NUMEROSSA 4/2013

Ilmoita epäasiallisesta perinnästä

Vuosilomalla sairastuminen

Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon

korvaaminen

Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint OySuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Yhteistyössä:

-seminaari 25.–27.9.2013 Silja Line m/s Symphony, Helsinki–Tukholma – Helsinki

Myy, markkinoi ja menesty!

Keskiviikko 25.9.

11.00 Ilmoittautuminen11.15 Kahvibuffet

11.45 Seminaarin avaus

12.00 Tuotteista, brändää, erotu, menestyTuotteistaja, DI, ”gurumarkkinoija” Jari Parantainen, Noste Oy

13.30 Buffetlounas

14.15 Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat – oletko valmisToimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy

16.10 Tauko ja hytteihin majoittuminen

16.30 Hissipuhetta ja tutuiksi tulemistaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

17.15 SoMe, somempi, somein – kuka korjaa potin?Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy

18.30 Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoijaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

19.30 Tauko21.00 Ala carte illallinen

Torstai 26.9.

8.00 Aamiainen9.30 Laiva saapuu Tukholmaan12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Sosiaalisen median juridiset pelisäännötOTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy

13.45 Markkinointi kasvun moottorinaMarkkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy

14.30 Kahvibuffet

15.00 Minustako huippumyyjä – KyLLä ja tästä se lähtee!Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy

17.00 Tauko (17.00 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Minustako huippumyyjä jatkuu

18.30 Seminaarin yhteenveto18.45 Tauko19.45 Päätössanat ja lasillinen kuohuvaa20.00 Buffetillallinen

Perjantai 27.9.

7.30 Aamiainen9.55 Laiva saapuu Helsinkiin.Huom. kaikki ajat paikallista aikaa.

Jäsenhinta (normaalihinta)490 € (665 €) 2 h ikkunallisessa hytissä515 € (690 €) 1 h sisähytissä535 € (710 €) 1 h promenade-hytissä545 € (720 €) 1 h ikkunallisessa hytissä565 € 2 h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle565 € 2 h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle688 € 1 h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle688 € 1 h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle

www.yrittajat.fi/mmm2013/ilmo tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923

• Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala.

Peruutukset:Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Jari Parantainen Reetta Koski Jukka-Pekka Vuori

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

Ilmoittaudu 10.9. mennessä!

Seminaarin puheenjohtajana toimii markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy.

SuoMen YrITTäjäT

KouLuTTaa

TuLe MuKaan!

YRITTÄJÄINFO 4/2013

YRITTÄJÄINFO

KUSTANTAJA: Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.

ISSN 1239-4637

TOIMITUSSuomen YrittäjätAnna Lantee, viestintäassistenttip. 09 2292 2855anna.lantee@yrittajat.fi

TAITTOKirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy

ILMESTYMINEN

1 . . . . . . . . . . . 18.1.

2 . . . . . . . . . . . 15.3.

3 . . . . . . . . . . . 10.5.

4 . . . . . . . . . . . 16.8.

5 . . . . . . . . . . 11.10.

6 . . . . . . . . . . . 5.12.

TÄSSÄ LEHDESSÄ KIRJOITTAVAT•Ville Kukkonen, lakineuvoja

•Laura Kurki, veroasiantuntija

•Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö

•Antti Neimala, johtaja

•Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ: YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO. KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA.

VEROT JA RAHATVerovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla 4Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa 6Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan 7Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunut 8

TYÖNANTAJAN ABCLakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen 10Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys 12Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu 15Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi 15

YRITYSTOIMINNAN ABCIlmoita epäasiallisesta perinnästä 16Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan 18Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee pakollinen 18

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINENKilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee – ollaan valmiina 20

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint OySuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Yhteistyössä:

-seminaari 25.–27.9.2013 Silja Line m/s Symphony, Helsinki–Tukholma – Helsinki

Myy, markkinoi ja menesty!

Keskiviikko 25.9.

11.00 Ilmoittautuminen11.15 Kahvibuffet

11.45 Seminaarin avaus

12.00 Tuotteista, brändää, erotu, menestyTuotteistaja, DI, ”gurumarkkinoija” Jari Parantainen, Noste Oy

13.30 Buffetlounas

14.15 Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat – oletko valmisToimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy

16.10 Tauko ja hytteihin majoittuminen

16.30 Hissipuhetta ja tutuiksi tulemistaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

17.15 SoMe, somempi, somein – kuka korjaa potin?Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy

18.30 Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoijaIdeoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

19.30 Tauko21.00 Ala carte illallinen

Torstai 26.9.

8.00 Aamiainen9.30 Laiva saapuu Tukholmaan12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Sosiaalisen median juridiset pelisäännötOTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy

13.45 Markkinointi kasvun moottorinaMarkkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy

14.30 Kahvibuffet

15.00 Minustako huippumyyjä – KyLLä ja tästä se lähtee!Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy

17.00 Tauko (17.00 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Minustako huippumyyjä jatkuu

18.30 Seminaarin yhteenveto18.45 Tauko19.45 Päätössanat ja lasillinen kuohuvaa20.00 Buffetillallinen

Perjantai 27.9.

7.30 Aamiainen9.55 Laiva saapuu Helsinkiin.Huom. kaikki ajat paikallista aikaa.

Jäsenhinta (normaalihinta)490 € (665 €) 2 h ikkunallisessa hytissä515 € (690 €) 1 h sisähytissä535 € (710 €) 1 h promenade-hytissä545 € (720 €) 1 h ikkunallisessa hytissä565 € 2 h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle565 € 2 h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle688 € 1 h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle688 € 1 h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle

www.yrittajat.fi/mmm2013/ilmo tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923

• Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala.

Peruutukset:Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Jari Parantainen Reetta Koski Jukka-Pekka Vuori

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

Ilmoittaudu 10.9. mennessä!

Seminaarin puheenjohtajana toimii markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy.

SuoMen YrITTäjäT

KouLuTTaa

TuLe MuKaan!

Yrittäjäinfo 4/20134

VEROT JA RAHAT

Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalallaVerohallinto on julkaissut ohjeen erityisalalla työskentelevien työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2012:85.

Erityisaloiksi katsotaan esimerkiksi ra-kennus-, maanrakennus- ja metsäala. Uusi ohje täydentää aiempaa ohjetta Työmatkakustannusten korvaukset, jo-ta sovelletaan myös muilla kuin erityis-aloilla työskenteleviin. Uutta ohjetta so-velletaan 10.6.2013 alkaen. Tässä kir-joituksessa käsitellään vain tärkeim-mät muutokset.

Päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset matkat vaihtuville työkohteille

Jatkossa erityisalalla työskentelevän henkilön päivittäisinä asunnon ja työ-paikan välisinä matkoina pidetään työn-antajan järjestämän asunnon (niin sa-nottu kakkosasunto) ja erityisen työn-tekemispaikan välisiä matkoja, jos työntekijän katsotaan asuvan kysei-sessä asunnossa. Tällaisen työmat-kan ajalta ei voida maksaa verovapaa-ta päivärahaa.

Työnantajan järjestämänä asunto-na pidetään työnantajan omistamaa, vuokraamaa tai muutoin hallitsemaa asuntoa, jossa työntekijä majoittuu ja josta hän kulkee päivittäin työkohteil-le. Samassa asunnossa voi asua use-ampia henkilöitä. Asuntona ei pidetä hotellihuonetta, parakkia, asuntovau-nua, asunto- tai matkailuautoa tai muu-ta vastaavaa, luonteeltaan selvästi väli-aikaista majoitustilaa riippumatta ma-joituksen kestosta.

Asumisen keston merkitys

Verohallinto katsoo, että enintään kah-den vuoden majoittuminen ei ole asu-mista työnantajan järjestämässä asun-nossa. Tulkinta mukailee myös lainsää-täjän tarkoitusta siitä, että tilapäisten työkomennusten ajalta maksetut kor-vaukset ovat laajasti verovapaita.

Päiväraha ei ole edellä mainituin pe-rustein verovapaata tuloa silloin, kun on alun alkaen tarkoituksena, että työnte-kijä asuu samassa tai samalla seudulla

sijaitsevassa työnantajan järjestämäs-sä asunnossa yli kahden vuoden ajan. Poikkeuksen tähän muodostaa yksit-täistä työkohdetta varten järjestetty majoitus, jolloin myös kolmannen vuo-den ajalta maksetut korvaukset voivat olla verovapaita.

Työskentelyn kesto ei ole raken-nus- tai muulla erityisalalla kuitenkaan yleensä tiedossa vielä silloin, kun työn-tekijä aloittaa työskentelyn tietyllä paik-kakunnalla. Työskentely yksittäisellä työkohteella saattaa esimerkiksi kes-tää ennakoitua kauemmin tai työkohde saattaa yllättäen vaihtua. Tämän vuoksi tilanne on monesti sellainen, että työn-antajan ei katsota ainakaan työskente-lyn alkaessa järjestäneen työntekijäl-le asuntoa työskentelypaikkakunnalle.

Majoittumisen kestoa arvioitaessa huomioidaan lähtökohtaisesti yhtäjak-soinen majoittuminen samassa työnan-tajan järjestämässä asunnossa. Se, et-tä työntekijät joutuvat työskentelyn yhä kestäessä muuttamaan työnantajan järjestämästä asunnosta toiseen, ei kui-tenkaan poikkeuksetta estä katsomas-ta majoittumista asumiseksi. Yli kahden vuoden majoittuminen voidaan katsoa asumiseksi, jos asuntoa vaihdetaan lä-hialueella (esimerkiksi samalla paikka-kunnalla) eikä työskentelyolosuhteissa tapahdu olennaisia muutoksia. Majoi-tuspaikkaa vaihtamalla ei siten voida keinotekoisesti välttää majoituspaikan muodostumista asunnoksi.

Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitusPäiväraha voidaan katsoa jatkossakin verovapaaksi, jos majoitus on järjes-tetty nimenomaisesti yksittäistä työ-kohdetta varten eivätkä tuloverolain 72a §:ssä tarkoitetut työkohteen tila-päisyyden aikarajat ylity. Tällaisesta ti-lanteesta on kysymys silloin, kun työn-antaja määrää työntekijänsä työskente-lemään yksittäisellä työkohteella suori-tettavaa urakkaa tai muuta vastaavaa

toimeksiantoa varten erityiselle työn-tekemispaikalle ja järjestää tälle asun-non ainoastaan kyseisen toimeksian-non suorittamista varten.

Päivärahojen verovapautta rajoitta-vat tuloverolain mukaiset työkohteen ti-lapäisyyden aikarajat. Tilapäisenä työs-kentelynä erityisellä työntekemispai-kalla pidetään enintään kahden vuo-den työskentelyä samassa työnteke-mispaikassa. Enintään kolmen vuoden työskentelyä voidaan pitää tilapäisenä erityisedellytyksin, jos kyse on työs-kentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa.

Työskentelyn ennakoimaton jatkuminenAlun perin alle kaksi vuotta kestävää työskentelyä varten järjestetty majoi-tus saattaa muodostua pidemmäksi. Majoitus saattaa esimerkiksi olla alun alkaen järjestetty ainoastaan yksittäis-tä työkohdetta varten, mutta työsken-tely jatkuu keskeytyksettä samalla seu-dulla sijaitsevalla toisella työkohteella etukäteen ennakoimattomasta syys-tä. Mahdollista on myös, että useilla eri työkohteilla tapahtuva alle kaksi vuot-ta kestäväksi tarkoitettu työskentely jatkuu ennakoimattomasta syystä yli kaksi vuotta.

Verohallinnon käsityksen mukaan työnantajan järjestämästä majoituk-sesta ei voi takautuvasti muodostua asuntoa, kun työskentely jatkuu enna-koimattomasti. Tällaisessa tilantees-sa ensimmäisen kahden vuoden ajal-ta maksettu päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi.

On myös mahdollista, että alkujaan tilapäiseksi tarkoitettu työskentely sa-massa työkohteessa saattaa jatkua sel-laisesta syystä, jota ei ole voitu kohtuu-della ennakoida. Tällöin sovelletaan tu-loverolain 72a §:n 3 momentin säännök-siä. Päiväraha on siten 2 momentissa säädetyin edellytyksin verovapaa myös kolmannen vuoden ajalta.

Suomen Yrittäjät Laura Kurki

veroasiantuntija p. 09 2292 2928

laura.kurki@yrittajat.fi

Yrittäjäinfo 4/2013 5

VEROT JA RAHAT

AsuntoetuKun työntekijä asuu veloituksetta työn-antajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle luontoisetu (asuntoetu). Asuntoetua ei voida edellä kuvatussa tilanteessa pitää verovapaa-na etuna sillä perusteella, että työnan-taja voi pääsääntöisesti korvata vero-vapaasti myös työmatkasta aiheutu-neet majoittumiskustannukset. Syy-nä tähän on, että erityisalalla työsken-televän työntekijän verovapaaksi tulok-si voidaan katsoa ainoastaan korvaus työnantajan järjestämän asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista sekä ateriakorvaus.

Työnantajalta saatu luontoisetu ar-vostetaan käypään arvoon Verohallin-non päätöksen mukaisesti. Jos samas-sa asunnossa asuu useita henkilöitä, kunkin henkilön saaman asuntoedun arvo on hänen käytettävissään olevien tilojen suhteellinen osuus koko asun-non luontoisetuarvosta. Laskennassa otetaan huomioon kaikkien käytettä-vissä olevista yhteisistä tiloista päälu-vun mukaan määräytyvä osuus ja pel-kästään kunkin työntekijän käytössä olevat tilat kokonaan.

Parakki, asuntovaunu, asunto- tai matkailuauto taikka muu vastaava työnantajan erityiselle työntekemis-paikalle järjestämä luonteeltaan sel-västi väliaikainen majoitus ei ole kakko-sasunto. Siitä ei tämän vuoksi muodos-tu työntekijälle asuntoetua, jos työn-tekijällä on varsinainen asunto muu-alla. Varsinaiselle työntekemispaikalle järjestetystä majoituksesta sen sijaan muodostuu asuntoetu.

Työntekijä ei voi edellä mainitussa tilanteessa yleensä saada asuntoedun perusteella työasuntovähennystä, sil-lä se voidaan myöntää ainoastaan sil-loin, kun asunto on hankittu varsinai-sen työntekemispaikan sijainnin vuoksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa erityis-alalla työskentelevällä henkilöllä on var-sinainen työntekemispaikka työnanta-

jan järjestämän asunnon läheisyydes-sä. Jos työntekijän perhe asuu toisella paikkakunnalla, työntekijä voi vähen-tää asuntoedun arvoa vastaavan mää-rän tulonhankkimiskuluna.

Työntekijän itse hankkima asuntoErityisalan työntekijä saattaa myös it-se vuokrata asunnon työskentelypaik-kakunnalta. Jos vuokrattu asunto on työntekijän käytössä yli kahden vuo-den ajan, katsotaan asunto työnteki-jän kakkosasunnoksi. Matkat työnte-kijän työskentelypaikkakunnalla sijait-sevalta asunnolta työntekemispaikalle ja takaisin ovat tällöin päivittäisiä asun-non ja erityisen työntekemispaikan vä-lisiä matkoja. Niiltä ei siten voida mak-saa verovapaata päivärahaa.

Työskentelyn kestolla, asunnon vaihtumisella, työnantajan työkoh-detta tai -kohteita koskevilla määrä-yksillä tai muilla vastaavilla seikoilla ei ole tällaisessa tilanteessa merkitystä. Työntekijän omistama asunto on aina kakkosasunto.

Erityisalalla toimiva elinkeinonharjoittajaVerohallinnon ohje koskee työntekijöi-tä ja työnantajan maksamia korvauksia, eikä se ole suoraan sovellettavissa elin-keinonharjoittajiin. Elinkeinoverolaissa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jon-ka liikkeen- tai ammatinharjoittaja tila-päisesti tekee elinkeinotoimintaan liit-

tyvänä tavanmukaisen toiminta-alu-eensa ulkopuolelle. Merkitystä ei tässä ole asunnon käsitteellä, vaan ratkaise-vaa on tavanmukainen toiminta-alue.

Rakennus- tai muulla erityisalaksi katsottavalla toimialalla elinkeinonhar-joittajalla on aina pysyvä toimipaikka, joka rinnastuu työntekijän varsinaiseen työpaikkaan. Jos elinkeinonharjoitta-jalla ei ole toimitiloja tai muuta pysy-vää toimipaikkaa, varsinaiseen työpaik-kaan rinnastuva pysyvä toimipaikka on hänen asuntonsa.

Jos elinkeinonharjoittaja työskente-lee jollakin paikkakunnalla niin paljon, että hän järjestää sieltä itselleen asun-non, siitä voi muodostua hänelle pysy-vä toimipaikka. Tämän seurauksena hänelle muodostuu kyseiselle paikka-kunnalle tavanmukainen toiminta-alue.

LISÄTIETOJA:Verohallinnon ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen (10.6.2013, dnro A147/200/201)

Muiden kuin erityisalojen päivä-rahoista kerrotaan Verohallinnon ohjeessa ”Työmatkakustannusten korvaukset” (20.5.2009, dnro 54/31/2009)

Elinkeinonharjoittajan matkakustannusten vähentämistä on käsitelty yksityiskohtaisesti Verohallinnon ohjeessa ”Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen” (25.1.2012, dnro 410/349/2011).

Kun työntekijä asuu veloituksetta työn­antajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle asuntoetu.

Yrittäjäinfo 4/20136

VEROT JA RAHAT

Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaaVerohallinto on julkaissut ohjeen hallintoelimen jäsenen ja toi-mitusjohtajan palkkion verotuksesta. Ohje laajentaa palkkatulo-na verotettavan tulon käsitettä aikaisempaan verrattuna.

Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeu-den vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko toimitusjohtajan tehtävästä makset-tu palkkio toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hä-nen omistamansa yhtiön elinkeinotu-loa, kun palkkio maksettiin hänen omis-tamalleen yhtiölle. Ratkaisussa palkkio katsottiin toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkaksi.

Aiemmassa oikeus- ja verotuskäy-tännössä on hyväksytty se, että toimi-tusjohtajan tehtävistä maksettu korva-us on voitu tiettyjen edellytysten täyt-tyessä poikkeuksellisesti maksaa toi-mitusjohtajan työnantajalle tai toimi-tusjohtajan omistamalle yhtiölle. Kor-vaus on voitu katsoa muuksi kuin pal-kaksi silloin, kun kyseessä on ollut tila-päinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimi-tusjohtajan tehtävät ovat tänä aikana poikenneet niistä, joita toimitusjohta-jalle yleensä kuuluu.

Esimerkiksi yrityksen saneeraus- tilanteessa toimitusjohtajan tehtäväs-tä maksettu korvaus on voitu katsoa ul-kopuolisen konsulttiyhtiön tuloksi. Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen järjes-tely, korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa. Vastaavan-sisältöinen kanta on todettu myös en-nakkoperintälain säännöksiä koskevas-sa hallituksen esityksessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mu-kaan toimitusjohtajan tehtävästä mak-settu korvaus katsotaan aina kokonai-suudessaan toimitusjohtajaksi nime-tyn luonnollisen henkilön palkaksi riip-pumatta siitä, kenelle korvaus makse-taan. Esimerkiksi toimitusjohtajan työn-antajalle tai tämän omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on siten aina toimi-tusjohtajaksi nimetyn henkilön veron-alaista palkkatuloa.

Toimitusjohtajan tehtävästä makset-tu korvaus on toimitusjohtajaksi nime-tyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään teh-tävän ajallinen kesto tai toimitusjohta-jan valinnan tarkoitus ei muuta korva-uksen luonnetta palkasta muuksi suo-ritukseksi eikä muun henkilön kuin toi-mitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkatuloksi.

Korvaus on palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksi-anto, josta maksetaan korvaus hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Myös-kään sillä seikalla, kenen intressissä toimitusjohtaja on valittu, ei ole merki-tystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle.

Kantaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkion verokohteluun kaikissa yhtei-sömuodoissa. Esimerkiksi henkilöyhti-ön (ay, ky) tai osuuskunnan toimitus-johtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi.

Ohjeen vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1 perustuvia muutoksia so-velletaan voimaantulon (17.6.2013) jäl-keiseltä ajalta maksettuihin korvauksiin. Muilta osin ohjetta voidaan soveltaa jo aikaisempien vuosien verotuksissa.

LISÄTIETOJA:Ohje on luettavissa kokonaisuu-dessaan osoitteessa www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Vero-hallinnon ohjeet > 2013 > Hallinto-elimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus (17.6.2013, dnro A37/200/2013 )

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1.

Aiempaa oikeus- ja verotuskäy-täntöä: KHO 1982-B-II-571, KHO 1982-B-II-576, KHO 1985-B-II-611 ja KVL 93/2005.

HE 126/1994 vp.

Toimitusjohtajan tehtä­västä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi.

Suomen Yrittäjät Laura Kurki

veroasiantuntija p. 09 2292 2928

laura.kurki@yrittajat.fi

Yrittäjäinfo 4/2013 7

VEROT JA RAHAT

Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan Verohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja tutki-mus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista.

Ohjeessa käsitellään sijoittajan mää-räaikaista verovuosina 2013–2015 pääomatulosta tehtävää vähennys-tä, sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista.

Sijoittaja voi vähentää puolet osakepääomastaSijoittaja voi vähentää 50 prosenttia kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen koh-deyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteel-la vähennettävä määrä on verovuon-na vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa. Vähennyksen saa siten 10 000–150 000 euron sijoituksella.

Vähimmäismäärä on verovuosikoh-tainen, ei sijoituskohtainen. Vähennyk-seen oikeutettuja ovat vain Suomes-sa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt.

Sijoittaja saa vähentää vain sellai-set vuosina 2013–2015 tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoi-minnan määräaikaisesta veronhuojen-nuksesta annetun lain voimaantulles-sa (15.5.2013) tai sen jälkeen viimeis-tään 31.12.2015.

T&K­toiminnasta lisävähennysKotimaisella elinkeinotoimintaa harjoit-tavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushen-kilön Suomessa olevalla kiinteällä toi-mipaikalla on oikeus tehdä lisävähen-nys työntekijöilleen maksamiensa tut-kimus- ja kehittämistoiminnan palkko-jen perusteella. Elinkeinotoiminnan tu-losta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkois-ta, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.

Lisävähennyksen enimmäismäärä on verovuonna 400 000 euroa ja ala-raja 15 000 euroa. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykses-tä annetussa laissa on säädetty vähen-nyksen erityisistä edellytyksistä. Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka on aloitet-tu 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Lain tutkimus- ja kehittämistoimin-nan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa 1.1.2013–31.12.2015. Valtio-neuvosto kuitenkin päätti kehysriihes-sä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo 31.12.2014 eli vuotta ai-kaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa.

Lisävähennyksen voi tehdä, kun tut-kimus- ja kehittämistoiminnan han-ke on aloitettu lain voimaantulon jäl-keen. Lisävähennyksen saa myös, jos ennen voimaantuloa on tehty vasta hankesuunnitelma

Yrityksen on itse vaadittava vähen-nystä veroilmoituksellaan. Lisävähen-nys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalen-terivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen.

LISÄTIETOJA: www.vero.fi > Syventävät vero-oh-jeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Sijoitustoiminnan määräaikainen veronhuojennus (31.5.2013, dnro A48/200/2013).

www.vero.fi > Syventävät vero-oh-jeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Tutkimus- ja kehittämistoimin-nan lisävähennys (28.6.2013, dnro A78/200/2013 ).

T&K­vähennyksen voi tehdä vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa.

Yrittäjäinfo 4/20138

VEROT JA RAHAT

Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunutElinkeinoverotuksen asiantuntijatyö-ryhmän tehtävänä on ollut laatia sel-vitys elinkeinoverotuksen uudistami-sesta kilpailukyvyn ja veropohjan tur-vaamiseksi. Työryhmän puheenjohta-jana on toiminut ylijohtaja Lasse Arvela.

Työryhmä esittää, että konsernive-rotusjärjestelmän valmistelua jatket-taisiin ensisijaisesti konsernin yhteis-verotusmallin pohjalta. Tulolähdejaos-ta työryhmä esittää, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena yhte-näisin perustein elinkeinoverolain mu-kaan. Jatkovalmistelussa olisi arvioita-va, miten uudistus tulisi toteuttaa ja mi-

ten asiasta säädettäisiin muiden yritys-muotojen kohdalla.

Työryhmä on arvioinut myös korko-vähennysoikeuden rajoittamista, yhtei-söjen kotipaikan määrittelyä ja Suomen verotusvallasta poistumista kansainvä-liseen voitonsiirtoon ja veropohjan tur-vaamiseen liittyvinä kysymyksinä. Työ-ryhmä katsoo, että korkovähennysoi-keuden rajoitussäännökset olisi laajen-nettava tuloverolain mukaan verotetta-vaan muun toiminnan tulolähteeseen. Työryhmä esittää myös, että yhteisön yleisen verovelvollisuuden määräävä kotipaikka määräytyisi myös tosiasi-allisen johtopaikan perusteella.

Omistajanvaihdoksiin liittyvä tappi-oiden lupamenettely on työryhmän nä-kemyksen mukaan hallinnollisesti ras-kas ja sopii huonosti nykyiseen vero-tusmenettelyyn. Työryhmä esittääkin lupamenettelystä luopumista ja siirty-mistä tappioiden käsittelyssä normaa-liin verotusmenettelyyn.

LISÄTIETOJA:Työryhmän muistio: www.vm.fi > Julkaisut ja asiakirjat > Julkai-sut > Verotus > Elinkeinoverotuk-sen asiantuntijatyöryhmän muistio, 16/2013.

SeniorijäSenyyS Suomen yrittäjiSSä

Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä?

Seniorijäsenyys on hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä!

Seniorijäsenenä saat mm. Yrittäjäsanomat-leh-den, Yrittäjäinfo-tiedotteen sekä neuvontapalvelut numerossa 09 229 221. Jäsenyys maksaa vain 50 euroa vuodessa. Liity ja jatka viihtymistä hyväs-sä seurassa! Lisätietoa www.yrittajat.fi/seniorit

ÄlÄ jÄÄ tuntemattomaksi suuruudeksi.

Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää

verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa.

Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät.

Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit

kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa kes-

kusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa

Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi.

synergia.yrittajat.fi

uusi jÄsenpalvelu!

Yrittäjäinfo 4/201310

TYÖNANTAJAN ABC

Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen

KYSYMYS

Yrityksessäni työskentelevä vuokratyöntekijä aiheuttaa työssään vahingon yritykselleni. Onko työntekijä tai hänet vuokrannut vuokrausyritys korvausvelvollinen?

Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen

lakineuvoja p. 09 229 221

ville.kukkonen@yrittajat.fi

VASTAUS

Vuokratyöntekijä voi käyttäjäyritykses-sä työskennellessään aiheuttaa vahin-koa monella eri tavalla. Vahinkoa voi ai-heutua esimerkiksi käyttäjäyritykselle itselleen, sen asiakkaalle tai muulle so-pimuskumppanille tai täysin ulkopuo-liselle taholle. Tässä käsitellään vain käyttäjäyritykselle aiheutuneen vahin-gon korvaamista.

Työntekijä ei ole työsuhteessa käyt-täjäyritykseen, joten vahingonkorvaus- ja vastuukysymykset voivat olla huo-mattavasti monimutkaisempia verrat-tuna tavallisen työntekijän aiheuttamiin vahinkoihin.

Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvelvollisuus pääosin sopimusperusteista

Vuokrausyrityksen vastuu vuokraa-mansa työntekijän työssään käyttä-jäyritykselle aiheuttamasta vahingos-ta perustuu pääsääntöisesti vuokraus-yrityksen ja käyttäjäyrityksen väliseen sopimukseen.

Korkeimman oikeuden mukaan (ta-pauksessa 2005:135) vuokrausyritys on vastuussa vuokratyöntekijän aihe-uttamasta vahingosta vain, jos vuok-rausyritys ei ole täyttänyt sille osapuol-ten välisestä sopimuksesta johtuvia vel-vollisuuksia. Jos mitään erityistä ei ole osapuolten välillä sovittu, vuokraus- yrityksen päävelvollisuus on yleensä valita ja toimittaa asianmukaisesti kou-lutettua ja ammattitaitoista työvoimaa käyttäjäyritykselle.

Jos vuokratyöntekijän aiheutta-ma vahinko on johtunut puutteellises-ta ammattitaidosta ja käyttäjäyritys pystyy osoittamaan vuokrausyrityk-sen laiminlyöneen velvoitteensa toimit-taa ammattitaitoista työvoimaa, saat-taa vuokrausyritys joutua vahingon-korvausvastuuseen. Mikäli vuokraus- yritys pystyy osoittamaan menetelleen-sä vuokratyöntekijän valinnassa huolel-lisesti ja toimittaneensa ammattitaitoi-sen työntekijän, ei vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuu voi yleensä tul-la kyseeseen.

Vuokrausyrityksen vastuu saattaa olla laajempi, jos vuokrausyritys on so-pimuksessa nimenomaan sitoutunut ottamaan vastuun vuokratyöntekijän toiminnasta ja sen mahdollisesti aihe-uttamista vahingoista.

Vuokrausyritys ja käyttäjäyritys voi-vat sopia keskinäisistä velvoitteistaan varsin vapaasti. Suositeltavaa onkin, että sopimuksessa määritellään sel-keästi vuokrausyrityksen mahdol-lisen vahingonkorvausvastuun laa-juus. Vuokraus- ja käyttäjäyritys ei-vät kuitenkaan voi sopia vuokratyön-tekijälle lainsäädäntöä laajemmasta vahingonkorvausvastuusta.

Vuokratyöntekijän vastuu poikkeuksellistaVuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimusta eikä myöskään työsuhdetta. Näin ollen vuokratyönte-kijän vastuu ei voi perustua sopimus-rikkomukseen eikä työsopimuslain mu-kaiselle työntekijän korvausvelvollisuu-delle työantajaansa kohtaan.

Kolme tahoa – kaksi sopimusta

Työsopimuslain mukaan työ-voiman vuokrauksella tarkoite-taan tilannetta, jossa työnantaja (vuokrausyritys) työntekijän suos-tumuksella siirtää tämän toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyt-töön. Käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät vä-littömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.

Työvoiman vuokrauksessa on kol-me eri osapuolta: vuokrausyritys, työntekijä ja käyttäjäyritys. Sopi-mussuhteita on kaksi: työsopimus ja työvoiman vuokrausta koske-va sopimus. Työntekijä on työsuh-teessa vain vuokrausyritykseen, jonka kanssa hän on solminut työ-sopimuksen. Käyttäjäyrityksen kanssa hänellä ei ole sopimussuh-detta. Vuokrausyrityksen ja käyt-täjäyrityksen välillä taas on sopi-mus työntekijän vuokraamisesta.

Työntekijän ja vuokrausyrityksen välisen työsopimuksen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työehtosopimusten perusteella. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyri-tyksen välinen sopimus työvoiman vuokrauksesta on kahden yrityk-sen välinen sopimus, johon ei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä.

Yrittäjäinfo 4/2013 11

TYÖNANTAJAN ABC

Vahingonkorvauslain mukaan työn-tekijä on velvollinen korvaamaan työs-sään sivulliselle aiheuttamansa vahin-gon. Korkeimman oikeuden mukaan vastuu työnantajan sopimuskumppa-nille, eli esimerkiksi käyttäjäyrityksel-le tai asiakkaalle, on poikkeuksellista. Korvausvastuun syntymiseen vaikut-taa esimerkiksi teon huolimattomuu-den aste.

Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuut kannattaa määritellä selkeästi sopimuksessa.

Varautuminen suositeltavaaLopuksi on syytä todeta, että työvoi-man vuokrausta koskeva oikeudelli-nen sääntely on osin puutteellista ja monitulkintaista. Tästä syystä vahin-gonkorvauskysymyksistä on suositel-tavaa sopia etukäteen vuokrausyrityk-sen ja käyttäjäyrityksen välillä.

Käyttäjäyrityksen kannattaa myös etukäteen kartoittaa mahdollisia vuokra-

työntekijöiden työtehtäviin liittyviä va-hinkoriskejä ja selvittää mahdollisuu-det vähentää riskejä vapaehtoisin va-kuutuksin. Työvoiman vuokrausta kos-kevaa sopimusta laadittaessa on järke-vää kysyä neuvoa asiantuntijalta.

LISÄTIETOA:TEM:n vuokratyöopas: www.tem.fi/files/35643/TEM_vuokratyoopas_netti.pdf

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

kiitä ja muistaYrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrit-täjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrit-täjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansio- risteillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen, p. 09 2292 2915, palkitseminen@yrittajat.fi, www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Yrittäjäinfo 4/201312

TYÖNANTAJAN ABC

Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys

2. Mitä tarkoittaa, että siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa?

1. Vuosilomalain aikaista työkyvyttömyyttä koskeva sääntely uudistuu – mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Voimassa olevan vuosilomalain sään-nöksen mukaan ensimmäiset seitse-män työntekijän työkyvyttömyyspäivää eivät ole siirrettävissä myöhempään ajankohtaan, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. 1.10.2013 alkaen seitsemän päivän sairauskarenssi pois-tuu lakisääteisen vuosiloman osalta. Muutoksen taustalla ovat EU:n työaika-direktiiviin ja sen tulkintaan liittyvät vaa-timukset kansalliselle lainsäädännölle.

Uuden säännön mukaan työnteki-jällä on oikeus saada pyynnöstään la-kisääteinen vuosilomansa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sairauspäiviltä sai-rausajan palkkaa työsopimuslain ja työ-ehtosopimusten säännösten perusteel-la ja sairausajalle osuvat vuosilomapäi-vät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin.

Vuosilomalain 25 § lokakuusta 2013 alkaen

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana syn-nytyksen, sairauden tai tapatur-man vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työn-tekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työnte-kijä joutuu lomansa aikana sellai-seen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyyn-nöstä esitettävä luotettava selvi-tys työkyvyttömyydestään.

Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa, eli työsuhteen kestosta riippu-en enintään joko 24:ää tai 30:a loma-päivää vuodessa. Mikäli työntekijän työ-suhteessa sovellettava työehtosopimus takaa tätä pidemmän vuosiloman, niin vuosilomalain ylittävien lomapäivien osalta voidaan edelleen noudattaa ky-seisessä työehtosopimuksessa määri-teltyjä karenssipäiviä. Lisäksi lain siir-tymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen vuosi-lomalaista poikkeavia määräyksiä työ-ehtosopimuksen päättymiseen saakka.

Lakisääteisyysvaatimus tarkoittaa myös sitä, että siirto-oikeus ei koske työehtosopimuksiin tai yrityksen käy-täntöön perustuvaa lomarahavapaata.

Jos työntekijällä on oikeus vaihtaa lo-maraha vastaavaksi vapaaksi, hänellä ei ole näiden vapaiden aikana oikeutta siirtää lomaa työkyvyttömyyden pe-rusteella. Lomarahavapaat kuluvatsairastumisesta huolimatta.

Suositeltavaa on, että työnantaja pi-tää lomakirjanpidossaan erillään työn-tekijän vuosilomalain perusteella ansai-tut lakisääteiset lomapäivät ja loma-rahavapaat, säästövapaat ja työehto-sopimuksiin perustuvat vuosilomalain ylittävät lomapäivät. Tällöin työnantaja pystyy erottelemaan siirtoon oikeutta-vat lomapäivät muista.

Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta.

Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen

lakineuvoja p. 09 229 221

ville.kukkonen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät Janne Makkula

lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari

p. 09 2292 2951 janne.makkula@yrittajat.fi

Yrittäjäinfo 4/2013 13

TYÖNANTAJAN ABC

4. Miten toimin, jos ulkomailla lakisääteistä vuosilomaansa viettävä työntekijä ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi ja vaatii loman siirtämistä? Onko työnantajan hyväksyttävä ulkomainen lääkärintodistus?

3. Miten tulee toimia käytännössä? Mitä selvityksiä voi vaatia työntekijältä, joka ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi joko ennen vuosilomansa alkua tai ollessaan jo vuosilomalla?

Ensinnäkin työntekijän oikeus loman siirtämiseen koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisää-teinen vuosiloma.

Toiseksi työkyvyttömyys ei auto-maattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosi-lomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimen-omainen pyyntö. Työnantajan ei tarvit-se oma-aloitteisesti tehdä päätöstä lo-man siirtämisestä. Siirtoa on pyydettä-vä ilman aiheetonta viivytystä. Esimer-kiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voi-daan katsoa viivästyneeksi.

Siirron pyytäminen loman jälkeen on hyväksyttävää vain erityisestä syys-tä. Työneuvostossa asiallisena syynä pyynnön viivästymiseen on pidetty esi-merkiksi työntekijän joutumista auto- onnettomuuteen tai vaikeuksia tavoit-taa työnantajan edustajaa. Asia on ratkaistava olosuhteiden perusteella tapauskohtaisesti, ja työnantajan pi-tää pystyä perustelemaan ratkaisu työntekijälle.

Kolmas edellytys loman siirtämiselle on työntekijän esittämä luotettava sel-vitys työkyvyttömyyden perusteista. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti joko kyseisessä työ-suhteessa sovellettavan työehtosopi-muksen määrittämää tai sen puuttues-sa yrityksen omaa käytäntöä työkyvyt-tömyyden perusteiden toteamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä

lääkärintodistusta tai muuta työnanta-jan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

Lääkärintodistus toimii kuitenkin vain pohjana työnantajan päätökselle. Työnantaja tekee aina lopullisen pää-töksen työntekijän työkyvyttömyydes-tä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Kyse ei siten ole esimerkiksi siitä, vai-keuttaako sairaus työntekijän lomailua, vaan sairaus suhteutetaan työntekijän työtehtäviin.

Mikäli työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän ol-la painavat perusteet. Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkä-rin tai muun erikoislääkärin vastaan-otolle, mikäli on syytä epäillä lääkärin- todistuksen luotettavuutta.

Työkyvyttömyyden toteamiseen ja lääkärintodistuksiin liittyvät säännöt ovat siten lähtökohtaisesti samat niin vuosiloman kuin työssäolonkin aika-na. Vuosiloman aikaisen työkyvyttö-myyden suhteen saattaa olla kuiten-kin perusteltua noudattaa poikkeavaa käytäntöä. Työnantaja voi esimerkiksi luoda yritykseen yhteiset säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapa-uksissa työntekijä on velvollinen toimit-tamaan lääkärintodistuksen jo ensim-mäisestä työkyvyttömyyspäivästä läh-tien. Sääntöjä tulisi soveltaa tasapuoli-sesti kaikkiin työntekijöihin.

Neljänneksi vuosilomalain mukaan ainoastaan synnytyksen, sairauden tai tapaturman aiheuttamaa työkyvyttö-

Ohjeilla yhtenäiset käytännötTyönantajan kannattaa laatia ilmoittamiselle yhteiset ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa.1. Kuinka vuosilomalla sairas-

tumisesta ilmoitetaan.

2. Kuinka loman siirtämistä pyydetään.

3. Minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään.

4. Kenelle työnantajan edustajalle ilmoitukset ja selvitykset toimitetaan.

Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa – siirtoa pitää pyytää.

Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäk-si lomaillessaan ulkomailla, noudate-taan samoja vuosilomalain säännök-siä. Työntekijän on toimitettava luo-tettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista ja taustasta sekä esitettä-vä nimenomainen pyyntö vuosiloman siirtämisestä.

Ulkomailla lomaileva työntekijä ei luonnollisesti voi käydä yrityksen työ-terveyslääkärillä. Työnantajalla on käy-tännössä olemattomat mahdollisuu-det hankkia kotimaasta käsin lisäsel-vitystä ulkomailla lomailevan työnte-kijän työkyvyttömyyden perusteista.

Lisäksi työkyvyttömyyden perusteita ja toteamista koskevat käytännöt voi-vat vaihdella huomattavastikin eri mai-den välillä.

Ulkomaisen lääkärintodistuksen ja työntekijän oman selvityksen asias-sa on oltava sellainen, että työnantaja pystyy sen perusteella toteamaan työ- kyvyttömyyden luotettavalla taval-la. Luotettavaa selvitystä edellyttävät yleensä myös vakuutusyhtiöt päät-täessään sairastumisen tai tapa-turman perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista.

Ulkomailla sairastuessaan työnteki-

jältä voidaan edellyttää erityistä huolel-lisuutta työkyvyttömyyden perusteiden ja taustan selvittämisessä. Selvityksen perusteella työnantaja päättää mahdol-lisesta loman siirtämisestä ja sairaus-ajan palkan maksamisesta.

Mikäli ulkomainen lääkärintodistus on epäselvä tai puutteellinen, on pe-rusteltua tarvittaessa vaatia työnteki-jää käymään työterveyshuoltolääkärin arvioitavana välittömästi kotimaahan paluun jälkeen. Mikäli luotettavaa sel-vitystä työkyvyttömyydestä ei saada, työnantajalla ei ole velvollisuutta mak-saa sairausajan palkkaa. Tällöin myös-kään vuosilomapäiviä ei siirretä.

myys oikeuttaa loman siirtämiseen. Muihin perusteisiin pohjautuva työ- kyvyttömyys ei lähtökohtaisesti oikeu-ta loman siirtämiseen. Näin ollen työn-antaja voi vaatia työntekijältä selvitystä työkyvyttömyyden perusteiden lisäk-si myös työkyvyttömyyden taustasta, jos työkyvyttömyyden aiheutumis- tapa on epäselvä eikä käy riittävästi il-mi lääkärintodistuksesta.

Yrittäjäinfo 4/201314

TYÖNANTAJAN ABC

6. Miten maksetaan palkka vuosilomalain aikaisen työkyvyttömyyden ajalta?

5. Miten työkyvyttömyydestä johtuva lomapäivien siirtäminen käytännössä hoidetaan?

Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. Vuosi-loman ajankohta ei nimittäin ole työn-tekijän yksipuolisesti päätettävissä ole-va asia, vaan työnantajalla on vuosilo-malain mukainen oikeus määrätä, mil-loin työkyvyttömyyden takia siirretty lo-ma pidetään.

Jos työnantaja määrää siirretyn vuo-siloman ajankohdan, se on ilmoitettava työntekijälle lähtökohtaisesti vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Mikäli kahden viikon ilmoitusaika ei ole mahdollinen, voidaan siirretystä lomas-ta ilmoittaa vähintään viikkoa ennen lo-man alkamista. Viikon ilmoitusaika on ehdoton minimi, josta ei voida poiketa ilman työntekijän suostumusta.

Mikäli työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, täytyy kuiten-kin noudattaa seuraavia aikarajoja. Vuo-silomalain 26 §:n mukaan siirretty ke-säloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella (2.5.–30.9.) ja talviloma

Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa.

ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä).

Mikäli tämä ei ole mahdollista esi-merkiksi yrityksen tuotannollisista syis-tä tai työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen sa-man kalenterivuoden aikana ja talvilo-ma seuraavan kalenterivuoden aikana. Jos työntekijän työkyvyttömyyden jat-kumisen vuoksi tämäkään ei ole mah-dollista, pitämättä jäänyt loma tulee korvata vuosilomalain 17 §:n lomakor-vaussäännön mukaan.

Vuosiloman määräämisen yhteydes-sä tulisi järjestää työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä, ja päätös siirre-tyn vuosiloman ajankohdasta on suo-siteltavaa antaa kirjallisesti. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia loman ajankohdasta, jolloin edellä mainittua il-moitusaikaa ei tarvitse noudattaa. Täl-löinkin on suositeltavaa sopia asiasta kirjallisesti.

Perussääntö on, että työkyvyttömyy-den ajalta työntekijälle maksetaan työ-suhteessa sovellettavan työehtosopi-muksen tai sen puuttuessa työsopi-muslain mukaista sairausajan palk-kaa. Palkka voi tilanteen mukaan ol-la saman- tai erisuuruinen kuin vuosi-lomapalkka. Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka muutetaan palkkakirjan-pidossa ja palkkalaskelmalla sairaus-ajan palkaksi ja palkkatapahtumat oi-kaistaan tarvittaessa seuraavassa pal-kanmaksussa (vähennetään siirretty-

jen lomapäivien palkka, lisätään saira-usajan palkka). Lomarahan käsittelys-tä on syytä sopia työntekijän kanssa.

Sairausvakuutuslain mukaisten ka-renssipäivien (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää) jälkeen työnantaja saa itselleen työntekijälle maksettavan sairauspäivärahan mää-rän tai vaihtoehtoisesti maksaa vain päivärahan ja palkan erotuksen. Tä-mä riippuu työsuhteessa noudatetta-van työehtosopimuksen määräyksistä.

Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan TES:n tai lain mukaista sairausajan palkkaa.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Yrittäjäinfo 4/2013 15

TYÖNANTAJAN ABC

Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu

Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi

Säännöllisesti palkkaa maksavien työn-antajien sosiaaliturvamaksun palau-tusmenettely on muuttunut vuoden 2013 alusta.

Jos sosiaaliturvamaksua on ilmoi-tettu kausiveroilmoituksella erehdyk-sessä liikaa, virheen voi korjata anta-malla kausiveroilmoituksen oikaisuil-moituksen tai vähentämällä liikaa il-moitetun määrän samalta kalenteri-vuodelta ilmoitettavasta sosiaalitur-vamaksun määrästä.

Jos virhe havaitaan vasta kalenteri-vuoden päättymisen jälkeen, liikaa il-moitetulla määrällä oikaistaan ao. ka-lenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoitusta. Oikaisuilmoitus on tehtävä kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta, jolta sosiaalitur-vamaksua on ilmoitettu liikaa.

LISÄTIEDOT: Laki työnantajan sosiaaliturva- maksusta 13 §

Ennakkoperintälaki 21 §

www.finlex.fi

Esimerkki 1

Työnantaja on ilmoittanut erehdyk-sessä liikaa sosiaaliturvamaksua lokakuun palkoista marraskuussa 2013. Hän vähentää liikaa ilmoitta-mansa määrän sosiaaliturvamak-susta, jonka hän ilmoittaa kausive-roilmoituksella joulukuussa 2013 marraskuun palkoista. Vähennystä ei merkitä työnantajan vuosi-ilmoi-tuksen maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631.

Esimerkki 2

Työnantaja on ilmoittanut erehdyk-sessä liikaa sosiaaliturvamaksua marraskuun palkoista joulukuussa 2012. Työnantaja huomaa virheen kesäkuussa 2013. Hän antaa korja-tun kausiveroilmoituksen kalente-rivuoden viimeiselle kohdekaudel-le (joulukuu 2012). Vähennystä ei merkitä vuosi-ilmoituksella maksa-jakohtaisiin tietoihin kohtaan 631.

Sanssi-kortilla työnantajalla on mah-dollisuus saada palkkatukea työttö-män nuoren työnhakijan palkkaami-seen. Palkkatukea voi nyt hakea säh-köisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tar-vita enää edes todistusta verojen mak-samisesta, sillä TE-toimisto saa vero-tiedot suoraan verottajalta. Palkkatuki- hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista.

Sanssi-kortilla työnantaja voi palka-ta alle 30-vuotiaan nuoren työnhaki-jan määräaikaiseen tai toistaiseksi voi-

massa olevaan työsuhteeseen tai oppi- sopimuskoulutukseen. Palkkatuen suu-ruus on noin 700 euroa jopa kymmenen kuukauden ajan. Palkkatuetussa työs-sä työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Sanssi-kortti on yksi keino toteut-taa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaa-va työnantaja on mukana kohentamas-sa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tule-vaisuuden eteen.

LISÄTIETOJA:Sanssi-kortti ja palkkatuen hakemi-nen: www.sanssi-kortti.fi

Nuorisotakuu: www.nuorisotakuu.fi

HUOM! Jos työnantaja on jo vähentänyt vuonna 2012 liikaa maksetun sosiaalitur-vamaksun vuonna 2013 maksettujen palkkojen sosiaaliturvamaksuista, on vähennetty määrä tällöin merkittävä vuoden 2013 vuosi-ilmoituksen mak-sajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631.

Yrittäjäinfo 4/201316

YRITYSTOIMINNAN ABC

Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perin-tää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jot-ka on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa.

Perinnän ammattimaiseen harjoittami-seen tarvitaan Etelä-Suomen aluehal-lintoviraston myöntämä lupa. Poikkeuk-sena on samaan konserniin kuuluvien yritysten saatavien tai saman henkilön määräysvallassa olevan yrityksen saa-tavien perintä.

Toimilupa myönnetään enintään vii-deksi vuodeksi. Luvan voimassaolon voi tarkistaa aluehallintoviraston pe-rintätoimen harjoittajien luettelosta (avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä).

Mikäli yritys harjoittaa perintätoi-mintaa ilman lain (laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta, 22.4.1999/517) edellyttämää lupaa, voi asiasta teh-dä ilmoituksen Etelä-Suomen alue-hallintovirastolle. Aluehallintoviraston on kiellettävä ilman lupaa harjoitetta-va perintätoiminta.

Avi tutkii epäilyt

Aluehallintovirasto valvoo, että luvan saaneet perintäyhtiöt noudattavat hy-vää perintätapaa ja lakia. Mikäli elinkei-nonharjoittaja epäilee, että perintäyh-tiö on menetellyt saatavan vapaaehtoi-sessa perinnässä lain tai hyvän perin-tätavan vastaisesti, voi asiasta tehdä il-moituksen Etelä-Suomen aluehallinto-virastolle ja pyytää aluehallintovirastoa selvittämään perintäyhtiön menettelyä.

Aluehallintovirasto voi antaa perin-täyhtiölle kirjallisen varoituksen tai vii-me kädessä peruuttaa perintätoimin-nan harjoittamiseen myönnetyn toimi-luvan, mikäli ilmoituksen ja muun selvi-tyksen perusteella perintäyhtiö on toi-minut lain tai hyvän perintätavan vas-taisesti. Sen sijaan aluehallintovirasto ei voi antaa osapuolia velvoittavaa rat-

•ilmoituksentekijä ja yhteystie-dot (rekisteröity toiminimi ja y-tunnus)

•perintäyhtiön nimi ja yhteystiedot

•kuvaus siitä, millä tavalla ilmoi-tuksentekijä epäilee perintäyh-tiön toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti.

•jäljennökset velalliselle toimite-tuista saatavaa koskevista las-kuista, maksumuistutuksista ja maksuvaatimuksista

•jäljennökset mahdollisista pe-rittävää saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä ja niihin saaduista vastauksista

Avi voi antaa varoituksen tai perua luvan.

kaisua riita-asioissa, vaan esimerkiksi perintäkulujen kohtuullistamista kos-kevat vaatimukset käsittelee yleinen tuomioistuin.

Aville tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velko-jalle ja perintätoimistolle. Lisäksi selvis-sä valelaskutustapauksissa voi olla tar-peen tehdä myös rikosilmoitus poliisille.

LISÄTIETOJA:ylitarkastaja Sakari Haataja p. 029 5016 110 ylitarkastaja Vilppu Elovaara p. 029 5016 482

Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

•tieto siitä, onko perintäyhtiö jatkanut saatavan perintää reklamaation jälkeen ja onko vastannut reklamaatioihin

•jos ilmoituksessa esitetään saa-tavan olevan vanhentunut tai riitainen, jäljennökset mahdolli-sista saatavaa koskevista sopi-muksista ja niiden mahdollisista irtisanomisista sekä jäljennök-set mahdollisista toisten pe-rintätoimistojen lähettämistä maksuvaatimuksista

•valtakirja, mikäli ilmoituksente-kijä on eri henkilö kuin perinnän kohteena ollut velallinen.

Ilmoituksen lähettäminen

Ilmoituksen liitteineen voi toimittaa aluehallintovirastolle

•verkkolomakkeella

- www.avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä

•vapaamuotoisesti kirjallisesti

- etela.kirjaamo@avi.fi (skannaa liitteet)- Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, 00521 Helsinki

Asian käsittelyä varten ilmoituksessa tulisi mainita seuraavat tiedot:

Markkinoinnin voi kieltää

Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa

Yrittäjällä on oikeus kieltää kaikki häneen itseensä koh-distuva suoramarkkinointi. Vastaava kielto-oikeus kos-kee myös markkina- ja mielipidetutkimusten tekemistä. Jos suoramarkkinointia kohdistetaan yrittäjään hänen henkilötietojensa perustella, tulee yrittäjälle kertoa, mistä hänen henkilötietonsa on saatu.

Myös yrityksillä on oikeus kieltää yritykseen kohdis-tuva puhelin-, sähköposti- tai muu suoramarkkinointi.

Kiellosta tulee ilmoittaa markkinoinnin harjoittajalle. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti eikä kiellosta saa periä maksua. Yritykselle on annettava mahdolli-suus helposti kieltää yhteystietojensa käyttö jokaisen suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetyn sähköpos-tiviestin, tekstiviestin, puheviestin, ääniviestin ja kuva-viestin yhteydessä. Tästä kieltomahdollisuudesta on myös tiedotettava selkeästi.

Puhelinnauhoitteen sisällön voi tarkastaaMyyntipuheluita nauhoittavalla yrityksellä on velvol-lisuus kertoa vastapuolelle puhelun nauhoittamises-ta. Puhelinnauhoitteet ovat lain mukaan yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän hen-kilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden sisältö esimerkiksi niis-sä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä kes-kustelun sisällöstä.

Puhelinnauhoitteeseen tai muihin omiin tietoihin voi käydä tutustumassa puhelinmarkkinointia har-joittavan yrityksen toimipaikassa. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä.

Lisätietoja Tietosuojavaltuutetun toimistosta• www.tietosuoja.fi, puhelinneuvonta p. 029 561 6670.• Tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilla olevista oppaista www.tietosuoja.fi/27212.htm ja

toimiston kotisivujen kysyttyä osiosta.• Suomen Yrittäjien jäsenet saavat juridista neuvontaa arkisin klo 9–16 välisenä aikana

valtakunnallisesta neuvontapalvelusta p. 09 229 221.

Yritysten väliseen puhelinmyyntiin on liittynyt erilaisia epäselvyyksiä. Osapuolten näkemykset eriävät esimerkiksi siitä, onko puhelimessa tarjottua palvelua tilattu ja mitä puhelinkeskustelun aikana on sovittu. Osa erimielisyyksistä liittyy siihen, minkälainen tietosuoja markkinoinnin kohteena olevalla yrittäjällä on puhelin-markkinointiin liittyen. Yrittäjällä on yritysmuodosta riippumatta aina lain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet sekä oikeus kieltää itseensä kohdistuva puhelin- tai muu suoramarkkinointi.

Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa -ohje on laadittu yhteistyössä Tietosuojavaltuutetun ja

Suomen Yrittäjien kanssa.

Tarkastusoikeuden käyttäminen sujuu yleensä helpoiten, kun yrittäjä:• esittää tarkastuspyynnön joko omakätisesti alle-

kirjoitetussa kirjeessä, josta ottaa itselleen kopion. (allekirjoitetun tarkastuspyynnön voi myös skannata ja lähettää sähköpostitse)

• esittää tarkastuspyynnön omissa nimissään. Pyyn-nössä voi mainita myös yrityksen nimen, mutta on tärkeää, että pyynnön varsinainen esittäjä on yksit-täinen henkilö.

• yksilöi pyynnössä selkeästi, mitä tietoja haluaa saada tarkastusoikeuden nojalla. Kun kyse on puhelintallen-teesta, keskustelun ajankohta ja toisen osapuolen ni-mi on hyvä mainita, mikäli ne ovat tiedossa.

Yrittäjäinfo 4/201318

YRITYSTOIMINNAN ABC

Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan

Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee pakollinen

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vas-tuuhenkilöiden henkilötunnuksen lop-puosan saa kaupparekisteristä vas-taisuudessa vain perustellusta syys-tä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoit-taa rekisteriin kotiosoitetietojen sijas-ta pelkkä kotikunta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuo-den 2014 alussa. Uudistuksen tavoit-teena on vahvistaa yksilön oikeustur-vaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhden-mukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovu-tusta muista rekistereistä on jo rajoi-tettu. Viranomaisten tiedonsaantia eh-dotus ei kavenna.

Kotiosoitetiedoilla ei yleensä ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyt-täjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulko-mailla asuvien on edelleen ilmoitetta-va rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoit-teen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta.

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksi-tyisten yrittäjien lisäksi muun muas-sa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä.

Patentti- ja rekisterihallituksen yl-läpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri. Tällä hetkel-

lä kaikki kaupparekisteriin merkityt tie-dot ovat kenen tahansa saatavilla lu-kuun ottamatta osoitetietoja, jos nii-den luovuttamisen on estänyt maist-raatin määräämä turvakielto.

LISÄTIEDOT: neuvotteleva virkamies Marja Hanski, TEM, p. 029 504 7025

Noin 4 000 suomalaisyrityksen on han-kittava tuotteilleen CE-merkintä, jotta esimerkiksi sahatavaraa, teräsrakentei-ta, lämmöneristeitä ja betonielement-tejä voi jatkossakin valmistaa myyntiin.

EU:n rakennustuoteasetus tulee ko-konaisuudessaan voimaan 1.7.2013. Tä-män jälkeen pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi.

Tavoitteena tuotteiden vertailukelpoisuusCE-merkintä korvaa kansalliset tuote-hyväksynnät ja edistää siten rakennus-tuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsen-maasta toiseen. Sen sijaan, että val-mistajan tulisi hankkia erikseen kan-

sallinen hyväksyntä kaikissa EU:n jä-senmaissa, valmistaja CE-merkitsee rakennustuotteen.

CE-merkintä osoittaa, että raken-nustuote on joko harmonisoidun tuo-testandardin tai eurooppalaisen tekni-sen arvioinnin mukainen. Tuotteen omi-naisuudet ilmenevät suoritustasoilmoi-tuksesta. Suunnittelijat ja kuluttajat voi-vat verrata rakennustuotteiden suori-tustasoilmoituksia toisiinsa helposti, kun tuotteen ominaisuudet kerrotaan aina samalla tavalla. Tämä helpottaa tuotteiden myymistä maasta toiseen.

Vastuu rakennustuotteen valinnasta on suunnittelijallaRakennustuotteet ovat rakennuksen kiinteäksi osaksi tulevia tuotteita, ku-

ten betonielementtejä, ikkunoita, te-räsrakenteita ja sahatavaraa. CE-mer-kintä koskee vain tuotteen ominaisuuk-sia. Tuotteen sopivuus aiottuun raken-nuskohteeseen on aina arvioitava erik-seen aiotun käytön, paikallisten olosuh-teiden ja rakentamismääräysten vaati-musten perusteella.

Esimerkiksi Espanjassa valmistet-tua tiiltä ei välttämättä voi käyttää jul-kisivuverhouksessa Suomen pakkaso-losuhteissa. Suunnittelija valitsee suo-ritustasoilmoituksen perusteella sellai-sen rakennustuotteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseen ja täyttää kansal-liset rakentamismääräykset.

LISÄTIETOJA:CE-merkinnästä on kirjoitettu myös Yrittäjäinfossa 3/2012.

VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2013!

Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat

edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla.

YRITTÄJYYTEEN lIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA!

MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA!

Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysju-ridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristö-asioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantunti-

joiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilai-sen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejär-jestösi kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin klo 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asian-tuntijalle.

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkavies-tintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark-

kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, säh-köön, postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polt-toainekuluihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut. Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut

Yrittäjäinfo 4/201320

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee – ollaan valmiinaKuntalain ja kilpailulain muutokset antavat viranomaisille kei-noja valvoa kuntien toimintaa markkinoilla. Muutokset tule-vat voimaan syksyllä, mutta siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun.

Suomen Yrittäjät Antti Neimala

johtaja p. 040 173 7007

antti.neimala@yrittajat.fi

Eduskunta hyväksyi ennen kesätau-koa kaksi tärkeää hallituksen esitystä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toi-nen koski kuntalain muuttamista (HE 32/2013). Lakimuutoksen pääasialli-nen sisältö on, että kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailutilan-teessa markkinoilla. Toinen esitys koski kilpailulain muuttamista (HE40/2013). Tämän muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo jatkos-sa kilpailun tasapuolisuuden toteutu-mista yksityisen ja julkisen elinkeino-toiminnan välillä.

Kuntien liikelaitokset pitkään luupin allaKuntalain muuttaminen lähti liikkeelle liikelaitosten toiminnasta markkinoil-la. Toimintatapa on ollut tyypillinen ni-menomaan kunnille, vaikka ensimmäi-nen Euroopan komissiolle tehty kan-telu koskikin valtion liikelaitoksena sil-loin toiminutta Destiaa. Komissio totesi kantelun tuloksena, että liikelaitosmuo-to ei sovi sisämarkkinoille. Liikelaitos-ten veroedut ja konkurssisuoja katsot-tiin kielletyksi valtiontueksi. Siitä syystä Suomen piti muuttaa lainsäädäntöään. Valtion puolella muutokset on tehty jo aiemmin, nyt oli kuntasektoria koske-vien esitysten vuoro.

SY on ajanut määrätietoisesti kun-tien liikelaitosmuodossa harjoittaman elinkeinotoiminnan tiukempaa kont-rollia komission päätöksen mukaises-ti. Työtä on tehty asiaa valmistelleissa työryhmissä, ja järjestön näkemykset on kerrottu eduskunnan käsitellessä muutosehdotuksia.

SY:n viesti on ollut selvä. Teimme sel-vityksen kuntien liikelaitostoiminnasta vuonna 2008. Olemme kannattaneet sääntelyn tiukentamista ja edellyttä-neet, että kunnat keskittyisivät ydinteh-täviinsä eivätkä häiritsisi markkinoiden toimintaa. Kunnilla on liki 200 liikelai-tosta, ja niitä on tullut markkinoille jat-kuvasti lisää. Suunta on ollut huolestut-tava ja kilpailuongelmat konkreettisia.

Kuntapuolella lainsäädännön muut-taminen eteni hitaasti, vaikka komissio päätti jo 2010, että myös kuntien liike-laitosten veroedut ja konkurssisuoja on purettava. Nyt kuitenkin työ on saatu päätökseen. Eduskunta hyväksyi muu-tokset kesäkuun puolivälissä, ja ne vah-vistetaan lähiaikoina. Lakimuutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta kun-nille on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun toiminnan siirtämiseksi yhtiömuodossa hoidettavaksi.

Mitä kuntien on lain mukaan tehtävä? Laki kieltää kuntia pääsääntöisesti har-joittamasta toimintaa kilpailutilantees-sa markkinoilla muussa kuin yhtiömuo-dossa. Käytännössä kuntien on yhtiöi-tettävä sellainen toiminta, jossa tehtä-viä hoidetaan markkinaehtoisesti, kil-pailutilanteessa yksityisten yritysten kanssa.

Yhtiöittämisvelvoite koskee liikelai-tosten lisäksi myös virastomuotoista toimintaa. Tämän vuoksi kuntien on ainakin periaatteessa käytävä kaikki virastomuotoinenkin toimintansa lä-pi ja arvioitava, tulisiko niitä yhtiöittää.

Kuntien on toki aina mahdollista myös lopettaa sellainen palveluiden to-teuttamistapa, joka vääristää kilpailua. Itse asiassa SY on esittänyt, että kun-tien tulisi tässä tilanteessa aina harki-ta oman palvelutuotannon lopettamis-ta ja palveluiden ostamista markkinoil-la toimivilta yrityksiltä. Tähän ei kuiten-kaan laki velvoita. Senkin vuoksi on tär-keää, että kuntien reaktioita seurataan tarkkaan paikallisesti.

Oletettavaa on, että vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja harki-taan vain, jos siihen suuntaan synny-tetään painetta. Muuten uhkaa käy-dä niin, että kunnat muuttavat nykyi-set liikelaitokset osakeyhtiöiksi, eivät-kä käytä hyväksi mahdollisuutta har-kita järkeviä palveluiden toteuttamis-tapoja syvällisemmin.

Poikkeusten paratiisiLaki on melkoinen poikkeusten paratii-si. Pääsääntö on, että toiminta tulee yh-tiöittää. Laki koskee kuitenkin vain toi-mintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Laissa on kuusi kohtaa, joissa on todet-tu, että ainakaan tällainen toiminta ei ta-pahdu markkinoilla. Yksi koskee palve-luita, joita kunta tuottaa lain perusteel-la omana toimintanaan omille asukkail-leen. Lisäksi laissa on seitsemän koh-taa, joiden mukaan yhtiöittämisvelvol-lisuutta ei ole, vaikka oltaisiinkin kilpai-lutilanteessa markkinoilla.

Milloin yhtiöittämis­velvollisuus loppujen lopuksi toteutuu?Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi tyypillisiä tilanteita, joissa lii-kelaitosten toiminta on yhtiöitettävä. Esimerkkeinä yhtiöitettävistä toimin-noista mainitaan energialaitokset ja sa-tamat. Lisäksi todetaan, että kunnat joutuvat tarkastelemaan tilannettaan esimerkiksi ateria- ja ruokapalveluissa, tilahallinnossa ja kunnallistekniikan yl-läpidossa. Vaikeampaa rajanvetoa jou-dutaan tekemään, kun kyse on sosiaali- ja terveydenhuollosta, opetuksesta tai jätehuollosta.

Käytännössä kunnat määrittelevät ensisijaisesti itse, missä yhtiöittämis-velvollisuuden rajat menevät. Niiden tulkinnat voidaan testata viime kädes-sä tuomioistuimessa. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiöittämisvelvollisuu-den lisäksi säädettiin kilpailu- ja kulut-tajavirastolle oikeus valvoa kilpailuneut-

Todennäköisesti valvon­ta käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella.

Yrittäjäinfo 4/2013 21

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

raliteetin toteutumista. Todennäköises-ti valvonta käynnistyy yritysten tai yrit-täjäjärjestöjen yhteydenottojen perus-teella. Viranomainen harkitsee sitten oman suhtautumisensa ja vie tarvitta-essa asiat eteenpäin.

Kilpailuneutraliteetin valvonta käynnistyy – mutta miten?

Kilpailuviranomaisilla ei ole ollut toi-mivia ja tehokkaita käytännön valvon-takeinoja julkisen sektorin aiheuttami-en kilpailuvääristymien oikaisemiseen. Nyt KKV saa valtuudet puuttua sellai-seen julkisen sektorin toimintaan, joka vääristää tervettä kilpailua. SY on ajanut tämänkaltaisia valvontajärjestelyitä jo

pitkään, koska julkisen sektorin aiheut-tamat kilpailuongelmat ovat olleet toi-mintamme kohteina jatkuvasti. Viran-omaisilla on ollut enemmän halua kuin mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen.

Uudet säännökset antavat kilpailu-viranomaiselle yleisen mahdollisuu-den ottaa käsittelyyn kuntien tai val-tion yksiköiden kilpailua vääristävää toimintaa. KKV:n on lain mukaan py-rittävä ensisijaisesti neuvottelemaan tilanteen korjaamisesta. Elleivät neu-vottelut johda tulokseen, KKV voi kiel-tää viranomaista jatkamasta toimin-taa tai asettaa sille erityisiä ehtoja. Ni-menomaisesti on kuitenkin säädetty, että toimintaa ei voi määrätä lopetet-tavaksi, jos sen hoitaminen perustuu lainsäädäntöön.

Ongelmat esiin paikallisestiViranomaisvalvonta käynnistyy heti syyskuun alusta alkaen. KKV julkistaa lähiaikoina ohjeita, joissa selvennetään uuden sääntelyn merkitystä. Näihin oh-jeisiin kannattaa tutustua.

Kuntayhteistyö on yksi SY:n vahvim-pia toiminta-alueita. Yllä selostetut uu-det säännöt ja menettelyt asettavat haasteen paikalliselle toiminnalle.

SY tulee olemaan kenttäorganisaati-oon aktiivisesti yhteydessä ja antamaan käytännöllisiä ohjeita siitä, kuinka pai-kallisia ongelmatilanteita saadaan te-hokkaimmin käsiteltäviksi. Tärkeimmät hetket paikallisen toiminnan kannal-ta ajoittuvat ensi vuoteen, kun kunnat joutuvat valmistelemaan toimintojen-sa yhtiöittämistä koskevia päätöksiä.

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää luku-hetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Upea aikakauslehti täynnä uusia näkökulmia, ajankoh-taisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suo-men Yrittäjien jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Käännä lehti.Rentoudu hetkeksi.

TunTee yriTTäjien juTuT.

Tilaa yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946.

44€ /vuosiHinta

jäsenille vain

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokai-sessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 116 000 yritystä.

Miksi? Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kaikki kuntapäättäjät saavat yhdessä

aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella

2013–2016. Kun yrityksillä on kunnassa hyvät toimintaedellytykset, myös kunta menestyy.

Miten? Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ja kuntien valtuustot kokoontuvat yhdessä alle-

kirjoittamaan yrittäjyyssitoumuksen. Sitoumuksen avulla yrittäjät ja kunnat päättävät yhdessä

kehittää kuntien elinvoimaa. Lue lisää www.yrittajat.fi/kunta

yrittäjyys luo elinvoiMaa!

yHDessä elinvoiMan PuolestaSuomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuvat

kuntien ja kaupunkien valtuustot koolle Yrittäjän päivänä 5.9.

Lappeenranta 18.–20.10.2013

Henkka Hyppönen

Esko Valtaoja

Inka Henelius

ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI!www.yrittajapaivat.fi

Yhte

isty

össä

:

Olli Rehn

Ku

va:

Eu

roop

an k

omis

sio

Jaajo Linnonmaa

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi