, jotka ovat nauttineet kiel-lettyjä aineita kuntosalilla.

Minulla on väite: Mitä suurempi on ihmisen sisäinen turvattomuus, sitä massiivisemman autonhän tarvitsee turvakseen.

Väitteeni voi olla oikea tai väärä. Autokauppojen myynti näyttää kyllä antavan mahdollisuudentestata väitteeni paikkansapitävyyttä jatkossa.

Isä Markku Toivanen

Exoduksen kertomus Mooseksen sauvasta (2. Moos. 7–8) on kaikkien taikasauvojenalkukuva. Ensin sauva muuttuu myrkkykäärmeeksi, sitten sen lyönti muuttaa Niilinveden haisevaksi vereksi ja tappaa kalat. Se saa sammakot nousemaan maalle ja pöly-

ävän maan muuttumaan syöpäläisiksi. Television ja videoiden taikamaailmassa kaiken tä-män kuvaaminen uudelleen on nykyajan todellisuutta. Meidän uskonnollisen maailmanku-vamme kannalta tällaisen ongelma on siinä, että myös kaikenlaisen taikuuden mielikuvatpohjautuvat syvälle Raamatun kertomuksiin ja niiden tuottamiin mielikuviin.

Kun Harry Potter –kirjasarjan kuudes osa tuli myyntiin koko maailmassa lauantaina21. heinäkuuta, oli kirja Helsingissä loppunut kirjakaupoista jo seuraavana maanan-taina. Pelkästään Yhdysvalloissa uutta Potteria myytiin ensimmäisen vuorokauden ai-

kana huimat 6,9 miljoonaa kappaletta. Pottereita on vuodesta 1997 lähtien ostettu 300 mil-joonaa kappaletta. Käännöksiä on tehty yli 60 kielelle, ja kirjojen pohjalta on tuotettu viisimenestyselokuvaa. Harryn taikasauvan voimassa toistuu vanha ja vahva vallankäytön jaihmetekojen perinne.

Kirjojen menestys perustuu myyttiseen maailmankuvaan, jossa hyvä ja paha taistelevat.Harryn tehtävä on vastustaa pahojen voimien väistämätöntä paluuta. Tehtävä on vaativa jasamalla lohduton, koska kamppailua käydään tauotta eikä pahaa voi lopullisesti hävittää.Kirjoissa ihmisen yleispätevä ja olemassaolomme perustava kysymys muodostuukuitenkin nimenomaan siitä, että Harry ei ole yksiselitteisesti hyvän puolella.

Kirjojen maailmankuvan perusvireenä on pelko ja alituinen väkivallanuhka. Kristinuskon mytologisesta henkilögalleriasta kirjasarjassa esiintyy hen-kilöitynyt pahuus, sen sijaan Jumala siitä puuttuu. Tämä kertoo jotakin erityi-sen tärkeää meihin ja mieleemme jatkuvasti vaikuttavasta jälkimodernista eu-rooppalaisuudesta: kirkon julistamaa persoonallista ja myönteistä jumalaku-vaa olisi sen mukaan sopivaa tarkastella vain Jumalan poissaolon ja Ju-malan pimeyden kannalta. Kuuluvathan kristillisen uskom-mekin alkukuviin kaikenlaiset ihmeelliset olennot, monetihmeteot ja kokemukset, jopa elävät kuolleet. Kirkkokin onKristuksen elävä ruumis.

Kristityn on kirjoja lukiessaan syytä pohtia omaa käsi-tystään raamatullisista ihmeistä, taivaallisista voi-mista ja pahuuden henkivalloista sekä sitä, mitä

kirkko näistä opettaa. Tämä voi johtaa kysymään, olenkoomassa kristityn todellisuudessanikin vain osa mieleni ali-tajunnan taianomaista kaaosta vai kuulunko siinäkin todel-lisesti Jumalan luomaan aitoon maailmaan? Silloin Moosek-sen sauvan tehtäväkin paljastuu meille.

Kunnioitettavanja eläväksi tekevän

RISTIN YLENTÄMINEN 14.9.

Mutta kutsutuille, niinjuutalaisille kuin kreikkalai-

sille, ristiinnaulittu Kristus onJumalan voima ja Jumalan

viisaus. 1. Kor. 1:24

UUSI KIRKKOVUOSIalkaa ensimmäinen syyskuuta. Sääolot ja ilmas-ton vihamielisyys ovat kirkoille myös teologinenkysymys. Mitä Jumala tahtoo nyt sanoa meille?

4 ANALOGI 4/2007

KA

RI M

. RÄ

NTI

LÄ

Ulla on kotoisin Suis-tamolta Loimolankylästä, hänen iso-

vanhempansa sekä äidinettä isän puolelta olivatkauppiaita. Hänen omatvanhempansa ehtivät ollavain viisi vuotta naimisissaennen kun hänen isänsäkuoli sodassa saamiinsavammoihin. Äiti jäi leskek-si kahden lapsen kanssa.Alkoi monivaiheinen elä-mänkoulu, ja hän oli jo 13-vuotias, kun perhe pääsiNurmeksessa taas muutta-maan yhteen.

Ullalle ortodoksisuustulee aivan lapsuudestaasti, hän on kuin imenytäidinmaidossa. Hän ei voi-si kuvitella elävänsä ilmanortodoksisuutta.

– Olemme käyneetaina kirkossa. Vietimmetarkoin kaikkia kirkollisiajuhlia, vaikka en muista-kaan, miten vaikkapapaastoja vietimme. Toisaal-ta ruoka oli silloin niin yk-sinkertaista, että ainakaanmeidän naistaloudessa li-haa tuskin käytettiin. Ripil-lä ja synnintunnustuksellaolemme käyneet aina.

Aika Nurmeksessa jäikuitenkin lyhyeksi, kunhän pääsi sairaanhoitaja-opistoon Joensuuhun.

– Joensuun kirkko tulitutuksi opiskeluaikana.Kirkossakäynti kuului asi-

Kouvolassa asuva ja Haminan seurakunnanneuvostonvarapuheenjohtaja Ulla Romanainen on pitkän työhisto-riansa aikana joutunut pohtimaan ihmiselämän moraalisiaja eettisiä tilanteita ehkä useammin kuin moni muu. Nyteläkkeellä ollessaan hän sanookin, että työtehtävät opetti-vat häntä arvostamaan ihmisten erilaisuutta.

Moraalikohtaaarkipäivän

aan, ja se tapahtui omastahalustani. Minulla on ollutaina sellainen tunne, ettäkirkkoon on pakko päästäaina välillä, sillä siellä voinrauhoittua.

Kiireistä sairaanhoitoaValmistuttuaan ammattiinUlla toimi kirurgisena sai-raanhoitajana, vaikka jou-tuikin pohtimaan uranva-lintaansa. Myöhemminhän on hankkinut myöshallinnollista pätevyyttäammattikorkeakoulussasuoritetusta johtajien eri-tyisammattitutkinnostasekä työvalmentajan tut-kinnosta.

Hän oli aluksi joitakinvuosia Kotkan sairaalassakirurgisella osastolla, kun-nes häntä pyydettiin vas-taavaksi hoitajaksi lääkä-reiden yhteisvastaanotolle.Kun perhe muutti Kuusan-koskelle 1976 aviomiehenPentin työn mukana, Ullajatkoi vielä työssäkäyntiäKotkassa.

– Rakastin sitä työtä,se oli nopeatahtista ja mo-nipuolista, ihmiset vaihtui-vat koko ajan. Keskuksessatoimi kaupunginlääkäreitä,yksityislääkäreitä ja uudenkeskussairaalan lääkäreitä.Kävimme laivoissa rokotta-massa ja tutkimassa laivo-ja rottatodistusten takia.Myös se elämä tuli tutuksi.

Sinä aikana loin suhdever-kostoja vakuutusyhtiöihin,kansaneläkelaitokseen,muihin lääkäreihin ja kun-nalliseen hallintoon. Tästäpidin todella paljon. Puhe-limet soivat ja aina oli kii-re, oli menoa ja meininkiä.

Ulla viihtyi Kotkassa jakirkossa.– Kotkan kirkko on minullehyvin rakas, ja meidät onvihittykin siellä. Muistankun pappi vihkipuhees-saan sanoi ihmetelleensäeniten sitä, että nuori mor-sian edellisenä sunnuntai-na ennen vihkimistä tuleetunnustamaan syntinsä.

Aviomies Pentti joutuimatkustelemaan paljontyön vuoksi Kotkasta Kuu-sankoskelle neljän vuodenajan säässä kuin säässä, jahän tuli usein väsyneenäkotiin. Tämän vuoksi hepäättivät muuttaa Kuusan-koskelle, jossa Ulla jo muu-taman kuukauden kotielä-män jälkeen aloitti työt lä-heisessä vanhainkodissa.Saman vuoden lopullaavautui Invalidiliiton Kuu-sankosken palvelutalo, jo-hon hän pääsi ensin sai-raanhoitajaksi ja muuta-man vuoden kuluttua joh-tajaksi.

Palvelua ja pohdintaaLiikuntavammaisten pal-

velutalo oli aivan uuttaSuomessa. Ensimmäinenoli rakennettu Joensuu-hun, ja tämä Kuusankos-kella oli toinen.

– Meillä ei ollut mitääntoimintamalleja. Siellä oli

4 ANALOGI 4/2007

5ANALOGI 4/2007

➤JATKUU SIVULLA 6

Ulla Romanainenon eläkkeellä Invali-diliiton Kuusankos-ken palvelutalonjohtajan virasta.Omakotitalon viihtyi-sässä pihapiirissähän miettii vammai-suuden ja oikeidentekojen suhdetta.

40 asukasta, talo oli neli-kerroksinen, jossa oli myösyhteisiä tiloja. Tietystikaikki oli rakenteellisestiajateltu helpoksi pyörätuo-leja käyttäville tai sauvo-jen kanssa kulkeville. Tar-

koitus oli, että vammaisetihmiset saavat elää itse-näistä elämää ja määrätäomasta elämästään ilmanhierarkiaa. Henkilökuntaei saa määrätä, mitä siellätapahtuu vaan asukas pyy-

tää apua silloin, kun hänsitä tarvitsee.

Palvelutalossa Ulla jou-tui luomaan ikään kuinuutta vammaispalveluntoimintakonseptia. Tietystiasiaa selvitettiin myös In-

validiliiton puolesta. Hen-kilökuntaa valittiin siten,ettei heidän mukanaan tu-lisi laitoksista tyypillisiätoimintatapoja. Kotiavus-tajina oli kampanjaa, tar-joilijaa, eri alojen ihmisiämutta ei sellaisia, jotka oli-vat työskennelleet laitok-sissa. Asukkaat sinne tuli-vat suoraan kotoaan tai lai-toksesta, jotkut oli jopa si-joitettu mielisairaaloihintai kehitysvammalaitok-siin, kun kunnissa ei ollutliikuntavammaisille sopi-via paikkoja.

– Kyllähän siellä olihirmu hauskaa, olimme-han nuoria koko henkilö-kunta. Asukkaiden keski-ikä oli alle 40 vuotta, nuo-rimmat olivat 18-vuotiaita.Kun he pääsivät elämäänitsenäistä elämää, niin kyl-lä siellä monta kummallis-ta juttua sattui. Pitkäänmeni heidän opetellessaansitä, että vapaus tuo myösvastuuta. Meidän piti tu-kea yksilöllisyyttä ja yksi-tyisyyttä mutta muistaa sa-malla, että elämme yhtei-sössä, jossa vallitsevat yh-teiset säännöt. Asukkailtavaati aikaa tajuta, että itse-määräämisoikeudesta huo-limatta myös toiset on otet-tava huomioon.

ANALOGI 4/2007

6 ANALOGI 4/2007

JATKOA SIVULTA 5

➤ Vaikuttaako vammaisuusihmisarvoon?Ulla työskenteli palveluta-lossa 26 vuotta ennen eläk-keelle siirtymistään.

– Työ opetti minulle

esiin lukuisia moraalisiaongelmatilanteita, jotkajohtuivat juuri asukkaidenitsemääräämisoikeudesta.Kun talon asukas alkoi juo-malla tuhota omaa elä-määnsä, olisi henkilökun-nan tullut tarjota asukkaal-le tähän mahdollisuus,

tuhota itseään vaan minunon puututtava asiaan. Taimitä tehdä silloin, kunavustaja tulee kysymään,onko minun kasteltavaasukkaan hasisviljelmät,jotka yhdessä huoneessakasvavat lamppujen alla.En edes tiennyt, että sellai-

sen, että osaan arvostaaerilaisuutta ja hyväksyäsen. En hyväksy minkään-laisia rasistisia piirteitä ke-tään kohtaan. Työni oli täs-sä suhteessa erinomaisenopettavaa. Olen itse yrittä-nyt noudattaa kirkon ope-tuksia työssäni, erityisestiinhimillisyyttä, toisen hy-väksymistä. Minun piti siltimuistaa, etten voi tuodaomia mielipiteitäni sinne,koska jokaisella oli omauskonsa, ja sitä piti kunni-oittaa.

Työn moraalisetkysymyksetUlla on paneutunut käy-tännön etiikan kysymyk-siin. Palvelutalossa nousi

koska henkilöstö on sitävarten, että se tekee sen,mitä asukas pyytää.

– Joku avustaja tuli ky-symään minulta, että an-nanko asukkaalle vielä vii-naa, vaikka hän on ryypän-nyt jo monta päivää, koskahän sitä pyytää. Asukas eiitse pysty avaamaan pulloaja ottamaan siitä vaan sii-hen pannaan pilli, jostahän juo. Muutaman kerrankyllä syöksyin tempaise-maan pullon pois ja sa-noin, että nyt riittää, tulethakemaan tämän pullonsitten, kun olet selvä! Sitäen olisi tehnyt, ellei minul-la olisi ollut kristillistä mo-raalikäsitystä siitä, että envoi antaa toisen ihmisen

sia on. Että kastelenko ne?Mitä sellaisessa asiassa ontehtävä, kun asukas ei pys-ty itse niitä kastelemaan?

Ulla joutui paljon teke-

misiin tämänkaltaisten eet-tisten ongelmien kanssa.

– Minun piti selvittääoman kristillisyyteni pe-rusteella, menenkö väliinja mitä teen. Nämä ovat lo-pulta hyvin monimutkaisiaasioita, kun niiden eteenjoutuu. Kuitenkin talonjohtajana minun piti ainapitää asukkaan puolta,vaikka omatuntoni sanoi,että väärästä teosta pitääjollakin tavoin kärsiä myösrangaistus.

Rankaiseeko JumalasairaudellaUlla sanoo painokkaasti,että sairaus tai vammai-suus ei ole Jumalan ran-gaistusta.

– Meiltä kuoli yksi ka-veri, nuori mies, hän olilapsesta saakka ollut vam-mainen. Hautajaisissa lute-rilaisen papin pitämämuistopuhe oli niin kar-mea, että muistan senaina. Hän sanoi, että tä-män miehen kuolema olisynnin palkka. Se tuntuihirveältä. Pappi sanoi, ettävammaisuus oli synninpalkka ja oli hyvä, että hännyt pääsi tästä elämästäpois. Pappi ei tiennyt tä-män miehen elämästä juu-ri mitään, ei edes sitä, oli-siko mies halunnut vieläelää vai ei. Hän näet kuolikohtalaisen nuorena luon-nollisen kuoleman. Papistahänen kuolemansa oli syn-nin palkka! Minä en voi pi-tää vammaisuutta synninpalkkana. Puhe oli niinkauhea, että hyvä oli, ettenmennyt sitä keskeyttä-mään.

Synnin palkka elämässäHuonot elintavat voivattuottaa kuoleman, muttavoiko elämänaikainen sai-raus olla synnin palkka?Ulla toteaa, että tämäkinkysymys on monitahoinen.

– Alkoholin liikakäyttövoi tuottaa sairauden, mut-ta sitä ei minun mielestänivoi pitää synnin palkkana,koska alkoholismi on joluokiteltu sairaudeksi. Seon sairaus, vaikka se onkinitse aiheutettua, mutta sii-nä kuitenkin voi olla kyse

Moraali...

ANALOGI 4/2007

➤

Pentti ja Ulla Romanainen kotisohvallaan. Pentti on toiminut yrittäjänä huonekalualalla.

“Talon johtajanaminun piti ainapitää asukkaanpuolta, vaikka

omatuntoni sanoi,että väärästäteosta pitää

jollakin tavoinkärsiä myösrangaistus.“

7ANALOGI 4/2007

Metropoliitalta

Vastuunkantamista ja työnjakoa

Uudessa kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessäon eräänä tavoitteena ollut selkeyttää seurakunnan valtuuston ja neuvoston työnjakoa

ja vastuita seurakunnan hallinnossa ja konkreetti-sessa toiminnassa. Uudet säädökset velvoittavat sa-malla myös maallikkoja entistä suurempaan vas-tuunkantoon.

Uudistuksiin sisältyy valtuustokauden pidenty-minen nelivuotiseksi kuin myös vaalialueet, josseurakunnassa on yli 5000 jäsentä. Pienemmissäkinseurakunnissa vaalialuejako on mahdollinen, jos-kaan ei pakollinen. Tämä turvaa entistä paremminseurakunnan eri alueiden ja toimintakeskustenoman edustuksen luottamuselimissä.

Jokaisella seurakunnan jäsenellä on omat lah-jansa ja kokemuksensa tuotavina seurakunnan yh-teiseksi hyväksi. Apostoli Paavali puhui seurakun-nasta ruumiina, jossa on erilaisia jäseniä: ”Jumalaon seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkutapostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jot-kut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä,toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa mui-ta, toimia johtajana tai puhua kielillä”. Kaikkia ar-molahjoja tulee käyttää seurakunnan, Kristuksenruumiin, parhaaksi ja Jumalan kunniaksi. Kullakinon siis omat tehtävänsä seurakunnan kokonaisuu-dessa.

Tämä korostaa työnjakoa myös vastuunkannos-sa. Niinpä uusien säädösten mukaan seurakuntaanpäätoimisessa työsuhteessa olevat papit, diakonit jakanttorit eivät voi olla seurakunnan valtuuston ei-vätkä neuvoston jäseniä.

Suomalainen lainsäädäntö ja yhteiskuntajärjes-tys sallivat eläkkeellä olevien ja harrastuksen nojal-la vihittyjen pappien ja diakonien osallistumisenluottamustehtäviin. Hiippakunnan esipaimenena

suosittelen kuitenkin pidättyväisyyttä tässä suhtees-sa ja toivon, että nämä eivät asetu ehdolle seurakun-nanvaltuustoon eivätkä neuvostoon. Eräissä seura-kunnissa on kaiken lisäksi aiemmin esiintynyt vaka-viakin ristiriitoja papiston kesken päätöksenteossa.

Seurakunnan jäsenten vaikuttamisen mahdolli-suuksia lisää osaltaan nyt perustettu hiippakunta-neuvosto. Siihen jäseniksi tulee maallikkoedustajajokaisesta seurakunnasta.

Kirkolliskokouksessa on 1980-luvulta alkaenkeskusteltu maallikon toimimisesta seurakunnanvaltuuston puheenjohtajana. Ensi vuoden alusta val-tuusto itse valitsee hänet keskuudestaan.

Kirkko on koko Jumalan kansan muodostamayhteisö. Siksi meidän, kirkon työntekijöiden, tuleetehdä entistä aidommin tilaa seurakuntalaistenomalle asiantuntemukselle ja vastuunotolle. Päätök-sentekoon on tärkeää saada eri ammattialojen edus-tajia eri puolilta seurakuntaa. Mukaan tarvitaan eri-ikäisiä niin kokemusta omaavia seurakuntahallin-non edustajia kuin uusia kasvoja sekä hengellisiäpohdiskelijoita että käytännön osaajia.

Tänä syksynä seurakunnanvaltuuston vaalista jasiinä äänestämisestä on eniten iloa ja siunausta seu-rakunnan tulevaisuudelle, kun valitsijat hylkäävätkaikenlaisen kuppikunta-ajattelun ja itsenäisestiharkitsevat, keille ehdokkaista luottamuksensa anta-vat.

Osallisuus Kristuksesta seurakunnan elävässäjäsenyydessä luo keskinäistä yhteyttä ja kristillistärakkautta. Sen avulla kukin seurakunta voi toteuttaatehtäväänsä omalla alueellaan maailman pelastuk-seksi Kristuksen antaman esikuvan mukaan.

Metropoliitta Ambrosius

JULKAISTU AIEMMIN ORTODOKSIVIESTISSÄ 6/2007

Helsingin hiippakun-takanslian toimistosih-teerin työsopimussuh-teiseen toimeen on va-littu M.Div. Soili Pent-tonen. Hän on nykyi-sen metropoliitan vir-kakaudella yhdeksästoimistosihteeri, hiip-pakuntasihteereidenlukumäärä on kaikki-aan seitsemän.

Hiippakuntakansliaan uusitoimisto-sihteeri

geeneistä. Voihan synninpalkka olla sitä, että huo-non elämän seuraukset tu-levat kolmannen ja neljän-nen polven kannettaviksi.Minun on silti vaikea us-koa synnin palkka –ajatte-luun.

Ulla on saanut useinapua rukoillessaan kirkos-sa.

– Olen monta kertaarukoillut ja saanut tuskaa-ni avun. Ajattelen niin,että jos joku haluaa päästäsynneistään eroon, niinyksi palkka siitä on myösse, että oppii rukoilemaan.

■ Kari M. Räntilä

➤

8 ANALOGI 4/2007

Hengellistä opetusta

Naispappeus ei kuu-lu ortodoksisen kir-kon perinteeseen

eikä jakamattoman kirkonkanoniseen traditioon.Kristus oli mies ja hänenvalitsemansa kaksitoistaopetuslasta, apostolia, jot-ka valittiin ensimmäisiksi”papeiksi ja piispoiksi”,olivat miehiä. Yksinkertai-semmillaan ortodoksisenkirkon pappeus perustuutähän eikä siihen muutatarvitse lisätä.

Papiston avioliitot jaavioerotOrtodoksisessa kirkossapappi ja diakoni voivat ollanaimisissa, jos ovat men-neet naimisiin ennen vih-

Kirkon on opetettava kristillistäarvomaailmaa eikä sitä vastaan

Ortodoksisen kirkon perusta on laskettuKristuksen ja apostolien työlle. Dogmaattise-na ja kanonisena perustana ovat seitsemänekumeenisen kirkolliskokouksen päätöksetensimmäiseltä vuosituhannelta. Rovasti Veik-ko Lisitsinin mukaan esiin on nyt noussutkiperiä kysymyksiä, joihin kirkollamme onkuitenkin selvät vastaukset. Hänen mielestäänsotkua aiheuttaa lähinnä se, että kaikki eivätole valmiita kunnioittamaan oman kirkkonsaoppia ja perinnettä eivätkä liioin Raamatunopetusta. Tällaisista teemoista hän käsitteleeviittä aihetta: naispappeutta, papiston avioliit-toja ja avioeroja, samaa sukupuolta olevienkirkollista avioliittoa ja piispuutta.

tää enemmän aikaa yhdes-sä ja hoitaa parisuhdet-taan.

Ehkäpä on niin, ettämeillä mennään vähän lii-an nuorina naimisiin, kos-ka pienessä kirkossammeavoinna olevia virkoja onaika vähän, ja toisaalta,kun koulut on käyty lop-puun, pappeus on kutsu-vana edessä. Kanoninenikä on diakonilla 25 vuottaja papilla 30 vuotta. Niitäei kylläkään enää noudate-ta. Ehkä kirkolliskokous-ten isät olivat meitä vii-saampia tässä suhteessa.

Ratkaisuna avioerojenestämiseen voisi olla yhtei-sen vapaa-ajan lisääminen

Hengellistäsokeutumista

kimistä, mutta piispan tu-lee olla munkki, poikamiestai leski.

Kun 1980-luvun lopul-la kirkossamme oli vainmuutama avioeronnut,1990-luvun lopusta tähänpäivään tultaessa eronnei-ta tai erossa asuvia on osa-puilleen kolmisenkym-mentä eli vihitystä papis-tosta parikymmentä pro-senttia. Tämän tulisi herät-tää piispat ja kirkon toi-menpiteisiin moisen kehi-tyksen estämiseksi. Seli-tykseksi ei riitä, että tämäon nyt tätä aikaa vaan onpystyttävä menemään hy-vin kriittiseen itsetutkiste-luun ja pohtimaan sitä, mi-ten avioparit voisivat viet-

vastaan

9ANALOGI 4/2007

Hengellistä opetustakirkossa papeille ja heidänpuolisoilleen. Toinen voisiolla se, että diakoniksi vih-kimisen jälkeen voisi vielämennä naimisiin menettä-mättä diakoniuttaan. Näinneuvoo muun muassa Ni-kean ensimmäinen eku-meeninen kirkolliskokous.

Samaa sukupuoltaolevien avioliitotNe jotka ovat Raamattunsalukeneet, huomaavat, ettäVanha ja Uusi testamenttisuhtautuvat hyvin kieltei-sesti homoseksuaalisuu-teen mutta Vanha testa-mentti hyväksyi moniavio-liiton! Itse Kristus ei homo-seksuaalisuudesta puhu-

nut mitään. Uusi testa-mentti ei taas hyväksykumpaakaan, vain miehenja naisen liiton. Moniavioi-suus on kuitenkin selvästiraamatullisempi kuin sa-maa sukupuolta olevienavioliitot! Jos kirkko ryh-tyisi, kuten joissain maissajo tehdään, vihkimään sa-maa sukupuolta oleviakristilliseen avioliittoon,silloin ennemmin tulisivihkiä myös moniavioliit-toon, koska se on raama-tullisempi! Monissa mais-sa, kuten Afrikan mante-reella, moniavioliitto onvaltioissa hyväksytty, vaik-kakaan ei kirkoissa. Muttajo moniavioliitossa olevien

liitot sallitaan myös kirk-kojen piireissä käytännönsyistä.

Jotkut puolustavat sa-maa sukupuolta olevienkristillistä avioliittoon vih-kimistä sillä, että kyseessäon parisuhde rinnastaensen miehen ja naisen pari-suhteeseen ja että näin ol-len Vanhan testamentin ai-kainen moniavioliitto eiolisi avioliittoon rinnastet-tavissa. Mutta asia onpäinvastoin: avioliitto onaina eri sukupuolta olevienavioliitto, mutta se ei olesamaa sukupuolta olevienavioliitto, koska sellaista eikoskaan ole ollut. Sitä eiRaamattu eikä kirkon ope-

tus hyväksy, vaikka kuinkadirektiivit niin vaatisivat-kin.

Ehkä vielä omituisem-pi tilanne on kihlauksensuhteen. Kirkossamme onavioliiton sakramenttiaedeltävä kihlautumisentoimitus miehelle ja naisel-le. Se voidaan toimittaamyös paljon ennen naimi-siin menoa, ja kirkollisestise vahva lupaus miehen janaisen avioliitosta.

Kun tarkastelemmeavioliittolakia tai vaikkapaomaa kirkkolakiamme jakirkkojärjestystä tai kirkonkanonista perinnettä taipastoraalista ohjeistusta,voimme huomata, että siel- ➤

10 ANALOGI 4/200710

lä ei mainita sitä, kuinkamonen kanssa kihloissavoi olla samaan aikaan.Mikään ei kiellä sitä, ettäjoku olisi kihloissa muuta-man kanssa tai vaikkapasadan kanssa samaan ai-kaan! Kihlautumista sa-man sukupuolen kanssa eimyöskään kielletä mis-sään. Munkki tai nunna taivaikkapa piispa voi myösolla kihloissa! Kirkko taiyhteiskuntalainsäädäntö eikiellä monikihlautumista.On kuitenkin muistettava,että kihlautuminen on lu-paus avioliitosta, ja senpurkaminen voi tulla kal-liiksi purkavalle osapuolel-le, joten en kannata tulellaleikkimistä. Tosin tällaisenkieltää jo yleinen säädylli-syyskin ja ihmisten keski-näinen rehellisyys. Todet-takoon tässä lisäksi, ettäallekirjoittanut on miehenja naisen yksiavioisuudentakana.

PiispuusYllättäen nykyaikana o-lemme varsin omituisenkysymyksen edessä: Mikäon piispan tehtävä? Jokupiispa luulee, että piispantehtävä on toimittaa juma-lanpalveluksia, vihkiä piis-poja, pappeja, diakoneja jaopettaa. Todellisuudessakirkon käsityksen mukaanpiispan tehtävä on erityi-sen vaativa ja monipuoli-nen!

Piispan tehtävä on ollakirkolle kuuliainen. Siksipiispa eikä pappi tai diako-nikaan eikä oikeastaan ku-kaan muukaan ortodoksi-sessa kirkossa voi ryhtyävaatimaan naispappeutta,hyväksymään samaa suku-puolta olevien avioliittojatai vaikkapa moniavioliit-toa, koska ne eivät ole Raa-matun mukaisia, kirkontraditiota eikä oppia.Emme siis voi mennä sot-kemaan selviä asioita em-mekä antamaan varsin-kaan seksuaalisuutensa ke-hitysvaiheessa olevillenuorille väärää kuvaa. Var-sinkin kirkon työntekijöi-den ja vastuussa olevienon pystyttävä erottamaanpuheissaan ja kirjoituksis-

Yksi selvä ero on tehtäväkirkon opetuksessa: on

annettava selvä käsitys siitä,mikä on oikeaa kirkon opetus-ta ja mikä yksityisen ihmisen

omaa ajattelua.

➤

KA

RI M

. RÄ

NTI

LÄ

Hengellistä opetusta

saan se, mikä on kirkonopetusta ja mikä on ihmi-sen yksityistä ajattelua.Vain sakramentaalinen dia-konissan virka voisi palataneljänneltä vuosisadaltatakaisin kirkon käytäntöönja kenties naimisissa olevatpiispat, koska vielä kuu-dennelta vuosisadalta ta-vataan itäisenkin kirkonpiiristä naimisissa oleviapiispoja. Tällöin saattaisilöytyä lisää jossain määrinkelvollisia valinnanmah-dollisuuksia. Ja aina voi ni-mittää vikaaripiispoja, jot-ka voivat olla vanhempia,kokeneita ja koulutettujarovasteja, kunnes piispaksikelvollinen löytyy.

Raamatun ja kanonisentradition ja kirkon opetuk-sen mukaan sakramentaa-linen homoseksuaalienpappeus ei ole mahdollista.

LopuksiKirkko ei hyväksy samaasukupuolta olevien avio-liittoja, ei homoseksuaali-en pappeutta, ei naispap-

peutta eikä myöskään piis-poja ja pappeja, jotka toi-mivat näitä kirkon opetuk-sia vastaan! Erityisesti nyt,kun myönteinen kanta näi-hin asioihin on kasvanutyhteiskunnassa, kirkonkasvattajien ja lasten van-hempien ja kasvattajien onotettava vakavasti se, mikäon todellisuudessa Raama-tun ja kirkon oikea kanta jaopetus edellä mainittuihinasioihin. Muuten tämä yh-teiskunta ja kirkot ovatomituisessa tilassa: toimi-taan Raamatun ja kirkonperusopetusta vastaan!Mielestäni sellaisten piis-pojen, pappien, diakonienja kirkon työntekijöiden,jotka opettavat ja toimivatkirkon käsitystä ja opetus-ta vastaan näissä asioissa,olisi harkittava eroamistatehtävistään. Olemme kris-tillisten kirkkojen jäseniäemmekä minkä tahansakaiken hyväksyvän oudonlahkon jäseniä. Jos kirkontyöhön, varsinkin sen tär-keisiin tehtäviin, valitaan

pääsääntöisesti seksuaali-sesti poikkeavia tai hämä-räperäisten järjestöjen jä-seniä, valitsijat eivät silloinrakasta kirkkoaan eivätkäsuojele sitä. Mieluumminollaan sokeita ja välinpitä-mättömiä kuin kannetaantodellista vastuuta.

Kirkon on opetettavakristillistä arvomaailmaaeikä sitä vastaan. Tästä pu-huu jo neljännen vuosisa-dan kirkkoisä JohannesKrysostomos kirjoitukses-saan lasten ja nuorten kas-vatuksesta. Lasta ja nuortaon suojeltava myös seksu-aalisuuden tasolla. Liianvarhainen aikuistuminenaiheuttaa vaaraa joutuahyväksikäytetyksi, jostamaailmalla on monia va-roittavia esimerkkejä. Mo-nille nuorille on ominaistasaada olla hyväksytty,ihailtu ja aikuinen. Kuiten-kin niin lapset kuin nuoret-kin kaipaavat yllättäen tur-vallisia sääntöjä, erityisestiturvallista äidin ja isän sy-liä, johon he voivat tukeu-tua, kun epävarmuus jaepäonnistuminen valtaavatmielen. Kirkon tehtävä onosoittaa rakkautta ja an-teeksiantamista ja hyväk-symistä, myös epäonnistu-misen jälkeen.

Kirkon tulee valita javihkiä piispoiksi, papeiksi,diakoneiksi tervehenkisiämiehiä. Näin myös muussakirkon työssä tervehenki-syyden tulisi olla pääkri-teerinä koulutuksen jamuun soveltuvuuden ohel-la.

Olemme toki kaikki ih-misiä, ja jokaisella on omaihmisarvonsa. Jokaisentyötä, ansioita, persoonaaja ihmisyyttä on pidettäväarvossa. Mutta jossain onoltava ne rajat, jotka suo-jaavat ja antavat turvaa.Yksi selvä ero on tehtäväkirkon opetuksessa: on an-nettava selvä käsitys siitä,mikä on oikeaa kirkon ope-tusta ja mikä yksityisen ih-misen omaa ajattelua, eikäniitä saa sotkea keske-nään!

■ Isä Veikko Lisitsin

Metropoliitta Ambrosius hoitaa piispanvirkansa opetustehtävää.

11ANALOGI 4/2007 11

Kirjailija Kari Hota-kainen toteaa Apu-lehdelle viime

vuonna antamassaan haas-tattelussa:”Minusta vapa-us on mitäänsanomatonta.Ehdottomasti kiinnostavin-ta ovat rajat. Jos et pystynäissä rajoissa toteutta-maan itseäsi, älä toteutaollenkaan.” Ja kun edus-kunnassa säädettiin lakiaturvavyön käyttöpakosta,televisiossa toukokuussaesitetyn haastattelun mu-kaan lakia vastustettiin yk-silön vapauteen puuttumi-sena.

Esimerkkini kertovat,että vapaus on herkkä jalatautunut aihe. Hotakai-sen mielikuva vapaudestasuorittamista ja ahdistustatuottavana markkinoitujenmielihalujen lähteenä jaturvavyön pakkokäyttöävastustaneiden vapaus ih-misten erillisyytenä anta-vat virikettä tarkastella,miten Vapaus-kirja kuvaavapautta. Mitä sanottavaakirjalla on esitettyihin il-meisen aitoihin huoliin?

Lähtökohtainen eroesimerkkieni ja Vapaus-kirjan välillä on siinä, ettäesimerkeissäni vapauttakuvataan aistein havaitse-massamme maailmassa,kun puolestaan munkkiSerafimin painopisteenäon kuvata kaikkien rajojentuolla puolella olevaa mut-ta sisäisen kokemisen tilankautta näkyväksi tulevaavapautta.

Ateistiksi itsensä mää-

Kirjallisuuden pohdintaa

VapauteenHimojen kuohustavapauden lähestymiseen

FT, TM Esko Nikander tarkasteleekysymystä vapaudesta munkkiSerafimin kirjan Vapaus, johdatusmysteeriin pohjalta.

rittelevä kirjailija ArnoKotro totesi Askel-lehden6/07 haastattelussa, ettäihmisen mielikuvitus riit-tää melkein mihin tahansamutta ei ikuisuuden ja ää-rettömyyden mieltämi-seen. Munkki Serafim ontoista mieltä: ”Jos lukijanmieli avautuu tämän kirjanäärellä näkemään vapau-den syvyydestä jotain uu-dessa valossa, kirjoitustyöei ole ollut turhaa. Jos tuouusi valo on kajastusta sii-tä, mikä on ikuista ja todel-lista, ihmeiden aika ei oleohi.”

Munkki Serafim lähes-tyy vapautta läntisen aka-teemisen ajattelutraditionja itäisen kristikunnanmystiikan tuntijana sekäolemassaolon juurille las-keutuneena persoonana.

Mielikuvitus on osuva il-maus, jos sillä tarkoitetaankirjoittajan luovaa ilmaisu-voimaa ja pelottomuuttaelävöittää lukijansa yhteyt-tä perimmäiseen vapau-teen.

Vapauden olemuksestaPuheissa vapauden mi-täänsanomattomuudesta javapauden syvyyssuuntai-sesta rajattomuudesta ovatläsnä älyllinen suhteemmemaailmaan ja ihmisenkyky nähdä maailma toisinkuin aistihavainnoissam-me. Vapaus sisältyy kaik-keen olemiseen ja olemat-tomuuteen ja näiden yli.

Vapautta voimme lä-hestyä moraalisena kysy-myksenä tai kysymyksenäyksilön oikeuksista. Kui-tenkin vapaus itsessäänvirtaa meistä ja meidän lä-vitsemme, se on luomaton-ta ja ääretöntä Jumalanolemisen ilmausta. Vapausitsessään ei erota ateistia jaJumalaan uskovaa toisis-taan. Vaikka ei Jumalaaeikä olemassaoloakaan oli-si, ehdottomassa tyhjyy-dessäkin olisi vapaus elimahdollisuus mihin vain.Jumalaa ei voi todistaa jär-jen keinoin, kuten ei rak-kauttakaan.

Kaikki todella arvokas– usko, toivo, rakkaus, ilo,luovuus, viisaus, syvälli-syys, yhteys – perustuu va-pauteen. Ihmisen kaipuuntunne viestii vapauden ää-retöntä olemusta. Teoreet-tisen filosofian suuret on-gelmat ovat kysymyksiävapaudesta. Vapaus on pe-ruskäsite myös siksi, ettäkysymykset elämämmetarkoituksesta johtavat ky-symään vapauden olemus-ta. Kirkon itäisimmän osantärkeimmän opettajan py-hän Efraim Syyrialaisen(k. 373) mukaan vapauson ihmisen kaikkein juma-lallisin ominaisuus.

Olemassaolon rajoittamavapausImmanuel Kant (k. 1884)erotti todellisuuden sellai-sena, kuin se on itsessään,ja todellisuuden sellaisena,kuin se on ihmisen koke-

mana. Älyymme, järkeem-me ja havaintoihimme pe-rustuva tietomme kohden-tuu vain murto-osaan to-dellisuuden kokonaisuu-desta. Olemassaolon luon-teesta johtuu, että kahdentodellisuuden raja on kai-kessa läsnä.

Arkiajattelumme onhyvä esimerkki olemassa-olomme vapautta rajoitta-vasta piirteestä. Vapaustuo mieleemme lähinnäyksilölliset oikeutemmetehdä mieleisiämme asioi-ta minkään niitä rajoitta-matta, siis siihen tapaan,kuin turvavyön pakkokäyt-töä vastustaneet vapaudenymmärsivät.

Luonnonlait ja henki-lökohtaiset rajalliset edel-lytyksemme rajoittavatmahdollisuuksiamme to-teuttaa käytännössä unel-miamme. Rajallisuudentaustalta on ymmärrettä-vää, että materialistisen javain järkiperäisen maail-mankuvan omaksuneet ih-miset torjuvat puhtaan, ää-rettömän vapauden.

Ristiriitaista mutta il-meisen totta on se, että ih-misen suurimpiin voima-varoihin kuuluva kyky aja-tella muuttaa vapauden ää-rettömän ulottuvuudenmikroskooppisen pieneksikohteeksi. Järkiperäisentarkastelun kohteeksi nos-tettu vapauden pohjatonäärettömyys kuihtuu käsit-teiksi. Riippuen tieteente-kijän valitsemista sanallis-tamisen lähtökohdista va-pauskin näyttäytyy hänelleerilaiselta kuin toisen alantieteen harjoittajalle. Suh-teessa todellisuuden ole-mukseen kummatkin ovatkuitenkin kuin lasikuvunalla, jonka ulkopuolella onääretön vapaus.

VapaudenharjoittaminenVapaus nostaa itse kullekinpintaan ärtyneitä tunnere-aktioita rajojen puolestasilloin, kun joudummekohtaamaan niitä seurauk-sia, joita on vapauden ym-märtämisestä vain lupanatoteuttaa mahdollisimmanmonta oman tahdon oik- ➤

ANALOGI 4/2007

12 ANALOGI 4/2007

kua. ”Vapaus tuottaa on-gelmia” –puhe lähinnä ku-vaa sitä, miten ohuesti jaihmiselle ominaisen rajalli-sesti ymmärrämme käyttä-miemme sanojen ja niitäkuvaavien todellisuuksiensisältöjä.

Kuten Hotakaisen jameidän monien hänenkanssaan välillisesti jaka-masta huolesta on luetta-vissa, vapaus ja rajat kuu-luvat yhteen. Kyseinen si-dos on yksi harvoista asi-oista, joista filosofitkinovat laajalti yksimielisiä:Henkilökohtaisesti vapausliittyy enemmän itsekuriinja mielenhallintaan kuinnautintojen tavoitteluun.Vapaus ilman omaatuntoatympäännyttää ihmisen.Toteuttamamme valinnatovat todellinen minuutem-me.

Vapautta voimme edis-tää määrällisesti ja laadul-lisesti. Määrällisessä va-pauden harjoittamisessa –nuoren on saatava itsenäis-tyä, taitoja tulee kehittää,avun tarpeessa olevien elä-mää tulee kohentaa jne. –on aina laadullisen harkin-nan paikka.

Laadullisesti vapaudenharjoittaminen on nöyräämatkan tekemistä itseem-me. Kaikki se arvokas,mikä meissä on, on kuinheijastusta lasikuvun ulko-puolella olevasta vapau-desta. Tilan raivaaminenmeissä olevalle arvokkaal-le on kuin tuon läpivirtaa-van lasin koskettelua, kes-kustelua Jumalan kanssa,mikä rabbien opetuksenmukaan on ihmisen ole-massaolon tarkoitus.

Matemaatikko BlaisePascal (k.1662) korostimystisen kokemuksenmerkitystä avaimena va-pauden tuntemiseen.Munkki Serafim tähdentääsisimmän avaamista alut-tomalle ja loputtomalleluomattomalle mysteerille,joka kumpuaa Kristukses-ta. Kysymys on tiedon kas-vattamisen ja tiedosta it-sensä tyhjentämisen väli-sestä ihmistä ylöspäin ko-hottavasta liikkeestä, jotaarmon valo valaisee.

Vapaus-kirjan väittämäpätevä totuus on, että mitäenemmän olemme yhtey-dessä ”lasikupumme” ta-kaiseen rajattomaan va-pauteen eli syvennämmetietoisuutemme astetta,sitä enemmän olemme ole-massa. Suuri vapaus elet-tynä todellisuutena avau-tuu ja muotoutuu pelkästäsanasta Kristuksen kaltai-suudeksi. Liike, rukous,valaisee ihmistä ja muut-taa hänen kuvaansa Juma-lasta, vapauden alkuläh-teestä.

Kirkastunut, Hengenvalaisema tahtoKirjailija Kotro nosti esiinsuvaitsevaisuuden ja su-vaitsemattomuuden väli-sen jännitteen. Kunnioitusihmisen itsemääräämisoi-keuteen on hänen koke-muksenaan edistykselli-sempää suvaitsevaiseltamaalliselta perustalta ajat-televien keskuudessa kuinuskonnolliselta pohjaltatoimivilla.

Kirjoittaessaan ihmi-sistä, joiden vapaa tahtoon jumaluuden valaise-maa, munkki Serafim tuopuheeseen suvaitsevaisuu-desta ja suvaitsematto-muudesta arvokkaan nä-kökohdan: ”Kun pyhitty-nyt sielu katselee ihmistäJumalan kuvana ja kaltai-suutena, se ei näe vanhurs-kaita eikä syntisiä, ei orjiaeikä vapaita. Kun sielu onvalaistunut ja katselee si-säistä maailmaa, se näkeekaikki ihmiset siinä Juma-lan kuvan kaltaisuudessa,johon heidät on luotu.”

Jumalan kuvan kaltai-suudessa ei ole kysymyspinnallisesti suvaitsevai-suudesta tai hienotuntei-suudesta tai edes toisensietämisestä. Katseleminenperustuu universaaliinmutta uskonvaraiseen to-tuuteen, Jumalan Jeesuk-sessa Kristuksessa ihmi-seksi syntymiseen, jostaihmisluonnon kirkastumi-nen ja vapautuminen al-koivat. Langenneen ihmi-sen pimentynyt elämä onarmoa siinä kuin Hengenkirkastaneenkin tahto.

Tässäkään suhteessa em-me ihmisinä eroa toisis-tamme.

Kristuksesta alkanutihmisluonnon kevät viepohjan moralisoivalta mit-tailemiselta. Himojen kuo-hu ei tarvitse itäisen kristi-kunnan suurten mystikko-jen mukaan rajoja vaan va-pauden lähestymistä. Roh-

kaisemalla epämuodik-kaasti himottomuuteenmunkki Serafim opastaalukijaansa vapautumaanpyrkimyksistä, jotka estä-vät häntä pääsemästäomaan kirkkauteensa.

Munkki Serafim, Vapaus.Johdatus mysteeriin. Henki& Elämä. Kirjapaja 2007. 213 s.

➤Kirjallisuuden pohdintaa

ANALOGI 4/200712

Kulttuuria SofiassaHelsingissä toimivan ortodoksisen kulttuurikes-kuksen Sofian syyskausi käynnistyy. Sunnuntainkulttuuri-iltapäivissä kokoonnutaan ehtoopalve-luksen jälkeen kuuntelemaan asiantuntijoiden

alustuksia ja keskusteluja.Hiljentymisviikonloppujen sarjan avaa 14.–

16.9. pidettävä retriitti, jonka teemana on ortodok-sinen kulttuuri ja hiljentyminen. Seminaarissaalustavat metropoliitta Ambrosius ja nunna

Kristoduli. Seuraava hiljentymisviikonloppu on 9.–11.11., teemana sielunhoito ja hengellinen ohjaus.Nunna Kristoduli puhuu tällöin ohjaajavanhus isäPorfyrioksesta. Syksyn kolmannessa viikonlopussa30.11.–2.12 munkki Serafim alustaa ortodoksisesta

mystiikasta.Helvi Hämäläisen tuotantoa ja elämää käsitte-

levä seminaari on 6. lokakuuta. Myös itsenäisyys-päivän ja joulun aikaan Sofiassa on mahdollisuus

hiljentyä ja osallistua kulttuuriohjelmaan.

Kulttuurikeskuksen nettisivut: www.kulttuurikeskussofia.fi

ANALOGI 4/2007 13

Ortodoksit Euroopan vuorovaikutuksessa

Turkkilainen fundamentalismi-patriarkaatin ongelma

Uskontojen rooli kansainvälisissä suhteissa ja po-litiikassa on kasvanut merkittävästi kylmän so-dan jälkeen. Jumala on palannut politiikkaan

monin eri tavoin. Voidaan perustellusti todeta, ettäkulttuurisesti ja uskonnollisesti sirpalemaiset yhteis-kunnat ovat haasteita uskontojen väliselle dialogille.Tämä on nähty niin Amerikan Yhdysvalloissa kuin esi-merkiksi viimeksi Turkissa. Uskonnollis-poliittinen fun-damentalismi on dialogille vierasta – se herättää pel-koja ja voimistaa vieraantumista.

Tämän vuoden kesäkuussa (26.6.) turkkilainen oi-keusistuin esitti rohkean kannanoton Ekumeenisenpatriarkaatin oikeudelliseen asemaan Turkin valtios-sa. Päätös herätti luonnollisesti laajaa julkista keskus-telua eri paikalliskirkoissamme. Ekumeenisen patriar-kaatin alaisuudessa olevat kirkot nostivat kukin tahol-laan rooliaan ja vetosivat omiin paikallisiin päättäjiin-sä patriarkaatin puolesta. Erityisesti Kreikassa ja pat-riarkaattia voimakkaasti tukevassa Yhdysvalloissa kes-kustelu oli voimakasta.

Oikeuden päätös on mielenkiintoinen kannanot-to, joten sitä on syytä tarkastella lähemmin. Kansain-välisen oikeuden näkökulmasta päätös olisi varmastimyös oman tutkimuksensa arvoinen. Oikeusistuimenmukaan Turkin valtion rajojen sisällä sijaitsevan pat-riarkaatin täytyy noudattaa Turkin lakeja. Patriarkanitsensäkin täytyy olla Turkin kansalainen. Turkin lainmukaan millekään erityiselle ryhmälle ei voida antaavaltion maantieteelliset rajat ylittävää oikeudellista taihallinnollista statusta. Näin patriarkka BartolomeosI:stä ei voida kutsua ekumeeniseksi patriarkaksi, kos-

ka se tarkoittaisi hänen hallintoalueensa ulottumistaTurkin rajojen ulkopuolelle. Oikeusistuimen mukaanpatriarkka Bartolomeos on vain noin kolmentuhannenTurkissa asuvan pääosin kreikkalaistaustaisen ortodok-sin hengellinen johtaja.

Päätös on Turkin lain kannalta selkeä ja hyvin pe-rusteltu mielenkiintoinen sisäpoliittinen kannanotto.Euroopan unioniin mahdollisesti pyrkivässä Turkissavaltaa saaneet uskonnollis-poliittiset liikkeet ovat vii-me vuosina vastustaneet patriarkaattia voimakkaasti.Ne ovat kokeneet kansainvälisellä poliittisella areenal-lakin julkisuutta saaneen patriarkka Bartolomeoksenuhkana turkkilaiselle yhteiskunnalle. Tältä kannaltakatsottuna oikeusistuimen päätös vaikuttaa selkeältäyritykseltä hillitä sisäpoliittista kamppailua. Konstan-tinopolin pyhä istuin, Ekumeeninen patriarkaattimme,joutuu ikävä kyllä olemaan pelinappulana.

Oikeuden päätös herättää varmasti kysymyksiäpohdittaessa Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä. Turkis-sa eletään nyt kriisikauden vaalien jälkeistä aikaa. Us-konnollismieliseksi kutsuttu AK-puolue nousi selväksivaalivoittajaksi sunnuntaina 22.7. ja sai edustajaenem-mistön Turkin parlamentissa. Puoluejohtaja ja päämi-nisteri Erdogan kantaa nyt suurta vastuuta rauhoit-taakseen kärjistynyttä tilannetta. Jos hän osaa olla oi-keudenmukainen, hän tunnustaa Ekumeenisen patri-arkaattimme ainutlaatuisen merkittävän historiallisenja kirkollisen aseman Euroopassa.

■ Arkkipiispa Leo

Kirkot tekivätsovinnonToukokuun 17. Moskovassa met-ropoliitta Laurus (vas. istumassa)ja patriarkka Aleksi II (oik. istumas-sa) allekirjoittivat sopimuksen ka-nonisesta yhteydestä Moskovanpatriarkaatin ja Venäjän pakolais-kirkon välillä. Yhdysvalloissa pää-paikkaansa pitävä pakolaiskirkkoerosi Moskovan patriarkaatista1920-luvulla. Pakolaiskirkolla oneri puolilla maailmaa noin 300seurakuntaa.

ANALOGI 4/200714

Ruotsi sai vaikutteita idän kir-kosta jo ennen 1000-lukua.Tiedetään, että viikingit teki-

vät matkoja myös itään. Konstantino-polin (viikinkien ’Miklagårdin’) kei-sarilla oli henkivartiostossaan 900- ja1000-luvuilla pohjoismaisia palkka-sotilaita. Jotkut tutkijat näkevät itäi-siä vaikutteita varhaisessa kirkkoark-kitehtuurissa ja kirkkomaalauksissaesimerkiksi Gotlannin saarella. MyösRuotsin ja Kiovan Venäjän välillä oliyhteyksiä. Ruotsin ensimmäinenkristitty kuningas, Olavi Sylikunin-gas (n. 980-1022), naittoi tyttärensäIngegärdin Jaroslav Viisaalle, Nov-gorodin ruhtinaalle. Venäjällä Inge-gärdista tuli Irina, myöhemmin nun-na Anna, joka kuoli vuonna 1050.

Ortodoksinen kirkollinen elämäRuotsissa alkoi kuitenkin varsinaises-ti vasta Stolbovan rauhan (1617) jäl-keisenä aikana, jolloin venäläisetkauppiaat saivat oikeuden harjoittaauskoaan Tukholmassa sijaitsevankauppahuoneen yhteydessä. Papitsaapuivat useimmiten Novgorodista.Venäläinen kirkollinen elämä Tukho-massa jatkui seuraavien vuosisatojenajan kauppahuoneen ja myöhemminlähetystön yhteydessä.

Venäjän vallankumouksenseuraukset1900-luku toi mukanaan suuria muu-toksia Ruotsin ortodoksiaan. Venäjänvallankumouksen seurauksena Tuk-holman venäläinen seurakunta kas-voi tuntuvasti pakolaisten myötä.Toinen maailmansota toi lisää pako-laisia. Viron ortodoksinen pakolais-synodi asettui Tukholmaan vuonna1947. Samoihin aikoihin Suomeenasettuneita vienankarjalaisia orto-dokseja pakeni Ruotsiin Neuvostoliit-toon ”palauttamisen” uhan edessä.Vuonna 1958 nämä vienankarjalaisetolivat perustamassa Ruotsin suoma-

MoninainenRUOTSIN ortodoksiaMonille suomalaisille ulkomainen ortodoksia tarkoittaalähinnä perinteisiä paikalliskirkkoja Venäjällä, Kreikassa,Romaniassa jne. Usein unohtuu, että kansainvälistäortodoksiaa löytyy myös Ruotsista, jossa itse asiassa asuuenemmän ortodokseja kuin Suomessa. Isä MikaelSundkvist korostaa, että suomalainen seurakuntaRuotsissa tarvitsee edelleenkin tukeamme.

muuttajiin. Käytännössä jokainenkirkko muodostaa pienen kansallisenenklaavin vailla mainittavaa yhteis-työtä muiden kirkkojen kanssa. Jo-kaisella kirkolla on omat kirkollisoi-keudelliset ratkaisunsa. Omaa orto-doksista perinnettämme edustavatRuotsissa Konstantinopolin, Mosko-van, Serbian, Romanian ja Bulgarianpatriarkaatit. Maassa asuu kaksi piis-paa, jotka edustavat Konstantinopo-lia ja Serbiaa. Orientaalisella puolellatilanne on samanlainen. Ruotsi on si-ten tyypillinen moderni ortodoksinendiasporamaa.

Painotukset kansallisuudessaRuotsin kirjava ortodoksia on moni-en haasteiden edessä. Suurin näistäon oman uskonnollisen perinteeneteenpäinvieminen Ruotsissa synty-neille sukupolville. Maahanmuuttaji-en lapset puhuvat ruotsia. He käyvättavallista ruotsalaista koulua ja elä-vät siten todellisuudessa, joka onmonessa mielessä hyvin kaukanavanhempien kotimaasta. Kirkot ovattukalassa tilanteessa. Niiden pitäätoisaalta mukautua ruotsalaiseen to-dellisuuteen, käyttää ruotsia, käydävuoropuhelua usein hyvin maallistu-neen ruotsalaisen yhteiskunnankanssa. Toisaalta on ylläpidettäväomaa kansallista kulttuuria, jokauseimmiten luo puitteet myös uskon-nolliselle perinteelle. Kirkkojen väli-selle yhteistyölle on selvä tarve, silläyhdessä kirkot voisivat tukea toisi-aan. Käytännössä kirkot tavoittavatjäsenensä kuitenkin kansallisia juu-ria painottamalla.

Järjestötyö avainasemassaTällä hetkellä Ruotsin monet orto-doksiset kirkot tekevät yhteistyötä erijärjestöjen kautta. Ortodoksisten jaorientaalisten kirkkojen ekumeeni-nen neuvosto (OÖKER) kanavoiRuotsin valtiolta tulevaa taloudellistatukea. Ruotsin ekumeenisessa neu-vostossa (SKR) ovat edustettuinamiltei kaikki ortodoksiset kirkot.SKR:llä on oma koordinaattorinsanäitä kirkkoja varten. Opintoliitto Bil-da sisältää nykyään hyvin aktiivisenortodoksisen osaston. Näissä yhteyk-sissä ortodoksiset kirkot ovat luovas-sa ja antoisassa vuorovaikutuksessaRuotsin yhteiskunnan, kulttuurin jaei-ortodoksisten kristillisten perintei-den kanssa. Yhteydet Ruotsin evan-kelis-luterilaiseen kirkkoon ovat ainaolleet lämpimät ja läheiset. Kuitenkinkonkreettisissa teologisissa sekä eet-tisissä kysymyksissä ja kannanotois-sa Ruotsin ortodoksiset kirkot löytä-vät vastaavuutta ennen kaikkea roo-

ANALOGI 4/2007

laista ortodoksista seurakuntaa.Ruotsi alkoi ottaa 1960-luvulta lähti-en vastaan suuria määriä työhön tu-levia maahanmuuttajia. Nyt saapuilisää suomalaisia, heidän joukossaanmyös ortodokseja. Entisestä Jugosla-viasta saapui serbialaisortodokseja,Kreikasta kreikkalaisortodokseja. Jat-kossakin Ruotsi otti vastaan maahan-muuttajia ja pakolaisia. Turkista saa-pui suuria määriä syyrialaisia orto-dokseja, Egyptistä koptilaisia orto-dokseja jne. Tänään itäisillä kirkoillaon Ruotsissa yhteensä ainakin yli sa-tatuhatta jäsentä. Noin puolet näistäon ns. orientaalisia ortodokseja (syy-rialaiset, armenialaiset jne.), puoletitäisiä ortodokseja (kreikkalaisia, ve-näläisiä jne.). Varmaa lukumäärääRuotsin väestökirjapitojärjestelmästäjohtuen on mahdotonta saada.

Ortodoksista diasporaaRuotsin ortodoksia on siis luonteel-taan selvästi painottunut maahan-

Isä Mikael Sundkvist

Kirkollinen työ ulkomailla

ANALOGI 4/2007 15

malais-katolisesta kirkosta. Ruotsinkatolisen kirkon kanssa ortodoksitmuodostavat merkittävän osan maankristityistä, kun roomalais-katolilai-siakin on maassa noin satatuhatta.

Suomalainen seurakuntaRuotsin suomalainen ortodoksinenseurakunta perustettiin siis vuonna1958. Seurakunta on alusta alkaenollut Konstantinopolin patriarkaatinRuotsia koskevan hiippakunnan yh-teydessä. Vuodesta 1970 seurakuntaon kuulunut samana vuonna perus-tettuun Konstantinopolin Ruotsin jakoko Skandinavian metropoliittakun-taan, jonka piispa on sijoitettu Tuk-holmaan.

itäistä kirkollista perinnettä etsivätruotsalaiset kokevat juuri Suomenpohjoismaisen ortodoksian omak-seen.

Suomalainen seurakunta tarvitseetukeaMyös Ruotsin suomalaisen ortodok-sisen seurakunnan kohdalla pätee ai-kaisemmin mainittu kaksinainensuhtautuminen omaan kansalliseentaustaan. Seurakunta haluaa selvästiintegroitua Ruotsiin. Ruotsin kieltäkäytetään suomen ohella jumalan-palveluksissa. Hallinto hoidetaan ny-kyään ruotsiksi. Samalla tarve ylläpi-tää elävää suhdetta Suomen ortodok-siseen kirkkoon on suuri. Olisi toivot-tavaa, että Suomen ortodoksinenkirkko löytäisi pysyvän ratkaisun yh-teydelle Ruotsin seurakunnan kans-sa. Nykyistä kanonista rakennettakunnioittaen jonkinlainen ulkosuo-malaisten ortodoksien toimikunta ke-hittäisi yhteyksiä Ruotsin suomalai-seen seurakuntaan. Ruotsin pienimutta tärkeä seurakunta tarvitsee ai-neellista ja henkistä tukea.

Juuret myös RuotsissaVaikka ortodoksiset kirkot Ruotsissamelko harvoin tuovat ilmi hengellistäyhteyttään, löytyy poikkeuksiakin.Merkittävin näistä on kesällä vuonna2000 Länsi-Göötanmaalla Husabynkirkossa järjestetty yhteisortodoksi-nen liturgia. Sinä vuonna Ruotsin kir-kot viettivät maan kristillisen histori-an 1000-vuotisjuhlaa. Juhlallisuudethuipentuivat Husabyssä, jossa alussamainuttu Olavi Sylikuningas otti kas-teen vuoden 1000 tienoilla. Ruotsinortodoksit tekivät varaslähdön eku-meenista juhlaa edeltävänä päivänäkokoontumalla Husabyn keskiaikai-seen kirkkoon yhteiseen liturgiaan.Serbialaisen piispan Dositejn joh-dolla muisteltiin samalla Olavi Syli-kuninkaan tytärtä Ingegärdia, jostatuli nunna Anna ja Venäjän kirkonkanonisoitu pyhä Anna Novgorodi-lainen. Ortodoksit lahjoittivat Husa-byn nykyiselle luterilaiselle seura-kunnalle Suomessa maalatun pyhänAnnan ikonin. Sinä päivänä Ruotsinuudet ortodoksit saivat kokea, ettäomat kirkolliset juuret löytyvät myösRuotsista.

■ Isä Mikael Sundkvist

Ruotsin serbialainen piispa Dositej toimittaa vedenpyhityksen Husabyn lähteellä12. kesäkuuta vuonna 2000 paikassa, jossa perimätiedon mukaan Ruotsin ensimmäinen

kristillinen kuningas, Olavi Sylikuningas, vastaanotti kasteen vuoden 1000 tienoilla.

BAGRAT KUPRASHVILI

Kirjoittaja toimi Ruotsin suomalaisenortodoksisen seurakunnan kirkkoher-rana 1998–2002 sekä Ruotsin eku-meenisen neuvoston ortodoksisenakoordinaattorina 2001–2002.

ANALOGI 42007

Suomalaisten ortodoksien luku-määrä Ruotsissa on ollut selvässälaskussa viimeisten parin vuosikym-menen aikana. Aivan kuten Suomes-sa, 1950- ja 1960-luvun suomalaisetortodoksit Ruotsissa kastattivat lap-sensa luterilaisessa kirkossa, johonpuoliso useimmiten kuului. Suomes-sa tämä kirkolle kohtalokas kehityson saatu pysäytettyä, Ruotsissa ei.On silti ilmiselvää, että suomalaistaortodoksista seurakuntaelämää tarvi-taan jatkossakin ainakin Tukholmas-sa. Suomalaisia muuttaa edelleenkinRuotsiin, usein muutamaksi vuodek-si töiden perässä. Tämän lisäksi suo-malaisella ortodoksisuudella on tiet-ty lähetystehtävä Ruotsissa. Monet

BA

GR

AT

KU

PR

ASH

VIL

I

Kirkollinen työ ulkomailla

ANALOGI 4/2007

Timo RuottinenKirjoittaja on

tamperelainenmusiikkituottaja

16

Autoillessa tulee kuunneltua radiota. Vakio-kanavallani Ylen radio yhdessä vietettiinjumalaista heinäkuuta, mielenkiintoisia

ohjelmia. Kerran sananselittäjä käsitteli sanaaarmo. Siitä saimmekin kimmokkeen suosittuunmatkapeliimme, jonka säännöt ovat seuraavat:kuinka monta laulua löytyy, jossa esiintyy tiettysana. Näistä lauletaan vuoronperään valaisevaote (mielellään ei siis kaikkia säkeistöjä). Kun eienää keksi, tippuu pelistä ja voittajaksi jää se,joka muistaa viimeksi vielä laulamattoman hy-väksyttävän sävelmän. Omat sävellykset eivätkelpaa. Jotkut sanat ovat semmoisia, että leikkiloppuu lyhyeen. Jos ehdotan vaikka sanaa kallio-rinne, vaimo voittaa varmasti. Hän tietää, ettätunnemme molemmat vain yhden laulun, jossasana esiintyy. Samasta syystä ryöväri tai häämajaei ole kovin hedelmällinen, ei myöskään olkihat-tu tai nikkelimarkka. Hyviä sanoja on vuosienvarrella löytynyt tähtitieteen alueelta (aurinko,kuu, tähti). Eläinkunnasta löytyy pelin mielen-kiinnon kannalta useita käyttökelpoisia sanoja.Elämä vielä menettelee, mutta rakkaus on aivanmahdoton, sitä kyllä riittää toisellekin matkalle.

Tampereelta Saloon ajaessamme armoa oliyllin kyllin. Muistattehan esimerkiksi klassikonMikki Hiiri merihädässä:

armosi suovie emoni luoVaikka jopa raamatulliset rinnastukset ovat

laulussa mitä ilmeisimmät, sitä ei kuitenkaantiettävästi kukaan vielä ole keksinyt viedä kirk-koon, niin kuin Satumaa-tangolle hiljattain kävi– tunnetuin seurauksin. Eikä armoitettu pelikäänoikeastaan ratkennut automatkalla, kun poikke-simme tiekirkkoon emmekä voineet välttää kiu-sausta selata virsikirjaa.

Parasta yleisradion jumalaisen heinäkuunohjelmissa oli teeman käsittely laajasti ja moni-puolisesti. Kun uskonnollisia käsitteitä valote-taan ns. tavallisena puheena, ilman julistuksenpaatosta tai eteeristä hartausilmaisua, se arva-tenkin tavoittaa ihmisiä sisältönsä mielenkiintoi-suudella. Kulttuurimme on nimittäin tässä mie-lessä hämmästyttävän runsas. Vivahteita ja sävy-jä löytyy.

Mutta käsittämättömän rikas on meidänomakin osakulttuurimme, tämä ortodoksinen.

Mikki-hiiri ja armoSen sain havaita kesäkuun alussa kansainvälisessäkirkkomusiikkitapahtumassa Joensuussa. Histori-an kuluessa on esiintynyt niin monenlaista ilmai-sua, tässä tapauksessa musiikillista, että hyviä esi-kuvia löytyy, kirjoittipa miltei millaista sävelkieltätahansa. Jos nimittäin säveltää tai sovittaa orto-doksimusiikkia. Tämä on melkoisen vapauttavaa,kun vallitseva mutta ilmeisen virheellinen ajatusnäyttäisi viittaavan pikemminkin tiukasti säännel-tyyn ja normitettuun kulttuuriin tyyliin ”kirkko onaina opettanut” tai ”pyhien isien elämäkerratosoittavat – –”. Fraasi ”ortodoksisuus on elämää”on siten totta vain, jos olemme oikeasti vapaitaelämään. Muuten se on vain hokema ja klisee.Olemmeko vapaita toteuttamaan itseämme ja itse-nämme, ilman sovinnaisuuden kahleita, muoto-menoja niiden itsensä vuoksi? Vai takerrummekojohonkin nostalgiseen ihannekuvaan, joka oikeas-taan on luotu vain oman päämme sisällä vailla his-toriallista tai kulttuurista todellisuuspohjaa?

Hankalimpia kysymyksiä nykyihmiselle lieneesuhde vanhoihin pyhiin teksteihin. Miten niihinpitäisi suhtautua. Niin kuin radion teemaohjelmis-sakin pohdittiin sitä, onko kaksituhatta vuotta sit-ten paimentolaiskansoille kirjoitettu kirjallisuussellaisenaan käyttökelpoinen nykyihmisen ja yh-teiskunnan ohjenuoraksi. Pitäisikö näitä päivittää?Kaksipiippuinen juttu. Virsikirjauudistuksessa onarmo vähintään vaihtanut paikkaa, kuka niitä uu-sia muotoiluja nyt voi muistaakaan. Toisaalta va-pauttavaa on tiedostaa sekin, että Raamatun teks-tit ovat usein keskenään ristiriitaisia ja antavatmahdollisuuksia monenlaisille tulkinnoille. Pa-tenttivastauksia ei ole, kyseleminen jatkukoon.

Jumalaisen heinäkuun tarjottimella oli myösTuomas Sidoroffin kaksiosainen ohjelma ortodok-sisesta musiikista. Mukava kokonaisuus, jossaavattiin avaramielisesti suomalaisen lyhyen mu-siikkitraditiomme monimuotoisuutta varsin katta-vasti. Mielenkiintoinen oli myös autoilumme koh-de, ikoninäyttely Salossa (tekstitoimituksen puut-teista huolimatta). Venäjänkarjalaisten ikonien jaSalonseudun vanhojen lähikirkkojen esineiden yh-distelmä on toimiva ja sopivan jännitteinen esille-pano.

■ Timo Ruottinen

ANALOGI 4/2007 17

LUOSTARIPALSTAKuulumisia Lintulan luostarista

Kesän juhliin Lintu-lassa kuuluu äitiigumenia Marinan

nimipäivä eli pyhän suur-marttyyri Marinan juhlaheinäkuun 15. päivänä.Tänä vuonna se valkenikauniina ja aurinkoisena –hienona poikkeuksena vii-kon sadepäivien keskellä.Samanlainen suotuisa sää-poikkeama oli ollut myöskonevitasalaisen Jumalan-äidin ristisaattopäivä, jokatänä vuonna oli jo hyvissäajoin heinäkuun 5. päivä-nä ennen ikonin varsinais-ta juhlaa, joka on 10. hei-näkuuta. Nimipäivänä toi-mitettiin pyhä liturgia, javarsinainen juhla oli päivä-kahvin aikaan iltapäivällä.Se pidettiin lammen ran-nalla luostarirakennuksenedessä, ja tarjolla oli muunmuassa mansikkatäytekak-kua omista mansikoista,joita tänä vuonna on tullutrunsaasti – viime vuonna-han trombi vei suurimmanosan sadosta.

Vieraana oli igumeniSergei Valamosta yhdessäLaatokan Valamon kvarte-tin kanssa, äiti igumenianveli sekä kuopiolaisia ettämuita luostarin ystäviä,sitten tietysti luostarinomat talkoolaiset ja kesä-työntekijät sisariston lisäk-si. Valamon kvartetti lauloiihanasti niin kirkkosävel-miä kuin venäläisiä kan-sanlaulujakin.

Kvartetin laulun jäl-keen seurasi Jumalanäidinrukouskanonin bysanttilai-sen version kahden ensim-mäisen oodin ensiesitys.Jaakko Olkinuora on teh-nyt sovituksen, ja äiti Kris-todulin vähän avustaessamyös siihen tarvittavanuuden suomennoksen. Ke-vään mittaan Jaakko on

Äiti igumenia Marinannimipäivät

harjoituttanut nuorempiensisarten muodostamallakuorolla tätä kanonia. Täh-täimessä olivat juuri äitiigumenian nimipäivät, joil-la sovittaja itse johti kuo-roa.

En ole musiikki-ihmi-siä, mutta oma tuntemuk-seni on, että Jumalanäidinrukouskanonista muodos-tuu kirkossamme hitti, joställaista profaania ilmaisuasallitaan kirkkomusiikista.Sävelmä on sellaista by-santtilaista musiikkia, jokaistuu hyvin suomalaisen-kin korvaan. Yleensäkinvoisin todeta, että 1800-lu-vun venäläinen kirkkomu-siikki, jota meillä toistai-seksi enimmäkseen käyte-

IhmeellinenpelastuminenTällä tavoin laulellen jailoisen keskustelun mer-keissä sujuivat äiti igume-nian nimipäiväjuhlat.

Mutta monen läsnäoli-jan mielessä käväisi epäile-mättä ajatus, että ne olisi-vat voineet olla hyvin toi-senlaiset – – .Vähältä näet

piti, ettei tämän iloisenpäivän aatosta tullut luos-tarin tähänastisen elämänsuurinta tragediaa. Silloinäiti igumenia ja äidit Var-vaara ja Mikaela olivat au-tomatkalla. Paluumatkallaauto suistui 100 km:nvauhdissa tieltä ulos, is-keytyi valopylvääseen, las-keutui ojan pohjalle ja

nousi siitä ylhäällä olevallehuoltotielle. Sisarten taka-na sattumoisin ajanut lää-käri juoksi paikalle ajatel-len, ettei siitä autosta ku-kaan tule ulos omin jaloin.Mutta kaikki kolme tulivat,eikä kukaan heistä ollutkärsinyt mitään vahinkoa.Varmuuden vuoksi heidätvietiin ambulanssilla sai-raalaan, mutta sielläkin to-dettiin, että kaikki oli hy-vin. Vain auto vaurioitui.Jumala armahti luostaria javarjeli sisaria.

Ensi vuonna vietämmesitten kaksoisjuhlaa: sisar-ten ihmeellisen pelastumi-sen muistoa yhdessä äitiigumenian nimipäivänkanssa. Kunnia Jumalallekaikesta!

ÄitiKristoduli

tään, on surumielisen har-rasta, kun taas bysanttilai-nen musiikki on rytmikäs-tä ja reipasta. Tämä on eri-tyisen totta Jumalanäidinrukouskanonin kohdalla,joten uskon sen vetoavannimenomaan nuorisoon.Sisällöltäänkin rukouska-noni on ajankohtainenjoka tilanteessa.

Äiti igumenia Marina (vas.), keskellä igumeni Sergei.

Jaakko Olkinuora (oik.) laulatti sisariston laulukuoroa.

ANALOGI 4/200718

KUULUTUS

Äänioikeutettujen luettelo on nähtävillä kunkin seura-kunnan kirkkoherranvirastossa 5.-12.9.2007 viraston au-kioloaikoina. Vaatimukset äänioikeutettujen luettelon

korjaamisesta on jätettävä kirjallisena kirkkoherranvirastoonviimeistään 14.9.2007 klo 14 mennessä. Äänioikeutetuksi vaa-liluetteloon on merkitty 4.11.2007 mennessä 18 vuotta täyt-tävät ja viimeistään 31.8.2007 seurakunnan jäseneksi merkit-ty henkilö.

Korjausvaatimuksen äänioikeutettujen luetteloon teh-tävästä merkinnästä voi esittää asianosainen eli se, jonka oi-keutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Korjausvaatimustaei voi perustaa seurakunnan jäsenyydessä 31.8.2007 jälkeentapahtuneisiin muutoksiin.

Ehdokasasettelu tapahtuu kirjallisesti. Ehdokasasetteluakoskevat asiakirjat on toimitettava kirkkoherranvirastoon vii-meistään 20.9.2007 klo 12.00 mennessä. Asiakirjassa, josta onilmettävä ehdokkaan täydellinen nimi, syntymäaika ja koti-kunta ja joka on vähintään kahden (2) seurakunnan kyseisenvaalialueen äänivaltaisen jäsenen allekirjoitettava, saadaanesittää niin monta ehdokasta kuin kyseiseltä vaalialueelta

valitaan valtuustoon jäseniä. Vaalilautakunta laatii annettu-jen asiakirjojen perusteella ehdokasluettelon, joka asetetaannähtäväksi seurakunnan ilmoitustaululle viimeistään 30 päi-vää ennen vaalitoimituksen alkamista.

Vaalikelpoisuus. Seurakunnanvaltuuston jäseneksi voi-daan valita ortodoksisesta kristillisestä vakaumuksesta tun-nettu äänioikeutettu seurakunnan jäsen, joka ei ole vajaaval-tainen eikä seurakunnan päätoiminen työntekijä.

Äänioikeus seurakunnanvaltuuston vaalissa on jokaisellaäänivaltaisten luetteloon merkityllä seurakunnan jäsenellä,joka täyttää viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18 vuot-ta. Äänioikeuttaan seurakunnan jäsen voi käyttää vain henki-lökohtaisesti. Äänestää voi kaikissa vaalipaikoissa, mutta vainoman vaalialueensa ehdokkaita. Äänioikeutta käytetään sillävaalialueella, jossa äänioikeutetulla on kotikunta 31.8.2007.

Vaalilautakunta kokoontuu vahvistamaan äänioikeutet-tujen luettelon 21.9.2007. Vaalilautakunnan päätökseen tyy-tymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen kirkollishallitukselleortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) mukaisesti.

Seurakunnanvaltuuston vaali toimikaudelle 2008-2011HAMINAN, KOTKAN JA LAPPEENRANNAN ortodoksisessa seurakunnassa

SEURAKUNTIEN KIRKKOHERRANVIRASTOJEN OSOITETIEDOT, VAALIALUEET SEKÄ VALITTAVIEN VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄT VAALIALUEITTAINSEKÄ VAALIPAIKAT JA ÄÄNESTYSAJAT:

Haminan ortodoksinen seurakuntaKirkkoherranvirasto, Varuskuntakatu 14, 45100 Kouvola. Valitaan yhteensä 9 valtuutettua seuraavastiI vaalialue 3 valtuutettua, kunnat: Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja YlämaaII vaalialue 3 valtuutettua, kunnat: Anjalankoski, Valkeala, Luumäki ja KuusankoskiIII vaalialue 3 valtuutettua, kunta: Kouvola

Vaalipaikka Äänestysaika Vaalipaikan osoite:Haminan Pietarin ja Paavalin kirkko su 4.11.2007 klo 11.30-13.00 Raatihuoneentori 2, HaminaMyllykosken tsasouna su 4.11.2007 klo 14.00-15.30 Koulutie 4, MyllykoskiKouvolan Ristin ylentämisen kirkko su 4.11.2007 klo 16.00-17.30 Sakaristonmäki, KouvolaHaminan Pietarin ja Paavalin kirkko su 4.11.2007 klo 18.30-19.30 Vaalitoimituksen päätös

Kouvola 20.7.2007 Kirkkoherra Leo Huurinainen

Kotkan ortodoksinen seurakuntaKirkkoherranvirasto, Kymenlaaksonkatu 2, 48100 Kotka. Valitaan yhteensä 9 valtuutettua seuraavasti:- Loviisa-Elimäki -vaalialue: yksi (1) valtuutettu, kunnat: Artjärvi, Elimäki Lapinjärvi, Liljendahl,Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Ruotsinpyhtää- Kotka-Pyhtää -vaalialue, kahdeksan (8) valtuutettua, kunnat: Kotka, Pyhtää

Vaalipaikka Äänestysaika Vaalipaikan osoite:Kotkan P. Nikolaoksen kirkko 4.11. klo 12-13 Isopuisto, KotkaLoviisan Kasanilaisen ikonin kirkko 4.11. klo 14-14.30 Itäinen Tullikatu 17, LoviisaKirkkoherranviraston Nikolaossali ma-pe 5.-9.11 virastoaikana Kymenlaaksonkatu 2, Kotka

arkisin klo 9-13 sekälisäksi ke 7.11. klo 16-18

Kotkan P. Nikolaoksen kirkko 11.11. klo 12 Vaalitoimituksen päätös

Kotka 18.7.2007 Kirkkoherra Veikko Lisitsin

Lappeenrannan ortodoksinen seurakuntaKirkkoherranvirasto, Kristiinankatu 7, 53900 Lappeenranta. Valitaan yhteensä 12 valtuutettua seuraavastiLappeenrannan vaalialue 7 valtuutettua, kunnat: Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja TaipalsaariImatran vaalialue 4 valtuutettua, kunnat: Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja ParikkalaJoutsenon vaalialue 1 valtuutettu, kunta: Joutseno

Vaalipaikka Äänestysaika Vaalipaikan osoite:Lappeenrannan Pokrovan kirkko su 4.11.2007 klo 11.30-13.00 Kristiinankatu 5, LappeenrantaImatran Nikolaoksen kirkko su 4.11.2007 klo 14.00-15.00 Vuoksenniskantie 5, ImatraJoutseno, Pulpin ev.lut. kappeli su 4.11.2007 klo 15.30-16.00 Linjatie 11, PulpLappeenrannan Pokrovan kirkko su 4.11.2007 klo 16.30 Vaalitoimituksen päätös

Lappeenranta 23.7.2007 Kirkkoherra Markus Petsalo

ANALOGI 4/2007 19

Haminan toinen kaupunkipraasniekka 25.–29. kesäkuuta

KP metropoliitta Ambrosius toritapahtumassa, mukana kreikkalainen kuoro.

Ristisaatto etenee ryhdikkäästi virkavallan ohjauksessa.

JORMA HAAPANIEMI

JOR

MA

HA

APA

NIE

MI

Vierailijat ristisaatossa.

Praasniekkajuhla Haminan Bastionissa.

MARITA NIEMINEN

Ham

ina

Isännät ja kreikkalaiset vieraat Kouvolan Pyhän ristin kirkossalitugiajumalanpalveluksen jälkeen.

JOR

MA

HA

APA

NIE

MI

ANALOGI 4/200720

Ham

ina

Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkonkellotapulin peruskorjaus on alkanut heinäkuunalussa ja saadaan päätökseen syyskuussa.

MARITA NIEMINEN

Häm

eenl

inna

Kesäinen päivä Ren-gossa sai uusia ää-niä ilmoilleen, kun

Hämeenlinnan seurakunnanperheleiri rantautui Tuomelankoululle. Paikka oli upea! Ma-japaikkojen siunauksen jäl-keen alkoi tiloihin ja aluee-seen tutustuminen. Jokainenlöysi itselleen salista nukku-mapaikan. Taisi jokunen ur-hea pystyttää itselleen teltan-kin pihalle. Pihalla riitti paik-koja tutkittavana, ja mukavatleikkipaikat löytyivät heti!

Leirillä oli viisitoista lastataaperoista teineihin (Hä-meenlinnasta, Janakkalasta,Lammilta ja Tuuloksesta) javiisi aikuista.

Illalla pääsimme tunnel-malliseen pikkusaunaan. Po-jat antoivat lämpömittarillekyytiä, mikä näyttikin tyttö-jen saapuessa saunalle 110 as-tetta! Maittavan iltapalan jailtahartauden jälkeen leiriläi-set asettuivat siskonpeteihiniltasatua kuuntelemaan. Kirjataisi olla vaan melkoisen

hauska, joten hihityksiltä-kään ei vältytty…

Aamun valjettua makuu-pusseista nousi hieman väsy-neitä, mutta uuteen päivääninnokkaita leiriläisiä. Aamu-hartauden ja aamupalan jäl-keen joukko suuntasi matkan-sa marjametsään. Kerätyistämarjoista saatiin hieno koris-telu leirikakun päälle.

Käytiin tutustumassa lä-himaatalon eläimiin ja niidenhoitoon. Nähtiin sonneja, he-vosia ja pääskysen pesä poi-kasineen. Kohteen mieluisinpaikka taisi pienemmille kui-tenkin olla traktorissa istumi-nen.

Jokaiseen kesäleiriinkuuluu myös iloiset uimareis-sut. Tätä leirikansaa ei synk-kä sää ja rankkasade haitan-nut, vaan rohkeimmat uskal-tautuivat kylmyydestä huoli-matta uimaan! Valitettavasti

Kouvolan Pyhän ristin kirkko25 vuotta

Keskiviikko 19.9.-2.12. ”Ikonit läsnä” –näyttelyKouvolan Taidemuseossa, Varuskuntakatu 11, Kouvola.

KS piispa Arseni | Alexander Wikström | Ritva Koverola | Liisa Kuningas

● Avajaiset 19.9.2007 klo 19, Kouvolan Taidemuseo● Perjantai 21.9. klo 18 Kouvolan Pyhän Ristin kirkko,

keskiaikaista musiikkia, soitinyhtye Tartosta● Lauantai 22.9. klo16, Kouvolan Pyhän Ristin

kirkon juhlasaliJuhlaseminaari ”Ikonit läsnä”

Luennoitsijat: Ritva Koverola ja Liisa Kuningasklo 18 vigilia, KP metropoliitta Ambrosius

● Sunnuntai 23.9. klo 10 liturgia, KP metropoliitta Ambrosiusklo 11.30 juhlakahvit ja juhlahetki

Kerätyistä marjoista saatiin hieno koristelu leirikakun päälle.

KUVAT: EENA LOMU

PERHELEIRI Rengossa Tuomelan koululla

ANALOGI 4/2007 21

Häm

eenl

inna

Ompelijatar Aino Liljenbäck valmisti opinnäytetyönään papin puvun, jon-ka hän kevään päätteeksi virallisesti luovutti Hämeenlinnan seurakunnalleja kirkkoherra Markus Aroman käyttöön.

HA

NN

U L

ILJE

NB

ÄC

K

Luukas Sundkvist traktorissa.

Lehmienpaijaamista.

Maatilalla on oma tunnelmansa.

se jäikin meidän ainoaksiuimareissuksemme sääolo-suhteiden vuoksi. Ja aina tou-hujen välillä maistui leiriruo-ka – ja ai, miten se maistuikinhyvältä!

Illalla lähdimme Renko-viikoille tervahaudan sytytys-tä seuraamaan. Oli jännittä-vää seurata, kuinka vanhojaperinteitä kunnioittaen suuritervahauta sytytettiin. Toinenleiripäivä päättyi yhteisiin pi-haleikkeihin, iltapalaan ja il-tahartauteen. Väsyneinä jo-kainen kuukahti omalle ma-kuupaikalleen innolla uuttapäivää odottaen.

Kolmas päivä alkoi juh-lallisesti leiri-olympialaisilla.

Lajeja olivat hernepussiviesti,tulitikun heitto ja limbous.Vauhtia ja notkeutta löytyikaikista joukkueista, muttavain yksi joukkue nousi voit-toon! Olympialaisten huipen-nuksena oli hiihdon näytösla-ji. Kannustushuudot kaikui-vat varmasti kauas. Taisi il-massa leijua pieni protestin-kin käry?

Iltapäivällä pääsimmekaikki Renko-viikkojen mark-kinoille, jonka jälkeen ajoim-me vielä Hämeenlinnaan eh-toopalvelukseen. Illalla sau-noimme päivän pölyt pois, japaistoimme makkaraa sekälettuja. Iltanuotion suosikki-lauluksi nousi Räiskäle. Mei-dän räiskäleet eivät kuiten-

kaan lentäneet kuusen lat-vaan. Taisi nuotio kuitenkinvaatia muutaman itselleen.

Makkarasta ja letusta vatsakylläisenä oli sitten hyvä ve-täytyä iltahartauden jälkeenunten maille.

Viimeinen leiriaamu val-keni kiireisenä. Oli pakattavatavarat ja siivottava paikat.Sitten alkoi matka kohti Hä-meenlinnaa ja liturgiaa Ahve-niston kirkossa. Lopuksi nau-timme vielä makoisan lou-naan seurakuntasalilla. Tä-män kesän leiri oli ohitse,mutta odotamme jo innollaensi kesän leiriä!

Kiitos kaikille osallistu-neille!

■ Soja Männistö

Seurakuntakodilla (Matti Alangonkatu 11)maanantaisin klo 16.30

(neljä kertaa): 17.9., 24.9., 1.10. ja 8.10.

Alustava ohjelma

1. Lähimmäisen palveleminen ortodoksisessaperinteessä

2. Vapaaehtoistyön yleiset periaatteet3. Voimavarat ja jaksaminen auttamistyössä

4. Vuorovaikutustaidot

Kutsun kaikkia asiasta kiinnostuneita seurakuntakodille.

Isä Markus

Ilmoittautumiset ortodoksisen seurakunnan kansliaanviimeistään 12.9. mennessä, puh. (03) 616 5228.

ANALOGI 4/200722

Kotk

a Tiistaiseura kaikilleseurakuntalaisille

Tiistaiseuratoimintaon ainakin periaat-teessa tuttua meille

ortodokseille, mutta muillese saattaa olla aivan uuttaja vierasta. Kyseessä on or-todoksinen järjestö, jokapyrkii kehittämään jäsenis-sään ortodoksisen kirkonopin ja ortodoksisen elä-mänäkemyksen tuntemis-ta. Se tukee kirkon toimin-taa järjestämällä muunmuassa erilaisia keskuste-lu- ja esitelmätilaisuuksiasekä harjoittamalla sisälä-hetystoimintaa. Keskusjär-jestönä on Pyhien Sergeinja Hermanin Veljeskunta.

Tiistaiseuran jäsenyysedellyttää vain sen toimin-taperiaatteiden hyväksy-mistä ja tukemista, jotentoiminta on luonteeltaanmyös ekumeenista. KotkanTiistaiseurassa on ollut jaon edelleen myös henkilöi-tä, jotka eivät ole ortodok-sisen seurakunnan jäseniämutta jotka kokevat tiistai-seuratoiminnan antavanheidänkin elämäänsä oi-keanlaista sisältöä. Toimin-ta on tarkoitettu myös kai-kenikäisille.

Kiinnostavien alustusten lisäksi tiistaiseurassa voi mm. nauttia kirkkokuo-ron esityksistä, askarrella pääsiäiskortteja sekä testata arpaonnea.

Kotkan Tiistaiseuran täyttäessä 50 vuottasyksyllä 2003 paikallisen lehden toimittajakysyi: ”Mikä se sellainen tiistaiseura on?”

Joidenkin mielestä tiis-taiseurassa joutuu aina töi-hin. Se ei ole oikeaa tietoanykyisestä toiminnastam-me. On totta, että Kotkantiistaiseuralaiset ovat olleetaktiivisia ja ahkeria toimi-joita ja puurtajia. Yli 40vuoden ajan he vastasivatesimerkiksi kaikkien seu-rakunnallisten tilaisuuksi-en ruokailujen järjestämi-sestä. Kun Nikolaossalivalmistui vuonna 2001,seurakuntaan saatiin oma

emäntä, joka huolehtiimyös ruokailuista. Me tiis-taiseuralaiset olemme siir-tyneet Martan tehtävistäenemmän Marian osaan.Avustustoimintaa kuiten-kin jonkin verran harjoite-taan.

Talvikautena kokoon-nutaan tiistaisin noin kah-den viikon välein. Kahvi-tai teehetken lisäksi ohjel-massa on esitys jostakinortodoksiseen elämään,joskus myös karjalaisuu-teen, liittyvästä aiheesta.Lisäksi pidetään pienet ar-pajaiset sekä alku- ja lop-purukoukset. Kokoontu-

mispaikkana on Nikolaos-sali Kymenlaaksonkatu2:ssa.

Seurakunnan kanssajärjestettävät pyhiinvael-lus- ja muut seurakunnalli-set matkat ovat jokavuoti-sia. Tänä syksynä muistel-laan kesäkuista Pyhtitsanja Petserin luostareihintehtyä matkaa.

Aloitamme 25.9. syk-syn toimintakauden, jonkaaikana isä Veikko Lisitsin,isä Aarne Ylä-Jussila jakanttorimme Katarine Leh-tomäki sekä Maria Ylä-Jus-sila tutustuttavat esityksis-sään meitä omaan kirk-koomme. Silloin heiltä voimyös kysyä mahdollisestimieltä askarruttavia, kir-kolliseen elämään liittyviäasioita. Tiistaiseura onmyös vähemmän seura-kunnallisessa elämässämukana olleille hyvä tapatutustua ortodoksiseen elä-männäkemykseen ja elä-mäntapaan sekä oppia tun-temaan seurakunnan työn-tekijöitä ja seurakuntalai-sia.

Tervetuloa kotkalaisetKotkan Tiistaiseuraan!

■ Leena Karjalainenpuheenjohtaja

TEKSTI JA KUVAT: LEENA KARJALAINEN

ANALOGI 4/2007 23

Kotk

a

Sanan ja sävelen iltaLanginkoskella

Intendentti Ragnar Backströmluennoi keisarinna MariaFeodorovnan elämästä.

JON

ATH

AN

REN

DA

Ortodoksisen kirkonjumalanpalveluselä-mään kuuluu myös

kirkonkellojen soitto. Taitoon verraten harvinainen,varsinkin siellä, missä orto-doksiseen tapaan kelloja onpaljon. Jo kymmenisenvuotta Kotkassa on pidettyMeripäivien aikaan kirkon-kellojen soittokonsertto.

Tänä vuonna konserton

Näkymä kirkonkellontornista.

Onnistunutkirkonkellokonsertto

soittajina olivat ruustinnaKyllikki Lisitsin, kirkko-herra Veikko Lisitsin,kanttori Katarine Lehto-mäki ja vahtimestari VesaLehtomäki. Kokeneina kel-lojen soittajina he saivat ai-kaan onnistuneen konser-ton. He yhdistivät taitavastiperinteiseen kellojen soit-toon omaa taiteellista näke-mystään eri sävelmillä. Rukouspalvelus pyhälle Nikolaokselle Kotkan meripäivillä.

KATARINE LEHTOMÄKI

KAT

AR

INE

LEH

TOM

ÄK

I

Parisatatuhantinen me-ripäiväyleisö sai kuulla il-maiseksi erästä ortodoksis-ta taidemusiikkimuotoa.Isoonpuistoon oli kertynytpari-kolmetuhatta henkilöänauttimaan konsertosta.

Kuopiossa kirkkokun-nan keskustalon pihalla onvarsinaisen kirkonkellosoit-to-orkesteri kymmeninekelloineen. Olisi suotavaa,että tätä ”soittopeliä” ja kir-konkellojen soiton taitoaryhdyttäisiin kehittämäänmyös vastaavanlaisilla kon-sertoilla ja järjestämään kil-pailuja ja kehittämään kel-lojensoiton sävellystaitoa.

Sanan ja sävelen iltaLanginkoskella onpienimuotoinen kult-

tuuritapahtuma, josta ontullut kotkalainen perinne.Tänä vuonna iltaa vietet-tiin 15. heinäkuuta. Uh-

Vedenpyhityksen toimittiisä Aarne Ylä-Jussila.

kaava sadeilma sai aikaanpaikanvaihdon: lyhyellävaroitusajalla vedenpyhi-tys siirrettiin Langinkoskentsasounalta Nikolaossaliinkaupungissa.

Vedenpyhityksen toi-

mitti isä Aarne Ylä-Jussi-la. Musiikista vastasivatkaksi nuorta sisarta, hanu-ritaiteilja Anastasia Autioja pianisti Katja Autio.

Illan esitelmän pitiLanginkosken museon in-tendentti Ragnar Back-ström, joka kertoi keisarin-na Dagmarin eli MariaFeodorovnan elämästä Ve-näjän vallankumouksen ai-kana ja sen jälkeen sekähänen viimeisistä vuosis-taan hänen kotimaassaanTanskassa. Kertomus hui-pentui kuvaukseen, kunseitsemänkymmentäkah-deksan vuotta myöhem-min, syyskuussa 2006, kei-sarinnan maalliset jään-nökset vietiin VenäjällePietari-Paavalin linnoituk-

sen kirkkoon ja asetettiinhänen puolisonsa Alek-santeri III:n sarkofaginviereen.■ Ragnar BackströmKatja Autio

esitti pianomusiikkia.

RA

GN

AR

BA

CK

STR

ÖM

RA

GN

AR

BA

CK

STR

ÖM

ANALOGI 4/200724

Lähdimme matkaanisä Veikon johdollakotisatamastamme

lämpimänä kesäkuun ilta-na M/S Vironialla. Ilmassaväreili matkalaisten odotusnähdä Petserin ja Pyhtitsanluostarit.

Lauantaiaamuna hetirantautumisen jälkeen pi-kakatselmus kotikaupun-kiamme vastapäätä ole-vaan Sillanmäkeen, jokanäytti raikkaassa kesäaa-mussa kauniilta ja hyvinhoidetulta puistoineen jarakennuksineen. Sitten al-koi pitkä linja-automatkakohti Petserin luostaria.Auton ikkunasta maisematalkukesän auringossanäyttivät parhaat puolen-sa. Niitä katsellessammetuli todellinen tuntumaTito Collianderin kirjoitta-man Ristisaatto-kirjan kol-mososaan, jossa hän ku-vaa näitä samoja maisemiaristisaaton kulkiessa kohtiPetserin luostaria.

Kun saavuimme luos-tariin, sen kaariportti avasisilmiemme eteen kauniinlaakson, josta kirkkojenkupolit ja ulkoseinillä ole-vat freskot loistivat aurin-gossa meitä tervehtien ja

KESÄRETKI Petserin jaPyhtitsan luostareihin8.-10. kesäkuuta

ottaen meidät vastaan py-hään paikkaan. Luostarinkirkoissa ikonit loivat vuo-sisatojen takaista rukouk-sellista lämpöä. Niidenedessä olisimme viipyneetpidempään.

Seuraava kohde oliTartto, joka on muutamas-sa vuodessa kasvanut mo-derniksi kaupungiksi. Tar-tosta suunnistimme kohtiKuremäen kylää, jossa onPyhtitsan nunnaluostari.Virolainen matkaoppaam-me kertoi rauhallisen miel-lyttävällä äänellä luostarin

historiasta sekä työstäänfilmiryhmän kanssa ja ih-meestä, jonka he kokivatluostarin kirkon alttariosaakuvattaessa.

Lämpöisessä kesäillas-

lä vedellä samalla toivoenitsellemme parannusta jasiunausta. Luostarista läh-dettyämme istuimme au-tossa äänettöminä – oliniin ihmeen hyvä olla.Matka jatkui kohti Narvankaupunkia, johon saa-vuimme puolenyön jäl-keen.

Sunnuntaiaamuna eh-dimme tutustua kahteenNarvan ortodoksiseenkirkkoon, joissa oli meneil-lään liturgia. Molemmissa

kirkoissa oli oma kauneu-tensa, uudessa kirkossa olitaitavasti maalatut ikonitkultauksineen. Katedraa-lissa liturgiassa nautimmekuoron rukouksellisestalaulusta.

Vielä näimme Narvajo-en ja Narvanlinnan Her-mannin torneineen – –.Näin oli hyvä päättää kesä-retkemme ja astua laivaan.

■ Leena NortamaaTeksti ja kuvat:

sa saimme kokea luostarinrauhan. Kirkon ovet olivatavoinna, ja portaita nous-tessamme kuului nunnienkaunissointuinen laulu. Si-sällä kirkossa paloivat tuo-hukset ikonien edessä hä-märtyneessä illassa antaenmeille matkalaisille ruko-uksellisen hetken. Paranta-van lähteen luokse kiiruh-dimme hautausmaan kaut-ta, jossa auringonlaskunviimeiset säteet kohdistui-vat pitsimäisiin rautaristei-hin. Lähteellä virkistimmeitseämme raikkaan kylmäl-

Kotk

a

Kaariportilta näkymä alaslaaksoon.

Kirkkojen kupolit ja freskot ottivat meidät vastaan lämpöisesti.

Ryhmäkokoontu-neenaPetserinluostarinportilla.

Freskojen kauneus loistiauringossa.

ANALOGI 4/2007 25

Lastenleiri Luovissa

Kotk

a

PERINTEINEN LASTENLEIRI 23.-25.7. alkoi vedenpyhi-tyksellä ja leiripaikan vihmomisella, jonka jälkeen varsi-nainen leiri alkoi. Leirin johtajana ja ohjaajana toimikanttori Katarine Lehtomäki ja ohjaajina seurakunnannuoret. Leirin ruokapuolesta huolehti seurakuntaemäntäSirkka Paasonen apulaisineen. Leirillä oli myös apunamuita seurakuntalaisia. Tiistai-iltana oli isä Veikko Lisitsi-nin oppitunti ja ehtoopalvelus. Iltaa vietettiin nuotion ää-rellä. Kaikkiaan leirillä kävi 52 henkilöä. ■

Isä Veikko siunaamassa lastenleiriä pyhitetyllä vedellä.

Isä Veikko toimittaa vedenpyhityksen.

VER

A L

EHTO

MÄ

KI

KA

TAR

INE

LEH

TOM

ÄK

I

Isä Veikon oppitunti.

VER

A L

EHTO

MÄ

KI

Lapp

eenr

anta

Nykyään 61-vuotias Ulla Valkonen on kirjoillaEspanjassa, jossa hän asuu talvisin omassa asun-nossaan. Kesämökki on Luumäellä, joka kuuluuKouvolan seurakunnan alueeseen, mutta hänensydämensä on Lappeenrannan kirkossa.

Lappeenrannan etäortodoksi

Nuoruudessaan Ullatapasi ortodoksisiaikätovereita, ja

kiinnostus ortodoksisuu-teen heräsi noin 30 vuottasitten. Siitä asti hän onkäynyt ortodoksisissa kir-koissa, ollut Valamon luos-tarissa talkoolaisena ja et-sinyt vastauksia uskon ky-

symyksiin. Ortodoksiseenkirkkoon hän liittyi 1990-luvun alkupuolella Lap-peenrannassa Neitsyt Ma-rian syntymäjuhlana.Vuonna 1993 Ulla sairastuivakavasti, ja hän jäi työky-vyttömyyseläkkeelle vuon-na 1996. Vaikean kierto-huimauksen takia hänen

oli vaikea liikkua Suomensyksyn ja talven liukkailla.Saman vuoden syksynähän matkusti kahden vii-kon lomalle Espanjaan, jatodettuaan liikkumisenolevan siellä helpompaahän jäi Fuengirolaan seit-semäksi kuukaudeksi. Siitälähtien hän on asunut tal-vet Espanjassa.

Elämä Espanjassa olifyysisesti helpompaa, mut-ta kirkollinen elämä oli va-jaata ilman ehtoollisyhte-yttä. Koska Fuengirolassaei ole ortodoksista kirkkoa,Ulla ja muut aurinkoranni-kon ortodoksit, päästäk-seen kaipaamaansa seura-kuntayhteyteen, kävivät

luterilaisissa, katolisissasekä romaniankielisissä or-todoksissa jumalanpalve-luksissa. Nyt on kuitenkinFuengirolassa talviaanviettävä isä Heikki Mak-konen alkanut toimittaasuomalaisten ortodoksienpyynnöstä kodinsiunauk-sia, rukoushetkiä ja laulu-harjoituksia. Fuengirolassaon neljätoista ortodoksistasuomalaista perhekuntaa,ja joka vuosi tulee uusia li-sää. Useimmiten kokoon-nutaan kodeissa, muttatänä keväänä pääsiäisyönjumalanpalvelus pidettiinluterilaiselta seurakunnal-ta vuokratulla Pacosin tu-valla.

Joka syksy ennen Es-panjaan lähtöään Ulla osal-listuu sairaanvoitelunsakramenttiin ja saa siuna-uksen talvelle. ”Ette voi ku-vitella sitä riemua, kun pit-kän talven jälkeen pääsenomaan kotikirkkoon. Se onjokakeväinen uuden elä-män alku, kun ensin käynsynnintunnustuksella ja sit-ten pääsen ehtoolliselle.”

■ Kaija Kivensalo

Lappeen-rannantiistaiseuranjäseniä UllaValkosenkesämökillä.Valkea-hiuksinenUlla edessävasemmalla.

MARKUS PETSALO

ANALOGI 4/200726

Jokaisessa liturgiassapappi muistelee har-tauden ekteniassa ”tä-

män pyhän huoneen rakenta-jia, tämän pyhän ja korkea-ar-

koolaisena, ja silloinen isäAmbrosius pyysi häntä kynä-töihin, ja niitä kynätöitä on-kin sitten riittänyt. Rakkainsuunnittelukohde onkin Saka-

Pyhän huoneen rakentajaSakari Siitonen ei ole kätkenyt leiviskäänsä eläke-päivillään. Imatralaiset ovat saaneet ihastella hänensuunnittelemistaan kirkoista ja tsasounista kerto-vaa näyttelyä suuren paaston ja pääsiäiskaudenaikana Sienimäellä ortodoksisen seurakunnantiloissa. Kyseinen näyttely on ollut esillä kesällämyös Parikkalassa Saukkosten sukuseuran pyyn-nöstä. Koska näyttely herätti ihastusta, oli se esilläParikkalassa heinäkuun ajan.

Arkkitehti Sakari Siitonen on viime vuosikymmenten aikana suunnitellutuseita kirkkoja ja tsasounia ja sekä monia muita sakraalirakennuksia jamuistomerkkejä.

Parikkalan Koitsanlahdessa on hänen suunnittelema Pietarin ja Paavalintsasouna, Sepänmäessä ikonikappeli ja Särkisalmella sekä Lappeenran-nassa matkamiehenristit.

voisen temppelin lahjain-tuojia ja kaunistajia”. Kirkontai tsasounan rakentaminenon siis pyhän huoneen raken-tamista. Sakarin kanssa kes-kustellessa on helppo huoma-ta hänen syvä ymmärtämyk-sensä kirkkotilasta. Hän sa-nookin, että on paljon hel-pompaa suunnitella tsasou-naa, kun on itse usein muka-na jumalanpalveluksissa ru-koilijana. Silloin oppii sisäi-sen kunnioituksen pyhääkohtaan sekä oppii myös nä-kemään, mitä pitää huomatasuunnittelussa.

Tsasounien rakentaminensai alkunsa siitä, kun Sakarikävi ensimmäisen kerran Va-lamossa vuonna 1974. Parinvuoden kuluttua hän oli sielläValamon ystävien siivoustal-

rille ollut Valamon luostari.Kaiken kaikkiaan hän on ehti-nyt suunnitella viisitoista tsa-sounaa ja kappelia sekä kirk-kojen sisustuksia ja ikonos-taaseja. Esimerkiksi Koitsan-lahden Pyhien apostolien Pie-tarin ja Paavalin tsasouna onhänen suunnittelemansa. Uu-sia ideoita syntyy vieläkin, jasaatamme saada Lappeenran-nan seurakunnan alueelle lä-hiaikoina taas uuden tsasou-nan, tällä kertaa yksityisen pi-han kaunistukseksi.

Tsasounan ja kirkon eroKoko ei ole ratkaiseva ero näi-den kahden huoneen välillävaan tilan pyhittäminen. Tsa-souna on rukoushuone. Sielläei ole alttarissa reliikkiä, py-hän ihmisen pyhäinjäännöstä.

Jokaisessa kirkossa on pyhäs-sä pöydässä reliikki, jokamuistuttaa meitä ajasta, jol-loin jumalanpalvelukset toi-mitettiin marttyyrien hautojenpäällä. Jos tsasounassa toimi-tetaan liturgia, pappi rakentaatsasounaan alttarin. Hän tuomukanaan antiminssiliinan,johon on kätketty reliikki. Tsa-sounassa alttari on usein avoi-messa tilassa, sitä ei ole ero-tettu kirkkosalista ikonostaa-silla. Vaikka me emme tässätapauksessa näe ikonostaasiaja emmekä siinä olevaa pyhääporttia, tulee meidän nähdä sehengellisillä silmillä. Meidänon hyvä mielessämme ainakunnioittaa pyhää tilaa ja lä-hestyä tsasounassakin liturgi-an aikana alttaria kuten kir-kossa ollessamme.

Liturgian toimittaminentsasounassaTsasounassa toimitetaan litur-gia yleensä silloin, kun onpraasniekka eli temppelinjuh-la. Suuri juhla muuttaa tilankäsitteen. Tsasouna muuttuualttariksi, tsasounan portaatovat kliirossi ja piha kirkkosa-li. Tsasounassa toimitetussaliturgiassa tunnelma on inten-siivinen, sillä pienessä tilassaihmiset ovat lähempänä toisi-aan. Se myös mahdollistaa ai-van toisella tavalla koko kan-

taasin. Sodan jälkeen tehdyis-sä rukoushuoneissa oli kuva-seinä tehty siten, että siinä oliyksi leveä ovi pyhänä porttinaja ainoana ovena. Näitä kuva-seiniä on uusittu rakentamal-la ikonostaasi, jossa on pyhänportin lisäksi yksi sivuovi,pohjoisovi, jonka kautta saa-tot toimitetaan. Tilan suun-nittelussa pitää aina ottaahuomioon jumalanpalvelus-ten toimittaminen.

Sakari tietää myös, mikämerkitys on pyhäkköjen iko-neilla. Aiemmin hän maalasimaisemamaalauksia, ja vuon-na 1980 hän aloitti myös iko-nimaalauksen Helena Nikka-sen opissa. Ikonimaalauksenlisäksi hän on myös taitavapuunveistäjä. Hänen käsis-sään on syntynyt reliefi-iko-neja ja suurikorkuisia, jopakolmen metrin pituisia puu-ristejä erilaisiin käyttötarkoi-tuksiin. Sakari on tehnyt Pa-rikkalan Karjalan valistajientsasounaan ikoneita ja muutakirkollista esineistöä.

Pyhistä ihmisistä Sakariapuhuttelee voimakkaimmintietenkin hänen oma nimik-kopyhänsä profeetta Sakariasja vanhurskas Elisabet sekäHerran edelläkävijä ja KastajaJohannes. Valamon luostariinvalmistui vuonna 2006 hänensuunnittelemansa Herran

Lapp

eenr

anta

san laulattamisen kuin suu-ressa katedraalissa. Näkemi-nen ja kuuleminen on pienes-sä pyhäkössä helpompaa.

Tsasounan rakentamisenerityispiirteitäJos tsasouna ei ole aivan pie-ni, siihen voi rakentaa ikonos-

edelläkävijän ja Kastajan Jo-hanneksen syntymän muis-tolle pyhitetty kappeli. Juma-lan kunniaksi tehty työ pu-huu puolestamme.

■ Kirsi Rovio

ANALOGI 4/2007 27ANALOGI 1/2007

Lapp

eenr

anta

LAPPEENRANNAN seurakun-nan perinteinen lasten januorten kesäleiri järjestettiin18-21. kesäkuuta RautjärvenViimolassa. Lapsia leirille ke-rääntyi 24, joista osa maahan-muuttajia. Vaikka yhteistäkieltä ei aina ollut, sujui kom-munikointi positiivisen asen-teen avulla, ja leirihenki olihyvä.

Leiri saatiin käyntiin ve-denpyhityksellä ja majapaik-kojen siunauksella, jotka toi-

Lasten kesäleiri Viimolassa

Vuosi sitten olin uu-den kynnyksellä.Muistan pienen jän-

nityksen ja innostuksen,kun odotin Joensuuhunmuuttoa ja opiskelua teolo-gisessa tiedekunnassa.Vastaan tuli paljon uusiaasioita ja ihmisiä. Nytmonta sekä huonoa ettähyvää kokemusta rikkaam-pana jatkan syksyllä opis-kelua.

Kesä toi tullessaan mi-nulle paitsi hengähdystau-on opiskelusta myös kesät-yöt. Olen ollut useana ke-sänä ohjaajana leireillä,eikä tämäkään kesä ollutpoikkeus. Ohjelmaani kuu-lui yksi kristinoppileiri jakolme lastenleiriä. Saintänä kesänä kokea, että ikäja kokemus tuovat mukan-aan uusia haasteita: minutpestattiin kahdelle lasten-

Ortodoksisen teologianopiskelijan kesätyö

Tässä sitä nyt ollaan.Ensimmäinen lukuvuosiJoensuun yliopistossavierähti, ja kesätyötkinovat ohi. Pitäisi siisnauttia kesästä ja ladataakkuja tulevan lukuvuo-den varalle. Ortodoksi-sen teologian opiskelijaEssi Liesma kertookokemuksistaan.

Essi on opiskelija Joensuun yliopis-ton teologian laitokselta, tuleva us-konnonopettaja. Essi kertoo KirsiRovion haastattelussa kesän koke-muksista leireillä ja seurakunnissaeri puolilla Suomea.

leirille johtajaksi. Oman li-sämausteensa hommaantoi se, että toisella johta-mistani leireistä leiriläisetolivat 3–7-vuotiaita. Tulok-sena oli kirjaimellisesti se-kametelisoppa, josta kaik-ki kuitenkin selvisivät jamelko hyvillä mielin. Kyllämielessä silti kävi, että mi-hin sitä taas on tullut lu-pauduttua.

Molemmilla johtamil-lani leireillä oli sama oh-jaajaporukka. Onneksi heolivat jakamassa vastuuntaakkaa, joka silti painoiharteillani joka hetki. Kylläohjaajana olo on vaan ren-nompaa. Oli myös mielen-kiintoista huomata, että

yhden yön mittainen allekouluikäisten leiri oli uu-vuttavampi kuin kolmenyön mittainen kouluikäis-ten leiri. Pieniltä löytyi kä-sittämätön määrä energi-aa, ja heitä täytyi vahtiakoko ajan.

Kokemukset palkitsevatOhjaajan työ on siitä mu-kavaa, että vaikka se onvälillä rankkaa, niin se onsamalla myös rentoa ja an-toisaa. Leirin yleiseen il-mapiiriin ja onnistumiseenvaikuttavat tosin paljonohjaajaporukan yhteishen-ki ja leiriläiset itse. Olenitse ollut erilaisilla leireillä,ja näin jälkeenpäin pystynhahmottamaan, mitkä lei-rit olivat onnistuneita jamitkä erityisen rankkoja.Kaikista koetuista huonois-ta hetkistä, väsymyksestäja vuodatetusta tuskan-hiestä huolimatta en luo-puisi yhdestäkään koke-muksesta. Olen taas kulu-neena vuotena ja kesänä,niin yliopistolla kuin lei-reilläkin, tutustunut mo-niin uusiin ja erilaisiin ih-misiin. Ohjaajaksi halutes-saan täytyy valmistautuasiihen, että joutuu ole-maan tekemisissä ihmistenkanssa, myös sellaisten,joista ei välttämättä pidä.Leireillä on ihmisiä joka ju-naan, ja jossain vaiheessavoi jonkun naama alkaakyllästyttää. On oman har-kinnan varassa, mitä tekee.Itse yritän välttää yhteen-törmäyksiä, mutta ainaniiltä ei voi välttyä. Ohjaa-

ja ei ole koskaan valmis taitäydellinen, ja sen minäkinyritän aina muistaa. Vaikkaolenkin oppinut paljon,paljon on vielä oppimista.

Kuulunko tänneOlen joskus miettinyt,hankkisinko kesäksi jotainpitkäkestoisempaa työtä.Tähän asti olen kuitenkinkerta toisensa jälkeen pää-tynyt leireille. Jokin niissävain vetää puoleensa. Nytkun opiskelen uskonnon-opettajaksi, on minunhelppo perustella leireillemenemistäni tulevaa työtä-ni varten. Toisaalta leiritovat osaltaan vaikuttaneetsiihen, että hain opiskele-maan teologiaa. Lasten januorten kanssa työskente-ly on vaativaa ja välilläjopa hermoja raastavaa,mutta ennen kaikkea pal-kitsevaa.

Kuluneen vuoden aika-na olen välillä kysynyt it-seltäni: ”Tännekö minäkuulun, opiskelemaan teo-logiaa?” Ajattelen, ettäkuulun sinne, missä tun-nen oloni hyväksi. Vieläviisi vuotta sitten en olisiarvannut opiskelevani teo-logiaa. Vuosien päästänäen, mihin tieni on johta-nut. En tiedä, missä olenviiden vuoden päästä,mutta ehkä niin on parem-pi. Juuri nyt nautin heinä-kuun viimeisistä päivistäja siitä, että leirien jälkeenvoin taas seistä kirkossavahtimatta muita.

■ Essi Liesma

mitti leirin pappi ja johtaja isäTimo Tynkkynen. Aamu- jailtahartauksien sekä sauno-misien lisäksi päivittäiseentoimintaan kuuluivat erilaisetpelit ja leikit. Vierailuiltanaleiriläisten vanhemmat pääsi-vät nuotiolla nauttimaan mak-karasta, munkeista ja tietystileiriläisten itsensä valmistele-masta ohjelmasta. Illan aika-na vieraat saivat nähdä muunmuassa pantomiimiesityksen,näytelmän ja tietokilpailun.

Keskiviikkona kaikki pa-lomiehen ammatista haaveil-leet saivat hetken toteuttaaunelmaansa, kun Rautjärvenpalolaitoksen miehet esitteli-vät sammutuskalustoa. Ha-lukkaat pääsivät kokeilemaanvaahtosammuttimen käyttöäja ajelemaan paloauton kyy-dissä. Leiri huipentui olym-pialaisiin, joissa lajeina olivatmuun muassa saappaanheittoja ämpärikaraoke. Päätöspäi-vänä torstaina toimitettiin vie-lä liturgia, jolloin leiri sai juh-lavan päätöksen.

Jaana ja Kimmo Petrel-

lin omistama Viimolan koulutoimi seurakunnan leiripaik-kana nyt neljättä kertaa. Kou-lu sijaitsee Rautjärven rannal-la, ja säiden suosiessa pääsim-mekin uimaan joka päivä.Ruokahuoltokin pelasi mai-niosti, sillä keittiössä hääräsiJaana Petrell itse. Kiitos hy-västä ruuasta tulikin niin leiri-läisiltä kuin ohjaajiltakin. Kai-ken kaikkiaan Viimola on toi-miva leirikeskus, joten myösensi kesän leiri tullaan järjes-tämään siellä.

■ Mikaela Mughal

Lapp

eenr

anta

ANALOGI 4/200728 ANALOGI 1/2007

Heinäkuun jälkipuo-lella vieraili metro-poliitta Johannes

Lappeenrannan seurakun-nan alueella. Ohjelmaan si-sältyi niin virkistystä pai-kallisten ystävien isännyy-dessä kuin kirkollisia vai-heita. Magdalan Marianjuhlapäivänä 22. heinäkuu-ta hän toimitti yhdessä isäMarkus Petsalon kanssaTaipalsaarella liturgian Tee-mu ja Tuta Ahon kotitsa-sounassa, jonka hän vuo-den 2006 heinäkuussa olivihkinyt rukouksen paikak-si. Opetuspuheessaan hänerityisesti korosti MagdalanMarian antamaa esikuvaaihmisestä, joka Kristukseenluottaen löysi tien Jumalantahtoa rikkovasta elämästäKristuksen seuraamisentielle. Saimaan rannallaosallistui läsnä ollut seura-kunta palvelukseen pienentsasounan ulkopuolella.Isäntäväki osoitti liturgianjälkeen runsasta vieraanva-raisuutta kirkkoväelle.

Jo edellisenä päivänäkävi metropoliitta isä Mar-kuksen kanssa AndreasHännisen metsätorpassaUukuniemellä, jossa ohjel-maan kuului muun muassaesirukoushetki leikkauk-seen valmistautuvan isän-nän hyväksi. Paikallisia or-todokseja ja heidän ystävi-ään oli paikalla kymmen-kunta. Isä esipaimen puhuirukouselämän tärkeydestäkaikissa elämänvaiheissa jakoko elämämme tukena.

Lappeenrannan alueel-ta metropoliitta siirtyi vielä

Nikean metropoliittaETELÄ-KARJALASSA

Metropoliitta Johannestoimitti liturgiapalveluksenMaria Magdalenan tsasou-nassa kauniin Saimaanrantamaisemassa.

Valkealaan isä Leo Huuri-naisen kesäkodin rauhaan.Monipäiväisen ohjelmanloppuun liittyi vielä osallis-tuminen Helsingin seura-kunnan leirikeskuksen kir-kon 30-vuotisjuhlaan LopenLäyliäisissä. Vuonna 1977metropoliitta Johannes vih-ki kyseisen kirkon palvele-maan kesäleirien rukous-elämää. Liturgian yhteydes-sä pitämässään opetuspu-heessaan Herran äidinäidinAnnan juhlapäivänä hänerityisesti korosti juhla-evankeliumin opetusta sii-tä, kuinka Vapahtajan omi-en sanojen mukaan hänenläheisimpiään ovat ne, jot-ka kuulevat Sanan ja toimi-vat sen mukaan. Ortodoksi-sessa kristillisyydessä uskoja elämä kuuluvat kiinteästiyhteen. Leirikeskuksennuorisotyö opettaa tätä sa-nomaa antamalla pyhäänSanaan perustuvan ”tiekar-tan” elämäntien vaeltajille.

Lopelta Nikean metro-poliitta lähes viikon matka-ohjelman jälkeen palasiTurkuun kiitollisena kaikillehyvistä järjestelyistä vas-tanneille niin Etelä-Karja-lassa kuin Läyliäisissä. Mo-nien vuosikymmenien pal-veluskauteensa viitaten hänleirikeskuksen juhlassa lau-sui iloitsevansa siitä, ettävaikka ihmiset vaihtuvat jatoimintatavat muuttuvat,osoitetaan kirkon työssä

niin jumalanpalveluksissakuin nuorisotyössä uskolli-suutta muuttumattomalleTotuuden Sanalle, joka py-syy kaiken kilvoittelun tien-viittana.

Vierailunsa yhteydessäNikean metropoliitta totesi,että viime vuosikymmeninäon yhä useammalla tahollamyös Etelä-Suomen alueel-la saatu vihkiä käyttööntsasounia yksityisperheidenkesäpaikoissa tai seurakun-tien toimesta. Pelkällä ole-massaolollaan ne julistavatortodoksista uskoa ja ruko-usperinnettä.

■ Isä Markus PetsaloJohannes vieraili Etelä-Karjalanvierailullaan myös UukuniemelläAndreas Hännisen kodissa.

Lapp

eenr

anta

Isä esipaimenAmbrosius kävitervehtimässä jo102 vuotiasta VeeraTasihinia. Tasankuukaudenkuluttua tästätapaamisesta Veerakutsuttiin tuonil-maisiin. Saata Herralepoon palvelijatta-resi sielu.

KirkonisännöitsijäMartti Kuismin siir-tyi tuonilmaisiin vii-me vuoden syksyllä.Isä Makarios Alata-lo pystyttää Parikka-lan Koitsanlahdenkalmiston haudalleValamossa valmiste-tun hautaristin.Ollos iäti muistettu!

ANALOGI 4/2007 29

Lapp

eenr

anta

Metropoliitta Ambrosiuksen toimittama Kristuksen taivaaseenastumi-sen juhlapäivän liturgia oli suuri juhla koko seurakunnalle.

Lappeenrannan kuoroesiintyy ikäihmistenkirkkopyhän seurakun-tajuhlassa.

Kanttori MauriPatronen onpalvellut Lappeenran-nassa vuodesta 1974.

Parikkalassa onvietetty vuodesta1980 HerranEdelläkävijänsyntymänjuhlapäivänäJohanneksenpraasniekkaa.Juhlaan on ainakuulunut liturgianlisäksi ristisaatto javedenpyhitys sekäpraasniekkajuhla.

Lappeenrannassa vieraili kirkkokuoro Pietarista.

Lappeenrannan kaupungin kor-kein johto tervehtimässä metro-poliittaa ja arkkimandriittaa. Ku-vassa yllä vasemmalta kaupun-gin hallituksen puheenjohtajatEeva Arvela, Ilpo Hakula ja AriTorniainen sekä kaupunginjoh-taja Seppo Miettinen ja valtuus-ton pj. Heikki Järvenpää. Tapaa-misen yhteydessä esipaimenelleilmoitettiin, että Lappeenrannankaupunki on päättänyt myydäseurakunnalle kirkon tontin javanhan ortodoksisen hautaus-maan (kuva oikealla). Kauppa-hinnaksi on sovittu yksi eurokummastakin kohteesta.

Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta ja Etelä-Karjalassa ja Kymen-laaksossa toimiva yhdistys ”Muuttolintu” järjestivät avoimen luentotilai-suuden kuolemaan liittyvistä aiheista. Alustuspuheenvuoron pitivät met-ropoliitta Ambrosius ja rovasti Matti J. Kuronen.

Kesän kuvasatoa Lappeenrannasta

ANALOGI 4/200730

Imat

ra

Imatran venäjänkielinen seurakuntakerho järjes- ti toukokuussa viikon-

lopun mittaisen retken Pie-tariin. Matkalle osallistui maahanmuuttajaseurakun-talaisia sekä Imatralta että Lappeenrannasta. Matka toteutettiin Konevitsan luostarin pyhiinvaellus-jaoston avulla. Kaksipäiväi-seen pyhiinvaellusmatkaan mahtui runsas ohjelma, joka alkoi rukouspalveluk-sella Ksenia Pietarilaisen haudalla. Pietarissa mat-kaamme liittyi venäjänkie-

Venäjänkielinen pyhiinvaellusmatka Pietariin

linen opas pyhiinvaellus-jaostosta. Ehdimme olla myös vigiliassa Novodevit-sin nunnaluostarissa, jonka valoisa ja avara pääkirkko uusine ikoneineen jätti hy-vän muiston.

S u n n u n t a i a a m u n a matkalaiset osallistuivat varhaisliturgiaan Aleksan-teri Nevskin lavrassa, jos-sa myös yövyttiin. Päivään mahtui lisäksi akatistos-palvelus pyhän Johannes Kronstadtilaisen haudal-la hänen perustamassaan nunnaluostarissa. Suur-

kaupungin kirkollisten kohteiden jälkeen siirryttiin Kronstadtin saarelle, jossa vierailtiin mm. pyhän Jo-hanneksen museoksi muu-tetussa kodissa. Kaupungin

Venäjänkielinen pyhiinvaellusmatka suuntautui Pietarin kirkollisiin kohteisiin. Rukouksen pyhittämän rauhan saattoi aistia pyhän Johannes Kronstadtilaisen kodissa, jossa hän eli viiden vuosikymmenen ajan.

vilkkaan ja kiihkeän elä-mänrytmin jälkeen oli hy-vin puhuttelevaa pysähtyä hiljaisessa ja koskettavassa suuren rukoilijan pyhittä-mässä kodissa.

MIKAEL TYNKKYNEN

История паломничества и странничества

Странничество произош-ло из подвига палом-ничества, из желания

посетить места, освященные стопами Спасителя, Божией Матери и святых, из желания приобщиться святости места. Это желание освятиться мес-том заставляло многих христи-ан, особенно чем-то грешных и желающих искупить свой грех, предпринимать далекие паломничества ко святым мес-там. Грех искупался в момент завершения подвига. Подвиг, собственно, заключался в отка-зе от удобств, в том, что человек скидывал с себя временно все земные путы богатства и при-общался к нищете. Человек становился добровольным ни-щим и следовал завету Христа: не сеял, не жал, всецело вручая себя на волю Бога. Так он шел к тому месту, куда влекла его вера, и там, узрев святыню, прикоснувшись к ней, снова становился прежним чело-веком, лишь просветленным подвигом, им совершенным.

Святой Кирилл Иерусалим-ский свидетельствует, что во времена апостольские начина-лось паломничество во Иеру-салим для поклонения святым мощам, Иерусалим получает совсем новую значимость и облик через архитектурное и духовное осмысление святых мест, связанных с земной жиз-нью Господа Иисуса Христа. Христианское почитание рас-

пространяется на всю Палести-ну, которая отныне именуется не иначе как Святая Земля.

Вступая на путь паломни-чества, двигаясь к святой цели, отстоящей от места его жи-тельства на тысячи километ-ров, человек обрекал себя на долгие месяцы и годы жизни, полной лишений и опасностей. Духовный путешественник приступал к своему намерению как добровольному несению креста - целиком полагаясь на волю Божью.

Паломничество в древние времена, без сомнения, было подвигом веры - человек пус-кался в путь уже уверовавшим, но ему следовало пронести свою веру сквозь странствие и очистить ее страданием и терпением. Странствия па-ломников были направлены также к разрешению недоуме-ний, к встрече с людьми, более опытными, к исканию руково-дителей. Особенно тянуло па-ломников древности в Египет, в Фиваиду. Туда шли не только молиться, но и учиться святой жизни. И великие Афанасий и Златоуст учились у столпников истинному христианству.

Особенности православного паломничества

По историческому проис-хождению слово "паломник" основано на производном от

латинского palma "пальма" и означает "носителя пальмы", или, иначе говоря, путешес-твенника ко Гробу Господню. Паломничество, как пишет современный исследователь, "есть специально предпринятое путешествие для более полного и глубокого, чем в повседнев-ной жизни, соприкосновения со святыней".Определенная ду-ховно-нравственная причина подвигает человека пуститься в нелегкий и протяженный путь для встречи со святыней и стяжания благодати. Путника влечет желание приблизиться к источнику святости, но при-ближение невозможно без со-вершения труда пути, дороги, странствия.

Путь паломника к святы-не подобен духовной брани подвижника. Как воин духов-ный, выходит странник в путь, исполненный решимости и упования на Господа. Впереди его ждет встреча со святой ре-ликвией, чудотворной иконой, мощами Божьего угодника. Но между святыней и духовным странником пролегает само странствие, полное трудов и лишений, терпения и скорбей, опасностей и невзгод. Путь богомольца географически петляет между городами и ве-сями, но в духовном смысле он представляет собой восхожде-ние в гору (по славянски - горе), ввысь, к небу - в преодолении собственных немощей и мир-ских искушений, в стяжании смирения, в испытании и очи-щении веры.

Паломничество главным образом было направлено на Восток, к местам, освященным

Господом, а равно и к святыням греческим, откуда пришло Православие. Первые на Руси паломничества в дальние земли и святые места обычно пред-принимались иноками. Но и для мирян паломничество всег-да являлось возможностью на время отложить повседневные бытовые заботы и уподобиться на время монашествующим.

В 1849 году Россия учредила в Иерусалиме Русскую духов-ную миссию для охранения православия и помощи рус-ским паломникам. Первая ми-ровая война и последовавшая в 1917 г. в России революция надолго прервали столь давно и прочно укоренившуюся на-родную традицию поклонения Гробу Господню и другим па-лестинским святыням . Сейчас эта традиция активно возрож-дается заново.

"За глубокой молитвой рус-ский человек традиционно ехал в монастырь, на богомолье. Там в глубоком молитвенном покое, среди монастырской братии, перед мощами великих русских святых особенно высвечивал-ся подлинный смысл жизни православного христианина - "стяжание Духа Святаго", по слову преподобного Серафима Саровского.

К поездкам по святым местам и к святым мощам угодников Божиих серьезно готовились, исповедовались, причащались.

По материалам книгиИеромонаха Серафима (Параманова)”О паломничестве и странничестве”

ANALOGI 4/2007 31

Keväisen seurakuntaretken kahvituokio Koitsanlahden vanhallakalmistolla Parikkalassa.

Imat

ra

Kanadan arkkipiispa Serafim vieraili alkukesällä Suomessa. Kotimatkallaanhän pysähtyi myös Imatralla vieraillen kirkossa ja tutustuen eteläkarjalai-seen maisemaan.

Uspenskin katedraalikuoro piti Punkaharjun Retretissä suuren suosion saaneen konsert-tisarjan, jonka lomassa osa kuorolaisista kävi laulamassa Imatran kirkosta radioidun litur-gian. Kuorolaisten mieskvartetti serenaditunnelmissa pappilan pihalla.

Kristinoppikoulu kokosi nuoria tänä vuonna yli 20 henkeä. Ku-vassa osa leirinsä päättäneistä nuorista liturgiassa Imatran Py-hän Nikolaoksen kirkossa.

Ikonimaalarit kokoontuivat jo perinteeksi muodostuneelle kesäkurssilleImatran seurakuntasalille. Ikonimaalauksen opettajan Liisa Tynkkysenjohdolla kurssilaiset syvensivät taitojaan.

Keväällä järjestet-tiin suuren suosionsaanut oman seura-kunnan pyhiinpaikkoihin suun-tautunut retki, jon-ka aikana vierailtiinlukuisissa ortodok-sisissa kirkollisissakohteissa. Matkanaikana tutustuttiinseurakunnan men-neisyyteen ja nyky-hetkeen. Kaikki ha-lukkaat eivät mah-tuneet mukaan, jo-ten syksyn aikanajärjestetään uusimahdollisuus.

Kesän kuvasatoa Imatralta ■ Kuvat Mikael Tynkkynen

ANALOGI 4/200732

Pori

Mieskuoro virittäytyiPorin kirkossa

Lähes 6000 laulajaa jasoittajaa Suomesta jaVirosta oli mukana

Sulasolin laulu- ja soitto-juhlilla 15.-17. kesäkuutaPorissa. Mieskuoro PuijonLaulu virittäytyi kuorokat-selmukseen Porin ortodok-sisessa kirkossa. Kuopio-laisten komea laulu kan-tautui kauas vihreässä ke-sämaisemassa.

Useita kertoja Porinkirkossa vieraillut kuorontaiteellinen johtaja ja Kuo-pion ortodoksisen seura-kunnan kanttori JarmoHuttu kertoi, että kuorollaon ohjelmistossaan moniaortodoksisia lauluja. Näinekumenia toteutuu kau-niisti musiikkirintamalla-kin. Kuorossa on mukanamyös muutama ortodoksi.

– Olen sovittanut joita-kin ortodoksisia laulujakuorolle, ja olen havain-nut, että kuorolaiset ovatmielistyneet hartaisiin sä-veliin. Sulasolin juhliinkanttori Huttu osallistuunyt viidennen kerran. Hänkertoi, että Puijon Laulajil-la on eritoten joulun ai-kaan täysi ohjelma: kuoro

Jo kolmatta kesää opas-ti ja valisti turisteja Po-rin ortodoksisessa kir-

kossa lukiolainen JyriLuonila. Porin jazzien ai-kaan kirkossa vieraili run-saasti jazzväkeä, suoma-laisten lisäksi muun muas-sa. Itävallasta, Saksasta,Ranskasta, Venäjältä jaAmerikasta.

– Vilkkaimpina päivinäkirkossa kävi 40 henkilöäja kysymyksiä sateli taa-jaan, kertoi Jyri Luonila,joka on ollut mukana lap-sesta lähtien tiiviisti kirkon

Porin jazzviikon kirk-kaimpia tähtiä olitänä kesänä legendaa-

rinen Paul Anka, jonka esi-tyksiä saapui 17000 muunhenkilön kanssa kuuntele-maan hollolalainen SinikkaRauhaniemi miehensä Ma-tin kanssa. Sinikka kertoiolleensa puoli vuosisataasitten jopa Paul Ankan fan-clubin Suomen presidentti!

Myös Rauhaniemet pe-rehtyivät jazzviikolla Porinortodoksiseen kirkkoon. Ai-emmin he ovat käyneet tu-tustumassa muun muassaLappeenrannan kirkkoon,joten penkittömyys ei heitä

Puijon Laulajat virittäytyi Porin kirkossa kuorokatselmukseen.

Kanttori Jarmo Huttu takoi tahtiakirkossa.

pitää peräti kolme joulu-konserttia eri kirkoissa.

– Musiikki on minunelämäni rikkaus, myhäilikanttori Jarmo Huttu. –Työni ja harrastukseni ovatmusiikissa.

Harjoituksen jälkeenjäi Porin kirkkoa ihaile-maan myös Puijon Laulunjohtaja Tapio Nurmi, jokaon lähtöisin SatakunnanKokemäeltä.

– Kirkko on uudenlai-nen, kodikas ja raikas jasympaattinen, luonnehtiNurmi, jolle kirkko oli tut-tu varhemmilta käynneiltä.

KasteallaskiinnostijazzturistejaPorissa

toiminnassa. Hän on toimi-nut palveluksissa ponoma-rina peräti 13–14 vuotta.

– Eniten kiinnostustaon herättänyt kasteallas,jonka vierailija saa silmiin-sä jo ulko-ovelta. Ollaankiinnostuneita tietämään,miten kastetoimitus toimi-tetaan kirkossamme. Hy-vin usein kummastellaansitä, ettei kirkkosalissa olepenkkejä. Ikonit ovat kaik-kien ihailun kohteina, janiihin tutustutaan joskushyvinkin tarkasti. Myöstuohukset kiinnostavat tu-risteja. Moni haluaa tietää,missä kirkon osassa tuo-huksia saa sytyttää ja mikäon tuohuksien uskonnolli-nen merkitys.

Miikka Taipale Sibelius-akatemiaanPIANOAURA-FESTIVAALIN palkintokonsertissa Turussaviime keväänä yleisön lumonnut porilainen pianistilupa-us, 15-vuotias Miikka Taipale on valittu Sibelius-akate-mian nuoriso-osastolle. Koulutukseen valikoitui kokomaasta ainoastaan kolme pianistia.

Kasteallas kiinnosti myös Sinikkaja Matti Rauhaniemeä. Kirkkoaesitteli Jyri Luonila.

”Presidentti” kävi kirkossakummastuttanut.

– Kiinnitin heti huomi-on siihen, että Porin kirkonikonit ovat melko uusia jamyös hyvin kauniita, sanoiSinikka Rauhaniemi. – Iko-neissa on suomenkielisiätekstejä, joita ei vanhem-missa ikoneissa juurikaanole.

– Kirkko on pieni, mut-ta aito ja kaunis sekä sisältäettä ulkoa, luonnehti MattiRauhaniemi. Hän antoi eri-koiskiitoksen kirkon op-paalle, Jyri Luonilalle, joka”tiesi kirkosta kaiken jaosasi myös selostaa asioitajuohevasti”.

SIVUN TEKSTIT JA KUVAT SIMO OJANEN■

ANALOGI 4/2007

Tam

pere Tampereen, Turun ja Hämeen-

linnan seurakuntien yhteinenkristinoppileiri pidettiin YlöjärvenJulkujärvellä 7.-15.7. Leirilleosallistui yhteensä 44 nuorta.Johtajana toimi isä HeikkiHonkamäki, opettajana toimimyös Tuomas Kallonen. Lisäksileirillä oli 12 ohjaaja kaikistakolmesta seurakunnasta. Kuva onotettu Tampereen kirkon portailtaretkipäivän yhteydessä. Omankirkon lisäksi tutustuttiin myösroomalaiskatoliseen kirkkoon jatataarien moskeijaan.

Tampereen 16 lastenleiriläistäKalliosalmen leirikeskuksenportailla. Leirin johtajana toimi isäHeikki Honkamäki, ohjaajina AnneKotiranta, Miitri Tuononen ja KatjaHartikainen sekä kokkina MarkkuSalo. Leiri pidettiin Kalliosalmessa3.-7. kesäkuuta.

Ihmisen elämä jakautuu moniin vaiheisiin, ja useimmiten ihminen unohtaa monen vaiheen hengellisen merkityksen. Tällainen hengellinen vaihe on kristinoppileirille osallistuminen

15-vuotiaana. Koulun uskonnontunnit kruunataan leiriviikolla,jolloin vahvistetaan opitut asiat.

Vaikka viikko on ehkä liian lyhyt, sinä aikana pyritään syven-tämään kirkollisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä kristityn elä-mälle. Leirillä solmitaan myös ystävyyssuhteita ja panostetaanelämään yhteiskunnan jäsenenä.

Tänä vuonna Turun seurakunnasta otti osaa kristinoppileiril-le 17 nuorta, mukana oli seurakunnastamme myös kuusi ohjaa-jaa. Nuoret olivat 7.-14. heinäkuuta Julkujärvellä, minkä jälkeenpäätösjuhla pidettiin Turun kirkossa ja seurakuntasalissa.

Kaikki 17 nuorta osallistuivat pyhään liturgiaan ja ehtoolli-selle, jonka jälkeen päätösjuhla jatkui seurakuntasalissa. Ruokai-lun jälkeen puhui isä Ion. Leiriläisten puolesta puhuivat leiriläi-set Katariina ja Nonna ja ohjaajien puolesta Hannes Kallioinen.Nuoret saivat osallistumisestaan leirille diplomit, ikonin ja mo-nia onnitteluja tästä heidän elämänsä tärkeästä hetkestä.

■ Isä Ion Durac

Turk

u Hengellinen askel

33

RISTO MATSINmuistolevy

Dir. cant. kanttori Risto Matsin"Sinua, Jumala, kiitämme" -muistolevyn

julkistaminen muistokonsertissa perjantaina26.10. klo 18 Tampereen tuomiokirkossa.

Konsertissa esiintyvät Tampereen ortodoksi-sen kirkon kuoro, Jäämien kuoro, tuomiokir-

kon urkuri Matti Hannula ja muistolevynäänittänyt Kristoforos-kuoro.

Tervetuloa!

▼

Leirimuistoja

▼

ANALOGI 4/200734 ANALOGI 4/2007

Lastensivujen toimitus:Leena Lomu, puh. 040 707 6715,leena.lomu@hotmail.com

Kunniallisen ja elä-väksi tekevän ristinylentämisen juhlan

ajankohta sijoittuu syys-kaudelle siksi, että14.9.335 vihittiin käyttöönpyhän haudan basilika Je-rusalemissa. Ristiä kunni-oitetaan yleisesti myös kes-kiviikkoisin ja perjantaisin.Juhla muistuttaa meitäKristuksen kärsimyksestäristillä ja ylösnousemuk-sesta. Risti edustaa kärsi-mystä, ahdistusta, tuskaa,yksinäisyyttä, heikkouttaja epäonnistumista, muttase on samalla myös rak-kauden merkki. Jeesuskuoli ristillä rakkaudestaJumalaa kohtaan, ja se olieläväksi tekevää, koska sii-hen liittyi luopuminen.Kristinuskon voitto avautuituomitun ihmisen kautta,ja rakkaus alkoi valaista

Pyhä risti jasen löytäjätKonstantinosja Helena

koko maailmaa. Jotta näki-simme Kristuksen ristinmaailmankaikkeuden kau-neuden tunnusmerkkinä,tulee meidän puhdistautuamaallisesta ylpeydestä, it-sekkyydestä ja pahan voi-masta luottaen uskoon,

toivoon ja rakkauteen. Hy-vyys voi muuttaa kaikenkauniimmaksi.

Vuonna 326 keisariKonstantinuksen äiti, pyhäHelena, pani toimeen kai-vauksia Jerusalemissa.Kirkkoisä Ambrosiuksen

mukaan juuri Helena olisilöytänyt kolme ristiä, joistayksi osoittautui Kristuksenristiksi. Tässä tilaisuudes-sa Jerusalemin silloinenpiispa korotti eli ylensi ris-tin kaikkien nähtäväksi jakumarrettavaksi. ➤

Väritä oma ikonisi

ANALOGI 4/2007 35ANALOGI 3/2007 35

1. Agape2. Analogi3. Apostoli4. Bartholomeos5. Diakoni6. Elpis7. Evankelista

Konstantinoksen jaHelenan historiasta:Helena ei ollut ylhäistä su-kua ja toimi alkuaan isänsämajatalossa tarjoilijattare-na. Hän oli älykäs ja kau-nis nainen, mutta eli Galli-an (nyk. Ranskan) hallitsi-jan Constantius I ”Chlo-ruksen” (=kalpea) jalka-vaimona. Heidän liitostaansyntyi poika Konstantinus(n. 274-337), joka sai myö-hemmin lisänimen Suuri.Kun Constantius nimitet-tiin v. 294 keisariksi, hänhylkäsi Helenan ja 5-vuoti-aan poikansa valtiollisistasyistä ja avioitui Maksimi-anoksen tyttären Theodo-ran kanssa.

Kaunis ja hyvätapai-nen Konstantinus seurasiisänsä sotaretkiä ja saavut-ti rohkeudellaan kansan jasotajoukon suosion. Soti-laat huusivat hänet 32-vuotiaana keisariksi. Isän-sä tapaan hänenkin oli luo-vuttava jalkavaimostaan jasolmittava arvolleen sopi-va liitto. Hän hallitsi ala-maisiaan rakkaudella eikävainonnut kristittyjä.Konstantinus oli katkeraisälleen, koska oli hylännythänen äitinsä, ja lähettiTheodoran poikineenmaanpakoon. Helenan”valtakausi” alkoi, ja hänonkin sanonut: ”Vaikkahänestä ei tullut keisarin-naa, hänestä tuli keisarinäiti”. Helena sai v. 325 au-gustan (kunnianarvoisa,keisarinnan ja keisarillisenperheen naisten arvonimi)arvon.

Erästä taistelua lähes-tyessään sotilaat näkivät

keskellä päivää taivaallatähtien muodostaman lois-tavan ristin, johon oli kir-joitettu: ”In hoc signo vin-ces” – tässä merkissä oletvoittava. Seuraavana yönäKristus ilmestyi unessaKonstantinukselle ja ke-hotti laittamaan ristinku-van kaikkiin sotilaidenaseisiin, kilpiin ja kypäriin.Konstantinus laitatti khi-ron eli Kristuksen symbo-lin (KR) sotilaiden varus-teisiin ja voitti taistelunKristuksen viirin alla.

Konstantinus oli taita-va organisaattori ja eteväsotapäällikkö, joka hakikirkosta tukea vallalleen.Hän myönsi kristityille us-

konnonvapauden ja pa-lautti takavarikoidun omai-suuden. Kristittyjen suvait-sevaisuussäädöksen myötälainsuojattomuuden aikapäättyi. Hän rakennuttikouluja huolehtien valis-tuksen ja Jumalan sananleviämisestä. Papisto va-pautettiin valtiollisista vel-vollisuuksista (eli asepal-veluksesta).

Kaiken hyvän maineenohella käytiin läpi myösmonenlaista perhetragedi-aa. Äkkipikainen Konstan-tinus murhautti vääriensyytösten perusteella rak-kaan poikansa ja myöhem-min vaimonsakin tämänkieron vehkeilyn vuoksi.

Helenaa ja Konstanti-nusta pidetään kuitenkinJumalan valitsemina hallit-sijoina. Uskonnonvapau-desta Konstantinus on vii-saasti sanonut: ”Jumalam-me ei tahdo, että hänenluokseen tultaisiin väkipa-kolla. Hän kuulee vain nii-den rukouksen, jotka toti-sesti uskovat häneen. Tun-nustakoon kukin vapaastiomaa uskontoaan sorta-matta toisiaan.” Konstanti-nus Suuri ja hänen äitinsäansaitsivat ”apostolien ver-tainen” -nimityksen innok-kaasta kristinopin levittä-misestä.

■ Leena Lomu

jossa oheiseen kirjainviidakkoon on kätketty kirkol-lista 20 sanaa. Sanat kulkevat vaakasuoraan, pystysuoraan tai vinoon, etu- ja takaperin. Vedäohut viiva löytämäsi sanan yli. Onnea etsinnässä!

SANAPIILO 4/07

Ajanvietetehtävä,

8. Kirkolliskokous9. Luukas10. Marian_syntymä11. Markus12. Matteus13. Paastopäivä14. Pistis

15. Pokrova16. Risti17. Serafit18. Sofia19. Suojelus20. Taivas

➤

ANALOGI 4/200736 ANALOGI 4/2007

JUMALANPALVELUKSETHaminan seurakunta

PYHÄKÖT:

VARUSKUNTAKATU 1445100 KOUVOLA

YHTEYSTIEDOT:

*Muutokset mahdollisia*

Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko,Raatihuoneentori 2, HaminaKouvolan Pyhän ristin kirkko,Sakaristonmäki, Kirkonmäenkatu 2Myllykosken tsasouna,Koulutie 4, MyllykoskiHautausmaan kirkko,Hirveläntie 22, Hamina

HAMINAN SEURAKUNTAOrtodoksiakeskus Sypressi ja kirkkoherranvirastoVaruskuntakatu 14, 45100 KouvolaAvoinna ti–pe 9-15, puh.(05) 312 0839,fax (05) 312 0842 tai 040 704 7171.www.ort.fi / hamina@ort.fi

Kirkkoherra Leo Huurinainenpuh. (05) 312 0839 tai 040 095 0631,leo.huurinainen@ort.fiVt. kanttori Kari Päivinenpuh. 040 866 76866, kari.paivinen@luukku.comRovasti Martti Honkaselkäpuh. 040 535 6667, martti.honkaselka@pp.inet.fiPastori Johannes Wuorlinnapuh. 050 589 9011, jouko.wuorlinna@kolumbus.fiPastori Vassi Liviopuh. 040 752 7727, vassi.livio@fimnet.fiPastori Ville Kiiveripuh. 041 441 1174, ville.kiiveri@ort.fiKanslisti-taloudenhoitaja Marita Nieminenpuh. (05) 312 0839 tai 040 704 7171,marita.nieminen@ort.fiKiinteistöjen isännöitsijä Jukka Jauhiainenpuh. 040 095 8760, juke.jauhiainen@kolumbus.fiSeurakunnan vahtimestari Jaana Jukapuh. 040 548 7680, jaana.juka@pp.inet.fi

Kirkkojen isännöitsijät:- Haminan Pietarin ja Paavalin kirkkoJukka Jauhiainen, puh. 040 095 8760- Kouvolan Pyhän Ristin kirkkoEsa Nieminen, puh. 040 724 4642- Myllykosken tsasounaTamara Lamponen, puh. 050 088 4930- Haminan hautausmaan kirkkopastori Vassi Livio, puh. 040 752 7727

HAMINA, PIETARIN JA PAAVALIN KIRKKOLa 1.9. klo 10 liturgia (slaavi) HaminaLa 1.9. klo 18 vigilia HaminaSu 2.9. klo 10 liturgia HaminaLa 8.9. klo 18 vigilia HaminaSu 9.9. klo 10 liturgia HaminaJumalansynnyttäjän suojelus, pokrovaSu 30.9. klo 18 vigilia HaminaMa 1.10. klo 9 liturgia HaminaLa 20.10. klo 9 parastasis HaminaHautausmaan kirkon vuosijuhlaTi 23.10. klo 18 vigilia Haminan hautausmaaKe 24.10. klo 8.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia Haminanhautausmaa

KOUVOLA, PYHÄN RISTIN KIRKKOKe 12.9. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaKunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminen (kirkonvuosijuhla)To 13.9. klo 18 vigilia KouvolaPe 14.9. klo 8.30 pieni vedenpyhitys ja liturgia KouvolaKe 19.9. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaLa 22.9. klo 18 vigilia KouvolaSu 23.9. klo 10 liturgia, kirkkokahvit ja juhlahetki, KouvolanPyhän ristin kirkko 25 vuottaKe 3.10. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaLa 6.10. klo 10 liturgia (slaavi) KouvolaLa 6.10. klo 18 vigilia KouvolaSu 7.10. klo 10 liturgia KouvolaKe 10.10. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaKe 17.10. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaLa 20.10. klo 18 vigilia KouvolaSu 21.10. klo 10 liturgia Kouvola

Ke 24.10. klo 18 ehtoopalvelus KouvolaKe 31.10. klo 18 ehtoopalvelus Kouvola

MYLLYKOSKEN TSASOUNAJumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäPe 7.9. klo 18 vigilia MyllykoskiLa 8.9. klo 9 liturgia MyllykoskiLa 15.9. klo 18 vigilia MyllykoskiSu 16.9. klo 10 liturgia MyllykoskiLa 29.9. klo 18 vigilia MyllykoskiSu 30.9. klo 10 liturgia MyllykoskiLa 13.10. klo 18 vigilia MyllykoskiSu 14.10. klo 10 liturgia MyllykoskiLa 27.10 klo 18 vigilia MyllykoskiSu 28.10. klo 10 liturgia Myllykoski

HAMINA Toimintaa ja tapahtumia

Ortodoksiakeskus Sypressi,Varuskuntakatu 14, KouvolaPyhän Ristin kirkko,Kirkonmäenkatu 2, KouvolaMyllykosken tsasouna,Koulutie 4, MyllykoskiPietarin ja Paavalin trapesa,Isoympyräkatu 2, Hamina○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ORTODOKSIAPIIRI

Lahja Wartiainen, puh. (05) 3713434

Ortodoksiakeskus Sypressi, ti11.9. ja 23.10. klo 18. Aihe: ”Py-hän Ristin kirkon ikonit”.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUORO

Kirkkokuoron harjoitukset, KariPäivinen, puh. 040 866 7686.Kuoro kokoontuu ke klo 18 Kou-volassa Pyhän Ristin kirkon juh-lasalissa, to klo 18 HaminassaPietarin ja Paavalin trapesassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLAN TIISTAI-SEURA

Leena Juka, puh. 040 744 4049Ortodoksiakeskus Sypressi, ti11.9 ja ti 16.10. klo 14.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Haminan PYHÄN ANNANSEURA

Vassi Livio, puh. 040 752 7727Pietarin ja Paavalin trapesa litur-

gian jälkeen su 9.9.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRI HAMINASSA

Ritva Koverola, puh. 040 8375909Pietarin ja Paavalin trapesa. Pe-rusopetusryhmä 5 klo 18 jokatoinen keskiviikko, aloitus 5.9.Perusopetusryhmä 3, klo 13sunnuntaisin 2 kertaa/kk, aloitus16.9. ➤

ANALOGI 4/2007 37ANALOGI 4/2007

Kirkkoherra Leo Huurinainen

Haminan toinen kau-punkipraasniekkakesäkuun viimeisel-

lä viikolla tarjosi monipuo-lisen kokonaisuuden. Sa-malla vietimme Pyhienapostolien Pietarin ja Paa-valin kirkon 170-vuotisjuh-lia. Juhlien ympärille olirakennettu tapahtumia,jotka monipuolisuudes-saan olivat ainutlaatuisiaseurakuntamme historias-sa. Itse juhla huipentuijuhlaseminaariin, kirkko-konserttiin ja KP metropo-liitta Ambrosiuksen toi-mittamiin jumalanpalve-luksiin. Liturgiajumalan-palveluksen jälkeen pidet-ty ristisaatto sotilassoitto-kunnan johdolla läpi Ha-

Hengellisyydenraja-aidat kumoon

minan kaupungin oli mo-nille ensimmäistä kertaamukana olleille mieleen-painuva kokemus, mitä onmuisteltu jälkeenpäin.

Kaupunkipraasniekas-sa tämä oli toinen kerta,kun saimme sotilassoitto-kunnan mukaan yhteiseenrukouskulkueeseen. Risti-saattoon osallistui näyttä-västi myös kreikkalaisetvieraamme kansallispu-vuissaan ja ”Haminan kau-pungin Hyvät Ihmiset”näyttävine asusteineen.Torilla järjestetty tilaisuus,johon sisältyi metropoliittaAmbrosiuksen puhe jakreikkalaiskuoron esitys,onnistui yli odotusten.Praasniekkaseminaari, mi-

hin olimme saaneet kaksihuippuasiantuntijaa kerto-maan bysanttilaisesta pe-rinteestä, sai myös Sime-onsalin täyteen kuulijoita.

Voloksen kaupungistatullut noin 30 taiteilijanryhmä esiintyi myös eripuolilla Kymenlaaksoa nk.”toreilla ja turuilla”. Ryh-mä koostui kansanmusii-kin esittäjistä, kirkkomu-siikin laulajista ja kansan-tanssijoista. He toivat mo-nipuolisella tavalla esillerikasta bysanttilaista kult-tuuria. Samat esiintyjätlauloivat kirkkokuorossa,soittivat kansanmusiikkiaja osallistuivat tanssiesi-tyksiin, mikä sai ehkä jot-kut mietteliääksi.

Raja-aidat kaatuivatHenkilökohtaisesti koinsuurta iloa siitä, että jovuosikymmeniä minuavaivannut hengellisyyden,henkisen ja maallisen vä-lille luodut raja-aidat tällätavalla käytännössä kaa-tuivat. Yhteiskunnassa onikään kuin hengellinenalue ja maallinen alue, joi-den välille halutaan tehdäselvä juopa. Kulttuurin ja-kaminen eri lokeroihin onvaivannut minua. Samallakun katselin ja kuuntelinkreikkalaisten vieraittenesityksiä niin kirkoissam-me kuin muissakin tilai-suuksissa, minulle tuli

mieleeni, vapaasti laina-takseni, apostoli Paavalinajatus: ”Ei ole kreikkalais-ta, juutalaista, suomalais-ta, ei venäläistä vaan kaik-ki ovat Kristuksen omia”.

Myös tässä suhteessameillä on parannuksente-on paikka. Miten useinajattelemme tai törmääm-me mielipiteisiin, missä jo-takin ortodoksisen kirk-komme rikkaasta perin-teestä pyritään jakamaankansallisiin korostuksiin.Elämme Suomessakin ti-lanteessa, missä on nähtä-villä eri kansallisten perin-teiden liiallista korostusta.Kirkossa tarvitaan myösselkeä järjestys. Jokaisellakansallisella kirkolla jaseurakunnalla on tarkoinmääritellyt toimintaperi-aatteet, joita maahanmuut-tajien tulee kunnioittaa janoudattaa. Selvyydenvuoksi tuon esille myössen, että tämä ei tarkoitasitä, että oma kieli tai kan-salliset tavat tulisi unoh-taa.

Olemme ottaneet maa-hanmuuttajat avosylin vas-taan. Maahanmuuttajatyösisältää niin monia eri ta-soja, että niiden kertomi-nen tässä yhteydessä onmahdoton tehtävä.

Unohtamatta sitä tosi-asiaa, että tasapuolisuusseurakuntatyössä on tässä-kin mielessä kaiken lähtö-kohtana.

■ Isä Leo Huurinainen

Kirkkoherranterveiset remontinkeskeltä.

MARITA NIEMINEN

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HAMINAN RAAMATTU-PIIRIIsä Martti Honkaselkä, puh. 040535 6667Pietarin ja Paavalin trapesa klo18, ti 11.9., 25.9., 9.10., 23.10.,6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLAN TEATTERI-KERHO NUORILLE

Anna-Kaisa Miinalainen, puh.050 341 9508Pyhän Ristin kirkon juhlasali.Kerhoa jatketaan, jos osallistujiatulee. Soitelkaa!

HAMINA Toimintaa ja tapahtumia○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRI KOUVOLASSAAntti Narmala, puh. 050 9346437Ortodoksiakeskus Sypressi klo12-17, la 15.9., 29.9., 13.10., 27.10.ja 17.11.○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINENKERHOViktor Maksimovski, puh. 050461 7381Haminassa la 6.10. klo 15 Pieta-rin ja Paavalin trapesassa. Kou-volassa la 6.10. klo 11.30 liturgi-an jälkeen Pyhän Ristin kirkonjuhlasalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MYLLYKOSKEN TIISTAI-SEURA

Margareta Oksanen, puh. (05)326 4312Ilmoitetaan myöhemmin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOTEKSTIILIKERHOKOUVOLASSA

Irma Leimulahti, puh. 040 5878798Pyhän Ristin kirkon juhlasali.Aloitus ti 11.9. klo 10-13 joka tiis-tai. Huom! Kurssi 6.-7.10. ”Ark-kuun jätettävät hautaustekstii-lit”. Ilmoittaudu kurssille pian!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTEN KOKKIKERHO

Irmeli Lasarenko, puh. 044 2578428Pyhän Ristin kirkon juhlasalinkeittiö klo 18, ti 28.8., 25.9., 30.10.ja 27.11.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLAN LASTEN-KERHO

Anna-Kaisa Miinalainen, puh.050 341 9508Pyhän Ristin kirkon juhlasali klo18, ma 3.9., 17.9., 1.10., 15.10. ja29.10.

ANALOGI 4/2007ANALOGI 4/200738

JUMALANPALVELUKSETHämeenlinnan seurakunta MATTI ALANGONKATU 11

13130 HÄMEENLINNA

Toimittajat: Papisto: Markku Aroma, Gaius Sahlberg ja Mikael Sundkvist, diakoni Kari M. RäntiläKanttori: Leena Lomu (Jenni Sundkvist)

Hämeenlinnan seurakunnan perheuutisia

YHTEYSTIEDOT:

Kirkkoherranvirasto: sähköposti: hameenlinna@ort.fiavoinna ti, ke, pe klo 9.30–12, puh. (03) 616 5228, fax (03) 616 5248Kirkkoherra: Markku Aroma, puh. (03) 616 5229 (virkahuone),(03) 612 7166 (koti), sähköposti: maukku@hotmail.comMuu papisto:- pastori Gaius Sahlberg, puh. 0400 107 232, sähköposti:gaius.sahlberg@suomi24.fi ja kai.sahlberg@hotmail.com- pastori Mikael Sundkvist, puh. (03) 684 6050, 050 350 9356,sähköposti: mikael.sundkvist@joensuu.fi- diakoni Kari M. Räntiä (isä Hariton), puh. 040 550 6272Kanttori: Leena Lomu, puh. (03) 618 4254, 040 707 6715, sähkö-posti: leena.lomu@pp.inet.fi / leena.lomu@hotmail.com

PYHÄKÖT:

Hämeenlinnan kirkkoPyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän JohannesKrysostomoksen muistolleErottajakatu 2Ahveniston kirkkovanhalla hautausmaalla (Keskussairaalaa vastapäätä)Pyhän Johannes Kastajan mestauksen muistolleIsännöitsijä: Yrjö Usvasalo, puh. (03) 671 6240

SYYSKUULa 1.9. klo 17 vigilia (PÄÄKIRKKO)Su 2.9. klo 10 liturgia (PÄÄKIRKKO)

Jumalan Äidin syntymäjuhlaPe 7.9. klo 18 (Huomaa aika!) juhlavigilia (PÄÄKIRKKO)La 8.9. klo 10 juhlaliturgiaLa 8.9. klo 17 vigiliaSu 9.9. klo 10 liturgia

Ristin ylentämisen juhlaTo 13.9. klo 18 juhlavigiliaPe 14.9. klo 10 juhlaliturgia

Pääkirkon praasniekkaLa 15.9. klo 17 juhlavigiliaSu 16.9. klo 9.30 vedenpyhitys ja praasniekkaliturgiaLa 22.9. klo 17 vigiliaSu 23.9. klo 10 liturgiaLa 29.9. klo 17 vigiliaSu 30.9. klo 10 liturgia

LOKAKUUJumalan Äidin suojelusMa 1.10. klo 10 juhlaliturgiaLa 6.10. klo 17 vigiliaSu 7.10. klo 10 liturgiaLa 13.10. klo 17 vigiliaSu 14.10. klo 10 liturgiaLa 20.10. klo 17 vigiliaSu 21.10. klo 10 apostoli Jaakobin liturgiaLa 27.10. klo 17 vigiliaSu 28.10. klo 10 liturgia

FORSSASu 9.9. klo 10 liturgia, kirkkoherra, isä Markus, kahvitarjoiluSu 7.10. klo 10 liturgia, kahvitarjoiluSu 18.11. klo 10 liturgia, kirkkokahvit

SOMEROSu 21.10. klo 10 liturgia ja litania, venäläisellä hautausmaalla,

kirkkokahvit

KASTETUT

Inkilä Ahti Kullervo

IKUINEN MUISTO

Huttula Aino,Tschernov Anna,Sosunov Nikolai

TERVETULOA SEURAKUNTAAN

Airaksinen Elviira,Gabrielsson Marina,Häkkinen Pirjo,Häkkinen Tomi,Hämäläinen Heikki,

Kivi Tuomo,Konttila Markku,Lustre John,Paatero Kristian,Paatero Luba,Patrikainen Sonja,Rumbin Jussi,Saarinen Aku,Sarpamaa Tamara,Shemeikka Seija,Soininmäki Miro,Törhönen Teuvo

KIRKOSSA VIHITYT

Puruskainen Asko ja Satu,Korelin Vesa-Mikael ja Sari

KUULUTUS

Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan vaalilautakun-ta toimittaa seurakunnanvaltuuston jäsenten vaalinsunnuntaina 4.11.2007 klo 11.30–13.00 Pyhien Aleksan-

teri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen kirkossa Hämeen-linnassa. Vaalitoimituksen päätyttyä klo 13.00 vaalitulos tode-taan ja annetaan oikaisu- ja valitusosoitus.

Äänioikeutettujen luettelo on nähtävillä Hämeenlinnanortodoksisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa (Matti Alan-gonkatu 11, 13130 Hämeenlinna) 5.–12.9.2007 viraston auki-oloaikoina, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9.30–12.00. Vaatimukset äänioikeutettujen luettelon korjaamisestaon jätettävä kirjallisena kirkkoherranvirastoon viimeistään14.9.2007 klo 12.00 mennessä. Äänioikeutetuksi vaaliluette-loon on merkitty 4.11.2007 mennessä 18 vuotta täyttävä javiimeistään 31.8.2007 Hämeenlinnan ortodoksisen seurakun-nan jäseneksi merkitty henkilö.

Äänioikeutettu Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnanjäsen ja kirkkoherra saavat tehdä vaaliluetteloa koskevan oi-kaisuvaatimuksen seuraavasti: seurakunnan jäsen saa tehdäoikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että äänioikeus on ilman

laillista syytä häneltä kielletty. Kirkkoherra saa tehdä oikaisu-vaatimuksen sillä perusteella, että joku on virheellisesti jätet-ty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen äänioikeutta vaillaolevaksi äänioikeutetuksi. Oikaisuvaatimusta ei voi perustaa31.8.2007 jälkeen tapahtuneeseen muuttoon.

Kahdella Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan jäse-nellä on oikeus asettaa ehdokkaita seurakunnanvaltuustoon.Esitys on tehtävä kirjallisena, ja kussakin esityksessä voidaanesittää enintään yhdeksää (9) ehdokasta (ortodoksisen kirkonkirkkojärjestyksen 12.12.2006/81§ mukaan Hämeenlinnan or-todoksisessa seurakunnassa seurakunnanvaltuustoon valitaanyhdeksän jäsentä). Ehdokasasettelua koskevat asiakirjat on toi-mitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään 19.9.2007.

Jokainen äänioikeutettu voi äänestää enintään yhdeksää(9) ehdokasta. Valituksi tulevat yhdeksän eniten ääniä saanut-ta ehdokasta.

Nyt valittavan seurakunnanvaltuuston toimikausi on 2008– 2011.

Hämeenlinnassa 22. pnä elokuuta 2007

Markku AromaVaalilautakunnan puheenjohtaja

ANALOGI 4/2007 39ANALOGI 4/2007

Kirkkoherra Markus Aroma

Valoa idästä!

HÄMEENLINNA Toimintaa ja tapahtumia

Muutamia vuosiasitten kohtasineräässä Oxford

Streetin kirjakaupassa Lon-toossa vietnamilaisen zen-mestarin Thich Nhat Han-hin kirjan, joka avasi mi-nulle uusia näkökulmianiin elämään kuin myöskristilliseen uskoomme.Aluksi suhtauduin kirjaanhyvin varauksellisesti ja

ajattelin sen olevan taas jo-tain “hengellistä huuhaa-ta”, mutta kun näin kirjantakakannessa suuresti ar-vostamani amerikkalaisenmystikon isä Thomas Mer-tonin kommentin, jossahän sanoo, että ”ThichNhat Hanh on hänelleenemmän todellinen velikuin useimmat amerikka-laiset”, innostuin osta-

maan kirjan ja perehty-mään sen syvälliseen jamonessa suhteessa niinkristilliseen sanomaan jalähestymistapaan.

Kirjan johdanto todellahavahdutti minut hereille.Mestari vertaa läntistä jaitäistä tapaa tarkastella asi-oita ja sanoo, että kun melännessä yritämme tutkiatai perehtyä johonkin asi-aan ns “objektiivisesti”,me asetamme tuon tutki-muksemme kohteen mah-dollisimman kauaksi itses-tämme ja sitten etäältäanalysoimme ja arvioimmesitä. Idässä taas, kun halu-taan tutkia jotakin, sinunon tultava yhdeksi tuontutkimuskohteesi kanssa janäin ikään kuin sisältä kä-sin opittava tuntemaan sentodellinen luonto ja ole-

mus. Ei ole epäilystäkäänsiitä, kumpi näistä lähesty-mistavoista on syvällisem-pi ja kokonaisvaltaisempija voi välittää meille sel-laista “tietoa”, jota ei voisanoin ilmaista vaan jokavoidaan “vain” kokea!

Myös meidän kristilli-sen uskomme ja elämäm-me perustana on kokemus!Kokemus siitä, että Jeesuselää ja toimii keskellämmekirkkonsa kautta – tämä onkaikista perustavanlaatu-isin kristillinen kokemus,jota ei mikään teoria, filo-sofia tai sana voi koskaankorvata, ja tuon kokemuk-sen varaan meidän uskom-me kristittyinä rakentuu ––Uusi elämä ja uusi ihmi-syys! Tule ja katso!

■ Isä Markus Aroma

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

DIAKONIASEURA

Anneli Ahtola, puh. 612 1369

● Su 23.9. Kirkkokahvit. AinoNenola ja Nina Loimi kertovatOrtaidista ja avustustyöstä.● Su 21.10. Vanhusten kirkko-pyhä. Elma Jokinen kertoo Va-lamon laulukurssista. Ilkka Mar-janen esittää Mirkka Rekolanrunoihin perustuvan teoksen.● Su 18.11. Kirkkokahvit. SiljaSepherd: Ortodoksisesta sosi-aalietiikasta.● Su 16.12. Kaikkien piirien yh-teinen joulujuhla

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRIN SYKSY

Opettaja: Pasi-Mikael Huovi-nen, puh. 041 576 6143.I ryhmä: klo 15-18, II ryhmä: klo18-21. Kokoontumispäivät per-jantaisin: 7.9., 21.9., 28.9., 5.10.,19.10., 9.11., 23.11. ja 14.12. Lu-kukausimaksu 30 € oman seu-rakunnan jäseniltä, 50 € muilta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTENKERHO

Samuli Korhonen, puh. 050 3061781Lastenkerho kokoontuu seura-kuntasalilla lauantaisin klo 10-12, 8.9., 22.9. ja 6.10.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KYYRÖLÄKERHO

Antonina Sosunov-Perälä, puh.(03) 612 5850; 040 721 8436

● 7.10. kirkkokahvit. Syysko-kous klo 13.● 2.12. kirkkokahvit.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ORTODOKSINEN LUKU-PIIRI

Ilkka Marjanen, puh. 040 5306552Ortodoksinen lukupiiri aloittisyyskauden toimintansa tors-taina 16.8. klo 18 seurakuntasa-lilla. Jatkamme Kallistos Warenparissa. Syyskuun tapaamisenajankohta päivittyy nettisivuilleja seurakunnan ilmoitustauluil-le. Voit kysyä ajankohdasta jamuusta lukupiiriin liittyvästämyös suoraan Ilkalta. Tervetu-loa mukaan!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TIISTAISEURAN SYYS-KAUSI

Pj. Elma Jokinen, puh. 040 7188255● Ti 25.9. klo 17 ehtoopalvelusseurakuntasalilla, isä Markuk-sen luento: Kirkkovuoden kier-to ja synty.● Su 14.10. Kirkkokahvit. Luen-noitsijana hiippakuntasihteeriAndreas Larikka.● Ti 23.10. klo 17. Isä Gaiuksenluento.● Ti 13.11. klo 17, Isä MikaelPunnalan luento: Proskomidi.● Ti 4.12. klo 17. Työilta. Luen-noitsija avoin.● Su 16.12. Liturgian jälkeen

kaikkien kerhojen yhteinenjou-luun valmistautumisjuhla.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUORO

Kanttori Leena Lomu jää vuosi-ja äitiyslomalle 25.8. alkaen, jatehtäviä hoitaa loman aikana:Mikko Sidoroff, puh. 050 3461378, msidoroff@gmail.comMarkus Sidoroff, puh. 050 5303114,Tuomas Sidoroff, puh. 050 3049395, tsidorof@siba.fi● La 1.9. klo 12-16 kuorokau-

den avaus (Mikko)● Ke 19.9. klo 17.30-19.30 kuo-roharjoitus (Markus)● Ke 3.10. klo 17.30-19.30 kuo-roharjoitus (Markus)● Ke 17.10. klo 17.30-19.30 kuo-roharjoitus (Markus)● Ke 31.10. klo 17.30-19.30 kuo-roharjoitus (Markus)● La 17.11. klo 12-16 kuorohar-joitus (Mikko)● Ke 28.11. klo 17.30-19.30 kuo-roharjoitus (Markus)● Ke 12.12. klo 17.30-19.30 kuo-rokauden päättäjäiset (Markus)

Ortodoksisuus tutuksi -jatkokurssiKurssi järjestetään Hämeenlinnan seurakunnassa syyskaudella 2007.

Paikka ja aika: Seurakuntakoti, Matti Alangonkatu11 A, joka toinen keskiviikko klo 18.30.

OHJELMA:ke 26.9. Kirkko eukaristian ympärillä: kirkkoeukaristisena yhteisönäke 10.10. Vuorokauden jumalanpalveluksetja niiden sanomake 24.10. Ortodoksinen kirkkovuosija kirkkovuoden 12 suurta juhlaake 7.11. Paasto kristillisessä perinteessäke 21.11. Synti, kärsimys ja kuolema vanhankirkon opetuksessake 12.12. Kristillisen etiikan keskeisiä käsitteitä

Piirin vetäjänä toimii isä Markus,puh. (03) 612 7166 (koti) tai (03) 616 5229 (virasto).

Tervetuloa mukaan kauempaakin!

ANALOGI 4/2007

JUMALANPALVELUKSETKotkan seurakunta KYMENLAAKSONKATU 2

48100 K0TKA

PYHÄKÖT:

YHTEYSTIEDOT:

Palvelusten toimittajat: Papisto: Veikko Lisitsin, Aarne Ylä-JussilaKanttorit: Katarine Lehtomäki, Maria Ylä-Jussila (Muutokset mahdollisia)

Kirkkoherranvirasto, Kymenlaaksonkatu 2, 48100 Kotkaon avoinna ma–pe klo 9–13 ja ke klo 16–18, puh (05) 212 490,fax (05) 216 449, kotka@ort.fi, www.ort.fi/ Seurakunnat/ KotkaNikolaossali, Kymenlaaksonkatu 2, 48100 Kotka, puh (05) 212 482.Nikolaossalia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, puh. (05) 212 490.Kirkkoherra: rovasti Veikko Lisitsin, puh. (05) 213 157,050 597 7349, koti (05) 212 247, veikko.lisitsin@ort.fiPastori oto.: Aarne Ylä-Jussila, puh. 044 702 8428Kanttori: Katarine Lehtomäki, puh. (05) 218 8591, 050 359 4823Sivutoiminen kanttori: Maria Ylä-Jussila, puh. 050 375 6984Kanslisti: Arja Sundberg, puh. (05) 212 490Apulaiskanslisti: Vanja Balcin, puh. (05) 212 490Seurakuntaemäntä: Sirkka Paasonen, puh. 041 466 9096;seurakuntasali: puh. (05) 212 482Kotkan pyhän Nikolaoksen kirkon vahtimestari:Vesa Lehtomäki, puh. (05) 218 8591

Kotkan kirkkoPyhän Nikolaoksen muistolleKirkonisännöitsijä Maria Ylä-Jussila, puh. 050 375 6984Metsolan tsasounaJumalansynnyttäjän suojeluksen tsasouna Metsolan hautausmaallaTsasounanisännöitsijä Sirkka Paasonen, puh. 041 466 9096Loviisan kirkkoJumalansynnyttäjän kasanilaisen ikonin muistolleKirkonisännöitsijä Johannes Karhu, puh. 040 952 6461Loviisan kappeliPyhän Serafim Sarovilaisen muistolle Loviisan hautausmaallaKappelinisännöitsijä Riina Lahti, puh. 040 760 5039

Kotkan seurakuntaan kuuluu kymmenen kuntaa: Kotka,Pyhtää, Elimäki, Ruotsinpyhtää, Loviisa, Pernaja, Liljen-dahl, Myrskylä, Lapinjärvi ja Artjärvi. Seurakunnassa onkaksi vanhaa kirkkoa, Pyhän Nikolaoksen kirkkoKotkassa ja Jumalansynnyttäjän kasanilaisen ikoninkirkko Loviisassa sekä Kotkan Metsolassa hautausmaalla

Pyhän Jumalansynnyttäjän suojeluksen tsasouna ja Loviisanhautausmaalla Pyhän Serafim Sarovilaisen kappeli.

TIETOA SEURAKUNNASTA

Kotkan seurakunnan perheuutisia 1.4.–30.7.

KOTKA, Pyhän Nikolaoksen kirkkoSYYSKUULa 1.9. klo 18 vigiliaSu 2.9. klo 10 liturgiaPe 7.9. klo 18 vigiliaLa 8.9. klo 10 liturgia, Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian

syntymäLa 8.9. klo 18 vigiliaTo 13.9. klo 18 vigiliaPe 14.9. klo 10 liturgia, ristin ylentäminenLa 15.9. klo 18 vigiliaSu 16.9. klo 10 liturgiaLa 22.9. klo 10 liturgia, slaavinkielinenLa 22.9. klo 18 vigiliaSu 23.9. klo 10 liturgiaLa 29.9. klo 18 vigiliaSu 30.9. klo 10 liturgiaSu 30.9. klo 18 vigilia

LOKAKUUMa 1.10. klo 10 liturgia, Jumalansynnyttäjän suojelusLa 6.10. klo 18 vigiliaLa 13.10. klo 18 vigiliaSu 14.10. klo 10 liturgiaLa 20.10. klo 10 liturgia, slaavinkielinenLa 20.10. klo 18 vigiliaSu 21.10. klo 10 liturgia, Neitseen Marian temppeliin käyntiLa 27.10. klo 18 vigiliaSu 28.10. klo 10 liturgia

LOVIISA, Pyhän Jumalansynnyttäjän kasanilaisen ikonin kirkkoSYYSKUUSu 9.9. klo 10 liturgia

LOKAKUUSu 7.10. klo 10 liturgia KASTETUT

Airaksinen Elviira Ilse AuroraForss Valeria-MariaHippala Eeva JohannaIzotova Maria DanielaPatrikainen Paavo MatiasRuohonen Konsta RudolfVanhala Eden Alexsandra

AVIOLIITTOON VIHITYTKotola Jarkko Petteri ja HennaKaarina e JokelaOsanen Matti Olavi ja Elisabet eNiiranen

IKUINEN MUISTOHietala Eero Tuomas 77 v.

Kontturi Maria 87 v.Mauno Vuokko Anneli 50 v.Shelihov Lydmila 99 v.Toivari Aino 86 v.

SEURAKUNTAAN LIITTYNEETSeurakuntaan liittyi 4 naista ja 1mies, yhteensä 5 henkilöä.

SEURAKUNTAAN MUUTTANEETSeurakuntaan muutti 10 naista 12miestä, yhteensä 22 henkilöä.

SEURAKUNNASTA MUUTTANEETSeurakunnasta muutti 11 naista ja6 miestä, yhteensä 17 henkilöä.

KOTKA Toimintaa ja tapahtumia

➤

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOTKAN TIISTAISEURA

Pj. Leena Karjalainen, puh. 050343 2966, siht. Soja Rantanen,puh. 045 113 4882

Kokoontumiset Nikolaossalissaklo 17 teemana Oma kirkko:● Ti 25.9. kanttori Katarine Leh-tomäki: Vigilian symboliikkaa● Ti 9.10. isä Aarne Ylä-Jussila:

Pyhän Nikolaoksen kirkon ju-malanpalvelusesineistö● Ti 23.10. isä Veikko Lisitsin:Seurakuntalainen ja kirkko pa-pin näkökulmasta

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KARHULAN ORTODOKSIT

Vetäjinä Pirkko Erhovaara, puh.040 831 4321 ja Ritva Lindberg,puh. 050 463 9777

Kokoontumiset: 6.9. ja 4.10. klo15 Karhulan Kodintalossa, Vesi-vallintie 21.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PERHEPIIRI

Vetäjänä Katarine Lehtomäki.Seuraava kokoontuminen sun-nuntaina 7.10. klo 16 Nikolaos-salissa, teemana ”Oma kirkko”.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIKERHO

Ohjaaja Mirjam Laine. Kokoon-tuu Nikolaossalin kerhohuo-neessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

OPINTOKERHO

Vetäjä isä Veikko Lisitsin. Ensim-mäinen kokoontuminen keski-viikkona 3.10. klo 18 Nikolaos-

40 ANALOGI 4/2007

ANALOGI 4/2007ANALOGI 4/2007 41

Kirkkoherra Veikko Lisitsin

KOTKA Toimintaa ja tapahtumia

Tärkeintä onrehti kilpailu

Kotkan seurakunnas-sa syksyn tärkeim-pänä tapahtumana

voitaneen pitää seurakun-nan tarkastusta syyskuunlopulla. Metropoliitta Am-brosius seurueineen tar-kastaa seurakuntaa sää-dösten mukaisesti. Seura-kunnassa on ollut käynnis-sä pitkällinen kiinteistöjen

hyödyntämisprosessi ainavuodesta 1998 lähtien tä-hän päivään asti. Sen tar-koituksena on ollut turvataseurakunnan tulevaisuusja nykyisyys taloudellises-sa mielessä. Nyt tuo hyö-dyntäminen on lähes ohi.

Kesä on ohitse ja kesä-lomat pidetty. Joku kävipraasniekoissa, joku lo-

maili muuten, joku kentieskävi urheilukansan jäsene-nä katsomassa urheilukil-pailuja tai pallopelejä. Jal-kapallopelissä tuskin jouk-kueen jäsen pelaa vasta-puolen hyväksi. Jos niintekee, niin valmentaja ot-taa pian pois kentältä. Jostaas valmentaja pelaa vas-tapuolen hyväksi epärehel-lisesti, häntä ei heti voi-kaan ottaa pois, mutta to-dennäköisesti hän ei enääseuraavassa pelissä ole val-mentajana. Eikä varmastiSuomi – Ruotsi yleisurhei-lumaaottelussa suomalai-nen juoksija kamppaaoman maansa edustajaasen tähden, että voittaisi.

Pelejä on monenlaisia.Myös seurakuntatyö ja -elämä on kilpailemista, kil-pailua siitä kuka, pääseeJumalan valtakuntaan hy-

vää tekemällä ja kristillistäelämää viettämällä. Se eikuitenkaan voi olla yllä-mainitun kaltaista epäre-hellistä peliä. Kun kevään2007 aikana on kirkontyöntekijöiden palkantar-kistusta seurakunnissa jakirkkokunnassa tehty, rei-lun urheiluhengen ja olym-pia-aatteen mukaisesti onoikeudenmukaisiin tulok-siin päästy kirkollishalli-tuksen, SVTL:n, piispojenja kirkkoneuvoksen jakirkkoherrojen arviointientuloksena. Tulokset ovatnäkyvillä jokaisen palkka-pussissa. Liekö kukaannoudattanut olympia-aa-tetta: tärkeintä ei ole voittovaan rehti kilpa? Tai edeskirkon opetusta?

■ Isä Veikko Lisitsin

MIESKUORORÖNKYJÄT

Perustava harjoitus

Kuoron perustavat harjoituksetkeskiviikkona 5.9. klo 18 Nikolaossalissa,

Kymenlaaksonkatu 2, Kotka. Kuoroon ovattervetulleet kaikki miehet pojasta vaariin.

Laulutaito ei ole välttämätön, sillä kuoro on lähinnäyksiääninen, miehinen erikoiskuoro.

Ensimmäisissä harjoituksissa harjoittelemmemm. seuraavia lauluja, jotka löytyvät jo Ingmanin

kansakouluille tarkoitetusta laulukirjasta:Metsämiehen laulu, Suomen salossa, Porilaisten

marssi, Orvokkini.Nuotit annetaan harjoituksissa.

KAIKKI TERVETULLEITA!

Koollekutsuja ja vetäjä isä Veikko Lisitsin

➤ salissa teemana ”Kirkkokunnanaikuiskasvatus”

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TORSTAIKERHO

Vetäjät isä Veikko Lisitsin, SirkkaPaasonen ja Nikolaoksen Ystä-vät. Syyskauden avaus torstaina20.9. klo 12 Nikolaossalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MAAHANMUUTTAJA-KERHO

Vetäjä isä Viktor Maksimovski,puh. 050 461 7381. Kokoontu-miset: 10.9., 24.9., 8.10. ja 22.10.klo 18 Nikolaossalin kerhohuo-neessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUORO

Pj. Aila Hatzidakis, puh. (05) 2181599, kuoronjohtaja kanttoriKatarine Lehtomäki. Kuoro har-joittelee torstaisin klo 18 Niko-laossalissa. Uudet ja entiset lau-lajat tervetuloa! Syyskaudenensimmäinen harjoitus 27.syyskuuta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LOVIISAN TIISTAISEURA

Pj. Tuula Heikkilä, siht. Riina Lah-ti, puh. 040 760 5039. Loviisantiistaiseura kokoontuu Loviisankirkon kulmakammarissa. Ko-

koontumiset: 11.9., 25.9., 9.10. ja23.10.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NÄYTTELY

Kotkan seurakunnan jumalan-palveluskirjoja 1800-luvulta.Näyttely avoinna ma–pe 9–13ja ke 16–18. Tervetuloa!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TYÖTTÖMIEN RUOKAI-LUT

● Ke 26.9. klo 11-13 Nikolaossa-lissa.● Ke 31.10. klo 11-13 Nikolaos-salissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

YLEISÖLUENNOT NIKO-LAOSSALISSA

Su 14.10. klo 12. Isä Veikko Lisit-sin: Seurakunnan toiminta jaaktiviteetti.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNNAN-TARKASTUS 28.-30.9.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNNANVAL-TUUSTON VAALIT 4.-11.11.

Äänestys Kotkan Pyhän Nikola-oksen kirkossa 4.11. liturgianjälkeen klo 12-13 ja Loviisan Py-

hän Jumalansynnyttäjän ka-sanilaisen ikonin kirkossa klo14-14.30 ja kirkkoherranviras-tossa viraston aukioloaikanaäänestysviikon aikana. Vaalientulos julkistetaan 11.11. liturgi-an jälkeen. Seurakuntalaisia ke-hotetaan hankkimaan ehdok-kaita valtuuston vaalia varten(Ks. Vaalikuulutus). Ehdokas-asettelulomakkeita saatavana

kirkkoherranvirastosta ja kir-kosta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NIKOLAOKSEN PRAAS-NIEKKA 6. joulukuuta

● Ke 5.12. klo 18 vigilia● To 6.12. klo 9.30 vedenpyhi-tys ja liturgia, praasniekkaohjel-maa.

ANALOGI 4/2007ANALOGI 4/200742

JUMALANPALVELUKSETLappeenrannan seurakunta KRISTIINANKATU 7

53900 LAPPEENRANTA

YHTEYSTIEDOT:

Kirkkoherranvirasto, Kristiinankatu 7, 53900 Lappeenrantapuh. (05) 451 5511, fax (05) 451 5223, avoinna ma ja ke klo 10-13lappeenranta@ort.fiKirkkoherra Markus Petsalo on lomalla 31.12. astiKirkkoherran sijainen, pastori Mikael Sundkvist, puh. 050 350 9356.Pastori Timo Tynkkynen (puhuu venäjää), puh. 0400 654 883,timo.tynkkynen@ort.fiKanttori Mauri Patronen, puh. 040 595 1688Pastori Makarios Alatalo (puhuu venäjää), puh. 040 774 2575lappeenranta@ort.fiOpettaja Kirsi Rovio (puhuu venäjää), puh. 050 367 5181,kirsi.rovio@elisanet.fiOpettaja Sanna Salonen (puhuu venäjää), puh. 050 337 9397,sanna.salonen@koulut.imatra.fiSeurakuntamestari, diakoni Veikko Tiittanen,puh. 040 093 3287Kiinteistöasiat: Seppo Salpakari, puh. 0400 255 988,seppo.salpakari@lentovene.com

LAPPEENRANTA Toimintaa ja tapahtumia

LAPPEENRANNAN POKROVAN KIRKKO

SYYSKUUKirkkovuoden alkuLa 1.9. klo 9 liturgiaPe 7.9. klo 18 juhlavigiliaJumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäLa 8.9. klo 10 liturgiaLa 8.9. klo 18 vigiliaSu 9.9. klo 10 liturgiaLa 15.9. klo 18 vigiliaSu 16.9. klo 9.55 radioliturgiaSu 23.9. klo 10 slaavinkielinen liturgiaSu 30.9. klo 18 juhlavigilia

LOKAKUUJumalansynnyttäjän suojelus, pokrovaMa 1.10. klo 10 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys,

kirkon temppelijuhlaLa 6.10. klo 18 vigiliaSu 7.10. klo 10 slaavinkielinen liturgiaLa 13.10. klo 18 vigiliaSu 14.10. klo 10 liturgiaLa 20.10. klo 18 vigiliaSu 21.10. klo 10 liturgiaApostoli JaakobTi 23.10. klo 9 liturgiaLa 27.10. klo 18 vigiliaSu 28.10. klo 10 liturgia

JOUTSENON PULPIN EV.LUT. KAPPELISu 19.8. klo 10 liturgiaSu 23.9. klo 10 liturgiaSu 11.11. klo 10 liturgia

IMATRAN PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO

SYYSKUULa 1.9. klo 18 vigiliaSu 2.9. klo 10 liturgiaSergei ja Herman ValamolaisetTi 11.9. klo 9 liturgiaTo 13.9. klo 18 juhlavigiliaKunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminenPe 14.9. klo 10 liturgiaLa 22.9. klo 18 vigiliaSu 23.9. klo 10 slaavinkielinen liturgiaLa 29.9. klo 18 vigiliaSu 30.9. klo 10 liturgia

LOKAKUULa 6.10. klo 18 vigiliaSu 7.10. klo 10 liturgiaLa 13.10. klo 18 vigilia

Su 14.10. klo 10 slaavinkielinen liturgiaPe 19.10. klo 18 parastasis, vainajien muisteluDimitrin lauantai, vainajien yleinen muistopäiväLa 20.10. klo 10 liturgia ja panihidaJumalansynnyttäjän kasanilainen ikoniMa 22.10. klo 9 liturgiaLa 27.10. klo 18 vigiliaSu 28.10. klo 10 liturgia

PARIKKALAN TSASOUNASu 5.8. klo 10 liturgiaSu 9.9. klo 10 liturgiaTi 2.10. klo 10 liturgia KoitsanlahdessaKarjalan valistajatLa 3.11. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia,

tsasounan temppelijuhla

Lomat: isä Timo 15.-21.9.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SUKKELAT SORMETASKARTELEVAT

Kuulitko paperin rapinaa. Ei, seoli saksien suhinaa. Vai oliko sehelmien helinää tai jotain sa-laista, hys, hys, hiljaa...

Alakoululaisten askartelu-kerho jatkaa taas toimintaansa.Lappeenrannan kerho kokoon-

tuu Linnoituksella syyslukukau-den aikana kuusi kertaa lauan-taisin kello 10-13. Neljä ensim-mäistä kertaa ovat: 1. syyskuuta,15. syyskuuta, 29. syyskuuta ja13. lokakuuta.

Imatran kerho kokoontuuSienimäellä seurakuntasalillamaanantaisin kello 17-20. Neljäensimmäistä kertaa ovat: 3.

syyskuuta, 17. syyskuuta, 1. lo-kakuuta ja 15. lokakuuta.

Molemmissa kerhoissalapsille on tarjolla pientä väli-palaa työskentelyn lomassa.Tarkempaa tietoa kerhosta saatsoittamalla Kirsi-opelle. Etukä-teen ilmoittautuminen ker-hoon on erittäin tärkeää, jottaosaan hankkia riittävän määrän

askartelumateriaalia. Otankoko ajan ilmoittautumisia vas-taan. Tervetuloa mukaan viihty-mään! Soita, laita tekstiviesti taikirjoita sähköpostia. Kaiken-ikäisten talkoolaisten apua ote-taan ilolla vastaan.Kirsi Rovio, puh: 050 367 5181,kirsi.rovio@elisanet.fi ➤

Haettavaksi julistetaanLappeenrannan seurakunnan KIRKKOHERRANtyösopimussuhteinen toimi

Hakijan tulee toimeen valituksi tullakseen täyttää ortodoksisen kir-kon kirkkojärjestyksen 132 §:n mukaiset kelpoisuusehdot. Hakemuk-set, joista käy ilmi hakijan asianmukainen koulutus, on osoitettavaja toimitettava Helsingin hiippakunnan piispalle (Kallvikintie 28,00980 Helsinki) viimeistään maanantaina 10.9.2007

Helsingin metropoliitta Ambrosius

ANALOGI 4/2007 43ANALOGI 4/2007

Isä Markus Petsalo

Elämä jatkuu

LAPPEENRANTA Toimintaa ja tapahtumia○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HENGELLISIÄ LAULUJAVENÄJÄKSI

Seurakunta kutsuu halukkaitalaulamaan kuorossa hengellisiälauluja venäjäksi. Kokoonnum-me keskiviikkoisin, àloitamme26.9. klo 18, Kristiinankatu 7,puh. 040 774 2575, isä Makarios.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ÄÓÕÎÂÍÛÅ ÏÅÑÍÈ ÏÎDÓÑÑÊÈ

Kirkkovuosi on päät-tymässä tämän leh-den ilmestymispäi-

vänä. Tiedämme, että uusikirkkovuosi alkaa eikä oi-keastaan mikään elämäs-sämme muutu. On kuiten-kin hyvä joskus pohtia,mitä päättyvä vuosi mer-kitsee itsellemme.

Kirkkovuosi jaetaanneljään pelastushistoriankauteen. On profeettojenaika, jolloin valmistau-dumme Jeesuksen Kristuk-sen maailmaan tulemi-seen. Joulusta alkaenelämme maailmaan synty-neen Vapahtajan julistuk-sen ja toiminnan aikaa.

Paastokevään ja pääsiäisenaikaan vietämme Kristuk-sen kärsimysten, kuole-man ja ylösnousemuksenpelastushistoriallista ai-kaa. Helluntain jälkeisestäsunnuntaista on alkanutkirkon elämän ja Kristuk-sen toisen tulemisen odo-tuksen aika.

Maailman historiassaelämme Kristuksen kirkonaikaa. Meidän ei tarvitsepuhua maailman lopustaeikä pohtia kosmisia mitta-suhteita olemisesta. Kukinkohtaa ennemmin tai myö-hemmin oman elämänsäsuuren muutoksen, kunmaallinen vaelluksemmepäättyy. Siinä on kullekinmeistä aihetta miettiä,

olemmeko valmiit astu-maan Jumalan valmista-malle elämän seuraavalletasolle.

Huomennakin aurinkonousee, kuten joka aamu,kesän jälkeen tulee syksy.Elämä jatkuu kuten ennen-kin. Mutta ajan kuluessajotain kuitenkin tapahtuu:me vanhenemme ja toivot-tavasti myös viisastumme,ja joidenkin kohdalla totu-tut ja turvalliset asiatmuuttuvat aivan uusiksimahdollisuuksiksi. Saam-me siirtyä elämän seuraa-vaan vaiheeseen.

Hyvää uutta kirkko-vuotta!

■ Isä Markus Petsalo

➤

LAPPEENRANNAN SEURAKUNNAN PERHEUUTISIA 1.1.-4.7.

KASTETUTVäänänen Aleksi NiklasFalkenberg Julia ElisabethPekin AleksiHartikainen Anttu NiklasLashkova UlianaLasaroff Amanda SerafiinaRinno Luka TakeoRaikerus Markus SebastianMensonen Jasu AleksanteriSaliba Noora KatariinaStoma FilippTurpeinen Santtu OttoPerepelkin VladimirTuuva Anna KristiinaTiainen Joonas Nicolas KriMiasnikova Maria Anastasia

Poikia 10, tyttöjä 6,kaikki yhteensä 16

IKUINEN MUISTOKarppanen MikkoRouhiainen AnnaIljin MarttiHopponen ErkkiKokko Lea RaakelOnatsu PäiviöVetrov AlexandreTasihin Vera

Miehiä 5, naisia 3,kaikki yhteensä 8

SEURAKUNNASTA MUUTTANEETVilhola, Jenna-MaaritRussko, LarissaJormanainen, Matti JuhaniYayinu, Rahel BeyeneHänninen, Mika JuhaniKhadarova, ZhannaKankkunen, Leo PetterJilkine, VladimirJilkina, MarinaJilkine, DmitriJilkine, NikitaHärkönen, JekaterinaSorsa, KatriinaLokka, Eira KaarinaDobre, Angelina OfeliaDobre, Rozalie AdelaJakovlev, MikkoKoivumäki, Miia RiinaBlinnikka, Tanja MaaritRumbin, Jussi JoonasMiesperä, Riikka SusannaHolm, MikaelPetrov, IgorBogdanoff, Kari AleksiLeppänen, Jukka TapioKiuru-Starchenko, IrinaStarchenko, Daniel MicoKiuru, Maria AnastasiaBolotina, RaissaTimonen, Jaana HanneleKetonen, Artturi IlmariKostitsin, Nikolai

Peltola, Noora Nanna NataliaLiimatainen, Harri PetteriLisitsin, Lasse Ville ValtteJormanainen, Miia Tuija InkeriLanden, Teija Laura JohannaJaakkonen, Mikko Tapani

Miehiä 18, naisia 20,kaikki yhteensä 38

SEURAKUNTAAN MUUTTANEETLeppänen, Jukka TapioKemppinen, AinoDolina, OlessiaDolin, MatvejLihavainen, Anna RiikkaMyller, Ninja Helmi MarjaanaTeder, Jesse MicaelSalo, Teea MarikaSaanivaara, Riitta HelenaTeder, Nico SamueJormanainen, Miia TuijaLaitala, Anssi JohannesPulkkinen, Toni HenrikAav, Hanna ReettaMensonen, Jarno SakariVänttinen, Adriana

Miehiä 7, naisia 9,kaikki yhteensä 16

KIRKKOON LIITTYNEETKuitunen, Irina

Polyanskaya, IrinaHalonen, OksanaHalonen, Kristiina MarinaKokareva, ZhannaPekin, EvgenyPekin, AleksiTiittanen, Tarja TuulikkiLemiläinen, NadejdaLemiläinen, Markus SeppoLashkova, LjudmilaLashkova, TatjanaLashkova, UlianaBichineva, OlgaHyvönen, OlgaSaliba, Nemer AdibVashchenko, OksanaLosyev, MaksymErmakova, ZojaStoma, FilippSaliba, Noora KatariinaBotchko, OlgaKuga, ViktorTuononen, ElenaSuvanto, NinaRissaanen, VeronikaMiasnikova, Maria AnastasiaBachun, ValentinaSuomalainen, Leena Marjatta

Miehiä 7, naisia 22,kaikki yhteensä 29

Ïdèõîä ïdèãëàøàåò æåëàpùèõïåòü â õîdå äóõîâíîãî ïåñíîïåíèÿ íàdóññêîì ÿçûêå. Ñîáèdàåìñÿ ïîñdåäàì, íà÷èíàåì â 26.9. â18÷àñîâ, àädåññ: Kristiinankatu 7,òåë. 040 774 2575, îòåö Ìàêàd.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINEN ORTO-DOKSINEN OPINTOPIIRI

”Kirkastuminen” kokoontuu pa-rittomien viikkojen tiistaina klo16 osoitteessa Orioninkatu 5,

kerhotila. Tutustumme uskom-me perusteisiin ja tutkimmeRaamattua. Aloitamme 25.9.(viikko 39). Tervetuloa! Isä Ma-karios, puh. 040 774 2575.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

DÓÑÑÊÎßÇÛxÍÛÉÏDÀÂÎÑËÀÂÍÛÉ ÊDÓÆÎÊ

”Ïdåîádàæåíèå” ñîáèdàåòüñÿ ïîâòîdíèêàì â 16 ÷àñîâ, íåïàdíûõíåäåë ïî àädåñó Orioninkatu 5,kerhotila. Íà÷èíàåì 25.9. íåäåëÿ

39. Äîádî ïîæàëîâàòü! ÎòåöÌàêàdèé, òåë. 040 774 2575.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNTAVIERAILU

Maaliskuussa 2007 vierainam-me olivat Pietarin Jumalansyn-nyttäjän suojeluksen kirkon esi-mies, mitrarovasti AleksanderRumjantsev ja osa kirkon kuo-roa. Slaavinkielisen liturgian toi-mittivat rovasti Aleksander jaisä Makarios, kirkkolaulua johti

РУССКОЯЗЫЧНЫЙ ПРАВО-СЛАВНЫЙ КРУЖОК”Преображение” собираеть-ся по вторникам в 16 часов, непарных недел по адресу Orioninkatu 5, kerhotila. Начи-

наем 25.9. неделя 39. Добро пожаловать! Отец Макарий, тел. 040 774 2575.

Приход приглашает желаю-щих петь в хоре духовного песнопения на русском язы-ке. Собираемся по средам, начинаем в 26.9. в18 часов, адресс: Kristiinankatu 7, тел. 040 774 2575, отец Макар.

ДУХОВНЫЕ ПЕСНИ ПО РУССКИ

ANALOGI 4/2007ANALOGI 4/200744

Pietarin Pokrovan kirkon kant-tori Natalia Korshunova.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ÃÎÑÒÈ ÈÇ ÑÀÍÊÒ-ÏÅÒÅDÁÓDÃÀ

 ìàdòå 2007 ã. â ãîñòÿõ ó íàñáûëè ìèòdîôîdíûé ïdîòîèådåé

Àëåêñàíäd Dóìÿíöåâ,íàñòîÿòåëü öådêâè ÏîêdîâàÏdåñâÿòîé Áîãîdîäèöû èç ã.Ñàíêò-Ïåòådáódãà. Òàêæåíåêîòîdûå ïåâöû ó÷àñòâîâàëè íàñëóæáå. Ëèòódãèÿ ïî öådêîâíî-ñëàâÿíñêè ñëóæèëè ïdîòîèådåéÀëåêñàíäd è îòåö Ìàêàdèé, ïåíèå

LAPPEENRANTA Toimintaa ja tapahtumia

Imatrankuulumisia

Syyskaudella jatkavat moneterilaiset toimintapiirit, joidenkautta on mahdollista osallis-tua seurakunnan elämästä ju-malanpalvelusten ohella. Moni-puolinen toiminta luo puitteetkasvulle omassa kirkossa ja tuovirikkeitä uusien asioiden oppi-miselle ja ortodoksisuuden sy-ventämiselle. Toimintapiirientapahtumista löydät tarkem-mat tiedot muun muassa pai-kallisten lehtien kirkollisista il-moituksista.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IMATRAN TIISTAISEURA

Tiistaiseuratyön aktiivinensyyskausi monipuolisella ohjel-malla alkaa ti 4.9. kello 15. Syk-

paletta, ja paikalle saapuikyytimiehet mukaan lukienlähes 150 henkeä.

Helatorstaiaamuna, kau-niin sään valjetessa, alkoi vä-keä saapua tasaiseen tahtiinLinnoitukseen ja meille rak-kaaseen Jumalansynnyttäjänsuojeluksen kirkkoon. Erityi-sen arvokkaaksi tapahtuman

teki se, että hiippakuntammepiispa, KP metropoliitta Am-brosius toimitti yhdessä ark-kimandriitta Andreaksen jaseurakuntamme papistonkanssa juhlaliturgian. Palve-luksessa lauloi kirkkokuoroisä Mauri Patrosen johdolla.Kirkkoon oli varattu tavallistaenemmän istuimia, ja niinpäkirkkokansa sai istuen leväh-tää ja kuunnella keskittynee-nä esipaimenen pitämää ope-tuspuhetta. Valtaosa mukana-olijoista osallistui pyhään eh-toolliseen, sielun ja ruumiinpelastukseksi.

Jumalanpalveluksen jäl-keen siirryttiin seurakuntasa-lille, jossa emäntämme Bert-ta, apunaan tiistaiseurannaisten “iskuryhmä”, oli val-mistanut maittavan lohikei-ton lisukkeineen. Seurakunta-sali täyttyi kirkkoväestä ääri-ään myöten. Iloinen puheen-sorina ja tyytyväisyys täyttisalin, tapasihan moni tuttutaas toisensa vuoden tauonjälkeen.

Voimakkaana kaikuivatkauniit Karjala-aiheiset yh-teislaulut, jotka ovat muodos-tuneet rakkaiksi evakkotaipa-leen kokeneelle siirtolaisväes-tölle. Runonlausuntaa esittiammattitaidolla joutsenolai-nen Hanni Lindeman ja pian-osooloja kahdeksanvuotiasMaria Pietarista. Kirkkokuo-ron esiinnyttyä saimme kuul-la arkkimandriitta Andreak-sen syvällisen puheen pyhyy-den kokemisesta seurakunta-yhteisössä.

Kokoontumisemme oli joviides kerta samoissa mer-keissä. Kiitollisen joukon hy-västellessä niin tapahtumanjärjestäjiä kuin toisiaan esitet-tiin toivomus, että vastaavan-lainen tapahtuma järjestettäi-siin taas vuoden kuluttua.Toivomus otettiin vastaanmyönteisesti niin seurakun-nan toimihenkilöitten kuindiakoniaväenkin keskuudes-sa.

■ Isä Mauri Patronen

syn teemana on ”Hengen he-delmät – kristittynä kasvami-nen pyhien opastamana”.● 4.9. Kristityn elämänkaari● 18.9. Uskollisuus – Ksenia Pie-tarilainen● 2.10. Vaikeuksien voittami-nen – Serafim Vyritskij● 16.10. Marttyyrius – Alek-sandr Hotovitskij● 30.10. Anteeksianto – mart-tyyriruhtinatar Elisabet● La 10.11. Isänpäivän aatonherkkumyyjäiset● 13.11. Rukous – KonevitsanJumalanäidin ikonin ihmeet● 27.11. Lähimmäisenrakkaus –Johannes Kronstadtilainen● 11.12. Päättäjäiset, vieraanaLappeenrannan tiistaiseura

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIN YSTÄVÄT

Toimintapiirin kautta voit tu-tustua ikoneiden maailmaan jakirkkotaiteeseen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HENGEN JYVÄT

Keskustelupiiri, jossa käsitel-

lään ortodoksisuutta eri tee-mojen valossa. Mahdollisuusoppia lisää oman kirkon rik-kaasta perinnöstä alustusten jakeskusteluiden kautta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTENKERHO ”PIKKU-MIIKKULA”

Perheen pienimmille ja vähänisommillekin reipasta toimintaa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LÄHIMMÄISPIIRI KSENIA

Kokoonnumme kerran kuukau-dessa yhteiseen iltapäivään.Syksyn kausi alkaa uusissa puit-teissa iltapäivisin ja jatkuu alku-iltaan. Tapahtumissa hengelli-nen aihe, valmistamme yhdes-sä aterian, mahdollisuus kädentaitoihin ja yhdessäoloon.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SIMPELEEN SEUDUNTIISTAISEURA

Seurakunnan itäosassa tiistai-seura kokoaa seurakuntalaisiayhteen haja-asutusalueella, jol-la on pitkä ortodoksinen histo-

ria. Tiistaiseuran kokoontumisiaon sekä Simpeleellä että Parik-kalassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINENTOIMINTA

Kerran kuukaudessa slaavinkie-linen jumalanpalvelus ja hen-gellinen keskustelu. Venäjän-kielinen kuoro harjoittelee ju-malanpalvelusveisuja ja myösperinteisiä kansanlauluja. Las-tenkerho- ja musiikkiryhmä ko-koontuu kerran viikossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ÍÀ DÓÑÑÊÎÌ ßÇÛÊÅ

Dàç â ìåñÿö ñîâådøàåòñÿëèòódãèÿ íà ñëàâÿíñêîì ÿçûêå âÑâÿòî-Íèêîëüñêîé öådêâè, ïîñëåêîòîdîé ÷àåïèòèå è äóõîâíàÿòåìà. Dóññêîÿçû÷ íûé õîdèçó÷àåò öådêîâíópáîãîëñóæåáíóp ìóçûêó èòdàäèöèîííûå dóññêèå ïåñíè.Dàç â íåäåëp ñîáèdàpòññÿ èäåòñêèå êdóæêè.

Varttuneen väen kirkkopyhä

dóêîâîäèëà Íàòàëèÿ Êîdøóíîâà,dåãåíò öådêâè Ïîêdîâà.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINENLASTENKERHO

Venäjänkielinen lastenkerhomaanantaisin klo 16.30–17.30.

Ohjaajat Olga Hodokainen jaOlga Chevtsov, puh. 040 7630735.

Dóññêîÿçû÷ íûé äåòñêèéêdóæîê ïî ïîíåäåëüíèêàì â 16.30-17.30. Dóêîâîäèòåëû ÎëãàÕîäîêàèíåí è Îëãà xåâöîâ, òåë.040 763 0735.

➤

ANALOGI 4/200744

SUUREN SUOSION saavutta-nutta varttuneen väen yhteis-tä kirkkopyhää vietettiin hela-torstaina 17. toukokuuta Lap-peenrannassa. Seurakunnanja diakoniatoimikunnan yh-teiseen tapahtumaan kutsut-tiin kaikki 65 vuotta ja sitävanhemmat henkilöt. Kutsujalähetettiin kaikkiaan 279 kap-

Русскоязычный детский кружок по понедельникам в 16.30-17.30. Руководителы Олга Ходокаинен и Олга Чевцов, тел. 040 763 0735.

ГОСТИ ИЗ САНКТ-ПЕТЕРБУРГАВ марте 2007 г. в гостях у нас были митрофорный протои-

ерей Александр Румянцев, настоятель церкви Покрова Пресвятой Богородицы из г. Санкт-Петербурга. Также некоторые певцы участво-вали на службе. Литургия по церковно-славянски служи-ли протоиерей Александр и

отец Макарий, пение руково-дила Наталия Коршунова, регент церкви Покрова.

НА РУССКОМ ЯЗЫКЕРаз в месяц совершается литургия на славянском языке в Свято-Никольской церкви, после которой ча-епитие и духовная тема. Русскоязычный хор изучает церковную боголсужебную музыку и традиционные русские песни. Раз в неде-лю собираютсся и детские кружки.

ANALOGI 4/2007

JUMALANPALVELUKSETTampereen seurakunta SUVANTOKATU 10 A

33100 TAMPERE

YHTEYSTIEDOT:

PYHÄKÖT:

ID Ion Durac, DD Daniela Durac, HH Heikki Honkamäki, HK Harri Kahila, KH Kerttu Halonen, EI Elina Inkinen, JK Jorma Kudjoi, JL JarmoLehto, JM Jouni Mäkelä, GS Gaius Sahlberg, MSi Markus Sidoroff, TS Tuomas Sidoroff, MT Markku Toivanen

Kirkkoherranvirastoon avoinna: 1.6.-31.8. TI-PE klo 9-12, puh. (03) 3141 2700,fax (03) 3141 2740Kirkkoherra Markku Toivanen,markku.toivanen@ort.fi, puh. (03) 3141 2721,050 557 0050. Päivystys ke ja toII pappi Heikki Honkamäki,heikki.honkamaki@ort.fi, puh. (03) 3141 2723,050 557 0057. Päivystys ti ja peTalous- ja hallintosihteeri Marita Jouhki-Inkinen,marita.inkinen@ort.fi, puh. (03) 3141 2731, 050 557 0055Kanslisti Arja Pikkuharju, arja.pikkuharju@ort.fi,puh. (03) 3141 2700Emäntä Leena Hänninen, puh. 050 557 0053,Ihanninen@kolumbus.fiDiakonia-asioissa voi ottaa yhteyttä emäntään taidiakoni Harri Kahilaan, puh. 045 130 6723, Porissa myöspastori Jorma Kudjoihin, puh. 040 571 9137.

Tampereen kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhänNikolaoksen muistolle, Tuomiokirkonkatu 27, puh.(03) 3141 2724, isännöitsijä: Heikki Häyhtiö, puh. 040 732 0654,vahtimestari Mika Kangasaho, puh. 050 557 0054Kolhon kirkko Vilppulassa, pyhittäjien Sergei ja HermanValamolaisen muistolle, Kappelintie, 35990 Kolho, isännöitsijäToivo Nikoskinen, puh. (03) 531 5347Porin kirkko, apostoli Johannes Teologin muistolle,Maantiekatu 46, 28120 Pori, puh. (02) 641 1741,isännöitsijä Jorma Kudjoi, puh. (02) 648 2212 ja 040 571 9137Valkeakosken rukoushuone, pyhän Nikolaoksen muistolle,Kalmistonkatu, 37600 Valkeakoski, isännöitsijä Yrjö Kerisalo,puh. 0400 924 124

TAMPEREEN KIRKKO

La 1.9. klo 18 vigilia MT JLSu 2.9. klo 10 liturgia MT JLTi 4.9. klo 17.30 Jeesus-rukous MTNeitsyt Marian syntymäPe 7.9. klo 18 vigilia HH JLLa 8.9. klo 10 liturgia HH JLLa 8.9. klo 18 vigilia HH JLSu 9.9. klo 10 liturgia MT JLTi 11.9. klo 17.30 akatistos HH JLRistin ylentämisen juhlaTo 13.9. klo 18 vigilia MT JLPe 14.9. klo 9 liturgia MT HH JLLa 15.9. klo 18 vigilia HH JLSu 16.9. klo 10 liturgia (slaavi) HH JL RHTi 18.9. klo 17.30 Jeesus-rukous MTLa 22.9. klo 18 vigilia MT JLSu 23.9. klo 10 liturgia SC JLTi 25.9. klo 17.30 akatistos HH JLLa 29.9. klo 18 vigilia MT EISu 30.9. klo 10 liturgia HH EINeitsyt Marian suojeluksen juhla, pokrovaMa 1.10. klo 9 liturgia MT HH JLTi 2.10. klo 17.30 Jeesus-rukous MTLa 6.10. klo 18 vigilia HH JLSu 7.10. klo 10 liturgia HH JLTi 9.10. klo 17.30 akatistos HH JLLa 13.10. klo 10 liturgia (romania) ID DDLa 13.10. klo 18 vigilia HH JLSu 14.10. klo 10 liturgia JK JLTi 16.10. klo 17.30 Jeesus-rukous MTVainajien muistelupäiväLa 20.10. klo 10 liturgia MT EILa 20.10. klo 18 vigilia MT KHSu 21.10. klo 10 liturgia (kreikka) MR KHTi 23.10. klo 17.30 akatistos HH JLLa 27.10 klo 10 liturgia (slaavi) VM JL RHLa 27.10. klo 18 vigilia MT JLSu 28.10. klo 10 liturgia MT JLTi 30.10 klo 17.30 Jeesus-rukous MT

PORIN KIRKKO

La 1.9. klo 9 liturgia Merikarvialla JK, perheleiriSu 9.9. klo 10 liturgia JKPyhän apostoli Johannes Teologin juhla, temppelijuhlaLa 22.9. klo 18 vigilia JK JMSu 23.9. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia MT JK JMSu 14.10. klo 10 liturgia JK JMLa 27.10. klo 18 vigilia JK NJSu 28.10. klo 10 liturgia JK NJ

KOLHON KIRKKO

Neitsyt Marian syntymäLa 8.9. klo 10 liturgia MT KH

VALKEAKOSKEN RUKOUSHUONE

Su 30.9. klo 10 liturgia MT KHSu 28.10. liturgia HH JM

MUUALLA SEURAKUNNAN ALUEELLA

TAMPEREEN YLIOPISTON KAPPELI, Pinni B, 5. krs

Ke 5.9. klo 8.30 aamupalvelus MT JLKe 3.10 klo 8.30 aamupalvelus HH JL

AKAA

Akaan ev.lut. seurakuntatalo, Sontulantie 1, ToijalaSu 30.9. klo 10 liturgia GS JM

JÄMSÄ

Jämsän ev.lut. seurakuntasali, Lindemaninkatu 3, JämsäSu 14.10. klo 10 liturgia HH KH

HÄMEENKYRÖ

Kyröskosken ev.lut. seurakuntatalo, Kirkkokatu 3, KyröskoskiSu 7.10 klo 10 liturgia

ANALOGI 4/2007 45

ANALOGI 4/200746

Kirkkoherra Markku Toivanen

Vaalitmarraskuussa

Kahdella Tampereenortodoksisen seura-kunnan äänivaltai-

sella jäsenellä on oikeusasettaa vaalialueellaan eh-dokkaita seurakunnanval-tuustoon. Esitys on tehtäväkirjallisesti, ja kussakinesityksessä voidaan esittääenintään niin monta ehdo-kasta kuin kyseiseltä vaali-alueelta valitaan valtuus-toon jäseniä. Ehdokasaset-telua koskevat asiakirjat ontoimitettava kirkkoherran-virastoon viimeistään tors-taina 20.9.2007.

Vaalikelpoinen seura-kunnan valtuuston jäse-neksi on ortodoksisestakristillisestä vakaumukses-ta tunnettu äänioikeutettuseurakunnan jäsen, joka ei

Edessämme on vaalisyksy. Nyt valitaan seura-kunnanvaltuuston jäsenet tulevan nelivuotis-kauden ajaksi. Ohessa kerrotaan pääpiirteis-sään vaalien kulku.

ole vajaavaltainen. Seura-kunnan päätoimiset työn-tekijät eivät ole vaalikel-poisia.

Ehdokasluettelo sekäilmoitus äänestyspaikoista,äänestysajoista, vaalitavas-ta sekä siitä, milloin vaalintuos julkaistaan, asetetaannähtäväksi tiistaina 2. lo-kakuuta 2007 kirkkoher-ranviraston ja pyhäkköjenilmoitustauluille. Asiastatiedotetaan myös seura-kunnan internet-sivuilla.

Seurakunnanvaltuus-ton päätöksellä seurakuntaon jaettu kolmeen vaalialu-eeseen:

Ensimmäinen eli länti-nen vaalialue, johon kuu-luvat Honkajoki, Ikaali-nen, Jämijärvi, Kankaan-

pää, Karvia, Kihniö, Kiikoi-nen, Lavia, Luvia, Merikar-via, Mouhijärvi, Nakkila,Noormarkku, Parkano, Po-markku, Pori, Siikainen,Ulvila, Vammala ja Äetsä.

Toinen eli keskinenvaalialue, johon kuuluvatAkaa, Hämeenkyrö, Kan-gasala, Kuru, Lempäälä,Nokia, Pirkkala, Pälkäne,Tampere, Valkeakoski, Ve-silahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Kolmas eli itäinen vaa-lialue, johon kuuluvat Juu-pajoki, Jämsä, Jämsänkos-ki, Kuhmalahti, Kuhmoi-nen, Mänttä, Orivesi, Ruo-vesi ja Vilppula.

Seurakunnanvaltuus-toon valitaan toimikaudek-si 2008 – 2011 viisitoista jä-sentä, joista läntiseltä vaa-lialueelta kaksi jäsentä,keskiseltä vaalialueeltakaksitoista jäsentä ja itäi-seltä vaalialueelta yksi jä-sen. Valtuuston tehtäviinkuuluu muun muassa hy-väksyä seurakunnan toi-minta- ja taloussuunnitel-ma, hyväksyä talousarvio,päättää seurakunnan varo-jen ja omaisuuden hallin-noimisesta ja käyttämises-tä sekä hyväksyä seura-kunnan tilinpäätös.

Seurakunnanvaltuus-ton jäsenet valitaan salai-sella vaalilla. Kaikilla 18vuotta täyttäneillä kirkonjäsenillä on yhtäläinen ää-nioikeus. Äänestäjän on ol-tava 18 vuotta täyttänyt

viimeistään 4.11.2007. Jo-kainen äänioikeutettu voiäänestää enintään niinmonta vaalialueensa ehdo-kasta kuin kyseiseltä vaali-alueelta valitaan valtuus-toon jäseniä. Valituksi tu-lee niin monta eniten ääniäsaanutta kuin kyseiseltävaalialueelta valitaan val-tuustoon jäseniä.

Äänioikeutta käytetäänsiinä seurakunnassa, jossaäänioikeutettu on merkittyseurakunnan jäseneksi vii-meistään 31.8. Äänioikeut-ta käytetään sillä vaalialu-eella, jonka alueella ääni-oikeutetulla on kotikunta31.8. Äänestäminen voi ta-pahtua missä tahansa vaa-lilautakunnan päättämistäseurakunnan äänestyspai-koista.

Vaali aloitetaan Tampe-reella su 4.11.2007. Lisäksiäänestyspaikkoina ovatPori, Jämsä, Kolho ja Val-keakoski. Vaalilautakuntakokoontuu su 18.11.2007 jasuorittaa äänestyslippujenlaskennan sekä vahvistaavaalituloksen.

Seuraavassa Analogis-sa on tarkempi vaaliaika-taulu ja esittelemme val-tuustoehdokkaat. Nyt onsiis aika etsiä heidät ja toi-mittaa vaaliasiakirjat kans-liaan.

■ Isä Markku Toivanenkirkkoherra,vaalilautakunnan pj.

Tampereen ortodoksisen seurakunnan vaalilautakunta toimittaa seurakun-nanvaltuuston jäsenten vaalin 4.–18.11.2007.

Vaalia varten laadittu äänioikeutettujen luettelo on tarkistamista vartennähtävänä Tampereen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa (Su-vantokatu 10 A, 33100 Tampere, 2. kerros) 5.–12.9.2007 viraston aukioloai-koina ti–pe klo 9.00–13.00.

Vaatimus äänioikeutettujen luettelon korjaamisesta on jätettävä kirjalli-sesti kirkkoherranvirastoon pe 14.9.2007 klo 13.00 mennessä. Korjauksen voiesittää hallintolain säännösten mukaan asianosainen eli se, jonka oikeutta,etua tai velvollisuutta asia koskee.

Vaalilautakunta kokoontuu käsittelemään mahdollisia äänioikeutettujenluetteloon tehtyjä korjausvaatimuksia keskiviikkona 26.9.2007. Samassa ko-kouksessa vaalilautakunta vahvistaa äänioikeutettujen luettelon.

Tampereella 28.6.2007Kirkkoherra Markku Toivanenvaalilautakunnan puheenjohtaja

KUULUTUS KamarikuoroKrysostomoksen

syyskonserttiKamarikuoro Krysostomos

konsertoi Tampereen ortodoksisessakirkossa sunnuntaina 14.10. klo 16.

Kuoroa johtaa Mikko Sidoroff. Kamari-kuoron ohjelmisto koostuu ortodoksis-

ten nykysäveltäjien Virpi Leppäsen,Johann von Gardnerin ja Mikko Sido-

roffin tuotannosta. Tampereen konser-tin erikoisuutena on Mikko Sidoroffin

Valamo-sarja -teoksen kantaesitys.Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

ANALOGI 4/2007

KASTETUT

Grevtseva MilanaHakkarainen Walter KustaaKaikkonen Otava VäinöSamulinpoikaKilpeläinen Oskari VeikkoKuusisto Sofia KatariinaMikkonen Vihtori Erik AntinpoikaRitvanen Toivo AkseliSäppi Aleksi Juhana

Poikia 6, tyttöjä 2, yhteensä 8

AVIOLIITTOON VIHITYT

Ritvanen Raimo Juhani ja KatjaUllrika e MolozinaSinisalmi Jori Teppo ja HannaMaria s. Selin

IKUINEN MUISTO

Hursti Faina 88 v.Kisonen Pekka 86 v.Lairio Erkki 85 v.Luoma Aleksandra 84 v.Saavalainen Elisabet 93 v.Tuomela Reino Arvo 72 v.

Miehiä 3, naisia 3, yhteensä 6

TERVETULOA SEURAKUNTAAN

Airio-Huuhtanen Pia BirgittaForsten Aila MaariaHacklin Seija SiskoHenttonen Antti AleksiHuohvanainen Veli Matti

TAMPEREEN SEURAKUNNAN PERHEUUTISIA 11.2.–25.4.2007TAMPERE Toimintaa ja tapahtumia

Tampereen seurakunnan perheuutisia 25.4.– 15.7.

Huuhtanen Ira ElinaHuuhtanen Janika Maria KatariinaHuuhtanen Jarkko KaleviItkonen Miia KatariinaJokinen Eetu VihtoriJokinen Krista MarleenaJärveläinen Henna SusannaKareinen Tanja JohannaKotovaara Eija KaarinaLanden Teija Laura JohannaLeirilaakso Marika PauliinaLiimatainen SanniLossi UrhoMolozina Katja UllrikaMäkinen Anne ElisaMäkinen Maria Minni AgafiaMäkinen Merja SinikkaMäkinen Mikko Yrjö EmilOjapelto Ari IlariParviainen Pasi AnteroPolujanoff Tiina MariaPyykönen Janne ElmeriRantoila Heidi MariaRautio Elina MariaReponen MariaRäsänen Eija Silja IreneRäsänen Martti JuhaniSentsova AleksandraSidoroff Tommi MikaelSillanpää Taina TyttiSoikkonen Kaisa KaijaSoikkonen Martti PauliStasevska Sofia EbbaToroskainen Maarit JohannaTuohikorpi Raija AnnikkiTynnyrinen Jarno PetteriWikström Maria Marja-Liisa

Miehiä 13, naisia 29, yhteensä 42

Jumalanpalvelus- ja rukoushet-kitiedot löydät toisaalta tästälehdestä. Syyskuusta lähtien li-turgiapalvelusten jälkeen onmahdollisuus yhdessäoloonkirkkokahvilla Nikolainsalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTENKERHO

Ohjaaja: Nina Suominen, puh.0500 915 807. KokoontumisetNikolaintalon kerhohuoneessaklo 17.30–18.30 maanantaisin3.9., 17.9., 1.10., 15.10., 29.10.,12.11., 26,11. ja 10.12.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PÄIVÄPIIRI

Vastuuhenkilö: diakoni HarriKahila, puh. 045 130 6723. Piirikokoontuu Nikolainsalissa klo13–15 keskiviikkoisin 5.9., 19.9.,3.10., 17.10., 31.10., 14.10.,28.11. ja 12.12.○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

RUNO- JA KIRJALLISUUS-PIIRI

Runoryhmän vetäjänä toimiiAnnikki Limatius-Toivanen,puh. 040 504 7479. Kirjallisuu-den lukupiirissä keskustelua vi-rittävät kirjastonhoitajat ArjaLaakso, puh. 050 325 1880, ja

Merja Uotila, puh. 044 528 1157.Kerho kokoontuu kirkon kryp-tassa klo 18–20 maanantaisin3.9. –10.12. välisenä aikana. Tar-kemmat tiedot toisaalla tässälehdessä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HYVINVOINTIRYHMÄ(ent. painonhallinta-ryhmä)

Ohjaaja: Nina Suominen, puh.0500 915 807 Ryhmä kokoon-tuu Nikolaintalon kerhohuo-neessa, ellei muuta ole mainit-tu, klo 15–16 keskiviikkoisin 5.9.(Nikolainsalissa), 19.9., 3.10. (Ni-kolainsalissa), 17.10., 31.10. (Ni-kolainsalissa), 14.11., 28.11. ja12.12.○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIMAALAUS

Ohjaajana Vivi Ruottinen, puh.040 530 5848

Ryhmät kokoontuvat 12.9. alka-en:● ke klo 18 Pyynikin koulu,kurssi aloittaville ja aiemminvähän maalanneille.● to klo 14.30 ja 17.30 jatko-ryhmät Nikolaintalon kerho-

huoneessa.Ilmoittautumisohjeet ja hinta-tiedot Tampereella kotiin jae-tusta Ahjolan kansalaisopistonohjelmasta tai nettisivultawww.ahjola.fi.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINENORTODOKSIAPIIRI

Ohjaajana isä Viktor Maksi-movski, puh. 050 461 7381. Piirikokoontuu Nikolaintalon ker-hohuoneeessa klo 18–21 keski-viikkoisin 12.9., 26.9., 10.10.,24.10., 7.11., 21.11., 5.12. ja19.12.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TAMPEREEN KIRKONKUORO

Johtaja: dir.cant. Jarmo Lehto,puh. 3141 2700. Kuoro kokoon-tuu Nikolainsalissa, ellei muutaole mainittu, klo 18–20.30 kes-kiviikkoisin 5.9.–19.12. välisenäaikana (19.9. harjoitukset kir-kossa!).

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VALAMON YSTÄVÄT

Tampereen paikallisosasto

Puheenjohtaja: FT, TM Esko Ni-kander, puh. 0400 625 144.Tampereen osaston 20-vuotis-juhlavuoden syyskauden ohjel-ma. Pääsymaksu 5 €, opiskelijat2,5 € sisältää teetarjoilun. Ylei-söillat Nikolainsalissa klo 18:● Ti 4.9. isä AleksanderRoszczenko: Ortodoksinen kirk-ko Puolassa● Ti 2.10. emeritaprofessoriAune Jääskinen: Ikoniprofesso-rin pitkä marssi maailmalla.● Lukiolaisten opintomatkastaUuden Valamon luostariin pe14. – su 16.9. ks. tiedotewww.ort.fi/Tampere ja tiedus-tele matkan vastuuhenkilöltälehtori Tuomas Salmiselta, puh.050 468 2920, tuomas.sal-minen@koulut.tampere.fi.- Pyhiinvaellus Uuden Valamonja Lintulan luostareihin la 6 – su7.10. Lähtö lauantaina klo 8Tampereen ortodoksisen kir-kon edestä, Tuomiokirkonk. 27.Majoittuminen Uuden Vala-mon luostariin. Sunnuntaina onmahdollisuus vierailla Lintulannunnaluostarissa. Paluu Tam-pereelle klo 21:een mennessä.Hinta: 85€ / henkilö 3-4 hen-gen vierasmajan huoneissa, ho-tellihuonemajoituksesta lisä-maksu yhden hengen huoneis-sa 45 € (paketti 130 €) ja kah-den hengen huoneissa 30 €

(paketti 115 €). Hintaan sisäl-tyy: bussikuljetus Tampere –

Heinävesi – Tampere; lauantai-na päivällinen, sunnuntaina aa-mupala ja lounas. Ilmoittautu-miset Eija Kalloselle, eija.kal-lonen@koskiklinikka.fi, puh.050 353 2611, 5.9. mennessä,jolloin varausmaksu 50 € Vala-mon Ystävät ry / Tampereenosaston tilille Nordea 114630-1013199 tulee olla maksettu.Loppuosa maksettava viimeis-tään 3.10. Maksutietoihin onmerkittävä osoitetiedot ja pu-helinnumero tai sähköposti-osoite. Lisäksi on mahdollisuustutustua luostarin kulttuurikes-kuksen näyttelyyn erillismak-susta.● Yhteisöllisyysseminaari la27.10. klo 10-16 Nikolainsalissa.Yhteisöllisyyttä lähestytäänmm. luostarin, perheen ja työ-yhteisön kokemusmaailmoista.Teemaa taustoitetaan ortodok-sisten hengellisten ohjaajienopetuksesta käsin. Osallistu-mismaksu 20 €, mihin sisältyykeittolounas ja kaksi kahvi/tee-tarjoilua. Ks. 25.10. ilmestyväAnalogi ja www.ort.fi/Tampere

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TAMPEREEN TIISTAI-SEURA

Pj. Terhi Tiainen, puh. 041 4410790.Siht. Sirkka Martin, puh. 040 5757034Tiistaiseuran syyskauden 2007tapaamiset:● Ti 11.9. syyskauden avaus● Ma 17.9. äiti Kristoduli: Ai-kamme kreikkalaisia ohjaaja-vanhuksia (Huom! poikkeavaaika)● Ti 9.10. isä Heikki: Vanhaus-koiset● Ti 23.10. seurakuntapastoriTerttu Haikka, Aitolahdenev.lut.srk: Ortodoksiaa luterilai-sen teologin silmin● Ti 13.11. isä Markku: Kuolemaja kirkko● Ti 27.11. isä Rolf: Venäjän kir-kon sydänmailla, matkatervei-set Vladimirista ja Suzdalista● Su 16.12. toimintapiirien yh-teinen joulunajan avaus liturgi-an jälkeenTiistaiseura kokoontuu Niko-lainsalissa klo 18:00, tapaamisil-toja edeltää kirkossa tiistaisinklo 17.30 alkava akatistos- tairukouspalvelus.Tervetuloa kuuntelemaan, kes-kustelemaan ja kyselemään!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NOKIAN TIISTAISEURA

Yhteyshenkilö: Eeva-Liisa Kaik-konen, puh. 040 568 3147. Seu-

47

➤

ANALOGI 4/2007

ANALOGI 4/2007

TAMPEREEN SEURAKUNNAN PERHEUUTISIA 11.2.–25.4.2007TAMPERE Toimintaa ja tapahtumia

48

➤ ra kokoontuu to 20.9. klo 18Eeva-Liisa Kaikkosella, to 25.10.klo 18 Holapalla, to 22.11. klo 18ja 13.12. klo 18.

RETKET SYYSKAUDELLASeurakuntamatka Järvenpää-hän su 30.9. LiturgiapalvelusJärvenpään kirkossa, ruokailu,tutustumiskäynnit Ainolaan jaAholaan. Tiedustelut: LeenaHänninen, puh. 050 557 0053.Ikonimaalarien järjestämä mat-ka Kouvolaan lokakuussa. Tie-dustelut: Vivi Ruottinen, puh.040 530 5848.Valamon Ystävät ry:n Tampe-reen paikallisosaston järjestä-mä pyhiinvaellusmatka UudenValamon ja Lintulan luostarei-hin 6. –7.10. Tiedustelut: EijaKallonen, puh. 050 353 2611.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MYYJÄISET

Toimintaryhmien järjestämätmyyjäiset la 8.12. klo 12–14 Ni-kolainsalissa. Tarkemmat tiedotloka-marraskuussa. Vastuun-kantajana tänä vuonna dia-koniatoimikunta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MUUTA TOIMINTAA

● Su 25.11. n. klo 13 toiminta-ryhmien vastuuhenkilöiden ke-vätkauden 2008 suunnittelu- jayhteistyöpalaveri Nikolainsalis-sa● Su 16.12. liturgian jälkeen yh-dessä järjestetty jouluun val-mistautumisen tuokio.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NAISTEN LAUANTAI

Naisten lauantai Nikolainsalissala 29.9. klo 13–17 (vain naisille).Naiset seurakunnan voimava-rana – roolit romukoppaan?Rukousta, keskustelua, pohdin-taa ja hetki Raamatun äärelläym. Antoisan pohdiskelun jakeskustelun lomassa taukokah-vit ja pikkupurtavaa. Keskuste-luun johdattavat lähetyssihtee-ri, TM Aino Nenola ja projekti-päällikkö Riina Nguyen.Tervetuloa!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRJALLISUUS- JARUNORYHMÄT

Oletko kiinnostunut runoistatai proosasta? Haluatko jakaakirjojen lukukokemuksiasi taisaada uutta motivaatiota ha-keutua kirjallisuuden pariin?Runoryhmän toiminta laajenee.Runojen lukemisen, tutkimisenja tulkintaharjoitusten lisäksikokoontuu kerran kuussa myös

proosan lukupiiri. Ryhmät ko-koontuvat aina maanantaisinklo 18 kirkon alakerrassa, kryp-tassa.Ryhmien kokoontumisajat:Proosan lukupiiri: 10.9., 1.10.,29.10. ja 3.12. Keskustelua luku-piirissä johdattelevat kirjaston-hoitajat Arja Laakso ja MerjaUotila.Runoryhmän toiminta jakaan-tuu kahden painotuksen poh-jalta siten, että joka toinen ko-koontuminen on runojen luku-piiri, jolloin luetaan ja tutkitaanrunoja sekä keskustellaan niis-tä. Joka toisella kerralla paneu-dutaan runojen tulkintaan jaesityksen rakentamiseen. Vii-meksi mainituissa tilanteissapaneudutaan myös kokonaisil-maisuun ja äänenkäyttöön.Nämä harjoitukset kehittävät javahvistavat myös esiintymisval-miuksia yleensä.Runojen lukupiiri: 3.9., 8.10.,5.11. ja 10.12., osallistumme kii-nalaisen runouden iltaan Met-sossa.Runojen tulkinta- ja esitys: 17.9.osallistumme äiti Kristodulinvierailuun Nikolainsalissa, 24.9.,15.10., 22.10. (vieraana teatte-riohjaaja Iiris Kerosuo aihee-naan ”runon valmistaminennäyttämölle”), 12.11., 19.11.,26.11. osallistumme kiinalaisenrunouden iltaan Metsossa.Runoryhmiä ohjaa Annikki Li-matius-Toivanen.Tervetuloa kaikkiin ryhmiin!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNTAMATKA

Järvenpäähän su 30. syyskuuta

Matkaohjelma: klo 7.30 lähtöTampereen ortodoksisen kir-

kon edestä, klo 10 liturgia Jär-venpään kirkossa, klo 12 lounasKallio-Kuninkalassa (salaatti,lämmin ruoka, jälkiruoka jakahvi), klo 13.15 kiertoajelu Jär-venpäässä, klo 14 opastettukäynti Aholassa (Juhani Ahonja Venny Soldan-Brofeldtin ko-timuseo), klo 15 opastettukäynti Ainolassa (Jean ja AinoSibeliuksen kotimuseo), n. klo18 iltatee PiparkakkutalossaHämeenlinnassa. Paluu Tampe-reelle n. klo 19.30.Matkan hinta: 35 € / henkilö si-sältäen matkat, oppaan palve-lut Järvenpäässä, pääsymaksutkäyntikohteisiin sekä lounaanja iltateen. Ilmoittautumiset jatiedot erikoisruokavalioistatorstaihin 13.9. mennessä Lee-na Hänniselle, puh. 050 5570053.Olet lämpimästi tervetullutmukaan matkalle, jonka vas-tuullisena järjestäjänä toimii

diakoniatoimikunta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNTAKURSSI

Viime syksynä pidetty 10-osai-nen seurakuntakurssi sai hyvänvastaanoton, ja monet ovat ky-syneetkin jatkoa tulevalle syk-sylle. Niinpä ensi syksyn aikanakäynnistyy neliosainen luento-sarja, jossa käydään läpi kirkonelämän peruskysymyksiä.

Luentosarjan ohjelma on:● 18.10. Kirkolliset tavat, HH● 25.10. Hengellinen elämä jarukous, MT● 1.11. Kirkon laulu, JL● 8.11. Pyhäkkö, HH● 15.11. Elämä seurakunnassa,MTLuennot pidetään Nikolainsa-lissa torstai-iltaisin klo 18. Py-häkkö-teema 8.11. pidetään kir-kossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PORIN SEUDUN TIISTAI-SEURA

Pj. isä Jorma Kudjoi, puh. 040571 9137Vpj. Anita Luonila, puh. 050 5693671Siht. Elli Honkala, puh. 044 5380891

PORINkuulumisia

Syyskauden toiminta aloite-taan ti 11.9., ja seura kokoontuupääsääntöisesti joka toinen tiis-tai klo 18. Syksyllä järjestetäänuusi hygieniapassikurssi.

KirjallisuuskerhoVetäjänä toimii Leena Ranta

Teemana tämä aika, tämä hetki:● su 2.9. klo 16 kirjalliset nyytti-kestit, aiheena URHO KEKKO-NEN● su 7.10. klo 16 Aleksis Kivi:SEITSEMÄN VELJESTÄ● su 28.10. klo 16 Simon-päivätOjasella. Kirjailija SIMO OJANENesittelee tuotantoaan. Nyytti-kestit● su 4.11. klo 16 Oiva Palohei-

mo & Matti Paloheimo: RUNOT● su 9.12. klo 16 Anna Jansson:VAITELIAS JUMALA tai Herranäidinäiti ANNA

Askartelukerho Pyöröset

Kerho kokoontuu kaksi kertaakuukaudessa. Kerhon ”pyörittä-jänä” toimii Eira Vepsä. Kerhos-sa valmistetaan sekä yhteisiäettä omia töitä, vaalitaan perin-teitä ja opetellaan uusia tuulia.Toiminta monipuolista; sielläsyntyy tuotteita kirkon käyt-töön, lahjoiksi tarvitseville sekäherkkuja suussa sulamaan. Toi-minta aloitetaan ma 27.8. klo14.

LASTEN JA NUORTENSYYSLEIRI

KalliosalmessaLasten ja nuorten syysleiri pidetään

Kalliosalmessa pe-su 28.-30.9. Leiri on tarkoitet-tu kouluikäisille Tampereen ortodoksisenseurakunnan jäsenille. Ilmoittautumiset ja

lisätiedot: isä Heikki Honkamäki, puh. 050 5570057, heikki.honkamaki@ort.fi.

ANALOGI 4/2007ANALOGI 4/2007

JUMALANPALVELUKSETTurun seurakunta YLIOPISTONKATU 19 B 3

20100 TURKU

SC Sergius Colliander, DD Daniela Durac, ID Ion Durac, JK Jorma Kudjoi, ML Marianna Länne, JM JouniMäkelä, AN Antti Narmala, TS Teppo Siili, JS Juhana Siren, PT Pasi Torhamo

TURUN KIRKKO

SYYSKUULa 1.9. klo 18 vigilia ID PTSu 2.9. klo 10 liturgia ID PTKe 6.9. klo 18 iltarukousPe 7.9. klo 18 vigilia ID PTLa 8.9. klo 10 liturgia, Jumalansynnyttäjän syntymä ID PTLa 8.9. klo 18 vigilia ID PTSu 9.9. klo 10 liturgia ID PTKe 12.9 klo 18 iltarukousTo 13.9. klo 18 vigilia ID PTPe 14.9. klo 10 liturgia, kunniallisen ja eläväksi tekevän

ristin ylentäminen ID PTLa 15.9. klo 18 vigilia JK JMSu 16.9. klo 10 liturgia JK JMKe 19.9. klo 18 iltarukousLa 22.9. klo 18 vigilia TS PTSu 23.9. klo 10 liturgia TS PTKe 26.9. klo 18 iltarukousLa 29.9. klo 18 vigilia ID PTSu 30.9. klo 10 liturgia ID PT

LOKAKUUMa 1.10. klo 10 liturgia, pokrova ID PTKe 3.10. klo 18 iltarukousLa 6.10. klo 18 vigilia SC PTSu 7.10. klo 10 liturgia SC PTKe 10.10 klo 18 iltarukousLa 13.10. klo 18 vigilia ID PTSu 14.10. klo 10 liturgia, slaaviksi ID PTKe 17.10. klo 18 iltarukousLa 20.10. klo 18 vigiliaSu 21.10. klo 10 liturgiaKe 24.10. klo 18 iltarukousLa 27.10. klo 18 vigilia ID PTSu 28.10. klo 10 liturgia ID PTKe 31.10. klo 18 iltarukous

RAUMAN RUKOUSHUONE, Länsikatu 10

La 18.8. klo 18 vigilia ID ANSu 19.8. klo 10 liturgia ID ANLa 22.9. klo 18 vigilia ID ANSu 23.9. klo 10 liturgia ID ANLa 20.10. klo 18 vigiliaSu 21.10. klo 10 liturgia

SALON RUKOUSHUONE, Uskelankirkkotie 23

La 15.9. klo 18 vigilia ID PTSu 16.9. klo 10 liturgia, Salon tsasounan praasniekka ID PTLa 6.10. klo 18 vigilia ID JMSu 7.10. klo 10 liturgia ID JM

HARJAVALTA, ev. lut. seurakuntataloLa 22.9. klo 10 liturgia ID PT

EURA, Kauttuan ev.lut. kirkkoLa 25.8. klo 10 liturgia ID PT

LOIMAA, ev.lut. kirkon kappeliLa 15.9. klo 10 liturgia ID PT

UUSIKAUPUNKI, vanha seurakuntataloLa 13.10. klo 10 liturgia ID PT

Turun ortodoksisen seurakunnanKIRKKOHERRAN VAALINäänioikeutettujen luettelon nähtäville asettaminen

Äänioikeutettujen luettelo on nähtävillä seurakunnan kirk-koherranvirastossa 6.-12.9.2007 viraston aukioloaikoinaosoitteessa Yliopistonkatu 19 B Turku.

Vaatimukset äänioikeutettujen luettelon korjaamises-ta on jätettävä kirjallisena kirkkoherranvirastoon viimeis-tään 14.9.2007 klo 14 mennessä osoitteella Turun ortodok-sinen seurakunta, Yliopistonkatu 19 B 20100 Turku.

Äänioikeutetuksi vaaliluetteloon on merkitty kaikkiseurakunnan jäsenet, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta jamerkitty seurakunnan jäseniksi viimeistään viran hakuajanpäättymispäivänä 18.6.2007.

Korjausvaatimuksen äänioikeutettujen luetteloon teh-tävästä merkinnästä voi esittää asianosainen eli hän, jonkaoikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Korjausvaati-musta ei voi perustaa seurakunnan jäsenyydessä 18.6.2007jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin.

Vaalilautakunta kokoontuu vahvistamaan äänioikeu-tettujen luettelon 21.9.2007. Vaalilautakunnan päätökseentyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen kirkkohallituk-selle lain (985/2006) 99, 102, ja 103 pykälien mukaisestiosoitteeseen Karjalankatu 1, 70110 Kuopio

Turussa 26.7.2007Leena Nordanbergvaalilautakunnan varapuheenjohtajavaalilautakunnan puolesta

KUULUTUS

PYHÄKÖT:

YHTEYSTIEDOT:

Kirkkoherranvirastopuh. (02) 277 5440, fax (02) 277 5441, sähköposti:turku@ort.fi, avoinna ma, ti, to klo 10.00–13.00, ke klo14.00-18.00, perjantaisin suljettuVt. kirkkoherra Ion Durac, puh. 040 516 6741,sähköposti: ioandurac@yahoo.comSeurakuntasihteeri Leena PetriotisKanttori Pasi Torhamo,puh. 239 3848, 040 835 8360,sähköposti: pasi.torhamo@ort.fiSeurakuntalehtori Paula Ratilainen, puh. 050 596 0514Kanttori Jouni Mäkelä, kotipuh. (02) 250 0137

Turun kirkko,pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolleYliopistonkatu 19, puh. (02) 277 5443Isännöitsijä Harri Lahtinen, puh. 050 397 7811Rauman rukoushuone,pyhän Nikolaoksen muistolle, Länsikatu 10Vahtimestari Antti Rosvall, puh. (02) 822 5007Isännöitsijä Miila Liinanotko, puh. (02) 823 5124Salon rukoushuone,pyhän ristin muistolleUskelankirkkotie 23, puh. (02) 731 2727Isännöitsijä Arvo Happo, puh. (02) 731 1442

49

ANALOGI 4/200750

Vt. kirkkoherra Ion Durac

Kirkollinenvuosi alkaa

Ensimmäisessä Van-han testamentin kir-jassa Mooses puhuu

meille luomisesta, jonkaJumala teki seitsemässäpäivässä. Vaikka luomises-sa päivä ei tarkoittanutaina 24 tuntia, voimme sa-noa, että jo maailman alus-ta elämä on toiminut sään-töjen perusteella, jotkanoudattivat tiettyjä ajan-jaksoja. Meidän ihmisten-

kin elämää on mitattu vii-koissa, kuukausissa javuosissa. Jopa jokaisenseurakunnan jäsenenkinhengellinen elämä on mi-tattu kirkollisen vuodenkautta.

Eri aikoina ja maail-man paikoissa on käytettyja käytetään vieläkin erilai-sia kalentereita, jotka ovatkansoille tai uskoille omi-naisia. Meille siviili- elimaallinen vuosi alkaa 1.tammikuuta, mutta orto-doksisilla kristityillä kir-kollinen vuosi alkaa 1.syyskuuta.

Tradition mukaan maa-ilman luominen alkoi 1.syyskuuta, ja myöhemminmyös juutalaisten maalli-nen vuosi alkoi 1. syyskuu-ta. Traditio sanoo myösmeille, että Vapahtaja aloit-ti maanpäällisen toimin-tansa 1. syyskuuta, kunhän luki synagogassa pro-feetta Jesajan (61:1–2) sa-

nat, jotka ennustivat Mes-siaasta: ”Herran henki onminun ylläni, sillä hän onvoidellut minut – – julista-maan Herran riemuvuotta”(Luuk. 4:18–19).

Ensimmäinen kirkolli-sen vuoden suuri juhla onJumalanäidin syntyminen(8. syyskuuta), ja viimei-nen suuri juhla on Juma-lanäidin kuolonuneen nuk-kuminen (15. elokuuta).Tämän kautta näytetään sekunnioitus, jota pyhälleNeitsyt Marialle osoite-taan, koska hänet oli valit-tu kaikista maailman nai-sista Jumalan Pojan äidik-si. Meille ortodokseillevuoden suurin juhla onHerran ylösnouseminen elipyhä pääsiäinen. Siksi kir-kollinen vuosi jaetaan kol-meen osaan pääsiäisenmukaan. Nämä kolme osaaovat (1) triodionin jakso(jakso ennen pääsiäistä),(2) pentekostarionin jakso

(pääsiäisen jakso) sekä (3)oktoekhoksen jakso (jaksopääsiäisen jälkeen).

Luettelin tähän vainmuutaman asian kirkolli-sesta vuodesta ja sen tär-keydestä. Tiedämme, ettäjokainen kristitty on Juma-lan lapsena tärkeä. Muttajokainen kristitty yhdessämuiden kanssa kuuluuseurakuntaan, ja kaikkikristityt muodostavat Kris-tuksen kirkon. Kirkon hen-gellisen elämän kuuluisitoimia kanonien mukaanja seurata kirkollisen vuo-den kulua.

Niin kuin uutena vuo-tena (1. tammikuuta) toi-vomme toisillemme hyvää,samalla tavalla haluan mi-näkin toivottaa teille seura-kuntalaisille kirkollisenvuoden alussa hyvää jamenestyksekästä hengel-listä kirkollista vuotta!

■ Isä Ion Durac

ANALOGI 4/2007

HÄMEENLINNATURKU Toimintaa ja tapahtumia○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VALAMON YSTÄVÄT

Turun paikallisosasto

Pj. Petri Ratilainen, puh. 044 3301311Vpj. Anne Hokkinen, puh. 044517 8764Siht. Maritta Koskinen, puh. 040550 6348, maritta@tkukoulu.fi● Maanantaina 17.9. klo 17.30seurakuntasalissa Tatiana Tolo-nen: Novgorodin kirkot● Tiistaina 9.10. tutustuminenPyhä kuva –ikoninäyttelyyn Sa-lossa. Syyskuusta lähtien tietojaretkestä kirkon ilmoitustaulultatai sihteeriltä.● Marraskuun ja joulukuun ti-laisuuksista tietoa myöhem-min.● Joulumyyjäiset lauantaina1.12. klo 10-13 Turun seurakun-tasalissaTilaisuudet ovat avoimia kaikil-le. Tervetuloa mukaan!Ajankohtaista tietoa tapahtu-mista löytyy kirkon ja seura-kuntasalin ilmoitustauluilta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SALON TIISTAISEURA

Pj. Olli Forssén, Kärkänkatu 11,24130 Salo, puh. (02) 733 2504ja 0400 320 632, olli.fors-

sen@pp.inet.fiVpj. Jari Ananin, Jokitie 34,25520 Perniö, puh.(02) 7359124 ja 0440 940 922, jari.ana-nin@dnainternet.netSiht. Maria Lipponen, Supinka-tu 8 as. 2, 24100 Salo, puh. (02)733 5082 ja 044 264 5565.Syyskauden kokoontumisetovat seuraavat: 25.9. klo 18,23.10. klo 18 ja 20.11. klo 18. Ko-koukset pidetään Salon PyhänRistin tsasounassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TURUN TIISTAISEURA

Pj. pastori Ion Durac, puh. 040516 6741Vpj. Aila Lahtinen, puh. (02) 2501291Syksyn ohjelmaa:● Ti 11.9. klo 17.30 tiistaiseura-ilta, menemme vierailulle Dura-cille. Lähtö kirkon luota klo17.00 pikkuautokyydeillä.● tiistaiseuraillat jatkuvat jokatoinen tiistai klo 17.30, 25.9.,9.10., 23.10., 6.11., 20.11. jne.TERVETULOA!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

RAISION TIISTAISEURA

Pj. Anneli Haapaniemi, puh. 050329 6618

Vpj. Terttu Uusitorppa, puh. 050309 5152Siht. Yrjö Haapaniemi, yrjo.haa-paniemi@dnainternet.netSyyskauden ensimmäinen tiis-taiseura pidetään Turussa tiis-taina 11.9. yhdessä Turun tiis-taiseuran kanssa isä Ion Dura-cin kotona. Lähtö Raisiosta klo17.30, tarkemmat tiedot pu-heenjohtajalta. Ti 23.10. klo 13tiistaiseura Anneli ja Yrjö Haa-paniemellä, Frälsintie 7 A5. Mar-ras- ja joulukuun kokoontumi-set ilmoitetaan myöhemmin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tervetuloa mukaanKAIKKI LAPSIPERHEET!

Syksyn toiminta käynnistyyKesä on mennä hurahtanut, jasyksy on täällä. Uusi kirkkovuosialkaa, ja sen myötä haluaisim-me koota jälleen lapset ja per-heet yhteiseen juhlanviettoon.Lasten pääsiäistapahtuma olimenestys, toivottavasti ta-paamme yhtä runsaslukuisenjoukon nytkin. Tervetuloa sun-nuntaina 2.9. klo 10 liturgiaanja sen jälkeen seurakuntatalol-le. Tarjolla on pientä purtavaa jatekemistä lapsille. Tilaisuus onmaksuton, mutta jotta osaisim-me varautua tarjoiluun oikealla

määrällä, ilmoittauduthan vii-meistään la 1.9. (maria.hok-kinen@abo.fi tai puh. 050 4628586).Olisi mukava kuulla perheidenkesäkuulumisia: Tavata vanhojatuttuja, tutustua uusiin ja suun-nitella tulevia perheille suun-nattuja tapahtumia, lastenker-hoa…Nähdään! Iloisin syysterveisinLapsityöryhmä

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SVENSKA DISKUSSIONS-GRUPPEN

Efter sommaruppehållet börjarhöstens träffar igen f.r.o.m.måndagen den 3. september kl17.30 i församlingshemmet.Observera, att träffarna ändratsfrån den andra måndagen tillden första måndagen. De föl-jande träffarna blir alltså: 1. ok-tober, 5. november och 3. De-cember.Träffarna aviseras som vanligt iÅu på dagbokssidan under rub-riken ”just nu” tisdag och fre-dag veckan innan. BarbroDoepel, tel. (02) 235 0121, 0400507 783.

ANALOGI 4/2007 51

KUULUTUS

Äänioikeutettujen luettelo on nähtävillä seurakunnan kirkkoherranvirastossa 6.-12.9.2007 viraston au-kioloaikoina osoitteessa Yliopistonkatu 19 B Turku.

Vaatimukset äänioikeutettujen luettelon korjaamisesta on jätettävä kirjallisena kirkkoherranvi-rastoon viimeistään 14.9.2007 klo 14 mennessä osoitteeseen Turun ortodoksinen seurakunta, Yliopis-tonkatu 19 B, 20100 Turku.

Äänioikeutetuksi vaaliluetteloon on merkitty kaikki ennen 5.11.2007 18 vuotta täyttäneet ja vii-meistään 31.8.2007 seurakunnan jäseneksi merkityt henkilöt.

Korjausvaatimuksen äänioikeutettujen luetteloon tehdystä merkinnästä voi esittää asianosaineneli hän, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Korjausvaatimusta ei voi perustaa seurakun-nan jäsenyydessä 31.8.2007 jälkeen tapahtuneisiin muutoksiin.

Vaalilautakunta kokoontuu vahvistamaan äänioikeutettujen luettelon 21.9.2007. Vaalilautakun-nan päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen kirkkohallitukselle lain (985/2006) 99, 102,ja 103 §:n mukaisesti osoitteeseen Karjalankatu 1, 70110 Kuopio.

Ehdokasasettelu tapahtuu kirjallisesti. Ehdokasasettelua koskevat asiakirjat on toimitettava kirk-koherranvirastoon viimeistään torstaina 20.9.2007 klo 13.00 mennessä. Asiakirjassa, josta on ilmettäväehdokkaan täydellinen nimi, syntymäaika ja kotikunta ja joka on vähintään kahden (2) seurakunnanäänivaltaisen jäsenen allekirjoitettava, saadaan esittää niin monta ehdokasta kuin valitaan valtuus-toon jäseniä. Vaalitoimituksessa ei enää voi esittää ehdokkaita. Vaalilautakunta laatii annettujen asia-kirjojen perusteella ehdokasluettelon, joka asetetaan nähtäväksi seurakunnan ilmoitustaululle viimeis-tään 30 päivää ennen vaalitoimituksen alkamista.

Vaalikelpoisuus. Seurakunnanvaltuuston jäseneksi voidaan valita ortodoksisesta kristillisestä va-kaumuksesta tunnettu äänioikeutettu seurakunnan jäsen, joka ei ole vajaavaltainen eikä seurakunnanpäätoiminen työntekijä.

Äänioikeus seurakunnanvaltuuston vaalissa on jokaisella äänivaltaisten luetteloon merkityllä seu-rakunnan jäsenellä, joka täyttää viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18 vuotta. Äänioikeuttaanseurakunnan jäsen voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänestää voi kaikissa seurakunnan virallisissavaalipaikoissa, jotka on esitetty tässä kuulutuksessa.

Vaalin suoritus ja siihen liittyvät tiedot on esitetty alla. Vaalissa valitaan yhteensä viisitoista (15)valtuutettua seurakunnanvaltuustoon. Jokainen äänestäjä voi äänestää useimpia ehdokkaita kuiten-kin enintään viittätoista (15) ehdokasta omalla äänestyslipulla.

Vaalin tulos ilmoitetaan sunnuntaina 18.11.2007 klo 11.30 liturgian jälkeen Turun Marttyyrikeisa-rinna Aleksandran kirkossa. Tulokset on nähtävillä seurakunnan virallisella ilmoitustaululla seuraavanarkipäivän jälkeen 14 päivän ajan viraston aukioloaikoina.

Turussa 26.7.2007Ion Durac, vt. kirkkoherra vaalilautakunnan puheenjohtajavaalilautakunnan puolesta

Seurakunnanvaltuuston vaalitoimikaudelle 2008 – 2011Turun ortodoksisessa seurakunnassa

Turun seurakunnanperheuutisia1.1.– 30.6.

TERVETULOA SEURAKUNTAAN

Agide, Fisseha HaileAuvo, Merja HanneleEnglund, Hellin Astrid IlonaHarri, Matti-PekkaHirvi, RaisaJunttila, Jaakko IlmariKeskinen-Junttila HeiniAnnamaijaKokkonen, JuliaLehtonen, OksanaMäenpää Jasper Juhani PatrikMäenpää, Mila Minna HelenaOstonen, AlexandreOstonen, LidiaPalanen, VitalijPetriotis, Leena AnnikkiRepo, Pentti JuhaniRepo, Salla Maarit KatriRynty, OlgaSavolainen, Kirsi JohannaSirkiä, Jouni AnteroStenvall, Harriet VivikaMariannaVolkova, Maria

Miehiä 8, naisia 14, yht. 22

KASTETUT

Ananin, Ada JohannaArppe, Nikolai ErikIordanidis, Kristiina TsambikaJormanainen, Jaakko MatiasKalhama, Aapo EelisKortelainen, Teemu OnniAleksanteriKorvonen, Kaisla JulianaLaaksonen, Juuso Arvo AnteroMoliis-Mellberg, ClarissaAleksandraMurtosaari, Saara ValpuriMäntymaa, DanielNamtvedt,Johannes BjartesonPerkonoja, Viola WilhelmiinaRantanen, Onni EvaldRuohomäki, Joonatan ValtteriSavolainen ToomasSuorsa, Olga Viola InkeriVladoi, Thomas Oliver

Poikia 11, tyttöjä 7, yht. 18

IKUINEN MUISTO

Ahteinen, Outi 87 v.Backman, Lydmila 73 v.Flynn, Simon Athos Ilmari 21 v.Harakka, Leo 58 v.Hattunen Ester 78 v.Kovero, Leevi Aaron 60 v.Kujala, Susanna 44 v.Kuokka, Kauko 74 vMarjoniemi, Klaudia 71 v.Orlo, Boris 82 v.Peiponen, Olga 78 v.Suikkila, Juhani Tapio 59 v.Truhponen, Martta Sofia 88 v.

Miehiä 6, naisia 7, yht. 13

Дорогие друзья!В приходах Тампере, Хямеенлинны, Хамины, Котки проводятся на русском языке регу-лярные встречи, посвященные основам православной христианской веры и жизни. На встречах мы вместе учимся читать и понимать Священное писание, познаем опыт личной и церковной молитвы, знакомимся с традициями церкви, размышляем о путях жизни современного человека, ищущего Бога.

Мы приглашаем принять участие в наших беседах всех – и тех, кто уже нашел личный путь к Богу и в Церковь, и тех, кто еще находится перед выбором в своей духовной жизни.

Ждем вас на наших встречах

в г. Тампере каждую вторую среду в 18.00 в приходском зале (Suvantokatu 10 A);в г. Хямеенлинна последнее воскресенье каждого месяца в 12.00 в приходском зале (Matti Alangonkatu 11);в г. Хамина в приходском зале (Isoympyräkatu 2) и в г. Коувола в храме Св. Креста (Kirkonmäenkatu 2) первую субботу каждого месяца поочередно в 11.30 и в 15.00;в г. Котка каждый второй понедельник в 18.00 в приходском зале (Kymenlaaksonkatu 2).

По всем вопросам вы можете обращатьсяк священнику Виктору Максимовскому(тел. 050 461 7381; e-mail: viktor.maksimovskiy@ort.fi)

ANALOGI 4/2007

Kirkonkellojenkonsertti

Kotkassa soitetaan Meripäivien aikaanmyös kirkonkelloja. Kuvassa konserttivuorossavahtimestari Vesa Lehtomäki.

KATARINE LEHTOMÄKI