Jätteenpolton tuhkat - huomispäivän

materiaaliresurssi?

Tuhkasta Timantteja III

Pori, 3/2/2015

Sekajätteen sisältämät metallit

• Suomessa jätteen arinapoltossa

syntyy yli 200 tuhatta tonnia jätteitä.

Tästä 80 % on arinakuonaa ja 20 %

erilaisia tuhkia

• Polton jälkeen arinan pohjalta

poistettavissa arinakuonissa on yhä

noin 10 % metalleja

– rautaromu

– alumiini

– kupari

– messinki

– ruostumaton teräs

Arinakuonan jalostus siirrettävällä laitoksella

1 Välppä

2 Seula

3 Metallien erottelu

- Magneettierottelijat

- 3 pyörrevirtaerottelijaa

- 1 induktioerottelija

- Metallien jatkojalostus

Arinakuonan jalostus siirrettävällä laitoksella

180 000 tonnia

kuonaa (20%)

1 800 t alumiinia

600 t kuparia

15 000 t rautaa

Säästäen noin 30 000

tonnia fossiilista CO2

Suomessa poltettiin

arinalla noin 900 000

tonnia jätettä vuonna

2014

Alumiini sekajätteessä

• EAA:n mukaan EU:n alueen sekajätteessä on noin 1 000 000

tonnia alumiinia, josta nyt saadaan talteen alle 20 %.

80 - 100 % alumiinia 5 - 50 % alumiinia

Kouvola

Pori

Hausjärvi

Kuopio

Kokkola

Salo

Valkeakoski

Alueelliset varastointi- ja jalostuskeskukset

Volyymit: (2010-2014)

• 1/3 tuhkat, kuonat, pölyt

• 1/3 pilaantuneet maat/betoni

• 1/3 muut teollisuuden jätteet

Tärkeimmät asiakkaat:

• Pilaantuneen maan kunnostuskohteet

• Jätteen polton tuhkien tuottajat

• Voimalaitostuhkien tuottajat

Porin teollisuusjätteen käsittelykeskus

Osoite: Ekokorventie, 28900 Pori

Mäntyluodon käsittelykeskus

Osoite: Kirrinsannantie 3, 28880 Pori

Yksikön päällikkö: Harri Sjöblom (p. 050 5447 561)

Pinta-ala: Mäntyluoto 6,3 ha, Käs.kesk.+ KP 17,1 ha

Perustamisvuosi: Mäntyluoto 1985, Käs.kesk. 2005

Henkilömäärä:

- oma henkilöstö 4 hlö

- urakoitsijat 3-10 hlö

PORI

Arinakuonan bioliuotus

• Metallierotellusta arinakuonasta

pyritään liuottamaan siinä jäljellä

olevat metallisuolat

– Laboratoriossa kolonneissa poistettu

90 % kuparista, nikkelistä ja sinkistä

– Maarakennusasetuksen

kokonaispitoisuusrajojen

saavuttaminen kaikkien metallien

osalta haastavaa

– Mahdolliset vaaraominaisuudet

poistetaan samalla

• Täyden mittakaavan koe toimii

alkuvaikeuksien jälkeen erinomaisesti,

• Alkamassa metallien talteenoton

kehitys vedestä

.

Bioliuotus– kolonnikokeet

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

Nikkeli Kupari Sinkki

2 3

Kaasunpuhdistuksen tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet

• Tuhkien hyödyntäminen edellyttää, että niistä erotellaan runsaslukuiset suolat ja

raskasmetallit muuhun käyttöön.

• Tuhkan pesu mahdollistaisi suolojen erottelun palautettavaksi mereen tai

käytettäväksi esimerkiksi suolahappona tai teiden suolauksessa.

• Ekokem-konsernille on myönnetty ympäristölupa tuhkan pesulaitokselle

Peittooseen. Lupa ei ole saavuttanut lainvoimaa.

• Sveitsissä tuhkista erotellaan raskasmetalleista sinkki, kupari, kadmium ja

vanadiini kierrätykseen. Lietteenpolton tuhkista erotellaan fosfori

lannoitekäyttöön.

• Vastaavan kierrätyslaitoksen käyttöön ottoa oman tuhkanpesulaitoksen

yhteyteen selvitetään.

• Tekesin rahoittamassa laajassa TUULI-tuhkahankkeessa tutkitaan mm.

myyntikelpoisten yhdisteiden erottelua jätteenpolton tuhkista

• Suolasta ja metalleista eroteltu jäännöshiekka olisi

erinomainen hiekkarantojen perustamismateriaali

Jätteenpolton tuhkien käsittelyn kehitys

Mukavaa loppupäivää!