7LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

Rok

otte

etInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa tervey-

denhuollon toimivuutta. Potilasmäärät lisääntyvät, vas-taanotot ruuhkautuvat ja henkilöstöä joutuu sairaus-

lomalle.Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö saa mak-

suttoman kausi-influenssarokotteen, mutta rokotus-kattavuudet ovat erityisesti pitkäaikaislaitoksissa olleet matalia. Henkilökunnan influenssarokotusten potilasta suojaavasta vaikutuksesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Rokotukset ovat myös työntekijän ja työnantajan etu.

Henkilöstön rokotusmyöntyvyyttä voidaan lisätä an-tamalla riittävästi tietoa rokotteesta ja korostamalla po-tilaiden suojaamista tartunnalta. Rokotuksen saannin tulee olla työntekijälle helppoa. Kansainvälisten koke-musten perusteella henkilöstön korkeaa, yli 80 %:n ro-kotuskattavuutta ei kuitenkaan saavuteta pelkillä kansal-lisilla suosituksilla.

Rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakaville influenssakomplikaatioille alttiiden potilaiden läheisyy-dessä. Mikäli työntekijää ei ole suojattu rokotteella, tulisi

lähipotilastyössä käyttää maskia eli kirurgista suu-nenä-suojainta.

Rokote estää influenssakuolemiaInfluenssaepidemia saapuu Suomeen joka talvi. Epide-mian aikana väestöstä arviolta 300 000–800 000 ih-mistä sairastuu ja 500–2 000 kuolee (Ruutu ym. 2009). Terveelle työikäiselle influenssa on yleensä harmiton, joskin epämiellyttävä tauti. Sen sijaan pitkäaikaissairail-le ja ikääntyneille tauti on vakava.

Rokotukset ovat tärkein keino ehkäistä influenssaa ja sen jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Tuoreen ka-nadalaistutkimuksen mukaan influenssarokotus vähen-tää merkitsevästi sydän- ja aivoinfarkteja sekä sydän-kuolemia (Udell ym. 2013). Siitä huolimatta väestön ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön influens-sarokotuskattavuudet eivät ole parantuneet riittäväs-ti. Sairaaloissa ja pitkäaikaislaitoksissa todetaan joka vuosi influenssaepidemioita, joihin liittyy myös potilas-kuolemia.

EEVA RUOTSALAINENLT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka

Henkilökunnan influenssa-rokotus on suositus – POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE

Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön rokottamisessa influenssaa vastaan on kolme tärkeää näkökohtaa: potilasturvallisuus, työnantajan vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä rokotettavan itsensä ja hänen lähipiirinsä saama suoja. Työntekijän influenssarokotus on suositus, mutta potilaan suojaaminen influenssalle altistumiselta on velvoite.

8 LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteetTerveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille suositellaan vuosittain influenssarokotetta, joka on maksuton ja va-paaehtoinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013). Ter-veydenhuollossa henkilökunta on merkittävä influenssa-tartunnan lähde. Sairaalassa influenssatartunnan riski on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin samaan aikaan muualla yhteiskunnassa. Noin 30 % terveydenhuollon työnteki-jöistä sairastaa influenssan oireettomana eli on tartutta-va tietämättään. Toisaalta influenssaan sairastunut tar-tuttaa jo ennen mahdollisten oireiden alkua.

Yksi jatkuvan keskustelun aiheista on ollut kysymys siitä, onko henkilökunnan influenssarokotuksista hyötyä potilaille, työntekijöille vai molemmille osapuolille. In-fluenssarokotteen teho vaihtelee eri vuosina, mutta par-haimmillaan terveen työikäisen rokottaminen estää noin seitsemän influenssaa kymmenestä. Pitkäaikaissairailla ja ikäihmisillä influenssarokotteen suojateho on kuitenkin selvästi heikompi.

Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuk-set vähentävät huomattavasti potilaiden sairastumisia (Salgado ym. 2002). Sairaaloissa epidemiat vähenevät ja potilaskuolleisuus pienenee merkitsevästi. Näin käy etenkin pitkäaikaislaitoksissa ja vanhainkodeissa. Pitkä-aikaislaitoksia koskevassa tutkimuksessa on arvioitu, että rokottamalla kahdeksan työntekijää voidaan parhaim-millaan estää yksi potilaskuolema ja rokottamalla viisi työntekijää estetään yhden potilaan sairastuminen in-fluenssan kaltaiseen tautiin (Hayward ym. 2006).

Viimeisin vahvistus henkilöstön influenssarokotusten hyödyistä saatiin vuonna 2014 julkaistun meta-analyysin perusteella: henkilökunnan influenssarokotuksilla poti-laiden influenssan kaltaiseen tautiin sairastuminen vähe-ni 42 % ja kuolleisuus laski 29 % (Ahmed ym. 2014).

Rokotuksen lisäksi influenssatartunnan ehkäisystä ja torjunnasta on tullut tarkennettua tietoa. Kirurgisen suu-nenäsuojaimen käyttö yhdessä hyvän käsihygie-nian kanssa estää tehokkaasti influenssan leviämistä (Cowling ym. 2009).

Influenssarokotukset ovat tärkeä osa potilasturvallisuuttaTerveydenhuollon henkilöstön eettinen tehtävä on po-tilaiden sairauksien ehkäiseminen. Potilaat eivät voi sai-raalassa ollessaan valita ympäristönsä taudinaiheuttajia, ja siksi heidän tautiriskinsä tulee minimoida.

Potilasturvallisuuden osana sairaalat ja laitokset ovat velvollisia suojaamaan potilaita tartunnalta käytettävissä olevin keinoin. Terveydenhuoltolaki velvoittaa julkisen

terveydenhuollon yksiköt laatimaan suunnitelman työn laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöön-panosta.

Sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi huomioida nämä tavoitteet panostamalla laajalti henkilöstön influenssa-rokotuskattavuuden nostamiseen terveyden- ja sosiaa-lihuollossa: julkisella ja yksityisellä puolella sairaaloissa, terveyskeskuksissa, pitkäaikaislaitoksissa, vanhainkodeis-sa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa.

Työntekijän ja työnantajan yhteinen etuTyöturvallisuuslain perusteella työnantajan tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Influenssarokote suojaa työntekijää influenssa-tartunnalta ja sairastumiselta. Samalla se estää välillises-ti tartunnan riskiä myös työntekijän omassa lähipiirissä, jossa voi olla vakavalle influenssalle altis henkilö, kuten yli 65-vuotias, pitkäaikaissairas, raskaana oleva tai ime-väisikäinen.

Influenssarokotuksen saaneet työntekijät ovat sai-raana keskimäärin kaksi työpäivää vähemmän kuin ro-kottamattomat, ja työstä poissaolo vähenee neljännes-päivän verran henkilöä kohti (Saxén ja Virtanen 1999). Tällöin sairaalat pysyvät toimintakykyisinä ja sijaisjärjes-telyt helpottuvat.

Influenssarokotteen ottaminen on sekä suositus että velvoiteEuroopan maista yli 90 %, Suomi mukaan lukien, suo-sittelee henkilöstölle kausi-influenssarokotetta, mutta Tanskassa rokote on pakollinen. Pelkällä suosituksella työntekijöiden rokotuskattavuudet ovat eri maissa jää-neet vaihtelevan mataliksi, 6–54 %. Rokotuskattavuus on noussut jopa 80 %:iin, mikäli rokotusten ottamiseksi on järjestetty tiedotuskampanjoita ja rokotteen saami-nen työpaikalla on ollut helppoa ja vaivatonta (ks. Broas ym., tässä numerossa).

Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa terveyden-huollon henkilöstön kausi-influenssarokotukset ovat pakollisia, jolloin on saavutettu lähes 100 %:n rokotus-kattavuus. Rokotuksesta on voinut kieltäytyä ainoas-taan lääketieteellisestä, uskonnollisesta tai filosofisesta syystä.

Toisena vaihtoehtona Yhdysvalloissa ja Kanadassa rokotuskattavuutta on pyritty nostamaan niin sanotul-la vahvalla suosituksella. Tällöin työntekijä joutuu alle-kirjoittamaan lomakkeen, jossa hän rokotteesta kieltäy-tyessään ilmoittaa tiedostavansa hoitamiensa potilaiden influenssaan sairastumisen riskit ja sitoutuu influenssa-kautena käyttämään potilastyössä maskia.

9LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

”Rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakaville influenssakomplikaatioille alttiiden potilaiden läheisyydessä.”

9LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

KUVA: KAI WIDELL

10 LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

Kuvio 1. HUS:n henkilöstön influenssarokotuskattavuudet 2000-luvulla.

20

03

2004

2005

2006

2007

2008

Pand

emia

200

9

2010

2011

2012

2013

HUS:n henkilökunnasta rokotetut (lkm) HUS:n henkilökunnasta rokotetut (%)

%-osuus100

80

60

40

20

0

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

lukumäärä

Mitä tehdä rokotuskattavuuden parantamiseksi?Suomessa kansallisella, suositukseen perustuvalla oh-jeella työntekijöiden influenssarokotuskattavuudet ovat useimmiten jääneet reilusti alle 60 %:n, kuten muualla-kin Euroopassa. Parin viime vuoden aikana sairaaloiden infektioyksiköt ja kuntien perusterveydenhuollon toimi-jat ovat yhdessä työterveyshuollon kanssa jalkautuneet aktiivisesti henkilöstönsä pariin rokotuskattavuuden nos-tamiseksi.

Kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) influenssarokotusohjelma henkilökunnalle käyn-nistyi vuonna 2010, rokotettavia ei ollut ruuhkaksi saak-ka. Vuosi vuodelta HUS:n henkilökunta on kuitenkin entistä laajemmin omaksunut rokotteen ottamisen sekä työntekijää itseään että potilaita suojaavan vaikutuksen vuoksi. Tämän eteen on tehty paljon työtä.

HUS:n infektiolääkärit ja hygieniahoitajat kertovat osastoilla vuosittain rokottamisen hyödyistä ja korostavat kaikkien ammattiryhmien rokottamista, mukaan lukien laitoshuoltajat, toimistotyöntekijät, erityistyöntekijät, hoitohenkilöstö ja lääkärit. HUS:n johdon ja esimiesta-son tuki on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Influenssakauden alussa ja sen aikana rokottamisesta tiedotetaan näkyvästi. Henkilöstöä rokotetaan osastoilla, mutta rokotusten ottamista on helpotettu järjestämällä joukkorokotuspisteitä esimerkiksi henkilöstöruokaloiden yhteyteen.

Influenssakaudella 2013–2014 HUS:n koko hen-kilöstön rokotuskattavuus jäi yhä alle tavoitteen mutta oli silti 2000-luvun korkein, 54 % (kuvio 1). Rokotteen otti noin 12 000 työntekijää, mikä oli 2 400 työnteki-jää enemmän kuin edelliskaudella. Yli 80 %:n rokotus-kattavuustavoitteeseen päästiin useilla osastoilla, joilla hoidetaan vakavalle influenssalle alttiita potilaita, kuten teho- ja valvontayksiköissä, ikääntyneitä ja syöpäpotilai-ta hoitavissa sekä vastasyntyneiden ja synnyttäjien yk-siköissä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lääkäreiden rokotuskattavuus on muita selvästi korkeampi (v. 2013: 71 %), kun taas hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus on jo vuosien ajan ollut matala (v. 2013: 49 %) (kuvio 2).

2010 2011 2012 2013

Lääkärit Erityis -työntekijät

Hoito-henkilökunta

Muu henkilökunta

%-osuus100

80

60

40

20

0

Kuvio 2. HUS:n henkilöstön influenssarokotuskattavuudet ammattiryhmittäin v. 2010–2013.

11LÄÄKETIETOA FIMEASTA 3/2014

Maski tai rokote, potilaan suojaaminen influenssatartunnalta on pääasia

Kausi-influenssa on jokavuotinen riesamme, eikä sitä mielletä tappavaksi taudiksi. Asenteisiin ja korkean ro-kotuskattavuuden tavoitteeseen ei kyetä vaikuttamaan pelkästään influenssarokotuksen suosituksella. Tervey-den- ja sosiaalihuollon henkilöstön täytyy saada influens-sarokotus työpaikalla helposti ja joustavasti.

On kansallisen päätöksen aika: rokottamaton hen-kilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilas-työssä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.

Kirjallisuutta

Ahmed F, ym. Effect of influenza vaccination of health care personnel on morbidity and mortality among patients: systematic review and grading of evidence. Clin Infect Dis 2014; 58: 50–7.

Cowling BJ, ym. Facemasks and hand hygiene to prevent influenza transmission in households, a cluster randomized trial. Ann Intern Med 2009; 151: 437–46.

Hayward AC, ym. Effectiveness of an influenza vaccine pro-gramme for care home staff to prevent death, morbidity, and health service use among residents: cluster randomised controlled trial. BMJ 2006; 333: 1241–4.

Ruutu P, ym. Uusi influenssa A(H1N1) – mitä Suomessa tehdään juuri nyt? Suom Lääkäril 2009; 64: 1996–8.

Salgado CD, ym. Influenza in the acute hospital setting. Lancet Infect Dis 2002; 2: 145–56.

Saxén H, Virtanen M. Randomized placebo-controlled double blind study on the efficacy of influenza vaccination and treatment: a survey of healthcare workers. Infect Control Hosp Epidemiol 2002; 23: 625–7.

Udell JA, ym. Association between influenza vaccination and cardiovascular outcomes in high-risk patients, a meta- analysis. JAMA 2013; 310: 1711–20.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kausi-influenssarokotus-suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2013–2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 15/2013. www.julkari.fi/handle/10024/110486.

”Henkilöstön täytyy saada influenssa rokotus työpaikalla helposti ja joustavasti.”

KUVA: KAI WIDELL