hevosyritysten erikoistuminen/ leena rantamäki-lahtinen, helsingin yliopisto/ taloustieteet

www.helsinki.fi/yliopisto 1

Leena Rantamä[email protected], puh. 02941 58279

Hevosyritysten erikoistuminen ja strategisten valintojen merkitys menestymiselle

27.9.2016

mailto:[email protected]

www.helsinki.fi/yliopisto

Teemat 21.3.2017

EsittäytyminenAlkulämmittelyTaustaaMikä on menestyvä yritys?Hevosalan yrityksen strateginen johtaminenErikoistua vai hajauttaa, kas siinäpä kysymys…Loppuverryttely

www.helsinki.fi/yliopisto 02.05.2023 3Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Alkulämmittely


Mikä on muuttumassa tällä hetkellä hevosalan yritysten toimintaympäristössä ja mitä se vaikuttaa yritysten toimintaan (keskustelua)

- Ihmisten ajankäytön muutos?- Kuluttajien preferenssit?- Digitalisaatio?- Taloudellinen tilanne?- Mikä muu?


Hevosalan yrityksistä ja yrittäjistä• Hevosalan yritykset harjoittavat pääosin

palveluliiketoimintaa, pieni osa (hevoskasvatus) luetaan osaksi maataloutta. Vaikka toimitaan palvelualalla, silti hevosalanyritykset ovat riippuvaisia luonnonoloista ja – lainalaisuuksista.

• Tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetä paljonko hevosalan yrityksiä tarkalleen ottaen on. Arvio on noin 3 000 osa- tai kokoaikaisesti toimivaa hevosalan yritystä, jotka työllistävät noin 15 000 koko- tai osa-aikaista henkilöä (Hippolis 2016).


• Hevosten ja hevosalanyritysten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä, etenkin kaupunkien läheisyydessä. Ala on ollut ns. määrällisen kasvun vaiheessa, mutta nyt siirtymässä laadullisen kasvun vaiheeseen.

• Yritysten välillä on suuria eroja, kilpailu on koventumassa myös yritysten välillä, mutta erityisesti muihin vapaa-ajan harrastusten ja rahankäyttömuotojen kanssa.


• Mikro- tai pienyritys (työllistää alle 10 tai alle 50 htv)

• Elämäntapayrittäjyyttä• Maaseutuyrittäjyyttä• Naisyrittäjyyttä• Erityisesti ravipuolella on myös kansainvälistyviä

pienyrityksiä• Usein yrittäjyys lähtee omasta

harrastustoiminnasta – hyviä ja huonoja puolia

Hevosalan yrittäjyys/yritys on


Menestyvä hevosalan yritys


• ”Uskonto 10 ja matikka 4”• ”Miten teet pienen omaisuuden hevosalalla - aloitat isolla”• ”Juoppo tuloo ja talo menöö” (poimittu julkaisusta

Kallioniemi & Toppari, ympäristön kommentti ravialan yrityksen aloittamisesta..)

• Onko todella näin?EI, vaan…

Hevosalan yrittäjyydestä sanottua…


• Yrittäjä asettaa toiminnalle erilaisia tavoitteita. Osa tavoitteista liittyy arvoihin ja on ei-taloudellisia

• Terveelle yritystoiminnalle asetetaan myös taloudellisia tavoitteita. Taloudellisesti hyvinvoiva yritys mahdollistaa myös muiden tavoitteiden toteuttamista: hevosten hyvinvointi, sukupolvenvaihdos, omien näkemysten toteuttaminen, terveenä eläkkeelle…

• Taloustieteet: - voiton maksimointi- yrityksen pitkän tähtäimen kannattavuus

• Pienyrityksissä usein: - oman ja perheen toimeentulon saaminen- yrityksen riittävä kannattavuus

Termit ja määritelmät


Menestyvä yritys on

02.05.2023 11

KANNATTAVUUSyrityksen pitkän tähtäimen tulontuottamiskyky. Tuottojen ja kustannusten erotus tai suhde.

MAKSUVALMIUSKyky selviytyä juoksevista maksuista niiden erääntyessä.

VAKAVARAISUUSVakavaraisuus kuvaa yrityksen rahoitusrakenteen terveyttä siten, ettei vieraan pääoman osuus muodostu liian hallitsevaksi

Määritelmät; Kay et al. 2008


Tutkimuksen tuomaa yrityksen menestymisestä

Toimialasta riippumatta keskeinen kriittinen resurssi on yrittäjä itse, yrittäjän/yrittäjien osaaminen (sekä liiketoiminta, että ammatillinen) sekä yrittäjän verkostot

Tutkimuksen ja strategisen johtamisen teorioiden mukaan mukaan liikkeenjohdollinen, yrittäjä- ja ammatillinen osaaminen on yrityksen keskeinen resurssi (esim. Rantamäki-Lahtinen 2009, Rantamäki-Lahtinen, Närvä, Ryhänen 2013, Liedka 2005)


• Resurssipohjainen teoria: Yritys määritellään “resurssi- tai voimavarakimpuksi”. Yrityksen tuottamat tuotteet/palvelut ja sen resurssit ovat saman kolikon eri puolia. Suurin osa tuotteista ja palveluista on sellaisia, että niiden valmistamiseen tarvitaan useampia resursseja. Ja suurinta osaa samoista resursseista voidaan käyttää useamman erilaisen tuotteen/palvelun tuottamiseen.

• Yritys voi etsiä kilpailuetua käyttämällä resurssejaan uusilla tavoilla, tuottamalla niillä uusia tuotteita. Teorian keskeisiä oletuksia ovat resurssien heterogeenisyys ja kestävyys (immobility).

• Resurssit voidaan ymmärtää ja luokitella monilla tavoilla, esimerkiksi jakamalle ne aineettomiin/aineellisiin, hallinnollisiin/tuotannollisiin, kriittisiin/muihin.

• Vain kriittisillä resursseilla on mahdollisuus saada kilpailuetua = kriittinen resurssi on asia, joka on vaikeaa tai mahdoton jäljitellä ja se aidosti luo lisäarvoa yrityksen tuotteille/palvelulle -> NYKYÄÄN ENEMMÄN PAINOARVOA (dynaamisella) KYVYKKYYDELLÄ

TEOREETTISTA TAUSTAA:

RESURSSIT JA YRITYS


Menestyneen maaseutuyrityksen tunnuspiirteitä (Rantamäki-Lahtinen 2007)

Yrityksen sijainnilla ei ole merkitystä, kun toimiala, tuotteet ja markkina niche on valittu oikein.Pieni ei pärjää hintakilpailussa isojen kanssa: normituote-matalahinta kilpailustrategia on pienelle yritykselle haastava alalla kuin alallaTodellinen erilaistaminen (tuotteella lisäarvoa myös muiden kuin yrittäjän itsensä mielestä) ja innovatiiviset ratkaisut tuovat mahdollisuuksia Yritys vaatii jatkuvaa kehittämistä Yrittäjä tarvitsee sparraajia (perhe/muu) Johtaminen mietittävä ja pystyttävä jakamaan vastuita

www.helsinki.fi/yliopisto 02.05.2023 15

Menestyvä monialainen tila hankeen tuloksia – soveltuu myös hevosalaan

Menestyvä monialainen maatila- hanke toteutettiin 2011 – 2014. Loppuraportti: Loppuraportti: ”Muuttuva ja menestyvä monialainen tila 2000–2013” löytyy LUKE:n verkkosivuilta osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-488-5Hankkeessa yhtenä tavoitteena oli kuvaillaan liikkeenjohdollisten ja muiden resurssien riippuvuutta sekä suhdetta yritystoiminnassa onnistumiseen

Tomialasta riippumattomia kriittisiä menestymistekijöitä ovat mm. liiketoimintaosaaminen sekä yrittäjäominaisuudet (kyky tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin).

Aineiston yritykset (N = 759) jaettiin kahden muuttujan 1) yrittäjän arvio omasta liiketoimintaosaamistaan suhteessa kilpailijoihin ja 2) yrittäjän arvio omasta kyvystään tunnistaa ja toteuttaa mahdollisuuksia suhteessa kilpailijoihin perusteella.

Menetelmänä käytettiin ryhmittelyanalyysiä ja ryhmien väliseen vertailuun ei parametrístä Kruskall-Wallisin testiä

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus


Muodostuneet ryhmätRyhmä Kuvaus

1. Heikosti osaavat (N = 54) Liiketoimintaosaaminen ja kyky tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin heikko. Yrittäjät vanhempia, osa luopumassa tai spv-vaiheessa, yli 50 % perusviljelijöitä.

2. Mahdollisuuksien karttajat(N = 54) Keskimääräinen liiketoimintaosaaminen, heikko kyky tunnistaa ja tarttua uusiin tilaisuuksiin.

3. Keskimääräisesti osaavat (N = 159) Keskimääräinen liiketoimintaosaaminen ja kyky tunnistaa ja tarttua tilaisuuksiin

4. Näkijät (N = 45) Keskimääräinen liiketoimintaosaaminen, hyvä kyky tunnistaa ja tarttua tilaisuuksiin 25 % kasvuvaiheessa olevia yrittäjiä, 25 % perusviljelijöitä

5. Osaajat (N = 382) Hyvä liiketoimintaosaaminen ja kyky tunnistaa ja tarttua tilaisuuksiin, joka viides kasvuvaiheessa, joka kolmas perusviljelijöitä

6. Huippuosaajat (N=65) Erinomainen liiketoimintaosaaminen ja kyky tunnistaa ja tarttua tilaisuuksiin, isoimmat yritykset, vajaa 20 % perusviljelijöitä


Liiketoimintaosaaminen ja taloudellinen menestyminen


1) Heikosti osaavat 2) Mahdollisuuksien karttajat

3) Keskimääräisesti osaavat

4) Näkijät 5) Osaajat 6) Huippuosaajat1.50

2.00

2.50

3.00

3.50

4.00

4.50

Kannattava toiminta Voiton maksimointi

Kustannustehokas toiminta Asiakas on valmis maksamaan tuotteestamme / palveluistamme enemmän kuin kilpailijoiden tuotteista

Riittävä elintaso itselle ja perheelle

2 = jossain määrin

3 =kohtalaisesti

4 =melko hyvin


Toimintatapojen eroja


Heikosti osaavat Huippuosaajat

Vähiten yrittäjiä, joilla alan koulutus Kahdella kolmesta oli alan koulutus

Päätöksenteossa korostui yhden ihmisen vastuu: yli puolet teki tärkeät ratkaisut yksin ja harvoilla oli mahdollisuus puhua kenenkään kanssa luottamuksellisesti yrityksensä asioista

Päätöksenteossa yhteistyötä: lähes kaikilla joku, jonka kanssa puhua luottamuksellisesti yrityksen asioista ja ¾ teki tärkeät päätökset yhdessä jonkun muun kanssa

Yrittäjät kokivat yleisesti, että yrityksen voimavarat olivat heikommat kuin alalla keskimäärin

Yrittäjät kokivat yleisesti, että yrityksen voimavarat olivat paremmat kuin alalla keskimäärin


Yhteenvetoa ja keskustelua

• Tulokset antavat viitteitä siitä, että liiketoimintaosaamisella sekä kyvyllä tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin on yhteys yrityksen menestymiseen.

• Yritykset saman alan sisällä ovat hyvin erilaisia • Moni liiketoimintaosaamisensa tai kykynsä tunnistaa ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin

heikoksi tai keskinkertaiseksi arvioiva yrittäjä arvioi yhteistyönsä muiden yrittäjien kanssa sekä kontaktinsa sidosryhmiin heikoiksi. Toimintaympäristön muuttuessa ja kilpailun kasvaessa yrittäjien on tunnistettava oman yrityksensä vahvuudet ja ydinosaaminen.

• Hyvät yrittäjätaidot ja verkostot edesauttavat hyvää päätöksentekoa: yrittäjien ammattitaito näkyy myös kykynä hankkia hyvät fyysiset voimavarat, esim. kykynä valita oikeat teknologiset ratkaisut omalle tilalle.

• Aikaisempi tulos monialaisilta tiloilta: kun taustatekijänä oleva yrittäjien osaaminen huomioitiin, esimerkiksi tuotteiden laatu, fyysiset resurssit tai yrityksen imago eivät selittäneet yrityksen menestymistä -> yrittäjien osaaminen vaikuttaa siihen millaisia lopputuotteet ovat, millainen imago yrityksellä on jne. (Rantamäki-Lahtinen 2009).

• Vastuun jakaminen ja ajatusten peilaaminen muiden kanssa yrityksen sisällä ovat tärkeitä menestymisen näkökulmasta


www.helsinki.fi/yliopisto 20

STRATEGINEN JOHTAMINEN

02.05.2023


STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategialla tarkoitetaan niitä pitkän tähtäimen periaatteita, joiden avulla yritys pyrkii saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.

Strategia linkittää yrityksen toimintaympäristöönsä.

Vaikka strategisen suunnittelun ajatellaan joskus koskevan vain isoja yrityksiä, myös pienyrityksissä pyritään toteuttamaan tiettyjä päämääriä, vaikka suunnitelmia ei olisikaan tietoisesti tehty ja laitettu paperille.


Erilaiset strategiatasot (Ansoff)

Yritysstrategia-tasoKoko yritystä koskevat perusasiat, kuten toimiala, erikoistumisaste,

yrityksen laajentaminen, toiminnan monipuolistaminen jne

Kilpailustrategia-tasoMiten yritys aikoo kilpailla ja miten se asemoi itsensä suhteessa

kilpailijoihin

Toimintostrategia-tasoTietyt rajatut toiminnon, kuten markkinointi, henkilöstöhallinto ja rahoitus


KILPAILUETU

Kilpailuetu liittyy kiinteästi kilpailustrategian toteutukseen.

Termillä tarkoitetaan yrityksen kehittämää suhteellista etua kilpailijoihin nähden. Kilpailuedun avulla yritys tuottaa paremman taloudellisen tuloksen kuin kilpailijat ja näin pystyy paremmin kilpailemaan markkinoilla. Kilpailuetua voi hakea eri tavoin:

1) Kustannustehokkuusetu: yritys pystyy tuottamaan edullisemmin kuin kilpailijat/tuotettu yksikkö

2) Laatukilpailuetu (premium): asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteesta enemmän kuin kilpailevista tuotteista. Asiakas saa tuotteesta lisäarvoa

3) Huippumyynti: asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kuin kilpailevasta tuotteesta, mutta premium-strategiaa ei ole valittu


Erikoistua vai hajauttaa, kas siinäpä kysymys…

02.05.2023 25Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

”Toimintaa siinä on ja siinä tulee niinkun ohjelmaa itestään. Mutta töitä on hirveesti ja paikkoja ei saa pysyyn niin kauniina, kuin sellasella jolla ei oo maataloutta, vaan on pelkkä se yritys. Niinkun pelkkä tää rakennus, niin tää on paljon helpompi hoitaa näin, kuin se että tässä on hirveesti paljon muuta ympärillä.

Mutta taas sitten siinä on se oma hyötynsä, että jos tää tuottaa tappioo, niin toisesta tulee. Että se on niinkun varmemmalla. Et siihen kun saa niinkun rypäleitä, että toinen kannattaa sillä hetkellä, kun toinen puoli, kun tää vaihtuu siis saa sanoa, että kysynnän laatu muuttuu, aina niinkun, jokainen tapaus on erilainen”

(Suomalainen maatilamatkailuyrittäjä maatalouden ja matkailunyhteensovittamisesta, syksy 2003).


Hevosalan yritys keskittyy suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen, mutta vie asiat pidemmälle. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen. Erikoistumalla haetaan suurtuotannon etuja – pystytään tuottamaan edullisemmin/tuotettu yksikkö.

Riskinä haavoittuvuus

Erikoistuminen


Hevosalan yrityksessä* harjoitetaan useita hevosalan toimintoja, esimerkiksi ratsastuskoulutoimintaa, hevoskasvatusta ja täysihoitopaikkojen vuokrausta JA/TAI yrityksessä harjoitetaan hevosalan lisäksi jotain muuta yritystoimintaa, esimerkiksi maataloutta, matkailua tai hevostarvikemyyntiä.

* Määritelmä kattaa vain yritytksen näkökulman. Jos yrittäjä käy palkkatöissä, hevosalanyritystoiminta on osa-aikaista ja puhutaan toimeentulone monitoimisuudesta.

Hajauttaminen

-

Portfolio Monialayritys

-T 1

Yritys 1

Maa-talous -

Metsä-talous

Portfolio Monialayritys

- T3

Yritys 2

Hevosyrittäjä/perhe Hevosyrittäjä/perhe

T2

Monialaisuuden mahdollisuudet

• kasvu monialaisuuden kautta voi olla helpompaa

• hyödynnetään käyttämättömiä resursseja

• lisätulot, työllistävyys

• tulojen kausivaihteluiden tasaaminen

Monialaisuuden ongelmat ja riskit

- ylihajauttaminen: * pääoma* työvoima* osaaminen

- etenkin aluksi muu yritystoiminta voi sitoa liikaa aikaa ja pääomia -> vaikutukset perustoiminnan kannattavuuteen.

- menestymisen paradoksi: taidot eivät ehdi kasvaa menestymisen myötä.

- monialaisuus ei ole ”viimeinen oljenkorsi”.

-Kilpailu erikoistuneita yrityksiä vastaan, jolloin suurtuotannon etuja voi olla vaikea saavuttaa. Toisaalta: resurssipohjaisen teorian mukaan monialainen yritys voi toimia tehokkaammin resurssitasolla.

- Suomalaiset monialaiset tilat käyttävät yleensä tehokkaasti yhteisresursseja, ja ovat hyvin resursoituja suhteessa muihin maaseudun yrityksiin (Rantamäki-Lahtinen 2009).


Monialaisuuden erityshaaste

Monialaisen yrityksen liikkeenjohdon kannalta tärkeintä on kokonaisuus. Kuitenkin eri osa-alueita yrityksen sisällä on seurattava!

- kaikkia aloja kehitettävä- eri toimialoilla voi olla eri kilpailuetu -> kilpailustrategia- yhteisresurssien käyttö tuo taloudellista etua ja joustoa- resurssien jako on usein arvionvaraista yrityksen sisällä- uskallettava tehdä myös poisvalintaa


Monialaisuus osana yrityksen elinkaarta


Rantamäki-Lahtinen 2007


- Strategisessa johtamisessa iso yritystason valinta – epäonnistuminen tässä voi johtaa koko yrityksen tuhoon.

- Yrityskohtainen valinta – ei voi yleistää- Kummassakin hyviä ja huonoja puolia- Hevosalan yrityksissä hyviä esimerkkejä

molemmista toimintatavoista- Oma markkina on tunnettava, samoin tavoitteet

(esim. yrityksen jatkajan toiveet)- Osaaminen määrittää suunnan!

Erikoistuminen vs. hajauttaminen


Yrityscaseja videoltaKeskusteluaKokemuksia ja kommentteja

Loppuverkkaa…


KIITOS!

hevosyritysten erikoistuminen/ leena rantamäki-lahtinen, helsingin yliopisto/ taloustieteet

Education