itÄisen uudenmaan turvallisuusohjelma 2017 ......askola lapinjärvi loviisa myrskylä porvoo...

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSOHJELMA

2015 – 2017

Askola – Lapinjärvi - Loviisa - Myrskylä – Porvoo Pukkila - Sipoo

Sisältö

innehåll

1 Johdanto ......................................................................................... 4 Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma ......................................................................... 4

Turvallisuussuunnittelu valtakunnallisesti ....................................................................... 5

Ohjelman laadinta .......................................................................................................... 5

Työryhmän jäsenet ........................................................................................................ 6

2 Toimintaympäristö .......................................................................... 7 Monimuotoista asumista ................................................................................................ 7

Väestö............................................................................................................................ 8

Teollisuus ..................................................................................................................... 10

3 Turvallisuusohjelman tavoitteet ................................................... 11 Turvallisuus kuntalaisten arjessa.................................................................................. 12

4 Viiteasiakirjat ................................................................................ 13 Kuntien strategiat ......................................................................................................... 13

Hyvinvointikertomukset ................................................................................................ 13

Koulujen turvallisuussuunnittelu ................................................................................... 13

Valmiussuunnitelmat .................................................................................................... 14

Liikenneturvallisuussuunnitelmat .................................................................................. 14

5 Arjen turvallisuus itäisellä Uudellamaalla .................................... 15 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH-tutkimus) ........................................... 15

Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely.......................................................................... 17

6 Turvallisuusohjelman painopisteet ............................................... 21 Osallisuus ja vaikuttaminen .......................................................................................... 21

Paikallinen turvallisuussuunnittelu ........................................................................... 21

Muita osallistamisen keinoja .................................................................................... 22

Lapset ja nuoret ........................................................................................................... 23

Turvallisuusriskit ...................................................................................................... 24

Työikäiset ..................................................................................................................... 27


Ikäihmiset ..................................................................................................................... 34


7 Yhteenveto .................................................................................... 39 Kehittämistoimenpiteet ................................................................................................. 39

8 Seuranta ........................................................................................ 43

9 Liitteet ........................................................................................... 44

4

1 Johdanto

Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi, vahva sosi-aalinen yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoi-maisuus yhdistyvät. Se on oleellinen osa kaikenikäisten ihmisten arjen hyvin-vointia ja yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Terveellinen, turvallinen ja ympäristöarvot huomioon ottava asuinympäristö on hyvän elämän perusta. Tulevaisuuden tavoitteena on yhä tiiviimmin yhdessä toimivat asukkaat, yh-distykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut.

Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma

Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmalla luodaan raamit alueen kuntalaisten jokapäiväisen tur-

vallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiseen turvallisuustyöhön. Tur-

vallisuusohjelmassa ovat mukana Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo

sekä Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokset.

Ohjelma kattaa siis Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitosten palvelualueet. Alue on sekä pinta-

alaltaan suuri että rakenteiltaan hyvin monimuotoinen kaupungeista pienempiin kuntiin, jolloin tar-

peet ja tavoitteet ovat erilaisia. Tämä vuoksi määritellään painopisteet ja tavoitteet sellaiselle ta-

solle, että kunnat voivat suunnitella yksityiskohdat omaan ympäristöönsä sopiviksi.

Tavoitteena ei ole kattaa kaikkia turvallisuuden osa-alueita, vaan nostaa esille kriittiset kuntalaisen

arjen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja niihin liittyvät toimenpidesuositukset.

Nyt valmistunut ohjelma on alueen toinen yhteinen turvallisuussuunnitelma. Askola, Loviisa, Por-

voo ja Sipoo laativat yhteistyössä vuonna 2011 valmistuneen Itä-Uudenmaan turvallisuussuunni-

telman. Nyt ohjelman laadintaan ovat näiden lisäksi osallistuneet myös Lapinjärvi, Pukkila ja Myrs-

kylä.

5

Turvallisuussuunnittelu valtakunnallisesti

Turvallisuussuunnittelutyö pohjautuu Sisäasiainministeriön koko maata koskeviin linjauksiin kun-

nallisesta turvallisuussuunnittelusta. Vuosien 2011 - 2015 turvallisuussuunnittelun painopistealu-

eiksi on sisäasiainministeriössä nostettu seuraavat seikat

asukkaiden osallistaminen turvallisuussuunnitteluun

väkivallan vähentäminen

alkoholihaittojen torjuminen

ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen

nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy

Lähde: Suunnitelmallista turvallisuustyötä maakunnista kuntiin ja kyliin – Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja painopisteet

2011-2015, Sisäasianministeriö 21.1.2011

Arjen näkökulmaa turvallisuussuunnittelussa korostaa kesäkuussa 2012 julkaistu Valtioneuvoston

periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi huominen. Ohjelman ydinsisältö

muodostuu tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta arjen turvallisuu-

den näkökulmasta. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet, ja esitetty 64

toimenpidettä sekä tunnusluvut, joilla seurataan sisäisen turvallisuuden kehitystä. Ohjelmassa

asetetut tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa.

Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös: Turvallisempi huominen – Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Sisäasiainministeriö 14.6.2012

Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan viitaten Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on nostanut alu-

eellisen toimenpidesuunnittelun painopistealueiksi seuraavat seikat:

arjen ja asumisen turvallisuus

nuorten turvallisuus

alkoholin ja muiden päihteiden vaikutus turvallisuuteen

rikoksen uhrin aseman parantaminen ja rikoksen tekijän ohjaaminen avun piiriin

Ohjelman laadinta

Itäisen Uudenmaan turvallisuussuunnittelua johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto.

Nämä tahot ovat nimenneet ohjelman laadintaa varten työryhmän. Työryhmästä muodostui mo-

niammatillinen jäsenistö, jossa kuntalaisten arjen turvallisuutta tarkastellaan varsin laajasta näkö-

kulmasta.

Turvallisuussuunnitelmaa työstettiin elämänkaarimallin mukaisesti. Työskentelyssä huomioitiin Si-

säasiainministeriön linjaamat painopistealueet ja indikaattorit, jotka mittaavat ohjelman toteutu-

mista.

6

Alueen asukkailla oli mahdollisuus osallistua turvallisuussuunnitteluun avoimen turvallisuuskyselyn

kautta. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Sillä kerättiin ajankohtaista tietoa turvallisuussuun-

nittelun tueksi ja aktivoitiin kuntalaisia pohtimaan arjen turvallisuuskysymyksiä.

Työryhmän jäsenet

Maria Andersson, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porvoo, työryhmän puheenjohtaja

Leif Malmberg, rikoskomisario, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, työryhmän sihteeri

Tomi Pursiainen, riskienhallintapäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Risto Lindblad, kaupungininsinööri, Porvoo (5 / 2014 asti)

Hanna Linna-Varis, liikenneinsinööri, Porvoo (5 / 2014 lähtien)

Rikard Lindström, ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja, Porvoo

Kati Liukko, terveyspalveluiden johtaja, Porvoo

Meiju Mäkinen, suunnittelija, terveyspalvelut, Porvoo, työryhmän sihteeri

Tuija Öberg, kehittämispäällikkö, sivistystoimi, Porvoo

Bodil Grön, palvelujohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Sipoo

Camilla Söderström, hallintojohtaja, Myrskylä

Mirja Riihiluoma, palvelujohtaja, hyvinvointipalvelut, Pukkila

Leif Eriksson, vapaa-aikatoimen päällikkö, Loviisa

Jaana Iivonen, palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut, Loviisa

Susanne Sjöblom, kunnansihteeri, Lapinjärvi (8 / 2014 asti)

Matti Latva-Pirilä, vs. kunnansihteeri, Lapinjärvi (8 / 2014 lähtien)

Antti Ikonen, vt. toimialajohtaja, Askola (9 / 2014 asti)

Hannu Leino, vanhustyön johtaja, Askola (10 / 2014 lähtien)

7

2 Toimintaympäristö

Itä-Uusimaa on toimintaympäristönä elinvoimainen. Sijainti rannikolla pää-kaupunkiseudun itäisessä kupeessa on elinkeinoelämän kannalta ihanteelli-nen, ja alue tunnetaankin vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä.

Monimuotoista asumista

Itäisen Uudenmaan seudulle tunnuksenomaista on monimuotoisuus – sekä maantieteellisesti että

infrastruktuurin kannalta katsottuna vaihtelut ovat merkittäviä. Alue kuuluu Eteläisen rantamaan

maisemamaakuntaan (Ympäristöministeriö 1993, Maisema-aluetyöryhmä), joka jakautuu maakun-

nassa edelleen sisämaan Eteläiseen viljelyseutuun ja Suomenlahden rannikkoseutuun. Seudulla

on niin kaupunkialueita, kuntakeskuksia kuin pieniä kyläkeskittymiä ja haja-asutusalueita. Asuin-

ympäristöt vaihtelevat keskustoista sokkeloiseen saaristoon ja idyllisiin maaseutumaisemiin, mil-

jööt historiallisesta moderniin. Välimatkat ovat pitkiä ja julkiset palvelut keskittyvät kuntien ja kau-

punkien keskusta-alueille.

Kuva 1. Itäisen Uudenmaan alue karttakuvana

Lähde: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

8

Väestö

Väestön ikärakenne on koko Suomen väestöön verrattuna aavistuksen keskimääräistä nuorempi.

Taulukko 1: Ikäjakauma 31.12.2014

Itä-Uusimaa Suomi

alle 14 vuotiaita 17,8 % 16,4 %

15 – 64 vuotiaita 62,8 % 63,7 %

65 vuotta täyttäneitä 19,4 % 19,9%

Lähde: Tilastokeskus 2015

Itä-Uudenmaan väestölle tunnuksenomaista on kaksikielisyys. Ruotsinkielisiä on koko alueella

30,9 % väestöstä.

Itä-Uudenmaan saaristossa asuu n. 2 900 henkeä, joista noin 21 % on eläkeikäisiä (2011), Loma-

asuntoja saaristossa on lähes 5 200 (2009).

Lähde: Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelma 2012

Taulukko 2: Itäisen Uudenmaan väestö ja väestön äidinkieli

31.12.2014

Väkiluku

Äidinkieli

ruotsi %

väestöstä

Äidinkieli muu

kuin suomi tai

ruotsi % väes-

töstä

Askola 5 064 3,2 2,2

Lapinjärvi 2 779 33,1 4,1

Loviisa 15 480 41,7 3,5

Myrskylä 1 985 9,3 2,4

Porvoo 49 728 30,1 5,4

Pukkila 2 013 0,8 1,7

Sipoo 19 034 35,0 3,3

Itä-Uusimaa

yhteensä

96 083 30,6 4,3

Lähde: Tilastokeskus 2015

9

Itäisellä Uudellamaalla asuu ulkomaan kansalaisia yli 90 eri maasta, n. 4 % väestöstä. Suurimmat

kansalaisuusryhmät ovat virolaiset ja venäläiset. Suurin osa viime vuosina alueelle asettuneista

maahanmuuttajista on työperäisiä tai avioliiton ja opiskelun kautta oleskeluluvan Suomeen saa-

neita. Itäisellä Uudellamaalla on vastaanotettu pakolaisia 1980-luvulta lähtien ja heidän osuutensa

maahanmuuttajista on noin kolmannes.

Taulukko 3: Maahanmuuttajat vuosittain 2010 - 2013

Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo

2010 3 11 58 1 220 6 61

2011 8 8 53 2 200 5 51

2012 6 19 64 3 270 3 49

2013 14 14 70 1 260 2 90

Lähde: Tilastokeskus

Taulukko 4: Ulkomaalaistaustaiset asukkaat

2013

Askola 117

Lapinjärvi 117

Loviisa 533

Myrskylä 36

Porvoo 2557

Pukkila 34

Sipoo 634


10

Teollisuus

Oman leimansa itäisen Uudenmaan turvallisuusnäkökulmaan tuo alueen teollisuus.

Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden kes-

kus. Kilpilahden teollisuusalueella toimii mm. Euroopan suurimpiin lukeutuva Neste Oil Oyj:n polt-

toainejalostamo, tavaramäärässä mitattuna Suomen suurin satama, mittava maantiejakelutermi-

naali, rautatievaunujen purkausterminaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen.

Loviisassa Hästholmenin saarella sijaitsee Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Fortum Power

and Heat Oy:n omistuksessa olevalla Loviisan ydinvoimalaitoksella on kaksi voimalaitosyksikköä,

joista ensimmäinen aloitti tuotantonsa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Ydinvoi-

malaitoksen vuosituotanto vastaa hieman vajaata kymmentä prosenttia Suomen vuotuisesta säh-

köntuotannosta.

Itä-Uudellamaalla on useita logistiikkakeskuksia. Uusia suunnitellaan ja rakennetaan. Teollisuus-

keskittymiensä vaikutuksesta Itä-Uudenmaan alueen kemikaalikuljetusmäärät ovat valtakunnalli-

sesti tarkasteltuna erittäin suuret ja tavarakuljetusten määrä on niin ikään merkittävä.

Maantieverkoston tärkeimmät väylät ovat moottoritienä koko alueen läpikulkeva itä-länsisuuntai-

nen E-18 yhteyskäytävä, öljytienä tunnettu seututie 148, Mäntsälän tieksi kutsuttu kantatie 55

sekä ”Koskenkylän leveäkaistatie” eli valtatie 6. Näin alueen teollisuuden vaikutus on merkittävä

myös ympäristökuntien turvallisuusnäkökulmaan.

Suomenlahden öljykuljetukset muodostavat merkittävän riskin Itä-Uudenmaan ranta- ja merialu-

eelle. Suomenlahden alueella on jatkuvasti noin 20 öljytankkeria, joiden lastina voi olla jopa 150

000 tonnia öljyä. Alueen öljynkuljetusten ennustetaan kasvavan merkittävästi 2020 mennessä.

11

3 Turvallisuusohjelman tavoitteet

Turvallisuussuunnittelu tukee kunnan tavoitteita sekä kunnan elinkeinotoiminnan ja elinympäristön

kehittämistä. Turvallisuustyön tarkoituksena on kuntien toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä

turvallinen elinympäristö ja sen ylläpito. Turvallisuussuunnittelu linkittää turvallisuustyön myös kun-

nan varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista,

jossa kunnan asukkaiden, alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toiminnan

turvallisuusriskit ovat pienimmillään, ja jossa ilkivallan, rikollisuuden, tapaturmien sekä onnetto-

muuksien ennaltaehkäisy ja häiriötilanteisiin varautuminen on tehokasta.

Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjel-

maa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut niissä esitellyistä asioista

olennaisimmiksi katsomansa aihealueet Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelmaan.

Ohjelman tavoitteiksi asetettiin:

kuntalaisten turvallisuuden tunteen lisääminen

turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy

eri toimijoiden yhteistyötä vaativien turvallisuuteen liittyvien ongelmien esille nostaminen

kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen turvallisuussuunnitelman valmistelussa ja

turvallisuussuunnitelman mukaisen paikallisen toimenpideohjelman laatiminen kaikissa Itä-

Uudenmaan kunnissa

12

Turvallisuus kuntalaisten arjessa

Kuva 2: Arjen turvallisuus

Lähde: Sisäministeriön julkaisu 15 / 2014: Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi hyvinvointikertomusta. Sisäministeriö 2014

Arjen turvallisuus muodostuu useista tekijöistä. Turvallisuuden käsite on laajentunut perinteisestä

kontrolliturvallisuudesta myös hyvinvoinnin ja yritysturvallisuuden kokonaisuuksiin.

Kontrolliturvallisuus edustaa tilanteiden aktiivista kontrollointia ja poikkeustilanteisiin puuttumista.

Hyvinvointiturvallisuus käsittää ihmisen lähimmän elinympäristön arkiset toiminnot ja ottaa huomi-

oon jokapäiväisen turvallisuuden aspektit. Hyvinvointiturvallisuuden alueella on hyvät mahdollisuu-

det suorittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä osallistaa asukkaita turvallisen elinympäristön

rakentamiseen ja ylläpitoon. Yritysturvallisuus pitää sisällään elinkeinoelämässä kohdattavat tur-

vallisuustekijät ja liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Turvallisuus nähdään tiiviinä osana ihmisen ja yhteiskunnan arkea – siihen voidaan vaikuttaa joka-

päiväisten valintojen ja pientenkin panostusten kautta. Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan

oman elinympäristön turvallisuuden vahvistamiseen, ja siksi on tärkeää löytää sopivat menetelmät

siihen, kuinka kuntalaiset voidaan osallistaa turvallisuustyöhön.

Liikenneturvallisuus kuuluu poliisin vastuualueeseen ja poliisi tekee tämän osalta yhteistyötä mo-

nien tahojen kanssa, esimerkiksi kuntien ja liikenneturvallisuusjärjestöjen kanssa. Poliisin vas-

tuulla on tämän lisäksi muun muassa tiedottaminen, valistaminen, analyysitoiminta ja valvonta.

Poliisi on kehittänyt palautteen keräämistä muun muassa sosiaalisen median kautta ja toimintaa

suunnitellaan palautteen ja operatiivisten analyysien avulla. Esimerkkinä mainittakoon, että kansa-

laisten esittämien valvontapyyntöjen ja poliisin omien analyysiohjelmien avulla kohdennetaan lii-

kennevalvontaa.

13

4 Viiteasiakirjat

Turvallisuussuunnitelman tausta-aineistona on käytetty seuraavia kuntien asiakirjoja. Nämä on syytä ottaa huomioon paikallisessa turvallisuussuunnit-telussa.

Kuntien strategiat

Sisäministeriö toteaa julkaisussaan 15/2014 ”Päätöksiä turvallisuudesta: Turvallisuus osaksi säh-

köistä hyvinvointikertomusta”, että kuntien työskentely on ollut pitkälti suunnitteluun painottuvaa ja

päätösten tehokas käytäntöön vieminen jää helposti suunnittelutyön alle. Julkaisussa todetaan,

että pääsääntöisesti vain ne asiat johtavat suunnitelmista käytäntöön, jotka sisältyvät kuntien stra-

tegiaan.

Turvallisuussuunnitelmien toimenpiteiden suunnittelussa kuntien strategioilla on suuri painoarvo.

Kunkin kunnan strategia näyttää suunnan kuntakohtaisten toimenpiteiden oikealle kohdentami-

selle ja paikallisille painotuksille.

Hyvinvointikertomukset

Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen. Lain pykälässä 12 tode-

taan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus

ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava val-

tuustolle vuosittain.

Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki,

joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käy-

tännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistel-

laan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää kat-

sauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvin-

voinnin edistämisestä ja arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointi-

politiikasta.

Koulujen turvallisuussuunnittelu

Perusopetuslaissa ja -asetuksessa määritellään, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalli-

seen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut

koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edis-

tetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta

ja viihtyisyyttä.

14

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti en-

naltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Sillä tarkoite-

taan toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vas-

tuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja

esteettömyyttä. Oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulee kirjata mm. suunnitelma

opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet suunnitel-

man toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Lisäksi koulutuksen järjestäjän on seurat-

tava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kos-

kee perusopetusta sekä lukio- ja ammattioppilaitoksissa annettua opetusta.

Kouluilla on myös velvollisuus laatia pelastussuunnitelma. Velvollisuus perustuu pelastuslakiin

(379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelman tar-

koituksena on ennakoida vaaroja ja suunnitella toimenpiteitä hätätilanteiden ja onnettomuuksien

varalta. Se sisältää kuvauksen koulun omasta valmiudesta. Pelastussuunnitelman pitämisestä

ajan tasalla vastaa rehtori. Suunnittelua tukevat pelastus-, poliisi-, terveydensuojelu- ja työsuojelu-

viranomaiset ja opetustoimi sekä kouluissa ja oppilaitoksissa opetushenkilöstö. Pelastusviran-

omainen tai poliisi johtavat ja valvovat niitä suunnitelman osia, joissa johtamistehtävä kuuluu pe-

lastustoimelle.

Valmiussuunnitelmat

Kunnilla ja viranomaisilla on valmiuslain mukaan velvollisuus varmistaa tehtäviensä häiriötön hoi-

taminen kaikissa oloissa. Tähän tähdätään valmiussuunnitelmilla, joiden tavoitteena on varmistaa

toimintojen ylläpitäminen ja kuntalaisten turvallisuus niin normaaliajan häiriötilanteissa kuin myös

valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa.

Kuntien toiminnan lähtökohtana on, että varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat osa normaalia

toimintaa ja johtamista. Häiriötilanteessa kriisijohtaminen on normaalin johtamisen soveltamista

erityistilanteissa ja tarvittaessa poikkeuksellisin resurssein. Kouluampumiset, vesikriisit ja myrskyt

ovat esimerkkejä viimevuosien tapahtumista, jotka ovat koetelleet kuntien valmiussuunnittelua ja

kriisijohtamisvalmiutta.

Liikenneturvallisuussuunnitelmat

Kunnat tekevät yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa noin 8 vuoden välein suunnitelmia,

joita aiemmin kutsuttiin liikenneturvallisuussuunnitelmiksi, mutta joiden sisältöä on viime vuosina

laajennettu liikkumisen ohjauksen suuntaan. Nykyisin suunnitelmissa on mukana vahvasti kestä-

vän liikkumisen näkökulma, mutta myös liikenneturvallisuudella on vahva rooli. Suunnitelmissa

käydään läpi kuntien liikennejärjestelmää, ongelmakohtia ja liikenneturvallisuuden kehitystä.

Suunnitelmissa myös esitetään keinoja liikennekasvatuksen järjestämiseksi erityisesti koululaisille.

Toimenpideohjelmiin kirjataan myös infrarakentamisen hankkeita, joilla liikenneturvallisuutta voi-

daan parantaa.

15

5 Arjen turvallisuus itäisellä Uudellamaalla

Asukkaiden kokemukset arjen turvallisuudesta ovat turvallisuusohjelman keskiössä. Asukkailla on viime käden tieto siitä, missä turvallisuusaukot ovat ja kuinka voimakkaina ne ilmenevät. On myös tärkeää aktivoida asukkaita löytämään niitä keinoja, joilla he voivat itse osallistua asuinympäristönsä tur-vallisuuden lisäämiseen.

Tietoa Itä-Uudenmaan asukkaiden turvallisuuden tunteesta on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen (THL) toteuttamasta jatkuvasta Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH)

sekä turvallisuustyöryhmän toteuttamasta Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselystä.

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH-tutkimus)

ATH-tutkimus tuottaa tietoa aikuisen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista paikallisen päätöksen-

teon tueksi. Itä-Uudenmaan alueelta kerättiin seurantatietoa vuonna 2012. Tutkimusotoksessa (3

000) mukana olivat Askola, Loviisa, Sipoo ja Porvoo. Vaikka kaikki ohjelman kunnat eivät ole mu-

kana tutkimuksessa, kuvastavat tutkimustulokset Itä-Uudenmaan yleistä turvallisuudentunnetta

työryhmän mielestä kattavasti.

Tutkimuksen tuottamat indikaattorit kuvaavat väestön kokemusta useista eri näkökulmista, joista

yksi on arjen turvallisuus. Itä-Uudellamaalla asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus on alle

puolet siitä, mitä se on koko Suomen alueella (kaavio 1). Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä

asuinalueensa turvallisuuteen, on suurempi kuin Suomessa keskimäärin (kaavio 2).

2,7

3,4

1,81,6

1,2

1,6

1

0,2

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Kaikki 20-54 -vuotiaat

55-74 -vuotiaat

75+ -vuotiaat

Kaavio 1: Asuinalueensa turvattomaksi kokevien

osuus (%)

Suomi 2012 Itä-Uusimaa 2012

89,989,6

90,390,5

91,4 91,3

92

90,1

88

88,5

89

89,5

90

90,5

91

91,5

92

92,5


55-74 -vuotiaat

75+ -vuotiaat

Kaavio 2: Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä

asuinalueensa turvallisuuteen (%)


16

Tutkimuksesta nousi esiin se, että vaikka väkivallan tai sen uhkan kohteeksi joutuneiden osuus on

kokonaisuudessaan pienempi kuin muualla Suomessa, itä-uusmaalaiset naiset kohtaavat keski-

määräistä enemmän väkivaltaa ja miehet keskimääräistä vähemmän (kaaviot 3 ja 4).

Jalankulkuväylien liukkaus koettiin ikääntyneemmän väestön keskuudessa keskimääräistä suu-remmaksi ongelmaksi itäisellä Uudellamaalla (kaavio 5). Muuta Suomea suurempi osa vastan-neista kertoi kaatuneensa kävellessä viimeisen 12 kk aikana (kaavio 6).

6,3

7,7

55,4 5,2

5,6

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Kaikki Miehet Naiset

Kaavio 3: Fyysistä uhkaa viimeisen 12 kk aikana kokeneiden osuus (%)


11,312,6

1010,18,8

11,4

0

2

4

6

8

10

12

14


Kaavio 4: Väkivallan tai uhkailun kohteeksi

joutuneiden osuus (%)


47,6 45,449,4

55,5

46,7

39,8

55,658,9

0

10

20

30

40

50

60

70


55-74 -vuotiaat

75+ -vuotiaat

Kaavio 5: Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin

verran haittaavaksi kokevien osuus (%)


31,1 31,1 31,1

37,2

33,3

40

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45


Kaavio 6: Niiden iäkkäiden osuus, jotka ilmoittavat

kaatuneensa kävellessä 12 viime kk aikana (%)


17

Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely

Turvallisuustyöryhmä toteutti arjen turvallisuutta käsittelevän avoimen kyselyn maaliskuussa 2014.

Itäisen Uudenmaan turvallisuuskyselyllä haluttiin selvittää asukkaiden kokemaa turvallisuuden tun-

netta ja löytää turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia seikkoja. Yksi tärkeä tavoite oli herättää kes-

kustelua siitä, millä keinoin kukin voi itse vaikuttaa omaan ja läheistensä arjen turvallisuuteen. Ky-

selyn laadinnassa kiinnitettiin huomiota positiiviseen näkökulmaan.

Kysely toteutettiin avoimena kyselynä verkossa ja paperiversiona kirjastoissa. Vastauksia saatiin

522. Kyselyssä arjen turvallisuutta lähestyttiin kolmesta eri näkökulmasta: selvitettiin turvallisuu-

den tunnetta heikentävät seikat, turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat sekä omat vaikutus-

mahdollisuudet turvallisuuteen.

Kyselyyn vastanneista 86 % arvioi oman turvallisuuden tunteensa hyväksi tai melko hyväksi (kaa-

vio 7).

32 %

54 %

10 %

3 % 1 %

Kaavio 7: Kuinka turvalliseksi koet olosi kokonaisuudessaan?

5 = turvallinen... 1 = turvaton

5 4 3 2 1

18

Turvallisuuden tunnetta eniten heikentäväksi seikaksi nousi yleinen liikennekäyttäytyminen. Ta-

lous ja toimeentulo sekä rikollisuus olivat seuraavia turvallisuutta syöviä seikkoja (kaavio 8).

Turvallisuuden tunnetta vahvistivat ns. pehmeät arvot, ihmissuhteet päällimmäisenä. Kodin olo-

suhteet sekä asuinympäristö vaikuttivat myös vahvasti (kaavio 9).

2,99

2,45 2,392,38 2,30

1,98 1,96 1,95 1,83 11,73

1,44

1

2

3

4

5

Kaavio 8: Turvallisuuden tunnetta heikentävät seikat

Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Keskiarvo

4,34

3,963,94

3,52 3,493,48 3,44 3,36

3,182,82 2,76

1

2

3

4

5

Kaavio 9: Turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat


19

59 % vastaajista koki voivansa vaikuttaa omaan turvallisuuden tunteeseen paljon tai melko paljon.

16 %

43 %

29 %

10 %2 %

Kaavio 10: Kuinka paljon koet itse voivasi vaikuttaa omaan ja lähipiirisi

turvallisuuteen?

5 = voin vaikuttaa paljon... 1 = en voi vaikuttaa

5 4 3 2 1

20

Kodin olosuhteet, ihmissuhteet ja tiedon saanti koettiin seikoiksi, joihin omat vaikutusmahdollisuu-

det olivat suurimmat (kaavio 11).

Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyssä avointen kysymysten anti oli runsasta ja vastauksista nousi

selkeästi liikenteen aiheuttama huoli: ylinopeudet ja kapeat tiet, joita esimerkiksi koululaiset joutu-

vat käyttämään, luovat turvallisuusriskejä.

Niin ikään julkisen sektorin taloustilanne ja pitkään jatkuneet leikkaukset olivat vastaajien mielissä.

Toisaalta myös yhteisöllisyys nosti päätään – sen puute huolestutti ja sen tärkeyttä korostettiin.

Osa vastaajista kertoi nyt ryhtyneensä pohtimaan, kuinka tärkeää yhteisöllisyys on.

4,30 4,223,87

3,57 3,433,35

3,24 3,142,92

2,81 2,70

2,42

1

2

3

4

5

Kaavio 11: Omat vaikutusmahdollisuudet aihealueittain

5 = voin vaikuttaa paljon 1= en voi vaikuttaa


21

6 Turvallisuusohjelman painopisteet

Turvallisuustyöryhmä on tarkastellut turvallisuutta ja kuntalaisilta tullutta palautetta edustamiensa organisaatioiden näkökulmista ja koonnut keskei-simmät ja ajankohtaisimmat osa-alueet toimenpidesuosituksineen. Turvalli-suussuunnitelma on laadittu elämänkaarimallin mukaisesti.

Osallisuus ja vaikuttaminen

Hyvä elinympäristö on elämänlaadun kannalta olennainen tekijä. Laadukas ja kaikin tavoin toimiva

elinympäristö muodostaa kokonaisuuden, jossa erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus jokapäiväisen

elämän järjestämiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen: asumiseen, palveluiden käyttämiseen,

työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Hyvä elinympäristö

on myös ekologisesti kestävä. (Ympäristöministeriö 2013)

Osallisuus ja osallistuminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kokemukseen omasta hyvin-

voinnistaan ja terveydestään. Kokiessaan osallisuutta yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa itseään

ja ympäristöään koskeviin asioihin. Osallisuutta voidaan mitata esimerkiksi järjestötyöhön ja pää-

töksentekoon osallistumisella.

Kuntalaisten osallistaminen turvallisuussuunnitteluun on yksi Sisäisen turvallisuuden ohjelman pai-

nopisteistä. Turvallisuussuunnittelussa on myös tärkeää muistaa, että yleensä niin sanottu kärki-

tieto alueen turvallisuustilanteesta ja - riskeistä löytyy juuri alueen asukkailla.

Yleisellä tasolla voidaan myös todeta, että lähiympäristön siisteys ja yleinen viihtyvyys vaikuttavat

sekä ihmisten turvallisuuteen että turvallisuuden tunteeseen. Tutkimusten mukaan ympäristön sot-

kuisuus ja epäviihtyisyys lisäävät rikoksia. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapidolla ja siis-

teydellä voidaan vähentää tapaturmien riskiä. Esimerkiksi talvella tehokkaalla liukkauden estolla

pystytään ehkäisemään liukastumisia.

Osallistumismahdollisuuksien lisääminen sellaiseen työhön, joka lisää kuntalaisen oman elinym-

päristön ja asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä, on tehokas tapa lisätä turvallisuutta ja turvalli-

suuden tunnetta. Silloin asukkaiden tarpeet tulevat paremmin otetuksi huomioon, ja yhdessä teke-

minen edistää myös yhteisöllisyyttä.

Paikallinen turvallisuussuunnittelu

Etenkin maaseudulla ja haja-asutusalueilla asukkaiden osallistumisen merkitys kasvaa, kun väli-

matkat ovat pidempiä ja palvelut keskittyneitä kaupunkialueille. Asukkaiden turvallisuutta ja asuin-

alueiden viihtyisyyttä voidaan parantaa naapuriavulla sekä kannustamalla asukas- ja kyläyhdistyk-

siä ja muita alueellisia yhteisöjä tekemään oman kylän tai asuinalueen turvallisuussuunnitelma.

Nämä turvallisuussuunnitelmat tulee kytkeä osaksi kuntien turvallisuussuunnitelmia ja kunnat tulee

kytkeä mukaan suunnitelmien toteuttamiseen.

22

Paikalliseen turvallisuussuunnitteluun osallistumisen edellytyksenä on, että asukkailla on mahdolli-

suus saada ajantasaista ja tilastoihin perustuvaa tietoa siitä, millaisia rikoksia, onnettomuuksia ja

muita häiriöitä asuinalueella tapahtuu. Tietoa voidaan käyttää turvallisuustilanteen arvion laatimi-

sessa ja ns. hot spottien tunnistamisessa. Asiallinen tieto lisää asukkaiden ja viranomaisten välistä

vuorovaikutusta ja viranomaistoimien vaikuttavuutta, kun turvallisuutta parantavat toimet kohden-

tuvat oikein. Rikosten ja onnettomuuksien uutisointi on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä lisää

asukkaiden turvattomuuden tunnetta ja myös epätietoisuutta siitä, mitkä ovat todellisia turvalli-

suusuhkia.

Hyviä esimerkkejä toimivasta paikallisesta turvallisuussuunnittelusta on Itä-Uudellamaalla vaikut-

tava Itä-kylät ry ja Fyra Byar NOAK. Itä-kylät ry on muun muassa järjestänyt kylien turvallisuus-

suunnittelun seminaareja. Loviisan pohjoispuolella oleva neljän kylän (Andersby, Hommansby, Ta-

vastby ja Skinnarby) muodostama kyläyhdistys Fyra Byar NOAK on laatinut kylille turvallisuus-

suunnitelman.

Muita osallistamisen keinoja

Muita keinoja osallistuttaa ja mahdollistaa asukkaiden osallistuminen turvallisuustyöhön on järjes-

tää niin sanottuja turvallisuuskävelyjä. Turvallisuuskävelyyn osallistuu asukkaiden lisäksi edustajia

kuntien keskeisistä toimijoista, esimerkiksi katujen ja teiden kunnossapidosta sekä rakentamisen

suunnittelusta. Kouluteiden turvallisuutta on hyvä kartoittaa turvallisuuskävelyillä. Niin sanotut "lä-

heltä-piti-tilanteet" eivät tilastoidu eikä niistä aina ilmoiteta viranomaisille.

Asukkaita voidaan myös aktivoida asiaan liittyvillä kyselytutkimuksilla sekä asukkaille järjeste-

tyissä kuulemis-/infoilloissa, joissa pyydetään ongelmien esille nostamisen lisäksi myös ehdotuk-

sia turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Iltoihin voidaan myös liittää informaatiota turvallisuutta li-

säävistä välineistä ja teknisistä ratkaisuista.

Viihtyvyyden osalta erilaiset kampanjat siisteyden ylläpitämiseksi ovat tehokkaita paitsi rikosten

ennalta estämiseksi myös yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi "roska päivässä - liike" lähtee

siitä, että siisti ympäristö ennaltaehkäisee roskaamista. Siisti ympäristö myös lisää ihmisten turval-

lisuuden tunnetta. Roskainen ympäristö taas lisää turvattomuutta, välinpitämättömyyttä ja muita

ongelmia. Roskaliike on saanut monen roskaajan kyseenalaistamaan ja muuttamaan toimintata-

pojaan.

23

Lapset ja nuoret

Itäisellä Uudellamaalla on yhteensä 26 911 perhettä, joista lapsiperheitä on 11 138. Alueen väes-

töstä 11,63 % asuu lapsiperheissä.

Alueen kuntien välillä on suuria eroja syntyvyydessä ja lapsiperheiden määrässä (taulukko 5).

Taulukko 5: Alle 6-vuotiaiden

osuus väestöstä (%)

Askola 9,8

Sipoo 9,3

Porvoo 8

Pukkila 7,1

Loviisa 6,7

Myrskylä 6,7

Lapinjärvi 6,4

Lähde: SotkaNET

Lasten ja nuorten turvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti vanhempien hyvinvointi. Materiaalinen hy-

vinvointi alueella on keskimääräisesti koko maata parempi. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mu-

kaan lasten pienituloisuusaste jää kaikissa itäisen Uudenmaan kunnissa alle koko maan keskiar-

von (14,3).

Myös nuorten työttömyystilanne on alueella koko maan keskiarvoa parempi. Alle 25-vuotiaiden

työttömien osuus työvoimasta oli 31.12.2013 koko maassa 14,6 %, kun Itä-Uudenmaan kunnista

korkein nuorisotyöttömien osuus oli Myrskylässä 14,1 % ja alin Sipoossa 6,9 %. Lapsiperheistä

toimeentulotukea sai koko maassa 8,7 %, kun itäisellä Uudellamaalla toimeentulotukea nosti kes-

kimäärin keskimäärin 6,2 % lapsiperheistä (kaavio 12).

4,9

7,27,8

8,8

7,1

4,33,6

8,7

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo koko maa

Kaavio 12: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä (31.12.2013)

24

Lasten henkistä hyvinvointia sekä heidän kokemusta omasta turvallisuudestaan on haasteellista

määritellä. Työryhmän toteuttaman Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyn vastauksista käy ilmi, että

alueen asukkaiden turvallisuuden tunne oli maaseudun kylissä korkeampi verrattuna kaupunkien

keskustaajamiin. Toisaalta haja-asutusalue ympäristönä voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä

puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi etenkin kouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille,

jotka liikkuvat paljon esimerkiksi polkupyörillä ja mopoilla.

Turvallisuusriskit

Lasten ja nuorten kohdalla työryhmä on nostanut ohjelmaan kolme teemaa, jotka muodostavat

merkittäviä riskejä lasten ja nuorten turvallisuudelle. Näitä ovat vanhemmuuden puute, päihteet ja

nuorten syrjäytyminen.

Vanhemmuuden puute

Vanhemmuuden puute muodostaa syrjäytymisriskin. THL:n toteuttamassa kouluterveyskyselyssä

vanhemmuuden puutetta mitataan seuraavilla osatekijöillä:

vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä

vanhemmat eivät tiedä missä nuoret viettävät viikonloppuiltansa

nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan

nuori ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

Kouluterveyskyselyssä kuntakohtaiset tulokset saadaan oppilaitosten sijaintikuntien mukaan (kaa-

vio 13). Siten Myrskylän ja Pukkilan kuntakohtaisia tietoja ei ole saatavilla. Lapinjärven tuloksia ei

ole saatavilla SotkaNet tietokannasta vastaajien vähäisen määrän vuoksi. Vanhemmuuden puute-

indikaattori on saatavana vain SotkaNet tietokannasta. Muiden kouluterveyskyselyyn perustuvien

indikaattoreiden osalta Lapinjärven tulokset on poimittu kuntaan toimitetusta aineistosta.

23,9

18,1

21,219,4 18,6

0

5

10

15

20

25

30

Askola Lapinjärvi Loviisa Porvoo Sipoo koko maa

Kaavio 13: Kokenut vanhemmuuden puutetta % 8. ja 9. luokan oppilaista

25

Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2013 itäisellä Uudellamaalla 6,4 % alle

17-vuotiaasta väestöstä, kun koko maassa luku oli 7,3 %. Loviisaa, Myrskylää ja Porvoota lukuun

ottamatta lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten määrä on lisääntynyt aiempiin vuosiin

verrattuna. Tästä voidaan päätellä, etteivät perheiden omat tuki- ja auttamisverkostot usein riitä,

vaan tarvitaan yhteiskunnan tukea jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Taulukko 6: Lastensuojelun tukitoimien piirissä, % alle 17-vuotiaasta väestöstä 2013

Askolassa 4,4

Lapinjärvi 5,3

Loviisa 6,4

Myrskylä 6,7

Porvoo 6,1

Pukkila 10,0

Sipoo 5,6 Lähde: SotkaNET

Päihteet

Nuorten päihteiden käyttö on merkittävä turvallisuusriski sekä terveydelle että nuoren kehitykselle.

Päihtynyt henkilö on onnettomuusaltis ja riski liikenteessä. Lisäksi päihtyneet nuoret saattavat ai-

heuttaa turvattomuuden tunnetta lähiympäristössä (kaaviot 14 ja 15).

20,820

18,1

14,7

9,6

12

0

5

10

15

20

25

Kaavio 14: Tosi humalassa vähintään kerran

kuukaudessa % 8, ja 9. luokan oppilaista

8,8

16

6

9

6,8

8,8

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kaavio 15: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan

oppilaista

26

Nuorten syrjäytyminen

Nuorten syrjäytyminen on kansantaloudellisesti suuri riskitekijä ja aiheuttaa yhteiskunnalle huo-

mattavia kustannuksia. Syrjäytyneisyys aiheuttaa eriarvoisuutta sekä ulkopuolisuuden tunnetta ja

saattaa johtaa myös yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

17,1

15

5,45,9

5,4

6,9

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Kaavio 16: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa

% 8. ja 9. luokan oppilaista

11,312,1

13,8

15

11,4

12,9

8,8

10,8

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Kaavio 17: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24

vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä

27

Työikäiset

Itäisellä Uudellamaalla työikäisten (15–64-vuotiaat) osuus väestöstä on 63,1 %. Kuntien kesken

on vähäistä vaihtelua.

Taulukko 7: Väestörakenne 31.12.2013

Ikärakenne – 14 % 15–64 % 65 - % Yhteensä

Askola 1049 21,0 3168 63,5 774 15,5 4991

Lapinjärvi 421 14,9 1667 59,1 732 26,0 2820

Loviisa 2349 15,2 9360 60,4 3784 24,4 15493

Myrskylä 303 15,2 1198 60,3 486 24,5 1987

Porvoo 8801 17,8 31757 64,3 8868 17,9 49426

Pukkila 362 17,8 1240 60,9 434 21,3 2036

Sipoo 3908 20,7 12014 63,5 2992 15,8 18914

60404 95667

Turvallisuusriskit

Työikäisten turvallisuuden tarkastelussa on nostettu esiin liikenneturvallisuus, työttömyys, väkival-

tarikokset ja päihteiden käyttö.

Aikuisväestön liikenneturvallisuus

Nuoren riski joutua liikenneonnettomuuteen on huolestuttavan korkea ikävuosina 15 – 22, mutta

sen jälkeen noin 50 vuoden ikään asti esimerkiksi henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnetto-

muudet ovat vakiotasolla. Tämän jälkeen liikenneonnettomuuksien määrä kussakin ikäluokassa

alkaa laskea. Lähes kaikissa aikuisväestön onnettomuustapauksissa osalliset ovat joko auton kul-

jettajia tai matkustajia. Itä-Uudenmaan alueella vuosittain noin 150 24 – 64- vuotiasta henkilöä jou-

tuu liikenneonnettomuuteen, jossa seurauksena on henkilövahinko. Kuolemantapausten määrä

vaihtelee vuosittain noin viiden ja kymmenen tapauksen välillä. Kuolemaan johtaneista tieliikenne-

onnettomuuksista neljänneksessä ja kaikista tieliikenneonnettomuuksista noin 10 prosentissa on

mukana alkoholi.

Valtakunnallisella tasolla liikenneturvallisuustyössä tavoitteena on muun muassa se, ettei kenen-

kään tarvitsisi joutua sivulliseksi liikennetapaturman uhriksi. Sama pätee luonnollisesti Itä-Uuden-

maan alueeseen. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä vain paikallisin toimin, vaan sen saavuttami-

nen edellyttää lukuisia valtakunnan tason toimenpiteitä. Paikallisia toimenpiteitä voivat olla esim.

hoitoon pääsyn nopeuttaminen onnettomuuden jälkeen, erilaiset liikenneympäristön parannustoi-

met, nopeusrajoitukset sekä niiden ja muiden liikennerikkomusten valvonta. Lisäksi ajoterveyden

seuranta tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää.

29

Työttömyys

Työttömyyteen liittyy säännönmukaista kausivaihtelua. Työttömyys lisääntyy yleensä kesäisin ja

vuodenvaihteessa johtuen esim. koulujen päättymisestä ja määräaikaisten työsuhteiden loppumi-

sista. Koko maassa oli elokuun 2014 lopussa työttömänä työnhakijana lomautetut mukaan lukien

319 433 henkilöä ja työttömyysaste oli 11,9 %. Elokuuhun 2013 verrattuna työttömyys lisääntyi

koko maassa 29 188 henkilöllä eli 10,1 %.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli elokuun lopussa 84 728 työtöntä työnhakijaa kokoaikai-

sesti lomautetut mukaan lukien. Edelliseen kuukauteen verrattuna työttömien määrä vähentyi 7

035 henkilöllä. Vuoden aikana eli elokuusta 2013 elokuuhun 2014 työttömien määrä lisääntyi 11

490 henkilöllä (15,7 %). Työttömyysaste oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella elokuussa

10,3 %.

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, Työllisyyskatsaus elokuu 2014

Työttömyys on kasvanut lähes koko maassa, ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Työttömyyden

kasvun taittuminen siirtyy useimmilla alueilla pitkälle ensi vuoteen. Talouden taantuma näkyy yhä

selvemmin palveluissa ja kaupassa, joissa työvoiman kysyntä on heikentynyt. Valtionhallinnon ja

kuntasektorin talousvaikeudet heijastelevat työvoiman kysyntään ja vaikeuttavat työllistymismah-

dollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa (kaavio 20).

Lähde: TEM, ELY: Alueelliset kehitysnäkymät tiedote 181/2014 18.9.2014

Taulukko 8: Työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus kunnittain (tarkastelupäivä 31.12.)

% 2009 2010 2011 2012 2013 29.8.2014

näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä >

1 v.

Askola 8,2 13,1 6,7 24,4 6,8 22,1 7 21,3 7,9 27,4 8,1 26,1

Lapinjärvi 10,1 14,3 8,7 20,7 9,3 25,8 9,1 31,7 8,5 32,7 10,3 32,1

Loviisa 8,55 12,7 9,6 22,7 9,6 28,5 9,3 27,6 11 30,2 10,9 34,2

Myrskylä 10,5 16,6 10,1 16,5 9,4 22,1 10,6 25 12,4 25,6 11,6 29,2

Pukkila 7,7 15,2 5,8 23,2 6 12,3 6 15,8 8,1 16,8 7,4 32,8

Porvoo 8,9 14,7 8,3 22,5 8 25,1 8,3 26,7 9,6 26,5 9,7 30,3

Sipoo 5,5 17 4,9 23,7 4,2 29,2 4,7 20,8 5,9 26,6 6 27,7

30

Tarkastelupäivä vuosittain 31.12. paitsi 29.8.2014

Kuntien vastuu työttömistä kasvaa

Vuoden 2015 alussa voimaan tullut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

(183/2014) korostaa kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa. Sen

keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä.

Lakimuutoksen seurauksena vaikeasti työllistettävien palvelut tuodaan yhteen palveluun. TE-toi-

misto, kunta (sosiaalitoimi) ja Kela arvioivat yhdessä millaisia palveluja työtön tarvitsee ja vastaa-

vat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta (verkostoyhteistyö).

Myös työttömyysturvalakia uudistettiin. Vuonna 2014 kunnan vastuu työmarkkinatuen ja toimeen-

tulotuen kustannuksista oli 50 %, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 500 päivältä (n. 4 vuo-

den työttömyys). 1.1.2015 alkaen kunnan vastuu kustannuksista on 50 % jo 300 päivän jälkeen (n.

3,5 vuoden työttömyys) ja 70 % kustannuksista, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 1 000 päi-

vää (n. 6 vuoden työttömyys).

Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 160 miljoonaa euroa.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kaavio 20: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Itä-Uudenmaan kunnissa

2009–2014, %

Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä

Pukkila Porvoo Sipoo

31

Pahoinpitelyt

Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikosten määrät antavat kuvaa siitä, miten paljon väkivaltaa kun-

nassa on (kaavio 21). Vaikka piilorikollisuuden määrä kaikesta väkivaltarikollisuudesta on suuri

(80-85%), on useimmissa kunnissa niin paljon poliisiin tietoon tullutta väkivaltaa, että luvut on ver-

tailukelpoisia.

Lähde: poliisin tilastotietojärjestelmä

Kaupungeissa ilmoitettuja tapauksia on ollut enemmän kuin maaseudulla. Kuitenkin Myrskylässä

ilmoitettuja tapauksia on ollut väkilukuun suhteutettuna paljon. Vastaavasti Sipoossa ilmoitettuja

tapauksia on väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän. Lapinjärvellä on taas selvä piikki vuo-

sissa 2011 ja 2012.

Toiselle tehty tahallinen, oikeudeton ruumiillinen väkivalta, kivun aiheuttaminen, terveyden vahin-

goittaminen tai tiedottomaan tilaan saattaminen on pahoinpitelyä. Pahoinpitelyrikokset jaetaan ri-

koslaissa vakavuusasteeltaan kolmeen tekomuotoon: pahoinpitelyyn, lievään pahoinpitelyyn ja tör-

keään pahoinpitelyyn. Sukupuolen mukaan väkivaltakokemusten ikäryhmittäinen jakautuminen on

suunnilleen samanlainen; sekä miehillä että naisilla riski joutua väkivallan uhriksi on suurin 15–24-

vuotiaana. Uhritutkimusten mukaan miehet joutuvat väkivallan uhriksi yleisimmin ravintoloissa, ka-

dulla tai työssä, naiset puolestaan työssä.

4,6

2,7

4,94,5

5,4

2

3,53,5

5,9

4,6

5,5

7

1

3,3

2

6,7

5,6

6,5 6,3

4 4

3,22,8

5,7 5,56

3,42,8

0

1

2

3

4

5

6

7

8


Kaavio 21: Ilmoitetut pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt per 1000 asukasta vuosina 2010-2013

2010 2011 2012 2013

32

Lähisuhde- ja perheväkivaltaa on kaikki perhe- tai lähisuhteessa tapahtuva, yhden perheenjäse-

nen toiseen kohdistama fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Väkivaltaisia

ovat teot, jotka tehdään vastoin uhrin tahtoa ja jotka aiheuttavat tälle kärsimystä. Suurin osa per-

heväkivallasta tapahtuu yksityisillä paikoilla, tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin ja väkivalta on usein tois-

tuvaa.

Perheväkivaltatapauksista tehdyt rikosilmoitukset seuraavat vahvasti kuntien väkilukuja. Pienim-

missä kunnissa tapauksia on vain muutamia.

Valtakunnallisesti väkivallan ja sen riskitekijöiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen niihin

sekä väkivallan uusiutumisen ehkäisy ovat keskeisiä periaatteita väkivallan vähentämistyössä. Vä-

kivallan vähentämisen tulee tapahtua integroidussa, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteis-

työssä. Väkivallan vähentämisen onnistuminen edellyttää tiettyjen taustaehtojen toteutumista yh-

teiskunnassa. Syrjäytymisen ehkäiseminen, syrjäytyneiden integroiminen ja hyvinvointipalvelut

ovat tärkeitä väkivallan vastaisessa työssä. Mielenterveydellä ja mielenterveyspalveluilla on kes-

keinen merkitys. Lisäksi tarvitaan kulttuurin muutosta; väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muo-

dossa.

Paikallisella tasolla sosiaaliviranomaisilla on iso rooli väkivallan taustatekijöiden torjumisessa,

mutta myös kolmas sektori voi toimia apuna sosiaalisten ongelmien torjumisessa. Julkiset pahoin-

pitelyt liittyvät usein päihteiden käyttöön ja anniskeluravintoloiden yhteyteen. Näiden kohteiden

tunnistamisella ja yhteistyöllä viranomaisten sekä yrittäjien kanssa voidaan yrittää myös vähentää

väkivallan määrää.

Turvakotipalveluista säädetty laki astui voimaan 1.1.2015. Laki siirtää turvakotien rahoituksen val-

tion vastuulle, ja toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Turvakotipaikkojen määrä tulee li-

sääntymään Suomessa. Lain tavoitteena on kehittää laadukkaita ja kokonaisvaltaisesti turvakoti-

asiakkaita huomioon ottavia turvakotipalveluja. Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhde-

väkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville henkilöille, niin naisille kuin miehillekin yksinään

tai yhdessä heidän alaikäisten lastensa kanssa. Turvakodit tarjoavat suojaa ja akuutin kriisiavun

lähisuhdeväkivaltaa kohdanneelle henkilölle.

0 02 1

17

1

7

2 3 20

29

1

9

03

15

2

42

1

14

52

18

0

31

1

8

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45


Kaavio 22: Rikosilmoitukset lähisuhde- ja perheväkivaltapauksista vuosina 2010-2013

2010 2011 2012 2013

33

Päihteiden käyttö

Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Liiken-

neonnettomuuksien lisäksi se liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Hyvän sisäisen

turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Eräänä turvallisuutta uhkaa-

vana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen

määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius

joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yh-

teydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Sekä alkoholi- että huumehaittakustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja kor-

jaamisesta. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutuu sosiaalihuollon, järjestyksen ja turvalli-

suuden ylläpidon sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista. Ehkäisevän päihdetyön

osuus kustannuksista on prosentin verran. Huumehaittakustannusten rakenne painottuu alkoholi-

haittakustannuksia enemmän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Lähde: THL 2014

Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan

päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin

päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin

päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin.

Ehkäisevän päihdetyön lisääminen lisää myös turvallisuutta.

Kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori tulee ottaa mukaan paikalliseen päihdepalvelujen kehittä-

mis-, suunnittelu- ja toteuttamistyöhön.

Taulukko 9: Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta

2011 2012 2012

Askola 7,9 6,6 4,4

Lapinjärvi 10,5 5,7 6,4

Loviisa 13,8 12,2 14,5

Myrskylä 1,0 1,5 4,0

Pukkila 0,0 0,5 4,4

Porvoo 13,0 13,0 11,1

Sipoo 2,2 0,5 1,2

Lähde: SOTKAnet

34

Ikäihmiset

Sisäasiainministeriö on julkaissut 18.3.2011 Ikääntyneiden turvallisuusohjelman. Sen keskeinen

viesti on, että ikääntyneiden turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää nykyistä enemmän yhteis-

työtä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Ohjelma kannustaa lisäämään moniammatillista

yhteistyötä. Turvallisuutta pitää parantaa asiakaslähtöisesti ottaen huomioon ikääntyneiden toiveet

ja tarpeet.

Taulukko 10: Väestöennuste 2012, yli 65 – vuotiaat itäisellä Uudellamaalla

2012 2015 2020 2030 2040 Väestön

kasvu

65 – 74 -

vuotiaat

10 073 11 559 12 663 12 601 12 476 917

75 – 84 -

vuotiaat

5 259 5 638 6 948 10 534 10 966 5 328

85 - vuoti-

aat

2 027 2 244 2 551 3 963 6 408 4 164

Yhteensä 17 359 19 441 22 162 27 098 29 850 10 409


Turvallisuusriskit

Ikääntyneiden turvallisuuden tärkeimmiksi asioiksi on nostettu lähiympäristön turvallisuus, yksinäi-

syyden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen.

Tapaturmat

Asumisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää, sillä ikääntyneiden tapaturmat sattuvat usein

kotona tai lähiympäristössä. Esimerkiksi kaatumisen riski lisääntyy ihmisen ikääntymisen myötä.

Jo aiemmin mainitusta ATH-tutkimuksesta käy ilmi, että itäisellä Uudellamaalla yli 75 -vuotiaat ko-

kevat asuinalueensa turvattomaksi vain harvoin (0,2 %). Asuinalueen turvallisuuteen tyytyväisiä

75 vuotta täyttäneistä oli 90,1 % . Yli 75 –vuotiaista itä-uusimaalaisista 37,2 % ilmoitti kaatu-

neensa viimeisen 12 kuukauden aikana. Naiset ilmoittivat kaatuneensa hieman miehiä useammin.

Tapaturmien ehkäisyllä voidaan merkittävästi vaikuttaa ikääntyneiden elämänlaadun ja toimintaky-

vyn parantamiseen. Tällöin ikääntyneet voivat toiveidensa mukaisesti asua omassa kodissaan

mahdollisimman pitkään. Tasapainon hallinta on keskeinen edellytys liikkumiskyvylle.

Kaatuminen on ikääntyvien yleisin tapaturma Suomessa. Kotonaan asuvista yli 65-vuotiaista joka

kolmas kaatuu vuosittain ja yli 80-vuotiaista puolet. Vakavan kotitapaturman sattuminen voi olla

ikäihmisen elämässä ratkaiseva käännekohta huonompaan.

35

Kaavio 23: Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma 2012

Kaatumisten ehkäisy

Ikäihmisten kaatumisten ja niiden seurausten ehkäisyyn tulisi panostaa sekä inhimillisistä että ta-

loudellisista syistä. Kaatumisia voidaan ehkäistä, ja avainasemassa ovat ikäihmisten parissa työs-

kentelevät ammattiryhmät.

Paikallinen toiminta tapaturmien ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää hyvien tulosten aikaansaa-

miseksi. On tärkeää seurata säännöllisesti kaatumisten esiintyvyyttä ja kaatumisiin liittyviä tekijöitä

vanhusten hoitoon ja asumiseen tarkoitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Neuvontakeskukset ja ehkäisevät kotikäynnit tarjoavat hyvän mahdollisuuden puuttua kaatumisris-

keihin ennen kotitapaturman sattumista.

Ikäihmisille tulee tarjota liikuntapalveluja, jotka on suunniteltu ikäihmisten tarpeisiin. Näin voidaan

vaikuttaa ikäihmisten fyysiseen kuntoon ja valmiuksiin toimia arjessa.

Liikkumisen turvallisuus

Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyssä ihmiset kokivat turvallisuutta eniten heikentävänä tekijänä

yleisen liikennekäyttäytymisen.

Ikäihmiset ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, iäkkäiden ihmisten muita verkkaisempi liikkuminen

koetaan usein kuitenkin liikennettä häiritseväksi ja heidän odotetaan sopeutuvan muun liikenteen

rytmiin. Tämä lisää riskitilanteiden määrää ja aiheuttaa ikäihmisille pelkoa ja turvattomuutta.

Iäkkäiden onnettomuuksissa on syynä ollut sekä iäkkäiden autoilijoiden oma ajonopeus että mui-

den autoilijoiden ajonopeus. Liiallinen ajonopeus heikentää kuljettajan havaintokykyä. Vakavimmat

onnettomuudet ikäihmisillä aiheutuvat arviointi- ja havaintovirheistä.

36

Miten liikenneturvallisuutta voidaan lisätä?

informaatio turvavälineiden kuten heijastimien, turvavöiden, pyöräilykypärien ja kenkien liu-

kuesteiden käytöstä.

informaatio iän tuomista muutoksista ja niiden huomioonottamisesta ajoneuvon kuljettami-

sessa. Iäkkäillä on usein mahdollisuus lähteä matkaan silloin kun ajokeli on suotuisa tai

matkaan voi lähteä valoisaan aikaan jne.

iäkkäitä kuljettajia kannustetaan tarkkailemaan omaa ajokuntoaan esimerkiksi väsymyksen

aiheuttamien riskien ennalta ehkäisemiseksi.

Iäkkäitä kannustetaan liikennesääntöjen ja muiden autoiluun liittyvien ohjeiden kertaamiseen.

Lähde: THL

Toimenpiteitä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi

rauhoitetaan autoliikennettä

tehdään kavennuksia ja hidasteita katuun

rakennetaan pyöräteitä

kulkuväylien pinnat ovat tasaisia ja luistamattomia

kulkureittien varrella on levähdyspaikkoja ja penkkejä

väyliä hoidetaan hyvin

rakennetaan keskisaarekkeita helpottamaan tienylityksiä

vihreä valo palaa tarpeeksi pitkään kadunylityksissä

Lähde: Liikenneturva

Yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen

Yksinäisyyden negatiiviset vaikutukset saattavat olla hyvin merkittäviä. Tutkimustulosten mukaan

yksinäisyys altistaa useille ongelmille ja voi johtaa jopa laitoshoidon tarpeeseen.

Itä-Uudellamaalla yli 75 -vuotiaista 83,1 % oli tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ATH-tutkimuksen mu-

kaan. Yksinäisyyden kokeminen vaihtelee. Toiset haluavat olla yksin, eivätkä kaipaa muita. Jos

yksinäisyys ei ole vapaaehtoista, silloin tilanne voi olla toinen.

Yksinäisyys on hyvin henkilökohtainen kokemus ja yksinäisyyttä voi tuottaa hyvin erilaiset asiat.

Yksinäisyys nousee omasta kokemuksesta, mutta siihen voi vaikuttaa myös esimerkiksi mahdolli-

suuksien puute viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa monet

asiat, kuten muutokset elämässä, läheisten ihmisten vähäisyys, läheisen kuolema, pelot ja ennak-

koluulot, sairastelu, muistiongelmat, asuinpaikka ja rahavaikeudet.

37

Lähde: SOTKAnet

Ikääntyneiden yksin asuminen on usein riski turvallisuuden kannalta. Erityistä huolta aiheuttaa yk-

sin elävien ikääntyneiden asema ja syrjäytymisuhka. Yli 65-vuotiaiden yksin asumisesta aiheutuva

turvattomuuden kokeminen on vähentynyt sekä naisilla että miehillä vuosien 2003 ja 2009 väli-

senä ajanjaksona. Turvattomuuden kokeminen lisääntyy kuitenkin siirryttäessä vanhempiin ikäryh-

miin ja 80-84 -vuotiaat kokevat eniten turvattomuutta yksin asumisesta. 80-84 -vuotiaille naisille

yksin asuminen aiheuttaa merkittävästi enemmän turvattomuuden kokemuksia kuin muille ikäryh-

mille, huomioiden sekä miehet että naiset. Tätä havaintoa selittää todennäköisesti naisten pidempi

elinikä, suurempi osuus yksinasuvien määrässä sekä puolisonsa menettäneiden suurempi osuus.

Erityisesti kaupungeissa on paljon yksin asuvia ikääntyneitä ja heidän määränsä ennustetaan kas-

vavan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana. On myös oletettavaa, että turvattomuu-

den tunne tulee tulevaisuudessa heikkenemään niissä kunnissa, jotka kärsivät muuttotappiosta.

Turvallisuuden tunne harvaan asutuilla alueilla on perinteisesti ollut hyvä. Viime vuosien aikana on

kuitenkin ollut havaittavissa merkkejä siitä, että turvallisuuden tunne näillä alueilla on heikentynyt.

Syitä kehityksen taustalla on ollut muun muassa väestön ikääntyminen ja kokemus siitä, että yh-

teiskunnan palvelut keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin.

Lähde: Sisäasiainministeriö, Turvallisia vuosia ikääntyneille

Väestön ikääntyminen tulee esille haasteena, johon vastaamiseksi toivotaan julkisen sektorin

ohella kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden apua. Esimerkiksi Ikäihmisten palvelujen laatusuosi-

tuksessa painotetaan, että yhteistyö järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistyön kanssa auttaa

kuntia hyödyntämään myös kolmannen sektorin voimavarat ikääntyneiden osallisuuden ja aktiivi-

sen elämisen tukemisessa.

46,4 44,7

50,7

40,8

47,751,9

40,9

0

10

20

30

40

50

60


Kaavio 24: Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2013

38

Vapaaehtoistoiminta

Ikääntyvä yhteiskunta on uudenlainen toimintaympäristö, jossa järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ha-

kee paikkaansa. Ikääntyvä väestö on nähtävä voimavarana, joka on monikasvoinen, yhä koulute-

tumpi ja yhä terveempi. Ikääntyvät ovat järjestö- ja vapaaehtoistyön suuri potentiaali.

Vapaaehtoistoiminta on myös terveyden ja hyvinvoinnin lähde. Tutkimukset osoittavat, että vapaa-

ehtoiseen toimintaan osallistuminen on tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen väline elä-

keiässä. Vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä laaja-alaisena toimintamuotona, joka monella tavoin

tukee siihen osallistuvien ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja siten ennaltaehkäisee hoidollisen

avun tarvetta.

Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat eläkeikäiset havaitsevat itsekin osallistumisen tuomat hyvin-

vointiedut. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen myös motivoi osallistumaan. Monenlaiseen va-

paaehtoistoimintaan osallistuminen virkistää ja tuo iloa, mutta sen koetaan tuottavan myös fyy-

sistä, psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia.

Ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kolmatta sektoria on pidetty erityisen tär-

keänä voimavarana, sillä kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset voivat tarjota ikääntyneille va-

paaehtoistoiminnan kautta avun ja tuen ohella myös mielekästä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja yh-

teiskunnallista osallisuutta.

39

7 Yhteenveto

Turvallisuusohjelman painopistealueille on luotu taulukkomallilla toimenpi-desuositukset ja seurantamalli. Myös ohjelmassa käytetyt indikaattorit ja ti-lastoviitteet on koottu yhteiseen taulukkoon.

Kehittämistoimenpiteet

Alla olevassa taulukossa ovat koottuina toimenpiteet, jotka toimivat runkona paikalliselle turvalli-

suusohjelman toimeenpanolle. Toimenpidesuositukset on jätetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi,

jotta kuntakohtaisten suunnitelmien teko olisi mahdollista. Jokainen kunta laatii oman suunnitel-

mansa näiden toimenpiteiden käytännön toteutuksesta kunnan ja sen asukkaiden tarpeet huomi-

oon ottaen. Kunnan tulee myös määritellä toimenpiteille vastuutahot.

Kohde-ryhmä

Tavoite Toimenpide Seuranta

Kunnan asukkaat

Turvallisuuden tun-

teen lisääminen osalli-

suuden kautta

Turvallisuusohjelman toi-

menpiteiden jalkauttami-

nen

Esimerkkejä:

Turvallisuuskävelyt

Kylien ja asuinalueiden

turvallisuussuunnitelmat

”Roska päivässä”-liike

Itä-Uudenmaan turvalli-

suuskyselyn uusiminen v.

2016

Toteutuneiden tapahtumien

ja laadittujen kylien ja

asuinalueiden turvallisuus-

suunnitelmien lukumäärä

Yhteisöllisyyden vah-

vistaminen

Toimijoiden säännöllinen

ja tavoitteellinen yhteistyö

(julkinen sektori ja vapaa-

ehtoistahot ja -toiminta,

yhdistykset, seurakunnat)

Esimerkkejä:

Kuntalaisten toiminta-

mahdollisuuksien lisäämi-

nen

Toimitilojen tarjoaminen

Itä-Uudenmaan turvalli-

suuskysely

Kuntien oma seuranta

40

Vuorovaikutteinen

viestintä

Monikanavainen tiedotus

Verkkoviestintä

Verkkopohjainen turvalli-

suussivusto, jossa on

mm. turvallisuussuunni-

telma

”Turvallisuuskortti”

Viestintätapahtumien

määrä, palautteiden määrä

Viestintäkanavien määrä

Lapset ja nuoret

Riittävä vanhemmuus Vanhemmuuden vahvis-

taminen ja ennaltaehkäi-

sevien palvelujen kehittä-

minen kuntien lasten ja

nuorten hyvinvointisuun-

nitelmien mukaisesti

Esimerkkejä:

Nuorisotyöntekijöiden tu-

kemat kotikäynnit

Perhetyöntekijöiden tar-

joama tuki

Kouluterveyskysely

THL:n lastensuojelua kos-

kevat tilastot

THL:n tilastot toimeentulo-

tukea saaneista lapsiper-

heistä

Nuorten päihteiden-

käytön vähentäminen

Kuntien päihde- ja mie-

lenterveysstrategioi-den

mukaiset toimenpiteet,

jolla vahvistetaan nuorten

päihteetöntä tasapai-

noista elämää

Esimerkkejä:

Päihdeputki

Valintojen polku

Vain yksi elämä

Kouluterveyskyselyn tulos-

ten seuranta

Nuorten elämän hal-

linnan vahvistaminen

Riskikäyttäytymisen var-

hainen tunnistaminen ja

yksilöity riittävä tuki mo-

nialaisena viranomaisyh-

teistyönä

Varhaisen puuttumisen

moniammatillinen toimin-

tamalli Ankkuri otetaan

käyttöön

Kouluterveyskysely nuorten

alkoholin ja huumeiden

käytöstä sekä koulukiusaa-

misesta

Koulutuksen ulkopuolelle

jääneiden tilasto sekä

Nuorisotyöttömyystilastojen

seuranta

41

Esimerkkejä:

Varhaisen puuttumisen

moniammatillinen toimin-

tamalli Ankkuri

Palveluohjaus

Etsivä nuorisotyö ja pien-

ryhmätoiminnat

Työikäiset Pari- ja lähisuhdeväki-

vallan vähentäminen

ja ennaltaehkäisy

Marak-työskentelyn (mo-

niammatillinen riskinarvi-

ointi) otetaan käyttöön

Työskentelymalli on käy-

tössä kaikissa ohjelmakun-

nissa vuoden 2016 lopussa

Päihdehaittojen ehkäi-

seminen

Päihde- ja mielenterveys-

strategioiden toimenpi-

teet

Indikaattoreiden seuranta

Myyntitilastojen seuranta

Työttömyyden aiheut-

taman turvattomuu-

den vähentäminen

Työttömien aktivointi ja

kuntoutus kunnan ja yh-

teistyötahojen toimenpi-

tein

Kolmannen sektorin akti-

voiminen

Esimerkki:

Yhteistyösopimukset kol-

mannen sektorin kanssa

ELY-keskuksen työttömyys-

tilastot

Työmarkkinatuen kunta-

osuudet

Aktivointiasteet

Ikäihmiset Tapaturmien ehkäisy

kotona ja lähiympäris-

tössä

Tiedotus kodin turvalli-

suuteen liittyvistä teki-

jöistä

Hyvinvointia edistävät ko-

tikäynnit

Esimerkki:

THL:n IKINÄ-malli

Kaatumisista johtuneiden

vuodeosastohoitopäivien

määrä

Tapaturmatilastot

Kaatumisten ehkäisy Senioriliikunta ja tasapai-

noa parantava toiminta

Kodin ja ympäristön es-

teettömyyden varmista-

minen

Liukkauden torjunta

Niiden iäkkäiden osuus,

jotka ilmoittavat kaatu-

neensa kävellessä 12 viime

kk aikana (%)

Yksinäisyyden vähen-

täminen

Eri toimijoiden yhteistyö,

julkinen sektori ja vapaa-

ehtoistahot ja -toiminta,

Osallistuneiden määrä

42

yhdistykset, seurakunnat

ym.

Esimerkiksi

uudet hyvinvointitoiminta-

mallit

(Kävely-ja kulttuurikamu-

toiminta,

Kummivanhus, Terveyttä

kotiovelle)

Kyselytutkimukset

43

8 Seuranta

Turvallisuusohjelman toimenpiteiden suunnittelun, kehittymisen ja toteutumisen seuranta tapahtu-

vat vuorovaikutteisissa seurantatapaamisissa vuosikellotyyppisesti. Turvallisuustyöryhmä laatii

vuosikellon alkuvuodesta 2015.

Kevään 2015 ohjausryhmän kokouksessa todetaan turvallisuussuunnittelun eteneminen kunnissa.

Syksyn 2015 seurantatapaamisessa tarkastellaan kuntien omia toimenpidesuunnitelmia lähem-

min.

Vuoden 2016 aikana uusitaan Itä-Uudenmaan turvallisuuskysely. Tavoitteena on selvittää arjen

turvallisuudentunteen kehityssuunta itäisellä Uudellamaalla.

Syksyllä 2016 työryhmä aloittaa valmistelut vuosien 2018 -2021 turvallisuussuunnitelmaa varten.

Seuraava turvallisuussuunnitelma tulee sisältymään kunnan hyvinvointikertomukseen tiivistelmän

muodossa.

44

9 Liitteet

Turvallisuuskyselyn materiaalit

Itä-Uudenmaan turvallisuuskysely Askola - Lapinjärvi - Loviisa - Myrskylä - Porvoo - Pukkila - Sipoo

Taustatietoja (tilastollisiin tarkoituksiin) 1. Kotikunta

Askola Loviisa

Lapinjärvi Porvoo

Pukkila Myrskylä

Sipoo

2. Postinumerosi __________________________________ 3. Sukupuoli

nainen mies

4. Ikä

0 - 14 15 - 24 25 - 44

45 - 64 65 - 74 75 ja yli

5. Kuinka turvalliseksi koet olosi kokonaisuudessaan?

5 4 3 2 1

Turvallinen Turvaton

6. Kuinka paljon seuraavat asiat heikentävät omaa turvallisuuden tunnettasi tällä hetkellä? 5 = heikentää paljon 4 = heikentää melko paljon 3 = heikentää jonkin verran

2 = heikentää vähän 1 = ei heikennä lainkaan 5 4 3 2 1

Ihmissuhteet (esim. lähisuhdeväkivalta) Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Asuinympäristö Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Liukastuminen tai kaatuminen

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talous ja toimeentulo Häiriökäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt Päihteiden käyttö (oma tai lähipiirin) Rikollisuus

Rasismi Syrjäytyminen Muu, mikä? ______________________________ Käännä

7. Kuinka paljon seuraavat osa-alueet vahvistavat omaa turvallisuuden tunnettasi tällä hetkellä? 5 = vahvistaa paljon 4 = vahvistaa melko paljon 3 = vahvistaa jonkin verran

2 = vahvistaa vähän 1 = ei vahvista lainkaan 5 4 3 2 1

Ihmissuhteet Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Asuinympäristö Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Katujen kunnossapito ja panostukset esteettömyyteen

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talous ja toimeentulo Naapuriapu Peruspalvelujen saatavuus Rikosten torjunta

Suvaitsevaisuus Muu, mikä? ______________________________ Muu, mikä? ______________________________

8. Kuinka paljon koet itse voivasi vaikuttaa omaan ja lähipiirisi turvallisuuteen? 5 4 3 2 1

Voin vaikuttaa paljon En voi vaikuttaa

9. Arvioi omia vaikutusmahdollisuuksiasi arjen turvallisuuden parantamiseksi seuraavilla osa-alueilla 5 = voin vaikuttaa paljon 4 = voin vaikuttaa melko paljon 3 = voin vaikuttaa jonkin verran

2 = voin vaikuttaa vähän 1 = en voi vaikuttaa lainkaan 5 4 3 2 1

Ihmissuhteet Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Asuinympäristö Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Liukastuminen tai kaatuminen

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talous ja toimeentulo Häiriökäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt Päihteiden käyttö (oma tai lähipiirin) Lasten ja nuorten ohjeistus vaaratilanteita varten

Yhteiskunnan ja luonnon häiriötilanteisiin varautuminen Tiedon aktiivinen hankkiminen ja soveltaminen Muu, mikä? ______________________________

10. Millä toimenpiteillä pyrit parantamaan omaa tai lähipiirisi arjen turvallisuutta?

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

11. Onko tämä kysely herättänyt kysymyksiä tai muuttanut ajatuksia arjen turvallisuudesta? Mitä? Tähän voit myös kommentoida antamiasi vastauksia.

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

Kiitos vastauksistasi!

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSOHJELMA 050515TURVALLISUUSKYSELY suomi

itÄisen uudenmaan turvallisuusohjelma 2017 ......askola lapinjärvi loviisa myrskylä porvoo...

Documents