henkilökohtainen budjetti eksotessa, riitta hakoma, vammaispalvelupäällikkö, eksote

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Yksilöllisiä palveluratkaisuja henkilökohtaisella budjetilla - kokemuksia Eksotessa/vammaispalvelut

Riitta Hakoma 19.2.2014

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Tiedän mitä tahdon! – Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke vammaispalveluissa

• Eksote lähti mukaan hankkeeseen kesäkuussa 2011 toiseksi pilottialueeksi Vantaan kanssa ajalle 1.7.2011-31.12.2012. Päämiehiä lähti mukaan alkuun viisi.

• Eksote lähti mukaan myös pilotoinnin II vaiheeseen ajalle 1.8.2012-31.12.2013. Päämiehiä uudessa ryhmässä on tällä hetkellä kolmetoista. Mukaan pääsee nyt nonstop. Henkilökohtainen budjetointi on nyt vakiintunut palvelujen tuottamistapa vammaispalveluissa (taloussuunnitelmassa).


Tiedän mitä tahdon! – Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke Eksotessa – miksi mukaan

• Kiinnostus lähteä kokeilemaan uusia tapoja toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja

• Halu haastaa kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen perinteinen toimintatapa ja ajattelu vastaamaan tämän vuosituhannen haasteisiin


Kenelle henkilökohtainen budjetti?

• Vammaisille (kehitysvammaiset/vaikeavammaiset) henkilöille, joilla vammaispalvelujen asiakkuus

• Päämiehen oma motivaatio tärkeä

• Halu/tarve muutokseen – tyytymättömyys tähän hetkeen (halutaan muuttaa/vaihtaa palvelua)

• Tarvittava tuki, joko lähipiiristä tai muilta tahoilta

• Kykyä suunnitella itse omaa elämää, mahdollisesti tukikeinoja apuna käyttäen (tukisuunnitelman laadinta)


Esimerkkejä tukisuunnitelmien toteuttamisesta

• Asumispalveluista omaan asuntoon henkilökohtaisten avustajien avulla

• Työtoiminnasta itselle mielekkäämpään työhön

• Päivätoiminnasta kuvataideterapiaan

• Henkilökohtaisen avun pitkäaikaispäätöksiä


Tavoitteena on…..

• Asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen ja elämänhallinnan parantaminen.

• Asiakas saa tarpeenmukaiset ja mielekkäät palvelut.

• Tyytyväiset ja hyvinvoivat asiakkaat.

• Palvelut ovat asiakas-, ei organisaatiolähtöisiä.

• Asennemuutos


Mitä on tehty?

• Asiakasvalinnat ( I vaihe + II vaihe ).

• Asiakaskohtaisten budjettien määrittelyä.

• Päämiesten, tukijoukkojen, työntekijöiden ja esimiesten valmennukset ja konsultaatiot, vertaistoiminta.

• Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyntä (HB oma tiimi ja VP johtoryhmä).

• Tietojärjestelmään rakentunut polku henkilökohtaiselle budjetille (tarkennettu 1.1.2014).

• Päämiehet elävät todeksi tukisuunnitelmiaan.

• Päämiesten ohjaus ja neuvonta esim. tukipalvelujen hankkimiseen


Tulokset HB:ssä

• Asennemuutos: osataan ajatella, mikä on asiakkaan

oma tahto, työ on mielekkäämpää kun asiakas on

”kumppani”, työtä tehdään kokonaisvaltaisemmin

• Tietotaito on kasvanut ja avoimuus lisääntynyt

• Päämiesten voimaantuminen ja haaveiden toteutuminen

= Asiakkaat itseohjautuvampia

• Koulutus (opinnäytetyö Eksoten vammaispalvelun opintopiiritoiminnasta tuo näkyviin työntekijöissä koulutuksen kautta tapahtuneen muutoksen)


Tulokset HB:ssä

• Yksilökeskeisen suunnittelun avulla asiakas pystyy tuomaan paremmin julki ne avuntarpeet, joita hänellä todellisesti on.

• Asumisyksiköiden ja toiminnallisten palvelujen yksiköiden asiakkaiden säännölliset kokoukset.

• Palvelusuunnitelmapalavereissa näkyvä muutos ( asiakas määrittää mm. missä haluaa pidettäväksi, ketä kutsutaan jne.).

• Taloudellisesti järkevää.


Oivalluksia

• Luovia ratkaisuja voidaan löytää ja tehdä nykyisenkin järjestelmän puitteissa, vaikka ”puhdasta” henkilökohtaista budjetointia ei vielä voida toteuttaa suomalaisen lainsäädännön/verotuksen johdosta.

• Henkilökohtainen budjetointi sopii hyvin myös henkilökohtaiseen apuun, esimerkiksi silloin, kun henkilön avun tarpeen määrä vaihtelee ajankohdasta riippuen.


Yhteiskunnallisesti ilahduttavaa

• Henkilökohtainen budjetointi on hyvä asennemuutoksen ”moottori”, niin työntekijöille, asiakkaille itselleen, asiakkaiden lähiomaisille ja koko yhteiskunnalle.

• Tukee työllistymistä

• Tukee sosiaalityön muutosta

-> kumppanuus

-> luottamus

-> asiakkaan ja työntekijän tasavertaisuus

• Tukee kehitysvammahuollon ja myös vammaispalvelujen kehittämistä tähän päivään yhdessä valtakunnallisten linjausten kanssa (mm. kehas, vampo yms.)


Haasteet

• Päämiesten valinta => kenelle henkilökohtainen budjetti?

• Päämiehen tulee ymmärtää, mitä HB tarkoittaa

• Budjetin määrittely ja laadinta => palvelujen hintalappu ei ole ollut itsestäänselvyys.

• Tukisuunnitelmien toteuttaminen (esim. jos palveluita ei ole paikkakunnalla saatavana tai päämiehen ”haastava” toive).

• Työntekijöiden ajankäyttö => ristiriita innostuksen ja ajan riittävyyden välillä.


Ratkaistavia kysymyksiä

• Budjetin koostaminen. Eksoten oman mallin luominen vai saataisiinko luotua valtakunnallinen malli? Palvelujen tarpeen määrittely ja tarpeen määrän muuttaminen euroiksi (yksilöllisyys)?

• Tiedottaminen henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudesta

• Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen (kuljetuspalvelut). Olisiko mahdollista ottaa käyttöön myös muilla vastuualueilla Eksotessa.

• Vaikuttamistoimet valtakunnallisesti (esim. verotus, lainsäädäntö, Kelan etuudet…)


Lopuksi • Valtakunnalliselle kehittämistyölle tulisi saada jatkoa, liittyen

budjetin koostamiseen, päätösprosessiin, verotukseen, hb:n laajentamiseen sekä integroidun palvelujärjestelmän syventämiseen (päättäjät/lainsäätäjät).

• Koulutus tukiverkostoille ja apu tukisuunnitelmien tekemiseen (esim. järjestöt).

• Luottamus henkilökohtaisen budjetoinnin tuomiin mahdollisuuksiin on vahvistunut I vaiheen aikana ja innostus II vaiheessa on ollut edelleen hyvä, vaikka kehittämistyötä tarvitaan vielä paljon.

• Ilo nähdä onnellisia päämiehiä ja innostuneita työntekijöitä!

KIITOS!

henkilökohtainen budjetti eksotessa, riitta hakoma, vammaispalvelupäällikkö, eksote

Education