seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (hlj) 2015 tulevaisuus ja … · 2013-10-23 · hlj 2015:n...

Helsingin seudun liikenne ‐kuntayhtymä

YY‐Optima Oy, Linea Konsultit Oy, Movense Oy & WayStep Ky24.5.2013

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus‐ ja rahoitustarkastelut TUURI

HLJ 2015 – Tulevaisuus‐ ja rahoitustarkastelut Esipuhe

Tulevaisuus‐ ja rahoitustasotarkastelut ovat osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ2015) valmistelua. Tulokset palvelevat koko HLJ 2015 ‐prosessia ja sen eri vaiheita. Tulevaisuuskuvia jarahoitustasotarkasteluja voidaan hyödyntää muun muassa HLJ 2015:n strategiaselvityksessä ja senvaihtoehtotarkasteluissa sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

HLJ 2015:n tulevaisuus‐ ja rahoitustasotarkastelu pohjautuu HLJ 2011:n tulevaisuustarkasteluun, jotaon tässä työssä päivitetty ja kehitetty. Tarkasteluja varten on muodostettu neljä tulevaisuuskuvaa,joiden keskeisinä muuttujina ovat seudun talous‐ ja väestökasvu sekä seudun hallinnon rakenteet.Työssä on tarkasteltu myös erilaisten tulevaisuuskuvien heijastumista seudun yhdyskuntarakenteenmuutoksiin. Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että yhdyskuntarakenteen muutos on tulosta toisaaltayhteiskuntaa muokkaavista megatrendeistä ja toisaalta suunnittelusta. Kumpikaan ei yksin määrittelemuutoksia.

Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet

Riikka Aaltonen, puheenjohtaja HSLArto Siitonen HSLTuire Valkonen HSLJohanna Vilkuna HSLMaarit Saari Uudenmaan ELY‐keskus

Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttiryhmä Seppo Lampinen (projektipäällikkö, YY‐Optima Oy), Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy), Kimmo Rönkä (Movense Oy), Anna Saarlo (YY‐Optima Oy), Sonja Sahlsten (YY‐Optima Oy), Sakari Somerpalo (Linea Konsultit Oy) ja Henriika Weiste(WayStep Consulting Ky).

| 2

TULEVAISUUSSKENAARIOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

TRENDIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Määritelmiä 6Megatrendit 7Kasvussa olevat trendit 8Liikenteen trendit 9Liikkumisen trendit 10Heikot signaalit & mustat joutsenet 11

HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Helsingin metropolialueen kasvuennusteet 13

SKENAARIOT ‐ HLJ2011‐SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JAKEHITTÄMINEN HLJ2015‐SKENAARIOIKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Skenaarioiden kehittämisen taustaa 17Muodostettujen skenaarioiden lähtökohtia 18Kasvu – määritelmä 19Käyttäytymisen muutos – määritelmä 20Muodostetut skenaariot 21Skenaariokuvaukset: 1. Korporaatiometropoli 22Skenaariokuvaukset: 2. Pitäjämetropoli 23Skenaariokuvaukset: 3. Paikallisten kaupunkikylien verkosto 24Skenaariokuvaukset: 4. Voimaantunut metropoli 25Tarkastelumenetelmät 26Skenaariot – PESTE‐analyysi 27Skenaariot – vaikutusten arviointi 28

YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin 30Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa 32Skenaariot – yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä 35

RAHOITUSTARKASTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso 38Toteutunut rahoitus – infrainvestoinnit 39Toteutunut rahoitus – hoito, ylläpito ja joukkoliikenne 40Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri

skenaariossa 41Rahoituksen painotuksia 42Liikennemuotojen painotus eri skenaarioissa 43Skenaariot – infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia 44

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45Yhteenveto – trendit 46Yhteenveto – skenaariot 47Yhteenveto – rahoitustarkastelut 48Pitkän aikavälin talouskasvu – mennyt ja arvio tulevasta 49Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus‐ ja

rahoitustarkasteluista 50

| 3

HLJ 2015 – Tulevaisuus‐ ja rahoitustarkastelut Sisällysluettelo

TULEVAISUUSSKENAARIOT

HLJ 2015 ‐ TULEVAISUUS‐ JA RAHOITUSTARKASTELUT | 4

1.8.2013

TULEVAISUUSSKENAARIOT:TRENDIT


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Määritelmiä

Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit).

Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne.

Trendi on enemmän paikallinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun.

Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi.

Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmänsatunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11‐iskut WTC‐torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi.

Lähteet:

Elina Hiltunen (21.9.2012): Kolme avainta tulevaisuuteen.

Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit – Living trends.

TULEVAISUUSSKENAARIOT | 6

Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyySuomi ja sen asukkaat kansainvälistyvätTeollisuuden rakennemuutos etenee edelleen –teollisuudesta palveluihin

KaupungistuminenSuomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessäSuuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu

Teknologinen kehitys ja digitalisoituminenVähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin astiÄlykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi

Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminenErityisesti yli 75‐ ja 85‐vuotiaiden osuus kasvaaPidempien elinkaarien yhteiskunta (”Age mix” )

Ilmastonmuutos – vaikutus rakentamiseen ja käyttöönEnergiatehokas kaupunkiEnergian riittävyys, uudet energialähteet

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Megatrendit

http://www.urbansprout.co.za/article/climate_change?page=27

http://w

ww.segway.com

http://www.hereandthere.eu/blog/tram‐experience‐brussels‐a‐luxury‐dining‐experience‐like‐no‐o<ther/

7

Helsingin seutu tulee kansainvälistymään sekä

kasvamaan metropolialueena. Ihmisten liikkumista

tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energiatehokkuuteen kannustavilla palveluilla.

Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu

yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten

ja vapaa‐ajan monelle osa‐alueelle.

TULEVAISUUSSKENAARIOT |

http://www.comtrol.com/pub/en/Transportation1

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Kasvussa olevat trendit

http://heartofthematteronline.com/becoming‐like‐ruth/

http://popupcity.net/2013/01/trend‐5‐local‐urban‐culture‐goes‐global/

https://blogs.aalto.fi/lahio2072/files/2012/06/portrait_symppis.png

http://thecoastnews.com/2012/07/tournaments‐longevity‐bridges‐generations/

8

Elämyksellisyys ja itselle sopivuusMerkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuusElämäntapojen erilaistuminen

Vapaa‐ajan rooli vahvistuuHarrastukset ja vapaa‐aika entistä tärkeämpääVapaa‐ajan liikenne kasvaa

Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyysIhmiset elävät terveempinä ja pitempäänHyvin iäkkäiden määrä kasvaa

Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1‐2 hengen talouksia)Kaupunkitilat ja –korttelit asuntojen jatkeena

Käyttäjät ja kaupunkilaisetKäyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaanKaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä

Paikallisuus ja lähipalvelutLähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksinaNaapurustot ja tukiverkostot

Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja – kuluttajat

valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu

sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia.

Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden

vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä

täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri

yksimielisyys.


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Liikenteen trendit

Öljypohjaisuuden väheneminenPolttomoottoreista hybridiin ja sähköönUusiutuvat energiat liikenteessä

Teknologinen kehitys, ekologisuus ja älykkyysAutomaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineetUudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineetVäylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT‐sovelluksillaKäyttäjälähtöiset mobiilisovellukset

Työvoiman liikkuvuus kasvaa – pendelöinti kasvaa entisestäänPitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet

Liikennemuotojen asemat muuttuvatPitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaanKeskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaaAutoa käytetään pitkissä työmatkoissa niillä alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiäHelsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvatBussiliikenteellä täydentävä rooli

http://www.automopedia.org/2008/07/29/new‐york‐city‐cabs‐go‐green/

http://marketingland.com/nevada‐approves‐google‐auto‐driving‐cars‐11444

http://home.comcast.net/~in‐pictures/ip_transportation‐3_shinkansen.html

http://www.gomadrid.com/shopping/centro‐comercial‐principe‐pio.html

9

Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen

merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu.

Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä.

Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen

hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä

kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä.


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Liikkumisen trendit

Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeenJokainen matka alkaa ja loppuu kävellenKävely on myös merkittävä itsenäinen kulkutapa (yli 7 % työmatkoista, yli 28 % koulumatkoista ja yli 30 % ostos‐ ja asiointimatkoista tehdään jalan, lähde: LITU 2008)Kävely ja käveltävyys suunnittelun pääperiaatteiksi – kävely‐yhteydet pysäkeille, asemille sekä pysäköintilaitoksiinSäältä suojatut kävelyreitit keskustoissa ja asemanseuduilla

Liikkuva elää pitempään – kävely kaupungin strategiassaTerveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v. 2011 lähtien)Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena

Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuuPyöräliikenteelle lisätilaa ja resurssejaSähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkojaPyöräbussit, ‐ratikat ja –juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan

Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänäGreen lane – vihreät pyöräkaistat Seudulliset pyöräilybaanatKäveltävät kaupunginosat (esim. 20 minuutin kaupunginosat)

10

Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin

perusliikkumismuoto; jalankulkuun houkuttelevat ympäristöt ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Suunnittelun tehtävänä on luoda houkuttelevia paikkoja ja alueita, joihin syntyy riittäviä jalankulkuvirtoja ja tiloja erilaisille palveluille.

Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävely‐ympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus,

talvikunnossapito).

http://nakedcityblog.blogspot.fi/2012/04/charlotte‐trails‐nation‐in‐walkability.html

http://readerareadevelopment.com/tag/placemaking/

http://oliveventures.com.sg/act/wp‐content/uploads/2011/07/bike‐train‐car.jpg

Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen ja keskipitkän liikkumisen kulkumuotona on kasvussa. Sähköavusteisuus

tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta.

http://www.phyang.org/photo/bike2worksf2010.htmKäveltävyys muodostaa

tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko

2000‐luvun.


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Heikot signaalit & mustat joutsenet

Talvi kolmas vuodenaika – talviunesta talvieloonTalvikaupunki‐ajattelu etenee SuomessaTehotalvikunnossapito & talvipyöräily

Sähköavusteisuus kaupungissaSähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvotLiikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat

Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenneKutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurtoMillenium‐sukupolven mobiili liikkumisväline

Kansainvälinen monipaikka‐asuminenYkkös‐, kakkos‐ ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski‐Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu

Hidastaminen (down‐scaling) & syventyminen (slow living)Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiäTyöpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissaMuutto metropolin reunoille

www.femcafe.huwww.into.aalto.fi

http://www.dn.se/sthlm/ny‐maskin‐mot‐cykelhalka

http://evworld.com/article.cfm?storyid=1897

11

Esimerkki mustasta joutsenestaMerenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro

voisi olla pois käytöstä 1‐2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan

liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukko‐liikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä… Syntynyt

epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia.

Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavien heikkojen signaalien vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä

täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai

odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle.


1.8.2013

TULEVAISUUSSKENAARIOT:HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Helsingin metropolialueen kasvuennusteetVäestöennusteet vuoteen 2050Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013. Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu.

Helsingin seudulle on laadittu 4 vaihtoehtoista väestöennustetta vuodelle 2050.

1. Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU‐alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis‐ ja saavutettavuus‐etujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista.

2. Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista.

3. Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030‐luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä.

4. Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista.

Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö 1980‐2012 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2050.

Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

13TULEVAISUUSSKENAARIOT |

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Helsingin metropolialueen kasvuennusteet

Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessäSkenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä 700 000 työpaikasta 800 000 –900 000 työpaikkaan.

Väestön ikääntyminenHelsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa kaupunki saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa.

Vieraskielisten osuus Helsingin seudullaHelsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Helsingin väestö ikäryhmittäin (15‐ v) 1.1.1980‐2011

ja väestöprojektion perusvaihtoehto 2012‐2050.Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012‐2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32.

Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65‐vuotiaiden suhde 20‐64‐vuotiaisiin) Helsingissä 1980‐2012 ja projektiot vuoteen 2050.Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012‐2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32.


Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina 1980‐2011 sekä arvio 2012. Kotimaan muutto‐voittoon sisältyy arvioitu 15 000 hengen väestönlisäys vuosina 1994‐1999 kotikuntalain muutoksen vuoksi.Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Helsingin metropolialueen kasvuennusteet

Tuotannon kasvuSkenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1‐3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2‐3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0‐1 %.

Öljy & polttoaineetÖljypohjaisten polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy laskuun. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU‐alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin.

Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta ‐ skenaariot ja strategiat. SALKKU‐hankkeen yhteenvetoraportti. VTT. 2012.

PäästötavoitteetEU 20‐20‐20; hiilidioksidipäästöt v. 2020 ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ‐20 %, uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %).

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n päästötavoitteiden tarkistaminen.

Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen –Tilannekatsaus. HSY. 15.8.2012.


1.8.2013

TULEVAISUUSSKENAARIOT:HLJ 2011 ‐SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN

HLJ 2015 ‐SKENAARIOIKSI


Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ 2011:n mukaisia kolmea seuraavaa skenaariota:

Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuuTulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuuTulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos.

Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ 2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 –raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelussa.

Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, miten kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna 2050. Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen (11.1.2013), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista.

Jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas‐ ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen (esim. internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, kuten paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa, samoin kuin kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään.

Taustalla on myös uuden liikennepolitiikan mukainen ajatus käyttäjänäkökulman vahvistumisesta. Skenaarioissa ei ole kuitenkaan otettu kategorisesti lähtökohdaksi liikennepolitiikan painotusten muutosta. Tältä osin muutosten toteutuminen on kytketty päätöksenteossa ilmenevien painotusten erilaisiin muutoksiin eri skenaarioissa.

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaarioiden kehittämisen taustaa


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Muodostettujen skenaarioiden lähtökohdatSkenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan:

‐ Kasvunopeus: Miten seudun kasvu toteutuu – nopeana vai hitaana? Kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun ja kaupunkiseudulla tehtävien investointien määrään.

‐ Käyttäytymis‐ ja arvomuutos: Miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät, vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa? ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle ja on vaikuttanut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin.

Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Muuttujat ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin.

18

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Käyttäytymisen muutos on merkittävä

Ihmisten käyttäytyminen

ei muutu

”VOIMAANTUNUT METROPOLI”

”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”

”KORPORAATIO‐METROPOLI”

”PITÄJÄ‐METROPOLI”

12 3

4


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Kasvu – MÄÄRITELMÄ

Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla.

Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet).

Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä, jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahan muutto / maasta muutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä.

Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2‐3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:‐ Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee).‐ Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä).‐ Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä.

Skenaarioista 2 (”Pitäjämetropoli”) ja 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) voimakkaan kasvun skenaarioita.

Lähde (talousosuus):Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma – mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 – huippuseminaari 24.1.2013.

19

21

34


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Käyttäytymisen muutos – MÄÄRITELMÄ

Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät ja vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksenmukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle.

Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, tarjonta, toimintaympäristö jatoiset.

Tietoisuus – Energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen.

Tavat – Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista.

Toimintaympäristö – Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta‐arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei‐kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille).

Tarjonta – Energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus.

Toiset – Kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt.

Skenaarioissa 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 2 (Pitäjämetropoli”) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut.

Lähde (käyttäytymisen muutos):Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari.

20

21

34


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Muodostetut skenaariot

Tulevaisuusskenaario 1 ”KORPORAATIOMETROPOLI”(Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta)

Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen.

Tulevaisuusskenaario 2 ”PITÄJÄMETROPOLI”(Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta)

Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista.

Tulevaisuusskenaario 3 ”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”(Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa)

Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista. Sen sijaan kasvua tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä.

Tulevaisuusskenaario 4 ”VOIMAANTUNUT METROPOLI”(Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä)

Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti.




ei muutu

Nopea kasvu

Hidas kasvu

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariokuvaukset

Tulevaisuusskenaario 1 ”KORPORAATIOMETROPOLI”Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta: Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen.

Seudulla tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ‐alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8‐1,9 miljoonaa asukasta ja noin 800 000 työpaikkaa vuonna 2050. Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2‐ 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto‐ ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa‐ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti.

Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista.

Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta.

Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö‐ ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä.

Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata‐ ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin.

Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä.

22

21

34


Talouskasvu hidastuu, ei käyttäytymisen muutosta: Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista.

Skenaariossa Helsingin seudun talouskasvu pysyy matalana (0‐1 %), jolloin työpaikkojen matalan kasvun takia myös maahanmuutto pysyy määrältään pienempänä. Kasvu hajaantuu seudun eri kuntiin. Investointien taso on pysynyt Helsingin seudulla matalana.

Työllisyys pysyy heikkona. Kotitalouksien tulot laskevat ja hillitsevät asumisväljyyden kasvua. Seudun kaupunkirakenteen hajautuminen hidastuu, koska liikkumisen kustannukset ovat korkeat suhteessa palkkatasoon.

Taloudellinen niukkuus ja kasvun hidastuminen voivat aiheuttaa jonkin verran arvomaailman muutosta. Energiaa ja varallisuuttakuluttavat elämäntavat eivät ole trendikkäitä.

Kasvu hajaantuu seudun eri kuntiin epätasaisesti. Osa kunnista kasvaa ja onnistuu houkuttelemaan muuttajia, mutta osa kunnista taantuu ja taistelee taloudenpidon kanssa.

Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen jatkaa kasvuaan. Liikennemäärien ja ‐suoritteen kasvua kuitenkin hillitsee liikkumisen hinta ja seudun kasvun hidastuminen. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö‐ ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla.

Seudulliset raideratkaisut ovat suurelta osin 2010‐luvulla tehtyjen päätösten varassa. Muita uusia raideyhteyksiä ei ole rakennettu.

Uuteen liikenneinfrastruktuuriin ei juurikaan panosteta ja ylläpidon taso jää myös matalaksi. Tie‐ ja rataverkosto rappioituu.

23

21

34HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot

Skenaariokuvaukset

Tulevaisuusskenaario 2 ”PITÄJÄMETROPOLI”


Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa: Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajenemista. Sen sijaan kasvua on tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja kaupunginosien välillä.

Hidastunut talouskasvu on pitänyt väestönkasvun matalana, koska Helsingin seutu ei houkuttele ulkomaalaisväestöä. Tämän takiamaahanmuutto on pysynyt matalana, millä on ollut osaltaan vaikutusta talouskasvun alhaisuuteen.

Hidastunut talouskasvu on korostanut sen sijaan paikallisuuden merkitystä. Kaupunginosat ovat entistä itsenäisempiä mm. energiantuotannossa, ruuan tuotannossa ja jakelussa sekä palvelujen tuottamisessa. Etätyö ja verkostomaisuus ovat lisänneet paikallista kilpailukykyä.

Tie‐ ja ratainvestointien taso on pysynyt Helsingin seudulla matalana.

Paikallisuus on voimakasta, ihmiset harrastavat ja viettävät vapaa‐aikaa aikaisempaa enemmän omissa kaupunginosissaan. Tämä taittaa vapaa‐ajan autoliikenteen kasvun. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ja suosio kasvavat ja niiden olosuhteiden parantamisen edellyttämiin edullisiin investointeihin on varaa panostaa isojen tie‐ ja ratahankkeiden sijasta. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, kun palvelutasoa parannetaan kohdistamalla ruuhkamaksujen tuotto joukkoliikenteeseen. Samalla lippujen hinnat pidetään alhaisina.

Paikallisten kaupunginosien, kaupunkikylien kävely‐ ja pyöräilyinfrastruktuuri lisää ihmisten liikkuvuutta paikallistasolla, mikä myös vahvistaa kaupunginosia taloudellisesti. Verkostomainen metropoli saa elinvoimansa paikallisista kaupunkikylistä.

Taloudellinen niukkuus ja kehityksen hidastuminen voivat nopeuttaa arvomaailman muutosta.

24

21


Skenaariokuvaukset

Tulevaisuusskenaario 3 ”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”


Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä: Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti.Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti.

Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu.

Talouskasvun turvaama työvoiman määrä pysyy korkeana maahanmuuton takia.

Suuri osa pitkistä työmatkoista on siirtynyt raiteille, henkilöautolla pitkiä matkoja tehdään niissä seudun osissa, joissa ei ole raideliikennettä.

Seudulla on aktiivinen ja toimiva paikallishallinto, jolla on myös päätäntävaltaa.

Seutu kehittyy sekä kokonaisuutena että paikallisesti. Pyöräily‐ ja kävely‐ympäristöihin on panostettu samalla kun paikallistasoa on vahvistettu täydennysrakentamisella.

Pendelöinti on merkittävää Etelä‐Suomen kaupunkien välillä (Pks, Turku, Tampere, Lahti, Hämeenlinna, Kouvola). Metropolikehityson vahvistunut selvästi, on syntynyt laaja työmarkkina‐, asuntomarkkina‐ ja liiketoiminta‐alue, päivittäisen vuorovaikutuksen alue.

Tässä skenaariossa joukkoliikenteen rooli on vahva, koska on ollut varaa ja kykyä panostaa joukkoliikenneinfraan ja hyviin/edullisiin joukkoliikennepalveluihin.

Pyöräilyn rooli on myös noussut erityisesti paikallistason liikennemuotona. Paikallistaso (lähikaupat ja muut palvelut) on elinvoimainen myös siksi, että kaupunginosissa on kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevia ympäristöjä.

25

21


Skenaariokuvaukset

Tulevaisuusskenaario 4 ”VOIMAANTUNUT METROPOLI”


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Tarkastelumenetelmät

Tulevaisuusskenaarioita arvioidaan muutostekijöiden avulla.

Skenaarioihin liittyvät PESTE‐analyysit, joissa eri skenaarioiden muutoksia on arvioitu poliittisista (P), taloudellisista (E), sosiaalisista (S), teknologisista (T) ja ympäristöllisistä (E) näkökulmista.

Skenaarioissa arvioidaan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän välistä vuorovaikutusta.

Skenaarioiden vaikutuksia liikenneinvestointien rahoitustasoon, väylien hoidon ja ylläpidon rahoitukseen sekä joukkoliikenteen rahoitukseen (käyttötalouteen) arvioidaan.

Myös kuvatun kehityksen todennäköisyyttä sekä paikallisten tason, kuntien, vaikutusmahdollisuuksia kehitykseen arvioidaan.Analyysi paljastaa samalla suurimmat haasteet eli vaikeimmin hallittavimmat muutostekijät skenaarioittain.

Liikenteeseen kuuluu joukkoliikenne (raide‐ ja bussiliikenne), henkilöautoilu, pyöräily ja kävely. Pyöräily on nostettu skenaarioihin mukaan, koska sen määrä tulee todennäköisesti kasvamaan 2050‐luvulle saakka. Kävelyn rooli ja merkitys korostuvat paikallistasolla, kaupunginosissa ja erityisesti keskuksissa ja asemanseuduilla.

Skenaarioilla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin (vrt. HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelut):‐ Liikennejärjestelmän kannalta oleellisimmat muutostekijät?‐ Muutoksen toteutumisen todennäköisyys?‐ Miten erilaiset muutostekijät vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen (henkilöautoilu, pyöräily ja joukkoliikenne)?‐ Mikä on paikallistason (kunnat ja kaupunginosat) sekä valtion vaikutusmahdollisuudet ja mihin muutostekijöihin ne voivat

vaikuttaa?‐ Mitkä toimet ovat suurimmalla todennäköisyydellä hyödyllisiä?‐ Voidaanko liikennejärjestelmän visio toteuttaa? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Mitä toimia tarvitaan?


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – PESTE‐analyysi

Tulevaisuusskenaario 1KORPORAATIO‐METROPOLI

Tulevaisuusskenaario 2PITÄJÄMETROPOLI

Tulevaisuusskenaario 3PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO

Tulevaisuusskenaario 4VOIMAANTUNUT METROPOLI

Poliittiset (P)Ydinkysymys: seututason ja paikallistason roolit

Vahva seutuhallinto ja heikko paikallishallintoValtion (TEM) ja metropolialueen välinen ns. kasvusopimus vaikuttaa seudulliseen kehitykseen.

Vahva paikallishallinto ja heikko seutuhallintoValtion (TEM) ja metropoli‐alueen välinen ns. kasvusopimus eivät juurikaan vaikuta seudulliseen kehitykseen.

Vahva paikallishallinto ja osin vahva seutuhallintoValtion (TEM) ja metropolialueen välinen ns. kasvusopimus ohjaa seudun solmukohtien kehittymistä.

Vahva seutuhallinto ja vahva paikallishallintoValtion (TEM) ja metropolialueen välinen ns. kasvusopimus osana seudullista kehitystä.

Taloudelliset (E)Kasvun määrä

Nopea kasvuSuuri maahanmuutto, työssäkäyntiajat pidentyneet

Hidas kasvuVähäinen maahanmuutto

Hidas kasvuVähäinen maahanmuutto

Nopea kasvuSuuri maahanmuutto, työssäkäyntiajat pidentyneet

Sosiaaliset (S)Väestön ikärakenne, liikkumistottumukset

Työvoiman määrä pysyy korkeana (maahanmuutto).Liikutaan autolla edelleen laajasti Helsingin seudulla ja koko Suomessa.

Työvoiman määrä laskee.Työttömyys kasvaa.Osa liikkuu laajasti Helsingin seudulla ja Suomessa, osa vain paikallisesti.

Työvoiman määrä laskee.Paikallistasolla pienyrittäjyys nousussaPaikallisliikkumisen (erit. pyöräily) määrä kasvanut.

Työvoiman määrä pysyy korkeana (maahanmuutto)Liikutaan raidepainotteisesti seudulla että paikallisesti pyöräillen.

Teknologiset (T)Telematiikka ja tietotekniikkaAjoneuvoteknologia

Työpaikan ja asumisen erottelu jatkuu. Teknologia tukee pitkiä työmatkoja. Sähköisten ajoneuvojen määrä kasvaa.

Työpaikat ja asuminen erialueilla. Osittain pitkiä työmatkoja, joita kuljetaan sekä rautateitse että henkilöautolla.

Verkostomaiset toimintamallitEtätyön osuus suuriPyöräily paikallistasolla merkittävää.

Työpaikat sijoittuneet raideliikenteen varrelle. Toimistot muodostavat aliverkostoja, joihin työntekijät pääsevät pyörillä.

Ympäristölliset (E)IlmastonmuutosÖljyn ja energian hinta

Ympäristölliset tavoitteet eivät toteudu.Öljyn ja energian hinta korkealla.

Ympäristölliset tavoitteet eivät toteudu.Öljyn ja energian hinta korkealla.

Ympäristölliset tavoitteet toteutuvat.Öljyn ja energian hinta korkealla.

Ympäristölliset tavoitteet toteutuvat.Öljyn ja energian hinta korkealla.

Poliittiset: lainsäädäntö, EU‐, kaupunki‐, tutkimus‐, alue ja kilpailukykypolitiikka, kasvu‐ ja aiesopimukset, liikennepolitiikkaEkonomiset:Maailman, Euroopan, kotimaan ja Helsingin metropolialueen talouskehitys, talouskriisit, lamat ja taantumat, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima, liikenteen rahoitusmallitSosiaaliset: arvot, asenteet, elämäntavat ja –tyylit, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys, liikkumistottumuksetTeknologiset: ICT‐, nano‐ ja energiateknologia, liikenteen ja liikkumisen uudet sovellukset ja innovaatiot, telematiikka, ajoneuvoteknologiaEkologiset: ilmastonmuutos, hiilineutraalius, ympäristötietoisuus, öljyn ja energian hinta, infrastruktuurin muutos


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaarioiden vaikutuksia

Tulevaisuusskenaario 1KORPORAATIO‐METROPOLI

Tulevaisuusskenaario 2PITÄJÄMETROPOLI

Tulevaisuusskenaario 3PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO

Tulevaisuusskenaario 4VOIMAANTUNUT METROPOLI

YHDYSKUNTARAKENNE Laajeneva ja hajautuvakaupunkirakenneKaupunkiseutujen reuna‐alueiden kasvuAlueiden erilaistuminenAsumisväljyyden kasvu

Tiivistyvä ja reunoiltahajautuva kaupunkirakenneKaupunkiseutujen reuna‐alueiden kasvuAlueiden tiivistyminen

Tiivistyvä kaupunkirakennePalvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen pää‐ ja alakeskuksiinAsumisväljyyden lasku

Tiivistyvä ja laajeneva kaupunkirakennePalveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen joukkoliikenteen solmukohtiin

JOUKKOLIIKENNE Raideliikenne kasvussaBussiliikenne lievässä kasvussa

Raideliikenne lievässä kasvussaBussiliikenne lievässälaskussa

Raideliikenne kasvussaBussiliikenne kasvussa, edulliset liput

Raideliikenne voimakkaassakasvussaBussiliikenne kasvussa

HENKILÖAUTOLIIKENNE Kasvussa Osittain kasvussa Laskussa Voimakkaassa laskussa

PYÖRÄILY Hitaassa nousussa Hitaassa nousussa, roolikasvaa etenkin paikallistasolla

Vahvassa kasvussa, merkittävä rooli etenkin paikallistasolla

Kasvussa

TAVARALIIKENNE Kasvussa Laskussa Laskussa Kasvussa


YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin

Nykyisten trendien mukaisen kehityksen jatkuessa seudun yhdyskuntarakenne hajautuu erityisesti reunoilta, mutta toisaalta myös paikoin tiivistyy. Nykyisessä laajenevassa yhdyskuntarakenteessa palvelut ja työpaikat siirtyvät edelleen keskustoista ulommas pääväylien varrelle. Uusi asuinrakentaminen on väljää erityisesti seudun reunoilla. Toiminnallisesti kaupungit ulottuvat aiempaakauemmas vanhoista keskustoista.

Yhdyskuntarakenteen laajenemiseen ja hajautumiseen vaikuttavat tekijät.

Lähde: PLUREL / Peri‐urbanisation in Europe –raportti, 2010

Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja hajautumiskehitys ovat seurausta erityisesti seuraavista tekijöistä:

1. Liikkuvuuden kasvu; liikkumiseen liittyvän teknologian kehittyminen; liikkumisen infran paraneminen

2. Palveluiden lisääntyminen ja erikoistuminen

3. Asumisen tarpeiden monipuolistuminen; asumisen sijoittuminen

4. Työvoiman kasvu ja erikoistuminen; työpaikkojen sijoittumisen muutokset

5. Väestön kasvu; maahanmuutto; asuntokuntien muutokset

6. Talouskasvu; kiinteistömarkkinat

30

1 2 3

4

5

6

YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT |

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin

Yhdyskuntarakenteen laajenemiseen ja liikkumiseen vaikuttavia voimia ovat erityisesti:• Saavutettavuus, sijoittumisen logiikka• Liikkumisen teknologian kehitys,

infrastruktuuri• Liikkuvuuden ja autoilun rooli elämäntavoissa

Liikkumisen, saavutettavuuden ja sijainnin suhde kaupunkiseutujen reuna‐alueilla.

Lähde: PLUREL / Peri‐urbanisation in Europe –raportti, 2010

Autoistumisen ja liikennejärjestelmän laajentumisen myötä reuna‐alueita halkovien kehäteiden varret ovat muuttuneet saavutettavuuden huippualueiksi mikä on johtanut toimintojen sijoittumisen logiikan muutokseen. Palvelut hakeutuvat nyt ulommas keskustoista, mikä toisaalta vahvistaa reuna‐alueita, mutta toisaalta hajauttaa toiminnallista yhdyskuntarakennetta entistä laajemmalle.

Näiden tekijöiden myötä elämäntavat ovat muuttuneet aiempaa liikkuvammiksi ja elinpiirimme on laajentunut ulottumaan myös kaupunkiseutujen reuna‐alueille. Tulevaisuudessa liikkumiskäyttäytymistä voivat muuttaa muun muassa digitaalisuuden vahvistuminen, uudet liikkumisen mullistavat teknologiat ja etätyön yleistyminen.

31YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT |

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa

Yhdyskuntarakenteen muutoksia tarkastellaan tässä työssä kahdesta näkökulmasta, eli miten yhdyskuntarakenne muuttuu eri skenaarioissa

a) megatrendien ja kasvussa olevien trendien myötäb) suunnittelun myötä.

Lähtökohtana on, että talouden kasvaessa (pystyakseli) voimakkaasti, kasvaa myös alueen väestömäärä nopeasti. Vaaka‐akselilla kuvattu käyttäytymisen muutos kuvaa sekä yksilöiden käyttäytymisen muutosta että päätösten (ja sitä kautta suunnittelun) muutosta. Nämä kaksi päätekijää määrittelevät eri skenaarioissa ilmeneviä yhdyskuntarakenteen muutoksia ja eri muutosten painopisteitä.

Aiemmin kuvattujen yhdyskuntarakenteen muutosmekanismien osatekijöiden lisäksi yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat muun muassa maanhinnan ja asuntojen hintojen kehittyminen ja kaupan sijoittumisen ohjaus, jotka toisaalta liittyvät talouskasvuun ja käyttäytymisen muutoksiin, toisaalta ovat niistä riippumattomia tekijöitä.

32





12 3

4Nopea kasvu



ei muutu

Hidas kasvu


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissaa) megatrendien ja kasvavien trendien myötä

Trendit eivät suoraan muokkaa yhdyskuntarakennetta kokonaisuudessaan yhteen suuntaan, yksi trendi voi muuttaa joitakin alueita yhteen ja toisia aivan toiseen suuntaan, samoin samanaikaisesti esiintyvät eri trendit voivat muuttaa yhdyskuntarakennetta eri suuntiin.

Maahanmuutto ja kansainvälistyminen sekä väestön ikääntyminen ja yksin asuvien määrän kasvu muuttavat asumispreferenssejä ja ‐tarpeita: keskustojen läheisten sekä pienten asuntojen kysyntä kasvaa verrattuna reuna‐alueiden omakotiasumisen kysyntään, toisaalta muun muassa teknologinen kehitys mahdollistaa myös asumisen ja työskentelyn etäämpänä muusta yhdyskuntarakenteesta.

Yksilöllisyyden korostaminen ja elämäntapojen erilaistuminen voivat johtaa alueiden erilaistumiseen sekä asumisväljyyden kasvuun, toisaalta taas erityisesti ilmastomuutoksen hillintään liittyvä asenteiden muutos voi johtaa päinvastaiseen kehitykseen.

33

Väestön kasvu; suuret maankäytön muutokset; uudet tarpeet asumisessa;

mahdollisuudet suuriinkin kehityshankkeisiin

Muutos nykyiseen kehitykseen, käyttäytymisen muutos on merkittävä; paikallisten keskusten vahvistuminen

Nykyisen kehityksen jatkuminen: Yksilöllisyyden korostuminen

asumisessa; kaupan sijoittuminen suuryksiköihin;

alueiden erilaistuminen





12 3

4

Hidas väestönkasvu; vähäiset maankäytön muutokset; alueiden erilaistuminen ja eriarvoistuminen


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissab) suunnittelun myötä

Skenaarioiden muutosakselien kasvun määrä (talouskasvu, väestön kasvu) sekä arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutoksetohjaavat vahvasti yhdyskuntasuunnittelua ja sen tavoitteita.

Suunnittelun trendeistä erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa rakentamiseen ja suunnittelun tavoitteisiin. Käyttäytymisen muutoksen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka vahvasti muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteet saadaan suunnitteluun. MALPE‐ajattelu ja seudullinen suunnittelun yhteistyö vahvistaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheytyen ja tiivistyen. Lisäksi osallistuva suunnittelu nostaa suunnittelussa esiin erityisesti paikallisia tarpeita.

Suunnittelun rinnalla on kuitenkin huomioitava muut muutosvoimat. ”Entä jos markkinat vievät toiseen suuntaan kuin suunnittelu?” Käyttäytymisen muutoksen onkin tapahduttava suunnittelun lisäksi myös suunnittelua ohjaavassa ja siihen liittyvässä politiikassa. Esimerkiksi asumisen hinnoittelu (asuntopolitiikka) ohjaa asumistarpeita ja asumisen sijoittumista vahvemmin kuin varsinainensuunnittelu. Toisaalta tarpeet ohjaavat myös suunnittelua.

34

Nopea kasvu; väestönkasvu; uusien alueiden käyttöönotto; uusien ratkaisujen kehittäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen; rakenteen tiivistäminen; voimakas suunnan muutos suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

Yhdyskuntarakenteen hallitsematon hajautuminen;

suunnittelu on enemmän paikallista kuin seudullista





12 3

4

Hidas kasvu; rakenteen tiivistäminen


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä

35



ei muutu

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Tulevaisuusskenaario 1”KORPORAATIOMETROPOLI”LAAJENEVA JA HAJAUTUVAKAUPUNKIRAKENNE

Tulevaisuusskenaario 3”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”TIIVISTYVÄ KAUPUNKIRAKENNE

Tulevaisuusskenaario 4”VOIMAANTUNUT METROPOLI”TIIVISTYVÄ JA LAAJENEVAKAUPUNKIRAKENNE

Tulevaisuusskenaario 2”PITÄJÄMETROPOLI”TIIVISTYVÄ JA REUNOILTA HAJAUTUVAKAUPUNKIRAKENNE


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä

LAAJENEVA JA HAJAUTUVA KAUPUNKIRAKENNE

• Erityisesti seudun reuna‐alueille painottuva hajautuva kasvu

• Alueiden erilaistuminen• Asumisväljyyden kasvu, asumistarpeiden

monipuolistuminen maahanmuuton ja ikääntymisen myötä

• Toimintojen (palvelut, työpaikat) hajakeskittyminen

• Runsas, hajautunut ja laajalle ulottuva liikkuminen

• Tavaraliikenteen/logistiikan painopiste Kehä III:n vyöhykkeellä

TIIVISTYVÄ JA REUNOILTA HAJAUTUVAKAUPUNKIRAKENNE

• Kaupunkiseutujen reuna‐alueiden kasvu• Alueiden erilaistuminen• Asumistarpeiden muuttuminen ikääntymisen

myötä• Toimintojen (palvelut, työpaikat)

hajakeskittyminen• Liikkuminen nykyisen kaltaista• Tavaraliikenteen/logistiikan painopiste

pääkaupunkiseudun ulkopuolelle eri alueille

TIIVISTYVÄ KAUPUNKIRAKENNE

• Asumistarpeiden muuttuminen ikääntymisen myötä

• Asumisväljyyden lasku (edellyttää asuntomarkkinoiden poliittista ohjausta) käyttäytymisen muutoksen myötä

• Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen pää‐ja alakeskuksiin, lähipalveluiden korostuminen

• Lähiliikkumisen ja ‐elämisen voimistuminen• Tavaraliikenteen/logistiikan painopiste


TIIVISTYVÄ JA LAAJENEVA KAUPUNKIRAKENNE

• Asuminen yhdyskuntarakennetta eheyttäen• Asumistarpeiden monipuolistuminen

maahanmuuton ja ikääntymisen myötä • Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen

joukkoliikenteen solmukohtiin• Raideliikenteen käytön kasvu• Tavaraliikenteen/logistiikan painopiste


36

”KORPORAATIOMETROPOLI”



”PITÄJÄMETROPOLI”


RAHOITUSTARKASTELUT


1. Rahoitustasojenmäärittely skenaariovaihtoehtojen ominaisuuksien perusteella • Lähtökohtana nykyisen kaltainen rahoitus/HLJ 2011 rahoitustaso

2. Määritellään rahoituksen jakautuminen liikenneverkkojen ylläpitoon ja hoitoon, pääväylä‐ ja ratainvestointeihin, alueellisiin katuinvestointeihin ja joukkoliikenteen käyttökuluihin (sopimuskorvaukset tai vastaavat)

3. Kohdennetaan investointeihin käytettävissä oleva rahoitus eri liikennemuodoille ja erityyppisiin investointeihin (esim. suuret väyläinvestoinnit – KUHA‐rahoitus)

• Kohdennuksessa otetaan huomioon – myös ajoituksen kautta – isojen investointien (erityisesti ratahankkeiden) mahtuminen rahoitusraamiin

Nykyinen rahoitustaso* on noin 1100 M€ per vuosi: • Pääväylä‐ ja ratainvestoinnit 300 M€• Alueelliset katuinvestoinnit (2001‐2010) keskim. 130 M€• Liikenneverkon hoito ja ylläpito 400 M€• Joukkoliikenteen käyttötalous 270 M€

Lähivuosina** rahoitustaso säilynee nykyisen kaltaisena• Pääväylä‐ ja ratainvestointien rahoitustaso pysyy korkeana**• Alueelliset katuinvestoinnit, joukkoliikenteen käyttötalous sekä

hoidon ja ylläpidon kustannukset kasvavat tasaisesti

RAHOITUSTARKASTELUT | 38

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso

Joukko‐liikenteen

käyttötalous 25 %

Pääväylä‐ ja ratainvestoinnit

27 %

Alueelliset katu‐investoinnit

12 %Liikenneverkon hoito ja ylläpito

36 %*) Nykyisellä rahoitustasolla kuvataan tässä yhteenvedonomaisesti noin vuosien 2010/2011 keskimääräistä rahoitustasoa, joka on toiminut myös skenaarioiden lähtökohtana. Vuosittaiset vaihtelut ovat investoinneissa suuria, joten yksittäisen vuoden poikkileikkaus ei antaisi oikeaa kuvaa. Vuosittainen rahoitusvaihtelu on esitetty diassa 39. **) Vuodet 2013‐2014. lähde: HLJ 2011.

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Toteutunut rahoitus – infrainvestoinnit

39

Perustuu HSL:n seurantatietoihin

Tiet ja pääkadut

Helsinginseudun radat

Investoinnit yhteensä

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

0

100

200

300

400

500

600

Alueelliset kadut

Helsingin seudun väestö

asukastaMilj€/v

RATA‐, TIE‐ JA KATUINVESTOINNIT HELSINGIN SEUDULLA 1992‐2012

RAHOITUSTARKASTELUT |

Pääväyläinvestoinneissa on ollut suuria vuosittaisia vaihteluita

Isot kehittämisinvestoinnit vuosina 2001‐2010 olivat seudulla keskimäärin 170 M€per vuosi

• Sisältää Kerava‐Lahti oikoradasta seudulle kohdistetut kustannukset

• Sisältää kuntien pääkatuinvestoinnit n. 50 M€ / vuosi

Kuntien investoinnit alueellisiin katuihin ovat kasvaneet. Keskimäärin alueellisiin katuihin on vuosina 2001‐2010 investoitu n. 130 M€ vuodessa. Vuonna 2010 katuinvestoinnit olivat 170 M€. (HSL:nseurantatiedot)

40

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Toteutunut rahoitus – hoito, ylläpito ja joukkoliikenne

Liikenneverkon hoidon ja ylläpidon kustannuksiksi arvioidaan noin 400 miljoonaa euroa/vuosi

• Kunnat noin 330 milj. euroa• Valtio perustienpitoon yli 60 milj. euroa• Helsingin seudun rataverkon hoito ja ylläpito

useita miljoonia vuosittain (HLJ 2011)• Kuntien kunnossapitämä katuverkko kasvaa

keskimäärin 2,5 %/vuosi ja kevyen liikenteen verkko 3,5 %/vuosi. (Tilastokeskus)

Joukkoliikenteen menot (operointikustannukset ja yleiskustannukset) ovat n. 270 milj. euroa

• Valtionosuus (suurten kaupunkien joukkoliikennetuki HSL:n alueella) on kasvanut, ja on vuonna 2012 noin 6,5 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio maksaa lipputukea muille kunnille.

• HSL:n alueella kuntien subventio on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut noin 6 %/vuosi. (HSL)

• Muissa kunnissa joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2006 oli noin 4,2 milj. euroa ja vuonna 2010 noin 6,5 milj. euroa.

• Muissa kunnissa subventio on kasvanut noin 9 % /vuosi. (Muiden kuntien osuus koko rahoituksesta vain noin 3 %.) (Lähde: Valtakunnallinen liikenneluparekisteri)

• Joukkoliikenteessä julkinen rahoitus on kasvanut nopeammin kuin lipputulot (tai asukasmäärä).

JOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUNUT RAHOITUS (HSL:n alue)


Lähde: HSL

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri skenaarioissa

Mahdollisia uusia rahoituslähteitä• Ruuhkamaksut (tuottoarvio 100 M€:n vuotuiset nettotulot) kohdistetaan joukkoliikenteen ylläpitoon ja kehittämiseen.

(”Voimaantunut metropoli”) ja lisäksi myös lipunhintojen alentamiseen ”Paikallisten kaupunkikylien metropoliverkosto”)• Erilaisten käyttömaksujen muodossa kerättyä yksityisrahoitusta kohdistetaan investointeihin ja/tai liikennejärjestelmän hoitoon

ja ylläpitoon (”Voimaantunut metropoli”)• Maan ja kiinteistöjen arvon nousua käytetään hyväksi erityisesti raideinvestointien rahoituksessa (”Voimaantunut metropoli”)

Uudet menot• Matkustajalle erittäin edullinen joukkoliikenne + muu joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen 150 milj. euroa

(”Paikallisten kaupunkikylien metropoliverkosto” )• Pyöräily noin 40 miljoonaa euroa/vuosi (”Paikallisten kaupunkikylien metropoliverkosto” )• Suurten infrainvestointien myötä käyttö‐ ja ylläpitomenot kasvavat (”Voimaantunut metropoli”, ”Korporaatiometropoli”)

41

Kohtuullinen/runsas rahoitus, nykytrendi jatkuu (investoinnit 350 – 450 M€ per vuosi)

Joukkoliikenne; ylläpito; viisaan liikkumisen kulkutavat; julkinen rahoitus + käyttäjiltä kerätyt maksut

Investoinnit; liikenteen sujuvuus;

julkinen rahoitus





12 3

4

Niukka rahoitus, liikenteen rahoitus vähenee (investoinnit 150 – 200 M€ per vuosi)


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Rahoituksen painotuksia Raidepainotteinen

joukkoliikenne,isot raidehankkeet

Bussipainotteinenjoukkoliikenne,

KUHA‐hankkeet painottuvat

Yht. 1,4 mrd. €

Noin HLJ 2011 mukainen investointitaso

Joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat 350 M€

Isot pääväylä‐ratainvestoinnit

350 M€

Alueelliset kadut

200 M€Hoidon ja ylläpidon kustannukset kasvavat500 M€

42

Tulevaisuusskenaario 1”KORPORAATIOMETROPOLI”

Tulevaisuusskenaario 3”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”

Tulevaisuusskenaario 4”VOIMAANTUNUT METROPOLI”

Tulevaisuusskenaario 2”PITÄJÄMETROPOLI”


Menot katetaan julkisella rahoituksella

Menot katetaan julkisella rahoituksella ja käyttäjiltä kerätyillä maksuilla

Yht. 1,0 mrd. €

Bussipainotteinen joukkoliikenne, joukkoliikenteen käyttömenot nykytasossa300 M€

Niukat pääväylä‐ ja ratainvestoinnit

150 M€

Alueellisetkadut nykytasossa

130 M€

Hoito ja ylläpitonykytasossa400 M€

Yht. 1,5 mrd. €(Julkinen rahoitus 1,3 mrd. €)

Joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat, mutta myös lipputulot300 M€

Isot pääväylä‐ ja ratainvestoinnit

400 M€

Alueelliset kadut

170 M€

Hoito ja ylläpidon kustannukset kasvavat 450 Me

Muu rahoitus (ruuhkamaksut, tienkäyttömaksut, maan arvon nousu) yht. 200 M€

(kohdistuu investointeihin, joukkoliikenteeseen ja hoitoon ja ylläpitoon)

Panostetaan viisaaseen liikkumiseen, joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat, joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen, edulliset liput

Niukat pääväylä‐ ja ratainvestoinnit

200 M€

Alueellisetkadut nykytasossa

130 M€

Hoito ja ylläpito400 M€

Muu rahoitus (ruuhkamaksut) 100 M€

Julkinen rahoitus 400 M€

Yht. 1,2 mrd. €(Julkinen rahoitus

1,1 mrd. €)

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Liikennemuotojen painotus eri skenaariossa

• Painotus: Raiteet, autot, bussit, pyörät• Valikoituja ratahankkeita• Pääväylä‐ ja ratainvestoinnit• Uusien asuinalueiden infra (alueelliset kadut)

ja joukkoliikenneyhteydet• Joukkoliikenteen (ja henkilöauton) käyttö

kasvaa

• Painotus: Bussit, pyörät, autot, raiteet• Panostusta joukkoliikenteen palvelutarjontaan,

erityisesti bussiliikenne nykytasossa• Panostusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin sekä

tie‐ ja katuverkon hoitoon ja ylläpitoon nykytasossa

• Ei uusia isoja raideinvestointeja, investointien niukkuus

• Ei uusia rahoituskanavia• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus laskee

• Painotus: Pyörät, bussit, raiteet, autot• Raide‐ ja bussiliikenteen palvelutarjonta• Pyöräverkon investoinnit• Pyöräverkon hoito ja ylläpito• Ruuhkamaksut kohdistetaan joukkoliikenteeseen,

lipunhinnat alhaiset• Joukkoliikenteen käyttötalous• ”Viisas liikkuminen”

• Painotus: Raiteet, bussit, pyörät, autot• Uusia kaupunkiratoja (osana alueiden rakentumista)• Muu joukkoliikenteen infra• Yksityisten toimijoiden painoarvo kasvaa

• Julkisen rahoituksen lisäksi rahoitusta ruuhkamaksuista ja tienkäyttömaksuista + maan/kiinteistöjen arvon nousu rahoituslähteenä

• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa merkittävästi

43



ei muutu

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Tulevaisuusskenaario 1 ”KORPORAATIOMETROPOLI”





HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia

44

• Väyläinvestoinneissa voidaan edetä melkein HLJ 2011‐toimenpideohjelman mukaisesti

• Voidaan toteuttaa vuoteen 2040 mennessä vain muutama iso väyläinvestointi, jotka ovat jo nyt hyvässä rahoitusvalmiudessa.

• Investointien painopiste KUHA‐hankkeissa

• Uusia investointeja voidaan toteuttaa vähän – HLJ 2011:ssä esitettyjen vuoden 2020 kärkihankkeiden toteuttaminen kestää vuoteen 2040 saakka

• Panostetaan rahoitusta pyöräilyn ja kävelyn väyliin

• Toteutus etenee HLJ 2011‐toimenpideohjelman mukaisesti – voidaan toteuttaa useita uusia ratahankkeita vuoteen 2040 mennessä



ei muutu

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Tulevaisuusskenaario 1 ”KORPORAATIOMETROPOLI”





YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot YHTEENVETO – Trendit

MEGATRENDEINÄ globalisaatio, kaupungistuminen, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen: Megatrendit muuttavat liikenteen, liikkumisen ja elämisen rakenteita ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

KASVUSSA OLEVINA TRENDEINÄ käyttäjät, terveellisyys ja paikallisuus: Käyttäjien, kuluttajien ja kaupunkilaisten rooli ja merkitys vahvistuu. Elämiseen liittyvä elämyksellisyys, vapaa‐ajan kasvava rooli, terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyys, yksinäisyys ja syrjäytyminen sekä paikallisuus ja lähipalvelut ovat nousussa.

LIIKENTEEN TRENDEINÄ öljypohjaisuus vähenee, raideliikenne vahvistuu: Liikenteessä uudet teknologiat, ekologisuus ja älykkyys tuottavat uusia palveluja. Kaupunkiseuduilla työvoiman liikkuvuus kasvaa. Verkostomaisessa metropolissa raideliikenteen rooli liikenteen massavälineenä voimistuu.

LIIKKUMISEN TRENDEJÄ ovat kävely, käveltävyys ja pyöräily: Liikkumisen asema kaupungissa on muuttumassa. Terveellisyys, hyvinvointi, kaupunkimaiset elämäntavat, liikkumisen vapaus ja riippumattomuus vahvistavat kävelyn ja pyöräilyn roolia. Kävely ja pyöräily vahvistavat myös paikallistaloutta sekä brändäävät kaupunkiseutuja.

HEIKKOINA SIGNAALEINA nousevat esille uudenlainen laatuajattelu, räätälöity joukkoliikenne ja kiireen vasta‐ajattelu ns. leppoistaminen: Heikot signaalit saattavat vaikuttaa tai niiden merkitys voi jäädä myös vähäiseksi.

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET | 46

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot YHTEENVETO – Skenaariot



ei muutu

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Tulevaisuusskenaario 1 ”KORPORAATIOMETROPOLI”• Kasvu jatkuu, suuri maahanmuutto• Taloudellinen kasvu ohjaa valintoja• Seutu kasvanut mutta

kaupunginosatasot jääneet jälkeen• Valikoidut ratahankkeet, lisäksi tie‐ ja

katuverkon investoinnit• Raiteet, autot, bussit, pyörät

Tulevaisuusskenaario 3”PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO”• Matala talouskasvu, vähäinen maahanmuutto• Paikallisesti vahvistuneet kaupunginosat• Seutu ja kaupunkien osat kehittyvät eri tahtiin• Investoinnit painottuvat pyöräilyväyliin ja

kävely‐ympäristöihin• Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut• Edullinen joukkoliikenne• Pyörät, bussit, raiteet, autot

47

Tulevaisuusskenaario 4”VOIMAANTUNUT METROPOLI” • Vakaa talouskehitys, suuri maahanmuutto• Tasavahva suunnitelmallisesti kehittynyt seutu• Paikalliset kaupunginosat, seudullinen

työmarkkina‐alue• Runsaasti uusia ratahankkeita• Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut sekä

yksityisrahoitus + maan/kiinteistöjen arvon nousu rahoituslähteenä

• Raiteet, bussit, pyörät, autot

Tulevaisuusskenaario 2”PITÄJÄMETROPOLI”• Kasvu (talous ja väestö) hidastuu,

maahanmuutto vähenee• Kehitys hidastuu mutta arvomaailma pysyy

entisellään• Helsingin seutu koostuu eri osien

itsenäisistä pitäjistä• Ei uusia ratahankkeita, lähinnä pieniä,

kustannustehokkaita paikallisia investointeja

• Bussit, pyörät, autot, raiteet

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET |

Liikennejärjestelmän rahoitustaso on Helsingin seudulla nykyisin noin 1100 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoitus säilyy lähivuodet nykyisen kaltaisena eli pääväylä‐ ja ratainvestoinnit pysyvät suhteellisen korkealla tasolla ja muut kustannukset (alueelliset katuinvestoinnit, joukkoliikenteen käyttö sekä väylien hoito ja ylläpito) kasvavat hieman vuosittain.

Mahdollisia uusia rahoituslähteitä ovat ruuhkamaksut ja yksityisrahoitus kuten käyttömaksut sekä maan ja kiinteistöjen arvon nousu, erityisesti ratahankkeiden rahoituksessa.

Rahoitustaso ja rahoituksen kohdentuminen vaihtelee tulevaisuusskenaarioiden ominaisuuksien perusteella:

• joukkoliikenteeseen kasvua• alueelliset katuinvestoinnit sekä hoito ja ylläpito

vähintään nykytasolla• pääväylä‐ ja ratainvestointien rahoituksessa

skenaarioittain suuret erot, alimmillaan taso on niukka.

Tulevaisuusskenaario 1 ”Korporaatiometropolissa” liikennejärjestelmän rahoitustaso kasvaa nykyisestä. Siinä painotetaan raiteisiin tukeutuvaa joukkoliikennettä ja isoja ratahankkeita.

Tulevaisuusskenaario 2 ”Pitäjämetropolissa” voidaan toteuttaa vain muutama isoista pääväylä‐ ja ratainvestoinneista, jotka ovat jo nyt hyvässä valmiudessa. KUHA‐hankkeet korostuvat rahoituksen kokonaistason jäädessä nykyisestä.

Tulevaisuusskenaario 3 ”Paikallisten kaupunkikylien verkostossa” voidaan liikennejärjestelmän nykyisellä rahoitustasolla toteuttaa vain vähän isoja investointeja. Bussipainotteinen joukkoliikenne korostuu.

Tulevaisuusskenaario 4 ”Voimaantuneessametropolissa” voidaan liikennejärjestelmän rahoitustason kasvaessa toteuttaa runsaasti uusia ratahankkeita osana uusien alueiden rakentumista. Lisärahoitusta tulee ruuhkamaksuista ja yksityiseltä sektorilta mm. käyttäjämaksuina sekä hyödyntämällä liikenneinvestointien aikaansaamaa maan ja kiinteistöjen arvon nousua.

48

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot YHTEENVETO ‐ rahoitustarkastelut


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Pitkän aikavälin talouskasvu – mennyt ja arvio tulevasta

49

Helvi Kinnunen, Petri Mäki‐Fränti, Elisa Newby, Seppo Orjasniemi ja Jukka Railavo

Keskimääräinen kasvu sektoreittain Bkt:n kasvuvauhti 1950 – 2030


Työssä on tarkasteltu neljää tulevaisuuskuvaa, jotkaperustuvat erilaisiin talous‐ ja väestökasvuun sekäkäyttäytymismuutoksiin. Niihin liittyen on tarkasteltuliikennejärjestelmän rahoitusta ja sen painopisteitä sekäyhdyskuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia.

Liikenteen rahoituksen supistumiseen – ainakin suhteessaseudun kasvavaan väestömäärään – on syytä varautua. Seudunväestökasvu yhdessä laajenevan ja ehkä myös jatkossakinhajautuvan yhdyskuntarakenteen kanssa merkitsee kuitenkinlisääntyvää joukkoliikenteen sekä väylien kunnossapidonrahoituksen tarvetta.

Tämä puolestaan merkitsee väyläinvestointien mahdollisuuksienkaventumista. Tarvitaan pieniä tehokkaita toimia ja sellaistaliikennepolitiikkaa, joka hillitsee sekä investointien tarvetta ettäkäyttömenojen kasvua. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus eivoi olla ainoa tapa arvioida investointeja. On myös arvioitavainvestointien reaalitaloudellisia vaikutuksia kunnille ja valtiolle.Tulevaisuuden trendit vahvistavat pyöräilyn ja raideliikenteenroolia. Näiden kulkumuotojen edellytyksiä kannattaa jokatapauksessa kehittää voimakkaasti. Raideliikenneinvestoinneillaon samalla saavutettava säästöjä joukkoliikenteenkäyttökustannuksissa tai oltava tehokkaita käyttökustannustennäkökulmasta. Lisäkustannuksia tulee joka tapauksessa, jostehokas joukkoliikenne ulotetaan uusille alueille (esim.Östersundom). Myös bussiliikenteen käyttökustannuksiavoidaan pienentää liikenneinvestoinneilla.

HLJ 2011 ‐toimenpideohjelman kärkihankkeet palvelevat hyvineri skenaarioiden kehityspolkuja. Lähivuosina kannattaa edetäsen mukaisesti. 2020‐lukua varten tarvitaan uutta näkemystäliikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteistä.Mahdollisia uusia rahoituslähteitä on syytä edelleen selvittääaktiivisesti.

Liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen suhde onkaksisuuntainen. Yhdyskuntarakenne ei muutu vain suunnitteluntuloksena, mutta suunnittelun merkitystä ei myöskään pidäaliarvioida.

Kävelyn asema liikennemuotona on nostettava esiinliikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelun yhtenätehtävänä on luoda paikkoja ja alueita, joihin on mahdollistasyntyä riittäviä jalankulkuvirtoja, ja joissa on potentiaalisia tilojaerilaisille palveluille ja myös oleskelun kohteille, jotkahoukuttelevat ihmisiä puoleensa. Tähän voidaan vaikuttaa myösliikennejärjestelmän suunnittelun keinoin.

Kun yhdyskuntarakenne tiivistyy ja lähipalvelut vahvistuvat,kävelyn ja myös pyöräilyn asema liikennemuotona vahvistuu.Vaikka muutokset eivät voikaan tapahtua nopeasti, muutostenvaikutukset ovat sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ettäympäristön kannalta positiivisia.

50

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus‐ ja rahoitustarkasteluista


seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (hlj) 2015 tulevaisuus ja … · 2013-10-23 · hlj 2015:n...

Documents