V

40 VENE 5/04

Lauri Polón

HYVATAPA4V E N E I L Y

� �

� �4

Veneilyn ennakkoehdot IHyvä veneilytapa edellyttää, ettämoottoriveneilijät, purjehtijat ja melojatsekä heidän kalustonsa täyttävät tietytvaatimukset. Veneilijäin tulee esimerkiksiosata vähintäänkin auttavasti operoidakalustoaan vesillä. Heidän tulee tunteaveneensä ja sen varusteet perinpohjaisesti ja heillä tulee olla harrastusta huoltaakalustoaan kunnolla. Seuraavan numeron jatko-osassa Veneilynennakkoehdot II käsittelemme lisää perus-ehtoja, jotka koskevat miehistön koulutta-mista, miten toimia myrskyssä ja mitenvalmistautua hätä- ja pulmatilanteisiin.

Hyvä veneilytapa asettaa ehtoja:Hyvä veneilytapa asettaa ehtoja:

Vesille ei omin neuvoin pidälähteä ennen kuin osaa käsitellävenettä riittävän hyvin. Tämä-hän on itsestään selvää. Laitu-rista pitää osata lähteä ja palatasiihen turvallisesti naapurive-neitä kolhimatta. Pitää siis osa-ta käyttää kytkintä, kaasua japeräsintä siten, että pystyypuikkelehtimaan satamassavaikka hiukan tuulisi. Veneilijäl-lä tulee olla tuntuma siihen, mi-ten vene kääntyy, miten potku-ri toimii käännöksissä ja mitäpotkurin pyörimissuunnanvaihtaminen vaikuttaa. Hänenpitää tietää, mikä veneen käsit-telyssä on mahdotonta, etteitunge alustaan rakoihin, joistaei kunnialla ole paluuta.

Moottorin käyttöön liittyväperustekniikka on tunnettava

niin hyvin, ettei matkanteko kat-kea esimerkiksi siihen, että jokinhana on jäänyt kiinni. On siis tun-nettava veneen polttoainejärjes-telmä yksityiskohtaisesti, samoinjäähdytysjärjestelmä, sähköjär-jestelmä ja veneen ohjausjärjes-telmä.

Perustiedot moottoriveneenoperoimiseen hankitaan joko ve-neilykoulussa tai muiden veneis-sä. Kun taitoja harjoitellaan en-simmäisiä kertoja omalla veneel-lä, opastajaksi on syytä pyytääjoku kokenut veneilijä, että välty-tään ikäviltä kommelluksilta.

Kanoottia tulee osata meloaeteenpäin, taaksepäin ja sivut-tain. Myös käännökset eteen- jataaksepäin tulee hallita sekämuutama melatuenta. Melojantulee ehdottomasti osata toimia

43

� � �

myös silloin, kun kanootti kaa-tuu. Hänen tulee siten opetellakiipeämään takaisin kanoottiinperän kautta ja sivusta. Samoinhänen tulee tietää, miten käyttäämelakelluketta oikaisuoperaa-tioissa. Kajakin eskimokäännöskuuluu ensimmäisen kaudenopetusohjelmaan.

Purjehtijan on osattava käsi-tellä purjeita, siis nostaa ja las-kea, vaihtaa ja reivata. Vasta- jamyötäkäännökset on hallittavasamoin kuin purjeiden jalustami-nen kaikille suhteellisen tuulensuunnille. Myös apumoottorinkäytön ja tekniikan tulee olla hy-vässä hallinnassa niin, että liiken-ne laituriin sujuu vahingoitta.Moottorittomilla veneillä on har-joiteltava, miten lähteä poijultaja miten palata sille. Purjehdus-

harjoittelussakin on ainakin aluk-si syytä turvautua osaavan pur-jehtijan opastukseen.

Veneesi ja Sinä

Veneilijän tulee olla sinut ve-neensä kanssa. Sen rakenteisiin,tekniikkaan ja heloitukseen onpaneuduttava niin perusteelli-sesti, että tunnet aluksesi keulas-ta ahteriin ja purjeveneen vieläkölistä maston nuppiin. Vaati-mus on kova, mutta sille on vah-vat perusteensa.

Vesillä ei löydy maanteiltä tut-tua huoltoasemaverkostoa eikäAutoliiton tiepalvelua vastaavaatukijärjestelmää. Siksi jokaisenon vesillä selviydyttävä ominavuin, olipa tilanne mikä hyvän-sä. Eihän venettä voi parkkeerataturvallisesti väylän sivuun, saa-tikka soittaa hinaajaa paikalle.

Jos on syntynyt äkillinen vuo-to, veneilijän on itse selvitettävä,mikä letku on mahdollisesti hal-jennut tai irronnut ja löydettäväse pohjahana, joka on suljettava,olipa vettä pohjalla miten paljontahansa. Samoin jos polttoai-neen syötössä on häiriö, veneili-jän on tiedettävä, mistä lähteäetsimään vikaa. Kaikella on lisäk-si tuhannen kiire, ettei upota taiajauduta kiville.

Veneilijän on myös oltava pe-rillä siitä, minkälaisille vesialueil-le hänen aluksensa on sopiva jaminkälaisia rajoituksia aluksenominaisuudet asettavat käytölle.Karkeana esimerkkinä tyypilli-nen kapea, järville veistetty sou-

tuvene ei sovellu merialueellesiksi, ettei se ota isoja aaltoja tur-vallisesti. Kokan reserviuppoumaei riitä nostamaan keulaa vasta-aallon päälle, vastaavasti leveysja vapaalaita ovat liian pienet.

Melonnassa käyttöaluetta ra-joittaa ensisijaisesti meloja itse.Hänen kokemuksensa on mää-räävä tekijä. Toisaalta kokemat-tomammatkin melojat selviävätreippaassa tuulessa ja aallokos-sa, jos seurana ja tukena on osaa-va ryhmä muita melojia.

Moottoriveneissä ratkaiseekoko, kantavuus ja aallokon sie-to-ominaisuudet eli se, mitä kut-summe merikelpoisuudeksi. Uu-demmissa veneissä CE-luokitusantaa hyviä viitteitä siitä, mihinkäyttöön se on suunniteltu ja ra-kennettu, mutta varustetaso kui-tenkin viimekädessä ratkaiseesopivuuden.

Pursissa taasen ne, jotka voi-vat kaatua tuulen vaikutuksesta,

kuuluvat sisävesille ja vain taita-vissa käsissä rannikkovesille. Kö-liveneissä avoin istuma-aukkomerkitsee sopivuutta sisä- ja ran-nikkovesille. Avomeriveneen tu-lee itsetyhjentyvän istuinkauka-lon sekä tukevan rakenteen jaheloituksen lisäksi omata riittä-västi purjehdusjäykkyyttä, jottase pohjareivattuna nousee tuu-leen tahi edes pysyttelee jota-kuinkin paikallaan. 60-luvun ja si-tä iäkkäämpien veneiden kokooli tässä suhteessa rajoittava kri-teeri, nykyisin suunnitellaan ällis-tyttävän pieniä veneitä jopa val-tamerten ylityksiin.

Uusissa pursissa on CE-luoki-tus. Kun kuitenkin lähes kaikkienkaupan olevien matkapursienluokitus ilmoitetaan valtameri-kelpoiseksi (CE/A), asiaan voisuhtautua varauksella. Nimittäintakilan mitoitus ja heloituksenlaatu ovat yhtä ratkaisevia kuinrungon ja kannen rakenne, edel-

42 VENE 5/04

listen normittaminen paperillaon kuitenkin utopistista.

Veneen tyyppi on vain yksikäyttöaluetta rajaava tekijä. Yhtätärkeä tekijä on veneen varustus,eli minkälaisia turvallisuutta vah-vistavia välineitä veneessä on.Moottoriveneet tulisi aina kat-sastaa tai ainakin varustaa aiot-tua käyttöaluetta vastaavillaSuomen Veneilyliiton katsastus-varusteilla. Pursille on vastaavatSuomen Purjehtijaliiton ja senkansainvälisten yhteistyökump-paneiden katsastusmääräyksetja varustevaatimukset. Kumman-kaan liiton määräyksistä ei oletinkimistä. Turvallisuusvarustei-den tulisi lisäksi aina edustaa eh-dotonta laatua.

Vaikka varustemääräyksetovatkin varsin kattavat, elektro-nisten apuvälineiden yleistyessäyksi historiallinen perusinstru-mentti on jäänyt vähemmällehuomiolle. Se on ilmapuntari. Il-mapuntarilla pystyy varmimmintulkitsemaan ja analysoimaansään kehitystä Suomen rannikonpaikallisesti hyvin vaihtelevassasäässä. Jokaisessa veneessä, jollaretkeillään ja risteillään kotisata-

masta yön yli, tulee katsastusluo-kasta riippumatta olla ilmapun-tari, jota seurataan päivittäin.

Jokaisella katsastus- ja turva-varusteella tulee olla oma harkit-tu sijoituspaikkansa, joista se onkäden käänteessä otettavissakäyttöön. Käytön jälkeen varus-teet on välittömästi aina palau-tettava paikoilleen. Muuten löy-täminen on sattumanvaraista sil-loin, kun on kiire ja pimeä. Sa-moin on ymmärrettävä, että va-rusteista on kovin vähän hyötyä,ellei niitä osata käyttää. Perehdysiis omistajana huolellisesti ve-neesi kaikkien varusteiden käyt-töohjeisiin ja käyttötapoihin hetivesillelaskun yhteydessä.

Kaikki kohteet tarkistettava ja huollettava

Vene on merikelpoisessa kun-nossa ainoastaan, jos kaikki siinäoleva on toimintakunnossa. Mitäisompi vene, sitä monimutkai-sempi tekniikka siihen sisältyy.Siksi olisi erinomaisen viisastalaatia kattava lista asioista ja koh-teista, jotka olisi pedanttisestitarkistettava vaikkapa kerrankuussa ja mitkä kohteet ennenjokaista reissua. Tällaiset listat-han ovat ilmailuliikenteestä tut-tuja siitä, kun kapteeni ja perä-mies ennen nousua käyvät läpienglanninkielistä tarkistuslis-taansa. Vastaavien listojen soisiyleistyvän myös veneilyssä.

Tarkistamisen lisäksi veneissäon lukemattomia kohteita, joi-den toimintavarmuus riippuu sii-tä, miten hyvin ja säännöllisestiniitä huolletaan. Moottori vaatii

öljynvaihdon lisäksi polttoaine-suotimien tarkkailua ja vaihtoa.Jäähdytysjärjestelmä toimii vain,ellei siinä ole tukoksia. Mootto-rissa on varmasti rasvattaviakohteita, hihnojen kiristämistä jaletkujen tarkkailemista, ettei niis-sä ole hankaumia. Myös akselistovaatii tarkkailemista ja ajoittaistarasvakuppien täyttämistä. Polt-toainejärjestelmässä on tarkatta-va mahdollisia vuotoja, vaihdet-tava suotimia ja poistettava erot-timiin kertynyt vesi.

Sähköjärjestelmässä on paljonylläpidettävää akuston ohella.Maasähköjärjestelmän kompo-nenttien on oltava kunnossa, et-tei tapahdu ikäviä vahinkoja.Myös on tarkistettava, ovatkoesimerkiksi latauskaapelit ehjätja kaikki kontaktit hapettumistavapaat. Elleivät, ne ovat vuoto-

jen lähteitä samoin kuin veneenkatkaisimet, jos niiden napaisuusvaihtelee. Silloin on melko var-maa, että elektrolyysi pelaa jakorroosio syö veden alla oleviametalleja, kuten potkuria, akse-lia, perävetolaitteita, läpiviente-jä, peräsintä, pulttien päitä, rau-taköliä jne.

Ohjaus- ja peräsinjärjestelmäon ajoittain läpikäytävä ja laake-rit voideltava, jotta kulussa tun-nistetaan vuodot ja ylimääräinenkitka varoituksina. Etenkin vaije-riohjausta on tarkkailtava ja tar-vittaessa viriteltävä. Isoissa ve-neissä monimutkainen putkitusvaatii ajoittaisia tarkistuksia.

Purjeveneissä riki on joka ke-vät perusviritettävä ja pitkin ke-sää viritystä korjattava niin, ettämaston asento on kaikilla tuulenvoimakkuuksilla purjeiden, ve-

Moottoriveneilijä� Opettele moottoriveneen hallintatekniikka hyvin.� Tunne veneesi ja sen varusteet keulasta ahteriin.� Selvitä veneesi sopivuudet ja käyttörajoitukset.� Hanki katsastusvarusteet ja katsastuta vene.� Hanki matkaveneeseen ilmapuntari.� Määritä kaikille varusteille paikkansa. Noudata tätä järjestystä pedanttisesti.� Opettele käyttämään kaikkia varusteita ja laitteita.� Tarkista ja huolla pedanttisesti kaikki kohteet veneessä.� Vaadi, että kaikki veneessä käyttävät liivejä.

Purjehtija� Opettele purjehduksen perusmanööverit, purjeiden käsittely ja trimmaus.� Opettele moottorin käyttö ja veneen käyttäytyminen moottorilla.� Tunne veneesi ja sen varusteet keulasta ahteriin ja kölistä maston nuppiin.� Selvitä veneesi sopivuudet ja sen käyttörajoitukset.� Hanki katsastusvarusteet ja katsastuta vene.� Hanki matkaveneeseen ilmapuntari.� Määritä kaikille varusteille paikkansa. Noudata tätä järjestystä pedanttisesti.� Opettele käyttämään kaikkia varusteita ja laitteita.� Tarkista ja huolla pedanttisesti kaikki kohteet veneessä.� Viritä takilaan perustrimmi keväällä ja korjaa sitä pitkin purjehduskautta.� Vaadi, että kaikki veneessä käyttävät liivejä.

Meloja� Hanki uimataito tai käytä PELASTUSliivejä.� Opettele menemään kanoottiin ja poistumaan siitä.� Opettele melomaan eteen, taakse ja sivuttain.� Opettele käännökset eteen- ja taaksepäin ja muutama melatuenta.� Opettele kiipeämään vedestä takaisin kanoottiin sekä melakellukkeen käyttö.� Melo taitojasi vastaavaa kanoottia.� Melo taitojasi vastaavilla vesillä ja olosuhteissa.� Kokeile rajojasi hallituissa ja valvotuissa olosuhteissa.� Varmista, että kanootissa on ehjä mela, äyskäri ja hinauslenkit keulassa ja perässä.� Hanki tarvittaessa lisäkellukkeita, kanootti ei kelluta vedellä täytettynä kuin itsensä.� Opettele jo ensimmäisellä kaudella eskimokäännös.� Käytä uimataitoisena aina melontaliivejä.� Kokeile kellumista melontaliiveillä.

Villarasva eli lanoliini on halvin perin-teinen vanttiruuvin kierteiden vaseliini,jota ei merivesi pariin vuoteen huuhtelepois. Erittäin hyvin pysyvää teflonvaselii-niakin on kaupan, mutta se on ostettaes-sa erittäin kallista.

� � �

neen tasapainon ja nopeudenosalta oikea. Jotta virittäminensujuisi nopeasti, kaikkien vantti-ruuvien tulee toimia samansuuntaisesti: kiristäminen myö-täpäivään ja löysääminen vasta-päivään. Vanttiruuvien kierteeton syytä rasvata muutaman vuo-den välein joko lanoliinilla eli vil-larasvalla (halpaa, tilattavissa ap-teekeista) tahi hyvällä teflonva-seliinilla, joka on kallista. Rasvausedesauttaa virittämistä, koskaruostumattomilla vanttiruuveillaon taipumus kovassa rasitukses-sa venähtää niin, että kierteetleikkaavat kiinni.

Kaikki saksprintit eli sokat onkeväisin tarkistettava ja korjatta-va: suoran osan pituus yhtä kuinpuolitoista kertaa tapin läpimit-ta, päiden huolellinen pyöristä-minen viilalla ja pään raottami-nen vain 15 astetta per puoli.

Vinssit on huollettava ja ras-vattava kerran vuodessa. Kaikkinostimet ja jalukset on tarkistet-tava pitkin purjehduskautta eikäkannelta saa löytyä pudonneitaruuveja, muttereita eikä prikkoja.Kaikki hölskyvät helat on välittö-mästi pultattava uudestaan kiin-ni. Kannen vuotokohdat ovat oi-re siitä, että jokin hela ei ole kun-

nolla kiinni. Myös purjeet onhuollettava vähintäänkin syksyl-lä, mutta myös pitempien reissu-jen jäljiltä.

Kaikki turvallisuusvarusteet onhuollettava ja uusittava säännöl-lisesti ohjeiden mukaisesti: pe-lastuslautta, ilmatäytteiset liivit,pyrotekniset ja elektroniset hä-tämerkinantovälineet, tulensam-muttimet jne. Ilmatäytteiset liiviton vietävä valtuutetulle huolta-jalle joka vuosi. Jokaisen liivinkaasupullo, varmistinnasta ja su-lake on tarkistettava päivittäin.

Huollettavia ja tarkkailtaviakohteita on veneissä luonnolli-sesti paljon enemmän kuin mitätässä esimerkinluonteisesti onmainittu. Hyvän veneilytavanmukaista on pitää kirjaa huolto-kohteista niin, että ainakin tär-keimmistä kohteista ilmeneehuoltohistoriikki ja tarkistusvälit.

Liiveissä merkittäviä eroja

Hyvän veneilytavan ehtoihin kuu-luu pelastusliivien tai vastaavienkelluntapukineiden käyttö aina,kun ollaan veneen ulkotiloissa.Tästä ehdosta ei ole poikkeusta,olipa veneilylaji mikä hyvänsä,koska nykyiset liivit ja pukineetovat niin kehittyneitä, etteivät ne

Vasemmalta 150 N:n paukkuliivi, jo-hon on integroitu turvavaljaat ja seu-raavana 100 N:n pelastusliivi haara-nauhalla. Kaksi seuraavaa liiviä luoki-tetaan kelluntapukineiksi. Äärim-mäisenä oikealla 50 N:n melontaliivija vieressä 50 N:n veneilyliivi, jossaintegroituna turvavaljaat sekä tärkeähaaranauha.

Kaksi suosittua kylmän vuodenajansuojaratkaisua. Vasemmalla ns. kui-vapuku tai pelastuspuku, joka on täy-sin vedenpitävä integroituja tossujamyöten. Puvun kanssa tulee käyttääpelastus- tai kelluntaliiviä. Suositturatkaisu melojien parissa. Vieressäkelluntahaalari, jolla on 50 N:n noste.Suojaa veteen pudonnutta hypoter-mialta pitkään.

� � �

Puh (09) 681 631, fax (09) 621 6415,Veneentekijäntie 1, 00210 Helsinki.

maritim@maritim.fi, www.maritim.fi .

Maahantuoja ja tukkumyynti

menoy_19.02.2002

Turvallinen-portaaton tehonsäätö

- paineeton jär jestelmä- helppo sytyttää

Käytännöllinen-pitää puhtaana

- pitkäikäinen - toimintavarma

Yksinkertainen-asentaa- käyttää - rakenne

44 VENE 5/04

estä mitään toimintaa vesillä. EU:n voimassa oleva henkilö-

suoja- eli PPE-direktiivi normit-taa kelluntavarusteet neljäänluokkaan 50 N, 100 N, 150 N ja275 newtonia. Newtonluku tar-koittaa nimellisnostetta, jonkaväline tuottaa, kun se on koko-naan upoksissa. Luokituksen mi-toitusperustana on 70-kiloisellehenkilölle tehty väline. Niinpäpienen lapsen liivin noste luo-kassa 100 N voi todellisuudessaolla tuntuvasti pienempi ja vas-taavasti yli 100-kiloisen liivinnoste tuntuvasti suurempi. Kus-sakin luokassa liivit tulee mitoit-taa ja valita käyttäjänsä todelli-sen painon mukaan.

PPE-direktiivissä luokan 50 Nvarusteita kutsutaan kelluntapu-kineiksi olivatpa ne muodoltaanpukineita tahi liivimäisiä. Luokat100 N–275 N koskevat pelastus-liivejä. Kelluntapukineet (50 N)eivät käännä tajutonta turvalli-sesti selälleen vedessä, muttapelastusliivit luokissa 100 N–275N tekevät sen.

Kelluntapukineet (50 N) ovatuimataitoisen kelluntavälineitäsuojaisille vesille tai valvottuihinolosuhteisiin. Tähänkin luokkaanon saatavissa liivejä, joissa on si-säänrakennettu turvavaljas. Tä-män luokan liivejä kutsutaan ve-neily- tai toimintaliiveiksi ja niitätehdään melojille, kalastajille,kevytvenepurjehtijoille sekäyleiskäyttöön. Kelluntahaalarit,lämpötakit ja lämpöpuvut kuu-luvat tähän luokkaan, jos ne ovatsiihen CE-hyväksyttyjä. Pienillelapsille ja uimataidottomille ei-vät tämän luokan varusteet so-vellu.

Sadan newtonin liivit ovat las-ten, uimataidottomien ja uima-taitoisten pelastusliivit avoimillelähivesille. Ne kääntävät tajutto-man henkilön selälleen. Kokojalöytyy kolmen kilon painosta al-kaen. Tähän luokkaan löytyy tur-

vavaljasmalleja. Alle 30-kiloistenlasten ja nuorten tulee käyttäävähintään tämän luokan pelas-tusliivejä.

150 newtonin liivit ovat niinuimataitoisen kuin -taidotto-mankin pelastusliivit rajoitta-mattomiin olosuhteisiin. Nekääntävät tajuttoman selälleenja ovat käytännössä aina ilma-täytteisiä, joko itse laukaistaviatai automaattisesti vedessä lau-keavia. Luokan liiveille on saata-vissa turvavaljailla varustettujamalleja. Näitä liivejä on saatavis-sa myös lasten koossa.

275 newtonin pelastusliivit ontarkoitettu työkäyttöön avome-riolosuhteissa henkilöille, joillaon vesitiiviit tai muuten painavatasusteet.

Mainittakoon vielä yhdenkoon pelastautumispuvut, jot-ka pelastustilanteessa puetaan

päälle. Niitä ei käytetä veneissä.Sen sijaan markkinoilla on tarjol-la ohuempia ns. pelastuspuku-ja, joita myös kuivapukuinamarkkinoidaan mm. melojille jaharrastuskalastajille. Niistä onsyytä huomioida yksi varoitus.Jos tällaiseen lahkeista ja ranteis-ta vedenpitäväksi tiivistettyynpukuun tulee huomaamatta rei-kä ja henkilö joutuu veden va-raan, puvun sisään vuotava vesion vaaratekijä. Henkilön nosta-minen vesilastissa veneeseen onerittäin hankalaa, ellei puukollarikota lahkeita tms. veden pois-tamiseksi.

Kalastajien on erityisesti syytävaroa kahlaamasta vedessä pu-vussa, johon on integroitu ke-vyet tossut. Ne rikkoutuvat hel-posti pohjakivissä. Kuivapukujakäyttävien tulee tarkistaa pukun-sa ennen jokaista käyttökertaa.

Kun yksi newton vastaa noin0,1 kilopondin nostetta, 50newtonin liivin teoreettinen nos-te on viisi kilopondia. Teoreetti-nen sikäli, että vain siltä osin kuinliivi viedään veden alle, siitä ke-hittyy nostetta. Lisäksi on otetta-va huomioon, että jos henkilönostaa molemmat kätensä pys-tyyn 50 newtonin liivissä, pää va-joaa aivan varmasti pinnan alle!Veneilijät, miettikääpä sitä liivejävalitessanne.

Liivin hihnat on aina muistet-tava kiristää riittävän tiukalle, et-tei se vedessä luiskahda pään yli.Luiskahtamiselta välttyy var-mimmin, jos liivissä on paikal-leen kytketty haaranauha. Vainliivi, joka on puettu päälle, aut-taa. �

Turvavaljaan tehtävä on estää pur-jehtijan joutuminen veteen yli laidan.Valjasta pidetään korkealla kainaloi-den alla, jotta nykäisy ei vahingoit-taisi selkää. Samasta syystä turvaköy-den (tässä nauha) tulee olla lyhyt, pi-tuudeltaan noin 1,5 metriä. Hakanenkiinnitetään kannella elämänlan-kaan, joita tulee olla kaksi, siis mo-lemmin puolin mastoa. Kiinnitettynäelämänlankaan pystyy turvallisestiliikkumaan perästä keulaan.

Liivien ulkonäkötahi mukavuussei-kat eivät ainakaanvoi olla nykyistenkellunta- ja venei-lyliivien käytön es-teenä. Kuvan mo-lempien liivirat-kaisujen noste on50 Newtonia.

Ns. paukkuliivi on tur-vallinen ainoastaan, joskäyttäjä tarkastaa ja var-mistaa sen toimivuudenpäivittäin ja se huolle-taan auktorisoidussahuoltopisteessä vuosit-tain. Näillä edellytyksillätämä liivityyppi on kaik-kein paras mukavuudel-taankin, jos kohta ei hal-vin ratkaisu.

Jokaisessa hyväk-sytyssä liivissä taikelluntapukineessaon CE-merkintä jakellustusluokitus.Tässä 100 N:n nos-teluokitus. Lisäksiliivissä mainitaan,minkä painoisellehenkilölle se on tar-koitettu.

� � �