Helsingin kaupunki

Varhaiskasvatus-suunnitelma Päiväkoti Mestari

17.2.2016

1

Sisällysluettelo 1. Johdanto ...................................................................................................................................... 2

2. Varhaiskasvatuksen lähtökohdat päivähoitoyksikkö Mestarissa ............................................... 2

2.1 Arvot ..................................................................................................................................... 2

2.2 Toiminta-ajatus ..................................................................................................................... 3

2.3 Varhaiskasvatusympäristön kuvaus ..................................................................................... 5

2.4 Lapselle ominaiset tavat oppia ............................................................................................. 5

2.5 Lapsen osallisuus .................................................................................................................. 7

2.6 Kasvatuskumppanuus – vanhempien osallisuus ................................................................... 8

3. Hyvinvoinnin edistäminen ......................................................................................................... 9

3.1 Tunnetaidot ........................................................................................................................... 9

3.2 Lapsen tukeminen ................................................................................................................. 9

3.3 Lapsen tukeminen ............................................................................................................... 10

4. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimiskokonaisuudet ................................................... 11

4.1 Ilmaisun monet muodot ...................................................................................................... 11

4.2 Kielen rikas maailma .......................................................................................................... 12

4.3 Minä ja meidän yhteisömme .............................................................................................. 13

4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni ......................................................................................... 13

4.5 Kasvan ja kehityn ............................................................................................................... 15

5. Yhteistyö ja verkostoituminen .................................................................................................. 15

6. Arviointi- ja dokumentointikäytännöt ...................................................................................... 15

2

1. JOHDANTO

Päivähoitoyksikkö Mestarin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Helsingin

varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014.

Päivähoitoyksikkö Mestariin kuuluu myös esiopetusryhmä Kisälli Strömbergin koulun

yhteydessä ja sen toiminta on huomioitu Mestarin varhaiskasvatussuunnitelmassa.

2. VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ

MESTARISSA

2.1 Arvot

Helsingin kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelman arvot luovat pohjan

toiminnallemme sekä kasvatusnäkemyksellemme.

Asukaslähtöisyys

Autamme perheitä löytämään sopivan varhaiskasvatuspalvelun kertomalla alueen

tarjonnasta. Päiväkodin kasvattajat osaavat ohjata asiakkaita heidän kiinnostuksensa ja

tarpeensa pohjalta. Vanhemmat ovat tervetulleita yhdessä lapsensa kanssa

tutustumaan päiväkodin tiloihin ja toimintaan. Järjestämme myös vuosittain avoimet

ovet -tapahtuman.

Osallisuus ja osallistuminen

Lapsi on aktiivinen toimija päiväkodissa. Hän tekee omia valintojaan kasvattajan

tukemana ja hän vaikuttaa omaan päiväänsä päiväkodissa mm. leikkisuunnitelmien

avulla. Olemme kiinnostuneita lapsen tavasta ajatella. Rohkaisemme lapsia

ajattelemaan itse ja kertomaan siitä omin sanoin. Lapset oppivat vuorovaikutuksessa

toinen toisiltaan ja osallistumalla monipuolisesti toimintaan. Vanhemmilla on

3

mahdollisuus vaikuttaa toimintaan vanhempainyhdistyksen (Mevy) ja keskustelujen

kautta.

Yrittäjämyönteisyys

Päiväkoti Mestarin kasvattajat sitoutuvat työhönsä ja kehittävät omaa työtään

kouluttautumalla säännöllisesti.

Taloudellisuus ja ekologisuus

Teemme yhteistyötä eri ryhmien välillä yksikön sisällä. Aikuiset ja lapset liikkuvat

joustavasti ryhmästä toiseen tarpeen mukaan. Lasten vanhempien ilmoittamat

hoitoajat ja vapaapäivät huomioidaan kasvattajien työaikasuunnittelussa. Loma-ajan

toiminta suunnitellaan alueellisesti. Ekologiset valinnat päiväkodin arjessa ovat osa

taloudellista toimintaamme (kierrätys). Tiedotamme asioista (kuukausitiedotteet,

informoitavat asiat) vanhemmille sähköisesti.

Turvallisuus

Turvallinen toiminta päiväkodissa perustuu luotettavaan ja sitoutuneeseen

henkilökuntaan. Yhteisistä säännöistä ja toimintaperiaatteista keskustellaan ja sovitaan

syksyisin toimintakauden alkaessa niin aikuisten kuin lasten kesken. Kasvattajat

toimivat johdonmukaisesti ja yhtenäisesti, näin lapsi kokee olonsa turvalliseksi.

Vanhempien kanssa käytävissä aloitus- ja vasu-keskusteluissa saamme lisää tietoa ja

tuntemusta lapsesta. Päiväkodissa on turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, jota

pidetään yllä ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus

Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus näkyvät arjessamme toisten huomioimisena,

hyväksymisenä, auttamisena (kaveriavun antaminen), huolenpitona ja hoivaamisena.

Opettelemme oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja sitä, mikä on oikein ja väärin.

2.2 Toiminta-ajatus

Päiväkoti Mestarissa toteutamme varhaiskasvatusta, jossa Freinet`läisyys näkyy

päiväkotimme toiminta-ajatuksessa, kasvatusnäkemyksessä ja toimintatavoissa.

Freinet`n perusväittämistä on valittu optimistinen elämänusko, kasvatuskumppanuus,

yhteisöllisyys sekä käsitys siitä, että lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on

kosketuksessa hänen omaan elämäänsä ja joka on hänestä mielekästä.

4

Mestarin neliapila – toiminta-ajatuksemme

Yhteisöllisyys Optimistinen elämänusko

Kasvatuskumppanuus

Lapsi ei väsy tekemään työtä,

joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä

Optimistinen elämänusko

Positiivinen ilmapiiri päiväkodin arjessa luo iloa kaikille. Lapset kokevat tuottavansa

iloa kasvattajille ja toisille lapsille sekä kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana

itsenään.

Yhteisöllisyys

Mestarin yhteisöllisyys merkitsee yhdessä tekemistä ja olemista, toisilta oppimista ja

toisten tukemista - sekä aikuisten että lasten maailmassa. Jokainen ryhmä suunnittelee

ja toteuttaa kuukausittain yhteisen tapahtuman koko päiväkodille. Päiväkodin

kasvattajat toimivat johdonmukaisesti rajoja asettaen ja lapsista aidosti välittäen.

Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä ja

joka on hänestä mielekästä

Kasvattajilla on herkkyys tehdä havaintoja lasten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista

lapsia haastatellen ja toiveita toteuttaen mahdollisuuksien mukaan. Lapsilla on aikaa

ja mahdollisuuksia Freinet`n sanoin ”kokeilevaan hapuiluun”: he voivat rauhassa

kokeilla, tutkia, mahdollisesti erehtyä ja yrittää uudelleen.

Kasvatuskumppanuus

Vanhemmilla ja päiväkodin kasvattajilla on riittävän yhdenmukainen näkemys lapsen

vahvuuksista ja tarpeista. Vanhemmat ja kasvattajat kunnioittavat ja tukevat toinen

toisiaan kasvatustyössä.

5

2.3 Varhaiskasvatusympäristön kuvaus

Mestari on lapsille turvallinen ja yhteisöllinen kasvuympäristö, jossa lapsella on

mahdollisuus monipuoliseen toimintaan ja oppimiseen. Toimintavälineet ovat ehjiä,

tarkoituksenmukaisia ja helposti lasten saatavilla. Leikkivälineiden paikat ja

leikkimistilat on merkitty kuvin. Lisäksi viikko- ja päiväjärjestys on ryhmissä

kuvitettuna. Ryhmähuoneiden lisäksi yhteisessä käytössä on ympäristöpaja, taidepaja

ja kotikeittiöpaja (kts. tarkempi kuvaus 4.4). Lapset työskentelevät pajoissa sekä

kasvattajien ohjaamissa pienryhmissä että omatoimisesti leikkien ja toimien.

Kisällin esiopetusryhmän tilat sijaitsevat Strömbergin koulun yhteydessä. Tilat on

jaettu leikki- ja oppimisympäristöihin. Perusalueita ovat kuvispaja, ympäristöpaja ja

puuhamaapaja. Käytössä ovat sovittaessa koulun luokkatilat, esimerkiksi liikuntasali.

Lounasta syödään koulun ruokasalissa muiden oppilaiden kanssa, aamu- ja välipalat

Kisällin tiloissa. Lapset ulkoilevat omalla tai koulun pihalla sekä Strömbergin

leikkipuistossa. Mestarin pihalle siirrytään kello 15.30.

Päiväkoti Mestarin piha-alue (ylä-, ala- ja metsäpiha) on maastoltaan vaihtelevaa.

Ulkoilemme aamupäivisin porrastetusti. Kasvattajat huolehtivat ulkoilussa yhdessä

kaikista lapsista ja ulkotoiminta on pedagogisesti suunniteltua toimintaa. Kasvattajat

ohjaavat ulkoilussa sääntö- ja pihaleikkejä. Siellä on keinut, kiipeilyteline, liukumäet

ja leikkimökit. Hyödynnämme lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia eri

vuodenaikoina retkeillen.

2.4 Lapselle ominaiset tavat oppia

Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat ja ilmaisevat itseään musiikin, draaman ja

kuvallisen ilmaisun keinoin. Varhaiskasvattajat luovat lapsille edellytykset (tila, aika

ja rauha) toimia sekä rikastuttavat lasten leikkiä. Otamme huomioon lapsen vahvuudet

ja tavan oppia monikanavaisesti aisteja hyödyntäen.

6

Leikkiminen

Mitä leikkiminen tarkoittaa?

Miksi lapset leikkivät?

Kasvattaja mahdollistaa lasten leikin mallintamalla kuinka leluilla leikitään, nimeää

esineitä ja leikkii mukana. Kasvattajat luovat läsnäolollaan turvallisen ilmapiirin ja

keskittyvät aidosti tilanteeseen lasten kanssa, laskeutuvat lasten tasolle sekä edistävät

pitkäkestoisen leikin syntymistä. Isompien lasten ryhmissä on käytössä

leikkisuunnitelmataulut. Leikkirauhaa ja leikkiin keskittymistä edesauttavat eri

toiminnoille tarkoitetut jakotilat ja pajat.

Liikkuminen

Monipuolinen päivittäinen liikkuminen on tärkeää lapsen kokonaiskehityksen

kannalta. Juosten, hyppien, kierien, ryömien ja kiipeillen harjaantuvat lapsen

perusliikuntataidot sekä ulkona että sisällä. Jokaiselle ryhmälle on varattu

viikoittainen vuoro päiväkodin salista (esikouluryhmällä salivuoro on Strömbergin

koululla). Nämä toteutetaan pienryhmätoimintana.

Tutkiminen

Lapset tutkivat, kokeilevat ja tutustuvat rauhassa päivittäisen ympäristönsä asioihin ja

elämyksiin. Teemme lasten kanssa retkiä, joissa havainnoidaan ympäristöä käyttäen

aisteja monipuolisesti. Ympäristöpajassa hiekka, vesi ja luonnon materiaalit innostavat

lapsia tekemään kokeiluja, havaintoja ja oivalluksia.

” Ilonpitoa: hippa,

kirkonrotta,

juoksukilpailu. Voi olla

eri kuin itse.” (Aarni 5v.)

” Voi itse päättää mitä tekee.

Eri leikeissä tehdään eri juttuja.

Roolileikeissä on hyvä, kun voi

valita mikä niinku olis, vaikka

hevonen” (Helmi 6v.)

”Että niillä ei olis

tylsää” (Aarni 5v.)

”Ettei tarvis kattoo

telkkarii koko

ajan” (Aleksi 6v.)

”No ku ne on

pienempiä ku

aikuiset” (Helmi 6v)

7

Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

Freinet-pedagogiikassa ”tekemällä oppiminen” on keskeistä. Lapsen oma valinta ja

kasvattajan ehdottama tekeminen vuorottelevat sopivassa suhteessa. Toiminnan

pohjana ovat lapsen kiinnostuksen kohteet ja kokemusmaailma. Omien töidensä kautta

lapsi kertoo tunteistaan, ajatuksistaan, havainnoistaan ja kokemuksistaan. Kasvattajat

ovat kiinnostuneita lasten töistä ja osoittavat arvostustaan keskustelemalla ja

kirjaamalla lasten ajatuksia, jos lapsi niin haluaa.

2.5 Lapsen osallisuus

Päiväkodissamme kasvattaja on lasta kunnioittava ja lapsista aidosti välittävä. Tämä

näkyy vuorovaikutuksessa arjen eri tilanteissa – esimerkiksi aamulla päiväkotiin

tullessaan jokainen lapsi otetaan vastaan henkilökohtaisesti, vaihdetaan kuulumiset

sekä otetaan huomioon ja kuunnellaan lapsen toiveita ja ajatuksia.

Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti lasten ikätasot huomioiden. Mestarissa lapsen

osallisuus tarkoittaa, sitä, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi hoitopäivän aikana.

Lapsen osallisuus merkitsee, että hän tuntee kuuluvansa ryhmään. Hän uskaltaa

ilmaista ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tuntemuksiaan turvallisessa ympäristössä. Lapsi

tuntee olevansa tärkeä omana itsenään.

Lapset vaikuttavat päivän sisältöön kasvattajan kanssa. Kasvattaja havainnoi lapsia ja

kerää heiltä ideoita, ajatuksia sekä mielipiteitä toiminnan suunnittelun pohjaksi.

Lasten tekemät käsitekartat, piirustukset ja lasten haastattelut kertovat, mitä lapsi jo

tietää esimerkiksi tutkimuksen kohteena olevasta asiasta. Näin luodaan toimintaa, joka

on lapsilähtöistä ja pedagogisesti suunniteltua. Lasten ja kasvattajien

vuorovaikutussuhde on herkkä ja mahdollistaa havainnoinnin. Lapsen

mielenkiinnonkohteet ohjaavat toiminnan suunnittelua sekä leikkiympäristön

rakentamista ja sen muokkaamista. Lapsilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

suunnitteluun, kuten retkikohteen valintaan, välineiden valintaan kuten kirjat, lelut,

pelit yms. Esimerkiksi pienryhmätoiminnassa voidaan myös huomioida lasten omia

valintoja suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Päiväkoti Mestarissa on käytössä leikkitaulut, josta lapsi valitsee oman leikkinsä ja

leikkikaverinsa. Lapset ovat osallisia leikkiryhmissään, erilaisissa rooleissa ja leikin

eteenpäin viemisessä. Lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja iloa omasta

toiminnastaan. Kasvattajat antavat lapselle vastuuta pienten työkasvatuksellisten

8

tehtävien muodossa lapsen ikätaso huomioon ottaen esimerkiksi ruoka-apulaisena

toimimisessa.

2.6 Kasvatuskumppanuus - vanhempien osallisuus

Kasvatuskumppanuus päivähoidossa alkaa jo päivähoidon hakuvaiheessa silloin kuin

palvelusuunnitelma avataan. Kasvatuskumppanuus on päiväkodissamme

vastavuoroista keskustelua ja ajatuksien vaihtamista. Kasvatuskumppanuus on arjen

jakamista ja yhteisiä sopimuksia. Perustana kasvatuskumppanuudelle on avoimuus,

rehellisyys ja luottamus toisiimme sekä toistemme näkemysten ja mielipiteiden

kuuntelu ja kunnioitus. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, päiväkodin

kasvattajina annamme oman ammattitaitomme vanhempien käyttöön toimiessamme

yhdessä lapsen edun mukaisesti.

Jokaisessa ryhmässä on vastuukasvattaja, joka ottaa perheen vastaan

tutustumiskäynnille. Sen jälkeen sovitaan vanhempien kanssa aloituskeskustelusta

ennen päivähoidon aloitusta. Aloituskeskustelussa perhe kertoo omasta lapsestaan ja

toiveistaan henkilökunnalle sekä sopii päivähoidon aloituksen käytännön

järjestelyistä.

Varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä

vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mielenkiinnon kohteita, vahvuuksia ja

mahdollisia tuen tarpeita eri kehityksen osa-alueilla. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille

lapsille kirjataan vasuun kaksikielisyyden suunnitelma. Käytämme tulkkia

keskusteluissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vanhempien kanssa.

Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin arviointi (Hyve-malli) tehdään lapsen täyttäessä

neljä vuotta vanhempien, päivähoidon ja neuvolan yhteistyönä. Hyve-malli koostuu

päivähoidossa käytävästä varhaiskasvatuskeskustelusta sekä neuvolan

terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista.

Esiopetusikäisille lapsille laaditaan esiopetusvuoden syksyllä esiopetuksen

oppimissuunnitelma (Leops) yhdessä lapsen huoltajan ja opettajan kanssa. Keväällä

huhti-toukokuussa tehdään arviointi, josta vanhempien luvalla tiedot välitetään lapsen

tulevan koulun opettajalle.

9

Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen päivän tapahtumista haku- ja

tuontitilanteissa. Vanhempainilloissa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa,

keskustella ja pohtia päiväkotiin sekä kasvatukseen liittyviä asioita yhdessä

henkilökunnan kanssa. Yhteiset tapahtumat kuten isän- ja äitienpäiväaamiaiset,

perheen toiminnalliset iltapäivät (esimerkiksi Nuoren Suomen pihaseikkailu), kevät-

ja joulujuhlat sekä jo perinteeksi muodostunut taidenäyttely vahvistavat

yhteisöllisyyden tunnetta Mestarissa.

Päiväkodissamme toimii Mestarin Vanhempainyhdistys (MeVy), joka järjestää

vuosittain lapsille erilaisia tapahtumia ja tukee päiväkodin toimintaa rahallisesti,

esimerkiksi tekemällä lasten toimintavälinehankintoja.

3 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

3.1 Tunnetaidot

Lapsen päivään kuuluu paljon erilaisia tunteita, kuten iloa, riemua, surua, ikävää kuin

mielipahaakin. Kasvattajan tehtävänä on luoda turvallinen ilmapiiri, jotta lapsi voi

ilmaista omia tunteitaan hyvässä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa. Lapsi saa

lohdutusta, syliä ja aikaa kahdenkeskiselle keskustelulle. Lapsi voi kokea, että kaikki

tunteet ovat sallittuja. Kasvattajalla on herkkyys vastaanottaa ja huomioida lapsen eri

tunnetiloja. Kasvattaja ohjaa lasta ilmaisemaan tunteitaan turvallisin keinoin

ympäristöä tai toisia vahingoittamatta. Harjoittelemme tunnistamaan ja käsittelemään

erilaisia tunteita leikin, musiikin, draaman ja kuvataiteen keinoin. Luemme myös

satuja, jotka käsittelevät erilaisia tunteita ja nimeämme ääneen lapsen tunnetiloja: ”nyt

minä huomaan, että sinua harmittaa”. Kasvattajan tuella ja ohjauksella harjoittelemme

pettymysten sietoa. Ryhmissä on käytössä erilaisia tunnekuvia, joita käytämme

hyödyksi, kun selvitämme ja käymme läpi arjen eri tilanteita.

3.2 Lapsen tukeminen

Päiväkoti Mestarissa tartumme käytännön tilanteissa lasten mielenkiinnon kohteisiin,

kun uusien taitojen oppiminen on lapselle ajankohtaista. Lapselle laaditaan

varhaiskasvatukselliset tukitoimet (lapsen vasu), jossa kuvataan tarkemmin lapsen

huomioimista pedagogisessa toiminnassa. Esimerkiksi jos aikuinen tietää, että leikin

saattaminen loppuun ja toisten lasten kanssa leikkiminen on lapsen tavoitteena, voi

aikuinen päivittäisissä tilanteissa liittyä lapsen leikkiin ja auttaa lasta omalla mallillaan

sekä ohjata lasta leikkimään.

10

Lapsi saa kasvattajan avulla hyviä kokemuksia leikkimisestä ja muiden kanssa

toimimisesta sekä rohkaistuu leikkimään myös itsenäisesti toisten lasten kanssa.

Aikuinen huolehtii lisäksi lapsen pedagogisesta oppimisympäristöstä, jotta se

mahdollistaisi lapsen oppimisen leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteillen.

Päiväkoti Mestarissa on tehty sisä- ja ulkotilojen pedagogisen käytön suunnitelma ja

mietitty erityisen tarkkaan pienryhmien muodostamista ja niiden toiminta. Päivän

rakennetta on tarkasteltu lapsen kannalta. Joidenkin toimintojen toistuminen samojen

kasvattajien läsnä ollessa tukee mm. lapsen kielellistä kehitystä.

Tukea annetaan niin kauan sen tasoisena ja muotoisena, kuin on tarpeellista. Jos

havaitaan, että varhaiskasvatukselliset tukitoimet eivät enää ole lapsen tuen tarpeen

näkökulmasta riittävät, tarvitaan erityistä tukea. Erityinen tuki voi olla erityisen tuen

päätöksellä myönnetty paikka integroidussa ryhmässä, resurssierityis-

lastentarhanopettaja tai avustaja. Joissakin tapauksissa voidaan myös väljentää lapsen

ja hoitohenkilökunnan välistä suhdelukua. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat

kuitenkin aina lapsen vahvuudet ja kehitystarpeet.

Esiopetusikäisen lapsen kohdalla tästä asiasta puhutaan tehostettuna tukena. Tukea

annetaan lapselle silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapselle laaditaan pedagoginen

arvio (Leops). Esiopetuksen perusteissa (2014, s.34), todetaan, että tehostettua tukea

annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka. Erityisen tuen päätöksen

tekeminen esiopetuksen aikana tehostettua tukea saavalle on harvoin tarpeen.

3.3. Oppilashuolto ja kiusaamisen ennaltaehkäisy

Päiväkoti Mestarissa laaditaan kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma. Kiusaamista ei

sallita ja siihen puututaan. Tärkeintä on turvallinen ja avoin ilmapiiri, jossa lapsen on

hyvä kasvaa. Edellytyksenä ovat välittävät ja läsnä olevat kasvattajat, jotka tukevat

lapsen itsetunnon kehittymistä positiivisella palautteella, rohkaisulla sekä asettamalla

rajoja lapsiryhmän toiminnalle. Lapsi oppii toista kunnioittavaksi, yhteistyökykyiseksi

ja ottamaan vastuuta sekä omista että yhteisistä asioista. Kasvattajien keskinäinen

vuorovaikutus on kunnioittavaa ja toisia huomioon ottavaa.

Lapsen tulee tuntea kuuluvansa ryhmään omana itsenään ja lapsen täytyy voida

luottaa siihen, että kasvattajan apua on saatavilla ja hänen apuunsa voi luottaa. Lasten

kanssa keskustellaan siitä, mikä on kiusaamista ja miltä se tuntuu. Kasvattaja auttaa

11

lasta vahvistamaan sosiaalisia ja emotionaalisia taitojaan: hän havainnoi lasta

leikeissä, opettaa lasta liittymään leikkiin, mallintaa tarvittaessa lasten leikkiä, auttaa

ristiriitojen selvittämisessä, sanottaa sosiaalisia tilanteita lapsille, kehuu ja kannustaa

lasta onnistumisesta sekä huomaa lapsen hyvät teot kaverille. Tällä tavalla lapsi oppii

säätelemään omia tunteitaan ja käyttäytymistään. Vanhempien kanssa keskustellaan

avoimesti kiusaamiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvistä asioista.

4. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

4.1 Ilmaisun monet muodot

Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat ja ilmaisevat itseään musiikin, draaman ja

kuvallisen ilmaisun keinoin. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset,

havainnot, kokemukset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminta on luonteeltaan eheyttävää

kasvatusta, jossa yhdistelemme lapselle ominaisia oppimisen tapoja. Kasvattajien

tehtävänä on rohkaista lapsia käyttämään eri ilmaisun ja tiedon hankinnan muotoja

mm. tabletin käyttöä.

Esiopetuksen toimintasuunnitelma tehdään vuosittain, jossa on kuvattu tarkemmin

esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien yksityiskohtaisemmat tavoitteet, sisällöt ja

menetelmät päiväkoti Mestarissa.

Musiikki

Musiikki on Mestarissa mukana päivittäin niin arjessa kuin juhlassa. Laulut kuuluvat

leikkeihin, retkiin, ulkoiluun ja odotushetkiin. Musiikki näkyy Mestarin toiminnassa

myös talon yhteisillä lauluhetkillä, ryhmien ohjatussa toiminnassa ja ulkopuolisten

vierailijoiden esityksissä. Musiikkia ja soittimia tehdään myös itse

pienryhmätoiminnassa. Kuuntelemme monipuolista musiikkia hyödyntäen esimerkiksi

päiväkotimme monikulttuurisuutta sekä käytämme musiikkia liikunnassa ja

teatteriesityksissä tunnelman luojana. Soittotaitoisen henkilökunnan osaamista

hyödynnetään myös musiikillisen ilmaisun rikastuttamisessa. Päiväkodin yhteisissä

tapahtumissa ja juhlissa musiikki on kiinteästi mukana.

Käsityöt ja kuvataiteellinen ilmaisu

Mestarissa on kuvataidepaja, jossa on erilaisia työskentelymateriaaleja ja välineitä

monenlaisen kuvataiteellisen ilmaisun ja käsitöiden toteuttamiseen. Kasvattajat

rohkaisevat ja ohjaavat lapsia kokeilemaan erilaisia kuvataiteellisen ilmaisun keinoja

12

sekä kädentöitä esimerkiksi piirtämistä, maalaamista, muovailua, askartelua, ompelua

ja puutöitä. Materiaalit ovat lapsen tasolla, josta lapsi voi itse valita häntä itseään

kiinnostavan tekemisen. Teemat maa, tuli ja ilma sekä vesi vuorottelevat vuosittain ja

ovat yhteiset läheisen Strömbergin koulun sekä leikkipuiston kanssa. Teema päättyy

loppukeväällä järjestettävään koko talon yhteiseen taidenäyttelyyn, johon jokainen

ryhmä tuo esille vuoden aikana tekemiään töitä.

Suullinen ja kehollinen ilmaisu

Kasvattajan tehtävänä on tarjota leikin avulla kokemuksia suullisen ja kehollisen

ilmaisun eri muodoista sekä tarttua lapsen tekemiin aloitteisiin ja kiinnostuksen

kohteisiin. Lasten kanssa lorutellaan, sadutetaan, luetaan monipuolista lasten

kirjallisuutta, tehdään teatteria ja tanssitaan.

4.2 Kielen rikas maailma

Lapsen kielelliset taidot kehittyvät leikissä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa.

Lasten kanssa keskustellaan ja heitä kuunnellaan. Kieli ja vuorovaikutus ovat myös

sanatonta viestintää. Ilmeillä ja eleillä on oma merkityksensä vuorovaikutuksessa ja

tunnetaitojen vahvistumisessa. Kasvattajien ikäpedagoginen kielenkäyttö edesauttaa

lasten suomenkielentaidon kehittymistä. Käytämme kielenkehityksen tukena satuja,

loruja, riimejä, lauluja, kuvia, pelejä ja sadutusta. Päivittäin luettavat sadut ja lorut

rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja sanavarastoa. Yhteiset keskustelut saduista ja

piirustuksista kehittävät lapsen ilmaisutaitoa ja vuorovaikutusta. Lasten ja kasvattajien

vuoropuhelu on mahdollista yhteisen kielen sekä vaihtoehtoisten

kommunikointitapojen (kuvat ja tukiviittomat) avulla. Kuvien käytön merkitys

korostuu pienten lasten sekä erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kohdalla.

Esiopetuksessa lasten kiinnostusta kirjoitettua ja puhuttua kieltä kohtaan herätellään

eri tavoin hyödyntäen eri viestintävälineitä lähikehitysvyöhykkeet huomioiden.

Tavoitteena on kielellisen tietoisuuden herääminen ja monilukutaidon kehittyminen.

Lasten alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa hyödynnetään esimerkiksi kauppa- ja

lääkärileikeissä, tehtävähetkillä sekä aakkospajoissa. Käytämme oppimisen välineenä

myös tablettia. Koulun oppilaat käyvät myös lukemassa satuja tai pelaamassa

esikoululaisten kanssa.

13

4.3 Minä ja meidän yhteisömme

Päiväkoti Mestarissa vietämme perinteeksi muodostuneita yhteisiä tapahtumia ja

juhlia mm. sadonkorjuu-, joulu- ja kevätjuhlat sekä lähimmäisten päivä. Olemme

mukana koulun itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa ja lipunnostossa. Teemme

yhteistyötä Pitäjänmäen seurakunnan kanssa. Seurakunta vierailee päiväkodissa neljä

kertaa vuodessa. Lapsille, jotka eivät osallistu päiväkodin uskontokasvatukseen,

järjestämme yhdessä muiden ryhmien kanssa heille samaan aikaan pedagogisesti

suunniteltua toimintaa, esimerkiksi satu- ja musiikkihetkiä.

Lapset pohtivat arjessa kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erilaisia toimintatapoja.

Keskustelemme ja vastaamme lasta askarruttaviin kysymyksiin esimerkiksi joulun

vietosta, Eid-juhlasta, kirkossa käymisestä, erilaisista ruokavalioista ja liputuspäivistä.

Lasten vanhemmat ovat tervetulleita päiväkotiin kertomaan perheensä tavoista,

tottumuksista ja perinteistä.

Esiopetusikäisillä syksy alkaa yhteisellä lukukauden siunaustilaisuudella koulun

salissa muiden luokkien kanssa. He osallistuvat myös koulun takkatilassa

järjestettäviin seurakunnan aamunavauksiin, adventtihartauteen ja lauluhetkiin. Lucian

päivänä esikoululaisten kulkue kiertää päiväkodissa. Lisäksi käymme joulu- ja

kevätkirkossa.

4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni

Päiväkodin oppimisympäristö on rakennettu niin, että lapsi voi toimia helposti arjessa

omia valintojaan tehden. Lelut, pelit ja erilaiset oppimismateriaalit ovat helposti

lapsen saatavilla. Kasvattaja tarjoaa lapsille monipuolista toimintaa, jossa lapsi voi

tutkia, kokeilla ja havainnoida erilaisia asioita omaan kokemusmaailmaansa

peilaten. Kasvattaja jäsentää ja kuvaa lasten kokemuksia keskustellen ja lasten kanssa

yhdessä pohtien. Lasten kanssa harjoitellaan dokumentointia eri välinein (piirtäminen,

valokuvaus, lapsen haastattelu, tabletin ja tietokoneen käyttö).

Kasvattajan tehtävänä on herätellä ja tukea lasten kiinnostusta arjen matematiikkaan ja

huomioida siinä matemaattisen ajattelun eri vaiheissa olevat lapset. Laskemme

ympärillä olevia asioita ja tutkimme niiden ominaisuuksia (mittaaminen, vertailu,

luokittelu, sarjoittaminen, lukumäärän laskeminen, päättely- ja ongelmanratkaisu).

Lapset harjoittelevat toiminnan, leikin, lautapelien ja eri aistien avulla matematiikkaan

14

liittyviä käsitteitä. Esiopetusikäisten lasten kanssa syvennetään näitä taitoja samoilla

menetelmillä.

Päiväkoti Mestarin pajatoiminta:

Ympäristöpajaan on koottu tutkimusmateriaalia (kiviä, simpukoita, hiekkaa yms.

teemaan liittyvää materiaalia), havainnointivälineitä (kiikarit, suurennuslasit, vaaka,

mitta-astioita, mittoja, luuppeja), luontokirjoja sekä hiekka- ja vesileikkivälineet.

Ympäristöpajassa mm. tutkitaan metsäretkiltä tuotuja aarteita, istutetaan siemeniä,

mitataan ja punnitaan, tehdään vesikokeita sekä leikitään kivillä, kepeillä ja

muovihyönteisillä. Ympäristöpajan läheisyydessä on myös akvaario, jonka elämää

lapset seuraavat päivittäin.

Taidepajassa lapsilla on mahdollisuus muovailla, maalata, piirtää, askarrella, ommella

ja tehdä puutöitä. He saavat kokeilla monia materiaaleja paperista kankaaseen, savesta

taikataikinaan ja tutustua erilaisiin tapoihin tehdä taidetta. Käytössä on mm. sormi-,

vesi- ja peitevärejä, puu- ja huopakyniä, vahaliituja sekä piirustushiiliä.

Kotikeittiöpaja on oikea keittiö varusteineen. Täällä lapset leipovat, tekevät

pikkuleipiä, valmistavat esimerkiksi pizzoja välipalaksi itselleen, muiden ryhmien

lapsille tai vanhemmille yhteisissä tapahtumissa tarjottavaksi.

Pajoissa tulevat näkyviksi teemat, joita päiväkodissamme on vuoden aikana

meneillään. Jokainen ryhmä käsittelee teemaa omalla tavallaan ryhmän lasten

mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan.

Pienryhmätoiminta

Pajatyöskentely ja ryhmien tilajärjestelyt leikki- ja oppimisympäristöineen antavat

lapsille hyvän mahdollisuuden toimia ja leikkiä pienryhmissä. Osa pienryhmistä on

aikuisen ohjauksessa toimivia kiinteitä ryhmiä (liikuntaryhmät, erityyppiset

leikkiryhmät) ja osa taas päivittäin vaihtuvia pienryhmiä, jotka muodostuvat lasten

tekemien leikkisuunnitelmien mukaan. Pienryhmä mahdollistaa kasvattajalle lapsen

yksilöllisen havainnoinnin. Kasvattaja saa tietoa lapsen vahvuuksista, kiinnostuksen

kohteista sekä tavasta ajatella ja toimia. Lapsi uskaltaa ilmaista ja toteuttaa itseään

rohkeammin pienemmässä ryhmässä. Hyvässä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa

lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.

15

4.5 Kasvan ja kehityn

Päiväkoti Mestarissa päivillä on selkeä rakenne. Säännölliset rutiinit ja ennakoitavuus

ovat lapsille tärkeitä asioita. Vanhemmat luovuttavat aamulla lapsen kasvattajalle,

joka huomioi lapsen yksilöllisesti. Kasvattajan läheisyys, kosketus, arvostavat ilmeet

ja eleet luovat turvallisuuden tunnetta lapselle. Lapsen kasvaessa ja iänmukaisten

taitojen karttuessa lapselle voidaan antaa sopivasti vastuuta ja odottaa häneltä

kasvattajien tukiessa isomman lapsen taitoja.

Aamupala, lounas ja välipala syödään omassa ryhmässä porrastetun aikataulun

mukaan. Toiminta ryhmässä tapahtuu aamupäiväpainotteisesti. Arjessa perushoitoa on

enemmän pienillä lapsilla. Kasvattajat ohjaavat ja tukevat lasta toimimaan oman

toiminnan ohjausta vaativissa tilanteissa (pukeminen, riisuminen, wc-toimet,

syöminen). Tärkeänä osana päivään kuuluvat lepääminen ja päiväunet. Lepohetken

pituus vaihtelee lasten iän mukaan. Levon aikana luetaan kirjoja ja kuunnellaan

rauhallista musiikkia. Ulkoilemme kaksi kertaa päivässä (osapäiväryhmä ulkoilee

kerran päivässä). Ulkoilu auttaa vireystilan säätelyssä sekä edistää keskittymistä ja

oppimista.

5. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN

Teemme yhteistyötä alueen muiden päiväkotien, Strömbergin koulun ja leikkipuiston,

Pitäjänmäen terveysaseman neuvolan, kirjaston, Läntisen alueen perheneuvolan,

terapeuttien, tutkivien tahojen (neuvolapsykologin), lastensuojelun, Pitäjänmäen

seurakunnan sekä eri ammatillisten oppilaitosten ja Helsingin yliopiston kanssa.

Työskentelemme yhdessä myös alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan ja suomi

toisena kielenä lastentarhanopettajan kanssa.

6. ARVIOINTI- JA DOKUMENTOINTIKÄYTÄNNÖT

Päiväkoti Mestarissa arvioinnin tavoitteena on päiväkodin toiminnan ja suunnittelun

kehittäminen vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita muuttuvassa yhteiskunnassa.

Seuraamme varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista ja

kehitämme toimintaa sen pohjalta.

Kasvattaja arvioi arjessa omaa työtään, toimintatapojaan, omia vahvuuksiaan ja

kehittämistarpeitaan sekä työlle asetettujen tavoitteiden toteutumista (Kunta 10, joka

järjestetään joka toinen vuosi). Henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa esimiehen

16

kanssa kerran vuodessa työntekijällä on mahdollisuus oman työn arviointiin, omien

kehittymistarpeiden ja koulutustoiveiden esittämiseen sekä palautteen antamiseen ja

saamiseen.

Uusille aloittaville asiakasperheille annetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely,

joka koskee päivähoidon aloitusta. Koko päiväkotia koskevat asiakaspalautteet

käydään yhdessä läpi henkilökunnan ja vanhempien kesken. Vanhemmilla on myös

mahdollisuus antaa palautetta ryhmän toiminnasta kasvatuskeskustelujen yhteydessä.

Palautteiden pohjalta kehitämme päiväkodin toimintaa.

Dokumentointi arviointimme apuna

Vanhemmille ja lapsille tehdään näkyväksi päivähoidon arkea: lasten ajatuksia (lapsen

haastattelu), töitä, tarinoita sekä valokuvia toiminnasta ja eri tapahtumista laitetaan

esille. Näin lapset ja vanhemmat voivat seurata teemojen etenemistä ja me kasvattajat

voimme arvioida toiminnan ja tavoitteiden toteutumista. Lapsella voi myös olla

käytössä reissuvihko, johon kirjataan päivän tapahtumia ja opittuja asioita.

Varhaiskasvatussuunnitelmiin ja lapsen esiopetussuunnitelmiin kirjaamme yhdessä

vanhempien kanssa lapsen kehityksen ja oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin

tavoitteiden saavuttamisesta.