hoitotyÖn vuosikertomus 2019...liite 4 hoitotyön koulutukset ja tilaisuudet 2019 56 2 hus...

HOITOTYÖN VUOSIKERTOMUS 2019

Erinomaista hoitotyötä

HALLINTOYLIHOITAJAN TERVEHDYS 4

JOHDANTO 5HUS strategiasta hoitotyön toimintasuunnitelmaan 5

Hoitotyön ammatillinen toimintamalli 8

HYVÄ JOHTAMINEN 10Apottiin valmistautuminen 11Toiminnallisia muutoksia lääkkeiden jaossa – case Peijas ja Raasepori 11

Toimintojen integraation toteutus 11Helsingin kaupunki ja HUS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikkö 12

Henkilöstön kehittäminen 13Siirtyminen yksilökehityskeskustelusta ryhmäkehityskeskusteluun 13

Kansallinen yhteistyö ja vaikuttaminen 14Hoitotyön laadun kansallinen seuranta 14

Vaikuttajana Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä 15

Kuultavana eduskunnassa 16

Kansainvälinen yhteistyö ja tilaisuudet 17

VOIMAANNUTTAVAT RAKENTEET 19Koulutus ammatillisen kehittymisen tukena 20Palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 20

Toisen asteen koulutettujen ammattiosaamisen arviointi ja syventävän täydennyskoulutuksen suunnitelma 21

Senior Leadership – koulutusohjelma hoitotyön lähiesimiehille 22

SISÄLLYS

Perehdytyksen vakiointi – pilotti Meilahden tornisairaalan anestesia- ja leikkausosastolla 23

Tuki uusissa tehtävissä aloittamiselle Practice Transition Accreditation Program, PTAP® 24

Opiskelijamoduuli opiskelijaohjauksen menetelmänä 25

Prosessit sujuviksi 26Uniapneapotilaiden CPAP- laitehoidon aloituksen hoitoprosessin kehittäminen ryhmäohjauksen avulla Lohjan sairaalassa 26

Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmän (PEWS) yhtenäistäminen koko Lasten ja nuorten tulosyksikössä sekä valtakunnallisesti 26

AMD-potilaiden pistosten lisääminen 27

”Valvotaan salissa” -tilanteiden vähentäminen Korva-, nenä-, kurkkutautien (KNK) leikkausosastolla 28

LAADUKAS AMMATILLINEN TOIMINTA 29Erinomaisen hoitotyön tunnustaminen 29Akateemiset ansiot ja tutkinnot 2019 29

Osallistumisen rakenteet 31

Hoitotyön laadun tunnuslukuja 32Painehaavojen esiintyvyys (≥ 2 aste) teho- ja valvontaosastoilla 33

STOP painehaavoille -kampanja 34

Keskuslaskimokanyyliperäisten verenkierron infektioiden ehkäiseminen Syöpäkeskuksen vuodeosastoilla 34

HUS Psykiatrian hoitotyösensitiiviset tunnusluvut – potilaan rajoittaminen 35

Koira-avusteisen työskentelyn kokeilu HUS Lastenpsykiatriassa 36

Asiakkaiden/potilaiden yhtenäinen ja koordinoitu osallisuustoiminta 37

Työhön sitoutuminen – case Sydän- ja keuhkokeskus 39

Henkilöstön ja potilaiden influenssarokotukset 2018–2020 40

Työhyvinvointityöpajat 42

UUSI TIETO, INNOVAATIOT JA PARANNUKSET 43Tutkimusnäyttöä ja sen käyttöä potilaan parhaaksi 44HUSin hoitoja terveystieteiden tutkimuskeskuksen toiminnasta 44

HUSin hoitohenkilökunnan tieteelliset julkaisut 46

Muu hoitotyön julkaisutoiminta 46

Tutkimusklubitoiminta – case HUS Naistentaudit ja synnytykset 46

Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällön käyttöön ottaminen ja näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen työpajamenetelmän avulla 47

Ideataulun käyttöönotto Meilahden Kardiologisella vuodeosastolla ja valvonnassa M8+M9 48

KOHTI VUOTTA 2020 49

LIITTEET 51LIITE 1 HUS Hoitotyön asiantuntijaryhmien jäsenet 2019 51

LIITE 2 Vertaisarvioidut terveystieteelliset julkaisut 2018 54

LIITE 3 Ammatilliset julkaisut 2019 55

LIITE 4 Hoitotyön koulutukset ja tilaisuudet 2019 56

2 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2019 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2019 3

JOHDANTO

Johdannossa kuvataan HUSin strategiaa ja siitä johdettua hoi-totyön toimintasuunnitelmaa. Luvussa on myös kuvaus hoi-

totyön ammatillisesta toimintamallis-ta. Lisäksi johdannossa on tietoja ko-ko HUSin sekä magneettisairaalasta-tusta hakevien HYKSin neljän tulosyk-sikön sekä Pathway to Excellence -mat-kalla olevan Raaseporin sairaalan hen-kilöstömääristä ja kuvaukset niiden hoi-totyön johtamisen linjoista.

HUS strategiasta hoitotyön toimintasuunnitelmaanHUSin visio on olla kansainvälisesti kor-keatasoinen, uutta tietoa luova sairaala-organisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito ovat laadukasta, oikea-aikais-ta, turvallista ja potilaslähtöistä. HUSin palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat halut-tuja työpaikkoja. Visioon pyritään HUS strategian avulla. Kuviossa 1 on kuvattu HUS strategia vuosilta 2017-2019.

HUSin strategian perustana ovat ar-vot. Strategiset painopisteisteet toden-tuvat avaintavoitteissa, joihin pyritään mm. läpimurtohankkeiden avulla. Kan-sainväliset akkreditoinnit -läpimurto-hanke sisältää Magneettisairaalamallin viitekehyksen (kuvio 2) mukaisen hoito-työn kehittämisen koko HUSissa. Mag-neettisairaalamalli on hoitotyön laatu-järjestelmä, joka sisältää hyvän johta-misen, voimaannuttavat rakenteet, laa-dukkaan ammatillisen toiminnan, uuden

HALLINTOYLIHOITAJAN TERVEHDYS

Noin 590 000 eri henkilöä hoi-dettiin vuonna 2019 HUSin sairaaloissa ja muissa yksi-köissä. Laskennallisesti joka

kolmannen uusimaalaisen voidaan sanoa saaneen erikoissairaanhoidon palveluja HUSissa. Hoidettuja eri terveyskeskuspo-tilaita oli vajaa 200 000. Terveyskeskus-potilaiden määrän lisäys edelliseen vuo-teen verrattuna johtui Helsingin kaupun-gin Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystysten integraatiosta HUS Akuut-tiin. Jokaisen potilaan hoitoon osallistui-vat osaavat kliiniset hoitajamme toteutta-en erinomaista hoitotyötä.

Potilailla on oikeus erinomaiseen hoi-totyöhön kaikkina aikoina ja kaikissa ti-lanteissa. Jotta potilaan hoito on eri mit-tareilla todennettavissa laadukkaaksi ja turvalliseksi, sisältyivät hoidon laatu ta-voitteineen kuntayhtymän strategiaan ja valtuuston hyväksymään talous- ja toi-mintasuunnitelmaan. HUSissa toteutet-tava erinomainen hoitotyö, sen johtami-nen ja tutkimuksellinen kehittäminen ovat johdettu HUS strategiasta, johon si-sältyy kansainvälisenä akkreditaationa magneettisairaalahanke.

Uuden potilastietojärjestelmän, Apo-tin, käyttöönottoon valmistauduttiin jo-ka puolella HUSia. Käyttöönotot ovat vuoden 2020 helmikuussa ja toukokuus-sa. Apotti on HUSin historian suurin yk-

sittäinen toiminnan muutos- ja kehittä-mishanke. Moniammatilliset ja hoito-työn asiantuntijatyöryhmät ovat mää-ritelleet mm. yksikköjensä potilashoi-don prosessit sekä uudet toimintamallit. Henkilöstö on osallistunut Apotti koulu-tuksiin. Apotin sisältämät hoitotyösen-sitiiviset tunnusluvut ja toiminnat po-tilaan hoidon laadun ja turvallisuuden osalta ovat olleet yhtenäistä käytäntöä jo vuosien ajan.

Toimintakulujen kasvuvauhti oli liian suuri toimintaan verrattuna. Tilanteen korjaamiseksi yhtymäjohto käynnisti toi-menpiteitä talousarvion tavoitteiden to-teutumisen varmistamiseksi. Hoitotyön kehittäminen, yhtenäiset toimintatavat, osaava hoitohenkilöstö sekä sujuva toi-minta ovat toimenpiteitä, joilla on merki-tystä asetettujen tavoitteiden toteutumi-seen. Tähän vuosikertomukseen on va-littu HUSin eri yksiköistä kuvauksia ja tuloksia erinomaisesta hoitotyöstä. Kii-tokset hoitohenkilökunnalle työstänne potilaiden parhaaksi ja kiitokset kaikille kirjoittajille.

Kiitoksin ja kollegiaalisin terveisin

Kaarina Torppa, TtThallintoylihoitajaterveydenhuoltoneuvos

HUSin strategia 2017–2019Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

Läpimurto- hankkeet

Uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäenAsiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalliPotilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajanaJohtaminen voimavaranaKansainväliset akkreditoinnitBiopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa

Avaintavoitteet

Tutkimus ja opetus

Kilpailukyky

HUSin arvot

PTH yhteistyö

HUS on halutuin hoitopaikka;potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta

HUS on ammattimaisestijohdettu parhaiden osaajienmoniammatillinen työpaikka

HUS on innovatiivinen, kilpai-lukykyinen ja valtakunnallises-ti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua

Strategisetpainopisteet2017 –2018

Ihmistenyhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja

innovativisuus

Korkea tehokkuus ja laatu

Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

Vaikuttavuus,asiakas- lähtöisyys jaasiakaskokemus

Kuvio 1. HUSin strategia 2017–2019

Kaarina Torppa

Jokaisen potilaan hoitoon osallistuvat osaavat kliiniset hoitajamme toteuttaen erinomaista hoitotyötä.


Voim

aannuttavat

Uu

si tie

to, i

nnov

aatio

t

Hyvä johtaminen

rakenteet

ja p

aran

nuks

et

Laadukas ammatillinen

toiminta

ERINOMAISET TULOKSET

Kans

ain

välise

t ilmiöt hoitotyössä ja terveydenhuollo

ssa

Terveystieteellinen tutkimus

Kuvio 2. Magneettisairaalamallin viitekehys © HUS, mukaillen ANCC

tiedon, innovaatiot ja parannukset sekä edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin sisältyvät tulokset.

Magnet Hospital© -tunnusta hake-vat lähivuosina HUSin Sydän- ja keuh-kokeskus (SKK), Syöpäkeskus (SK), Las-ten ja nuorten sairauksien tulosyksik-kö (LaNu) sekä Psykiatrian tulosyksik-kö. Raaseporin sairaala kehittää hoito-työtään Pathway to Excellence© -mallin mukaisesti. Edellä mainitut tunnukset ovat osoituksia erinomaisesti toteutetus-ta hoitotyöstä.

Talousarvio & strategiset painopisteet 2019

Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemusKilpailukykyPerusterveydenhuoltoyhteistyöTutkimus ja opetus

HUS Avaintavoitteet

alatavoittei-neen

HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta ja hoitoon pääsy nopeaa• potilaan hoito on oikea-aikaista ja

vaikuttavaa• potilaat suosittelevat HUSia

hoitopaikkana• toiminta on laadukasta ja turvallista;

never events

HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokas tuottaja osana sote-palveluketjua• toiminta on tehokasta• HUS on aktiivinen

tutkimusyhteisö• ESH-PTH-yhteistyö lisääntyy

HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka• henkilöstö on sitoutunutta• henkilöstö suosittelee

HUSia työnantajana

Hoito

työ Hyvä johtaminen

• Johtamisosaaminen vas-taa magneettisairaalavii-tekehyksen vaatimuksia

• Osastonhoitajan tehtä-väkuva on selkeä

• Hoitotyön tiedonhallinta tukee tiedolla johtamista

Voimaannuttavat rakenteet

• Hoitohenkilökunnan allokointi on joustavaa, kustannustehokasta ja osaamista optimaalisesti hyödyntävää

• Hoitotyö on kustannusvaikuttavaa• Palveluketjut toimivat HUSin

sisällä ja yli organisaatiorajojen • HUSin hoitotyön ja hoitotieteen

osaaminen on näkyvää ja tunnettua

• Tulevien/uraansa aloittavien hoitotyön tekijöiden osaaminen vastaa HUSin tarpeita

• Hoitohenkilöstö on sitoutunut ammatilliseen kasvuun ja heille tarjotaan mahdollisuudet ammattiuralla etenemiseen

Laadukas ammatillinen toiminta

• Potilaan hoidon laatu vastaa HUSin strategisia tavoitteita

• Potilaan ravitsemustila turvataan HUS-hoidon aikana

• Potilaan kivunhoito on optimaalista• Potilaan laadukas perushoito toteutuu• Erinomainen hoitotyö huomioidaan

(recognition)• Potilaan hoito on infektioturvallista• Potilas on hoitotyön keskiössä• Potilaan itsemääräämisoikeutta

kunnioitetaan hoitotyössä• Potilas/omaisohjaus on näyttöön

perustuvaa

• Hoitohenkilökunta on sitoutunut HUSin hoitotyön ammatillisen toimintamallin mukaiseen toimintaan

Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset

• Hoitotyötä toteutetaan näyttöön perustuvasti

• Hoitohenkilökunta on tutkimusmyönteistä ja -tietoista

• Hoitotyössä rohkaistaan innovatiivisuuteen

• Hoito- ja terveystieteen tutkimus keskus käynnistää toimintansa ja vakiinnuttaa paikkansa HUSin näyttöön perustuvan toiminnan ja tutkimuksen rakenteissa

HUSin strategiasta johdettu mag-neettisairaalamallin viitekehyksen mu-kainen hoitotyön toimintasuunnitelma (taulukko 1) ohjaa HUSin hoitotyötä po-tilaan hoidossa, opetuksessa, tutkimuk-sen teossa ja näihin liittyvässä johtami-sessa. Potilaskeskeisyys, näyttöön perus-tuvuus, potilasturvallisuus, moniamma-tillisuus ja kollegiaalisuus ovat tapamme toimia hoitotyössä.

Hoitotyön toimintasuunnitelman ta-voitteista on johdettu HUS-tasoisten kuuden hoitotyön asiantuntijaryhmän

toiminnan tavoitteet. HUS hoitotyön joh-toryhmä on hyväksynyt edellä mainitut tavoitteet HUSin osallistumisen raken-teiden periaatteiden mukaisesti. Osallis-tumisen rakenteet ja toiminnan periaat-teet on kuvattu luvussa ‘Laadukas am-matillinen toiminta’. Periaatteena on, et-tä HUS strategiasta johdetun hoitotyön toimintasuunnitelman mukainen toi-minta konkretisoituu osallistumisen ra-kenteissa ja siten jokaisen hoitotyön joh-tajan, esimiehen ja kliinisen hoitajan työssä potilaiden parhaaksi.

Taulukko 1. HUSin hoitotyön toimintasuunnitelma 2019.


Hoitotyön ammatillinen toimintamalliHUS hoitotyön ammatillinen toiminta-malli (kuvio 3) kuvaa kokonaisvaltaises-ti HUSissa toteutettavaa hoitotyötä, jon-ka tavoiteltava tulos on, että potilas saa avun. Toimintamme perustuu terveyden-huoltoa ohjaavalle lainsäädännölle, kan-sallisille ja kansainvälisille linjauksille sekä terveydenhuollon yhteisille ammat-tiryhmäkohtaisille eettisille ohjeille sekä aiemmin kuvattuun HUS strategiaan ja hoitotyön toimintasuunnitelmaan. Hoi-totyön ammatillisen toimintamallin kes-keiset neljä pilaria ovat magneettisairaa-lamallin vetovoimatekijöiden mukaisia sisällöiltään.

Hoitotyön ammatillisen toimintamal-lin uudistaminen käynnistettiin yhdessä kliinisten hoitajien, hoitotyön asiantunti-joiden ja esimiesten kanssa, ja se otetaan käyttöön 2020.

Kuvio 3. Hoitotyön ammatillinen toimintamalli

Hyvä

joht

amin

en

Tapamme toimia

Potilassaa avun

HUSin hoitotyön visio sekä toimintasuunnitelma

HUSin visio, strategia ja arvot, sisäinen ohjeistus

Lainsäädäntö, eettiset ohjeet, kansalliset ja kansainväliset linjaukset

Voim

aann

utta

vat r

aken

teet

Laad

ukas

am

mat

illin

en

toim

inta

Uusi

tieto

, inn

ovaa

tiot j

a pa

rann

ukse

t

Hyvän hoidon tulokset

• vakinaisten osuus hoitohenkilökunnasta 82 %

• keski-ikä 44 vuotta• hoitohenkilökunnan

keskimääräinen palvelusaika noin 12,5 vuotta

• Lasten ja nuorten sairaudet: 1 452

• Syöpäkeskus: 356• Sydän- ja keuhkokeskus: 640• Psykiatria: 1 539 • Raasepori: 200

Sairaanhoitajat ja muut lail-listetut terveysalan ammat-tihenkilöt ovat pääasiassa ammattikorkeakoulututkin-non suorittaneita.

Yliopistotasoisen maisteri-tutkinnon on suorittanut noin 350 ja tohtoritutkinnon 31 henkilöä. Väitöskirjan teki-jöitä on noin 40. Hoitotieteen dosentteja on kolme.

YAMK-tutkinnon suorittaneita on yli 200.

26 116ammattilaista

hoitohenkilökuntaa

14 109 Henkilöstölukuja 2019

Hoitohenkilökunta

Lääkärit

Erityistyöntekijät

Muu henkilökunta

Kuvio 4. HUSin henkilöstölukuja vuonna 2019.

54 %

13 %

5 %

27 %

Taulukko 2. HUS Lasten ja nuorten sairauksien, Syöpäkeskuksen, Sydän- ja keuhkokeskuksen, Psykiatriakeskuksen ja Raaseporin hoitotyön joh-tamisen linjat.

HUS LAPSET JA NUORETJohtava ylihoitaja Inger Mäenpää

Ylihoitaja-alueet (5 ylihoitajaa ja 25 osastonhoitajaa)

Akuuttiosastot ja Päiväsairaala

Elektiivinen toiminta Intensiivialue Päivystys, Jorvi ja Peijas Lastenpsykiatria

Ylihoitaja Petra Marjamaa

Ylihoitaja Anita Tuhkanen

Ylihoitaja Outi Simonen

Ylihoitaja Tuula Korhonen

Ylihoitaja Katriina Anttila

4 osastonhoitajaa4 yksikköä





HUS SYÖPÄKESKUSJohtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen

Ylihoitaja-alueet (8 osastonhoitajaa)

Kiinteät kasvaimet -linja

Palliatiivinen keskus Hematologian linja Sädehoitolinja

Kliininen tutkimusyksikkö

Rintarauhas- kirurgian linja


1 osastonhoitaja1 yksikkö

1 osastonhoitaja2 yksikköä




HUS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUSJohtava ylihoitaja Sirkka Ekola


Kardiologian linja

Yleisthorax- kirurgian linja Sydänkirurgian linja Kardiologian linja Keuhkosairauksien linja

Ylihoitaja Anniina Ranta Ylihoitaja Marja-Liisa Stenroos






PSYKIATRIAKESKUS Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola


IT-psykiatria ja psykososiaaliset hoidot

Akuutti- ja konsultaatio- psykiatria Mielialahäiriöt

Gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatria Nuorisopsykiatria

Ylihoitaja Tuula Rajala Ylihoitaja Marjo Kollanen

Ylihoitaja Camilla Ekegren

Ylihoitaja Teija Rintamäki

1 yksikkö 6 osastonhoitajaa14 yksikköä




Psykoosi- ja oikeuspsykiatria Hyvinkään alue Porvoon alue Länsi-Uusimaa Lohjan alue

Ylihoitaja Minna Huuskonen

Ylihoitaja Saija Syvänen

Ylihoitaja Päivi Soininen

Ylihoitaja Marja Leena Leppänen






RAASEPORI Johtava ylihoitaja Tuula Silvola

Ylihoitaja-alueet (1 ylihoitaja ja 8 osastonhoitajaa)

YhteispäivystysElektiiviset poliklinikat Skopia

Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto Dialyysiyksikkö

Kirurgian osasto Päivä- kirurgia

Leikkaus-osasto

Seuranta-osasto

Tehostettu valvonta

Kotisairaala Erikoislääkepoli-klinikka, Naisten pkl, Lasten pkl

Fysioterapia Apuvälinekeskus



1 osaston-hoitaja2 yksikköä

1 osaston-hoitaja1 yksikkö






HYVÄ JOHTAMINEN

Hyvään johtamiseen kuuluu, että hoitotyön johtajalla on selkeä visio johtamisesta niin potilashoidon kuin hoitohen-

kilöstön parhaaksi. Hyvän johtamisen myötä hoitotyön ammattilaiset kokevat, että heidän äänensä tulee kuulluksi, hei-dän työtään arvostetaan ja heidän työn-tekoaan tuetaan. Strategista hoitotyön

johtajuutta edustaa HUSissa hallintoyli-hoitaja, joka vastaa muun muassa koko HUSin hoitotyön strategisesta suunnit-telusta ja toimeenpanosta. Johtavat yli-hoitajat johtavat ja kehittävät tulosyksik-könsä hoitotyötä sekä vastaavat osaltaan asetettujen toiminnan, talouden, henki-löstö- ja asiakkuustavoitteiden saavut-tamisesta. Vuonna 2019 hoitotyön johta-

miseen kuului muun muassa toiminnan muutosten johtaminen uuden potilastie-tojärjestelmän (Apotti) käyttöönottami-seksi, perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon eräiden toimintojen integ-rointi, henkilöstöjohtaminen sekä kan-sallinen ja kansainvälinen yhteistyö.

APOTTIIN VALMISTAUTUMINEN Toiminnallisia muutoksia lääkkeiden jaossa

– case Peijas ja Raasepori Eila Manninen-Kauppinen, ylihoitaja

Tuula Silvola, johtava ylihoitaja

APOTTI-hankkeessa käyttöön otettava potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestel-mä edellyttää teknisen käyttöönoton li-säksi toimintatapojen johdettua muutos-ta. Tietosisällön läpinäkyvyys eri toimi-joille tuo erikoissairaanhoidon hoitotyön tulokset käytettäväksi perustasolla esi-merkiksi hoitotyön yhteenvedossa. Yh-teinen tietojärjestelmä tukee potilaspro-sessien yhtenäistämistä ja lisää potilaan osallisuutta ja autonomiaa omassa hoi-dossaan. Systemaattinen ja rakenteinen kirjaaminen tukee kirjaamisen tasalaa-tuisuutta ja parantaa monin tavoin poti-lasturvallisuutta. Sähköisten ajanvaraus-kirjojen ja muiden toiminnallisuuksien avulla vapautuu hoitotyötä tekevien am-mattilaisten aikaa välittömään potilas-työhön. Hyötyjä saadaan työnkulkujen joustavuudesta, työmäärien jakautumi-sen läpinäkyvyydestä ja moniammatilli-sen yhteistyön sujuvuudesta. Johtamisen osalta erityiset odotukset kohdistuvat automaattiseen tilastointiin ja raporttien saamiseen päivittäisen ja strategisen johtamisen tueksi. HUSin strategiseen avaintavoitteeseen 2019 laadukkaasta ja turvallisesta hoidosta liittyy kiinteäs-ti hyvissä ajoin ennen Apotin käyttöön-ottoa muutokset potilaiden lääkkeenja-ossa. Seuraavassa ovat kuvaukset Peijak-sen ja Raaseporin sairaaloissa tehdyistä lääkkeenjaon muutoksista.

Peijaksen sairaalassa käynnistet-tiin lääkehoidon toteutus yhteensopi-vaksi Apotti järjestelmää varten kolme kuukautta ennen Apotin käyttöönottoa vuonna 2018. Lääkkeet järjestettiin ge-neeristen suomenkielisten nimien mu-kaisesti aakkosjärjestykseen terapiaryh-mittäin ja lääkkeenjako toteutettiin an-nosajankohdan mukaisesti. Suunnittelu-

ryhmään osallistuivat osastofarmaseut-ti Sanna Vekki, apulaisosastonhoitajat Teija Idrissi-Akhelij ja Outi Park-konen, sairaanhoitajat Susanna Kiu-ru ja Sanna Minkkinen. Lääkkeenja-koa Apotissa harjoiteltiin Uranuksen ge-neeristen nimien mukaisen lääkelistan avulla ja antokirjaamalla kaikki lääk-keet. Vuorovastaava laati aamuvuoron lääkkeenjakovuorot kahdelle hoitajalle samanaikaisesti. Lääkkeenjaon muutok-sen tueksi otettiin hoitotyöhön käyttöön Apottiin liittyvä Rover-teknologia.

Raaseporin sairaalassa lääke- ja nestehoitoon liittyvistä poikkeamis-ta (28,5 %) oli vuonna 2018 Haipro-il-moitusten mukaan 53 % jako- tai anto-virheitä. Kehittämishankkeen tavoittee-na oli lääkitysturvallisuuden lisääntymi-nen vahvistamalla osastofarmasiaa, lää-keneuvontaa ja hoitohenkilöstön ohjaa-mista sekä ajantasaistamalla lääkelistat. Muutos toteutettiin Raaseporin sairaa-lan vuodeosastoilla elokuussa 2019 enna-koiden Apotin vuoden 2020 helmikuun käyttöönottoa. Toimijoina olivat vuode-

osastojen hoitajat, esimiehet, asiantunti-jasairaanhoitaja ja farmaseutit. Kesäkuun osastokokouksessa valmisteltiin muutos-ta syksyä varten ja sairaanhoitajat aloit-tivat potilaidensa lääkkeenjaon antoajan-kohdalla Uranuksen lääkeosiosta 26.8. alkaen. Lääkäreiden toimintatavoissa ei tarvittu muutoksia. Muutos aloitettiin osastoilla ensiksi ilta- ja yövuorossa ja sit-ten aamuvuorossa. Viimeisessä vaihees-sa siirryttiin paperittomuuteen. Henkilö-kunta on ollut tyytyväinen kaksoistarkas-tukseen reaaliajassa, virheistä oppimi-seen ja välittömään palautteeseen mah-dollisesta virheestä. Haasteelliseksi on koettu oman työn priorisointi, vanhoista rutiineista pois oppiminen ja keskittymi-sen häiriintyminen. Osastofarmaseutin työaikaa on voitu käyttää tehokkaammin muun muassa kontraindikaatioiden ja in-teraktioiden minimointiin, lääkkeen otta-misen oikeaan ajankohtaan, laboratorio-arvojen seurantaan sekä lääkityksen tur-vatarkastuspalvelun aloittamiseen. Lää-kärin työssä muutos on kohdistunut mää-räyksen kirjaamisen tärkeyteen.

Hyvä johtaminenHyvä johtaminen

Osastonhoitaja Anna Buzalski käyttää Apotin Rover-teknologiaa.


TOIMINTOJEN INTEGRAATION TOTEUTUS Helsingin kaupunki ja

HUS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikkö Eija Rissanen, johtava ylihoitaja

HUS Sisätaudit ja kuntoutus (Sisu) -tu-losyksikköön siirrettiin 7.1.2019 yhteen-sä kuusi vuodeosastoa Helsingin kaupun-gin Haartmanin ja Malmin sairaaloista. Lisäksi HUS Akuuttiin siirrettiin Haart-manin ja Malmin sairaaloiden päivystyk-set. Johtamisen haasteena oli kahden eri organisaation toimintojen yhdistäminen ottaen huomioon potilasturvallisuus se-kä henkilökunnan osaaminen ja työhy-vinvointi. Tavoitteena oli toimintojen jat-kuminen ”as is” -periaatteella. Suunnit-teluun osallistui hoitotyön johtajia ja esi-miehiä Helsingin kaupungilta ja HUS Si-sätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköstä.

Integraatioon valmistautuminen aloi-tettiin ylihoitajatapaamisissa jo vuotta aikaisemmin. Aiheina olivat mm. hoito-henkilökunnan lääkeluvat, potilasohjeet, henkilöstöohjeet, henkilökunnan sijoit-tuminen yksiköihin, työnkulku sekä tu-kipalveluiden järjestelyt. Helsingin hoi-totyön johtajien ja HUSin eri toimijoi-den suunnittelema koulutus- ja perehdy-

tysohjelma siirtyvälle henkilöstölle ot-ti huomioon esimiehet ja eri ammatti-ryhmät. Painopisteenä olivat HUSin vaa-timusten mukaisten lääkehoitolupien ja uudelta työntekijältä vaadittavien verkko-kurssien suorittaminen ja tietojärjestel-mäkoulutukset. Suurena muutoksena oli siirtyminen Pegasos-potilastietojärjestel-mästä Uranus-tietojärjestelmään. Muu-toksen tueksi henkilöstölle järjestettiin ulkopuolisen toimijan kanssa reilun vuo-den kestävä muutosvalmennus koulutuk-sina, kyselyinä ja erilaisina työpajoina. Osastonhoitajille sekä apulaisosastonhoi-tajille järjestettiin mentorointia. Helsin-gistä siirtyvien yksiköiden henkilöstölle järjestettiin kuusi perehdytysiltapäivää, joissa perehdyttiin HUS Akuutin ja Sisun toimintaan. Hoitotyön johtajat varmisti-vat lisähenkilöstön resurssoinnin avulla koulutus- ja perehdytysohjelman sekä su-juvan integraation toteutumisen.

HUS Sisun ylihoitajat ja osastonhoi-tajat kokoontuivat vuoden 2019 aika-

na säännöllisesti sopien yhteisistä käy-tänteistä. Yhteistyökokouksia pidettiin myös Haartmanin ja Malmin Sisun ja Akuutin hoitotyön esimiesten sekä mui-den toimijoiden kanssa. Johtamisen pai-nopisteenä oli alkuun toimintojen va-kiinnuttaminen integraation jälkeen ja lisäperehtyminen. Loppuvuodesta pai-nopisteenä oli HUSissa käytössä olevi-en keskeisten hoitotyön mittareiden jal-kauttaminen, Apottiin valmistautumi-nen, päivystyksenä tulleen potilaan hoi-don laadun varmistaminen sekä potilas-prosessien kehittäminen entistä suju-vammiksi yhteistyössä Akuutin kanssa. HUS Sisussa yhdistettiin hoitotyön käy-tänteitä, muun muassa lääkeluvat ja päi-vittäisjohtamisen toiminta. Asiakkaiden palaute on ollut pääosin hyvää huolimat-ta toistuvista potilasruuhkista ja osasto-jen ylipaikkatilanteista. Henkilöstön hy-vinvointia seurataan loppusyksystä in-tegraatioon liittyvillä Fiilis-kyselyillä.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Siirtyminen yksilökehityskeskustelusta

ryhmäkehityskeskusteluun Annukka Sandell, osastonhoitaja

Vuonna 2018 Meilahden sairaalan kar-diologian osastoilla M8, M8 valvonta ja M9 kiinnitettiin huomiota, etteivät hoito-henkilöstölle vuosittain pidettävät kehi-tyskeskustelut toteutuneet. Kehityskes-kustelussa peilataan henkilön työtehtä-viä ja työhön liittyviä tavoitteita strate-giaan. Arvioitaessa työssä onnistumista pohditaan, mihin HUSin strategian osa-alueeseen oma työ liittyy ja miten se tu-kee strategian toteutumista. Keskustelu-jen käyminen kuuluu kaikkien HUSin esi-miesten ja työntekijöiden työtehtäviin. Meilahden kardiologian osastoilla ja val-vonnassa osastonhoitajalla on vuosit-tain pidettäviä kehityskeskusteluita noin 80:lle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle.

Ratkaisua pitämättömiin kehityskes-kusteluihin lähdettiin hakemaan ryhmä-kehityskeskustelujen avulla. Menetelmää käytetään erityisesti silloin, kun esimie-hellä on paljon johdettavia työntekijöi-tä ja jos/kun työntekijöillä on yhteisiä ta-voitteita. Jokaisella työntekijällä on ha-lutessaan aina mahdollisuus henkilökoh-taiseen kehityskeskusteluun. Toiminnan muutoksen tavoitteeksi asetettiin seuraa-vaa: lisätään vuosittain pidettävien ke-hityskeskusteluiden toteutumista 75 % vuonna 2019 ja 80 % vuonna 2020, arvi-

oidaan kokevatko työntekijät ryhmäke-hityskeskustelun pääsääntöisesti hyödyl-liseksi ja hyödynnetään osastonhoitajan työaikaa, jotta osastonhoitajalla on rea-listiset mahdollisuudet toteuttaa vuosit-tain pidettävät kehityskeskustelut. Muu-tosta mitataan pidettyjen ryhmäkehitys-keskusteluiden määrän ja siitä saadun palautteen sekä TOB-kyselyn perusteella.

Interventio aloitettiin tutustumal-la ryhmäkehityskeskusteluiden suun-nitteluun ja toteuttamiseen huhtikuus-sa 2019. Toukokuussa aloitettiin osaston ryhmäkehityskeskusteluiden valmistelu. Huolellinen etukäteinen tutustuminen ryhmäkehityskeskusteluihin helpotti ai-katauluttamista, ryhmien valintaa, kes-kusteluiden aikana käytävien aiheiden määrän valintaa, miten otetaan käyt-töön henkilökunnan kanssa jne. Ryhmä-kehityskeskustelut päätettiin toteuttaa heinä-marraskuun 2019 välisenä aika-na. Ryhmiä suunniteltiin alussa yhteen-sä 18, joissa oli yhteensä 77 osallistujaa. Myöhemmin ryhmiä tuli vielä kaksi li-sää. Yhteensä ryhmäkehityskeskustelut suunniteltiin 84 työntekijälle.

Ryhmäkehityskeskustelujen vastaan-otto oli positiivinen ja sitä pidettiin hy-vänä tapana. Niitä toivoitiin jatkettavan

vuonna 2020. Toiminnan muutosta ar-vioitiin marraskuun lopussa. Ryhmiä oli kaiken kaikkiaan yhteensä 20 ja työnte-kijöitä osallistui yhteensä 84. 19 ryhmäl-le kesto oli 2 tuntia/ryhmä ja yhdelle ryh-mälle 1 tunti. Elokuussa oli eniten ryh-miä, joita oli 7. Muulloin ryhmät jakaan-tuivat tasaisesti eri kuukausille. TOB 2019 vastausten mukaan 64 % (N=64) oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana. 22 % vastaajista ei ol-lut käynyt kehityskeskusteluja. Lisäk-si 14 % vastaajista ei ollut käynyt kehitys-keskusteluja, koska oli aloittanut/palan-nut töihin alle 12kuukautta sitten. Vas-taajista (N=41) 78 % koki kehityskeskus-telun hyödylliseksi ja 22 % vastaajista ei. Todettiin, että intervention avulla pääs-tiin asetettuihin tavoitteisiin ja ryhmäke-hityskeskusteluja päätettiin jatkaa vuon-na 2020. Osaston työntekijöistä 84 kans-sa on varmistettu, että työntekijä tietää miten tuoda ongelmat esille työvuorossa, miten saa apua työvuorossa ja tietää mitä tarvitsee tehdä työvuorossa. Osastonhoi-taja toteutti kehityskeskustelun 84 työn-tekijän kanssa 39 tunnissa ja työntekijät kokivat ryhmäkehityskeskustelun pää-sääntöisetsi hyödylliseksi.



KANSALLINEN YHTEISTYÖ JA VAIKUTTAMINEN

Keskeinen tuki muutoksen johtamiseen on toiminnasta saatava vertailtava tieto. Tiedon avulla selviää toiminnan

kehittämisen kohteet tai osoitetaan hoitotyön laadun erinomaisuus.

Suomesta puuttuu kansallinen hoito-työn laadun seuranta- ja vertailumahdol-lisuus, mistä kansainvälisenä esimerk-kinä amerikkalainen National Database of Nursing Quality Indicators (NDNQI). Seurannan yhtenä ennakkoehtona on so-vitun tiedon yhtenäinen tuottaminen esi-merkiksi hoitotyön kirjaamisen kautta. Maassamme on tehty lukuisia väitöskir-jatutkimuksia hoitotyön luokituksiin ja yhtenäiseen kirjaamiseen liittyen, min-kä lisäksi hoitotyön yhtenäistä ja raken-teista kirjaamista on pyritty edistämään kansallisissa hankkeissa ja THL:n lukui-sissa asiantuntijaryhmissä. Hoitotyö-tä kuvaavaa yhtenäistä seuranta- ja ver-tailutietoa on saatavissa vain RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmän ja opiske-lijaohjauksen laatumittarin (CLES) tuot-tamista tiedoista. Lisäksi HUSissa on ra-portoitu valtuustolle sairaalassa tapah-tuneista, haittaa aiheutuneista kaatu-mista/putoamista, painehaavojen esiin-tymisestä sekä vajaaravitsemusriskin ar-vioinnista vaiheittain edeten vuodesta 2014 lähtien.

Yliopistosairaaloiden hoitotyön ke-hittäjät käynnistivät hallintoylihoitajien aloitteesta yhteistyön syksyllä 2016 hoi-totyösensitiivisten tulosten kansalliseksi kokoamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin 1)

saada kansalliseen seurantaan kansain-välisten laatuohjelmien keskeiset tun-nusluvut, sekä 2) huomioida tunnusluku-tuotannossa kansainväliset määrittelyt. Tarkoituksena on kuvata hoitotyön osuus potilasturvallisuuden toteutumisessa ja hoidon tuloksissa, mahdollistaa hoito-työn vertaisarviointi ja hyvien käytäntei-den jakaminen sekä tunnistaa hoitotyön laadun poikkeamat tutkimuksen, koulu-tuksen ja perehdytyksen tueksi. Lopulli-sena pyrkimyksenä on hoitotyön tiedolla johtamisen tukeminen.

Hoitotyön Kansallinen Vertaiskehit-täminen (HoiVerKe) yhteistyö käynnis-tyi yliopistosairaaloiden kesken, ja sit-temmin verkoston toimintaan on liitty-nyt myös Keski-Suomen sairaanhoitopii-ri. Satakunnan, Vaasan ja Etelä-Pohjan-maan sairaanhoitopiirit liittyvät toimin-taan vuoden 2020 alusta. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut HUSis-ta dosentti, TtT, johtava ylihoitaja NRC Kristiina Junttila. Kehittämistyön viite-kehyksenä on käytetty perinteistä raken-ne-prosessi-tulos -viitekehystä keskitty-en ensivaiheessa nimenomaan tulosnä-kökulmaan (kuvio 5). Yhteinen tietotuo-tanto on vaiheistettu siten, että vuodesta 2017 on kerätty yhteisillä väittämillä hoi-totyön potilaspalautetta (HoPP) ja vuo-

desta 2018 tietoa hoitajien työhön sitou-tumisesta ja työtyytyväisyydestä (Nur-se Engagement Survey NES, muokattu). Tietotuotanto laajenee (2020) potilaille haittaa aiheuttaneisiin kaatumisiin/pu-toamisiin, sairaalajaksolla syntyneisiin ≥ 2 asteen painehaavoihin sekä virtsatie-katetreihin ja keskuslaskimokanyyleihin liittyviin infektioihin.

HoiVerKe-yhteistyössä on tunnistettu haasteeksi aineistojen tuottaminen. Esi-merkiksi hoitotyön kirjaamiskäytäntöjen eroavaisuuksien vuoksi aineistoja joudu-taan osittain keräämään manuaalises-ti ja otantoina. Ulkoista palvelua vertai-lutietojen tuottamisen ei ole myöskään löydetty, joten vertailuja joudutaan teke-mään in-house-periaatteella.

Hoitotyösensitiivinen laatu on saa-tu mukaan THL:n kansalliseen laature-kisterihankkeeseen, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun (https://thl.fi/web/sote-uudistus/arviointi-ja-tietoikkuna/terve-ydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit). Hoitotyösensitiivisen laadun työryhmän työskentely jatkuu ainakin kesäkuun 2020 loppuun. Jatkossa työryhmä tekee ehdotuksen hoitotyösensitiivisen laadun seuraamiseksi laaturekistereiden avul-la ja esittää mallin hoitotyön laadun kan-sainvälisestä vertailua varten.

Kristiina Junttila, johtava ylihoitaja

Sirkka Ekola, johtava ylihoitaja

Hoitotyön laadun kansallinen seuranta

Vaikuttajana Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä

Johtava ylihoitaja Sirkka Ekola Sy-dän- ja keuhkokeskuksesta osallistui HUSin edustajana vuonna 2019 Sosiaa-li- ja terveysministeriön (STM) asetta-man terveydenhuollon ammattihenki-löiden neuvottelukunnan hoitotyön ja-oston työskentelyyn. Jaoksen puheen-johtajana toimi ylitarkastaja Marjuk-ka Vallimies-Patomäki STM:stä. Jä-senet edustivat valtakunnallisesti eri

Laadukas potilaan hoitotyö

Tulos

Hoidon va

ikuttavuus, potilaan kokemus ja

turvallisuus, henkilökunnan kokemus ja oppiminen

Pros

essi

Tavoitte

iden

tote

utta

mise

ksi

luodut p

rose

ssit

fasilitoida kehittämistä ja muutosta

Organisaation tehtävä ja resurssit, johdon kyky

Rakenne Hoitotyön toteuttamisen rakenteet, kuten organisaation ominaispiirteet (esim. henkilöstörakenne, resurssit, potilaiden ominaispiirteet)

Hoitotyön toteuttamisen prosessit (esim. lääkehoidon ja kivunhoidon toteuttaminen, käsihygienian toteu-tuminen)

• Potilaille haittaa aiheuttaneet kaa-tumiset/putoamiset per 1 000 hoi-topäivää/käyntiä

• Kyseisellä sairaalajaksolla synty-neet, ≥ 2 asteen painehaavat per havainnoidut potilaat

• Virtsatiekatetriin liittyvät infektiot per 1 000 katetripäivää

• Keskuslaskimokanyyleihin liittyvät infektiot per 1 000 kanyylipäivää

• Hoitotyön potilaspalaute• Hoitajien työtyytyväisyys• Eristäminen muista potilaista• Sitominen lepositeillä• Yhteydenpidon rajoittaminen• Hoidollinen kiinnipitäminen• Lääkkeenanto tahdonvastaisesti

psyykkisen sairauden vuoksiKuvio 5. Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen viitekehys

yliopistoja, ammatillisia oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja, sosiaali- ja terveystointa sekä sairaanhoitopiirejä. Hoitotyön jaoston tehtävänä oli valmis-tella ehdotus, jonka tavoitteena on edis-tää uudenlaisten alueellisesti yhtenäis-ten rakenteiden, käytäntöjen ja osaa-misen kehittämistä, varmistamista ja seurantaa toimintayksiköiden ja kou-lutusorganisaatioiden yhteistyötä var-

ten. Lähtökohtana olivat muutokset asi-akkaiden odotuksissa ja tarpeissa, sää-dökset, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen ja toiminnallinen kehi-tys, digitalisaatio ja uusi tutkimustie-to, jotka kaikki edellyttävät osaamisen ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämis-tä. Osaamisen johtaminen ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaava koulutus-tarjonta ovat keskeisiä keinoja uudis-



Eduskunnan Kunta- ja terveysjaosto kut-sui kokoukseensa 5.11.2019 HUSin edus-tajia kuultavaksi. Kuulemisen teema-na oli Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hoitotyön tutkimusrahoitus, hoitotakuun toteutuminen ja edistäminen sekä mo-niammatillisen työn merkitys hoitota-kuun toteutumisessa ja hoitotyön kehit-tämisessä. Hoitotyötä edusti hallintoyli-hoitaja Kaarina Torppa. Kuulemisti-laisuudessa hallintoylihoitaja jätti HUSin kirjallisen hoitotyöhön liittyvän lausun-non, jonka ydinkohdat olivat seuraavat:• HUS esittää hoitotyön tutkimukseen

rahoitusta valtion talousarviosta.• HUS esittää, että HUSin käyttämät,

tutkittuun tietoon perustuvat kan-

taa sosiaali- ja terveysalan osaamista ja toimintatapoja.

Hoitotyön jaos valmisteli ehdotukset hoitotyössä toimivien osaamisen johta-misesta, kehittämisestä ja varmistami-sesta koulutuksessa ja työelämässä sekä osaamisen kehittymisen seuraamisesta ja osoittamisesta. Lisäksi valmisteltiin ehdotukset johtamisosaamisen monia-mmatillisesta kehittämisestä. Ehdotuk-set on tarkoitettu sosiaali- ja terveyden-huollon toimintayksiköiden sekä kor-keakoulujen ja ammatillisten oppilai-tosten käyttöön. Raportti annetaan So-siaali- ja terveysministeriön terveyden-huollon ammattihenkilöiden neuvotte-lukunnalle arvioitavaksi ja toimenpitei-tä varten.

HUSin hoitotyön johtajat antoivat lausunnon raporttiluonnoksen ehdo-tuksista ja sisällöstä. Lausunnossa tuo-tiin esiin muun muassa tarve konkre-tisoida perehdytyksen käsitettä ja täs-mentää terminologiaa esimerkiksi hoi-tohenkilöstönimikkeiden osalta. Opiske-lijoiden harjoittelun edellytyksiä kuvat-tiin, mutta harjoittelupaikkojen saata-vuusongelmia tai harjoittelun vaikutta-vuuden arviointia ei ollut kuvattu. HUS kommentoi lisäksi yleisesti johtamisnä-kökulman yksipuolisuutta sekä selkeää erikoissairaanhoidon näkökulmaa, jol-loin perusterveydenhuollon osuus jäi vä-hälle maininnalle.

Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja

Kuultavana eduskunnassa

sainväliset, hoitotyösensitiiviset tun-nusluvut otetaan käyttöön kansalli-sesti kaikissa terveydenhuollon orga-nisaatioissa ja, että laatu- ja turval-lisuustunnusluvut julkistetaan orga-nisaatioittain. Julkaisua ja kansal-lista vertailua varten tarvitaan yh-teinen tietokanta, jonka kehittä-minen, käyttöönotto ja ylläpito tu-lee kuulua THL:n tehtäviin valtion rahoittamana.

• HUS tulee esittämään Helsingin yli-opistolle terveystieteiden, kliinisen hoitotieteen, maisterikoulutuksen käynnistämisen tarpeen. HUS edel-lyttää opetus- ja kulttuuriministeriöl-tä alueellista tasa-arvoa päättäessään

terveystieteiden maisteritutkintopai-koista. Metropolialueen hoitohenki-lökunnalla pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus suorittaa terveystietei-den maisteritutkinto oman yliopistol-lisen sairaalan alueen, eli Helsingin, yliopistossa.

• HUSissa on moniammatillisen työn merkitys hoitotakuun toteutumisek-si aivan keskeistä, sillä koko potilas-prosessin sujuvuus perustuu hyvään yhteistyöhön ja johtamiseen. Monia-mmatillisen yhteistyön tavoitteena on terveydenhuollon eri asiantuntijoiden osaamisen optimaalinen hyödyntämi-nen potilaan parhaaksi.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA TILAISUUDETTietoa ja ymmärrystä Magneettisairaala-mallista ja tunnuksen hakemisesta on sy-vennetty vuoden 2019 aikana osallistu-malla kansainvälisiin koulutuksiin ja kut-sumalla HUSiin asiantuntijoita. Magneet-tiohjelman johtaja Danny van Heus-den Belgiasta Antwerpenin UZA sai-raalasta oli kutsuvieraana Tammisemi-naarissa. Hän kertoi heidän matkas-taan magneettisairaalaksi, mikä huipen-tui Magnet Hospital© -tunnustuksen saa-miseen vuonna 2017. American Nur-ses Credentialing Center (ANCC) Mag-net Recognition Program® ja Pathway to Excellence® -ohjelman varapääjoh-taja Jeffrey Doucette ja Magnet Re-cognition Program®:n johtaja Rebecca Greystone vierailivat HUSissa 16.1.2019. Aamupäivän keskusteluiden aiheena oli johtaminen magneettisairaalassa, ja ilta-päivällä oli avoin luento Magneettisairaa-lamallista kaikille kiinnostuneille.

HUSin magneettiohjelman johta-ja, vs. kehittämispäällikkö ja kliininen asiantuntija osallistuivat 28.3.-1.4.2019

AANC:n järjestämään koulutukseen Phoenix Arizonassa. Tavoitteena oli saa-da tietoa tukiohjelmien (Practice Tran-sition Program, PTAP©) kehittämises-tä helpottamaan sairaanhoitajien siirty-mistä uusiin työtehtäviin. Päivien aika-na perehdyttiin kriteereihin ja erilaisiin malleihin, joilla kriteerit voidaan saavut-taa. Näiden tukiohjelmien kehittämises-tä HUSissa voit lukea tarkemmin luvusta ”Voimaannuttavat rakenteet”.

Orlandossa 24.-26.4.2019 järjestet-tyyn Pathway to Excellence© -konfe-renssiin osallistui Raaseporin sairaa-lasta kaksi sairaanhoitajaa. HUSin mag-neettimatkaan ovat käyneet tutustu-massa North Estonian Medical Cent-re sairaalasta Virosta hoitotyön laa-tupäällikkö Helen Valk sairaanhoi-tajakollegansa kanssa 28.5.2019 sekä 20.-21.8.2019.

Clinical Nursing Research 2019 -sym-posium järjestettiin HUS Hoitotyön joh-don ja NRC:n toimesta Helsingissä ke-säkuussa (3.-4.6.2019) teemalla Suppor-

American Nurses Credentialing Center (ANCC) Magnet Recognition Program®- ja Pathway to Excellence® -ohjelman johtajat vierailulla HUSissa 16.1.2019.

ting Excellence in Patient Care. Ensim-mäinen kliinistä hoitotieteellistä tutki-musta käsittelevä symposium kokosi yh-teen noin 230 hoitotyön ammattilaista ja asiantuntijaa kahdeksasta eri maasta. Symposiumin tavoitteena oli jakaa koke-muksia ja tietoa siitä, miten hoitotieteel-linen tutkimus tukee erinomaisia hoito-työn tuloksia. Tavoitteena oli keskustella kansainvälisesti, miten hoitotyön tutki-muksen avulla tuetaan erinomaista po-tilaan hoitoa. Perimmäisenä tavoittee-na oli vahvistaa HUSin hoitotyöntekijöi-den tutkimusosaamista. Tilaisuuden pu-hujina olivat mm. professori Marion Mitchell Australiasta, tohtori Barbara Mackoff Yhdysvalloista sekä magneet-tiohjelman johtaja, professori Kerry Jo-nes (Magnet Program Director) ja hal-lintoylihoitaja professori Mandie Sun-derland Isosta-Britanniasta. Kansalli-sina puhujina olivat muun muassa hoi-totieteen professorit Sanna Salanterä Turun yliopistosta ja Katri Vehviläi-nen-Julkunen Itä-Suomen yliopistos-


Osaamisen johtaminen ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaava koulutustarjonta ovat keskeisiä keinoja uudistaa sosiaali- ja terveysalan osaamista ja toimintatapoja.


ta. HUSin järjestämä symposium sai niin osallistujiltaan kuin luennoitsijoiltaan innostuneen vastaanoton, ja tilaisuuden ilmapiiri huokui innostusta sekä posi-tiivista asennetta. Osallistujien mielipi-teitä kartoitettiin lisäksi palautekyselyn avulla, jonka positiiviset tulokset osoitti-vat, että hoitotieteelliseen kliiniseen tut-kimukseen keskittyvälle kansainväliselle kongressille on selkeästi kysyntää.

HUSista osallistuttiin Antwerpenis-sä 24.6-28.6.2019 pidettyyn kesäyliopis-tokurssiin, jonka teemana oli Leader-ship in Nursing Excellence. Kurssin tee-mat liittyivät johtamiseen, näyttöön pe-rustuvaan toimintaan, erinomaiseen hoi-totyön käytäntöön, oppimiseen tiimeis-sä, innovaatioihin, yhteistyöhön ja tutki-mukseen. Vetäjinä toimivat johtava yli-hoitaja (CNO) Paul Van Aken, mag-neettiohjelman johtaja Danny Van Heus-den ja professori Peter Van Bogaert Antwerpenin yliopistosta. Osallistujia (38) oli Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista, Sveitsistä, Itali-asta, Espanjasta ja Suomesta (yhteensä 7, joista 3 HUSista). Kurssilla vahvistui-vat ja kirkastuivat jo tunnetut asiat, jot-ka ovat olleet esillä HUSissa vuosia hoi-totyön kehittämisessä ja magneettisai-raalahankkeen yhteydessä. Esimerkik-si strategia on tuotava tunnetuksi koko henkilöstölle. Lisäksi korostettiin jaetun johtajuuden merkitystä yksiköissä, itse-näisyyden ja vastuullisuuden merkitys-tä asiantuntijaryhmien kehittämisteh-tävissä sekä viestinnän merkitystä uu-sien toimintojen jalkauttamisessa. Mag-net Championeiden sitouttamista ja tär-keyttä viestin viejinä korostettiin. Ajatus

potilaasta keskiössä sekä hoitotyön laa-tu, turvallisuus ja eettisyys kirkastuivat. Lean-toiminta on kehittämisessä aina mukana. Tärkeää on kiitos hyvin tehdys-tä työstä ja juhlinta onnistumisesta. Val-mentavan johtajuuden tukeminen, tiimi-työskentely ja mentoroinnin tärkeys se-kä tutkimus on liitettävä yksikkötason toimintaan. Muutoksen on oltava läpinä-kyvää, ja siinä korostuu koko henkilös-tön sitoutuminen ja viestintä. Magneet-tisairaalahanke ei ole irrallinen projekti, vaan osa meidän kaikkien työtä.

Suomi toimi EU-puheenjohtajamaa-na heinäkuusta joulukuuhun. STM jär-jesti 26.9-27.9.2019 konferenssin eri maiden sosiaali- ja terveysministeriöi-den ylimmille virkamiehille. Konferens-sin ohjelmaan liittyvänä toteutettiin STM:n ja HUS hoitotyön johdon yhteis-työnä kaksi vierailua. Yksi ryhmä tutus-tui Uuteen Lastensairaalaan sekä siellä toteutettavaan laadukkaaseen ja turval-liseen hoitoon. Vierailusta vastasivat joh-tava ylihoitaja Inger Mäenpää ja toi-mialajohtaja Jari Petäjä. Toisessa vie-railukohteessa esiteltiin HYKS ATEKin Akateemista simulaatiokeskusta, Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen, NRC:n, toimintaa ja Terveyskylää. Esit-telijöinä toimivat osastonylilääkäri Si-nikka Münte simulaatioon osallistu-neiden leikkausosaston sairaanhoitajien kanssa, johtava ylihoitaja, NRC Kristii-na Junttila ja kehittämispäällikkö He-ta Kolanen.

Psykiatrian tulosyksiköstä toteutet-tiin osana magneettisairaalamallin mu-kaisen hoidon laadun kehittämistä tu-tustumiskäynti Kööpenhaminaan Regio-

nen Hovedstadens Psykiatri -sairaalaan 11-13.11.2019. Vierailun tarkoituksena oli vaihtaa kokemuksia ja oppia hoitotyön kehittämisestä yhtenäisten toimintamal-lien jalkauttamisessa. Matkalle osallistui kliininen asiantuntija, ylihoitaja, osas-tonhoitaja ja kaksi kliinistä hoitajaa.

HUSin magneettimatkaa on esitelty muun muassa kansallisilla Osastonhoita-ja-päivillä Tampereella, Medicongressis-sa Oulussa, Helsingin kaupungin muu-tosagenttikoulutuksessa, Laurea AMK:n opettajien kehityspäivässä sekä Viros-sa järjestetyssä kansainvälisessä 5 Star Nursing -konferenssissa.

Magneettisairaalakonferenssiin Or-landossa 10.-12.10.2019 osallistui sai-raanhoitajia ja kätilöitä sekä hoitotyön esimiehiä ja johtajia kymmenestä HU-Sin tulosyksiköstä ja yhdeltä sairaanhoi-toalueelta. Ensimmäistä kertaa hakija-organisaatioiden edustajilla oli mahdol-lisuus osallistua ennen konferenssin al-kua osana Pre Intent -ohjelmaa kaksipäi-väiseen koulutukseen magneettisairaa-lakriteereistä, mikä koettiin erittäin hyö-dylliseksi. Orlandossa 24.-26.4.2019 jär-jestettyyn Pathway to Excellence -konfe-renssiin osallistui Raaseporin sairaalas-ta kaksi sairaanhoitajaa.

Vuoden 2019 aikana on jatkettu hoi-totyön laadun seurantaa ja monipuolista kehittämistä valmistautuen varsinaiseen Magnet Hospital® -tunnustuksen ha-kuun. Hakuprosessin aikana tehdään tii-vistä yhteistyötä ANCC:n kanssa. Haku-prosessi on tarkoitus käynnistää Sydän- ja keuhkokeskuksessa ja Syöpäkeskuk-sessa vuoden 2020 aikana (kuvio 7).

Kuvio 7. Magnet Hospital® -tunnustuksen hakuprosessin vaiheet.

Näyttö hoitotyön laadusta Esihakemus Varsinainen hakemus

Kohde-vierailu

Komissionäänestys

2020

2 vuotta Noin 12 kk Noin 12 kk

2021 2022 2022

VOIMAANNUTTAVAT RAKENTEET

Henkilöstö on menestyvän or-ganisaation tärkein voimava-ra. HUS kannustaa työnteki-jöitään jatkuvaan kouluttau-

tumiseen mahdollistaen ammattiura-mallin mukaisen ammatissa kasvami-sen. Hoitotyön koulutuksia ja tilaisuuk-sia 2019 on koottu liitteeseen 4. Kansal-lisesti ajankohtaisen palliatiivisen hoi-totyön kehittäminen on tapahtunut vah-vistamalla alueellista osaamista ja hoi-toprosesseja. Osaamista on vahvistettu niin esimiestasolla kuin myös kliinisessä hoitotyössä ja opiskelijaohjauksessa. Yk-

silöllisen oppimistarpeen määrittelemi-sessä on hyödynnetty jo tuttuja ammat-tiosaamista arvioivia mittareita, kuten Nurse Competence Scale (NCS, Mereto-ja 2003) ja Radiographers’ Competen-ce Scale (RCS, Andersson 2012). Vuoden 2019 aikana on kehitetty lisäksi TAU-RA-mittaria (HUS 2019) II asteen kou-lutuksen käyneiden ammattiosaamisen arviointiin. Osaamisen tueksi HUSissa on vakioitu perehdytyksen käytäntöjä ja käynnistetty myös aivan uudenlainen tu-kiohjelma hoitajan siirtyessä työtehtä-västä tai -ympäristöstä toiseen. HUSis-

sa hoitotyön ammattilaisilla on mahdol-lisuus osallistua päätöksentekoon klii-nisessä hoitotyössä HUS-, tulosyksik-kö- ja yksikkötasolla toimivissa asian-tuntijaryhmissä, jotka ovat jatkaneet toi-mintaansa systemaattisesti ja uudistu-en. Tunnustus hyvin tehdystä työstä luo ammattiylpeyttä ja palautteen saami-nen on tärkeää työssä viihtymisen kan-nalta. Kappaleessa ”Erinomaisen hoito-työn tunnustaminen” voit lukea työssä ja opinnoissa ansioituneista henkilöistä tarkemmin.

Voimaannuttavat rakenteetHyvä johtaminen


KOULUTUS AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA

Palliatiivisen ja saattohoidon Käypä hoi-to -suositus (2019) määrittelee palliatii-visen hoidon parantumattomasti sairaan aktiiviseksi oireenmukaiseksi hoidoksi, jonka tarkoituksena on kärsimysten lievi-tys ja elämänlaadun vaaliminen. Saatto-hoito ajoittuu potilaan viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Suosituksen mukaan ter-veydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet ja hoidon tulee olla osa terveydenhuoltojär-jestelmää tarvelähtöisesti porrastettuna. HUSilla on vastuu palliatiivisen ja saatto-hoidon järjestämisestä HYKS erva-alueel-la sekä osaamisen varmistamisesta yhteis-työssä oppilaitosten kanssa (STM 2017).

Palliatiivisen ja saattohoidon koulu-tukselle HUS alueella oli tarvetta erityi-sesti osaamisen perus- ja A-tason koti-hoidon yksiköissä, terveyskeskusten vuo-deosastoilla, kaupungin sairaaloissa se-kä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Kan-sallisen koulutuksen vielä puuttuessa pal-liatiivinen hoitaja koulutus (7 op) toteu-tettiin HUS Syöpäkeskuksen ja Metro-polia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä 18.9.-11.12.2019 HUS alueella. Koulutuk-sen suunnittelussa hyödynnettiin työryh-män asiantuntijatiedon lisäksi kansain-välistä ja kotimaista kirjallisuutta, HUSin ammattiuramallia ja EmCan® -valmen-nusohjelmaa (2014). Suunnitteluryhmään kuului Syöpäkeskuksen sairaanhoitajia, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, yli-lääkäri ja kliininen asiantuntija sekä Met-ropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja

asiakkuuspäällikkö. Ohjausryhmä valvoi koulutuksen suunnittelua ja pientyöryh-mä suunnitteli lähipäivien sisällöt kevääl-lä 2019. Valmennusohjelman näkökulmi-na olivat HUS strategian mukainen kehit-täminen, osallistujien oman asiantunti-juuden ja hyvien käytäntöjen hyödyntä-minen. Koulutuksessa korostuivat työs-tä oppiminen, henkilökohtainen ja työyh-teisön oppiminen, osaamisen näyttö se-kä hoitotyön käytäntöjen kehittyminen. Oppimiskokonaisuuksiksi muotoutuivat oman osaamisen tunnistaminen, palliatii-visen hoidon tarpeen arviointi, auttami-nen ja ohjaaminen palliatiivisessa hoito-työssä sekä moniammatillinen yhteistyö ja eettisyys. Koulutuskokonaisuus koostui itsenäisestä opiskelusta ja lähipäivästä (7). Opettamismenetelminä olivat asiantunti-jaluennot, seminaarit, aktivointi potilas-esimerkin avulla ja oman osaamisen port-folio hyödyntäen Moodle oppimisalus-taa. Sairaanhoitajia osallistui koulutuk-seen Syöpäkeskuksesta (8), HUSista (2) ja kaupungin sairaaloista Espoon, Kirkko-nummen ja Lohjan alueelta (3). Koulutuk-sen vaikutusta ammattiosaamiseen arvi-oidaan NCS mittarilla ennen koulutusta ja 2 kk koulutuksen jälkeen sekä palautteena opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä.

Lohjan sairaanhoitoalueen kunti-en yhteisenä tavoitteena on tarjota po-tilaille hyvä ja tasalaatuinen palliatiivi-nen ja saattohoito. Lohjan sairaalan Ko-tisairaalatoiminta käynnistyi toukokuus-sa 2018 ottaen vetovastuun sairaanhoi-

toalueen palliatiivisen hoidon kehittämi-sestä. Kotisairaalan tehtävä on olla koor-dinoija ja koulutusten järjestäjä, kehittää alueellista yhteistyötä, jakaa informaa-tiota ja pyrkiä yhtenäistämään toiminta-tapoja myös Lohjan sairaalan sisällä. Ke-väällä perustettiin myös Kotisairaalan vetämä alueellinen palliatiivisen ja saat-tohoidon hoitoketju, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Lohjan sairaalan lisäk-si edustajia on Lohjan, Vihdin, Karkkilan ja Siuntion kunnista. Yhteistyö on lähte-nyt hyvin käyntiin. Tietoisuus eri toimi-joiden resursseista ja mahdollisuuksista hoitaa palliatiivisia potilaita sekä kuntien ja sairaalan tietous toistensa hoitomah-dollisuuksista on lisääntynyt. Kotisairaa-la tekee tiivistä yhteistyötä palliatiivis-ten potilaiden hoidossa sairaanhoitoalu-een kuntien kanssa esim. kipupumppu-jen osalta. Kesäkuussa Lohjan sairaala sai tehtäväkseen selvittää palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä sairaanhoi-toalueella. Koonti järjestelyistä esitettiin HUSin palliatiivisen hoitopolun kokouk-sessa syyskuussa. Palliatiivinen vastaan-otto- ja konsultaatiotoiminta on alkanut Lohjan sairaalassa 10.9.19 lääkärivasta-anottoina joka toinen tiistai ja sairaan-hoitajavastaanottoina tiistai. Kaikki sai-raanhoitoalueen palliatiiviset lähetteet tulevat Kotisairaalan Palliatiivisen poli-klinikan kautta. Potilaiden samanarvoi-nen palliatiivinen ja saattohoito ovat yh-teistyön tärkein päämäärä, unohtamatta henkilöstö- ja taloudellisia resursseja.

Palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Hoitohenkilöstön osaamisen ja ammatil-lisen kehittymisen asiantuntijaryhmän toimintasuunnitelmaan kuuluu HUSin ammattiuramallien päivittäminen. Am-mattiuramallit pohjautuvat Dreyfusin (1979) kehittämään ja Bennerin (1989) soveltamaan taitojen hankkimismalliin sekä HYKS:ssä luotuun toisen asteen kou-lutuksen työntekijöiden ammattiuramal-liin (TAURA). TAURA-ammattiuramallia ja siihen liittyvää osaamisen mittaria on kehitetty olemassa olevan tiedon ja osas-tonhoitajille suunnatun kyselyn avulla. Tulokset paljastivat mittariston vähäisen hyödyntämisen kehityskeskusteluiden tu-kena, mutta mittarin päivittäminen ja esiin nostaminen koettiin tarpeellisek-si. TAURA-mittariston pohjana päädyt-tiin käyttämään Meretojan (2003) NCS-mittariston kategorioita. Lisäksi hyödyn-nettiin jo aiemmissa TAURA-hankkeissa käytettyjä väittämiä, joita muokattiin ar-vioimaan vain yhtä asiaa. Työryhmä hyö-dynsi työssään mm. Yli-Arvon (2016) pro gradu- tutkielmaa, jossa todettiin lä-hihoitajien hallitsevan erittäin hyvin hoi-totyön keskeiset osa-alueet hengityshal-vauspotilaiden hoitotyössä, poikkeuksena opettamisen ja ohjauksen osa-alue.

Väittämät pilotoitiin 2018 viidellä eri toimialueella toisen asteen koulutuksen omaavilla työntekijöillä (N=45). Raaka-data analysoitiin SPSS:n avulla. Heikko-ja väittämiä poistettiin summamuuttujia hyödyntäen. Pilotoinnin alkaessa väit-tämiä oli 87 ja analysoinnin jälkeen 71. Väittämät pilotoitiin 2019 HUSin osas-tonhoitajilla. Saatujen keskiarvojen pe-rusteella väittämät tukevat toisen asteen koulutetun työntekijän osaamista. TAU-RA-mittari on tarkoitus ottaa käyttöön

vuoden 2019 lopulla suuntaamalla säh-köinen kysely HUSin perus-, lähi-, las-ten- tai mielenterveyshoitajille.

TAURA-mittarin pilotoinnin yhtey-dessä osaamisen kehittämisen tarve il-meni kulttuuristen näkökulmien huomi-oon ottamisessa potilaan ohjauksessa, ohjauksen laadussa ja arvioinnissa, pe-ruselvytyksen aloittamisessa, hoitotoi-minen hallinnassa, hoitotyösensitiivisen tiedon hyödyntämisessä kehittämistyös-sä, hoitotyön tunnuslukujen tunnistami-sessa sekä rakentavan palautteen anta-misessa ja vastaanottamisessa.

Toisen asteen syventävän täydennys-koulutuksen suunnitteluun osallistui-vat perushoitaja, lähihoitaja, apulais-osastonhoitaja, opetushoitaja, kliininen opettaja ja kliininen asiantuntija. Koulu-tuksen tarkoitus on syventää ja vahvis-taa teoreettista tietoa ja kliinistä osaa-mista potilaan hoitamisessa, vuorovai-kutusosaamista, ohjausosaamista, näyt-

Toisen asteen koulutettujen ammattiosaamisen arviointi ja syventävän täydennyskoulutuksen suunnitelma

Leena Tuominen, kliininen asiantuntija Sinikka Mikkonen (toim.), johtava ylihoitaja

Tarja Siivonen, osastonhoitaja Merja Rydenfelt, kliininen asiantuntija sij.

töön perustuvien menetelmien sovelta-mista ja kehittämisosaamista. Koulutuk-sen tavoitteena on potilaan hoidon laa-dun ja turvallisuuden paraneminen sekä valmiuksien saaminen erikoissairaan-hoidon eri toimintaympäristöissä työs-kentelemiseen. Lähipäivien (6) lisäk-si koulutus sisältää itsenäistä työskente-lyä sekä tutustumispäivän toiseen työ-yksikköön. Lähipäivien teemoina ovat työskentely erikoissairaanhoidossa, po-tilaan/omaisen ohjaus, lääkehoito, pe-rushoito, akuuttien tilanteiden tunnista-minen ja hoitaminen sekä mielenterve-ys. Koulutuksen vaikutusta arvioidaan TAURA-mittarin avulla ennen ja jälkeen koulutuksen (itse- ja esimiesarviointi) sekä osallistujien antaman palautteen avulla. Koulutusta pilotoidaan vuonna 2021. Kohderyhmänä ovat vuodeosas-toilla noin 2 vuotta HUSissa työskennel-leet toisen asteen koulutuksen käyneet työntekijät (n=30).

Voimaannuttavat rakenteetVoimaannuttavat rakenteet


HUS Syöpäkeskus tarjoaa hoitajilleen mahdollisuuden kehittyä ammattiuran eri tasoilla ”Empowering Cancer Nur-ses’ Knowledge and Professional Growth in the Cancer Centre” (EmCaN®) -val-mennusohjelman avulla. Syöpähoito-työn syventävän koulutuksen suunnit-telu sairaanhoitajille HUS ammattiura-mallin mukaisesti aloitettiin OECI:n myöntämän Comprehensive Cancer Cen-ter -tunnuksen myötä 2014 (re-akkredi-ointiin liittyvä vierailu toteutettiin 17.–18.9.2019). Syöpäkeskuksen ja Metropo-lia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteis-työssä rakennettuun koulutuskokonai-suuteen kuuluvat Taitava- (30 op; 2014, 2017) ja Pätevä-tason (13 op; 2016, 2018) syöpähoitajakoulutus, kohderyhmänä työssään syöpää sairastavia potilaita hoi-taville sairaanhoitajille, röntgenhoitajille ja fysioterapeuteille HYKS erva-alueel-la. Koulutusmallia laajennettiin mento-rointiin (2017; 7 op) sekä lähiesimieskou-lutukseen (2018-19; 7 op) oman tulosyk-sikön alueella.

Lähiesimieskoulutus – Senior Lea-dership -ohjelman (7 op) suunnitteluun osallistuivat johtava ylihoitaja, kliini-nen asiantuntija ja osastonhoitaja Syöpä-keskuksesta, sekä asiakkuuspäällikkö ja johtamisen yliopettaja Metropolia-am-mattikorkeakoulusta. Ohjelman tavoit-teena oli tukea esimiestyötä muutoksissa sekä arjen esimiestyössä. Teemat kytket-tiin päivittäisjohtamiseen ja niissä otet-tiin huomioon magneettisairaalamallin asettamat odotukset hoitotyön johtami-selle. Ohjelman avulla haluttiin vahvistaa Syöpäkeskuksen vetovoimaisuutta osaa-jien yhteisönä ja hyvän asiakaskokemuk-sen varmistajana keskittyen erityises-

Senior Leadership – koulutusohjelma hoitotyön lähiesimiehille

Perehdytyksen vakiointi – pilotti Meilahden tornisairaalan anestesia- ja leikkausosastolla

ti toimintakulttuurin uudistamiseen esi-miestyön näkökulmasta. Ohjelma sisälsi Metropolian kouluttajan vetämänä seit-semän lähipäivää välitehtävineen sekä kirjallisuuden. Pilottiohjelma alkoi syk-syllä 2018 ja todistukset jaettiin kevääl-lä 2019. Koulutuspalautteen keskiarvo oli 4,72 (väittämät asteikolla 1-5; 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Koulutus vastasi odotuksia, käytetyt menetelmät

Uusien työntekijöiden perehdytyskäytän-töjen todettiin vaihtelevan anestesia- ja leikkausosastoilla HUS Leikkaussalit, te-ho- ja kivunhoito (ATeK) -tulosyksikössä. Ongelmiksi koettiin mm. seuraavat asi-at: 1) perehdytystä ei suunniteltu, toteu-tettu ja arvioitu edellytettävän osaami-sen perusteella, 2) pitkät perehdytyspro-sessit, jotka eivät aina edenneet edelly-tettävän osaamisen mukaisesti, 3) pereh-dytyksessä ei aina hyödynnetty monipuo-lisia ja perehtyjän itseohjautuvuutta tu-kevia opetus- ja ohjausmenetelmiä, 3) pe-rehtyvän sairaanhoitajan ja perehdytys-prosessiin osallistuvien henkilöiden roo-lien määrittelemättömyys, 4) perehdyttä-jien täydennyskoulutuksen puuttuminen.

Keväällä 2018 perustetun projektin päätavoitteena oli vakioida uusien työ-tekijöiden perehdytyskäytännöt aneste-sia- ja leikkausosastolla. Osatavoitteina oli tuottaa osaamiskuvaukset perehtyväl-le sairaanhoitajalle; yhtenäistää ja tiivis-tää perehdytysprosesseja; tuottaa moni-puolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä pe-rehdytykseen; määritellä perehtyvän sai-raanhoitajan sekä perehdytysprosessiin osallistuvien henkilöiden roolit ja vas-tuut sekä vahvistaa perehdyttäjien pereh-dytysosaamista. Ohjausryhmään kuului-vat ATeKin johtava ylihoitaja, ylihoitaja, osastonhoitajia, kliininen asiantuntija se-kä kliininen opettaja. Projektiryhmään kuuluivat Meilahden tornisairaalan anes-tesia- ja leikkausosaston perehdytyksestä vastaavat apulaisosastonhoitajat sekä pe-rehdytysvastaavat. Projektiryhmä tuotti vastuuyksikkötasolle vakioidun perehdy-

Vuokko Kolhonen, johtava ylihoitaja Leena Tuominen, kliininen asiantuntija Toni Haapa, tutkimusylihoitaja

tyksen mallin, joka sisälsi seuraavat osa-tekijät: 1) Osaamiskuvaukset perehdytyk-sen suunnittelun, toteutuksen ja arvioin-nin tueksi sekä itsenäisessä työskentelys-sä edellytettävä osaamistason varmen-taminen (mm. näytöt), 2) vakioitu pereh-dytysprosessi edeten alkuperehdytykses-tä itsenäiseen harjaantumiseen ja lopuk-si erikoisalakohtaiseen perehtymiseen (rotaatio), 3) monipuoliset opetus- ja oh-jausmenetelmät perehdytyksessä (mm. orientaatioviikko, simulaatioharjoituk-set ja perehdytysvideot), 4) perehtyjän ja perehdyttäjän roolit ja vastuut sekä pe-rehdyttäjille tarkoitettu täydennyskoulu-tus. Lisäksi uuden työntekijän osaamis-ta ja työyhteisöön sopeutumista tuetaan mentoroinnin avulla vakioidun perehdy-tyksen päätyttyä.

Vakioidun perehdytyksen mallia pi-lotoitiin Meilahden tornisairaalan anes-tesia- ja leikkausosastolla keväällä 2019. Projektin tavoitteiden toteutumista ar-vioidaan dokumenttianalyysin sekä pe-rehtyjille ja perehdyttäjille suunnatta-van kyselyn avulla. Arviointi antaa tietoa mallin sovellettavuudesta myös muil-la HUSin anestesia- ja leikkausosastoil-la. Projektiin liittyy lisäksi AMK-opin-näytetöitä (7), YAMK-opinnäytetöitä (2), TtM-projektityö ja pro gradu -tutkielma. Projektin merkitys on keskeinen uusi-en työntekijöiden osaamisen vahvistami-sessa ja sitouttamisessa HUS-organisaa-tioon. Lisäksi vakioidulla perehdytyk-sellä tavoitellaan kustannustehokkuutta, jolloin se edistää myös HUSin vaikutta-vaa ja kilpailukykyistä toimintaa.

HUS tarjoaa hoitotyön ammattilaisille monipuoliset mahdollisuudet kehittyä asiantuntijana.

koettiin tarkoituksenmukaisiksi, koulut-tajat koettiin asiantunteviksi ja koulu-tus herätti uusia ajatuksia. Koulutuksen päätyttyä sen vaikutusta omiin työtapoi-hin ei vielä tunnistettu. Osallistujat olivat tyytyväisiä osastonhoitajien ja apulais-osastonhoitajien osallistumiseen koulu-tukseen yhdessä ja koulutusta suositeltiin muillekin (ka 9,26 asteikolla 1-10).



Opiskelijamoduuli opiskelijaohjauksen menetelmänä

HUSissa käynnistettiin vuoden 2019 lo-pulla Tuki uusissa tehtävissä aloitta-miselle -ohjelma, jonka tarkoitukse-na on varmistaa henkilön menestykse-käs siirtyminen uusiin tehtäviin tai uu-teen työympäristöön tarjoamalla vah-va perusta tietojen ja taitojen kehittymi-selle. Tukiohjelmat vahvistavat siten po-tilas- ja työturvallisuutta ja yhtenäis-tävät toimintatapoja kaikkialla HUSis-sa. Tukiohjelmien avulla pyritään pa-rantamaan hoitotyöntekijöiden työtyy-tyväisyyttä uusissa tehtävissä sekä edis-tämään heidän sitoutumistaan HUSiin ja siten osaltaan vähentämään hoitajien vaihtuvuutta.

Tukiohjelma rakentuu viidestä osa-alueesta: ohjelman johtaminen, ohjel-

Uusi työntekijä

Kokenut työntekijä

Uralla etenevä

asiantuntija

• Uuden työntekijän syventävä perehdytysa) vastavalmistuneelle b) kokeneelle HUSin ulkopuolelta

tulevalle c) HUSin sisällä toiseen yksikköön

siirtyvälle• Opiskelijaohjaaja (I)

• Opiskelijaohjaaja (II)• Perehdyttäjä• Mentori• Vuorovastaava• Opetushoitaja• Apulaisosastonhoitaja• Osastonhoitaja

• Taitava hoitaja• Kliininen asiantuntija/kliininen

opettaja

Kuvio 8. Tuki uusissa tehtävissä aloittamiselle -ohjelman tasot.

Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun yksilöohjauksen rinnalle haluttiin kokeil-la uutta moduuliohjauksen menetelmää, jonka toivotaan tuovan myös helpotusta jatkuvaan harjoittelupaikkapulaan HUS -alueella. Opiskelijamoduuli perustuu sii-hen, että vähintään kaksi opiskelijaa työs-kentelee tiiminä vastaten heille osoitettu-jen potilaiden kokonaishoidosta mahdol-lisimman itsenäisesti ohjaajatiimin tu-kemana. Toiminta on suunnitelmallis-ta ja vastuuta lisätään asteittain osaami-sen kehittyessä. Oppimisen lähtökohtana on potilas ja vertaisoppimisella on mallis-sa keskeinen rooli. Oppiminen nähdään prosessina, jossa opiskelija omalla aktii-visuudellaan rakentaa sekä kehittää tie-tojaan ja taitojaan reflektoimalla mui-den opiskelijoiden kanssa. Ohjaajan roo-li on olla mentori. Ohjaus toteutetaan yh-teisesti koko opiskelijatiimille yksilölliset tarpeet huomioiden. Opiskelijamoduulin keskeisenä tavoitteena on edistää opiske-lijoiden itseohjautuvuutta, aktiivisuutta

sekä päätöksentekokykyä ja siten helpot-taa opiskelijoiden siirtymistä opiskelijan roolista omaan ammattirooliin.

Syksyllä 2014 toteutetun Opiskeli-jamoduuli oppimisympäristönä -pilo-tin myötä ohjausmenetelmä on käytössä yli 20 yksikössä Hyksissä. Moduuleihin osallistuvat eri oppilaitoksista harjoitte-lua suorittavat alku- ja loppuvaiheen ter-veysalan opiskelijat. Moduulit koostu-vat 4-8 opiskelijan tiimistä, jotka hoita-vat yksikössä ennalta sovitun huoneen tai huoneiden potilaita. Heitä ohjaa työ-vuorossa 1-2 ohjaajaa. Opiskelijamoduu-lia on toteutettu myös moniammatillise-na harjoitteluna. HUSissa opiskelijamo-duulissa ohjaaville tai moduulin käyt-töönottoa suunnitteleville on järjestetty kerran vuodessa Moduuli-ohjaajien ta-paaminen. Sen tavoitteena on antaa oh-jaajille valmiuksia käynnistää moduuli, syventää ohjaajien moduulissa tarvitta-via ohjausvalmiuksia ja tarjota mahdolli-suus vertaistukeen.

Elina Koota, kehittämispäällikkö

man suunnitteleminen ja kehittäminen, korkealaatuiset tulokset, organisaatio-kulttuurin omaksuminen ja kliinises-sä työssä oppiminen. Ohjelman johta-misella varmistetaan PTAP©-ohjelman kriteerien mukainen ohjelmien suunnit-telu, toteutus ja arviointi. Korkealaatui-set tulokset ovat mitattuja tuloksia tu-kiohjelman vaikutuksesta - hyödystä po-tilaille, asiakkaille, henkilökunnalle ja organisaatiolle. Organisaatiokulttuurin omaksuminen on prosessi, jossa osallis-tujat omaksuvat organisaation ja työyk-sikön kulttuurin, toimintatavat ja arvot. Tukiohjelman kehittämisen ja muotoi-lun avulla määritellään tukiohjelman pe-rusta, prosessi ja pätevyysvaatimukset, joiden avulla ohjelman tavoitteet saavu- Opiskelijamoduulia ohjausmene-

telmänä on arvioitu eri näkökulmista. Opiskelijamoduulissa ohjaajat kokevat kehittyvänsä ohjauskokemuksensa myö-tä. He tarvitsevat kuitenkin koulutusta ja perehdytystä moduuliohjaukseen sekä tu-kea työyhteisöltä, esimiehiltä ja oppilai-tosten harjoittelua ohjaavilta opettajil-ta. Yhteisistä toimintatavoista muun mu-assa ohjaukseen ja arviointiin liittyen tu-lisi sopia työyhteisössä, jolloin yhtenäi-set käytänteet tukevat opiskelijoiden op-pimista. Opiskelijoiden kokemusten mu-kaan moduuliharjoittelu lisää heidän ym-märrystänsä potilaiden kokonaishoidos-ta, vahvistaa kliinistä päätöksentekoa ja lisää ammatillista itsenäisyyttä, sillä ver-taisten kanssa toteutetun reflektion koe-taan syventävän oppimista. Kokemukset opiskelijamoduulista ohjausmenetelmänä ovat positiivisia ja oppimista rikastavia niin opiskelijoiden kuin ohjaajienkin osal-ta, ja menetelmästä on tullut pysyvä vaih-toehto yksilöohjauksen rinnalle HUSissa.

Tuki uusissa tehtävissä aloittamiselle Practice Transition Accreditation Program, PTAP®

Marita Ritmala-Castrén, magneettiohjelman johtaja

tetaan. Kliinisessä työssä oppiminen ta-pahtuu ohjaajan, mentorin tai muun ko-keneen hoitotyön ammattilaisen ohjauk-sessa. Harjoittelu edistää näyttöön pe-rustuvaa toimintaa (NPT) ja hoitotyön tulosten jatkuvaa parantamista.

Tukiohjelmien suunnittelemista, to-teuttamista ja arviointia varten perustet-tuja työryhmiä johtaa kliininen asiantun-tija tai opettaja. Haku ryhmien johtajaksi ja jäseniksi on käynnistetty marraskuussa 2019. HUSin jo olemassa olevat syventävät koulutusohjelmat muokataan uuden mal-lin mukaiseksi ja lisäksi laaditaan ihan uu-sia koulutusohjelmia. Näin ollen tukiohjel-mia HUSissa on yhteensä 13 (kuvio 8).



PROSESSIT SUJUVIKSI

Uniapneapotilaiden laitehoidon aloi-tusten määrä on lisääntynyt. Kehittä-mishankkeen tavoitteena oli nopeuttaa uniapneapotilaan hoitoon pääsyä. CPAP-laitehoidon aloittamista viivästyttivät lääkärin ja hoitajan vastaanottoaikojen yhteensovittaminen. CPAP-hoidon aloi-tus tapahtui yksilöohjauksena hoitajan vastaanotolla (yksi tunti) ja datan purku hoitajan ja lääkärin vastaanotolla noin viikon kuluttua hoidon aloituksesta (1,5 tuntia). Ryhmäohjauksen avulla muu-tosta toivottiin siihen, että hoitajan ja lääkärin vastaanottoja ei tarvitse sovit-taa yhteen, jolloin aikaa vapautuu muu-hun potilastyöhön. Lisäksi uniapneapo-tilaat saavat ohjaustilanteessa vertaistu-kea toisiltaan. Muutoksen ajateltiin pa-

rantavan myös keuhkosairauksien poli-klinikan kilpailukykyä terveydenhuollon muutoksissa. Toimijoina olivat osaston-hoitaja Satu Munck, kuntoutusohjaaja/sairaanhoitaja Katja Holländer sekä sairaanhoitajat Tuula Jalo, Ulla Lind-roos ja Riitta Seppälä.

Uusi toimintamalli käynnistettiin syksyllä 2018 ja se vakiintui kevään 2019 aikana. Mallin mukaan uniapneapoti-laan soveltuvuus ryhmäohjaukseen arvi-oidaan lääkärin vastaanotolla (30 min.). Potilas saa ajan CPAP-laitehoidon aloi-tukseen. Ohjausryhmään kuuluu neljä potilasta. Aikaa on varattu 2 tuntia/ryh-mä (laitteiden valmistelu, ryhmän ohja-us, kirjaaminen). Etäseuranta puretaan kuukauden päästä ja potilaalle lähete-

Uniapneapotilaiden CPAP-laitehoidon aloituksen hoitoprosessin kehittäminen ryhmäohjauksen

avulla Lohjan sairaalassa

tään hoitokirje. Jos laitteen käytössä on ongelmia, potilaaseen ollaan puhelimitse yhteydessä. Hoitajan ja lääkäreiden vas-taanottoajat eivät ole toisiinsa sidoksis-sa. Uuden toimintamallin myötä hoitaja-vastaanoton aikoja on vapautunut ja hoi-toon pääsy on nopeutunut. Aikaisemmin aikaa kului 2,5 tuntia/potilas, nyt aikaa kuluu 2 tuntia/ryhmä sekä n. 15min/po-tilas (etäseurannanpurku ja hoitokirje). Uniapneapotilaat ovat olleet tyytyväi-siä nopeaan hoitoon pääsyyn ja ryhmä-ohjaukseen. Kehittämistyö jatkuu siten, että 1.11.2019 alkaen tietyt potilasryh-mät tulevat terveyskeskuslääkärin lähet-teellä suoraan ryhmäaloitukseen. CPAP-hoito voidaan tarvittaessa aloittaa myös yksilöaloituksessa.

Kehittämishankkeen taustalla on aiem-man pisteytysjärjestelmän (MET-kritee-rit) toimimattomuus; mm. riskiluokki-en ja toimintaohjeiden puuttuminen. Ta-voitteena oli yhtenäinen ”Lasten aikai-sen varoituksen pisteytysjärjestelmä” (PEWS) – selkeät riskiluokat ja toimin-taohjeet riskiluokkien mukaan Lasten ja nuorten tulosyksikössä sekä valtakun-nallisesti. Toimijoina olivat apulaisosas-tonhoitaja (Lasten teho-osasto Laakso;

suunnittelu, koulutus, toteutus), osas-tonylilääkäri (Lasten teho-osasto Laak-so; konsultaatioapu), elvytysryhmä (La-Nu; koulutukset 1.3.2019 jälkeen), vs. erikoissuunnittelija (LaNu; toteutus) ja PEWS-asiantuntijaryhmä (Sairaanhoita-jaliitto/Lääkäriliitto; suunnittelu). Suun-nitteleminen aloitettiin touko-syyskuus-sa 2018 ja PEWS julkaistiin 27.9.2018. Koulutukset toteutettiin tammi-helmi-kuussa 2019 osastokokouksina/opin-

topäivinä eri osastoilla. Taitopaja kou-lutuksia pidettiin 11.2.2019 ULSissa ja 27.2.2019 Jorvissa. Hoitotaulukko päivi-tettiin Uranus- ja Clinisoft-järjestelmiin 28.2.2019 ja päivittyminen varmistetiin osastoittain. PEWS-mittari otettiin käyt-töön 1.3.2019 alkaen LaNussa.

Lisätietoja ja PEWS-mittari löytyvät HUSin intranetistä sekä Fiocan sivuilta https://fioca.fi/pews-lasten-aikaisen-va-roituksen-pisteytysjarjestelma/.

Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmän (PEWS) yhtenäistäminen koko Lasten ja nuorten tulosyksikössä

sekä valtakunnallisesti

Kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa (AMD) sairastavia potilaita hoidetaan an-ti-VEGF-valmisteilla silmänsisäisinä in-jektioina 4-12 viikon välein. Hoito voi kes-tää useita vuosia ja vaatii potilailta sitou-tumista. Silmänsisäisen injektion antaa siihen koulutuksen saanut sairaanhoita-ja, potilas tapaa lääkärin muutaman pis-toskäynnin välein sovitun hoitosuunnitel-man mukaan. Pistoshoitoa annetaan HUS Verkkokalvopoliklinikalla, mutta hoitoa tarvitsevien potilaiden määrän kasvun ta-kia hoitoa tarjotaan lisäksi sekä ostopal-veluna että jononpurkuna. Verkkokalvo-poliklinikka saa kiitosta hyvästä hoidosta ja potilaat haluavat tulla siellä hoidetuk-si. Pistosmäärää kasvattamalla mahdollis-tetaan useamman potilaan laadukas hoi-to verkkokalvopoliklinikalla. Tavoitteek-si asetettiin, että viikoittainen pistosmää-rä on 15 pistosta korkeampi 28.1.2019 al-kaen. Toimijoina olivat oh Tuula Ahven-niemi, sh Minna Koivisto, sh Minna Liimatainen ja opt. Kaisa Wiman.

Tehdyillä muutoksilla (kuvio 9) pis-tosmäärä lisääntyi seurantajakson aika-na (vk 5-13) 5-13 välillä. Pistosmäärän li-

AMD-potilaiden pistosten lisääminen

Pistosaikoja on jouduttu sulkemaan puuttuvan konsultin takia, jolloin pistoaikoja on viikossa 15 vähemmän, mikä myös rajoittaa potilaan varattavien aikojen valintaa.1)

2)3)4)

Lääkäreiden päivittäiset vastaanottomäärät vaihtelevat.

Salit sulkeutuvat iltapäivisin epätasaisesti ja viimeisin potilas voidaan joutua siirtämään saman päivän jononpurkulistalle tai seuraavaan päivään.

Lääkärin vastaanotolta pistoshoitoon tulevan potilaan jonotusjärjestys ei ole vakioitu, potilaita sijoitetaan odottamaan kahdelle eri salilistalle.

Vakiointi (vähintään 10/ vastaanotto) lisää ensi- tai uusintakäyntejä, jolloin voidaan vastata paremmin AMD- potilaiden kysyntään.

Sopimalla pistossalin sulkemisaika varmistetaan, että lääkärin vastaanoton viimeisetkin potilaat saavat virka-aikana tarvitsemansa pistoshoidon.

Yhdistämällä salilistojen ajanvaraukset voidaan vaikuttaa potilaiden oikeudenmukaiseen järjestykseen, läpimenoaikaan ja salien tasaisempaan jakaumaan. Tämä muutos toteutetaan yksikön muuton jälkeen.

Kuvio 9. Juurisyyanalyysi ja tavoiteltavat muutokset.

sääntymisen viikon tavoite (15) on jäänyt saavuttamatta johtuen pistosten kysyn-nästä, pistosten hoitovälistä sekä hen-kilöstön poissaoloista. Lääkäreiden vas-taanottomäärien lisääntymisen vaiku-

tukset pistoksiin näkyvät vasta myö-hemmin, muutokset ajanvarauspoh-jiin on toteutettu 1.3.2019 alkaen. Kuu-kauden pistosmäärä on kasvanut seu-rantajakson kuukausien aikana, mut-

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

2017 2018 2019

Kuvio 10. Silmänsisäisten injektioiden lukumäärät 2017-2019

Sinikka Mikkonen, johtava ylihoitaja, toim.

Pirjo Rannanjärvi, apulaisosastonhoitaja

Kaisa Wiman, apulaisosastonhoitaja



Pää- ja kaulakeskuksen KNK-leikkaus-osastolla on heräämöpaikkoja (6) ja leik-kaussaleja (8). Leikkaussalin toiminta pysähtyy, kun potilasta joudutaan val-vomaan salissa leikkauksen jälkeen he-räämön ruuhkauduttua. Tämä aiheuttaa suunniteltujen leikkausten myöhästy-misen ja pahimmillaan peruuntumisen. ”Valvotaan salissa” -tapahtumien luku-määrä on kaksinkertaistunut KNK-leik-kausosaston muutettua Kirurgiseen sai-raalaan (2016) Silmä-Korvasairaalasta, jossa oli enemmän heräämöpaikkoja (12) per leikkaussali (6).

Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin KNK-leikkausosaston ”Valvotaan salissa” -tapahtumien 30 % lasku vuoden 2018 ti-lanteesta 31.12.2019 mennessä. Toimijoi-na olivat oh Hannele Koivula-Tynnilä, aoh Jukka Helander, sh Eeva-Maija Jokinen, sh Päivi Laiti, sh Laura Tii-likainen; KNK leikkausosasto/oh Kata-riina Hokkanen, aoh Lea Kokko, sh Sonja Hilden, sh Deniza Salihi; päi-väkirurginen osasto/aoh Riitta Takki-nen, sh Kaija Ikäläinen, lh Heidi Ka-hinen; vuodeosasto K6/anestesiaylilää-käri Mika Isohanni, vastuulääkäri Sa-ku Sinkkonen; KNK leikkausosasto.

Heräämön ruuhkatilanteiden juuri-syyt analysoitiin ja niiden perusteella to-teutettiin kolme kehittämiskokeilua; 1)

tehtiin ohjeistus potilaan jatkohoito-osas-tosta päiki- tai lyhki- hoitomuodon mu-kaan, 2) heräämöhoitajat kuljettivat po-tilaan vuodeosastolle ja 3) päivitettiin KNK-klinikan potilaan heräämöstä vuo-deosastolle siirtokriteerit. Kehittämisko-keilut toteutettiin yksi kerrallaan ja vai-kutuksia seurattiin kuukauden ajan rekis-teröimällä heräämön ruuhkatilanteiden lukumäärä ja kesto sekä valvotaan salissa tapahtumien määrä kokeilun aikana.

”Valvotaan salissa” -tilanteet vähen-tyivät kehittämiskokeilujen myötä seu-ranta-aikana (Kuvio 11). Kehittämisko-

ta se ei selity ainoastaan tehdyillä muu-toksilla. Kuukausittainen pistosmää-rä on seuranta-aikana sisältänyt päivä-aikaisten pistosten lisäksi jononpurku-na annetut. Tietojärjestelmän raportoin-tiratkaisu on myöhemmin mahdollista-nut päiväaikaisen ja jononpurkuna teh-tyjen pistosten erittelyn. Lääkäreiden

”Valvotaan salissa” -tilanteiden vähentäminen Korva-, nenä-, kurkkutautien (KNK) leikkausosastolla

keilut 1 ja 3 otettiin käytännöksi. Ke-hittämistoimenpide 2 nopeutti potilai-den pääsyä vuodeosastolle, mutta vähen-si heräämöhoitajien määrää potilaskulje-tusten aikana heräämössä liian pitkäksi ajaksi. Kehittämistoimenpiteet ovat su-juvoittaneet heräämön, päiväkirurgisen ja vuodeosaston yhteistyötä. ”Valvotaan salissa” -tilanteisiin johtavien heräämön ruuhkautumissyiden seuranta ja hallin-ta on tärkeää jatkossakin leikkauspoti-laiden hoidon saatavuuden ja tehokkaan leikkaustoiminnan turvaamiseksi.

Kuvio 11. Valvotaan salissa -tapahtumat 2018-2019

2018 2019

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

80 elektiivistä potilasta

51elektiivistä potilasta

Tavoite max 56

ja sairaanhoitajien kokemukset ovat ol-leet myönteisiä, konsultoinnin tarve on ollut vähäistä. Esimies on kokenut työn ja tekemisen saaneen ryhtiä. Tärkeim-mät opitut asiat ovat olleet jatkuvan ar-vioinnin merkityksen ymmärtäminen ja pienten toiminnan muutosten myöntei-nen vaikutus pistosmäärään. Päivittäis-

tä toimintaa suunnitellaan taulupalave-reissa ja sovittujen salityöskentelyn peli-sääntöjen noudattamista seurataan. Pis-tosten kokonaismäärää seurataan kuu-kausittaisissa moniammatillisissa ko-kouksissa. Kehittämistyö ja pistostoi-minnan jatkuva parantaminen jatkuvat verkkokalvopoliklinikalla. ERINOMAISEN HOITOTYÖN TUNNUSTAMINEN

Akateemiset ansiot ja tutkinnot 2019HUSin Hoitotieteen kultainen merk-ki myönnetään hoitoja terveystietei-den alalta väitelleille, hopeinen merk-ki myönnetään yliopistossa terveystie-

LAADUKAS AMMATILLINEN TOIMINTA

Hannele Koivula-Tynnilä, osastonhoitaja

teiden tai vastaavan alan maisteritutkin-non suorittaneille ja pronssinen merk-ki ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non suorittaneille. HUSin hoitotieteen merkin on suunnitellut taiteilija Gua Vainio.

Laadukas ammatillinen toimintaVoimaannuttavat rakenteet

Tiedepäivä 2019. Akateemiset ja muut huomionosoitukset. Tohtorit Toni Haapa, Satu Rauta ja

Laura Simoila ja terveydenhuoltoneuvos Kaarina Torppa.


Muut palkinnot/tunnustukset hoitotyön edustajille 2019

Suomen sairaanhoitajaliiton myöntämä Nouseva tähti 2019 -palkinto:

Vuoden uusimaalainen sairaanhoitaja 2019• Risto Sinisalo, Lasten teho-

Tasavallan presidentin myöntämät kunnianosoitukset hoitotyön

Tehyn myöntämä vuoden akateeminen -palkinto

EORNA 2019 Congress, Best Poster -palkinto

• Fabritius Gabriella, Ihotautien vuodeosasto, HUS Tulehduskeskus, Iho- ja allergiasairaala

• Itkonen Suvi, Sydänasema, HUS Sydän- ja keuhkokeskus, Meilahti

• Koivunen Anu, Peijaksen psykoosiosasto P1, HUS Psykiatria, Peijaksen sairaala

• Lohilahti Sofia, Neurologian osasto NE3, HUS Neurokeskus, Jorvin sairaala

• Austin Miranda, Vuodeosasto 4, HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia, Töölön sairaala

osasto Laakso, HUS Lasten ja nuortensairaudet, Uusi Lastensairaala

edustajille:Suomen Leijonan ansioristi:• Lönnfors Pirjo, osastonhoitaja,

Syöpätautien osasto 7, HUS Syöpäkeskus

• Noukkala Tuula, osastonhoitaja, Anestesia ja leikkausosasto, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein:• Järvinen, Monica Mirjam,

erikoissairaanhoitaja, osasto K5A, HUS Vatsakeskus

• Nurmi Eeva, osastonhoitaja• Urpalainen Merja, osastonhoitaja,

Bakteriologia, HUSLAB

• Toni Haapa, tutkimusylihoitaja, HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (NRC)

• Maria Pulkkinen, osastonhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

OSALLISTUMISEN RAKENTEET

Osallistumisen rakenteilla (kuvio 12) tuetaan hoitotyön autonomiaa mahdol-listaen hoitotyön päätöksenteko mahdol-lisimman lähellä potilastyötä. Hoitohen-kilöstön itsenäistä päätöksentekoa tukee mm. kouluttautuminen, yhtenäisten toi-mintamallien riittävän tarkka ja näyt-töön perustuva ohjeistus, aktiivinen tie-don haku ja sen jakaminen sekä keskus-teleminen muiden kanssa tiedon integ-

Potilassaa avun

Koordinoivat työryhmät

HUSin hoitotyön johtoryhmä

HUS

Ympäröivä yhteiskunta

Globaalit ilmiöt

Kansalaise

t

Hoitotyön laadunja turvallisuuden

asiantuntijaryhmä

Potilaskeskeisenhoitotyön

asiantuntijaryhmä

Hoitotyöntiedonhallinnan

asiantuntijaryhmä

Hoitotyöntaloudellisuudenja tuottavuuden

asiantuntijaryhmä

Hoitotyöntutkimuksen ja

näyttöön perustuvantoiminnan

asiantuntija-ryhmä

Hoitotyönosaamisen

ja ammatillisenkehittymisenasiantuntija-

ryhmä

Kuvio 12. Osallistumisen rakenteet HUSin hoitotyössä.

roimisesta käytännön hoitotyöhön. Osal-listumisen rakenteiden keskiössä ovat yksikkötasoiset hoitotyön asiantuntija-ryhmät tehtävänään aktiivisesti tukea ja edistää HUSin hoitotyön ammatillisen toimintamallin mukaista toimintaa sekä yhtenäisten käytäntöjen juurruttamis-ta potilaiden hoitoon. Yksikkötasoisten hoitotyön asiantuntijaryhmien toimintaa koordinoidaan sairaanhoitoalueilla, tu-

losyksiköissä tai hoitolinjoissa paikalli-sesti sovittavilla rakenteilla. Lisäksi nii-den työskentelyn tukena toimivat toimi-tusjohtajan asettamat HUS-tasoiset hoi-totyön asiantuntijaryhmät (6), joiden toi-minta perustuu HUS strategiasta johde-tun hoitotyön toimintasuunnitelman to-teutukseen (Liite 1).

Laadukas ammatillinen toimintaLaadukas ammatillinen toiminta

Yliopistossa suoritettu maisteritutkinto (hopeinen hoitotiedemerkki)

• Allén-Ollas Charlotta, osastonhoitaja, Porvoon sairaanhoitoalue (Åbo Academi)

• Ehrstén Marco, ensihoitopäällikkö, Porvoon sairaanhoitoalue (Vaasan yliopisto)

• Holmevaara Satu, mielenterveyshoitaja, Porvoon sairaanhoitoalue (Itä-Suomen yliopisto)

• Tiainen Jenni, sairaanhoitaja, HUS Sydän- ja keuhkokeskus (Itä-Suomen yliopisto)

*HUS hoitotyön johtoon ilmoitetut tutkinnot

Vuonna 2019 valmistuneet tutkinnon suorittaneet*

Tohtoritutkinto (kultainen hoitotiedemerkki):

• Rauta Satu, kliininen asiantuntija, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Turun yliopisto)

• Simoila Laura, osastonhoitaja, HUS Psykiatria (Helsingin yliopisto)

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (pronssinen hoitotiedemerkki):

• Aaltonen Tuula, osastonhoitaja, HUS Pää- ja kaulakeskus (Metropolia AMK)

• Kavonius Heidi, sairaanhoitaja, HUS Vatsakeskus (Laurea AMK)

• Kinnunen Mira, osastonhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Laurea AMK)

• Kouvalainen Tii, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Metropolia AMK)

• Rautiala Sanna, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Metropolia AMK)

• Riikonen Carolina, sairaanhoitaja, HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (Metropolia AMK)

• Tuomisto Heikki, sairaanhoitaja, Porvoon sairaanhoitoalue (Laurea AMK)

• Valdes Maija, apulaisosastonhoitaja, HUS Psykiatria (Metropolia AMK)


HOITOTYÖN LAADUN TUNNUSLUKUJA

HUSin strategian mukaisesti hoitotyön keskiössä ovat olleet hoidon vertailta-vaan laatuun liittyen potilaiden kaatu-misten ja putoamisten ehkäisy, paine-haavojen ehkäisy, kivunhoito sekä vajaa-ravitsemusriskin tunnistaminen.

Magneettisairaalahankkeessa edelly-tetään yhtenä tuloskokonaisuutena hoi-totyön laadun tunnuslukujen kuukausit-taista raportointia sekä vuodeosastoil-la että avohoidossa. Vuodeosastot rapor-toivat painehaavojen esiintyvyyden sai-raalahoidon aikana kuukausittaisen pre-valenssin avulla sekä potilaalle haittaa aiheuttaneiden kaatumisten/putoamis-ten lukumäärän/1 000 hoitopäivää. Li-säksi vuodeosastot raportoivat kaksi va-paavalintaista tunnuslukua, esimerkik-si keskuslaskimokanyyliperäisten sep-

sisten tai virtsatiekatetrien aiheuttami-en virtsatieinfektioiden esiintyvyys. Avo-hoidossa raportoidaan kaksi hoitotyön tunnuslukua, esimerkiksi haittaa aihe-uttaneiden kaatumisten/putoamisten lu-kumäärä/1 000 hoitokäyntiä, päiväki-rurgisen potilaan palovamma leikkauk-sen aikana tai potilaan HbA1C-taso. Ver-rattaessa tuloksia saman tyyppiseen yk-sikköön niiden edellytetään olevan pa-rempia kuin kansallinen tai kansainvä-linen taso (keskiarvo, keskiluku) kahden vuoden seurantajakson aikana.

Toisena tuloskokonaisuutena edelly-tetään hoitotyön potilaspalautteen jatku-vaa, vähintään vuosineljänneksittäin ta-pahtuvaa keräämistä. HUSissa on kerät-ty hoitotyöhön kohdistuvaa potilaspalau-tetta (HOPP) jatkuvana kyselynä Inter-

netissä. Lisäksi tehostettua kyselyviik-koa on toteutettu hakijaorganisaatiois-sa kvartaaleittain (viikot 10, 23, 36, 49) paperisena tai sähköisenä. HUS Tukipal-velut on tallentanut paperilomakevasta-ukset Bisnode-ohjelmaan kuukausittais-ta raportointia varten. Tulosten edellyte-tään olevan parempia kuin kansallinen tai kansainvälinen taso.

Kolmantena tuloskokonaisuutena edellytetään hoitajien työtyytyväisyy-den seurantaa. HUSissa jo vuodesta 2015 käytössä ollutta Nurse Engagement Sur-vey -kyselyä (NES) on toteutettu vuosit-tain ja vuodesta 2018 kansallisena. Esi-merkkinä esitämme tässä toimintaker-tomuksessa Sydän- ja keuhkokeskuksen tuloksia vuosilta 2018-2019.

HUSin strategisena painehaavojen en-naltaehkäisyn tavoitteena teho- ja teho-valvontaosastoilla on painehaavojen (as-te >2) esiintyvyys <7 %. HUSin Estä pai-nehaava -toimintamalli on ollut käytös-sä vuodesta 2014 tavoitteena yhtenäis-tää käytänteet liittyen painehaavaris-kin arvioon, kirjaamiseen, interventioi-hin ja seurantaan. Tehohoidossa olevilla potilailla esiintyy tutkimusten mukaan enemmän painehaavoja kuin muilla ter-veydenhuollon potilasryhmillä. Tehohoi-topotilaalla on suuri riski saada ihovau-rio kudoksiin kohdistuvan paineen ja/tai venytyksen vuoksi. Paineen yksilölliseen sietokykyyn vaikuttavat lisäksi potilaan perussairaudet. Tehohoitoon liittyy usei-ta painehaavariskiä lisääviä tekijöitä, ku-ten hengitystä tukeva laitteisto, virtsaka-tetri, kanyylit, vasoaktiiviset lääkeinfuu-siot sekä liikkumattomuus.

Teho-ja valvontaosastoilla ≥2 as-teen painehaavoja esiintyi prevalens-sien mukaan liikaa em. tavoitteeseen nähden. HUS teho- ja valvonta osastoil-la painehaavojen esiintyvyys on pysy-nyt korkeana henkilökunnan koulutta-misesta ja tiedon lisäämisestä huolimat-ta. Huhtikuussa 2019 perustettuun työ-ryhmään kuuluivat teho-osastojen pai-nehaavavastaavina toimivat sairaanhoi-tajat. Ryhmää vetivät kehittämispäällik-kö (sij.) Jaana Kotila ja kliininen asian-tuntija (sij.) Outi Kauppi. Tavoitteek-si asetettiin painehaavojen määrän puo-littuminen 2019 marraskuuhun mennes-sä (11 %). Koulutusta järjestettiin PD-CA-mallin mukaisesti ymmärryksen li-säämiseksi ja laitteiden aiheuttami-en haittojen ehkäisemiseksi. Benchmar-

Painehaavojen esiintyvyys (≥ 2 aste) teho- ja valvontaosastoilla

king käynti tehtiin TYKSin teholle, jos-sa on saatu painehaavojen esiintyvyys ja ilmaantuvuus laskemaan hyvälle tasol-le. Yksi tärkeimmistä käyttöön otetuis-ta menetelmistä oli kalanruototeknii-kan käyttäminen painehaavojen synty-misen juurisyiden analysoinnissa ja sys-temaattinen riskinarviointi ja seuranta. Teho- ja valvontaosastoilla haavahoitaja ylläpitää tätä kulttuuria. Painehaavapre-valenssi toteutettiin alkuvaiheessa ker-ran kuukaudessa, mutta sittemmin suu-ren hajonnan vuoksi kerran viikossa. Ta-paamisten yhteydessä käytiin prevalens-sin tuloksia läpi.

Seurantajakson aikana >2 asteen pai-nehaavojen esiintyvyys on vaihdellut 32-9 % välillä (kuvio 10). Insidenssi on vaih-dellut 12-2 % välillä. Noin puolet paine-haavoista on lääkintälaitteiden aiheutta-

Jaana Kotila, kehittämispäällikkö, sij.

Huhti1 Huhti2 Touko1 Touko2 Touko3 Touko4 Elo1 Elo2 Syys1 Syys2

0

5

10

15

20

25

30

35

Kuvio 13. Painehaavojen esiintyminen seurannan aikana (tavoite 1 x vk) 2019.

HUSissa hoitotyö on näyttöön perustuvaa ja ammatti- taitoista.

mia. 21.11.2019 toteutetussa prevalens-sissa teho- ja valvontaosastojen preva-lenssi oli 18,9 % ja insidenssi oli 12,6 %. Lääkintälaitteista johtuvia painehaava-oja löytyi 45 % :lla.



Vuosi 2020 on hoitotyön juhlavuosi, on kulunut 200 vuotta Florence Nightinga-len syntymästä. Nightingalen työ näkyy edelleen hoitotyön laadun kuvauksessa; hänen päämääränsä oli tehdä potilaille sairaaloista turvallinen paikka. Turvalli-sessa sairaalassa potilas ei loukkaa itse-ään fyysisesti, hän ei kaadu, ei saa paine-haavoja tai katetreihin liittyviä infektioi-ta. Mutta mitä muuta turvallisuus tar-koittaa? Psykiatrisessa sairaaloissa on viimeisten vuosikymmenten ajan tehty töitä erilaisten pakkotoimien vähentämi-seksi. Vaikean psykiatrisen oireilun taus-talla on yleensä trauma. Kansainvälises-ti eristyksen ja leposide-eristyksen käyt-töön suhtaudutaan yhä kriittisemmin,

Kansainväliseen STOP painehaavoille -kampanjaan liittyen vietettiin HUSissa STOP painehaavoille -teemapäivää 21. Marraskuuta. Haasteeseen tarttuivat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskeli-jat ja Hyvinkään, Jorvin, Lohjan, Mei-lahden, Peijaksen ja Porvoon sairaalat. Aihe on merkittävä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin tarkasteltuna. Ar-violta jopa 80 000 potilasta kärsii Suo-messa vuosittain painehaavasta, ja nii-den hoidon kustannuksiksi on arvioitu lähes 500 miljoonaa euroa. Laurean sai-

Yhtenä hoitotyön tunnuslukuna HUS Syöpäkeskuksessa seurataan keskuslas-kimokanyyliin liittyvien verenkierron infektioiden esiintyvyyttä/1 000 kanyy-lipäivää. Seurannassa joillakin Syöpä-keskuksen vuodeosastoilla näiden infek-tioiden lukumäärä on ollut kansainvälis-tä vertailukeskiarvoa suurempi. Kehittä-mishankkeen tavoitteena oli keskuslas-kimokanyyliperäisten verenkierron in-fektioiden väheneminen syöpätautien vuodeosastoilla 7, 8, hematologian vuo-deosastolla 7A ja kantasolusiirtoyksikös-sä 7B. Toimijoina olivat yksiköiden nime-tyt hygieniavastuuhenkilöinä toimivat sairaanhoitajat ja osastonhoitajat, hygie-niahoitaja Tarja Kuutamo ja kliininen

raanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat järjestivät teemapäivänä tietoiskuja pai-nehaavojen ennaltaehkäisystä ja tunnis-tamisesta yhteistyössä HUSin kanssa. Koordinaattorina oli hoitotyön johdosta Jaana Kotila. Päivän aikana oli muka-na noin 40 Laurea AMK -opiskelijaa ja 12 HUSin asiantuntijaa. Sairaaloittain kä-vijämäärät vaihtelivat Peijaksen 22 hen-kilöstä Lohjan sairaalan 82 henkilöön. Lohjalla ja Porvoossa osallistujia oli eni-ten. Kaikista kuudesta sairaalasta palkit-tiin aktiivisimmat osastot.

STOP painehaavoille -kampanja Jaana Kotila, kehittämispäällikkö, sij.

Leena Tuominen, kliininen asiantuntija Taina Ala-Nikkola, johtava ylihoitaja

Keskuslaskimokanyyliperäisten verenkierron infektioiden ehkäiseminen Syöpäkeskuksen vuodeosastoilla

asiantuntija Leena Tuominen. Työ-ryhmä kokoontui kartoittamaan tilan-netta ja suunnittelemaan keinoja infekti-oiden ehkäisemiseksi. Syyskuussa 2018 käytiin läpi raportteja vuodeosastojen keskuslaskimokanyyliperäisten infekti-oiden lukumääristä/1 000 kanyylipäi-vää. Sen jälkeen kerrattiin HUS ohjeet (Tavanomaiset varotoimet, Käsihygie-nia ja Keskuslaskimokatetrin hoito-oh-je) ja muistutettiin Duodecimin Potilas-turvallisuusverkkokoulutuksen sairaala-hygieniaosuuden suorittamisesta kaikille sairaanhoitajille. Lokakuussa 2018 kar-toitettiin yksiköiden nykykäytännöt ka-nyylinhoidossa. Etukäteistehtävänä oli kartoittaa oman yksikön käytännöt mm.

letkujen vaihdossa, suu-nenäsuojuksen käytössä katetrihoidon yhteydessä, suo-jaeristyksen toteuttamisessa hematologi-an vuodeosastolla ja kirjaamisessa (mi-tä, miten). Samalla verrattiin yksiköi-den nykykäytänteitä HUS ohjeisiin. Li-säksi keskuslaskimokanyylin tilapäisestä sulkemisesta oli kertomassa venttiilitul-pan valmistajan edustaja. Tammikuus-sa 2019 kerrattiin infektion tunnistami-nen, menettelyohje epäiltäessä infektio-ta, SAI-ilmoituksen tekeminen sekä esi-teltiin kliinisen asiantuntija laatima au-ditointilomake, jonka käyttöönottoa suo-siteltiin, mikäli infektioiden lukumäärää ei saada laskemaan. Tulosten paranemi-nen on nähtävissä kuviossa 14.

Q1 2018 Q2 2018 Q3 2018 Q4 2018 Q1 2019 Q2 2019 Q3 2019 Q4 2019

0

1

2

3

4

5

6

Infe

ktio

iden

lkm

Alkumittaus Interventio Mittaus 1 Mittaus 2 Mittaus 3

Kuvio 14. Keskuslaskimokanyyliperäisten infektioiden esiintyminen HUS Syöpäkeskuksen vuodeosastoilla ennen interventiota ja sen jälkeen.

HUS Psykiatrian hoitotyösensitiiviset tunnusluvut – potilaan rajoittaminen

kun on tunnistettu sen mahdollinen uu-delleentraumatisoiva vaikutus. Samal-la on painotettu ennaltaehkäisyn ja vaih-toehtoisten menetelmien käyttöä. HUS Psykiatriassa on tehty vuosia töitä vaih-toehtoisten menetelmien käytön eteen (taulukko 3).

Pakkotoimien seuraaminen ei yksi-nään riitä kuvaamaan hoitotyön laatua. Se, että hoidosta ei ole potilaalle hait-taa, ei vielä kerro lisäarvosta, jota hoito-työ antaa. HUS Psykiatrian työntekijöi-den näkemyksiä hyvästä hoidon laadus-ta kuvataan pitkälti hoitotyön asiakaspa-lautteessa. Potilaan kokemus läsnäolos-ta, kuulluksi tulemisesta, yksityisyyden ja moniammatillisen yhteistyön onnistu-

misesta ovat psykiatriassa hoitotyön yti-messä. Olemme keränneet vuonna 2019 hoitotyön potilaspalautetta, jota työs-tämme parhaillaan yksiköiden käyttöön ja potilashoidon kehittämiseksi. Mag-neettisairaalamallin ytimessä ovat jat-kuvaan laadun parantamiseen sitoutu-neet sairaanhoitajat. Ottamalla toimin-nan kannalta keskeinen tieto aktiivisek-si osaksi yksiköiden päivittäisjohtamis-ta, voidaan kehittämistyötä tehdä syste-maattisemmin ja saada tulokset näky-viksi. Vuonna 2019 on tehty paljon läh-tötason tiedon koostamisen eteen. Pala-simme Nightingalen jalanjäljille.

Mitatusti parasta hoitoa ja palvelua potilaille.



Taulukko 3. Pakkotoimien käyttö HUS Psykiatriassa. Eristykset: aikuispsykiatria, sidonnat: aikuis- ja nuorisopsykiatria.

EristyksetEristysvuorokausia yht./vuosi

Eristysvuorokausia/nettohoitopäivä%

Eristettyjä eri potilaita yht./vuosi

Eristettyjä potilaita/hoidettuja potilaita%

Osastojen kuormitusprosentti keskimäärin/vuosi

2017 1 827 1,46 % 599 18,45 % 90,08 %

2018 1 374 1,07 % 658 20,20 % 91,40 %

2019 1 060 0,78 % 444 10,37 % 88,46 %

SidonnatSidontavuorokausia yht./vuosi

Sidontavuorokausia/ nettohoitopäivä%

Sidottuja eri potilaita yht./vuosi

Sidottuja potilaita/ hoidettuja potilaita%

Osastojen kuormitusporsentti keskimäärin/vuosi

2017 299 0,22 % 256 6,78 % 85,75 %

2018 305 0,22 % 271 6,89 % 87,12 %

2019 424 0,29 % 246 4,90 % 84,00 %

Lähde: Cressida, HUS ToTal (ei Apotti)

HUS Tutkimuksen ja näyttöön perustu-van hoitotyön asiantuntijaryhmä on näh-nyt koira-avusteisen intervention tai te-rapian tärkeänä potilaan kokonaishoitoa täydentävänä elementtinä. HUS lasten-psykiatriassa tarkasteltiin koira-avus-teisten menetelmien toimivuutta osana moniammatillista hoitoa ja kuntoutus-ta. Koira-avusteinen interventio tai te-rapia voi vähentää ahdistusta ja kehittää taitoja tunteiden ilmaisuun ja säätelyyn. Kokeiluvaiheessa menetelmiä testattiin ryhmähoidossa sekä sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin yksilökäynneillä. Asi-antuntijatyöryhmässä ovat olleet mu-kana ylihoitaja, osastonhoitaja, apulais-osastonhoitaja, sairaanhoitajia, toimin-taterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä.

Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikut-tajana -hankkeen mukainen systemaatti-nen, organisoitunut ja koordinoitu asia-kasraati- ja kokemusasiantuntijatoimin-ta (ASRA, KAT) on rakennettu HUSis-sa vuosien 2017–2019 aikana. Toiminnat mahdollistavat reaaliaikaisen osallistu-misen ja vaikuttamisen palvelujärjestel-män palveluiden suunnitteluun, kehittä-miseen ja arviointiin. Jokaisessa HYKSin tulosyksikössä, sairaanhoitoalueilla, HUS Asviassa ja HUS Diagnostiikkakeskukses-sa toimivat koulutetut asiakasraatilaiset ja kokemusasiantuntijat. HUS on koulut-tanut vuonna 2019 valmennuksissa myös 10 omaa KAT-kouluttajaa.

KAT-valmennuksen seitsemästä ryh-mästä valmistui vuonna 2019 yhteen-

Koira-avusteisen työskentelyn kokeilu HUS lastenpsykiatriassa

Kesäkuussa 2019 toteutettiin Rohke-likko-leirillä koira-avusteinen interven-tio yhteistyössä Koirat kasvatus- ja kun-toutustyössä ry:n kanssa. Leirille osal-listui 14 lastenpsykiatrisessa erikoissai-raanhoidossa olevaa 5-12 vuotiasta las-ta. Ryhmäintervention tavoitteena oli vä-hentää ryhmäläisten kuormitusta ja jän-nittyneisyyttä, lievittää sosiaalisten ti-lanteiden jännittämistä, tarjota rauhoit-tumista levottomuuteen ja rohkaisua ar-kuuteen, harjoitella oman rajan ylittä-mistä, altistaa koiralle turvallisessa ym-päristössä, aktivoida harjoitusten teke-miseen sekä lisätä mielihyvän kokemus-ta ja ilon ja onnistumisen kokemuksia. Kokeiluvaihe osoitti, että työntekijöiden keskuudessa on kiinnostusta ja motivaa-

tiota lähteä toteuttamaan koira-avus-teista terapiaa ja interventiota osana las-tenpsykiatrista hoitoa. Yhtä lukuun ot-tamatta kyselyyn vastanneet vanhem-mat (N=7) hyväksyivät koiravierailuoh-jelman. Valtaosa (9) lapsista (N=13) koki koiran helpottavan oloa jonkin verran tai paljon, kolme lasta ei kokenut koiran hel-pottavan oloa.

Sörnäisten lastenpsykiatrian vas-taanotoilla toteutettiin elo-lokakuun ai-kana koira-avusteista terapiaa ja yksilö-hoitoa. Koira osallistui lapsen toiminta-terapeuttiseen yksilöhoitoon ohjaajansa kanssa. Tavoitteena oli aktivoida ja mo-tivoida lasta sensomotoristen valmiuksi-en harjoittelussa. Lapsi koki, että Ruusa-koira helpotti paljon hänen oloaan, te-

Päivi Korkeala, sairaanhoitaja Heli Bäckmand, kehittämispäällikkö

ki hänet iloiseksi ja tuntui turvallisel-ta. Lapsi koki koiran rauhoittavan, mut-ta myös jonkin verran jännittävän ja pelottavan.

Pilotille asetetut tavoitteet saavutet-tiin hyvin. Koira-avusteiset menetelmät voivat olla toimivia työmenetelmiä osa-na lastenpsykiatrista hoitoa. Koira-avus-teisen menetelmän on tärkeää nivoutua lapsen kokonaishoitoon. Toiminnan tu-lee olla tavoitteellista ja suunnitelmallis-ta. Seuranta, arviointi ja dokumentointi tulee toteuttaa asianmukaisesti. Lisäksi työntekijöille tulee tarjota asianmukai-sia kliinisiä koulutusohjelmia. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta ja kokemuksia menetelmästä.

Ruusa 9 v, on tarkkaavaisena mukana työskentelyssä.

Asiakkaiden/potilaiden yhtenäinen ja koordinoitu osallisuustoiminta

sä 112 kokemusasiantuntijaa ja 15 koor-dinaattoria. Valmennukset (5 op) toteu-tettiin yhteistyössä Laurea AMK:n kans-sa. KAT-toiminta alkoi Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilla, Raasepo-rin sairaalassa sekä HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgiassa ja HYKS Lasten ja nuorten sairauksissa. Kokemusasiantun-tijoita koulutettiin lisää seuraaviin HYKSin tulosyksiköihin: Akuutti, Nais-tentaudit ja synnytykset, Neurokeskus, Psykiatria ja Syöpäkeskus. HUSin sisäi-senä koulutuksena järjestettiin useita kaksipäiväisiä ASRA-valmennuksia, jois-ta valmistui yhteensä 105 asiakasraati-laista ja 30 koordinaattoria. Uutena asi-ana jokaisen ERN Health Care Provider -statuksen saaneen tai sitä hakevan Har-

vinaissairauksien yksikön tulee osallis-tua ASRA-työskentelyyn. HUSin sisäisen KAT- ja ASRA-toiminnan osalta tehtiin yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansanvälisesti.

HUSin KAT- ja ASRA-toiminnan si-säiset vertaisauditoinnit ja palautekyse-lyt käynnistettiin vuonna 2019. Tavoit-teena oli saada kokonaiskuva käynnisty-neeseen toimintaan ja sen kehittämiseen eri sairaanhoitoalueilla. Osallistujina oli-vat HUS hoitotyön johto, sairaanhoito-alueen (sha) ja tulosyksiköiden KAT- ja ASRA-koordinaattorit sekä koulutetut jäsenet. Jokaisesta vertaisauditoinnis-ta valmistui auditoinnin yhteydessä tar-kistuslista, toiminnallisen työn auditoin-tikirjaukset sekä erillinen kirjallinen au-



Magneettisairaalamallissa potilaan hoi-don, henkilöstön ja koko organisaation tulokset ovat toiminnan keskiössä. Hoi-tohenkikökunnan kokemaa työnimua on HUSissa arvioitu vuodesta 2015 lähtien eri HYKS tulosyksiköissä, sairaanhoi-toalueilla sekä HUSLABssa ja HUS Ku-vantamisessa. Koettu työnimu (sitoutu-neisuus, engagement) on enemmän kuin työtyytyväisyys. Se käsitetään yksilön si-säistämänä omakohtaisena vastuuna po-tilashoidon tuloksista ja organisaation strategisista päämääristä sekä panostuk-sena niihin. Tutkimusten mukaan hoita-jien kokema työnimu on yhteydessä hoi-don tuloksiin ja potilasturvallisuuteen, potilastyytyväisyyteen, hoitajien työtyy-tyväisyyteen, työssä pysymiseen, terve-

ditointiraportti. Vuonna 2019 toteutunei-den asiakasraatitoiminnan auditointien lukumäärä oli 7/10 sha/-tulosyksikköpa-ria. Toteutuneiden KAT- toiminnan au-ditointien lukumäärä oli 5/8 sha/-tulos-yksikköparia. Sisäiset vertaisauditoinnit jatkuvat vuonna 2020. Palautekyselyissä (17.9.-31.10.2019) kartoitettiin kokemuk-sia käynnistyneestä toiminnasta. Kysely-lomakkeen pääteemoja olivat mm. koke-mukset ASRA-työskentelyn käynnisty-misestä, kokoustoiminnasta, yhteydenpi-dosta tulosyksikössä valmennuksen jäl-keen, kokemukset käynneistä/tehtävistä tulosyksikössä (esim. esittäytymiset, ha-vainnointikäynnit, tehtävät, työryhmät), kokemukset ASRA ja KAT tehtävistä ja toimeksiannoista sekä avoin palaute.

Osallisuustoimintaan liittyen käyn-nistyi tutkimus- ja kehittämistöitä seu-raavasti: väitöskirjatyö Vaasan yliopis-toon, kaksi pro gradu opinnäytetyötä Itä-Suomen yliopistoon (Tukielin- ja plas-tiikkakirurgian tulosyksikkö) ja YAMK-lopputyö, Turun AMKiin (Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö). Lisäk-si valmistui Tampereen yliopistoon joh-tamiskoulutukseen lopputyönä kehittä-mistehtävä (Lohjan sairaanhoitoalue).

Loppuvuodesta 2019 käynnistettiin suunnitelma yhteistyössä HUSin tut-kimusjohdon ja NRC:n kanssa HYKSin lääke-, hoitoja terveystieteellisen tutki-musraatitoiminnan käynnistämistä, pi-lotoinnista ja tutkimusraatitoiminnan laajentamista HUSin tulosyksiköihin.

Työhön sitoutuminen – case Sydän- ja keuhkokeskus

Kristiina Junttila, johtava ylihoitaja

ydentilaan, hyvinvointiin ja poissaoloi-hin sekä tuottavuuteen. Työnimua edis-täviksi tekijöiksi on tunnistettu mm. tu-kea antavat johtajat, palaute, palkitsemi-nen, autonomia ja päätöksentekoon osal-listuminen. Vastausprosentti HUSin hoi-tohenkilökunnasta on ollut parhaimmil-laan noin 30. Kysely on toteutettu vuo-sin 2015 (n=1828), 2016 (n=2083), 2018 (n=3723) ja 2019 (n=3874).

Tavoitteena HUS Hoitotyön toiminta-suunnitelmassa 2019 on, että sitoutunei-den %-osuus on suurempi kuin 2018 ja sitoutumattomien %-osuus on pienempi kuin 2018. HUSin hoitoja terveystietei-den tutkimuskeskus toteuttaa, analysoi ja raportoi kyselyn tulosyksiköille / sai-raanhoitoalueille vuosittain. Vastuuhen-

kilönä on Kristiina Junttila. Kysely kohdistetaan HUSin koko hoitohenkilö-kunnalle sähköpostilinkin kautta. Tulok-set lähetetään alueiden johtaville ylihoi-tajille, jotka käsittelevät hoitotyön johta-mislinjassa tulokset ja päättävät niiden perusteella tarvittavat toimenpiteet.

Vuosina 2015 ja 2016 kysely toteu-tettiin Nurse Engagement Surveyn (NES) avulla, joka on Advisory Board Company’iin kuuluneen Global Cen-ter for Nursing Executives’n kehittämä. Vuodesta 2018 lähtien käytössä on ol-lut modifioitu NES-mittari (NES +), jon-ka sisällön asianmukaisuuden on tarkis-tanut magneettisairaalahankkeen näkö-kulmasta ANCC. Kyselyssä on 53 väittä-mää, joista muodostuu yhdeksän sum-

Hoitotyötä tehdään yhteistyössä potilaiden kanssa.

2015, n=139 2018, n=181 2019, n=207

Sitoutunut

Tyytyväinen

Epävarma

Sitoutumaton

20,1 %

49,7 %

19,4 %

10,8 %

Sitoutuneisuuden aste 2015, 2018 ja 2019 (kaikki vastaajat)

14,9 %

47,5 %

24,9 %

12,7 % 11,6 %

40,1 %31,4 %

16,9 %



Terveydenhuollossa henkilökunta on merkittävä influenssatartunnan lähde; sairaalassa on lähes kolminkertainen riski saada influenssa. Jopa puolet tar-tunnan saaneista työntekijöistä voi sai-rastaa influenssan oireettomana, ja si-ten on tartuttava tietämättään. Influens-sarokote suojaa sekä potilasta, että työn-tekijää, ja on tärkein keino ehkäistä in-fluenssaa ja sen jälkitauteja. Henkilös-

tavuus on noussut vuosittain, ja on ol-lut epidemiakaudesta 2017-18 alkaen yli 95 % (kuvio 15) – siis jo ennen tartunta-tautilain voimaan tuloa. Influenssakau-della 2018-19 HUSissa 22 604 työnteki-

jää ja opiskelijaa otti rokotteen, eli lähes 2 400 henkilöä enemmän kuin edeltäväl-lä kaudella. Ammattiryhmistä lääkärei-den ja hoitohenkilökunnan rokotuskat-tavuudet olivat yli 95 % (kuvio 16), mutta

Henkilöstön ja potilaiden influenssarokotukset 2018–2020

08-09 09-10(pandemia)

10-11 11-12 12-13 13-14 14-15(työssä olevat)

15-16 16-17 17-18 18-19 19-200

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

28 42 41 48 46 54 75 84 92 >95 >95 >95

0

20

40

60

80

100

Kuvio 15. HUSin henkilöstön influenssarokotuskattavuudet 2000-luvulla.

Luku

mää

rä

%-o

suus

HUSin henkilökunnasta rokotetut (%-osuus)

HUSin henkilökunnasta rokotetut (lukumäärä)

Eeva Ruotsalainen, infektiolääkäri

mamuuttujaa. Sitoutuneisuuden astet-ta tarkastellaan seuraavien väittämien kautta: ‘Suosittelisin tätä organisaatiota ystävilleni erinomaisena työpaikkana’; ‘Organisaationi innostaa minut huippu-suorituksiin’; ‘Todennäköisimmin työs-kentelen tässä organisaatiossa kolmen vuoden kuluttua’ ja ‘Olen valmis panos-

tamaan ja tekemään työtä organisaationi onnistumiseksi’.

Vuodesta 2018 lähtien kysely on to-teutettu myös muissa yliopistosairaalois-sa, Keski-Suomen ja Vaasan keskussai-raaloissa ja Satasairaalassa liittyen kan-salliseen yhteistyöhön, HoiVerKe- eli Hoitotyön Kansallinen Vertailukehit-

2018, n=177 2019, n=198

Sitoutunut

Tyytyväinen

Epävarma

Sitoutumaton

Sitoutuneisuuden aste 2018 ja 2019, potilastyöhön osallistuvat

13,0 %

48,6 %

25,4 %

13,0 % 10,1 %

40,9 %32,8 %

16,2 %

täminen. Tässä esitetään tuloksia case-luonteisesti HYKS Sydän- ja keuhkokes-kuksen osalta (2015; 2018-19). HUS-ta-solla asetettuja tavoitteita ei ole saavu-tettu ja väittämätasolla yksimielisyys on siirtynyt lähinnä negatiivisempaan suuntaan. Kansallista vertailutietoa ei ole vielä saatavilla.

tön influenssarokotukset ovat tärkeä osa potilas- ja työturvallisuutta, jossa yli 90 %:n rokotuskattavuudella estetään osastoepidemioita ja vähennetään mer-kittävästi potilaiden influenssaan sairas-tumista sekä potilaskuolemia. HUS on ollut Suomessa ja EU-tasolla sairaala-henkilöstön influenssarokotusten edel-läkävijä. Vuodesta 2010 alkaen influens-sarokotuskattavuuden nostamiseksi on

tehty määrätietoista työtä. Uuden tar-tuntatautilain 48 § sosiaali- ja tervey-denhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotussuojasta astui voimaan 1.3.2018. Sen mukaan työnantaja voi käyttää vain erityisestä syystä rokottamatonta hen-kilöstöä asiakas- ja potilastiloissa, jois-sa hoidetaan tartuntatautien vakavil-le seuraamuksille alttiita potilaita. HU-Sin henkilöstön influenssarokotuskat-

myös erityistyöntekijät ja muu henkilö-kunta nousivat 93 %:iin. Influenssakau-della 2019-2020 saavutettiin yli 95 %:n rokotuskattavuus jo joulukuussa 2019.

Kuvio 16. HUSin henkilöstön influenssarokotuskattavuudet ammattiryhmittäin, työssä olevat (%-osuus, luvut 31.12.2019 mennessä, keskeneräinen).

%-o

suus

2014-15

2015-16

2016-17

2017-18

2018-19

2019-20

Lääkärit Hoitohenkilökunta Erityistyöntekijät Muu henkilökunta

87 95 95 95 95 95 78 86 95 95 95 95 68 74 77 82 930

20

40

60

80

100

65 73 81 82 93



Esimerkkejä yksiköissä tehdyistä töistä:

• Taukotilojen tuunaus: taukotila nyt taukoja varten, kaikki työhön liittyvä info ym. ”lippulaput” viety kanslioihin tai muualle.

• Työhyvinvointikyselyä otettu käyttöön monissa yksiköissä, tulokset puretaan yhdessä. Näin päästään keskusteluun asioista, jotka ovat haasteellisia tai jotka ovat sujuneet hyvin.

• ”Huvila ja hussi” -työryhmä perustettu suunnittelemaan poliklinikan tiloja viihtyisämmiksi

• Yksiköihin tilattu jumppapalloja ja rentoutustyynyjä taukoja varten

• Positiivisuusboksi• Kiinnitetty huomiota taukoihin

työpäivän keskellä• Tyhytikka (tauluun saa

työvuoron päättyessä antaa palautteen työhyvinvoinnin toteutumisesta)

Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitohen-kilökunta koki, että työhyvinvointiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota Mag-neettisairaalamatkalla. Tavoitteena oli, että Sydän- ja keuhkokeskuksen hoito-henkilökunta voi hyvin työssään ja saa tukea omaan työssä jaksamiseen. Toimi-joina olivat työhyvinvoinnista kiinnos-tuneet/työsuojelupari jokaisesta Sydän- ja keuhkokeskuksen yksiköstä (13 hlöä). Työhyvinvointityöpajat: 23.1.19 koko pvä, 23.4.19. puoli pvää, 6.9.19. puoli pvää.

Työhyvinvointikonsultti Taina Liuk-kosen luento (ja harjoituksia) työhyvin-

Ennaltaehkäisevä rokottaminen on osa potilasturvallisuutta ja hoitokustan-nusten säästöä potilaan parhaaksi. Ris-kiryhmiin kuuluvien henkilöiden in-fluenssarokotuksilla voidaan merkittä-västi vähentää influenssaan sairastu-vuutta, jälkitauteina keuhkokuumeita, sydän- ja aivotapahtumia sekä kuolemia, ja siten ehkäistä osastoepidemioita. In-fluenssaepidemia aiheuttaa vuosittain

väestössä merkittävän tautitaakan, joka lisää sairaala- ja tehohoidon tarvetta. In-fluenssa tarttuu herkästi henkilöstä toi-seen ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvat henkilöt (imeväiset, yli 65-vuotiaat ter-veet, pitkäaikaissairaat, vastustuskykyä heikentäviä hoitoja saavat, raskaana ole-vat) voivat sairastua vakavasti. HUSin erikoissairaanhoidossa on vuodesta 2010 alkaen ohjeistettu potilaiden rokotta-

misesta influenssaa vastaan osastoil-la ja poliklinikoilla. Viime vuosina poti-laita ja heidän lähipiiriään on rokotettu marraskuun aikana myös HUSin sairaa-loiden matalan kynnyksen rokotuspis-teissä. Epidemiakaudella 2018-19 HUSin sairaaloissa rokotettiin lähes 8 000 po-tilasta ja heidän lähiomaistaan, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

TyöhyvinvointityöpajatVirpi Valkama, kliininen asiantuntija

voinnista, työn tauottamisesta, apuväli-neistä, työn ja vapaa-ajan sovittamisesta (erityisesti vuorotyössä) ja palautumises-ta. Pienryhmätyöskentelyä oli seuraavi-en teemojen parissa: oman työhyvinvoin-nin tukeminen, työhyvinvoinnin tuke-minen työyhteisössä ja työhyvinvoinnin haasteet. Käytiin läpi NES-tuloksia, luen-to kollegiaalisuudesta (tilattu SH-liitos-ta kollegiaalisuusohjeet taskukortteja jo-ka yksikölle jakoon) ja paljon yhteistä kes-kustelua ja vertaistukea.

UUSI TIETO, INNOVAATIOT JA PARANNUKSET

Yhtenäistämällä hoitokäytän-teitä tutkimusnäyttöön perus-tuen takaamme turvallisen ja parhaan mahdollisen hoidon

jokaiselle potilaallemme. Tämän saavut-tamiseksi hoitohenkilökunnan tutkimus-osaamista sekä osaamista tutkimusnäy-tön implementoinnissa kliiniseen poti-lashoitoon on tärkeä vahvistaa. Lisäksi tutkimus ja näyttöön perustuva toimin-ta edellyttävät erillisiä rakenteita ter-veydenhuollon palveluorganisaatiois-sa. Näin ollen HUSiin, hoitotyön johdon alaisuuteen, perustettiin vuonna 2019 hoitoja terveystieteiden tutkimuskes-kuksen (Nursing Research Center, NRC), jonka avajaisia vietettiin 21.5.2019 juh-lallisin menoin.

Tutkimus ja näyttöön perustuva toiminta edellyttävät erillisiä rakenteita terveydenhuollon palveluorgani- saatioissa.

Uusi tieto, innovaatiot ja parannuksetLaadukas ammatillinen toiminta

Eduskuntatalon portaikko 2019.


TUTKIMUSNÄYTTÖÄ JA SEN KÄYTTÖÄ POTILAAN PARHAAKSI

HUSin hoitoja terveystieteiden tutkimuskeskuksen toiminnasta

vahvistaa HUSin hoitohenkilökunnan tutkimusosaamista sekä osaamista tutkimustiedon implementoinnissa kliiniseen potilashoitoon

implementoida tutkimusnäyttöä osaksi potilaan hoitoa ja erikoissairaanhoidon prosesseja

tukea kliinisessä potilashoidossa ilmenevien tutkimustarpeiden tutkimusta, tutkivaa kehittämistä ja hoitotyön vaikuttavuuden arviointia

tarjota resursseja ja selkeä rakenne hoitoja terveystieteellisen tutkimuksen sekä tutkivan kehittämisen vahvistamiselle

koordinoida yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen HUSissa toteuttamaa hoitoja terveystieteellistä tutkimusta

viestiä tutkimustiedosta sekä hoitotyön suosituksista hoitohenkilökunnalle näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi

edistää HUSissa tuotetun hoitoja terveystieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä

tukea HUSin kliinisten asiantuntijoiden ja -opettajien akateemista asiantuntijuutta

Kuvio 17. Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen keskeisimmät tavoitteet.

Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen keskeisimmät tavoitteet

Toni Haapa, tutkimusylihoitaja Kristiina Junttila, johtava ylihoitaja

Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskes-kuksen päämääränä on sekä edistää po-tilasta hyödyttävän hoitoja terveystie-teellisen tutkimustiedon tuottamista, et-tä vahvistaa HUSia tutkimustiedon hyö-dyntämisen edelläkävijänä. Hoito- ja ter-veystieteiden tutkimuskeskuksen keskei-simmistä tavoitteista (kuvio 17) konkre-tisoidaan muutamia tavoitteita alla ole-vassa tekstissä. NRC:n henkilöstöön kuuluvat johtava ylihoitaja, dosentti, TtT Kristiina Junttila, tutkimusylihoitaja, TtT Toni Haapa ja kaksi määräaikaista projektisuunnittelijaa.

NRC järjesti joulukuussa (5.12.2019) yhdessä HUS Akuutin kanssa How to conduct a clinical nursing research- tut-kimusmeetingin, jossa käsiteltiin kliini-sen hoitotieteen tutkimuksen tuottamis-ta. Meetingissä luennoitsijoina toimivat australialaiset professorit Julie Consi-dine ja Judy Currey. Meeting oli koh-distettu kaikille kliinisestä hoitotieteen tutkimuksesta kiinnostuneille, erityi-sesti kliinisessä työssä oleville hoitajille, kliinisille asiantuntijoille/opettajille se-kä HUSin väitöskirjatutkijoille. Meetin-giin osallistuneet (n=25) kokivat, että he saivat tilaisuudesta hyviä käytännön esi-merkkejä kliiniseen hoitotieteen tutki-mukseen liittyen ja vahvistusta omalle tutkimusosaamiselleen.

NRC kilpailutti tutkijakuukaudet vuonna 2019. Hakijoita oli 21, joista 14 väitöskirjatutkijalle ja yhdelle post doc -tutkijalle myönnettiin yhteensä 45 tut-

kijakuukautta. Myönnetyistä kuukausis-ta käytettiin 81 %. Keskus toteutti vas-taavan haun vuodelle 2020. Hakemuk-sia saapui 25, joista 23 oli väitöskirjatut-kijoilta ja 2 post doc -tutkijoilta. Tutkija-kuukausia myönnettiin kahdeksalle väi-töskirjatutkijalle (varalla kolme hakijaa) yhteensä 30 kuukautta ja yhdelle post doc -tutkijalle yhteensä neljä kuukautta.

NRC tukee osaltaan hoitotyön tutki-van kehittämisen periaatteita tarjoamal-la resurssia niin strategialähtöiselle tut-kimukselle kuin vastuuyksikkötasoiselle kehittämiselle. Resursointi toteutetaan NRCn projektisuunnittelijoiden vakans-sikäytön muodossa. Vuonna 2019 näitä vakansseja käytettiin noin kuuden kuu-kauden ajan strategialähtöiseen hoitoja terveystieteelliseen tutkimukseen, kuten HUS Painehaavamittarin (PHUS) vali-dointiin ja Eettisyys HUSissa -kyselytut-kimuksen raportointiin, sekä tutkivaan kehittämiseen, esimerkkinä akuutin ki-vun hoidon ydintoimintojen toteutumi-sen auditointi.

Keväällä 2019 NRC kartoitti HUSin hoitoja terveystieteiden väitöskirjatut-kijat. Lähes 50 HUSlaista on suoritta-massa tieteellisiä jatko-opintoja eri yli-opistoissa (taulukko 4). Määrällisesti eniten väitöskirjatutkijoita on HUS Las-ten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä (n=8), HUS Psykiatriassa (n=7) ja HUS Vatsakeskuksessa (n=7). Väitöskirjatut-kijoille kohdennettiin kesällä 2019 kyse-ly, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa HUSissa käynnissä olevista hoitoja ter-veystieteellisistä väitöskirjatutkimuksis-ta. Kyselyn vastanneista (n=34) 94 % toi-voi, että HUS tukee heitä väitöskirjatut-kimuksen teossa, ja että väitöskirjatutki-joille perustettaisiin oma verkosto. Näin ollen NRC päätti perustaa väitöskirjatut-kijoiden verkoston, jonka pääasiallise-na tarkoituksena on mahdollistaa tutki-joiden vertaistuki yhteisten tapaamisten muodossa ja järjestää opastusta esimer-kiksi eettisten lausuntojen ja tutkimus-lupien hakemisessa. Verkosto käynnistää toimintansa vuoden 2020 alussa.

Hoitotieteen meeting -tilaisuuksis-sa (n=7) terveystieteiden tohtorit HUSis-ta ja muualta Suomesta esittelivät väitös-kirjatutkimustensa tuloksia HUSin hoito-henkilökunnalle ja harjoittelussa olevil-le opiskelijoille. Syksyllä lokakuun hoito-tieteen meetingin yhteydessä osallistujil-le kohdennettiin palautekysely, jonka tu-losten perusteella hoitotieteen meetinge-jä tullaan kehittämään jatkossa vastaa-maan paremmin osallistujien tarpeita.

Vuonna 2019 hoitotyön tutkimuksen 18. vuosipäivä – Tutkimustieto hoitotai-doksi – järjestettiin 17.5.2019, ja päivään osallistui yhteensä 85 HUSlaista. Vuo-sipäivässä pidettiin yhteensä 15 suullis-ta esitystä ja kaksi kutsuttua esitystä. Li-säksi esillä oli kahdeksan posteriesitys-tä. Vuosipäivän pääteemoina olivat voi-maannuttavat rakenteet laadukkaan hoi-totyön tukena sekä innovaatiot laaduk-kaaseen hoitotyöhön. Rinnakkaisses-sioissa puolestaan käsiteltiin hoitajien

Yliopisto n=

Itä-Suomen yliopisto 14

Turun yliopisto 14

Tampereen yliopisto 4

Helsingin yliopisto 4

Vaasan yliopisto 3

Muut (kansainväliset) 2

Oulun yliopisto 1

Jyväskylän yliopisto 1

Åbo Akademi 1

Yhteensä 44

Taulukko 4. HUSin hoitoja ter-veystieteiden väitöskirjatutkijoiden (n=44) sijoittuminen eri yliopistoihin.

Uusi tieto, innovaatiot ja parannuksetUusi tieto, innovaatiot ja parannukset

Post doc -tutkija Marita Ritmala-Castrén esittelee tutkimustaan CNR 2019 -symposiumissa.


uudistuvia rooleja potilaslähtöisissä hoi-toprosesseissa sekä hoitajien osaamisen arviointia eri näkökulmista.

HUSin 18. tiedepäivä järjestettiin 27.11.2019 ja sen teemana oli hoitoja ter-veystieteellistä tietoa tuottava sekä hyö-dyntävä tulevaisuuden sairaala. Tiede-päivään osallistui yhteensä 80 HUSlais-ta. Tiedepäivässä kuultiin muun muassa hoitotieteen professori Katri Vehviläi-nen-Julkusen sekä terveyshallintotie-teen professori Petri Virtasen key note -luennot. Tiedepäivässä jaettiin myös ter-veystieteiden akateemiset huomionosoi-tukset alalta väitelleille (sivu 31).

HUS, Hoitotyön tutkimussäätiö (Ho-tus) ja Sairaanhoitajaliiton koulutus -ja kustannusyhtiö Fioca järjestivät 14.-15.2.2019 neljännen terveysalan kansal-lisen näyttöön perustuvan toiminnan symposiumin Kalastajatorpalla. Sympo-siumin teemana oli näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisen tukipilarit, ja osallistujia oli yhteensä n. 200.

HUSin hoitohenkilökunnan tieteelliset julkaisut HUSissa tuotettujen tieteellisten julkai-sujen viitetiedot kerätään vuosittain Hel-

singin yliopiston ylläpitämään TUHAT-tutkimustietojärjestelmään. Julkaisut on perinteisesti kerätty manuaalisesti HU-Sin tutkimusjohdon toimesta. NRC:n yh-tenä tavoitteena on edistää HUSissa tuo-tetun hoitoja terveystieteellisen tutki-muksen näkyvyyttä. Tähän liittyen vuo-den 2019 aikana on käyty neuvotteluja TUHAT-tutkimustietojärjestelmän pää-käyttäjien kanssa siitä, miten jatkossa HUSin hoitoja terveystieteilijöiden te-kemien julkaisujen viitetiedot saataisiin luotettavimmin kerättyä. Vuonna 2018

Esitysfoorumi Suullinen esitys Posteriesitys

Kansainvälinen 15 6

Kansallinen 12 6

Alueellinen 2 2

Paikallinen (ei HUS) 1 1

Yhteensä 30 15

Taulukko 5. HUSin hoitohenkilökunnan pitämät esitykset vuonna 2019 (N=45).Liitteeseen 3 on koottu HUSlaisen hoitohenkilökunnan vuonna 2019 kirjoittamat amma-tilliset artikkelit (N=17).

HUSissa tuotettiin yhteensä 22 hoitoja/tai terveystieteellistä vertaisarvioitua julkaisua, joista kertyi 21 JUFO-pistet-tä. Koonti julkaisuista on luettavissa liit-teestä 2.

Muu hoitotyön julkaisutoimintaVuoden 2019 aikana HUSin hoitohenkilö-kunta on osallistunut ammatillisiin opin-topäiviin sekä tieteellisiin konferenssei-hin, joissa he ovat esitelleet tutkimus- ja/tai kehittämistöitään suullisten ja/tai posteriesitysten muodossa (taulukko 5).

Tutkimusklubitoimintaa on järjestet-ty Naistentaudit ja synnytykset tulos-yksikössä jo useamman vuoden ajan eri tavoin. Tutkimusklubeja on ollut pää-sääntöisesti kahdesti lukukaudessa. Ai-heet ovat nousseet esille osittain hoito-työn tarpeista ja osittain tavoitteena on ollut uuden tiedon levittäminen. Tutki-musklubin järjestämisestä, tiedonhaus-

Tutkimusklubitoiminta – case HUS Naistentaudit ja synnytykset

Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällön käyttöön ottaminen ja näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen työpajamenetelmän avulla

Nina Heinikoski, kliininen asiantuntija

Marja-Liisa Stenroos, ylihoitaja

ta ja asiantuntijoiden hankkimisesta on vastannut tulosyksikön hoitotyön klii-ninen asiantuntija tai kliininen opetta-ja, ja tilaisuuksiin on osallistunut vaih-televa määrä hoitohenkilökuntaa ilmoit-tautumalla etukäteen Harpin kautta. Ai-heet ovat liittyneet johtamiseen, imetyk-seen, surun kohtaamiseen ja käsittelyyn, puhelinohjaukseen, moraaliseen rohke-

uteen hoitotyössä, keskenmenopotilaan kohtaamiseen/kohtukuolemaan, raskau-denkeskeytykseen, magneettisairaala-konferenssin kuulumisiin, kollegiaali-suuteen ja hoitotyön koulutuspäivien an-tiin. Alustuksia ovat pitäneet eri asian-tuntijat tulosyksikön kliinisen asiantun-tijan ja opettajan lisäksi sekä kätilö-/sai-

raanhoitajaopiskelijat ja tulosyksikön hoitajat.

Tutkimusklubitoiminta on tullut tu-tuksi henkilökunnalle ja tilaisuuksiin osallistujien määrä on kasvanut kerta kerralta. Opiskelijat ovat olleet myös ak-tiivisesti läsnä. Tutkimusklubin esitykset on jaettu tilaisuuden jälkeen osastonhoi-tajien välityksellä hoitohenkilökunnal-

le. Lisäksi on pidetty osastotunteja puhe-linohjauksesta ja kollegiaalisuudesta. Ta-voitteena on, että tutkimusklubitoimin-ta olisi yksi väylä uuden tiedon levittä-miseen ja jalkauttamiseen, mutta tätä ei ole seurattu millään tavalla. Tällä hetkel-lä tutkimusklubeja ei järjestetä Apotin käyttöönoton vuoksi, mutta ensi syksy-nä tarkoituksena on järjestää klubeja en-

tiseen tapaan, mutta aiempaa systemaat-tisemmin näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen.

HUSin hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asian-tuntijaryhmä (TuNTo) päivitti tutkimus-klubimallin Tiedosta taidoksi -toimin-naksi ja sitä esiteltiin vuoden 2018 hoito-työn toimintakertomuksessa.

Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöt – hoito-työn suositus julkasitiin valtakunnalli-silla keuhkopäivillä 25.9.2018 Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) toimesta. Apu-laisosastonhoitaja Merja Kukkonen Keuhkosairauksien ja kardiologian osas-tolta 6A oli mukana Hotuksen asiantun-tijatyöryhmässä. Yhteistyöhön osallistui myös Filha ja Hengitysliitto.

Keuhkoahtaumatauti on etenevä ja elämää rajoittava parantumaton saira-us, jota voidaan ehkäistä, ja jonka etene-mistä voidaan hidastaa sekä oireilua vä-hentää. Keuhkoahtaumataudin omahoito on hoidon perusta. Omahoidon ohjauk-sen kokonaisuus sisältää seuraavat seit-semän hoitosuositusta: savuttomuus, oi-reet- ja psyykkinen hyvinvointi, lääke-hoidon toteutus, liikunta, ravitsemus, taudin pahenemisvaiheen ehkäisy ja lä-heisen tiedon ja tuen tarpeet. Hoitosuo-situsten tavoitteena on yhtenäistää keuh-koahtaumatautia sairastavien omahoi-don ohjauksen sisältö niin, että sairastu-nut saa riittävät tiedot omahoidon tuek-si. Merja Kukkonen kertoi kokemuksiaan

osallistumisestaan suositustyöryhmän toimintaan:

”Työryhmän osallistuminen oli mi-nulle uutta ja mielenkiintoista. Tieteel-listen artikkelien lukeminen ja arviointi olivat haastavaa, mutta työryhmän mui-den jäsenten antama tuki ja yhdessä te-keminen auttoivat. Olen tyytyväinen työ-ryhmän tuotokseen ja toivon sen laajaa hyödyntämistä.”

Sydän- ja keuhkokeskuksessa oma-hoidon ohjaussuosituksen sisällön käyt-töön ottamiseksi ja näyttöön perustu-van toiminnan edistämiseksi hyödynne-tään työpajamenetelmää. Opetushoitajat Sanna Lehtivaara ja Heli Karhunen vetävät työpajoja Sydän- ja keuhkokes-kuksen vuodeosastojen hoitohenkilökun-nalle. Työpajoissa yhdessä suunnitellaan ja päätetään, miten omahoidon ohjaus-suositus jalkautetaan keuhkosairauksien vuodeosastoilla Meilahdessa, Jorvissa ja Peijaksessa. Työpajatyöskentely on eden-nyt suosituksen sisällöstä ja lähtötilan-teen kartoittamisesta sen moniammatil-lisen käyttöönoton suunnitteluun. Lisäk-si hoitotyön kliinisen asiantuntijan Vir-

pi Valkaman tuella on työstetty mitta-ria, jolla toiminnan muutoksen vaikutus-ta seurataan. Työskentely on jo johtanut useiden päivittäisten toimintatapojen muutoksiin, jotka on toteutettu yhtenäi-sinä kaikilla osastoilla, mikä onkin yk-si työpajatyöskentelyn keskeisistä tavoit-teista yksikkörajat ylittävän verkostoitu-misen ohella. Esimerkiksi puhalluspullo- ja päivittäisen aktiivisuuden potilasoh-jeet on päivitetty ja käytännöt yhtenäis-tetty. Jatkossa rakenteistamme COPD-potilaan omahoidon ohjauksen rungon ja kirjaamisen.

Työpajan vetäminen on ollut uuden-lainen toimintamalli opetushoitaja San-na Lehtivaaralle:

”Pajoihin on osallistunut todella pä-teviä sairaanhoitajia, lähihoitajia ja fy-sioterapeutteja, joiden voimaantumista ja asiantuntijuutta on ollut ilo seurata ja ohjata yhteistä tavoitetta kohti. Kliinistä työtä tekevät hoitajat ovat suurin voima-varamme, jonka osaamisen hyödyntämi-nen on tulevaisuuden näyttöön perustu-vassa hoitotyössä keskeistä.”

Uusi tieto, innovaatiot ja parannuksetUusi tieto, innovaatiot ja parannukset


Meilahden Kardiologisella vuodeosastol-la ja valvonnassa M8 ja M9 ei ollut syste-maattista tapaa esittää, käsitellä ja rapor-toida kehitysideoita ja niiden toteutusta. Kehitysideat jäivät ideavaiheeseen tai nii-tä toteutti yksittäinen työntekijä, vastuu-alue- tai asiantuntijaryhmä. Kehitysideoi-ta ja niiden toteutusta ei myöskään kirjat-tu eikä raportoitu millään lailla. Käynnis-sä olevien kehitystehtävien määrä ja aika-taulu eivät olleet kaikkien tiedossa.

Alkumittauksena toteutettiin sähköi-nen kysely osaston henkilökunnalle. Ta-voitteeksi asetettiin 1) systemaattinen ta-pa tuoda kehitysideat esille ja käsitellä ja raportoida kehitysideoiden etenemis-tä, 2) mahdollisuus kommentoida kehi-tysideoita ennen toteutuksen aloitusta ja 3) seurata kehitysideoiden toteutuksen etenemistä. Toimijoina olivat sh Veera

IDEA ESIIN: työntekijä tuo idean esille käyttämällä ideakorttia. Ideakortti laitetaan ideataululle.

Ideataulua ja idealomaketta kehitettiin yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, tarkoituksena saada enemmän kehitysideoita potilailta ja omaisilta.

Nousiainen, sh Paula Allanmaa, sh Mari Glad-Marttinen, sh Kati Koi-visto, sh Eija Tervola, oh Annukka Sandell.

Interventiona päätettiin ottaa käyt-töön ideataulu, jonka kehittämiseen ja jatkotyöskentelyyn mahdollistettiin työ-aikaa 2h/2vko viidelle hoitajalle. Idea-taulun käyttöön ottoa valmisteltiin muun muassa tilaamalla taulut, suunnit-telemalla ja toteuttamalla taulujen vi-suaalinen ilme sekä laatimalla taulua koskeva ohjeistus ja tiedotus. Kehitys-ideoita kirjattiin ”Jatkuvan kehittämi-sen” Exceliin sekä ideataululla oleviin lo-makkeisiin. Kehitysideoita toteutettiin asiantuntijaryhmän sisällä tai ne koordi-noitiin vastuualueryhmille tai yksittäisil-le henkilöille. Osaston henkilökuntaa tie-dotettiin valmistuneista kehitysideoista.

Huhtikuussa 2019 arvioitiin asetettu-jen tavoitteiden saavuttamista. Arvioin-nin perusteella päätettiin muokata idea-lomaketta tekemällä siitä selkeämpi ja houkuttelevampi. Lisäksi ideataulua ja idealomaketta kehitettiin yhdessä koke-musasiantuntijan kanssa, tarkoituksena saada enemmän kehitysideoita potilai-ta ja omaisilta. Jatkokehityksen aiheina ovat idealomakkeen uuden version käyt-töönotto ja sen liittäminen osaksi poti-laan vastaanottoa osastolle. Kehitysideoi-ta kirjataan taululle runsaasti. Haastee-na on toteutettavien ideoiden priorisoin-ti, jota tehostetaan nelikenttämallin mu-kaan (saavutettava hyöty vs. toteutuk-seen käytettävä aika). Jatkossa on myös tarkoitus digitalisoida ideataulu työsken-nellen Teams-sovelluksessa. Idealomak-keet ovat edelleen käytössä taululla.

Ideataulun käyttöönotto Meilahden Kardiologisella vuodeosastolla ja valvonnassa M8+M9

Veera Nousiainen, sairaanhoitaja

Kuvio 18. HUSin strategia 2020-2024.

KOHTI 2020-LUKUA

HUS valtuusto hyväksyi 12.12.2019 uuden, vastuulli-sen kasvun strategian vuosil-le 2020-2024. Uudet HUS ar-

vot ovat kohtaaminen, yhdenvertaisuus ja edelläkävijyys. Nämä arvot ovat olleet ja ovat edelleen keskeisiä hoitotyössä. Teem-me yhteistyötä potilaan ja hänen lähei-sensä kanssa. Olemme innokkaita koulut-tautujia ja kehittäjiä tarjoten mitatusti en-siluokkaista hoitoa potilaillemme.

Strategian päämäärät ovat seuraavat: mitatusti parasta hoitoa ja palvelua, pa-ras yhteisö oppia, tutkia ja tehdä merki-tyksellistä työtä, terveyttä tehokkaasti ja vaikuttavasti, vastuumme yhteiseksi hy-väksi sekä asiakaslähtöinen digitaalinen muutus. Päämäärät todentuvat magneet-tisairaalamallin mukaisessa hoitotyös-sä potilaiden, henkilöstön ja koko HUSin parhaaksi.

Arvot: Kohtaaminen Edelläkävijyys Yhdenvertaisuus



Liite 1 HUS Hoitotyön asiantuntijaryhmien jäsenet 2019HUS Potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmäBellaoui Pirkko, pj osastonhoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Pulkkinen Kirsi, pj sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Heinikoski Nina (siht.) kliininen asiantuntija HUS Naistentaudit ja synnytykset

Arminen Susan laatupäällikkö HUS Pää- ja kaulakeskus

Bäckmand Heli kehittämispäällikkö HUS Yhtymähallinto

Hautala Anne sovellussuunnittelija HUS Tietohallinto

Karhu-Hämäläinen Anita potilasasiamies

Kotila Jaana hoitotyön kliininen asiantuntija HUS Neurokeskus

Kotiluoto Ulla henkilöstön edustaja HUS Syöpäkeskus

Lehtinen Kristiina asiakaspalvelupäällikkö HUS Kuvantaminen

Mikola Virpi sairaanhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Mäkinen Marjut sairaanhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Pihlajamaa Katriina sairaanhoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Renwall Veronica ylihoitaja HUS Akuutti

Råstu-Werner Pia sairaanhoitaja tai vastaava HUS Raaseporin sairaala

Salonen Riitta sairaanhoitaja tai vastaava tai aoh Hyvinkään sairaanhoitoalue

Virta- Helenius Maarit johtava ylihoitaja HUS Neurokeskus

Vuori-Kemilä Anne kokemusasiantuntija

LIITTEET

HUS Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmäSneck Virpi, pj ylihoitaja HUS Vatsakeskus

Forss Tuija, pj aoh, opetushoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus

Naumanen Satu, siht. sairaanhoitaja Hyvinkään sairaanhoitoalue

Ala-Nikkola Taina johtava ylihoitaja HUS Psykiatria

Anttila Katriina osastonhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Haapa Toni tutkimusylihoitaja HUS Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus (NRC)

Hanna Leino tutkimushoitaja HUS Psykiatria

Heikkinen Leena henkilöstön edustaja Tehy

Junttila Kristiina arviointiylihoitaja HUS Hoitotyön johto

Komi Tarja henkilöstön edustaja SuPer

Koota Elina kliininen opettaja HUS Akuutti

Lahti Taina sairaanhoitaja HUS Neurokeskus

Lindfors Nina opetus- ja tutkimuslinjajohtaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Rauta Satu kliininen asiantuntija HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Reiman Kati sairaanhoitaja HUS Psykiatria

Röhmö Tarja tutkimusjohto Hyvinkää sairaanhoitoalue

Simonen Outi ylihoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Touray Minna sairaanhoitaja tai vastaava HUS Sydän- ja keuhkokeskus

HUS vastaa koko Suomessa useiden vaativien sairauksien hoidosta ja tutkimuksesta

Valtakunnalliset vastuumme mm.• elinsiirrot• vaikeiden palovammojen hoito• allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot• epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito• imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten

sydänkirurgia• vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito• huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu

sekä leikkaushoito

Kuvio 19. HUSin 23 sairaalaa ja HYKSin Erva-alue sekä valtakunnallisia vastuita.

HYKS-erva

Helsinki ja Uusimaa (HUS)

Kymenlaakso (KYMSOTE)

Etelä-Karjala (EKSOTE)

Päijät-Häme (PPHYKY)

Helsinki: Auroran sairaala Haartmanin sairaalaHerttoniemen sairaalaIho- ja allergiasairaalaKirurginen sairaalaLaakson sairaalaMalmin sairaalaMeilahden kolmiosairaala

Lohjansairaanhoitoalue

Länsi-Uudenmaansairaanhoitoalue

HYKS-sairaanhoitoalue

Hyvinkäänsairaanhoitoalue

Porvoonsairaanhoitoalue

Lohjan sairaala

Hyvinkään sairaala

Raaseporin sairaala

Jorvin sairaalaEspoon sairaala

Porvoon sairaala

Kellokosken sairaala

Karkkila

Siuntio

Vantaa

Kauniainen

Espoo

Hyvinkää

Pornainen

Askola

Porvoo

Lapinjärvi

Loviisa

Mäntsälä

JärvenpääNurmijärvi

Tuusula

Sipoo

Raasepori

Hanko

Inkoo

VihtiLohja

Kirkkonummi

Helsinki

Meilahden tornisairaalaNaistenklinikkaPsykiatriakeskusSilmä-korvasairaalaSyöpätautien klinikkaTöölön sairaalaUusi lastensairaala

Kerava

Peijaksen sairaala


HUS Hoitotyön osaamisen ja ammatillisen kehittymisen asiantuntijaryhmäManninen-Kauppinen Eila, pj ylihoitaja HUS Vatsakeskus

Maritta Olsbo-Nurminen, pj. osastonhoitaja HUS Akuutti

Purhonen Heidi, siht. sairaanhoitaja HUS Vatsakeskus

ei edustajaa henkilöstöjohto

Honka Kaisa toimintaterapeutti HUS Psykiatria

Koivisto Eeva-Liisa sairaanhoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus

Kähkönen Tuula röntgenhoitaja HUS Syöpäkeskus

Lemetti Terhi, siht. kliininen asiantuntija HUS Tulehduskeskus

Lindholm Maritta ylihoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus

Lindström Minna henkilöstön edustaja Super

Mikkonen Sinikka johtava ylihoitaja Lohjan sairaanhoitoalue

Numanovic Vanessa sairaanhoitaja tai vastaava HUS Pää- ja kaulakeskus

Oinonen Päivi kätilö HUS Naistentaudit ja synnytykset

Palmroth Tiina sairaanhoitaja tai vastaava tai kliininen asiantuntija/opettaja

HUS Kuvantaminen

Ruuskanen Susanna kliininen opettaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Rydenfelt Merja kliininen asiantuntija HUS Neurokeskus

Soile Yli-Arvo koulutussuunnittelija HUS Yhtymähallinto, henkilöstöjohto

Valkama Virpi kliininen asiantuntija HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Westerholm Tiina lähihoitaja Lohjan sha

HUS Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmäKoskinen Katja, pj ylihoitaja HUS Naistentaudit ja synnytykset

Tynjälä Aino, pj. sairaanhoitaja HUS Syöpäkeskus

Kiviniemi Riitta, siht osastonhoitaja HUS Sisätaudit ja kuntoutus

Aarnisalo Antti linjajohtaja HUS Pää- ja kaulakeskus

Ameel Maria kliininen asiantuntija HUS Psykiatria

Ekroth Carola henkilöstön edustaja Tehy

Hermens Taru projektipäällikkö HUS Tietohallinto

Huovinen Minna osastonhoitaja HUS Vatsakeskus

Iso-Tomu Maija-Leena sairaanhoitaja HUS Pää- ja kaulakeskus

Junttila Kristiina johtaja, NRC HUS HUS NRC

Kaira Anna-Maija johtava ylihoitaja HUS Vatsakeskus

Klapuri-Kari Mervi sairaanhoitaja HUS Neurokeskus

Kukkonen Monika sovellussuunnittelija HUS Tietohallinto

Laaksonen Laura sairaanhoitaja tai vastaava HUS Kuvantaminen

Lindholm Terese sairaanhoitaja Raasepori

Misikangas-Voutilainen Maija sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Poikajärvi Satu ylihoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Saloranta Tiina kliininen asiantuntija HUS Tietohallinto

HUS Taloudellisuuden ja tuottavuuden asiantuntijaryhmäLaitila Markku, pj ylihoitaja HUS Sisätaudit- ja kuntoutus

Koskinen Arja pj osastonhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Halonen Tommi, siht sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Airas Tiina sairaanhoitaja HYKS Raasepori

Ekblad Reija osastonryhmän päällikkö Hyvinkään sairaanhoitoalue

Enqvist Samira sairaanhoitaja HUS Psykiatria

Heino Kirsi johtava ylihoitaja HUS Naistentaudit ja synnytykset

Karjalainen Minna resurssipäällikkö HUSLAB

Kauppi Outi kliininen asiantuntija HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Kervinen Satu pääluottamusmies SuPer

Komulainen Jenni osastonhoitaja HUS Neurokeskus

Lehtonen Taru laskentapäällikkö HUS talousjohto

Lähdetkorpi Mia sairaanhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Marttila Liisa osastonhoitaja Lohjan sha

Mäenpää Inger johtava ylihoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Pesso Satu sairaanhoitaja HUS Kuvantaminen

Salmivaara Tuula henkilöstön edustaja Tehy

Stenroos Marja-Liisa ylihoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Suomalainen Tuula osastonhoitaja HUSLAB

Vuoristo Ilona apulaisosastonhoitaja HUS Akuutti

Övermark Anneli osastonhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

HUS Hoitotyön laadun ja turvallisuuden asiantuntijaryhmäMäkelä Terhi, pj. johtava ylihoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Kristola Hanna, pj. sairaanhoitaja HUS Psykiatria

Reen Eija, siht. sairaanhoitaja HUS Lasten ja nuorten sairaudet

Aalto Johanna kliininen asiantuntija HUS Vatsakeskus

Bruce-Suomela Marianne henkilöstön edustaja Tehy

Hakkarainen Hanna-Mari sairaanhoitaja HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgia

Kivivuori Sanna-Maria ylilääkäri, laatu HUS Yhtymähallinto

Konkola-Loikkanen Leila kliininen asiantuntija Lohjan sairaanhoitoalue

Meriö Anu ylihoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Niskanen Minttu sairaanhoitaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Pesonen Margit potilasturvallisuuden ohry:n edustaja HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Ritmala-Castrén Marita kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Sillankorva Marja osastonhoitaja HUS Kuvantaminen

Skog Gunilla sairaanhoitaja Raasepori

Tenhunen Erja hygieniahoitaja HUS Tulehduskeskus

Tähkä Katja laatupäällikkö HUS Syöpäkeskus

Tölli Johanna kätilö HUS Naistentaudit ja synnytykset

Yli-Parkas Joni sairaanhoitaja HUS Sydän- ja keuhkokeskus


Ala-Nikkola T., Pirkola S., Kaila M., Joffe G., Kontio R., Oranta O., et al. (2018) Identifying local and centralized mental health services the development of a new categorizing variable. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(6), 1131, https://doi.org/10.3390/ijerph15061131. [JUFO 1]

Askola R., Nikkonen M., Paavilainen E., Soininen P., Putkonen H. & Louheranta O. (2018) Forensic psychiatric patients’ perspectives on their care: a narrative view. Perspectives in Psychiatric Care 54, 64–73. [JUFO 1]

Haapa T., Suominen T., Paavilainen E. & Kylmä J. (2018) Experiences of living with a sexually transmitted disease – an integrative review. Scandinavian Journal of Caring Sciences 32(3), 999–1011. [JUFO 1]

Jäppinen A-M., Hämäläinen H., Kettunen T. & Piirainen A. (2018) Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty (THA). The perspective of physiotherapists, Physiotherapy Theory and Practice, DOI:10.1080/09593985.2018.1513617. [JUFO 1]

Kallakorpi S., Kankkunen P. & Haatainen K. (2018) Nurses’ experiences caring for immigrant patients in psychiatric units. International Journal of Caring Sciences 11(3), 1802–1811. [JUFO 1]

Koota E., Kääriäinen M. & Melender H-L. (2018). Educational interventions promoting evidence-based practice among emergency nurses: a systematic review. International Emergency Nursing 41(November 2018), 51–58. [JUFO 1]

Lindfors K., Meretoja R., Kaunonen M. & Paavilainen E. (2018) Preceptors’ perceptions of the elements of a successful and an unsuccessful orientation period for newly graduated nurses. Journal of Nursing Management 26(3), 256–262. [JUFO 1]

Marikainen S., Kotila J., Kaipio J. & Lääveri T. (2018) Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10(2.-3.), 236–250. [JUFO 1]

Partanen E., Lemetti T. & Haavisto E. (2018) Participation of relatives in the care of cancer patients in hospital: a scoping review. European Journal of Cancer Care 27(2), e12821, doi: 10.1111/ecc.12821. [JUFO 1]

Peltonen L-M., Junttila K. & Salanterä S. (2018) Front-line physicians’ satisfaction with information systems in hospitals. Studies in Health Technology and Informatics 247, 865–869. [JUFO 1]

Peltonen L-M., Junttila K. & Salanterä S. (2018) Nursing leaders’ satisfaction with information systems in the day-to-day operations management in hospital units. Studies in Health Technology and Informatics 250, 203–207. [JUFO 1]

Pinto A., Adams S., Ahring K., Allen H., Almeida MF., Garcia-Arenas D., . . ., Tuokkola J., et al. (2018) Early feeding practices in infants with phenylketonuria across Europe. Molecular Genetics and Metabolism Reports 16, 82–89. [JUFO 0]

Pohjamies N., Haapa T., Seilola M. & Meretoja R. (2018) Hoitotyön esimiesten ja johtajien tehtävät opiskelijoiden harjoitteluprosessissa. Tutkiva Hoitotyö 16(1), 20–29. [JUFO 1]

Ruuskanen S., Koota E., Timonen L., Haapa T., Lääperi M., Kääriäinen M. & Meretoja R. (2018) Ohjaajakoulutusintervention vaikutus opiskelijaohjaajien itsearvioituun ohjausosaamiseen yliopistosairaalassa. Hoitotiede 30(3), 191–202. [JUFO 1]

Rytilä-Manninen M., Haravuori H., Fröjd S., Marttunen M. & Lindberg N. (2018) Mediators between adverse childhood experiences and suicidality. Child Abuse and Neglect 77, 99–109. [JUFO 1]

Ryynänen S. & Harisalo R. (2018) A strategic and good governance perspective on handling patient complaints. International Journal of Health Care Quality Assurance 31(8), 923–934. [JUFO 1]

Sadeniemi M., Almeda N., Salinas-Perez JA., Gutierrez-Colosia MR., Garcia-Alonso C., Ala-Nikkola T., et al. (2018) A Comparison of mental health Care systems in northern and southern Europe: a service mapping study. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(6), 1133, https://doi.org/10.3390/ijerph15061133. [JUFO 1]

Saarikoski A., Koppeli R., Salanterä S., Taskinen S. & Axelin A. (2018) Voiding school as a treatment of daytime incontinence or enuresis: children’s experiences of the intervention. Journal of Pediatric Urology 14(1), 56.e1–56. e7. [JUFO 1]

Saarikoski A., Koppeli R., Taskinen S. & Axelin A. (2018) Voiding school as a treatment for daytime incontinence or enuresis: assessing the effectiveness of intervention by measuring changes in wetting episodes. Journal of Pediatric Urology 14(3), 256.e1–256.e7. [JUFO 1]

Simoila L., Isometsä E., Gissler M., Suvisaari J., Sailas E., Halmesmäki E. & Lindberg N. (2018) Schizophrenia and induced abortions: a national register-based follow-up study among Finnish women born between 1965-1980 with schizophrenia or schizoaffective disorder. Schizophrenia Research 192(February 2018), 142–147. [JUFO 1]

Simoila L., Isometsä E., Gissler M., Suvisaari J., Halmesmäki E. & Lindberg N. (2018) Obstetric and perinatal health outcomes related to schizophrenia: a national register-based follow-up study among Finnish women born 1965-1980 and their off-spring. European Psychiatry 52(August 2018), 68–75. [JUFO 1]

Liite 2 Vertaisarvioidut terveystieteelliset julkaisut 2018

Liite 3 Ammatilliset julkaisut 2019

Torppa K. (2018) Matkalla kohti magneettisairaalaa - miksi ja miten? Hoidon laadun, hoitohenkilöstön ja organisaation hyvät tulokset saavutetaan magneettisairaalamallilla. Duodecim 134(3), 221–223. [JUFO 1]

Tuominen L., Seppälä H. & Meretoja R. (2018) Röntgenhoitajan ammattiosaamisen arviointi, tapaustutkimus yliopistosairaalan sädehoito-osastolla. Kliininen Radiografiatiede 1, 11-18. (JUFO 1).

Arala K, Haapa T. 2019. Kollegiaalisuus moniammatillisen tiimityön edellytyksenä leikkauspotilaan hoidossa. Pinsetti 2/2019, 5–7.

Haapa T., Toivonen S. 2019. Pinsetti-lehden lukijakysely: tulokset suuntaviivoina lehden kehittämiselle. Pinsetti 3/2019, 5–8.

Haapa T., Voutilainen N., Pohjamies N. 2019. Perioperatiivisen hoitotyön harjoittelua ohjaavat tavoitteet – työväline opiskelijalle harjoitteluun ja ohjaajalle ohjaukseen. Pinsetti 2/2019, 18–21.

Hallikainen H. 2019. Tervetuloa naistentautien poliklinikalle Ruoholahteen. Kätilölehti 5/2019, 8 -11.

Hallikainen H., Nyytäjä O. 2019. Terveisiä Ranskasta! Kätilöt raskaudenkeskeytysten äärellä. Kätilölehti 1/2019, 12-15.

Halonen M., Sjöström P. 2019. Kriittisesti sairaan potilaan vastaanottoprotokolla Meilahden teho- ja tehovalvontaosasto M1:llä. Tehohoito 37, 40-42.

Kinnunen M., Tölli J. 2019. Henkisen ensiavun merkitys työ- ja toimintakykyyn. Pinsetti 3/2019, 22-23.

Kotila J., Salonen A., Lemetti T., Junttila K. 2019. Uralla eteenpäin. Pro Terveys 4/2019, 16-18.

Koukkari K. 2019. Kestokatetrit infektioriskinä. Suomen Sairaalahygienialehti 3/2019, 135-139.

Kouvalainen T., Pitkäjärvi M., Rauta S. 2019. Perioperatiivisten sairaanhoitajien tieto leikkauspotilaan hypotermian ehkäisystä ja hoidosta. Spirium 4/2019, 14-19.

Krüger L. M., Roine M., Karvonen E., Hurskainen K., Palamaa S. 2019. Fysioterapian suoravastaanoton kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Fysioterapia 1/2019, 20-24.

Lemetti T., Viholainen K., Kotila J., Salonen A., Junttila K. 2019. Koulutuksella vahvistusta näyttöön perustuvaan toiminnan kehittämiseen työyksiköissä. Puheenvuoro. Tutkiva hoitotyö 17(3), 44-46.

Lindell E., Moisander H. & Kotila J. 2019. Neurohoitotyön kehittäminen ja osaamiskriteerit. F.A.N.N. Vol.42/2019

O’Sullivan-Salminen F. 2019. 9th EORNA Congress. Matkakertomus. Pinsetti 3/2019, 24-25.

Pohjamies N., Haapa T. 2019. NORNA 2016 ja 2018 – katsaus perioperatiivisen hoitotyön tutkimukseen ja kehittämiseen pohjoismaissa. Pinsetti 2/2019, 30–32.

Pontan M. 2019. Vardagsrummet för kvinnans liv. Kätilölehti 5/2019, 20–21.

Sillanpää J., Strandell K. 2019. NJF:n Kätilökongressi Islannissa - Midwifery across borders. Kätilölehti 4/2019, 8- 10.

Takala O. 2019. Hiljaisuuden ääni. Psykoterapia-lehti 2/2019, 132-143.


Liite 4 HUS Hoitotyön johdon koulutukset ja tilaisuudet 2019

Tilaisuus (järjestäjä) Kohderyhmä Teema/sisältö/tavoitteet Osallistujat

Hyvä johtaminen

Tammiseminaari (Hoitotyön johto) Hoitotyön esimiehet, johtajat ja asiantuntijat

Yhdessä tekemällä hyviin tuloksiin; mm. potilaskeskeinen ja laadukas toiminta, terveyspalvelujen digitalisoituminen, hoitotyön johtamisen uudet ulottuvuudet

340

Leadership Laboratory (Dr. Barbara Mackoff & Hoitotyön johto)

Osastonhoitajat (HUS + Helsingin kaupunki), ylihoitajat

Muutosjohtaminen, ryhmädynamiikka, ristiriitojen ratkaiseminen, työntekijöiden motivointi ja innostaminen

55

Nottingham Journey to Magnet (Prof. J. Cooper, M. Sunderland ja K. Jones & Hoitotyön johto)

Magneettisailraala-statusta hakevien yksiköiden hoitotyön johtajat ja asiantuntijat

Tavoitteena jakaa tietoa Magneettisairaala-hakuprosessista ja siinä ilmenneistä haasteista.

30

ANCC - Magneettisairaala yleisluento + CNO Luncheon (ANCC: J. Doucette & R,Graystone & Hoitotyön johto)

Hoitotyön esimiehet, johtajat ja asiantuntijat

Tavoitteena jakaa ja syventää tietoa Magneettisairaalamallista.

70

ENDA 2019 Kongressi (Tehy yhteistyössä ENDA:n, HUSin, Itä-Suomen yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa)

Euroopan hoitotyön johtajat

Teemana The Future, Leadership and Changes

Voimaannuttavat rakenteet

Hoitotyö 2020-luvulla * 2 (HUS Hoitotyön johto)

Hoitohenkilökunta, esimiehet, johtajat

Tavoitteena• lisätä hoitohenkilöstön tietoa

Magneettisairaalamallista• kehittää potilaiden hoitoa jakamalla hyviä

käytäntöjä ja kokemuksia

250

Vuorovastaava I -koulutus (kliiniset asiantuntijat Jaana Kotila ja Kirsi Lindfors)

Vuorovastaavana toimivat

Tavoitteena• vuorovastaavana toimiva saa valmiuksia

roolissa toimimiseen

118 (+koulutusta etänä seuranneet)

Vuorovastaava II (kliiniset asiantuntijat Jaana Kotila ja Kirsi Lindfors)

Vuorovastaavana toimivat

Tavoitteena • kehittää päivittäisjohtamisen taitoja• tukea vuorovastaavan roolia

moniammatillisessa tiimissä

90 (+ koulutusta etänä seuranneet)

HUS Taitava hoitaja koulutus PTAP-mallin mukaisesti (Virpi Valkaman vetämä projektityhmä)

Magneettisairaala-statusta hakevien organisaatioiden pätevän tason saavuttaneet hoitajat

Tavoitteena: • tukea hoitohenkilökunnan ammatillisen

osaamisen vahvistumista ensiluokkaisen potilashoidon toteutumiseksi

• tarjota hoitotyön ammattilaiselle mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana ja edetä ammattiuralla pätevän tason hoitajasta taitavan tason hoitajaksi.

27

Teho- ja valvontahoitotyön syventävä perehdytys (Annika Björn) (sis. 6 koulutuspäivää)

Hoitohenkilökunta (HUS-erva-tasoisesti)

Tavoitteena• syventää tehohoitopotilaan hoitoon liittyviä

taitoja tehohoidon erityiskysymyksissä

n. 60 / pv

LOVe-verkkokoulutukset (HUS Koulutuspalvelut)

Lääkehoidon toteuttamiseen osallistuva hoitohenkilöstö

• iv-koulutus suonensisäisen neste- ja lääkehoidon sekä verensiirron ja epiduraalisen lääkehoidon toteuttamiseen: 1976 henkilöä

• II-asteen koulutetun hoitohenkilökunnan lääkehoidon täydennyskoulutus: 414 henkilöä

• Akutologian erikoisosio: 982 henkilöä• Kontrastiaineiden erikoisosio: 309 henkilöä• Lasten lääkehoidon erikoisosio, LAS: 564

henkilöä• Psykiatrian erikoisosio, PSYK: 620 henkilöä

Yhteensä 5309 opiskelijaa

Opiskelijaohjaaja-koulutus, OPO 1 Kaikki opiskelijaohjauksesta kiinnostuneet

Tavoitteena, että ohjaaja • osaa toimia opiskelijaohjaajana HUS:n

opiskelijaohjausprosessin mukaisesti ohjaten opiskelijaa opiskelijalähtöisesti ottaen huomioon opiskelijan tavoitteet ja yksikön oppimismahdollisuudet

• käyttää HUS:n opiskelijaohjauksen käsikirjaa tukena opiskelijaohjauksessa

• tunnistaa oman roolinsa opiskelijaohjaajana osana HUS-opiskelijaohjausorganisaatiota

350

Opiskelijaohjaaja-koulutus, OPO 2 Opiskelijaohjaajana toimivat

Tavoitteena, että ohjaaja • osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oman

yksikön opiskelijaohjauksen kokonaisuutta• osaa tukea kollegaa opiskelijaohjauksen

erilaisissa tilanteissa• saa valmiudet toimia opiskelijavastaavana

HUS-opiskelijaohjausprosessin mukaisesti

107

Laadukas ammatillinen toiminta

Oppiportti (verkkokoulutus) Henkilökunta Kaatumisten ehkäisy (koulutuksen suunnitelleet Duodecim ja HUS)

287 suoritusta

Oppiportti (verkkokoulutus) Henkilökunta Painehaavojen ehkäisy (koulutuksen suunnitelleet Duodecim ja HUS)

311 suoritusta

Oppiportti (verkkokoulutus) Henkilökunta Kivun hoito (koulutuksen suunnitelleet Duodecim ja HUS)

167 suoritusta

Oppiportti (verkkokoulutus) Henkilökunta Asiakaspalvelu terveydenhuollossa -verkkokoulutuskokonaisuus

273 suoritusta

Vajaaravitsemuksen verkkokurssi (HUS verkkokoulutus)

Henkilökunta Ravitsemustilan turvaaminen 209 suoritusta

HUS Potilasturvallisuus Henkilökunta Potilasturvallisuus 408 suoritusta

Kivun hoidon koulutustapahtuma – kivun hoidon polku (Kivun hoidon työryhmä)

Henkilökunta Lasten ja vanhusten kipu. Suunnattu HUS-terveydenhuollon henkilökunnalle ja HUS alueen perusterveydenhuollon henkilökunnalle ja opiskelijoille

n. 500

Hyvä kierre – kaatumisten ehkäisytyöpajat (HUS ja perusterveydenhuollon yksiköt) *3

Moniammatillisesti aiheesta kiinnostuneet

Tavoitteena tunnistaa hyviä ja tehokkaita toimintatapoja, jakaa niistä tietoa ja juurruttaa yhtenäisiä toimintatapoja osaksi kaikkien osallistujien työtä.

n. 30 per työpaja

Laadukas haavahoito (30 op) (HUS ja Metropolia)

Sairaanhoitajat Erikoistumiskoulutus sairaanhoitajille 17

Painehaavojen ennaltaehkäisyn tehostaminen teho- ja valvontaosastoilla

Yksiköiden painehaava-vastuuhenkilöt

Tavoitteena suunnitella painehaavoja ennaltaehkäiseviä toimintamalleja sekä tehostaa toimintaa.

n. 20



Tutkimustieto hoitotaidoksi (HUS NRC)

Hoitohenkilökunta Tarkoituksena edistää tutkimusnäyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä ja parhaista käytännöistä oppimista.

83

Tiedepäivä (Hoitotyön tutkimuksen ja näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä)

Kaikki hoito-/terveystieteellisestä tutkimuksesta kiinnostuneet

Teemana Hoito- ja terveystieteellistä tietoa tuottava ja hyödyntävä tulevaisuuden sairaala.

80

Hoitotieteen meeting –tilaisuudet * 8 (HUS NRC)

Kaikki esitettävien tutkimusten aihepiireistä kiinnostuneet

Tavoitteena edistää kliinisten hoito-käytäntöjen sekä opetus- ja johtamistoiminnan tutkimusnäyttöön perustuvaa kehittämistä

N/A

Clinical Nursing Resarch 2019 -symposium

Hoitotyön esimiehet, johtajat ja asiantuntijat sekä kaikki hoitotieteellisestä kliinisestä tutkimuksesta kiinnostuneet

Tavoitteena jakaa kokemuksia ja tietoa siitä, miten kansainvälinen ja kansallinen hoitotieteellinen tutkimus tukee erinomaista hoitotyötä ja sen tuloksia.

230

IV Terveysalan Kansallinen Näyttöön Perustuvan Toiminnan Symposium (HUS, HOTUS ja FIOCA)

Hoitotyöntekijät, hoitotyön asiantuntijat, hoitotyön johtajat ja kouluttajat.

Teemana Näyttöön perustuvan toiminnan vakiinnuttamisen tukipilarit.

n. 200

How to Conduct Clinical Nursing Research –meeting (HUS NRC ja HUS Akuutti)

Hoitotyöntekijät, hoitotyön asiantuntijat, tohtorin tuntintoa suorittavat hoitotieteen opiskelijat, ja kaikki hoitotieteellisestä kliinisestä tutkimuksesta kiinnostuneet

Tavoitteena keskustella ja jakaa tietoa kuinka toteuttaa kliinistä hoitotieteellistä tutkimusta.

25

58 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2019 HUS Hoitotyön vuosikertomus 2019

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee yli 26 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

www.hus.fiStenbäckinkatu 9PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711

• Toimittanut: HUS hoitotyön johto ja vuosikertomuksen toimituskunta• Päätoimittaja: vs. Magneettiohjelman johtaja Leena Tuominen• Taitto: Niini & Co Oy• Niini & Co Oy, 2020

facebook.com/HUS.fi

twitter.com/HUS_uutisoi

instagram.com/hus_insta

https://www.linkedin.com/company/ huslinkedin

youtube.com/HUSvideot

hoitotyÖn vuosikertomus 2019...liite 4 hoitotyön koulutukset ja tilaisuudet 2019 56 2 hus...

Documents