helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja helsingin ...€¦ · 2016/2017–2018/2019...

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018Helsingfors befolkning vid årsskiftet 2018/2019 och befolkningsförändringar år 2018

Netta Mäki & Pekka Vuori


Tässä julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2018/2019 sekä väestönmuutokset vuonna 2018. Julkaisu sisältää niin ikään analyysejä väestön demografisesta rakenteesta sekä syntyvyydestä ja hedelmällisyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Tiedot perustuvat edellisten vuosien tapaan Tilastokeskuksesta hankittuihin aineistoihin.

Julkaisun liitetaulukot ovat ladattavissa Excel-muodossajulkaisun verkkoversion yhteydessä osoitteessa www.hel. fi/kaupunkitieto. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja myös muista Tilastoja-sarjan väestöjulkaisuista sekä Helsingintilastollisesta vuosikirjasta. Lisäksi Helsingin seudunaluesarjat-tilastotietokanta (www.aluesarjat.fi) sisältää väestötietoja pääkaupunkiseudulta alueittain ja Helsingin seudusta kunnittain, ja Nordstat-tilastotietokanta (www.nordstat.org) väestötietoja Pohjoismaidensuurimmista kaupungeista. Edellä mainittujen lisäksi

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia kaupunkitutkimus ja -tilastot

Julkaisutilauksetp. 09 310 36293

Internetwww.hel.fi/kaupunkitieto

Nett

a Mäki &

Pekka Vuori

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönm

uutokset vuonna 2018Tilastoja 2019:9 Ti

last

oja

2019

:9

TiedustelutNetta Mäki, p. 09 310 36373Pekka Vuori, p. 09 310 36300 etunimi.sukunimi(at)hel.fi

JulkaisijaHelsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

OsoitePL 550, 00099 Helsingin kaupunki(Siltasaarenkatu 18–20 A)

Puhelin09 310 36377

Internet www.hel.fi/kaupunkitieto

Tilaukset, jakelup. 09 310 [email protected]

Tila

stoj

a 20

19:9


Netta Mäki & Pekka Vuori

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot

KäännöksetMagnus Gräsbeck

KuviotPekka Vuori, Petri Berglund

TaittoPetri Berglund

KansiTarja Sundström-Alku

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/

Vesa Laitinen

PainoEdita Prima Oy, Helsinki 2019

PainettuISSN 2489-4303

VerkossaISSN 2489-4311

SISÄLLYS

Esipuhe .....................................................................................................................4

Förord ......................................................................................................................4

Helsingin väestön rakenne vuodenvaihteessa 2018/2019 .........................................5

Väkiluku ................................................................................................................. 5

Ikärakenne ............................................................................................................. 7

Helsingin ikärakenne verrattuna muuhun Suomeen ........................................... 10

Syntymäpaikka, äidinkieli ja kansalaisuus ............................................................13

Syntymäpaikka .....................................................................................................13

Äidinkieli ...............................................................................................................14

Kansalaisuus ....................................................................................................... 18

Uskonnollinen yhdyskunta ...................................................................................20

Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat ......................................................................22

Siviilisääty ............................................................................................................ 22

Perheet ................................................................................................................ 23

Asuntokunnat ......................................................................................................26

Väestönmuutokset vuonna 2018 .............................................................................28

Syntyvyys .............................................................................................................30

Kuolleisuus ..........................................................................................................34

Muuttaneisuus .....................................................................................................36

Laatuseloste ...........................................................................................................42

Aluejakomuutokset vuonna 2012 ............................................................................43

Liitetaulukot ............................................................................................................44

Luettelo julkaisemattomista taulukoista .................................................................46

Taulusto ..................................................................................................................49

Liite: Helsingin piirijakojärjestelmä / aluejakokartta

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_piirijakokartta_2013.pdf

Esipuhe

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018 -julkaisu sisältää tietoja Helsingin väestöstä ja asuntokunnista. Jul-kaisu sisältää perinteiseen tapaan katsaukset Hel-singin väkiluvun kehitykseen, väestön demografi-seen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Lisäksi julkaisussa esitetään suur- ja peruspiireit-täisiä sekä koko kaupungin tasoisia tietoja synty-vyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä sekä aikasarjoja eri väestönmuutostekijöistä ja niiden vaikutuksesta alueen väestörakenteeseen. Julkai-sun liitetaulukot ovat ladattavissa Excel-muodos-sa julkaisun verkkoversion yhteydessä osoitteessa www.hel.fi/kaupunkitieto.

Julkaisusta ovat vastanneet yliaktuaari Netta Mäki ja järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori. Sen laa-dintaan ovat osallistuneet tilastonlaatija Petri Berg-lund ja tutkija Marjo Kaasila. Haluan kiittää lämpi-mästi kaikkia julkaisun toteuttamiseen osallistuneita.

Helsingissä syyskuussa 2019

Ari Jaakolatilasto- ja tietopalvelupäällikkö

Förord

Helsingfors befolkning vid årsskiftet 2018/2019 och befolkningsförändringar år 2018 är en publikation som innehåller uppgifter om befolkningen och om bostadshushållen. I publikationen finns en översikt om folkmängdens utveckling i Helsingfors samt om befolkningens demografiska struktur och fa-miljestrukturer. Där presenteras också uppgifter om nativitet, mortalitet och migration både för hela staden, för stordistrikten och för distrikten. Den innehåller också tidsserier om olika faktorer bak-om befolkningsförändringarna och deras inverkan på ett områdes befolkningsstruktur. Publikatio-nens tabellbilagor kan laddas i Excel-format via pu-blikationens online version på websida www.hel.fi/kaupunkitieto.

Publikationen har uppgjorts under ledning av överaktuarie Netta Mäki och systemchef Pekka Vuo-ri. Statistikförare Petri Berglund och forskare Marjo Kaasila har medverkat. Jag vill varmt tacka alla som deltog i genomförandet av publikationen.

Helsingfors, september 2019

Ari Jaakolastatistik- och informationschef

4

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 1. Helsingin väkiluku 1.1.1875−1993 sekä vuodenvaihteissa 1993/1994−2018/2019

Lähde: 1875–1984 henkikirjat, 1985–1994 Helsingin väestötietojärjestelmä ja 1995 alkaen Tilastokeskus

Helsingin väestön rakenne vuoden-vaihteessa 2018/2019

Väkiluku

Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2018/2019 vaki-tuisesti 648 042 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 770 hengellä. Helsingin väkiluku kään-tyi nousuun vuonna 2005, ja kasvu on jatkunut sen jälkeen. Koko 1970-luvun aina vuoteen 1981 väkiluku aleni vuosittain ja oli alimmillaan 482 833 asukasta, ja 1980-luvun alkupuolellakin väestö kasvoi hitaasti. Helsinkiläisten määrä kasvoi 1980-luvun loppupuo-lella ja vuosina 1990–2001, ja laski vähän vuosina 2002–2004.

Vuoden 2018 aikana asukasmäärä pieneni Poh-joisessa suurpiirissä sekä usean edellisen vuoden tapaan Östersundomissa ja kasvoi kaikissa muissa suurpiireissä, sekä lukumääräisesti että suhteelli-sesti eniten Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä (Liitetaulukko 1). Määrällisesti kasvu oli selvästi suu-rinta Kampinmalmin ja Laajasalon peruspiireissä sekä hieman pienemmässä määrin Kaarelassa. Suh-teellinen kasvu puolestaan oli suurinta Laajasalon, Kampinmalmin ja Myllypuron peruspiireissä. Kam-pinmalmin kasvu johtuu ennen kaikkea Jätkäsaa-ren kasvusta ja Laajasalon puolestaan Tullisaaren ja Kruunuvuorenrannan kasvusta. Väkimäärä vähe-ni suhteellisesti eniten Östersundomin ja Vartioky-län peruspiireissä.

Väestönkasvu on vaihdellut ennen kaikkea muut-toliikkeen vaihtelun seurauksena. Syntyvyys ja kuol-

leisuus ovat pitkään olleet suhteellisen vakaita, ja vuonna 2018 syntyneiden enemmyys Helsingissä oli 2,4 keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti. Tämän luon-nollisen väestönkasvun lisäksi väkilukua kasvattaa etenkin Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ul-komailta tuleva muuttovoitto.

Naisia on Helsingissä ollut miehiä enemmän jo hy-vin pitkään, ja vuodenvaihteessa 2018/2019 helsinki-läisistä lähes 53 prosenttia oli naisia (Liitetaulukko 3). Naisenemmyys on kuitenkin pienentynyt vähitellen ennen kaikkea miesten matalamman elinajanodot-teen kasvaessa naisten elinajanodotetta nopeam-min: kun vuodenvaihteessa 2018/2019 oli 1 000 mies-tä kohden 1 107 naista, oli suhdeluku viisi vuotta sitten 1 120. Naisia oli suhteessa miehiin eniten esimerkiksi Reijolassa, Munkkiniemessä ja Taka-Töölössä, joissa osin myös iäkkäiden osuus oli suuri. Itä-Pakilan ja Östersundomin peruspiireissä puolestaan on hie-noinen miesenemmyys.

Vakituisesti asuvien lisäksi Helsingissä asui 7 841 sellaista henkeä, joiden vakituinen kotipaik-ka oli jossakin toisessa kunnassa (Julkaisematon taulukko 11). Vakituisesti Helsingissä asuvien lukuun suhteutettuna tilapäisesti Helsingissä asuvia oli eni-ten Eteläisen ja Läntisen suurpiirin alueilla. Toisaal-ta myös 6 514 helsinkiläistä asui tilapäisesti muualla. Jos tilapäisesti Helsingissä asuvat lasketaan yhteen vakituisesti asuvien kanssa ja tilapäisesti muualla asuvat helsinkiläiset poistetaan luvusta, Helsingissä asui 649 369 henkeä. Helsingissä vakituisesti asu-vista 15 371 henkeä ei ollut kirjoilla millään asuinalu-eella. Heistä osa oli vailla vakinaista asuntoa tai tie-tymättömissä, osa oli tilapäisesti ulkomailla tai asui laitoksessa.

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

1875 1900 1925 1950 1975 2000

Lkm.

2019

5

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 1. Helsingin väkiluku tammikuun 1. päivänä 1875–1993 ja vuodenvaihteissa 1993/1994–2018/20191

Vuosi Koko Muutos Vuosi Koko Muutos Vuosi Koko Muutos(1.1.) väestö ed. vuoden (1.1.) väestö ed. vuoden (1.1.) väestö ed. vuoden

aikana aikana aikana

1875 23 070 -366 1924 156 655 2 674 1973 515 520 -4 5221876 25 080 2 010 1925 162 070 5 415 1974 510 205 -5 3151877 24 777 -303 1926 168 605 6 535 1975 502 961 -7 2441878 25 747 970 1927 177 314 8 709 1976 497 269 -5 6921879 27 407 1 660 1928 188 607 11 293 1977 492 413 -4 8561880 36 346 8 939 1929 201 480 12 873 1978 488 268 -4 1451881 37 323 977 1930 205 833 4 353 1979 485 403 -2 8651882 37 970 647 1931 209 378 3 545 1980 483 675 -1 7281883 39 230 1 260 1932 214 110 4 732 1981 482 833 -8421884 41 234 2 004 1933 217 346 3 236 1982 482 989 1561885 41 579 345 1934 221 524 4 178 1983 484 124 1 1351886 43 345 1 766 1935 225 482 3 958 1984 484 391 2671887 47 149 3 804 1936 230 394 4 912 1985 483 364 -1 0271888 49 721 2 572 1937 236 725 6 331 1986 485 263 1 8991889 53 910 4 189 1938 246 784 10 059 1987 488 604 3 3411890 56 236 2 326 1939 258 117 11 333 1988 491 148 2 5441891 58 799 2 563 1940 252 484 -5 633 1989 491 777 6291892 60 295 1 496 1941 277 995 2 25 511 1990 490 872 -9051893 60 417 122 1942 253 890 3 -24 105 1991 492 499 1 6271894 61 976 1 559 1943 258 061 4 171 1992 497 526 5 0271895 64 554 2 578 1944 265 336 7 275 1993 501 518 3 9921896 67 653 3 099 1945 276 277 10 941 1994 508 659 7 1411897 70 698 3 045 1946 4 341 563 5 65 286 1995 515 765 7 1061898 71 365 667 1947 357 533 15 970 1996 525 031 9 2661899 75 492 4 127 1948 357 139 -394 1997 532 053 7 0221900 79 126 3 634 1949 359 813 2 674 1998 539 363 7 3101901 82 213 3 087 1950 368 519 8 706 1999 546 317 6 9541902 82 604 391 1951 375 981 7 462 2000 551 123 4 8061903 88 838 6 234 1952 384 521 8 540 2001 555 474 4 3511904 90 407 1 569 1953 394 511 9 990 2002 559 718 4 2441905 93 626 3 219 1954 396 343 1 832 2003 559 716 -21906 98 674 5 048 1955 403 970 7 627 2004 559 330 -3861907 103 485 4 811 1956 412 195 8 225 2005 559 046 -2841908 108 802 5 317 1957 421 160 8 965 2006 560 905 1 8591909 111 907 3 105 1958 431 049 9 889 2007 564 521 3 6161910 118 736 6 829 1959 441 678 10 629 2008 568 531 4 0101911 123 086 4 350 1960 448 315 6 637 2009 576 632 7 8 1011912 129 396 6 310 1961 457 121 8 806 2010 583 350 6 7181913 145 390 15 994 1962 467 371 10 250 2011 588 549 5 1991914 149 809 4 419 1963 477 110 9 739 2012 595 384 6 8351915 153 467 3 658 1964 487 422 10 312 2013 603 968 8 5841916 169 938 16 471 1965 494 796 7 374 2014 612 664 8 6961917 161 911 -8 027 1966 507 283 6 12 487 2015 620 715 8 0511918 155 735 -6 176 1967 516 472 9 189 2016 628 208 7 4931919 144 323 -11 412 1968 522 307 5 835 2017 635 181 6 9731920 152 200 7 877 1969 525 628 3 321 2018 643 272 8 0911921 154 922 2 722 1970 523 677 -1 951 2019 648 042 4 7701922 154 978 56 1971 522 235 -1 4421923 153 981 -997 1972 520 042 -2 193

1Ulkomaalaiset sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä vuonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia.2Tähän sisältyvät ne siirtoväkeen kuuluvat henkilöt, luvultaan 27 128, jotka vuonna 1941 on merkitty Helsingin henkikirjoihin.3Tähän sisältyy noin 6 000 siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä, jotka jäivät Helsinkiin asumaan.4Lukuihin sisältyvät tästä lähtien siirtoväkeen kuuluvat.5Vuoden 1946 alueliitoksen lisäys 51 054 henkilöä6Kaupunkiin vuonna 1966 liitetyn Vuosaaren lisäys 2 706 henkilöä7Vuoden 2009 alueliitoksessa Sipoosta ja Vantaalta siirtyi 2 063 henkeä.Lähde: 1875– henkikirjat, 1985–1994 Helsingin väestötietojärjestelmä ja 1995 alkaen Tilastokeskus

6

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 2. Helsingin väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan vuodenvaihteissa 2016/2017–2018/2019

Ikärakenne

Väestön ikärakennetta ja sen muutoksia voidaan tarkastella keskeisten kunnallisten palvelujen näkö-kulmasta. Vuodenvaihteessa 2018/2019 väestöstä kaksi kolmasosaa oli työikäisiä, kun alle 18-vuotiai-ta ja 65 vuotta täyttäneitä kumpiakin oli noin 17 pro-senttia. Alle 1-vuotiaiden helsinkiläisten määrä vä-heni 3,8 prosentilla vuonna 2018. Päivähoitoikäisten määrä pysyi lähes ennallaan ja alakouluikäisten ikä-luokka kasvoi lähes 3 prosentilla. Alle kouluikäisiä oli noin 230 vähemmän kuin edellisvuonna ja alakoulu-ikäisiä noin 960 enemmän. Peruskouluikäisten mää-

rä kasvoi yhteensä 1 570 hengellä. Keskiasteen opis-kelijoiden ikäluokan, 16–18-vuotiaiden, kasvu pysäh-tyi viisi vuotta sitten, ja viime vuoden aikana heidän määränsä väheni 35 nuorella.

Työikäisten määrä kasvoi muuttovoiton vuoksi edellisvuodesta vajaalla puolella prosentilla 429 200 henkeen. 65 vuotta täyttäneitä oli nyt lähes 2 pro-senttia eli 1 935 henkeä enemmän kuin vuotta aikai-semmin, ja osin suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä 70-vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 2 887 hengellä (3,8 prosenttia). 85 vuotta täyttäneitä oli nyt noin 120 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin (kasvua 0,9 prosenttia).

Ikäryhmä Ikä, Muutos vuonna 2018vuotta 2016/17 2017/18 2018/19 Lkm. %

Alaikäiset 0−17 105 240 107 349 108 526 1 177 1,1Päivähoitoikäiset 0–6 45 807 46 033 45 799 -234 -0,5 0 6 750 6 548 6 297 -251 -3,8

1–2 13 382 13 404 13 062 -342 -2,6 3–5 19 359 19 789 19 972 183 0,9

Esikouluikäiset 6 6 316 6 292 6 468 176 2,8Peruskouluikäiset 7–15 48 799 50 683 52 253 1 570 3,1

7 6 019 6 346 6 315 -31 -0,5 7–12 33 730 35 149 36 113 964 2,7

13–15 15 069 15 534 16 140 606 3,9Lukio-/ammatti- 16–18 16 049 16 132 16 097 -35 -0,2kouluikäiset 16 5 345 5 169 5 165 -4 -0,1

Työikäiset 18–64 423 949 427 555 429 213 1 658 0,4

Eläkeikäiset 65+ 105 992 108 368 110 303 1 935 1,875+ 44 819 45 236 46 608 1 372 3,085+ 13 208 13 544 13 662 118 0,9

Koko väestö 635 181 643 272 648 042 4 770 0,7

Lähde: Tilastokeskus

Kuvio 2. 0–6-vuotiaiden määrä 500 x 500 m ruu-duittain vuodenvaihteessa 2018/2019

Lähde Helsingin kuntarekisteri

Päivähoitoikäisiä oli vuodenvaihteessa 2018/2019 lukumääräisesti eniten Itäisen suurpiirin alueella (Liitetaulukko 2). Peruspiirejä katsottaessa tämän ikäisiä oli eniten Mellunkylässä, Vuosaaressa ja Kam- pinmalmilla, osa-alueita tarkasteltaessa puolestaan Kontulassa, Myllypurossa ja Latokartanossa. Alle 7-vuotiaiden osuus alueen väestöstä puolestaan oli suurin Koillisessa suurpiirissä (8,5 prosenttia), ja peruspiirejä tarkasteltaessa Latokartanossa, Tuo-marinkylässä ja Myllypurossa (kaikissa 9,1 pro-senttia). Osuus oli puolestaan pienin Alppiharjun (3 prosenttia) ja Kallion peruspiireissä. Yleensäkin esikaupunkialueilla on sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten osuus korkeampi kuin kantakaupun-gissa. Vuonna 2018 päivähoitoikäisten määrä kasvoi Kaakkoisen (52 lasta) ja Itäisen (49 lasta) suurpiirin alueilla, mutta pieneni kaikissa muissa suurpiireissä, eniten Pohjoisessa suurpiirissä (vähennystä 84 las-

ta). Peruspiireistä alle 7-vuotiaiden lukumäärä kas-voi eniten Mellunkylässä ja Laajasalossa ja pieneni eniten Vanhankaupungin alueella (113 lasta).

7

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 3. 0–6-vuotiaiden osuus alueen väestöstä osa-alueittain vuodenvaihteessa 2018/2019

Peruskouluikäisiä oli edellisen vuoden tapaan luku-määräisesti eniten Itäisen, Koillisen ja Läntisen suur-piirin alueilla ja Vuosaaren, Mellunkylän ja Malmin peruspiireissä. Suhteellisesti eniten peruskouluikäi-siä oli Östersundomin, Tuomarinkartanon sekä Itä-Pakilan peruspiireissä. Pienin kouluikäisten osuus alueen väestöstä (1,4 %) oli Alppiharjussa. Edelliseen

vuodenvaihteeseen verrattuna peruskouluikäisten kasvu oli suurinta Eteläisessä (469 lasta), Läntises-sä (320 lasta), Koillisessa (225 lasta) ja Kaakkoisessa (209 lasta) suurpiirissä sekä Kampinmalmin, Laaja-salon ja Kaarelan peruspiirissä. Koululaisten määrä väheni Östersundomin suurpiirissä.

Kuvio 4. 7–15-vuotiaiden osuus alueen väestöstä osa-alueittain vuodenvaihteessa 2018/2019

Lähde Tilastokeskus


8

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 5. 7–15-vuotiaiden määrä 500 x 500 m ruu-duittain vuodenvaihteessa 2018/2019

Kuvio 6. Yli 65-vuotiaiden määrä 500 x 500 m ruu- duittain vuodenvaihteessa 2018/2019


Myös 65 vuotta täyttäneiden määrä vaihtelee alueittain. Pääsääntöisesti heitä on paljon vanhoilla ja vähän uusilla asuinalueilla. Vuodenvaihteessa ikään-tyneitä oli suhteessa eniten Maunulassa, Munkkinie-messä ja Länsi-Pakilassa (noin 22 % alueiden väes-töstä). Vähiten 65 vuotta täyttäneitä oli Kyläsaares-sa, Santahaminassa, Tuomarinkartanossa ja Viikin tiedepuistossa, joissa heitä oli alle 3 prosenttia alu-een väestöstä. Osassa näistä alueista lasten osuus puolestaan on suuri.


65 vuotta täyttäneiden ikäluokan osuus kasvoi edellisvuodesta kaikissa suurpiireissä. Eniten (vä-hintään 5 prosenttia) tämän ikäisten osuus kasvoi Östersundomin ja Reijolan peruspiireissä. Oulun- kylän peruspiirissä 65-vuotiaiden osuus piene-ni eniten (-1,6 prosenttia). 75 vuotta täyttäneitä oli suhteellisesti paljon samoilla alueilla kuin 65 vuot-ta täyttäneitä. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi edellisvuodesta erityisesti Östersundomin ja Tuo-marinkylän peruspiireissä ja vähentyi Oulunkylän ja Kulosaaren peruspiirissä.

Kuvio 7. 65 vuotta täyttäneiden osuus alueen väestöstä osa-alueittain vuodenvaihteessa 2018/2019


9

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Helsingin ikärakenne verrattuna muuhun Suomeen

Suomen väestönkasvu keskittyi vuonna 2018 edel-listen vuosien tapaan Helsingin seudulle ja erityi-sesti pääkaupunkiseudulle (Taulukko 3). Koko maan väkiluku kasvoi 4 789 hengellä, mutta Helsingin seu-dun kasvu oli 16 750 henkeä. Seudun ulkopuolisen Suomen väestömäärä väheni siis 11 961, mikä on noin 3 300 henkeä viime vuotta enemmän. Helsingin seudun väestönkasvusta 28 prosenttia oli Helsingin väestömäärän kasvua, 58 prosenttia muun pääkau-punkiseudun kasvua ja 14 prosenttia muun Helsin-gin seudun kasvua.

Taulukko 3. Helsingin ja vertailualueiden väestö iän mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019 sekä muutos vuonna 2018

Yhteensä Ikä, vuotta0–14 15–29 30–44 45–59 60–74 75+

2018/2019Helsinki 648 042 92 718 135343 157750 117 255 98 368 46608Muu pääkaupunkiseutu1 521 413 96 332 100 546 118 547 100 497 74 827 30 664Muu Helsingin seutu2 322 390 59 704 52 372 63 242 68 799 56 055 22 218Helsingin seutu yhteensä 1 491 845 248 754 288 261 339 539 286 551 229 250 99 490Muu Uusimaa 179 179 29 023 25 724 30 923 38 085 37 821 17 603Uusimaa yhteensä 1 671 024 277 777 313 985 370 462 324 636 267 071 117 093Muu Suomi 3 846 895 604 457 657 430 678 050 723 724 788 358 394 876Koko maa 5 517 919 882 234 971 415 1 048 512 1 048 360 1 055 429 511 969

2018/2019 %Helsinki 100 14,3 20,9 24,3 18,1 15,2 7,2Muu pääkaupunkiseutu1 100 18,5 19,3 22,7 19,3 14,4 5,9Muu Helsingin seutu2 100 18,5 16,2 19,6 21,3 17,4 6,9Helsingin seutu yhteensä 100 16,7 19,3 22,8 19,2 15,4 6,7Muu Uusimaa 100 16,2 14,4 17,3 21,3 21,1 9,8Uusimaa yhteensä 100 16,6 18,8 22,2 19,4 16,0 7,0Muu Suomi 100 15,7 17,1 17,6 18,8 20,5 10,3Koko maa 100 16,0 17,6 19,0 19,0 19,1 9,3

Muutos vuonna 2018Helsinki 4 770 975 -1736 4080 -585 664 1 372Muu pääkaupunkiseutu1 9 718 947 2 099 3 611 530 1 054 1 477Muu Helsingin seutu2 2 262 -782 493 282 235 993 1 041Helsingin seutu yhteensä 16 750 1 140 856 7 973 180 2 711 3 890Muu Uusimaa -1 350 -753 -598 -421 -422 427 417Uusimaa yhteensä 15 400 387 258 7 552 -242 3 138 4 307Muu Suomi -10 611 -8 577 -6 975 5 379 -13 841 7 541 5 862Koko maa 4 789 -8 190 -6 717 12 931 -14 083 10 679 10 169

Muutos vuonna 2018 %Helsinki 0,7 1,1 -1,3 2,7 -0,5 0,7 3,0Muu pääkaupunkiseutu1 1,9 1,0 2,1 3,1 0,5 1,4 5,1Muu Helsingin seutu2 0,7 -1,3 1,0 0,4 0,3 1,8 4,9Helsingin seutu yhteensä 1,1 0,5 0,3 2,4 0,1 1,2 4,1Muu Uusimaa -0,7 -2,5 -2,3 -1,3 -1,1 1,1 2,4Uusimaa yhteensä 0,9 0,1 0,1 2,1 -0,1 1,2 3,8Muu Suomi -0,3 -1,4 -1,0 0,8 -1,9 1,0 1,5Koko maa 0,1 -0,9 -0,7 1,2 -1,3 1,0 2,0

1Espoo, Vantaa, Kauniainen2Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Lähde: Tilastokeskus

Helsingin saaman muuttovoiton lisäksi väestön-kasvun taustalla on suhteellisen nuori ikärakenne, ja syntyneiden enemmyys onkin Helsingissä suu-rempi kuin muualla maassa. Verrattuna koko maa-han Helsingissä korostui edelleen erityisesti nuor-ten, 20–30-vuotiaiden osuus väestöstä, mutta myös 30–40-vuotiaita oli suurempi osuus kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Alle 20-vuotiaiden osuus oli Helsinkiä korkeampi niin naapurikunnissa kuin muualla Helsingin seudul-la, mutta myös muualla Uudellamaalla ja koko Suo-messa keskimäärin. Lisäksi 60 vuotta täyttäneiden osuus oli Helsingissä hieman suurempi kuin Es-poossa tai Vantaalla, mutta selvästi alhaisempi kuin muualla Suomessa keskimäärin.

10

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 8. Helsingin ja koko maan väestö iän mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019


1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,20369

1215182124273033363942454851545760636669727578818487909396

99+

Osuus (%) koko väestöstä

Ikä, vuotta

Naiset, HelsinkiNaiset, Koko maaMiehet, HelsinkiMiehet, Koko maa

11

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018


Kuvio 9. Väestöllinen huoltosuhde (lasta ja vanhusta / 100 työikäistä) koko maassa ja Helsingissä 1.1.1972–1993 sekä vuodenvaihteissa 1993/1994–2018/2019


Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuo-tiaiden) ja vanhuseläkeikäisten (65 vuotta täyttänei-den) määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Väestöllinen huoltosuhde pysytteli koko maassa pit-kään 50 tietämissä, jolloin siis sataa työikäistä koh-ti oli noin 50 lasta ja eläkeikäistä. 2000-luvun alun jälkeen huoltosuhde on kuitenkin heikentynyt, ja vuonna 2018 se oli 61. Helsingin osalta tilanne on

ollut parempi. Huoltosuhde oli Helsingissä pitkään alle 40 eli sataa työikäistä kohti oli sen verran lap-sia ja eläkeikäisiä, mutta 2010-luvun aikana luku on kuitenkin noussut vähitellen 45:een. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että lukumääräisesti ikääntyneitä on Helsingissä paljon, ja heidän mää-ränsä kasvaa lähivuosina nopeasti.

0

10

20

30

40

50

60

70Koko Suomi

0

10

20

30

40

50

60

70Helsinki

65 vuotta täyttäneet

0–14-vuotiaat

lasta ja vanhusta / 100 työikäistä

Kuvio 10. Väestö kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019

12

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Syntymäpaikka, äidinkieli ja kansalaisuus

Kuvio 10 antaa yleiskuvan helsinkiläisten taustas-ta kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mu-kaan. Vuodenvaihteessa 2018/2019 Helsingin väes-töstä 62 079 henkeä eli 9,6 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Heistä suurin osa oli myös syntynyt ul-komailla ja heidän äidinkielensä oli niin ikään lähes aina muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Hieman alle 5 000 henkeä eli 8 prosenttia ulkomaan kansalaisis-ta oli syntynyt Suomessa ja 3,2 prosentilla ulkomaan kansalaisista äidinkieli oli suomi, ruotsi tai saame.

Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulko-maalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi laske-taan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden

Taulukko 4. Helsingin väestö syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteissa 2016/2017–2018/2019

Syntymäpaikka / 2016/17 2017/18 2018/19 Muutos vuonnamaakunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % 2017 2018

Yhteensä 635 181 100 643 272 100 648 042 100 8 091 4 770

Helsinki 257 860 40,6 259 627 40,4 260 588 40,2 1 767 961Muu pääkaupunkiseutu1 41 767 6,6 42 854 6,7 43 671 6,7 1 087 817 Espoo 20 876 3,3 21 500 3,3 21 977 3,4 624 477 Vantaa 20 095 3,2 20 525 3,2 20 840 3,2 430 315Muu Helsingin seutu2 19 176 3,0 19 553 3,0 19 942 3,1 377 389Muu Uusimaa 12 503 2,0 12 577 2,0 12 535 1,9 74 -42Varsinais-Suomi 16 803 2,6 17 065 2,7 17 347 2,7 262 282Satakunta 10 316 1,6 10 367 1,6 10 366 1,6 51 -1Kanta-Häme 9 995 1,6 10 079 1,6 10 154 1,6 84 75Pirkanmaa 19 737 3,1 20 094 3,1 20 271 3,1 357 177Päijät-Häme 12 926 2,0 13 084 2,0 13 124 2,0 158 40Kymenlaakso 13 900 2,2 14 025 2,2 14 068 2,2 125 43Etelä-Karjala 10 694 1,7 10 724 1,7 10 744 1,7 30 20Etelä-Savo 14 188 2,2 14 147 2,2 14 087 2,2 -41 -60Pohjois-Savo 18 431 2,9 18 409 2,9 18 213 2,8 -22 -196Pohjois-Karjala 15 376 2,4 15 297 2,4 15 234 2,4 -79 -63Keski-Suomi 15 349 2,4 15 384 2,4 15 486 2,4 35 102Etelä-Pohjanmaa 10 740 1,7 10 737 1,7 10 703 1,7 -3 -34Pohjanmaa 6 330 1,0 6 452 1,0 6 517 1,0 122 65Keski-Pohjanmaa 3 275 0,5 3 300 0,5 3 357 0,5 25 57Pohjois-Pohjanmaa 17 270 2,7 17 494 2,7 17 652 2,7 224 158Kainuu 5 890 0,9 5 897 0,9 5 886 0,9 7 -11Lappi 10 562 1,7 10 643 1,7 10 618 1,6 81 -25Ahvenanmaa 283 0,0 285 0,0 284 0,0 2 -1Luovutettu alue 5 703 0,9 5 261 0,8 4 788 0,7 -442 -473Ulkomaat 86 107 13,6 89 917 14,0 92 407 14,3 3 810 2 490

1Espoo, Vantaa, Kauniainen2Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Lähde: Tilastokeskus

kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestö-tietojärjestelmässä. Vuodenvaihteessa 2018/2019 ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä 103 412 hen-keä (Liitetaulukko 10A).

Syntymäpaikka

Vuonna 2018 syntyperäisten helsinkiläisten osuus kaikista helsinkiläisistä pieneni edelleen aavistuk-sen ja se oli 40,2 prosenttia. Muualla pääkaupunki-seudulla syntyneitä oli 6,7 prosenttia ja pääkaupun-kiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla syntyneitä 5 prosenttia väestöstä. Pirkanmaalla, Pohjois-Savos-sa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli kussakin syntynyt noin 3 prosenttia helsinkiläisistä. Erityisesti ulkomailla syntyneiden osuus kasvoi ja oli nyt 14,3 prosenttia.

13

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 11. Helsingin väestö iän ja syntymäpaikan mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019

Lähde Tilastokeskus0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

UlkomaatLuovutettu alueMuu SuomiMuu Helsingin seutuHelsinki

Ikä

Lkm.

Ulkomailla syntyneitä oli erityisesti 25−44-vuotiai-den ikäluokassa. Tämän ikäluokan syntymäpaikat erosivat muiden helsinkiläisten syntymäpaikoista myös niin, että Helsingissä syntyneiden osuus oli hieman matalampi. Yli 70-vuotiaista helsinkiläisistä hyvin harva oli syntynyt ulkomailla. Vuodenvaihtees-

ÄidinkieliVuoden 2018 aikana suomen- ja saamenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi edellisiä vuosia hitaam-min, ja oli 1 042 henkeä suurempi kuin vuonna 2017. Ruotsinkielisten määrä kasvoi 172 hengellä, ja vuo-denvaihteessa 2018/2019 heitä oli 36 533, jolloin väestöosuus oli 5,6 prosenttia. Näiden kieliryhmi-en suhteelliset osuudet pienenivät hieman, koska muunkielisten helsinkiläisten määrä on kasvanut enemmän.

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkie-lenään puhuvien määrä kasvoi 3 556 hengellä eli huo-mattavasti vähemmin kuin useana edellisenä vuon-na. Vieraskielisen väestön määrä oli 101 825 eli 15,7 prosenttia väestöstä. Vuoden 2018 lopussa suurim-mat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieli-set (18 506 henkeä), vironkieliset (11 100 henkeä) ja somalinkieliset (10 837 henkeä) (Liitetaulukko 12A). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 40 prosenttia vieraskielisistä. Huomattava osa Helsingin väkilu-vun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta (Kuvio 12). Kuluvan vuosikymmenen aikana muunkielisten osuus väestönkasvusta on ollut keskimäärin 66 prosenttia.

sa 2018/2019 Helsingissä asui vielä 4 790 vähintään 70-vuotiasta, jotka ovat syntyneet Neuvostoliitolle sotien jälkeen luovutetulla alueella. Heidän määrän-sä vähenee kuitenkin nopeasti, sillä vuotta aiemmin luku oli 5 260 henkeä.

14

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 5. Helsingin väestö äidinkielen mukaan 1.1.1980–1990 sekä vuodenvaihteissa 1994/1995–2018/2019

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000Muu kieliRuotsiSuomi ja saameYhteensä

Lkm.

Kuvio 12. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Helsingissä 1992–2018


Vuosi Suomi1 Ruotsi MuuLkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. %

1980 483 675 100 434 530 89,8 46 018 9,5 3 127 0,71985 483 364 100 437 162 90,4 41 864 8,7 4 338 0,91990 490 872 100 445 733 90,8 38 546 7,9 6 593 1,31995 515 765 100 459 974 89,2 36 517 7,1 19 274 3,72000 551 123 100 485 164 88,0 36 362 6,6 29 597 5,4

2008 568 531 100 483 035 85,0 34 505 6,1 50 991 9,02009 576 632 100 486 263 84,3 35 124 6,1 55 245 9,62010 583 350 100 488 579 83,8 35 198 6,0 59 573 10,22011 588 549 100 489 670 83,2 35 459 6,0 63 420 10,82012 595 384 100 491 524 82,5 35 537 6,0 68 323 11,52013 603 968 100 494 686 81,9 35 674 5,9 73 608 12,22014 612 664 100 498 351 81,3 35 844 5,9 78 469 12,82015 620 715 100 501 321 80,8 35 845 5,8 83 549 13,52016 628 208 100 504 072 80,2 36 004 5,7 88 132 14,02017 635 181 100 505 770 79,6 36 197 5,7 93 214 14,72018 643 272 100 508 642 79,1 36 361 5,7 98 269 15,32019 648 042 100 509 684 78,6 36 533 5,6 101 825 15,7

Vuosimuutos1980 -842 -0,2 -95 0,0 -964 -2,1 217 6,91985 1 899 0,4 2 285 0,5 -566 -1,4 180 4,11990 1 627 0,3 1 096 0,2 -754 -2,0 1 285 19,51995 9 266 1,8 6 912 1,5 -2 0,0 2 356 12,22000 4 351 0,8 3 389 0,7 -234 -0,6 1 196 4,0

2008 8 101 1,4 3 228 0,7 619 1,8 4 254 7,72009 6 718 1,2 2 316 0,5 74 0,2 4 328 7,32010 5 199 0,9 1 091 0,2 261 0,7 3 847 6,12011 6 835 1,1 1 854 0,4 78 0,2 4 903 7,22012 8 584 1,4 3 162 0,6 137 0,4 5 285 7,22013 8 696 1,4 3 665 0,7 170 0,5 4 861 6,22014 8 051 1,3 2 970 0,6 1 0,0 5 080 6,52015 7 493 1,2 2 751 0,5 159 0,4 4 583 5,52016 6 973 1,1 1 698 0,3 193 0,5 5 082 5,82017 8 091 1,3 2 872 0,6 164 0,5 5 055 5,42018 4 770 0,7 1 042 0,2 172 0,5 3 556 3,6

1 Ml. saamenkieliset Lähde: Tilastokeskus

15

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

8 6 4 2 0 2 4 6 80–4 5–9

10–1415–1920–2425–2930–3435–3940–4445–4950–5455–5960–6465–6970–7475–7980–8485–8990–94

95–

%

Miehet Naiset

Muunkielinen väestö

8 6 4 2 0 2 4 6 80–4 5–9

10–1415–1920–2425–2930–3435–3940–4445–4950–5455–5960–6465–6970–7475–7980–8485–8990–94

95–

%

Miehet Naiset

Ruotsinkielinen väestö

8 6 4 2 0 2 4 6 80–4 5–9

10–1415–1920–2425–2930–3435–3940–4445–4950–5455–5960–6465–6970–7475–7980–8485–8990–94

95–

%

Miehet Naiset

Suomenkielinen1 väestö

8 6 4 2 0 2 4 6 80–4 5–9

10–1415–1920–2425–2930–3435–3940–4445–4950–5455–5960–6465–6970–7475–7980–8485–8990–94

95–

%

Miehet Naiset

Koko väestö

Kuvio 13. Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019

Ikä Ikä

Ikä Ikä


1 ml. saamenkieliset

Ikärakenteeltaan muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat poikkeavat selvästi suomenkielisistä. Ruot-sinkielisillä sekä nuorten että vanhojen ikäryhmien osuus väestöstä oli suurempi kuin suomenkielisil-lä, ja keski-ikäisiä puolestaan oli ruotsinkielisissä suhteessa vähemmän kuin suomenkielisissä. Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisessä väestössä koros-tui 25–39-vuotiaiden suuri osuus erityisesti miehillä. Muutenkin vieraskieliset olivat suomenkielisiä nuo-

rempia: lasten osuus oli korkeampi ja ikääntyneiden osuus selvästi alhaisempi. Kun alle 15-vuotiaiden osuus oli suomenkielisillä hieman yli 13 prosenttia ja ruotsinkielisillä 17 prosenttia, oli se muunkielisillä yli 18 prosenttia. Vastaavasti 65 vuotta täyttäneitä oli suomenkielisistä 19 prosenttia, ruotsinkielisistä peräti 23 prosenttia, mutta vieraskielisistä vain 4 prosenttia.

Vieraskielisten osuus alueen asukkaista oli korkein Jakomäen ja Mellunkylän peruspiireissä. Kallahden, Meri-Rastilan ja Itäkeskuksen asukkaista 37–38 prosenttia oli äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä (Julkaisematon taulukko 1). Osuus oli puolestaan pienin Länsi- ja Itä-Pakilan, Tuomarin- kylän sekä Östersundomin peruspiireissä.

Ruotsinkielisiä taas asuu erityisesti ranta-alueil-la, eniten Östersundomin, Kulosaaren ja Ullanlinnan peruspiireissä. Ruotsinkielisiä asuu pääsääntöisesti

suhteellisen paljon siellä, missä vieraskielisiä asuu vähän, mutta esimerkiksi Kulosaaressa asuu mel-ko paljon sekä ruotsin- että vieraskielisiä. Niin ikään Eteläisessä suurpiirissä on alueita, joilla sekä ruotsin- että vieraskielisten osuus on melko korkea.

16

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018


Kuvio 14. Ruotsin- ja vieraskielisten määrä Helsingissä 500 x 500 m ruuduittain vuodenvaihteessa 2018/2019

Kuvio 15. Helsingin ruotsinkielisten osuus alueen väestöstä osa-alueittain vuodenvaihteessa 2018/2019


17

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kansalaisuus

Vuodenvaihteessa 2018/2019 vieraskielisiä oli Hel-singissä noin 1,6 kertaa niin paljon kuin ulkomaan kansalaisia. Eroa selittää se, että kansalaisuuden vaihtaminen on äidinkielen vaihtamista yleisempää. Muita kuin Suomen kansalaisia oli Helsingissä vuo-denvaihteessa 62 079 eli 9,6 prosenttia väestöstä, ja näistä 38 prosenttia oli jonkin muun EU-maan kan-salaisia (Taulukko 6). Suurimmat kansalaisuusryh-mät olivat Viron kansalaiset (11 863 henkeä), Venä-jän kansalaiset (5 871 henkeä), Irakin (3 518 henkeä) ja Somalian kansalaiset (2 772 henkeä). Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 1 110 hengellä eli lähes 1,8 prosentilla vuoden 2018 aikana. Edellisestä vuoden-vaihteesta lukumääräisesti eniten kasvoi Irakin, Af-ganistanin, Kiinan, Syyrian ja Vietnamin kansalaisten määrät, mutta esimerkiksi Viron ja Somalian kansa-laisten määrä väheni.

Ulkomaan kansalaisten lisäksi helsinkiläisistä 35 312 oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalai-sia. Luku kasvoi vuoden 2018 aikana 1 525 hengellä eli 4,5 prosenttia. Viime vuosina Suomen kansalai-suus on myönnetty huomattavasti useammalle kuin aikaisemmin. Vuosien 2004–2017 aikana kansalai-suus myönnettiin Helsingissä yhteensä noin 24 000 hengelle. Vuonna 2018 kansalaisuuksia myönnettiin 2 226, mikä on selvästi viime vuotta vähemmän. Suu-rimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät oli-vat somalialaiset, venäläiset, irakilaiset ja virolaiset.

Kuten edellä mainittiin, ulkomaalaistaustaisia oli Hel-singissä viime vuodenvaihteessa 103 412 henkeä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syn-tyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomes-sa syntyneiden toiseen sukupolveen. Suurin osa (81,6 %) Helsingin ulkomaalaistaustaisista kuului ensimmäiseen sukupolven. Toisen polven maahan-muuttajataustaisia oli noin 19 000 henkeä eli 1 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jopa melkein 40 prosent-tia. (Liitetaulukko 10A.)


Kuvio 16. Helsingin vieraskielisten osuus alueen väestöstä osa-alueittain vuodenvaihteessa 2018/2019

18

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 6. Helsingin väestö kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteissa 2015/2016–2018/2019 sekä muutos vuonna 2018

Maaryhmä 2015/16 2016/17 2017/18 2018/19Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. %

Yhteensä 628 208 100 635 181 100 643 272 100 648 042 100

Suomi 570 601 90,8 575 411 90,6 582 303 90,5 585 963 90,4Ulkomaat yhteensä 57 607 9,2 59 770 9,4 60 969 9,5 62 079 9,6

Eurooppa 31 902 5,1 32 199 5,1 31 619 4,9 31 277 4,8 EU-maat 23 680 3,8 23 957 3,8 23 672 3,7 23 261 3,6 Viro 12 834 2,0 12 679 2,0 12 324 1,9 11 863 1,8 Ruotsi 1 260 0,2 1 189 0,2 1 158 0,2 1 192 0,2 2000-luvulla liittyneet (pl. Viro) 2 540 0,4 2 674 0,4 2 836 0,4 2 869 0,4 Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa 387 0,1 379 0,1 384 0,1 387 0,1 Muu Eurooppa 7 835 1,2 7 863 1,2 7 563 1,2 7 629 1,2 Venäjä 6 252 1,0 6 242 1,0 5 876 0,9 5 871 0,9Afrikka 7 142 1,1 7 230 1,1 7 238 1,1 7 233 1,1Pohjois-Amerikka 1 388 0,2 1 477 0,2 1 557 0,2 1 621 0,3Latinalainen Amerikka ja Karibia 1 233 0,2 1 287 0,2 1 360 0,2 1 396 0,2Kaakkois- ja Itä-Aasia 6 198 1,0 6 648 1,0 7 033 1,1 7 385 1,1Etelä-, Keski- ja Länsi-Aasia 8 870 1,4 10 016 1,6 11 222 1,7 12 173 1,9Oseania 282 0,0 291 0,0 285 0,0 316 0,0Valtioton ja tuntematon 592 0,1 622 0,1 655 0,1 678 0,1

Muutos vuonna 2018

Maaryhmä Ikä, vuottaYhteensä 0–6 7–15 16–29 30–44 45–64 65–74 75+

Asukkaat yhteensä 4 770 -234 1 570 -2 097 4 080 -484 563 1 372

Suomi 3 660 -392 1 300 -1 989 3 708 -784 442 1 375Ulkomaat yhteensä 1 110 158 270 -108 372 300 121 -3

Eurooppa -342 -30 32 -254 -190 -4 104 0 EU-maat -411 -17 3 -226 -253 4 64 14 Viro -461 -63 -8 -224 -171 -33 41 -3 Ruotsi 34 10 1 -2 28 -16 15 -2 2000-luvulla liittyneet (pl. Viro) 33 4 11 -21 3 25 5 6 Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa 3 1 3 6 1 -9 2 -1 Muu Eurooppa1 66 -14 26 -34 62 1 38 -13 Venäjä -5 -13 14 -34 22 -18 35 -11Afrikka -5 3 -1 -75 24 41 6 -3Pohjois-Amerikka 64 2 17 11 25 4 4 1Latinalainen Amerikka ja Karibia 36 4 5 -20 23 25 -1 -Kaakkois- ja Itä-Aasia 352 10 19 65 151 103 2 2Etelä-, Keski- ja Länsi-Aasia 951 138 188 178 323 121 3 0Oseania 31 - - - 28 4 -5 -Valtioton ja tuntematon 23 28 10 -14 -12 6 8 -3


19

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 17. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomien osuus Helsingissä ja koko maassa vuodenvaihteissa 1998/1999–2018/2019


Uskonnollinen yhdyskunta

Vuodenvaihteessa 2018/2019 rekisteröityihin us-konnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 43 pro-senttia kaikista helsinkiläisistä. Miehillä tämä osuus oli suurempi (48 prosenttia) kuin naisilla (39 pro-senttia). Kuten aikaisempinakin vuosina uskonnol-liseen yhdyskuntaan kuulumattomia oli erityises-ti 20−39-vuotiaissa, ja tämän ikäryhmän miehistä 56 prosenttia ei kuulunutkaan mihinkään uskonnol-liseen yhdyskuntaan (Liitetaulukko 13). Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä naisista lähemmäs 80 pro-senttia kuului johonkin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Helsinkiläisistä naisista 57 prosenttia kuului evan-kelisluterilaiseen kirkkoon, kun miehistä vastaava osuus oli 48 prosenttia. 2010-luvun aikana sekä nais-ten että miesten osuudet ovat pienentyneet keski-määrin reilun prosenttiyksikön vuodessa. Muiden

rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsen-määrät kasvoivat yhteensä 210 hengellä, mutta osuus väestöstä säilyi, ja näin ollen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet nousivat. Evankelisluterilaisten määrä ja väestöosuudet pie-nenivät kaikissa ikäluokissa paitsi 65 vuotta täyttä-neissä sekä 15–19-vuotiaiden miesten kohdalla. Jäl-kimmäisessä ikäluokassa huomattavaa osuuden vä-henemistä tapahtui edellisen vuoden aikana.

Kuviossa 17 esitetään Suomen evankelis-luteri-laiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnolliseen yhdys-kuntaan kuulumattomien osuudet 1998–2018 Hel-singissä ja koko Suomessa. Sekä miehillä että nai-silla koko kyseisen ajanjakson aikana uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomien osuus on ollut huo-mattavasti suurempi Helsingissä kuin koko maassa. Lisäksi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomi-en osuus on suurentunut ajanjakson aikana Helsin-gissä nopeammin kuin koko maassa.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

Helsinki Ev.lut.kirkko Miehet Helsinki Ev.lut.kirkko NaisetHelsinki Usk.yhdysk.kuulumattomat Miehet Helsinki Usk.yhdysk.kuulumattomat NaisetSuomi Ev.lut.kirkko Miehet Suomi Ev.lut.kirkko NaisetSuomi Usk.yhdysk.kuulumattomat Miehet Suomi Usk.yhdysk.kuulumattomat Naiset

%

20

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 18. Eräisiin rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus Helsingissä vuoden-vaihteissa 1998/1999–2018/2019


Tieto uskonnollisesta yhdyskunnasta saadaan väes-tötietojärjestelmästä. Tilastot eivät kuitenkaan anna ulkomaalaisten uskonnollisuudesta oikeaa kuvaa, sillä kaikki ulkomaalaisten uskonnolliset yhdyskun-nat eivät ole rekisterissä, eivätkä kaikki uskonnolli-set henkilöt liity seurakuntiin. Esimerkiksi helsinki-läisistä muslimeista vain osa kuuluu rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä tuleekin muis-

taa tulkittaessa Kuviota 18. Se ei siis niinkään kuvaa uskonnollista tunnustuksellisuutta, vaan uskonnolli-siin yhdyskuntiin kuuluvien osuuksien ajallista muu-tosta. Vuosien 1998 ja 2018 välillä islamilaisseura-kuntiin ja katoliseen kirkkoon kuuluvien osuudet ovat kasvaneet. Muiden kuviossa esiteltyjen uskonnollis-ten yhdyskuntienosalta muutoksen ovat olleet hyvin vähäisiä.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0%

Ortodoksinen kirkkokunta IslamilaisseurakunnatKatolinen kirkko Suomessa Jehovan todistajatSuomen vapaakirkot Juutalaisseurakunnat

21

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 7. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa 2018/2019

Yhteensä Miehet Naiset2018/19 2017/18 2018/19 2017/18 2018/19 2017/18

Lkm. % % Lkm. % % Lkm. % %

Yhteensä 555 324 100 100 260203 100 100 295121 100 100

Naimaton 267 757 48,2 48,1 131044 50,4 50,3 136713 46,3 46,2Naimisissa 190 907 34,4 34,4 94977 36,5 36,6 95930 32,5 32,6Rekisteröidyssäparisuhteessa1 1 055 0,2 0,2 630 0,2 0,3 425 0,1 0,2Eronnut 71 975 13,0 12,9 28697 11,0 11,0 43278 14,7 14,6Eronnut rekisteröidystäparisuhteesta 579 0,1 0,1 263 0,1 0,1 316 0,1 0,1Leski 23 003 4,1 4,2 4553 1,7 1,7 18450 6,3 6,4Leski rekisteröidystäparisuhteesta 48 0,0 0,0 39 0,0 0,0 9 0,0 0,0

1Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017, mistä lähtien samaa sukupuolta olevat saattoivat solmia avioliiton.Samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat voivat halutessaan muuttaa ilmoituksella parisuhteensa avioliitoksi. Lähde: Tilastokeskus

SiviilisäätyHelsinkiläisistä 15 vuotta täyttäneistä 48 prosenttia oli naimattomia vuodenvaihteessa 2018/2019. Reilu kolmasosa helsinkiläisistä oli naimisissa tai rekiste-röidyssä parisuhteessa, 13 prosenttia eronnut ja 4 prosenttia leskiä.

Laki parisuhteiden rekisteröimisestä oli voimas-sa 1.3.2002–28.2.2017. Avioliittolain muutos tuli voi-maan 1.3.2017, mistä lähtien samaa sukupuolta ole-

Väestön siviilisäätyrakenne ei juuri muuttunut edel-lisestä vuodenvaihteesta. Sen sijaan, jos tarkas-tellaan muutosta pidemmän ajanjakson aikana, si-viilisäätyrakenne on muuttunut selkeämmin. Kak-sikymmentä vuotta sitten naimattomien osuus oli 5–6 prosenttiyksikköä pienempi. Lisäksi varsinkin naimisissa olevien miesten ja naisleskien osuudet ovat hieman laskeneet. Naisleskien osuuden laskua selittää esimerkiksi se, että miesten elinikä on lähes-tynyt naisten elinikää.

Vuonna 2018 avioliittoja solmittiin 3 648 kappalet-ta, mikä on peräti 12 prosenttia vähemmän kuin edel-lisenä vuonna. Avioliittojen suuri määrä vuonna 2017 liittyi edellä mainittuun avioliittolain uudistamiseen. Avioeroja puolestaan oli suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Viidesosa kaikista eronneis-ta oli ollut naimisissa aiemminkin. Kaikkien niiden naisten avioliitoista, joilla oli Suomen kansalaisuus, 18 prosenttia oli liittoja ulkomaan kansalaisen kans-sa. Vastaava osuus miehillä oli 11 prosenttia. Naisilla uudet avioliitot ulkomaan kansalaisten kanssa olivat

vat ovat saattaneet solmia avioliiton tai hakemukses-ta muuttaa rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi. Samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen re-kisteröinnistä luovuttiin. Vuoden 2019 alussa 1 055 helsinkiläistä eli rekisteröidyssä parisuhteessa, mikä oli 48 prosenttia vähemmän kuin ennen lakimuutos-ta. Rekisteröidystä parisuhteesta eronneita oli 579, mikä oli vain vähän enemmän kuin kahtena edellise-nä vuonna. Iso osa rekisteröidyssä parisuhteessa olevista on siis muuttanut parisuhteensa avioliitoksi.

yhtä yleisiä kuin viime vuonna, miehillä puolestaan harvinaisempia. Sekä suomalaisnaisilla että -miehil-lä yleisimpiä olivat avioliitot eurooppalaisten kanssa, mutta suomalaismiehet avioituivat lähes yhtä usein Kaakkois- ja Itä-Aasiasta kotoisin olevien kanssa. (Julkaisemattomat taulukot 18–23.)

Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat

22

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 8. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö (%) sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuoden-vaihteissa 1991/1992–2018/2019

Miehet NaisetNaimaton Naimisissa Eronnut Leski Naimaton Naimisissa Eronnut Leski

1992 40,4 46,4 10,7 2,5 38,0 37,4 12,8 11,91993 40,7 45,9 11,0 2,4 38,0 37,1 13,1 11,71994 41,2 45,3 11,1 2,4 38,4 36,9 13,2 11,41995 41,8 44,6 11,3 2,4 39,0 36,5 13,4 11,11996 42,6 43,6 11,5 2,3 39,6 36,0 13,7 10,81997 43,2 42,9 11,6 2,3 40,1 35,5 13,9 10,51998 44,0 42,1 11,7 2,2 40,6 35,0 14,1 10,21999 44,7 41,3 11,8 2,2 41,2 34,7 14,2 9,92000 45,4 40,6 11,9 2,1 41,7 34,2 14,4 9,72001 46,0 40,0 11,8 2,1 42,2 33,9 14,5 9,52002 46,6 39,5 11,9 2,1 42,6 33,6 14,6 9,22003 46,7 39,4 11,9 2,0 42,8 33,5 14,7 9,02004 46,9 39,1 11,9 2,0 43,0 33,3 14,8 8,92005 47,1 38,9 11,9 2,0 43,1 33,3 14,9 8,72006 47,5 38,7 11,8 2,0 43,3 33,2 14,9 8,52007 48,0 38,3 11,8 2,0 43,9 32,9 14,9 8,32008 48,5 38,0 11,6 2,0 44,2 32,8 14,8 8,12009 48,8 37,8 11,5 1,9 44,5 32,9 14,8 7,92010 48,9 37,8 11,4 1,9 44,6 32,9 14,8 7,72011 49,1 37,7 11,3 1,9 44,8 32,9 14,8 7,52012 49,3 37,5 11,3 1,9 45,0 32,9 14,8 7,32013 49,5 37,5 11,2 1,8 45,3 32,9 14,7 7,12014 49,7 37,3 11,2 1,8 45,5 32,8 14,7 6,92015 49,8 37,2 11,2 1,8 45,8 32,7 14,7 6,82016 49,9 37,1 11,2 1,8 45,9 32,7 14,8 6,62017 50,2 36,9 11,2 1,8 46,1 32,7 14,7 6,52018 50,3 36,8 11,1 1,8 46,2 32,7 14,7 6,42019 50,4 36,7 11,1 1,8 46,3 32,6 14,8 6,3

1Vuodesta 2002 lähtien Naimisissa-luokka sisältää myös rekisteröidyt parisuhteet, Eronneet-luokka erot myösrekisteröidystä parisuhteesta ja Leski-luokka myös rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Lähde: Tilastokeskus

Perheet

Vuodenvaihteessa 2018/2019 Helsingissä oli 159 092 perhettä, joihin kuului 65,4 prosenttia kaupungin vä-estöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aika- välillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pie-nentynyt. Vastaavasti perheiden keskikoko – 2,66 henkilöä – on pysynyt lähes samana viimeiset vuo-det, mutta tarkasteltaessa pidempää ajanjaksoa se-kin on pienentynyt. Lapsettomia pareja oli yli puolet kaikista perheistä: avioparien osuus oli lähes 30 ja avoparien 21 prosenttia. Aviopari ja lapsia -perheitä oli 26 prosenttia ja avopari ja lapsia -perheitä 7,6 pro-senttia kaikista perheistä. Yhden vanhemman per-heiden osuus oli vajaa 16 prosenttia.

Avopareiksi laskettavien osuus hieman laski ja avioparien osuus pysyi samana kuin edellisvuonna. Väestön vanheneminen lisää hieman lapsettomien parien määrää, sillä lapsettomiksi katsotaan kaikki ne parit, joiden lapset eivät asu samassa asuntokun-nassa. Yhden vanhemman perheiden osuus kaikista perheistä laski hieman edellisvuoden tasosta.

23

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 9. Perheet ja lapset Helsingissä 31.12.1960–1990, 1.1.1992 ja 1993 sekä vuodenvaihteissa 1993/1994–2018/2019

Vuosi Perheitä Henki- Osuus Lapsia 0–6-vuotiaita Perheenlöitä väestö- Keskiarvo Keskiarvo keski-

stä % Yht.1 / perhe Yht. / perhe koko

1960 110 096 348 064 76,9 146 074 1,33 43 640 0,40 3,161970 125 833 387 638 76,0 156 203 1,24 47 878 0,38 3,081980 114 735 332 251 68,8 125 146 1,09 35 680 0,31 2,901985 111 722 320 339 66,0 119 394 1,07 35 764 0,32 2,871987 110 844 315 948 64,5 116 592 1,05 35 970 0,32 2,8519902 126 659 345 105 71,1 111 848 0,88 36 258 0,29 2,73

1992 125 772 341 271 68,6 111 458 0,89 36 853 0,29 2,711993 126 172 342 777 68,3 112 103 0,89 38 109 0,30 2,721994 127 532 346 434 68,1 113 729 0,89 39 645 0,31 2,721995 129 765 352 316 68,3 114 556 0,88 41 149 0,32 2,721996 131 082 355 695 67,7 115 826 0,88 41 947 0,32 2,711997 131 820 357 868 67,3 116 832 0,89 41 993 0,32 2,711998 133 387 361 873 67,1 117 983 0,88 41 652 0,31 2,711999 134 755 365 356 66,9 118 775 0,88 41 026 0,30 2,712000 135 387 366 540 66,5 118 937 0,88 40 113 0,30 2,71

2001 136 710 369 350 66,5 119 355 0,87 39 095 0,29 2,702002 137 821 371 043 66,3 118 838 0,86 38 109 0,28 2,692003 137 911 370 517 66,2 118 119 0,86 37 237 0,27 2,692004 137 704 369 260 66,0 117 243 0,85 36 783 0,27 2,682005 137 641 368 008 65,8 116 028 0,84 36 281 0,26 2,672006 137 776 367 452 65,5 114 924 0,83 35 974 0,26 2,672007 138 151 367 822 65,2 114 284 0,83 35 915 0,26 2,672008 139 005 369 361 65,0 113 952 0,82 35 998 0,26 2,662009 141 378 375 193 65,1 115 259 0,82 37 030 0,26 2,652010 143 281 379 800 65,1 116 254 0,81 38 275 0,27 2,65

2011 144 528 383 160 65,1 117 321 0,81 39 190 0,27 2,652012 146 113 387 314 65,1 118 343 0,81 40 238 0,28 2,652013 148 303 392 796 65,0 119 745 0,81 41 349 0,28 2,652014 150 602 399 113 65,1 121 664 0,81 42 547 0,28 2,652015 152 650 405 174 65,3 123 782 0,81 43 689 0,29 2,652016 154 753 411 154 65,4 125 858 0,81 44 566 0,29 2,662017 156 620 416 171 65,5 127 469 0,81 45 069 0,29 2,662018 158 063 420 733 65,4 129 541 0,82 45 296 0,29 2,662019 159 092 423 794 65,4 130 544 0,82 45 097 0,28 2,66

1 Iästä riippumatta 2 Vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös lapsettomat avoparit ja sellaiset avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Lähde: Tilastokeskus

Lapsettomista pareista 58 prosenttia oli avioliitossa ja loput avoliitossa. Sen sijaan niistä pariskunnista, joilla oli lapsia, jopa 79 prosenttia oli naimisissa. Avo-liitot olivat yleisempiä nuoremmilla ikäluokilla. Niis-tä pareista, joissa vanhempi puolisoista oli täyttänyt 65 vuotta, aviopareja oli 88 prosenttia. Toisaalta esi-merkiksi koko 30−34-vuotiaiden ikäluokassa avioitu-neiden osuus oli 47 prosenttia, mutta saman ikäisis-tä lapsettomista pariskunnista avioituneita oli vain 26 prosenttia (Julkaisematon taulukko 12).

Perheitä, joissa asui lapsen asemassa olevia, oli 78 275. Näistä joka viidennessä kaikki lapset olivat täyttäneet 18 vuotta, 80 prosentissa oli siis ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja 43 prosentissa ainakin yksi alle kouluikäinen lapsi. Isä ja lapsia -perheissä 44 prosentissa kaikki lapset olivat 18 vuotta täyttä-

neitä, joten isän kanssa asui harvemmin pieniä lap-sia kuin äidin kanssa.

Lapsiperheiksi määritellään asuntokunnat, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Vuo-denvaihteessa 2018/2019 lapsiperheitä oli 62 360, mikä oli noin 500 perhettä enemmän kuin edellis-vuonna. Lapsiperheistä suurin osa, 55 prosenttia, oli avioparin perheitä. Pidemmällä aikavälillä eli vii-meisen kymmenen vuoden aikana yhden vanhem-man perheiden osuus kaikista lapsiperheistä on laskenut reilun prosenttiyksikön. Vuodenvaihtees-sa 2018/2019 äidin huoltamia perheitä oli 25 pro-senttia ja isän 3 prosenttia lapsiperheistä. Lapsiper-heen keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,8 lasta.

24

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 10. Perheet ja perheisiin kuuluvat henkilöt perhetyypin sekä lapset perhetyypin ja iän mukaan Helsingissä vuodenvaihteessa 2018/2019

Perhetyyppi Perheitä Henkilöitä Lapsiayht. % yht. 0–6-v. 0–17-v. 18+ v.

Kaikki perheet 159 092 100 423 794 130 544 45 097 105 362 25 182

Lapseton aviopari* 47 064 29,6 94 128 . . . .Lapseton avopari 33 753 21,2 67 506 . . . .Aviopari* ja lapsia 41 244 25,9 157 150 74 662 26 943 61 766 12 896Avopari ja lapsia 12 097 7,6 42 843 18 649 9 611 16 723 1 926Äiti ja lapsia 21 626 13,6 54 609 32 983 8 102 24 395 8 588Isä ja lapsia 3 308 2,1 7 558 4 250 441 2 478 1 772

*Ml. rekisteröity parisuhde Lähde: Tilastokeskus

Taulukko 11. Perheet, joissa on lapsen asemassa olevia perhetyypin, lasten iän ja lapsiluvun mukaan Helsingissä vuodenvaihteessa 2018/2019

Vuodenvaihteessa helsinkiläisissä perheissä oli 130 544 lasta, mikä oli tuhat lasta enemmän kuin vuoden 2018 alussa. Lapsista 81 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Alle 7-vuotiaiden osuus (35 %) on kas-vanut vuodesta 2006 lähtien, mutta kasvu pysäh-tyi toissa vuonna, mikä liittynee hedelmällisyyden pienenemiseen.

Perheet ovat pienimpiä Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Suurimmat perheet sekä suhteellises-ti eniten lapsiperheitä asuu puolestaan Östersun-domin, Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla, muun muassa Östersundomin peruspiirissä, Puistolassa, Tuomarinkylässä, Jakomäessä sekä Itä- ja Länsi- Pakilassa (Liitetaulukko 16).

Sellaisia perheitä, joissa vähintään toinen van-hemmista oli ruotsinkielinen, oli 12 915 vuodenvaih-

teessa 2018/2019. Erityisesti ruotsinkielisillä koros-tui lapsettomien avioparien korkea osuus, mitä se-littää ruotsinkielisen väestön vanhempiin ikäluokkiin painottuva ikärakenne. Toisaalta yksinhuoltajaper-heitä oli ruotsinkielisillä huomattavasti vähemmän kuin suomenkielisillä. (Julkaisematon taulukko 13A.)

Helsingissä oli viime vuodenvaihteessa 7 076 sel-laista lapsiperhettä, joissa kummankin vanhemman äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen näiden perheiden määrä kasvoi noin 320:llä eli viisi prosenttia. Keski-määräinen lapsiluku näissä perheissä oli 2,2 eli 0,4 lasta enemmän kuin helsinkiläisissä lapsiperheissä keskimäärin. Varsinkin pieniä lapsia oli vieraskieli-sissä perheissä suhteessa enemmän.

Perhetyyppi Perheitäyhteensä1 yksi 0–6-vuotias yksi 0–6-vuotias (%)

Yht. 1 2 3+ Yht. 1 2 3+

Perheet, joissa lapsia 78 275 33 250 22 690 9 413 1 147 42,5 29,0 12,0 1,5

Aviopari2 ja lapsia 41 244 19 088 12 114 6 196 778 46,3 29,4 15,0 1,9Avopari ja lapsia 12 097 7 443 5 433 1 858 152 61,6 44,9 15,4 1,3Äiti ja lapsia 21 626 6 340 4 824 1 301 215 29,3 22,3 6,0 1,0Isä ja lapsia 3 308 379 319 58 2 11,5 9,6 1,8 0,1

Perhetyyppi Perheitäyhteensä1 yksi 0–17-vuotias yksi 0–17-vuotias (%)

Yht. 1 2 3+ Yht. 1 2 3+

Perheet, joissa lapsia 78 275 62 360 30 512 23 781 8 067 79,7 39,0 30,4 10,3

Aviopari2 ja lapsia 41 244 34 110 13 871 14 878 5 361 82,7 33,6 36,1 13,0Avopari ja lapsia 12 097 10 906 6 189 3 848 869 90,2 51,2 31,8 7,2Äiti ja lapsia 21 626 15 501 9 135 4 622 1 744 71,7 42,2 21,4 8,1Isä ja lapsia 3 308 1 843 1 317 433 93 55,7 39,8 13,1 2,8

1Perheessä lapsen asemassa olevia iästä riippumatta 2Ml. rekisteröity parisuhde Lähde: Tilastokeskus

Perheitä, joissa ainakin

lasten määrä

Perheitä, joissa ainakin

lasten määrä

Perheitä, joissa ainakin Perheitä, joissa ainakin

lasten määrä lasten määrä

25

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 12. Yhden hengen asuntokunnat iän mukaan Helsingissä vuodevaihteissa 2016/2017–2018/2019

Yhteensä Ikä, vuottaVuosi –24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–

2016 156 554 13 071 32 312 19 835 21 243 24 182 22 992 22 9192017 160 760 13 936 34 059 20 461 20 812 24 542 23 828 23 1222018 163 964 14 454 35 179 21 257 20 343 24 977 24 147 23 607

Prosenttiosuus vastaavan ikäisen väestön asuntokunnista (asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan)

2016 48,1 65,3 48,3 35,2 40,2 48,9 52,2 64,32017 48,6 68,7 49,8 34,9 39,9 48,8 52,6 64,32018 48,9 70,9 51,1 35,0 39,8 48,7 53,0 63,8


Myös ylipäätään perhetyypit erosivat vieraskie-lisillä suomenkielisten perhetyypeistä. Jopa yli puolet kahden vieraskielisen henkilön perheistä koostui aviopari ja lapsia -perheistä. Lisäksi esi-merkiksi lapsettomia avopareja oli vieraskielisten perheistä vain 14 prosenttia eli 12 prosenttiyksik-köä vähemmän kuin niistä perheistä, joiden kum-pikin vanhempi puhui äidinkielenään suomea. Sel-laiset pariskunnat, joissa nainen oli vieraskielinen ja mies suomen- tai ruotsinkielinen (6 199 perhet-tä), muistuttivat perherakenteeltaan enemmän täysin suomenkielisiä pariskuntia kuin vieraskieli-sen miehen ja suomen- tai ruotsinkielisen naisen parit (7 471 perhettä). Miehet olivat useimmiten lii-tossa venäjänkielisten naisten ja naiset englannin-kielisten miesten kanssa. (Julkaisematon taulukko 13A ja 13B.)

Helsinkiläisistä 25 prosenttia asui yksin. Suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön vähiten yksin asuvia oli 35−44-vuotiaiden ikäluokassa (Kuvio 19). Yksin asut-tiin erityisesti vanhoina: 75 vuotta täyttäneistä hel-sinkiläisistä yksin asui 51 prosenttia. Miehet asuivat naisia useammin yksin varhaisessa keski-iässä ja naiset miehiä useammin nuorina ja etenkin vanhoi-na. Yksin asuvien osuus laski hieman vuodesta 2007 aina viime vuoteen asti. Samalla kun yhden hengen asuntokuntien osuus laski, kahden hengen asunto-kuntien osuus on noussut hieman erityisesti iäkkäi-den kohdalla. Tätä selittää esimerkiksi suurten ikä-luokkien vanheneminen, sillä erityisesti 65−79-vuo-tiaat asuvat kahden hengen asuntokunnissa.

Verrattuna koko maan tilanteeseen naiset asu-vat Helsingissä kaikissa ikäryhmissä huomattavas-ti useammin yksin. Ero on pienin hyvin nuorten ja vanhojen osalta, mutta nuorten aikuisten ja keski-ikäisten ikäryhmissä ero on suuri. Miesten osalta tilanne on nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta sa-manlainen, mutta ero Helsingin ja koko maan osalta

Asuntokunnat

Vuodenvaihteessa 2018/2019 Helsingissä oli 335 061 asuntokuntaa, ja niissä asui keskimäärin 1,87 asukasta. Keskikoko on kasvanut hieman vuodes-ta 2009 lähtien, mutta kasvu pysähtyi viime vuon-na. Asuntokunnista lähes puolet (48,9 %) oli yhden hengen asuntokuntia. Niiden osuus vastaavan ikäis-ten kaikista asuntokunnista oli suurin toisaalta alle 25-vuotiailla ja toisaalta 75 vuotta täyttäneillä. Eri-tyisesti nuorten ikäryhmien kohdalla yhden hen-gen asuntokuntien määrä ja osuus on kasvanut vii-me vuodesta. Kahden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 30 prosenttia ja kolmen hengen 10 prosenttia. Vähintään neljän hengen asun-tokuntien osuus oli 10,5 prosenttia.

yksinasuvien osuudessa kussakin ikäryhmässä on paljon pienempi.

26

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Tilastoissa perheeksi määritellään vain samassa asuntokunnassa asuvat henkilöt. Lapsettomilla avio- ja avopareilla voi siis olla lapsia, jotka eivät asu perheen kanssa samassa asunnossa. Useamman kuin yhden hengen asuntokunnista perhe eroaa siten, että samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvia ihmisiä ei lasketa perheeksi, ellei heillä ole rekisteröityä parisuhdetta. Sen sijaan katsotaan, että sisaruksia ja serkuksia lukuun ottamatta kaikki yhdessä asuvat eri sukupuolta olevat muodos-tavat perheen. Lisäksi perhe eroaa asuntokunnasta niin, että perheeseen lasketaan kuuluvaksi kor-keintaan kaksi perättäistä sukupolvea, joten esimerkiksi perheen kanssa asuvaa isovanhempaa ei lasketa perheeseen. Sen sijaan esimerkiksi vanha äiti ja hänen omaishoitaja-lapsensa muodostavat tilastoissa perheen.

Lapsiperheiksi katsotaan asuntokunnat, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

Kuvio 19. Yksinasuvien osuus sukupuolen ja iän mukaan Helsingissä ja Suomessa vuodevaihteessa 2018/2019

0

10

20

30

40

50

60

70

16−24 25−34 35−44 45−54 55−64 65−74 75−

%

Suomi, miehetHelsinki, miehetSuomi, naisetHelsinki, naiset

Ikä

Helsingin eri alueet poikkeavat asuntokuntaraken-teeltaan varsin paljon toisistaan (Liitetaulukko 17A). Östersundomin suurpiirissä jopa 54 prosenttia asuntokunnista ja Pohjoisessa suurpiirissä 30 pro-senttia oli vähintään kolmen henkilön asuntokuntia, kun taas Keskisessä, Eteläisessä ja Läntisessä suur-piirissä näin oli alle 20 prosentissa asuntokunnista.

Yksin asuminen oli yleisintä Keskisessä suurpiirissä, jossa 36 prosenttia asukkaista asui yksin ja 58 pro-sentissa asuntokunnista asui vain yksi asukas. Poh-joisessa suurpiirissä vain 18 prosenttia asukkaista asui yksin, ja Östersundomissa yksin asuminen oli vieläkin huomattavasti harvinaisempaa.


27

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2018 aikana 6 388, mikä oli vähemmän kuin usean edellisen vuoden aikana, vaikka väkiluku on samalla kasvanut. Kuolleiden määrä oli 5 191 eli noin 150 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Syntyneiden enemmyys oli näin 1 197 henkeä. Tämän niin kutsutun luonnollisen väes-tönkasvun lisäksi Helsinki sai muuttovoittoa yhteen-sä 3 760 henkeä, mikä on huomattavasti muutamaa edellistä vuotta vähemmän. Helsingin muuttotappio

Väestönmuutokset vuonna 2018muulle Helsingin seudulle kasvoi selvästi. Ulkomail-ta saatu muuttovoitto oli huomattavasti aikaisempia vuosia pienempi, mutta tähän vaikutti myös se, että tosiasiallisesti jo aikaisempina vuosina pois muut-taneita kirjattiin vuodelle 2018. Sen sijaan Uuden-maan ulkopuolisesta Suomesta Helsinki sai muut-tovoittoa edelleen enemmän kuin keskimäärin vuo-sina 2002–2014.

Taulukko 13. Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet Helsingissä 1976–2018

Vuosi Väestö Synty- Kuol- Synty- Muuttaneet(1.1.) neet leet neiden Helsingin rajan yli Helsingin

enemmyys Tulo Lähtö Netto sisäiset1

Vuosikeskiarvo1976–80 489 734 5 994 5 240 754 20 974 23 935 -2 961 57 1061981–85 483 816 5 949 5 238 711 21 916 21 887 29 56 1881986–90 488 789 6 110 5 598 512 22 663 22 014 649 56 9321991–95 503 162 6 696 5 334 1 363 25 649 20 706 4 943 66 2951996–00 538 777 6 351 5 197 1 154 30 814 25 930 4 883 75 9052001–05 558 657 6 163 5 060 1 103 32 725 32 700 25 86 4492006–10 570 788 6 377 4 959 1 417 36 084 32 405 3 679 83 8642011–15 604 256 6 816 5 042 1 773 39 996 33 758 6 239 ..

Vuosittain2013 603 968 6 789 4 974 1 815 39 899 33 028 6 871 93 3342014 612 664 6 907 5 049 1 858 40 312 33 884 6 428 93 8622015 620 715 7 016 5 135 1 881 41 898 36 351 5 547 ..2016 628 208 6 803 5 130 1 673 42 562 37 460 5 102 ..2017 635 181 6 566 5 042 1 524 43 649 36 531 7 118 ..2018 643 272 6 388 5 191 1 197 42 286 38 526 3 760 99 127

Vuosikeskiarvo o/oo1976–80 12,3 10,7 1,6 43,0 49,0 -6,0 117,51981–85 12,3 10,8 1,4 45,3 45,2 0,1 116,11986–90 12,4 11,4 0,9 46,3 45,0 1,3 116,31991–95 13,2 10,5 2,7 50,6 40,9 9,7 130,71996–00 11,7 9,6 2,1 56,9 47,8 9,0 140,12001–05 11,0 9,0 2,0 58,5 58,5 0,0 154,62006–10 11,1 8,6 2,5 62,9 56,5 6,4 146,22011–15 11,2 8,3 2,9 65,7 55,5 10,3 ..

Vuosittain2013 11,2 8,2 3,0 65,6 54,3 11,3 153,42014 11,2 8,2 3,0 65,4 54,9 10,4 152,22015 11,2 8,2 3,0 67,1 58,2 8,9 ..2016 10,8 8,1 2,7 67,4 59,3 8,1 ..2017 10,3 7,9 2,4 68,3 57,1 11,1 ..2018 9,9 8,0 1,9 65,5 59,7 5,8 153,5

o/oo = Tuhatta asukasta kohti 1 Vuosien 2015, 2016 ja 2017 tietoja ei ole saatu. Lähde: Tilastokeskus

Lukumääräisesti eniten lapsia (1 192) syntyi vuo-den 2018 aikana Eteläisessä suurpiirissä. Alueen 15–44-vuotiaiden naisten väestöön suhteutettuna syntyvyys oli korkeinta Itä-Pakilan, Jakomäen, Mel-lunkylän ja Pukinmäen peruspiireissä ja pienintä Östersundomin ja Keskisen suurpiirin alueilla. Syn-tyneiden enemmyys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus oli sekä lukumääräisesti että alueen väestö-

määrään suhteutettuna korkein Eteläisessä ja Koilli-sessa suurpiirissä. Kuolleiden määrä ei ylittänyt syn-tyneiden määrää missään suurpiirissä, mutta Öster-sundomissa kuolleita ja syntyneitä oli yhtä paljon. Lisäksi muutamissa peruspiireissä, kuten Vartioky-lä, Munkkiniemi ja Maunula, kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä.

28

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Taulukko 14. Syntyneet, kuolleet ja muuttaneet suurpiireittäin Helsingissä 2001–2018

Suurpiiri Synty- Kuol- Syntyneiden Vuosi neet leet enemmyys Tulo- Lähtö-

Lkm. o/oo muutot muutot Netto

Koko kaupunki2001–051 6 163 5 060 1 103 2,0 32 725 32 700 252006–101 6 377 4 959 1 417 2,5 36 084 32 405 3 6792011–151 6 816 5 042 1 773 2,9 39 996 33 758 6 2392016 6 803 5 130 1 673 2,6 42 562 37 460 5 1022017 6 566 5 042 1 524 2,4 43 649 36 531 7 1182018 6 388 5 191 1 197 1,9 42 286 38 526 3 760

1. Eteläinen2001–051 1 000 733 267 2,8 7 302 6 552 7502006–101 1 137 664 473 4,8 7 977 6 439 1 5392011–151 1 195 698 497 4,7 9 003 6 744 2 2592016 1 260 701 559 5,0 9 879 7 244 2 6352017 1 175 715 460 4,0 10 663 7 207 3 4562018 1 192 666 526 4,5 9 737 7 343 2 394

2. Läntinen2001–051 1 104 827 278 2,8 6 821 7 014 -1922006–101 1 118 817 302 3,0 7 536 6 750 7862011–151 1 203 895 308 2,9 8 174 6 758 1 4162016 1 117 902 215 2,0 8 648 7 298 1 3502017 1 143 908 235 2,2 8 990 7 341 1 6492018 1 120 929 191 1,7 8 523 7 500 1 023

3. Keskinen2001–051 665 710 -45 -0,6 5 947 4 824 1 1232006–101 751 670 81 1,0 6 559 4 754 1 8042011–151 957 714 243 2,8 7 277 5 094 2 1832016 996 698 298 3,3 7 616 5 561 2 0552017 957 701 256 2,8 7 472 5 448 2 0242018 882 694 188 2,0 7 599 5 520 2 079

4. Pohjoinen2001–051 400 334 67 1,6 1 345 1 622 -2772006–101 415 314 101 2,5 1 386 1 470 -842011–151 429 318 111 2,7 1 586 1 504 822016 454 318 136 3,2 1 602 1 583 192017 403 316 87 2,0 1 749 1 620 1292018 407 345 62 1,4 1 618 1 572 46

5. Koillinen2001–051 1 098 536 562 6,5 3 926 4 360 -4342006–101 1 170 584 586 6,4 4 506 4 577 -722011–151 1 216 665 551 5,7 5 043 4 739 3042016 1 197 693 504 5,1 5 254 5 097 1572017 1 143 731 412 4,1 5 473 5 134 3392018 1 091 787 304 3,0 5 234 5 131 103

6. Kaakkoinen2001–051 574 360 214 4,6 1 952 2 028 -762006–101 530 371 158 3,4 2 022 1 988 342011–151 567 418 148 3,1 2 212 1 871 3412016 505 434 71 1,4 2 601 2 049 5522017 563 371 192 3,8 2 625 2 196 4292018 514 417 97 1,9 2 724 2 142 582

7. Itäinen2001–051 1 216 720 495 5,1 4 504 4 379 1262006–101 1 197 777 420 4,1 4 814 4 274 5402011–151 1 190 894 296 2,8 5 273 4 251 1 0222016 1 233 1 012 221 2,0 5 597 4 775 8222017 1 143 989 154 1,4 6 077 4 869 1 2082018 1 133 1 029 104 0,9 5 644 4 827 817

8. Östersundom2011–151 13 7 6 2,8 76 79 -32016 9 5 4 2,0 87 75 122017 8 7 1 0,5 83 89 -62018 8 8 0 0,0 77 126 -491 Vuosikeskiarvo o/oo = tuhatta asukasta kohti Lähde: Tilastokeskus

Kunnan rajan ylittävät muutot

29

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Syntyvyys

Vuoden 2018 aikana Helsingissä syntyi 6 388 lasta eli lähes 180 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Vähemmän lapsia on syntynyt viimeksi vuonna 2007, jolloin väkilukukin oli pienempi. Syntyvyys oli 9,9 keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti, eli myös väkilu-kuun suhteutettuna syntyvyys laski edellisten vuosi-en tasosta.

Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,13 lasta vuonna 2018. Hedelmällisyys on ollut tätä alhaisempaa vain vuon-na 1973 sekä lähes yhtä alhaisella tasolla 1930-luvun loppupuolella. 1970-luvun alun matalan hedelmälli-syyden vuosien jälkeen kokonaishedelmällisyyslu-ku nousi lähes 1,5 lapseen 1990-luvun alkuvuosi-na, jonka jälkeen se laski 2000-luvulle tultaessa. Hedelmällisyys nousi hitaasti vuoteen 2010 saak-ka, mutta on pienentynyt sen jälkeen aivan viimeis-ten vuosien aikana. Kokonaishedelmällisyys-luku on Helsingissä ollut huomattavasti koko Suomea pienempi. Ero oli viime vuonna 0,28 lasta eli he-delmällisyys oli Helsingissä 20 prosenttia pienem-pää. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, niin väestönkasvun seurauk-sena syntyneiden lukumäärän väheneminen on ollut pienempää kuin muussa Suomessa.

Taulukko 15. Syntyneet ja yleinen syntyneisyysluku Helsingissä sekä kokonaishedelmällisyysluku Helsingissä ja Suomessa 1971–2018

Vuosi Synty- Yleinenneitä syntyvyysluku2 Helsinki Suomi

1971–751 6 465 12,6 1,26 1,621976–801 5 994 12,3 1,25 1,671981–851 5 949 12,3 1,31 1,691986–901 6 110 12,5 1,36 1,681991–951 6 696 13,2 1,46 1,821996–001 6 351 11,7 1,32 1,742001–051 6 163 11,0 1,31 1,762006–101 6 377 11,1 1,35 1,852011–151 6 816 11,2 1,32 1,75

2014 6 907 11,2 1,30 1,712015 7 016 11,2 1,30 1,652016 6 803 10,8 1,24 1,572017 6 566 10,3 1,18 1,492018 6 388 9,9 1,13 1,41

1Vuosikeskiarvo 2Tuhatta asukasta kohti Lähde: Tilastokeskus

Kokonaishedelmällisyysluku

Ulkoinen eli Helsingin rajan ylittävä muuttoliike (net-tomuutto) oli edelleen vilkkainta Eteläisessä ja Keski-sessä suurpiirissä. Eteläisen suurpiirin jälkeen Län-tiseen suurpiiriin muutettiin lukumääräisesti eniten kaupungin ulkopuolelta. Kaikissa muissa suurpiireis-sä paitsi Östersundomissa kirjattiin kunnan rajan ylittävää muuttovoittoa, mutta Pohjoisessa suurpii-rissä tämä muuttovoitto jäi melko pieneksi. Perus-piireistä ulkoista muuttovoittoa sai selvästi eniten Kampinmalmi, ja sen jälkeen Kallion ja Taka-Töölön peruspiirit.

30

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Ikäryhmittäisissä hedelmällisyysluvuissa tietyn ikäisten naisten synnyttämien lasten määriä ver-rataan vastaavan ikäisten naisten määrään. Hedel-mällisyys pieneni edellisvuonna kaikissa ikäryhmis-sä ja vuonna 2018 edelleen kaikissa alle 35-vuotiai-den ikäryhmissä. Selvästi korkein hedelmällisyys oli 30–34-vuotiailla, vaikka myös tämän ikäryhmän he-

delmällisyys laski. Kuviosta 20 nähdään, miten ikä-ryhmittäinen hedelmällisyys on muuttunut ajassa: kun kolmekymmentä vuotta sitten hedelmällisyys oli suurinta 29-vuotiailla, viime vuonna se oli 34 vuo-den ikäisillä. Erityisesti nuorten ikäryhmien hedel-mällisyys on pienentynyt tasaisesti vuosikymmenes-tä toiseen.

Taulukko 16. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Helsingissä 1981–2018

Vuosi Naisen ikä, vuotta–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45+

1981–851 11,7 51,3 94,0 70,3 29,2 5,2 0,21986–901 12,2 46,6 88,9 82,6 34,5 7,0 0,31991–951 11,0 47,1 93,3 92,8 42,9 7,6 0,31996–001 9,8 34,6 76,1 87,9 48,4 9,8 0,42001–051 10,3 30,6 65,3 90,5 53,4 12,6 0,72006–101 7,5 26,9 61,3 98,8 59,5 13,6 0,92011–151 5,7 23,7 55,7 96,9 67,1 15,6 0,9

2014 5,6 25,0 53,4 95,4 68,1 14,2 0,92015 4,6 21,6 53,1 96,8 67,4 17,2 0,92016 4,5 19,3 50,4 90,5 65,1 19,5 1,62017 3,2 18,7 45,6 88,9 62,3 17,6 1,22018 2,9 16,4 42,8 83,9 62,7 18,1 1,6

1Vuosikeskiarvo Lähde: Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

1970 1970 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

30–34

25–29

35–39

20–24

40–44

–19

‰ Ikä, vuotta

45–

Kuvio 20. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Helsingissä 1970–2018


31

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

2

2,2

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

Itäinen

Koillinen

Pohjoinen

Kaakkoinen

Helsinki

Läntinen

Eteläinen

Keskinen

‰

Hedelmällisyys oli vuonna 2018 koko kaupungin kes-kiarvoa pienempää Eteläisessä ja Keskisessä suur-piirissä, ja jälkimmäisellä alueella naiset saivat keski-määrin 0,81 lasta. Läntisessä suurpiirissä kokonais-hedelmällisyysluku oli koko kaupungin keskitasoa ja muissa suurpiireissä kaupungin keskiarvoa kor-keampi. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä koko-naishedelmällisyysluku oli 1,4–1,5 lasta. Verrattuna tilanteeseen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa koko-naishedelmällisyysluku on pienentynyt eniten Keski-

sen ja Koillisen suurpiirin alueilla, vähiten Eteläises-sä suurpiirissä.

Vuosina 2017−2018 peruspiireistä korkein hedel-mällisyys oli Itä-Pakilan, Jakomäen, Tuomarinkylän ja Puistolan naisilla. Näillä alueilla kokonaishedelmälli-syysluku vuonna 2018 oli 1,6–1,9 lasta, mikä on vä-hemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti vähi-ten synnytettiin Alppiharjussa ja Kalliossa (kokonais-hedelmällisyysluku jäi noin 0,6–0,7 lapseen).

Kuvio 22. Kokonaishedelmällisyysluku suurpiireittäin 1988–2018, kolmen vuoden liukuvat keskiarvot


Kuvio 21. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Helsingissä vuosina 1988, 1998, 2008 ja 2018, kolmen vuoden liukuvat keskiarvot


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

1516171819202122232425262728293031323334353637383940414243444546474849

1988199820082018

Ikä, vuotta

‰

32

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuvio 23. Kokonaishedelmällisyysluku osa-alueittain keskimäärin vuosina 2017–2018


Syntyvyys tarkoittaa syntyneiden lasten osuutta koko väestöstä.

Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus.

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut kertovat tietyn ikäisten naisten synnyttämien lasten ja vastaa-van ikäisten naisten suhdeluvun.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta naiset keskimäärin saisivat elinaikanaan, jos tie-tyn vuoden ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut eivät muuttuisi. Se lasketaan summaamalla nämä ikäryhmittäiset luvut yhteen.

33

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

Kuolleisuus

Vuonna 2018 helsinkiläisistä 5 191 kuoli, mikä oli 149 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaik-ka kaupungin väkiluku on samaan aikaan kasva-nut, nousi kuolleisuus hieman ja oli 8,0 keskiväki-luvun tuhatta henkeä kohti. Taulukossa 17 esitetään viimeisten vuosien osalta myös ikävakioitu kuollei-

suus, joka ottaa huomioon toisaalta väestön ikära-kenteen muutoksen ajassa ja toisaalta sukupuolten erilaisen ikärakenteen. Miesten ikävakioitu kuollei-suus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Se on kuitenkin pienentynyt melko tasaisesti myös ku-luvan vuosikymmenen aikana. Naisten osalta muu-tos on ollut hieman vähäisempi.

Taulukko 17. Kuolleet ja kuolleisuus Helsingissä iän ja sukupuolen mukaan 1986–2018

Vuosi Yhteensä Ikä- Ikävakioitu2 0–64-v. 65–74-v. 75–84-v. 85+ v.

Lkm. o/oo o/oo Lkm. o/oo Lkm. o/oo Lkm. o/oo Lkm. o/oo

Koko väestö1986–901 5 598 11,4 1 460 3,5 1 166 30,1 1 872 72,4 1 099 189,51991–951 5 311 10,5 1 309 3,0 1 014 26,2 1 711 67,4 1 276 171,61996–001 5 197 9,5 1 236 2,6 958 24,2 1 498 59,7 1 505 166,82001–051 5 060 9,0 1 230 2,5 853 21,4 1 410 53,6 1 567 163,22006–101 4 959 8,6 1 246 2,6 779 17,9 1 316 47,2 1 619 150,22011–151 5 042 8,3 1 030 2,0 898 16,3 1 302 44,5 1 812 148,82014 5 049 8,2 10,0 993 1,9 892 15,4 1 311 43,9 1 853 149,32015 5 135 8,2 10,0 941 1,8 939 15,7 1 332 44,1 1 923 150,82016 5 130 8,1 9,7 945 1,8 928 15,2 1 336 43,2 1 921 146,92017 5 042 7,9 9,4 898 1,7 966 15,5 1 315 41,5 1 863 139,32018 5 191 8,0 9,5 876 1,6 1 002 15,8 1 373 42,5 1 940 142,6

Miehet1986–901 2 471 11,2 994 5,0 602 46,3 668 100,4 207 208,71991–951 2 312 10,0 892 4,3 543 39,0 608 91,5 268 195,91996–001 2 272 9,1 830 3,7 552 35,7 555 79,5 334 189,22001–051 2 262 8,7 812 3,5 499 30,5 579 71,4 372 197,52006–101 2 293 8,5 835 3,5 469 25,8 603 63,5 386 168,02011–151 2 316 8,1 673 2,7 523 22,4 623 58,5 497 168,92014 2 296 7,9 12,7 664 2,6 509 20,6 634 57,8 489 159,42015 2 356 8,0 12,9 626 2,5 548 21,4 637 56,9 545 167,82016 2 372 7,9 12,6 608 2,4 537 20,6 651 56,6 576 168,32017 2 380 7,9 12,3 595 2,3 567 21,3 630 53,2 588 165,02018 2 409 7,9 12,1 557 2,1 597 22,1 689 56,5 566 152,6

Naiset1986–901 3 127 11,6 461 2,1 565 21,9 1 204 62,8 892 185,51991–951 2 999 10,9 417 1,8 471 19,0 1 103 58,9 1 008 166,21996–001 2 926 10,0 406 1,7 406 16,9 943 52,0 1 171 161,42001–051 2 798 9,4 417 1,7 354 15,0 831 45,6 1 195 154,82006–101 2 667 8,7 411 1,6 310 12,2 713 38,8 1 232 145,42011–151 2 726 8,5 357 1,4 376 11,8 679 36,5 1 314 142,42014 2 753 8,5 8,2 329 1,2 383 11,5 677 35,9 1 364 146,02015 2 779 8,4 8,2 315 1,2 391 11,4 695 36,5 1 378 145,02016 2 758 8,3 8,0 337 1,3 391 11,2 685 35,3 1 345 139,32017 2 662 7,9 7,6 303 1,1 399 11,2 685 34,6 1 275 129,92018 2 782 8,2 7,8 319 1,2 405 11,1 684 34,0 1 374 138,9

1Vuosikeskiarvo o/oo = Tuhatta asukasta kohti 2Ikävakioinnissa käytetty Eurostatin vakioväestöä Lähde Tilastokeskus

34

HEL

SIN

GIN

VÄ

ESTÖ

VU

OD

ENVA

IHTE

ESS

A 20

18 /

201

9 JA

VÄ

ESTÖ

NM

UU

TOK

SET

VU

ON

NA

2018

helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja helsingin ...€¦ · 2016/2017–2018/2019...

Documents