helmitorvi 2016 uudenmaan sijaisperheet ry · lasten sosiaalisen median käyttö lisääntyy koko...
TRANSCRIPT
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 1
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajalta ....................................................................................................................................... 2
Terveiset Valoa pimeyteen – koulutuksesta ............................................................................................ 3
Vuosikokous ............................................................................................................................................... 5
Nuoret ja Some .......................................................................................................................................... 6
Minnan mietteitä ....................................................................................................................................... 9
Pienryhmät............................................................................................................................................... 12
Hallituksen yhteystiedot ......................................................................................................................... 13
Merkkaa kalenteriin: Vuosikokous 13.3. klo 14.
HELMITORVI 2016
Uudenmaan sijaisperheet ry
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 2
PUHEENJOHTAJALTA
Vuoden 2010 syksyllä olin toiminut sijaisvanhempana vuoden. Olin ollut yhdistyksen jäsen jonkin
aikaa, mutta en ollut vielä juurikaan osallistunut yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen silloinen
puheenjohtaja Tiina Pitko soitti minulle tuona syksynä ja kysyi, lähtisinkö haastateltavaksi
aamutelevisioon Ajoissa kotiin -kampanjan tiimoilta. Sittemmin Tiinan innostus perhehoidosta ja sen
kehittämisestä veti minut mukaan moneen mielenkiintoiseen puuhaan, kuten yhdistyksen
puheenjohtajan tehtävään.
Uudenmaan sijaisperheet ry:n puheenjohtajana
toimiminen on ollut mielenkiintoista, palkitsevaa
ja haastavaa. Mielenkiintoinen tehtävä on ollut
esimerkiksi siksi, että puheenjohtajan roolissa
olen päässyt osallistumaan erilaisiin työryhmiin ja
tapahtumiin ja saanut toimia sijaisperheiden
aseman kohentamiseksi erilaisissa yhteyksissä.
Ihmisten ajattelutavan muutoksen ja
ymmärryksen kasvamisen seuraaminen on ollut
palkitsevaa. Hyvää mieltä ovat tuottaneet myös
tilanteet, joissa olen voinut olla jollain lailla avuksi
sijaisvanhempikollegan vaikeassa tilanteessa.
Vaikuttamistyön haasteet ovat puheenjohtajuuden aikana tulleet hyvin tutuiksi. Vaikka
sijaisvanhemmat ovat jo paljossa mukana, ovet ovat vielä tiukasti kiinni moniin sellaisiin huoneisiin,
joissa sijaisperheitä koskevia päätöksiä tehdään. Tilanne on tosi sekä yleisesti sijaisvanhempia
koskevien asioiden että yksittäisten perheiden tai henkilöiden kohdalla. Viime vuosien aikana on
kuitenkin nähty paljon myönteistä kehitystä ja toivon mukaan kesällä voimaan tulevaksi kaavaillut
lakimuutokset ja perhehoidon laatusuositustyöryhmän työskentelyn tulokset parantavat ja tasa-
arvoistavat sijaisvanhempien asemaa koko maassa. Myös omaishoidon ja vanhusten perhehoidon
kehittäminen saattaa hyvinkin kääntyä sijaisperheiden eduksi, sillä esimerkiksi vapaajärjestelmän on
kaavailtu koskevan kaikkia perhehoitajia.
Olen nyt luopumassa puheenjohtajan tehtävästä, sillä kuluvana vuonna työskentelen aiempaa
enemmän kodin ulkopuolella, enkä enää ehdi antamaan yhdistyksen toimintaan sellaista panosta,
jonka puheenjohtajan roolissa haluaisin antaa. Luovun tehtävästä hyvillä mielin, sillä yhdistyksen
toiminta on vakaalla pohjalla ja niin hallituksessa kuin muissa vapaaehtoisrooleissa yhdistyksessä
toimivat henkilöt ovat huippusakkia! Odotan mielenkiinnolla uuden puheenjohtajan valintaa 13.3.
vuosikokouksessa ja sitä, mihin suuntaan yhdistystoiminta uuden puheenjohtajan johdolla kulkee.
Kiitos teille kaikille, vuosikokouksessa nähdään!
Emilia
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 3
TERVEISET VALOA PIMEYTEEN – KOULUTUKSESTA
Valoa pimeyteen -koulutustilaisuus järjestettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa lauantaina 6.2.2016.
Koulutukseen osallistui noin 60 Uudenmaan sijaisperheet ry:n jäsentä. Tilaisuuden avasi
lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka toivoi sijaisvanhemmilta ja sijoitetuilta lapsilta positiivisia
kokemuksia malliksi siitä, miten asiat tulisi sijaishuollossa järjestää. Kurttila mainitsi pitävänsä
sijaisvanhempi-sanaa haasteellisena ja toivovansa, että tilalle keksittäisiin uusi sana kuvaamaan ”ihan
oikeaa” vanhemmuutta, jossa ei olla kenenkään sijaisena.
Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen, joka työskentelee säätelyhäiriöisten lasten
osastolla, toi esille muun muassa erilaisia näkökulmia auttamiseen liittyen. Riihonen puhui myös
psyykkisestä resilienssistä traumoja kokeneen henkilön selviytymisen yhtenä avaintekijänä. Ylilääkäri,
psykiatri Hannu Lauerma kuvasi omassa esityksessään ihmisen aggression historiaa, ongelmallista
aggressiota ja psykiatrisia häiriöitä. Lauerma painotti, että kaikkia hoidetaan, mutta eri tavalla,
riippuen hoidettavan henkilön sairauksista.
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 4
Koulutustilaisuuden loppupuolella yleisö sai esittää kysymyksiä paneelille. Paneeliin osallistuivat
Riikka Riihonen, Hannu Lauerma, sijaisisien pienryhmien vetäjä Seppo Kinnunen sekä sijaisäiti Pirkko
Ahlqvist. Panelisteja pyydettiin muun muassa ottamaan kantaa sijoituksien pysyvyyteen. Kaikki
panelistit pitivät sijoituksien pysyvyyttä lasten ja nuorten suotuisan psyykkisen kehityksen
edellytyksenä. Myös kiinnipito perhehoidossa herätti keskustelua. Riikka Riihonen totesi, että lapsen
fyysinen rajaaminen voi olla tarpeen muun muassa siksi, ettei tämä joutuisi kokemaan häpeän
tunnetta, jota itsen tai muiden satuttaminen lapsessa synnyttää.
Osallistujat antoivat tilaisuudesta myönteistä palautetta. Tilaisuuden puhujia kiiteltiin muun muassa
suorapuheisuudesta. Luennoitsijoille ja panelisteille annettiin kiitokseksi osallistumisesta kappaleet
Meidän perhe -kirjaa (Vuorinen, Eskola ja Lintunen 2016). Tilaisuuden päätteeksi arvottiin vielä kaksi
kirjaa osallistujien kesken.
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 5
VUOSIKOKOUS
Uudenmaan sijaisperheet ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään sunnuntaina 13.3.2016 klo
14.00 osoitteessa Korsutie 20, Pitäjänmäki, Helsinki. Käsiteltäviä asioita ovat sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Hallitus
Toivomme, että voitte ilmoittaa tulostanne ennakkoon tarjoilun järjestämiseksi. Ilmoittautumiset
ottaa vastaan (8.3. saakka) Marja Auterinen sähköpostitse [email protected] tai
tekstiviestinä/puheluna numeroon 040 524 7783. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruoka-
aineallergiat.
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 6
NUORET JA SOME
Lasten sosiaalisen median käyttö lisääntyy
koko ajan. Myös somen palvelut lisääntyvät
koko ajan. Vanhempien on syytä pysyä
tietoisina, mitä palveluja lapset käyttävät ja
miten. Suosituimpia ohjelmia tällä hetkellä
ovat muun muassa:
- Kik messenger
- Ask.fm
- Periscope
- erilaiset blogit ja keskusteluryhmät
Suurimpaan osaan sosiaalisen median palveluista on
13 vuoden ikäraja ja näistä ikärajoista vanhempien
tulisi pitää kiinni. Esimerkiksi Whatsapp’n
suositusikäraja on 16 vuotta. Lisää näkökulmia muun muassa palvelujen
ikärajoihin löydät linkeistä tämän jutun loppupuolelta.
PALJON HYVÄÄKIN
Oikein käytettynä sosiaalinen media on tehokas yhteydenpitoväline
niin kaveripiirissä, luokan kesken kuin harrastusporukassa. Somessa on
helppo sopia tapaamisia tai kysyä esim. läksyistä. Näyttää siltä, että
tulevaisuudessa sosiaalisen median käyttö ei tule ainakaan
vähenemään. Siksi on tärkeää, että nuori saa hyviä kokemuksia ja opastusta
oikeaan viestintään heti alusta alkaen.
JA HUONOA
Varjopuolena somessa on mahdolliset hyväksikäytöt ja kiusaaminen. Tässä kohtaa
vanhempien rooli saattaa nousta isoksi. Olisi hyvä, jos vanhemmista ainakin toinen olisi lapsen
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 7
kaverina esim. Facebookissa, sillä tällöin olisi helppo pysyä kärryillä missä mennään. Mutta esim.
Ask.fm, snapchat ja Whatsapp on vanhemmille haasteellisempi seurattavia. Ask.fm sen takia että
siellä voi ollaan anonyymisti, snapchatin viestit katoavat näkyvistä ja Whatsapp on vain puhelinten
välillä.
PELISÄÄNNÖT
Kun lapsi saa laitteen ja luvan aloittaa sosiaalisen median käytön, kannattaa pelisäännöt sopia heti
alusta alkaen mahdollisimman tarkasti. Usein lapsi on innoissaan uudesta maailmasta ja saattaa
hyvinkin sopeutua tiukkoihinkin sääntöihin. Myöhemmin voi olla vaikea tiukentaa esim. kännykän
käyttöä.
Säännöt kannattaa tehdä lapsen kanssa yhdessä. Molemmat voivat esimerkiksi tehdä oman
ehdotuksen ja sen jälkeen käydään ehdotetut säännöt läpi ja sovitaan, mitkä niistä otetaan
käyttöön. Lopullisen version voivat molemmat allekirjoittaa. Hyviä kohtia säännöissä voisi olla:
- Päivittäinen käyttöaika
- Käyttö koulussa
- Missä kännykkä/tabletti tms. on yöllä
- Mitä sovelluksia saa käyttää
- Minkälaisia kuvia saa jakaa
- Keiden kanssa saa olla kaveri (esim. tuntemattomien kaveri- / kuvapyynnöt)
Ehdottomina asioina pitäisin kieltoa oman puhelinnumeron, osoitteen tms. laittamiseen julkiseen
jakoon. Kenenkään toisen kuvaa tai tekstejä ei myöskään saa luvatta jakaa. Omat ja toisten
salasanat ovat yksityisasioita. Kaverin salasanaa ei saa yrittää selvittää edes vitsin varjolla. Hyvä tapa
on kääntää katse pois jos esim. koulun PC:llä on joku kirjautumassa.
VALVONTAOHJELMAT
Lasten sosiaalisen median käyttöä voi valvoa erilaisilla valvontaohjelmilla/sovelluksilla. Sopivaa
ohjelmaa etsiessä hakusanana voi käyttää esim. ”Parental Controls”. Useimmista ohjelmista voi
asentaa ilmaisen kokeiluversion. Lapsilla ja vanhemmilla voi kuitenkin olla eri alustoja laitteissa
(Android, Windows, iPhone), mistä voi aiheutua ongelmia, koska eri alustoilla toimivia sovelluksia ei
juurikaan ole tarjolla. Tyypillisesti näillä voidaan määrittää:
- sallitut sovellukset
- käyttöaika
- estetyt internet osoitteet
- ohjelmien lataukset
- paikkatieto
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 8
Ohjelmien toimintaa kannattaa ehdottomasti kokeilla ennen kuin maksaa sovelluksesta mitään. Itse
kokeilin syksyllä Safe Kiddo nimistä sovellusta. Sen hyvänä puolena oli kaikkien eri alustojen
käyttömahdollisuus. Myös käyttöliittymä oli selkeä ja helppokäyttöinen. Ohjelma ei kuitenkaan
toiminut: se ei estänyt netin käyttöä yöllä eikä osannut estää Whatsapp ohjelman käyttöä
ollenkaan. Kun laitoin palautetta, valmistaja ilmoitti että toimiva ohjelmisto on heillä tarkoitus
tulevissa versioissa saada ominaisuudet myös toimimaan….
YKSITYISYYS
Lapsen viestejä koskee kirjesalaisuus siinä kuin aikuisten viestejäkin. Lapsen puhelinta ei saisi mennä
tutkimaan ilman lupaa. Jos lapsen viestien näkeminen tuntuu tarpeelliselta, asiasta olisi hyvä sopia
lapsen kanssa ja katsoa viestit yhdessä. Kannattaa silloinkin kunnioittaa lapsen yksityisyyttä ja kertoa
avoimesti, miksi viestejä on tarpeen tutkia. On myös muistettava, että lapsen kasvatus, hyvinvointi
ja suojeleminen on vanhemman tehtävä. Mikäli tehtävän toteuttaminen vaatii viestien tutkimista,
niin joskus voi joutua kirjesalaisuutta ehkä venyttämään … Tässä pitää huomioida lapsen
kehitystaso, ikä ja muut olosuhteet. Ihan vain uteliaisuuttaan ei kannata kirjesalaisuutta rikkoa,
mutta kun huoli on todellinen, on vanhemman toimittava.
LISÄTIETOJA AIHEESTA:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapset_ja_media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/
http://markofobbaforss.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164816-saako-vanhempi-lukea-lapsensa-
someviestit
http://www.elisa.net/kun-lapsi-on-somessa-10-vinkkia-vanhemmalle/
http://www.mtv.fi/uutiset/it/artikkeli/saako-vanhempi-lukea-lapsensa-yksityista-some-
viestittelya/3569790
Teksti ja kuvat: Tapani Mikkilä
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 9
MINNAN MIETTEITÄ
ILOT JA ONNEN HETKET
Meillä sijaisvanhemmilla on jokaisella jokin syy miksi me olemme sijaisvanhempia tai miksi otamme
vastuun toisten lapsista. Usein myös meillä on aluksi melko ruusuinen kuvitelma asiasta ja arjesta,
kunnes todellinen arki saavuttaa meidät kaikkine haasteineen ja kommervenkkeineen.
Toiset perheet odottavat ensimmäistä sijoitusta kauemmin kuin toiset ja silloin tulee pohtineeksi, että
emmekö me kelvanneetkaan sijaisperheeksi. Pride-kouluttajamme sanoi mielestäni erittäin hyvin,
että emme etsi perheelle lasta vaan lapselle perhettä.
Kun sopiva perhe on löytynyt ja arki saatu alkuun, niin ongelmitta kaikki ei kuitenkaan suju. Toisilla
voi olla pulmana haastava lapsi monine erilaisine ongelmineen tai haasteelliset vanhemmat sekä
sukulaiset. Toisilla voi olla haasteena molemmat edm. tekijät.
Erilaisten perhetilanteiden johdosta meitä sijaisperheitä tarvitaan vuosittain yhä enemmän lisää.
Uskaltaisin väittää, että tulevaisuudessa haasteet kasvavat entisestään ja meidän koulutuksellemme
laitetaan lisäarvoa jopa niin, että kunnat alkavat itse järjestämään räätälöityjä koulutuksia.
Näin ei ehkäpä vielä ole kaikissa kunnissa, mutta hiljalleen aletaan ymmärtämään, että saadessamme
koulutusta perhehoidon laatu paranee ja lapsen yksilölliset tarpeet tulevat paremmin huomatuiksi.
Mielestäni jo sijoitusta suunniteltaessa tulisi pohtia tulevan sijaisperheen koulutusta riippuen lapsen
yksilöllisistä tarpeista tai sitten jos vanhemmat ovat väkivaltaisia. On olemassa koulutus mm.
väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen. Joku voisi nyt tässä kohden sanoa, ettei lapsen vanhempi ole
asiakas. Mielestäni on. Hänen perheellään on asiakkuussuhde kunnan lastensuojelun kanssa, jossa
me olemme palveluntuottajia.
Me palveluntuottajat teemme töitä pääsääntöisesti kotona 24/7 ja usein tulemme itseksemme tai
puolisoittemme kanssa pohtimaan arjen erilaisia asioita, kun lapset ovat nukkumassa. Meillä ainakin
toimistona on sauna, jota harva se ilta lämmitetään ja missä yhdessä käydään läpi päivän asioita.
On päiviä, jotka ovat tuntuneet viikon mittaiselta tai päiviä, jolloin tekisi mieli mennä metsän keskelle
hetkeksi karjaisemaan kuin leijonakuningas, mutta sitten on niitä päiviä, jotka muistuttavat miksi
teemme tätä työtä. Toisten mielestä tämä ei ole työtä vaan elämäntapa, mutta mielestäni molemmat
ajattelumallit sopivat tähän riippuen päivästä ja tilanteesta.
Aikaisemmissa kirjoituksissa pohdin syyllisyyttä, haastavaa lasta ja sitä kuinka lapsi on aarre. Tässä
kirjoituksessani pohdin enemmän ilon ja onnen hetkiä niin lapsen kuin perhehoitajankin kannalta ja
mielestäni nämä ovat ne hetket, jotka saavat meidät jatkamaan perhehoitajina ottaen vastuun toisten
lapsista ja pitäen kotiovemme avoimina myös lasten vanhemmille ja sukulaisille.
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 10
Ensimmäinen kerta kun sanotaan, että olet rakas on se mieleenpainuvin asia, jonka tulet aina
muistamaan ja kuinka paljon sen eteen on tehty töitä ansaitsemalla luottamus, osoittamalla kuinka
itse välität ja olet läsnä sekä omilla strukturoiduilla päivärutiineilla olet onnistunut luomaan lapselle
turvallisuuden kehän, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä niin hyvine kuin haasteellisine
ominaisuuksineen.
Meillä suurimpina hetkinä nousevat halaukset, rakkauden osoitukset, naurun remakat ja huumori.
Iltasatuja lukiessamme usein keskustelemme päivittäisistä asioista tai sitten saduissa olevista asioista.
Poni ja Puluboi on saanut perheessämme suuren suosion kuten myös Risto Räppääjä ja Eemeli Pepistä
puhumattakaan.
Ponin ja Puluboin kirjaa lukiessamme oli jossain kohtaa puhe vauvasta ja siemenistä, niin päätinpä
kysellä, että mistä ne vauvat saavat alkunsa? Hetken oli hiljaista, kunnes kuului: Hei Mamma, eikö ne
vauvat tuu siemenistä? Minä: Juu, kyllä ne kasvaa siemenistä. Tiedättekö millaisista siemenistä ne
tulee? Sama lapsi: Hei Mamma. Oliko ne auringonkukansiemeniä vai mitä? Minä: Toivottavasti eivät
sentään. Nyt kun ruokimme lintuja, niin ostin juuri 25 kilon säkin siemeniä, niin meillä olisi kohta
parisataa vauvaa pihalla odottamassa meitä. Kaikkia alkoi kovasti naurattaa. Hetken pohdittuaan
samainen lapsi sanoi: Kuule Mamma, ennen vanhaan haikara vei vauvat kodeistaan toisten talojen
savupiippujen päälle ja niissä taloissa asui perhe, joka hoiti sitten niitä vauvoja aikuisiksi saakka. Minua
ei haikara ole tuonut tuonne piipun päälle, vaan olen itse kävellyt rappuja ylös ja ovesta sisään. Tässä
mä nyt olen ja tämä on minun kotini.
Mikä sykähdyttävä tunteidenmyllerrys, kun olet itse saanut onnistumisen kokemuksen ja lapselle ilon
saada tuntea olla rakastettu sekä haluttu juuri sellaisena kuin on.
Meillä leivotaan päivittäin, mikä on lasten mielestä parasta. Heidän mielestään leipomisesta tuleva
tuoksu on hurmaavaan ihanaa ja kun saa uunista juuri tulleita sämpylöitä. Useimmat eivät ole koskaan
nähneet kuinka leivotaan ja se ilo mikä
heillä on saadessaan itse kokeilla
leipomista tai toivoessaan kakun
syntymäpäiväksi ja saadessaan sen.
Silmistä näkee tuikkivat tähdet ja kasvoilta
iloisen hymyn.
Rutiinit ovat asia, jotka luovat
turvallisuuden tunteen ja he tietävät aina
mitä tapahtuu seuraavaksi. Joidenkin
mielestä rutiinit ja säännöt on tehty
rikottaviksi, mutta meillä ne ovat lasten
oman toiminnan ohjauksen kannalta helpottava tekijä sekä edelleen se turvallisuuden suurin luoja.
Halaukset ovat ne, joista jokainen meillä ilahtuu ja meillä halataankin jatkuvasti monissa eri
tilanteissa. Kuravaatteita päälle laittaessa on helppo hieman rutistaa kaiken kokoista kaveria ja
samalla antaa tunteen olla rakastettu. Iltaisin jaetaan iltahalauksia ja joidenkin kohdalla on pitkään
tehty yhteistyötä ennen kuin on päästy siihen tilanteeseen, että antavat iltahalauksen. Se on meille
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 11
vanhemmille luottamuslause lapsilta ja myös luo onnistumisen ja ilon kokemuksen. Rajat ja rakkaus
kulkevat käsi kädessä, vaikka se onkin melko kulunut fraasi. Vai mitä mieltä olet?
Keskustelemme paljon lasten kanssa, jolloin saavat mahdollisuuden tulla yksilöllisesti kuulluksi ja
nähdyksi sekä ilmaistua asiansa. Useimmiten keskustelemme ruokapöydän ääressä, jolloin kaikki ovat
läsnä. Siinä on hyvä jakaa huolet ja murheet sekä ilot ja onnistumisen kokemukset.
Kaiken tämän keskellä on hyvä muistaa oma parisuhde ja itsensä. On hyvä ottaa myös aikaa jossain
välissä itselleen ns. hengähdystauoksi, jotta taas jaksaa.
Itse käyn lenkillä. Se antaa minulle energiaa, voin pohtia asioita rauhassa, ilman keskeytyksiä ja näin
pystyn laittamaan asiat oikeaan järjestykseen ja ne saavat oikean perspektiivin. Lenkkeily antaa
minulle sisäisen rauhan ja mahdollistaa minun toimia perhehoitajana. Puolisoni kanssa saunomme
yhdessä ja jaamme ajatuksiamme. Usein meillä onkin saunailta päivittäin.
Lopuksi laitan sinut pohtimaan: Mistä sinä saat energiaa? Mikä saa sinut jaksamaan? Muistatko vaalia
yhteistä parisuhdetta?
Perheen vanhempien hyvinvointi heijastuu kaikkiin perheessä olijoihin ja jos vanhemmat voivat hyvin
myös useimmiten koko perhe voi hyvin. Huolehtikaamme siis toisistamme ja ottakaa ajoittain aikaa
itsellenne ja toisillenne.
Iloista kevään alkua teille
Minna
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 12
PIENRYHMÄT
Yhdistyksen pienryhmät kokoontuvat kerran kuussa. Pienryhmät on tarkoitettu sijaisvanhemmille ja
heidän puolisoilleen. Pienryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja niiden kokoonpano voi
vaihdella.
Lisätietoja ryhmistä saa ryhmien vetäjiltä ja yhdistyksen pienryhmäyhdyshenkilöltä Heidi Kaipiolta,
puh. 050-5582077, [email protected].
Hanko, pienryhmä. Hanko-Raasepori (Tammisaari-Karjaa-Pohja-Tenhola) alueelle on perustettu uusi
ryhmä. Ensimmäinen tapaaminen ollut Lappohjassa. Ryhmän vetäjinä Mari Kaartinen ja Susann
Heikkinen, 045-6791577. Jatkossa kokoontuu sunnuntaisin kerran kuussa tai jokatoinen kuukausi
Lappohjassa.
Nurmijärvi, pienryhmä, yhteyshenkilö Maina Laakso, puh. 040-5849844.
Tapaamispaikkana Klaukkalan avoin päiväkoti, Vaskomäentie 5, Klaukkala. Uudet ja entiset
tervetuloa!
Kevään tapaamispäivät ovat:
to 10.3. klo 18-20
to 21.4. klo 18-20
to 19.5. klo 18-20
to 16.6. klo 18-20
Vantaa, uusi pienryhmä. Juli Nyman (040-5686499) ja Sari Lintunen ovat yhteyshenkilöt,
Myyrmannin kauppakeskuksessa Cafe Bretange 3 krs. tapaamispaikkana. Tervetuloa uudet jäsenet!
Pusula, Paula Soinio, puh. 050-3664963
Sipoo, Sanna Mononen, puh. 040-534 0183, 041-539 3547
Helsinki, äitien rukouspiiri / Reetta Lehto, puh. 045-135 3072 Kokoontuu päiväaikaan, ryhmäläiset
sopivat tapaamiset keskenään.
Lohja, Anita Ekvist, puh. 050-582 8104.
Tapaamiset vuonna 2016 Lohjan kaupungin lastensuojeluyksikössä Ojamonharjuntie 64 B, 08200
Lohja. Päivät ovat torstaipäiviä ja tapaamisaika klo. 18.00 - 20.00.
HelmiTorvi 2016
www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa 13
2016 tapaamiset:
10.3.2016, 14.4.2016, 19.5.2016, 16.6.2016
Kesäloma
11.8.2016, 15.9.2016, 13.10.2016, 10.11.2016, 8.12.2016
Mäntsälä, Monika Matthes, puh. 044-2566330
Itä-Helsinki, Roihuvuoren ala-asteen Marjaniemen sivukoululla, Valkovuokonpolku 18.
Vetäjänä Pekka Keinänen, Puh. 045 6757103
Hyvinkää, ryhmä kaipaa vetäjää, kiinnostuneet ottakaa yhteyttä pienryhmäyhteyshenkilöön (kts.
yhteystiedot yllä)
Espoo, pienryhmä, vetäjänä Arja Khoshkhoo. Paikkana on Tuomiokirkon seurakuntatalon 2 krs. Ja
huone 2, Kirkkoranta 2, 02770 Espoo. Ajankohdat: 2.3 klo 18-20.00, 6.4 klo 18-20.00, 4.5 klo 18-
20.00. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Arjalle, Puh. 041 4335970, [email protected]
HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT
Emilia Säles, puheenjohtaja
0400 44 8084 [email protected]äivänkaari 12 D, 02210 Espoo
Hallituksen jäsenet:
Marja Auterinen, sihteeri, [email protected], p. 040-5247783
Anita Grönlund, jäsenasiat, [email protected], 050 338 3965
Heidi Kaipio, pienryhmäyhteyshenkilö, [email protected], 050 5582077
Mauri Nieminen, rahastonhoitaja, [email protected], 045 346 8806
Leena Oinonen, varapuheenjohtaja, [email protected]
Tiedotus: Tapani Mikkilä, [email protected], 050 447 3337