Juho PeltoniemiHämeenlinna

Puolenkymmentä lammasta on lai-duntanut uudella luonnonsuoje-lualueella Hämeenlinnan itäisten kaupunginosien kainalossa kulu-neen kesän ajan.

Kuuden hehtaarin rantaryteikös-tä on raivattu puustoa ja kasvilli-suutta myös raivaus- ja moottori-sahoilla, ja maiseman avartaminen vielä jatkuu.

– Ajatus on, että puolet alueesta tulee olemaan avarampaa laidun-maata ja puolet kosteikkoa, maan-omistajien puolesta hanketta vetä-vä Pekka Honkala kertoo.

Rauhoitettu alue käsittää Katu-majärven pohjoisrannalla Mylly-joen ja Kahilistonjoen suisto- ja ranta-alueen sekä sen yhteydes-sä sijaitsevan rehevän metsä- ja niittyalueen.

Hämeen ely-keskus teki maan-

omistajien aloitteesta alkunsa saa-neen rauhoituspäätöksen heinä-kuun puolivälissä. Uusi suojelu-alue nimettiin Honkalanrannan luonnonsuojelualueeksi.

Kymppitien suunnassa yhä vilje-lyskäytössä olevaan maahan rajoit-tuva suojelualue on vanhaa Idän-pään Honkalan rantapeltoa.

– Kaupungin laajennuttua itään karjanpito loppui isoisäni aikaan vuonna 1959. Alue on saanut olla ilman viljelytoimia yli 50 vuotta, Honkala kertoo.

Lampaat tuotiin laiduntamaan ensimmäiselle suojelualueesta loh-kotulle laidunmaalle alkukesästä. Pekka Honkalan mukaan kasvil-lisuuden karsiminen palauttaa maaston alkuperäiseen tilaan.

– Tässä on ollut rantapeltoa ja laidunta 1700-luvulta lähtien.

Honkalanrannan maastoon on tehty valtion kustannuksella hoi-to- ja käyttösuunnitelma.

Seuraava askel alueen kehit-tämisessä on noin 50 000 euron Linnaseudun Liederin hankerahan anominen yhteistyössä lintutornin pystyttämisestä vastaavan Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyk-sen kanssa. Tornille on jo haettu ja saatu toimenpidelupa.

Lieder-rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta.

–  Jos saamme myös oman ra-hoituksen osuuden kuntoon, niin lintutorni pyritään saamaan en-si kevääseen mennessä käyttöön, Honkala kertoo.

Pääsy PitkosPuilla varustetulle luontolenkille tulee ensi vaihees-sa Vanajanlinnantien suunnasta. Suunnitelmissa on johtaa pitkos-puut lintutornille myös Kahiliston suunnasta.

Lintutornille johtavan noin ki-lometrin mittaisen luontopolun varrelle tullee myös levähdyspaik-ka nuotiopaikalla ja laavulla va-rustettuna.

– Uskomme, että Ruununmyllyn koulu ja päiväkoti sekä Harvoilan-mäen ja Siirin sekä muun itäisen Hämeenlinnan asukkaat hyödyn-tävät tätä luontoreservaattia sen valmistuttua, Honkala sanoo. HÄSA

Katuman pohjoisrannalle luonnon­suojelualue

●● Pitkospuiden ja lintutornin rakentamisen myötä alueesta tulee oiva muutaman tunnin luontoretkikohde.

Hankkeet veturit. Pekka Honkala on toiminut luonnonsuojelualueen perustamisessa maanomistajien edustajana. Lammaslauman tehtävä on puolestaan ollut palauttaa pitkään vapaana rehottanutta laidun­maisemaa entiselleen. KUVA: Markku Tanni

Fakta

Luonnonsuojelu yksityismailla

• Yksityinen luonnonsuo-jelualue voidaan perustaa maanomistajan viranomaisen aloitteesta.

• Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääsääntöisesti ennallaan.

• Yksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita on Suomessa lähes

7800 • Luonnonsuojelualueen

perustamispäätös on pysyvä. Alue voidaan rauhoittaa myös määräajaksi.

Lähde: Ympäristöministeriö

Myllyjoki

Katuma-järvi

koulu

Tuuloksentie

Papin-

niityntie

Ruununmyllyntie

Tattitie

Rouskutie

Haperotie

Ho

nkarin

ne

Harvoilan-

kylänraitti

Ka

skikaarre

Iso-Harvoilanti e

Etu

-Hä

tilä

n t

ie

Harvoila

Va

naj

anlin

nant

ie

RUUNUNMYLLY

HARVOILA200 m

HÄSA/LOGICA/MML

10

HÄMEEN SANOMATuuTiSET maanantaina 7. syyskuuta 2015A4

Hankkeet veturit. Pekka Honkala on toiminut luonnonsuojelualueen perustamisessa maanomistajien edustajana. Lammaslauman tehtävä on puolestaan ollut palauttaa pitkään vapaana rehottanutta laidun­maisemaa entiselleen. KUVA: Markku Tanni

Suuret puolueet eivät puolla aborttilakialoitettaTerveydenhoidon ammattilaisille haetaan oikeutta kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä.

Tero Malinen Helsinki

Yksikään suurista puolueista ei asetu tällä hetkellä abortti-lain muutosta ajavan kansalais-aloitteen tavoitteiden taakse. Keskiviikkona eduskunnan pu-hemiehelle luovutettava aloite ajaa terveydenhuollon henki-lökunnalle oikeutta kieltäytyä suorittamasta raskaudenkes-keytystä.

STT kysyi asiasta neljältä eduskuntaryhmältä. Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n ryhmis-sä lakimuutoksen tarpeeseen suhtaudutaan penseästi. Pe-russuomalaisten eduskunta-ryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kertoo, että puolueella ei ole valmista linjaa asiasta eikä aiheesta ole vielä keskusteltu eduskuntaryhmässä. Terho ei halua ennakoida aloitteen me-nestysmahdollisuuksia oman ryhmänsä sisällä tai ylipäätään eduskunnassa.

kokoomuksessa ja SDP:ssä ei nähdä tarvetta lakimuutoksel-le. Lakivaliokunnan puheenjoh-taja Kari Tolvanen (kok.) ker-too, että edellisen eduskunnan aikana aiheesta käytiin vapaa-muotoista keskustelua ja ko-koomuksen ryhmä oli silloin melko yksimielinen.

– Porukka on vähän vaihtu-nut, ja siksi ryhmäkokoukses-sa täytyy vielä keskustella, että jos jollain on toisenlainen näke-mys, niin haluaako hän äänestää toisin asiassa, Tolvanen sanoo.

Myöskään SDP:n nykyinen eduskuntaryhmä ei ole vielä keskustellut asiasta.

– Puolueen voimassa olevien kantojen mukaan voi kuiten-kin sanoa, että emme kannata henkilöstön jakamista kahteen kastiin sairaaloissa. Kun tälle alalle hakeutuu, niin tietää, et-tä silloin tehtäviin voi kuulua myös raskauden keskeytys, lin-jaa SDP:n ryhmän puheenjoh-taja Antti Lindtman.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen on henkilökohtaisesti Lindtma-nin kanssa samoilla linjoilla.

– Arvioni on, että aloitteella ei ole läpimenon mahdollisuuk-sia eduskunnassa.

kristillisdemokraatit eh-dottivat vuonna 2013 lakia-loitteessaan muun muassa, että lääkärit ja muut tervey-denhoidon ammattilaiset voi-sivat vakaumukseensa vedoten kieltäytyä raskauden keskeyt-tämisestä. Muut puolueet eivät tuolloin kannattaneet abortti-lain muutosta STT:n kyselyssä. Perussuomalaisten eduskunta-ryhmän silloinen puheenjoh-taja Pirkko Ruohonen-Lerner ei tosin halunnut ottaa kantaa koko puolueen nimissä, vaan kertoi, ettei lakimuutokselle ole hänen mielestään tarvet-ta. STT

kansalaisaloite

Liki 70 000 antoi tukensa • Lähes 70 000 kannattaa

kansalaisaloitetta, joka vaatii terveydenhoitohenkilöstölle oikeutta kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuk-sellisista syistä.

• Kannatusilmoitusten ke-ruuaika päättyi viime vuoden marraskuussa. Hankkeen

verkkosivujen mukaan Vä-estörekisterikeskus vahvisti kannatusilmoitusten mää-räksi 67 547.

• Aloitteen vireillepanijoi-den ilmoituksen mukaan aloite ei saanut taloudellis-ta tukea, joka olisi ylittänyt 1 500 euron rajan.

MTK: Maatalous tarvitsee kriisiapuaHelsinki. Maataloudelle on saa-tava nopeasti kriisitukipaketti, vetoavat maa- ja metsätalous-tuottajien keskusliitot MTK ja SLC ministeri Kimmo Tiilikai-seen (kesk.). Niiden mukaan eniten tukea tarvitaan inves-tointeihin ja nuorten viljelijöi-den maatiloille.

Tuottajat sanovat, että tilan-ne on useilla tiloilla kriisissä Ve-näjän elintarviketuontikiellon, tukimaksatusviivästysten, sato-vahinkojen ja vaikean markki-natilanteen takia.

Maatalous- ja ympäristömi-nisteri Tiilikainen osallistuu huomenna Brysselissä järjestet-tävään EU-maiden maatalous-ministerien hätäkokoukseen.

Tuottajien mukaan maata-lousministereiden olisi tehtä-vä myös päätös siitä, että tämän vuoden tuet voidaan maksaa nopeutetussa aikataulussa.

Liitot huomauttavat, että EU-päätösten lisäksi maata-louden auttamiseksi tarvitaan kansallisia toimia. STT

OikaisuLujatalo-rakennusliike urakoi sairaalanhoitopiirille tilat, joiden lattiassa oli kosteusvahinkoja.

Hämeen Sanomien lauantain taloussivun uutisessa (5.9.2015) mainitaan kertaalleen virheelli-sesti Lujabetoni. Lujabetonilla ei ollut mitään tekemistä kysei-sen urakan kanssa. Lujatalo ja Lujabetoni toimivat erillisinä yhtiöinä.

HÄMEEN SANOMAT uuTiSET A5maanantaina 7. syyskuuta 2015