JUDOUUTISETJÄSENLEHTI LOKAKUU 2009

Puheenjohtajan mukaan 40-vuotisjuhlavuosi on sujunut kiitettävästi, Judoseura syksyyn maan huipulla: kaksi PM-mestaruutta, mukana Olympiafestivaaleilla, roppakaupalla mitaleita.

Juhla-shiai onnistui hyvin, suoritettuja vöitä, talkoot jäätelötehtaalla, syksyn harjoitusaikataulu, 40-vuotisjuhlat ja historiikki, kevätpäivä Apparalla, kevään juniori-cup tuloksineen, naisten judosta olympialaji vasta 1992,

uusia seuratuotteita, tekniikkapalsta, kevätkauden päättäjäiset, tapahtumakalenteri ja syksyn aloitustapahtumat.

Junnu-cupin heittoja, tulokset ja mitalistitJouko Rita heittää — 40 vuotta sitten Kevätkauden päättäjäiset

J U D O S E U R A 1 9 6 9 - 2 0 0 9

Judoseura 40 vuotta — historiaa ja juhlaa

Parolantie 8

Avoinna myös sunnuntaisin!

MANU

1

On ollut hienoa olla puheenjohtajana Hä-meenlinnan Judoseu-

rassa, kun hommat hoituu ja jä-senistö on aktiivista.

Huhtikuussa järjestämäämme kaksipäiväiseen Hämeenlinna-40-vuotis-Shiaihin tuli kilpaili-joita mittelöimään Suomen li-säksi myös Ruotsista. Palautetta tuli vähän joka suunnalta, ja se on enimmäkseen ollut positii-vista. Oli hienoa nähdä, miten hyvä talkooporukka seurasta oli mukana ja miten kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Aikatau-lut, jotka yleensä ovat vaikei-ta pidettäväksi, natsasivat tänä vuonna juuri niin kuin olimme suunnitelleet. Palkinnot oli poik-keuksellisen juhlavat: jokainen sarjansa voittaja sai ison pytyn muistoksi käynnistään Hämeen-linnassa.

Ensi vuonna meillä onkin suuri haaste saada kisat onnis-tumaan yhtä hyvin kuin juhla-vuonna. Jos jotain parannettavaa on, niin voisi toivoa lisää kisaa-jia. Tänä vuonna emme järjes-täneet Samurai Cupia ja tämä rokotti jonkun verran osallistu-jamäärää. Kisat olivat kuitenkin hienot ja haluan kiittää kaikkia mukana olleita panoksestanne.

Keväällä pidimme junnujen päättäjäiset ja ohjelma sekä tar-joilu oli juhlavuoden mukaiset. Niin myös osallistumisaktiivi-suus. Ja sääkin suosi.

Kevätkausi oli kilpamenes-tyksen osalta kaiken kaikkiaan aivan loistava, kuten oli edellis-vuosikin. Mitaleita saavutettiin kevätkaudella huikeat 10� kap-paletta.

Kesän ajan pidettiin yhdet yhteistreenit viikossa. Ilahdutta-van moni seuralainen kävi hikoi-lemassa myös pitkin kesää Ollin vetämissä kisatreeneissä.

B-nuorissa saimme nauttia kahdesta edustuspaikasta Nuor-ten Olympia Festivaaleilla, kun sekä Lalli Nuorteva että Sampsa Koivulahti saavuttivat keväällä Suomen rankingin ykköspaikat.

Syyskuun viidentenä vie-tettiin hienot 40-vuotisjuhlat Hämeenlinnan raatihuoneella. Tässäkin nähtiin miten hienoa

porukkaa ja aktiivista jäsenistöä seurassamme on. Juhlia ryhdyt-tiin suunnittelemaan monta kuu-kautta ennen itse juhlaa, jotta siitä tulisi ikimuistoinen.

Suomen Japanin suurlähe-tystöstä saimme vieraaksemme ministeri Toshiyuki Iwadon, jo-ka viihtyi loistavasti seuramme nykyisten ja entisten judovaikut-tajien seurassa. Ministeri Iwado kiitteli hienosta juhlasta, hän piti erityisesti siitä hyvästä hengestä, mikä juhlassa ja seurassamme on. Suuri kiitos Hiroyasu Tana-yamalle eli Hirolle, jonka panos edesauttoi ministerin läsnäolon. Hiro ja Olli esittivät juhlaylei-sölle uudistetun Kime-no-katan ja moni näkikin sen juhlassa en-si kertaa.

Myös Hämeenlinnan kau-punginjohtaja Juha Isosuo puo-

Juhlavuosi on sujunut kiitettävästiElomessujen jälkeen järjestettiin salillamme judonäytös runsaal-le yleisölle. Uusien harrastajia saatiin taas mukavasti lajin pa-riin. Peruskursseilla on sopivan kokoiset ryhmät, ja sekä nappu-la- että muksujudokurssit ovat yhtä suosittuja kuin ennenkin, eli täynnä.

Tästä on hienoa jatkaa, kun kaikki asiat ovat kunnossa ja hommat toimivat. Juhlavuosi-han ei vielä ole ohi, vaan syksyn mittaan osallistutaan lukuisiin kisoihin, käydään yhdessä kyl-pylässä, vietetään juhlavat jun-nujen ja aikuisten pikkujoulut. Yhteisharjoituksia pidetään ai-kuisille kerran kuussa koko syk-syn ja niiden yhteydessä jaetaan lisätietoa tulevista tapahtumista.

Tulkaa ihmeessä mukaan yh-teistreeneihin tutustumaan myös muihin kuin oman kurssinne kavereihin. Itsekin olin pitkään pähkäillyt, kierrellyt ja kaarrel-lut, että alkaisin taas käydä har-joituksissa tatamilla. Nyt olen taas ollut treeneissä mukana, ja pakko on myöntää, että se on yhtä kivaa ja kuntoa parantavaa kuin ennenkin.

Todettakoon vielä, että syys-kauden kisarumba on alkanut ja ensimmäiset kisatkin on pidetty, tätä kirjoitettaessa Raisiossa ja Joensuussa. Hämeenlinna jat-koi siitä mihin jäimme keväällä, eli nuoret judokamme hakivat Raisiosta 5 kultaa, 4 hopeaa ja pronssia. Joensuustakin kahden junnun joukkue toi kullan ja ho-pean. Syyskaudella on vielä on reilut kymmenen kilpailua: Suo-messa, muissa Pohjoismaissa sekä Virossa. Uskon, että voim-me kukin iloita junioreidemme saavutuksista ja menestyksestä pitkin syksyä ja vielä yhdessä junnujen päättäjäisissä palokun-nantalolla.

Kiitos vielä kaikille hienosti sujuneesta juhlavuodesta!

Vesa Koivulahti

lisoineen oli läsnä juhlimassa kanssamme, samoin kuin Judo-liiton kunniapuheenjohtaja Kai Lindberg ja monet takavuosien voimahahmoista alkaen ensim-mäisistä vetäjistä, tuolloin tam-perelaisista Markku Sarastamos-ta ja Seppo Leskisestä.

Juhlat sujuivat juhlavissa merkeissä ja vieraat viihtyivät. Tälläkin kertaa, aikatauluja myö-ten, juhlat sujuivat hienosti ilman ongelmia. Haluan kiittää kaikkia teitä mukana olleita, jotka mah-dollistitte 40-vuotisjuhlan läpi-viennin.

Syyskausi avattiin jo elo-kuussa Elomessuilla, missä seu-ralla oli perinteisesti oma teltta, ja judonäytös joka tunti. Tänä vuonna sunnuntain sää olisi voi-nut olla parempi, mutta muuten messutapahtuma onnistui. Viikko

Puheenjohtaja Vesa Koivulahti palasi syksyllä tatamille.

�

�

Judoseura edelleen maan huipulta syksyyn

Tänäkin vuonna Hämeen-linnan Judoseura lähti syyskauteen yhtenä maan

ykkösseuroista. Näin voidaan päätellä seuralaisten kevään �009 aikana ottelemista mitaleista.

Viime kevään mitalisaalis oli 10�, kun se vuotta aiemmin oli 105 - ja viime vuonna tuolla mitalimäärällä seura oli ylivoi-mainen ranking-ykkönen. Tänä vuonna ranking-tilastoa ei ole julkaistu.

Viime keväänä kultaa (45) saavutettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Jo kevät �008 oli en-nätysvuosi mitaleilla mitattuna. Yhteensä judoseuralaisia osal-listui kevään aikana 177 kertaa erilaisiin kansallisiin ja sitä mer-kittävämpiin kisoihin.

Paras mitalien saalistaja oli D-nuorissa otteleva Luukas Sa-ha, joka osallistui kymmeneen kisaan ja toi niistä yhdeksän kul-taa ja yhden hopea. A-nuorten Magomed Futijev toi kahdeksas-ta kisasta seitsemän mitalia. D-tyttöjen Sini Oinonen toi mitalin jokaisesta seitsemästä kisastaan, samoin Sanna Paasimaa, joka osallistui neljään kisaan.

B-nuorten Sampsa Koivu-lahti ja Lalli Nuorteva osallis-tuivat kymmeneen kisaan, joista kumpikin toi kahdeksan mitalia, parhaimpina saavutuksina PM-kultaa. Molemmat nuorukaiset edustivat Suomea myös nuorten olympiafestivaaleilla Tampereel-la heinäkuun lopulla.

Hyvä kokemus, vaikka turpiin tuli

Nuorten olympiafestivaaleista Lalli Nuorteva sanoo, että se oli hyvä kokemus, vaikka menestys-tä ei tullutkaan. Lalli ja Sampsa hävisivät molemmat ottelunsa ja heidän tiensä nousi pystyyn.

Lallin mukaan kisoissa nä-ki Euroopan tason ja tajusi, että oman osaamisensa suhteessa sii-hen. Omana kompastuksena ki-soissa hän pitää kokemattomuut-taan ja siitä johtunutta hätäilyä aloituksissa.

Isojen kisojen näkeminen sisältä päin oli myös hyvä ko-kemus. Kaikki oli valvottua, kilpailijat asuivat kisakylässä

Kevään Pohjoismaiden mestarit, yläkuvassa Sampsa Koivulahti alle 60 kiloisissa ja alakuvassa Lalli Nuorteva alle 73-kiloisissa.

ja tavallisiin kisoihin verrattuna oli joitakin etuja, kuten kunnon lämmittelyalue ja monitorit, josta näki kisan kulun ja oman ottelu-vuoron. Yleisö oli kisoissa omas-sa katsomossaan eikä tatamin reunoilla.

Sampsa Koivulahti, Lalli Nuorteva sekä Semi Salmi ovat

jo valtakunnan tason edustusval-mennettavia. Kaikkiaan seuran kisaryhmään kuuluu lähes �0 ju-dokaa. Ryhmään nousee uusia kisaajia mm. seuran sisäisestä juniori cup -kisasta.

- Keltainen vyö on vähim-mäisvaatimus, mutta sen lisäksi täytyy olla asenne kohdallaan,

sekä halua ja intoa tehdä kovas-ti työtä, seuran valmennuksesta vastaava Olli Paasimaa kirjaa ki-saryhmään pääsemistä.

Ohessa ja seuraavilla sivuilla nähdään kuvakavalkadi muuta-mista vuoden alkupuoliskon ki-soista.

4

Pari kuvaa Sampsan matseista, vasemmalla epäonnistunut tomoenage-yritys. Niitä oli useampikin, mutta ne oli ajoitettu tai rakennettu tavalla, joka ei toiminut. Oikealla kovaa vääntöä nostoyrityksessä.

Yllä vasemmalla Magomed Futijevin tehokasta työskentelyä PM-kisoissa. Magon tie nousi pystyy toisessa ottelussa, missä hän teki kielletyn tekniikan, joka lähti kuvan tilanteesta. Ottelijat olivat rin-nakkain, Magolla oli vastustajan jalka kädessään ja hän pyyhkäisi vastustajan jalkaa. Mitään siinä ei sattunut, mutta liike on kiellet-ty, koska vastustajan polvi voi vahingoittua. Tämän seurauksena Magon kisat loppuivat siihen. Vieressä näyte Semi Salmen kieppi-yrityksestä PM-kisoissa.

PM-kisoissa yksi Lallin ottelu pysäytettiin tuomarin virheen takia, ottelijat aseteltiin uudestaan sidontaan, josta sitten jatkettiin: toki Lal-li sidonnan piti. Toisessa kuvassa hän yrittää kuristusta.

5

Olympiafestivaali Tampereella — Sampsa ja Lalli tatamillaTamperella järjestettiin heinä-kuun 19.-�4. päivinä Euroopan nuorten olympiafestivaali, johon osallistui kaksi Hämeenlinnan Judoseuran edustajaa, Sampsa Koivulahti ja Lalli Nuorteva.

Kummankin ottelut päättyivät hävittyihin ensimmäisiin matsei-hin, Lalli tosin pääsi ottelemaan vielä toisenkin kerran, mutta sii-näkin tuli turpiin. Mutta oppia ikä kaikki.

Kaikkiaan Suomea edusti ta-tamilla yhdeksän judokaa, joista parhaan tuloksen saavutti Katri Kakko ollessaan viides. Ohessa muutama kuva kisoista.

Olympiafestivaalien hämeenlinnalaiskatsomoa keskiviikkona 22.7., jolloin Sampsa oli tatamilla. Lal-lin vuoro oli seuraavana päivänä.

Vasemmalta Sampsalla oli hetkensä Turkin Aksua vastaan, Lalli jäi ekassa matsissa Liet-tuan Lucoseviciuksen sidontaan, liettualainen oli lopulta viides. Toisessa kuvassa nähdään kääntö jalasta selälleen ipponin arvoisesti. Kääntäjänä Valko-Venäjän Lesiak.

Alle 73-kiloisten voittaja, Venäjän Imranbek Gabasov on taitava ka-veri heittoinaan mm. matalat to-marit ja rajut palomiehenpyörät.

Vasemmalla britti Samuel Pott-sin onnistunut pyyhkäisy, oikealla Itävallan Greitner vie voittoisan tuntuisesti Armenian Mher Tava-kalyania, mutta ei vaan onnistunut ipponin arvoisesti. Tavakalyan vei -73 kg sarjan pronssin.

�

Perinteinen Hämeenlin-na-Shiai järjestettiin tänä vuonna Punaportin liikun-

tahallissa 18.-19.4.�009 juhlaki-sana, sillä Judoseura täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kisoja on jär-jestetty vuodesta 1979, kyseessä oli siis järjestyksessä kisa nume-ro �1 - aivan eivät juhlavuodet satu päällekkäin.

Kisoihin odotettiin reilusti yli 400 osanottajaa edellisvuoden kokemusten perusteella, mutta osallistujia tulikin vain reilut kol-me sataa. Syynä tähän lienee se, että aiemmin kisapäiviemme piti olla vapaat muista kisoista, mutta yllättäen samaan viikonloppuun ilmestyi muitakin kisoja, muun muassa ulkomaille. Mutta hyvä näinkin, kisat saatiin vietyä hy-vissä ajoin ja järjestyksessä läpi. Kisaajia oli mukana kaikkiaan 54 seurasta.

Seuran 40-vuotisjuhlat nä-kyivät kisoissa muun muassa kisahallin koristelussa ja ennen muuta tavallista komeimmissa palkinnoissa. Itse kisoissa eri-koisuutena oli miesten ja nais-ten avoin painoluokka. Naisten

Keväinen Hämeenlinna-40-Shiai oli juhlakisa

puolella nähtiinkin maan huip-pujudokoiden ottavan yhteen. Mukana olivat Nina Koivumä-

ki Tampereen Judosta, Johanna Ylinen Hollolan Holjutaista sekä Hanna Salo Helsingin Chikarasta

ja Kaisa Kota-aho Raision Ryh-distä.

Sarjan paremmuusjärjestys oli

Ehkä eniten mielenkiintoa herätti naisten avoimen sarjan lopuottelu Johanne Ylisen ja Nina Koivu-mäen kesken — molemmat edustivat Suomea Pekingin olympialaisissa ja ovat maan parhaita tämän päivän kisaajia. Koitoksen vei lippuäänestyksellä tässä heittävä Nina Koivumäki.

Mattojen ha-kijat Tampe-reella, ja vas-taanottajia Hämeenlinnas-sa. Alla lisäksi seuran kolme eri vuosimal-lin verkkaria. Melkoisia vaa-tekauppiaitakin olemme.

7

sitten edellä mainittu, kun sarjan loppuottelussa kamppailivat kes-kenään Pekingin olympialaissa Suomea edustaneet Nina Koivu-mäki (alle �� kg) ja Johanna Yli-nen (alle 70 kg): Nina voitti otte-lun lopulta lippuäänestyksellä.

Miesten avoimen sarjan voit-ti Tommi Nurminen Tampereen

Judosta, kakkonen oli Vili Peh-konen Tampereen Judosta ja kolmas Jani Tuomaala Raision Ryhdistä.

Hämeenlinnalaisia kisoihin osallistui kaikkiaan 40 sarjaan, osa porukasta urakoi kahdessa eri ikäluokassa, joten osallistujia ei ihan noin monta ollut, mut-

ta yli �0 kuitenkin. Seuralaisten menestys näkyy oheisessa tau-lussa, mihin on koottu viiden parhaan joukkoon sijoittuneet. Taulukossa on myös kisojen eri-koispalkintojen saajat.

Shiai oli myös yksi vuoden suurimmista talkootapahtumista, johon osallistui taas kiitettävästi

porukkaa junnuista aikuisiin ja junnujen vanhempiin. Shiai-tal-koissa oli mukana noin 50 hen-kilöä, mattoja oli kantamassa jopa D-junnuja. Talkooporukalle järjestettiin sitten toukokuussa illalliset paikallisessa Thai-ravin-tolassa. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olitte mukana!

Ari Heikkinen, Jari Lehtinen, Magomed Futijev ja Lalli Nuorteva.

Vasemmalla Sampsa Koivulahti ja oikealla Sikko Kaewasa, keskimmäisessä kuvassa Semi Salmi ja oikealla Samu Koivulahti.

”Kioskin tyttöjä”: Taina Hyvärinen, Eila Laine, Iina ja Sanna Sal-mi sekä Johanna Talvitie.

Kirkkonummen Eetu Laakkonen lennättää.

8

Matias Koivusaari, Aki Oinonen ja Sanna Paasimaa.

Samira Koivulahti, Joni Lyömilä ja Samu Kivinen.

Sini Oinonen ja Luukas Saha sekä Samuli Koskinen.

Juhla-shiain oma menestysOheen on koottu Hämeenlinnan Punaportilla järjestetyn Hämeen-linna-40-shiain (18.-19.4.�009) kisojen hämeenlinnalaismenestys viiden parhaan joukkoon sijoittu-neiden osalta. Mukana on myös Lammin Judoseuran kisaajat, kuuluvathan molemmat seurat nykyisin samaan kaupunkiin.Seniorit 5-�k alle 80 kg1) Jari LehtinenSeniorit �k- yli 80 kg�) Ari HeikkinenMiehet alle �0 kg�) Magomed Futijev Miehet alle 81 kg5) Abdul DjoukaevMiehet yli 90 kg�) Ari Heikkinen B-pojat alle 55 kg�) Semi Salmi 5) Eero WihersaariB-pojat alle �0 kg1) Sampsa Koivulahti �) Sikko KaewasaB-pojat alle 7� kg1) Lalli Nuorteva C-pojat alle 4� kg�) Samu Koivulahti C-pojat alle 55 kg�) Aki Oinonen 5) Albert KauhanenC-pojat alle �0 kg�) Matias Koivusaari D-pojat alle �0 kg1) Luukas SahaD-pojat alle �4 kg1) Samuli Koskinen D-pojat alle 4� kg1) Leevi Ranta Lammin JudoseuraD-pojat alle 50 kg5) Johannes Viherä D-pojat alle 55 kg1) Henri Hannula Lammin Judoseura D-tytöt alle �� kg1) Sini OinonenD-tytöt alle �� kg1) Sanna Paasimaa D-tytöt alle 44 kg�) Samira KoivulahtiE-pojat alle �4 kg�) Joni LyömiläE-pojat alle �8 kg�) Samu Kivinen

9

Erikoispalkinnot 18.4.B-nuorten nopein ippon �s, BP-55, Semi Salmi, HämeenlinnaNaisten nopein ippon lls, Avoin, Nina Koivumäki, TampereMiesten nopein ippon 7s, M-�0, Juuso Nurminen, Espoo Seniorien nopein ippon 18s, SY+80, Ari Kyllönen, Kuopio Paras B-tyttö Laura Jauhiainen, Helsinki Paras B-poika Tommy Macias, Saltsjö, Ruotsi Naisten paras Nina Koivumäki, TampereMiesten paras Sami Perälä, OrimattilaSeniorien paras Ari Kyllönen, KuopioAikuisten paras hämeenlinnalainen Magomed FutijevKisojen paras judoka Nina Koivumäki Tampere

Kilpailujen toimitsijapöydät, ja osa toimitsijoista.

Erikoispalkinnot 19.4.E-nuorten nopein ippon 4s, EP-�8, Aake Kesälä, Espoo D-nuorten nopein ippon 4s, DT-40, Jade Majava, Hyvinkää ja Sini Oinonen, DT-��, HämeenlinnaC-nuorten nopein ippon �s, CT-44, Anniina Jokinen, NummelaParas E-tyttö Noora Nykänen, HollolaParas E-poika Aake Kesälä, EspooParas D-tyttö Nonett Halme, HelsinkiParas D-poika Luukas Saha, HämeenlinnaParas C-tyttö Anni Bergmann, MikkeliParas C-poika Arttu Määttä, EspooNuorten paras hämeenlinnalainen Samuli Koskinen

Yllä tuomarit koolla, vieressä palkintopöytä ja alla kisapäällikkö tarkkailee, että kaikki toimii. Alla keskellä ”Terveiset Tahimaasta” — Samun palaneet olkapäät suojattiin, kun judogi hankasi niitä, teippaajana äiti Teija. Tarja ja Semi myivät makkaraa viime vuosi-en shiai-säistä poikkeavasti kipakassa kevätsäässä.

10

Vyökokeen

suorittaneita Kuvissa nähdään toukokuussa 2009 keltaisen vyön suorittaneita nuoria ja aikuisia. Vyökoekuvissa ei välttämättä ole aivan kaik-

kia, sillä kokeita on suoritettu myös muina kuin varsinaisiana vyökoepäivinä, jolloin paikalla ei ehkä ole ollut kuvaajaa.

11

Oranssin vyön suorittaneita junnuja ja aikuisista ainoa, se-kä vihreän vyön suorittaneita.

1�

HÄMEENLINNAN JUDOSEUrAN HALLITUS

Hämeenlinnan Judoseuran sali ja toimisto: Paukkulantie 4sähköposti: toimisto@judoseura.fi

www.judoseura.fi

Puheenjohtaja Vesa KoivulahtiKuusisenmutka 113210 HämeenlinnaPuh. 040 538 9644vesa.koivulahti@elpress.se

Sihteeri Saara Elväs Aulangontie 58 C13220 HämeenlinnaPuh. 0400 861 004 saara.elvas@motiva.fi

Talouspäällikkö Teija Koivulahti Kuusisenmutka 113210 HämeenlinnaPuh. 040 8222 824teija.koivulahti@pp.nic.fi

Pr-vastaava/ varapuheenjohtaja Pekka Jussila Vanamontie 5 13500 Hämeenlinna Puh. 040 544 9023 pekka.jussila@pp2.inet.fi JäsensihteeriNina Lempinenrauduskoivukuja 9, 13300 HämeenlinnaPuh. 050 558 0769n.lempinen@gmail.com

TiedottajaLauri PoropudasSalomaankatu 2313220 HämeenlinnaPuh. 0400 711 917lauri.poropudas@pp.inet.fi

Valmennus- ja koulutuspäällikköOlli PaasimaaKylänmäki 213210 HämeenlinnaPuh. 050 549 4507olli.paasimaa@judoseura.fi

VArAJÄSENETNuoriso- ja jäsentoimikuntien vastaavaristo SahaPuh. 040 359 4011juniorijudo@gmail.com

KilpailupäällikköJarkko SalmiLuhtalemmikintie 813300 HämeenlinnaPuh. 0440 994 886jarkko.salmi@mymail.fi

Hämeenlinnan Judoseuran osoite: c/o Saara Elväs, Aulangontie 58 C, 13220 HämeenlinnaHämeenlinnan Judoseuran pankkiyhteys: Kantapankki 425200-1385

JUDOUUTISET näet värillisenä seuran nettisivuilta

JUDOSEURAN TOIMIKUNNATSEUrATOIMINTA

JäsentoimikuntaRisto Saha, vastaavaKaikki seuran aikuisjäsenet kuuluvatjäsentoimikuntaanJunioritoimikuntaRisto Saha, vastaava

TiedotustoimikuntaLauri Poropudas vastaavaTaloustoimikuntaTeija Koivulahti, vastaavaPassisihteeriNina Lempinen

JUDOTOIMINTA

ValmennustoimikuntaOlli Paasimaa, vastaavaKaija PaasimaaKai OinonenPanu VillanenLauri Poropudas

Dan-kollegioOlli Paasimaa, vastaava

Pari heittoa toukokuun vyökokeista, lennättäjinä Mikko Talvitie ja Nina Lempinen.

1�

Judoseuran jo perinteisiksi muo-dostuneet talkoot jäätelötehtaal-la pidettiin lauantaina 7.�.�009. Talkoisiin osallistui �� innokasta seuralaista.

Kyseessä oli tulevan kesän näytepakkausten pakkaustapah-tuma sisätiloissa kunnon pakka-sessa. Päivän kestävä tapahtuma on muutaman vuoden ollut var-sin hyvähenkinen ja innostava yhteinen hanke, josta palkkiona on masun täysi jäätelöä, jos si-tä siellä kylmässä haluaa syödä. Ja tietysti seura saa talkoista ta-loudellista hyötyä toimintansa rahoittamiseen. Kiitos kaikille mukana olleille!

Talkoot jäätelötehtaalla maaliskuussa

14

Hämeenlinnan Judoseura syksyn 2009 harjoitukset

PÄIVÄ/AIKA rYHMÄ VETÄJÄTMAANANTAI1�.45-18.00 JUNIORIT JATKOKURSSI K.O., J.L., E.L.18.00-19.15 JUNIORIT PERUSKURSSI K.P., J.L.19.15-�0.45 KILPAILIJAT O.P.

TIISTAI1�.45-18.00 JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., L.P.18.00-19.�0 KILPAILIJAT O.P.19.�0-�1.00 AIKUISET JATKOKURSSI L.P., K.O.

KESKIVIIKKO1�.45-18.00 JUNIORIT PERUSKURSSI K.P., J.L.18.00-19.�0 AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI O.P.19.�0-�1.00 AIKUISET PERUSKURSSI P.V., O.P., K.O.

TOrSTAI1�.45-18.00 JUNIORIT JATKOKURSSI K.O., J.L., E.L.18.00-19.15 JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., L.P.19.15-�0.45 KILPAILIJAT O.P.

PErJANTAI17.�0-18.�0 NAPPULAJUDO UUSIEN RYHMÄ K.P., A.H., M.V.18.�0-19.�0 NAPPULAJUDO JATKORYHMÄ K.P., A.H., M.V.19.�0-�1.00 VAPAA HARJOITUS Ylin vyö

LAUANTAI11.00-11.45 MUKSUJUDO UUSIEN RYHMÄ T.H., N.L., K.P.11.45-1�.�0 MUKSUJUDO JATKORYHMÄ T.H., N.L., K.P.14.00-15.�0 KILPAILIJAT O.P.15.�0-1�.�0 YLEINEN MATTORANDORI Ylin vyö1�.�0-18.00 NAISET KUNTOJUDO K.P.

SUNNUNTAI15.�0-17.00 AIKUISET JATKOKURSSI L.P., K.O.17.00-18.�0 AIKUISET SININEN VYÖ /KATA O.P.18.�0-�0.00 AIKUISET PERUSKURSSI O.P., K.O.

HArJOITUSTEN VETÄJÄT:O.P. OLLI PAASIMAA, 5 dan puhelin 050 549 4507 K.P. KAIJA PAASIMAA, � dan puhelin 050 5�1 7518K.O. KAI OINONEN, 1 dan puhelin 050 5�8 9014P.V. PANU VILLANEN, 1 dan puhelin 050 5�8 45�4L.P. LAURI POROPUDAS, 1 kyu puhelin 0400 711 917A.H. ARI HEIKKINEN, � kyu puhelin 050 495 9519J.L. JARI LEHTINEN, � kyu puhelin 050 �95 1��9T.H. TAINA HYVÄRINEN, � kyu E.L. EIJA LAINE � kyu puhelin 050 595 19�8N.L. NINA LEMPINEN � kyu puhelin 050 558 07�9M.V. MINNA VUOLINKO, � kyu puhelin 044 5�1 1181

shime eli kuristus, yh-dyssanassa se on jimeyuki eli rohkeus

15

Judoseura 40 vuottaHämeenlinnan Judo-seura täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Seu-raavilla sivuilla käydään läpi seuran historiaa ja kerrotaan seuran teki-jähahmoista, kilpailuis-ta ja kisamenestylkses-tä. Ja ennen kaikkea vierallaan seuran 40-vuotisjuhlissa Hämeen-linnan Raatihuoneella 5.9.2009. Mutta tällä ensimmäi-sellä sivulla kurkis-tetaan ensimmäisen kurssin harjoituksiin - kiinnitäpä huomiotasi tatameihin!

Ylhäällä ensim-mäisen kurssin osanottajat ja ve-täjänä toiminut Markku Sarasta-mo. Muissa kuvis-sa alkujumppaa ja harjoituksia, ei se juuri muuten ny-kyisestä poikkea, mutta ahdasta oli ja nuo tatamit!

1�

Hämeenlinnan Judoseu-ran 40-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina

5.9.�009 Hämeenlinnan Raati-huoneen juhlasalissa. Paikalle oli kokoontunut vajaa 70 juhlijaa.

Juhla alkoi yhteisellä syn-tymäpäivämaljan kohotuksella. Tervetulosanat ja maljan nostatti puheenjohtaja Vesa Koivalahti. Muuten illan seremoniamestari-na toimi paljon kiitosta saaneella tavalla ja taidolla Jaakko Keski-Nisula.

Tervetuliaismaljaa seurasi ju-donäytös salin etuosaan kootulla tatamilla. Hiroyasu Tanayama (7 dan) ja Olli Paasimaa (5 dan) esittivät osittain asein (puukko ja miekka) tehtävän kime-no-katan. Heittoja siihen kuuluu vain pari, mutta yllättävän lujaa joulukuus-sa �8 vuotta täyttävä Hiro heitti Ollia, sillä yhdessä heitossa koko suuren talon välipohja tärähti.

50-vuotisjuhlan paikka jo tiedossa

Kaupungin puolesta juhlaa ter-vehti kaupunginjohtaja Juha Is-osuo. Hän korosti puheessaan Judoseuran merkitystä ja eten-kin sen kasvatustyötä. Isosuon mielestä judossa keskeistä on lii-kunnallisen puolen lisäksi myös henkinen kasvu ja arvot, joiden

oppimisesta ja omaksumisesta olisi hyötyä ja iloa etenkin tämän päivän koko kasvavalle nuori-solle.

Juhlan edetessä Isosuo myös lupasi, että Raatihuone tulee ole-maan myös seuran 50-vuotisjuh-lien käytettävissä, jos sille tar-vetta on. Jouko Rita otti tiedon vastaan iloisena ja sanoi, että tar-jous tullaan kyllä hyväksymään ilomielin.

Juhlaillallisen yhteydessä esi-teltiin myös paikalla olleet seuran aiemmat ja nykyinen puheenjoh-taja yhteiskuvan ottamisen yhte-ydessä. Paikalla olivatkin Jouko Rita, Juha Ryyppö, Ari-Pekka Sarjanto, Olli Paasimaa, Antti Simola, Kaija Paasimaa, Vesa Koivulahti (nykyinen), Pekka Jussila ja Matti Kerälä sekä Lau-ri Poropudas (kameran takana). Puheenjohtajista puuttuivat vain matkoilla ollut Seppo Kekäläi-nen ja Jari Paulman.

Puheilla parasJuhlapuheen seuran historiasta piti Judoseuran kunniapuheen-johtaja Jouko Rita. Huomattavaa on, että Jouko puhui ilman pape-ria, vaikka puhe oli aika pitkä ja sisälsi paljon nimiä entisistä puu-hamiehistä ja kovista kisaajista. Puhetta kuunneltiin hiirenhiljai-

sessa salissa, puhe on luettavissa tässä numerossa toisaalla.

Ministeri Toshiyuki Iwado, Japanin suurlähetystön kak-kosmies, kunnioitti juhlaa läs-näolollaan. Hänen apunaan ja tulkkinaan toimi ”seuramme kummisetä”, sensei Hiroyasu Ta-nayama (7 dan). Iwado tervehti juhlavieraita englanninkielisellä puheellaan, sillä, kuten hän sanoi, hän oli tuolloin ollut Suomessa vasta kolme viikkoa, eikä ole en-nättänyt toistaiseksi oppia kiel-tämme. Puheessaan hän kertoi kansainvälisestä judoyhteisöstä, sen merkityksestä ja Japanin ja Suomen suhteista. Hän oli myös hyvin iloinen saamastaan kutsus-ta seuran juhlaan, se oli hänelle ensimmäinen tämän luontoinen tehtävä ja ilo Suomessa.

Ainakin kuvaajan kantilta näytti vahvasti siltä, että ministe-ri nautti juhlastamme. Hän olikin joviaali kaveri, joka kulki juhla-yleisön joukossa ottamassa kuvia kamerallaan ja hyvästelemässä poislähdön aikaan lähes jokaisen erikseen.

Illan musiikkitarjonnasta vas-tasi Kaisu Hinkkanen, joka paitsi soitti flyygelillä taustamusiikkia, esitti myös yhden laulun. Ruoas-ta puolestaan huolehti Pirjo Päi-värinta, joka kävi myös esittele-

mässä kulloisenkin tarjottavan.

PalkitsemisetLoppuilta kului jälkiruoan, kah-vin ja palkitsemisten merkeissä. Ministeri Iwado sai seuran pöy-tästandaarin. Suomen Judoliitto muisti omalla viirillään juhlivaa seuraa. Sen jakoi Judoliittoa edustanut liiton kunniapuheen-johtaja Kai Lindberg.

Seuran yksittäisiä jäseniä hei-dän uurastuksestaan judon hy-väksi muistettiin ansiomitalilla: kultaisen mitalin sai Jouko Rita, hopeisen Kai Oinonen ja pronssi-sen Pekka Jussila, Ossi Niskanen ja Lauri Poropudas.

Seuran viirillä muistettiin Ti-mo Tonteria, Sirpa Ritaa, Janne Seliniä, Ari-Pekka Sarjantoa, Ju-ha Ryyppöä ja Markus Pekkolaa. Lisäksi kutsuvieraiden puolisoita - Katri Tanayamaa, Tuula Isosuo-ta, Sirpa Ritaa ja Pirkko Heikki-lää - muistettiin kukkakimpuilla.

Juhla loppui yhteispotrettiin hieman ennen iltakymmentä. Harvoin on päässyt kuvaamaan niin hyväntuulista porukkaa. To-della lämminhenkinen juhla, jo-ka vietiin läpi juhlallisessa, mut-ta rennossa tunnelmassa, totesi Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten päätoimittaja Rauno Lahtikin.

Judoseuran 40-vuotisjuhlat Raatihuoneella

Jouko Ritan juhlapuhe 40-vuotisjuhlassa

Arvoisa Japanin suurlähe-tystön ministeri Iwado

Toshiyuki, kaupunginjohtaja Juha Isosuo, sensei Hiro, Judo-liiton kunniapuheenjohtaja Kai Lindberg, korkealle arvostamani hämeenlinnalaiset judokat ja te kaikki kamppailu-urheilun ystä-vät ja vaikuttajat sekä yhteistyö-kumppanit.

On todella hienoa tavata tei-dät kaikki täällä Hämeenlinnan Judoseuran 40-vuotisjuhlassa täällä seuran perinteitäkin arvok-kaammalla ja maineikkaalla Hä-meenlinnan Raatihuoneella.

Minulla oli kunnia olla mukana käynnistämässä Judoseuran toi-mintaa keväällä 19�9. Hämeen Sanomissa oli pieni ilmoitus, jossa kerrottiin 15.4. vanhalla

Verkatehtaalla alkavasta judon alkeiskurssista, ilmoittautumiset paikan päällä.

Ensimmäisiin harjoituksiin meitä uskaltautui 14-15 urhool-lista. Kurssin sinivöinen vetäjä esittäytyi, olen sensei (opetta-janne) Markku Sarastamo. Har-joitusten päätyttyä sensei ilmoit-ti, että seuraavissa harjoituksissa tapaatte todellisen judokan.

Ja näin sitten tutustuimme seuramme toiminnan aloituksen kannalta merkittävään tampere-laiseen henkilöön, tummatuk-kaiseen, huulipartaiseen ruskean vyön judokaan, Seppo Leskiseen, jo silloin legendaan.

Ensimmäiset kuukaudet har-joiteltiin painimatoilla. Treenit olivat hurjia. Leskinen suoritti mustan vyön, ja kunnioitus sen-

seihin kasvoi ja treenit koveni-vat, mutta me JUDOKAT kes-timme kaiken.

Ostimme judogit, perus-timme judoseuran ja päätimme hankkia tatamit. Käännyimme toiveikkaana kaupungin puoleen tatamien saamiseksi. Vastaus oli tyly, ei rahaa, hankkikaa tatamit, kaupunki järjestää vakituiset har-joitusvuorot.

Niinpä sitten minä pankkiin, nimi vekseliin ja asettajiksi tu-livat ainakin Kerälä, Niemelä, Röynä, Nurminen, Niskanen, Ikonen ja Vekka. Rahaa heltisi kymmentä tatamipalaa varten ja päästiin oikeille judomatoille.

Ensimmäisissä vyökokeissa Niskasen Ossille keltaiset pätkät, seuraavissa Ossille keltainen vyö ja pätkät Kerälälle, Röynälle,

Niemelälle ja minulle. Näin alkoi judoseuramme toiminta.

Noin vuoden kuluttua Verkateh-taan tilat tarvittiin muuhun käyt-töön ja rehtori Vasalan myötä-vaikutuksella saimme uudet tilat Kauppaoppilaitokselta. Tatamit kannettiin harjoitusten ajaksi lattialle ja harjoitusten jälkeen varastoon.

Seuran toimisto pyöri ensim-mäiset vuodet Tupakka-Tupa -ni-misen yrityksen takahuoneessa, tiskin takaa löytyi myös seuran puheenjohtaja, kauppias Jouko Rita.

Seura sai oman valmentajan, ruskeavöisen Jouko Heikkilän muuttaessa Hämeenlinnaan vuo-den 1970 lopulla. Mustan vyön hän sai kesällä -71.

17

Mutta yhteishenkeä ja yhteen-kuuluvuutta tämä lisäsi, henki oli hyvä ja sarjamatseissa pärjättiin hyvin. Valmennuksesta ei voinut niinkään puhua, mutta Leskisen

miseen, ja kaiken lisäksi vetäjät joutuivat myös matsaamaan ja kilpailuiden järjestäjiksi.

Joskus kilpailija sai levätä ot-teluiden välissä toimitsijapöydän takana toimitsijatehtävissä.

täjiltä ja puuhamiehiltä (nimet vekseleissä)- sitoutumista rahan keräämiseen, porukan haalimiseen, mainosten ja ilmoitusten jakeluun- kurssien ja harjoitusten vetä-

Ei osattu 19�9 seuraa perus-taessa ennakoida kaikkea mitä se toi tullessaan:- talkootyötä, mattojen raahaa-mista paikasta toiseen- taloudellisia sitoumuksia ve-

Judonäytös oli juhlasalin etu-osassa: kutsu-vieraat istuivat ja loput katsoi-vat sitä seisaal-taan.

18

ja Heikkilän vetämissä harjoi-tuksissa oli luotu sellainen perus-kunto, jolla pärjättiin.Seuramme toimintaa arvostettiin jo alusta alkaen, niinpä Judolii-ton hallitukseen valittiin Joket Rita vuodesta 197� ja Heikkilä 197�.

Toisella vuosikymmenellä seu-ra sai uuden puheenjohtajan, jo pitkään seuramme toiminnassa mukana olleesta Seppo Kekäläi-sestä. Sotilaskoulutuksen saa-neella jämäkällä upseerilla riitti energiaa toimia seuran puheen-johtajuuden lisäksi Sotilasurhei-luliiton judovalmentajana, seuran tiedotuksesta lehtimieskortilla vastaavana ja myös arvostettuna judotuomarina.

Kekäläisen puheenjohtajakau-della alkoi seuran junioritoiminta tuottaa tulosta myös yksilötasol-la. Seuran omat kasvatit menes-tyivät sekä koti- että ulkomailla, nimekkäimmät Olli Paasimaa ja Janne Selin.

Kolmannella vuosikymmenellä käynnistetty seuran kehittämis-ohjelma vahvisti seuran organi-saation, seuraa kehitettiin kai-killa osa-alueilla ja toiminnalle välttämättömät taustavoimat olivat kunnossa. Puheenjohtajat

Juhlan puhujat: judoseuran kunniapuheenjohtaja Jouko Rita, ministeri Iwado Toshiyu-ki Japanin suurlähetystöstä ja kaupunginjohtaja Juha Isosuo.

vaihtuivat, juniorityöhön panos-tettiin entistä enemmän ja niinpä silloisen puheenjohtajan Antti Simolan seuran �5-vuotisjuhla-puheessa ennustettu seuran ur-heilijoiden tuleva menestyminen on toteutunut.

Kiitokset seuramme nostami-seksi Suomen parhaiden jouk-koon kuuluu teille kaikille, mutta taustalla toimivat kuitenkin hen-kilöt, joiden merkitystä ei voi tarpeeksi arvostaa, nimittäin Olli ja Kaija Paasimaa.

Seuraorganisaation ollessa kunnossa he pystyivät keskitty-mään harjoitusten vetämiseen ja valmentamiseen, mukana Ollin pitkäaikainen kokemus vetäjänä

ja kilpailijana yhdistettynä Kai-jan pedagogiseen näkemykseen on tuottanut tulosta, seuran ju-nioreista on kasvanut vuosiluok-ka toisensa jälkeen maan parhai-ta judokoita ja uudet juniorit ovat rankingtilastojen kärjessä omissa ikäluokissaan.

Seuran ensimmäisen kilpamita-lin toi Kari Honkanen, ja sitten niitä on tullut paljon. Esimerkiksi vuonna 1998 Suomen parhaaksi judokaksi valittiin seurastamme Maarit Kallio, parhaaksi B-juni-oriksi Jaakko Keski-Nisula sekä vuoden valmentajaksi itseoikeu-tetusti Olli Paasimaa.

1990-luvun puolivälistä lähti-

en Suomen huippuja seurastam-me olivat mainitun Maarit Kal-lion ohella Sanniella Heinonen ja uuden vuosituhannen alkaessa ykkösnimiä olivat Markus Pek-kola ja Jukka Oratuomi, ja heti heidän jälkeensä Eveliina Kallio-niemi ja Elina Paulman Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksil-laan ja kansainvälisillä edustus-tehtävillään.

Tänä päivänä tulevaisuuden lupauksia ovat m.m. Sampsa Koivulahti ja Lalli Nuorteva, tämän vuoden Pohjoismaiden mestarit B-nuorissa ja Euroo-pan olympiafestivaalin Suomen edustajat.

Ennustin seuran �0-vuotis-

19

juhlassa, että jo �5-vuotisjuhlien aikana meillä olisi ollut olym-piaedustaja. Ihan niin ei käynyt, mutta nyt sellaiset on saatu, tosin vasta Euroopan tasolla. Ja poh-ja seurassa on laaja, mistä ker-too se, että seura on jo kolmat-ta vuotta Suomen rankinglista keulilla - tänä vuonna on oteltu jo yli sata mitalia. Seuran �0-vuotisjuhlassa julkistettu Sirpa ja Jouko Ritan stipendirahasto on ollut ahkerasti käytössä.

Kehitys neljässä vuosikymme-

nessä pienestä innokkaasta har-rastelijaryhmästä yhdeksi Suo-men vahvimmista judoseuroista on vaatinut vetäjiltään paljon, se on vaatinut taloudellisia uhrauk-sia, se on vaatinut paljon perheil-tä, mutta myös antanut sadoille nuorille mahdollisuuden harras-taa hienoa lajia, lajia joka myös kasvattaa henkisesti fyysisten ominaisuuksien lisäksi.

Kiitos kuuluu myös Hämeen-linnan kaupungille ja varsinkin sen liikuntatoimesta vastaavil-le. Lajimme kilpailee paremmin

mediassa näkyvien lajien kanssa siitä pienestä kakusta, joka kau-pungilla on vuosittain jaettavana, ja vielä kerran kiitos siitä, että olette uskoneet lajimme kasva-tukselliseen ominaisuuksiin ja luoneet meille hyvät harjoitus-mahdollisuudet. Tulemme jat-kossakin tarvitsemaan kaikkea mahdollista tukea pysyäksemme mukana lajin kasvavissa vaati-muksissa.

Tässä puheessa en pysty tar-peeksi kiittämään ja muistamaan

teitä kaikkia, joille kiitos kuuluu, mutta olen todella ylpeä itsestä-ni, kun saan kuulua teidän jouk-koon.

Toivotan seuran nykyiselle puheenjohtaja Vesa Koivulahdel-le ja meille kaikille Hämeenlin-nan Judoseuran jäsenille onnea ja menestystä tulevillekin vuosi-kymmenille.

Haluan lopettaa tämän puhee-ni meille kaikille tutuilla sanoilla ”SAYONARA”, tapaamme huo-menna!

Juhlaan osallistui entisiä ja nykyisiä Judoseuran vaikuttajia, kilpailijoita ja harrastajia, vanhempia ja puolisoita.

�0

Judotoiminta alkoi villinä har-joitteluna vuonna 19�8, kun

Ossi Niskanen toi kamppailutai-don Hämeenlinnaan. Ensimmäi-sen alkeiskurssin vetäjänä toimi sinivöinen Markku Sarastamo. Vuonna 19�9 ohjaamassa olivat myös japanilainen Honda, �. dan ja Seppo Leskinen, 1. dan.

Hämeenlinnan Judoseuran säännöt vahvistettiin �. päivä-nä marraskuuta 19�9 ja samal-la aloitettiin virallinen toiminta urheiluseurana ja yhdistyksenä. Ensimmäisen hallituksen jäsenet ja seuran perustajajäsenet olivat Jouko Rita, Mikko Niemelä, Os-si Niskanen, Matti Kerälä, Martti Röynä, Matti Ikonen ja Jouko Nurminen.

Ensimmäiset kurssit pidettiin vanhoilla ja epätasaisilla paini-matoilla. Seura päätti hankkia 18 uutta mattoa, jotka maksoivat yhteensä �.41� markkaa. Inves-toinnin rahoittamiseksi seuran kymmenen jäsentä otti henkilö-kohtaisena vekselinä kukin 150 markkaa. Kaupunki avusti 100 markalla.

Seuran jäsenmaksu oli 5 markkaa henkilöltä ja harjoitus-kerta maksoi markan.

1970-luku - samurai-henkeä ja sarjamatseja

Vuosikymmenen vaihteessa vi-risi kaikkialla kiinnostus itämai-seen kulttuuriin ja filosofiaan. Uusia aatteita etsittiin ja maaperä

oli hedelmällistä uudelle lajille. Kursseille ryntäsi valtava mää-rä innokkaita oppilaita, joilla oli lapsenomainen kunnioitus ek-soottisen lajin taitajia ja oppeja kohtaan.

Alkujumpat olivat aikalais-ten mukaan suorastaan järjetöntä rääkkiä ja ajan harjoittelu olikin luonteeltaan ehkä enemmän sa-murai-hengen kasvattamista kuin tavoitteellista ja ohjattua judoa. Innostus oli valtavaa eikä mai-

nostamista juuri tarvittu. Alkeis-kurssit olivat järjestäen täynnä, mutta lopettamisprosentti oli niinikään korkea. Turvallisen-tuntuisen peruskurssin jälkeen untuvikko siirtyi heti yleisiin harjoituksiin, joissa asiaa yhtään kaunistelematta tuli turpiin.

Vuonna 1971 tatamit kannet-tiin Verkatehtaalta kauppaoppi-laitokseen, joka olikin sitten seu-ran kotina koko 1970-luvun.

Seuratoiminta pyöri komeasti

omalla painollaan. Hämeenlinnan Judoseurassa oli parhaimmillaan jopa naisvaliokunta. Puheenjoh-taja Jouko Rita oli hengenluo-ja kaikessa toiminnassa, lievästi sanottuna intomielinen kannus-taja joukkuekilpailuissa, reilu kaveri ja vapaa-ajan toiminnan sielu. Yhteishenki, innokkuus ja kevyt boheemisuuden vivahde olivat tunnusomaisia luonteen-piirteitä judon alkuajoille var-maankin kaikkialla Suomessa,

Hämeenlinnan Judoseuran 40-vuotishistoriikki

Hämeenlinnan Judoseuran puheenjohtajat: Jouko Rita, Juha Ryyppö, Ari-Pekka Sarjanto, Olli Paa-simaa, Antti Simola, Kaija Paasimaa, Vesa Koivulahti (nykyinen), Pekka Jussila ja Matti Kerälä sekä Lauri Poropudas (kameran takana). Puheenjohtajista puuttuivat matkoilla ollut Seppo Kekäläinen ja Jari Paulman.

Jarkko Salmi ja vaimonsa Sanna, Jarkko on yksi tämän päivän puuhamiehistä. Oikealla takavuosien puuhamies Juha Ryyppö ja illan hie-nosti seremoniamestarina läpivienyt Jaakko Keski-Nisula, paluumuuttaja — onneksi.

�1

mutta pitkähköstä hiusmuodista huolimatta seurassa kasvatettiin taistelijoita. Siitä pitivät huolen joukkuekilpailut.

Ensimmäiset mitalistitJoukkuekilpailut loivat yhteis-henkeä, herättivät paikallisten tiedotusvälineiden kiinnostuksen ja koulivat judokoita menesty-mään henkilökohtaisissakin koitoksissa. Parhaimmillaan hä-meenlinnalaisilla oli joukkue se-kä Mestaruussarjassa että 1. ja �. divisioonassa.

Jouko Heikkilä oli muutta-nut Hämeenlinnaan 1970-luvun alussa ja hänellä oli tuomisenaan paitsi henkilökohtaista menes-tystä SM-tasolla, myös tietoa harjoittelusta ja valmennuksesta. Heikkilän opeilla alettiin saavut-taa menestystä kansallisissa kil-pailuissa ja seuran ensimmäisen suomenmestaruusmitalin toi B-junioreissa Kari Honkanen 1971.

Mitalihanojen auettua toivat 1970-luvulla Hämeenlinnaan SM-mitaleja Jouko Heikkilä,

Pentti Kerälä ja kova taisteli-ja Harri Kiviniitty miehissä ja nuorten puolella Antti Kytömäki, Esa Vakkilainen, Markku Leme-tyinen, Petri Korhonen, Jukka Virtanen ja kolmena vuonna pe-

räkkäin Jari Lehtonen. Lisäksi Hämeenlinnan Judoseuraa vei maailmankartalle Petri Korho-nen, joka voitti Pohjoismaiden mestaruuden B-nuorissa vuonna 1974.

Don Seppo

Muita 1970-luvun hahmoja oli-vat edellä mainittujen lisäksi valmennuspuolella hääränneet Matti Kerälä ja Seppo Kekäläi-nen. Myöhempien vuosien pu-heenjohtajana toiminut Seppo oli oikea judoseuran Isä Aurinkoi-nen, jonka psykologiset lahjat edesauttoivat kaikkea suhdetoi-mintaa niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin.

Judoseuran tulevaisuuden kannalta merkityksellisimpiä ta-pahtumia oli myös se, kun työ-kaverin sinnikkään painostuksen ansiosta salille saapasteli vuonna 197� tummatukkainen nuorimies nimeltään Olli Paasimaa, joka sittemmin jo oranssivöisenä al-koi vetää harjoituksia.

Hämeenlinnan Judoseuran siipien suojassa toimi aktiivisen Ossi Niskasen perustama kara-te-jaosto vuosikymmenen alku-puolelta hiukan yli puolenvälin. Karatekoiden perustettua oman seuransa, judoseura otti ohjelmis-

Ylhäällä vasemmalla Tuula Isosuo, Jouko Heikkilä ja Kaija Paa-simaa. Oikealla vanhat tutut tapaavat: Jouko Heikkilä, Jouko Rita ja Markus Pekkola. Vasemmalla junnujen äitejä ja seuran puuha-naisia: Taina Saha ja Heli Oinonen. Oikealla illallisesta vastannut Pirjo Päivärinta ja alinna juhlan musiikista vastannut Kaisu Hink-kanen.

��

toonsa uuden budolajin, aikidon, joka alkoi toimia seuran alajaos-tona Antti Kytömäen johdolla.

Vuonna 1979 järjestettiin en-simmäisen kerran Judoseuran omat kansalliset kilpailut. Hä-meenlinna-Shiai laajeni kaksi-päiväiseksi tapahtumaksi kym-menen vuotta myöhemmin.

1980-luku — organisaatio muotoutuu

Edellisen vuosikymmenen idea-

lismi alkoi kuihtua ja kadota, kun 1980-luvun materialistiset ihanteet ja tavoitteet jyräsivät maailmalla. Seuratoiminta ei ol-lutkaan enää jokaisen judokan sydämenasia ja niin oli aika Hä-meenlinnan Judoseurankin luoda kestävä organisaatio.

Jäsenmaksuihinkin alet-tiin kiinnittää huomiota, kun ne edellisvuosina jätettiin vaille sen kummempaa seurantaa. Perus- ja jatkokurssisysteemi tuli käyttöön ja seuratoiminnan vastuuta jaet-

tiin järjestelmällisemmin. Jouko Rita oli jättänyt puheenjohtajan tehtävät 1978 ja seuraa oli uu-delle vuosikymmenelle luotsaa-massa sen todellinen isähahmo Seppo Kekäläinen.

Vuonna 1981 seura oli vielä kauppaoppilaitoksella, mutta jat-kossa salitilanne meni synkäksi. Keväällä -8� salia ei ollut ollen-kaan, lopulta päästiin Myllymä-en koululle. Tilanne selkeni vasta vuoden 1984 loppupuolella, jol-loin kotiuduttiin Verkatehtaalle,

jossa sali jaettiin nyrkkeilijöiden kanssa. Näin jatkui aina vuosi-kymmenen vaihteeseen, jolloin boksarit saivat omat tilat.

Juniorikurssit olivat täynnä kuten aina ennenkin, mutta ai-kuisten puolella alkoi aaltolii-ke, jota on jatkunut aina tähän päivään asti. Aikuisryhmissä oli vähemmän väkeä ja into alkoi olla laskemaan päin. Vastakohta-na 1970-luvun räiskyvälle innok-kuudelle salilla jaksoivat 1980-luvulla pääsääntöisesti puurtaa

Palkittuja: Judoliitton kultainen ansiomitali Jouko Rita, hopeinen Kaj Oinonen, pronssinen Pekka Jussila ja Ossi Niskanen.

Seuran viirillä muistettiin mi-n is ter i Iwado Toshiyukia, Sirpa Ritaa, Timo Ton-teria, Janne Se-liniä, Ari-Pekka Sarjantoa ja Ju-ha Ryyppöä se-kä Markus Pek-kolaa.

��

vain todella vakaumukselliset taistelijaluonteet. Olli Paasimaa veti valtaosan kaikista harjoituk-sista apunaan Marko Valmu ja Ismo Mäntynen.

Valmu voitti ensimmäiset SM-mitalinsa ensin B-nuorissa, sitten A-nuorissa ja vuonna 1989 jo miehissäkin. Olli Paasimaan kilpailumenestykseen tällä vuo-sikymmenellä lukeutuvat mm. kaksi SM-pronssia sekä hopea ja pronssi Finnish Judo Open -turnauksista.

Taipumaton taistelijaJonkinlaiseksi aikakauden sym-boliksi monellakin tasolla nousee Hämeenlinnan Judoseuran me-nestyksekkäin kilpailija, Janne Selin. Janne aloitti judon 15-vuo-tiaana syksyllä 198�. Ikäisissään ja raskaimmassa painoluokassa hän kohosi nopeasti Suomen hui-pulle kilpajudossa.

Janne voitti vuosina 1984-8�

Kukitetut kutsuvieraiden puolisot, vasemmalta Katri Tanayama, Tuula Isosuo, Sirpa Rita ja Pirkko Heikkilä. Alla palkintopöytä ja Raatihuoneen koristelua.

Suomen Judoliitto muisti juhlivaa seuraa pöytäviirillään, sen ojen-si Judoliiton puheenjohtaja Kai Lindberg ja otti vastaan Judoseu-ran puheenjohtaja Vesa Koivulahti.

sekä B- ja A- nuorten että mies-ten Suomen mestaruuden. Poh-joismaisella tasolla hän voitti mestaruuden A-nuorissa ja oli miehissä hopealla. Janne ehti saavuttaa vielä EM- pronssia, ennen kuin vakava auto-onnetto-muus keskeytti lupaavan uran.

Ensimmäisten diagnoosien jälkeen näytti siltä, ettei Janne enää pystyisi kunnolla kävele-mään. Polvia operoitiin puo-lentoista vuoden ajan. Sisukas taistelija kuntoutui ja jo vuonna 1988 hän voitti A-nuorten Suo-men mestaruuden ja sijoittui nuorten EM-kilpailuissa kolman-neksi. Vuosina 1989-90 Janne Selin voitti Suomen mestaruudet ja Pohjoismaiden mestaruuden ja edusti maataan EM- ja MM-kilpailuissa, mutta jälleen ker-ran kova onni koetteli taistelijaa. Olkapään nivelkapselin repeä-misen piti olla viimeinen naula huippu-urheilijan arkkuun, mutta

luja tahto sai Jannen palaamaan kilpatatameille ja voittoon SM-kisoissa 199�.

Muksut vetivät vanhemmat mukaan

Seuratoiminta piristyi selvästi vuosikymmenen loppupuolel-la, kun Kaija ja Olli Paasimaan yhdessä ideoima muksujudo osoittautui alusta lähtien menes-tykseksi. Muksujudo toi seuraan paljon uusia junioreita, mutta in-nosti myös tatamin reunalla sei-soskelevia aikuisia kokeilemaan samoihin aikoihin käynnistettyä kuntojudoa tai perinteistä aikuis-ten peruskurssia.

Näin Hämeenlinnaan alkoi syntyä kokonaisia judoperheitä, joiden merkitys alkoi näkyä siir-ryttäessä 1990-luvulle.

Seppo Kekäläinen jätti pu-heenjohtajan tehtävät vuonna 1987 Juha Ryypölle ja vielä en-nen vuosikymmenen vaihdetta

nuijaa ehti heilutella Matti Ke-rälä.

1990-luku — nousu valtakunnan eliittiin

Istuutuessaan puheenjohtajan pallille 1990 Olli Paasimaalla oli jo selkeät suunnitelmat seuran viemiseksi eteenpäin, ja aikuis-jäsenistöstä löytyi innokkaita harrastajia suunnitelmia toteut-tamaan.

Seuratoimintaa alettiin ke-hittää sen kaikilla osa-alueilla, rahan hankintaan paneuduttiin tosimielessä ja tiedotustoiminta lähti täysin uusille urille. Seuran sisäinen tiedotus koheni oman jäsenlehden myötä ja ulkoisel-la puolella päästiin niin radioon kuin paikallistelevisioonkin le-vittämään sanaa judosta. A.-P. Sarjanto avusti Hämeen Sano-mien urheilutoimitusta kilpai-lu-uutisilla lähes viikoittain ja

�4

omat kansalliset kilpailut sekä erikoistapahtuma Judon Päivä huomioitiin laajasti kaikissa tie-dotusvälineissä.

Ensimmäinen oma judoleiri järjestettiin Tuomelan koululla ja vetäjäksi saatiin Jorma Kivi-nen. Tämän jälkeen 1990-luvulla Hämeenlinnassa jakoivat oppia myös Tetsuji Sato, Mauri Viho-lainen, Erkki Nupponen ja kah-desti Hiroyasu Tanayama. Hiro Tanayaman toiminta Hämeenlin-nan Judoseuran hyväksi on ollut korvaamatonta hänen toimies-saan judo-opettajana, suhdetoi-mintamiehenä ja erilaisten näy-töksien tähtiesiintyjänä.

Huvitoiminnan puolella kevät ja syystapahtumat sekä juniorei-den pikkujoulut saivat nyt jo va-kiintuneen lopullisen muotonsa huomionosoituksineen ja palkin-tojenjakoineen.

Parhaiden joukossaSeuran sisäiset Juniori-cup kier-rokset opastivat uutta sukupol-vea kilpajudon maailmaan. Kun kansallisiin kilpailuihin lähteneet juniorit palasivat kotiin kassin-pohjat mitaleita kilisten, ei tarvit-tu kovin kummallista ennustajaa povaamaan tulevia menestyksiä. Menestykselle välttämätön tausta ja esihistoria oli hämeenlinnalai-sille vuosien saatossa kirjoitettu ja uusi sukupolvi oli sadonkor-juuseen valmis.

Vuonna 199� Olli Paasimaa jätti puheenjohtajan tehtävät, mutta jatkoi edelleen valmennus-päällikönä. Antti Simola jatkoi yhdessä tehtyjen suunnitelmien toteuttamista ja isännöi seuran �5-vuotisjuhlintaa. Juha Ryyppö otti puheenjohtajan tehtävän tois-tamiseen vastaan vuonna 1995.

Vuodesta 1997 Hämeenlin-nan Judoseuran toimintaa joh-ti Jari Paulman, jonka puheen-johtaja-aikana järjestettiin mm. toinen Judon Päivä -tapahtuma. Paulmanin harteilla olivat myös �0-vuotisjuhlavuoden moninai-set tapahtumat aina Vanajanlin-nan �0-vuotisjuhlia, Hämeenlin-na-Shiai -juhlakisoja ja syksyn nuorten SM-kisoja myöten.

1990-luvun alkuvuosina salia laajennettiin ja lattioille asennet-tiin jousto-tatami. Aikido-jaosto

järjestäytyi omaksi seurakseen ja muutti Verkatehtaalta, joten lisääntynyt harjoitusaika mah-dollisti uusien ryhmien perusta-misen. Kilpailijat-harjoitusryhmä perustettiin ja yksilöllinen, oh-jelmoitu valmennus pääsi toden teolla alkamaan.

Hämeenlinnan Judoseura valittiin Vuoden Judoseuraksi vuonna 1995. Julkisia tunnustuk-sia hämeenlinnalaiset saivat juh-lia erityisesti vuonna 1998, kun lehdistö valitsi Maarit Kallion vuoden judokaksi ja Judoliitto vuoden naisjudokaksi. Judoliitto palkitsi niinikään Jaakko Keski-Nisulan ikäluokkansa parhaana juniorina ja myönsi valmennus-päällikkö Olli Paasimaalle vuo-den valmentajan tittelin.

Judoseura nousi kovalla työl-lä lajinsa valioiden joukkoon. Se

sai valtakunnallista tunnustusta ja kotikaupungissaan sitä arvos-tetaan seurana, jonka urheilulli-set ja kasvatukselliset arvot ote-taan vakavasti. Hämeenlinnassa Olli Paasimaan johdolla vaalittu kokonaisvaltainen judonäkemys on kilpailumenestyksen kautta osoittanut kestävyytensä ja us-kottavuutensa. Hänen kehittä-määnsä liikeidea-ajatus on otettu käyttöön valtakunnallisesti.

Mitalisadetta ensin tihkuen, sitten sataen yhä vaan

Kokeneemmasta ryhmästä toi Minna Lukka SM-pronssia -94 ja Marko Valmu otti niinikään SM-pronssimitalin peräti kuusi kertaa aikavälillä 1990-98. Vuo-sikymmenen ensimmäinen juni-oritähti oli Timo Metsola, joka voitti kahdesti kultaa B-nuorten SM-kisoissa. Sympaattinen ja musikaalinen Timo saavutti A-nuorissa SM-pronssia ja myös ensiesiintyminen miesten suo-menmestaruuskisoissa palkittiin pronssimitalilla.

Seuraavaksi alkoivat vuoden 1991 peruskurssille ilmoittau-tuneet tytöt tehdä ihmeitä. San-niella Heinonen voitti A-tyttöjen Suomen mestaruuden ja siirrytty-ään naisten sarjoihin on hän val-loitti korkeimman palkintopallin kolmesti SM-kisoissa. Sanniella oli seitsemäs vuonna �000 opis-kelijoiden MM-kisoissa ja toi-nen saman vuoden Finnish Judo Openissa.

Maarit Kallio oli 1990-luvun menestyksekkäin hämeenlinna-laisjudoka. Hän voitti vuoden 1994 jälkeen viisi Suomen mes-taruutta, Pohjoismaiden mesta-ruuden 199�, useita voittoja kan-sainvälisissä open-turnauksissa ja ensimmäisenä suomalaisena

Juhlassa otettiin myös paljon kuvia, kun tutut tapasivat vuo-sien jälkeen toisiaan. Alla ku-vataan Hämeenlinnan ensim-mäisen kurssin vetäjiä, Seppo Leskistä ja Markku Sarasta-moa.

Juhlakutsuihin ja kattaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

�5

naisena A-tason kansainväli-sen turnauksen Minskissä -98. Vuoden 1999 MM-kisoissa Bir-minghamissa Maarit oli vaisun maajoukkueen ainoa valopilkku 9. sijallaan jääden harmittavasti vain 40 sekunnin päähän olym-piapaikasta. Seuraavana vuonna hän oli yhdeksäs EM-kisoissa ja vuonna �001 toinen Finnish Judo Openissa Tikkurilassa.

Miesten puolella Judoseuran nousevia toivoja edusti Mar-kus Pekkola, jolla oli A-nuorten SM-kultaa vuodelta 1997, usei-ta mitalisijoja kansainvälisistä kilpailuista ja SM-hopeaa mie-histä 1999. �000-luvun puolella Markus otti kaksi Suomen mes-taruutta (�00� ja �004) ja kak-kossijan Finnish Judo Openissa �00�. Vakava sairastuminen ja loukkaantumiset haittasivat hä-nen valmistautumistaan Tampe-reen EM-kisoihin �00� - kisat jäivätkin sitten väliin.

Muita edustusvalmennettavia olivat A-nuorten SM:n saavut-tanut Jukka Oratuomi, joka si-joittui kolmanneksi Finnish Judo Openissa vuonna �000 ja voitti Suomen mestaruuden �00�. Vuo-den 1998 B-juniorimestareista Jaakko Keski-Nisula voitti myös A-nuorten mestaruuden vuonna �000, ja seuran kasvatti, Rauno

Elokiuru edusti �00� Tampereen EM-kisoissa Viroa.

Vuoden �005 alusta Suomen naisjudokoiden kärkikastiin kuu-lunut Eveliina Kallioniemi liit-tyi Hämeenlinnan Judoseuraan päästäkseen sensei Olli Paasi-maan valmennukseen. Eveliinan tähtäin oli Tampereen EM-kisat �00�, joihin pääsy jäi todella ti-palle: hän oli toinen vuoden �005 Finnish Judo Openissa ja voitti Suomen mestaruuden �00�, mut-ta kansainvälisissä turnauksissa hän keräsi vähemmän pisteitä kuin Suomen edustamaan pääs-syt Nina Koivumäki. Kuitenkin Eve otteli World Cup -pronssia Romaniassa �00�. Ja kuin kor-vaukseksi EM-paikasta Eveliina voitti Pohjoismaiden mestaruu-den �00�.

Oratuomen, Pekkolan ja Kal-lonniemen varjossa kasvoi kui-tenkin uusi ykkösnyrkki, Elina Paulman, joka voitti B-tyttöjen PM-kultaa vuonna �00�, saman ikäluokan Suomen mestaruuden �005 ja seuraavana vuonna A-tytöissä sekä naisissa �007 ja �008. Elina valloitti myös kan-sainvälisen Finnish Judon Open-in ykköspallin vuosina �00� ja �008, kun vuonna �007 hän oli hopeasijalla. Vuoden �009 alus-sa Elina vaihtoi toiseen seuraan voittaen sen nimissä SM-kultaa samana vuonna.

Kun Pekkola, Oratuomi ja Kalliomäki lopettivat kisaamisen oli seuran menestys kisatatameil-la hieman vaisumpaa ja pitkälti Paulmanin varassa, mutta uuden kisaryhmän perustaminen ja Ol-li Paasimaan antaumuksellinen valmentaminen nostivat seuran taas kansallisella tasolla kärki-kastiin.

Vuonna �00� seuralaiset ot-telivat 81 mitalia kansallisissa ja sitä isommissa kisoissa. Vuonna �007 seura oli rankingtilastossa kakkosena 14� mitalilla ja �008 ylivoimainen ykkönen �1� mi-talilla. Kevään �009 aikana oli kamppailu jo 10� mitalia eli kah-ta vähemmän kuin edellisvuon-na. Vuonna �008 kilpailuihin osallistumisia oli kaikkiaan ���. Ranking-tilastojen ykkösiä olivat �008 E-nuorissa Sini Oinonen ja Luukas Saha, D-tytöissä Sanna Paasimaa, ja C-pojissa Semi Sal-mi oli kakkonen.

Viime vuosina seuran uusik-

si ykköskisaajiksi ovat nousseet Sampsa Koivulahti, Lalli Nuor-teva ja Semi Selmi, joista kaksi ensin mainittua voittivat keväällä �009 Pohjoismaiden mestaruu-den B-pojissa. Heidän lisäkseen kisaryhmässä on kymmenkun-ta muuta innokasta kisaajaa ja vielä saman verran ehkä hieman vähemmän innokasta. Vuonna �008 lyötiin uudet huikeat mita-liennätykset: 79 kultaa, �1 hope-aa ja 7� pronssia. Mitaleja otteli kaikkiaan �8 eri kisaajaa, joten menestys ei ole ollut vain muu-taman yksilön varassa, siitäkin huolimatta, että useampikin kah-mi yli �0 mitalia.

Uusi saliSeuran salitilanne nousi taas esiin �000-luvun alussa, kun tuli tieto, että Verkatehdas otetaan kokonaan kulttuurin käyttöön ja urheiluseurat joutuvat pois-tumaan sieltä. Tässä vaiheessa seuralle tarjoutui mahdollisuus saada uudet tilat suunnitelmien alla olevasta salibandi-hallista Paukkulasta, jäähallien vierestä. Kun seuralaiset, etupäässä sensei Paasimaa pääsi vielä vaikutta-maan salin piirustuksiin, otettiin tarjous vastaan. Ihan sellaista ei uudesta salista tullut, mitä oli kaavailtu, mutta uudet ja valoisat tilat saatiin, samoin kuin moder-nit peseytymis- ja pukuhuone-tilat.

Verkatehtaalta muutettiin �5-vuotisjuhlavuonna kesällä �004 - osa porukasta oli haikealla mie-lellä: vaikka Verkatehtaan do-jossa oli omat puutteensa, kuten pylväitä keskellä tatamia ja huo-nohkot peseytymistilat, sijaitsi se keskeisellä paikalla ja salin tunnelma ja ilmapiiri vaihteli vuodenaikojen mukaan kahteen suuntaan olevien ikkunoiden an-siosta, puhumattakaan siitä, että niistä näkyi ulos.

Uuden salin avajaisiin kut-suttiin vanhoja seuralaisia aivan alkuajoista lähtien, ja yllättävän moni vastasi kutsuun. Ensimmäi-sissä harjoituksissa oli tatamilla 4� judokaa alkaen aina ensim-mäisen Hämeenlinnassa järjeste-tyn kurssin vetäjästä, muutamas-ta perustajajäsenestä ja seuran viidestä aiemmasta plus toimi-vasta puheenjohtajasta.

Harjoitustahti uudellakin sa-

Hämeenlinnan Judoseuran puheenjohtajat Luettelo Hämeenlinnan Judoseuran puheenjohtajista vuodesta 19�9 lähtien. Alle vuoden pestejä on muitakin kuin tässä mainitut.

Jouko Rita 19�9-78Seppo Kekäläinen 1979-87Juha Ryyppö 1988Matti Kerälä 1989Olli Paasimaa 1990-9�Antti Simola 1994Juha Ryyppö 1995-97Jari Paulman 1998-1999Olli Paasimaa �000Ari-Pekka Sarjanto �001-heinäkuu �005 Lauri Poropudas heinäkuusta �1.1�.�005Kaija Paasimaa �00�-9.5.�008Pekka Jussila 10.5.-�1.1�.�008 Vesa Koivulahti �009-

Hämeenlinnan Judoseuran danit 1980-2007

Hämeenlinnan Judoseuran jäsenistä on �1 suorittanut mustan vyön, siis saavutta-nut dan- eli opettaja-asteen judossa. Oheen on luetel-tu seuran danit ylimmästä alimpaan, suluissa on eri as-teiden saavuttamisjärjestys. Jouko Heikkilä suoritti vasta kolmannen daninsa Hämeen-linnan Judoseuran jäsenenä, hänen aiemmat suorituksensa on kirjattu Helsingin Chika-ran ja Hyvinkään Judoseuran kirjoihin. Panu Villanen suo-ritti vyönsä Toijalan seuran jäsenenä.

Olli Paasimaa 5 dan 8.11.�00� (1 dan 17.8.1980, � dan ��.8.1984, � dan 1�.�.1989, 4 dan 9.9.199�)Jouko Heikkilä � dan ��.�.1998 (1 dan �5.7.1971, � dan �9.10.197�)Markus Pekkola � dan 10.1�.�005 (1 dan 8.1�.199�, � dan ��.8.�000)Timo Tonteri � dan �0.8.1995 (1 dan 18.8.1985)Marko Valmu � dan �0.8.1995 (1 dan �1.8.1988)Jukka Oratuomi � dan �4.8.�00� (1 dan 10.5.1997)Kaija Paasimaa � dan 11.1�.�004 (1 dan 11.1�.1994)Jari Paulman � dan 9.1�.�00� (1 dan 5.5.199�)Seppo Kekäläinen 1 dan �0.1�.1980Janne Selin 1 dan �8.1.1989Panu Villanen 1 dan ��.8.199� TSN-judoTimo Metsola 1 dan 7.5.1994Jarmo Keskinen 1 dan 7.5.1994Maarit Kallio 1 dan 14.1�.1997Saniella Heinonen 1 dan 1�.5.1999Jaakko Keski-Nisula 1 dan ��.8.�000Kai Oinonen 1 dan �5.8.�001Juha Ryyppö 1 dan �5.8.�001Rauno Elokiuru 1 dan �5.5.�00�Elina Paulman 1 dan 9.1�.�00� Markku Sarastamo 1 dan 9.4.�007

��

lilla on niin kova, että lisää ryh-miä ja vuoroja ei pystytä enää tarjoamaan, sillä sali on käytän-nössä koko ajan käytössä: kaikki illat ja viikonloput. Kysynnästä huolimatta on joidenkin osa-alu-eiden harjoittelua jouduttu supis-tamaan tila- ja aikapulan takia.

Seuratoiminnassa jäsenistölle

on ollut tarjolla entisten vuosi-en tapaan kevät- ja syyskauden päättäjäiset: junnutilaisuudet ve-tävät edelleen väkeä, pikkujou-luihin tulee vuosi vuoden jälkeen pari sataa osanottajaa. Lisäksi on ollut talvipäivätapahtuma ja syk-syisin yhteismatkoja kylpylään. Yhdessä on käyty myös Finnish

Suomen ja Pohjoismaiden mestaritSuomen mestarit 1975-Markku Lemetyinen 197� C-pojat -5� kgJanne Selin 1884 B-pojat +75 kg, 1985, 198� ja 1988 A-pojat +95 kg, 198�, 1989, 1990 ja 199� miehet +95 kgMarko Valmu 1984 A-pojat -95 kgTimo Metsola 1991 ja 199� B-pojat -78 kgMaarit Kallio 1994, 199�, 1997, 1998 ja 1999 naiset -48 kgSanniella Heinonen 1994 A-tytöt -�1 kg, 1995 naiset -�1 kg, 1999 naiset -�� kg, �000 naiset -57 kgJukka Oratuomi 1995 A-pojat -71 kg, �00� miehet -7� kgMarkus Pekkola 1997 A-pojat -71 kg, �00� ja �004 miehet -7� kgRauno Elokiuru 1998 B-pojat -45 kgJaakko Keski-Nisula 1998 B-pojat -�� kg, �000 A-pojat -7� kgEveliina Kallioniemi �00� naiset alle 57 kiloa Elina Paulman B-tytöt +�� kg �005 A-tytöt -70 kg �00� A-tytöt, �007 naiset -70 kg, �008 naiset -70 kg; Finnish Judo Open �00� ja �008 naiset -70 kgPohjoismaiset mestarit 1974-Pohjoismaisella tasolla seuran edustajat ovat saaneet yhteensä 18 mi-talia, joista 1� on tullut aikuisten ja kuusi nuorten sarjoissa. Nuorten mitaleista on 5 kultaa ja yksi hopea, aikuiset ovat saavuttaneet neljä kultaa, hopeaa ja pronssia.Petri Korhonen 1974 A-pojat yli 90 kgJanne Selin 1985 A-pojat +95 kg, 1990 miehet +95 kgMaarit Kallio 199� naiset -48 kgElina Paulman �00� B-tytöt y+�� kg, �008 naiset -70 kgEveliina Kallioniemi �00�, naiset -57 kiloaSampsa Koivulahti �009 B-pojat -�0 kgLalli Nuorteva �009 B-pojat -7� kg

Suomen mestaruuksia Hämeenlinnan Judoseuran jäsenet ovat saa-vuttaneet �5 kappaletta, niistä 17 aikuisten ja 18 nuorten sarjoissa. Mestarit ja mestaruusvuodet sekä sarjat ja painoluokat on lueteltu alla.Kaikkiaan SM-kisoista on tullut (syyskuun �009 mennessä) 94 mi-talia, joista 50 nuorten ja 44 aikuisten sarjoissa. Hopeita on tullut 14 (aikuiset 4, nuoret 10) ja pronsseja 45 (aikuiset ��, nuoret ��).Euroopan mestaruuskisoista seuran jäsenet ovat tuoneet kaksi prons-simitalia nuorten sarjoissa: ne molemmat otteli Janne Selin vuosina 198� ja 1988 A-poikien yli 95-kiloisten sarjassa.Lisäksi seuran jäseniä on ollut kansainvälisissä edustustehtävissä seuraavasti: Sanniella Heinonen opiskelijoiden MM-kisoissa vuonna �000, jol-loin hän oli seitsemäs. Maarit Kallio oli vuoden 1999 MM-kisoissa yhdeksäs ja opiskelijoi-den vastaavissa vuonna 1998 seitsemäs sekä Euroopan mestaruuski-soissa vuonna �000 yhdeksäs. Vuonna 1998 Kallio voitti ensimmäi-senä suomalaisena kansainvälisen A-tournamentin.Mainittujen ja luetteloissa mainitsemattomien mestareiden lisäksi nuorten EM-kilpailuissa on edustanut Janne Selin, nuorten Euroopan olympialaisissa Timo Metsola ja Markus Pekkola, aikuisten EM-kisoissa Janne Selin ja Maarit Kallio, nuorten EM-kisoissa Janne Selin, Timo Metsola ja Markus Pekkola, maailman nuorten olympiapäivillä Jaakko Keski-Nisula, aikuisten MM-kisois-sa Janne Selin ja Markus Pekkola.Pohjoismaisella tasolla edustajiamme ovat olleet Petri Korhonen, Olli Paasimaa, Janne Selin, Marko Valmu, Markus Pekkola, Jukka Oratuomi, Maarit Kallio, Eveliina Kallioniemi ja Elina Paulman sekä Sampsa Koivulahti ja Lalli Nuorteva. Lisäksi Sampsa ja Lalli edustivat Suomea Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla �009.

Judo Open -kisoissa Tikkurilas-sa, Euroopan mestaruuskisoissa Tampereella ja isolla porukalla SM- ja PM-kisoissa. Ja lähes jo-ka viikonloppu reissaa parikym-mentä seuralaista vanhempineen eri puolilla maata oleviin kansal-lisiin judokisoihin.

Joka kevät on järjestetty myös oma kansallinen Hämeenlinna Shiai, ja vuosina �001 ja �004

isännöimme SM-kisoja, joista tu-loksena oli paitsi kiitosta myös vuoden �004 kisoista kultaa, pronssia ja kunniaa.

Oheisissa taulukoissa näkyy yksityiskohtaisemmin seuran ke-hitys ja menestys.

Artikkeli on alunperin Ari-Pekka Sarjannon tekemä Judo-seuran �0-vuotishistoriikki, joka on täydennetty.

Juhlaa järjesteltiin kuukausia, kuvissa aivan loppusuoraa: pöydät ennen koristelua ja sen jälkeen, Jarkko ja Kaitsu rakentamassa ta-tamia Raatihuoneelle.

�7

Hämeenlinna-Shiain osanottajatTaulukkoon on koottu kan-sallisen Hämeenlinna-Shiain osanottajat ja sikäli kuin tie-toja on, monestako seurasta kisoihin on osallistuttu.vuosi osallistujaa seurasta1979 -1980 1�� 1981 81198� 80198� 1001989 180 �8 1990 179 ��1991 �4� �7199� ��9 �8199� �58 4�1994 �45 �81995 19� �7199� ��� -1997 �04 -1998 �48 �0 1999 �45 49* �000 �09 ���001 �01 40 �00� �40 ���00� ��4 �4�004 �8� 4��005 ��� 47 �00� �85 54**�007 4�8 ��***�008 47� �5****�009 ��� 54*sisältää B-nuorten Samurai-cupin ja C-nuorten Suomi-cu-pin, syksyllä oli lisäksi A- ja B-nuorten SM-kisat** lisäksi Finlandia cup, 51 osanottajaa *** sisältää Samurai-cupin 1�4 ja Finlandia-cupin 5� osanottajaa, kaikkiaan �� eri seurasta.**** �008: shiain �1� ja Sa-murai-cupin 1�0 osanottajaaVuosina �001 ja �004 järjes-tettiin lisäksi SM-kisat, vuon-na �004 niihin osallistui 1�0 kisaajaa.

Graduoinnit 1988-2008

Oheisessa taulukossa nähdään Hämeenlinnan Judoseuran alaisuudessa suoritetut gradu-oinnit eli vyöarvojen suori-tukset vuodesta 1988 lähtien. 1988 9� 1989 9� 1990 71 1991 8� 199� 11� 199� 11� 1994 114 1995 81 199� 54 1997 4� 1998 54 1999 81 �000 94 �001 8� �00� 11� �00� 105 �004 107 �005 97 �00� 11� �007 1�7 �008 10�

Yleensä juhlista jää mieleen se, minkälaista oli ja keitä

siellä oli. Se nähtiin jo edellisillä sivuilla kuvissa. Mutta yhtä tär-keää, ainakin historian kannalta, on tietää asioista ennen juhlaa. Sillä tuollaisen juhlan järjestämi-nen ei ole ihan pikkujuttu.

Juhlaa alettiin hissukseen puuhata jo talvella, ja touko-kuussa oli jo täysi rähinä päällä. Suunniteltiin paikkaa, ohjelmaa, tarjottavaa, vieraslistoja, pal-kittavia, lahjoja ja kaikkea sitä mikä asiaan liittyy. Juhlatoimi-kunnan muodostettiin hallituksen ympärille sitä täydentäen. Kuten usein, niin nytkin tärkeään roo-liin nousi ”ulkopuolelta” mukaan tullut Taina Saha, jonka esitysten mukaan ja johdolla muodostui illan yleisilme kutsuista, illal-liskorteista, salin koristelusta ja illallisesta lähtien. Taina tulo ul-kopuolelta tarkoittaa tässä sitä, että hän ei itse harrasta judoa, mutta elää siinä mukana Luukas-poikansa kautta.

Yhtä lailla tärkeä rooli tuli jäsentoimikunnan vetäjä Risto Sahalle, joka käytti lukematto-mia tunteja kesästään juhlassa nähtyjen videoiden koostamiseen vanhoista valokuvista ja video-filmeistä. Niissä nähtiin seuran mennyttä aikaa, muun muassa vanhoja seniori-cupeja, sanoma-lehtijuttuja ja uuden salin ava-jaisia. Tulevaisuusosiossa taas näytettiin nykyisten kisaajien kehitystä junnu-cupeista kan-sallisten kisojen ottelijoiksi ja voittajiksi, jopa Pohjoismaiden mestareiksi.

Loistavaa oli saada sensei Hi-royasu Tanayama (7 dan) juhlaan

yhdessä sensei Olli Paasimaan (5 dan) kanssa esittämään kime-no-kata - kaksi judon ja katan taitajaa tatamilla tekivät juhlan henkeen ja arvoon sopivan esi-tyksen. Epävarmuustekijöitä täs-säkin oli, sillä ikä ei tule yksin, jolloin on mietittävä, mitä voi esittää. Ilmeisesti Hiro ja Olli ovat esittäneet katan edellisen kerran seuran �0-vuotisjuhlissa, joten se oli useimmille ennen nä-kemätön esitys.

Hiron rooli oli tärkeä sikäli-kin, että hän hoiti yhteydet Ja-panin suurlähetystöön kääntäen samalla suomenkieliset tekstit (kutsut, menun jne) ja puheet. Ja oma arvonsa on sillä, että Hiro itse osallistui juhlaamme, onhan hän ollut ikään kuin seuramme ”kummisetä” jo vuosikymmeniä.

Raatihuoneen seuran juhla-paikaksi ja muutenkin suhteet kaupunkiin hoitivat kunniapu-heenjohtaja Jouko Rita ja pu-heenjohtaja Vesa Koivulahti sekä PR-vastaava Pekka Jussila. Viral-lisen kutsun Japanin lähetystöön teki itse asiassa Hämeenlinnan kaupunki, joka järjesti kaupun-ginjohtaja Juha Isosuon johdolla ministeri Iwadolle myös muuta ohjelmaa, kuten vierailun taide-museoon.

Ennen juhlaa piti hoitaa myös kunnianosoitukset, palkitsemiset, palkinnot ja kukitukset sekä tuo-da tatamit ja muu rekvisiitta sa-lilta Raatihuoneelle. Kiitos Olli, Jokke, Jarkko, Nina, Vesa Kaitsu ja muut!

Juhlatoimikuntaan kuuluivat Vesa Koivulahti, Jouko Rita, Olli Paasimaa, Kaija Paasimaa, Pek-ka Jussila, Lauri Poropudas, Ni-

Ennen juhlaa

na Lempinen, Teija Koivulahti, Jarkko Salmi, Risto Saha, Taina Saha, Eija Laine, Petri Nuorteva ja Jaakko Keski-Nisula.

Kovin paljon tatameita ei Raa-tihuonella tarvittu, mutta ne-kin piti sinne toimittaa: Kaitsu lastaa autoa, Raatihuonella oli sentään hissi käytössä

Kisamenestys jatkuu

Vuoden alkupuolella alkanut ki-samenestys jatkuu myös syksyl-lä. Syyskuussa judoseuralaiset saavuttivat kansallisissa kisoissa Raisiossa, Joensuussa, Turussa ja Rovaniemellä yhteen 1� kultaa, kuusi hopeaa ja pronssia. Lisäk-si Ruotsin nuorten avoimista ki-soista oli tuomisena yksi hopea, kaksi viitossijaa ja seitsemäs sija.

�8

Ohessa on lueteltu Judoseuran hallituksen jäsenet sitä mukaan kuin tietoa on ollut. Mukana ovat myös varajäsenet heidän status-taan erittelemättä. Luettelo on pääasiassa vuodesta 1984 läh-tien, sillä sitä vanhempaa ma-teriaalia on ollut vaikea löytää paitsi ensimmäinen toimintavuo-si 19�9. Jos joku tietää hallituk-sen jäsenet ennen vuotta 1984 tai virheitä tässä luettelossa, toi-mitus on tyytyväinen oikaisuista ja täydennyksistä — saataisiin seuran tiedot oikein historian kirjoihin, ja kunnia niille, joille kunnia kuuluu.

Arto Bäcklund 1994-95Saara Elväs �007-Marcus Filppula (aikido-osaston edustaja) 1984Marko Hakkarainen �004-0�Jarmo Hankaniemi 1997-98Tia Holmala �008 Matti Höglund 1989-90Katjusa Hörman �00�-07

Judoseuran hallituksessa

Matti Ikonen 19�9Pekka Jussila �007-Seppo Kekäläinen 1979-87Matti Kerälä 19�9, 1984-88, 1989 Teija Koivulahti �009-Vesa Koivulahti �004-05, �009-Katja Koivuniemi 1999-�000Petri Koskela �00� Eliisa Kosonen �00�, �007-08Juha Kosonen �00�-0�Erkki Laakso 1984-85Nina Lempinen �009-Urho Lindroos (aikido-osaston edustaja) 1985-89Minna Lukka 199�-95Maarit Luototie �000-01Esa Löytynoja �001-0� Kari Matikainen 1990-9�, 1997Ismo Mäntynen 198�-89Mikko Niemelä 19�9 Ossi Niskanen 19�9 Jouko Nurminen 19�9 Kai Oinonen 1997-�000 Ari Ojalainen 1997Timo Oksanen 1991-9�, 1994-98Hannu Ossi 1994

Kaija Paasimaa 199�, 1997-99, �00�-08Olli Paasimaa 1979-1995 ja 1997-�009Ari Pakarinen 1994-97 Elina Paulman �004-05Jari Paulman 199�-�00�Päivi Pietarinen 1994-95 Lauri Poropudas �00�-Piritta Puomiranta �00�-0�Petri Puputti 1998-�000Jouko Rita 19�9-1978 Juha Ryyppö 198�-91, 1995-97 Outi Ryyppö �00� Martti Röynä 19�9 Petri Saalimo 1999-�001Juhani Saarikko 1984Risto Saha �009-Marja-Liisa SaikkonenJarkko Salmi �009-Kai Salmi 199�Jorma Salminen 1984Tiina Salo �001Ari-Pekka Sarjanto (1990 aiki-don edustaja) 1990-94, �000-04Eero Sarrala 199�-99Heikki Sihto 198�-88

Antti Simola 199�-94, 1997-�008Maarit Sirviö 1985-88Sari Spelman-Koivusaari �00�-08Veli-Pekka Suontausta �00�-05Kimmo Tamminen 1995 Raimo Tiihonen 1990- 9�, �00�-0�Juha Tirkkonen 1995-9�Olli Toivonen 1997 Marko Valmu 1985-8�, 1989-9�, 199�-97Matti Vekka 19�9Tiia Vekka �001Lisäksi hallituksen ulkopuolisian toimihenkilöinä, kuten sihteeri-nä, passisihteerinä, toimistosih-teerina ja talousvastaavana, ovat olleet muun muassa: Arja-Liisa Westerlund, Marko Valmu, Juha Ryyppö, Päivi Pietarinen, Minna Lukka, Kaija Paasimaa, Ari Pa-karinen, Veli-Pekka Suontausta, Heli Laitinen ja Kai Oinonen.

Dojo ennen ja nyt.

�9

Kevätpäivätapahtumaa vietettiin tänä vuonna sunnuntaina 8. maa-liskuuta Apparalla. Poikkeuksel-lista tämän vuoden tapahtumassa oli se, että se saatiin viettää au-rinkoisessa ja talvisessa säässä. Viime vuosinahan se on totuttu viettämään nolla- tai jopa plus-kelissä vetisissä oloissa.

Kevätpäivätapahtuma keräsi paikalle nelisenkymmentä judo-seuralaista perheineen. Tapahtu-massa oli perinteinen ohjelma: liukas pulkkamäki, makkaran-paistoa ja syömistä ja mukavaa yhdessäoloa auringonpaisteessa. Grillimestarina toimi Kai Oino-nen. Tapahtuman järjesti juniori-toimikunta.

Kevätpäivätapahtuma talvisissa oloissa

�0

Kevään junnu-cupiin tuli taas uutta porukkaa kel-taisen vyön joulun alla

suorittaneista. On mielenkiintois-ta havaita, kuinka lähes jokaises-sa ryhmässä on hyvällä asenteel-la varustettuja junnuja. Nytkin esimerkiksi Joona Toivasella oli heti ensimmäisellä kierroksel-la hienoja yrityksiä ja heittoja, muun muassa ippon-seoi-nage. Samoin asenne Joonalla on hyvä, ja intoa riittää.

Keväällä näkyi myös kuin-ka Leevi Nuorteva on mennyt upeasti eteenpäin: hän teki muun muassa hienon morote-garin. Mutta sitten Leevi jäi vähän on-nistuneeseen tekniikkaan kiinni, olisi kannattanut tehdä muutakin. Ja matossa Leevin kannattaisi hieman skarpata, eikä antautua vastaan panematta — jos ei halua taistella matossa, pitää ainakin opetella puolustautumaan niin, että tuomari nostaa ylös.

Samoin Juho Vuolinko on mennyt eteenpäin roimasti ja on oppinut pelin hengen. Juho esitti hienoja ja melko rohkeita vas-taheittoja pitkin kevättä hyvällä asenteella.

Yleinen havainto, mikä kat-sojaa kismittää, on ziljoonia hu-kattuja vastaheittojen paikkoja: ei — tietenkään vielä — osa-ta käyttää hyväksi, kun kaveri työntää rohkeassa etunojassa (kuin mäkihyppääjä). Alussa kun ollaan, pitää judon ideaa vielä etsiä pitkäänkin: toisen liikkee-seen ja voimaan mukautumista ja hyväksikäyttöä.

Toisella kierroksella näkyi, että moni niistäkin, jotka tulivat mukaan vain reilua kuukautta ai-emmin, oli jo oppinut jotakin ju-dosta. Kierroksella nähtiin useita hienoja heittoja ja oikeasti toimi-via tekniikoita, ja kun ne toimi-vat useammassa matsissa, eivät ne olleet suinkaan sattumaa, vaan tietoisia ja tarkoituksellisia.

Jo aiemminkin hyvin pärjän-neet Elias Aaltonen, Otso Viher-saari ja Juho Vuolinko osoittivat, että edellisen kierroksen menes-tys ei ollut sattumaa. Kaikilla heillä on heittoja, mutta myös sidonnat pitävät, kunhan niihin pääsee. Joona Toivanen ottelee

Juniori-cup keväällä 2009

Ville-Veikko Pekolan onnistunut pyyhkäisy.

Samuli Äijälä vie.

pirteästi, hyvällä asenteella ja osaakin jo jotakin.

Ville-Veikko Pekola esitti myös hyviä heittoja ja välittömiä mattotekniikoita heiton perään. Juho Jarhokin on oppinut jotakin, hän teki yhden illan komeimmis-ta heitoista, osoto-garin. Albert Kauhanen onnistui parikin kertaa sumi-gaeshissa, Eero Vihersaa-rella on pari hyvää ajatusta vas-tatekniikoiden käytöstä, vielä ne eivät pure riittävästi, mutta hie-noja yrityksiä ja oivalluksia, ikä-vä kyllä komeista suorituksista ei jäänyt näytettävää ”filmille”, kun tilanteet olivat ohi niin nopeasti.

Jollakulla, olisiko ollut Ro-

bin Kauhanen, oli yhdessä otte-lussa kolmekin selkeää paikkaa ratkaista ottelu sukui-nagella, mutta kun tekniikka on hänelle tuntematon. Harvoin näkee niin herkullisia sukui-nage -tilanteita. No, hän toki vei tuossa ottelussa sarjansa pronssin lopulta kome-alla vastaheitolla. Jalmari Virta otteli myös pirteästi, samoin Sa-muli Äijälä.

Kolmannella kierroksella, jolla kisaajia oli tippunut pois ja kisa vietiin nopeasti päätökseen, nähtiin monia nopeita ipponeita, jopa pari kolmen sekunnin ippo-nia. Sauli Taipale näyttää kehit-tyneen kovasti sitten edellisestä

syksystä, otteet ja asenne ovat parantuneet selvästi.

Elias Aaltonen pisti kaikki vastustajansa nopeasti nurin, jopa niin nopeasti, ettei niistä ennättä-nyt saada kuvia. Siinä tosin kyllä auttoi sekin, että tuomari seisoi aika usein juuri kuvauslinjalla.

Tuomarina vieraili muuten Antti Paara Forssasta, kun oma Lassemme teloi nilkkansa hie-man aiemmin. Paaralla oli sikäli miellyttävä, opettava tyyli, että virheitä nähdessään hän kertoi siitä vain ottelijoille selostaen, mitä tapahtui ja mitä seuraa, jos vielä toimitaan vastoin sääntöjä.

�1

Kevään junnu-cupin tulokset Taulukossa on vasemmalla sarja ja sen osallistujat, sitten nähdään sijoitus/saadut pisteet kultakin kierrokselta ja oi-kealla yhteispisteet.Alle 33 kiloa1. Eeli Tamminen 1/10 �/8 1/10 �8�. Joni Lyömilä �/8 1/10 �/8 ���. Sara Lehtinen 4/� 4/� �/� 184. Minna Kanerva �/� -/- -/- �5. Tero Levänen -/- �/� -/- 5�. Melissa Walden 5/5 -/- -/- 5

Alle 36 kiloa1. Sauli Taipale 1/10 1/10 1/10 �0�. Miikka Vainio �/� �/8 �/8 ���. Samuli Äijälä �/8 4/� �/� �04. Teemu Toivonen 4/� 5/5 4/� 175. Santtu Pesonen 5/5 �/� -/- 11

Alle 40 kiloa1. Joona Toivanen �/8 �/8 1/10 ���. Otso Wihersaari 1/10 1/10 -/- �0�. Jalmari Virta 5/5 �/7 �/8 �04. Leevi Nuorteva �/7 4/� �/� 195. Eero Salo 7/4 7/4 4/� 14�. Samu Kivinen 4/� �/5 -/- 117. Jenni Ali-Penttilä -/- 5/5 -/- 58. Jani Salonen �/5 -/- -/- 5

Alle 50 kiloa1. Elias Aaltonen 1/10 1/10 1/10 �0�. Ville-Veikko Pekola -/- �/8 �/8 1��. Robin Kauhanen �/8 �/7 -/- 154. Vera Lohjelm 7/4 �/5 4/� 145. Juho Jarho �/7 4/� -/- 1��. Janni Tasanko 5/5 -/- �/� 117. Mikko Hirvimäki �/5 5/5 -/- 108. Ida-Sofia Tammilehto 4/6 -/- -/- 6

Alle 60 kiloa1. Juho Vuolinko �/8 �/8 1/10 ���. Albert Kauhanen 1/10 1/10 -/- �0�. Eero Wihersaari �/� 4/� �/8 �04. Joel Karttunen 4/� �/� �/� 18

Sarakkeissa on ensin sijoitus sarjassa, ottelija ja pisteet ku-lakin kolmella kierroksella sekä yhteispisteet. Sijoitus kier-roksilla tarkoittaa monesko oli kullakin kierroksella, esi-merkiksi Elias oli kaikilla kierroksilla ensimmäinen (1/10 p). Jos on viiva, ei ottelija ollut mukana kierroksella, eikä saanut pisteitäkään. Ykkössija antaa 10 pistettä, toinen 8, kolmas �, neljäs ja viides 5, kuudes ja seitsemäs 4 jne.

Antti Paaralla oli tuomarina varsin opettavainen ja henkilökohtai-nen tyyli, mikä on aika mukava tällaisessa juniori-cupissa.

Syksyn juniori-cupin ensimmäinen kierros otellaan torstaina 1.10.2009

alkaen kello 17, toinen kierros on torstaina 29.10.2009

ja kolmas torstaina 3.12.2009

Vanhemmat jännittämässä lastensa otteluita.

Tässä ollaan melko tosissaan mukana .

Eero Wihersaaren vastaheitto.

��

Junnu-cupin mitalistit keväältä 2009

Kevään juniori-cupin mitalisteja: vasemmalla alle 33 kilon sarjan Sara Lehtinen (pronssi, antoi yli 7 kilon tasoituksen), Joni Lyömilä (hopea) ja Eeli Tamminen (kulta). Oikealla sarjan alle 36 kiloa Samuli Äijälä, Mikka Vaino ja Sauli Taipale (mitalijärjestys sama).

Alle 40-kiloisten sarjan Jalmari Virta (pronssi), Otso Wihersaari (hopea) ja Joona Toivonen (kulta). Oikealla alle 50 kilon sarjan hopea-mitalistai Ville-Veikko Pekola ja kultamitalisti Elias Aaltonen.

Vasemmalla alle 60 kilon sarjan mitalistit Eero Wihersaari (pronssi), Albert Kauhanen (hopea) ja Juho Vuolinko (kulta). Oikealla kevään nopeimmat ipponit tehneet Eeli Tamminen ja Ville-Veikko Pekola, kumpikin vain kolme sekuntia.

��

Kevään 2009 juniori-cup tilastoina

* Kilpailijoita �1, 7 tyttöä, �4 poikaa.* Kevein painoi judogi päällä �4,4 kiloa, raskain ��,� kiloa.* Nuorin ottelija oli 10-vuotias, vanhin 15-vuotias.* Alin vyöarvo oli 5 kyu (keltainen ja yli � kyu (vihreä).* Nopeimmat ipponit olivat- 1. kierroksella � sekuntia: Eeli Tamminen- �. kierroksella � sekuntia: Ville-Veikko Pekola- �. kierroksella 4 sekuntia: Ville-Veikko Pekola ja Elias Aaltonen.Kierroksilla oteltiin kaikkiaan 1�1 ottelua,niistä ippon-voittoja oli 95 ja täysiaikaisia otteluja ��. ippon wazari yuko hantei yhteensä1. kierros 5.�.�009 41 4 4 � 5��. kierros �.4.�009 �4 4 � 4 45�. kierros 7.5.�009 �0 � 0 � �4yhteensä 95 10 7 9 1�1

Viereissä olevat kuvat: ylhäällä tyttöjen juttuja — vöiden punon-taa. Ylhäällä oikealla kuvassa nähdään, että otteluiden välissä piti päästä isän syliin. Alla nähdään ”oma” tuomarimme Lasse Veka-ma kävelykeppien kanssa, kun häneltä murtui nilkka hieman aikai-semmin.

Junnu-cupin poikkeustoimitsijat sensein ollessa muissa toimissa: Juha, Jari ja Kai.

Wihersaaren Otson kosotogake ja Vuolingon Juhon uhrautumisheitto, ylemmässä kuvassa Juho ”jahtaa saalista”.

�4

Joskus epäoikeudenmukaisuus johtaa lopulta hyvään lopputu-lokseen, vaikka ei se välttämättä niin mukavaa olekaan sen koke-neelle. Näin kävi kuitenkin ju-dossa ja siinä, että judo saatiin myös naisten olympialajiksi.

Rena Glickman (myöhemmin Rena ”Rusty” Kanokogi) syntyi ja vietti lapsuutensa Brooklynin Coney Islandilla New Yorkissa. Hän oli vahva tyttö ja urheilul-lisesti aktiivinen. Kun hän oli koulussa, ei siellä ollut tytöille lainkaan urheilua. Niinpä Rena takoi nyrkkeilysäkkiä itsekseen, ja äkkipikaisena hän löysi itsensä kadulta takomassa ihmisiä.

Kun hänen ystävänsä näyt-ti Renalle joitakin judoliikkeitä, tämä innostui lajista. Rena har-joitteli nuorten miesten kanssa paikallisessa NMKY:ssä. Val-mentaja pyysi hänet loukkaan-tunen pojan tilalle kilpailuihin 1959, ja kaikkien yllätykseksi Rena voitti kisassa sarjansa. Vaikka säännöt eivät kieltäneet tyttöjen tai naisten kilpailemista, vaati kilpailun johtaja Renaa pa-lauttamaan kultamitalin, koska hän oli tyttö. Muuten koko jouk-kue olisi hylätty. Rena palautti mitalin ja oli masentunut, mutta myös raivoissaan.

Toivuttuaan pettymyksestä Rena panosti entistä enemmän harjoitteluun, ja hän alkoi teh-dä työtä naisjudon hyväksi. Hän matkusti Japaniin tutkimaan ja harjoittelemaan taistelulajeja. Siellä hän tapasi myös tulevan

miehensä Ryohei Ka-nokogin, joka oli Japa-nin olympiajoukkueen valmentaja.

Miehet saivat judos-ta olympialajin Tokion kisoihin 19�4. ”Rusty” otti ta-voitteekseen saada judo myös naisten lajina olympialaisiin. Vuonna 1980 hän junaili ensim-mäiset naisten MM-kisat Madi-son Square Gardenissa. Siellä oli osanottajia �7 maasta ja toiveet korkealla.

Kansainvälinen olympiako-mitea (KOK) ei kuitenkaan hy-väksynyt judoa vuoden 1984 kisoihin Los Angelesiin, jolloin Rena otti käyttöönsä järeämmät aseet uhaten syyttää olympia-komiteaa sukupuolisesta syrjin-nästä. Lobbauksen tuloksena la-ji saatiin esittelylajiksi vuoden 1988 kisoihin Souliin, ja Barce-lonassa 199� naisten judo oli laji muiden joukossa.

Rena ”Rusty” Kanakogi on saanut ansioistaan Nousevan auringon kunniamerkin, kor-

keimman ulkomaalaiselle myönnettävän japanilaisen kunniamerkin.

Se, että kamppailu naisten ju-don saamisesta olympialaisiin, kesti niin kauan, johtui ”Rustyn” mukaan siitä, että kyseessä oli ensimmäinen täyskontaktilaji naisille, ja se oli osalle KOK:n herroja liian kova pala.

Ai niin, se palkinto. New Yor-kin osavaltion NMKY:n vuoden 1959 judoturnauksen kultamita-lin 74-vuotias ”Rusty” sai itsel-leen viimein elokuussa �009, 50 vuotta sen voittamisen jälkeen. (Artikkeli perustuu Helsingin Sa-nomien uutiseen 1.9.�009)

50 vuotta viipynyt judomitali

Ingrid Berghmans (s. 19�1, myöh. Ingrid Vallot) yksi maa-ilman menestyneimmistä nais-judokoista, kahdeksankertainen Belgian vuoden naisurheilija, kuusi maailmanmestaruutta, voit-ti avoimen painoluokan 1980, 198�, 1984 ja 198� sekä alle 7� kiloisissa 1984 ja 1989, nel-jä MM-hopeaa ja yksi pronssi. Voitti Soulissa 1988 kun naisten judo oli näytöslaji (7� kg). Eu-roopan mestaruuksia alle 7� kg: 1985, 1988, 1989 ja avoimessa 198�, 1987 ja 1988.

Judosta tuli miesten osalta olympialaji Tokion kisoihin 1964, mutta naiset pääsivät olympiatatamille vas-ta esittelylajina 1988 ja varsinaisena lajina 1992 Barcelonassa.

Yllä ja oikealla belgialai-sia judo-aiheisia posti-merkkejä, ja nimenomaan naisjudokoista.

Näinkin se käy

Nuorten olympiafestivaaleilla Tampereella nähtiin Armenian Tavakalyanin nosto, josta piti lähteä heitto, mutta niin ei käynytkään, vaan Liettuan Lukosevicius sai nostajan tasapainosta ja sitten pudottiin yhdessä tatamiin, ja Tavakalyan jäi alle — eikä edes hävinnyt!

�5

Aluekoulutusta elokuussa omalla salilla

Uusi judotuotteitaJudoseurassa on syksyn myötä tullut myyntiin muutamia uusia juhlavuoteen liittyviä judoaihei-sia tuotteita.

Myytävänä on juhlavuoden lasikuutio: lasisen kuution si-sällä on judoaiheinen kaiverrus. Kuutiot tulevat myyntiin marras-kuussa. 40 judovuotta -kello on seinäkellokokoinen ajannäyttäjä. Molemmat tuotteet maksavat �0 euroa.

Seuran salilla järjestettiin 1.-�.8.�009 Judoliiton Judon perus-teet -koulutustapahtuma. Mukana kurssilla oli �1 osallistujaa, joista 1� Hämeenlinnan Judoseurasta.

Elokuun viimeisenä viikon-loppuna koulutus jatkui Pirkka-lassa osiolla Oppimisen ja opet-tamisen perustaidot. Tähän osaan osallistui yhdeksän seuralaista, sillä osa oli jo käynyt sen ja osal-le päivä ei muuten sopinut.

Kurssin vetäjinä toimivat Mikko Välimäki ja Kati Kajan-der. Ohessa pari kuvaa kurssilta.

Omituinen muodostelma on osa rentoutusharjoitusta, ja hyvin näyttivät osanottajat rentoutuvan.

Kolmanetana on juhlavuoden huppari ja t-paita: musta paita ja huppari, joissa on juhlavuoden logo. Huppari maksaa �5 euroa, t-paita 14 euroa. Kokoja niissä on 140 sentistä ylöspäin ja nor-maalit S, M, L XL -koot.

Kysy tuotteita salilta seuran hallituksen jäseniltä treenien ai-kaan. Maksa etukäteen viitenu-meroa käyttäen ja lunastus kuit-tia vastaan.

��

Markus Pekkolan tekniikkaaHyökkäys jalan ali sidontoihin

Kun tori ei pääse yli, menee hän ali löysäten polvea painavaa kättä ja painaen kauluskädellään ukea toiselle kyljelleen ja työntäen käsi-vartensa olkapäätä myöten uken polvitaipeeseen halliten samalla ukea toisella kädellä kauluksesta.

Tällä kertaa Markus Pekkolan tekniikka -palstalla tutkitaan kääntöjä tilanteessa, missä tori on uken, Jaakko Keski-Nisulan, jalkojen välissä ja hän haluaisi ohittaa jalat saadakseen hallinnan (osaekomi). Kun jalan ylitys ei onnistu, on mentävä ali. Tässä lopputuloksena on kuzure-kesa-ga-tame ja yoko-shiho-gatame, mutta se voisi olla muukin, mm. käsilukko (udegarami) tai kuristus (katate-jime).

Tori nostaa uken polven ylös nojaten samalla uken jalkaan niin, että uken polvi kohdistuu tämän omaan nenään, jolloin uke pysyy hallin-nassa, samalla tori alkaa kiertää uken sivulle. Huomaa oikealla torin vasen jalka, mattohallinnassa aina ponnistetaan, siksi varpaat ovat matossa, kuten kata-gatamessa.

Tori joutuu heikkoon asemaan, jos hän yrittää hyökätä suoraan, niinpä hän yrittää kiertää jalat: ensi painamalla uken polven alas, jotta pääsisi reiden yli. Tori hallitsee ukea toisella kädellä rinnuksista painaen kyynärpäällä uken toista reittä ja toisella hän painaa uken pol-ven tatamiin. Uke estää yrityksen nostamalla jalkapohjansa torin lonkkaan, kuvat yllä oikealla ja alla vasemmalla.

�7

Sama alkutilanne, nyt kUZURE-YOkO-SHIHO-gatamEEn. Tilanne jatkuu tämän sivun ylärivin oikeanpuoleisesta kuvasta. Tämä on suoraviivaisempi ratkaisu, sillä tori on jo jalan alituksen jälkeen lähes valmiissa sidonta-asennossa. Huomaa taas torin ponnistavat var-paat.

Tori siirtää kaulusta pidelleen käden uken polveen liukuessaan uken päälle (ylähäällä vasemmalla) ja irrottaa sitten käden ja kääntyy KUZURE-kESa-gatamE -sidontaan kääntäen lan-tion ja tuomalla (tässä) oikean jalan toisen jalan ali ja puikkaa-malla oikean käden uken hartian ympäri.

�8

Judoseuran perinteiset kevätkau-den päättäjäiset keräsi taas kerran runsaan osanoton Loimalahteen. Ja sääkin suosi torstaina �8.5. järjestettyä tilaisuutta — jälleen kerran.

Illan ohjelmassa oli erilaisia kisailuja ja kilpailuja junnuille. Yksi niistä oli kahden joukkueen välinen puskemiskipailu, selät vastakkain, toisessa kuljetettiin ilmapalloa pareittain käsin siihen koskematta, ja kolmannessa otel-tiin pareittain nauhan nappaa-mista: se, joka sai nauhan joutui sitten toisen kilpailijan jahtaa-maksi.

Iltaan kuului tietenkin myös makkaran, hotdogien ja popcor-nin syömistä ja tietenkin mehua päälle. Jarkko oli hommannut paikalle popcorn-laitteen. Ja pi-an ”mässäilyn” jälkeen siirryttiin sisätiloihin kahville/ mehulle ja kakulle.

Illan päätti juniori-cupin pal-kintojen jako. Palkitsemisen suo-rittivat sensei Olli Paasimaa ja kunniapuheenjohtaja Jouko Rita. Palkitut on esitelty toisaalla tässä lehdessä. Tässä on kuvia muusta illan ohjelmasta.

Kevätkauden päättäjäiset keräsi taas suuren osallistujamäärän

Kevätkauden päättäjäisten leik-kejä: joukkueet työntävät selät vastakkain toisiaan, ilmapal-lonkuljetusta ja nauhan nap-paamista. Pikkukuvassa Risto Saha, illan isäntä, kertoo pal-lonkuljetuksen säännöt.

Viereisellä sivulla nähdään, että ruo-ka maistui, ja että joka vuosi leikki-mökin katto on yhtä kiehtova paikka.

�9

40

Judouutiset ilmestyy taas tammi-helmikuussa

JudouutisetHämeenlinnan Judoseuran jäsenlehtiIlmestyy kahdesti vuodessaPainosmäärä 400 kappalettaPainopaikka Offset-KolmioToimitus Lauri Poropudas, kuvia myös Vesa Koivulahti ja risto SahaKannessa Hämeenlinnan Judoseuran 40-vuotisjuhlan yhteiskuva Hämeenlinnan raatihuonella

Hämeenlinnan Judoseuran tapahtumakalenteri syys 2009PÄIVÄ TAPAHTUMA KELLO PAIKKA

SYYSKUU9.9. ke Hallituksen kuukausikokous 19.45- salilla19.9. la Yawara Shiai Joensuu��.9. ke Aikuisten yhteisharjoitus 18- salilla��.9. la nuorten Swedish Open / Aurajoki Shiai Ruotsi /TurkuLOKAKUU1.10. to Juniori-cup 1 / jäsenilta 17- salilla �.10. la Hiiden Shiai / Mikkeli Shiai Nummela/ Mikkeli7.10. su Hallituksen kuukausikokous 19.45- salilla10.10 la Eden Shiai Tampere17.10. la Kerava Shiai Kerava�4.-�5.10. la-su A- ja B-nuorten SM-kisat Rovaniemi�9.10. to Juniori-cup � / jäsenilta 17- salillaMArrASKUU4.11. ke Hallituksen kuukausikokous 19.45- salilla7.-8.11. la-su Finnish Judo Open Tikkurila, yhteismatka?11.11. ke Aikuisten yhteisharjoitus / jäsenilta 18- salilla14.11. la Genelec Shiai Iisalmi 14.-15.11. la-su Tarton Avoin, Viro�1.11. la Aikuisten pikkujoulut - IMOITTAUDU! - Petäys�8.11. la Junior Finnish Open / Kymijoki Shiai Kouvola�9.11. su Kylpylämatka - ILMOITTAUDU! - Eden NokiaJOULUKUU�.1�. ke Hallituksen kuukausikokous 19.45- salilla�.1�. to Juniori-cup � / jäsenilta 17- salilla5.1�. la Lahti Shiai Lahti9.1�. ke Yhteisharjoitus / syysvuosikokous 18 / 19.45 salilla14.1�. ma Vyökoe/ sinisen ja vihreän vyön koe 17- salilla15.1�. ti Vyökoe/ oranssin vyön koe 17- salilla1�.1�. ke Vyökoe/ keltaisen vyön koe (peruskurssit) 17- salilla18.1�. pe Pikkujoulu ja syyskauden päättäjäiset 18- Palokunnantalo

HUOM! Muutokset kalenteriin ovat mahdollisia, muutoksista tiedotetaan liitutaululla, ilmoitustaululla, seuran nettisivuilla ja harjoituksissa. Tule mukaan tapahtumiin ja harjoituksiin!

Vöiden nimet japaniksi

Ohessa on vyöjärjestelmän mukaiset nimet japaniksi, kyseessä on siis numerot 1-1�, meillä on käytössä vain 1-�, loput ovat yhdysvaltalai-sesta järjestelmästä, mutta voihan ne opetalla siinä samalla. Ensin on vyön kirjoitusasu ja lopussa suluissa sen ääntämisasu, siinä näkyy pitkä äänne, j ääntyy dz, siis niin kuin englannissa.

jūnikyū = 12 kyu (dzuunikjuu)jūichikyū = 11 kyu (dzuuitshikjuu)jūkyū = 10 kyu (dzuukjuu)kūkyū = 9 kyu (kuukjuu)hachikyū = 8 kyu (hatshikjuu)nanakyū = 7 kyu (nanakjuu)

valkoinen rokkyū = 6 kyu (rokkjuu)keltainen gokyū = 5 kyu (gokjuu)oranssi yonkyū = 4 kyu (jonkjuu)vihreä sankyū = 3 kyu (sankjuu)sininen nikyū = 2 kyu (nikjuu)ruskea ikkyū = 1 kyu (ikkjuu)

Hämeensaarentie 7Avoinna arkisin 7-21, lauantaisin 7-18

Aulangontie 1

Avoinna arkisin 7-21, lauantaisin 7-18

Syyskausi käynnistyi Elomessuilla ja judonäytöksellä

Juhlavuoden syyskausi avattiin perinteisellä tavalla Elomessuilla omalla teltalla ja tunnin välein pidetyillä judoesityksillä. Lauantaina esitysporukkaa johti Kaija Paasimaa. Judon periaatteita esittelivät Pohjoismaiden mestarit Lalli Nuorteva ja Sampsa Koivulahti. Sun-nuntaina senseinä toimi Jaakko Keski-Nisula, ja mukaan saatiin myös itsepuolustusosio. Viikkoa myöhemmin oli judonäytös omalla salil-la Jaakon johdolla. Kuvissa hyppää Abdul Djoukaev, Koivulahden sisarukset ovat tatamilla ja Jaakko heittää Lallia ja Abdulia.