HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN

2015

375VUOTTA TYÖTÄ

TIETEEN HYVÄKSI

Katsaus vuoteen 2015 kertoo Helsingin yliopiston

toiminnan tuloksista ja asetettujen tavoitteiden

saavuttamisesta strategian ja tavoiteohjelman ta-

voitteiden pohjalta.

Vuosikatsaus pohjautuu tiedekuntien ja erillisten

laitosten vuosiraportointiin sekä tietojärjestelmis-

tä koottuun indikaattoritietoon.

Katsauksen laadinnasta on vastannut vuosirapor-

tointiryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut

Aimo Virtanen (suunnittelu ja laadunvarmistus) ja

jäseninä Kaisa Ala (tila- ja kiinteistökeskus), He-

lene Haak (kvestuuri), Kari Huittinen (yleishal-

linto), Markku Javanainen (suunnittelu ja laadun-

varmistus), Aija Kaitera (tutkimuksen toimiala),

Tuomo Kauha (viestintä ja yhteiskuntasuhteet),

Johanna Lahikainen (yliopiston kirjasto), Antti

Moilanen (suunnittelu ja laadunvarmistus), Tiina

Palomäki (viestintä ja yhteiskuntasuhteet), Anna-

mari Puhakka (suunnittelu ja laadunvarmistus),

Lilja Repo (kvestuuri), Katri Salmivaara (viestintä

ja yhteiskuntasuhteet), Ulla Sarajärvi (opetuksen

toimiala), Krister Talvinen (tutkimuksen toimi-

ala), Emmi Tammiluoma (henkilöstö- ja lakiasiat)

ja Jussi Vasanen (henkilöstö- ja lakiasiat).

Rehtorin kansliassa 18.3.2016

Vuosiraportointiryhmä

Vuosi 2015 oli Helsingin yliopistolle jälleen menes-

tyksekäs, mutta samalla varsin kaksijakoinen. Juh-

limme yhteisönä ja kumppaniemme kanssa 375-vuo-

tiasta ansiokasta taivaltamme Suomen sivistyksen

rakentajana ja vaalijana sekä tieteen, tutkimuksen ja

korkeimman koulutuksen edelläkävijänä ja laadun

parantajana. Mutta meihin iskivät myös isot rahoi-

tusleikkaukset, kun valtakunnan hallitus maamme

talousahdingossa kohdisti säästötoimenpiteitään.

Hallituksen säästöpäätökset ja etenkin täsmäleik-

kaukset yliopistoomme edellyttivät meiltä merkittä-

vän Muutosohjelman laatimista. Se sisältää isoja

säästötoimia, uusien tulolähteiden etsimistä sekä va-

litettavasti myös huomattavan suuria henkilöstövä-

hennyksiä. Niiden vakavia vaikutuksia ei voi vähä-

tellä, ei nyt eikä tulevaisuuden kannalta.

Mutta me emme lamaantuneet, vaikka kipeää teki-

kin, ja tekee edelleen. Me halusimme pitää kunnian-

himoiset tavoitteemme, kun laadimme kaudelle

2017–2020 uutta strategiaa, jonka hallituksemme

hyväksyi tammikuussa 2016. Mutta joudumme toki

tarkemmin miettimään panostuksemme ja paino-

tuksemme niukkenevissa voimavaroissa. Jatkoimme

myös merkittävien koulutuksen (Iso pyörä) ja palve-

luorganisaation (UPO) uudistuksien toteuttamista.

Tulevaisuuden vision on oltava kirkas ja tavoitteen

selvä. Helsingin yliopisto on ollut ja tulee olemaan

muutoksen tekijä ja aito edelläkävijä, suuri vaikut-

taja suomalaisessa yhteiskunnassa. Olemme jatkos-

sakin Suomen paras yliopisto ja yksi maailman par-

haista. Laatu ratkaiskoon!

Myös vuonna 2015 meillä syntyi monia uusia, moni-

puolisesti vaikuttavia tutkimustuloksia. Olemme

saaneet erilaisia tieteen palkintoja ja esimerkiksi

avoimen toimintakulttuurin tunnustuksia koti-

maassa ja kansainvälisesti. Näistä merkittävistä tut-

kimusaloista ja -tuloksista olkoon tässä esimerk-

keinä ilmastonmuutos ja ilmakehätieteet, syöpätut-

kimus ja aivojen imusuonet, myötätunto johtamis-

opeissa sekä Kiinan lakijärjestelmän ja Venäjän poli-

tiikan kehityksen tutkimus. Meillä on huippututki-

musta ja siitä kumpuavaa vahvaa vaikuttavuutta, ko-

timaisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin.

Meidän vahvuutemme on, että opetus ja oppiminen

pääsevät aina ajankohtaisesti ja avoimesti hyöty-

mään tutkimuksestamme. Näin lisäämme ymmär-

rystä maailman monimutkaisista ilmiöistä ja tarjo-

amme ratkaisuja viheliäisiin, moniulotteisiin ongel-

miin. Tällä tavoin meiltä valmistuvat maisterit ja

tohtorit muuttavat maatamme ja maailmaa parem-

paan päin, eivätkä vain sopeudu vallitsevaan tilan-

teeseen. Tuhannet meiltä vuonna 2015 valmistuneet

ovat aitoa arkipäivän vaikuttavuutta parhaimmil-

laan. Onnea teille vuonna 2015 valmistuneille, niin

työhön kuin elämäänne kokonaisuutena!

375-juhlavuotemme monilla tapahtumilla rakennet-

tiin sekä yliopistolaisten yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä

omasta yliopistostaan että voimistettiin yliopiston

alumnien, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien

vuorovaikutusta yliopiston kanssa. Erinomaisia esi-

merkkejä eri toimijoiden yhteistyöstä ovat uusni-

metty Helsingin yliopiston metroasema, Thinkfest –

tieteen ja ajattelun kaupunkifestivaali, Think Com-

pany, Health Capital Helsinki ja huipentumana Hel-

sinki Challenge, tiedepohjainen ideakilpailu.

Vuoden 2015 merkittävät ja vaikuttavat saavutuk-

semme sekä tieteessä ja tutkimuksessa, opetuksessa

ja oppimisessa että yhteiskunnallisessa vuorovaiku-

tuksessa ovat meidän yhteisömme ansiota. Tämän

kaiken hyvän ja tärkeän saavat aikaan osaavat ih-

misemme, yksilöinä ja yhteisönä. Heidän moti-

vaationsa, sitoutumisensa ja innostuksensa on yllä-

pidettävä ja sitä vahvistettava. Luottamus ja tois-

temme tukeminen ratkaisevat. Jälleen kerran yli-

opistomme henkilökunta ja opiskelijat ovat tehneet

monin tavoin parhaansa – ja enemmänkin. Iso ja

lämmin kiitos kaikille!

Jukka Kola, rehtori

Helsingin yliopisto on määritellyt strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet strategiassaan vuosille 2013–

2016. Tässä katsauksessa noudatetaan pääluvuittain strategian jäsennystä.

Yliopiston sijoittumista maailman noin 17 000 yli-

opiston joukossa seurataan kansainvälisten vertailu-

jen eli rankingien avulla. Helsingin yliopiston asema

maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston jou-

kossa on ollut lievässä nousussa viiden viimeisen

vuoden aikana.

Tunnetuimmat rankingit ovat Shanghain Jiao

Tong -yliopiston ARWU, Times Higher Educa-

tion -lehden THE ja Quacquarelli Symonds’in QS.

Helsingin yliopisto on seurannut näiden kolmen li-

säksi jo useita vuosia Taiwanin NTU-yliopiston ran-

kingia.

Shanghain ja Taiwanin listaukset perustuvat pääasi-

assa tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuu-

den bibliometriseen analyysiin. THE:n ja QS:n lis-

tauksissa käytetään julkaisuanalyysien lisäksi sub-

jektiivisia, tutkijoille ja asiantuntijoille tehtäviä mai-

nekyselyjä opetuksesta ja tutkimuksesta.

Shanghain listalla yliopisto saavutti vuonna

2015 sijan 67, mikä on HY:n kaikkien aikojen

paras sijoitus tällä listalla.

Taiwanin listalla sijoitus oli 69 ja jo neljä vuotta

jatkunut alamäki tasoittui.

THE-listalla sijoitus oli 76.

QS-listalla sija oli 96.

Neljän rankingin (Shanghai, THE, QS ja Taiwan) si-

joitusten keskiarvo vuonna 2015 oli 77. Vuonna 2011

keskiarvo oli tasan 80.

Monista puutteistaan huolimatta rankingit tulevat

kansainvälisesti yhä tärkeämmiksi ja niitä käytetään

nykyisin moniin sellaisiin asioihin, joihin niitä ei

alun perin ole tarkoitettu. Hyvät rankingsijoitukset

tuovat Helsingin yliopistolle muun muassa ulkomai-

sia tutkijoita ja opiskelijoita yliopistoon, ja muita yli-

opistoja yhteistyökumppaneiksi. Lisäksi yliopisto

pääsee mukaan eri maiden apurahaohjelmiin ja sen

tutkinnot tunnustetaan suoraan.

Maailman ei-englanninkielisten yliopistojen jou-

kossa Helsingin yliopiston sijoitusten keskiarvo

vuonna 2015 oli 23. Koko Euroopassa sijoitus oli 27.

Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto si-

joittui vuonna 2015 Shanghain listalla sijalle 5,

QS:ssa sijalle 4, THE:ssä sijalle 2 ja Taiwanin listalla

sijalle 3. Keskimääräinen sijoitus Pohjoismaissa oli

3,5. Suomalaisista yliopistoista HY on edelleen paras

kaikissa näissä listauksissa.

Päätieteenalakohtaisissa listauksissa HY yltää useilla

tieteenaloilla maailmanlaajuisessa vertailussa vii-

denkymmenen tai sadan parhaan joukkoon.

Koulutuksen arviointikeskus (Karvi) päätti helmi-

kuussa 2015, että Helsingin yliopisto läpäisee laatu-

järjestelmän kansainvälisen auditoinnin. Auditointi

on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportti julkis-

tettiin maaliskuussa 2015.

Yliopiston laatujärjestelmää kehitetään edelleen au-

ditointiraportin ehdotusten pohjalta.

Yliopisto osallistuu Bremenin yliopiston johtamaan

European Quality Audit -hankkeeseen, jonka tarkoi-

tuksena on luoda uusi eurooppalainen auditointi-

malli Erasmus+ -rahoituksen turvin.

Yliopiston infrastruktuurien kehittämistä jatkettiin

tutkimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti. Infra-

struktuurien avoimuutta ja saavutettavuutta koros-

tetaan toiminnassa entistä enemmän.

Tutkimusinfrastruktuuriohjelman uudistaminen

seuraavalle strategiakaudelle (2017–2020) aloitet-

tiin. Tavoitteena ovat virtaviivaisemmat prosessit

sekä luonteva työnjako infrastruktuurien tieteellisen

ja hallinnollisen kehittämisen kesken. Yliopiston ra-

kenteellinen kehittäminen ja toiminnan profilointi

vaikuttavat myös tutkimusinfrastruktuureihin.

Helsingin yliopiston monikansallisten ESFRI (The

European Strategy Forum on Research Infrastructu-

res)-infrastruktuurien valmistelu eteni ilmakehätie-

teiden ICOSin (Integrated Carbon Observation Sys-

tem) ja kielitieteiden CLARINin (Common Language

Resources Infrastructure) osalta valtiojäsenyysvai-

heeseen. ICOSin kansainvälinen päämaja on Suo-

messa, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen

yhteydessä Kumpulan kampuksella. CLARIN-infra-

struktuurin kansallisia toimintoja koordinoidaan

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella. Yli-

opisto on mukana yhteensä 17 ESFRI-infrastruktuu-

rihankkeessa; määrä on kansallisesti tutkimusorga-

nisaatioista selvästi suurin ja eurooppalaisittain erit-

täin merkittävä.

Yliopisto menestyi hyvin Suomen Akatemian FIRI

2015 -tutkimusinfrastruktuurihaussa. Kaikkiaan

FIRI 2015 -hausta rahoitettiin 19 infrastruktuuri-

hanketta, joista Helsingin yliopisto on mukana yh-

deksässä ja koordinoi näistä kahdeksaa. Yhdeksän

hankkeen saama rahoitus on yhteensä 7,6 miljoonaa

euroa.

Helsingin yliopisto hyväksyi vuonna 2015 tutkimus-

datapolitiikan ensimmäisenä suomalaisena korkea-

kouluna. Politiikassa määritellään digitaalisten tut-

kimusaineistojen eli tutkimusdatan keräämistä, tal-

lentamista, käyttöä ja hallintaa koskevat yliopistota-

son periaatteet ja linjaukset. Linjauksissa korostuu

laadukas tutkimusaineistojen hallinta sekä pyrkimys

aineistojen laajamittaiseen avaamiseen tiedeyhtei-

sön ja yhteiskunnan käyttöön.

Yliopistoon perustettiin keskitetysti toimiva ja mo-

nialainen Datatuki-verkosto, joka tarjoaa tutkijoille

tutkimusdatan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jaka-

mista tukevia työvälineitä, palveluita sekä koulu-

tusta. Tutkimusdatainfrastruktuuri päätettiin ajan-

tasaistaa niin, että se tarjoaa tutkijoille entistä tasok-

kaamman toimintaympäristön digitaalisten tutki-

musaineistojen käsittelyyn, jakamiseen ja avaami-

seen.

Helsingin yliopisto on edistänyt aktiivisesti tieteen

avoimuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin

tiede ja tutkimus -hanke myönsi yliopistolle tunnus-

tuksen esimerkillisestä toiminnasta avoimuuden

edistämisessä.

Yliopisto allekirjoitti kaksi kansainvälistä tutkimuk-

sen avoimuutta vaativaa kannanottoa: Haagin julki-

lausuman sekä Euroopan tutkimusyliopistojen ver-

koston (LERU) Euroopan unionille osoittaman ve-

toomuksen avoimen tieteen edistämisestä. Molem-

mat lausunnot tavoittelevat maailmanlaajuisesti

avointa tiedettä ja tiedonkulkua.

Yliopiston hallitus päätti kesäkuussa, että strategia-

kaudella 2017–2020 yliopisto pyrkii vastaamaan

neljään suureen haasteeseen, jotka ovat: digitaali-

nen maailma, ikääntyminen ja hyvinvointi, globali-

saatio sekä kestävä kehitys. Keskeisiksi vah-

vuusaloiksi nimettiin kolme strategista tutkimusalu-

etta: Elämäntieteet, Ihmismieli muuttuvassa maail-

massa sekä Aineen rakenne ja materiaalit, jotka ja-

kaantuvat useaan myöhemmin tarkemmin määritel-

tävään temaattiseen kokonaisuuteen. Strategisilla

tutkimusalueilla pyritään terävöittämään yliopiston

tutkimusprofiilia ja ohjaamaan tutkimusta monitie-

teiseen ja ratkaisukeskeiseen suuntaan yli organisaa-

tiorajojen laajempien osaamiskeskittymien luomi-

seksi. Lisäksi yliopisto tunnisti kaksi korkeatasoisen

tutkimuksen kärkeä: Ilmakehä ja ilmasto sekä Ma-

tematiikka.

Yliopisto kehittää tukipalveluita strategisten tutki-

musalueiden ja tutkimuksen kärkien toiminnan

edistämiseksi sekä kohdentaa resursseja ja tukipal-

veluita profiloituihin kohteisiin. Yliopisto on ottanut

strategiset tutkimusalueet huomioon laatiessaan ha-

kemuksensa Suomen Akatemian yliopistojen profi-

loitumista tukevaan rahoitukseen sekä sitoutunut tu-

kemaan ja kohdentamaan tulevaisuudessa voimava-

rojaan uudelleen näiden alueiden, kuten myös tun-

nistettujen nousevien alojen tutkimukseen ja koulu-

tukseen.

Yliopisto haki vuonna 2015 kahdesti yliopistojen

profiloitumiseen tarkoitettua Suomen Akatemian ra-

hoitusta. Ensimmäinen hakemus painottui strategi-

seen tutkimusalueeseen Elämäntieteet ja toinen tut-

kimusalueeseen Ihmismieli muuttuvassa maail-

massa. Ensimmäisen haun tuloksena yliopistolle

myönnettiin yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa,

jotka suunnataan Helsinki Life Science Centerille

sekä siihen liittyvien fysiikan, ICT:n sekä tilastotie-

teen profilointitoimiin. Toisessa haussa haettiin ra-

hoitusta viidelle toisiinsa kytkeytyvälle profilointitoi-

menpiteelle. Nämä ovat Helsinki Centre for Digital

Humanities, Learning in the Digital World, Inter-

disciplinary Russian Studies, Global Law ja Beha-

vioral Life Science. Läpikäyvänä teemana toimenpi-

teissä on digitalisaatio, sekä tutkimusmetodeissa että

tutkimuksen kohteena. Akatemia tekee toisen haun

rahoituspäätökset kevään 2016 aikana.

Vuonna 2016 käynnistyvä Helsinki Life Science Cen-

ter (HiLIFE) kokoaa yhteen elämäntieteiden alan

(mm. bio- ja ympäristötieteet, maatalous- ja metsä-

tieteet, lääketieteet sekä farmasia) toimintoja ja tut-

kimusinfrastruktuurien koordinaation yliopistossa.

Tavoitteena on tukea huippututkimusta ja edistää

yliopiston kansainvälistä houkuttelevuutta myös ra-

hoittajille sekä kehittää tutkimus- ja innovaatioyh-

teistyötä muiden tutkimusyksiköiden, korkeakoulu-

jen ja elinkeinoelämän kanssa.

Jatkossa HY:n sisäinen elämäntieteiden alan kil-

pailtu tutkimusrahoitus suunnataan huippututki-

joille ja tutkimusohjelmille HiLIFE:n kautta, johon

keskitetään myös alan tutkimusinfrastruktuurien

kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio. Kaikki

toiminnot perustuvat avoimeen kilpailuun ja sään-

nölliseen kansainväliseen arviointiin, jonka valmis-

telut infrastruktuurien osalta aloitettiin vuonna

2015.

Innovaatio- ja yritysyhteistyötä ja työnjakoa on läh-

detty parantamaan Health Capital Helsinki (HCH)

keskittymän avulla. Tähän sekä tutkijoita innovaa-

tiotoimintaan kannustavan toimintamallin kehittä-

miseen ja pilotoimiseen HiLIFE:ssa saatiin rahoi-

tusta Tekesiltä.

Yliopisto pyrkii tukitoimien avulla nostamaan tutki-

musrahoitushakemusten yleistä tasoa vähentääk-

seen tutkijoiden hakemusten tekemiseen käyttämää

työaikaa sekä yliopistoon kohdistuvia riskejä.

Vuonna 2015 tutkimuspalveluiden koulutuksiin ja

muihin tapahtumiin osallistui noin 900 tutkijaa.

ERC (European Research Council) -rahoituksen ha-

kijoiden tueksi järjestettiin vuoden aikana hakukou-

lutuksia, työpajoja sekä haastattelukoulutuksia. Li-

säksi tiedekuntia on kannustettu lisäämään mentori-

toimintaa ERC-hakijoiden tukemiseksi. Vuonna

2015 käynnistettiin myös Grant Writer -toiminta

bio- ja ympäristötieteellisessä sekä valtiotieteelli-

sessä tiedekunnassa. Grant Writereiden tehtäviin

kuuluvat uusien rahoitusmuotojen etsiminen ja sy-

vällinen tuki merkittävien rahoitushakemusten val-

mistelussa.

Vuonna 2015 aloitetun vaikuttavuusklinikan tavoit-

teena on tukea tutkijoita tutkimuksen vaikuttavuu-

den ja vuorovaikutussuunnitelmien ideoinnissa ja

kuvaamisessa rahoitushakemuksissa. Koska vaikut-

tavuus edellyttää usein organisaatioiden välistä yh-

teistyötä, avattiin klinikka syksyllä kaikille pääkau-

punkiseudun tutkimusorganisaatioille. Osa klini-

koista oli temaattisia ja toteutettiin rahoittajien

kanssa, keskittyen esimerkiksi strategisen tutkimuk-

sen neuvoston haussa keskeisen vuorovaikutussuun-

nitelman laatimiseen. Klinikoista saatu palaute on

ollut hyvää ja auditointiraportin mukaan ne tukevat

yliopiston strategisia tavoitteita. Vuoden aikana jär-

jestettiin myös rahoitus- ja vaikuttavuuskurssi tohto-

rikoulutettaville ja tutkijatohtoreille.

Yritysyhteistyön aloittamiseksi ja kontaktien hankki-

miseksi yliopisto tarjoaa tutkijoille neuvottelu- ja so-

pimusapua sekä asiantuntijapalveluita. Toimintaa

koordinoidaan kampuksille perustetuissa yritysyh-

teistyötiimeissä.

Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat noin

186 miljoonaa euroa, missä on kasvua edelliseen

vuoteen noin yhden prosentin verran. EU:n puiteoh-

jelmarahoitus kasvoi 10 prosenttia, Suomen Akate-

mian rahoitus kasvoi noin prosentin ja Tekes-rahoi-

tus noin 4 prosenttia.

Helsingin yliopisto on selvästi eniten Suomen Akate-

mian rahoitusta saanut yliopisto. Strategisen tutki-

muksen neuvoston ensimmäisessä haussa rahoitet-

tiin kansallisesti 16 konsortiota. Helsingin yliopisto

koordinoi näistä yhtä konsortiota ja on partnerina

kuudessa konsortiossa.

Helsingin yliopistolle myönnettiin suomalaisista yli-

opistoista eniten EU:n Horisontti 2020 -puiteohjel-

man rahoitusta, yhteensä 17,8 miljoonaa euroa. Pui-

teohjelmaan kuuluvia ERC-rahoituksia HY sai kah-

deksan, jälleen eniten suomalaisista organisaatiois-

ta. Helsingin yliopiston hakemuksista Horisontti

2020 -hauissa meni läpi 11,3 prosenttia, kun suoma-

laisten yliopistojen keskimääräinen onnistumispro-

sentti oli 8,7 prosenttia.

Suomen Akatemian 29 huippuyksiköstä Helsingin

yliopistossa koordinoidaan 15 yksikköä, ja lisäksi yli-

opisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa

huippuyksikössä. Vuonna 2015 ei ollut huippuyksik-

köhakua.

Suomen hallituksen Tekesiin ja Suomen Akatemiaan

kohdistamat leikkaukset tulevat vaikuttamaan Hel-

singin yliopiston täydentävään tutkimusrahoituk-

seen vuodesta 2016 lähtien. Yliopiston arvion mu-

kaan Helsingin yliopistoon kohdistuvien leikkauk-

sien suuruus tulee olemaan noin 106 miljoonaa eu-

roa vuoteen 2020 mennessä. Kansallisen tutkimus-

rahoituksen väheneminen useissa eurooppalaisissa

valtioissa tulee vaikuttamaan epäsuorasti myös kas-

vaneena hakupaineena Euroopan unionin rahoitusta

kohtaan.

Yliopiston perusrahoitukseen ja kansallisiin rahoit-

tajiin kohdistuneiden leikkausten vuoksi yliopistossa

käynnistettiin suunnittelu- ja pilottitoimet uuden

tutkimusrahoituksen hankkimiseksi, erityisesti kan-

sainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämisen sekä

yritysyhteistyön kautta.

Vuonna 2015 yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisi-

vat 10 439 julkaisua, joista vertaisarvioituja julkai-

suja oli 6 825 (66 %) ja yhteiskunnalliseen vaikutta-

vuuteen painottuvia julkaisuja 3 614 (34 %). Tarkas-

teltaessa kolmen vuoden keskiarvoja vertaisarvioitu-

jen julkaisujen määrä on kasvussa ja yhteiskunnalli-

sesti vaikuttavien julkaisujen määrä on vähene-

mässä.

Vuoden 2015 julkaisuja tilastoidaan vielä 2016 ai-

kana, minkä jälkeen lopullinen julkaisumäärä var-

mistuu. Kokonaismäärä näyttää vakiintuneen viime

vuosina tasolle noin 11 500 julkaisua per vuosi. Vuosi

2012 oli lukumäärässä mitattuna huippuvuosi: sil-

loin julkaistiin lähes 11 600 julkaisua. Julkaisumää-

rän vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi yliopistojen oh-

jaus, jossa julkaisujen määrän sijaan kiinnitetään

enemmän huomiota niiden laatuun.

Yliopiston strategian toteutumista seurataan julkai-

sujen osalta kahdella indikaattorilla: kansainvälisten

vertaisarvioitujen artikkeleiden ja monografioiden

sekä kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrällä.

Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä

on 2010-luvulla kasvanut lähes 20 prosenttia.

Vuonna 2015 niitä oli 5 803, joka on 85 prosenttia

kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista. Määrä ylit-

tää selvästi strategiakaudelle asetetun tavoitteen

(5 200).

Myös kansainvälisessä yhteistyössä tuotetut julkai-

sut ovat lisääntyneet merkittävästi. Vertaisarvioituja

yhteisjulkaisuja laadittiin 3 124 vuonna 2015. Lähes

puolet kaikista vertaisarvioiduista tieteellisistä jul-

kaisuista laaditaan kansainvälisessä yhteistyössä.

Määrä on kasvanut 2010-luvulla yli 50 prosenttia.

Kansainvälisten tietokantojen mukaan kansainvälis-

ten yhteisjulkaisujen osuus on ollut 2010-luvulla

keskimäärin 54 prosenttia (lähde: SciVal ja InCites).

Myös kansainväliset yhteisjulkaisut -indikaattorin

tavoitearvo (2 600) on ylitetty.

Julkaisujen määrä laatua mittaavan julkaisufooru-

mijärjestelmän (jufo) korkeimmassa tasoluokassa on

kasvanut hieman edellisvuoteen nähden, vaikka ver-

taisarvioitujen julkaisujen kokonaismäärä hieman

laski. Tasoluokkaan kolme lukeutui 810 vertaisarvi-

oitua julkaisua (2014: 782). Luokka sisältää korkea-

tasoisimmat johtavat tieteelliset julkaisukanavat. Ta-

soluokkiin kaksi ja kolme sijoittui 2 405 julkaisua

(2014: 2 413).

* Vuoden 2015 julkaisumäärät täydentyvät 2016 aikana, koska osa julkaisuista raportoidaan takautuvasti.

Yliopiston toiminnan yhteiskunnallista vaikutta-

vuutta voidaan tarkastella myös julkaisutoiminnan

kautta. Osa julkaisutyypeistä edustaa keskustelevaa,

tiedottavaa tai popularisoivaa näkökulmaa. Tällaisia

ovat esimerkiksi vertaisarvioimattomat tieteelliset

kirjoitukset sekä ammattiyhteisölle ja suurelle ylei-

sölle suunnatut julkaisut. Tarkasteltaessa kolmen

vuoden keskiarvoa yhteiskunnallisesti vaikuttavien

julkaisujen määrä näyttää kääntyneen lievään las-

kuun 2010-luvulla.

Ammatti- ja sanomalehdissä julkaistujen artikkelei-

den osuus on pysynyt melko samana viime vuosina.

Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen tähtäävien

julkaisujen laatiminen onkin edelleen merkittävä osa

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön

toimintaa, joskin tieteenalakohtaiset erot ovat suu-

ria.

Viitatuimpien tutkijoiden vertailussa tunnetuin ran-

king on Highly Cited Researchers -listaus, joka pe-

rustuu Web of Sciencen sitaatioaineistoihin. Lehdet,

joissa julkaisut ovat ilmestyneet, on ryhmitelty 22

tieteenalaan. Kunkin alan artikkeleista vain viitatuin

1 prosentti huomioidaan. Alasta riippuen tutkijalta

edellytetään 11–15 tällaista huippuartikkelia 10 vuo-

den tarkastelujaksolla. Humanistiset tieteet eivät ole

mukana tässä rankingissa.

Suomesta vuoden 2015 HRC-listalle on päässyt 17

tutkijaa, joista 10 tutkijaa on Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopistosta vahvimmin edustettuina ovat

geotieteilijät (4 tutkijaa, joista yksi on listan ykkö-

nen) sekä farmakologia ja toksikologia (3 tutkijaa).

Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yli-

opisto tavoittelee toimivaa monikielisyyttä, jossa

kansainvälisyydestä huolimatta kannetaan vastuuta

myös kansalliskielten asemasta tieteen kielinä. Jul-

kaisujen kieliä seurataan TUHAT-tutkimustietojär-

jestelmän avulla.

Molemmilla kansalliskielillä on vakiintunut asema

yliopiston tutkimuksessa, joskin suomenkielisten

julkaisujen osuus on ollut 2010-luvulla lievässä las-

kussa. Ruotsinkielisten julkaisujen kohdalla ei ole ta-

pahtunut vastaavaa muutosta.

Tutkimuksen kansainvälistyminen näkyy englannin-

kielisten julkaisujen osuuden tasaisena vuosittaisena

kasvuna. Englanninkielinen julkaisu on yhä useam-

min vertaisarvioitu artikkeli tieteellisessä lehdessä.

Kansalliskielten ja englannin jälkeen suosituimmat

julkaisukielet ovat venäjä, saksa ja ranska. Kielija-

kauma vaihtelee merkittävästi tiedekunnittain.

Muiden kuin Suomen kansalaisten osuuden kasvu

yliopiston henkilöstöstä näyttää taittuneen aikai-

sempien vuosien tasaisen kasvun jälkeen. Kahtena

viime vuonna muita kuin Suomen kansalaisia oli

opetus- ja tutkimushenkilöstön ryhmässä 22 pro-

senttia ja koko yliopistossa 14 prosenttia. Yli kolman-

nes portaan 2. tutkijatohtoreista ja enemmän kuin

joka neljäs portaan 1. tohtoriopiskelijoista tuli Suo-

men ulkopuolelta.

Yksi keskeisimmistä haasteista yliopiston kansainvä-

listymisen kannalta on sopeutuminen loppuvuodesta

2015 päätettyihin lukuvuosimaksuihin EU/ETA-alu-

een ulkopuolisille opiskelijoille. Helsingin yliopisto

pyrkii lisäämään kansainvälistä näkyvyyttä rekry-

toinnissa ja markkinoinnissa sekä varmistamaan yli-

opiston tuottamien palveluiden ajanmukaisuuden.

Yliopisto vahvisti kansainvälisyyden ja monikielisyy-

den tueksi laaditut kieliperiaatteensa vuonna

2015. Rennosti kolmikielinen kuvaa yliopiston halua

mahdollistaa niin kansainvälisen henkilöstön kuin

opiskelijoidenkin osallistuminen yliopistoyhteisön

toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä.

Tohtorikoulutettavien palvelujen organisointi -pro-

jektissa keskityttiin erityisesti kansainvälisten tohto-

rikoulutettavien palvelutarpeiden kartoittamiseen.

Tutkijakoulu-uudistuksen myötä tohtorikoulutetta-

vien kansainväliseen rekrytointiin halutaan panos-

taa tarjoamalla mahdollisimman selkeä palveluvali-

koima opintojen käynnistymisen ja etenemisen tu-

eksi.

HY:n keskitetyt kansainväliset henkilöstöpalvelut on

pyrkinyt auttamaan yksiköitä sekä kotikansainvälis-

tymisessä että kansainvälisissä työskentelytilan-

teissa. Kumpulan kampukselta lähtenyt UniBuddy-

kaverihanke laajennettiin kaikille yliopiston kam-

puksille. UniBuddy-toiminta edistää työhyvinvointia

ja kansainvälistymistä yksilötasolla ja kannustaa

työntekijöitä tutustumaan toisiinsa. Vuoden aikana

yhdistettiin 50 UniBuddy-paria ja toimintaa kohtaan

on ollut paljon kiinnostusta.

Vuonna 2015 järjestettiin myös ensimmäistä kertaa

henkilöstön kansainvälisiä liikkuvuusmahdollisuuk-

sia koskeva infotilaisuus yhtenä liikkuvuuden edistä-

misen tukikeinoista. SAP HR -järjestelmässä käyt-

töönotetut kansainvälisen työskentelyn toiminnot

ovat sujuvoittaneet esimerkiksi ulkomaantyöskente-

lyn prosessia. Sähköinen järjestelmä on yhdenmu-

kaistanut toimintatapoja ja varmistanut tietojen

ajantasaisuuden prosessin eri vaiheissa. Tehtyjen ul-

komaantyöskentelyn sopimusten perusteella noin

150 HY:n työntekijää työskenteli ulkomailla. Järjes-

telmän avulla on myös sujuvoitettu kansainvälisen

henkilöstön maahantuloon liittyviä toimia sekä pys-

tytty automatisoimaan toimintoja, jotka osaltaan

auttavat uuteen työyhteisöön ja kotimaahan integ-

roitumista.

Yliopiston strategiakaudelle 2013–2016 määritte-

lemä 15 prosentin tavoite kansainvälisen opetus- ja

tutkimushenkilöstön lukumäärästä on toteutunut yli

tavoitteiden. Vuonna 2015 yliopistossa työskenteli

1 107 kv-taustaista henkilöä, 89 eri maasta.

Vuonna 2015 ylempää korkeakoulututkintoa opiske-

levien ulkomaalaisopiskelijoiden määrä väheni edel-

lisistä vuosista: heitä oli 868, kun vuosina 2013 ja

2014 luku oli 890. Yliopiston strategisesta tavoit-

teesta ollaan vielä kaukana, sillä vuoden 2015 to-

teuma oli 62 prosenttia tavoitteesta. Ulkomaalaisia

tohtoriopiskelijoita oli sen sijaan enemmän, 906,

mikä oli runsaat 90 prosenttia tavoitteesta.

Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakou-

lututkintojen ja tohtorin tutkintojen määrä on nous-

sut viime vuosina, mutta suoritettujen tutkintojen

määrät ovat edelleen huomattavasti pienemmät kuin

opiskelijamäärät.

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 26.1.2016

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 26.1.2016

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 26.1.2016

Kaksikielisten (suomi ja ruotsi) tutkintojen pilotti-

vaihe päättyi. Vuonna 2015 kaksikielistä kandidaatin

tutkintoa tarjottiin kahdeksassa oppiaineessa: oi-

keustieteessä, Viikissä taloustieteen laitoksen pääai-

neissa, sosiaalipsykologiassa, sosiaalityössä, biologi-

assa, ympäristötieteissä, fysiikassa ja kemiassa. Kak-

sikielistä kandidaatin tutkintoa suoritti 285 opiskeli-

jaa. Kaksikielisen kandidaatin tutkinnon oli suoritta-

nut vuoden 2015 loppuun mennessä 12 opiskelijaa,

joista seitsemällä on suomi äidinkielenä ja viidellä

ruotsi äidinkielenä.

Kaksikielisen maisterin tutkinnon periaatteet vah-

vistettiin rehtorin päätöksellä. Humanistisen tiede-

kunnan suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja

pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos ja

farmasian tiedekunta aloittivat kaksikielisen maiste-

rin tutkinnon suunnittelun.

Englannin kielellä suoritettujen opintopisteiden

määrä nousi huomattavasti ylempää ja tohtorin tut-

kintoa suorittavien joukossa. Ylemmissä tutkin-

noissa nousua oli viisi ja tohtorintutkinnoissa kah-

deksan prosenttia.

Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielipalvelut tar-

joaa henkilöstölle ja jatko-opiskelijoille kielikoulu-

tusta sekä hoitaa yliopistolaisten käännös- ja kielen-

tarkistuspalvelut. Eri yksiköiden tilaamana henkilös-

tökoulutuksena ja tutkijakoulujen ohjelmissa järjes-

tettiin yhteensä 78 yliopistolaisten tarpeisiin räätä-

löityä kielikurssia, joissa oli kaikkiaan 1 185 osallis-

tujaa. Suosituin kieli oli englanti, jossa järjestettiin

monipuolisesti kursseja eri työtehtävien ja akateemi-

sen viestinnän tarpeisiin. Henkilöstökoulutuksen

kursseilla opiskeltiin lisäksi suomea, ruotsia ja rans-

kaa. Yliopiston henkilöstöllä ja jatko-opiskelijoilla oli

edelleen myös mahdollisuus osallistua maksutta Kie-

lipalvelujen kaikille avoimille suomi vieraana kielenä

-kursseille, joiden osallistujista olikin yli neljäsosa eli

340 yliopistolaisia. Yliopiston hallintoon ja viestin-

tään liittyvien tekstien käännöksiä tehtiin noin 6 200

sivua, pääasiassa käännettiin suomesta englantiin ja

ruotsiin. Kielentarkistuksia tehtiin noin 36 500 si-

vua, valtaosa oli englanninkielisten tieteellisten teks-

tien tarkistuksia.

Liikkuvuus Helsingin yliopistosta ulkomaille on las-

kenut edelleen. Sen sijaan Helsingin yliopistoon ul-

komailta saapuvien opiskelijoiden määrä on lisään-

tynyt ja tavoite 1200 on saavutettu. Flammassa Opis-

kelu ja harjoittelu ulkomailla -osio on sivukatselui-

den lukumäärän perusteella yhä opiskelijoita vah-

vasti kiinnostava. Yhteensä 213 000 katselukertaa

nostaa sen Flamman Opiskelijalle-osion käytetyim-

mäksi kokonaisuudeksi.

Erasmus+ -ohjelmakausi 2014–2020 laajeni vuonna

2015 globaalin liikkuvuuden suuntaan, kun HY sai

CIMOlta hankerahoitusta Euroopan ulkopuolisten

kumppanimaiden kanssa harjoitettavaan vaihtotoi-

mintaan. Erasmus+ -harjoittelurahoitus on lisännyt

harjoittelujaksoja ulkomailla. Lisäksi opettajien liik-

kuvuus Erasmus+ -tuella on vuoden aikana lisäänty-

nyt.

Vuoden aikana on tehty noin 15 uutta yliopistojen

kahdenvälistä opiskelijavaihtosopimusta. Etenkin

Pohjois-Amerikassa ja Australiassa olevat uudet

vaihtokohteet ovat houkutelleet opiskelijoita vaih-

toon, sillä useille opiskelijoille vaihtoon lähtemisen

edellytyksenä ovat englanninkielinen opiskeluympä-

ristö sekä länsimainen yhteiskunta ja kulttuuri. Li-

säksi yksiköiden omien kahdenvälisten liikkuvuus-

sopimusten määrä Euroopan ulkopuolisten yliopis-

tojen kanssa on edelleen tasaisessa nousussa ja lisää

vaihtomahdollisuuksia entisestään.

Akateemista ja muuta henkilökuntaa kannustetaan

lähtemään kansainväliseen vaihtoon ja omalla liik-

kuvuudellaan edistämään myös opiskelijoiden liik-

kuvuutta. Saadun palautteen perusteella tiedetään,

että syventynyt opettajien ja tutkijoiden yhteistyö

kumppanuusyliopistoissa lisää myös opiskelijaliik-

kuvuutta.

* Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yliopiston tavoitetta, joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita. Lähde: Mobility Online

Rekrytoinnin ohjeistuksia uudistettiin ja tarkennet-

tiin vastaamaan yliopiston uutta johtosääntöä, joka

tuli voimaan 1.8.2015 Johtosääntöuudistuksen yh-

teydessä professorin ja apulaisprofessorin tehtävien

täyttömenettelyä uudistettiin. Päätöksen täytettävän

tehtävän alasta tekee rehtori, joka päättää myös teh-

tävään valittavasta henkilöstä valmisteluryhmän esi-

tyksen ja dekaanin kannanoton saatuaan. Tarvitta-

essa rekrytoinnista voidaan järjestää neuvonpito en-

nen päätöstä.

Keskushallinnon henkilöstö- ja lakiasiain toimialalle

perustettiin yksiköiden tueksi keskitetty rekrytointi-

palvelu hoitamaan rekrytointiprosesseja yhteis-

työssä yksiköiden kanssa. Alkuvaiheessa palvelu kes-

kittyy hallintohenkilöstön rekrytointeihin, mutta asi-

antuntija-apua on annettu myös erityisesti professo-

reiden ja johdon tehtävien täyttöprosesseissa. Keski-

tettyjen palveluiden myötä rekrytointeihin tavoitel-

laan tasalaatuisuutta sekä kokonaiskuvaa niin rekry-

tointitarpeista, hakijoista kuin heidän osaamises-

taankin.

Vuonna 2015 Helsingin yliopistoon haki opiskele-

maan reilut 24 200 hakijaa, yhdeksän prosenttia vä-

hemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijoista hyväk-

syttiin opiskelijoiksi noin 15 prosenttia. Hakijoiden

ja opiskelupaikan vastaanottaneiden määrän vähe-

nemistä selittänee ensikertalaisuuden menettämi-

nen. Hakukohteestaan epävarmat hakijat ovat jättä-

neet hakematta tai eivät ole uskaltaneet ottaa opiske-

lupaikkaa vastaan.

Hakijamäärät vähenivät farmasian tiedekuntaa lu-

kuun ottamatta kaikissa tiedekunnissa. Farmasian

tiedekunnan kasvua selittää osittain se, että farma-

sian valintakoe on aikaisempina vuosina ollut sa-

mana päivänä kuin lääketieteellisen tiedekunnan va-

lintakoe, mutta nyt eri päivänä. Farmasian koulutus

myös valmistaa tiettyyn ammattiin ja alan työllisty-

minen on hyvä, mikä houkuttaa hakijoita.

Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli eläinlää-

ketieteellisessä tiedekunnassa ja käyttäytymistieteel-

lisessä tiedekunnassa. Hakukohteista aloituspaik-

koihin nähden tiukin seula oli psykologian, sosiaali-

psykologian, sosiaalityön ja yleisen valtio-opin (maa-

ilmanpolitiikan tutkimuksen linja) oppiaineisiin.

Näissä hakukohteissa hakijoita oli 31–35 jokaista

aloituspaikkaa kohti.

Lähde: Opintopolku

* Päävalinnassa haetaan opinto-oikeutta sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, lääketieteissä ylempään korkeakoulututkintoon tai farmasiassa ja lastentarhanopettajan koulutuksessa alempaan korkeakoulututkintoon.

Helsingin yliopiston englanninkielisiin maisterioh-

jelmiin haki University Admissions Finlandin kautta

2 208 hakijaa. Valtiotieteellisen tiedekunnan ja ma-

temaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan hakijat

kattoivat koko hakijamäärästä lähes puolet. Kaikkiin

kansainvälisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin 464

hakijaa, joista 60 prosenttia vastaanotti opiskelupai-

kan.

* Ei engl. maisteriohjelmia

Vuoden 2015 opiskelijamarkkinointiin vaikuttivat

merkittävästi Opintopolku.fi-portaalin käyttöönotto

kevään yhteishaussa ja Helsingin yliopiston 375-juh-

lavuosi.

Opintopolku.fi yhdisti yliopistojen ja ammattikor-

keakoulujen haut ja valinnat. Helsingin yliopisto ku-

vasi Opintopolkua samoin kuin omia uudistettuja

hakijasivujaan varten hakijalähtöisesti kaikki perus-

tutkintonsa.

Juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Helsinki Chal-

lenge -tiedekilpailun. teemojen pohjalta hakijapalve-

lut organisoi yhteistyössä Tutkimuspaja Avanto Hel-

singin kanssa neljä työpajaa, joissa yliopiston tiede-

sisältöä esiteltiin uudella osallistavalla tavalla lukio-

laisille. Työpajojen teemat olivat terveys ja hyvin-

vointi, uusi maailmankuva, muuttuva ympäristö ja

globaali Helsinki. Työpajoihin osallistuneilta lukio-

laisilta saatu palaute oli erinomaista, mutta osallistu-

jien määrä olisi voinut olla suurempi.

Hakijapalvelut toteutti vuonna 2015 Demos Helsin-

gin kanssa Safari Goes Helsinki Challenge -projektin,

jonka pohjalta DH loi konseptin uudelle lukioyhteis-

työmallille. Mallin ideana on viedä lukioihin tiede-

asiantuntijoita, sillä yliopisto-opiskelua koskevan in-

fon lisäksi kaivataan lukio-opetukseen sopivia tiede-

sisältöjä.

Ruotsinkielinen Uni på väg -opiskelijarekrytointi-

konsepti panosti erityisesti Pohjanmaan ruotsinkie-

lisiin lukioihin vuonna 2015. Konseptin perusajatuk-

sena on ottaa lukioiden opetus haltuun päivän ajaksi

ja tutustuttaa lukiolaiset Helsingin yliopiston opin-

toihin ja ruotsinkieliseen koulutustarjontaan esi-

merkkiluentojen kautta. Luennoitsijoina toimivat

yliopiston omat opiskelijat. Yhteensä yksitoista ruot-

sinkielistä lukiota Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla

avasi ovensa Uni på väg -päiville tavoittaen yli 1 770

ruotsinkielistä lukiolaista.

Ruotsinkieliseen opiskelijarekrytointiin panostami-

nen ja sen strateginen kehittäminen on kantanut he-

delmää. Vuonna 2015 ruotsinkielisten hakijoiden

määrä oli 73 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000.

Samalla aikavälillä kaikkien hakijoiden määrä on

kasvanut 25 prosenttia.

Vuonna 2015 yliopistossa suoritettiin 2 825 alempaa

korkeakoulututkintoa, 2 692 ylempää korkeakoulu-

tutkintoa ja 529 tohtorintutkintoa. Alempien ja

ylempien korkeakoulututkintojen osalta jäätiin hie-

man jälkeen yliopiston ja OKM:n sopimista tavoit-

teista. Tohtorintutkinnoissa sen sijaan tavoite ylitet-

tiin reilusti. Tohtorintutkintomäärät ovat nousseet

neljänä perättäisenä vuotena niin, että niitä on vuo-

sina 2014 ja 2015 suoritettu enemmän kuin minään

muuna vuonna koko 2000-luvulla.

Tiedekuntakohtaiset erot ovat suuria. Alempien kor-

keakoulutukintojen osalta tavoitteet saavutettiin

eläinlääketieteellisessä, oikeustieteellisessä ja käyt-

täytymistieteellisessä tiedekunnassa sekä Svenska

social- och kommunalhögskolanissa. Ylempien kor-

keakoulutukintojen osalta tavoitteet saavutettiin oi-

keustieteellisessä, eläinlääketieteellisessä, teologi-

sessa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tohtorin-

tutkintojen osalta lähes kaikki tiedekunnan ylittivät

tavoitteet.

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien määrä

on tasaisesti laskenut. Vuonna 2015 alempaa korkea-

koulututkintoa suoritti 17 909 henkilöä. Ylempää

korkeakoulututkintoa suorittavien määrä on viime

vuosina vaihdellut 9 500 opiskelijan molemmin puo-

lin. Vuonna 2015 tohtorintutkintoa suoritti 4 424

henkilöä.

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 3.2.2016

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 3.2.2016

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 5.2.2016

* Taulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin.

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 9.2.2016.

Yliopistossa käynnistyi koulutusuudistus (Iso pyörä)

vuonna 2015. Tavoitteena on perustaa uudet kandi-

ja maisteriohjelmat ja vähentää hakukohteita.

Uusien koulutusohjelmien on tarkoitus aloittaa

1.8.2017. Tarkoitus on, että uudistuksen jälkeen Hel-

singin yliopiston alempaan ja ylempään korkeakou-

lututkintoon sekä tohtorin tutkintoon johtava koulu-

tus järjestetään koulutusohjelmissa, joiden opetus-

suunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja koulutus si-

sältää työllistyvyyttä edistäviä elementtejä. Syksyn

2015 kuluessa tiedekunnat valmistelivat alempaan ja

ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutus-

ohjelmia.

Urapalvelut osallistui koulutusohjelmauudistukseen

konsultoimalla uusien tutkintolinjausten laadintaa

työelämärelevanssin, työllistyvyyden ja osaamispe-

rustaisuuden näkökulmasta.

Farmasian tiedekunta on jatkanut koulutusohjelman

uudistamista, jossa keskeisenä tavoitteena on osaa-

misperustaisuus ja työelämärelevanssi. Uuden kou-

lutusohjelman toteuttaminen on lisännyt eri oppiai-

neiden opettajien yhteistyötä ja opintoihin on integ-

roitu järjestelmällisemmin opiskelu- ja työelämätai-

tojen opiskelua. Opiskelijapalautteen perusteella

opintojen kuormittavuutta on tasattu erityisesti en-

simmäisen lukuvuoden opintojen osalta.

Lääketieteellisen tiedekunnan uudessa opetussuun-

nitelmassa on kiinnitetty huomiota siihen, että opin-

tojen kuormittavuus on tasainen kautta koko opetus-

ohjelman.

Oikeustieteellinen tiedekunta on jatkanut oikeusno-

taarin tutkinnon uudistamista. Uudistus eteni vii-

meiseen vaiheeseen ja oikeusnotaaritutkinnon ope-

tussuunnitelman uudistukset toteutettiin käytän-

nössä. Uudistusta on seurattu ja ensimmäisen vuo-

den opintoihin on tehty opintojen sujuvoittamiseen

liittyviä tarkistuksia.

Teologinen tiedekunta on aloittanut tutkintojen

osaamistavoitteiden ja sisältöjen uudistamisen osa-

na TDK2020-kehittämishanketta.

Käyttäytymistieteiden laitoksen opettajat tekivät

vuonna 2014 aloitteen uuden ruotsinkielisen luokan-

opettajankoulutuksen perustamisesta Helsinkiin.

Ruotsinkielisistä luokanopettajista on Etelä-Suo-

messa jatkunut pitkään huutava pula ja näin ollen

asia on herättänyt myös kiivasta keskustelua ruotsin-

kielisissä medioissa. Vuonna 2015 yliopisto neuvot-

teli mahdollisuudesta järjestää koulutus yhteistyössä

Åbo Akademin kanssa. Koulutuksen laatuun ja hen-

kilöstöjärjestelyihin liittyvien erimielisyyksien vuok-

si Helsingin yliopisto päätti kuitenkin vastata koulu-

tuksesta itse. Ruotsinkielinen luokanopettajankou-

lutus aloitetaan Helsingin yliopistossa syksyllä 2016.

Aloituspaikkojen määrä on 40. Koulutus on houku-

tellut säätiörahoitusta 6,7 miljoonan euron edestä

vuonna 2015 osana yliopiston 375-varainkeruukam-

panjaa.

HOPS-ohjaajien palvelut -projektissa kartoitettiin

tiedekuntien ohjauksen nykykäytänteitä, laatua ja

kehittämistarpeita. Projektissa tehtyjen haastattelui-

den avulla selvitettiin erityisesti ohjaajien koulutus-

ja tukitarpeita. Haastatteluiden perusteella ohjaajat

kaipaavat osaamista opiskelijoiden työllistyvyyteen

liittyvään sivuaine- ja uraohjaukseen.

Projektin tulosten pohjalta urapalveluissa kehitettiin

HOPS-ohjaajan käsikirja Flammaan sekä hyödyn-

nettiin ohjaajilta saatua palautetta sähköisen opinto-

suunnitelman kehittämiseksi. Lisäksi ohjaajille

suunniteltiin ja järjestettiin työpajakoulutusta.

Yliopiston tavoitteena on opintoaikojen lyhentämi-

nen ja opintojen joustava eteneminen niin, että mah-

dollisimman moni opiskelija suorittaa tutkintonsa

tavoiteajassa. Opintojen edistymistä ja tutkinnon

valmistumista on seurattu isolla osaa opiskelijoita

kahden osittain päällekkäisen järjestelmän – Etapin

ja ns. opintoaikojen rajauslain – voimin.

Yliopisto tiukensi rehtorin päätöksellä lain salliman

tutkinnon suorittamisajan jatkamista koskevaa lin-

jaansa sekä lyhensi opintojen loppuun saattamiseen

vaadittavaa kohtuulliseksi katsottavaa aikaa. Tiede-

kuntien yhtenäisillä käytännöillä varmistetaan opis-

kelijoiden tasapuolinen kohtelu tiedekunnasta riip-

pumatta. Etappi-seurantaa puolestaan kevennettiin,

jotta ohjausresursseja voidaan entistä enemmän

suunnata kaikille opiskelijoille, ei vain viivästymis-

uhan alaisille.

Lähivuosina käyttöön otettavasta uudesta opintohal-

linnon tietojärjestelmästä (OTM) rakennetaan yli-

opisto-opiskelun sähköinen palvelukokonaisuus,

joka mahdollistaa muun muassa suunnitelmatietoon

perustuvan opintojen etenemisen seurannan.

Lähde: Helsingin yliopiston Rapo-raportointijärjestelmä 8.2.2016

Yliopiston tavoitteena on tuoda digitaalinen oppi-

miskulttuuri uusiutuvan ja yhteisöllisen opetuksen

keskiöön. Digitaalisuus mahdollistaa yhteisöllisen

oppimisen, opetuksen ja oppimismateriaalien avoi-

muuden ja läpinäkyvyyden, vuorovaikutuksen, jat-

kuvan kehittämisen ja uudistamisen sekä innostaa

uskaltamaan uusia asioita.

Tiedekunnissa on kehitetty digitaalisia opetus- ja op-

pimisympäristöjä kunkin tiedekunnan tarpeen mu-

kaisesti. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on

kasvattanut verkkoluentojen ja -tenttien määrää ja

lisännyt opetushenkilökunnalle suunnattua pereh-

dytystä ja räätälöityä koulutusta niiden käyttöön.

Farmasian tiedekunta on muuntokoulutuksen yhtey-

dessä testannut ja kehittänyt nykyaikaisten etäope-

tustekniikoiden käyttöä ja edistänyt opetushenkilös-

tön koulutusteknologiaosaamista. Teologinen tiede-

kunta on panostanut opettajien verkko-opetuksen

taitojen kohentamiseen mm. lisäämällä digitaalisia

valmiuksia ja kehittämällä opintojen suoritus- ja ar-

viointitapoja.

Mobiilien ja personoitujen opetus- ja opintopalvelu-

jen käyttöönotto eteni kolmen eri palvelun konsep-

toinnissa. Opiskelijoille suunnattu Opintoni-palvelu

kokoaa yhteen kaikki kuluvan lukukauden kurssit ja

tarjoaa portin muihin palveluihin. Vastaava Opetuk-

seni-palvelu on luotu opettajien työn tueksi. Kurssi-

sivusto-palvelu kokoaa taas yhteen kaikki yksittäi-

seen kurssiin liittyvät tiedot, tehtävät ja muut sisällöt

sekä toiminnallisuudet. Luodut mobiilipalvelut suju-

voittavat opiskelua ja oppimista sekä tarjoavat ajan-

tasaista tietoa ja opastusta opintoihin sekä opetuk-

seen liittyvissä asioissa. Myös asteittain käyttöön

otettava uusi lukujärjestysohjelma tukee opetuksen

suunnittelua ja opiskelijoiden opintopolkuja aiem-

paa paremmin.

Sähköisen tenttimisen projektissa kehitettiin tentti-

akvaarioiden lisäksi erilaista verkkotenttitoimintaa

ja sähköistä oppimisen arviointia. Tavoitteena on,

että perinteisten tenttien määrä vähenee ja samanai-

kaisesti sähköisesti suoritettavien tenttien osuus

kasvaa.

Vuoden 2015 aikana on jatkettu sähköisen pro gradu

-tutkielmien palautus- ja tarkastusjärjestelmän käyt-

töönottoa. Järjestelmä toteutetaan kirjaston ylläpitä-

mässä e-thesis-palvelussa. Vuoden 2015 loppuun

mennessä järjestelmä on otettu käyttöön humanisti-

sessa, käyttäytymistieteellisessä, lääketieteellisessä,

maatalous-metsätieteellisessä, oikeustieteellisessä ja

teologisessa tiedekunnassa. Lisäksi matemaattis-

luonnontieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta

tallentavat pro gradu -tutkielmansa e-thesis-järjes-

telmään. Näin valtaosa yliopiston graduista on saa-

tavissa digitaalisina. Vuoden 2015 aikana on valmis-

teltu kandidaatin tutkielmien siirtämistä e-thesis-

järjestelmään.

Valtakunnallinen kandipalaute on vakiintunut

osaksi HY:n palautekokonaisuutta. Kandipalaut-

teesta on tuotettu laajat vuosiraportit (2013, 2014) ja

lisäksi on tehty neljännesvuositilannekatsauksia.

Vuosittaisen raportoinnin avulla voidaan vertailla

valmistuneiden kandidaattien vuosiluokkia, tunnis-

taa kehittämiskohteita, toimenpiteiden vaikutuksia

sekä hyödyntää aineistoa tutkimuksessa.

Kandipalaute muuttui jatkuvasti auki olevaksi kyse-

lyksi vuoden 2015 alussa. Opiskelijat ovat tästä läh-

tien saaneet kyselyn heti, kun kandidaatin tutkinto

on rekisteröity. Vastausprosentit nousivat tämän jäl-

keen siten, että loppuvuodesta koko yliopiston vas-

tausaktiivisuus oli 62 prosenttia. Useissa tiedekun-

nissa ylitettiin 70 prosentin raja. Loppuvuodesta val-

mistauduttiin kyselyn nivomiseen osaksi valmistu-

misprosessia, tavoitteena saada kyselyn piiriin kaikki

valmistumisvaiheessa olevat kandidaatit.

Learn-opiskelijapalautejärjestelmä otettiin käyttöön

koko yliopistossa keväällä 2015. Kaikki ensimmäisen

vuoden opiskelijat, lukuun ottamatta Svenska social-

och kommunalhögskolanin ja lääketieteen opiskeli-

joita, saivat kyselyn. Seuraavan kerran opiskelijat

saavat kyselyn, kun he ovat kandi- ja maisterivai-

heessa. Learn tarjoaa uuden digitaalisen oppimisen

työkalun oppimisen ohjaukseen. Vastattuaan kyse-

lyyn opiskelija saa yksilöidyn ja kirjallisen palautteen

omasta oppimisestaan. Opiskelijoiden saama pa-

laute on tuotettu yhteistyössä yliopistopedagogiikan

tutkijoiden ja opintopsykologien kanssa.

Kevään Learn-kyselyn vastausprosentit vaihtelivat

paljon. Tämä johtui osaksi siitä, että kysely oli jois-

sain tiedekunnissa osa opintosuoritusta ja joissakin

tiedekunnissa siihen vastaaminen oli vapaaehtoista.

Vastausaktiivisuuteen vaikuttivat myös järjestelmän

tekniset ongelmat. Kattavaa raportointia vuoden pa-

lautteesta ei tämän vuoksi saada. Vuoden 2016 alusta

Learn on virallisesti HowULearn.

Helsingin yliopiston 375-juhlavuosi edisti Huipulle

ja yhteiskuntaan -strategian toteuttamista monin ta-

voin. Juhlavuoden kivijalan muodostivat vahvat tie-

deteemat, joiden kautta huippututkimus avautui elä-

mykselliseksi kokemukseksi niin yliopistoyhteisölle,

suurelle yleisölle kuin yliopiston moninaisille sidos-

ryhmille ja kumppaneille. Muuttuva ympäristö, ter-

veys ja hyvinvointi, globaali Helsinki, uusi maail-

mankuva sekä tulevaisuuden oppiminen näkyivät

monikanavaisesti juhlavuoden viestinnässä ja koko-

naisohjelmassa, Tiedekulmassa sekä varainhankin-

nan ja Helsinki Challenge -tiedepohjaisen ideakilpai-

lun teemoina.

Juhlavuoden tapahtumilla rakennettiin sekä yliopis-

tolaisten yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä omasta yliopis-

tosta että voimistettiin yliopiston alumnien, yhteis-

työkumppaneiden ja sidosryhmien vuorovaikutusta

yliopiston kanssa. Ohjelmakokonaisuus muodostui

seuraavista päätapahtumista: Kaisaniemen metro-

aseman nimenmuutos Helsingin yliopistoksi 20.1.,

Avajaiset yliopistoyhteisölle 21.1., Alumnipäivä 29.1.,

Vuosipäiväjuhla 26.3., Lahjoita tänään -päivä 22.4.,

Thinkfest – tieteen ja ajattelun kaupunkifestivaali

31.8.−5.9., juhlavuoden päätösseminaari 12.–13.11.

ja Helsinki Challenge palkintogaala 13.11.

Päätapahtumien lisäksi yliopistoyhteisöltä saatiin yli

sata ohjelma- ja tapahtumaideaa, jotka tekivät juhla-

vuodesta ainutlaatuisen kokonaisuuden. Näistä esi-

merkkinä mm. Avoimen yliopiston toteuttamat kaksi

kaikille avointa Studia Generalia - luentosarjaa:

Muuttuvat maailmankuvat (kevät) sekä Arki – pa-

rasta aikaa (syksy 2015). Luentosarjat keräsivät pai-

kan päälle yhteensä noin 4 200 ja verkkoon noin

8 000 osallistujaa. Suoria verkkolähetyksiä oli mah-

dollisuus seurata myös opistoissa ja kirjastoissa eri

puolilla Suomea.

Juhlavuoden uusilla avauksilla ja osallistavalla toi-

minnalla vahvistettiin yliopiston roolia yhteiskun-

nan hyvinvoinnin rakentajana ja osallistettiin tuhan-

sia yliopistoyhteisön ja sidosryhmien edustajia. Hel-

sinki Challenge -tiedepohjaiseen ideakilpailuun saa-

tiin yli 140 rekisteröitymistä, joista jalostui 80 kilpai-

luehdotusta. Näistä tuomaristo valitsi 20 semifina-

listitiimiä vuoden mittaiseen kiihdyttämöohjelmaan,

jossa tiimit saivat sparrausta sadoilta osaajilta yh-

teiskunnan eri aloilta. Erilaisille yleisöille Helsinki

Challenge avautui neljän PitchNight-tapahtuman

kautta. Tapahtumiin osallistui noin 2 000 henkilöä

ja sosiaalisen median välityksellä tiimit tavoittivat

satoja tuhansia. Voittaja valittiin viiden finalistitii-

min joukosta ja 375 000 euron palkintosumma jaet-

tiin Katri Saarikiven NEMO-tiimin (250 000 euroa)

ja Markku Ollikaisen Biodiversity Now -tiimin

(125 000 euroa) kesken. Palkintosumma on tarkoi-

tettu idean toteuttamiseen.

Yliopistomuseon uusi päänäyttely ”Ajattelun voi-

maa” avautui yliopiston juhlavuoden kunniaksi maa-

liskuussa. Näyttelyssä vieraili juhlavuoden aikana lä-

hes 5 900 kävijää ja opastettuja kierroksia pidettiin

83, näistä suurin osa tilauksesta. Observatoriolla oli

kävijöitä noin 13 000 ja suurimmat yleisötapahtu-

mat liittyivät taiteiden yöhön ja halloweeniin.

Luonnontieteellisen museon näyttelyihin tutustui

vuoden aikana 167 395 kävijää. Vuoden kruunasi

marraskuussa avattu ilmastonmuutoksesta kertova

pysyvä näyttely Muutosta ilmassa, jonka päätähtiä

ovat mahtavat mammutit. Luomuksen kahdessa kas-

vitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä ja Kum-

pulassa vieraili yli 38 000 henkilöä.

Tiedekunnissa toteutettiin monenlaisia juhlavuoden

tapahtumia ja tilaisuuksia. Esimerkiksi oikeustie-

teellinen tiedekunta järjesti viisi alumneille, henkilö-

kunnalle ja opiskelijoille suunnattua tilaisuutta. Tou-

kokuussa tiedekunta järjesti yhdessä Lontoon suur-

lähetystön kanssa alumnitilaisuuden Lontoossa, elo-

kuussa juhlapurjehduksen 50 alumnille ja loka-

kuussa ”uusien professoreiden illan”. Tähän liittyvät

viisi professuuria tiedekunta sai edellisen varainhan-

kintakampanjan ansiosta. Tiedekunnan 375-juhla-

vuosi huipentui marraskuussa järjestettyyn juhlase-

minaariin ”Oikeuden mukaista”, jossa puhujina oli

mm. Tarja Halonen ja Pekka Hallberg ja osallistujia

270.

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa juhlittiin tie-

dekunnan 20-vuotista olemassaoloa ja eläinlääketie-

teen opetuksen 70-vuotismerkkipäivää. Yhteiskun-

nallista vuorovaikutusta edistettiin muun muassa

Yhteinen terveys -teematapahtumalla Korkeasaa-

ressa helmikuussa, ”Eläimellinen yliopisto” -tapah-

tumalla Viikissä toukokuussa ja Eläinten viikolla Tie-

dekulmassa. Eläinlääkäripäivät ovat tiedekunnalle

vuoden tärkein alumnitapahtuma, jossa kohtaavat

eläinlääkärikunnan jäsenet ja tiedekunnan tutkijat ja

opettajat.

375-vuosipäivänä julkaistiin uudet yliopistotason

verkkosivut. Tavoitteena on lisätä yliopiston digitaa-

lista vaikuttavuutta keskittämällä sisältöä ja palve-

luita aiempaa järjestelmällisemmin helsinki.fi-osoit-

teeseen. Jo nyt osoitteen alla näkyvät keskitetty kou-

lutustarjonta, ajankohtaisviestintä sekä uudenlais-

ten yksikköjen ja tutkimusyhteisöjen pilottisivustot.

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston julkisilla verkko-

sivuilla oli 6,6 miljoonaa kävijää. Sivulatauksia kai-

killa sivuilla yhteensä oli 41 miljoonaa.

Yliopistojen avointa, englanninkielistä verkkojulkai-

semisen näkyvyyttä mittaavassa Webometrics- sijoi-

tuksessa Helsingin yliopisto sijoittui kahdeksanneksi

Euroopassa ja 65. maailmanlaajuisesti.

Sosiaalisen median yleisöt kasvoivat juhlavuonna

odotetusti. Suurinta kasvu oli englanninkielisellä Fa-

cebook-sivulla, jossa tykkääjiä on reilut 45 000. Suo-

menkielisellä Facebook-sivulla tykkääjiä on tästä

kolmannes. Twitter-tiliä seurasi 12 000 henkilöä ja

LinkedIn-yrityssivut näkyvät yhtä monelle. You-

Tube-kanavasta on katsottu 0,5 miljoonaa kertaa vi-

deoita ja Instagram-tilillä oli yli 3 500 seuraajaa. So-

siaalisen median vaikuttavuudelle ei löydy yhtä yk-

sittäistä mittaria, mutta parhaimmillaan yksittäiset

sosiaalisen median viestit saavuttavat 25 000 hen-

gen yleisön.

Keksintöilmoitusten ja tutkimuslähtöisten innovaa-

tioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin In-

novaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HIS:n toiminta on

jaettu kolmeen osioon: bio- ja lääketieteet, luonnon-

tieteet sekä humanistiset- ja yhteiskuntatieteet.

Tekesin TUTL (Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liike-

toimintaa) -rahoitusta saaneita hankkeita oli käyn-

nissä kaksitoista. Näistä viisi hanketta päättyi vuo-

den 2015 aikana. Päättyneiden hankkeiden tulok-

sena syntyi kaksi uutta yhtiötä, kaksi on vielä perus-

teilla ja yhden kaupallistaminen ei johtanut tulok-

siin. Kuuden uuden TUTL-hankkeen kaupallistumi-

nen ajoittuu vuosille 2016–17.

Vuoden 2015 aikana perustettiin neljä uutta yhtiötä

kaupallistamaan Helsingin yliopistossa syntyneitä

tutkimustuloksia. Lisäksi ulkopuolisten kumppanei-

den kanssa perustettiin kaksi uutta koulutusvientiin

keskittyvää yhtiötä, näistä toinen yhdessä Rovio En-

tertainment Oy:n ja yrittäjätiimin kanssa.

Vuonna 2015 jätettyjen keksintöilmoitusten määrä

oli 92, missä oli kasvua yli 50 prosenttia edellisvuo-

teen verrattuna. Uusia patenttihakemuksia jätettiin

kaikkiaan 39. Yliopiston patenttiperheiden koko-

naismäärä oli vuoden lopussa 34, kun vuonna 2014

niitä oli 26. Helsingin yliopisto suojaa immateriaali-

oikeuksia vain, jos keksintö on myös kaupallisesti

hyödynnettävissä.

Vuoden 2014 hyvien kokemusten kannustamana yli-

opisto osallistui myös vuonna 2015 Slush-tapahtu-

maan. Tutkijoista ja mukaan lähteneistä yrittäjistä

kootut 15 tiimiä esittelivät Helsingin yliopiston stän-

dillä keksintöjään ja muita innovaatioitaan. Tapah-

tuman viestinnällinen tavoite oli kertoa Helsingin

yliopiston aktiivisesta toiminnasta kaupallistami-

sessa ja yliopistossa syntyvistä kaupallistettavista in-

novaatioista ja uusista yhtiöistä. Viestiä saatiin väli-

tettyä niin lehdistön kuin television kautta.

Tekes myönsi Helsingin yliopiston ja HIS:n yhtei-

selle KINO-projektille rahoituksen vuoden 2015 lo-

pulla. Projektin tavoitteena on vahvistaa Helsingin

yliopiston ja HIS:n innovaatiotoimintaa ja edistää

tutkimuksesta syntyneiden ideoiden ja osaamisen le-

viämistä yhteiskunnan hyödyksi.

Tutkimustuloksia ja yliopistollista osaamista avattiin

laajasti yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi Avoi-

messa yliopistossa kehitettiin digitaalisia oppimis-

mahdollisuuksia ja vuoden aikana käynnistettiin

kolme uutta kaikille avointa ja maksutonta mooc-

verkkokurssia. Vuonna 2015 Avoimessa yliopistossa

opiskeli 20 186 henkilöä, joista yli 70 prosenttia oli

muita kuin yliopiston tutkinto-opiskelijoita. Opinto-

pisteitä suoritettiin 102 801, mikä on ennätys Avoi-

men yliopiston historiassa.

Koulutus- ja kehittämispalvelut (HYKKE) toteutti

yliopistollisena aikuiskouluttajana 193 koulutusta,

joihin osallistui yhteensä 7 738 henkilöä. Suurin

osallistujaryhmä olivat opettajat, joita kiinnosti eri-

tyisesti digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa

ja oppimisessa.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan osaksi siir-

tynyt Ruralia-instituutti toteutti kaikkiaan 65 tutki-

mus- ja kehittämishanketta. Hankkeissa oli mukana

545 kumppania (joista 60 ulkomaisia). Kumppanit

tulevat yrityksistä ja liike-elämästä, julkisista ja yksi-

tyisistä yhteisöistä sekä toisista korkeakouluista.

Helsinki Think Company on osa Helsingin yliopiston

ja Helsingin kaupungin pitkäjänteistä yhteistyötä

alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Se tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden yhteisön ja

kohtaamispaikan sekä tilan tapahtumille, yhteiske-

hittämiselle ja työskentelyyn.

Vuoden 2015 aikana Think Companyn toiminta laa-

jentui keskustan ja Viikin lisäksi myös Meilahden

kampukselle. Vuorikadun toimipisteellä kävi vuonna

2015 arviolta 5 000 ja Viikin toimipisteellä 4 500 kä-

vijää. Think Companyn yhteisössä on mukana noin

20 tiimiä. Aktiivisia työskentelijöitä on Viikin toimi-

pisteessä noin 20 ja Vuorikadulla noin 30, näistä

noin 10 käyttää molempia tiloja.

Toiminnan ytimenä olivat juhlavuonna innostavat

tapahtuma- ja yhteiskehittämiskonseptit: Tieteestä

toimintaa bootcamp, MiniChallenge, Pop Science,

Been there, Done that, Pop us Councelling ja 4UNI

kasvattivat Helsingin yliopiston yrittäjyysekosystee-

miä ja veivät akateemista osaamista käytäntöön. Toi-

minnalla on kasvavaa kiinnostusta.

Urapalvelut toteutti yhdessä tiedekuntien kanssa 30

työelämäorientaatiokurssin opetuksen. Kursseille

osallistui 1 800 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteena

oli antaa opiskelijoille välineitä suunnitella omaa tu-

levaisuuttaan ja uraansa sekä edistää työllistyvyyttä.

Kursseilla tehtiin myös yhteistyötä työelämän kanssa

alumnihaastatteluiden ja työpaikkavierailuiden

muodossa. Lisäksi urapalvelut toteutti kaksi tohto-

riopiskelijoille suunnattua urakurssia: terveyden tut-

kijakoulun urasuunnittelukurssin sekä kaikille toh-

torikoulutettaville avoimen urakurssin yhteistyössä

henkilöstöosaston kanssa.

Vuonna 2014 käynnistetty yksilöllinen uraohjaus

kasvatti suosiotaan. Vuonna 2015 uraohjauksessa

kävi 430 opiskelijaa. Lisäksi 270 opiskelijaa hyö-

dynsi ilman ajanvarausta tarjolla olevaa työnhaun

neuvontaa.

Rekrynet korvasi kokonaan aiemmin käytössä olleen

Rekryforum-työpaikkatietokannan. Rekrynetissä il-

moitettiin yhteensä 3 600 työpaikkaa, yli 600 har-

joittelupaikkaa sekä 50 projektityö- ja pro gradu -toi-

meksiantoa. Rekrynetin kautta välitettiin lisäksi

myös 600 opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa,

joihin toivottiin yliopiston tukea.

Mentorointipalveluja tarjosivat sekä urapalvelut että

alumnitoimijat. Ryhmämentorointiohjelmassa toimi

33 mentoria, 130 opiskelijaa kuudesta tiedekunnasta

ja Lahden ympäristötieteiden laitoksesta sekä tiede-

kuntien koordinaattoreita.

Lähde: Tilastokeskus

* Työvoimaan kuuluminen tarkoittaa, että henkilö on joko työllinen (vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde)

tai työtön työnhakija. Työn ohessa tutkintoa opiskelevat sisältyvät työllisiin. Opiskelijat, varusmiehet ja ulkomaille muut-

taneet jne. eivät kuulu työvoimaan.

Kansainvälisiä mediaosumia (joissa Helsingin yli-

opiston nimi esiintyy) oli lähes 5 800. Näistä 95 pro-

senttia oli englanniksi ja 5 prosenttia muilla kielillä.

Ruotsinkielisiä osumia oli 1 400, suomenkielisiä lä-

hes 10 000.

Vuonna 2015 lähetettiin lehdistötiedotteita suo-

meksi 557 kpl ja ruotsiksi 32, kansainvälisiä tiedot-

teita 37.

Helsingin yliopiston kansainvälinen tiedeviestintä

vahvisti vuonna 2015 mielikuvaa huippuyliopistosta

ulkomaisessa mediassa. Yliopiston tutkijat ja tutki-

mus näkyivät kansainvälisissä medioissa monipuoli-

sesti.

Tiedotuksen kumppanuus Helsingin kaupungin, ul-

koministeriön ja Finnfactsin kanssa jatkui. Yhteistyö

tuki yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä, sillä orga-

nisaatiot tuovat Suomeen kansainvälisiä toimittajia.

Yliopisto tarjosi yhteistyökumppaneiden järjestä-

miin tapaamisiin asiantuntijoitaan puhujiksi.

Vuonna 2015 yliopistolla järjestettyihin toimittaja-

vierailuihin osallistui 120 toimittajaa 37 maasta. He

edustivat sekä digitaalista että painettua mediaa,

bloggareita ja radio- ja tv-toimittajia.

Kansainvälinen media oli erityisen kiinnostunut

opettajankoulutuksesta ja suomalaisesta koulujär-

jestelmästä, syöpä- ja geenitutkimuksesta, puhtaasta

ruoasta ja kansalaisyhteiskunnasta – sekä hyvistä ta-

rinoista yleensä.

Koulutusvientiä edistettiin oppilaitosten ja yritysten

kanssa. Tavoitteena oli tarjota laaja-alaisia ratkai-

suja ulkomaisille asiakkaille esimerkiksi koulutuk-

seen, ilman laatuun ja ruokaturvallisuuteen liittyen.

Vuonna 2015 järjestettiin muun muassa kymmenen

suomalaiseen opetukseen ja koulutusjärjestelmään

perehdyttävää vierailuohjelmaa ulkomaisille opetus-

alan ammattilaisille, päättäjille ja opiskelijoille (mm.

Arabiemiraattien liitto, Intia, Singapore, Sveitsi,

Turkki ja Yhdysvallat).

Tiedekulma vakiinnutti vuoden 2015 aikana paik-

kansa yliopistolaisten ja kaupunkilaisten kohtaamis-

paikkana sekä tieteen näyteikkunana niin Porthani-

assa kuin Aleksanterinkadullakin, jossa toiminta

käynnistyi uusissa peruskorjatuissa tiloissa jälleen

huhtikuun lopulla.

Tapahtumia ja erilaisia työpajoja järjestettiin yh-

teensä 198, joista kolme neljäsosaa oli yliopistolais-

ten järjestämiä ja loput yliopiston ulkopuolisten ta-

hojen järjestämiä. Lisäksi Tiedekulmassa järjestet-

tiin 14 useamman päivän kestävää tiedeteemaan

pohjautuvaa ohjelmakokonaisuutta, esimerkiksi Il-

masto muuttaa kaiken, Eläinten viikko, Tulevaisuu-

den oppiminen, Arktinen tulevaisuus (yhteistyössä

Ulkoasiainministeriön kanssa) ja Kosmoksen valoja.

Monet yliopiston toimijat järjestivät Tiedekulmassa

säännöllistä ohjelmaa läpi vuoden, esimerkiksi Uni-

Sportin Huolettomat hartiat, Tutkijakollegiumin

Kympin sarja sekä käsityötiedettä ja käsityönopetta-

jaksi opiskelevien ainejärjestö Tekstiilarit ry:n Kuu-

kauden käsitelmät. Yhteensä avoimissa yleisötilai-

suuksissa kävi noin 5 000 kaupunkilaista.

Tiedekulmissa toteutettujen asiakaskyselyjen mu-

kaan sijaintia, ilmapiiriä ja ohjelmia pidettiin ylei-

sesti hyvinä. Esiintyjille tehtyjen kyselyjen perus-

teella Tiedekulman ohjelmisto nähtiin erittäin ajan-

kohtaisena ja korkeatasoisena sekä tilat kaupunkilai-

sille suunnatuille tapahtumille sopivina.

Tiedekulma-konseptin kehittämistä jatkettiin yli-

opistoyhteisön ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Helmikuussa käynnistyi palvelumuotoiluhanke,

jonka tuloksena syntyi palvelukonsepti uuteen syk-

syllä 2017 avattavaan Tiedekulmaan. Yliopistonkatu

4:ään syntyvästä Tiedekulmasta on tavoitteena tehdä

kansainvälinen oppimis- ja kohtaamisareena, joka li-

sää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä

edesauttaa Helsingin yliopistoa viestimään tutki-

muksestaan yhteiskunnan eri toimijoita ja kansain-

välistä yleisöä palvelevalla ja houkuttelevalla tavalla.

Lähtökohta on, että uudessa Tiedekulmassa kaikki

lähtee yhdessä tekemisestä ja kokemisesta.

Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen

Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä

elämästä. Helsinki Design Weekin ja Helsingin yli-

opiston yhteistyönä järjestettiin metromatkoja glo-

baaliin Helsinkiin.

Syyskuussa 2015 ruotsinkielisen Uni:Nu-luentosar-

jan teemana oli monikulttuurisuus, maahanmuutto

ja vihapuhe. Osallistujamäärä ylsi molempina iltoina

50–60 kuuntelijaan.

Yliopistolla tehty tutkimus tuottaa ratkaisuja maail-

man kiperimpiin ongelmiin, mutta yliopisto kantaa

yhteiskuntavastuutaan myös jokapäiväisessä toimin-

nassaan.

Vuoden aikana aktualisoitunut pakolaiskriisi herätti

yliopistoyhteisön toimimaan: opetus- ja tutkimus-

henkilöstön aktiivisuuden ansiosta Tiedekulmassa

järjestettiin University of Helsinki Says Welcome –

tapahtumasarja, johon kuului muun muassa suomen

kielen opetustuokioita, oikeudellista ja opiskelumah-

dollisuuksiin liittyvää neuvontaa sekä luentoja.

Ympäristövastuun osalta panostettiin muun muassa

energiansäästöön ja ilmastonmuutosta hidastaviin

toimiin. Yliopisto on yksi ympäristöministeriön kan-

sallisen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuk-

sen kumppaneista. Yliopisto sitoutui toimenpiteisiin,

joilla tehostetaan energian- ja vedenkäyttöä, lisätään

uusiutuvan lähienergian tuotantoa, edistetään työ-

matkaliikuntaa sekä parannetaan tohtorien osaami-

sen saamista yhteiskunnan käyttöön. Toiminta Rei-

lun kaupan korkeakouluna ja Itämeri-haasteen pii-

rissä jatkui.

Eduskuntavaalien alla yliopisto jatkoi yhteistyötä

päättäjien suuntaan tuoden esiin korkeakouluille

tärkeitä kysymyksiä niin taloudellisista resursseista

kuin muistakin koulutuspoliittisista kysymyksistä

vaaliagendan muodossa. Yliopisto oli myös mukana

järjestämässä vaalitilaisuuksia ja kokosi yhteen Yli-

opistopuolue-nimen alla yliopistoihin positiivisesti

suhtautuvia ehdokkaita.

Sipilän hallituksen mittavat koulutusleikkaukset tu-

livat yliopistolle ikävänä yllätyksenä vaaleja edeltä-

vien keskustelujen jälkeen. Koulutusleikkauksia py-

rittiin torjumaan aktiivisesti kertomalla niiden mo-

ninaisista haitallisista vaikutuksista sekä hallitus-

puolueiden että opposition edustajille. Päättäjiä ta-

vattiin niin Porin SuomiAreenalla yliopiston Tulevai-

suuden oppimisen ohjelmassa kuin muutoinkin. Yli-

opiston huoli leikkauksista näkyi laajasti eri medi-

oissa koko loppuvuoden 2015 ajan. Lisäksi yliopisto-

yhteisön hätä näkyi myös mielenilmauksina yliopis-

tolla.

Marraskuussa 2015 ruotsinkielisten asioiden yksikkö

järjesti yhteistyössä ruotsinkielisen valtuuskunnan

(Svenska delegationen) kanssa korkeakoulupoliitti-

sen seminaarin Hanasaaressa teemalla ”Lagom bra –

har vi råd med det?”.

Vuoden aikana koulutus- ja kehittämispalvelut käyn-

nisti AEE:n (Aalto University Executive Education

Oy) kanssa kansainvälisen ohjelman koulutusjärjes-

telmien uudistamiseksi. Lisäksi Lappeenrannan tek-

nillisen yliopiston ja Kouvola Innovation Oy:n

kanssa rakennetaan Energiaopintojen elinkaaripol-

kua, jossa luodaan energia-alalle laadukas ja tehokas

koulutus toiselta asteelta yliopistoon asti.

Yliopistolla on Helsingin kaupungin kanssa laajaa

yhteistyötä, muun muassa Think Companyn, Hel-

sinki Challengen, kaupunkiakatemian, Health Capi-

tal Helsingin ja Helsinki Life Science Centerin muo-

dossa.

Yliopisto oli vuonna 2015 aktiivinen aluekehittäjä.

Esimerkiksi Lahdessa toteutettiin yhteistyötä Lah-

den Yliopistokampuksen, lukio-opetuksen ja Avoi-

men yliopiston kesken. Lahden ammattikorkeakou-

lun kanssa tuotettiin muun muassa opiskelutaidolli-

sia kursseja sekä yhteinen tenttipalvelu. Lisäksi

Avoin yliopisto toteutti alueellista Lahti on korkea-

koulukaupunki -markkinointikampanjaa ja oli mu-

kana nk. Y-kandiopetuksen toteuttamisessa ja kehit-

tämisessä ympäristötieteiden laitoksen kanssa. Sa-

malla se levitti alueella yliopiston osaamista opinto-

jen lisäksi myös lukuisilla yleisötilaisuuksilla, kuten

HY 375-juhlavuoden tapahtumien, Studia Genera-

lia -luentojen ja Fellmannin kulman tiedekahviloi-

den muodossa.

Mikkelissä yliopiston aluekehittäminen konkretisoi-

tui T&K-hankkeiden, tapahtumien ja asiantuntija-

tehtävien kautta. Yhteistyökumppaneina ovat olleet

monet yritykset ja julkiset organisaatiot sekä käytän-

nössä kaikki alueen oppilaitokset ja tutkimuslaitok-

set. Hankkeiden lähtökohtana on yhteistyökumppa-

neiden kanssa tunnistetut tarpeet. Mikkeliin perus-

tettiin yhteistyössä Kansalliskirjaston ja Mikkelin

ammattikorkeakoulun kesken digitaalisen tiedon-

hallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia.

Vuoden 2015 aikana on valmisteltu yliopistokeskuk-

sen tutkijahotellikonseptia sekä e-tenttiakvaariota.

Yliopisto toteutti Mikkelissä lukuisia yleisötilaisuuk-

sia, kuten Mikkelin Tiedepäivän, kahta Studia Gene-

ralia -luentosarjaa, International Mikkeli Dayn, Luo-

muinstituutin luentosarjaa sekä kaksi HY 375-juhla-

seminaaria.

Helsingin yliopistolla oli vuoden 2015 lopulla tavoi-

tettuja alumneja noin 25 000 (Alumnikampus ja -yh-

distys). Tavoite vuodelle 2016 on 40 000 alumnia.

Tavoitetuiksi alumneiksi lasketaan Alumnikampus-

verkkopalveluun rekisteröityneet ja/tai Helsingin

yliopiston alumniyhdistykseen liittyneet henkilöt.

Alumneja ja yhteistyötahoja kutsuttiin pitkin juhla-

vuotta osallistumaan yliopiston toimintaan, vahvis-

tamaan työelämäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan

yliopiston varainhankintaa.

Merkittävimmät alumnitoiminnan tapahtumakoko-

naisuudet juhlavuoden aikana olivat ajattelun ja tie-

teen Thinkfest-kaupunkifestivaali (31.8.–5.9.) ja

Alumnipäivä (29.1.). Thinkfestin teemana oli glo-

baali Helsinki. Toimintaan sai osallistua muun mu-

assa aamukahvien, kampuskävelyjen, tiedesaunojen,

seminaarien, pubivisan, tiedepiknikin ja Tiedettä ja

Rockia sekä Tiede on irti Kampissa -tilaisuuksien

muodossa. Tapahtuman aikana yleisöä kannustettiin

sisältöjen jakamiseen muun muassa sosiaalisessa

mediassa.

Alumnipäivä toteutettiin ensimmäistä kertaa tarkoi-

tuksena luoda tapahtumasta vuotuinen perinne,

jossa alumnit voisivat kohdata toisensa, tutustua yli-

opiston alumnipalveluihin ja kokoontua yhteisiin ti-

laisuuksiin. Tiedekuntien omien ohjelmien (mm. se-

minaarit ja luennot) ohella Alumnipäivän ohjelma

koostui rehtorin vastaanotosta ja Helsinki Challenge

Pitch Night -tilaisuudesta.

Tiedekunnat järjestivät myös vuoden mittaan useita

erilaisia alumnitilaisuuksia ja juhlavuoden kampan-

joita. Humanistinen tiedekunta toteutti 375 huma-

nistia -projektin, jossa nostettiin vuoden aikana ver-

kossa esiin 375 humanistia.

Helsingin yliopiston alumniyhdistys täytti 25 vuotta.

Yhdistyksessä oli vuoden lopussa n. 6 000 jäsentä.

Alumniyhdistys valitsi vuoden alumniksi toimittaja

Marja Mannisen.

Vuonna 2015 järjestettiin myös Coach Cafe -työelä-

mäiltoja, joissa 14 mentoria valmensi 46 opiskelijaa

eri teemoihin liittyen.

Varainhankinnan tavoitteena on antaa yliopistolle

taloudellista liikkumavaraa tutkimuksen ja opetuk-

sen kehittämiseen.

Helsingin yliopisto jatkoi joulukuussa 2014 julkistet-

tua varainhankintakampanjaa Helsinki Insight 375.

Vuoden 2015 lopussa oli kampanjaan tehty lahjoi-

tuksia ja lahjoituslupauksia noin 20 miljoonan euron

edestä. Tuloksesta 16,7 miljoonaa on mukana valtion

vastinrahaohjelmassa, joka voi jopa nelinkertaistaa

lahjoitusten vaikutuksen yliopistolle. Kampanjan ta-

voite on kerätä 25 miljoonaa euroa vuosina 2014–

2017, vahvistaa yliopiston kumppanuussuhteita eri-

tyisesti elinkeinoelämän kanssa sekä aktivoida alum-

neja yliopiston toimintaan ja lahjoittajiksi.

Tärkeä osa juhlavuoden varainhankintakampanjassa

oli aktiivinen yritysyhteistyö. Yliopiston johto, tutki-

jat ja lahjoittajasuhteiden edustajat tapasivat juhla-

vuoden aikana kymmenien suomalaisten yritysten

ylimmän johdon edustajia kumppanuuden ja yhteis-

työn rakentamiseksi. Yliopiston johto tapasi myös

suomalaisia säätiöitä ja yksityishenkilöitä. Suoma-

laisten säätiöiden osuus varainhankintakampanjassa

oli erittäin merkittävä. Yksityishenkilöiden lahjoitta-

mista tukee verovähennysoikeus, jonka puolesta

myös Helsingin yliopiston johto antoi ennen kevään

2015 eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja useita

lausuntoja.

Juhlavuonna järjestettiin ensimmäinen Lahjoita tä-

nään -päivä Helsingin yliopiston rahastojen juhlan

yhteydessä 22.4.2015. Tempauksen tuloksena saatiin

yli 20 000 euron edestä lahjoituksia yksityishenki-

löiltä.

Vuorovaikutteista johtamista on tuettu nelipäiväi-

sillä UniLead-ohjelmilla ja lyhyemmillä koulutuk-

silla, joissa on käsitelty kehityskeskusteluja, suori-

tusarviointeja ja hyviä henkilöstöhallinnon käytän-

töjä. Suurten muutosten keskellä yliopiston esimie-

hille tarjottiin useita muutosjohtamisen valmennuk-

sia. Lisäksi johtajien osaamisen kehittymistä on tu-

ettu talousjohtamisessa, projektinhallinnassa ja me-

diataidoissa. Tiiminvetäjille puolestaan räätälöitiin

uusi koulutusohjelma valmentavaan tiiminvetämi-

seen.

Johtoryhmille on ollut tarjolla asiantuntija-apua joh-

toryhmätyoskentelyn kehittämisen tueksi. Uusille

professoreille suunnattiin oma mentorointiohjelma,

jonka lisäksi heille järjestettiin professorin työhön

liittyvä perehdytystilaisuus.

Loppuvuonna 2015 hallituksen koulutusleikkaukset

ja niiden seurauksena aloitettu muutosohjelma ja yt-

neuvottelut vaativat hyvin intensiivistä sisäistä ja ul-

koista muutosviestintää. Sitä tekemään irrotettiin

kaksi tiedottajaa.

Flamman asema sisäisen viestinnän pääkanavana ja

yliopistoyhteisön kohtaamispaikkana vakiintui, mitä

edisti syksyllä alkanut muutosohjelma. Kommen-

tointi ja keskustelu lisääntyivät edellisvuosista. Kävi-

jämäärät nousivat kaikissa käyttäjäryhmissä. Flam-

massa käytiin vuonna 2015 yhteensä 2 373 422 ker-

taa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 190 000 kuukau-

sikävijää ja noin 6 700 kävijää päivässä.

Flamman rinnalle nostettu Yammer lisäsi vuorovai-

kutusmahdollisuuksia ja mahdollisti keskustelun

myös laajemmista aiheista kuin yksittäisistä

Flamma-sivuista. Flamman uusia merkittäviä omi-

naisuuksia olivat Tutkijan työpöytä ja Flamman työ-

ryhmät.

Yliopistoyhteisössä tehtiin työhyvinvointikysely lo-

kakuussa 2015. Kysely tehtiin Suomen yliopistojen

yhdessä vakuutusyhtiö Varman kanssa kehittämällä

kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin suomeksi,

ruotsiksi ja englanniksi.

Kysely lähetettiin kaikille yliopiston työntekijöille ja

myös apurahatutkijoille sekä muille yliopiston pii-

rissä työskenteleville ei-työsuhteisille yliopistoyhtei-

sön jäsenille. Työsuhteisista yliopistolaisista kyse-

lyyn vastasi 44,7 prosenttia. Kyselyyn vastasi myös

100 apurahatutkijaa tai muuta ei-työsuhteista yli-

opistolaista. Tiedekuntien vastausprosentit vaihteli-

vat välillä 54,5 ja 33,9. Keskushallinnon henkilös-

töstä kyselyyn vastasi 62,5 prosenttia. Avovastauksia

oli kirjoittanut yhteensä 2 475 henkilöä.

Yliopistolaiset arvioivat työhyvinvointitilanteen lä-

hes yhtä hyväksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna

2013. Lähiesimiestyö sai kyselyssä hyvät arviot eri-

tyisesti tasapuolisuuden ja luottamuksen osalta. Ar-

viot olivat heikentyneet muutosten kuormittavuuden

ja uramahdollisuuksien osalta. Yliopistolaiset koki-

vat, että työyhteisön jäsenet tukevat ja kannustavat

toisiaan, mutta että mahdollisuudet vaikuttaa pää-

töksentekoon olivat huonontuneet.

Työhyvinvointikyselystä kumpuavia jatkotoimenpi-

teitä toteutetaan eläkevakuutusyhtiö Varman tuella.

Ensimmäisen vuoden opintojen sujuvoittamista tu-

kevat Opintoni-sivut ja Opinder-palvelu otettiin

käyttöön vuoden 2015 aikana.

Opiskelijoille suunnattu Flamman kolmikielinen Hy-

vinvointi- ja turvaopas julkaistiin yhteistyössä Hel-

singin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Oppaasta

on saatu hyvää palautetta ja sitä pidetään tärkeänä

työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä.

Minun yliopistoni -konsepti on vakiintunut osaksi

yksiköiden toimintakulttuuria ja muun muassa tuu-

torointitoimintaa, jota on kehitetty edelleen koko yli-

opistotasoisessa yhteistyössä yhtenäistämällä esi-

merkiksi tuutoreiden valintaa ja yhteisiä hakuaikoja.

Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain ansiok-

kaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

edistämiseksi Helsingin yliopistossa. Vuonna 2015

palkinnon sai laskennallisen aerosolifysiikan profes-

sori Hanna Vehkamäki.

Helsingin yliopistossa järjestettiin syksyllä 2015 yh-

denvertaisuuskysely perustutkinto-opiskelijoille.

Kyselyssä mitattiin opiskelijoiden tyytyväisyyttä

tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen hei-

dän opiskeluympäristössään sekä kerättiin koke-

muksia mahdollisesta syrjinnästä ja häirinnästä sekä

yliopiston palvelujen saavutettavuudesta. Kyselyyn

vastasi yhteensä 215 opiskelijaa. Opiskelijat toivoivat

erityisesti yliopiston vanhimpien rakennusten es-

teettömyyden ja saavutettavuuden kehittämistä, yk-

sinkertaisia ja toimintavarmoja sähköisiä palveluja

sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemojen esillä pi-

tämistä.

Vuonna 2015 käytiin keskusteluja yliopiston toimin-

tarakenteen uudistamisesta koskien erityisesti mo-

nen tiedekunnan kampuksia, Viikkiä ja keskustaa.

Rakenteelliset ratkaisut pyritään saamaan päätök-

seen vuoden 2017 aikana. Oman lisänsä rakenteelli-

seen uudistamiseen tuo koulutusohjelmauudistus

(Iso pyörä), joka uudistaa kandidaatti- ja maisterioh-

jelmat.

Vuonna 2015 käynnistettiin keskustelu terveyden-

huollon ammattitutkintojen keskittämisestä lääke-

tieteelliseen tiedekuntaan, siirtämällä sinne psykolo-

gian ja logopedian oppiaineet ja niihin liittyvät kou-

lutusvastuut käyttäytymistieteellisestä tiedekun-

nasta. Tavoitteena on siirtojen toteutuminen vuoden

2017 alusta. Samalla valmistellaan fonetiikan oppiai-

neen siirtoa humanistiseen tiedekuntaan yleisen kie-

litieteen ja kieliteknologian yhteyteen.

Myös erillisiä laitoksia koskeva rakenteellinen kehit-

täminen eteni. Vuoden 2015 alusta yliopistossa aloit-

tivat uusina yksikköinä valtiotieteellisen tiedekun-

nan laitoksille sijoittuneet Kuluttajatutkimuskeskus

(KTK) ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan insti-

tuutti (Krimo). Ruralia-instituutti liitettiin vuoden

2015 alusta maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-

taan. Vuoden aikana sovittiin Fysiikan tutkimuslai-

toksen siirtymisestä matemaattis-luonnontieteelli-

seen tiedekuntaan ja Aleksanteri-instituutin siirty-

misestä humanistiseen tiedekuntaan vuoden 2016

alusta. Lisäksi oikeuslääketieteellinen ruumiin-

avaustoiminta siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin

laitokselle (THL).

Vuoden 2015 alusta Palmenian kaikki toiminta kes-

kitettiin Helsinkiin entisten alueyksiköiden vahvan

roolin sijaan. Vuoden 2015 aikana luovuttiin hiljal-

leen etäyksiköiden tiloista. Yksikön nimi muuttui

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalve-

luiksi (HYKKE).

Helsingin yliopiston Lahden toimintojen organi-

sointi tutkimus- ja opetusverkostoksi saatettiin pää-

tökseen toteuttamalla yhteinen hallinto sekä tutki-

muksen ja opetuksen organisointi.

Yliopiston rakenteellinen kehittäminen perustuu

korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen sekä

perusteltuihin valintoihin ja poisvalintoihin. Tavoit-

teina ovat yliopiston kokonaishyöty ja toimintaedel-

lytyksien parantaminen muuttuvassa toimintaympä-

ristössä.

Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä ja johtamis-

malli, jonka avulla varmistetaan toimintaa ja palve-

luita mahdollisimman hyvin tukevan tietojärjestel-

mäkokonaisuuden toteutuminen. Kokonaisarkkiteh-

tuurin näkökulmat ovat toiminta, tieto, tietojärjes-

telmät ja teknologia. Yliopiston kokonaisarkkiteh-

tuurin kehittämistä ohjaa kokonaisarkkitehtuuri-

ryhmä.

Merkittäviä toimenpiteitä olivat yliopiston kokonais-

arkkitehtuuriperiaatteiden tarkistaminen ja uutena

kokonaisuutena tutkimusdatan hallinnan kehittämi-

nen, jolla yhtenäistetään tutkimusdatan säilyttämi-

sen ja julkaisemisen palvelut yliopiston laajuisesti.

Lisäksi saatiin alkuun yliopistotasoisen sidosryhmä-

ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen, jossa on ta-

voitteena saada käyttöön yhtenäinen tietojärjestel-

mäpalvelu asiakkuuksien hallintaan ja sidosryhmä-

työhön.

Yliopiston ydintietojen hallintamallin toteuttamista

jatkettiin ottamalla käyttöön organisaatiorekisteri,

joka toimii keskitettynä organisaatiotietojen ja -ra-

kenteiden tiedonlähteenä niitä tarvitseville tietojär-

jestelmille. Tiedonsiirto tapahtuu yliopiston ns. pal-

veluväylän kautta, jolloin ei tarvitse toteuttaa yksit-

täisiä integraatioita järjestelmien välille. Tämä pa-

rantaa tiedonsiirron kustannustehokkuutta merkit-

tävästi. Palveluväylään oli kytketty vuoden loppuun

mennessä jo toistakymmentä tietojärjestelmää.

Tiedontuotannon kehittämistä jatkettiin organisoi-

malla sitä uudelleen keskushallinnon toimialojen ja

kirjaston yhteistyötiiminä. Tiedontuotantotiimin

tehtävänä on tarjota yliopiston johdolle riittävät, luo-

tettavat ja ajantasaiset tiedot yliopiston toiminnasta

päätöksenteon pohjaksi. Tiimin jäsenet osallistuvat

tiedontuotannon kehittämiseen ja ongelmien ratkai-

semiseen, välittävät tietoa tietopyynnöistä ja delegoi-

vat tehtäviä eteenpäin omilla toimialoillaan.

Hallintohenkilöstön osaamisen hallinnan työryhmä

ehdotti tammikuussa 2015, että yliopistossa luodaan

ja otetaan käyttöön koko yliopiston hallintohenkilös-

tön kattava yhteinen osaamisen hallinnan, kehittä-

misen ja johtamisen malli. Uuden palveluorganisaa-

tion valmistelu sai vauhtia loppukeväästä, kun kävi

ilmeiseksi, että yliopisto joutuu sopeuttamaan toi-

mintaansa budjettileikkausten takia. Osana muutos-

ohjelman toteuttamista rehtori asetti syyskuussa

projektin valmistelemaan uutta palveluorganisaa-

tiota.

Uusi palveluorganisaatio kokoaa yhteen organisaa-

tioon henkilöstöpalvelut, opetus- ja opiskelijapalve-

lut, talouspalvelut, tutkimuspalvelut, viestinnän ja

yhteiskuntasuhteiden tuen, yleishallinnon sekä toi-

minnanohjauksen. Tämä tarkoittaa hallintohenki-

löstön siirtymistä pois tiedekunnista, laitoksista ja

erillisistä laitoksista. Päätöksenteko säilyy yksi-

köissä. Tukipalvelut organisoidaan kampuksille lähi-

palvelutiimeiksi, jotka tukevat yksiköissä tapahtuvaa

perustoimintaa. Hallintoon liittyvä henkilöstösääs-

tötavoite toteutetaan organisaatiouudistuksen yh-

teydessä.

Uudelleenorganisointi luo edellytykset yhteiselle

prosessien kehittämiselle, mikä vähentää päällekkäi-

syyksiä ja tuo säästöjä. Työketjuja yksinkertaistetaan

hyödyntämällä Lean Management -ajattelua. Tieto-

järjestelmien käyttöä toiminnan tehostajina paran-

netaan. Uusi palveluorganisaatio luo pohjan yhtei-

selle tavalle toteuttaa, johtaa ja kehittää palveluita.

Tämän ytimessä on palveluiden käyttäjälähtöinen

kehittäminen resurssitehokkaasti.

Uuden palveluorganisaation on määrä aloittaa ke-

väällä 2016.

Tietotekniikassa suurin hanke oli OTM eli Opinto-

hallinnon tietojärjestelmän modernisointihanke,

jossa rakennetaan opintohallinnon järjestelmää yh-

teistyössä Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston

kanssa. Jyväskylän yliopisto liittyi hankkeeseen ke-

väällä 2015. Aalto-yliopiston kanssa neuvoteltiin

koko syyskausi tiiviisti yhteistyömahdollisuuksista ja

jopa yhteisen IT-palvelutuotanto-organisaation pi-

kaisesta perustamisesta.

Tiukentunut talous johti mittaviin aineistotilausten

lakkautuksiin Helsingin yliopiston kirjastossa (lähes

700 lehteä ja kymmeniä tietokantoja vuoden 2015 lo-

pussa) sekä tiukkenevaan hankintabudjettiin vuo-

delle 2016.

Tiedon avoimuus ja sen edistäminen oli toiminta-

vuoden keskeisin trendi. Yliopiston pääkirjaston kä-

vijämäärä oli 1,64 miljoonaa ja kirjasto on Suomen

suosituin.

Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus

valmistui ja kirjasto avataan yleisölle 1.3.2016.

Digitaalisten palvelujen käyttö on edelleen lisäänty-

nyt merkittävästi: julkaisuarkistopalvelujen käyttö

neljänneksen ja digitoitujen aineistojen käyttö lähes

40 prosenttia, elektronisten vapaakappaleiden tie-

dostomäärä nelinkertaistui ja lähestyi miljardia, Fin-

ELib-aineistojen hakujen määrä kasvoi lähes 20 pro-

senttia. E-kirjojen käytön kasvu oli huimaa; edellis-

vuoden latausmääristä nousua oli 35 prosenttia.

Yliopistouudistuksen alusta vuodesta 2010 vuoteen

2013 asti yliopiston oma toiminta oli kumulatiivisesti

laskien alijäämäistä. Pitkäjänteisesti toimimalla ta-

lous saatiin vuonna 2015 kestävälle pohjalle. Yksi osa

talouden tasapainottamista oli vuonna 2012 käyt-

töön otettu rekrytointilupamenettely, minkä seu-

rauksena henkilöstö väheni kolmen vuoden aikana

noin 500 henkilöllä.

Toukokuussa maan uusi hallitus julkaisi hallitusoh-

jelmansa, jonka mittavat leikkaukset koulutuksen ra-

hoitukseen tulivat yllätyksenä. Hallituksen sopeu-

tustoimet leikkaavat Helsingin yliopiston vuosit-

taista rahoitusta apteekkikompensaatio mukaan lu-

kien arviolta 106 miljoonaa euroa vuoteen 2020

mennessä. Leikkaussummaan on laskettu mukaan

vuosiksi 2016–2019 jäädytetty yliopistoindeksi. Ra-

hoitus vähenee jo vuonna 2016 noin 50 miljoonaa

euroa. Tämän johdosta käytössä ollut rekrytointilu-

pamenettely muutettiin kesäkuussa rekrytointikiel-

loksi. Henkilöstön määrä laski 214 henkilöllä.

Talouden onnistunut tasapainotus näkyy varsinaisen

toiminnan noin 20 miljoonan euron ylijäämänä. Yli-

jäämä pienentää säästötarvetta 106 miljoonasta eu-

rosta 86 miljoonaan euroon.

Yliopisto oli valmis omalta osaltaan osallistumaan

valtiontalouden tasapainottamisen edellyttämiin

säästötalkoisiin, mutta ei ollut varautunut siihen,

että yliopistoon kohdistettiin muita yliopistoja sel-

västi kovemmat leikkaukset apteekkikompensaation

poiston takia.

Yliopiston hallitus päätti 16.9.2015 käynnistää Muu-

tosohjelman, joka sisältää sekä säästö- että uudistus-

toimenpiteitä.

Kuuden vuoden kumulatiivisesta 134,1 miljoonan

euron ylijäämästä yliopiston varsinaisen toiminnan

osuus on 56,3 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan

osuus on 77,8 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan

tuottojen vuosivaihtelu voi olla suurta, kuten vuoden

2016 alku on osoittanut.

Vuosittaiset ylijäämäluvut näyttävät yksittäisinä nu-

meroina suurilta, mutta kun tarkastelee lukuja suh-

teessa kokonaiskuluihin ja siihen, kuinka monta päi-

vää ylijäämä kattaisi ylipiston menot, luvut saavat oi-

keat mittasuhteet.

Yliopiston varsinaisen toiminnan ylijäämä 21 miljoo-

naa euroa on 3 prosenttia yliopiston varsinaisen toi-

minnan kuluista. Kumulatiivien ylijäämä 56 miljoo-

naa euroa on 8 prosenttia yliopiston toiminnan var-

sinaisista kuluista.

Yliopiston vuoden 2015 ylijäämä 46 miljoonaa euroa

on 7 prosenttia yliopiston kokonaiskuluista ja se riit-

tää kattamaan yliopiston menot 25 päivän ajan, olet-

taen etteivät arvopaperimarkkinat ole laskevat.

*) sis. Investointiavustuksella hankittuja laitteita

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston tuotot olivat 750

miljoonaa euroa ja kulut 704 miljoonaa euroa, yli-

jäämä oli 46 miljoonaa euroa. Ylijäämästä lähes puo-

let eli 22 miljoonaa euroa kertyi sijoitustoiminnan

tuotoista ja 24 miljoonaa euroa yliopiston omasta

toiminnasta (sisältäen Helsingin yliopiston rahas-

toilta saadut sijoitustoiminnan tuotot ja Helsingin

Yliopistokiinteistöt Oy:ltä saadut osingot).

Helsingin yliopiston merkittävin taloudellinen riski

on kokonaisrahoituksen supistuminen, sillä 60 pro-

senttia yliopiston toimintamenoista katetaan valtion

perusrahoituksella, 35 prosenttia täydentävällä ra-

hoituksella ja 5 prosenttia sijoitustoiminnan ja Hel-

singin yliopiston rahaston tuotoilla. Vuonna 2015

valtion perusrahoitus oli 454 miljoonaa euroa ja täy-

dentävän rahoituksen tuotot 259 miljoonaa euroa.

Suomen valtion taloudellinen tila vaikuttaa merkit-

tävästi yliopiston toimintaan, sillä perusrahoituksen

lisäksi suuri osa täydentävästä rahoituksesta tulee

valtion yksiköiltä, muun muassa Suomen Akatemi-

alta.

Yliopiston kokonaiskulut olivat 704 miljoonaa euroa.

Suurimmat menoerät ovat henkilöstö- ja vuokraku-

lut, joita on mahdoton nopealla aikataululla sopeut-

taa. Henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 8 670 ja

vuoden 2015 lopussa 7 948. Henkilöstökulujen osuus

kokonaiskuluista on 63 prosenttia ja vuokrakulujen

osuus 13 prosenttia, yhteensä 529 miljoonaa euroa,

ja ne muodostavat yhdessä 75 prosenttia kokonais-

kuluista.

Opetus- ja kulttuuri- sekä valtiovarainministeriöiltä

saatuja tuottoja kutsutaan perusrahoitukseksi. Pe-

rusrahoituksen osuus on 60 prosenttia yliopiston ko-

konaistuotoista. Sijoitustoiminnan, varainhankin-

nan ja Helsingin yliopiston rahastojen tuotot olivat

yhteensä 5 prosenttia ja täydentävän rahoituksen

tuotot 35 prosenttia.

Perus- ja täydentävän rahoituksen suhde vaihtelee

suuresti eri yksiköissä. Mitä isompi täydentävän ra-

hoituksen osuus on, sitä suurempi ylijäämävaranto

kullakin yksiköllä tulisi olla. Jos täydentävä rahoitus

laskee tilapäisesti, yksikkö pystyy jatkamaan toimin-

taansa ylijäämävarannon turvin.

Keskustakampus: teologinen (TTDK), oikeustie-

teellinen (OIKTDK), humanistinen (HUMTDK),

käyttäytymistieteellinen (KÄYTTDK) ja valtiontie-

teellinen (VALTTDK) tiedekunnat sekä Svenska so-

cial- och kommunalhögskolan (SSKH).

Viikin kampus: bio- ja ympäristötieteiden

(BYTDK), farmasian (FTDK), maatalous-metsätie-

teiden (MMTDK) ja eläinlääketieteellinen (ELTDK)

tiedekunta.

Kumpulan kampus: matemaattis-luonnontieteel-

linen (MLTDK) tiedekunta.

Meilahden kampus: lääketieteellinen (LTDK) tie-

dekunta.

Tutkimuslaitokset: Tutkijakollegium, Aleksan-

teri-instituutti (AI), Fysiikan tutkimuslaitos (HIP),

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM),

Neurotieteen tutkimuslaitos (NT), Biotekniikan ins-

tituutti (BI).

YVV-laitokset: Kansalliskirjasto (KK), Luonnon-

tieteellinen keskusmuseo (LUOMUS), Avoin yli-

opisto (AVOIN), Koulutus- ja kehittämispalvelut

(HYKKE).

Palvelulaitokset: Tila- ja kiinteistökeskus (TILA),

Kielikeskus, Tietotekniikkakeskus (TIKE), UniSport,

Helsingin yliopiston kirjasto (HULIB), Helsingin yli-

opiston koe-eläinkeskus (KEK).

Helsingin yliopiston tilinpäätös 2015 on luettavissa

yliopiston verkkosivuilla www.helsinki.fi/fi/yliopis-

to/tilinpaatokset.

Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat tuottavat

vuosittain keskimäärin 11 500 julkaisua. Hieman alle

kymmenen prosenttia julkaisuista tilastoidaan ra-

portointiajankohdan jälkeen, minkä vuoksi 2015 tie-

dot täydentyvät vuoden vielä 2016 aikana.

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston henkilökunta jul-

kaisi yhteensä 10 4391 julkaisua (2014: 10 331), joista

vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita

6 825 (6 640)

tieteellisiä monografioita 125 (111) ja toimi-

tettuja teoksia 140 (186)

vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituk-

sia 1 505 (1 364)

ammattijulkaisuja 1081 (919)

yleistajuisia kirjoituksia 1 111 (1 114)

Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden määrä

on kasvanut tasaisesti. Yhteiskunnallisesti vaikutta-

vien julkaisujen määrä on kääntynyt hienoiseen las-

kuun. Myös tieteellisten monografioiden määrä on

laskenut edellisvuosiin nähden.

Yhä useammat yliopiston vertaisarvioidut julkaisut

ilmestyvät kansainvälisissä julkaisukanavissa ja ne

laaditaan kansainvälisessä yhteistyössä. Vertaisarvi-

oiduista julkaisuista kansainvälisiä yhteisjulkaisuja

on lähes puolet. Julkaisufoorumijärjestelmän kor-

keimpiin tasoluokkiin sijoittuvien julkaisujen määrä

on kasvanut tasaisesti. Helsingin yliopiston tutkijoi-

den julkaisujen suhteellinen osuus korkeatasoisissa

johtavissa julkaisukanavissa on hieman suurempi

kuin muiden suomalaisten yliopistojen tutkijoiden.

Kansainvälisissä julkaisukanavissa ilmestyneet jul-

kaisut vaikuttavat Helsingin yliopiston sijoituksiin

kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Julkaisuja pai-

notetaan vertailuissa eri tavoin. Jotkut vertailut pe-

rustuvat kokonaan vertaisarvioituihin artikkeleihin

ja niiden saamiin viittauksiin. Tieteenaloista eniten

yliopiston sijoitukseen vaikuttavat lääke- ja luonnon-

tieteet, joiden julkaisut ovat myös parhaiten edustet-

tuina kansainvälisissä viitetietokannoissa.

1 Vuoden 2015 tietojen osalta tilanne 2016 helmikuussa, 2014 osalta vuonna 2015 OKM:lle raportoidut julkaisut.

Helsingin yliopiston julkaisut muodostavat lähes

kolmanneksen kaikkien 14 suomalaisen yliopiston

julkaisuista. Yliopiston julkaisut jakaantuvat kaikille

päätieteenaloille lukuun ottamatta tekniikan alaa.

Julkaisut jakaantuvat tasaisesti eri tieteenaloille:

luonnontieteet 25 prosenttia, lääke- ja terveystieteet

24 prosenttia, yhteiskuntatieteet 23 prosenttia, hu-

manistiset tieteet 21 prosenttia ja maatalous- ja met-

sätieteet 6 prosenttia (keskiarvo 2011–2014). Mikäli

tarkastellaan ainoastaan vertaisarvioituja julkaisuja,

lääke- ja luonnontieteiden osuus kasvaa 30 prosent-

tiin. Kyseisten tieteenalojen julkaisukulttuuri on pai-

nottunut artikkelimuotoiseen julkaisemiseen, minkä

vuoksi julkaisumäärät ovat suuria.

Julkaisumäärällä mitattuna yliopiston tieteenaloista

2010-luvulla eniten ovat kasvaneet luonnontieteet.

Luonnontieteiden julkaisumäärien lisääntyminen

selittyy pitkälti hiukkasfysiikan suurilla kansainväli-

sillä yhteisjulkaisuilla, joissa Helsingin yliopiston

tutkijoilla on vahva panos.

Opetus- ja kulttuuriministeriön seurantakohteet

muuttuivat vuonna 2015, jolloin julkaisufoorumijär-

jestelmä otettiin käyttöön yliopistojen rahoitusmal-

lissa. Uudessa mallissa vertaisarvioituja julkaisuja

painotetaan julkaisutyypin ja julkaisukanavan taso-

luokituksen perusteella. Yhteiskunnallisesti vaikut-

taville julkaisuille on määritelty kiinteä painoarvo.

Kaikki tieteenalat kattava julkaisufoorumijärjes-

telmä lanseerattiin 2011 julkaisujen laadun ja vaikut-

tavuuden mittaamiseen. Järjestelmän luokituspe-

rusteita muutettiin 2015 siten, että korkeimpiin taso-

luokkiin sisältyy aikaisempaa vähemmän luokitel-

tuja julkaisukanavia kuten tieteellisiä lehtiä, kirja-

sarjoja, kustantajia ja konferensseja. Muutos vaikutti

eniten luonnon- ja lääketieteiden tasoluokituksiin.

Alla olevassa taulukossa näkyvät tiedekuntien julkai-

supisteet vuonna 2015 (arvio) sekä 2011–2015 kol-

men vuoden liukuvina keskiarvoina. Lisäksi vuosien

2013–2015 julkaisupisteiden keskiarvoa verrataan

keskiarvoon 2012–2014. Viimeisessä sarakkeessa

esitetään, mikä vaikutus yliopiston kokonaistulok-

seen tiedekunnan julkaisutuloksella on ollut, kun

siirryttiin nimekepohjaisesta volyymipohjaiseen jul-

kaisufoorumijärjestelmään. Vuosivertailussa on käy-

tetty julkaisufoorumijärjestelmän 2015 voimaan tul-

lutta volyymipohjaista tasoluokitusta2.

Edelliseen jaksoon 2013–2015 verrattuna julkaisu-

pisteet ovat lisääntyneet eniten teologisella, bio- ja

ympäristötieteellisellä ja lääketieteellisellä tiedekun-

nalla. Tiedekuntien julkaisuvolyymit ovat hyvin eri-

kokoisia. Pieni muutos yksikössä, jossa julkaisuvo-

lyymi on pieni, voi näkyä suurenakin suhteellisena

muutoksena. Lisäksi tieteenalojen erilainen julkai-

sukulttuuri näkyy myös siinä, että julkaisumäärät

nousevat raportointivuoden jälkeen takautuvasti

eniten humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä.

Julkaisufoorumijärjestelmän luokituksen muutok-

sella vuonna 2015 pyrittiin tasoittamaan tieteenalo-

jen tasoluokitusten välisiä eroja. Tämä näkyy tiede-

kuntien julkaisupisteissä, kun pisteet suhteutetaan

yliopiston kokonaistulokseen. Volyymipohjaiseen

julkaisufoorumiluokitukseen siirtyminen näyttää

vaikuttavan positiivisesti humanistiseen, oikeustie-

teelliseen ja teologiseen tiedekuntaan. Vastaavasti

negatiivinen vaikutus on lääketieteelliseen, luonnon-

tieteelliseen, bio- ja ympäristötieteelliseen sekä

eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan.

* Julkaisufoorumijärjestelmän tasoluokitus muutettiin nimekepohjaisesta volyymipohjaiseksi vuonna 2015. Prosentti-

osuus kuvaa sitä, kuinka tiedekunnan julkaisupistetulos on muuttunut yliopiston kokonaispistemäärästä siirryttäessä vo-

lyymipohjaisen järjestelmään.

Aikasarjat on esitetty kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vertailussa on käytetty volyymipohjaista tasoluokitusta.

2 Yliopistojen rahoitusmallissa 2011–2014 julkaisuille käytetään nimekepohjaista ja 2015 ja sitä uudemmille julkaisuille volyymi-pohjaista tasoluokitusta.

Yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat 6 825 ver-

taisarvioituja julkaisua, jotka kattavat 66 prosenttia

kaikista vuoden 2015 julkaisuista (2013–2015:

67 prosenttia). Tarkasteltaessa kolmen vuoden kes-

kiarvoja vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kas-

vanut 2010-luvulla, vaikka vertaisarvioitujen julkai-

sujen määrä 2013–2015 onkin laskenut hieman edel-

tävään kolmivuotisjaksoon verrattuna.

Tiedekuntien kolmen vuoden keskiarvoja tarkastel-

taessa vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on nous-

sut eniten farmasian, teologisessa ja lääketieteelli-

sessä tiedekunnassa. Tiedekuntien vertaisarvioitujen

julkaisujen osuus kaikista julkaisuista vaihtelee vä-

lillä 45–88 prosenttia.

Taulukko sisältää vertaisarvioidut opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksen julkaisutyypit A1–A4 ja C1–C2. Ai-

kasarjat on esitetty kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina.

Julkaisufoorumijärjestelmällä voidaan tarkastella

vertaisarvioitujen julkaisujen laatua ja vaikutta-

vuutta karkealla tasolla. Järjestelmän soveltaminen

tieteenalan sisäiseen tai tutkimusyksikkökohtaiseen

seurantaan edellyttää riittävän suurta julkaisuvolyy-

mia.

Taulukoissa alla näkyvät tiedekuntien julkaisumää-

rät julkaisufoorumijärjestelmän korkeimmissa taso-

luokissa kaksi ja kolme vuosina 2011–2015.

–

Taulukko sisältää vertaisarvioidut opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksen julkaisutyypit A1–A4 ja C1. Aikasar-

jat on esitetty kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina.

InCites-tietokannan mukaan Helsingin yliopistolla

on vuodesta 2010 lähtien ollut yhteisjulkaisuja 2 756

ulkomaisen organisaation kanssa. Yhteistyökump-

panit ovat jakautuneet tasaisesti tutkimusjulkai-

suissa. Fysikaalisissa tieteissä yleistyneet monikan-

salliset yhteistyöryhmät tuottavat artikkeleita, joissa

on mukana suuri määrä tekijöitä ja organisaatioita.

Suuret kirjoittajamäärät ovat yleistymässä muillakin

tieteenaloilla, muun muassa geenitutkimuksessa.

Tästä johtuen vuonna 2015 julkaistussa THE-yliopis-

torankingissa jätettiin tarkastelussa huomioimatta

yli 1 000 tekijän artikkelit, koska ne vaikuttavat tu-

loksiin vääristävästi.

Helsingin yliopiston tutkijat osallistuvat laajasti suu-

riin kansainvälisiin yhteisjulkaisuihin. Mikäli kaikki

nämä ovat tarkasteluissa mukana, merkittävimmät

yhteistyökumppanit ovat Kalifornian yliopisto, Lon-

toon yliopisto ja CNRS (Ranska) yli tuhannella yh-

teisjulkaisulla. Vuosina 2010–2015 on julkaistu noin

700 hiukkasfysiikan ja tähtitieteen julkaisua, joiden

tekijämäärät ovat poikkeuksellisen suuria. Jos ne

poistetaan tarkastelusta, Helsingin yliopiston mer-

kittävimmät yhteistyökumppanit ovat Karoliininen

instituutti, Lontoon yliopisto ja Kööpenhaminan yli-

opisto.

Kaikkien tiedekuntien yhteisjulkaisut ovat lisäänty-

neet merkittävästi 2010-luvulla. Eniten kansainvä-

listen yhteisjulkaisujen suhteellista osuutta vuosina

2013–2015 verrattuna edelliseen vuosijaksoon ovat

kasvattaneet farmasian, valtiotieteellinen, lääketie-

teellinen sekä bio- ja ympäristötieteellinen tiede-

kunta (tiedekunnat, joilla vähintään 100 kansainvä-

listä yhteisjulkaisua).

Taulukko sisältää vertaisarvioidut opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksen julkaisutyypit A1–A4 ja C1–C2.

Tutkimuksen arviointien yhteydessä Helsingin yli-

opiston julkaisuja on tarkasteltu tieteenaloittain.

Myös tiedekuntakohtainen tarkastelu on mahdolli-

nen. TUHAT-tutkimustietojärjestelmästä löytyvien

vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen kytkeminen

ulkoisiin julkaisujen analyysitietokantoihin mahdol-

listaa suoran vertailun maailman keskiarvoon, joka

on määritelmän mukaan aina tasan 1.

TUHAT-tutkimustietojärjestelmästä poimitut tiede-

kuntien vertaisarvioidut A1–A4-artikkelit 2010–

2015 analysoitiin Web of Science -pohjaisessa InCi-

tes-tietokannassa. InCitesissä nämä julkaisut nor-

malisoidaan tieteenalakategorioittain (Category

Normalized Citation Impact, CNCI), jolloin tieteen-

alojen keskenään erilaiset julkaisu- ja viittauskäytän-

nöt voidaan häivyttää.

Korkeimman keskiarvon saavuttavat matemaattis-

luonnontieteellinen tiedekunta (1,97), lääketieteelli-

nen tiedekunta (1,82) sekä bio- ja ympäristötieteelli-

nen tiedekunta (1,71). Kaikki tiedekunnat oikeustie-

teellistä lukuun ottamatta ylittävät maailman kes-

kiarvon.

Eri tieteenalojen ja siten tiedekuntien julkaisujen

kattavuudet Web of Sciencessä vaihtelevat huomat-

tavasti. Parhaimmillaan kattavuus on lääketieteelli-

sessä tiedekunnassa, 80 prosenttia ilmoitetuista A1–

A4 julkaisuista. Oikeustieteellisen tiedekunnan kat-

tavuus on heikoin, 4 prosenttia. Matalat kattavuudet

ovat vahvasti yhteydessä julkaisun kieleen. Tiede-

kunnat, joissa suomenkieliset julkaisut ovat yleisiä,

saavat pienempiä kattavuuslukuja kansainvälisissä

tietokannoissa.

Maailman keskiarvo = 1. Kuviossa on ilmoitettu myös tiedekuntakohtaiset kattavuudet.

CNCI data included herein are derived from InCites ® prepared by THOMSON REUTERS ®, Inc. (Thomson®), Philadel-

phia, Pennsylvania, USA: © Copyright THOMSON REUTERS ® 2016. All rights reserved.

Julkaisukulttuuri vaihtelee tieteenaloittain. Tämä

näkyy julkaisukanavana käytettyjen lehtien kirjon

laajuudessa ja artikkelien vuotuisessa määrässä. Jos

huomioidaan ainoastaan OKM:n luokituksen mukai-

set vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit (A1) ja kat-

sausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2),

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat kaikkiaan 2

534 eri tieteellisessä aikakauslehdessä. Näistä Jul-

kaisufoorumin tasoille 2 ja 3 sijoittui 711 lehti-

nimekettä.

Vuonna 2015 julkaisufoorumiluokitus kiristyi useim-

milla tieteenaloilla, koska tasoluokkien kiintiöt mää-

riteltiin lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymin eikä

lehti- ja sarjanimekkeiden määrän mukaan, kuten

vuoden 2014 luokituksessa. Muutos oli suurin luon-

non- ja lääketieteen aloilla, joissa tasolle 2 sijoitettiin

vain 7–9 prosenttia julkaisunimekkeiden määrästä.

Esimerkiksi kirjoittajien suosiman PLOS ONEn taso-

luokaksi vaihtui 1. Tason 3 julkaisusarjojen osuus

vaihtelee alasta riippuen 1–3 prosentin välillä.

Jos kaikki julkaisufoorumiluokituksen tasot huomi-

oidaan, eniten vertaisarvioituja artikkeleita ilmestyi

vuonna 2015 tasoluokan 1 julkaisuissa PLOS ONE

(136 artikkelia), Duodecim (91) ja Suomen lääkäri-

lehti (75).

Kun tarkastellaan tiedeyhteisön arvostamia tieteelli-

siä aikakauslehtiä julkaisufoorumin tasoilla 2 ja 3,

niin päätieteenaloista luonnontieteet nousevat vah-

vasti esiin vuoden 2015 artikkelimäärissä (808 artik-

kelia). Eniten julkaistiin fysikaalisten tieteiden leh-

dissä: Physical Review D (taso 2, 45 artikkelia), Ast-

ronomy & Astrophysics (taso 3, 41), Atmospheric

Chemistry and Physics (taso 3, 37) sekä Physics Let-

ters B (taso 2, 35). Monien julkaisumääriltään mer-

kittävien luonnontieteen lehtien tasomuutos tasolle

1 ei näytä vähentäneen tasojen 2 ja 3 artikkelien ko-

konaismäärää.

Toiseksi eniten tasojen 2 ja 3 artikkeleita julkaistiin

lääke- ja terveystieteissä (665 artikkelia). Artikkeli-

määrät jakautuivat tasaisemmin lehtien kesken kuin

luonnontieteissä. Kärkeen nousi Scientific Reports

(taso 2, 19 artikkelia). Seuraavaksi eniten julkaistiin

lehdissä Nature Communications (taso 3, 17), Stroke

(taso 2, 17) ja Nature Genetics (taso 3, 16).

Kolmanneksi suurin artikkelimäärä saavutettiin yh-

teiskuntatieteissä (216 tasojen 2 ja 3 artikkelia). Eni-

ten julkaistiin tasolle 2 sijoittuvissa kotimaisissa leh-

dissä: Lakimies (10 artikkelia), Kasvatus (8), Yhteis-

kuntapolitiikka (8), Sosiologia (6) ja Psykologia (6).

Humanistisissa tieteissä eniten julkaistiin Teologi-

sessa Aikakauskirjassa (taso 2, 13 artikkelia) ja leh-

dessä Journal of Pragmatics (taso 3, 9 artikkelia).

Kaikkiaan tasojen 2 ja 3 artikkeleita oli 138.

Maatalous- ja metsätieteissä monien tilastossa kär-

keen sijoittuneiden lehtien tasot olivat muuttuneet.

Tasojen 2 ja 3 artikkelimäärä (96) oli alhaisin tarkas-

telujaksolla 2011–2015. Eniten julkaistiin lehdessä

Canadian Journal of Forest Research (taso 3, 8 artik-

kelia).

Arvostetussa yleislehti Naturessa ja sen rinnakkais-

sarjoissa (taso 3) ilmestyi 2015 yhteensä 68 artikke-

lia, mikä on aikavälin 2011–2015 korkein tulos. Eni-

ten artikkeleita ilmestyi lehdissä Nature Commu-

nications (29), Nature Genetics (16) ja Nature (12).

Science-lehdessä (taso 3) ilmestyi artikkeleita 5.

Julkaisujen vapaa saatavuus lisää tutkimuksen näky-

vyyttä ja mahdollistaa vapaan pääsyn tutkimustie-

toon. Helsingin yliopisto kannustaa tutkijoita ja

opettajia avoimeen julkaisemiseen ja julkaistun ai-

neiston rinnakkaistallentamiseen. Tukea tähän löy-

tyy muun muassa kirjaston Open Access -tukisivus-

tolta.

OA-julkaisemisen muotoja on useita. Merkittävin on

julkaiseminen lehdissä, joiden toimintamalli perus-

tuu artikkelien avoimeen saatavuuteen ja ilmaiseen

käyttöoikeuteen. Yliopiston julkaisuissa suosituin

tällainen on luonnontieteiden ja lääketieteiden ai-

neistoa julkaiseva lehti PLOS ONE. Myös hiukkasfy-

siikan SCOAP3-konsortion mahdollistamien OA-leh-

tien osuus on merkittävä. Tunnetuin OA-lehtiä kar-

toittava tietokanta on Directory of Open Access Jour-

nals (DOAJ).

Toinen merkittävä OA-julkaisemisen muoto on ar-

tikkelien rinnakkaistallennus. Vaikka valtaosa tutki-

muksesta tapahtuu yhä kaupallisten lehtien kautta,

suuri osa näiden lehtien kustantajista kuitenkin sallii

jonkun erikseen määritellyn version rinnakkaistal-

lentamisen. Usein kyseessä on artikkelin vertaisarvi-

oimaton käsikirjoitus. Noin puolet kustantajista sal-

lii jopa lopullisen artikkelin rinnakkaistallentami-

sen. Rinnakkaistallentamiseen tutkijoilla on useita

väyliä, joista yksi on TUHAT-tietokanta. TUHATista

tekstit tallentuvat yliopiston omaan Helda-tietokan-

taan. Luonnontieteissä tallennus arXiv-julkaisu-

arkistoon on hyvin yleistä.

Avoimen julkaisemisen suosio on kasvussa kaikilla

aloilla. Esimerkiksi Web of Science -tietokantaan in-

deksoiduissa yliopiston artikkeleissa näkyy selvä

nouseva trendi eri tieteenaloilla. Elämäntieteiden

kategoriaan kuuluvien OA-julkaisujen osuus oli

vuonna 2015 noussut jo 14 prosenttiin ja fysikaalis-

ten tieteiden 12 prosenttiin.

Helsingin yliopistolla on tärkeä rooli yhteiskunnalli-

sessa keskustelussa, jossa yksi kanava on tutkijoiden

ja opettajien laatimat julkaisut. Yhteiskunnalliseen

vaikuttamiseen suuntautuneita julkaisuja ovat erityi-

sesti ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut sekä tie-

teelliset kirjoitukset.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkaisujen määrä

on hieman laskenut viime vuosina. Määrä on laske-

vasta trendistä huolimatta yhä korkea, ja yhteiskun-

nallisesti suuntautunut julkaisutoiminta on vakiin-

tunut osa yliopiston toimintaa.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkaisujen osuus

on suurin teologisessa tiedekunnassa. Vuosikymme-

nen alussa se oli suurin oikeustieteellisessä, mutta

osuus on raportoitujen yvv-julkaisujen valossa viime

vuosina peräti puolittunut. Vähäisintä yvv-julkaise-

minen on perinteisesti matemaattis-luonnontieteel-

lisessä tiedekunnassa ja farmasian tiedekunnassa.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa

suunta on edelleen laskeva.

Taulukko sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokat B tieteelliset kirjoitukset, D ammatilliset ja E yleistajuiset

julkaisut. Aikasarja on esitetty kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Vuoden 2015 tiedot täydentyvät vuoden 2016 ai-

kana.

Julkaisut jättävät digitaalisia jalanjälkiä sen jälkeen

kun ne ovat verkossa luettavissa. Nämä voivat olla

twiittauksia, latausmääriä tai mainintoja sosiaali-

sessa mediassa ja muissa uutislähteissä. Altmetrii-

kan avulla pyritään seuraamaan yhteiskunnallista

vaikuttavuutta tarkastelemalla tieteen saamaa huo-

miota viittauskäytäntöjen ja vertaisarvioinnin ulko-

puolella.

Altmetric.com-listauksessa on esitelty eniten yleisön

huomiota keränneet tieteelliset artikkelit. TOP100-

listalla on kolme artikkelia, joissa on ollut kirjoittaja-

tahona myös Helsingin yliopisto. Niiden sijoitukset

ovat 11, 12 ja 36. The Wikipedia Ranking of World

Universities (WRWU) -vertailussa Helsingin yli-

opisto on varsin kärjessä, sijalla 45. Top 2000 Uni-

versities by Google Scholar Citation -vertailussa Hel-

singin yliopisto on sijalla 98.

Ensimmäisenä yliopistona Suomessa Helsingin yli-

opistossa pilotoitiin syksyllä 2015 EBSCOn omista-

man altmetriikkatietokannan PlumX:n käyttöä. Oh-

jelman käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2016.

Palvelussa on mahdollista seurata kansainvälistä alt-

metriikkadataa muun muassa koko yliopiston, kam-

pusten, tutkimusryhmien tai yksittäisten tutkijoiden

tasolla.

Alkukesästä 2015 tuli tietoon maan hallitusohjelma,

joka sisälsi suuria Helsingin yliopistoon kohdistuvia

säästötoimenpiteitä. Säästökohteina mainittiin ta-

lous-, henkilöstö-, tieto- ja opintohallinto. Tämän

seurauksena päätettiin, että hallintohenkilöstön rek-

rytointilupia ei myönnetä ja myös esimerkiksi kirjas-

tohenkilöstön ja kiinteistöhenkilöstön kohdalla lu-

pien myöntämistä tiukennettiin.

Yliopiston hallitus päätti 16.9.2015 yhteistoiminta-

menettelyn käynnistämisestä henkilöstön vähentä-

miseksi enintään 1200 henkilöllä. Koska vähen-

nysuhka koski koko henkilöstöä, jouduttiin otta-

maan käyttöön kaikkia tehtäviä koskeva rekrytointi-

kielto. YT-neuvotteluiden päätyttyä marraskuun lo-

pussa käynnistyi opetus- ja tutkimushenkilöstön teh-

täviä koskeva lupamenettely. Muun henkilöstön teh-

tävien osalta lupia on myönnetty vain poikkeukselli-

sesti ja määräaikaiseen täyttöön, johtuen mahdolli-

siin irtisanomisiin liittyvästä uudelleensijoitusvel-

voitteesta.

Hallintohenkilöstön uuden palveluorganisaation

(UPO) valmistelua jatkettiin vuoden mittaan ja tä-

hän liittyvät suunnitelmat konkretisoitiin syksyn ai-

kana eri alojen edustajista kootuissa työryhmissä.

Koko yliopiston hallintohenkilöstö järjestetään uu-

delleen yliopistopalveluiksi 1.5.2016 alkaen.

YT-neuvottelujen päättymisen jälkeen ryhdyttiin

valmistelemaan prosessiin liittyviä työnantajan sel-

vityksiä, jotka annettiin vuoden 2016 alussa. Työn-

antajan selvityksessä kerrotut toimenpiteet talouden

tasapainottamiseksi on tarkoitus toteuttaa kevään

2016 aikana.

Helsingin yliopiston henkilöstömäärä vuoden lo-

pussa oli 7 948, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä

oli 56 prosenttia ja muuta henkilöstöä 42 prosenttia.

Harjoittelukoulujen opetushenkilöstön osuus oli 2

prosenttia. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 58

prosenttia, opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 50 pro-

senttia, muusta henkilöstöstä 68 prosenttia ja har-

joittelukoulujen opetushenkilöstöstä 68 prosenttia.

Henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta, joista alle 35-

vuotiaita oli 26 prosenttia, 35 – 54-vuotiaita oli 50

prosenttia ja 55-vuotiaita tai sitä vanhempia 24 pro-

senttia.

Koko henkilöstön henkilötyövuodet olivat 7 838.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet

olivat 4 260, muun henkilöstön henkilötyövuodet

3 439 ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön hen-

kilötyövuodet 139.

Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilös-

töryhmien henkilötyövuodet ja henkilölukumäärät

jatkoivat laskuaan. Henkilötyövuodet sisältävät koko

vuoden palkallisen työn kertymän 100 prosentin työ-

ajaksi muutettuna, kun taas henkilöstölukumäärä pi-

tää sisällään 15.12. poikkileikkauspäivänä työssä ol-

leet yliopiston työntekijät koko- tai osa-aikaisuu-

desta riippumatta. Tämän vuoksi kesällä 2015 voi-

maan tulleiden kiristyneiden rekrytointimenettelyi-

den vaikutukset näkyvät erityisesti muun henkilös-

tön ryhmien henkilöstölukumäärissä. Hallintohen-

kilöstön lukumäärä vuoden 2015 lopulla oli pienen-

tynyt 102 henkilöllä edellisen vuoden lukuun verrat-

tuna.

Noin kahden prosentin tukipalveluiden henkilötyö-

vuosien supistuminen ja saman suuruinen opetus- ja

tutkimushenkilöstön henkilöstöresurssin kasvu piti

yliopiston kokonaishenkilötyövuodet edellisen vuo-

den tasolla. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta

henkilötyövuodet kasvoivat erityisesti portailla 2. ja

3. yhteensä 110 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärän

ja -rakenteen muutos on jatkunut strategian mukai-

sesti oikeansuuntaisena.

Tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa henkilöstöre-

surssien muutoksia aiheutti Ruralia-instituutin siir-

tyminen erilliseksi laitokseksi maatalous-metsätie-

teelliseen tiedekuntaan sekä yhteensä noin 50 henki-

lön Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Kuluttaja-

tutkimuskeskuksen siirtyminen yliopistolle osaksi

valtiotieteellistä tiedekuntaa. Tämä näkyy varsinkin

edellä mainittujen yksikköjen muun henkilöstön

määrän kasvuna. Palmeniassa vuonna 2014 toteute-

tut yt-menettelyn mukaiset irtisanomiset näkyivät

kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 henkilötyö-

vuosissa.

1 Sis. harjoittelukoulujen opetushenkilöstön 2014: 140,3 htv ja 2015: 138,9 htv

Henkilöstöstä 47 prosenttia työskenteli määräaikai-

sessa työsuhteessa. Näistä työsuhteista noin puolet

on luonnostaan määräaikaisia; tutkijanuravaiheen

perusteella määräaikaiset tohtorikoulutettavat ja

tutkijatohtorit 26 prosenttia sekä osa-aikaiset tun-

tiopettajat 1 prosentti. Näin ollen varsinaisesti mää-

räaikaista henkilöstöä oli noin 20 prosenttia. Yliopis-

ton tiukentuneet rekrytointikäytännöt näkyivät var-

sinaisen määräaikaisen henkilöstön suhteellisen

osuuden laskuna.

Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi -yksikon

järjestämässä henkilöstökoulutuksessa oli 3 450

osallistumiskertaa ja lisäksi kielipalveluilta tilatussa

kielikoulutuksessa 211 osallistumiskertaa. Kokonai-

siksi henkilotyopäiviksi muutettuna henkilöstökou-

lutuksissa vietettiin 2 642 tyopäivää.

Koulutustapahtumia järjestettiin 170 ja keskimää-

räinen osallistujamäärä oli 22 henkiloä/tilaisuus.

Osallistujista naisia oli 75 prosenttia ja miehiä 25

prosenttia.

Keskitetysti järjestettyyn henkiloston kehittämiseen

käytettiin perusrahoitusta 115 500 euroa ja ulkopuo-

lista rahoitusta 237 000 euroa, yhteensä 352 500 eu-

roa. Kustannus oli keskimäärin 96 euroa osallistu-

miskertaa kohti.

Uusi työterveyshuollon sopimuskausi alkoi 1.1.2015.

Uuden sopimuskauden keskeisenä tavoitteena on

kiinnittää työterveyshuollon toiminta ja resurssit en-

tistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuol-

totyöhön. Työterveyshuolto on tukenut työyhteisöjä

erilaisissa muutostilanteissa.

Varhaisen tuen toimintamallin käyttöönottoa syven-

nettiin tiedekuntien ja erillisten laitosten johdon

kanssa käydyissä työterveyshuollon vuositapaami-

sissa.

Yliopisto käyttää työyhteisösovittelua yhtenä kon-

fliktien ratkaisumenetelmänä. Sovittelutoimintaa

koordinoi henkilöstön kehittäminen ja työhyvin-

vointi -yksikkö. Syksyllä 2015 Helsingin yliopistolla

aloitettiin työyhteisösovittelijakoulutus, jossa koulu-

tetaan yliopiston sisäisiä sovittelijoita.

Työsuojeluvaalit järjestettiin syksyllä 2015 työsuoje-

lun toimintakaudelle 2016–2019. Yliopiston työsuo-

jelupalkinnon nimi muutettiin työsuojelu- ja työhy-

vinvointipalkinnoksi. Palkinto myönnettiin Helsin-

gin yliopiston kirjastolle. Kirjasto on pitkäjänteisesti

kiinnittänyt huomiota työsuojeluun, ja työhyvin-

vointi nähdään kirjastossa voimavarana, jonka vai-

kutukset näkyvät asiakkaille saakka.

Laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden

kehittäminen -projekti päättyi. Hankkeessa saatiin

aikaan useita hyviä toimintaohjeita laboratoriotyön

turvallisuuden parantamiseksi yliopisto- sekä yksik-

kötasolla. Työterveyslaitoksen yhteishanke Monitila-

toimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilankäyt-

täjien hyvinvointi eteni suunnitelmien mukaisesti

kyselyillä ja mittauksilla.

Yliopiston sairauspoissaolopäiviä vuonna 2015 suh-

teutettuna henkilötyövuosiin oli 5,3 spv/htv. Muun

henkilöstön osalta sairauspoissaolopäiviä oli 9,1

spv/htv ja opetus- ja tutkimushenkilöstöllä vastaa-

vasti 2,2 spv/htv.

Opetus- ja tutkimushenkilöstö ilmoittaa sairauspois-

saolojaan eri tavalla kuin työajanseurannan piirissä

oleva muu henkilöstö, minkä vuoksi sairauspoissa-

olojen määrä on alhainen verrattuna muuhun henki-

löstöön.

Lyhyiden sairauspoissaolojen (1–3 pv) määrä sai-

rauspoissaoloista on 44 prosenttia. Eniten sairaus-

poissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten ja mie-

lenterveyden sairauksista. Työtapaturmista aiheutui

1510 poissaolopäivää 109 työntekijälle.

Työterveyshuollon kulut olivat noin 440 euroa/ hen-

kilö. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon koh-

distui kokonaiskustannuksista noin 41 prosenttia.

Yliopistosta jäi eläkkeelle viime vuonna yhteensä 155

henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on

ollut jo kolmannen vuoden peräkkäin noin 65,5

vuotta. Työeläkkeelle jääneiden keski-ikään laske-

taan mukaan myös työkyvyttömyys- ja osatyökyvyt-

tömyyseläkkeelle jääneet. Työeläkkeelle jääneiden

keski-ikä säilyi edellisvuoden lukemissa ollen 64,0

vuotta.

Elokuussa 2015 palkkataulukoiden tehtäväkohtai-

siin palkanosiin lisättiin opetus- ja tutkimushenki-

löstölle 0,4 prosenttia ja muulle henkilöstölle

0,3 prosenttia yleiskorotus. Harjoittelukouluissa

yleiskorotus oli vaativuustasoilla 9-11 0,3 prosenttia

ja harjoittelukoulujen muilla vaativuustasoilla

0,4 prosenttia.

Keskiansio- ja ansiokehitysluvut perustuvat Sivistys-

työnantajien yliopistoille toimittamaan tilastomate-

riaaliin. Ansiokehitys oli opetus- ja tutkimushenki-

löstöllä keskimäärin 0,5 prosenttia (naiset 0,6 pro-

senttia ja miehet 0,5 prosenttia) ja muuhun henki-

löstöön kuuluvilla 0,6 prosenttia (naiset 0,5 prosent-

tia ja miehet 0,7 prosenttia).3

Keväällä 2015 pidettyjen työehtosopimuksen mu-

kaisten henkilökohtaisen suoriutumisen arvioin-

neissa on noudatettu vastuullista ja maltillista linjaa

yliopiston tiukkenevassa taloustilanteessa. Vastuul-

linen suoritusarviointikierros ja työllisyys- ja kasvu-

sopimuksen mukainen maltillinen sopimuskorotus

on pitänyt yleisen ansiotason nousun vertailuvuo-

sien välillä verrattain alhaisena (0,5-0,6 prosenttia).

Yhtä vaativiksi arvioitujen tehtävien välillä palkka-

tasa-arvo toteutuu yliopistossa erinomaisesti. Mies-

ten ja naisten keskiansiot vaativuustasoittain ovat

vain joidenkin eurojen sisällä toisistaan. Muun hen-

kilöstön osalta naiset olivat tienanneet jokaisella

vaativuustasolla keskimäärin hieman miehiä enem-

män. Keskimääräisessä ansiokehityksessä ei ollut

myöskään havaittavissa eroja naisten ja miesten vä-

lillä.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön ylemmillä vaati-

vuustasoilla miehiä on edelleen enemmän kuin nai-

sia. Professoreista miesten osuus on 70,1 prosenttia.

Helsingin yliopiston tavoitteena on olla edelläkävijä

tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Yli-

opiston periaatteet ja tavoitteet on kirjattu tasa-arvo-

ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan vuosille 2013–

2016.

3 Ansiokehityskuvaajat perustuvat tilastoon, jossa molempina vertailuvuosina laskennassa mukana olevien (identtisten) Helsin-gin yliopiston kokoaikaisten YPJ-järjestelmään kuuluvien henki-löiden ansioiden nousua verrataan aikaisemman vuoden ansioi-hin. Henkilöt sijoittuvat ansiokehitystilastossa jälkimmäisenä tar-kasteluvuotena voimassa olevalle tehtävän vaativuustasolle. Mi-

käli henkilön YPJ-ryhmä tai vaativuustaso on vertailuvuosien vä-lillä vaihtunut, on hänen ansionsa osana ensimmäisenä vuotena voimassa olevan YPJ-ryhmän ja sen vaativuustason keskiarvoa. Ansiokehitystilastoista ei ole raportoitu niiden vaativuustasojen tietoja, joissa henkilömäärä jää tilastoeettiseltä näkökannalta liian pieneksi. EK:n tilastointikäytännön mukaisesti johtaja-nimik-keellä olevat ovat laskennan ulkopuolella.

Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat tuke-

vat yliopiston strategian toteuttamista ja toiminnan

pidemmän aikavälin kehittämistä. Yliopiston halli-

tuksen hyväksymän Toimitilaohjelman 2015 – 2019

keskeiset tavoitteet ohjaavat tila- ja kiinteistökeskuk-

sen (TILA) toimintaa. Ne koskevat toimitilojen hal-

lintaa, käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä sekä inves-

tointisuunnitelman toteuttamista.

Toimitilojen määrän sekä yliopistotoiminnan tehok-

kaan tilankäytön ja toimitilakustannusten hallin-

nassa on edelleen tavoiteltu yhä parempaa vastaa-

vuutta. Tilankäyttöä on tiivistetty ja tiloja vähennetty

sekä tilojen muunneltavuutta ja monitoimisuutta li-

sätty erityisesti tilamuutosten yhteydessä. Tilakus-

tannusten osuutta yliopiston menoista vähennetään

edelleen tehostamalla tilankäyttöä laajoin tilajärjes-

telyin ja vähentämällä toimitilojen määrää vuokraa-

malla tilaa myös yhteistyökumppaneille. Tästä esi-

merkkeinä ovat 2015 valmistuneet yliopistokonser-

nin rakennusinvestoinnit, joiden tilat vuokrattiin yh-

teistyökumppaneille, Aleksanterinkatu 7 ympäristö-

ministeriölle (Helsingin yliopiston rahastot, HYR) ja

Franzenia Helsingin kaupungille (HYR). Vuoden lo-

pulla Haartmaninkatu 3:n yhteyteen valmistunut

HUSLAB vuokrattiin kokonaisuudessaan HUS:lle

(Helsingin yliopistokiinteistöt OY, HYK).

Kiinteistöjen hoidon, huollon ja siivouksen avulla on

varmistettu tilojen toimivuus ja käyttökelpoisuus

kestävän kehityksen tavoitteet huomioon ottaen. Yli-

opisto toimii edelleen edelläkävijänä uusien teknolo-

gioiden ja toteutusmuotojen kehittämisessä ja käyt-

töönotossa. Rakennusten ja taloteknisten järjestel-

mien suunnittelun ja käytön keskeisenä lähtökoh-

tana on energiatehokkuus ja energiaa säästävien in-

novaatioiden hyödyntäminen. Talotekniikan nykyai-

kaistaminen mahdollistaa osaltaan yliopistolle stra-

tegisesti tärkeän tutkimusinfrastruktuurin kehittä-

misen. Samalla on mahdollista edistää laboratorioi-

den ja laitteistojen yhteiskäyttöä. TILAn asiantunti-

jat ovat osallistuneet tiiviisti tutkimusinfrastruktuu-

rien hankinnan suunnitteluun ja niiden edellyttä-

mien tilamuutosten valmisteluun.

Yliopiston käytössä olevat toimitilat ovat pääosin yli-

opistokonsernin kokonaan omistamissa kiinteis-

töissä. Tiloista 61 prosenttia oli vuokrattuna Helsin-

gin Yliopistokiinteistöt Oy:ltä ja 26 prosenttia Hel-

singin yliopiston rahastoilta. Tämän lisäksi yliopis-

ton käytössä oli jonkin verran konsernin ulkopuo-

lelta vuokrattuja tiloja. Vuonna 2015 tehtyjen osake-

kauppojen jälkeen Helsingin yliopisto omistaa Hel-

singin Yliopistokiinteistöt Oy:n kokonaan.

Yliopisto vuokraa yliopistokonsernin tilat käyttöönsä

nettovuokraperiaatteella, jolloin vuokra sisältää pää-

omavuokran, kiinteistöveron, vakuutukset ja yhtiön

osalta myös yleiskulut. Yliopisto vastaa itse tilojen yl-

läpito- ja käyttökustannuksista.

Tila- ja kiinteistökeskus vastasi yliopistokonsernin

omistuksessa ja käytössä olevien tilojen kiinteistö- ja

hankejohtamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta

sekä toimitilojen investointisuunnitelmaan sisälty-

vien hankkeiden rakennuttamisesta. TILA vastasi

myös kiinteistöjen hoidosta, huollosta ja kunnossa-

pidosta sekä muista kiinteistö- ja tilapalveluista.

Helsingin yliopistolla oli vuokrattua tilaa noin

579 400 huoneistoneliömetriä (htm²) 305 raken-

nuksessa 33 paikkakunnalla. Pääosa vuokratusta ti-

lasta oli Helsingissä ja vain 8 prosenttia muualla

maassa. Tiloista oli yliopistokäytössä noin 472 500

htm² (79 prosenttia) ja noin 107 000 htm² muussa

käytössä kuten edelleen vuokrattuna, asunto- ja ma-

joitustoiminnassa ja pysäköintihalleina sekä 6 pro-

senttia korjattavana ja vapaana.

Valtakunnallisia tehtäviä hoitavien suurimpien yksi-

köiden käytössä oli 11 prosenttia yliopistokäytössä

olevasta 472 500 htm²:stä, Näistä Kansalliskirjas-

tolla oli noin 33 000 htm² ja Luonnontieteellisellä

keskusmuseolla noin 18 000 htm².

Yliopistokäytössä olevien tilojen kokonaismäärä su-

pistui vuonna 2015 noin 5 000 htm² ja yhteensä

27 000 htm² vuosina 2012–15. Tiedekuntien ja aine-

laitosten käytössä oli tiloista 55 prosenttia, erillisillä

laitoksilla 32 prosenttia ja muun toiminnan käytössä

(keskushallinto, Yliopistomuseo, ruokalat ja kahvilat

sekä harjoittelukoulut) 13 prosenttia.

Toimistotilan ja kokonaistilan nettokäyttöala (nkm²)

henkilötyövuotta kohti on eritelty yksiköittäin taulu-

kossa 23 kolmena viime vuonna. Tiedekuntien ja

erillisten laitosten toiminnan erilaisuuden vuoksi

henkilötyövuosiin suhteutetut tunnusluvut eivät ole

kaikin osin vertailukelpoisia. Palvelu- ja laborato-

riopainotteisissa yksiköissä toimistotilan määrä/htv

on vähäinen, koska osalla henkilökunnasta ei ole työ-

pisteitä erikseen. Kokonaistilanne ei ole muuttunut,

vaikkakin yksiköiden välillä on pieniä muutoksia

molempiin suuntiin tilamäärän ja henkilöstömäärän

muutosten vuoksi.

1 Nettokäyttöala ei sisällä yhteiskäyttötiloja, käytäviä, auloja, wc-tiloja eikä kevyiden väliseinien pinta-alaa.

Yliopiston kampusalueista suurin on edelleen Kes-

kustakampus, jossa yliopiston käytössä olevista ti-

loista oli noin 35 prosenttia. Toiseksi suurin oli Vii-

kin kampus, jossa oli noin 27 prosenttia tiloista (ku-

vio 25). Meilahden kampuksella tiloista on noin 18

prosenttia ja Kumpulan kampuksella 10 prosenttia.

Kymmenesosa tiloista oli kampusten ulkopuolella

muualla Helsingissä ja muualla maassa. Kampusten

väliset osuudet ovat hiukan muuttuneet lähinnä tilo-

jen vähentämisen seurauksena.

Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna 20 pro-

senttia tiloista oli toimistotiloja, samoin opetus- ja

tutkimustiloja 20 prosenttia, laboratoriotiloja oli 11

prosenttia ja liikenne- ja teknisiä tiloja 20 prosenttia.

Erityis- ja säilytystiloja oli yhteensä 24 prosenttia ja

muuta tilaa kuvion 26 erittelyn mukaan. Osuuksien

muutokset olivat vähäisiä edelliseen vuoteen verrat-

tuna.

Opetustilojen käyttöasteen nostamiseksi tavanomai-

sia opetustiloja on otettu keskitettyyn hallintaan ja

samalla opetustiloja on vähennetty muuntamalla

niitä muihin käyttötarkoituksiin. Timmi-opetustiloja

oli vuonna 2015 yhteensä 341 ja niiden käyttöaste oli

keskimäärin 76 prosenttia, jossa oli hiukan nousua

vuoteen 2013 verrattuna. Korkein käyttöaste oli

Kumpulan kampuksella 82 prosenttia ja nousua kah-

dessa vuodessa 7 prosenttiyksikköä, ja Keskusta-

kampuksella 81 prosenttia, jossa ei ollut muutosta

aiempaan. Matalin käyttöaste, 53 prosenttia, oli

edelleen Meilahti-Ruskeasuon kampuksella, jossa oli

kuitenkin nousua 6 prosenttiyksikköä. Viikin kam-

puksen opetustilojen käyttöaste oli noussut 58 pro-

sentista 61 prosenttiin. Päärakennuksen, Portha-

nian, Fabianinkatu 26:n ja Eläinsairaalan opetustilo-

jen käyttöaste oli korkein.

Käyttöaste lasketaan Timmi-varausjärjestelmässä

olevien opetustilojen perusteella, ja 100 prosentin

käyttöaste saavutetaan, kun tila on käytössä vähin-

tään 1 000 h/v (noin 7 h/pv, 5 pv/vk ja 28 vk/v).

Vuodesta 2014 kaikki tavanomaiset opetustilat (341

kpl) ovat Timmi-varausjärjestelmässä.

Tilakustannukset olivat yhteensä 131 miljoonaa eu-

roa (kuvio 27). Menoista osa katettiin liiketoiminnan

tuloilla (17 miljoonaa euroa), jotka kertyivät yliopis-

ton ulkopuolisesta toimitilalaskutuksesta, asunto-

palvelujen myyntituloista ja palvelujen myynnistä.

Tilakustannuksista kaksi kolmasosaa muodostavat

pääomavuokrat ja vastikkeet tilojen omistajille,

minkä lisäksi tilakustannuksiin sisältyvät tilojen yl-

läpitokustannukset, käyttökustannukset ja käyttäjä-

palvelut.

Tilakustannusten seurannan indikaattorina käyte-

tään toteutuneiden tilakustannusten (114 miljoonaa

euroa) osuutta yliopiston kokonaismenoista. Yliopis-

ton hallituksen asettama tavoite on 15,8 prosenttia

vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuoden 2015 lo-

pussa osuus oli 16,1 prosenttia.

Yliopiston yksiköiltä veloitetaan tilakustannukset si-

säisenä vuokrana, jossa todelliset tilakustannukset

on tasattu eri rakennusten välillä alueittain. Tilojen

hinnat lasketaan tilatyypeittäin. Esimerkiksi toimis-

totilan sisäinen vuokra nettokäyttöalaa kohti oli Hel-

singissä noin 27 euroa/nkm². Neliöhinnat eivät ole

kuitenkaan verrannollisia ulkopuolelta vuokratta-

vien tilojen hintoihin, koska yliopiston sisäiseen

vuokraan on jyvitetty myös osuus yhteisten tilojen

kuten käytävien, aulojen, sosiaalitilojen ja teknisten

tilojen kustannuksista. Sisäinen toimistotilojen

vuokra vastaa huoneistoneliöihin suhteutettuna 18

euroa/htm2. Lisäksi sisäinen vuokra sisältää toimiti-

lojen käyttökustannukset sekä käyttäjäpalvelut

yleistä toimitilavuokraa kattavammin.

Ylläpitokustannuksista suurin erä oli lämpöenergian

ostot 4,2 miljoonaa euroa. Kunnossapitomenot oli-

vat 2,4 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksista suu-

rimmat olivat siivouspalvelut 7,5 miljoonaa euroa ja

sähkön hankinta 5,4 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalve-

lujen menoista suurin kokonaisuus oli vahtimestari-

toimi 2,9 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalvelujen me-

noissa olivat mukana myös hankintojen poistot 3,1

miljoonaa euroa.

Asunto- ja majoituspalvelujen liikevaihto oli 5,7 mil-

joonaa euroa. Liiketoiminnan tulot kattoivat 96 pro-

senttia liiketoiminnan menoista. Toiminta oli alijää-

mäinen noin 0,3 miljoonaa euroa (2014 alijäämä oli

0,6 miljoonaa euroa).

Yliopiston toimitilaohjelman tavoitteiden mukaisesti

on olennaista, että yliopiston rakennukset säilyvät

terveellisinä ja turvallisina suunnitelmallisen kor-

jaus- ja poistopolitiikan sekä asianmukaisen ja riittä-

vän ylläpidon avulla.

Rakennus- ja korjaushankkeiden kustannukset eivät

sisälly tilakustannuksiin. Rakennusten omistajat

vastaavat uudisrakentamisesta ja peruskorjauksesta,

joiden kustannukset vaikuttavat kuitenkin pääoma-

vuokrien nousuna yliopiston tilakustannuksiin. Vuo-

sittaisen kunnossapidon kustannukset sisältyvät tila-

kustannuksiin samoin kuin tilojen erillisvarustami-

nen, jotka ovat TILAn vastuulla.

Yliopisto vähentää tilojaan hallituksen linjausten

mukaisesti, ja TILA sovittaa tiloja yhteen yksiköiden

toiminnan ja sen muutosten kanssa. TILA jatkoi laa-

jojen tilankäytön tehostamistoimenpiteiden valmis-

telua ja johtamista kaikilla kampuksilla yhteistyössä

tiedekuntien ja erillisten laitosten kanssa. Käynnissä

ovat myös laajat selvitykset valtion joidenkin sekto-

ritutkimuslaitosten sijoittumisesta yliopistokam-

puksille yliopistokäytöstä vapautuviin tiloihin ny-

kyistä laajemmin. Toimenpiteet vahvistavat entises-

tään yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten kiinteää

yhteistyötä.

Yliopiston tilakustannusten vähentämiseksi suunni-

tellut järjestelyt etenivät toteutukseen. Useassa koh-

teessa tehtiin muutostöitä tavoitteena uudentyyppi-

nen nykyistä joustavampi ja tehokkaampi moni-

tilaympäristö. Osa yliopistohallinnosta siirtyi jousta-

vaan työskentely-ympäristöön, jossa ei ole kiinteitä

henkilökohtaisia työpisteitä.

Teollisuuskatu 23 -kiinteistön käytöstä luovuttiin ko-

konaan. Siellä olleista toiminnoista Kansalliskirjas-

ton tutkimuskirjasto siirrettiin keskustakortteleihin

ja kirjastoverkkopalvelut Sörnäisiin Leipätehtaalle.

Humanistisen tiedekunnan kanslia muutti päära-

kennuksesta Metsätaloon. Tiedekunnan toimintoja

siirtyi eri osoitteista myös Topeliaan ja valtiotieteel-

lisen tiedekunnan uudet yksiköt, Kuluttajatutkimus-

keskus KTK ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan ins-

tituutti Krimo, siirtyivät Metsätalon entisiin kirjasto-

tiloihin.

Pääosa keskushallintoa muutti Fabianinkatu 32:een

loppuvuodesta, ja yliopiston johto ja osa keskushal-

lintoa päärakennukseen. Molemmissa kohteissa to-

teutettiin muutostöitä ennen muuttoja.

Unioninkatu 37:n ravintolatila muutettiin toimisto-

tiloiksi valtiotieteellisen tiedekunnan käyttöön. Kor-

jaus- ja muutostyö valmistui vuodenvaihteessa ja sen

seurauksena yliopisto luopuu kiinteistön Snellma-

ninkatu 14 käytöstä.

Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvok-

kaan Engelin osan peruskorjaus saatiin päätökseen.

Kalustaminen ja kirjaston kokoelmien siirrot tiloihin

aloitettiin loppuvuodesta. Kirjasto avataan yleisölle

maaliskuussa 2016.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa täyden-

nettiin ulkoalueiden uudistustyötä Kasvimuseon lä-

hiympäristössä.

Yliopistonkatu 4:n muutos- ja korjaustyön suunnit-

telua jatkettiin tavoitteena käynnistää rakennustyöt

vuoden 2016 alussa. Katutasoon liittyvissä kerrok-

sissa aloittaa vuoden 2017 aikana uudenlainen Tie-

dekulma, kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja yli-

opistolaisille. Kellarikerroksiin tulee UniSportin lii-

kuntatiloja ja yläkerrokset vuokrataan ulkopuolisille.

Muita yliopiston ulkopuolisille tahoille vuokrattavia

tiloja valmistui Aleksanterinkatu 7:ään ympäristö-

ministeriön käyttöön, ja Franzénian korjaus Helsin-

gin kaupungin päiväkodiksi valmistui samoin ke-

väällä 2015.

Siltavuorenpenkereellä kirjasto tiivisti toimintaansa

ja laitokset käynnistivät tilankäytön vähentämisen

suunnittelun. Opettajankoulutuslaitos muutti uusiin

tiloihin ja myös käyttäytymistieteiden laitoksella teh-

tiin mittavia järjestelyjä tilankäytön tehostamiseksi.

Avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja

kehittämiskeskus HYKKE muuttivat vuoden lopulla

Siltavuorenpenkereen rakennuksiin, joissa toteutet-

tiin sitä ennen rakennustöitä ja käyttäytymistieteel-

lisen tiedekunnan sisäisiä järjestelyjä. Minervan ja

Athenan tiloja muokattiin ja sisustettiin monitilatoi-

mistoksi.

Chemicumin talotekniikan laaja ja vaiheittainen pe-

ruskorjaus jatkui ja sen arvioidaan valmistuvan vuo-

den 2016 syksyllä. Peruskorjattuna Chemicumin ta-

lotekniikka mahdollistaa kemian tutkimusinfra-

struktuurin ajanmukaisen toiminnan. Chemicumin

korjaustöiden valmistuttua laitoksen tilankäyttö te-

hostuu ja mahdollistaa osaltaan yliopistokäytössä

olevien tilojen vähentämisen Kumpulan kampuk-

sella. Yliopisto luopuu Ilmatieteen laitokselta vuok-

ratuista tiloista, minkä jälkeen kampuksella on edel-

leen tilaa vuokrattavaksi yhteistyötahoille.

HUSLAB-uudisrakennushanke vastaanotettiin elo-

kuussa 2015. Syksyn aikana tiloihin tehtiin laiteasen-

nuksia ja muuta varustelua, ja HUSLAB otti raken-

nusta käyttöönsä vaiheittain.

Hankesuunnitelman laatimista Oikeuslääketieteen

sijoittumisesta Tilkanmäelle jatkettiin yhteistyössä

Senaatti-kiinteistöjen ja Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen (THL) kanssa. Suurin osa oikeuslääketie-

teen toiminnoista ja henkilökunnasta siirtyi THL:n

palvelukseen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin

vuokrasopimus osasta Kytösuontie 11 tiloja THL:n

käyttöön 1.1.2016 alkaen.

Syksyllä ryhdyttiin selvittämään HUSLABilta vapau-

tuvien tilojen soveltumista muun muassa psykolo-

gian ja logopedian käyttöön.

Lääketieteellisen tiedekunnan kanslialle ja kvestuu-

rin Meilahden talouspalveluille toteutettiin uudet

toimitilat Biomedicum 1:een ja kansanterveystie-

teelle Biomedicum 2B -torniin. Nämä toimenpiteet

ovat osa laajempaa tiedekunnan tilankäytön tehosta-

mishanketta, joka jatkuu vuonna 2016.

Biokeskus 2:n talotekniikkakorjaus ja siihen liittyvät

tilajärjestelyt valmistuivat E-nopassa ja Viikinkaaren

toimistosiivessä keväällä. Farmasian tiedekunta

muutti takaisin rakennukseen aiempaa tehokkaam-

piin tiloihin. Korjaustyömaa siirtyi kesällä D-nop-

paan, jonne toteutetaan tilat Biotekniikan Instituu-

tille. Biokeskus 2:n tyhjentäminen edellytti laajoja

väistötilajärjestelyjä.

Biokeskus 1:n talotekniikan kuntotutkimukset ja pe-

ruskorjauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2015 ai-

kana. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisuihin, joissa ra-

kenteita ja tiloja säästetään mahdollisimman paljon.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sijoittumisesta Vii-

kin kampukselle allekirjoitettiin vuokrasopimus Se-

naatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston välillä

elokuussa. A-talon (Latokartanonkaari 9) kerrokset

2 – 8 ja Metsätieteiden talon (Latokartanonkaari 7)

2. kerros suunniteltiin monitilatoimistoiksi syksyn

aikana ja rakentaminen aloitettiin marraskuussa.

LUKE:n laboratoriotilojen sijoittuminen Viikkiin on

suunnitteluvaiheessa, ja tavoitteena on luoda syner-

giamahdollisuuksia LUKE:n ja Viikin tiedekuntien

kesken.

Yliopistomuseon kokoelmia Arppeanumista ja Teol-

lisuuskatu 23:sta on siirretty Latokartanonkaaren

varastotiloihin.

Hyytiälän metsäaseman ja Tvärminnen eläintieteel-

lisen aseman tilojen peruskorjauksesta on laadittu

investointisuunnitelmat, joista odotetaan päätöstä.

Mäntsälässä sijaitsevan Saaren Tuotantoeläinklini-

kan peruskorjauksesta on laadittu hanke- ja inves-

tointisuunnitelmat, mutta rakentamispäätöstä ei ole

vielä tehty. Tässä vaiheessa on hoidettu välttämättö-

miä kunnossapitotöitä, joita on tehty myös muissa

yliopiston etäyksiköissä. Lahdessa yliopiston toimin-

not ovat siirtyneet lähes kokonaisuudessaan Nie-

menkatu 73:een.

1 Nettokäyttöala ei sisällä yhteiskäyttötiloja, käytäviä, auloja, wc-tiloja eikä kevyiden väliseinien pinta-alaa.

Taulukko 1. Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2014–2015 .......................................................................................... 9 Taulukko 2. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna 2015 ....................................................... 13 Taulukko 3. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2015.............................................................................................. 15 Taulukko 4. Päävalinnan* hakijatilasto 2015 ........................................................................................................................... 17 Taulukko 5. Englanninkielisten maisteriohjelmien hakijatilasto 2015 ................................................................................... 17 Taulukko 6. Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain ja koulutusaloittain 2015 ......................................................................... 19 Taulukko 7. Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tohtoriohjelmittain ja tutkijakouluittain vuonna 2015 .................................. 21 Taulukko 8. Edellisenä lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus ....................................................... 23 Taulukko 9. Vuosina 2009–2012 alemman, ylemmän tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus ................... 27 Taulukko 10. Tavoitetut alumnit 2014–2015 (Alumnikampus ja Alumniyhdistys) ...............................................................29 Taulukko 11. Flamman suosituimmat sisältösivut 2015 .......................................................................................................... 31 Taulukko 12. Ylijäämä 2010–2015 suhteutettuna kuluihin ..................................................................................................... 35 Taulukko 13. Tiedekuntien OKM:n rahoitusmallin mukaiset julkaisupisteet 2011–2015 .....................................................39 Taulukko 14. Tiedekuntien vertaisarvioidut julkaisut 2011–2015 ......................................................................................... 40 Taulukko 15. Tiedekuntien vertaisarvioidut julkaisut julkaisufoorumin tasoluokissa 2–3.................................................... 41 Taulukko 16. Tiedekuntien kansainväliset yhteisjulkaisut 2011–2015 ...................................................................................42 Taulukko 17. Tiedekuntien yhteiskunnallisesti vaikuttavat julkaisut 2011–2015 .................................................................. 45 Taulukko 18. Henkilölukumäärä ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2015 ................................................ 47 Taulukko 19. Henkilötyövuodet ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2015 ................................................. 48 Taulukko 20. Henkilötyövuodet ja suhteellinen muutos tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa 2014–2015 ...................... 49 Taulukko 21. Määräaikaisen henkilöstön osuus sukupuolittain 2015 ................................................................................... 50 Taulukko 22. Nettokäyttöala1/htv yksiköittäin 2013–2015 ..................................................................................................... 55 Taulukko 23. Yliopistokäytössä olevat tilat (nettokäyttöala1) tulosyksiköittäin ja muut tilat 2014–2015 ........................... 60

Kuvio 1. Helsingin yliopiston sijoitukset rankingeissa 2011–2015............................................................................................ 6 Kuvio 2. Julkaisujen lukumäärät 2011–2015 (3 vuoden liukuva keskiarvo) .......................................................................... 10 Kuvio 3. Henkilöstön äidinkielen jakauma 2015 ......................................................................................................................11 Kuvio 4. Kansainvälisen henkilöstön %-osuus ......................................................................................................................... 12 Kuvio 5. Henkilöstö kansalaisuuden mukaan sekä kansainvälisen henkilöstön lukumäärä 2015 ........................................ 12 Kuvio 6. Opiskelijoiden äidinkielen jakauma 2015 .................................................................................................................. 13 Kuvio 7. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2008–2015 ................................................................... 14 Kuvio 8. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuosina 2011–2015 ......................................................................................... 16 Kuvio 9. Suoritetut tutkinnot 2008–2015 ............................................................................................................................... 20 Kuvio 10. Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2008–2015 ..................................................................................................... 20 Kuvio 11. Helsingin yliopiston tuotot ja kulut 2015 .................................................................................................................34 Kuvio 12. Ylijäämän muodostuminen 2010–2015 ...................................................................................................................34 Kuvio 13. Varsinaisen toiminnan ylijäämä suhteutettuna vastaaviin kuluihin (%, 1 000 €) ................................................. 35 Kuvio 14. Kokonaisylijäämä suhteutettuna kokonaiskuluihin (%, 1 000 €) ........................................................................... 35 Kuvio 15. Kuviot: Kokonaistuottojen lähteet ja kokonaiskulujen jakautuminen 2015 % .......................................................36 Kuvio 16. Täydentävän rahoituksen lähteet 2015 % ................................................................................................................36 Kuvio 17. Tiedekuntien rahoitus 2015 ...................................................................................................................................... 37 Kuvio 18. Kampuksittain rahoitus 2015 ................................................................................................................................... 37 Kuvio 19. Erillislaitosten rahoitus 2015 .................................................................................................................................... 37 Kuvio 20. Tieteenalapainotettu julkaisuindeksi (Category Normalized Citation Index) tiedekunnittain ............................43 Kuvio 21. Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin 2012–2015 ............................................................................................... 51 Kuvio 22. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ................................................................ 51 Kuvio 23. Opetus- ja tutkimushenkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaativuustasojakauma 2015 ................... 52 Kuvio 24. Muu henkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaativuustasojakauma 2015 ............................................ 53 Kuvio 25. Huoneistoala kampuksittain (sisältää myös ulos-vuokratut tilat 107 000 htm2) 2015 ......................................... 56 Kuvio 26. Yliopiston tilat käyttötarkoituksen mukaan 2015 (sisältää myös ulosvuokratut tilat 107 000 htm2) .................. 56 Kuvio 27. Yliopiston tilakustannukset 2015 ............................................................................................................................. 57