1

KANSI

2

HUIPPUVOIMISTELUN STRATEGIA1. Painos / 15.3.2007

SUOMEN VOIMISTELULIITTO SVOLI ry.Hämeentie 105 A00550 Helsinki

www.svoli.fi

Hyvässä seurassa on ilo liikkua!®

3

Svoli on mukana ihmisen elämänkaarenkaikissa vaiheissa. Meillä riittää toimintaavauvasta mummiin ja vaariin, naisille ja mie-hille sekä työille ja pojille.

Svoliin kuuluu noin 400 seuraa, joissa liikkuu133.000 jäsentä. Svoli on Suomen suurinaikuisten liikuttaja ja toiseksi suurin lastenja nuorten liikuttaja.

Visiomme on: voimistelu – halutuintaliikuntaa ja toimintaa yhdessä!

Voimistelun toimiala: lasten voimistelu, kil-pailu- ja harrastevoimistelu, huippu-voimistelu, lajitoiminta sekä aikuistenvoimisteluliikunta.

Perheliikunta alle kouluikäisille lapsille jaheidän vanhemmilleen suunnattuatoimintaa seurojen ohjatuilla tunneilla.

Svoli Jumppakoulu 3-12-vuotiaille on las-ten voimistelumaailma Svolissa. Jumppa-koulussa lapsi oppii perusvoimistelutaidotleikkien ja iloiten. Yli 6-vuotiaat Svoli jump-pakoululaiset kilpailevat lasten kilpailuissa,Asemilla, joissa jokainen saa palautteentaidoistaan ja kaikki lapset palkitaan.

Nuorten harraste- ja kilpavoimistelu tarjoaavoimistelulajien harrastajille mahdollisuu-den taitojensa mukaiseen kilpailusarjaanja treenaukseen. Svolin vuosittaiset tapah-tumat tarjoavat lisäksi nuorten ryhmille iloi-sia esiintymisen paikkoja.

Huippuvoimistelu, jonka strategisesta ke-hittämisestä vastaa huippuvoimistelun ke-hittämisryhmä, jossa on edustus kaikistaSvolin lajeista.

Kilpailulajeina ovat joukkuevoimistelu,kilpa-aerobic, miesten ja naisten te-linevoimistelu, näytösvoimistelu, rytminenvoimistelu, trampoliinivoimistelu, joistaolympialajeja ovat miesten ja naisten te-linevoimistelu, rytminen voimistelu ja tram-poliinivoimistelu.

Kaikissa lajeissa järjestetään SM-kilpailut.Joukkuevoimistelussa on lisäksi MM-kilpai-lut ja maailman cupin kilpailut. Näytös-voimistelussa on PM ja EM-kilpailut. Kilpa-aerobicissa on EM- ja MM-kilpailut ja ryt-misessä voimistelussa, trampoliini-voimistelussa ja telinevoimistelussa PM-,EM- ja MM-kisat.

Seuratoiminnan ja alueellisen toiminnantoimialaSeurajohtajien ja seuratoimijoiden jäsen-,yhdistys-ja sääntöasiat, edunvalvonta jaseurajohtajien koulutus.Svolin alueet Etelä-Suomi, Länsi-Suomi,Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Savo-Karjala jaSydän-Suomi järjestävät seurakohtaamisia,koulutuksia ja leirejä, sekä yhdessä alueenseurojen kanssa tapahtumia ja kilpailuja.

Svoli kouluttaa vuosittain yli 4.500 ohjaajaa,valmentajaa ja seurajohtajaa. Svoli onvoimistelun monipuolisin osaaja ja johtavakouluttaja Suomessa.

Svolin nettisivuilta www.svoli.fi kohdassa“seurat” on Svolin kaikkien seurojen yhteystie-dot, ja linkit sadankuudenkymmenen seuransivuille, joista näkyvät tuntiohjelmat, ajat,paikat sekä ohjaajat.

SUOMEN VOIMISTELULIITTO SVOLI

Hyvässä seurassa on ilo liikkua!

4

SISÄLTÖ

Tiivistelmä................................................................................................... 5Johdanto..................................................................................................... 6

1. Nykytilan analyysi...................................................................................... 71.1. Suomalaisen voimistelun historia........................................................ 71.2. Voimistelulajien nykytilan analyysi........................................................ 91.3. Voimistelulajien kansainvälinen menestys........................................... 111.4. Voimistelulajien valmennusprojektit..................................................... 121.5. Voimistelulajien seuratoiminnan tunnusluvut 2005.............................. 121.6. Huippu-urheilun organisoituminen Suomessa ja Pohjoismaissa....... 13

2. Huippuvoimistelun arvot......................................................................... 14

3. Huippuvoimistelun visio 2012................................................................. 14

4. Vastuut ja työnjako Suomen Voimisteluliitto Svolissahuippuvoimistelun näkökulmasta.......................................................... 15

4.1. Svolin toiminnot ja työryhmät............................................................... 154.2. Svolin voimistelutoiminta, seuratoiminta ja alueellinen toiminta.......... 164.3. Svolin toimihenkilöorganisaatio............................................................ 17

5. Keskeiset kehittämistoimenpiteet vision toteuttamiseksi.................. 185.1. Voimistelun valmennusjärjestelmän luominen..................................... 185.2. Seuratoiminnan kehittäminen kilpa- ja huippuvoimistelun näkökulmasta 195.3. Huippuvoimistelun osaamiskeskuksen luominen................................ 195.4. Harjoitusolosuhteiden parantaminen kohti valmennuskeskusajattelua 20

6. Strategian toteutumisen taloudelliset edellytykset............................. 216.1. Huippu-urheilun budjetti....................................................................... 216.2. Lisärahoituksen lähteet........................................................................ 21

7. Strategian toteutuksen seuranta, arviointi ja kehittäminen.............. 22

Lähteet........................................................................................................ 23

4

5

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

TIIVISTELMÄ

Suomen Voimisteluliitto Svolin asettama huippuvoimiste-lun kehittämisryhmä laati vuoden työn tuloksena strate-gian suomalaiselle huippuvoimistelulle. Työn pohjana onSuomen Voimisteluliitto SVL:n ja Suomen Voimistelu- jaLiikuntaseurat SVoLi:n aiempi strateginen suunnittelu- javalmistelutyö sekä suomalaisen huippuvoimistelun siirty-minen ensimmäistä kertaa yhden lajiliiton alaisuuteenvuoden 2004 lopussa. Huippuvoimistelun strategia 2006-2012 on ensimmäinen Suomen Voimisteluliitto Svolinhuippuvoimistelun strategia.

Kehittämisryhmä arvioi työssään suomalaisen huippu-voimistelun nykytilaa, teki laajan taustatyön strategiatyönpohjaksi ja valitsi kehittämistoimenpiteet toteutettaviksi.

Kehittämisryhmä esittää, että vuosien 2007-2012 välisenäaikana toimeenpannaan useita kehittämistoimenpiteitä,joiden avulla varmistetaan suomalaisen huippuvoimiste-lun jatkuva kehittyminen, voimistelulajien välinen yhteistyöja kansainvälinen menestys.

Kehittämisryhmä rakensi kehittämistoimenpiteet työssäesiteltävien arvojen sekä seuraavan vision pohjalta:“Kilpa- ja huippu-urheilu on tärkeä osa Suomen Voimiste-luliitto Svolin toimintaa.

Suomalainen voimistelu on arvostettua ja menestyy kan-sainvälisesti. Toiminta on eettistä ja tavoitteellista, mah-dollistaa kasvamisen ja oppimisen sekä tuottaa elämyk-siä.”

Kehittämisryhmä esittää strategiassa huippuvoimistelunseuraavien kehittämistoimenpiteiden käynnistämistä:

1. Voimistelun valmennusjärjestelmän luominen

2. Seuratoiminnan kehittäminen kilpa- ja huippu- voimistelun näkökulmasta

3. Huippuvoimistelun osaamiskeskuksen luominen

4. Harjoitusolosuhteiden parantaminen kohti valmen- nuskeskusajattelua

Jotta strategian kehittämishankkeet voitaisiin toteuttaa täys-määräisesti sisäisen rahoituksen taloudellisia ja hen-kilöresursseja on lisättävä ja yhteistyötä parannettava.

Edellytyksenä strategian toteuttamiselle on ulkoisen ra-hoituksen saaminen strategiakauden aikana.

5

6

JOHDANTO

Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi:n asettama huippuvoimistelun strategiatyöryhmä aloitti vuonna 2003strategiatyön valmistelun. Valmistelutyössä todettiin erittäin tärkeäksi, että Suomen huippuvoimistelulle valmistuustrategia. Pohdinnan tuloksena haluttiin lisätä voimavaroja huippuvoimistelun kehittämiseen ja turvata sen arvostus jamenestyminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.13.11.2004 Suomen Voimisteluliitto SVL ja Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi yhdistyivät. Yhteinen liitto antoihuippuvoimistelulle näkymän kehittyä ja tavoitella vankemmin kansainvälistä menestystä. Liittojen yhdistymisen yhtey-dessä perustettiin huippuvoimistelun kehittämisryhmä, jossa oli edustaja jokaisesta uuden Suomen VoimisteluliittoSvolin seitsemästä lajista.

Huippuvoimistelun kehittämisryhmän yksi tavoite oli huippuvoimistelun strategiatyön tekeminen. Vuonna 2005 luotiinyhteistä pohjaa strategiatyölle sekä kartoitettiin lajien nykytila sekä yhteisiä ja erillisiä tarpeita ja haasteita. Vuonna2006 pohjatyön perusteella luotiin strategia Suomen huippuvoimistelulle. Strategiatyö koostuu työn valmistelustavuosina 2003-2005, strategiatyön kehittämistoimenpiteiden laajasta taustatyöstä, joka tehtiin vuonna 2006, taustatyönjohtopäätöksistä sekä tavoitteista. Strategiatyön vision ja arvojen mukaisesti konkreettiset toimenpiteet tavoitteidensaavuttamiseksi ajoittuvat vuosiin 2007-2012.

Strategiaa valmistelleen huippuvoimistelun kehittämisryhmän puheenjohtajana toimi Mika Holopainen (miesten te-linevoimistelu) ja jäseninä olivat Laura Ahonen (rytminen voimistelu), Sonia Hicks (näytösvoimistelu), Raija Koivisto-Jalonen (naisten telinevoimistelu), Päivi Malinen (kilpa-aerobic), Laura Nihti (joukkuevoimistelu) ja Valpuri Taulasalo(trampoliinivoimistelu) sekä liiton hallituksen jäsenet Leea Paija ja Pirki Aura. Suomen Voimisteluliitto Svolin toimi-henkilöistä työssä olivat mukana vuonna 2005 VOILA:n toimialapäällikkö Pulmu Puonti, miesten telinevoimistelunlajipäällikkö Topi Taskinen ja joukkuevoimistelun päävalmentaja Anna Kirjavainen.Vuonna 2006 työtä jatkoi Anna Kirjavainen ja VOILA:n toimialapäällikkö Marja Miettinen.

Huippuvoimistelun strategiatyön tarkoituksena onesittää selkeä linja suomalaisen huippuvoimistelunkehittämiselle. Strategiatyö on linjassa SuomenVoimisteluliitto Svolin strategisen suunnittelun ja la-jien kehittämissuunnitelmien kanssa. Strategialleerityisen merkittäviä ovat uudet mahdollisuudet jahaasteet, jotka liittojen yhdentyminen on avannut.

Kehittämisryhmä kokoontui vuosien 2005-2006 aika-na 10 kertaa.Kehittämisryhmä kuuli lajien ja työhön liittyvien osa-alueiden asiantuntijoita työn aikana.

TYÖN TARKOITUS

KÄSITTEET

Strategiatyössä käytettiin seuraavia käsitteitä:

Huippuvoimistelulla tarkoitetaan tämän työn yhtey-dessä nuorten ja aikuisten maajoukkuetasoistatoimintaa Suomen Voimisteluliitto Svolin lajeissa.

Edustusvoimistelijalla tarkoitetaan voimistelijaa, jokaedustaa Suomea nuorten tai aikuisten kansainväli-sissä arvokilpailuissa.

Ammattivalmentajalla tarkoitetaan valmentajaa, jokavalmentaa päätoimisena ammattinaan saadentoimeentulostaan vähintään 2/3 osaa valmen-nustyöstä.

6

7

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1. NYKYTILAN ANALYYSI

1.1. Suomalaisen voimistelun historia

Suomen Voimisteluliitto Svolin historia ja kilpailulajienkehitys

Ensimmäinen (miesten) voimisteluseura, Turnföreningeni Helsingfors perustettiin vuonna 1875. Ensimmäinennaisvoimisteluseura Gymnastikföreningen för Fruntimmeri Helsingfors syntyi vuoden kuluttua 1876 ja sen aloit-teesta Suomen Naisten Voimisteluliitto, Finska KvinnorsGymnastikförbund 26.2.1896. Liitto oli maan ensimmäi-nen urheilualan valtakunnallinen järjestö ja se oli myösPohjoismaissa ainutlaatuinen. Kielikysymysten aiheut-taessa ongelmia suomenkieliset ja ruotsinkieliset erosi-vat omiksi osastoikseen 1917 ja tuolloin muodostettiinuusi liitto, jonka nimeksi hyväksyttiin Suomen Naistenliikuntokasvatusliitto – Förbund för fysisk fostran for Fin-lands kvinnor (SNLL-FFF). Liikuntokasvatusliitto sanamuutettiin myöhemmin Liikuntakasvatusliitoksi.

Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin17.6.1900. Sen tarkoituksena oli toimia suomenkielistenvoimistelu- ja urheiluseurojen yhdyssiteenä. Silloinenvaltiovalta piti liittoa kuitenkin vastustettavana kansalais-toimintana ja liiton toiminta todettiin laittomaksi. Uusi kak-sikielinen liitto saatiin aikaan maaliskuussa 1903. Liitonnimeksi tuli Suomen Voimistelu ja Urheiluliitto (SVUL),ruotsiksi Finlands Gymnastik- och Idrottsförbund. Pe-rustettuun liittoon tuli mukaan voimistelun lisäksi monialajeja ja vuonna 1910 perustettiin liittoon neljä jaostoa,joista yksi oli voimistelujaosto. Vuonna 1912 ruotsinkieli-set erosivat SVUL:sta omaksi keskusliitokseen.Vuonna 1947 SNLL suostui SVUL:n ehdotukseen ja luo-pui keskusliiton asemastaan.

Kansalaissodan jälkeen erotettiin SVUL:sta punaistenpuolelle osallistuneita urheilijoita. Vuonna 1919 perustet-tiin Työväen Urheiluliitto (TUL). Tuona aikana urheiluseu-rojen kehitys johti yleisseuroista erikoisseuroihin javoimisteluväki perusti 27.9.1931 Suomen Voimistelulii-ton.Työväen Urheiluliiton ja Suomen Voimisteluliiton välinenyhteistyö oli monesti hankalaa ja vaikeutti voimistelijoi-den osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin. Vuonna1962 päästiin TUL:n kanssa sopimukseen “kilpailu-jäsenyydestä”. Vasta vuonna 1995 solmitulla sopimuk-sella TUL:n voimistelua harrastavat seurat hyväksyttiinVoimisteluliiton jäseniksi.Suomen Voimisteluliitto on ollut kansainvälisen voimiste-luliiton Federation Internationale de Gymnastique (FIG)jäsen vuodesta 1924 lähtien.

1960 luvulla liikuntakulttuurin aatteellisuus väheni jakansalaisuustoiminnan luonne muuttui tehokkaammak-si ja suunnitelmallisemmaksi. Seurat itsenäistyivät yhäenemmän omiksi yksiköikseen ja voimistelun kirjo laaje-ni. Voimisteluväen kuulumisesta yhteen liittoon aloitettiinneuvottelut vuonna 1991 ja tarkoitus oli päästä yhteiseenliittoon vuoden 1995 alusta. Neuvottelut kuitenkin kariu-tuivat Voimisteluliiton osalta. SNLL, TUL ja FSG jatkoivatedelleen jo pitkällä olevaa suunnittelua ja SuomenVoimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi syntyi 13.11.1994

SNLL:n, TUL:n naistoimikunnan ja rytmisen valiokunnan sekäFSG:n yhdistyessä. Uusi Suomen Voimistelu- ja Liikunta-seurat SVoLi perustettiin Suomen Naisten Liikuntakasvatus-liiton, SNLL, pohjalle muuttamalla sen nimi, säännöt jatoimintaorganisaatio yhteisesti sovitulla tavalla. Uusi liitto jatkoientistä kilpailupainotteisempana, mutta myös kuntoliikuntaavoimakkaasti kehittäen.

Neuvottelut Suomen Voimisteluliiton ja SVoLi:n kanssakäynnistettiin kuitenkin uudestaan SVL:n aloitteesta ja senvuoden 2002 syyskokouksen päätöksen jälkeen. SVoLi:nkevään 2003 vuosikokous antoi neuvotteluvaltuudet hal-litukselleen ja Suomen Voimisteluliitto Svoli ry syntyi13.11.2004 – päivälleen kymmenen vuotta edellisen yh-distymisen jälkeen - ja toiminta käynnistyi vuoden 2005alusta täydellä teholla. SVL:n ja SVoLi:n yhdistyessäSuomen Voimisteluliitto lakkautettiin.

Joukkuevoimistelu

Suomalaisen naisvoimistelun juuret ovat vahvasti terveys-liikunnassa. Voimistelusta haettiin kuntoa ja terveyttä. Kil-pailuista alettiin keskustella 1930 luvulla tiukkaan sävyynpuolesta ja vastaan. Kilpailun aika oli kuitenkin tullut jasäännöllinen kilpailutoiminta alkoi eri liitoissa 50-luvulla.90-luvun alkuun asti liitot järjestivät kilpailuja jokainen omilleseuroilleen. 1980 luvun lopussa vuosikymmenen vaihtees-sa liitot ryhtyivät yhdessä neuvottelemaan lajin SM-kilpailuis-ta ja kirjoittamaan niitä varten lajille yhteiset kilpailusään-nöt. Lajin nimeksi vakiintui joukkuevoimistelu ja ensim-mäiset SM-kilpailut järjestettiin 1991 Turussa. Kilpailut toivattullessaan sääntöjen tarkistuksia ja uutta intoa lajinmäärittämiseen ja kehittämiseen osallistuvien liittojen kes-kuudessa.

Vuoden 1995 Gymnaestradassa Berliinissä esiteltiinjoukkuevoimistelun englanninkieliset säännöt kansain-väliselle osallistujajoukolle sekä esitettiin kutsu ensim-mäisiin kansainvälisiin kilpailuihin Helsinkiin 1996 Syke100 tapahtuman yhteydessä. Asiasta kiinnostuivat hetiViron, Japanin, Kanadan, Sveitsin ja Ruotsin voimiste-lijat. Seuraavina vuosina lajin levitystyötä tehtiin ympärimaailmaa ja Suomi järjesti tuomarikoulutusta eri maidenvoimisteluliittojen edustajille. Ensimmäiset joukkuevoimistelun MM-kilpailut järjestettiinHelsingissä 26.-28.5.2000.Kansainvälinen joukkuevoimisteluliitto IFAGG, Internatio-nal Federation of Aesthetic Group Gymnastics, perustet-tiin lokakuussa 2003. Kansainväliseen liittoon liittyi vah-voja, vanhoja voimistelumaita mm. Tshekki, Venäjä ja Bul-garia ja niiden myötä kilpailu mitaleista kiristyi.

7

Kilpa-aerobic

SNLL lähti mukaan aerobiciin hankkimalla yksinoikeu-den ruotsalaiseen koulutusjärjestelmään 1992 ja liittymäl-lä kansainväliseen kilpa-aerobicliittoon (InternationalCompetitive Aerobic Federation ICAF). Harrastus levisikulovalkean tavoin ja harrastajamäärä nousi vuodessa4.000:een.

8

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

8

Kilpa-aerobic otettiin ohjelmaan 1993 ja samana vuonnajärjestettiin ensimmäiset SM-kisat. ICAF muuttui FISAF:iksija vuonna 1995 Sports Aerobic oli SVoLi:n merkittävin janäkyvin kotimainen ja kansainvälinen kilpailumuoto.Seuraavana vuonna järjestetyn Naisliikuntaa 100 vuotta -tapahtuman yhteydessä pidettiin Helsingissä EM-kisat.Vuonna 1999 SVoLi järjesti FISAF:n MM-kisat.

Aerobic tuli SVL:n lajiksi Suomen Aerobic Harrastus- jaKilpailuliiton kanssa solmitulla yhteistyösopimuksella.SVL:ssa lajille perustettiin valiokunta vuonna 1995. Aero-bicilla oli useita kansainvälisiä liittoja, mutta yhteistyö-sopimuksien solmimisen jälkeen merkittävien kansain-välisten kilpailujen järjestäjien määrä on supistunut kah-teen liittoon. FIG otti aerobicin ohjelmaansa 1995. SuomenVoimisteluliitto kuului FIG:n jäsenyyteen ja SVoLi FISAF:njäsenyyteen. SVoLi jätti FISAF -aerobicin 2005 samallakun siirtyi FIG:n jäsenjärjestöksi. Kilpaileminen muissaliitoissa ei FIG:n sääntöjen mukaan ollut mahdollista.

Miesten telinevoimistelu

Suomalaiset miesvoimistelijat olivat mukana Ateenan Ol-ympialaisissa vuonna 1906 kahdella joukkueella. Parii-sin kisoissa 1924 voimistelukilpailut olivat uudistuneet.Kisoissa kilpailtiin telineillä yksilönä ja joukkuetulos las-kettiin sijoituksista. Berliinin kisoissa käytiin ensi kerranperinteiseksi muodostunut 12-ottelu. Ottelussa oli kuusitelinettä, joilla tehtiin pakolliset ja omat sarjat. Enää eikilpailtu pakollisilla sarjoilla. Viimeisen kerran ne olivatmukana Atlantan Olympialaisissa vuonna 1996.

Suomen miesvoimistelijoiden kansainvälinen menestysjatkui 1960-luvulle saakka. Myös joukkue kuului maail-man eliittiin, mikä takasi osallistumisen olympiakisoihin.Viimeisin suomalaisvoimistelija on kilpaillut olympiata-solla Munchenissä 1972. Tämän jälkeen miestenvoimistelu oli pitkään alamaissa, muun muassa nykyai-kaisten suorituspaikkojen puuttellisuuden takia, vaikkakinpohjoismaisella tasolla kuuluttiin kärkeen.1980- ja 1990-luvuilla panostettiin olosuhteiden kohen-tamiseen perustamalla uusia harjoituskeskuksia Jyväsky-lään, Helsinkiin, Espooseen, Turkuun ja Tampereelle,minkä ansiosta harjoittelu muuttui ammattimaisemmaksi.Uuden sukupolven voimistelijamme saavuttivatkin piankansainvälisen huipputason, kirkkaimpina saavutuksi-naan Jani Tanskasen rekin maailmanmestaruus 1997 jaJari Mönkkösen rekkihopea EM-kilpailuissa 1998.Joukkueena menestys jäi kuitenkin pohjoismaiselletasolle. Suomen miesvoimistelijat ovat voimistelleetmaailman cupin finaalissa yhteensä 5 kertaa vuosien1998 ja 2006 välisenä aikana.

Naisten telinevoimistelu

Naisten telinevoimistelu oli ensimmäisen kerran kilpai-lulajina Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928.Suomalainen naisvoimisteluryhmä oli kuitenkin esiinty-nyt olympialaisissa jo vuonna 1912. Amsterdamissa käy-tiin joukkuekilpailu, joka koostui vapaaliikkeistä, te-linevoimistelusta ja hypystä. Lontoossa vuonna 1948joukkuekilpailun lajivalikoimassa oli mukana mm. poikit-tainen hevonen ja heiluvat renkaat. Helsingin olympi-alaisissa vuonna 1952 naisten telinevoimistelun lajit oli-vat vakiintuneet nykyiseen neljään: permanto, hyppy, no-japuut ja puomi.

Näytösvoimistelu

Näytösvoimistelu kehittyi pohjoismaisesta joukkueidenesittämästä vapaavoimistelusta ja sille hyväksyttiin poh-joismaiset säännöt vuonna 1991. Nykyisin laji tunnetaanEuroopan Voimisteluliiton (UEG) antamalla kansain-välisellä nimellä TeamGym. Lajin ensimmäiset SM-kilpai-lut järjestettiin 1987.

Suomessa lajia alkoivat ensimmäisenä harrastaa Alppi-lan Salamat ja Oulun Pyrintö. Vuonna 1985 Alppilan Sala-mat osallistui ensimmäisen kerran PM- kilpailuihin. Lajinepäviralliset EM-kilpailut järjestettiin Eurogym tapahtumanyhteydessä vuonna 1993. Lajin viralliset ensimmäiset EM-kilpailut järjestettiin vuonna 1996 Jyväskylässä.

Rytminen voimistelu

Telinevoimistelun vakiinnuttua naisilla neljällä ja miehilläkuudella telineellä käytäväksi kilpailuksi, yhdeksi uudek-si voimistelusuunnaksi muodostui moderni voimistelu,josta karsittiin akrobaattisia liikkeitä, mutta jossa käytet-tiin välineitä. Vuonna 1975 moderni voimistelu muutti ni-mensä rytmiseksi kilpavoimisteluksi ja vuonna 1999 ryt-miseksi voimisteluksi.

Kaikissa urheilun keskusjärjestöissä on ollut rytmistä kilpa-voimistelua harrastavia seuroja. Kansainvälisen liiton FIG:njäsenenä on kuitenkin ollut koko ajan Suomen Voimistelu-liitto ja kansainvälinen kilpailu- ja tuomaritoiminta tapahtuiSVL:n kautta. Lajiasioiden hoitamiseksi muodostettiin 1972yhteistyöryhmä. Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin vuonna1971 pallo-ohjelmalla. Mukana oli kaikkiaan 28 kilpailijaa.Vuonna 1973 pidettiin lajin ensimmäiset MM-kilpailut. Ryt-minen voimistelu tuli olympialajiksi vuonna 1984.

Vuoden 1988 rytmisen kilpavoimistelun EM-kisat järjes-tettiin Suomessa.

Vuonna 1996 perustettiin SVoLi:n ja SVL:n kesken yhtei-nen toimintamuoto Team Rhythmic, johon kumpikin liittosiirsi rytmisen kilpavoimistelun toiminnan ja resurssit.Barcelonan, Atlantan ja Sydneyn Olympialaisissa rytminenvoimistelija on ollut ainoa suomalainen voimistelun edus-taja.

Trampoliinivoimistelu

Suomen Voimisteluliitto edusti vuoteen 1997 saakka Kan-sainvälistä Trampoliinivoimisteluliittoa, mutta kansain-välisten liittojen yhdistymisen jälkeen trampoliinivoimisteluon yksi FIG:n lajeista. Jo vuonna 1973 Suomen Voimiste-luliitossa oli trampoliinivoimisteluvaliokunta. Aluksi toimin-ta oli aktiivista, mutta se hiipui kuitenkin hiljalleen. Ensim-mäiset SM-kisat järjestettiin 1974 Turussa. Toiminta onaktivoitunut uudelleen ja vuonna 1995 pidettiin jälleen SM-kilpailut. Vuonna 2000 suomalaiset olivat mukana ensim-mäisen kerran PM -kilpailuissa. Olympialajiksi trampo-liinivoimistelu tuli vuonna 2000.

Helsingin kisoissa oli kuitenkin vielä mukana yhteis-voimistelu keiloilla ja vanteella. Pakolliset sarjat (8-ottelu)poistuivat Atlantan Olympialaisissa vuonna 1996, jonkajälkeen on kilpailtu vain omavalintaisin sarjoin (4-ottelu).

9

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1.2 . Voimistelulajien nykytilan analyysi

Voimistelulajien historia ja kehitysvaihe on lajien välillähyvin erilainen. Tämä vaikuttaa lajien nykytilaan sekä eri-tyispiirteisiin. Omaan toimintaansa ja huippuvoimistelunstrategiatyöhön liittyen lajit ovat tehneet nykytilan analyysinSWOT analyysia käyttäen.

Joukkuevoimistelu

Joukkuevoimistelun harrastajamäärä Suomessa on suu-ri. Laji on kansainvälistynyt vauhdikkaasti ja kansainväli-nen taso on korkea ja taitotaso nousee koko ajan. Suu-resta harrastajamäärästä huolimatta Suomessa on melkokapea kärki seuroja, valmentajia ja urheilijoita, jotka toimi-vat kansainvälisellä tasolla ja jotka aidosti panostavat kan-sainvälisen huipun saavuttamiseksi.

Joukkuevoimistelun kansallista kilpailu- ja valmennus-järjestelmää kehitetään määrätietoisesti. Kansainvälisenliiton IFAGG:n kilpailujärjestelmän ja sääntöjen kehitysvaikuttaa myös kansallisiin järjestelmiin.

Lajin vahvuutena on urheilijoiden suuri määrä ja laaja-alainen li itto- ja aluetasoinen valmennustoiminta.Joukkuevoimistelun vahvuutena kansainvälisesti on saa-vutettu menestys ja vahva asema kansainvälisessä liitos-sa. Heikkoutena on vielä ammattimaisen valmennus-toiminnan vähyys. Puutteita löytyy myös suunnitelmallisentiedotuksen ja viestinnän käytöstä.

Lajin merkittävimpiä mahdollisuuksia on seurakentänammattimaistuminen ja nykyaikaistuminen sekä kasvat-tavaseura/huippuseura -käytännön muodostuminen ur-heilijoiden siirtyessä omaa tavoitetarvettaan vastaavaanjoukkueeseen. Uhkina tulee huomioida kykymme pysyämukana kansainvälisessä kehityksessä sekä perinteistenosaamisen alueiden häviäminen. Myös resurssien riit-täminen liitto- ja seuratasolla ammattimaisen toiminnanedistämiseksi muodostaa merkittävän uhan tulevaisuu-den toiminnalle.

Kilpa-aerobic

SVoLi:n ja SVL:n yhdistyminen merkitsi suurta muutostakilpa-aerobicille, sillä Kansainvälinen voimisteluliitto FIGedellyttää kaikkien jäsenmaidensa lajien noudattavanFIG:n sääntöjä. Kilpa-aerobicin harrastajille tämä merkit-si siirtymistä FISAF -liitosta (Kansainvälinen aerobicliitto)FIG:n alaiseen kilpa-aerobictoimintaan.

Kilpa-aerobicissa kaksi viimeistä vuotta on totuteltu uusiinFIG:n sääntöihin. Varsinkin perusvoimistelullisuuden paran-taminen sekä uusien vaikeusliikkeiden opettelu oikeillasuoritustekniikoilla ovat olleet työn alla. Nuoria ja lahjakkai-ta 12-17-vuotiaita junioreita on tullut lajin pariin. Tästä syys-tä koulutus- sekä maajoukkuetoiminnan voimavaroja onpäätetty keskittää juniorityöhön aikaisempaa voimakkaam-min.

Kilpa-aerobichuipulla ollaan vasta aikuisvuosina. Tämäonkin yksi lajin vahvuuksista, sillä lajin harrastaminen ei lopujuniorivuosiin. Myös yhteys harrastajapuoleen on selkeä,monet entiset kilpa-aerobicin edustajat ovat siirtyneet kunto-aerobicohjaajiksi. Lajin heikkoutena on vielä varsin kapeahuippuvoimistelijoiden kärki, myös FIG:n kilpa-aerobiciinsiirryttäessä kansainvälinen taso karkasi varsin kauas.Valovoimaiset tähdet ja esikuvat puuttuvat.

Urheilijoiden taloudellinen tilanne on paikoin vaikea, sil-lä ulkopuolisia tukijoita on vaikea saada ilman näkyvyyttäja julkisuutta, ja näkyvyyttä ja julkisuutta on vaikea saadailman hyviä kansainvälisiä tuloksia.

Kilpa-aerobicin uhkina on ammattitaitoisen markkinoin-nin sekä viestinnän puute sekä lajin parissa olevien toi-mijoiden uupuminen. Aktiivisena toimivat harraste- ja ju-niorisarjat sekä nuori, muuntautumiskykyinentoimintakulttuuri mahdollistavat kasvun ja kehittymisentulevaisuudessa.Laji-ihmisten parissa liittojen yhdistyminen sekä FIG:npariin siirtyminen nähdään suurena mahdollisuutena.

Miesten telinevoimistelu

Kilpailujärjestelmää pyritään kehittämään jatkuvasti, jot-ta saataisiin lisää harrastajia ja sitä kautta lisää kilpaili-joita. Valmennusjärjestelmä on perustunut pitkälti seuro-jen tekemään työhön, päätoimiset valmentajat löytyvätsieltä. Suurilla seuroilla on hyvät salit ja harjoitusolosuh-teet.

Koulutusjärjestelmän puutteelisuuden takia, koulutus-järjestelmän mukaista koulutusta ei ole liiton puolelta tar-jottu useaan vuoteen. Tämä on aiheuttanut selkeän puut-teen, vaikka seurat ovatkin kouluttaneet itse ja maa-joukkueleireillä on joka kerta tarjottu koulutusta. Liitonbudjetti on pieni, ja varsinkin markkinointiin tarvitaan lisääpanostusta. Liitolla ei ole päätoimista valmentajaa. Hui-pulle pyrkiviä, kehityskelpoisia voimistelijoita pitäisi ollaenemmän ja joka ikäluokassa, ettei yhtäkkiä tule tyhjiötä.

Mahdollisuutena miesten telinevoimistelussa on valmen-tajien ammattitaidon kasvattaminen valmentajakoulutuk-sen kautta ja sitä kautta voimistelun tason ja jatkuvuudenparantaminen.

Haasteena ja mahdollisuutena on harrastajamäärienlisääntyminen ja laadukkaan huipulle tähtäävän valmen-nuksen tarjoaminen kasvavalle tarpeelle.

Naisten telinevoimistelu

Naisten telinevoimistelun vahvuutena on iso harrasta-jamäärä. Valmennusjärjestelmää on kehitetty niin, ettäpyritään tukemaan seurojen tekemää hyvää valmen-nustyötä. Painopisteenä nuoremmissa ikäluokissa ovatalueleirit ja vanhemmissa ikäluokissa koko maan katta-vat leiritykset, huomioiden myös harrastajien tarpeet. Leirittoimivat myös valmentajien koulutustilaisuuksina.Kilpailujärjestelmää on muokattu viime vuosina siihensuuntaan, että mahdollisimman monella telinevoimiste-lun harrastajalla olisi matala kynnys aloittaa kilpailemi-nen ja edetä omien taitojensa ja kykyjensä mukaan eteen-päin, unohtamatta kuitenkaan niitä jotka haluavat satsatatelinevoimisteluun huippu-urheilijana.

Naisten telinevoimistelun seuroilla on paljon ammatti-valmentajia ja valmennuksen sekä seuratoiminnan am-mattimaisuus ovat lisääntyneet viime vuosina huomat-tavasti. Tämä ja kansainvälisten tuomareiden suuri määräja laadukas työ ovat nostaneet ja laajentaneet tasoa janäkyvyyttämme myös kansainvälisesti.

9

10

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

10

Suurin heikkous tällä hetkellä on telinevoimistelusalienpieni koko harrastajamäärin nähden. Ammattivalmenta-jien puuttuminen lajin aloittelijoilta on iso haaste.Koulun, kotitehtävien, harjoittelun ja muun elämän yh-teensovittaminen ja kokonaisjaksaminen tuo omat haas-teensa niille voimistelijoille, jotka tähtäävät kansain-väliselle huipulle. Naisten telinevoimistelun osaajat javalmentajat ovat monesti ylityöllistettyjä ja monessa mu-kana, mikä tuo taas vaaran loppuun palamiselle.

Mahdollisuutena naisten telinevoimistelussa on valmen-tajien ammattitaidon kasvattaminen valmentajakoulutuk-sen avulla ja sitä kautta voimistelun tason jatkuvuuden jayhteistyön parantaminen.

Uhkana nähdään se, että yritetään tehdä tulosta liian nope-asti ja pienin resurssein. Kilpaileminen ja leiritykset ulko-mailla kuluttavat paljon rahaa. Sponsoreiden puuttumi-nen ja rahallisen tuen vähyys ovat myös uhkana.

Näytösvoimistelu

Näytösvoimistelu sopii molemmille sukupuolille ja eri-ikäisille. Kilpailujärjestelmä on kehittynyt toimivaksi viimevuosien aikana ja joukkueiden määrä on nousussa. Ta-loudellisen tuen ja arvostuksen puute sekä vähäinen kou-lutustarjonta ovat heikkouksia. Virallisia kilpailutelineitäon vähän ja salitilat ovat usein pieniä.

Näytösvoimistelun vahvuutena on, että sen voi aloittaa dropout -iässä. Laji on näyttävä yleisölaji ja siinä pystyy kil-pailemaan pitkään. Uhkana on uupuminen, kun lajin työon muutaman henkilön varassa. Koulutusta hankitaanulkomailta, sillä oma osaaminen ei riitä. Kustannuksetovat riski, kun joukkueessa on paljon voimistelijoita jaseuran tuki rajallinen. Joukkuelajin uhkana on, että har-vasta seurasta löytyy riittävästi samantasoisia voimiste-lijoita. Pohjoismainen yhteistyö on toimiva ja valmen-nusosaamista hyödynnetään jatkuvasti.

Rytminen voimistelu

Joukkuekulttuuriin panostaminen kansallisesti on kak-sinkertaistanut osallistujamäärän luokkanousukilpailuis-sa. Joukkuekulttuurin vahvistuminen kansallisesti on nos-tanut joukkuekilpailun yksilökilpailun ohella myös mah-dolliseksi olympiatason haasteeksi. Harrasteliikuntamuotona rytminen voimistelu on alku-vaiheessa. Rytminen voimistelu mielletään vahvasti kil-palajiksi, eikä laji puhtaasti harrastuksena ole saavut-tanut merkittävää jalansijaa. Harrastetoiminnansuuntaaminen näytöksiin ja esiintymisiin on mahdollisuusharrastajapohjan kasvattamiseen. Nykyiset harjoitusolosuhteet eivät ole tyydyttäviä. Harjoi-tusvuoroja ei ole riittävästi, vuorot ovat ylikuormitettuja, eikäkansainväliset mitat täyttävää kilpailukanveesia oleSuomessa. Jatkuva kansainvälisten sääntöjen muuttuminen on haas-teellista sekä valmentajille että tuomareille. Jatkuvatsääntömuutokset aiheuttavat myös ailahtelua arvioinnis-sa.

Svolin huippuvoimistelustrategiaan ja sen konkreettisiintoimenpiteisiin kohdistuu suuria odotuksia. Tavoitteenaliittojohtoinen valmennusjärjestelmä, joka mahdollistaisisen että seurat voivat keskittyä puhtaasti lasten voimiste-luun ja harrastetoimintaan, maajoukkuetoiminnansiirtyessä liiton vastuulle.

Trampoliinivoimistelu

Trampoliinivoimistelu on tällä hetkellä kilpailijalisens-simääriltään voimistelulajien pienin laji. Harrastajamääräon kuitenkin suurempi kuin kilpailulisenssimäärä ja tram-poliinin etuna on, että sen voi aloittaa huipullekin pyrkivävoimistelija muita voimistelulajeja myöhemmin, jopa ns.drop out -iässä. Maajoukkue on aiemmin koostunut vainjuniorivoimistelijoista, mutta vuosi 2006 toi mukanaanmyös ensimmäiset senioriluokan edustusurheilijat. Maa-joukkueen toiminta on koostunut lähinnä kilpailumatko-jen toteuttamisesta. Tulevaisuudessa panostus maa-joukkueen tavoitteelliseen valmennus- ja kehitystyöhönon ensisijainen huippuvoimistelullinen kehityskohde.Nykyisellään parhailla suomalaisilla trampoliinivoimiste-lijoilla on mahdollisuus menestyä pohjoismaisella tasol-la, mutta laajempaan kansainväliseen menestykseenvaadittaisiin tehokkaampaa valmennusjärjestelmää.

Trampoliinivoimistelun ongelmana ovat seurojen puutteel-liset resurssit ja valmennusmahdollisuudet. Valmentajia,valmennusosaamista ja harrastuspaikkoja on rajallises-ti ja liian vähän verrattuna halukkaisiin harrastajiin. Taito-tiedon vieminen seuroihin ja sitä kautta harrastajapohjanlaajentaminen avaa mahdollisuuksia myös tulevaisuudenhuippujen löytämiseen ja kasvattamiseen.

KUVA

1111

Voimistelulajien kansainvälistä menestystä tutkittaessa onotettava huomioon lajien erilainen historia ja kehitysvaihe.Lajeista miesten telinevoimistelu, naisten telinevoimistelu,rytminen voimistelu ja trampoliinivoimistelu ovatolympialajeja. Joukkuevoimistelussa järjestetään MM-kilpailuja ja näytösvoimistelussa EM-kilpailuja.

NV NTV RV TRA1908 OK 31912 OK 21928 OK 31932 OK 4 x 3

OK 21936 OK 1

OK 31948 OK 5 x 1

OK 2 x 2OK 2 x 3

1950 MM 1MM 5 x 2MM 3

1952 OK 31956 OK 31960 OK 11960-19721973 EM 21985-19921993 EM 1

EM 31994 EM 1

EM 31995 EM 1 EM 1

EM 2 x 3 EM 21996 MM 1 EM 2

EM 1EM 2EM 3

1997 MM 11998 MM 1 EM 2 EM 3

MM 2EM 1EM 2

1999 MM 1MM 2 x 2MM 2 x 3EM 2 x 1EM 2EM 3

2000 MM 1 MM 1MM 3 MM 2

EM 2 x 12001 MM 2 MM 1

MM 3 MM 2x 3EM 1

2002 MM 1 MM 1MM 2EM 2 x 2EM 3

2003 MM 1 MM 3MM 2 EM 1

2004 MM 1 MM 2 x 1MM 2MM 3EM 2 x 1

2005 MM 22006 MM 1

1.3 Voimistelulajien kansainvälinen menestys

KA = kilpa-aerobic, JV = joukkuevoimistelu,NTV = naisten telinevoimisteluMTV = miesten telinevoimistelu, NV = näytösvoimisteluRV = rytminen voimistelu, TRA = trampoliinivoimistelu

VUOSI JV KA MTV

Voimistelulajien kansainvälinen menestys EM-, MM- ja olympiakilpailuissa lajeittain

Alla olevassa taulukossa on mainittu lajeittain EM-, MM- jaolympiakilpailujen mitalit. Taulukossa kilpailun lyhenteenjälkeen on merkitty mitalisija. Lisäksi miestentelinevoimistelulla, naisten telinevoimistelulla ja rytmisellävoimistelulla on ollut useita olympiaedustuksia.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1212

JV KA MTV NV NTV RV TRA1992-1996 Sampo

ryhmä92

1996-2000 MM-99 Sydney Sydney -projekti projekti 2000

2000-2004 Ateena Ateenaprojekti projekti

2004-2008 MM-2006 Peking EM-2006valmennus- ankka projektiprojekti

Huippuvoimistelun liittojohtoiset valmennusprojektit olympiadeissa ja lajeittain

1.5. Voimistelulajien seuratoiminnan tunnusluvut 2005

Voimistelulajien seuratoiminta on perinteikästä ja seurakulttuuri vahvaa. Huippuvoimistelun piirissä toimii hyvin erilaisia,mutta menestyksekkäitä seuroja. Alla on lueteltu lajeittain seurojen määrä, joissa lajia harrastetaan seuran vuositilastonmukaan, kilpailulisenssin omaavien harrastajien määrä sekä seuroissa lajin parissa toimivien päätoimisten valmenta-jien määrä.Päätoimisten valmentajien määrä vaihtelee suuresti lajien välillä, ja on yksi lajien toiminnan tärkeimmistä kehit-tämiskohteista huippuvoimistelussa. Muutamilla päätoimisista valmentajista työ koostuu sekä miesten että naistentelinevoimistelun valmentamisesta tai sekä rytmisen voimistelun että joukkuevoimistelun valmentamisesta.

Lajiseurojen, kilpailulisenssin omaavien harrastajien ja päätoimisten valmentajien määrä seuroissa lajeittain

Laji Seuroja Kilpailulisenssin Päätoimisiaomaavia valmentajiaharrastajia seuroissa

Joukkuevoimistelu 86 2009 6Kilpa-aerobic 25 217 0Naisten telinevoimistelu 40 849 24Miesten telinevoimistelu 34 240 13Näytösvoimistelu 35 134 0Rytminen voimistelu 27 245 12Trampoliinivoimistelu 14 38 0

- Noin 400 seuraa, joissa noin 133 000 jäsentä- Suomen toiseksi suurin lajiliitto- Suomen suurin aikuisten liikuttaja- Naisia noin 62 000, tyttöjä 55 000- Miehiä noin 4 300, poikia 12 000

- Suomen toiseksi suurin lasten ja nuorten liikuttaja- Suomen suurin naisten ja tyttöjen liikuttaja- Koulutusta noin 4 500 ohjaajalle, valmentajalle ja seurajohtajalle vuosittain- 6 maantieteellistä aluetta

Svolin tunnusluvut vertailuksi

1.4. Voimistelulajien valmennusprojektit

Liittojohtoisia valmennusprojekteja on huippuvoimistelussa ollut vain muutamia. Miesten telinevoimistelu on ollutlajien edelläkävijänä huippuvoimistelun valmennusprojekteissa.Valmennusprojektit ovat yksi lajien valmennusjärjestelmien tämän hetkisistä kohtaamispisteistä. Valmennuspro-jektit ovat tuottaneet hyvää tulosta. Valmennusprojektien dokumentointiin ja hyödyntämiseen tulee jatkossakiinnittää huomiota. Alla on lueteltu huippuvoimistelun liittojohtoiset valmennusprojektit olympiadeissa ja lajeittain.

joukkueprojekti

1313

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1.6. Huippu-urheilun organisoituminen Suomessa ja Pohjoismaissa

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tans-ka) liikunnan ja urheilun kivijalkana on vankka kansalais-toiminta, jossa vapaaehtoistoiminta on edelleen seura-toiminnan perusta. Jokaisen maan liikuntapolitiikassa ko-rostuu myös tasa-arvoon tähtäävä ”liikuntaa kaikille” -ide-ologia.

Kaikissa Pohjoismaissa halutaan tukea kansainväliseenmenestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Niin ikään jo-kaisessa maassa huippu-urheilulta edellytetään eettisestikestävää sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttävää arvope-rustaa.

Huippu-urheilussa siirryttiin 1990-luvun aikana ammatti-laisurheilun aikaan. Urheilusta tuli hyväksyttävä ammattija olympialaiset avautuivat kaikille. Kaikissa Pohjoismais-sa kansanliikkeen ja huippu-urheilun suhde on ollut esilläajankohtaisissa keskusteluissa. Miten pitää ammattimais-tuva huippu-urheilu osana liikuntakulttuurin kansanliikkeenkokonaisuutta?

Suomalainen urheiluliike on eriytyneempi kuin muissaPohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa on vahvat urheilunkeskusjärjestöt, joihin päätöksentekovalta on keskittynyt.Suomen Liikunta ja Urheilu on liikuntajärjestöjen palvelu-järjestö, jonka tärkein tehtävä on liikunnan ja urheilun edun-valvonta. Toiminnallinen valta on hajautunut. Suomessavaltio ohjaa voimakkaasti koko liikuntakulttuuria ja etenkinvaltakunnallisia liikuntajärjestöjä. Valtion ohjaus konkreti-soituu sen päättäessä ja jakaessa liittojen tulosperustei-set määrärahat sekä muita tukia. Muissa Pohjoismaissataloudellinen ohjaus on valtaosin urheilun keskusjärjes-töillä.

Tulosohjaus sekä liikunnan ja urheilun kentän hajanai-suus ovat saattaneet johtaa tilanteeseen, jossa urheiluneri organisaatiot kilpailevat keskenään valtion rahoitukses-ta ja keskinäinen yhteistyö on jäänyt taka-alalle.

Suomessa huippu-urheilu on lajiliittojen ja Suomen Olym-piakomitean johtamaa. Lisäksi toimintaa ohjaavat mo-net tukijärjestelmät mm. valmennuskeskukset, harjoitte-lukeskukset, liikunnan koulutuskeskukset, urheiluoppi-laitokset, KIHU ja ADT ry.Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen huippu-urhei-lutoiminta on vähiten koordinoitua.

Myös muualla Euroopassa on 1990-luvun aikana tehtyvoimakkaita keskitettyyn urheilujärjestelmään johtavia uu-distuksia. Keskittäminen on tuonut lisää tehokkuutta, mut-ta ongelmaksi on saattanut osoittautua järjestelmien py-sähtyneisyys.

Suomen asukasluku ja pieni talousalue selittävät suu-relta osin rahoituksen vähyyttä muihin Pohjoismaihin ver-rattuna. Lisäksi näyttää siltä, että taloudellinen panostushuippu-urheiluun on Norjassa ja Ruotsissa kasvamas-sa ja Tanskassa ja Suomessa pysymässä ennallaan.

Johtopäätöksiä

- on tunnettava erittäin hyvin suomalaisen huippu-urhei- lun organisoituminen ja rahoituslähteet

- on tunnistettava tukipalveluiden luomat mahdollisuudet

- on osattava tehdä yhteistyötä huippu-urheilua tekevien tahojen kanssa

- on uskallettava priorisoida ja fokusoida omien lajien toimenpiteet

- on tehtävä hyvässä yhteistyössä omien lajien valinnat ja toimenpiteet

- osaamisen ja ammattitaidon tulee korostua kaikessa tekemisessä

1414

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

2. HUIPPUVOIMISTELUN ARVOT

Huippuvoimistelun arvot ovat nousseet voimistelun laji-historiasta ja vuonna 2003 aloitetusta huippuvoimistelunstrategiatyön valmistelusta. Työryhmä valitsi tällöin arvotvoimistelun eri näkökulmista toimintaa arvioiden.Voimistelun vahva historia ja lajikulttuuri ovat muokan-neet arvoja ja 2000-luvulla niihin on erityisesti vaikuttanuthuippuvoimistelun siirtyminen yhden voimisteluliitonalaisuuteen. Huippuvoimistelun tavoitteet, yhteiskunnanmuuttuminen ja seuratoiminnan haasteet kehittyvässäyhteiskunnassa ja voimistelukulttuurissa vaikuttavat ar-voihin. Lisäksi voimistelulajien erityispiirteet, kutentoimiminen poikkeuksellisen nuorten ja paljon harjoittele-vien urheilijoiden kanssa, näkyvät arvoissa ja kaikessatoiminnassa.

Suomen Voimisteluliitto Svolin huippuvoimistelua ja senkehittämistä ohjaavia arvoja ovat:

URHEILULLISUUSTavoitteellisuus, omien taitojen kehittäminen, menestys,kansainvälisyys.

EETTISYYSRehellisyys, terveys, turvallisuus.

SOSIAALISUUSKasvaminen yksin, kasvaminen yhdessä, yhteisöllisyys.

ELÄMYKSELLISYYSTunteet, taiteellisuus, innostus.

Suomen Voimisteluliitto Svolin visio on seuraava:

“Kilpa- ja huippu-urheilu on tärkeä osa SuomenVoimisteluliitto Svolin toimintaa. Suomalainen voimiste-lu on arvostettua ja menestyy kansainvälisesti. Toimin-ta on eettistä ja tavoitteellista, mahdollistaa kasvami-sen ja oppimisen sekä tuottaa elämyksiä.”

Tämä tarkoittaa, että:

- Huippu-urheilulla on tunnustettu ja arvostettu asema liiton kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

- Kansainvälinen menestys varmistaa arvostuksen kansallisen liikuntakulttuurin sisällä ja mahdollistaa yh- teistyön tekemisen huippu-urheilussa myös kansallisel- la tasolla.

- Svolilainen huippuvoimistelu tarjoaa yleisölle ja voimistelijoille elämyksiä ja jännitystä.

- Svolilainen huippuvoimistelu ottaa vastuun urheilijasta ja urheilun mahdollistavasta valmennusjärjestelmästä kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että yhteisön tasolla.

3. HUIPPUVOIMISTELUN VISIO 2012

Yhteinen visio rakentuu tehdylle strategiatyölle ja lajien visioille. Lajien visioiden lisäksi pohjana on huomioitu mm.strategia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi ja Kivistön työryhmän muistio. Myös yhteisen strategiatyönarvomaailma tuodaan visiossa näkyviin.

15

4. VASTUUT JA TYÖNJAKO SUOMEN VOIMISTELULIITTO SVOLISSA HUIPPUVOIMISTELUN

NÄKÖKULMASTA

Suomen Voimisteluliitto Svolissa huippuvoimistelun työnjako toteutetaan liiton toimihenkilöiden ja luottamushen-kilöiden kesken. Laaja alueorganisaatio ja vahva seurakenttä ovat toiminnan pohja.Vastuu ja työnjako Suomen Voimisteluliitto Svolissa huippuvoimistelun näkökulmasta jakautuu seuraavasti:

4.1 Svolin toiminnot ja työryhmät

Svolin toiminnot ja työryhmät jakautuvat kolmeen sektoriin: voimistelutoiminnan yhteistyöryhmään, seuratoiminnan jaalueellisen toiminnan yhteistyöryhmään ja yhteisiin toimintoihin. Huippuvoimistelu kuuluu Svolin voimistelutoiminnanyhteistyöryhmään.

15

SEURATVUOSIKOKOUKSET

HALLITUS

SVOLIN STRATEGISET LINJAUKSET, BSC,MISSIO, VISIO, ARVOT

SVOLIN TOIMINNOT JA TYÖRYHMÄT

VOIMISTELUTOIM

INNAN

YHTEISTYÖRYHMÄ

Koulutus & osaaminenViestintä & markkinointiTalous & varainhankintaAsiakaspalvelu & hallinto

Hankkeet & projektitKansainvälisyys

YHTEISET TOIMINNOT

SEURATOIMIN

NAN JA

ALUEELLISEN

TOIMIN

NAN

YHTEISTYÖRYHMÄ

16

4.2. Svolin voimistelutoiminta, seuratoiminta ja alueellinen toiminta

Voimistelutoiminta jakautuu Svolissa valiokuntiin ja työryhmiin. Huippuvoimistelulla on oma luottamus- ja toimihen-kilöistä koostuva huippuvoimistelun työryhmä, jonka vastuulla on huippuvoimistelun strategian toteuttaminen ja huip-puvoimistelun kehittäminen yhdessä liiton ja lajien toimi- ja luottamushenkilöiden kanssa.

VOIMISTELUTOIMINTAVOIMISTELUTOIMINTANaistentelinevoimistelunlajivaliokunta Miesten

telinevoimistelunlajivaliokunta

Näytös-voimistelunlajivaliokunta

Trampoliini-voimistelun

lajivaliokunta

Lasten voimistelun& perheliikunnantyöryhmä

Nuorten voimisteluntyöryhmä

Kilta- ja senioritoiminnantyöryhmä

Näytös-työryhmä

VOIMISTELUTOIMINNANYHTEISTYÖRYHMÄ

Kilpa-aerobicinlajivaliokunta

Joukkue-voimistelunlajivaliokunta

Rytmisen voimistelunlajivaliokunta

Aikuistenja ikääntyvienvoimisteluntyöryhmä

Tanssillinen voimistelu

Terveyttäedistävän liikunnan laatusuositukset

Koulu-voimisteluntyöryhmä

Kaikille avoin

liikunta

Akrobatia-voimistelu

Huippu-voimisteluntyöryhmäJumppa-

startti

16

SEURATOIMINNAN JAALUEELLISEN

TOIMINNANYHTEISTYÖRYHMÄ

(edustajat alueellisesta työryhmästä)

Etelä-Suomen

aluejaosto

Sydän-Suomen aluejaosto

Pohjanmaanaluejaosto

Pohjois-Suomen aluejaosto

Länsi-Suomen aluejaosto

Savo-Karjalan aluejaosto

Alueellisentoiminnan työryhmä(aluejaostojen pj:t)

lapset &nuoret

lapset &nuoret

lapset &nuoret

lapset &nuoret

lapset &nuoret

lapset &nuoret

aikuisetaikuiset

aikuiset

aikuiset

aikuiset

aikuiset

lajit lajit

lajit

lajit

lajit

lajit

seto

seto

seto

seto

seto

setoviestintä

viestintä

viestintä

viestintä

viestintä

viestintä

Hanke-työryhmä

(tarvittaessa)Svoli 2010 –seuraohjelman työryhmä

Svoli 2010 –seuraohjelman työryhmä

Jäsenpalveluidentyöryhmä

Olosuhdetyöryhmä

Jäsenpalveluidentyöryhmä

Olosuhdetyöryhmä

Nuorten työryhmä

SEURATOIMINTA JA ALUEELLINEN TOIMINTASEURATOIMINTA JA ALUEELLINEN TOIMINTA

1717

4.3. Svolin toimihenkilöorganisaatio

Svolin toimihenkilöorganisaatiossa huippuvoimistelu kuuluu voimistelutoiminnan toimialalle.Huippuvoimistelun strategian toteuttamisesta ja huippuvoimistelun kehittämisestä vastaavat toimihenkilöistävalmennuspäällikkö, lajipäälliköt ja toimialapäällikkö.

Pääsihteeri

TalousTaloustalouspäällikkö

kirjanpitäjä

ViestintViestintää & markkinointi& markkinointimarkkinointipäällikkö

viestintäpäällikkö

KoulutusKoulutuskoulutuspäällikkö

VoimistelutoimintaVoimistelutoimintatoimialapäällikkö

Seuratoiminta ja alueellinen toimintaSeuratoiminta ja alueellinen toiminta

SeuratoimintaSeuratoimintaseuratoimintapäällikkö

Alueellinen toimintaAlueellinen toimintaprojektijohtaja

Svoli 2010 -hankeprojektipäällikkö

Pääsihteeri

TalousTaloustalouspäällikkö

kirjanpitäjä

ViestintViestintää & markkinointi& markkinointimarkkinointipäällikkö

viestintäpäällikkö

KoulutusKoulutuskoulutuspäällikkö

VoimistelutoimintaVoimistelutoimintatoimialapäällikkö

Seuratoiminta ja alueellinen toimintaSeuratoiminta ja alueellinen toiminta

SeuratoimintaSeuratoimintaseuratoimintapäällikkö

Alueellinen toimintaAlueellinen toimintaprojektijohtaja

Svoli 2010 -hankeprojektipäällikkö

Svoli Länsi-Suomialuepäällikkö

Svoli Länsi-Suomialuepäällikkö

Svoli Pohjanmaaaluepäällikkö

Svoli Pohjois-Suomialuepäällikkö

Svoli Pohjois-Suomialuepäällikkö

Svoli Savo-Karjalaaluepäällikkö

Svoli Sydän-Suomialuepäällikkö

Svoli Sydän-Suomialuepäällikkö

Lapsetnuorisopäällikkö

Nuoretharrastevoimistelun

kehittäjä

Huippuvoimistelu/valmennus

valmennuspäällikkö

Aikuisetterveysliikunta-

päällikkö

harrastepäällikkö

Svoli Etelä-Suomialuepäällikkö

Svoli Etelä-Suomialuepäällikkö

Asiakaspalvelu & hallintoAsiakaspalvelu & hallintotoimistopäällikkötoimistoassistenttikoulutusassistentti

viestinnän ja markkinoinnin assistenttitoimistoassistenttimyyntiassistentti

Joukkuevoimistelulajipäällikkö

Kilpa-aerobiclajipäällikkö

Miesten telinevoimistelu & rytminen voimistelu

lajipäällikkö

Naisten telinevoimistelu & näytösvoimistelu

lajipäällikkö

Trampoliinivoimistelulajipäällikkö

1818

5. KESKEISET KEHITTÄMISTOIMENPITEET VISION TOTEUTTAMISEKSI

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Huippuvoimistelun strategiatyön kehittämistoimenpiteetvalittiin lajien SWOT-analyysien, huippuvoimistelun yhtei-sen strategiatyön valmistelun ja lajien edustajien yhtei-sen keskustelun pohjalta.

Huippuvoimistelun strategiatyöhön vuosille 2006-2012valittiin seuraavat kehittämistoimenpiteet:

5.1. Voimistelun valmennusjärjestelmän luominen

TaustatyöVoimistelun valmennusjärjestelmän luomisen taus-tatyössä kartoitettiin Suomen Olympiakomitean ja muidensuomalaisten lajiliittojen avulla menestystä tuovia suoma-laisia valmennusjärjestelmiä. Taustatyössä analysoitiinnoin kymmenen suomalaisen menestyneen valmennus-järjestelmän rakennetta, toimintaa ja tuloksia. Vertailuksikartoitettiin haastattelujen pohjalta neljän kansainvälisestimenestyneen voimistelumaan liittotasoisia valmennus-järjestelmiä. Kartoituksessa kiinnitettiin erityisesti huomi-ota menestyneiden monilajiliittojen järjestelmien sekälänsimaissa menestyvien järjestelmien rakenteeseen.Taustatyössä tärkeänä elementtinä kartoitettiin lisäksi yh-dessä voimistelulajien lajivaliokuntien kanssa lajien omattarpeet yhteisen valmennusjärjestelmän luomiseksi sekädokumentoitiin lajien valmennusjärjestelmät.Taustatyön edetessä päätettiin voimistelun valmennus-järjestelmän luomisen kehittämistoimenpiteisiin liittääohjeistus lahjakkuuksien löytämiseksi ja eteenpäinohjaamiseksi voimistelussa.

JohtopäätöksetTaustatyön tuloksena koettiin tärkeäksi luoda voimistelulleyhteinen, menestystä tuottava, lajien erityispiirteet huomi-oiva valmennusjärjestelmä. Todettiin, että tällä hetkellälajeilla on hyvin eri kehitysvaiheissa olevat valmennus-järjestelmät. Lajien valmennusjärjestelmistä löytyi neljäyhtymäkohtaa, jotka antavat yhteistä rakennetta työn val-misteluun. Yhtymäkohdat ovat: valmennusprojektit, maa-joukkuetoiminta, valmennusrinkitoiminta ja aluevalmen-nustoiminta. Lajien lajivaliokuntien kanssa käytiin kes-kustelu, jossa lajit nostivat voimistelun valmennusjärjest-elmän strategian kiireellisimmäksi ja tärkeimmäksi ke-hittämistoimenpiteeksi.

Suomalaisten valmennusjärjestelmien kartoituksessa il-meni menestyvien lajien suuri resursointi valmennus-toimintaan sekä toiminnan järjestelmällisyyteen. Läheskaikilla vahvoilla suomalaisilla menestyslajeilla oli pääval-mentajakeskeinen valmennuskulttuuri sekä mahdolli-suus valmennuskeskusten käyttöön.

Todettiin, että voimistelun valmennusjärjestelmän luo-minen on edellytyksenä tavoiteltaessa sidosryhmientukimuotoja.

Voimistelun valmennusjärjestelmän avulla on mahdollis-ta luoda huippuvoimistelulle järjestelmällistä menestystätuottavaa toimintaa, verkostoitua sekä kerätä, hyödyntää

ja jakaa tietoa yhdessä tulosten saavuttamiseksi ja toimin-nan kehittämiseksi.

Luomalla valmennusjärjestelmän osaksi ohjeistus lahjak-kuuksien löytämiseksi ja eteenpäin ohjaamiseksi voimiste-lussa, mahdollistetaan jokaisen voimistelijan siirtyminenomaa taitoaan vastaavaan valmennukseen sekä mahdol-lisuus siirtymiseen lajien välillä. Näin vähennetään drop outiaja annetaan voimistelijoille lisää mahdollisuuksia jatkaauraansa.

Tavoitteet

1. Voimistelulajien valmennusjärjestelmäRakennetaan voimistelulajien yhteinen, lajien erityispiir-teet huomioiva valmennusjärjestelmä. Liittojohtoisen val-mennusjärjestelmän tavoitteena on tuottaa kansainvälistämenestystä ja olla liitossa, alueilla ja seuroissa huippu-voimistelun parissa toimivien voimistelijoiden, valmenta-jien ja muiden toimijoiden käytössä.Varmistetaan uudenlaisen valmennusjärjestelmän si-sältöjen ja toimintatapojen rakentaminen, jossa tietokerätään, hyödynnetään, jaetaan ja jalostetaan lajeissaja lajien välillä. Painotetaan valmennusjärjestelmänluomisessa omaa voimistelulle sopivaa, uudenlaista ajat-telutapaa.

2. Taloudellisen tuen kasvattaminenLisätään toimenpiteitä sekä kehitetään toimintaa huippu-voimistelun taloudellisen tuen kasvattamiseksi. Suunna-taan toimenpiteitä liiton oman huippuvoimistelun budje-tin kasvattamiseen sisäisen ja ulkoisen rahoituksen avul-la. Rakennetaan tukijärjestelmä voimistelijoille, joilla onrealistiset tavoitteet ja mahdollisuudet olympiakilpailui-hin valintaan. Rakennetaan liiton huippuvoimistelun mark-kinointi- ja viestintäohjelma.

3. Sidosryhmien valmennustuetTavoitellaan toiminnan laatua ja organisoitumista paran-tamalla sidosryhmien valmennustukia. Tavoitellaan pitkäl-lä tähtäimellä Suomen Olympiakomitean valmentaja-, ke-hittämis-, ja järjestelmätukia. Ollaan valmiita kehittämääntoimintaa linjassa komitean tavoitteiden kanssa. Tavoitel-laan yhteistyötä KIHU:n kanssa tutkimus- ja kehittämis-hankkeissa. Tavoitellaan OPM:n tulosperusteisen määrä-rahan kasvattamista huippuvoimistelun osalta.

4. Ohjeistus lahjakkuuksien löytämiseksi ja eteenpäinohjaamiseksiLuodaan valmennusjärjestelmän osaksi ohjeistus lahjak-kuuksien löytämiseksi ja eteenpäin ohjaamiseksi voimiste-lussa. Turvataan mahdollisuus siirtyä omaa taitoaan vas-taavaan valmennukseen lajien sisällä sekä mahdollisuussiirtymiseen lajien välillä.

5. Voimistelulajien yhteinen olympiavalmennusprojektiToteutetaan lajien yhteinen olympiavalmennusprojektiosana yhteistä valmennusjärjestelmää. Tuetaan lajienvalmennusprojekteja.

Dokumentoidaan tiedot.

1919

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

5.2. Seuratoiminnan kehittäminen kilpa- ja huippuvoimistelun näkökulmasta

Voimistelun lajikulttuuriin ja erityispiirteisiin kuuluu vahvaseuratoiminta. Seurat ovat menestyksen ja toiminnan te-kijöitä ja huippuvalmentajat toimivat seuroissa.

TaustatyöSeuratoiminnan kehittämisen taustatyössä kartoitettiin jaanalysoitiin kyselytutkimuksella liiton lajien seitsemänmenestyneimmäksi arvioitua seuraa ja niiden toiminnantunnusluvut sekä toiminnan rakenne huippuvoimistelunnäkökulmasta. Vertailuksi sama kysely tehtiin neljässämenestyneessä muun lajin suomalaisessa seurassasekä muutamassa kansainvälisessä voimisteluseurassa.Lisäksi taustatyössä kartoitettiin suomalaista tutkimus-tietoa ja kirjallisuutta seuratoiminnasta sekä pohdittiinmuun yhdistys- ja yritystoiminnan toimintamallienmallintamisen mahdollisuuksia voimistelulajeihin.

JohtopäätöksetSeurojen kehittäminen huippuvoimistelun näkökulmastakoettiin erityisen tärkeäksi taustatyön tulosten valossa.Tarvetta seurajohtajien koulutukselle huippuvoimistelunnäkökulmasta on paljon. Ammattimaisia, päätoimisia val-mentajia on liian vähän ja seurojen harjoitus- ja työym-päristöt tarvitsevat tukea ja parannusta. Seurat tarvitsevattukea erityisesti huippuvoimistelun tuomiin haasteisiin.

Tavoitteet

Seuraorganisaation kehittämisen tueksi luodaan jatku-van kehityksen malli.

1. Seuratoimijoiden koulutus huippuvoimistelunnäkökulmastaRakennetaan liittotasoista koulutusta huippuvoimistelunnäkökulmasta seurajohtajille ja seuratoimijoille. Koulutuk-sessa ja tuessa otetaan huomioon seurojen haasteet huip-puvoimistelun näkökulmasta. Tuetaan seuroja koulutuksel-la valmennustoiminnan rahoituksen ulkoisessalisäämisessä, markkinoinnissa, tuotteistamisessa, yh-teistyökumppanuuksien luomisessa, viestinnässä, strate-gisessa suunnittelussa ja taloushallinnollisissa asioissa.

2. Seuratoiminnan ammattimaistaminenHuippuvoimistelun parissa toimivien päätoimisten am-mattivalmentajien määrää pyritään lisäämään seurois-sa. Rakennetaan seuroille malleja ja mallintamisen mah-dollisuuksia ammattivalmentajien palkkaamiseksi ja am-mattimaisen valmennustoiminnan rakentamiseksiseuraan. Tavoitteena on seuratoimijoiden ja päätoimistenvalmentajien työpaikkojen lisääminen siten, että samallasekä seuran toiminta että talous kehittyvät. Tuetaan seu-roja työnantajuudessa. Parannetaan tätä kautta valmen-tajien työympäristöä sekä päivittäisvalmennuksen tasoa.

3. Mallintaminen ja verkostoituminenLuodaan liitolle toimintamalli, jossa seurajohtajilla ja -toimijoilla on mahdollisuus keskinäiseen verkostoitum-iseen, tiedon jakoon ja toiminnan mallintamiseen. Tavoit-teena on kerätä, jakaa ja hyödyntää tietoa sekä dokumen-toida sitä käytettäväksi ja jalostettavaksi. Tuetaan seurojaverkostoitumiseen ja avoimeen tiedonjakoon.

Dokumentoidaan tiedot.

5.3. Huippuvoimistelun osaamiskeskuksen luominen

TaustatyöHuippuvoimistelun osaamiskeskuksen luomisen taus-tatyössä arvioitiin liiton nykyisen osaamisen arvioinnin tilaaja toimenpiteitä. Taustatyössä kartoitettiin osaamisesta löy-tyvää suomalaista tutkimustietoa ja kirjallisuutta. Lisäksikartoitettiin ja pohdittiin urheilun alueella sekä muilla aloillajo toimivia osaamiskeskuksia sekä niiden rakennetta.

JohtopäätöksetTaustatyön pohjalta koettiin tarpeelliseksi nykyaikaisenosaamisen keskittymän luominen huippuvoimistelunparissa toimivien valmentajien, urheilijoiden ja muidentoimijoiden käyttöön. Osaaminen määriteltiin tässä yhtey-dessä tietojen ja taitojen soveltamiseksi toimintaan.

Nykyisen huippuvoimistelun osaamisen arviointi liitossaon hyvin vähäistä eikä dokumentointia kilpailu- ja tuoma-ritoimintaa lukuun ottamatta ole. Tarvetta osaamisen arvi-ointiin on jokaisella lajilla, mutta sopivia menetelmiä tieto-jen keräämiseksi tai käsittelemiseksi ei ole. Jatkossa tu-lee erityisesti miettiä, mitä ja kenen osaamista haluammekartoittaa ja millä menetelmillä voisimme osaamista arvio-ida. Myös tulosten jakaminen on tärkeää.

Osaamisen kehittämiseksi on Suomen urheilujärjestöillä jamuilla tekijöillä hankkeita, mutta osaamiskeskuksia urheilunparissa Suomessa on erittäin vähän. Osaamiskeskuksia onurheilun parissa kansainvälisesti. Kartoitustyötä tulee tälläalueella jatkaa.Yritysmaailmassa on paljon osaamiskeskuksia, ja teknisiäratkaisumalleja toteutuksen tueksi on markkinoilla useitaerilaisia. Osaamiskeskuksen luomisessa painopiste tu-lee olla sisällön rakentamisessa ja kehittämisessä. Määrit-telytyössä tulee muistaa liiton toiminnan luonne (itsenäi-set toimijat ja vapaaehtoisuus) verrattuna esim. yritystentoimintaympäristöön.

Osaamiskeskuksen luomisessa verkostoidutaan ja tehdäänyhteistyötä muiden yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa.

Tavoitteet

1. OsaamiskeskusLuodaan nykyaikainen osaamisen keskittymä, joka tukeepäivittäisvalmennuksen sekä valmentajan ja urheilijantoimintaympäristön parantamista.Luomalla osaamisen keskittymä, varmistetaan huippuval-mennuksen korkea taso ja jatkuva kehitys.

2. VerkostoituminenLuodaan osaamisen keskittymään mahdollisuudet verkos-toitua huippuvoimistelun sisäisesti ja muiden sidosryhmienkanssa ulkoisesti. Mahdollistetaan tiedon nopea löytyminenja helppo käyttö.

3. ToimintatavatValitaan osaamisen keskittymään uusia teknisiä ratkaisu-ja helpottamaan ja nopeuttamaan huippuvoimistelun paris-sa toimivien työtä.Kartoitetaan ja analysoidaan oman liiton osaaminen sekä sijainti.

Dokumentoidaan tiedot.

20

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

5.4. Harjoitusolosuhteiden parantaminen kohti valmennuskeskusajattelua

Taustatyö

Taustatyössä kartoitettiin voimistelulajien nykyiset harjoi-tusolosuhteet. Kartoitus tehtiin internet kyselynä lajien SM-tason seuroille. Taustatyössä pohdittiin lisäksi huippu-voimistelulta vaadittavien harjoitusolosuhteiden määritte-lyä sekä Suomessa toimivien valmennus- ja lajien kehi-tyskeskusten toimintaa.

Taustatyön johtopäätöksetTehtyjen seurakyselyiden perusteella eniten kansainväli-sen huipun tavoittelua rajoittavia tekijöitä olivat seuraavat:

- Puutteet harjoitustiloissa (tuntimäärien vähäisyys,kohtuuttomat kellonajat, l i ian suuri määrävoimistelijoita yhtä aikaa samassa harjoitustilas-sa, telineiden / välineiden laadullinen riittämät-tömyys).

- Puutteet valmentajien määrässä, taitotasossa jaammattimaisuuden asteessa; valmentajia onmäärällisesti liian vähän ja valmentajien koulu-tustaso on alhainen ja päätoimisten valmenta-jien osuus on minimaalinen.

- Puutteet yhteistyössä koulujärjestelmän kanssa.

Tärkeimmät ratkaistavat kysymykset valmennuskeskustakohti mentäessä ovat seuraavat:Missä maajoukkuetasoiset urheilijat harjoittelevat? Kukaheitä valmentaa? Miten toiminta on resursoitu?

Taustatyö osoitti, että voimistelussa kansainvälistä me-nestystä saavuttaneilla mailla on valmennuskeskusjärjes-

telmä. Arvokilpailuissa menestyvillä suomalaislajeilla jaSuomen Olympiakomitean järjestelmätukea saavilla la-jiliitoilla on pääsääntöisesti valmennuskeskusjärjest-elmä.

Toimenpiteissä on tärkeää miettiä, miten voidaan ra-kentaa juuri voimistelulle sopivaa valmennuskeskus-toimintaa ja miten yhdistää erilaiset valmennuskeskus-toimintaan kuuluvat osatekijät.

Tavoitteet

1. HarjoitusolosuhteetKehitetään huippuvoimistelun harjoitusolosuhteitamäärällisesti ja laadullisesti lajien erityispiirteet huomi-oiden. Kehittämisen tavoite on kansainvälinen menestys.Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään liittotasoisia toimen-piteitä päivittäisvalmennuksen ja toimintaympäristön riit-tävän määrän ja laadun varmentamiseksi. Kehit-tämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti harjoitustilo-jen määrällisten ja laadullisten puutteiden parantami-seen sekä päätoimisten valmentajien määrän ja taitota-son lisäämiseen.

2. TukitoimijärjestelmäTukitoimijärjestelmä perustuu alueellisesti keskitettyihintukitoimiin, jonka kautta on mahdollista rakentaatukiverkosto yksilöllisesti urheilijalle. Etsitään mahdolli-set kumppanit tukijärjestelmään paikkakuntakohtaisesti.

3. ValmennuskeskusTähdätään siihen, että voimistelulle on tulevaisuudessamahdollista luoda valmennuskeskus.

4. KoulujärjestelmäLisätään yhteistyötä koulujärjestelmän kanssa.

Dokumentoidaan tiedot.

20

2121

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

6. STRATEGIAN TOTEUTUMISEN TALOUDELLISETEDELLYTYKSET

6.1. Huippu-urheilun budjetti

Svolilaisen huippu-urheilun budjetti muodostuuseuraavista osa-alueista:

- Lajien budjetit (mm. maajoukkue-, valmennus-ja koulutustoiminta)

- Huippu-urheilua toteuttavien toimihenkilöidenpalkat

- Luottamusryhmien kulut (lajivaliokunnat jahuippuvoimistelun työryhmä)

Jotta strategian kehittämishankkeet voitaisiin toteuttaatäysmääräisesti sekä taloudellisia, että henkilöresursse-ja on lisättävä ja yhteistyötä parannettava.

6.2. Lisärahoituksen lähteet

Svolilaisen huippu-urheilun kehittämiseksi ja huippu-voimistelun strategian toteuttamiseksi:

- Toimitaan huippuvoimistelun markkinointi- javiestintäohjelman mukaisesti, mm. yhteistyö-kumppanit

- Tavoitellaan pitkällä tähtäimellä Suomen Olym-piakomitean valmentaja-, kehittämis-, ja järjes-telmätukia.

- Tavoitellaan OPM:n tulosperusteisen määrära-han kasvattamista huippuvoimistelun osalta.

- Tavoitellaan yhteistyötä KIHU:n kanssa tutkimus-ja kehittämishankkeissa.

Edellytyksenä strategian toteuttamiselle on lisärahoituk-sen saaminen strategiakauden aikana.

2222

7. STRATEGIAN TOTEUTUKSEN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Huippuvoimistelun strategian toteutuksen seuranta ja tu-losten arviointi toteutetaan erillisen arviointisuunnitelmanmukaan. Tarkoituksena on seurata ja arvioida strategiantoteutumista ja aikaansaatuja tuloksia. Strategian seuran-ta ja arviointi liitetään osaksi liiton suunnittelu-, toteutus-ja seurantajärjestelmän mukaista toimintaa.

Arvioinnin kohde

Seurannan ja arvioinnin kohteena ovat liiton huippu-voimistelun strategian kehittämistoimenpiteet ja niillä saa-vutetut tulokset. Huippuvoimistelutoimintaa arvioidaanosana liiton kokonaistoimintaa ja osa-alueittain valittujenkehittämistoimenpiteiden näkökulmista.

Arvioinnin tarkoitus ja tavoite

Arvioinnin tarkoituksena on huippuvoimistelun strategiapro-sessin toteutumisen ja sen tulosten arviointi. Tavoitteenaon selvittää kuinka strategiassa määritellyt kehittämis-toimenpiteet edistävät koko strategialle asetettujen tavoit-teiden toteutumista. Arvioinnin tuloksia käytetään erityisestihuippuvoimistelutoiminnan, mutta mahdollisuuksien mu-kaan myös liiton muun voimistelutoiminnan kehittämiseen.Arvioinnin aikana huomioidaan toimintaan osallistuvien jaeri asianosaistahojen näkemykset. Arvioinnin toteuttami-nen ja arviointitulosten hyödyntäminen toteutuu tiiviissä vuo-rovaikutuksessa keskeisten asianosaistahojen kanssa.

Arvioija

Arviointi toteutetaan pääasiassa liiton sisäisenä arviointi-na eri asianosaistahojen kanssa. Keskeisiä ryhmiä ovathallitus, voimistelun yhteistyöryhmä, huippuvoimistelun ke-hittämisryhmä, lajivaliokunnat ja liiton vastaavat toimihen-kilöt. Jatkossa selvitetään mahdollisuuksia ulkoisen arvi-oinnin hyödyntämiseen strategiaprosessin ja erityisestisen tulosten arvioinnissa, esimerkiksi vuosittainen tai kah-den vuoden välein toteutettavat katselmukset olympia-komitean edustajien ja KIHU:n edustajien kanssa.

Arvioinnin aikataulu

Arviointia tehdään koko strategiakauden vuoteen 2012 asti.Arviointitieto kootaan vuosittain osana toiminnan suunnitte-lu- ja seurantajärjestelmän mukaista aikataulua. Arvioinnintuloksia ja johtopäätöksiä käytetään liiton huippuvoimiste-lutoiminnan kehittämiseen.

Arvioinnin menetelmät ja arvioinnintoteuttaminen

Voimisteluliiton koko toiminnan strategian laatimisessaja siten myös sen arvioinnissa on otettu käyttöön tasa-painotetun kokonaisarvioinnin malli (BSC, tuloskortti).Huippuvoimistelun strategian seuranta ja arviointi raken-netaan saman mallin sovelluksena. Tällöin huippu-voimistelun strategiaprosessin toteutuminen ja tuloksettulevat arvioitaviksi osana koko liiton toiminnan arviointiatoimintajärjestelmän (arvioinnin tekijät, arvioinnin kriteeritja indikaattorit, mittarit, aikataulu, raportointi, arvioinnintulosten hyödyntäminen, johtopäätökset, sovitut menet-telyt parannuksien toteuttamiseksi) mukaisesti.

Raportointi ja arviointitulosten käyttö

Huippuvoimistelun strategiaa käytännössä toteuttavien ke-hittämistoimenpiteiden toteutus ja niiden tulokset dokumen-toidaan huolellisesti sähköiseen muotoon. Toteutumispro-sessin ja tuloksien lisäksi käytetyt toimintatavat ja valituttoimintamallit kuvataan. Raportointi tehdään vuosittain em.asianosaistahoille toimintakertomuksen aineiston kokoa-misen ja toiminnan arvioinnin yhteydessä vuoden lopussa.Raportoinnissa selvitetään strategian toteutumisen etene-minen kuten toteutetut toimenpiteet ja saavutetut tuloksetsekä jatkotyön kannalta merkittävät vahvuudet ja kehit-tämiskohteet. Johtopäätökset etenemisestä ja tarpeellisetparannustoimet kirjataan raportteihin. Päähavainnot jul-kistetaan vuosittain erikseen ja liitetään liiton toimintaker-tomukseen. Tuloksia käytetään huippuvoimistelun kehit-tämistoimenpiteiden ja liiton muun voimistelutoiminnankehittämiseen.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

2323

Strategian valmistelutyössä kehittämisryhmä käytti apunaan seuraavia lähteitä:

- Huippu-urheilu 2000-luvulla Strategia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi 2002-2006- Opetusministeriön huippu-urheilutyöryhmän muistio- Suomen Olympiakomitean tuottamat materiaalit- Suomen Antidoping toimikunnan tuottamat materiaalit- Adeccon huippu-urheilusta työelämään -hankkeen yhteistyö- Suomen Voimisteluliitto Svolin tuloskortti- Suomen Voimisteluliitto Svolin tilastot ja materiaalit- Suomen Voimisteluliitto Svolin voimistelulajien SWOT analyysit- Suomalaiseen urheiluun liittyvät internet-sivustot- Asiantuntijoiden haastattelut- Suomen Voimisteluliitto 1900-2000, 100 vuotta voimistelua- Naisliikuntaa 100 vuotta- Huippu-urheilu pohjoismaissa, opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

LÄHTEET

24

TAKAKANSI