Hoivan tarvitsijoiden perusturva Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II, hoivan oikeudelliset ulottuvuudet Kela –halli 2.9.2014

Yrjö Mattila, Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto, SSOS -seura

Alustajan Yrjö Mattilan tiedot

• Kelan tutkimusosaston johtava tutkija

• VTT, OTL, VT

• Työskennellyt v:sta 1972 – 1985 ay –lakimiehenä 3

SAK:laisessa ammattiliitossa, 1985-87 lainsäädäntösihteerinä

eduskunnassa,

• 1987 -1998 toimistopäällikkönä Kelan

sairausvakuutusosastolla

• projektipäällikkönä MATKE –projektissa 1998 -2007 jaja v:sta

2007 lähtien tutkijana Kelan tutkimusosastolla.

• Puheenjohtaja Suomen sosiaalioikeuden seura (SSOS),

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset (Polli) ry,

varapuheenjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry

• Helsingin vanhusneuvoston jäsen

• ,

Millaista perusturvaa:

• Ikääntyneille henkilöille?

• Vammaisille?

• Mielenterveyskuntoutujille?

• Päihdeongelmaisille?

• Maahanmuuttajille?

• Perusturvan taso?

• Mitkä instituutiot turvaa antavat?

• Ongelmia perusturvan saamisessa?

3

Perustuslain 19 § perusturvan lähtökohtana

1 mom. : ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Subjektiivisen oikeus!

2. mom. : ”Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella”.

3. mom: ” Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu”.

4. mom. ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”:

Ikääntyneen henkilön perusturva

• +

• Eläke

• Eläkkeensaajan hoitotuki

• Eläkkeensaajan asumistuki

• Kotitalousvähennys

• Sairaanhoitoakuutusetuudet (erityisesti lääke- ja

matkakorvaukset ja niiden vuotuiset

omavastuuosuudet)

• Terveydenhuollon maksujen vuotuinen omavastuu

• -

• Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut 5

Eläketurva

Työeläkelaitokset:

työeläkkeet

• Työkyvyttömyyseläke/

Kuntoutustuki

• Osatyökyvyttömyyseläke

• Työttömyyseläke

• Vanhuuseläke

• Varhennettu

vanhuuseläke

• Osa-aikaeläke

• Perhe-eläke

Perusturva Kelasta:

Kansaneläke, takuueläke,

• Kansaneläke:

Työkyvyttömyyseläke/

kuntoutustuki

Työttömyyseläke

Vanhuuseläke

Varhennettu

vanhuuseläke

• Takuueläke

• Perhe-eläke

6

Eläkettä saavan hoitotuki

• Tarkoitettu korvaamaan pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan (esim. työkyvyttömyyseläke, vanhuuseläke, takuueläke jne.) avun tarvetta, hoitoa ja erityiskustannuksia.

• Edellytyksenä on toimintakyvyn heikentyminen vähintään vuoden ajaksi, johon liittyy avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa tai jatkuvia erityiskustannuksia

• Toimintakyvyn voidaan katsoa heikentyneen, jos henkilöllä on sairauden, vian tai vamman vuoksi vaikeuksia huolehtia itsestään (esim. peseytyminen, pukeutuminen),suorittaa välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella.

• Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi hoitotuen myöntäminen edellyttää aina myös avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia.

Eläkettä saavan hoitotuen määrät

Perushoitotuki

Korotettu hoitotuki

Ylin hoitotuki

62,21 e/kk

154,86 e/kk

327,46 e/kk

Eläkkeensaajan asumistuki

Tavoitteena eläkkeensaajien asumismenojen alentaminen. Maksetaan Suomessa sijaitsevan vakituisen asunnon asumismenoihin vuokra- tai omistusasuntoon Määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, tulot ja omaisuus Tuki kattaa normaalit asumismenot, kuten vuokra, erilliset vesi- ja lämmityskulut, vastike, lainojen korot, omakotitalon kunnostustyöt jne. Kaikkea ei makseta: Vuosittainen perusomavastuu, lisäomavastuu tulorajan ylittävistä tuloista, vuosittainen tuen yläraja.

Asumismenojen vähimmäis- ja enimmäismäärät, perusomavastuu ja lisäomavastuun tuloraja

Asumismenot/vuosi

Vähimmäismäärä

Enimmäismäärät (ei lapsia)

1. kuntaryhmä 2. kuntaryhmä 3. kuntaryhmä

7 405 e

6 810 e

5 974 e

702 e

yksinäinen (Y) puoliso (P) puolisot (PY, PP)

8 633 e

12 655 e

13 867 e

Lisäomavastuun tuloraja/ 40 % ylimenevästä osasta

Perusomavastuu 607,40 e

Kotitalousvähennys

• Ikääntyneet voivat myös hyödyntää kotitalousvähennystä ostamalla palveluja yksityisiltä (2400 €/kk henkilö, omavastuu 100 €)

• Molemmat puolisot voivat tehdä vähennyksen, jolloin vähennys voi olla 4800 euroa/v

• Vähennys 45 % tehdyn työn kustannuksista. Työn osuus tulee näkyä laskussa

• Yleisin käyttömuoto ikääntyneillä siivouspalvelujen ja muiden kotipalvelujen osto

• Toinen hyödyntämiskohde kodin remontit ja muutostyöt

Sairaanhoitokorvaukset

• lääkärinpalkkiot

• hammaslääkärinpalkkiot

• suuhygienistin palkkiot

• tutkimus- ja hoitokustannukset

• lääkkeet (lääkemääräyksellä määrätyt)

• matkakustannukset

Potilas maksaa 72,00 euroa

Lääkärinpalkkiot

• Korvataan vahvistetun korvaustaksan määrä

• jos peritty palkkio on pienempi kuin korvaustaksa,

korvataan perityn palkkion määrä

• Esimerkki

Peritty palkkio 84,00 euroa

Sv-taksa 12,00 euroa

Korvaus 12,00 euroa

Lääkkeet

Korvataan lääkärin määräämät

• lääkkeet

• perusvoiteet

• pitkäaikainen ihosairaus

• kliiniset ravintovalmisteet

• vaikea sairaus

Korvaus edellyttää, että STM:n yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt valmisteelle

korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.

Lääkkeet, korvausluokat

• Peruskorvaus

• 35 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta

• rajoitetusti korvattavat lääkkeet erillisselvityksellä

• Erityiskorvaukset (vaikea ja pitkäaikainen sairaus)

• alempi erityiskorvaus 65 % lääkkeen hinnasta tai

viitehinnasta

• ylempi erityiskorvaus 100 % lääkkeen hinnasta tai

viitehinnasta 3,00 euron lääkekohtaisen

omavastuuosuuden ylittävältä osalta

Korvaus lasketaan valmistekohtaisesti prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta

Suurten lääkekustannusten vuotuinen omavastuu ja annosjakelun korvaaminen

• Jos lääkeostosten omavastuuosuudet kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuun 610 euroa (vuonna 2014) asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen (vuotuinen omavastuu)

• Lisäkorvaus on 100 % lääkekohtaisen 1,50 euron omavastuuosuuden ylittävältä osalta

• Yli 75-vuotiaalla on oikeus korvaukseen annosjakelun kustannuksista, jos hänellä on annosjakelun alkaessa vähintään 6 annosjakeluun soveltuvaa korvattavaa lääkettä, hänen lääkityksensä on tarkistettu tarpeettomien, keskenään yhteen sopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi ja annosjakeluun siirtyminen on pitkäaikaisessa lääkehoidossa lääketieteelliseltä kannalta perustelua,

• Annosjakelusta perittävästä palkkiosta korvataan 35 %

Matkakorvaukset ja vuotuinen omavastuu

Korvataan

• Potilaan sairaudesta johtuva matka yleensä lähimpään lääkäriin, tutkimus- ja sairaanhoitolaitokseen ja Kelan järjestämään kuntoutukseen tehty matka.

• Saattajan tarpeellinen matka sekä perheenjäsenen tai huoltajan/edunvalvojan erikseen tekemä tarpeellinen matka.

• Matkustustapa on halvimmalla käytettävissä olevalla matkustustavalla tehty matka.

Taksilla, ambulanssilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehty matka, jos se on tarpeen sairauden (hoitopaikan todistus/pysyvä oikeus) tai liikenneolosuhteiden vuoksi (vrt. julkisen liikenteen vähentyminen

Omavastuu on 14,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti ja sen ylittävä osa korvataan kokonaan

Vuotuinen omavastuu on 242,25 euroa, ylittävät kustannukset korvataan kokonaan. Kela ilmoittaa omavastuun täyttymisestä

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelumaksut

• Kuntien perimät palvelumaksut voivat aiheuttaa toimeentulo-

ongelmia erityisesti palveluasumisessa

• Laitoshoidon maksu on 85 % tuloista, kuuluu tarpeelliset

palvelut,

• Palveluasumisessa ikääntynyt joutuu maksamaan palvelunsa

itse tuloillaan

• Asiakasmaksulaki uudistumassa, palveluasumisessa

asiakkaalle esitetään vähimmäiskäyttövaraa, ei kuitenkaan

kotipalveluihin.

• Terveydenhuollossa maksujen vuotuinen omavastuu (679

euroa/v) auttaa ikääntyneitä, kotisairaanhoito on kuitenkin

jäänyt katon ulkopuolelle

• Olisiko perusteltua ottaa käyttöön yksi yhteinen vuotuinen

omavastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille? 18

Vammaisten perusturva

• Takuueläke (erityisesti kehitysvammaiset)

• Työkyvyttömyyseläke

• Asumistuki

• Vammaistuki

• Kuntoutusraha

• Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (Esim.

maksuttomat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen

apu)

19

Vammaistuen myöntämisedellytykset (aikuiset)

• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva toimintakyvyn

heikentyminen (vähintään yhden vuoden ajan)

• yleinen haitta tavanomaisessa elämässä

• avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta

• jatkuvat erityiskustannukset

• Alikäyttöä vai tiukkaa lääketieteellistä arviointia? Vammaistukia

maksetaan melko harvoille

Vammaistuen määrät

92,88 e/kk Perusvammaistuki

Korotettu vammaistuki

Ylin vammaistuki

216,73 e/kk

420,26 e/kk

Yleinen asumistuki

• Tarkoituksena on pienituloisten asumismenojen vähentäminen ja kohtuullisen asumistason turvaaminen

• Myönnetään ruokakunnalle yhteisesti (ruokakunta = samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt)

Maksetaan

• Suomessa sijaitsevan vakituisen asunnon asumismenoihin

• vuokra-asuntoon

• omistusasuntoon

Asumistuki = 0,80 x (hyväksyttävät asumismenot – perusomavastuu)

Huomioitavat tulot ja perhekäsitteen epäyhtenäisyys aiheuttavat ongelmia

Asumistukijärjestelmä uudistuu v. 2015

Asumistukea vain pysyvään asumiseen

Asumistuen määrään vaikuttavat tekijät

• Kohtuulliset asumismenot, määrittelyssä otetaan huomioon asunnon:

• sijainti

• valmistumis- tai perusparantamisvuosi

• lämmitysjärjestelmä

• pinta-ala

• asunnon sijainti

• asunnon pinta-ala

• Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden osalta:

• lukumäärä

• bruttokuukausitulot, ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketut kuukausitulot (ansiotulot, sosiaalietuudet, pääomatulot ja tulo omaisuudesta)

Asumistuki tarkistetaan, kun myönnöstä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut vuosi

Mielenterveyskuntoutujien perusturva

• Sairauspäiväraha

• Työkyvyttömyyseläke

• Kuntoutusraha

• Työmarkkinatuki

• Asumistuki

• Toimeentulotuki

• -

• Asiakasmaksut voivat aiheuttaa toimeentulo-

ongelmia mielenterveyskuntoutujille

24

Sairauspäiväraha

Ansionmenetystä korvataan sairaudesta johtuvan, alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta

Henkilön tulee olla 16–67-vuotias ja sairauden vuoksi työkyvytön tavalliseen työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön ja ollut ennen työkyvyttömyyttä omassa tai toisen työssä tai vailla työtä ilman omaa syytään Omavastuuaika 9 pv (sairausajan palkka)

Jos työssäoloedellytys ei täyty, päivärahaoikeus alkaa työkyvyttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti 55 päivää Päivärahan suuruus lasketaan työtuloista, yrittäjillä YEL/MYEL –työtuloista. Maksetaan enintään 300 arkipäivää saman sairauden perusteella. Voidaan maksaa lisäksi 50 arkipäivää, jos henkilö on välillä yli 30 päivää työssä.

Sairauspäivärahan määrä

Vuosityötulo euroa

Päiväraha ennen ennakonpidätystä euroa/arkipäivä

0-1 385 6 000 10 189 15 500 20 500 25 500 30 000 40 000 50 000 60 000

0,00 14,00 23,92 36,17 47,83 59,50 70,00 89,40 102,74 113,82

Päivärahaa maksetaan vähintään 23,92 e/pv sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää

Kuntoutusraha

Kelan on järjestettävä ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia sekä

• harkinnanvaraista, määrärahasidonnaista muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutus

• Kuntoutusrahaa maksetaan, jos on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä työtä kokopäiväisesti ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy,

• Määrä pääsääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen

• Kuntoutuksessa oleville maksetaan myös kohtuulliset ja tarpeelliset matka- ja muut kustannukset

Päihdeongelmaisen perusturva

• Takuueläke,

• Työkyvyttömyyseläke,

• Työttömyyseläke

• Työmarkkinatuki

• Asumistuki

• Toimeentulotuki

28

Maahanmuuttajan perusturva

• Kotoutustuki

• Työmarkkinatuki

• Toimeentulotuki

• Asumistuki

29

Työmarkkinatuki

• Parantaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevan tai

pitkäaikaistyöttömän edellytyksiä hakeutua tai palata

työmarkkinoille ja turvaa toimeentuloa työnhaun ja

työllistymistä edistävien toimien aikana

• Tarveharkintainen paitsi työllistymistä edistävien palvelujen

aikana ja yli 55-vuotiailla, jos työssäoloehto täyttynyt

työttömäksi jäädessään

• Määrä 32,66 e/pv, vanhempiensa taloudessa asuvalle

vähintään 50 %,

• Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 4,78 €/pv

• Osa-aikatyön palkka ja eräät sosiaalietuudet vaikuttavat.

30

Kotoutumistuki

Maahanmuuttajalle mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan

aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemia valmiuksia

työmarkkinatuen turvin kolmen ensimmäisen maassaolovuoden

aikana.

Hänellä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, joka laaditaan

yhteistyössä kotikunnan ja TE-toimiston kanssa.

Jos maahanmuuttajalla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma,

työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena.

Maahanmuuttajan on noudatettava kotoutumissuunnitelmaa.

Kotoutumissuunnitelmassa sovittu koulutus on yleensä

työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, mutta maahanmuuttaja voi

saada kotoutumistukea myös omaehtoiseen koulutukseen.

• Vastikään Suomeen muuttaneet henkilöt kärsivät yhteistyön

puutteesta: Asiakkaat ”kolmiossa”, oleskelulupaa haettava poliisilta,

vakuuttamispäätöstä Kelasta, toimeentulotukea sosiaalitoimistosta.

31

Onko perusturva riittävä?

• Kela hallinnoi edellä mainittuja etuuksia toimeentulotukea lukuun

ottamatta, Etuuksien riittävyys on tullut viime aikoina keskustelun

kohteeksi, Sairausvakuutukseen kohdistettu useita leikkauksia

• Riittääkö perusturvan taso riittävä täyttämään perustuslain 19 §:n

ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimukset? (Esim.

työmarkkinatuki, minimisairauspäiväraha?) .

• Toimeentulotuessa alikäyttöä, muuttuuko kun perusosa siirtyy

Kelalle v. 2017? (Helpompi hakea?)

• Kelan palveluverkko on edelleen aika tiivis (ks. kartta)

• Ikävä väliinputoamistilanne: sairauspäivärahajakso päättyy,

eläkehakemus hylätään, työkyvyttömänä työnhakijaksi?

• Parannus? Hylättyihin työkyvyttömyyseläkepäätöksiin tulee enemmän

perusteita

32

33

Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo Suomeakin

• ESOK on kaikissa oloissa edellyttänyt, ettei rahallisen etuuden

arvo saa alittaa 40 prosenttia kaikkien tulojen

nettomääräisestä mediaaniarvosta eikä 40-50 % aiemmista

ansioista

• Alle 40 prosentin jääviä rahallisia etuuksia pidetään selvästi

epäasianmukaisina

• ESOK on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota ikäihmisten

riskiin vajota köyhyyteen Vrt. Kreikan eläkkeiden leikkaukset

(CC 76-80):

• Komitea ei hyväksynyt eläkkeisiin kohdistuvia säästöjä, vaikka

IMF ja Euroopan keskuspankki oli niitä Kreikan hallitukselta

vaatinut, koska säästöt toteutettiin liian nopealla aikataululla,

puututtiin maksuun pantujen eläkkeiden tasoon, sallittiin

eläkkeiden tason pudota alle köyhyysrajan ja ajettiin siten

eläkeläisiä köyhiksi

Komitean vaatimukset kohtuullisia

• ESOK on todennut sosiaalivakuutuksen

dynaamisen kehittämisen vaatimuksesta, että

kohtuuttomuuksiin ei tarvitse mennä:

• Valtiolla ei ole velvoitetta pyrkiä nostamaan

etuuksien vähimmäistasoa, milloin 50 prosentin taso

keskimääräisistä nettoansioista ja 40-50 prosentin

taso aikaisempiin ansioihin nähden on saavutettu.

• Tämän jälkeen kehittäminen edellyttää vain, että

tarvittavat yleisen tulotason nousun huomioon

ottamat inflaatiotarkistukset tehdään myös

vähimmäistasoihin.