hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen

4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 1

Tiedonvaihdon kehittyminen


Hannele Hyppönen

FT, Tutkimuspäällikkö

THL, Tieto-osasto

Työryhmä: Suvi Vainiomäki, Hannele Hyppönen, Johanna Viitanen, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Tinja Lääveri

Tiedonvaihto määrittelyä1

– Luotettava ja yhteentoimiva sähköinen kliinisen tiedonjakaminen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaidenvälillä

– yli organisaatiorajojen, tietovarantojen, (valta)kunnanrajojen

– ei yksittäisen laitoksen tai organisaation sisällä tai organsaation toimipisteiden välillä

– samanaikaisesti suojaten tiedon eheys, luottamuksellisuus, yksityisyys ja tietoturva.

1) Lähde: What is HIE (Health Information Exchange)? Department of Health and Human Services. Washington, DC. Available at: http://www.healthit.gov/providersprofessionals/health-information-exchange/what-hie. Luettu 25.11.2014


Sairaanhoitopiiri Kansallisen terveysarkiston 1. käyttöönotto

Etelä-Pohjanmaa 23.5.2014 alkaen

Etelä-Savo 28.8.2014 alkaen

Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri

7.5.2014 alkaen (Valtaosin käytetään vainyhteisrekisterin ja Kanta-suostumusten hallintaan).

Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2.11.2013 alkaen

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 12.5.2014 alkaen

Lapin sairaanhoitopiiri 19.5.2014 alkaen

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 24.3.2014 alkaen

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 28.11.2012 alkaen (Käytetään vainyhteisrekisterin suostumusten hallintaan)

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13.5.2014 alkaen

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 11.11.2011 (pilotti), 19.5.2014 alkaen

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 27.5.2014 alkaen

Satakunnan sairaanhoitopiiri 28.5.2014 alkaen

Vaasan sairaanhoitopiiri 4.6.2014

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 17.4.2014

Kyselyhetkellä helmikuussa 2014• Aluetietojärjestelmät käytössä (ei Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Ahvenanmaa)• Kanta-palvelut : sähköinen resepti ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1–3

vuoden ajan, osa yksityisestä sektorista liittynyt. Potilastiedon arkisto Itä-Savossa.


Mitä seuraavista käytät pääasiallisesti hakiessasi potilastietoja TOISESTA organisaatiosta esimerkiksi sairaalan ja avoterveydenhuollon välillä (%)

muutos

5

3

11

4

31

26

20

3

4

34

19

39

2

2

4

6

17

22

46

2

4

14

13

67

0 10 20 30 40 50 60 70

AluePegasos

AlueMediatri

KuntaEsko

Jokin muu, mikä

Altti tai Navitas (Alueellinenviitetietojärjestelmä)

AlueEffica

Paperit, Fax

% vastanneista

Sairaala 2010

Sairaala 2014

Terveyskeskus 2010

Terveyskeskus 2014


Sairaala -21%-yksikköäTK -19 %.yksikköä

Sairaala +9 %-yksikköäTK +7 %.yksikköä

Sairaala +3 %-yksikköäTK -3 %.yksikköä



Jokin muu, mikä


Organisaatioiden välinen tiedonvaihto - väittämät

Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin työtehtävien suorittamista• Tietojärjestelmien tarjoamat potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat sisällöltään

kattavia, ajantasaisia ja luotettavia• Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla• Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esitetty• Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla• Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa• Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat

parantamaan hoidon laatuaMiten tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonkulkua• Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä

– Eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä– Lääkärin ja potilaiden välillä

HYÖDYT ja HAITAT• Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä• Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä• Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuudenKehityskohteet• Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys• Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus• Sähköisen reseptin toteutuksen huono käytettävyys• Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloistaHyvin toimivat ominaisuudet• Sähköinen resepti4.12.2014 Biomedicum/ Hannele Hyppönen THL 7

Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin tiedonvaihtoon liittyvien työtehtävien suorittamista? Muutos 2010 – 2014

Kaikki

2010

Muuto

s eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

samaa

mieltä(%)

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti

helposti saatavillamuutettu 910 26% 62% 36% 50% 17% 75% 36% 51% 30% 58%

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti

saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 913 36% 53% 50% 42% 30% 64% 42% 48% 38% 51%

Tietojärjestelmän tarjoamat potilastiedot (myös

muista organisaatioista) ovat sisällöiltään

kattavia, ajantasaisia ja luotettavia

907 42% 35% 59% 22% 34% 48% 58% 19% 49% 29% 29% 1%

Tieto muista organisaatioista määrätyistä

lääkkeistä on helposti saatavilla906 80% 12% 86% 11% 55% 35% 88% 6% 81% 11% 6% 6%

Potilastietojen saaminen toisesta

organisaatiosta vie usein liikaa aikaa910 19% 68% 22% 70% 21% 69% 9% 85% 15% 75% 75% %

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja

tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien

lääkärien välillä

908 57% 21% 73% 19% 46% 38% 74% 13% 64% 19% 15% 4%

Tietojärjestelmät auttavat välttämään

päällekkäisten tutkimusten tekemistä913 52% 38% 58% 33% 47% 43% 56% 35% 54% 37% 38% -1%

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon

jatkuvuuden911 33% 45% 31% 56% 31% 49% 27% 48% 31% 47% 46% <1%

Tietojärjestelmät auttavat estämään

lääkitykseen liittyviä virheitä912 36% 48% 33% 61% 34% 58% 31% 56% 34% 51% 46% 6%

Kaikki 2014

TK-järjestelmät N

Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos


N=425 N=37 N=71 N=341 N=922

Total

2010Muuto

s eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

eri

mieltä

samaa

mieltä

samaa

mieltä(%)

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti

helposti saatavillamuutettu 1709 25% 57% 25% 60% 11% 83% 35% 49% 39% 44% 32% 52%

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti

saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 1715 26% 59% 23% 66% 19% 68% 47% 44% 26% 60% 27% 59%

Tietojärjestelmän tarjoamat potilastiedot (myös

muista organisaatioista) ovat sisällöiltään

kattavia, ajantasaisia ja luotettavia

1712 42% 33% 45% 30% 23% 62% 56% 20% 60% 20% 52% 26% 26% %

Tieto muista organisaatioista määrätyistä

lääkkeistä on helposti saatavilla1702 74% 12% 81% 7% 32% 60% 86% 7% 86% 6% 80% 9% 5% 4%

Potilastietojen saaminen toisesta

organisaatiosta vie usein liikaa aikaa1717 15% 71% 7% 79% 49% 38% 8% 83% 5% 88% 9% 81% 75% 6%

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja

tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien

lääkärien välillä

1725 55% 25% 65% 16% 27% 56% 70% 13% 74% 12% 66% 18% 16% 2%

Tietojärjestelmät auttavat välttämään

päällekkäisten tutkimusten tekemistä1729 45% 42% 36% 52% 39% 41% 48% 38% 46% 39% 44% 42% 40% 2%

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon

jatkuvuuden1723 32% 44% 20% 46% 15% 59% 30% 47% 36% 39% 31% 43% 37% 6%

Tietojärjestelmät auttavat estämään

lääkitykseen liittyviä virheitä1704 51% 33% 33% 49% 28% 57% 44% 41% 45% 36% 44% 38% 19% 19%

Total 2014

Sairaalajärjestelmät N

Effica Esko Mediatri Pegasos Uranus (Miranda

+ Oberon)

Miten tietojärjestelmät tukevat lääkärin tiedonvaihtoon liittyvien työtehtävien suorittamista? Muutos 2010 – 2014


N=430 N=186 N=47 N=106 N=807 N=1753

SairaalaTerveyskeskus


Terveyskeskus Sairaala


Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ja kehitettävät tiedonvaihto-ominaisuudet, valinnan tehneiden %-osuudet

Terveyskeskus Toimii hyvin Kehitettävää

Effica Sähköinen resepti 61%Aluetietojärjestelmä 36%

Graafinen Finstar Sähköinen resepti 57% Aluetietojärjestelmä 60%

Mediatri Sähköinen resepti 61% Aluetietojärjestelmä 38%

Pegasos Sähköinen resepti 58% Aluetietojärjestelmä 51%

Sairaala Toimii hyvin Kehitettävää

Effica Sähköinen resepti 47%Aluetietojärjestelmä 34%

Esko Aluetietojärjestelmä 55%

Mediatri Sähköinen resepti 70%

Pegasos Sähköinen resepti 58% Aluetietojärjestelmä 54%

Uranus Sähköinen resepti 54% Aluetietojärjestelmä 56%


Yhteenveto• Kaikissa järjestelmissä potilastietojen saaminen

toisesta organisaatiosta koettiin vievän liikaa aikaa –kehitystä ei juuri tapahtunut 2010-14

• Kaikissa muissa järjestelmissä paitsi Mediatrissalääkitystiedon saaminen muista organisaatioista koettiin hankalaksi – kehitys vähäistä

• Mediatrin käyttäjät ylivoimaisesti tyytyväisimpiä kaikissa tiedonvaihtoon liittyvissä väittämissä – muutos vuoteen 2010 suuri (tuolloin otettu juuri käyttöön)

• Sähköisen reseptin toteutus vaihtelee eri tietojärjestelmissä, ja vaikuttaa tyytyväisyyteen


Jatkokysymyksiä• Miten eri ATJ-alueilla perusterveydenhuollossa ja sairaalassa

työskentelevien vastaukset eroavat? – v. 2010 tyytyväisimpiä oltiin alueilla, joissa oli käytössä alueellinen

integroitu ATJ-ratkaisu – onko tilanne muuttunut? – => 2018: miten Kanta-arkiston käyttöönotto näkyy tuloksissa?

• Mitkä tekijät selittävät eroja avainväittämissä+ sähköisen reseptin kokemisessa kehityskohteena/ hyvänä toiminnallisuutena?

[email protected]


hyppönen tiedonvaihdon kehittyminen

Healthcare