LAMPPU PIRSTALEIKSI,

MITÄ TEHDÄ? S. 7

SÄHKÖLAITE KIRPPUTORILTA

TAI NETISTÄ? OSTO-OPAS S. 8

KASVIMAA KESKUSTASSA S. 4

Käytöstä poistetusta telkkarista syntyy vaikka fleecepusakka s. 14

TV KIERTOON

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 2 2 0 1 1

Sisältää

hinnanmuutos-

ilmoituksen

H E L E N F IH E L E N F I 2 2 0 1 1

3 Pääkirjoitus 4 Meidän talo

Kaupungissakin voi viljellä syötävää. 6 Kodin energiavinkit 8 Sähkölaite ulkomailta tai netistä?

Lue, mihin kannattaa kiinnittää huomio kirpputori- ja nettiostoksilla.

12 TapasimmeEnergia-arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva elää kuten opettaa.

14 Television uusi elämäVanhasta kuvaputkitelevisiosta syntyy kierrätyksessä vaikka mitä.

20 Sähköposti 22 Hyvä palvelu

Energiatodistus on rakennuksen ener-giamerkki, joka auttaa vertailussa.

Uusi palsta!

Uusi palsta!

12

2•20112•2011

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotMaksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi NeuvontapalvelutEnergiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon- desibeli- ja valaistus- voimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.fiSähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

KaukolämpöKaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitemuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi

Helsingin EnergiaVaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi

Asiakaspalvelupiste, 3. krsma–pe 8.30–16Puhelinpalvelu: ma–pe 8–18To 23.6.: 8–155.7.–14.8.: ma 8–18, ti–pe 8–16Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803

Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804

VikailmoituksetSähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min. Hinnat sisältävät alv 23 %.

MAAILMA PIENENEE

KAUKOMAIDEN

RETRO ON POP

SÄHKÖ

LAITT

EIDEN

KIN

TUULET P

UHALTAVAT

HANKIN

NOISSA

Suomen ensimmäinen energia-arkkitehti Pirjo Pekkarinen- Kanerva kannattaa arjen ekotekoja.

Pieni kulutus säästöä tärkeämpääEnergian säästö ja pieni energian kulutus eivät välttämättä ole sama asia. Äskettäin ostin alennusmyynnistä 200 euron takin 40 prosen-tin alennuksella. Säästinkö 80 euroa vai kulutinko 120 euroa? Ener-giansäästön ja energiatehokkuuden pohdinnoissa olemme saman-kaltaisten kysymysten äärellä.

Kodin lämmityksen kokonaistehokkuus on kolmen tekijän summa – kuinka paljon lämpöenergiaa talo tarvitsee, kuinka energiateho-kas itse lämmitystapa on ja miten asukas energiaa käyttää. Näistä lämmitystavan valinnalla on suurin merkitys lämmityksen energia-tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Helsingin alueella valta-osa on tehnyt parhaan mahdollisen valinnan – kaukolämmön. Yli 90 prosenttia kiinteistöistä kuuluu sen piiriin.

Lämmitysmuotoa valittaessa tulisi suosia lämmitystapoja, jotka ai-heuttavat pienimmän kulutuksen primäärilähteellä. Primäärienergia on luonnossa esiintyvää jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily ja erilaiset polttoaineet, kuten öljy, hiili, puu, maakaasu ja turve. Mitä tehok-kaampi energiatuotantoketju on, sitä pienempi on myös vaikutus alkulähteellä. Pieni kulutus alkulähteellä tarkoittaa parempaa koko-naistehokkuutta ja pienempiä päästöjä. Helsingissä kaukolämmitys on ekotehokkain lämmitystapa, koska se aiheuttaa pienimmän ku-lutuksen alkulähteillä ja sitä kautta pienet päästöt.

Energiaa ei tuoteta, jos sitä ei kuluteta. Kaiken lähtökohtana tulisi nähdä oma energian kulutus ja energian käyttöön liittyvät valinnat. Energiatehokkuus on siis meistä jokaisesta kiinni. Energian säästä-minen ei välttämättä vähennä kokonaiskulutusta. Tämän takia pi-täisi puhua energian pienestä kulutuksesta, ei säästämisestä. Hyvä valinta on se, mikä kuluttaa vähiten, ei se, mikä säästää eniten.

Niko Wirgentiusjohtaja

23

Bio- vai sekajätettä, vai peräti energiajaetta? En liene ainoa, jolle jätteiden lajittelu aiheuttaa päänvaivaa. Lajiteltavien jätejakeiden määrä lisääntyy kaiken aikaa, ja kullakin kiinteistöllä on omanlai-sensa lajittelukäytännöt. Vaivannäkö ei kuitenkaan ole turhaa: la-jittelun ansiosta materiaalit saadaan kiertämään, ja samalla hilli-tään kaatopaikkavuorten kasvua.

Lajittelu näkyy pienenevän jätelaskun lisäksi ympäristössä. Pape-ria kierrättämällä säästetään puuta, metallipurkkeja kierrättämällä malmeja. Raaka-aineiden säästön lisäksi kierrättäminen vähentää materiaalien hankinnasta, kuten louhinnasta ja metsänhakkuusta, aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Kierrätys säästää myös energiaa. Alumiinin kierrätys on hyvä esi-merkki, sillä valmistamalla tuotteita kierrätysalumiinista sääste-tään energiaa valmistusvaiheessa jopa 95 %. Tölkit ja purkit siis tosiaan kannattaa lajitella erikseen! Tuotteiden valmistukseen ku-lutettua energiaa on helpointa säästää käyttämällä tuotteita uudes-taan, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Jos jätettä ei voi hyödyn-tää materiaalina, sen voi hyödyntää energiana, jolloin vähennetään muiden polttoaineiden tarvetta ja pienennetään kaatopaikkoja.

Helsingin Energiassa kierrätys on osa jokaisen työtä. Toimisto-työntekijä selviää muutaman eri jätejakeen lajittelulla, mutta voi-malaitoksilla erilleen kerätään yli tusinaa sorttia jätteitä: auton-renkaita, erilaisia ongelmajätteitä, tyhjiä öljyastioita… Kyky erotella jätteet oikein on osa ammat-titaitoa. Loistava esimerkki materiaalien kierrätyksestä on pari vuotta sitten to-teutettu Hanasaaren A-voimalaitoksen purku: yli 99 prosenttia purkumateri-aaleista kierrätettiin uuteen käyttöön.

Materiaalien ohella Helsingin Energi-assa kierrätetään myös energiaa. Katri Valan lämpöpumppulaitos ottaa talteen mereen matkalla olevan puhdistetun jä-teveden lämpöenergian, jolla lämmite-tään koteja ja käyttövettä. Tietokonesali-en hukkalämpö voidaan myös kierrättää lämpöverkkoon, jolloin säästetään samal-la sekä jäähdytys- että lämpöenergiaa. Ja vähennetään energiantuotannon ympä-ristövaikutuksia.

Energian hukkaaminen on kuin tavaran heittämistä kaatopaikalle – jo satsa-tut resurssit valuvat hukkaan. Helsin-gin Energian tavoitteena on kierrät-tää hukkaenergia uudelleen käyttöön aina kuin mahdollista.

Kierrätysideologia istuu toden totta energiantuotantoon varsin hyvin!

Pirjo Jantunenympäristösuunnittelija

14

Kierrätysideologia istuu energiayhtiölle

8

4

14

LAMPPU

PIRSTALEIKSI,

MITÄ TEHDÄ? S. 7

SÄHKÖLAITE

KIRPPUTORILTA

TAI NETISTÄ?

OSTO-OPAS S. 8

KASVIMAA

KESKUSTASSA S. 4

Käytöstä poistetusta telkkarista

syntyy vaikka fleecepusakka s. 14TV KIERTOON

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 2 2 0 1 1

Sisältä

ä

hinnanmuutos-

ilmoitu

ksen

H E L E N . F IH E L E N . F I

2 2 0 1 1

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

HELSINGIN ENERGIAN HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTIIlmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija: Helsingin

Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN,

p. 09 6171, faksi 09 617 2360, www.helen.fi

Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto:

Mari Eskelinen, Jarmo Karjalainen, Jouni

Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva

Spiegel, Seija Uusitalo Toimitus: Otavamedia Oy,

Kynämies Painopaikka: PunaMusta

Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528

Kannen kuva: Pekka Hannila

Meidän talo

4

tMeidän tattttttaaaalalalalalalooo Ja

ana

Kal

lioko

ski K

uvit

us A

nssi

Ker

änen Mikä sen ihanampaa kuin napsia tuoreet juurekset,

salaatit ja yrtit kasvimaalta suoraan lautaselle! Tämä idylli ei ole vain maalla asuvien yksinoikeus, vaan täyttä totta myös kaupungeissa.

Kuka tahansa voi viljellä syötävää kaupunkiym-päristössä: viljelypalstoilla, parvekkeilla, ikkunalau-doilla ja taloyhtiön pihoissa sekä lähimailla.

– Mitä enemmän ihmiset näkevät, mistä ruo-ka on peräisin, sitä enemmän he kiinnostuvat vilje-lemään sitä itse, kiteyttää Minna Ritoluoma kau-punkiviljelyn ytimen. Ritoluoma on yksi ympäristö-järjestö Dodon kaupunkiviljelijöistä. Heidän tavoit-teenaan on, että vuonna 2030 jokaisen taloyhtiön pihalla on kasvimaa.

Sissiviljelmiä joutomailleKaupunkiviljely ei ole uusi ilmiö. Eteläisellä pal-lonpuoliskolla se on arkipäivää ja kaikkea muuta kuin harrastus. Helsingissäkin oli 1900-luvun alussa perunamaa lä-hes jokaisen taloyhtiön pihalla, ja viljelypalstoja suomalaisissa kau-pungeissa on ollut aina.

Viljelypalstoihin saattaa valitet-tavasti olla vuosien jonot, ja tämä herättikin dodolaisten luovuuden. Miksei hyödynnettäisi taloyhtiöi-den pihoja ja kaupunkien jouto-maita? Voisiko kaupunkien puistoihin istuttaa mar-japensaita ja hedelmäpuita koristepensaiden sijaan?

Pari vuotta sitten dodolaiset valtasivat Keski- Pasilan ratapihalla olevan joutomaan ja perustivat sinne sissiviljelmän. He rakensivat käsittelemättö-mistä laudoista ja lavoista korkeat laarit ja eristivät maaperän mansikkakankaalla. Viljely laareissa estää sen, että maaperästä ei irtoa mitään haitallista, eivät-kä citykanitkaan yllä istutuksiin. Mutta entä ilman-saasteet kaupunkioloissa?

– Olemme lähettäneet kasveista näytteitä tut-kittavaksi. Niissä ei ole ollut mitään, Minna Rito-luoma kertoo.

Joutomaata Dodo hyödynsi viime kesänä myös esimerkiksi Kalasatamassa yhteistyössä Helsingin

VILJELY LAAREISSA ON MAHDOLLISTA

VAIKKA ASFALTIN PÄÄLLÄ.

Viljelypalstat, parvekkeet, ikkunalaudat ja viljelylaarit taloyhtiön pihassa ovat kaikki potentiaalisia kasvualustoja urbaanille multasormelle. Ympäristöjärjestö Dodo on vienyt kaupunkiviljelyn myös joutomaille.

Kasvimaa keskustassa

kaupungin kanssa. Palstat rakennettiin suurista betonisäkeistä, jotka täytettiin Helsingin veden mul-lalla. Viljelijät vuokrasivat itselleen säkin, jossa ku-kin kasvatti haluamiaan herkkuja: retiisejä, hernei-tä, härkäpapuja tai salaatteja. Kaupunki järjesti vil-jelmille kasteluveden.

Laarit täyteen juureksia Kuka tahansa voi perustaa laariviljelmän taloyhtiön yhteiselle pihalle. Kastelu on se työläin juttu, erityi-sesti kuivina ja kuumina kesinä. Minna Ritoluoma suositteleekin, että mukana on ainakin viisi asukas-ta. Näin kenellekään ei koidu viljelystä ja kastelusta kohtuutonta taakkaa.

– Puinen laari on kätevä, sillä se on riippuma-ton maaperästä. Sen voi laittaa vaikka asfaltin päälle. Pohja vaatii vettä läpäisevän kankaan. Mikäli multaa on 50 senttimetrin verran,

laarissa voi kasvattaa mitä vain, vaikka marjapensaita.

Perunat kasvavat hyvin myös esimerkiksi ämpärissä tai Ritoluoman suosimassa kaksinkertaisessa hienosoke-ripussissa.

– Kun yöpakkaset loppuvat, perunat voi viedä ikkunalaudalta pihalle tai parvekkeelle.

Parveke tai ikkunalauta on salaateille ja her-kille yrteille hyvä kasvupaikka. Niihin eivät etanat ja hyönteiset yllä. Ritoluoma viljelee hyötykasveja myös vuokrapalstallaan.

– Halusin saada lautaselleni mielenkiintoisem-pia lajeja kuin mitä kaupasta saa. Viljelen paljon kaksi- ja monivuotisia kasveja, muun muassa pals-ternakkaa, mustajuurta, parsaa, raparperia ja yrtte-jä. Myös vesimelonin kasvattamista olen kokeillut, mutten ole onnistunut!

Ritoluoma on aktiivisesti mukana Dodon toi-minnassa opastamassa kaupunkilaisia viljelyn sa-loihin niin sanotuissa laaritalkoissa. Dodo työsken- telee myös aktiivisesti joutomaiden hyödyntämi-sessä.

5

– Joutomaille voi perustaa laariviljelmiä, mutta siellä kasvaa myös luonnonkasveja ja rik-karuohoja, joita voi hyödyntää ruoanlaitossa. Villivadelmalle voi raivata elintilaa, siankärsä-mö maistuu hyvältä uusien perunoiden kera ja voikukka sekä nokkonen ovat tunnettuja villi-yrttejä, Ritoluoma luettelee.

Yhteisöllisesti ja yhdessäKaupunkiviljelyn hienous on tekemisessä ja tietenkin sadonkorjuussa, mutta myös sen yh-teisöllisyydessä.

– Yhteinen viljelmä naapureiden kanssa edellyttää yhteistyötä ja keskustelua. Syksyllä porukat voivat viettää yhteisiä sadonkorjuu-

juhlia, Minna Ritoluoma perustelee. Hänen mukaansa yhteisöllisyys on jälleen heräämäs-sä. Tärkeää on myös, että lapset näkevät, mis-tä ruoka on peräisin.

Kaupunkiviljely todistaa, että ihmisel-lä ei tarvitse olla omakotitaloa ja omaa pihaa, vaan kaupungin tiloja voidaan ajatella yhtei-sinä tiloina.

Dodolaiset ovat neuvotelleet Helsingin kaupungin kanssa, voisiko puistoihin istuttaa hyötykasveja, kuten marjapensaita ja hedelmä-puita. Lapset saisivat syödä marjoja suoraan puskista, ja kuka tahansa voisi poimia ome-noita piirakkaansa.

Ajatus on loistava, mutta siinä on haasteen-sa. Esimerkiksi hedelmäpuiden sato on tärkeä korjata, muuten se houkuttelee jyrsijöitä. Tä-hänkin Dodo on miettinyt luovan ratkaisun puukummiprojektillaan.

– Haemme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ihmisiä, jotka suostuvat ottamaan lähi-alueensa hedelmäpuun hoitaakseen.

Itse viljelty ruoka on lähiruokaa parhaim-millaan. Ritoluoma toivoo, että käsillä tekemi-nen ja oman ruoan tuottaminen vaikuttaisivat ylipäätään ihmisten kulutuspäätöksiin.

– Maailma on täynnä isoja ja mutkikkai-ta asioita, mutta pienillä ja hauskoilla teoil-la asenteet voivat muuttua kohti kestävämpää elämäntapaa.

Lue lisää kaupunkiviljelystä ja laaritalkoista: www.kaupunkiviljely.fiLisätietoa myös: www.martat.fi ja www.hyotykasviyhdistys.fi

Kiinnostuitko?

Kodin eloperäiset jätteet voi kompostoida muhevaksi mullaksi. Kompostoimalla ta-lousjätteet vähennät kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää ja saat samalla ravintei-kasta maanparannusainetta puutarhaan.

Talousjätekompostoinnista on taajama-alueella ilmoitettava jätehuollosta vastaa-valle yhtiölle tai kunnalle. Sen sijaan puu-tarhajätteiden kompostoinnista ei yleensä tarvitse ilmoittaa erikseen.

Millaisessa kompostorissa?Talousjätteet kompostoidaan kiinteäpohjai-sessa, kannellisessa astiassa tai laatikossa.

Mitä kompostiin voi laittaa?Talousjätekompostiin voi laittaa pilkotut ruoan tähteet, kuoret ja perkuujätteet, suoda-tin- ja talouspaperit, kasviosat, mullan, mu-nankuoret ja luut. Seosaineeksi käyvät ha-ketetut risut, kutterinpuru, turve, kuorike, puiden lehdet ja haravointijäte.

Puutarhajätekompostiin voi laittaa ruohon-leikkuutähteet, lehdet, oksat, risut ja kasvin-jätteet.

Kompostiin laitetaan kerroksittain tasa- kokoiseksi silputtua kompostoitavaa ainetta ja väliin karkeampaa, kuivaa seosainetta. Talous-jätteet peitetään ohuella kerroksella seos- ainetta.

Miten onnistun?Kun kompostissa vallitsee pieneliöille suotuisat olosuhteet, pieneliöt hajottavat kasviperäistä ainetta tehokkaasti. Kosteuden, ravinnesuh-teiden ja ilmavuuden tulee olla sopivassa suh-teessa keskenään. Tällöin komposti valmistuu muutamassa kuukaudessa.

Seosaine, esimerkiksi oksasilppu, pitää kompostin ilmavana, jolloin pieneliöt saavat riittävästi happea. Lisäksi pieneliöt tarvitsevat kosteutta. Komposti on sopivan kosteaa, jos siitä kädellä puristettaessa juuri ja juuri irtoaa nestettä.

Jos komposti ei toimi, tarkista, onko hajo-tettavaa ainesta riittävästi, onko komposti liian kuiva tai märkä ja onko lämpötila sopiva.Lue lisää www.martat.fi ja www.wwf.fi

Kompostointi on ympäristöteko

Siivoa ympäristöystävällisesti

Pohjalla on oltava tiheäsilmäinen verkko, jotta jyrsijät ja kärpäset eivät pääse kom-postiin. Kun kompostori on lämpöeristetty, se toimii yleensä läpi vuoden. Mikäli massa kuitenkin jäätyy talven aikana, se jatkaa toi-mintaansa ilman lämmettyä.

Puutarhajätteille riittää eristämätön kom-postori, esimerkiksi puukehikko tai kasa. Puutarhajätteitä voi laittaa myös talouskom-postiin seosaineeksi.

Komposti sijoitetaan varjoisaan paikkaan ja sateelta suojaan niin, ettei siitä ole haittaa naa-pureille. Kompostin läpi suodattuvan veden ei saa antaa valua kaivoihin tai vesistöihin.

Aurinko paistaa paljastaen likaiset ikkunat ja nurkkiin kerääntyneen pölyn. On kevätsiivouksen aika. Helen poimi ympäristöystävälliset siivousvinkit.

– Suosi ympäristöystävällisiä, ympäristö-merkittyjä kemikaaleja ja fosfaatittomia pe-suaineita. – Valitse mieluummin saippua- ja suopa-pohjainen pesuaine kuin synteettisiä tensi-

dejä sisältävä aine. – Miedot yleispuhdistusaineet ovat ympäristöystävällisempiä kuin eri-koispuhdistusaineet. – Etikka on mainio yleispuhdistus-aine. Sillä voi pestä niin ikkunat

kuin wc-pöntötkin. – Annostele pesuainetta säästä-

väisesti.– Hankaa ja anna pesu-

aineen vaikuttaa. Vä-hennät vahvojen ke-

mikaalien tarvetta.

– Käytä mikrokuitu-liinoja ja -moppeja, jolloin pesuainetta ei tarvita lainkaan. Mikrokuidun hankausteho on hyvä.– Älä päästä kotia kovin likaiseksi. Kun lika ei ehdi pinttyä, puhdistamiseen ei tarvita vahvoja kemikaaleja.– Älä päästä pesuaineita vesistöihin. Pese matot mieluummin niille varatulla pesupai-kalla kuin laiturilla.– Tuuleta mieluummin kuin käytät keinote-koisia ilmanraikastimia.

Lähde: WWF

© S

KO

Y/To

mm

i Tuo

mi

© S

KO

YKodin energiavinkit

-esite on jaossa nyt myös

ruotsiksi ja englanniksi!

Hae omasi Energiakeskuksesta

tai verkko-osoitteesta

www.helen.fi/energia/

energiakeskus.html.6

Kodin energiavinkit nneeKodin ene

omi

neeerergiavinkit

Sähkötalon Energiakeskuksesta (3. kerros) saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodin kone asioissa. • Kampinkuja 2 (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • puh. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.fi • www.helen.fi • www.twitter.com/energianeuvoja

Oletko hankkimassa uutta pesukonetta? Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityksessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioi-tasi uuteen uskoon: www.helen.fi.

Opastusta

1. Mökkikeittiöön on tilanpuutteen vuoksi sijoitettava uuni ja jää-kaappi vierekkäin. Mitä näiden asennuksessa on otettava huomioon?

Työtehoseuran mukaan viereen sijoitetun uunin tai astianpesukoneen käyttö lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 10–20 prosenttia. Uunin kuu-muus voi vaurioittaa kylmälaitteen eristeitä ja tiivisteitä. Laitteen käyttöikä saattaa myös jäädä lyhyemmäksi. Kylmälaitteen yläpuolelle varataan 5–10 senttimetriä ilmankiertotilaa asennusohjeen mukaisesti. Tarjolla olevista malleista, kuten mitoista ja ominaisuuksista, saa tietoa kodinkoneoppaista verkko-osoitteessa http://www.helen.fi/energia/kodinkoneoppaat.html.

2. Pitääkö paikkansa, että induktiolieden keittolevyistä tulisi sätei-lyä, varsinkin jos kattilat eivät peitä keittoaluetta kokonaan? Miten on keraamisen lieden laita?

Keraaminen induktiokeittotaso ei aiheuta säteilyä.Induktiokeittoalueen toiminta perustuu magnetismiin. Kattilan tai pais-

tinpannun magneettista metallia olevan pohjan ja keittotason keraamisen pinnan alla olevan kuparikelan välille syntyy magneettikenttä, joka kuu-mentaa suoraan keittoastian. Tämän vuoksi induktiotasolla voidaan käyt-tää myös tasoon merkittyä keittoaluetta pienempiä keittoastioita. Keitto-taso ei kuumene niin kuin valurautalevyt tai tavallinen keraaminen taso, vaan sen lämpeneminen johtuu magneettikentän kuumentamasta keitto-astiasta.

Tavallisen keraamisen keittotason pinnan alla olevat vastukset ovat sa-mantapaiset kuin valurautaisen levyn sisällä olevat. Kun keittoalue kuu-menee, vastukset hehkuvat punaisina. Valurautalevyllä ja tavallisella ke-raamisella tasolla keitettäessä on tärkeää, että keittoastia peittää koko keittoalueen. Näin vastusten säteilemä lämpö ei karkaa hukkaan.

3. Minulta tippui kylmä energiansäästölamppu lattialle. Lasikupu meni pirstaleiksi ja kolmesta putkesta yksi katkesi. Keräsin murut lattialta sormin ja lopuksi imuroin pienet sirut myös pois. Lampun palautin ongelmajätteisiin.

Tuliko tästä haittaa imuriin, kun valtaosa siruista oli peräisin pääl-limmäisestä kuvusta? Itse energiansäästölampun putki ei hajonnut pirstaleiksi, katkesi vaan juurestaan.

Rikkoutuneen energiansäästölampun sirpaleet suosi-tellaan kerättäväksi jäykän paperin avulla käsin kos-kematta ja sulkemaan papereineen kannelliseen lasipurkkiin. Lattia pyyhitään kostealla paperipyyh-keellä, joka myös laitetaan purkkiin. Kädet pes-tään. Purkin päälle voi kirjoittaa esim. ”Voi sisältää energiansäästölampusta peräisin olevaa eloho-peaa”. Sen jälkeen purkki viedään ongelmajätteisiin. Pölynimuria ei kannata käyttää sirpaleiden siivoami-seen, koska imuri voi levittää elohopeapölyä tai höy-rystyvää elohopeaa. Kun imuria on kuitenkin tässä tapa-uksessa käytetty, imurin pussi ja poistoilmansuodatin kannattaa toimittaa ongelmajätekeräykseen asian-mukaisesti pakattuna ja varustettuna merkinnällä si-sällöstä.

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen: energiakeskus@helen.fi. Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi.

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät kotitalouksien energiankäyttöön.

Kysy MarjaltaKodinkoneet vertailussaJos harkitset uuden pesukoneen tai muun ko-dinkoneen hankintaa, käy noutamassa Helsin-gin Energian Energiakeskuksesta tai verkkosivuilta ajan tasalla oleva kodinkoneopas. Jokaisesta lai-teryhmästä on olemassa oma opas, jossa on ver-tailutiedot Suomessa myynnissä olevista malleista. Kodinkoneoppaasta selviävät esimerkiksi laittei-den mitat, sähkönkulutukset ja varustelutaso sekä mitä ohjelmia ja ominaisuuksia niissä on.

Oppaiden lisäksi kodinkoneen valinnassa auttaa Energiakeskuksen laaja kodinkonenäyt-tely, johon kannattaa ehdottomasti tutustua ennen ostopäätöksen tekoa. Energianeuvojat antavat puolueetonta tietoa ja neuvontaa ko-dinkoneiden valinnassa, sijoittamisessa, hoi-dossa sekä käytössä. Energiakeskuksen palvelut ja oppaat ovat kaikille maksuttomia.

Energiakeskus on kevään aikana päivittänyt seuraavat kodin-koneoppaat: astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, pyykinkuivaus-laitteet, liesituulettimet sekä pölynimurit.Kodinkoneoppaat löydät osoitteesta www.helen.fi/energia/kodinkoneoppaat.html

Inventoi ja sulata pakastin!Valmistaudu sadonkorjuuseen ja tarkista pakas-timen sisältö ja kunto. Hyödynnä loput marjat sekä sienet ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa ja sulata pakastin.

Tee näin: Jäähdytä jäljellä olevat pakasteet pa-kastuskytkennällä muutaman tunnin ajan. Pakkaa jäiset tuotteet laatikkoon, jonka peität sanoma-lehdillä tai huovalla. Irrota pistotulppa. Jos se on hankalasti laitteen takana, käännä lämpötilansää-din 0-asentoon. Huurteen sulamista voit nopeut-taa laittamalla pakastimeen lämminvesiastian.

Laita tyhjä astia sulamisveden poistokourun alle ja kerää irtoava jääsohjo siihen. Pyyhi pakas-timen sisäosat ja tiivisteet astianpesuaineveteen kastellulla pyyhkeellä. Jätä ovi auki ja anna pakas-timen kuivua ja tuulettua. Lopuksi imuroi pölyt pakastimen takaa. Järjestä pakasteet takaisin pa-kastimeen. Käynnistä pakastin ja jätä se pakastus-kytkennälle muutaman tunnin ajaksi.

Mikäli otat pakastimen joksikin aikaa pois käy-töstä, pidä ovi tai kansi raollaan ummehtumisen estämiseksi.

Oikea säilytyslämpötila pakastimessa on -18 celsiusastetta. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta noin 5 prosenttia.

© iS

tock

phot

o

7

8

osto

sähkö

88888888888888888888888888

9

Jos harkitset sähkölaitteen hankkimista ulkomailta, varmista etukäteen sekä ostotapahtuman että tuotteen turvallisuus. Tarkistus- listalla ovat myös takuu- ja huoltoasiat sekä se, miten laite sopii suomalaiseen sähköjärjestelmään.

oksilla

ia

laite-

Matti Välimäki Kuvat Istock, Petra Antila

Maailma on pieni – ja suomalaisen ostoskassi varsin iso. Kesälomareissulla eteen voi tulla houkuttelevia ja huokei-takin sähkölaitteita.

Yli-insinööri Hannu Mattila Turvallisuus- ja kemi-kaalivirasto Tukesista muistuttaa, että tällöin tarvi-

taan malttia ja tervettä järkeä. – Kannattaa asioida sellaisessa paikassa, että

myyjiin saa ongelmatilanteissa yhteyttä myös jäl-keenpäin. Euroopan alueella tämä on helpom-paa, mutta Euroopan ulkopuolella usein mah-dotonta, hän huomauttaa.

– On myös syytä varmistaa, että saa ostoksesta kuitin. Laitteen takuu- ja huoltokuviot kannattaa sel-

vittää ja varmistaa, että takuu on voimassa myös Suomessa. Laitteen mukana on oltava käyttöohjeet kielellä, jota

ostaja ymmärtää. Jos käyttöohjeet ovat huonot, laite ei vält-tämättä ole muiltakaan osin kunnossa.

Sähkölaitteessa tulee olla CE-merkintä.– Se osoittaa, että laite täyttää Euroopan alueella voi-

massa olevat sähköturvallisuusvaatimukset.CE-merkin lisäksi sähkölaitteissa on käytössä myös

muita turvallisuusmerkintöjä. Näitä ovat esimerkiksi koti-mainen FI, ruotsalainen S sekä norjalainen N.

Vintage iskee kuin tuhat volttiaEntäpä jos ostospaikkana on Marché aux puces, kirppu-tori, siellä jossakin Seinen vasemmalla rannalla? Ja hyl-lyllä hymyää hieno kolmikuuppainen jugendlamppu 1920-luvulta?

Lamppu on ilman CE-merkintää, mutta mitä jos se on muuten aivan merveilleux, ihana?

– Sähköturvallisuuden kannalta ostoksessa on paljon riskejä. Itse en lamppua ostaisi. Jos se on ihan pakko saada, se kannattaa viedä Suomessa sähköliikkeeseen perusteelli-seen tarkistukseen.

Tarkistuksen ja mahdollisen korjaustyön jäljiltä lam-pulle voi tulla huomattavasti lisää hintaa.

Mikäli viallinen sähkölaite aiheuttaa henkilö- tai omai-suusvahingon, Hannu Mattilan mukaan vastuu- ja korva-usasioissa katseet kääntyvät ensimmäiseksi laitteen omis-tajaan.

– Jos laite on ostettu käytettynä ulkomailta, myyjää tai valmistajaa on toivotonta yrittää saada vahingosta kor-vausvastuuseen.

Kierrätys on tietenkin periaatteessa kaunista ja kan-natettavaa.

– Valitettavasti vanhojen sähkölaitteiden kierrätys on sähköturvallisuuden näkökulmasta arveluttavaa.

Kuka on verkon toisessa päässä?Ulkomailta ostetaan paljon sähkölaitteita, erityisesti viihde-elektroniikkaa, myös netin välityksellä. Skaala vaihtelee pie-nistä tietokonetarvikkeista ja matkapuhelimista mahtaviin taulutelevisioihin.

Kuluttajaviraston yhteydessä toimivan Euroopan kulut-tajakeskuksen johtaja Leena Lindström korostaa, että myös nettiostoksilla on tärkeää selvittää, että asioi luotettavan tahon kanssa.

10

– Netistä kuluttaja voi ostaa Euroopan talousalueel-

ta hyviä tuotteita sieltä, missä niitä on halvimpaan hintaan.

Kun löytää edullisen ja laaduk-kaan tuotteen, on selvitettävä vielä tarkkaan, kuka sitä kauppaa.

Lindström ei suosittele hankki-maan yksityishenkilöiltä mitään, sillä tällöin ostoksilla ei ole kuluttajansuojaa.

– Hälytyskellojen pitäisi myös soida silloin, jos fir-malta ei löydy muuta osoitetta kuin postilokero. Kan-nattaa myös googlata, mitä kokemuksia muilla osta-jilla on ollut kyseisestä yrityksestä.

Yrityksen toimitusehdot on syytä tutkia tarkasti: mainitaanko niissä toiminnasta virhetilanteessa ja peruutusoikeudesta? Entä miten peruutus käytän-nössä tehdään ja kuka maksaa palautuskulut? Onko laitteen takuu voimassa Suomessa ja missä on lähin takuukorjaamo?

– Suomessa on kattava kuluttajansuoja ja ostajalla on oikeus palauttaa veloituksetta ostamansa tavara. Tilanne on jo toinen esimerkiksi Ruotsissa, missä palautuskulut maksaa asiakas.

Suomalainen maahantuoja ei automaattisesti vastaa laitteen takuukorjauksesta, mikäli laite on ostettu ulkomailta.

– Jos myyjä haluaa, että laite palautetaan tai lähe-tään toisaalle takuuhuoltoon, kuluttaja voi joutua maksamaan tästä aiheutuvat kulut. Taulutelevision korjauskulut voivatkin olla aika isot.

Maksa luottokortillaLeena Lindström neuvoo maksamaan nettiostokset aina luottokortilla suojatussa yhteydessä (https), eikä esimerkiksi pankkisiirrolla.

– Jos ostos jää kokonaan tulematta tai myyjä vaatii sovittua korkeampaa hintaa, kuluttaja saa rahansa takaisin luottoyhtiön tai luottokortin myöntäneeltä pankilta.

Tällaisissa tapauksissa ostaja joutuu ensin vaati-maan myyjältä maksun palautusta. Mikäli palautusta ei kuulu, ostajan on käännyttävä luottoyhtiön puo-leen viimeistään neljän kuukauden kuluessa maksu-ajankohdasta.

– Jos yritys ei hyväksy luottokorttia maksuväli-neenä, yritys voi olla epäluotettava.

Luottokorttitietojaan ei saa antaa eteenpäin muuten kuin suojatussa yhteydessä.

Tarkista heti, onko kuljetusvaurioitaYksi mahdollinen kompastuskohta nettiostoksissa ja erityisesti sähkölaitteissa ovat kuljetusaikana tapahtu-neet vahingot.

– Paketti kannattaa avata heti ja tarkistaa tuotteen kunto. Ideaalitapaus olisi, että kuljetusliikkeen edus-taja olisi tällöin vielä paikalla seuraamassa tilannetta. Reklamaatio mahdollisista kuljetusvaurioista kannat-taa tehdä saman tien.

Entäpä, jos tuote havaitaan vialliseksi myöhemmin käytössä ja ostaja epäilee, että kyseessä on valmistusvirhe?

– Sekä myyjälle että takuun antajalle kannattaa tehdä kirjallinen reklamaatio. Jos mitään ei tapahdu, on syytä tehdä kirjallinen kaupan purku ja vaatimus maksun palautta-misesta.

– Parhaimmat mahdollisuudet sovintoon on, jos pysyy rauhallisena, vaikka harmittaa. Reklamaatioissa kannattaa käyttää kohteliasta kieltä, Leena Lindström vinkkaa.

Euroopan kuluttajakeskus voi yksit-täisissä riita-asioissa yrittää saada sovin-toa aikaan.

– Olemme saaneet sovittua noin 60 prosenttia käsittelyyn otetuista valituksista. Mutta mekään emme aina onnistu löytämään myyjää. Yritysten ei tarvitse vastata yhteydenot-toihimme; ne ovat velvollisia vastaamaan vain tuo-mioistuimille.

Mikäli sähkölaite ostetaan EU:n ulkopuolelta, vaikka Thaimaan lentokentältä tai Yhdysvalloista, kuluttaja on omillaan. Yhdysvalloissa on varsin kehit-tynyt kuluttajalainsäädäntö, mutta samaa ei voi sanoa Kaukoidästä.

– EU-alueen ulkopuolelta tuotteita tilattaessa pitää myös selvittää, minkä verran lähetyksiin tulee tullikuluja, Leena Lindström vinkkaa.

EPÄV

ARM

A.

ANN

AA

MM

ATTI

LAIS

ENTA

RKA

STA

A,

JOS

OLE

T

EPÄILYTTÄVÄN

RETROLAITTEEN KÄYTTÖ JA PIDÄUNOHDA

n -

on aa.

asta

t-n-

60 ista.

ämään eydenot-

an vain tuo-

n ulkopuolelta, Yhdysvalloista, on varsin kehit-

a ei voi sanoa

taessa ulee

SITÄ VAIN KAUNIINA REKVISIITTANA.

1111

Tarkista laitteen yhteensopivuus!Kannattaa tarkistaa, voiko ulkomailta ostettuja sähkölaitteita käyttää suoma-laisessa sähköverkossa. Eroa voi olla laitteiden käyttämässä jännitteessä tai taajuudessa. Yhdysvalloissa käytetään 110 voltin jännitettä, joten sikäläiset sähkölaitteet eivät sovi suomalaiseen 230 voltin jännitejärjestelmään. ETA-alueen ulkopuolelta ostettujen sähkö-laitteiden CE-merkin pitäisi taata se, että laite soveltuu käytettäväksi myös Suomessa.

Monissa Euroopan maissa on käy-tössä erilainen pistotulppa kuin Suo-messa. Se on tällöin vaihdettava. Saa-tavilla on myös erilaisia adaptereita, välikappaleita, joiden avulla voidaan yhdistää eri paria oleva pistotulppa ja pistorasia. Adapterit on kuitenkin tarkoitettu lähinnä tilapäiseen matka-käyttöön.

Adapterille on käyttöä silloinkin, kun Suomesta otetaan matkalle mukaan vaikka kannettava tietokone tai parranajo-kone. Ennen matkaa on hyvä tarkistaa, mitä jännitettä ja taajuutta maassa käy-tetään.

Adapteri kannattaa ostaa jo koti-maasta ja ostoksilla kannattaa olla tark-kana. Adapteri ei ole turvallinen, jos jännitteiset osat ovat kosketeltavissa, kun pistotulppaa työntää adapteriin. Puute on myös se, jos pistotulpan saa kytkettyä adapteriin yksinapaisesti niin, että toinen tappi menee adapterin kos-kettimeen ja toinen jää ulkopuolelle jännitteisenä.

– Adapterit ovat osoittautuneet ongelmalliseksi tuoteryhmäksi. Niissä on merkittäviäkin turvallisuuspuutteita, Tukesin Hannu Mattila huomauttaa.

Adapterit ovat pääsääntöisesti EU-sähkölaitteita koskevan direktiivin ulkopuolella, joten niissä ei ole välttä-mättä CE-merkkiä.

eenuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuussssssssssss!!!!komailta ää suoma-voi olla eessä tai

käytetään käläiset et l i

n, os-

e

otetuista valituk-sista. Mutta mekään emme aina onnistu löytämään myyjää. Yritykset eivät ole velvollisia vastaa-

maan yhteydenottoi

ot ot ot ot ototottt ottotttot o etetuetuetuetutuetuettetteettuttete uistististstistiististsstsi ta va va va va vva a vaa vva va vaaaa aalialialialalialialiialaliiituktuktuktuktuktuktuktuktukktukkuktuktuktut ktukk----sississississississississisiss ta.ta.tatatata.ta.taata.taa.ta.tat .ta..aa Mu MuMu MuMMuMuMMuMuMMMuuMMuMMMMM ttattattattattatatatattaatatttataaattat at m m me me me memme memememmeemmm kääkääkääkäkäkääkääkääkääkääkääkäääkääääkääkään nn nnnn nnnnnnnnnemmemmemmemmemmemmmmemmemmmmmmmmmmm e ae ae ae ae aee aeee aee aainainainanainainainaiinannnannai aa on onononoonnonooonononnnisnisnisnisnisnisnisnisisni tu tuttutututtututlöylöylöylöylöyöyöyöyöyööyöyöyöyöylöyyöyyyytämtämtämtämämämämtämtätämtämäänäänäänäänäänäänäänäänäänääänääänääää my my my mymymymymmymmyyjäyjäyjäyjäyjäyjäyjäyjääyjäyyjäyjäyjää. ä.ä. ä.ä.ä. ä. ääYriYriYrYriYriYYriYriYrYriYYrYriYYY tyktyktyktyktyktyktyktyktyktyttyytyykyy setsetsetsetsetsetsetsesssetsettet eiei eieei eieieie eieieieeieeeieieeiieiieieeeeivätvätäätävätvätvätvätvätväääväätvävvvätvävvvvvvävvävväväävävvävvä ool ol olol olol olollolole e ee e e eeeeevelvelvelvelvelvelvelvelvelvelelelvelelvevelvelvelvevv volvollvolvovolvolvolvolvolvolvvollvovovolllilllisilislislislislislisliliisiliiislil sssislisslll sssiaia iaia ia ia iiaiaiaiiiii vasvasvasvasvasvaasassvavvasv taataatataatattaataataataataataataaaattaataaaataatataaattaaattaaaaaaaa--------

maamaamaamaamaamaammammaam am an yn yn n yn yyn yn yn yn yn yn yn y n yyy hhhthhtehtehtehhtetehtehtehhhhttehhhhthhtehtehteeteeeeehhteeydeydeydeydydeydeydydedededeydydedeeydy notnotnotnotnotnonottotn tototoitoiiiiiitoiiit iiioitoioioi

Pirjo Pekkarinen-Kanervan tehtävät muistuttavat erehdyt-tävästi tiedonvälittäjän työnkuvaa. Pekkarinen kerää tietoa energiasta, ekorakentamisesta, suunnittelusta ja EU-direk-tiiveistä. Hän lajittelee ja muokkaa tietoa, järjestää koulu-tuksia sekä tiedottaa itse.

Pekkarisen tietämykselle on tarvetta, sillä rakentami-seen ja energiaratkaisuihin on odotettavissa suuria muutok-sia lähitulevaisuudessa. Ympäristöministeriö julkisti maalis-kuussa uudet uudisrakentamisen energiamääräykset, jotka parantavat energiatehokkuutta merkittävästi. Tehoa tarvi-taankin, sillä rakennusten osuus haukkaa vuosittain yli 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Puolet tästä kulu-tetaan tilojen lämmitykseen ja puolet muuhun käyttöön.

Uudet määräykset tulevat voimaan heinäkuussa 2012. Tiukka aikataulu poikinee yhteydenottoja myös rakennus-valvontaan, joka paitsi valvoo rakentamista myös opastaa ja ohjaa.

Energianeuvonnalle on kysyntää koko Suomessa. – Muihinkin kuntiin on nyt saatu energianeuvojia, Pek-

karinen kertoo. – Esimerkiksi Espoon rakennusvalvonnassa neuvontaa

antaa energiainsinööri.

Äitiyslomalta uudelle uralleKansainväliset ilmastosopimukset ja vaatimukset rakenta-misen energiatehokkuuden parantamisesta ovat vauhditta-neet myös ekologisesti kestävää rakentamista. Matalaener-giatalo, passiivitalo, nollaenergiatalo. Miten ihmeessä ne erottaa toisistaan?

– Sitten on vielä plusenergiataloja, Pekkarinen lisää. – Esimerkiksi Saksassa Freiburgin ekokaupungissa asuk-

kaat voivat myydä oman talon tuottamaa ylimääräistä aurin-kosähköenergiaa julkiseen verkkoon.

Suomessakin mennään kohti monimuotoisempaa ener-giantuotantoa ja -käyttöä. Pientuotannon mahdollisuudet kasvavat ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy myös suurissa voimalaitoksissa.

Pekkarinen kiinnostui ekorakentamisesta jo parikym-mentä vuotta sitten. Hän valmistui arkkitehdiksi Otanie-mestä vuonna 1985 ja avioitui arkkitehdin kanssa. Perhee-seen syntyi kaksi lasta. Uran alussa Pekkarinen suunnitteli

arkkitehtitoimistoissa lähinnä liike- ja toimistorakennuk-sia ja osallistui miehensä kanssa myös kaavoituskilpailuihin.

Kun 1990-luvun lama iski ja arkkitehtejä jäi työttö-mäksi, Pekkarinen pohdiskeli tilannettaan äitiyslomalla. Tarpeeksi mietittyään hän ilmoittautui puolivuotiselle ympäristöalan erikoistumiskurssille, jossa biologit, geo-logit, kemistit ja diplomi-insinöörit miettivät ympäristö- asioita eri näkökulmista.

– Se oli sytyttävä porukka. Pekkarinen tajusi, että monialaisuus on edellytys onnis-

tumiselle. Rakentamisen energiavaatimusten myötä se tulee näkymään entistä voimakkaammin myös rakennusten suun-nittelussa.

– Suunnitteluvaiheessa tehdään suurin osa rakennus-ten laatuun vaikuttavista päätöksistä, Pekkarinen korostaa.

– Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin talon elinkaaren aikana.

Pekkarinen siirtyi ympäristökurssin jälkeen ekoyhdys-kuntaprojektiin, joka halusi toteuttaa ekologisesti kestävää rakentamista erityisesti kaupunkiympäristössä.

Laajaa tietämystään Energia-Pirjoksi kutsuttu energia-arkkitehti soveltaa päivittäin nykyisen työnantajansa Helsin-gin kaupungin tehtävissä. Testataanpa. Energia-Pirjo, mitä nollaenergiatalo merkitsee?

Arjen ekoteot– Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa, Pekkarinen latelee ja jatkaa, että vuonna 2021 kaikkien uusien rakennusten tulee olla Euroopassa lähes nollaenergiataloja.

Myös nollaenergiatalo tarvitsee sähköliittymän ja läm-mitysratkaisun. Tavoitteeseen pääsemiseksi ei riitä, että ikku-nat avautuvat etelään ja talotekniikka toimii. Myös asukkai-den on rukattava omia tottumuksiaan.

– Huonelämmön laskeminen yhdellä asteella tuo 5 pro-sentin energiansäästön, Pekkarinen vinkkaa.

Energia-arkkitehdin omassa kotitalossa Espoon Kau-punginkalliossa on niin ikään mietitty energia-asioita. Talo lämpiää tuulisähköllä ja puulla. Sijaintikin on hyvä. Tontin pariskunta valitsi julkisen liikenteen toimivuuden perus-teella.

Tontin sijainnin ja liikenteen merkitystä Pekkarinen täh-dentää myös koulutustilaisuuksissa ja asukasilloissa, joissa hän käy kertomassa energiatehokkuudesta. Samalla hän saat-taa esitellä rakennusten energialuokitusta ja muistuttaa, että jokainen voi tehdä energia-asioissa oman ekoteon.

Sen voi aloittaa vaikka vertailemalla sähkölaitosten uusiutuvia energialähteitä tai päättämällä, että syö lihaa vain kerran viikossa. Viime mainittua lupausta Pekkarisen ei tarvitse tehdä. Hän on ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta.

Energia- arkkitehdin valinnatEi lentoja kaukomaille, ei työmatkoja omalla autolla. Helsingin kaupungin energia- arkkitehti elää niin kuin opettaa.

Hel

en M

oste

r K

uva

Mirv

a K

akko

Lue energiatehokkuudesta osoitteessa www.hel.fi/energiatehokas.

Energia- ja ympäristöasiat ovat poikineet 55-vuotiaalle

arkkitehdille kuvaavia lempinimiä. Pirjo Pekkarista kutsutaan myös Energia-Pirjoksi tai Eko-Pirjoksi.

12

RAKENTAMISEEN JA ENERGIARATKAISUIHIN

ON ODOTETTAVISSA SUURIA MUUTOKSIA.

13

14

Putkitöllön saattohoito uuteen elämään

Kun taulutelevisio syrjäyttää putkitelevision tai läppäri iäkkään pöytäkoneen, syntyy ongelma: miten vanhoista

kumppaneista pääsisi säällisesti eroon.

15

Pertt

i Suv

anto

Kuv

at S

eppo

Saa

rent

ola

Musta jättiläinen tuijottaa mykkänä val-taamastaan kotinurkasta. Yli kymme-nen vuotta sitten 32 tuumaa oli ylpey-den ja ilon aihe, nyt seurana on vain myötähäpeä. Rippijuhlatkin lähesty-

vät, vaimo muistuttaa. Siitä on päästävä eroon.Olisi aikoinaan pitänyt noudattaa viranomaisten meille

teroittamaa jätehierarkiaa ja jättää ökytelevisio ostamatta. Sen tärkein opinkappale on nimittäin jätteiden synnyn ehkäiseminen. Jostain syystä se ei vain silloin pälkähtä-nyt mieleen.

Vanhaa kaveria ei kuitenkaan noin vain jätetä. Hie-rarkian toiseksi tärkein opinkappale puhuu uudelleenkäy-töstä. Moitteettomalle putkitelevisiolle löytyy varmasti uusi koti. Soitto kierrätyskeskukseen antaa kuitenkin lohdutto-man vastauksen. Ikääntyneet ja pulleat televisiot eivät ole haluttuja. Sieltä neuvotaankin hyödyntämään vanha tele-visio materiaalina.

Kuluttajat voivat palauttaa vanhat kodinkoneensa veloi-tuksetta keräyspisteisiin, josta ne jatkavat matkaansa kohti uutta elämää. Sähkö- ja elektroniikkaromusta (SER) anne-tun asetuksen myötä vastuu kodintekniikan jätehuollosta kuuluu laitteiden maahantuojille ja valmistajille. Kierrätys-maksu on maksettu jo tuotteen ostohinnassa.

Siispä jätelaitokselle. Mukaan takakonttiin mahtuu vielä verkkokellariin hylätty pöytätietokone, sillä korppuja roh-jakkeelle ei enää vuosikausiin ole ollut tarjolla.

Perillä Sortti-asemalla laitteiden lajitoverit odottavat omissa siisteissä karsinoissaan. Matkakumppaneista uuteen elämään ei kulutusyhteiskunnassa ole puutetta. Mutta mitä rakkaalle töllölleni ja tietsikalleni tapahtuu? Minkä-lainen elämä niillä on edessä? On soitettava jälleen – nyt Kuusakoski Oy:lle.

Ympäristöystävällinen sekundäärikaivosKuusakosken Heinolan tuotantolaitoksessa on vastassa pro-jektipäällikkö Jaakko Savolainen. Hän on kierrätysteknii-kan diplomi-insinööri. Valtaosa hänen lähes kymmenen

vuoden aikana tekemistään projekteistaan on liittynyt elektroniikan kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Heinolan laitos on Pohjois-Euroopan suurin kier-rätystehdas ja näkymä on vangitseva kuin mustavalkoi-sessa taide-elokuvassa. Synkkiä tehdashalleja, litistettyjä autonromuja, röykkiöittäin kuvaputkia, tietokoneita ja vastaanottimien kuparikeloja eli ”trumpetteja” sekä lukuisissa pilttuissa erilaisia materiaalimurskeita, jotka ovat kulkeneet tehtaan prosessien läpi. Kulutusjuhlalla on täällä paljaat kasvot.

Savolainen sanoo, että se mitä ympärillämme näemme, on oikeastaan sekundäärikaivos. Se on vain tavallista kaivosta verrattomasti ympäristöystävällisempi. Kierrättäminen säästää energiaa, kun raaka-aineet palaa-vat yhä uudelleen teollisuuden hyödynnettäviksi.

Esimerkiksi metallin valmistaminen kierrätysraaka-aineesta säästää energiaa metallista riippuen peräti 60–95 prosenttia. Kierrättäminen vähentää myös jäte-määriä, mikä säästää luontoa ja pienentää ympäristö-haittoja.

Savolaisen mukaan Suomessa kerätään elektroniikka-romua vuodessa noin 50 000 tonnia. Putkitelevisiot ja -näytöt ovat edelleen suurin yksittäinen tuote. Yhdessä ne vastaavat noin 6 000 tonnia SE-romua.

– Mutta sinun televisiosi ja tietokoneesi – tähän ne ovat ensiksi tulleet, Savolainen sanoo ja astuu valtavalle vaa´alle, johon kuormatut rekka-autot ajavat.

Myrkyille oma paikkansaVastaanotosta materiaalit ohjataan oikeisiin osoitteisiin. Televisiot ja tietokoneet saapuvat omissa ryhmissään esi-käsittelylaitokselle, jossa ne joutuvat kouliintuneitten purkajien käsiin.

Savolainen kertoo, että kuluttajien kierrätykseen tuomat laitteet ovat lähes kaikki ajettu niin loppuun, että sellaisinaan niitä ei kannata ottaa uudelleen käyttöön. Sen sijaan tietokoneissa on paljon komponentteja, jotka kel-paavat varaosiksi, kuten cd-asemia, muisteja, prosesso-

Kuusakosken Heinolan tuotantolaitokseen päätyvät tietokoneet hyödynnetään materiaaleina ja varaosina lähes sataprosenttisesti. Projektipäällikkö Jaakko Savolainen kertoo, että vastaanottimien kuparikelat eli ”trumpetit” käyvät kaupaksi sellaisenaan.

16

reita ja niin edelleen. Ne erotellaan eri jakei-siin ja myydään eteenpäin.

Esikäsittelyssä televisioista ja tietokoneista erotellaan muovi, pelti- ja lastulevykuoret, säh-kölangat ja -kaapelit, piirilevyt, kuparikäämit ja -kelat sekä kuvaputket. Ne katoavat teh-taan syövereihin.

Myrkyt eli ongelmajätteet saavat oman paikkansa. Esikäsittelyssä blokataan pois osat, joissa on muun muassa elohopeaa, asbestia ja vaarallisia palonestoaineita. Ne toimitetaan Ekokemille hyötykäyttöön.

– Täällä työskenteleviltä kavereilta vaadi-taan korkeaa osaamista, jotta he tunnistavat vaaralliset aineet. Erityisesti vanhoissa sovelluk-sissa käytettiin paljon elohopeaa. Harva on tien-nyt paahtaneensa leipänsä asbestilevyn vieressä.

Putkitelevision painosta noin puolet on lasia. Kuvaputken takakartio on säteilyvaaran takia lyijylasia, joka luokitellaan ongelmajät-teeksi. Heinolan tehtailta lyijylasi kuljetetaan jatkojalostettavaksi Ruotsiin ja Saksaan. Lasia on perinteisesti käytetty uusien kuvaputkien valmistamiseen.

– Entistä enemmän materiaali menee muihin käyttötarkoituksiin, kuten suojala-seihin ja muihin erikoisratkaisuihin, Savolai-nen kertoo.

Kuusakosken kultaharkotTodellisilla herkuillakin on edessään ulko-maanmatka. Laitteiden piirilevyt sisältävät jalometalleja, kuten kultaa, hopeaa ja palla-diumia, ja ne matkaavat Ruotsiin alihankki-jalle, joka kemiallisella käsittelyllä ottaa arvok-kaat metallit talteen.

– Television piirilevytonnissa saattaa olla kultaa parikymmentä grammaa, maaperän

käy kaupaksi Kaukoidän markkinoilla, siel-lähän uudet elektroniikkalaitteet pääosin teh-dään. Rauta menee raaka-aineeksi terästeh-taille, kupari kuparisulatoille.

– Osa raaka-aineista jää Suomeen, osa Euroopan alueelle ja osa myydään vanhan mantereen ulkopuolelle. Sama tuote saat-taa mennä naapurin terästehtaalle ja seu-raava erä taas Intiaan. Asiakkaita on ympäri maailmaa.

Arvokas alumiiniEroteltu alumiini ei lähde kuitenkaan heti minnekään, sillä tehdasalueella on oma alumiinisulatto. Sulatossa alumiinimurske jalostuu harkoiksi. Heinolassa on käytössä allas- ja rumpu-uuni, kolme seostusuunia ja kaksi valulinjaa. Paikalla jokaisesta valusta otetaan näytteet tutkittavaksi ja arkistoita-vaksi. Kuumien harkkojen käsittely, jääh-dytys ja sidonta valmiiksi lavoiksi on auto-matisoitu.

Heinolan tehtailla sulatetaan useita eri-laisia alumiiniseoksia. Tuotantoerillä on omat reseptit, joiden mukaan asiakastilaukset val-mistetaan. Koesulatossa analysoidaan myös sisään tulleita materiaaleja.

Keräysmetallista valmistetun alumii-niharkon tuottaminen kuluttaa kaksikym-mentä kertaa vähemmän energiaa kuin neit-seellisen alumiiniharkon valmistaminen. Alu-miinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa.

Savolainen nostaa käteensä nyrkinkokoi-sen alumiinipisaran.

– Terästehtaalla dropit menevät metallien joukkoon, koska ne poistavat happea metal-lisulasta, hän selvittää.

malmissa taas gramma tai pari. Louhittuun malmiin nähden köyhäkin piirikortti on erit-täin arvokas. Tietokoneiden emolevyt ovat toisaalta näitäkin paljon rikkaampia.

Minkälainen kultaharkkokasa Kuusakos-ken piirilevyistä vuodessa syntyy?

– Kyllä se varmasti kymmeniä kiloja painaa, Savolainen hymyilee.

Television materiaaleista 22 prosenttia on muovia, 11 prosenttia metallia ja 12 pro-senttia muita aineita. Metalleissa on paljon arvokkaita aineita, kuten kuparia ja alumii-nia. Sekoittunut metallijae toimitetaan edel-leen värimetallilinjastolle. Materiaalien teol-linen käsittely alkaa murskaamisesta.

Edistyneet tekniikat erottelevat raaka-aineetVärimetallilinjastolla sekalainen materiaali murskataan noin 4–5 sentin murskeeksi ja se siirtyy edelleen monimetallierittelylaitokseen, jossa risteilee monimutkainen linjasto. Lin-joilla solisee nesteitä ja välillä kuulostaa siltä kuin joku ampuisi ilmakiväärillä. Mitä tässä hallissa oikein tapahtuu?

– Laitos erottelee muun muassa alumii-nin, kuparin, raudan ja epäpuhtaudet. Rauta erottuu perinteisellä magneetilla. Täällä on myös sähkönjohtavuuteen ja röntgensätei-lyyn perustuvia erotteluja. Vettä painavam-massa nesteessä alumiini kelluu, kun kupari taas ei. Sitä kutsutaan upotuskellutukseksi. Käytössä on myös konenäkö. Väriin perustu-vassa menetelmässä kameralinjastot kuvaavat kuljettimilla kappaleita ja ne erotetaan pai-neilmalla, Savolainen avaa hallin saloja.

Erotellut raaka-aineet myydään konttita-varana eniten maksavalle. Esimerkiksi muovi

Esikäsittelyssä televisioista ja tietokoneista irrotetaan komponentit, jotka kelpaavat

varaosiksi. Muovi, pelti- ja lastulevykuoret, sähkölangat ja -kaapelit, piirilevyt, kupari-

käämit ja -kelat sekä kuvaputket erotellaan ja ne katoavat Pohjois-Euroopan suurimman

kierrätystehtaan syövereihin.

17

Kierrätystehdas on myös kultakaivos. Arvokkaista piirilevyistä saadaan lisäksi hopeaa ja palladiumia.

PIIRILEVYISSÄ ON KULTAA, HOPEAA JA PALLADIUMIA.

Putkitelevisiot siirtyvät hiljalleen historiaanOn palattu lähtöpisteeseen, jossa myös tele-visioni ja tietokoneeni aloittivat tehdastaipa-leensa. Esikäsittelyhallin lattialla on tuliterä 50-tuumainen digi-tv, jonka kuvapintaa peit-tää vielä ohut suojamuovi. Ruudun kulmassa näkyy syvä reikä.

Savolainen sanoo, että myös litteitä televi-sioita tulee kierrätykseen jo merkittävä määrä, kuukausi kuukaudelta yhä enemmän.

– Ruotsissa kierrätettävien kuvaputkite-levisioiden määrä on jo kääntynyt laskuun. Suomessa ei ihan vielä, mutta vuoden sisällä täälläkin käy niin. Kuvaputkellisten laitteiden osuus on puolet tänne saapuvan SE-romun painosta. Kun ne vaihtuvat yli puolet kevyem-

samaan aikaan televisioita 1970-luvulta sekä 2010-luvun moderneja digitelevisioita. Kulut-tajat myös vaihtavat nopeasti uusiin malleihin. Vaikka uudelleenkäyttökanavat ovat aika help-poja, ihmiset eivät välttämättä osta käytettyjä laitteita, vaan hankkivat mieluummin uuden. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Elektroniikkalaitteissa on kaikilla rintamilla menty kuitenkin hyvään suuntaan, Savolainen myöntää. Muun muassa vaaralliset ongelmajät-teet, kuten elohopea, lyijy ja muovien palones-toaineet, ovat vähentyneet laitteissa huimasti. Lisäksi helppo kierrätettävyys otetaan huo-mioon jo tuotesuunnittelussa.

– EU-alueella lainsäädäntö estää vaarallisia aineita sisältävien laitteiden maahantuonnin ja valmistamisen. Ongelmajätteistä pyritään

piin televisioihin, koko volyymi tonneissa pienenee. Laitteiden määrä saattaa kuiten-kin kasvaa.

Savolainen todistaa saman asian, jonka monet meistä ovat jo karvaasti kokeneet. Laitteiden käyttöikä lyhenee kehnon laadun vuoksi ja tavarankierto nopeutuu.

– Tämä on selvästi havaittavissa kaikkien kulutushyödykkeiden kohdalla. Tänne tulee

18

laturilla. Yhtään reikää en saanut sillä tehtyä. Se oli vain porakoneen näköinen, hän nau-rahtaa.

Savolainen kertoo, että tehtaalle sisään tulevassa elektroniikkaromussa on selviä piik-kejä ja ne menevät lystikkäästi vuodenaiko-jen mukaan. Ennen joulua tavaramäärät alka-vat nousta, kun ihmiset ostavat uusia televi-sioita. Tammikuun ja maaliskuun välissä on hiljaisempaa, sillä talvella ihmiset eivät juuri

pääsemään entistä enemmän eroon. Siinä mielessä kuluttajalle kierrätys tulee koko ajan halvemmaksi.

Lystikkäät syklitSavolaisen mielestä nykyisin on helppo päästä vanhoista elektroniikkalaitteista eroon. Tuottajavastuujärjestelmän idea on toteutu-nut hyvin. Hänkin kertoo laittaneensa oman putkitelevisionsa materiaalikiertoon. Tosin se oli kierrossa tavallaan ollut jo aiemminkin, sillä hän oli saanut sen käyttöönsä veljeltään.

– Yksityisellä puolella uudelleenkäyttö tarkoittaa usein sitä, että laite myydään netissä tai viedään kirpputorille. Kun annat vanhan kännykkäsi lapsellesi, se on uudel-leenkäyttöä, mutta ei näy missään tilastoissa.

– Välillä minusta tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Kotona on elektro-niikkaromua, eikä sitä saa työpaikalle tuotua, vaikka se tulisi auton tavaratilassa. Yksi pora-kone on ollut kuistilla vaikka kuinka kauan. Ostin sen halpahallista kahdella akulla ja

siivoa nurkkiaan. Määrää nostavat kevät-siivoukset, mutta varsinainen piikki syntyy juuri ennen ylioppilasjuhlia. Kesälomakau-den loppupuolella ihmiset taas kuluttavat aikaansa järjestelemällä kotejaan. Vielä yksi nousu näkyy syyskuussa. Pohjoismaissa syklit ovat hyvin identtiset.

Monta elämääTaustalla nuori materiaalinkäsittelijä purkaa tutun näköistä tietokonetta. Olisiko samaa mallia kuin minun? Ehkä siitä kelpaa jolle-kin jotain varaosiksi.

– Eipä tässä ole mitään käyttökelpoista uudelleenkäytettäväksi. Tällainen vanha kone. Mutta piirilevyt, alumiinit ja pelti kel-paavat, elektroniikka-asentajaksi juuri val-mistunut Lauri Alén naurahtaa.

Jaakko Savolainen sanoo, että ihmiset eivät oikein arvaakaan, kuinka moni uusi tuote sisältää kierrätettyjä raaka-aineita. Uusi televisio on voitu tehdä 80-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista.

MYÖS UUSIA LITTEITÄ TELE-VISIOITA TULEE

KIERRÄTYKSEEN.

19

Kierrätystehtaalle tuotujen televisioiden ja tietokoneiden materiaaleista vain muu-tama prosentti päätyy kaatopaikalle.

Entä minun rakkaat laitteeni, missä ehkä kohtaamme vielä?

– Vaimosi alumiininen kännykän runko, auto, jolla ajat, paistinpannu, jolla pais-tat aamiaismunia tai pölynimuri, jolla sii-voat. Televisiosi voi kävellä Aleksanterin-kadulla vastaan vaikka fleecepuserona. Kii-nassa niihin käytetään muovia. Mahdolli-suuksia on tuhansia ja taas tuhansia, Savo-lainen luettelee.

Tämä saattohoito päättyi siis hyvin. Armaat laitteeni eivät saaneet vain yhtä uutta elämää, vaan monta. Heinolan tai vastaavien porttien kautta niiden vaellus jatkuu ikuisesti.

Erittelylaitoksella muun muassa rauta ja kupari päätyvät omiksi jakeiksi. Eroteltu alumiini jalostetaan omassa sulatossa asiakkaiden tilaamiksi seoksiksi ja valetaan harkoiksi. Kierrätetty alumiini on erittäin ympäristö-ystävällinen metalli.

Myös energiasäästö-

lamput ovat SE-romua

Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER tai SE-romu) ovat

kaikki kuluttajien pienet ja suuret laitteet, joissa joskus

on virrannut sähkö. Alueellisia SER-keräyspisteitä on

Suomessa vajaa viisisataa ja ne ovat miehitettyjä vas-

taanottopaikkoja. Näiden lisäksi SE-romua kerätään

eräillä paikkakunnilla keräysautoilla.

Kierrätyksestä vastaavat kuntien jätelaitokset ja

tuottajayhteisöt. Jätelaitosyhdistys (JLY) ylläpitää

erinomaista verkkopalvelua www.kierrätys.info, josta

löytää lähimmät kierrätyspisteet mille tahansa jät-

teelle, myös SE-romulle. Kuluttaja voi toimittaa lait-

teet maksutta. SE-romu kuljetetaan kierrätyspis-

teestä käsittelylaitokselle.

Kaupalla ei ole lakisääteistä SE-laitteiden vas-

taanottopakkoa, vaan kaupan tulee osoittaa asiak-

kaalle lähin virallinen keräyspiste. Mikäli kauppa

myynnin yhteydessä ottaa kuluttajalta vastaan

vanhan laitteen, tästä ei peritä erillistä maksua.

Pääkaupunkiseudulla Kierrätyskeskus ottaa

joissain toimipisteissään vastaa SE-romua. Kier-

rätyskeskus myös noutaa pääkaupunkiseu-

dulla maksutta kaikenkuntoisia, korkeintaan viisi

vuotta vanhoja kylmälaitteita, pesukoneita, hel-

loja, ATK-laitteita sekä kaikenkuntoisia taulute-

levisioita. Nykyaikaista laitteista saadaan vara-

osia muiden laitteiden korjaamiseen.

Myös energiasäästölamppuja otetaan vas-

taan SER-keräyspisteissä. Niitä ei saa heittää

sekajätteeseen, sillä niissä on elohopeaa ja ne

ovat ongelmajätettä. Energiansäästölamppuja

voi palauttaa myös ongelmajätepisteisiin,

jotka löytyvät JLY:n keräyspistehausta.ovat ongelm j

voi palauttaa myös ongelmajätep

jotka löytyvät JLY:n keräyspistehausta.

Television muovi-osat saattavat päätyä vaikka fleecepuseron materiaaliksi.

Sähköposti ososSähköpososssstttti

Oletko sinä jo saanut tekstiviestikyselyn Helsingin Energialta? Helsingin Energia on selvittänyt asiakas-tyytyväisyyttään marraskuun 2010 lopusta alkaen tekstiviestillä. Kahden kuukauden pilotin aikana teks-tiviestikyselyitä lähetettiin noin 12 500 kappaletta, ja reilu 32 prosenttia asiakkaista vastasi kyselyyn. Näistä 85 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä saamaansa palve-luun, 12 prosenttia melko tyytyväisiä ja tyytymättö-miä oli 3 prosenttia.

Kehittämispäällikkö Kirsi Kawamura Helsingin Energialta kertoo, että asiakastyytyväisyydestä on ky-selty tekstiviestein pilotin jälkeenkin. Tekstiviestikysely lähtee niille asiakkaille, joiden puhelu asiakaspalve-luun kestää yli minuutin. Kysely on toistaiseksi suo-menkielinen.

Nopea reagointiTyytyväisyyttä asiakaspalveluun kysytään samana päi-vänä, kun asiakas soittaa Helsingin Energian asiakas-palvelunumeroon. Jos asiakas on tyytymätön, häneltä kysytään, onko hän tyytymätön palvelun sujuvuu-teen, ammattitaitoon vai johonkin muuhun. Lisäksi tiedustellaan, hoituiko asia yhdellä soitolla. Tekstivies-tikyselyssä asiakkaalla on myös mahdollisuus antaa vapaata palautetta.

– Tekstiviestikyselyllä saamme reaaliaikaista tietoa asiakastyytyväisyydestä. Pystymme reagoimaan nope-asti ja näin kehittämään asiakaspalvelua, Kirsi Kawa-mura kertoo.

– Enimmäkseen olemme saaneet asiakkailtamme kiitosta. Kun saamme kritiikkiä, jokainen tapaus tutki-taan erikseen.

Kätevästi myös netissäHelsingin Energian asiakaspalveluun tulee kuukausit-tain keskimäärin reilut 16 000 puhelua. Lisäksi netin välityksellä tulee 9 000 yhteydenottoa kuussa.

– Nettiasiointi on selvästi lisääntymään päin. Netin kautta voi tehdä kätevästi esimerkiksi muuttoilmoi-tuksen ja antaa palautetta. Myös Online-palvelumme kannattaa hyödyntää. Siellä voi muun muassa hoidella laskuasioita ja ilmoittaa sähkömittarin lukeman, muis-tuttaa Kirsi Kawamura.

Jatkossa asiakastyytyväisyyttä on tarkoitus vertailla muihin toimialoihin ja yrityksiin.

Helsingin Energian contact centerissä työskente-lee kaikkiaan nelisenkymmentä asiakaspalvelun am-mattilaista.

Tekstiviestikysely toteutetaan yhteistyössä SN4 Mobilen kanssa.

Synteettinen biokaasu:kotimainen, uusiutuva, hiilineutraaliHelsingin Energia ja Gasum ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen synteetti-sen biokaasun (bio-SNG) tuotannon kehittämisestä Suomeen.

Synteettinen biokaasu on kaasumainen polttoaine, jota valmistetaan kaasuttamalla biomassaa. Kaasu puhdistetaan ja käsitellään niin, että se täyttää Suomen maakaasuverkkoon syötettävälle kaasulle asetetut laatu- ja turvallisuuskriteerit.

Synteettisellä biokaasulla on maakaasun hyvät ominaisuudet, kuten esi-merkiksi korkea energiatehokkuus ja puhdas palaminen.

Suomessa valmistettava synteettinen biokaasu on kotimainen, uusiu-tuva ja hiilidioksidineutraali polttoaine. Se on varteenotettava vaihtoehto uusiutuvan energian lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.

Helsingin Energian tavoitteena on tukea kaupungin hiilineutraalia tu-levaisuutta lisäämällä uusiutuvaa energiaa omassa tuotannossaan, ja syn-teettinen biokaasu on yksi mahdollinen vaihtoehto. Biokaasun käyttö maa-kaasuvoimalaitoksissa ei edellytä investointeja ja sitä on mahdollista siirtää suuria määriä pääkaupunkiseudulle maakaasun siirtoverkoston kautta.

Kun muutat……muista tehdä sähkösopimuksen aloi-tus- ja päättämisilmoitus riittävän ajoissa. Nimittäin asunnoissa, joissa on etäluet-tava mittari, sähköt kytketään automaat-tisesti päälle ja pois etäyhteyden kautta sähkösopimuksen voimassaoloajan mu-kaisesti.

Mikäli ilmoitus viivästyy ja unohtuu, sisään muutettaessa kohteessa ei vält-tämättä ole sähköjä kytkettynä. Tässä tapauksessa soita Helsingin Energian asiakaspalveluun, ja sähköt kytketään päälle.

Muuttoon liittyvä kahden viikon ennakkoilmoitusaika on riittävä.

sa.-at-a-

,

Tekstiviestikysely selvitti:

85%erittäin tyytyväisiä

20

Muista Sävel Plus! Sävel Plus -raportointipalvelussa voit seurata kotisi ener-giankulutusta. Sähköasiakkaat, joilla on etäluettava mit-tari, voivat seurata kulutusta jopa tuntitasolla.

Raportointipalvelu ohjaa energian järkevään käyttöön ja miettimään keinoja energiansäästöön. Palveluun voit myös kirjata omia energiansäästötavoitteita ja tarkkailla niiden toteutumista.

Näin kirjaudut Sävel Plus -palveluun osoitteessa www.helen.fi/raportointi:

SÄHKÖASIAKAS:– Sinun on ensin rekisteröidyttävä Online-palvelussa. Pääset Online-palveluun Sävel Plus -sivulta klikkaamalla linkkiä. Rekisteröitymiseen tarvitset sähkölaskun, josta näet asiakas- ja käyttöpaikkanumerosi. – Kun olet rekisteröitynyt, voit käyttää palvelua omilla tunnuksillasi.

KAUKOLÄMPÖASIAKAS:– Ota esille kaukolämpölasku. Löydät laskusta mittari-numeron sekä kulutuspisteen numeron, joilla kirjaudut kaukolämmön raportointiin.

Kluuvin sähköasema hyödyntää hukkalämmönHelen Sähköverkko Oy otti toukokuussa käyttöön Kluuvin sähköaseman Helsingin ydinkeskustassa. Sähköasema sijaitsee kallioluolassa noin 30 metrin syvyydessä Kolmen sepän pat-saan alla.

Uusi sähköasema parantaa kantakaupungin alueen sähkön toimitusvarmuutta. Lisäksi sähköasema kasvattaa keskustan sähkönjakelukapasiteettia ja keventää alueen muiden säh-köasemien kuormitusta. Lisäkapasiteettia tarvitaan erityisesti ydinkeskustan kasvaneeseen sähkön kysyntään sekä uusien asuinalueiden tarpeisiin esimerkiksi Jätkäsaaressa.

Kluuvin sähköasemalla otetaan ensimmäistä kertaa käyt-töön ratkaisu, joka hyödyntää muuntajien jäähdyttämisessä syntyvän lämpöenergian. Ylimääräisellä lämpöenergialla läm-mitetään itse sähköasemaa, ja loput voidaan syöttää kau-kojäähdytysjärjestelmää hyödyntäen kaukolämpöverkkoon. Toimintaperiaate on sama kuin Uspenskin katedraalin alla toi-mivassa tietokonesalissa. Uudella lämmön talteenottojärjes-telmällä saadaan hyödynnettyä vuodessa jopa 400 000 kWh lämpöenergiaa, joka on aiemmin tuuletettu ulos.

Sähköaseman rakentaminen on rahoitettu sähkön siirto-hintamaksuilla.

• Sävel Plus on Helsingin Energian uusi raportointipalvelu, jossa näet tuntitasoista tietoa omasta energiankulutuk-sestasi. Raportointipalvelu on tarjolla kaikille sähkön ja kaukolämmön käyttäjille. Tuntitasoinen palvelu on aluksi saatavilla talouksille, joissa on etäluettavat mittarit. Asi-akkaille, joilla ei ole vielä etäluettavaa mittaria on palve-lussa tarjolla kuukausitasoista kulutustietoa

• Saat Plussa-pisteitä arvonlisäverollisesta sähkön myyntihinnasta. Muista ilmoittaa Plussa-korttisi numero Helsingin Energialle!

• Helsingin Energian kotitalousasiakkaana perheesi on vakuutettu sähkötapaturmien varalta. Etu koskee kaikkia perheenjäseniä.

• Saat 20 % alennuksen Pohjolan Omakoti-vakuutuk-sesta ensimmäisellä vakuutuskaudella, mikäli sinulla ei entuudestaan ole Pohjolasta vastaavaa vakuutusta. Etu on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Edun saa esittä-mällä Helenin laskun Osuuspankin konttorissa.

• Saat maksutonta neuvontapalvelua kaikissa koti-talouksien energiankäyttöön liittyvissä asioissa Energiakeskuksessa osoitteessa Kampinkuja 2 tai puhelimitse 09 617 2726.

• Voit lainata Energiakeskuksesta veloituksetta kulutus-, pintalämpötila-, kosteus-, valaistusvoimakkuus, desibeli- ja radonmittaria sekä rakenneilmaisinta.

• Saat kerran vuodessa seurantaraportin sähkönkäytöstä-si sähkölaskun yhteydessä. Myös kaukolämmön käytöstä raportoidaan kiinteistön omistajalle.

• Käytössäsi on Helsingin Energian edullinen sähkö-lämmittimien vaihtopalvelu. Palvelu sisältää vanho-jen sähköpattereiden vaihdon uusiin sähkölämmittimiin. Asennuksen tekee Helsingin Energian yhteistyökumppani.

• Saat Helen-lehden neljä kertaa vuodessa.

Suomen parhaat asiakas-

edut saat Helsingin Energian asiakkaana!

KÄY TUTUSTUMASSA!Helsingin Energian kodinkonenäyttelyssä saat puolueetonta ja tutkittua tietoa eri-laisista kodinkoneista.

© S

uvi L

aine

© P

etra

Ant

ila

21

Hyvä palvelu

Vuoden 2009 alusta lähtien energiatodis-tus on vaadittu kaikilta olemassa olevilta yli kuuden asunnon kiinteistöiltä tai taloyhtiöiltä vuokrauksen tai myynnin yhteydessä. Ennen 1.1.2008 rakennuslupaa hakeneille pientaloille sekä enintään kuuden asunnon taloyhtiöille energiatodistus on vapaaehtoinen.

Kerrostaloasunnon omistaja tarvitsee energiatodistuksen myydessään tai vuokrates-saan asuntonsa. Energiatodistuksen saa talo-yhtiön isännöitsijältä.

Pientalojen rakentajat tarvitsevat lasken-nallisen energiatodistuksen rakennusluvan yhteydessä. Sen myöntää talon pääsuunnit-telija tai pätevöitynyt erillisen energiatodis-tuksen antaja.

Ympäristö ja kuluttaja hyötyvätRakentamisen energiatehokkuuden asian-tuntija Sami Seuna Motivasta uskoo, että energiatodistuksen myötä ihmiset kiinnittä-vät enemmän huomiota asunnon energiate-hokkuuteen.

– Energiatehokkuus on asuntomarkki-noilla yksi tärkeä ostokriteeri, ja energiatodis-

tuksen ansiosta vertailu on helppoa. A-energia- luokan talossa on yleensä alhaisemmat ener-giakustannukset kuin esimerkiksi D-luokan talossa. Se näkyy luonnollisesti kuluttajan kukkarossa. Energiatodistus ottaa huomioon rakennuksen tarvitseman energian, joka on polttoaineiden ja lämpöpumppujen koh-dalla hyötysuhdekorjattu, eli lämmitysmuo-don muutos ei sellaisenaan vaikuta energia-luokkaan.

Rakennusmääräykset tiukentuivat viimeksi vuonna 2010, ja niiden kriteereiden mukaan rakennetut talot ovat energialuokaltaan pää-osin A- tai B-luokkaa.

– 1940-luvulta 2010-luvulle tultaessa rakennusten energiatehokkuuksiin on tullut merkittävä parannus, Sami Seuna toteaa.

Energiatodistus Helsingin EnergialtaTaloyhtiön isännöitsijä tai puheenjohtaja voi tehdä Helsingin Energian Online-palve-lussa lakisääteisen, käyttötietoihin perustu-van energiatodistuksen yli kuuden huoneis-ton kiinteistölle.

Rakennuksen energiatodistus kertoo kiinteistön energia-tehokkuudesta. Todistuksesta on hyötyä esimerkiksi asuntoa ostettaessa, myydessä tai vuokratessa. Todistuksen saa myös Helsingin Energialta.

Energiatodistus aut

Energiatodistukseen tarvittavat kaukoläm-mön ja veden käyttötiedot ovat yleensä val-miina taloyhtiöiden toimintakertomuksissa. Helsingissä olevien kiinteistöjen kulutustiedot löytyvät helposti suoraan palvelusta.

Palvelusta voi hakea myös pelkästään veden, kaukolämmön, kiinteistösähkön ja huoneistosähkön tiedot. Yhdistämällä haun energiatodistuksen tekoon käyttäjä saa par-haan mahdollisen työkalun energiatodistuk-sen luontiin.

Kiinteistön tiedot täytetään palvelulomak-keelle, jonka jälkeen käyttäjälle tulostuu pdf-muotoinen energiatodistus. Todistus on liitet-tävä isännöitsijätodistukseen.

Online-palveluun jää merkintä tehdyistä energiatodistuksista. Uuden todistuksen voi tehdä vanhojen perustietojen pohjalta.

Palvelun käyttäjä vastaa syöttämistään luvuista ja allekirjoittaa todistuksen. Energia-todistuspalvelun hinnasto löytyy Online-pal-velusta.

RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUS saadaan laskemalla yhteen rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, taloussähkön-kulutus sekä mahdollinen jäähdytysener-gia. Näiden pohjalta lasketaan bruttopinta-alalla jaettuna energiatehokkuusluku (ET-luku), joka ilmenee energiatodistuksesta.

Rakennukset jaetaan energiatehokkuus-luvun perusteella luokkiin A–G. Vähi-ten energiaa kuluttaa A-luokan ja eniten G-luokan kiinteistö.

verta

Jaan

a K

allio

kosk

i Kuv

a Vä

inö

Teitt

inen

22

Uusi juttusarjamme esittelee Helsingin Energian palveluja. Seuraavassa numerossa esittelemme e-laskun.

HANS SEITZ Isännöintitoimisto Hans Seitzillä on kym-

menkunta 1940–60-luvun kiinteistöä isännöitävänään Hel-

singin seudulla.

Oletko tehnyt paljon energiatodistuksia? Olen käyttänyt

pääosin konsulttia, joka on tehnyt niitä. Helsingin Energian

energiatodistuspalvelua olen kokeillut itse. Palvelun hinta–

laatusuhde on hyvä ja kiinteistöjen kulutustiedot ovat siihen

helposti saatavilla.

Missä energialuokassa 1940–60-lukujen talot ovat?

Lähes kaikki ovat D-luokkaa. Kiinteistön ikä korreloi

energia luokan kanssa, paitsi jos siinä on uusittu ikkunat.

Vanhoissa taloissa ikkunat ovat pahin energiahukka. Vaih-

doimme hiljattain vuonna 1961 rakennettuun taloon ikku-

nat, ja lämpöindeksi tippui 68:sta 52:een.

Ohjaako energiatodistus rakentajia? Eivätköhän raken-

nusmääräykset ohjaa heitä enemmän kuin energiatodistus.

Valitettavasti myös kustannukset vaikuttavat rakennusyritys-

ten päätöksiin.

Helen kyseli isännöintitoimistojen edustajilta heidän kokemuksiaan energiatodistuksesta.

Lue haastattelut kokonaisuudessaan osoitteessa www.helen.fi/hyvapalvelu.

TEEMU ELOMAA Projektipäällikkö Teemu Elomaa Helsingin

Seudun Isännöitsijöistä seuraa taloyhtiöiden energiankulutusta

ja neuvoo asukkaita energia-asioissa.

Miksi energiatodistus on mielestäsi tärkeä? Se antaa asunnon

ostajalle kuvan rakennuksen energiankulutuksesta. Taloyhtiön

kannalta energiatodistus voi innostaa energiankäytön järkevöit-

tämiseen kiinteistössä, erityisesti, jos kiinteistön luokitus on esi-

merkiksi kahden luokan rajalla.

Onko energiatodistus helppolukuinen? Kulutuslukemia pitää

osata verrata. Jos esimerkiksi kiinteistössä on koneellinen ilman-

vaihto ilman lämmöntalteenottoa, on hyvin vaikea päästä ener-

gialuokkaan A. Toisaalta asumismukavuus voi olla parempi

koneellisen ilmanvaihdon ansiosta. A-luokan taloissa on yleensä

painovoimainen ilmanvaihto.

Oletko käyttänyt Helsingin Energian energiatodistuspalve-

lua? Kun laki astui voimaan vuoden 2008 alusta, käytin ensin

Helsingin Energian palvelua. Se on helppokäyttöinen sellaiselle,

joka ei ole energiatodistuksia ennen tehnyt. Nykyään teemme

energiatodistuksia niin paljon, että meillä on siihen oma laskuri.

Mitä mieltä energiatodistuksesta?

© T

omm

i Tuo

mi

© K

ari H

auta

la

taaTaloyhtiön puheenjohtaja tai isännöitsijä voi tehdä kätevästi lakisääteisen energiatodistuk-sen Helsingin Energian Online-palvelussa.

Energiatodistuksen voit laatia Online-palvelussa osoitteessa www.helen.fi/palvelut/energia-todistus.html. Mikäli et ole ennestään kirjautunut palveluun, rekisteröidy ensin. Tarvitset sitä varten taloyhtiön asiakas- ja käyttöpaikkanume-ron, jotka löytyvät taloyhtiön sähkölaskusta.

ilemaan

23

Käy vastaamassa kilpailuun 30.6. mennessä netissä osoitteessa www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella: Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Helen 1/11 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Kenwoodin kMix-aamiaissarjan voittivat Irene Majava ja Ari Juutilainen Helsingistä sekä Aila Leinikka Espoosta. Onnea voittajille!

Tutustu MotoriikkaMiikan energiansäästövinkkeihin netissä osoitteessa www.helen.fi/energiansaasto ja vastaa kysymykseen: Minkä värinen jääkaappi MotoriikkaMiikalla on energiansäästövideossa?

a) punainenb) keltainenc) valkoinen

Siemens ecoStar astianpesukone kuuluu energiatehokkuusluokkaan A++. Se kuluttaa yhdellä pesukerralla vettä vain 6,5 litraa. Erilaisia pesuohjelmia on käytettävissä viisi kappaletta. Pesukoneen vuosittainen sähkönkulutus Eko-ohjelmalla on 262 kWh, kun pesukertoja on 280 ja kone on kylmävesiliitännässä. Väriltään kone on valkoinen.

Oikein vastanneiden kesken arvomme yhden astianpesukoneen, jonka arvo on 850 euroa.

Etsi vastaus kysymykseen

ja voita astianpesukone!

EN

ERG

IAK

ALE

NTE

RI

Seuraava Helen ilmestyy elokuussa.

arvo 850 €

Miikan energiansäästö

© V

äinö

Tei

ttine

n

© iS

tock

phot

o

© S

KO

Y/Su

vi L

aine