hÄmeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja … · 2013-01-03 · hämeen ammattikorkeakoulun...

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN STRATEGIA

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategia

Hyväksytty HAMKin hallituksessa 16.6.2010 sekä yhtymähallituksessa 7.7.2010

STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄ ....................................................................... 1

T&K-TOIMINNAN VISIO 2015 ......................................................................................................... 1

STRATEGISET VALINNAT .............................................................................................................. 1

TAPA TOIMIA ..................................................................................................................................... 2

STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET 2015 ........................................... 2 1. Yhteiset toimintamallit ..................................................................................................................... 3

2. Ideapilvestä innovaatioiksi ............................................................................................................... 3

3. Voimavarojen kohdentaminen .......................................................................................................... 4

4. Hankesalkun strateginen hallinta ...................................................................................................... 4

5. Sidosryhmäyhteistyön hallinta ja markkinointi ................................................................................ 5

6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen ............................................................................................ 5

Liite: STRATEGIAN TAUSTA-AINEISTO ...................................................................................... 6

TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET .......................................................................................... 6 Globalisaatio ......................................................................................................................................... 6

Ikääntyminen ........................................................................................................................................ 6

Ilmastonmuutos ..................................................................................................................................... 6

Digitalisaatio ......................................................................................................................................... 6

Yhteiskunta ja yritystoiminta ................................................................................................................ 6

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ......................................................................................................... 7

Toiminta-alue (Kanta-Häme ja Etelä-Pirkanmaa) ................................................................................ 7

Markkinat, yhteistyö ja kilpailu ............................................................................................................ 7

OMAT LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................... 8 T&K-toiminnan SWOT-analyysi ......................................................................................................... 9

YLEISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINNAN TAVOITTEET .............................................. 9 T&K-toiminnan tavoitteet ................................................................................................................... 10

FOKUSALUEIDEN KUVAUKSET .................................................................................................. 10 Ennakoivat ja aidot oppimis- ja kehittämisympäristöt ........................................................................ 10

Tieto- ja viestintäteknisten toimintamallien ja verkostojen hyödyntäminen ...................................... 11

Valmistavan teollisuuden tuote- ja liiketoimintaprosessit .................................................................. 11

Metropolimaaseutualueen ympäristö, asuminen, energia ja elinkeinot .............................................. 11

Hyvinvointi-innovaatiot ...................................................................................................................... 12

Muuttuvan työelämän kehittäminen ................................................................................................... 12


1

STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄ

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) toiminta on jaettu kahteen pääprosessiin, koulutukseen sekä T&K-toimintaan. T&K-strategia täsmentää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminan (TKI) strategisia linjauksia HAMKin päästrategian alastrategiana.

HAMK on toiminta-alueensa ainoa yhtenäinen korkeakoulu, ja sillä on tämän takia erityistehtävä alu-een, yritysten ja julkisen sektorin tulevaisuuden toimintaedellytysten sekä työelämän kehittäjänä.

Lain mukaan ammattikorkeakoulun yhtenä perustehtävänä on tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitys-työtä, joka palvelee ammattikorkeakouluopetusta, tukee työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomi-oon alueen elinkeinorakenteen.

Tässä tehtävässä HAMK profiloituu korkeatasoisen ja monipuolisen koulutus-, T&K- ja innovaatio-toiminnan (KTI-toiminnan) tulevaisuuteen suuntautuneena yhdistäjänä, jonka päämääränä on tukea alueen kokonaisvaltaista kehittämistä.

T&K-TOIMINNAN VISIO 2015

T&K-toiminnan visio täsmentää päästrategian visiota seuraavasti:

HAMK on käyttäjä- ja tarvelähtöisen, tulevaisuuden ennakointia painottavan innovaatiotoiminnan keskeisin kehittäjä ja toteuttaja toiminta-alueellaan.

HAMK on edelläkävijä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan (KTI) yhdistämisessä alueen osaamistason, elinkeinoelämän, yrittäjyyden ja julkisen sektorin kehittämiseksi.

HAMK on monipuolisten kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaja.

STRATEGISET VALINNAT

Toimintaympäristön haasteet on kuvattu liitteenä olevassa tausta-aineistossa. Niiden pohjalta on tehty seuraavat valinnat:

Keskitymme

asiakas- ja ratkaisukeskeiseen T&K-toimintaan kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen vuorovaikutteiseen innovaatiotoimintaan innovaatiotoiminnan alkupäähän, tulevaisuuden ennakointiin ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen koulutuksen, T&K- ja innovaatiotoiminnan tiiviiseen integrointiin (KTI).

Kehitämme

aitoja oppimis- ja innovaatioympäristöjä, joissa asiakkaat, opiskelijat ja opettajat kohtaavat ja jotka tukevat yrittäjyyttä

uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa toimintaa kansainvälistä toimintaa ja verkostoja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kohdistamme

monialaisen osaamisemme valittuihin sovelluskohteisiin fokusalueiden avulla toimintaamme erityisesti laajan metropolialueen kehittämiseen yhdessä FUAS-liittouman kanssa.


2

TAPA TOIMIA

HAMK on tehokas, verkostoituva ja palveluhenkinen organisaatio, jonka toiminta perustuu reilun kumppanuuden periaatteeseen sekä nopeaan ja tarkoituksenmukaiseen päätöksentekoon. Aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan tavoitteelliselle kehittämiselle.

T&K-toiminnassa tämä tarkoittaa seuraavaa:

Toiminnan tunnuspiirteenä on asiakas- ja ratkaisukeskeisyys, jota toteutamme sovelluskohteittain fokusalueiden kautta.

Asiakkainamme ovat alueen elinkeinoelämä, erityisesti strategiset kumppanit, pk-yritykset ja julki-nen sektori.

Tunnemme asiakkaiden toiminnan ja tunnistamme todelliset, piilevätkin tarpeet. Toimimme aktiivisesti innovaatiotoiminnan alkupäässä integroimalla T&K-toimintaa osaksi ope-

tusta ja oppimista. Osaamme muotoilla tarpeista oikeat kehittämiskysymykset, joihin haemme ammattitaitoisesti rat-

kaisua hyödyntämällä sekä opiskelijoita, opettajia että laajan yhteistyöverkoston osaamista. Osaamme auttaa asiakkaitamme myös julkisen T&K-rahoituksen hyödyntämisessä ja palvelemme

erityisesti pk-sektoria kehityshankkeiden valmistelussa. Tuemme toiminta-alueen vahvuusalueiden kehittymistä, alueen elinkeinoelämän monipuolistamista

sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä erityisesti pk-sektorilla. Edistämme uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä ja toimimme yritysten houkuttelijana alueelle. Osallistumme julkisen sektorin toiminnan ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Oma osaamisemme on valituilla fokusalueilla kansainvälistä tasoa. Olemme houkutteleva ja kehittävä työyhteisö opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille.

STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITTEET 2015

Strategisten valintojen toteutuminen edellyttää konkreettisten tavoitteiden asettamista ja systemaattis-ten kehitystoimenpiteiden läpiviemistä. Strategiaprosessin aikana on tunnistettu kuusi tärkeintä kehi-tyskohdetta:

1. Yhteiset toimintamallit

2. Ideapilvestä innovaatioiksi

3. Voimavarojen kohdentaminen

4. Hankesalkun strateginen hallinta

5. Sidosryhmäyhteistyön hallinta ja markkinointi

6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen

Seuraavassa on tarkemmin kuvattu tarvittavia kehitystoimenpiteitä ja tavoitteita.


3

1. Yhteiset toimintamallit

HAMKin T&K-toiminnan operatiivinen vastuu on tulosyksiköissä eli koulutus- ja tutkimuskeskuksis-sa (KT-keskuksissa). Yksiköiden toiminnasta vastaa KT-johtaja ja T&K-toimintaa koordinoi tutkimu-päällikkö. Koko HAMKin T&K-toiminnan strategisesta kehittämisestä, ohjauksesta ja keskitetyistä tukitoiminnoista vastaa tutkimusjohtaja apunaan T&K-palvelut sekä tutkimuspäälliköiden muodosta-ma T&K-johtoryhmä. Toimintaa kuvaa keskitetysti ohjattu verkostomainen toteutus.

Tavoitteena on prosessimainen ja innovatiivisuuteen kannustava toiminta asiakkaalta asiakkaalle. Mo-nialaista osaamista ja tulosyksikkörajat ylittävää toimintaa hyödynnetään valituissa yhteisissä sovelluskohteissa eli fokusalueissa. Ne tarjoavat haastavia yhteisen tekemisen kohteita ja toisaalta tart-tumapintoja sovellusalueen asiakaskunnalle.

2. Ideapilvestä innovaatioiksi

T&K-toiminnan kokonaisuutta havainnollistetaan kuvassa 1. Uusia ideoita kerätään systemaattisesti havaituista käytännön tarpeista ja tutkimuksen tuottamasta tiedosta. Näistä yhdistelemällä synnytetään uusia tutkimus- ja innovaatioaihioita painottaen erityisesti tulevaisuuden näkemyksiä. Strategian mu-kaisia aihioita kehitetään resurssien ja rahoituksen mahdollistamissa hankkeissa myös osana opetusta ja oppimista. Näiden tuloksia pyritään levittämään ja aikaansaamaan vaikuttavuutta yritystoiminnassa, työelämässä ja aluekehityksessä. Opiskelijoilla on merkittävä rooli toiminnassa.

Kuva 1. HAMK T&K-pääprosessi

Julkisen tutkimuksen tuloksia, joilla on uutuusarvoa tai kaupallista potentiaalia, pyritään hyödyntä-mään systemaattisesti keksintötoiminnalla tai tukemalla uuden liiketoiminnan kehittämistä (TULI-toiminta eli tutkimuksesta liiketoimintaa).


4

3. Voimavarojen kohdentaminen

Voimavaroja kohdennetaan fokusalueiden avulla. Kukin fokusalue muodostaa sisäisen osaaja- ja ke-hittäjäverkoston, jonka toiminnan kehittämisestä vastaa fokustiimi vetäjineen. Fokusalue kehittää myös sovellusalueen asiakasrajapintaa, yhteistyöverkostoa ja sidosryhmien hallintaa. Toiminnan avul-la pyritään palvelemaan joustavammin asiakkaita ja hyödyntämään paremmin henkilöstön ja opiskeli-joiden monialainen osaaminen. Koulutuksen, työelämän ja T&K- ja innovaatiotoiminnan integrointi on keskeinen tavoite toiminnan kehittämisessä.

Fokusalueet muodostavat sovelluslähtöisiä painoaloja, joiden avulla profiloidaan HAMKin TKI-toimintaa. Tavoitteena on pystyä vastaamaan asiakkailta ja työelämästä tuleviin kasvaviin haasteisiin yhdistämällä kulloinkin tarvittavaa osaamista yli organisaatiorajojen.

Kyseessä on uuden tyyppinen, innovatiivisuutta edistävä verkostomainen toimintamalli, joka vaatii toimintatapojen ja -ohjeiden sekä vastuiden ja valtuuksien tarkentamista. Vetäjien ja ydintiimin lisäksi fokusalueen kehittämistä ohjaa KT-johtajista ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva tukiryhmä.

Kuva 2. Fokusalueet

Valittuja fokusalueita on kuvion mukaisesti kuusi. Niiden tiivistetyt kuvaukset ovat liitteessä.

4. Hankesalkun strateginen hallinta

Koko HAMKin TKI-toiminnan painotuksia ohjataan strategisesti fokusalueiden sekä hankesalkku-ajattelun kautta. Tarkoituksena on varmistaa, että

asiakkaita palvellaan tuotteistetuilla tasokkailla TKI-palveluilla omaa osaamista kehitetään haastavilla strategisilla tutkimushankkeilla kansainvälisessä

tutkimusyhteisössä uusia tutkimustuloksia siirretään käytäntöön sekä asiakkaille että opetukseen TKI-toiminta on alueellisesti kattavaa ja vastaa aluekehityksen tarpeisiin T&K-toiminta ei ole tappiollista.


5

Hankesalkun avulla kehitetään TKI-kokonaisuutta tavoitteellisesti ja tasapainoisesti erityyppisiä rahoituslähteitä systemaattisesti hyödyntäen. Samalla varmistetaan, että vuorovaikutus käytännön asiakastarpeiden ja tutkimusyhteisön välillä toimii molempiin suuntiin. Erityisenä kehittämiskohteena on Tekes-rahoitteinen T&K-toiminta.

5. Sidosryhmäyhteistyön hallinta ja markkinointi

Asiakaskeskeisen toiminnan kulmakivi on asiakastuntemus ja asiakkuuksien sekä sidosryhmäyhteis-työn hallinta. Toimintaa tukemaan otetaan käyttöön koko HAMKin kattava RM-järjestelmä (Rela-tionships Management). Se sisältää perustiedot asiakkaista ja kumppaneista sekä kytkennän erityyppi-siin prosesseihin ja toimintoihin. Opettajien ja opiskelijoiden laajaa kontaktipintaa asiakaskuntaan päin hyödynnetään systemaattisesti.

Asiakassuhteen laatu, merkittävimpien kumppanien tunnistaminen sekä erityyppisten asiakkuuksien ja kumppanuuksien rakentaminen on oleellista sidosryhmien hallinnassa. Pääpaino on kumppanuuksissa, joissa pyritään laajaan kontaktipintaan ja joille on nimetty vastuuhenkilöt. Satunnaisempia asiakkaita palvellaan esim. kontaktipisteiden tai internet-palvelun avulla. Toiminnan kehittämiseen kuuluu oleel-lisena osana asiakastyytyväisyyden mittaus ja asiakaspalautejärjestelmä.

Markkinoinnin strategisena lähtökohtana on viestiä HAMKin T&K-toiminnasta ja palveluista asiakas-lähtöisten sisältökokonaisuuksien avulla siten, että asiakkaan ei tarvitse tuntea HAMKin organisaatiota löytääkseen haluamansa palvelun tai tuotteen. KT-keskuksilla on markkinoinnissa ja asiakasrajapinnan hoitamisessa oleellinen rooli.

Kuva 3. HAMK RM (Relationship Management)

6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen

TKI-toimintaa kehitetään jatkuvasti HAMK RoaD -prosessissa, mikä samalla muodostaa jatkuvan pa-rantamisen periaatteen mukaisen laadunvarmistusjärjestelmän rungon.

KTI-mallin mukainen toiminta vaatii koko henkilöstöltä ja erityisesti opettajilta uuden tyyppistä osaamista sekä uutta ajattelu- ja toimintatapaa. Tämä edellyttää tehostettua henkilöstökoulutusta sekä toiminnan ohjausta myös opetussuunnitelmia ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä.

TKI-henkilöstön kansainvälisiä valmiuksia kehitetään alueen toimijoiden yhteisissä kansainvälistämis-hankkeissa. Kansainvälistymiseen kuuluu myös systemaattinen tutkijavaihto.

Henkilöstön kehittäminen suunnitellaan ja toteutetaan henkilöstöstrategian mukaisesti yhdessä HAMKin henkilöstön kehittämispalveluiden kanssa.


6

Liite: STRATEGIAN TAUSTA-AINEISTO

TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET

Globalisaatio

Avoin maailmanlaajuinen kilpailu lisääntyy, ja se koskettaa paikallisillakin markkinoilla toimivia yrityksiä ja julkisten palvelujen tuottajia.

Aasia-vetoisuus ja suurten nousevien talouksien (BRIC-maat) painoarvo lisääntyy, kansainvälinen työjako kehittyy yhä pitemmälle, toimitus- ja arvoverkostot pilkkoutuvat ympäri maailmaa, osaa-minen keskittyy ja kilpailu luonnonvaroista kasvaa.

glokalisaatio; kansainväliset yritykset profiloituvat kilpailusyistä myös lokaalisti, palvelusektorin rooli kasvaa ja paikallisuudesta tulee voimakkaasti korostuva arvo.

Ikääntyminen

Väestörakenteen muutos on pysyvää, väestö vanhenee ja elinikä pitenee. Työiän ylittäneiden määrä suhteessa työikäisten lukumäärään kaksinkertaistuu seuraavan kahden

vuosikymmenen aikana. Hoito- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Ikääntyvät ovat entistä varakkaampia ja käyttävät paljon muitakin kuin julkisen sektorin palveluja.

He myös osallistuvat palveluiden tuottamiseen (vertaistuotanto).

Ilmastonmuutos

On tarve käyttää uusiutuvaa energiaa sekä kehittää uusia energiaratkaisuja ja vähentää päästöjä. Ekotehokkuudesta ja ympäristöä vähemmän kuluttavasta tuotannosta on tullut tärkeää. Kestävässä kehityksessä täytyy ottaa huomioon luonnovarojen kestävä hyödyntäminen, yhdyskun-

tasuunnittelu ja ihmisten elintavat.

Digitalisaatio

Tieto- ja viestintäteknologia sulautuu kaikkialle ihmisten elin- ja työympäristöön. Siirrymme pikku hiljaa ubiikkiyhteiskuntaan (ubiquitous computing = jokapaikan tietotekniikka), jossa teknologian sovelluksia löytyy rajattomasti.

Aineettomat ja tietointensiiviset palvelut siirtyvät tietoverkkoihin, mikä mahdollistaa globaalien osaamiskeskittymien syntymisen ja verkottuneen liiketoiminnan.

Mobiilit laitteet ja sovellukset muuttavat työn tekemisen paikkoja ja työmenetelmiä. Osaaminen kertyy ja tietosisällöt rakentuvat organisaatiorajat ylittävässä toiminnassa, tieto tuote-

taan verkkoon reaaliajassa. Digitaalisukupolvi tulee työelämään, sosiaalinen media on oleellinen osa sekä työtä että vapaa-ajan

elämää.

Yhteiskunta ja yritystoiminta

Teollisen ajan tuotantomallit väistyvät, siirrytään ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen. Yrittäjyyden ja työssäkäynnin raja hämärtyy.

Valmistava teollisuus hakee palveluliiketoiminnasta uutta arvonluomismuotoa. Uusi yhteisöllisyys vahvistuu sosiaalisen median avulla ja syntyy myös vertaistuotantoa hoitamaan

osaa julkisista palveluista.


7

Tilaaja-tuottajamalli laajenee myös järjestöjen, yhteisöjen ja yksilöiden suuntaan, siirrytään public-private-people-partnership-malliin (pppp-malli).

Innovaatiotoiminta siirtyy avoimiin verkkoihin, laajat käyttäjä- ja kehittäjäjoukot tulevat mukaan (crowd sourcing, eli käyttäjät mukana, sekä living labit, eli aito käyttäjäympäristö kehitys-ympäristönä)

Yritystoiminnan kannattavuus perustuu jatkuvaan uudistumiseen sekä luovuuden ja systemaat-tisuuden yhdistämiseen (”luova tuho”).

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka

Suomen T&K-panostukset ovat huippuluokkaa (4 % BKT:sta), mutta tuloksia ei osata täysimittai-sesti hyödyntää ja kansainvälistyminen on heikkoa.

Vahva pyrkimys keskittämiseen: korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, luo-daan strategisia huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit) sekä tavoitellaan 5–6 vahvaa alueellista innovaatiokeskusta koko maahan.

Tiedelähtöisen toiminnan (STI: Science – Technology – Innovation) rinnalle on nostettu myös ky-syntä- ja käyttäjälähtöinen vuorovaikutteinen innovaatiotoiminta (DUI: Doing – Using – Interac-ting).

DUI-mallin mukaiselle toiminnalle haetaan toteuttamismuotoja. Se sopii myös alueille, joilla ei ole vahvaa tieteellistä tutkimusta. Se vastaa T&K-toiminnan luokittelussa Tyyppiä 2 (Mode 2) eli rat-kaisukeskeistä, käyttäjälähtöistä ja monialaista vastakohtana Tyypille 1 eli tieteenalalähtöiselle.

Tiede- ja innovaationeuvoston linjauksissa on nostettu vahvasti esille ”tietämyskolmio” eli kou-lutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminan synerginen kokonaisuus (KTI-malli).

Tutkimusrahoitus on siirtymässä alueellisista rakennerahastoista voimakkaammin kilpailtuihin kan-sallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin.

Aluekehityksen instrumentteja ovat seudulliset KOKO- ja OSKE-ohjelmat (kilpailukyky ja kohee-sio -ohjelma sekä osaamiskeskusohjelma).

Toiminta-alue (Kanta-Häme ja Etelä-Pirkanmaa)

HAMK sijaitsee pääosin Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-kasvukäytävällä, jossa asukasluku ja yritysten määrä ovat kasvussa.

Väestön koulutustaso ja BKT/asukas ovat maan keskiarvoa alempia. T&K-panostukset asukasta kohti ovat reilusti maan keskimääräistä pienempiä. HAMKin lisäksi alueella on vain muutama erillinen yliopistoyksikkö:

o Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus sekä luokanopettajien koulutuslaitos Hämeenlinnassa.

o Helsingin yliopiston biologinen asema Lammilla Alueen tutkimuslaitoksista merkittävin on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT, joka

kattaa lähes puolet koko maakunnan T&K-panostuksista. HAMKin T&K-toiminta kattaa lähes kokonaan korkeakoulusektorin osuuden (n. 95 %) Kanta-

Hämeen T&K-panostuksista.

Markkinat, yhteistyö ja kilpailu

T&K-toiminnan asiakkaina ovat pääasiassa o alueen yritykset, erityisesti pk-sektori o julkisen sektorin toimijat: palveluista vastaavat sekä viranomaiset

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat alueen korkeakouluyksiköiden ja tutkimuslaitosten lisäksi o Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan ja

Tampereen teknilliset yliopistot, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkea-koulu sekä VTT


8

o Aluekehittäjät: Hämeen liitto, seudulliset kehittämisyhtiöt sekä teknologiakeskukset (Tek-nologiakeskus Innopark Oy Hämeenlinnassa, Agropolis Oy Jokioisilla ja Techvilla Oy Rii-himäen-Hyvinkään talousalueella)

Yhteistyöverkostoja ovat o FUAS-liittouma LAMKin ja Laurean kanssa o HOC eli Häme Open Campus: alueen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten avoin

yhteistyöverkko o HämePro: aluekehittäjien yhteistyöfoorumi o Global: alueen toimijoiden kansainvälistä T&K-toimintaa kehittävä yhteistyöverkko o kansainvälinen yhteistyökorkeakoulujen verkko

Kilpailu: o Yhteistyökumppanit ovat osin myös potentiaalisia kilpailijoita, mutta erilaistumalla

muutamme kilpailutilanteen yhteistyöksi. o Emme tuota palveluja, jotka kilpailevat yritystoiminnan kanssa tai vääristävät kilpailua.

OMAT LÄHTÖKOHDAT

HAMK on ollut edelläkävijä ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämisessä. Toiminnan vo-lyymi kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkuvuosina erityisesti EU:n rakennerahastojen rahoituksen ansiosta. EU:n uuden ohjelmakauden 2007- 2013 käynnistyshankaluudet aiheuttivat merkittävän vo-lyymin pienenemisen, mistä on jälleen päästy kasvu-uralle.

Rahoituspohja on kohtuullisen monipuolinen ja yritysrahoitus on merkittävän suurta verrattuna korkeakouluihin yleensä. Rakennerahastojen merkitys on suhteellisesti pienenemässä ja kilpaillun kansallisen sekä kansainvälisen T&K-rahoituksen osuutta on kasvatettava. Vuoden 2013 jälkeen EU:n uudella ohjelmakaudella todennäköisesti alueellista tai edes kansallista rakennerahastorahoitusta ei ole saatavissa.

Perusrahoitusta ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan ei vieläkään ole näköpiirissä. Opetuksen ja T&K-toiminnan tiiviimpi integrointi mahdollistaa myös volyymin kasvattamisen ilman merkittävää ulkopuolisen rahoituksen kasvua.

T&K-toiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi aloitettiin vuonna 2007 HAMK RoaD -kehitysprosessi, jossa on syvällisesti useissa yhteistilaisuuksissa pohdittu HAMKin TKI-toiminnan peruslinjauksia ja kehityskohteita. Samoihin aikoihin on valtakunnallisella tasolla julkaistu mm. kan-sallinen innovaatiostrategia ja sen arviointi, Tutkimus- ja innovaationeuvoston koulutuksen, tutkimuk-sen ja innovaatiotoiminnan (KTI) uudet linjaukset, OKM:n ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa kä-sitelleen työryhmän raportti sekä Suomen aluekehittämisstrategia 2020.

HAMKin T&K-toiminta on tähän asti organisoitu pääosin osaamiskeskittymien yhteyteen. Nämä ovat alun perin olleet useamman koulutusohjelman yhdessä perustamia ja ylläpitämiä yksiköitä, joiden avulla ko. koulutusohjelmat yhteisvoimin panostivat tietyn alan T&K-toimintaan. Nykyisin osaamis-keskittymät ovat oleellinen osa KT-keskuksia ja muodostavat T&K-prosessin operatiivisen perus-koneiston.


9

T&K-toiminnan SWOT-analyysi

Vahvuudet:

monialainen osaaminen

korkeatasoisia asiantuntijoita

laajat yhteistyöverkostot ja seutukuntakohtaiset kärkihankkeet

mukana lähes kaikissa toiminta-alueen kehittämiskuvioissa

hyvä hankeosaaminen ja tasokas hankehallinto: hyviä hankkeita tehty vuosikausia

vahva ja perinteikäs luonnonvara-ala ja ainutlaatuista osaamista muillakin aloilla

monipuolinen rahoituspohja, merkittävä yritysrahoitus

hyviä kumppanuuksia yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa

iso toimija ja perinteisesti vahva talous

Heikkoudet:

osaaminen hajoaa koulutusohjelmiin

koulutusorganisaation rakenteet ja kulttuuri

jäykät opetus- ja työaikasuunnitelmat

yhteistyökulttuurin heikkous

T&K:n perusrahoitusta ei ole

kansainvälinen T&K-toiminta on alkuvaiheessa, verkosto on suppea

hankevalmistelu hajanaista ja osin rahoitushakujen ohjaamaa

vähän kovan luokan osaajia

kannusteiden puuttuminen

opiskelijoiden osallistumien vähäistä, ei ole yhtenäisiä käytäntöjä

Mahdollisuudet:

KTI-malli eli opetuksen, työelämän ja TKI-toiminnan integraatio

opetusuunnitelmien uudistaminen

laajan opiskelijajoukon hyödyntämien

monialaisen osaamisen yhdistäminen ja poikkitoimialaiset hankkeet

laajan asiakasverkoston parempi hyödyntäminen

TEKES-rahoitus ja EU:n puiteohjelmat

PK-yritysten tukeminen myös T&K-toiminnan rahoitusosaamisella

kansainväliset opiskelijat alueen kansainvälistymisen kehittämisessä

Uhat:

kiristyvä talous vie pohjan omaehtoiselta kehittämiseltä ja uusien hankkeiden valmistelulta

omarahoitusosuudet jäävät opetuksen jalkoihin rahoituksen kiristyessä

riskiä ei uskalleta ottaa

muutosvastarinta opetuksen ja TKI-integraatiota kohtaan ja mukavuusalueella pitäytyminen

avainhenkilöstön ylikuormittuminen ja ikääntyminen

kilpailu T&K-rahoituksesta ja osaajista kovenee edelleen, vetotoima heikkenee

osaamisen riittäminen hankerahoituksen saamiseksi suorista EU-ohjelmista

YLEISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMINNAN TAVOITTEET

Haasteisiin vastaaminen vaatii

TKI-toiminnan profilointia ja tunnettuuden parantamista koko organisaation osaamisen hyödyntämistä: opettajien ja opiskelijoiden ottamista mukaan opetuksen ja T&K-toiminnan tiivistä integrointia tulevaisuuden ennakoinnin systemaattista hyödyntämistä asiakas- ja ratkaisukeskeistä sekä tarvelähtöistä TKI-toimintaa


10

ulospäin avautumista ja markkinointia asiakkuuksien ja sidosryhmäyhteistyön hallintaa kumppanuuksia ja yhteistyöverkostoja myös kansainvälisesti voimavarojen keskittämistä valituille alueille rahoituspohjan laajentamista kansalliselle ja kansainväliselle tasolle hankevalmistelun laadun parantamista kattavaa laadunvarmistusjärjestelmää.

Yleisemmin tarvitaan jatkuvaa kehittämistä, uudistumista, uusia toimintatapoja ja uuden teknologian hyödyntämistä, osaamisen johtamista ja jakamista, yhteisten päämäärien hyväksi toimimista sekä toi-mintaa tukevien järjestelmien ja toimintamallien kehittämistä.

T&K-toiminnan tavoitteet

T&K-toiminnan keskeisistä tavoitteista sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimuskausit-tain. Hyväksytyn strategian ja ministeriön kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta asetetaan vuositason ta-voitteet koko ammattikorkeakoululle yhtymän taloussuunnitelmassa ja KT-keskuksille tavoitesopi-muksissa.

Vuodelle 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ovat seuraavat:

1. T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden lukumäärän suhde läsnä oleviin opiskelijoihin on 5,0.

2. Julkaisujen lukumäärän suhde päätoimisten opettajien ja T&K-henkilöstön yhteenlaskettuun määrään on 0,52.

3. Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta on 1,0 %.

4. Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuuden (väh. 1 vko) määrän suhde päätoimisten opettajien ja T&K-henkilöstön määrään on 1,0.

T&K-toiminnan volyymitavoite vuodelle 2015 on 15 % koko toiminnan volyymistä eli noin 10 M€. Tämä edellyttää pääprosessien integraation syventämisen ohella hankevalmistelun määrän ja laadun parantamista ja omarahoitusosuuksien rahoituspohjan laajentamista. Toimitilainvestointien sijasta yllä-pitäjien rahoituspanosta tarvitaankin jatkossa aikaisempaa enemmän innovaatiotoiminnan edistämi-seen.

FOKUSALUEIDEN KUVAUKSET

Ennakoivat ja aidot oppimis- ja kehittämisympäristöt

Keskeisin tavoite on innostaa ihmisiä uudistamaan oppimiskäytäntöjä siten, että aidoissa työelämän oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen lisääntyy. Tämä tarkoittaa uusien mahdollisuuksien luo-mista opiskelijoille, foorumeita, yhteistyötä, verkostoja ja valmennusta henkilöstölle.

HAMKin nykyisestä oppimisympäristökirjosta kehitetään yhteinen toimintakonsepti aidolle oppimis- ja innovaatioympäristölle, jossa TKI-toiminta on osa oppimista ja jossa asiakkaat, opiskelijat ja opetta-jat kohtaavat (yhtenä esikuvana Tampereen ”DEMOLA”).


11

Tieto- ja viestintäteknisten toimintamallien ja verkostojen hyödyntäminen

Fokustiimin tehtävänä on luoda edellytykset laaja-alaiselle virtuaaliselle toiminnalle, tehostaa verkos-toitumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on tuotteistaa koulutusta uuden teknologian keinoin, helposti saavutettavaan, aika-, paikka- ja laiteriippumattomaan muotoon. Lopputuotteena syntyy kes-tävään kehitykseen pohjautuvia, voimaannuttavia e-ratkaisuja, jotka perustuvat yhdessä tekemisen voimaan ja jakamiseen.

Toiminnan myötä toimintakulttuuri muuttuu ja verkko-osaaminen kasvaa. Verkkotyövälineet, etäope-tustilat ja -menetelmät juurtuvat osaksi normaalia toimintaa. Koulutusohjelmissa innostutaan hyödyn-tämään ja kokeilemaan uutta teknologiaa, erityisesti sosiaalista mediaa ja mobiileja. Kehittämistyön kautta syntyy uusia koulutustuotteita ja toimintamalleja. TKI-toiminta nostaa tieto- ja viestintäteknii-kan osaamista ja luo uusia konsepteja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Valmistavan teollisuuden tuote- ja liiketoimintaprosessit

Tavoitteena on hyödyntää erityisesti HAMKin tekniikan ja liiketalouden osaamista valmistavan teolli-suuden tuote- ja liiketoimintaprosessien kehittämiseksi. Fokusalue edistää monialaista työelämäläh-töistä T&K-toimintaa, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja ammatillista identiteettiään osana monialaista toimijajoukkoa ratkomalla aitoja asiakasongelmia.

Tavoitteisiin päästään aktiivisella asiakasrajapintatyöskentelyllä ja sisäisellä verkostoitumisella sekä opetussuunnitelmien joustavuutta ja projektioppimista lisäämällä. Ensi vaiheessa

kehitetään ”pallon heitto – kopin otto” -mekanismeja pyrkimällä luomaan HAMKiin toiminta-malliin sitoutuneiden verkostoa

tehostetaan asiakasrajapintatyöskentelyä hyödyntämällä monipuolisemmin HAMKin uusia ja jo olemassa olevia asiakkuuksia.

Metropolimaaseutualueen ympäristö, asuminen, energia ja elinkeinot

Fokusalueen vision mukainen maaseutu on kestävää innovointia soveltava osa tulevaisuuden bio-yhteiskuntaa. Se perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön. Bioyhteiskunnalle tyypillistä on kehittynyt ja vahvasti yhteis-kunnan tavoitteeksi asetettu teknologinen ja osaamisen kehittäminen. Tähän liittyy kestävä innovointi, joka on osallistavaa globaalia osaamista, jatkuvaa innovointia ja innovatiivista johtamista kestävän ke-hityksen viitekehyksessä.

Yhdessä kumppaniemme kanssa vahvistamme HAMKin osaamista kaupunkien läheisen maaseudun monialaisena asiantuntijana. Fokusalueen toiminta kohdistuu mm. seuraaviin asioihin:

energian vastuullinen käyttö ja kestävä tuotanto asuminen ja yhdyskunnat toimitusketjut, logistiikka elinkeinot, palvelut ja yrittäjyys ravinnon tuotanto ja jalostaminen yhteisöt, hyvinvointi ja viihtyminen, kulttuuri osaamis- ja innovaatiojärjestelmät.


12

Hyvinvointi-innovaatiot

Tavoitteena on hyödyntää monialaista tietoa ja osaamista sekä teknologioita ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Innovaatiotoiminnassa tarvitaan tiimityöskentelyä ja yhteisöllisyyttä. Tär-keää on tunnistaa hyvinvointi-innovaatioiden tutkimus- ja kehittämistarpeita sekä rakentaa luottamusta kehittämisverkostoissa ja ylläpitää sitä.

Pyrkimyksenä on tehdä hyvinvointi-innovaatio-osaamista näkyväksi yhdessä tekemällä. Tämä tapah-tuu konkreettisissa opintojaksojen ja hankkeiden toteutuksissa, joissa luomme opiskelijoille, henkilö-kunnalle sekä yhteistyökumppaneillemme monialaisia, kokemuksellisia ja tutkivaa oppimista ja kehit-tämistä mahdollistavia ympäristöjä. Viemme ja teemme näkyväksi fokusalueen toiminnan ja teemat luontevaksi osaksi työelämälähtöistä opetusta ja opettajan työtä, opiskelijan oppimista sekä aluekehit-tämistä.

Muuttuvan työelämän kehittäminen

Tunnistamme ja keräämme monialaisessa asiantuntijayhteisössä tietoa työelämässä tapahtuvista muu-toksista. Kasvatamme ja kehitämme osaamispääomaa muuttuvasta työelämästä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja sovellamme tietoa käytäntöön.

Tuotteistamme työelämän toimintamalleista ja työtavoista koulutustuotteita asiakaslähtöisesti ja tule-vaisuussuuntautuneesti. Luomme AREENAN, jossa eri osa-alueiden osaajat kohtaavat ja tulevat tuo-maan ja vaihtamaan osaamispääomaa muuttuvasta työelämästä. Areena on fyysinen ja virtuaalinen ti-la. Luotsaamme asiakkaitamme strategiasta hallittuun ja kestävään (sosiaalinen, taloudellinen, ekolo-ginen, teknologinen) operatiiviseen toimintaan.

hÄmeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja … · 2013-01-03 · hämeen ammattikorkeakoulun...

Documents