Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu

Kuuma-johtokunta 4.6.2014

Osaston johtaja Sini Puntanen

2

HLJ2015 Perusstrategia lyhyesti:

• Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja seudun kilpailukyvyn lisääminen

Hyödynnetään nykyrakenne täysimääräisesti, priorisoidaan uudet ratkaisut vaikuttavuusarviointien pohjalta ja rahoitusmahdollisuuksien raameissa.

• Koko liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen

Kehitetään kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutasoa: sujuvuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua.

• Vastuullisuuteen ohjaaminen

Otetaan hinnoittelun, liikenteen hallinnan ja älykkyyden keinot tehokkaaseen käyttöön haittojen minimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi.

• Pitkäjänteinen ennakointi

Yhdyskuntarakenteellista kehittämistä suunnitellaan pitkäjänteisesti, ongelmia ratkaistaan ennakoiden.

Toimenpiteet valitaan näiden

periaatteiden mukaan.

Kasvuun varautuminen

3

Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina• Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti• Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu

Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta)• vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta)• Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta)• Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee.

2013 2025 2040 2050 Muutos 2013-50

Abs. % %/vuosi

Väestö, 1 000 henkeä 1 384 1 600 1 850 2 000 600 45 % 1,0

Työpaikat, 1 000 henkeä(v. 2013 ennakkoarvio)

720 840 975 1 050 300 46 % 1,0

Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaiheet (hankkeiden/toimenpiteiden ajoitus)

• Pitäytymis-/tiivistymisvaihe

Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2016 – 2025

Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä

• Täydentämisvaihe

Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2025 – 2040

Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen täydentymistä sisältäpäin

• Laajentumisvaihe

Hankkeiden ajoituksen painopiste vuodesta 2040 eteenpäin kun kasvu vaatii

Hankkeet mahdollistavat uusien ratakäytävien kehittämisen

7

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Rahoituksesta

11HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |

HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu

Rahoituksen painopisteiden muutoksia HLJ 2015 perusstrategia

1590 M€/ v (2025)

Vertailuvaihtoehto(nykytyyppinen rahoitus)1415 M€/v (2025)

Joukkoliikenteen hoito Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan, (joukkoliikenteen hoito +60 %, väestö +40 %)

Lipputulot 50%/ subventio 50%

Kustannukset kasvavat vuoteen 2050 samassa suhteessa kuin seudun väestö (+40 %).

Lipputulot 50%/ subventio 50%

Liikenneväylien hoito ja ylläpito

Kustannukset kasvavat verkkojen kasvun suhteessa (+25 %) vuoteen 2050.

Kustannukset kasvavat vain vähän (alle 10 %); hoidon ja ylläpidon tasosta tingitään.

Investoinnit alueellisiin katuihin

Säilyvät nykytasolla; varmistetaan asuntotuotannon edellytykset.

Säilyvät nykytasolla; varmistetaan asuntotuotannon edellytykset.

Investoinnit pääväyliin (radat, tiet, pääkadut)

Kasvavat 20 % vuoteen 2025 ja pysyvät tällä tasolla myös pitkällä aikavälillä.Valtio/ kunta rahoitussuhde säilyy nykyisenä.

Vähenevät 20 % vuoteen 2025 ja pysyvät alhaisella tasolla myös pitkällä aikavälillä.Valtio/ kunta rahoitussuhde säilyy nykyisenä.

12HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |

HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu

Rahoituspohjan muutokset 2025PERUSSTRATEGIA

VERTAILUVAIHTOEHTO (nykytyyppinen rahoitus)

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu 165 M€

Nykyinen

Nykyinen 2025

2025 Yht. 1590 M€/ v

Yht. 1415 M€/v

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Joukkoliikenteestä ja raidehankkeista

• Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti. • Muodostetaan 14 kunnan yhteinen joukkoliikennealue ja lippujärjestelmä. • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti Kehä I:n sisällä sekä nykyisten

raidekäytävien varrella. • Muodostetaan vahvat runkolinjat mm. Matinkylästä Espoonlahteen ja Pasilasta Meilahteen (linja 500). • Muodostetaan hyvän palvelutason liityntäyhteydet Nikkilästä Keravalle, Klaukkalasta Kivistöön (2015-

2020) ja Hyrylästä Ruskeasantaan* (2020-2025). Liitynnän toimivuus kehyskunnista edellyttää yhteistä lippujärjestelmää.

* Edellyttää Ruskeasannan asemaa

Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2025 mennessä

• Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti uusien metrokäytävien

varrella. • Muodostetaan vahva runkolinja Vantaalle Jokeri 3 -tasolle. • Muodostetaan hyvän palvelu-

tason liityntäyhteydet Vihtiin ja Nurmijärvelle.

Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2040 mennessä

Raidehankkeita

Metrohankkeet•Metro Matinkylä - Kivenlahti•Metro Mellunmäki – Majvik•Metro Majvik-Sibbesborg?

Raitiotiehankkeet•Raide-Jokeri•Hgin kantakaupungin raitiotieverkko•Laajasalon raitiotieyhteydet•Tiederatikka•Helsingin yleiskaavan investoinnit?•Jokeri2 raide?•Espoo/ Vantaa pikaraitiotiet?

19

Ratahankkeet•Pasila - Riihimäki -rataosuus 1. vaihe•Pasilan läntinen lisäraide•Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen•Kaupunkirata Leppävaara-Espoo•Pisara-rata•Pasila - Riihimäki –rataosuus 2. vaihe•Ruskeasannan asema•Kerava-Nikkilä•Kaupunkirata Espoo-Kauklahti?•Lentorata, Itärata?•Länsirata, Klaukkalanrata?

20

Tarkasteltavia tiivistymisvaiheen hankkeita Kustannusarviot tasolla MAKU 150 (2005 = 100)

Johtopäätökset• Hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys on muuttunut aikaisemmista selvityksistä

MASU-maankäytön (ns. v1b) ansiosta. Taloudellisten vaikutusten (erit. maankäyttö) arviointi kuitenkin vielä menossa.

• Raidejokerin liikenteellinen vaikuttavuus suurin vuonna 2025. Vaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. Tärkeä ytimen tiivistymiselle.

• Espoon kaupunkiradan merkitys on perusstrategian kannalta suuri ja korostuu rantaradan käytävän maankäytön kehittymisen myötä. Edullinen suhteessa vaikuttavuuteen.

• Länsimetro on toimiva ja hyödyt saadaan valmiista rakenteesta heti - mutta kallis. Maankäytön kasvattamista tulisi tarkastella lisää.

• Pisara on iso kysymysmerkki erityisesti rahoituksen kannalta. Tarkastelut ja johtopäätökset on tehty olettaen että autoliikenteen taloudellinen ohjaus ja sen tuotot ovat käytössä.

21

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Ajoneuvo- ja tavaraliikenteestä

Valtakunnalliset väylät

Seudun pääväylätKaupunkimaiset

väylät

Ajoneuvoliikenteenverkon luokitteluEhdotus

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenteen verkon luokittelu

Tärkeimmät kansalliset kuljetusväylät ovat omassa luokassaan

E18 ja vt 25 muodostavat logistiikan laatureitit

Seudun kuljetusten kannalta tärkeät väylät ovat kolmas luokka.

Uusia yhteyksiä tutkitaan tarpeiden mukaan ja vaiheittain Keski-Uudellemaalle vt 4-vt 3 välille.

VERKOLLISEN SELVITYKSEN ALUE

JAKELU

Linjauksista toimenpiteiksi• Joukkoliikenne (bussiliikenne)

Priorisoidaan bussiliikennettä parantavia hankkeita tie- ja katuverkolla.

• Logistiikka

Varmistetaan logistiikan tärkeiden yhteyksien toimivuus ja varaudutaan tuleviin tarpeisiin.

Toteutetaan tavaraliikenteen palvelualueita.

• Liikenneverkon käytön tehostaminen

Liikennejärjestelmän toimivuutta parannetaan älyliikenteen keinoja hyödyntäen.

Nykyistä verkkoa parannetaan pienillä ja keskisuurilla hankkeilla.

• Ruuhkien hallinta

Hinnoittelu tehokkain keino

Priorisoidaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien toimivuutta ja parannetaan seudullisella verkolla pahimpia pullonkauloja.

• Maankäyttö

MASU – asumisen seudullisten kehittämisvyöhykkeiden edellyttämät investoinnit

Vuosirahoitus30-50 M€

Joukkoliikenne (bussiliikenne)

1. Rakennetaan puuttuvat vaihtopysäkit seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen välillä (esim. Yhdyskunnantien vaihtopysäkit Tuusulanväylällä)

2. Parannetaan seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen pysäkkejä ja yhteyksiä (esim. Vt 3:n ja Vihdintien pysäkit ja bussikaistat)

3. Parannetaan kehyskuntien liityntäbussiliikenteen edellytyksiä (esim. Klaukkalantien parantaminen välillä Klaukkala - Kivistö)

Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet

Logistiikka

1. Parannetaan nykyisen verkon logistiikan kannalta keskeisiä yhteyksiä (esim. mt 148:lla ja vt 25:lla)

2. Toteutetaan puuttuvat tavaraliikenteen palvelualueet

• Kaavavaraukset

• Toiminta- ja rahoitusmalli

3. Laaditaan verkollinen selvitys logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä vt 3:n ja vt 4:n välillä.

• Priorisoidaan tärkein yhteys ja edistetään sitä liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja maakuntakaavassa.

• Ensi vaiheessa parannetaan poikittaisyhteyksiä pienillä/ keskisuurilla toimilla

Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet

Liikenneverkon käytön tehostaminen

20 M€

Liikenteen hallinnan toimenpiteet(NOPRA)

Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet

Ruuhkien hallinta

• Valtakunnallisten väylien parantaminen

Kehä III sekä vt 1 ja vt 4 kehittämistä jatketaan vaiheittain

Kriittisin on vt 4 ja vt 7 yhtymäkohta

• Seudun pääväylien parantaminen

Kehä I pullonkaulat

Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet

Maankäyttö

• Priorisoidaan seudullisen maankäytön kehittämisen mahdollistavat hankkeet

Seudullisten asumisen kohdealueiden edellyttämät kynnysinvestoinnit ja niiden ajoitus

Hyrylän ja Klaukkalan ohikulkuteiden vaiheistus ja ajoitustarve

Meluntorjuntaa edellyttävät seudulliset maankäyttöalueet (nykyinen ja tuleva maankäyttö)

Toimenpiteiden ajoitusmaankäytön suunnitelmienmukaan

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Vaikutusten arvioinnista

HLJ:n alustavan perusstrategian arviointi

HLJ-luonnoksen alustava sisältö ja yhteensovitus

maankäyttösuunnitelman kanssa

HLJ 2015 -luonnoksen kattava vaikutusten arviointi

huomioon ottaen maankäyttösuunnitelma

HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnin vaiheistus

HLJ 2015:n ja MASU:n tavoitteiden kiteyttäminen keskeisiksi kehittämistavoitteiksi

20.04.23 35

Liikkumisen tarve

vähenee

Kaupungin toimivuus

Saavutettavuus

Matka-ajat ennustettavissa,

ruuhkat hallinnassa

Sujuvat matka- ja kuljetusketjut

Helppous valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja

Turvallisuus

Kävely ja pyöräily

Ekotehokkuus

Luontoarvot

Joukkoliikenteen kilpailukyky

Ympäristö-kuormitus

Luonnon-läheinen

ympäristö

Hyvin saavutettavien alueiden

hyödyntäminen

Asuntotuotannon valmiudetKustannus-

tehokkuusSosiaalinen

tasa-arvoisuus

Solmukohtien ja keskusten sekä niiden

välisten yhteyksien kehittäminen

Rakenteen eheyttäminen

Seudun kilpailukyky

Miten MASU:n maankäyttö, HLJ 2015:n joukkoliikennestrategiatyö ja asumisen strategian aineistot tukevat toisiaan?MASU-maankäytön sijoittumisen tavoitteet 70/30

•Tavoite on oikeansuuntainen, mutta sen tulisi olla tiukempi. 30 % on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta liian iso osuus, seudullinen ote lipeää.

•MASU:n seudulliselta vyöhykkeeltä (tumman ruskea alue) hyvä osoittaa olemassa olevat alueet, joissa tiivistämispotentiaalia.

Rakentamisennusteen vaikutustarkastelut

• Segregaation ehkäisyn ja joukkoliikennesaavutettavuuden suhde esiin.

Hyvin saavutettavien alueiden hyödyntäminen

• Poikittaisliikenteen ja verkostomaisuuden hyödyntäminen MASU-maankäytön kohdentamisessa.

Seudullisesti tärkeimmät solmukohdat ja niiden hierarkia

• Keskusten ja solmukohtien tavoitetila määritettävä: kehitetäänkö esim. maankäytöllä

SOVA-työryhmän 8.5.2014 johtopäätökset suunnitelmien valmisteluun