HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN

KUNTARAKENNESELVITYS

Toisen vaiheen loppuraportti

19.5.2015

FCG KONSULTOINTI OY

Jarkko Majava, Riitta Ekuri

HAUSJÄRVEN, LOPEN JA RIIHIMÄEN KUNTARAKENNESELVITYKSEN

PROJEKTIRYHMÄ

Päivi Terävä, Karoliina Viitanen, Seppo Keskiruokanen, Ritva Mustonen

2

Sisällys

Tiivistelmä ............................................................................................................................ 3

1. Johtaminen ja organisaatio ............................................................................................ 4

1.1. Yhdistymisprosessi ja liitosprosessin johtaminen ........................................................... 4

1.2. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio ............................................................ 6

1.3. Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio .................................................................... 7

2. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet uudessa kunnassa .......................... 9

3. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa ..................................................... 9

3.1. Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja palvelurakenne .................................................... 9

3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut ....................................................................................... 11

3.3. Sivistyspalvelut ....................................................................................................... 18

3.4. Tekniset palvelut ..................................................................................................... 22

3.5. Hallintopalvelut ....................................................................................................... 24

4. Talous ....................................................................................................................... 28

4.1. Talouden hoidon periaatteet ..................................................................................... 28

4.2. Taloudelliset laskelmat ............................................................................................. 30

5. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä ........................................................................ 35

6. Elinvoiman kehittäminen ............................................................................................. 39

7. Yhdyskunta ja ympäristö ............................................................................................. 42

8. Kuntien yhteistyövaihtoehto ........................................................................................ 43

Liite 1. Työryhmien kokoonpanot ........................................................................................... 48

3

Tiivistelmä

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys on edennyt kuntaliitosneuvotteluihin ja

konkreettisen yhdistymispäätöksen tekemiseen. Kuntaliitossopimusneuvottelut on käyty kevään

2015 aikana ja liitossopimusluonnos on valmistunut. Kuntien mahdollista yhdistymistä käsitellään

touko-kesäkuussa 2015 kunnanhallituksissa, jotka asettavat ehdotuksen yhdistymisesitykseksi ja

yhdistymissopimuksen nähtäville. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on 30 pv aikaa tehdä

huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Kunnanhallitukset antavat kesän jälkeen

lausunnon huomautuksista ja tekevät esitykset yhdistymisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä

valtuustoille. Kunnat päättävät itsenäisesti myös mahdollisten neuvoa-antavien kansanäänestysten

järjestämisestä ennen valtuustojen lopullista päätöksentekoa. Kunnanvaltuustot ratkaisevat 28.9.

pidettävissä kokouksissaan, toteutetaanko kuntaliitos vai ei. Kuntaliitoksen toteuttaminen merkitsee

Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen kaupungin lakkaamista sekä samalla Riihimäen seudun

terveyskeskuksen kuntayhtymän purkautumista. Kuntaliitoksen myötä syntyy uusi kaupunki.

Kuntarakenneselvityksen aineisto koostuu tämän raportin lisäksi seuraavista kokonaisuuksista:

- Kuntien yhdessä neuvottelema yhdistymissopimus on keskeinen asiakirja jonka perusteella

liitoksen vaikutuksia arvioidaan.

- Yhdistymisesityksestä, jossa tiiviisti perustellaan kuntaliitoksen tarve ja johon kuntalaisilla ja

muilla asianosaisilla on kesän aikana mahdollista tehdä kunnanhallituksille osoitettu

huomautus.

- Kuntarakenneselvityksen ensimmäisen vaiheen loppuraportti, jossa on laajasti käsitelty mm.

tilastoaineistoa, kuntien nykytilaa, liitoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tässä toisen

vaiheen raportissa ei esitellä kaikkea aineistoa uudelleen, vaan ensimmäisen vaiheen tulosten

tiivistelmät ja toisen vaiheen selvityksen ja neuvottelujen tulokset.

Kuntaliitosneuvotteluissa lähtökohtana on ollut kolmen kunnan tasa-arvo ja uuden kaupungin

tasapuolinen kehittäminen. Konkreettisesti tämä näkyy kuntien yhdistymissopimuksessa seuraavissa

asioissa:

- uutta kaupunkia kehitetään tasapuolisesti eri alueiden, keskuksien ja kylien omista

vahvuuksista lähtien

- yhdistymissopimuksessa sovitaan uuden kaupungin palvelurakenteesta, jonka lähtökohtana

on palveluiden hyvä saavutettavuus

- nykyinen lähipalveluverkko säilytetään ja kuntaliitoksen myötä ei ole tarkoitus lakkauttaa

esimerkiksi kouluja

- vaikuttamismahdollisuudet turvataan takaamalla kaikkien yhdistyvien kuntien edustus uuden

kaupungin päätöksentekoelimissä

- uuteen kaupunkiin perustetaan asukaslautakunta jonka tehtävä on kehittää asukkaiden

vaikutusmahdollisuuksia lähipalveluihin ja omaan asuinympäristöön

- uuden kaupungin luottamushenkilöille jätetään paljon päätösvaltaa liittyen uuden kaupungin

johtamiseen ja kehittämiseen (mm. uuden kaupungin strategian ja hallintosäännön

valmistelu ja hyväksyminen).

Kuntien yhdistyminen voidaan hyväksyä valtuustoissa ja aikanaan valtioneuvostossa mikäli

Kuntarakennelain asettamat ehdot täyttyvät. Kuntarakenneselvityksen aikana Hausjärven, Lopen ja

Riihimäen kuntien yhdistymiselle on löydetty erityisesti seuraavat perusteet:

- Kunnat muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja

yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen.

Yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollistuu paremmin liitoksen myötä erityisesti kuntien

raja-alueilla.

- Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia ja monet palvelut järjestetään jo tällä

hetkellä yhdessä. Palvelujen toiminnallisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi seuraava

luonnollinen vaihe on kuntien yhdistyminen. Palveluita voidaan näin tarkastella ja kehittää

yhtenä kokonaisuutena ja yhden johdon alaisuudessa. Uudella kaupungilla on riittävät resurssit

ja taloudellinen kantokyky vastata alueen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.

- Uudesta kaupungista muodostuu lähes viidenkymmenen tuhannen asukkaan yhteisö. Uudessa

kaupungissa asukasluvun kasvupotentiaali on suurempi kuin erillisissä kunnissa. Suuremmalla

kaupungilla on paremmat mahdollisuudet ja suurempi vaikutusvalta alueen edunvalvonnassa

sekä Kanta-Hämeessä että koko Suomessa.

4

1. Johtaminen ja organisaatio

1.1. Yhdistymisprosessi ja liitosprosessin johtaminen

Yhdistymisprosessi on alla johtamisen ja toimielinten näkökulmasta olevan kuvan mukainen:

Kuva. Yhdistymisprosessi

Uuden kaupungin hallinnon muodostamisen tavoitteena on, että se tukee heti yhdistymisen alusta

lähtien yhteisen uuden kaupungin kehittämistä rakentavasti ja vastuullisesti eri näkökulmat

huomioiden tavoitteena koko uuden kaupungin menestyminen. Esimerkiksi uudelle kaupungille

valitaan uusi valtuusto kuntavaaleissa kesään 2016 mennessä (kuvassa vaihtoehto B) ja uusi

valtuusto aloittaa toimikautensa vaalien saavutettua lainvoimansa. Vaihtoehtoinen tapa olisi ollut

yhdistää nykyiset valtuuston 101 hengen suurvaltuustoksi (vaihtoehto A).

Kuva. Kuntavaalien vaihtoehtoiset ajankohdat sekä valtuustojen vaihtoehtoiset muodostamistavat

2015 2016 20182017Esiselvitys

Selvitys ja liitosneuvottelut

Syys-lokakuussa valtuustojen yhtäpitävät päätökset ja esitys

valtiovarainministeriölle

Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta loppuvuodesta 2015 / alkuvuodesta 2016

Neuvottelu-ryhmä

Yhdistymis-hallitus

Y h d i s t y m i s s o p i m u s

Sopimus voimaan soveltuvin osin

Sopimus voimaan täysin

Sopimus voimassa vuoden 2019 loppuun asti

(henkilöstön irtisanomissuojan osalta 2021 loppuun)

Uuden kunnan valmistelu

Uuden kunnan toiminnan kehittäminen

Kuntavaalit uuden kuntajaon mukaan vuoden 2016 aikana

Uusi valtuusto (51 jäs.) ja uusi hallitus

Yhdistymisprosessi

Nykyiset valtuustot

Kuntavaalit ja yhdistyminen 2017 - noudattaen hallituksen esitystä uudeksi kuntalaiksi -

Yhdistetty valtuusto

Esitykset ministeriölle

marraskuu 2015 (viimeistään

huhtikuu 2016)

VNP 30.6.2016

Kuntavaalithuhtikuu 2017

Yhdistyminen voimaan 1.1.2017

Vaihtoehto A

Vaihtoehto B

VNP 30.6.2016

(Ei vaaleja huhtikuussa 2017)

Yhdistyminen voimaan 1.1.2017

Kuntavaalit

Uusi valtuusto

Uusi valtuusto

Esitykset ministeriölle

marraskuu 2015 (viimeistään

huhtikuu 2016)

5

Uuden valtuuston valitsemista vaaleissa perustellaan merkittävillä päätöksillä joita uusi valtuusto

tekee ennen yhdistymistä ja heti yhdistymisen jälkeen syksyllä 2016 ja talvella 2016 – 2017.

Valtuuston halutaan olevan toimintakykyinen, joten uuden kaupunginvaltuuston koko on 51 jäsentä.

Uuden kaupungin valtuusto päättää muun muassa seuraavista uuden kaupungin asioista jo ennen

kuntien yhdistymistä tai heti yhdistymisen jälkeen:

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Hallintosääntö

Organisaatiorakenne

Henkilöstösuunnitelma

Keskeiset henkilövalinnat

Maapoliittinen ohjelma

Joukko-, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelma

Omistajapolitiikan määrittely ja konserniohjeen hyväksyminen

Uuden kaupungin strategian laadinta ja hyväksyminen

Uuden valtuuston rinnalla jatkavat nykyiset kuntien valtuustot ja muut toimielimet 31.12.2016

asti jatkaen yhdistyviä kuntia koskevaa päätöksentekoa. Näiden toimielinten

päätöksentekovaltuuksia rajoitetaan Kuntarakennelain 31 § ”Yhdistyvän kunnan viranomaisen

toimivalta”:

• Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän

kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia

vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista.

• Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa

sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä.

Kuntien nykyiset valtuustot päättävät yhdistyvien kuntien asioista Kuntarakennelain 31 §

reunaehtojen mukaisesti muun muassa seuraavista asioista:

• Yhdistyvien kuntien tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuodelta 2015

• Yhdistyvien kuntien talouden hoito ennen liitosta

• Luottamustoimiasiat

• Asemakaava-asiat

• Kiireelliset sopimusasiat ja määräraha-asiat

• Valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet

Oleellista siirtymäkauden aikana on yhdistyvien kuntien toimielinten ja viranomaisten hyvä yhteistyö

ja avoin keskustelu. Avoimuutta edistää se, että ”molemmilla puolilla” on samoja henkilöitä ja kaikki

ovat hyväksyneet yhteisen tavoitteen uuden kaupungin edun mukaisen toiminnan.

Lokakuun 2015 yhdistymispäätöksen jälkeen tulee kunnanvaltuustojen asettaa uuden kaupungin

valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 § mukainen yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus vastaa

yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon

järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen tehtävänä on valvoa, etteivät yhdistyvien

kuntien viranomaiset ennen uuden kaupungin valtuuston ja hallituksen järjestäytymistä, tee sellaisia

päätöksiä, jotka voivat olla vahingollisia uudelle kaupungille. Yhdistyvien kuntien viranomaiset ovat

velvollisia kuulemaan yhdistymishallitusta päätöksenteossa, mikäli on syytä olettaa, että päätöksellä

on merkittävää vaikutusta uuden kaupungin talouteen tai toimintaan.

Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa loka-marraskuussa 2015, kun yhdistyvien kuntien valtuustot

ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet

ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kaupungin kunnanhallitus on

valittu kuntavaalien (kevät 2016) jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin

voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.

Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain.

Hausjärven kunta nimeää yhdistymishallitukseen 4 jäsentä, Riihimäen kaupunki 5 jäsentä ja Lopen

kunta 4 jäsentä. Jäsenet yhdistymishallitukseen nimetään puolueittain edellisten kuntavaalien

tuloksen mukaan seuraavasti:

6

Hausjärvi: Kok., Kesk., SDP, PS

Loppi: Kok., Kesk., SDP, Vas.

Riihimäki: Kok., SDP, Vihr., Vas., KD

Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

Yhdistymishallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuustojen ja hallitusten

puheenjohtajalla tai heidän varahenkilöillään. Yhdistymishallituksen esittelijöinä toimivat kaikki

kuntajohtajat.

Edellä esitettyyn paikkajakoon on päädytty tasapuolisuuden ja laajaa osallistumista korostavana

toimintatapana (taulukko alla). Vaihtoehtoisesti puolueiden paikat olisi voitu jakaa myös

suhteellisista vaaleista tutulla d’Hontin menetelmällä, mutta siinä tapauksessa pienillä puolueilla ei

olisi ollut edustusta yhdistymishallituksessa.

Puolue %-osuuksilla

Yhteensä

d'Hondt

Kunnittain

d'Hondt

Kok 3 4 4

Kesk 2 2 3

SDP 3 3 4

Ps 1 1 1

Vihr 1 0 0

Vas 2 2 1

Kd 1 1 0 Taulukko. Yhdistymishallituksen vaihtoehtoiset muodostamistavat

1.2. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio

Uuden kaupungin luottamushenkilöjohtamisjärjestelmä rakentuu niin sanotulle toimialamallille.

Uuden kuntalain esittelemiä vaihtoehtoisia malleja ovat muun muassa pormestari-, puheenjohtaja-

ja valiokuntamalli. Uudessa kaupungissa toimivat valtuuston lisäksi seuraavat luottamustoimielimet

ensimmäisen valtuustokauden ajan (suluissa jäsenmäärä):

Kaupunginhallitus (11)

Tarkastuslautakunta (9)

Keskusvaalilautakunta (5)

Sosiaali- ja terveyslautakunta (11)

Kasvatus- ja koulutuslautakunta (11)

Tekninen lautakunta (11)

Kaupunkisuunnittelulautakunta (11)

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (9)

Ympäristö- ja rakennuslautakunta (9)

Asukaslautakunta (15)

Tasapuolisen ja alueellisen edustuksen toteutumiseksi jokaiseen toimielimeen valitaan vähintään

kaksi edustajaa jokaisen lakkaavan kunnan alueelta (pl. keskusvaalilautakunta). Uudessa

kaupungissa kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla

valtuutettuja. Kaupunginhallituksen jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi

uudessa kunnassa on konserniin kuuluvien yhteisöjen hallituksia, johtokuntia ja toimikuntia. Uuden

kaupungin johtamisjärjestelmästä sovitaan tarkemmin liitospäätöksen jälkeen valmisteltavassa

hallintosäännössä.

Luottamushenkilötoimielimien määrää voi pitää melko suurena. Viimeaikainen kehitys Suomen

kaupungeissa on ollut kohti tiiviimpiä luottamushenkilöorganisaatioita. Uuden kaupungin

luottamushenkilötoimielimien suurehkoa määrää voidaan kuitenkin hyvin perustella laajalla

osallisuudella ja mahdollisimman monen nykyisen ja uuden luottamushenkilön osallistumisella uuden

kaupungin päätöksentekoon. Eli vaikka valtuustopaikat vähenevät puoleen nykyisestä, pääsee moni

luottamushenkilö vaikuttamaan lautakunnissa uuden kaupungin päätöksentekoon.

7

Kuva. Uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatio

1.3. Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio

Viranhaltijaorganisaation muodostumisesta on tarkoituksellisesti tässä vaiheessa sovittu vain

yleisellä tasolla. Uuden kaupungin luottamushenkilöjohdolle halutaan antaa mahdollisuus itse

vaikuttaa tarkoituksenmukaisen organisaation muotoutumiseen. Tarkoituksena on sovittaa kuntien

organisaatiot huolellisesti yhteen ja omaksua kaikista kolmesta kunnasta parhaita käytäntöjä.

Uudelle kaupungille valmistellaan ennen liittymistä uuden kaupungin näkökulmasta

tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne ja hallintosääntö vuoden 2016 aikana. Uuden kaupungin

organisaatiorakenne, viranhaltijoiden hierarkia- ja toimivaltasuhteet sekä virkanimikkeet päätetään

hallintosäännössä. Yhdistymissopimuksessa on sovittu seuraavat lähtökohdat

viranhaltijaorganisaatiolle:

Uuden kaupungin ylin viranhaltijajohtaja on kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan vastuulla

on kuntakonsernin johtotehtävät ja kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä.

Uudessa kaupungissa toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa hallintokeskus, jossa on

seuraavat johtoryhmätason toiminnot: keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon

ja kehittämistoiminnan tehtävät.

Uudessa kaupungissa on lähtökohtaisesti kaksi toimialaa:

o Palvelutoimiala. Toimialaan sisältyvät sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi.

o Elinvoimatoimiala. Toimialaan sisältyvät tekniset palvelut, ympäristötoimi,

rakennustarkastus, maankäyttö, elinkeinojen kehittäminen.

o Palvelu- ja elinvoimatoimialojen johtajat toimivat tarvittaessa vuorotellen

kaksivuotiskausittain kaupunginjohtajan sijaisena.

Kuntarakennelain mukaan yhdistymissopimuksessa tulee sopia virassa olevien kunnanjohtajien

asemasta uudessa kunnassa. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että virassa oleville kunnan- ja

VALTUUSTO

KAUPUNGINHALLITUS

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

TARKASTUSLAUTAKUNTA

KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA= varhaiskasvatus, perusopetus, lukio,

musiikkiopisto, kansalaisopisto,nuorisoteatteri, kuvataidekoulu

TEKNINEN LAUTAKUNTA= infrastruktuuri ja rakentaminen

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA= lupahallinto ja valvonta

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA= liikuntatoimi, nuorisotoimi, museot, kirjasto

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA= maanhankinta, kaavoitus, metsä- ja

maa-alueet, liikenteen yleissuunnittelu

Konserniyhteisöt (mm)• Vesilaitos• Vuokrataloyhtiöt(t)• Teatteri• Elinkeinoyhtiö• Kiinteistöyhtiöt• RHL-Data…

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA= sosiaalihuolto, terveydenhuolto, vanhustenhuolto, työllistäminen

ASUKASLAUTAKUNTA

VAMMAISNEUVOSTO

NUORISOVALTUUSTO

VANHUSNEUVOSTO

8

kaupunginjohtajille turvataan uudessa kaupungissa johtoryhmätason virat ja nykyiset

palvelusuhteen ehdot palkkaetuineen.

Kuva. Uuden kaupungin viranhaltijaorganisaatio

Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation toimivuutta arvioidaan uuden kaupungin

ensimmäisen valtuustokauden aikana ja niihin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia

yhdistymissopimuksen päättymisen jälkeen.

Vaikutusten arviointi

Kuntarakenneselvityksen ensimmäisessä vaiheessa laaditun vaikutustenarviointitaulukon voidaan

olevan perusteltu myös toiseen vaiheen tulosten perusteella. Erityisesti päätösvallan ja kehittämisen

keskittymistä on pyritty ehkäisemään sopimalla yhdistymissopimuksessa kiintiöpaikoista, uusista

toimintatavoista sekä sopimalla koko uuden kaupungin kehittämisestä.

Vaikutusten arviointi: johtamisen ja demokratian näkökulma

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien

purkaminen ja optimaalinen allokointi

parantavat toimintavarmuutta, laatua ja

asiantuntemusta sekä tehokkuutta,

tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja

viranhaltijaorganisaatio) kevenee

Kuntien keskinäisten sopimusten tarve

poistuu

Mahdollisuudet kehittää ja luoda uusia

toimintatapoja paranevat

Uusi kaupunki on vahvempi neuvottelija

Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi

kärsiä kuntien yhdistyessä ja byrokratia voi

lisääntyä

Yhteishengen löytyminen ja uuden kunta-

identiteetin muodostaminen voi viedä

pitkään

Paikallinen asiantuntemus ja

vaikutusmahdollisuudet voivat heiketä

Uhka päätösvallan ja kehittämisen

keskittymisestä Riihimäelle

yhdistymissopimuksessa on sovittu, että

uuden kaupungin eri alueiden edustajien

KAUPUNGINJOHTAJAKuntakonsernin johtotehtävät

Kaupungin johtoryhmän johtaminenKaupunginhallituksen esittelijä

ELINVOIMATOIMIALA

HALLINTOKESKUS

KeskushallintoTaloushallinto

Henkilöstöhallinto Kehittämistoiminta

Kou

lutu

s (p

eru

sop

etu

s ja

II-a

ste)

PALVELUTOIMIALA

Kir

jast

oto

imi

Kult

tuu

ri-j

a va

paa

-aik

ato

imi

Vap

aa s

ivis

tyst

yö /

kan

sala

iso

pis

to

Tekn

inen

to

imi

Ymp

äris

töto

imi

Rak

enn

usv

alvo

nta

Maa

nkä

yttö

Elin

kein

oto

imi

Var

hai

skas

vatu

s

Terv

eyd

enh

uo

lto

Sosi

aalih

uo

lto

Van

hu

sten

hu

olt

o

9

hankinnoissa ja kilpailutuksessa

Seudun kokonaisetu otetaan paremmin

huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset

säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja

laatutasot

vaikuttamismahdollisuudet turvataan ja

koko uutta kaupunkia kehitetään

2. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet uudessa kunnassa

Uudella kuntalailla halutaan vahvistaa kuntien asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua

ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntien kannustetaan tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja

käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Kunnat saavat itse päättää miten kuntalaiset pääsevät

osallistumaan. Esimerkkejä osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista:

• Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kansalaisraatien järjestäminen

• Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa mm. kyselyillä

• Palvelujen käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin

• Mahdollisuudet osallistua mm. kunnan talouden suunnitteluun

• Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa

• Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja

valmistelun tukeminen

Kuntien yhdistymissopimuksessa on määriteltävä asukkaiden vaikuttamis- ja

osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa.

Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että uusi kaupunki tukee asukkaidensa aktiivista osallistumista

ja vaikuttamista omaan elinympäristöönsä ja aluetta koskevien päätösten tekoon. Kaupunki kehittää

asukkaiden ja palvelujen käyttäjien nykyaikaisia osallistumis-, palaute- ja kuulemismahdollisuuksia

mm. verkkopalvelujen ja sosiaalisen median kautta.

Lisäksi kaupungin päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden periaatetta ja suositaan avointa

keskustelua. Alueellinen ja käyttäjäryhmien vaikuttavuus turvataan uudessa kaupungissa virallisia

lausuntoja pyytämällä olemassa olevilta organisaatiolta ja yhteisöiltä (kyläyhdistykset, seurat,

vanhempaintoimikunnat ym.).

Uudessa kunnassa jatkavat vaikuttamistoimieliminä lakisääteinen vanhusneuvosto sekä

vammaisneuvosto. Lain mukaan uudessa kaupungissa tulee olla myös nuorisovaltuusto tai vastaava

nuorten vaikuttajaryhmä. Valtuusto päättää nuorten vaikuttamisjärjestelmän perusteista ja

nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan

suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan.

Uuden kaupungin tasapuolisen kehittämisen varmistamiseksi perustetaan kuntaorganisaatioon

valtuuston alainen asukaslautakunta. Lautakunnan tavoitteena on turvata asukkaiden

vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen. Lautakunnan tehtävinä

ovat yhteydenpito paikallisiin yhdistyksiin ja järjestöihin, eri alueiden asukkaiden kuuleminen heitä

koskevassa päätöksenteossa ja kuulemisen pohjalta lausuntojen antaminen päätöksenteon tueksi.

Asukaslautakuntaan valitaan yhteensä 15 jäsentä niin, että jokaisen lakkaavan kunnan alueelta

valitaan viisi jäsentä. Tavoitteena on, että enemmistö jäsenistä valitaan uuden kaupungin

luottamushenkilöistä. Näin varmistetaan lautakunnan sujuva ja vaikuttava työskentely ja

korostetaan lautakunnan asemaa osana kaupungin päätöksentekorakennetta. Lautakunnan

esittelijänä toimii uuden kaupungin viranhaltija. Lautakunnasta määrätään tarkemmin uuden

kaupungin hallintosäännössä, joka valmistellaan ennen kuntien yhdistymistä.

3. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa

3.1. Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja palvelurakenne

Uuden kaupungin palveluiden järjestämisestä on linjattu yhdistymissopimuksessa sekä strategisella

tasolla että yksityiskohtaisemmin esimerkiksi palveluverkkojen osalta. Sekä pidemmän aikavälin

strategiset tavoitteet että sopimuksen voimassaoloajan sopimukset piirtävät kuvan tasapuolisesti

kuntien eri osat huomioivasta palvelurakenteesta.

Uuden kaupungin palveluiden järjestämisen lähtökohtana on asukkaiden yhdenvertaisuus

palveluiden saavutettavuuden suhteen. Uuden kaupungin palveluiden järjestämisessä ja

tuottamisessa tavoitteena on hyvä asuinympäristö, laadun parantaminen, vaikuttavuus ja

10

kustannustehokkuus. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen perustuu

tehokkaimpien ja järkevimpien toimintatapojen käyttöönottoon koko kaupungin alueella.

Palvelutuotannossa hyödynnetään aktiivisesti innovaatioita ja nykyteknologiaa.

Kaupungin eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus samantasoisiin palveluihin.

Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen huomioon alueelliset

erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Palveluiden saavuttavuus

varmistetaan uuden kaupungin näkökulmasta vuoden 2016 aikana valmistettavalla joukko-, asiointi-

, ja palveluliikennesuunnitelmalla. Palveluita järjestetään myös paikasta riippumattomina sähköisinä

palveluina ja kuntalaisille kotiin vietävinä palveluina. Kaupunki järjestää sähköisten palveluiden

saatavuuden edistämiseksi sekä päätelaitteita että avoimia langattomia yhteyksiä kaupungin eri

tiloihin.

Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on uuden kaupungin aluerakenne ja yhdyskuntarakenne,

joka perustuu yhdistyvien kuntien keskuksiin ja taajamiin. Palvelurakenteen yhteensovittaminen

suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien alueen elinvoima vahvistuu

osana uutta kaupunkia. Uudessa kaupungissa hallinnon ja palvelujen sijoittumisessa tukeudutaan

olemassa olevaan uuden kaupungin rakennuskantaan eli uusia toimipisteitä ei ole tarkoitus

rakentaa. Yhdyskuntarakenteen perusteet jaetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti neljään eri

tasoon:

1. Uuden kaupungin pääkeskus on Riihimäen kaupunkikeskus, joka palvelee koko kaupunkia

sekä kaupungissa asioivia. Kaupunkikeskuksessa on koko kaupunkia palvelevat keskitetyt

palvelut, ellei niitä toteuteta yksittäisestä päätaajamasta.

Kaupunkikeskuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskus, jossa tuotetaan perus-

ja erikoistason palveluja.

Kaupungissa tarjotaan II-asteen lukio- ja ammatillista koulutusta sekä

ammattikorkeakoulutusta sekä keskitettyjä kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Kaupungissa

järjestetään myös yleissivistäviä kansalaisopistopalveluita, joita voidaan tarjota myös

kaupunkikeskustan ulkopuolella (taajamissa) erillisen suunnitelman mukaan.

Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja asumispalvelut toteutetaan keskitetysti huomioiden

kaupungin eri alueiden erityispiirteet (rantarakentaminen, maatalouden harjoittaminen,

vapaa-ajan asuminen, vesiensuojelu – Vanajavesisäätiö, maa-aineksen otto). Erikseen

nimettäviä palveluita voidaan tarjota myös osa-aikaisissa asiointipisteissä päätaajamissa.

2. Kaupungissa on lisäksi kaksi päätaajamakeskusta (Lopen Kirkonkylä ja Hausjärven

Oitti), joissa on muissa taajamissa järjestettävien palveluiden lisäksi hyvinvointiasema (mm.

sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluohjaus ja neuvonta, sairaanhoitajan ja lääkärin

ajanvarausvastaanotto, hammashuolto, neuvolatoiminta) ja tuotetaan yläkoulu- ja lukio-

opetusta, kirjasto, kulttuuripalveluita, nuorisotoimintaa sekä maaseutuhallinnon palveluita.

3. Päätaajamien lisäksi on taajamia (Hikiä, Ryttylä, Monni, Launonen ja Läyliäinen),

joissa turvataan erikseen nimetyt, asukkaiden arkipäivää tukevat lähipalvelut ja joiden

kasvua ja kehittymistä tuetaan aktiivisella ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Joka

päivä tarvittavia arjen palveluita ovat muun muassa varhaiskasvatuspalvelut, alakoulujen

perusopetus, lähiliikuntapaikat ja kirjastopalvelut. Lisäksi terveyttä edistäviä palveluita

tuotetaan taajamissa joissa niitä on sopimuksen hyväksymisen ajankohtana.

4. Kaupungissa on laajat maaseutualueet / haja-asutusalueet sekä kyliä, joiden elinvoimaa

kehitetään niiden vahvuuksien mukaan. Näille kylille ja haja-asutusalueille tarjottavista

palveluista päätetään erikseen tapauskohtaisesti huomioiden olemassa oleva infrastruktuuri

ja palveluverkko (esimerkiksi kyläkoulut, uimapaikat, venevalkamat ja ulkoilureitistöt).

Lisäksi tuotetaan kirjastopalveluita sopimuksen hyväksymisen ajankohdan tasoisena.

Kuntainfrastruktuuri ja rakennetun ympäristön hoito suunnitellaan keskitetysti ja toteutetaan

hajautetusti koko kaupungin alueella.

Seuraavassa on tiivistetyt esitykset toimialakohtaisten työryhmien työstä. Toimialakohtaisten

työryhmien esittämät ehdotukset ovat soveltuvin osin olleet tukiaineistona liitossopimusta

11

valmisteltaessa. Työryhmien työtä tullaan hyödyntämään jatkossa uuden kunnan palveluverkkoa

muodostettaessa ja palveluiden sisällöstä päätettäessä.

3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tarkastelu ja uuden kunnan optimaalisen palvelurakenteen

laatiminen on ollut haasteellista valtakunnallisen sote-uudistuksen johdosta. Lisäksi valmistelussa on

useita uusia lakeja, joiden voimaan tuleminen tai siirtyminen vaikuttaa uuden kaupungin

palveluverkon rakentamiseen.

Uuden kaupungin yhtenä yhteisenä merkittävänä tavoitteena on iäkkäiden ihmisten

palvelurakenteen muuttaminen kotona asumista tukevaan suuntaan, mihin sisältyy muun muassa

pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen. Tarkoituksena on hillitä kustannusten kasvua lisäämällä

kuntouttavia palveluja iäkkäiden määrän kasvaessa. Kaikkia palvelutarpeen muutoksia on mahdoton

ennakoida, mutta väestön oletetaan olevan tulevaisuudessa nykyistä parempikuntoista ja

terveempää, jolloin raskaita palveluja ei tarvita suhteellisesti yhtä paljon kuin tänä päivänä.

Kevään 2015 vaalien jälkeen toimensa aloittava hallitus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistuksen jatkosta. Valtakunnallisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että valmistelutyö jatkuu, koska

kaikki puolueet pitävät sitä tarpeellisena ja ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen

järjestäminen on keskitettävä yksittäisiä kuntia suuremmille alueille. Sote-järjestämislaki tullee

uudessa tilanteessa voimaan aikaisintaan vuoden 2018 alussa.

Sosiaali- ja terveystoimen työryhmän esitys on, että jos kuntaliitosta ei tule, seudullinen

soteintegraatio viedään siitä huolimatta raportissa esitetyn mallin mukaisena eteenpäin. Riihimäki

hoitaa Hausjärven ja Lopen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuukuntamallilla.

On todennäköistä, että valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu jatkuu tällä hallituskaudella ja

sote-esitys kulkee kohti maakunnallista mallia. Riihimäen seutu osallistuu aktiivisesti vuonna 2015

alkavaan maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevaan selvitys- ja

suunnitteluprosessiin.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelmissa on huomioitava myös sosiaali- ja

terveystoimea koskevat erilaiset lait ja lakimuutokset sekä erityisesti Uusi sosiaalihuoltolaki

(1.1.2015 ja 1.4.2015). Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on painopisteen siirtäminen

hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Yksilön ja perheen

tuen tarpeet tulevat jatkossa määrittämään sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia

enemmän ja tarkemmin. Lähestymiskulma tulee asiakaslähtöisemmäksi, jolloin asiakkaan osallisuus

lisääntyy. Painopisteen muuttuminen edellyttää palvelutarjonnan monipuolistamista ja lisäämistä.

Lain voimaantultua asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti sosiaalihuoltolain mukaisissa

palveluissa. Muutos edellyttää nykyistä tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä eri

sektoreiden välillä. Mitä vahvempi organisaatio sosiaali- ja terveystoimi on, sitä paremmin lain

vaatimuksiin kyetään vastaamaan.

Seuraavassa on koottu sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tavoitteet ja vaikutukset Riihimäen

seudulla, (peruslinjaukset asiakkaan, toiminnan/palvelujen, talouden ja henkilöstön kannalta):

saavutettavat palvelut, oikea-aikaiset ja asiakkaan tarpeen kohtaavat palvelut

vaikuttavat ja laadukkaat palvelut

kustannustehokkaat palvelut

uusi kunta on vetovoimainen työnantaja

selkeä uusi palvelujärjestelmä, jossa sosiaali- ja terveystoimi toimivat tasavertaisesti

yhdessä

suuremmat kokonaisuudet palvelujen tuottamisessa

rajapinta ja yhteistyö sivistystoimeen, liikuntapalveluihin, asumispalveluihin sekä

työllisyysasioihin säilyy

palvelukokonaisuuksien sisältöä ja toimintamallia muokataan ja uudistetaan

noin 50.000 asukkaan väestöpohjalla tuotettavien palvelujen turvaaminen

Käypä-hoito suositusten mukaiset hoitokäytännöt eli hoito perustuu tutkittuun tietoon

suositusten mukainen ammatillinen jatkokoulutus

12

Vaikutusten arviointi: sosiaali- ja terveyspalvelut

Asiakasnäkökulma

Mahdollisuudet:

Yhden kaupungin malli asiakaslähtöiseen

palvelujen järjestämisvastuuseen ja laatuun

liittyen tarkoittaa palvelujen valinnan

mahdollisuuksien lisääntymistä (esim.

vanhusten päivätoiminnassa mahdollisuus myös

iltaryhmiin), toimintavarmuuden kasvamista

sekä kriteeristön, hintojen ja korvausten

yhdenmukaisuutta. Erityisryhmien palvelujen

(esim. vammaispalvelut ja mielenterveys-

kuntoutujien palvelut) tuottamisen osalta

asiantuntemus on mahdollista koota yhteen ja

tarjota asiakkaille koordinoidumpaa palvelua.

Moniammatillinen työskentely näkyy asiakkaalle

päin laadukkaana ja oikea-aikaisena

palveluntuottamisena. Sähköisen asioinnin,

mobiiliteknologian ja liikkuvien palveluiden

hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa tärkeässä

asemassa ja niiden tuottamiseen

asiakaslähtöisesti on uudella kaupungilla

paremmat mahdollisuudet.

Haasteet:

Haasteeksi voi muodostua mahdollinen

palveluiden keskittyminen tai ajallisesti

rajoitettu saatavuus lähipalveluissa.

Asiointimatkat voivat pidentyä ja

paikallistuntemus ohentua. Asukkaiden

paikalliset vaikuttamismahdollisuudet muuttuvat

toiminnan ja päätöksenteon keskittyessä.

Haasteeksi voi muodostua myös tiedonkulku.

Toiminnan/palveluiden sekä talouden näkökulma

Mahdollisuudet:

Isompi kaupunki on vahvempi kokonaisuus,

jossa erityisosaaminen esim. lastensuojelun

saralla vastaa kokonaisvaltaisemmin ja

ammatillisesti laadukkaammin asiakkaan

tarpeisiin. Asiakaslähtöinen kehittämis- ja

uudistamistyö on helpompaa isommassa

kaupungissa ja hankkeiden läpivieminen ja

rahoituksen saaminen helpottuu. Hallinnon ja

talouden osalta yhtenä kaupunkina toimiminen

parantaa sopimus- ja hankintaosaamista.

Oman palvelutuotannon uudelleen

organisoiminen ja toimintaprosessien

kehittäminen voi vähentää ostopalvelujen

käyttöä esimerkiksi laadukkaat kotiin vietävät

palvelut. Toiminta tehostuu kokonaisuudessaan

ja rekrytointi ja sijaisjärjestelyt todennäköisesti

helpottuvat uuden vetovoimaisen kaupungin

myötä. Yhteiset tietojärjestelmät ovat

edullisemmat ja päällekkäinen työ poistuu.

Haasteet:

Haasteena voivat olla alussa toiminnan hallinnan

vaikeudet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää

kokonaisuuden hallintaan ja johtamiseen. Tällä

muun muassa tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja

terveystoimen yhteys muihin hallinnonaloihin

tulee säilyä. Tasavertaisuus kauempana

toimivien yksiköiden kohdalla tulee myös

varmistaa. Riskiksi voi muodostua rahoituksen

riittämättömyys suunnitellun palveluverkon

toteuttamiseen. Säästöjä ei yhdistymisen kautta

välttämättä tule, mutta kustannusten kasvu voi

taittua. Myös uusista toimitiloista voi olla pulaa;

toisaalla tiloja voi jäädä tyhjilleen.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen saattaa

muodostua haasteelliseksi. Palveluita tuotetaan

kantokyvyltään heikoimman kunnan normein.

Jäädään kiinni vanhaan rakenteeseen, eikä

uudistumista tapahdu aidosti.

13

Palvelukokonaisuus ja palveluverkko

Esitys sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi perustuu jaotteluun: maakunnallisesti keskitetyt

palvelut, keskitetyt palvelut ja päätaajamien ja taajamien lähipalvelut. Uuden kaupungin

muodostamista on tarkasteltu asiakkaan, toiminnan/palvelujen, talouden ja henkilöstön kannalta.

Kuva. Uuden kaupungin sote-palveluiden kokonaisuus osana maakuntaa

Palveluverkkokuvauksen pohjana ovat Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

visiotyöryhmän laatima palvelurakenteen kehittämissuunnitelma ja Riihimäen seudun suunnitelmat

palvelujen kehittämiseksi. Terveyskeskuksen vision valmistelussa on otettu huomioon sosiaalitoimen

palvelujen liittäminen palvelukokonaisuuteen. Alla kuvataan uuden kaupungin palveluiden

tuottaminen osana suurempaa (maakunnallista) tuottajaorganisaatiota.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKOKONAISUUS(PELKISTETTY HAHMOTELMA PALVELUKOKONAISUUDESTA)

KESKITETTY PALVELU (MAAKUNNALLINEN KUNTAYHTYMÄ) LÄHIPALVELU

MAAKUNNALLISESTI KESKITETYT PALVELUT* Vaativa erikoissairaanhoito

* Sosiaalipäivystys

* Lastensuojelun perhehoito

* Esh-päivystys

KAUPUNGIN ALUEELLA

KESKITETYT PALVELUT* palvelualueiden hallinto

TERVEYDENHOITO/Rmäen sairaala

* Pth-päivystys

* Hoitaja - lääkärivastaantot (yleisl.)

* erikoislääkärit

* Röntgen + laboratorio

* Geriatrikeskus

* Tehostettu kotisairaanhoito/kotisairaala

TERVEYDENHOITO/Rmäen pääterveysasema KAUPUNGINOSAKESKUSTEN LÄHIPALVELUT

* Suun terveydenhuollon Riihimäen HYVINVOINTIASEMAtoiminta ja keskitetyt erikoistoimenpiteet TERVEYDENHOITO KAUPUNGINOSAKESKUSTEN LÄHIPALVELUT/* Lab * Palveluohjaus HYVINVOINTIPALVELUJEN PALVELUPISTEET

* Yhdistetty päihde- ja mielenterveys * Sairaanhoitajan - akuutti ja ajanvaraus JA TOIMINTAYKSIKÖT

* Psykiatrian poliklinikka ja psykiatrian * Lääkärin vastaanotto - ajanvaraus *Vanhusten päivätoiminta

päiväsairaala * Suunterveydenhuolto *Asumispalvelut

* Ympäristöterveydenhuolto * Lab näytteenotto * Kehitysvammaisten päivätoiminta

SOSIAALI * Psykiatrinen sairaanhoitaja * Neuvolat

* A-klinikka * Neuvolat * Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

* Perheneuvola SOSIAALI * Vapaaehtoistoiminta

* Asumispalvelut * Palveluohjaus ja -neuvonta * Kuntouttava työtoiminta

* Laitoshoito * Sosiaalityö ja -ohjaus (työntekijöiden vast.ottopäivät) * Kotisairaanhoito

* Shl:n ja Keval:n muk. työtoiminta * Kotihoito

* Tukien ja avustusten myöntäminen * Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö

* Asumisen ohjaus (Keva, mt-kuntoutujat, päihdekunt.)

14

Kuva. Uuden kaupungin palveluverkko

Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan yhteisiä palveluita, joille ei ole päivittäistä tarvetta ja/tai joiden

tuottamiseen tarvitaan lähipalveluita laajempi asiakaspohja tai, jotka edellyttävät erityistä

osaamista, tiloja tai laitteita. Keskitettyjen palvelujen vastaanottoa ja palveluohjausta voidaan

järjestää lähipalvelukeskuksissa ja toimipisteissä.

Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita käytetään toistuvasti ja/tai päivittäin ja, joita annetaan

asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin palveluntarpeen mukaisessa laajuudessa. Lähipalveluja

voidaan tuottaa sähköisinä palveluina, liikkuvina palveluina, kotiin tuotavina palveluina ja lähellä

tarjottavina palveluina.

Keskitetyt terveyspalvelut koostuvat sairaanhoidon, suun terveydenhuollon ja

ympäristöterveydenhuollon palveluista sekä tukipalveluista. Sairaanhoidon palveluihin sisältyvät

erikoissairaanhoito, akuuttisairaanhoito ja päivystys, yleislääkäri- ja erikoislääkäripalvelut,

lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erityistyöntekijät sekä geriatria. Suun

terveydenhuollon palveluista keskitettyihin palveluihin kuuluvat erikoishoidot (oikominen, kirurgia,

proteettinen hoito, anestesiahoito) ja kiireellinen hoito. Ympäristöterveydenhuollon palveluihin

kuuluvat eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta.

Uuden kaupungin terveydenhuollon palvelut organisoituvat olemassa olevaan rakenteeseen:

nykyisen kaltaiset erikoissairaanhoito- ja perusterveydenhuollon palvelut, joista edelleenkin ensin

mainittu jakautuu erikoisalakohtaisesti. Jälkimmäiseen kuuluvat avoterveydenhuollon

vastaanottotoiminnan palvelukokonaisuus, ennalta ehkäisevien palveluiden kokonaisuus, kuntoutus-

, terapia- ja erityistyöntekijöiden palvelukokonaisuus, terveyskeskussairaalan, geriatrian poliklinikan

ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelukokonaisuus, suun terveydenhuollon palvelut ja erillinen

perusterveydenhuollon päivystys sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut.

Vastaanottotoiminnan palvelukokonaisuus:

Lääkäreiden vastaanottotoiminta (ja siihen liittyvät sairaanhoidolliset toiminnat) keskitetään

1.5.2016 alkaen Riihimäen sairaalaan. Sinne muodostetaan perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon vahvasti integroitunut osaamiskeskus, jossa tuotetaan pääosa uuden

kaupungin lääketieteellisistä palveluista. Keskittäminen vapauttaa Riihimäen pääterveysasemalla

tiloja ja mahdollistaa myös asianmukaiset integraatiot sosiaalipalveluiden kanssa esimerkiksi

Riihimäen pääterveysasemalla. Riihimäen sairaalasta pääterveysasemalle siirtyvää toimintaa on

nuorisopsykiatria ja mahdollisesti myös aikuispsykiatria ja psykiatrinen päiväsairaala. Näin

muodostuu keskitettyjen palveluiden osaamiskeskuskonseptin mukainen palvelurakenne.

MAAKUNNALLISESTI KESKITETYT PALVELUT UUDEN KAUPUNGIN KESKITETYT PALVELUT UUDEN KAUPUNGIN LÄHIPALVELUT

RIIHIMÄEN SAIRAALAKESKUS RIIHIMEÄN SEUDUN AVOPALVELUT LÄHIPALVELUT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT

kotisairaalan tukiosasto

geriatrikeskus

semiakuutti traumapkl

Sivistystoimen psykologit ja

kuraattorit

VASTAANOTTOTOIMINTA

- yleiääkärit- asiantuntija lääkärit- asiantuntija hoitajat- fysiorerapia- konsultoivat lääkärit

PERHENEUVOL

A

PALVELUALUEIDEN HALLINTO ASUMISPALVELUT

NEUVOLAth + lääk

lab. näytteen otto

ICT-Efficatuki

Röntgen ja lab.

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO

ERITYISTYÖNTEKIJÄT TERAPIAT- puheterapia, toimintat, jalkahoitajapotilasasiiamiehet

VASTAANOTTOTOIMINTA SH + LÄÄKÄRI-fysioterapia

PÄIVYSTYS-pth

oma esh- endoskopiat- avo psyk- suuret erikoisalat (tmp)- lääkehoitoyksikkö

KOULU THth + lääk

SUUN

TERVEYDENHUOLTO- hml + hht- suuhygienistit

SUUN TERVEYDENHUOLTO- hml + hht- Erikoishml

- suuhygienistit

KESKUSNEUVOLAth + lääk(Rmk lapsiperheiden

KOTISAIRAALA JA TEHOSTETTU KOTISAIRAANHOITO

KOTIHOITO

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOml. Janakkala

A-KLINIKKA

KOULU- JA

OPISKELIJA TH- th + lääk

TUKIPALVELUT (SIIVOUS JA HUOLTO)

OSASTORYHMÄ- akuutti 1-akuutti 2-kuntoutus-geriatria

SOSIAALITYÖ JA -

OHJAUS

PALVELUNEUVONTA

ASUMISPALVELUT

SHL:N JA KEVAL:N

MUKAINEN TYÖTOIMINTA

VAPAAEHTOISTOIMINTA

KUNTOUTTAVA

TYÖTOIMINTA

PÄIVÄTOIMINTA

PSYKIATRI-

NEN OSASTO-

HOITO JA PÄIVYSTYS

SOMAATTINEN ERIKOISSAI-RAANHOITO

SOSIAALI PÄIVYSTYS

TUKIPALVRTG + LAB

YHTEIS-

PÄIVYSTYS

ja ESH päivystys

ENSIHOITO

GERIATRIAN POLIKLINIKKA

OPISKELIJA TH-th + lääk

RUOKAHUOLTO-kotiin-asumispalv.-(akuuttihoidon) osastoille

KS. SIVI

sote-alue

valtakunnallisesti

keskitetty vaativin esh

TYÖTERVEYSHUOLTO TYTÄRYHTIÖ

OPPISOPPI

- itseopiskelu ja omahoito

INR POLIKLINIKK

KanTa-arkisto, reseptikeskus, eOmahoito, sähköinen asiointi

APUVÄLINEKESKUS

HOITOTARVIKEJAKELU JA VARASTO LOGISTIIKKA

KILPAILUTETTU YKSITYINEN PALVTUOTTAJA

TUKIEN JA AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN

LAITOSHOITO

LASTENSUOJELU

N PERHEHOITO

LAPSIPERHEIDEN

PERHETYÖ

15

Päätaajamissa kehitetään hyvinvointiasema-mallia. Lääkäripalveluita tarjotaan palvelutarpeen

arvion mukaisesti ajanvarausvastaanotoilla. Lääkäripalvelut jatkuvat ennallaan neuvoloissa ja

kouluterveydenhuollossa ja entisin volyymein päätaajamissa oleviin laitoksiin, asumispalveluihin ja

kotihoitoon. Lähipalveluna jatkuvat hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot.

Lähipalvelut tuotetaan päätaajamien hyvinvointiasemilla, joissa toimii päivittäinen sairaanhoitajan

vastaanotto ja joita tuetaan lääkärin ajanvarausvastaanotoin tai videoneuvotteluyhteydellä.

Hyvinvointiasemilla asiointi järjestetään joustavaksi ja sitä tuetaan muun muassa vierianalyysinä

toteuttavilla laboratoriopalveluilla.

Päätaajamien hyvinvointiasemilla toteutetaan hoitajalähtöistä toimintaa: valmistellun vastaanoton

hoitajakäynnit, kiireellisen hoidon tarpeen arviot ja Marevan-potilaiden kontrollit ja lisäksi on

terveysneuvontaa ja rokotustoimintaa. Päätaajamissa on myös neuvolatoiminta integroituneena

samoihin tiloihin hoitajavastaanottojen kanssa, jossa keskittämisetuna henkilökunnan

asiantuntemuksen käyttö (terveyden edistäminen, terveysneuvonta, rokotustoiminta).

Laboratoriopalveluiden näytteenotto sisällytetään myös hyvinvointiaseman toimintaan.

Terveyskeskussairaalan palvelukokonaisuus

Sairaalan palvelukokonaisuuteen muodostuvat akuuttihoidon ja vaativan kuntoutuksen

osastotoiminta (tukee erikoissairaanhoidon kuntoutukseen kokonaisuutta), geriatrikeskus ja

tehostettu kotisairaanhoito/kotisairaala. Jatkossa palveluketjussa korostuu hoitojaksojen

lyheneminen ja niiden määrän lisääntyminen.

Kun laitospaikkoja vähennetään edelleen ja fokus on kotona asumisessa ja nopeassa

kotiuttamisessa, edellyttää tämä ikäihmisiltä hyvää tai riittävän hyvää toimintakykyä. Kuntouttava

työote osastohoidossa on oleellista tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Fysioterapeuttien ja erityistyöntekijöiden riittävä resurssi mahdollistaa tehokkaan kuntoutumisen

kotiin. Hoitohenkilökuntarakenteessa lisätään sairaanhoitajapainotteisuutta, mikä lisää

potilasturvallisuutta ja hoidon laatua.

Toiminnassa korostuu edelleen moniammatillisuus – hoitajat, erityistyöntekijät, fysioterapeutit,

yleis- ja erikoislääkärit – koska hoito-/kuntoutussuunnitelmat ja niiden toteuttaminen on yhä

haastavampaa ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyessä. Esimerkiksi fysioterapeutin näkemys

kuntouttamisesta tulee olla viivytyksettä saatavissa.

Geriatrisen asiantuntemuksen tarve lisääntyy huomattavasti. Terveyskeskussairaalaan

muodostetaan geriatrikeskus geriatrian poliklinikan ja osaston fyysisesti yhteisiin tiloihin. Tällöin

resurssien optimaalinen käyttö on varmistettavissa. Geriatrit vastaavat konsultaatioihin muutoinkin

kuin vain muistisairauksien diagnostiikassa. Muistisairaiden osastohoitoa varaudutaan tuottamaan

maakunnallisesti ja tarjotaan myös tutkimusjaksoja. Tavoitteena on nopea diagnostiikka, hoidon

aloitus ja hoito-/kuntoutussuunnitelma. Neuropsykologin palvelut todennäköisesti joudutaan

hankkimaan ostopalveluina jatkossa, ellei maakunnallisia ratkaisuja tehdä.

Sairaalan akuuttiosastojen osaamista profiloidaan. Osastoilla tarvitaan yleislääkäritason tueksi

neurologin, ortopedin ja infektiolääkärin konsultaatioita viikoittain. Vaativampaan kuntoutukseen

painottuvalla osastolla tarjotaan ortogeriatrista kuntoutusta jo ennen leikkaukseen menoa ja

sisältäen ennakoivan lääkityksen ja ravitsemustilan arvioinnin. Vaativan kuntoutuksen osasto voisi

palvella alueellisesti seutukuntaa laajemmalle alueelle.

Saattohoito keskitetään yhdelle osastoista. Vain vaativin saattohoito vaatii jatkossa siihen

keskittyneen yksikön. Useimmat saattohoidot voidaan tarjota joko terveyskeskussairaalassa tai

kotisairaalassa. Saattohoitoon koulutettu ja perehtynyt hoitohenkilökunta ja yksikkö voivat

oleellisesti vähentää ulkoisia ostopalveluita ja tukea seudullista palvelujen tarjontaa. Vaativan

saattohoidon keskittäminen terveyskeskussairaalan yhteyteen vaatii saattohoitoon erityispätevyyden

suorittaneen lääkärin.

Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta tarjotaan geriatriaan ja yleislääketieteeseen erikoistuville

lääkäreille. Heille suunnitellaan sopiva kokonaisuus osasto- ja poliklinikkatoiminnasta sekä

kotisairaanhoidosta ja tarvittaessa myös pitkäaikaisesta laitoshoidosta.

16

Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös kotisairaalan ”tukikohta” ja se toimii osastojen ja päivystyksen

läheisyydessä tukipalveluvaatimusten takia. Tehostettu kotisairaanhoito nopeuttaa kotiutusta ja

korvaa osalla potilaista osastohoitojakson. Tukiosastona toimii toinen akuuttiosastoista. Kotisairaala

tarvitsee ympärivuorokautisen hoitohenkilökunnan, mutta toiminta on tutkitusti kustannustehokasta.

Kotisairaanhoitoon tarvitaan sairaanhoitajien lisäksi fysioterapeutin työpanosta. Kotihoidon

lääketieteellisessä toiminnassa proaktiivinen työote, jossa huomioidaan potilaan voinnin muutokset

ja ennakoidaan tulevaa, voi välttää sairaalahoidon tarpeen kokonaan. Siksi kotisairaanhoidon –

kotisairaalahoidon resursoinnin tulee olla joustavaa.

Riihimäen sairaalassa toimivat erikoislääkärit (sisätautien, kirurgian ja keuhkosairauksien) tulevat

pyydettäessä osastoille ja heitä voidaan konsultoida myös kotisairaalan tarpeissa. Keskitetyssä

osastotoiminnassa potilasta ei tarvitse tarpeettomasti siirtää sairaalasta toiseen. Sosiaalityöntekijä

on tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa asumiseen, tukiin ym. sosiaalietuuksiin liittyvissä asioissa

ja tukee myös osaltaan kotisairaalaa. Kotisairaala toimii sekä erikoissairaanhoidon että

perusterveydenhuollon alueella ja integroituu molempien toimintaan kiinteästi toimien puskurina

osastoille ja päivystykseen. Osaamiskeskuksessa toimiva lääkäriosaaminen mahdollistaa

konsultaatioyhteyden. Potilaiden näkökulmasta tämä on lähipalvelua parhaimmillaan. Kiinteä

yhteistyö sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen että sairaankuljetuksen

kanssa on erittäin tärkeä.

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollon toiminta (hammaslääkäri- ja suuhygienistivastaanotto) jatkuu lähipalveluna

hyvinvointiasemilla. Suun terveydenhuolto Riihimäellä voidaan koota samaan paikkaan.

Päätaajamien hyvinvointiasemien palveluun (lähipalvelu) kuuluu suunhoidon osalta paitsi korjaava

perushoito niin myös ennalta ehkäisevä suunhoito. Ennalta ehkäisevään suunhoitoon panostetaan

elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Suunhoito on lakisääteisesti osa oppilashuoltoa, joten lasten ja

nuorten ennalta ehkäisevää suunhoitoa tuetaan aktiivisilla kutsuilla määräaikaistarkastuksiin.

Ikäihmisten suunhoitoa toteutetaan vanhuspalvelulain mukaisesti. Vanhenevan väestön suunhoidon

tarve kasvaa yhä, koska hampaallisten ikäihmisten määrä nousee. Kiinteä moniammatillinen

yhteistyö mm. sairaalan potilasosastojen kanssa on välttämätöntä tulevaisuudessa.

Alueen väestöpohja (alle 50 000 asukasta) on kooltaan sopiva lähtökohta lakisääteisten perushoidon

erikoispalvelujen (mm. oikomishoito, suukirurgia, protetiikka, purentafysiologia,

anestesiahammashoito) järjestämiseen ja keskittämiseen.

Virka-ajan ulkopuolinen suunhoidon päivystys järjestetään lakisääteisesti yhteistyössä nykyisen

sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa (Hämeenlinna, Janakkala-Hattula, Forssa) tai yhteistyönä

ERVA-alueen (Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue) kanssa. Yöajan

suunhoidon päivystys on lakisääteisesti Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Suunhoidon vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan suusairauksien

osastolla sekä Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Perusterveydenhuollon päivystyksen palvelukokonaisuus

Päivystysasetus määrittää terveydenhuollon päivystyspalveluita vuoden 2015 alusta alkaen. Uuden

kaupungin oma päivystysyksikkö päivittäin klo 8.00–22.00 välisenä aikana toimii ”portinvartijana”

kalliimpaan erikoissairaanhoidon 24/7 palveluun. Toisaalta se ohjaa oikean hoidontarpeen arvion

mukaan asianmukaisiin jatkohoitoihin tarvittaessa viiveettä. Oman päivystysyksikön toiminta turvaa

osastoryhmän lääkäripalvelut viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Sosiaalitoimen palvelut

Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy näillä näkymin Kelalle vuonna 2017. Kaupunkiin

jää täydentävän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistyminen seudulla on hyväksytty kuntien toimielimissä

vuonna 2014.

17

Uuden kaupungin keskitettyjä palveluja ovat A-klinikka, perheneuvola, laitoshoito, sosiaalihuoltolain

ja kehitysvammalain mukainen työtoiminta, tukien ja avustusten myöntäminen sekä asumispalvelut.

Asiakkaan luona tapahtuvaan lähipalveluun tuo muutosta palvelun hallinnon keskittyminen. Nykyiset

eri asiakasryhmien asumispalvelut tulevat pääsääntöisesti säilymään entisellään. Yhteistyön

mukanaan tuomia synergiaetuja otetaan kuitenkin jo tällä hetkellä huomioon palveluja kehitettäessä

mm. tilojen ja henkilökunnan osalta. Sosiaalityön asiakasvastaanotto aikuissosiaalityössä ja

lastensuojelussa tulee vähentymään lähipalveluna siten, että lähipalvelun vastaanottoaikoja

rajoitetaan ja palveluvalikko on suppeampi kuin tällä hetkellä (lähipalveluna on mahdollista järjestää

esimerkiksi tiettynä päivänä).

Sosiaalitoimen lähipalveluita tulevat olemaan asumispalvelut, päivätoiminta, palveluneuvonta,

sosiaalityö ja -ohjaus, kotihoito, lapsiperheiden perhetyö, kuntouttava työtoiminta sekä

vapaaehtoistoiminta.

Työllisyydenhoito (palkkatukityö, kesätyöt, velvoitetyöllistäminen ja erilaiset työllisyyshankkeet)

ovat uudessa kaupungissa keskushallinnon alaisuudessa. Kuntouttava työtoiminta on sosiaali- ja

terveystoimen alaista toimintaa.

Kustannustehokkailla palveluilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä palvelujen tuottamisessa.

Tuottavuutta voidaan parantaa mm. päällekkäistä hallintoa keventämällä ja siirtämällä vapautuvia

voimavaroja hallinnosta palveluihin. Lisääntyvään palvelutarpeeseen ei voida vastata vain resursseja

lisäämällä, vaan resursseja tulee siirtää käyttötarkoituksesta toiseen.

Oppilashuolto

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen

kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tarvittaessa yhteistyötä

tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on

koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä

kouluterveydenhuollon palvelut. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen

konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön

rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan

lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa

säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat.

Uuden kaupungin oppilashuollon palveluiden järjestäminen perustuu edelleen koulujen

oppilashuoltotyöryhmien toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Tärkeää on, että

oppilashuollon palvelut saadaan yhdenvertaisena kaikille oppilaille ja että tuki voidaan antaa

oppilaille mahdollisimman varhain ja mielellään ennakoidusti ennen ongelmien syntymistä.

Uusi oppilashuoltolaki edellyttää monialaisen oppilashuollon ohjausryhmän perustamista. Ryhmä

tulee vastaamaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä

suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Lisäksi tulee olla koulun ja oppilaitoksen

oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava

oppilaitoskohtainen oppilashuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan taikka tietyn

oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen

järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen

asiantuntijaryhmä.

18

3.3. Sivistyspalvelut

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on myös uudessa kaupungissa lähipalvelu (ks. kuva alla).

Kuva. Päiväkotiverkko

Varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Koulurakentamisen yhteydessä on huomioitava varhaiskasvatuksen tarpeet (koulu /

päiväkoti)

• Vuorohoito ja erityispäivähoito keskitetysti

• Esiopetus järjestetään alakoulujen yhteydessä lukuunottamatta vuoropäivähoitoa

• Esioppilaiden päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään kuntakohtaisten

olosuhteiden mukaisesti

• Aamutoimintaa ei pääsääntöisesti järjestetä

• Vuoropäiväkotien ja sulkuaikoina toiminnassa olevien päiväkotien osalta luonnolliset

työssäkäyntisuunnat tulee ottaa huomioon

• Erityisesti yksityisessä toiminnassa voidaan hyödyntää palveluseteliä.

• Ryhmämuotoisessa päivähoidossa pyritään optimaaliseen ryhmäkokoon.

Perusopetus

Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että koko uuden kaupungin kouluverkko säilytetään lukuvuoden

2015 – 2016 tasoisena (kuva alla) ja kouluja kehitetään uusien opetussuunnitelmien vaatimusten

pohjalta.

Opetussuunnitelmauudistus esiopetuksesta lukioon (1.8.2016) vaikuttaa seuraavasti:

tieto ja viestintätekniikka / oppimisympäristöjen muutos

oppimateriaalin digitalisoituminen

oppimiskäsityksen muutos

opetusmenetelmien muutos

henkilöstön koulutus

Päiväkodit

Kunnallinen PK

yksityinen PK

ryhmä PK

Avoin VAKA

19

Kuva. Perusopetuksen kouluverkko

Perusopetusta pohtineen työryhmän asiantuntijanäkemyksen mukaan tarkoituksenmukainen uuden

kaupungin kouluverkko pidemmällä aikavälillä muodostuisi seuraavista lähtökohdista:

o Alakoulut olisivat vähintään yksisarjaisia, perusteluna:

Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto

Opetussuunnitelma ja muut pedagogiset tekijät

Kustannustekijät

o Yläkoulut olisivat vähintään nelisarjaisia, perusteluna:

Valinnaisuuden turvaaminen

Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto

Opetussuunnitelma ja muut pedagogiset tekijät

Kustannustekijät

Tulevaisuuden kouluverkkoon vaikuttaa olennaisesti kaavoitusratkaisut ja asukkaiden sijoittuminen

uuden kaupungin alueelle.

Kuntarakenneselvityksessä on määritelty, että perusopetuspalvelut tulee järjestää myös uudessa

kunnassa lähipalveluna. Koulupolkuajattelu nähdään suositeltavana tavoitteena. Koulupolun

määrittely antaa huoltajalle tiedon, mihin yläkouluun lapsi ohjautuu ensisijaisesta alakoulustaan.

Koulupolkua on mahdollista laajentaa kattamaan myös varhaiskasvatuksen yksiköt.

Uuden kaupungin perusopetuksessa tulee huomioida seuraavat seikat:

Tavoitteena tulee olla henkilöstön mahdollisimman joustava käyttö.

Mahdollinen kuntaliitos ei muuta alueen perusopetuksen yksiköiden keskinäisiä etäisyyksiä.

Yksiköiden välinen etäisyys on jo nykytilanteessa este eri yksiköiden henkilökunnan

tehokkaalle käytölle monessa tilanteessa. Merkittävää säästöpotentiaalia ei nykyisellä

henkilöstö- ja kouluverkkorakenteella ole.

Kokonaisuudessaan oppilasennuste alueella on kasvava, mutta alueellisia eroja on.

Kaikilla kolmella kunnalla on perusopetuksessa lisätilatarpeiden vuoksi investointitarve. Jos

kouluverkko säilyy ennallaan, säilyvät myös koulujen investointitarpeet ennallaan, vaikka

kunnat yhdistyisivät. Kaavoitus vaikuttaa osaltaan koulujen lisätilatarpeisiin.

Hallinnollisesti yksi

Hallinnollisesti yksi

2015

Hallinnollisesti yksi

Hallinnollisesti yksi

Hallinnollisesti yksi

alakoulu

yläkoulu

20

Maahanmuuttajien valmistava opetus ja oman kotikielen opetus tulee keskittää yhteen

paikkaan.

Lukiopalvelut

Kuntarakenneselvityksen aikana toisen asteen koulutuksen (lukio) järjestämislupien uusimisesta on

valmisteltu lakiesitystä, joka lopulta kuitenkin kaatui eduskunnassa. Näin ollen kuntien ja muiden

toisen asteen koulutuksen järjestäjien ei tarvitse hakea järjestämislupia uudestaan. Riihimäen

seudulla oli kuntarakenneselvityksen aikana ehditty suunnitella yhden järjestämisluvan hakemista

kolmen kunnan alueelle. Kolmen lukion yhteistyötä tullaan syventämään kuntarakenteesta

huolimatta. Kunnat osallistuvat kuntakokeilulain mukaiseen verkostolukiohankkeeseen 31.12.2016

asti.

Lukio-opetusta suunnitellaan siten, että kaikkien kolmen opetuspisteen toiminta säilyy

elinvoimaisina.

Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon myös ikäluokkien kasvu tulevaisuudessa. Yhteen lukioon

ei voida sijoittaa fyysisesti nykyistä enemmän opiskelijoita. On siis suunniteltava, missä kasvavat

ikäluokat saavat lukiokoulutusta.

Kirjastopalvelut

Yhdistymissopimuksessa on linjattu, että uudessa kunnassa tuotetaan kirjastopalveluita sopimuksen

hyväksymisen ajankohdan tasoisena. Yhdistyneen kunnan palveluverkko koostuu pääkirjastosta,

kahdesta lähikirjastosta sekä kahdesta kirjastoautosta. Aineiston sisäiset kuljetukset on järjestetty

yhdessä Ratamo-kirjastojen kanssa.

Kirjastopalveluita pohtineen työryhmän mukaan ajanmukainen ja kattava kirjastojärjestelmä on eräs

toiminnan peruspilari. Jatkossa tulee tutkia myös avointa kirjastotoimintaa, joka perustuu

omatoimiseen lainaukseen ja automaatioratkaisuihin.

Tulevan kirjastolain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kirjastojen asemaa

yhteiskunnassa sekä turvata maksuttomien ja laadukkaiden kirjastopalvelujen saatavuus kaikkialla

maassa. ”On tuettava ihmisten innostusta, mahdollisuuksia ja kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko

yhteiskunnan kehittämiseen.” (OPM tulevaisuuskatsaus 2014). Kirjastot luovat pohjan

sivistykselliselle perusoikeudelle: itsensä kehittäminen paikasta ja varakkuudesta riippumatta.

Palvelujen tasa-arvo ja laatu on rapautumassa, mikäli kirjastoille ei anneta tasavertaisia

mahdollisuuksia kehitykseen.

Kirjastopalveluita pohtineen työryhmän mukaan kirjastopalveluille asetettavia tavoitteita ovat:

Aineistohankintasopimus on oltava yhteinen

Kirjastoautojen käyttöä tulisi tehostaa lisäämällä myös iltapainotteisia pysäkkejä. Tällöin

kirjastoautoihin olisi saatava lisää henkilökuntaa. Reittejä tulee tarkastella uudelleen

laajenevan kunnan myötä, jotta palvelu tavoittaisi mahdollisimman hyvin myös työssäkäyvät.

Palveluissa keskeistä on aukioloaika. On mietittävä lähikirjastojen aukioloaikojen

pidentämistä itsepalvelutoiminnoilla. Tämä vaatii investointeja valvontakameroihin ja

kulunvalvontalaitteisiin sekä automaatteihin.

Yhteinen helppokäyttöinen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto ovat palvelun

perusta ja työkalu. Verkkokäynnit ylittävät jo fyysisten kävijöiden määrän (kirjastotilasto

2013). Nykyinen järjestelmä on yli 10 vuotta vanha.

Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö on ollut Riihimäellä hyvin vilkasta. Jotta sama palvelu olisi

mahdollista koko alueella, tarvitaan lisää lastenkirjastotyön osaajia.

Tapahtumatuotanto on nykyisin keskeinen osa kirjastotoimintaa. Erilaisia tapahtumia tulisi

lisätä kunnan kaikissa palvelupisteissä. Tapahtumia voisi hajauttaa eri pisteisiin.

Kirjat kotiin -palvelu tavoittaa Riihimäen alueella liikuntaesteisiä ja iäkästä väestöä. Tämä

palvelu tulisi laajentaa myös koko kunnan alueelle.

Vapaa sivistystyö / kansalaisopistot

Vapaata sivistystyötä ja visuaalisten taiteiden perusopetusta tarjoavat Riihimäen kansalaisopisto,

Hausjärven kansalaisopisto ja Lopen opisto. Kuntien yhdistyessä opistotoiminta hallinnollisesti toimii

yhtenä yksikkönä.

21

Riihimäen kaupunkialueella vapaan sivistystyön opetusta järjestetään vuosittain n. 7800 tuntia.

Opetusta on opistotalon lisäksi eri toimipaikoissa kuten tähänkin asti. Lisäksi opetusta järjestetään

nykyisten Lopen ja Hausjärven suuremmissa taajamissa kummassakin n.3 500 tuntia.

Opistossa on rehtori, jonka tehtävänä on pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen sekä yhteistyö

eri oppilaitoksiin ja yhteistyötahoihin alueellisesti (erityisesti Hyvinkään/Uudenmaan suunta ja

Hämeenlinnan/Kanta-Hämeen suunta). Opistossa on päätoimisia opettajia ja ainealuetiimejä, joiden

tehtävänä on ainealueiden kehittäminen.

Visuaalisten taiteiden perusopetusta (kuva- ja käsityötaide) järjestetään ”Riihimäen taidekoulussa”

Taidekouluun suunnataan nykyisen kuvataidekoulun ja käsityökoulu Leijan voimavarat, jolloin

opetusta voidaan antaa n. 2000 tuntia vuodessa. Taidekoulu antaa visuaalisten taiteiden

perusopetusta erillisin määrärahoin myös päätaajamissa.

Vuoteen 2022 mennessä vapaan sivistystyön opetuksen ja taiteen perusopetuksen ylläpitäjäksi voi

tulla myös laajan talousalueen tai maakuntatason toimija, jolloin uusi kaupunki ei enää vastaisi

opetuksen järjestämisestä.

Riihimäen musiikkiopisto

Uuden kaupungin muodostaminen helpottaisi musiikkiopintoihin pääsyä Hausjärvellä ja Lopella,

jotka nyt rajoittavat oppilaspaikkojensa määrää voimakkaasti. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu

tällä hetkellä.

Yhtenä kaupunkina toimiminen asettaisi oppilaaksi pyrkivät tasapuoliseen asemaan, kun

valintakoemenestys voisi yksin ratkaista opintoihin pääsemisen kotikunnan sijaan. Opetuksen

järjestäminen sivutoimipisteissä saattaisi helpottua, kun oppilaita olisi enemmän. Kuntarakenteen

muuttumisella ei muuten ole toiminnallista vaikutusta opiston opetukseen tai toimistopalveluihin.

Liikuntatoimi ja yleinen kulttuuritoimi

Uuden kaupungin tuleva palvelurakenne on työryhmän mukaan seuraavanlainen:

- Lähipalvelut löytyisivät nykyisen kaltaisina, niiden tulee löytyä läheltä asukkaita (kuva.

liikuntapaikat). Lähipalveluja liikunnan osalta olisivat mm. lähiliikuntapaikat, ulkokentät, salit

ja ulkoilureitit.

- Erikoisliikuntapaikat löytyisivät keskitettynä Riihimäeltä, näitä ovat mm. uimahalli, jäähallit,

isot palloilusalit.

- Tietyt erikoisliikuntapaikat jotka vaativat erityisiä mm. kaavoituksellisia vaatimuksia, kuten

esim. ammunta ja moottoriurheilu olisivat sijoitettuna nykyisiin tai mahdollisesti uusiin

paikkoihin. Tällä hetkellä mm. moottoriurheilupaikka ei löydy Riihimäeltä, mutta sellaisia on

Hausjärvellä. Ammunta on päättymässä Riihimäellä, mutta toimivat radat löytyvät Lopelta ja

Hausjärveltä.

- Liikuntapalvelujen organisointi ja hallinto keskitettäisiin yhteen paikkaan ja tämä

mahdollisesti lisäisi resurssia mm. liikunnan ohjaukseen.

- Erityisliikunnan organisointiin uusi kaupunki toisi huomattavasti paremmat edellytykset.

Uusi kaupunki toisi lisämahdollisuuksia mm. markkinointiin ja erillisten palvelukokonaisuuksien

kehittämiseen.

22

Kuva. Liikuntapaikat

3.4. Tekniset palvelut

Yleisesti todeten kuntaliitos on mahdollista toteuttaa teknisen toimen osalta ilman merkittäviä

ongelmia ja pitkällä tähtäimellä alueellisesti hyväksi hoitaa asioita uudessa kaupungissa.

Kuntaliitoksen vaikutukset kuntalaisiin ovat työryhmän mielestä vähäiset. Palveluiden osalta palvelut

tuotetaan sinne missä on kiinteistöt, kadut, puistot ja muut kunnan ylläpitämät palvelut.

Asiakaspalveluiden suhteen on taloudellisinta ja parasta koota palvelut yhteen

palvelutoimipisteeseen, koska näin pystytään takaamaan parempi asiakaspalvelu.

Asiantuntijapalveluita on saatavissa paremmin erityisesti loma-aikoina. Samalla kun kuntien

palvelupisteverkkoa harvennetaan, tulee kehittää kuntalaisten mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin

ja etäpalveluihin.

Kuntaliitoksella ei ole pystytty osoittamaan merkittäviä kustannussäästöjä, mutta pidemmällä

aikavälillä säästöjä on saatavissa palveluiden tehostamisella isommassa yksikössä ja synergiaeduista

joita syntyy kun toimintoja yhdistetään (Hallinto, varastot, suunnittelut, palveluiden kehittäminen ja

päällekkäisten palveluiden yksinkertaistaminen). Teknisen toimen osalta ei ole merkitystä mistä

palvelut tullaan järjestämään ja mistä ne hallinnoidaan. Kuntalaisten kannalta tärkeintä on saada

palveluita nykyistä tehokkaammin tuotettuna ja siten ettei palvelun taso laske. Uuden kaupungin

organisaatio on Riihimäen nykyisen toimintamallin mukainen. Riihimäen mallissa esitetty

siivoustoimi on mahdollista irrottaa teknisen toimen kiinteistöpalvelusta erilliseen

palvelukeskukseen, mutta ryhmä näkee tiiviin yhteistyön siivoustoimen kanssa tuovan teknisen

toimen tilapalvelulle erittäin tarpeellista tietoa kiinteistön kunnosta sekä parantavan tilaomaisuuden

hallintaa.

Nykyisestä omaisuusmassasta huolehtiminen tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa, koska

kuntien kantokyky ei näytä riittävän edes nykyisen korjausvelan hallintaan. Tärkeänä haasteena

tulee olemaan nykyisten tilojen käyttöasteen parantaminen ja oikealla tavalla suunnitellut

uudisinvestoinnit, jotka huomioivat muuttuvat käyttötarpeet ja kuntien yhteiset ongelmat.

23

Teknisen toimen hallintopalvelut tulee yhdistää. Turvallisuus- ja valmiussuunnitelmat tulee päivittää

vastaamaan uuden kaupungin organisaatiota ja toimintojen järjestämistapaa. Laajempi

toimintapohja antaa paremmat mahdollisuudet turvallisuus- ja valmiusasioiden hoitamiseen.

Teknisen toimen osalta palvelut on tarjottava sinne missä on kunnan kadut, kiinteistöt, puistot,

urheilupaikat jne. Työryhmä näkee tarpeelliseksi pitää työntekijät lähellä tehtäviään. Työteknisesti

tulevat nykyisen Riihimäen kiinteistöt, kadut ja puistoalueet hoidettavaksi omalla henkilöstöllä,

mutta Lopen ja Hausjärven etäisimmät (etäisyys 15 min) tulisi ajan mittaan osittain ulkoistaa

paikkakuntalaisille palvelun tuottajille. Työryhmä ei näe sillä merkitystä miten ja mistä teknisen

toimen tehtäviä johdetaan. Kokonaisuuden hallinnan ja sujuvan yhteistoiminnan kannalta tiiviit

yhteydet vesihuoltolaitokseen, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, teknisen suunnittelun ja

kaavoitukseen katsottiin tärkeiksi.

Henkilöstön suhteen teknisen toimen tehtävien osalta uudelleenjärjestelyt ovat mahdollisia, koska

toimialalta eläköityy jopa noin puolet henkilökunnasta 10 vuoden kuluessa. Työryhmä pitää

tilannetta uhkana teknisen ammattihenkilöstön suhteen.

Lainsäädäntö on tuonut merkittäviä lisävaatimuksia tehtävien hoidolle ja jatkossa lain mukaiseen

toimintaan pystyäkseen tulee teknisen toimialankin nykyistä voimakkaammin kehittää omaa

ammattiosaamistaan.

Palvelukokonaisuudet

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimipisteet sijoitetaan kaupunkikeskukseen, koska

niiden tarjoama suoraa henkilökohtaista asiakaspalvelua tapahtuu harvoin. Henkilökohtaista

asiointia vähentävät sähköiset lupaprosessit. Ympäristön suojelun osalta valvonta vaatii yleensä aina

tutustumisen kohteeseen jolloin asiakaskontakti saavutetaan siten. Rakennusvalvonnan osalta

ylikunnalliset rakennusvalvontayksiköt ovat olleet keskusteluissa, mutta tällä hetkellä tarkkaa tietoa

niiden osalta ei ole. Ympäristönsuojeluun osalta ylikunnallista keskustelua ei ole vielä aloitettu.

Tilapalvelut ja siivous

Työryhmä kantaa suurta huolta tilapalvelun osalta rakennuskannan suuresta korjausvelasta.

Rakennusten korjausvelka ei ole hallittua ja siltä osin rakennusten kunnon heikkeneminen vaikuttaa

jo monilta osin niiden käyttöturvallisuuteen. Uudenkaupungin myötä kasvavat resurssit mm.

tarvittavien vartiointipalvelujen hankintaan ja käyttöön. Kuntalaisten mahdollisuuksia tilojen

käyttöön tulisi parantaa ja tilojen käyttöastetta tulisi pystyä nostamaan erilaisilla toimenpiteillä ja

automatiikalla. Kiinteistöjen kuntoon vaikuttaa myös kiinteistönhoitajien ja siivoustoimen saumaton

yhteistyö ja työjako. Työryhmä ei pysty tarkasti vastaamaan tuleviin tilatarpeisiin. Mutta teknisen

toimen osalta muuttuva tilanne on järjestettävissä.

Ulkoalueet

Tekninen toimi vastaa ulkoalueiden hoidosta koko kunnan alueella. Ulkoalueiden hoitoon kuuluu

kadut, puistot, metsät ja liikunta-alueet. Hoitotyö tulee järjestää siten, ettei työstä aiheudu

tarpeetonta siirtoliikennettä. Tästä syystä Lopen ja Hausjärven osalta tehtäviä tulee osin ulkoistaa ja

valvontaa ulkoistettujen töiden osalta kehittää. Yksityistiet muodostavat Hausjärven ja Lopen

liikenneverkosta merkittävän osan. Niiden ylläpidon ja huollon taloudellinen tukeminen tulee säilyä

nykyisellään.

Vesihuolto

Työryhmä näkee, ettei yhteistoiminnalle ole varsinaista estettä ja on alueen etu hoitaa alueen

vesihuolto uuden kaupungin toimesta. Vesihuollon yhdistämisestä aiheutuu käyttömaksujen

tarkistuksia ja perusmaksujen osalta on perusteltua kerätä korotettua perusmaksua alueilta, joissa

vesihuollon järjestäminen on kalliimpaa. Hausjärven ja Lopen osalta vesihuollon tulevaisuuden

vaatimuksiin vastaaminen vaatii merkittäviä lisäpanostuksia, jotka eivät ole yksittäiselle pienelle

kunnalle taloudellisesti yksin järkeviä toteuttaa.

Pelastustoiminta

Kuntaliitos ei aiheuta muutoksia pelastuslaitoksen toimintaan.

24

3.5. Hallintopalvelut

Kuntaliitoksessa perustettavan uuden kaupungin hallinnon tärkeimmistä pääpiirteistä sovitaan

kuntien välisessä yhdistymissopimuksessa. Sopimusluonnoksen mukaan uudessa kaupungissa tulee

kaupunginjohtajan alaisuudessa toimimaan hallintokeskus, joka hoitaa keskitettyjä hallintotehtäviä.

Hallintokeskukseen sijoitettavat toiminnot voidaan jaotella seuraavasti:

Keskushallinto

Taloushallinto

Henkilöstöhallinto

Kehittämistoiminta

Uuden kaupungin lopullinen hallinnon rakenne ratkaistaan uudelle kaupungille laadittavassa

hallintosäännössä, jonka valmistelu alkaa lokakuussa 2015 mahdollisen kuntien

yhdistymispäätöksen jälkeen. Hallintosäännöllä tulee olemaan suuri merkitys uuden kaupungin

hallinnon ja toiminnan järjestämisessä. Henkilöstösuunnitelmalla ja muilla laadittavilla

henkilöstöhallinnon asiakirjoilla on tärkeä rooli. Näistä päättää uuden kaupungin valtuusto.

Kuntakonserni

Kunnan hallintoon ja taloudenpitoon liittyy läheisesti kysymys kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

ja säätiöiden toiminnasta, taloudesta ja ohjaamisesta. Uuden kaupungin konsernirakenteeseen

tulevat lähtökohtaisesti kuulumaan kaikki lakkaavien kuntien ja kuntayhtymän konsernirakenteessa

olevat osakeyhtiöt, yhdistykset, muut yhteisöt ja säätiöt. Tärkeinä konserniyhteisöinä on mainittava

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja muut sellaiset kuntayhtymät, joiden toiminta

jatkuu myös kuntaliitoksen jälkeen.

Uuden kaupungin valmistelussa on syytä tarkastella muodostuvan konsernirakenteen kokonaisuutta

ja sen mahdollista yksinkertaistamista. Konsernin johtamisen ja talouden hallinnan takia

konsernirakenteen tulisi olla selkeä. Mahdollinen selkeyttäminen voi tarkoittaa samalla toimialalla

toimivien tai esimerkiksi pelkästään kiinteistöjä omistavien osakeyhtiöiden fuusioimista suuremmiksi

kokonaisuuksiksi.

Uudelle kaupungille tulee viimeistään syksyllä 2016 vahvistaa tarvittavat linjaukset, toimintamallit ja

säännöt käsittävä omistajapolitiikka ja konserniohje. Ne tulevat koskemaan kaikkia uuden

kaupungin konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä. Asiakirjojen laatimista ei voida jättää vuodelle

2017, sillä se vaikeuttaisi uuden kaupungin vuoden 2017 talousarvion valmistelua ja varsinkin

talouden seurantaa vuonna 2017.

Omistajapolitiikan ja konserniohjeen valmistelussa on otettava soveltuvin osin huomioon

vaatimukset ja suositukset, jotka asetetaan vuoden 2015 kuntalaissa ja huhtikuussa 2015

julkaistussa Suomen Kuntaliiton päivitetyssä ”Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä

omistaja- ja konserniohjaus” -suosituksessai.

Erityinen painoarvo on pantava sille, että niin sanottujen kriisikuntakriteerien täyttymistä

tarkastellaan vastaisuudessa kuntakonsernin tasolla. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston

maaliskuussa 2015 antama lausunto sisältää uusia, aiempaa oleellisesti ankarampia vaatimuksia

kuntayhtymien alijäämien käsittelystä emokunnan tilinpäätöksessä.

Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että omistajapolitiikan valmisteluun tulee varata riittävästi

aikaa, koska asiakirjan sisällön on perustuttava uuden kaupungin strategiaan. Kuntalain mukainen

kuntastrategia tulee valmisteltavaksi ensi vaiheessa, ja siitä johdetaan muun muassa

omistajapoliittisia linjauksia. Uuden kaupungin strategia on tarkoitus laatia ja hyväksyä vuoden 2016

loppuun mennessä.

Vesihuolto- ja kaukolämpölaitokset

Uuden kaupungin konsernirakenteen valmistelussa on ratkaistava kysymys siitä, missä

oikeudellisessa muodossa uuden kaupungin omistamat vesihuolto- ja kaukolämpölaitokset tulevat

toimimaan. Tällä hetkellä Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena,

kun taas Hausjärven kunnassa ja Lopen kunnassa vesihuoltolaitos on järjestetty taseyksiköksi.

25

Oikeudellisesti ja taloudellisesti on täysin mahdollista, että ainakin siirtymäkauden ajan uudessa

kaupungissa toimii jopa kolme kirjanpidollisesti ja hallinnollisesti erillistä ja erilaista

vesihuoltolaitosta. Toiminnallisista ja myös taloudenpitoon liittyvistä syistä tämä malli ei kuitenkaan

ole kestävä pidemmän aikavälin ratkaisu, vaan tavoitteeksi tulee ottaa vesihuoltolaitosten

kirjanpidollinen ja hallinnollinen yhdistäminen 1.1.2017 lukien.

Kysymys vesihuoltolaitosten tulevaisuudesta kuuluu poliittisten päätöksentekijöiden ratkaistavaksi.

Aikataulun ohella on ratkaistava myös yhdistämisen jälkeinen oikeudellinen muoto. Kunnallisen

liikelaitoksen tai taseyksikön lisäksi mahdollisena vaihtoehtona on myös kunnallinen osakeyhtiö.

Pääsääntöisesti taseyksikkönä toimivat vesihuoltolaitokset ovat pienten kuntien laitoksia. Syntyvän

uuden vesihuoltolaitoksen kokoiset ovat joko kunnallisia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Eri

vaihtoehdot saattavat vaatia osittain erilaista valmisteluaikaa, joten työryhmä katsoo, että ratkaisu

asiassa olisi tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kunnallisten kaukolämpölaitosten osalta tämänhetkinen tilanne on, että Riihimäellä

kaukolämpölaitos toimii kunnallisena osakeyhtiönä (Riihimäen Kaukolämpö Oy), kun taas

Hausjärvellä kaukolämpölaitos on osa emokunnan taloutta. Lopen kunnalla ei ole

kaukolämpölaitosta.

Kuntalain mukaan kunnalla on yhtiöittämisvelvoite eli kunnan tulee järjestää tavaroiden ja

palveluiden markkinaehtoinen myynti osakeyhtiön muotoon. Työryhmä katsoo, että osana

kuntaliitoksen valmistelua on valmisteltava Hausjärven kaukolämpölaitoksen ja siihen liittyvien

oikeuksien ja velvoitteiden siirtäminen Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle kuntaliitoksen

voimaantuloajasta lukien. Tämä toki edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden ratkaisuja, mutta

toisin kuin vesihuollossa, kaukolämpölaitosten osalta muita oikeudellisia vaihtoehtoja ei käytännössä

enää ole.

Vesihuolto- ja kaukolämpölaitosten uudelleenjärjestelyissä tehtävät valinnat vaikuttavat uudessa

kaupungissa ainakin emokunnan tunnuslukuihin ja mahdollisesti myös konsernin tunnuslukuihin

riippuen esimerkiksi siitä, miten uudelleenjärjestelyitä rahoitetaan.

RHL-Data Oy

RHL-Data Oy on ollut tapa järjestää Riihimäen kaupungin, Hausjärven kunnan, Lopen kunnan ja

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän välinen yhteistyö yhtiön hoitamissa asioissa

(palvelukeskus). Yhteistyökumppaneiden sulautuessa toisiinsa ei yhtiötä enää tarvita yhteistyön

välineeksi.

On pohdittava, onko RHL-Data Oy:llä sellaista tehtävää, jonka takia yhtiön toimintaa tulisi

pidemmällä tähtäimellä jatkaa kuntaliitoksesta huolimatta. Tehtävä voi ehkä perustua

tietojärjestelmien hankintatapaan tai valmiuteen harjoittaa yhteistyötä muiden maassamme

toimivien palvelukeskusyhtiöiden kanssa.

Työryhmä esittää, että RHL-Data Oy:n kehittämisvaihtoehdoista, kuten esimerkiksi uuden

kaupungin omaksi toiminnaksi ottamisesta, käynnistettäisiin selvitystyö vuoden 2016 aikana.

Kuitenkin työryhmä katsoo, että oleellisia muutoksia yhtiön asemaan ei ole syytä tehdä vielä vuoden

2017 alusta lukien. Valtakunnallisen sote-uudistuksen eteneminen lähivuosina vaikuttaa

merkittävästi yhtiön toiminnan volyymiin ja sen kautta myös toimintaedellytyksiin.

Työryhmän näkemyksen mukaan RHL-Data Oy jatkaisi taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä

tieto- ja viestintätekniikan palveluita tuottavana organisaationa myös uudessa kaupungissa siihen

saakka, kunnes mahdolliset muutokset yhtiön asemaan tulevat voimaan.

Sen sijaan työryhmä katsoo, että RHL-Data Oy:n tuottamat hankintapalvelut olisi otettava uuden

kaupungin omaksi toiminnaksi. Tavara- ja palveluhankintojen asianmukainen suunnittelu ja

johtaminen edellyttää, että näitä tehtäviä hoitava henkilöstö on osa uuden kaupungin (emokunnan)

organisaatiota. Hankintapalveluiden tulisi sijoittua uuden kaupungin hallintokeskukseen.

Luonnollisesti myös toimialojen ja yksiköiden henkilöstöllä tulee olla riittävästi hankintaosaamista.

26

Tietohallinto

Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kaupungin rakentamisessa eräs tärkeimmistä asioista on

tietohallinto ja sen järjestämistavan kehittäminen. Valmistellun kuntaliitoksen osapuolet eivät ole

tähän mennessä voineet osoittaa tietohallintoon riittävästi voimavaroja. Epäkohtaa on kärjistänyt

tietohallinnon merkityksen kasvu muun muassa peruskoulujen ja lukioiden toiminnassa, kuten

ylioppilaskirjoituksissa, tapahtuvien muutosten takia.

Työryhmä esittää, että uuden kaupungin hallintokeskukseen tulisi perustaa tietohallintopäällikön

tehtävä tai vastaava vakanssi. Tämän vastuuhenkilön työnä olisi tietohallinnon palveluiden

suunnittelu, johtaminen ja tilaaminen. RHL-Data Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö jatkaisi

tietohallinnon tuotantotehtävissä. Uusi kaupunki voisi toki hankkia palveluita tarvittaessa myös

kolmansilta osapuolilta.

Taloudenpidon organisointi

Henkilöstön työskentely uuden kaupungin taloudenpidon tehtävissä alkaa jo selvästi ennen

kuntaliitosta, kun ryhdytään valmistelemaan uuden kaupungin ensimmäistä talousarviota ja -

suunnitelmaa. Tämä tilanne ja siihen kuuluvan toimintaympäristön erityispiirteet asettavat

valmistelulle osittain tavanomaisesta poikkeavia haasteita. Eri organisaatioista tuleville poliittisille ja

ammatillisille toimijoille on tarjottava mahdollisimman suurelta osin odotuksia vastaavia laskelmia ja

muita taloustietoja. Myös talouden seuranta uuden kaupungin ensimmäisenä toimintavuonna

saattaa poiketa siitä, miten ennen kuntaliitosta eri organisaatioissa on menetelty.

Työryhmä toteaa, että uuden kaupungin talous- ja rahoitustehtäviä varten on osoitettava riittävästi

ammattitaitoista henkilöstöä. Tavoitteena on pidettävä, että he voivat aloittaa työskentelynsä uuden

kaupungin talousarvion hyväksi heti vuoden 2016 alussa. Lakkaavien organisaatioiden talouden

erityispiirteiden asianmukainen huomioonottaminen edellyttää myös, että uuden kaupungin

talousarvion valmisteluun osallistuu henkilöstöä kaikista liitoksessa lakkaavista organisaatioista.

Taloudenpidon periaatteet ja tavoitteet on käsitelty tämän raportin talous-kappaleessa.

Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta

Sisäisellä tarkastuksella tarkoitetaan toimintoa, joka tuottaa organisaation johdon ja

päätöksentekijöiden käyttöön arviointi- ja varmistusinformaatiota hyvän johtamis- ja hallintotavan,

riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilasta organisaatiossa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on

laillisen ja eettisesti kestävän johtamis- ja hallintotavan tukeminen sekä organisaation kohtaamien

erityyppisten riskien hallinnan jatkuva kehittäminen.

Vaikka sisäinen tarkastus – erotuksena ulkoisesta eli tilintarkastuksesta – on organisaation omaa

toimintaa, sisäistä tarkastusta suorittavat ovat riippumattomassa asemassa tarkastuskohteisiin

nähden ja raportoivat suoraan organisaation ylimmälle johdolle.

Liitoksessa lakkaavista kunnista ja kuntayhtymästä ainoastaan Riihimäen kaupungissa työskentelee

kunnan ja kuntakonsernin sisäistä tarkastusta hoitava henkilö. Tämäkin on hoitanut tehtävää osa-

aikaisesti. Työryhmä katsoo, että tilanne ei ole tyydyttävä. Uudessa kaupungissa sisäiseen

tarkastukseen tulisi osoittaa pysyvästi yhden henkilötyövuoden suuruinen henkilöstövoimavara,

kuntaliitoshetkellä alkavalle siirtymäkaudelle kuitenkin kaksi henkilötyövuotta.

Riskienhallinnan ja myös esimiesten suorittaman sisäisen valvonnan järjestämistavat tulevat

pohdittavaksi, kun uudelle kaupungille valmistellaan hallintosääntöä. Kuntaliitoksessa lakkaavien

organisaatioiden erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien yhteensovittaminen ja yhtenäistäminen

edellyttää myös tämän osa-alueen asianmukaista huomioonottamista.

Pysäköinninvalvonta

Valmistellun kuntaliitoksen osapuolista ainoastaan Riihimäen kaupunki on harjoittanut kunnallista

pysäköinninvalvontaa. Työryhmän lähtökohtana on, että kunnallista pysäköinninvalvontaa jatketaan

uudessa kaupungissa.

Työryhmä esittää kuitenkin harkittavaksi pysäköinninvalvonnan siirtämistä hallinnollisesti ja

toiminnallisesti osaksi teknistä ja ympäristötoimea. Koska pysäköinninvalvonnasta annetun lain

27

mukaan pysäköinninvalvojalla (so. toiminnasta vastaavalla viranhaltijalla, pysäköinnintarkastajien

esimiehellä) tulee olla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, tukisi tämä tehtävänsiirto myös

juridisen osaamisen saamista teknisen ja ympäristötoimen käyttöön. Oikeudellisiin kysymyksiin

perehtyneisyyttä tarvitaan myös esimerkiksi rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa.

Oikeudelliset palvelut

Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että uuden kaupungin organisaation ja sen eri toimialojen ja

yksiköiden käyttöön on saatava riittävästi oikeudellista osaamista. Oikeustieteellisen koulutuksen

saaneita henkilöitä tulee olla useita, jotta heillä on mahdollisuus keskittyä osittain erilaisiin

kysymyksiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, teknisen ja ympäristötoimen sekä

sivistystoimen kysymykset vaativat toisinaan hyvin erikoistunutta oikeudellista osaamista, jota ei ole

realistista järjestää vain yhden kaupunginlakimiehen varaan.

Työryhmä esittää, että harkittaessa toimialatason hallintopäällikkö- ym. tehtävien hoitamista

kiinnitetään muun ohella huomiota myös juridisen osaamisen riittävyyteen. Toimialakohtaisten

erityistarpeiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi hankinta- ja sopimuskysymysten tuntemusta.

Vaikutusten arviointi: palveluiden näkökulma

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Yhden johdon alaisuudessa on paremmat

mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja

kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen

ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen

käyttöönottoon

Sähköisen asioinnin kehittäminen ja

teknologian monipuolinen käyttö

palvelutuotannossa on edellytys

palvelutarjonnan saavutettavuuden

tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden

paranemiseen ja sitä kautta

kustannuskehityksen hillitsemiseen

Seudun kokonaisetu otetaan paremmin

huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset

säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja

laatutasot

Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen

vahvistuminen tehostavat palvelujen

tuottamista ja tuottavuutta erityisesti

erikoispalveluissa

Toimintojen keskittäminen vähentää

toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie

joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista,

erityisesti lähipalvelujen uusien

tuotantotapojen myötä

yhdistymissopimuksessa on sovittu, ettei

lähipalveluja karsita

Paikallisen asiantuntemuksen ja

vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen

Liikkumisen lisääntyminen ja

kuljetuskustannusten nousu, mikäli

palveluverkkoa karsitaan

yhdistymissopimuksessa on sovittu, ettei

lähipalveluja karsita

28

4. Talous

4.1. Talouden hoidon periaatteet

Talouden hoito ennen yhdistymistä

Yhdistymissopimuksessa kunnat sopivat, että ennen yhdistymistä kunnat hoitavat omaa talouttaan

siirtymäkauden aikana vastuullisesti ja uuden kaupungin näkökulmasta parhaalla tavalla.

Kuntarakennelain 31 § (Yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivalta) määrittelee, että kuntien

yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan

viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista

päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Kunnat ovat myös sopineet, että

kuntien vuoden 2016 talousarviot valmistellaan kuntien yhteistyönä.

Investointien osalta kunnat noudattavat valtuustoissa hyväksytyn talousarvion ja -suunnitelman

investointiohjelmaa siirtymäkauden aikana ja mahdolliset suunnitelmista poikkeavat äkilliset,

välttämättömät investoinnit käsitellään yhdistymishallituksessa ennen niiden toteuttamista. Uusia

virkoja ja toimia ei perusteta ilman yhdistymishallituksen lausuntoa.

Talouden hoito kuntien yhdistyessä

Kuntarakennelain mukaan lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet

siirretään uuden kaupungin oikeuksiksi, luviksi, omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi.

Kunnat ovat yhdistymissopimuksessa sopineet seuraavista tarkennuksista koskien uuden kaupungin

talouden hoitoa ja investointeja:

Uusi kaupunki pyrkii resurssien puitteissa toteuttamaan yhdistyvien kuntien joulukuussa

2014 hyväksyttyjen taloussuunnitelmien investointiosiin sisältyvät hankkeet. Uusi kaupunki

sitoutuu käynnistämään tämän sopimuksen voimassaoloaikana vähintään seuraavat

investoinnit:

Ryttylän koulun saneeraus- ja laajennushankkeen 3. vaihe (sisältää lämpökeskuksen

ja liikuntahallin)

Oitin koulun saneeraus- ja laajennushanke

Läyliäisten koulu saneeraus- ja laajennushanke (suunnittelu on meneillään)

Silmänkannon kunnallistekniikka ja risteysalue

Uramon koulun rakennushanke (sisältää päiväkodin)

Yllä luetellut investointikohteet ovat kuntien erikseen yhdistymissopimukseen nostamia ja eivät

luonnollisestikaan ole ainoita investointeja uudessa kaupungissa. Uuden kaupungin hallinto- ja

palvelurakennetta muodostamisessa tarkoitus on kuitenkin tulla toimeen nykyisellä

rakennuskannalla.

Kuntarakennelain mukainen yhdistymisavustus 4 500 000 € on tarkoitus käyttää kuntien

yhdistymisen kustannuksiin kuten palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin palvelujärjestelmän

kehittämiseen sekä tietojärjestelmien ja kunnallistekniikan yhdenmukaistamiseen. Avustus

maksetaan seuraavasti: vuonna 2017 40 %, vuonna 2018 30 % ja 2019 30 %.

Taloudenpidon periaatteet

Kunnan taloudenpito on luonteeltaan varsin sääntösidonnaista. Keskeiset kirjanpito- ja

tilinpäätöskäytännöt perustuvat kuntalain pakottaviin säännöksiin. Vuoden 2015 kuntalaki kiristää

sääntelyä joiltakin osin ja muun muassa korostaa konsernitason tarkastelun merkitystä talouden

tilan arvioinnissa. Kunnan taloudenpitoa koskevat myös esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön

yhteydessä toimivan kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston ohjeet, lausunnot ja suositukset.

Uuden kaupungin taloudenpito rakennetaan samoilla pysyvillä perusperiaatteilla ja arvoilla, joita

kuntaliitoksessa lakkaavissa kunnissa on noudatettu tai tavoiteltu. Keskeisiä päämääriä on

esimerkiksi talouden tasapainoisuus. Erityispiirteen uuden kaupungin taloudenpitoon tuo

terveyskeskuksen kuntayhtymän lakkaaminen kuntaliitoksen yhteydessä. Tämänhetkisen tiedon

mukaan perusterveydenhuolto siirtyy osaksi uuden kaupungin (emokunnan) toimintaa. Tilanne voi

kuitenkin muuttua valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä.

29

Taloudenpidon sääntösidonnaisuudesta huolimatta suomalaisilla kunnilla on itsenäistä liikkumatilaa

eräissä talouteen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi hyödykkeiden poistoaikojen osalta liitoksessa

lakkaavat kunnat soveltavat osittain erilaisia ratkaisuja. Eroavaisuudet eivät voi jatkua

kuntaliitoksen jälkeen, vaan uudelle kaupungille on hyväksyttävä yhtenäinen poisto-ohjelma, jossa

hyödykkeen poistoaika ei riipu siitä, minkä kunnan omaisuutta se on ennen liitosta ollut. Sama

koskee myös kuntayhtymän omaisuutta. Poistoaikoja koskevat ratkaisut vaikuttavat uuden

kaupungin taseen omaan pääomaan ja edelleen talouden tunnuslukuihin.

Vastaavasti myös uuden kaupungin järjestämien ja tuottamien palveluiden hinnoittelun tulee

perustua yhtenäisiin taksoihin. Kuntaliitoksen valmistelussa kunnalliset maksut onkin

yhtenäistettävä niin, että uudet taksat tulevat voimaan 1.1.2017 lukien. Kutakin toimialaa ja

toimintoa koskevan työryhmän olisi osaltaan valmisteltava ehdotukset uusiksi maksuiksi niin, että

ne voidaan hyväksyä syksyllä 2016. Poikkeuksena yhtenäisyysperiaatteesta voivat olla ainakin

kaukolämpölaitosten maksut; toisistaan fyysisesti erillisten kaukolämpöverkostojen piirissä

kustannukset ja niiden takia myös hinnat voivat olla erilaisia.

Liitoksessa lakkaavat kunnat ovat hyväksyneet omassa toiminnassaan noudatettavaksi useita

erityyppisiä taloushallinnon operatiivisen tason päätöksiä, linjauksia ja ohjeita. Näiden korvaaminen

uuden kaupungin vastaavilla dokumenteilla tulee ajankohtaiseksi joko kuntaliitoksen voimaantulon

jälkeen tai jo sitä ennen. Uuden kaupungin sääntöjen ja ohjeiden laatiminen on ajankohtaista

lokakuusta 2015 alkaen. Joidenkin ohjeiden yhtenäistäminen saadaan luultavasti valmiiksi vasta

vuoden 2017 aikana.

Taloudenpidon tavoitteet

Kuntaliitoshankkeen taustalla on ajatus siitä, että Riihimäen seudun kolmen kunnan yhdistäminen

vaikuttaa myönteisesti seudun elinvoimaan ja seudulla toimivasta paikallisesta hallinnosta

veronmaksajille aiheutuviin kustannuksiin. Eräänä osa-alueena tässä näköalassa on, että uudella

kaupungilla odotetaan olevan paremmat edellytykset vaikuttaa taloutensa kehitykseen kuin

liitoksessa lakkaavilla pienemmillä kunnilla on ollut.

Uuden kaupungin taloudelle on perusteltua määritellä tavoitteita, jotka ovat kunnianhimoisia ja

realistisia. Niitä tulisi kyetä seuraamaan yksiselitteisillä mittareilla, joita mielellään muutkin kunnat

käyttävät. Talouden suunnittelu perustuu toiminnallisiin ratkaisuihin, ja tavoitteenasettelun

lähtökohtana on pidettävä uuden kaupungin tuloksellisuutta ymmärrettynä laajan

tuloksellisuuskäsitteistön kautta. Siinä tuloksellisuuden osa-alueita ovat taloudellisuus, tuottavuus ja

vaikuttavuus. Tavoitteista ja mittareista päättäminen on poliittinen ratkaisu, joka on luontevaa

tehdä uuden kaupungin ensimmäistä talousarviota valmisteltaessa.

Työryhmä arvioi, että selkeimmin taloudellisista mittareista uuden kaupungin toiminnassa voidaan

hyödyntää ainakin seuraavia:

Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien taso ja kehitys

Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä ja sen kehitys

Kunnan ja kuntakonsernin investointien määrä ja sen kehitys toiminnallisten tarpeiden

asettamissa kehyksissä

Kunnan toimintamenojen suhteellinen kasvu

Kunnan vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja velan lyhennyksiin. Tarkastelun

pohjana olevaan vuosikatteeseen ei voida sisällyttää vesihuoltolaitosta, koska sen

taloudenpito on erityislainsäädännön mukaisesti eriytetty.

Tässä vaiheessa yhdistymisprosessia ei ole laadittu ehdotusta edellä mainittujen tai muiden

mittareiden tavoitetasoiksi. Tavoitteet edellyttävät poliittisten päätöksentekijöiden kannanottoa ja ne

on luontevaa laatia siirtymäkauden aikana uuden kaupungin toimielinten johdolla.

30

4.2. Taloudelliset laskelmat

Kuntien menokehitys

Kuntien ja selvitysalueen menojen kehitystä on tarkasteltu toimintakatteen ja sen prosentuaalisen

muutoksen avulla. Toimintakate lasketaan toimintamenojen ja toimintatulojen erotuksena.

Toimintakatetarkastelu on laadittu oikaistujen tilinpäätös- ja talousarviolukujen avulla. Virallisia

lukuja on oikaistu Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän luvuilla sekä Kanta-Hämeen

sairaanhoitopiirin kunnille kohdistuvilla alijäämillä.

Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos (emokunta)

Toimintakate (euroa/asukas) on kehittynyt seudulla melko samansuuntaisesti. Suurin

asukaskohtainen toimintakate on lähes koko tarkastelujakson Riihimäellä ja pienin Lopella.

Toimintakatteen prosentuaalinen kehitys osoittaa, että kaikki kunnat sopeuttivat toimintaansa

vuonna 2014. Kaikki kunnat pyrkivät hidastamaan toimintakatteen kasvua

taloussuunnitelmavuosina. Talousarviovuoden prosentuaalinen kasvu näyttää suurehkolta,

verrattuna vuoden 2014 matalahkoon toteutumaan. Selvitysalueen toimintakate seurailee Riihimäen

muutoksia.

Kuntakonsernien taloustarkastelu esitetään vain toteutuneiden lukujen pohjalta, koska talousarviota

ja –suunnitelmaa ei laadita konsernitasoisena. Kuntien ja selvitysalueen konsernin toimintakate ja

sen muutos on kehittynyt seuraavasti:

Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos (kuntakonserni)

Toimintakatteen osalta on havaittavissa, että Riihimäki ja Hausjärvi ovat sopeuttaneet toimintaansa

ja siten vahvistaneet talouttaan toimintakatetta parantamalla. Lopen toimintakate on edelleen

heikentynyt vuonna 2014.

Kuntien tulopohjan kehitys

Kuntien tulot muodostuvat pääosin verotuloista ja valtionosuuksista, joiden kehitystä tässä

tarkastellaan. Omaisuuden myyntitulot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

31

Verotulojen kehitys kuntakohtaisesti ja selvitysalueella:

Kaavio: Verotulot asukasta kohti

Verotulot (euroa/asukas) ovat suurimmat Riihimäellä (3997 euroa vuonna 2014). Lopen

asukaskohtainen verotulo on pienin (3289 euroa vuonna 2014). Selvitysalueen keskimääräinen luku

lähestyy Riihimäen arvoja.

Valtionosuus on kehittynyt seuraavasti:

Kaavio: Valtionosuudet asukasta kohti

Eniten valtionosuutta asukasta kohden selvitysalueen kunnista saa Loppi ja vähiten Riihimäki.

Talousarviossa ja -suunnitelmissa on ennakoitu valtionosuuden vähenemä.

Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen kokonaisrakenteessa ikärakenne ja

sairastavuuskriteerien painoarvo on laskennassa kaikkein merkittävin eli yhteensä 94,4 prosenttia.

Selvitysalueen kunnille kohdistettavaan valtionosuuteen näyttäisi vaikuttavan myös verotulojen

tasauksen muutos.

Sosiaali- ja terveystoimen tuleva ratkaisu pienentää tämän hetkisen tiedon mukaan merkittävästi

Lopen kunnan valtionosuuksien määrää. Riihimäen osalta vaikutus on merkittävästi myönteinen ja

Hausjärven osalta neutraali.

Talouden tasapaino ja kriisikuntatarkastelu

Kuntatalouden tilaa voidaan seurata ns. kriisikuntakriteerein, joista on laadittu kooste vuoden 2014

tilinpäätöslukujen perusteella seuraavasti:

32

Taulukko: Kriisikuntakriteerien täyttyminen, ennuste (lähde: kuntien tilinpäätökset 2014)

Tarkastelu osoittaa, että kuntien taloudellisessa asemassa on eroja. Hausjärvellä ylittyi vuonna

2014 kolme kriteeriä: tuloverokriteeri, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen eli

vastaavat, kuin vuoden 2013 tarkastelussa. Lopen kriteereistä ei täyttynyt yksikään vuonna 2014 ja

2013. Lopen tuloveroprosentti on kuitenkin lähellä täyttymistä. Riihimäki täytti kolme kriteeriä

(2013:3) eli veroprosentin, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantumisen. Riihimäen osalta

vuonna 2013 täyttyi lainamääräkriteeri, joka nyt näyttäisi ennakkotiedon mukaan jäävän alle raja-

arvon. Uuden kaupungin kriteereistä näyttäisi täyttyvän kolme eli tulovero-%, omavaraisuusaste ja

suhteellinen velkaantuminen. Millään kunnista ei ole taseeseen kertynyttä alijäämää.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksikään kunta tai koko selvitysalue ei ole kriisiytymässä.

Talouden tehostamispotentiaali

Seudulla on säästöpotentiaalia, kun sen yhteiskustannuksia verrataan muihin kuntiin. Seuraavassa

seutua vertaillaan ikärakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin.

Taulukko: Säästöpotentiaalin kuntavertailu

Kuntien välisiä eroja voivat selittää erot palvelun sisällössä, laatuerot, palvelurakenteen erot, erot

saatavuudessa, erilainen palvelutarve ja asiakasrakenne, paikalliset olosuhteet, maksutulojen erot

tai tuottavuuserot. Tuottavuuserojen taustalla voivat olla esimerkiksi palveluprosessit, yksikkökoko,

osaaminen, johtaminen, välineet tai tilat. Varauksina voidaan esittää se, että kustannuksia ei ole

tarvevakioitu sekä se, että esimerkiksi tilakustannusten tai vyörytysten laskenta voi erota kuntien

välillä.

Kun tarkastellaan säästömahdollisuuksia henkilöstömenoissa, laskelmat ovat suuntaa-antavia ja

riippuvaisia uuden kunnan toimintatavoista ja päätöksistä. Laskelmiin sisältyy myös sosiaali- ja

terveystoimen henkilöstö. Eläkepoistuman hyödyntämisen lähtökohtana oleva laskennallinen

henkilöstömäärä vuonna 2013 on 2800.

Tuottavuuden kasvun myötä laskennallinen henkilöstötarve nykyisellä toimintatavalla on 3150

henkilöä vuonna 2021. Mikäli tuottavuus kasvaa 0,5 prosenttia vuosittain, on vuoden 2021

e 2014 raja-arvo

Hausjä

rvi

Loppi

Riihim

äki

Uusi kaupunki

Vuosikate €/as. <0 285 485 272 322

Tulovero-% >19,89 21 20 20,5 n. 20,5

Lainamäärä €/as. >4061 3180 1797 4045 3480

Kertynyt alijäämä €/as (ylijäämä) <0 467 1513 669 780

Omavaraisuusaste % >50 % 36,7 59 39 38,5

Suhteellinen velkaantuminen % <50 % 63,1 39,9 76 67

33

henkilöstömäärä 2990. Henkilöstömenoissa (palkkakulut työnantajamaksuineen) laskennallinen

säästö on vuodessa noin 0,65 miljoonaa euroa ja viiden vuoden aikana (vuosina 2017–2021)

yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa joka neljäs vapautuva virka tai toimi on voitu jättää täyttämättä

(mm. Kouvola ja Jyväskylä). Seudun kunnista jää vuosina 2017–2021 eläkkeelle noin 100–120

henkilöä vuosittain. Mikäli joka neljäs vapautuva vakanssi voidaan jättää täyttämättä, on

laskennallinen säästö vuodessa noin miljoona euroa ja viiden vuoden aikana (2017–2021) yhteensä

noin 15 miljoonaa euroa.

Painelaskelmat ja skenaariot

Seudun ja kuntakohtaiset painelaskelmat ovat raportin liitteenä 3. Painelaskelmien mukaan kaikilla

kunnilla on paine korottaa veroprosenttia tarkastelujakson aikana. Hausjärvellä korotuspaine alkaa

jo vuodesta 2012. Kertaerät eli kuntayhtymien alijäämät on kohdistettu vuoteen 2017, mikä nostaa

kyseisen vuoden painetta.

Tosiasiallinen veronkorotuspaine on ollut kaikilla kunnilla jo vuonna 2012, jos terveydenhuollon

menot olisi vuosittain kohdistettu kunnille täysimääräisenä.

Tarkastelujakson aikana erityisesti Hausjärvi hyötyisi kuntaliitoksesta.

Seuraavissa kuvissa on esitetty paine veroprosenttiin ja veroprosentti tasapainossa kuntakohtaisesti.

Lisäksi selvitysalueen tarkastelu on laadittu kahdesta eri tuottavuusnäkökulmasta.

Kaaviot: Veroprosentti

Selvitysalueen painelaskelma on laadittu kahdella eri oletuksella: kunnan työn tuottavuus ei parane

tai se paranee vuosittain 0,5 prosenttia. Työn tuottavuuskehityksen vaikutus tuloveroprosenttiin on

ilmeinen.

Selvitysalueen painelaskelma perustuu kuntien tilinpäätös- ja väestötietoihin. Ennustevuosien

kehitykseen vaikuttaa ikärakenteen ja palvelutarpeen muutos, verotulojen ja valtionosuuden kehitys

(ml. uudistuksen vaikutus). Painelaskelman oletuksena on, että selvitysalue ei rahoita toimintaansa

vieraalla pääomalla, vaan kaikki talouden tasapainottamispaineet kohdistetaan tuloveroprosenttiin.

Painelaskelmaa on oikaistu seuraavilla erillä:

Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuskuntayhtymän kertyneet, selvitysalueelle kohdistuvat

alijäämät

Kuntarakenneuudistuksen vaikutukset: ICT-kustannukset, palkkojen

harmonisointikustannukset, yhdistymisavustus

Kuntarakenneuudistuksen seurauksena on oletettu, että uuden kunnan työn tuottavuus

paranee vuosittain 0,5 prosenttia

Oikaistu painelaskelma osoittaa, että kuntarakenneuudistuksella on myönteisiä vaikutuksia kunnan

tuloveroprosentin kehitykseen. Yhdistymisavustus kattaa yhdistymisestä aiheutuvat kertaluontoiset

erät. Erityisesti työn tuottavuuden paranemisen vaikutus on merkittävä ja pysyvä. Työn

34

tuottavuuskehityksen avulla paine veroprosenttiin alenisi 0,9 prosenttiyksiköllä tarkastelujakson

lopulla vuonna 2021.

Selvitysalueen kuntien ja uuden kaupungin talouden tulevaa kehitystä tarkasteltiin

skenaariomallinnuksen avulla. Talousarvio- ja taloussuunnitelmatietojen sekä ennakointimallin avulla

laadittiin trendiennuste vuoteen 2019 saakka. Trendiennuste toimi skenaarioiden pohjana

seuraavasti:

Skenaario 1 muodostettiin trendiennusteesta olettaen, että kunnan työn tuottavuus kehittyy

positiivisesti 0,5 %/v. Tuottavuuden vaikutus talouteen olisi kumulatiivisesti vuosina 2016-

2019 yhteensä 11,7 miljoonaa euroa toimintamenoja vähentäen.

Skenaario 2 muodostettiin oikaisemalla skenaariota 1 viiden prosentin

valtionosuusleikkauksella asteittaan vuoteen 2019 mennessä. Leikkauksen kumulatiivinen

vaikutus vuoteen 2019 saakka olisi yhteensä 5,2 miljoonaa euroa rahoitusta vähentäen.

Trendiennuste ja skenaariot vaikuttaisivat kuntien ja selvitysalueen talouteen seuraavasti:

Kaaviot: Toimintakate ja sen muutos

Trendiennusteessa toimintakate heikkenisi tarkastelujaksolla 1,7 % - 3 % vuosittain. Toimintakate

kehittyisi suotuisammin molempien skenaarioiden mukaan, vaihteluväli olisi 1,4 – 2,2 %.

Tulorahoituksen eli vuosikatteen kehitys olisi heikoin trendiennusteen mukaan. Skenaariossa 1

vuosikate kehittyisi parhaiten. Skenaarion 1 tuottavuuskehitys auttaisi kestämään

valtionosuusleikkauksen paineet eli skenaarion 2 vuosikate pysyisi trendiennustetta suurempana.

Kaaviot: Vuosikate ja taseen kertyneet jäämät

Yllä oleva kuva ”Taseen kertyneet jäämät” osoittaa, että selvitysalueen tase on ollut vahva

kertyneiden ylijäämien näkökulmasta. Trendiennusteen mukaan ylijäämistä käytettäisiin vuoteen

2019 mennessä merkittävä osa. Jos ennustetta jatkettaisiin vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, tase

kääntyisi alijäämäiseksi nopeasti ilman rakennemuutoksen mahdollistamia sopeuttamistoimia.

Itsenäisinä kuntina jatkettaessa ovat kuntien mahdollisuudet talouden sopeuttamiseen

merkittävästi uutta kaupunkia heikommat.

Trendiennusteessa ja skenaarioissa ei ole laskettu sote-uudistuksen vaikutusta selvitysalueen

talouteen. THL:n laskelmat osoittavat, että rahoitusmallilla saattaisi olla suotuisia vaikutuksia

35

selvitysalueen talouteen. Itsenäisinä kuntina jatkettaessa soteuudistuksella on erityisesti Lopen

kunnalle merkittäviä negatiivisia ja Riihimäelle positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta

kokonaan uuden rahoitusmallin täytäntöönpano saattaa edellyttää pitkän siirtymäajan tämän

ennustejakson ulkopuolelle, jolloin vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2019 jälkeen.

Vaikutusten arviointi: talous

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Taloudellisia hyötyjä on saatavilla, vaikka

niiden tarkka laskeminen on etukäteen hyvin

vaikeaa

Menojen karsintaa saadaan

o hallinnon supistamisella, erityisesti

päällekkäisyyksien purkamisella

o henkilöstön uusrekrytointien

pienentämiseltä, erityisesti

eläköitymistä hyödyntäen

o palvelujen yhteissuunnittelulla ja

tarvittaessa palveluja karsimalla

Palkkaharmonisointi ei tuo suuria

lisäkustannuksia

Tulojen lisäystä saadaan aikaan vaikuttavalla

ja yksituumaisella elinvoimajohtamisella

Liitosavustus 4 500 000 euroa

Talouden haasteet ovat olemassa myös

mahdollisten kuntaliitoksen jälkeen

Liitoksen myötä taloudellisia hyötyjä ei

saavuteta nopeasti

Talouden sopeuttaminen edellyttää tiukkaa

menokuria ja rakenteellisia uudistuksia, jolla

on vaikutuksia myös palveluihin

5. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä

Henkilöstön siirtyminen ja palvelussuhdeturva

Lakkaavien kuntien viranhaltijat ja työntekijät, joilla on voimassa oleva työsopimus, siirtyvät

kuntarakennelain 29 §:n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kaupungin palvelukseen

heille soveltuviin tehtäviin.

Luonnollisesti on mahdollista, että kuntaliitoksen osapuolet sopivat jostakin sellaisesta 1.1.2017

voimaan tulevasta toimintojen uudelleenjärjestelystä, jossa osa tarkoitetusta henkilöstöstä ei siirry

uuden kaupungin palvelukseen, vaan esimerkiksi uuden kaupungin tytäryhtiön palvelukseen. Tämä

edellyttää poliittista päätöstä. Työryhmä katsoo, että jos poliittiset päätöksentekijät katsovat

aiheelliseksi toteuttaa tällaisia ratkaisuja, niistä tulisi päättää vuoden 2015 loppuun mennessä, jotta

valmistelulle jäisi riittävästi aikaa.

Kuntaliitoksessa uuden kaupungin palvelukseen siirtyneet nauttivat kuntarakennelaissa ja kuntien

välisessä liitossopimuksessa tarkoitettua palvelussuhdeturvaa, jonka voimassaoloaikana

irtisanominen taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei ole mahdollista. Sopimukseen

palvelussuhdeturva on kirjattu seuraavasti:

Henkilöstön irtisanomissuojan osalta noudatetaan 1.1.2017 voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Uudessa kaupungissa on kuitenkin vähintään kolmen vuoden palvelusuhdeturva, joka astuu

voimaan 1.1.2017, ja jonka aikana työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta

työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain

(304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla.

Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta

työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta

annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.

Sopimuksen laadinnan yhteydessä on lähdetty siitä olettamuksesta, että uuden kaupungin

palvelukseen siirtyvillä henkilöillä on lain mukainen viiden vuoden palvelussuhdeturva. Jos lakiin

tulee kuitenkin muutoksia ja esimerkiksi viiden vuoden turva poistetaan, taataan siirtyvällä

henkilöstölle uuden kaupungin palveluksessa kolmen vuoden palvelussuhdeturva.

Uuden kaupungin henkilöstösuunnitelmassa, jonka valmistelu käynnistyy aikaisintaan lokakuussa

2015, on määriteltävä henkilöstön eri tehtäviin sijoittumisen periaatteet ja työntekopaikkojen

määräytyminen. Työryhmä toivoo, että palvelussuhdeturvan voimassaoloaikana uusi kaupunki

36

pyrkisi täyttämään avoimet virat ja tehtävät ensisijaisesti sisäisellä hakumenettelyllä. Tämä palvelisi

varsinkin niitä, jotka liitoksen voimaantuloaikana eivät ehkä ole saaneet mieleistään tehtävää uuden

kaupungin organisaatiossa tai jotka muutoin haluaisivat siirtyä toiseen tehtävään.

Palkkojen ja muiden työehtojen harmonisointi

Työelämää koskevassa lainsäädännössä johtavia periaatteita on henkilöstön yhdenvertaisuus.

Työnantajan on lähtökohtaisesti maksettava samasta työstä samaa palkkaa ja muutoinkin

sovellettava yhdenmukaisia virka- ja työehtoja kaikkien samassa asemassa olevien kohdalla.

Kuntaliitostilanteessa keskeisenä kysymyksenä on uuden kaupungin palvelukseen tulevan

henkilöstön keskuudessa olevien perusteettomien palkkaerojen poistaminen kohtuullisen

siirtymäkauden kuluessa. Työelämässä palkkauksen peruslähtökohtana on sovellettava virka- ja

työehtosopimus. Jos käytettävissä on vaihtoehtoisia sopimuksia, tulee valita, mitä niistä

noudatetaan.

Tällä hetkellä Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella samaa työtä tekevät ovat osittain eri virka- ja

työehtosopimusten piirissä. Tilanne ei voi jatkua uudessa kaupungissa: samaa työtä tekevä

henkilöstö ei ole yhdenvertaisessa asemassa, jos heitä koskeva sopimus vaihtelee sen mukaan,

missä organisaatiossa he ovat ennen liitosta työskennelleet.

Tästä syystä myös palkkojen harmonisoinnin on lähdettävä virka- ja työehtojen harmonisoinnista

siten, että samaa työtä uudessa kaupungissa tekevät ovat saman virka- ja työehtosopimuksen

piirissä. Valitun sopimuksen puitteissa on määriteltävä kunkin tehtäväkohtainen palkka, jonka

perustana on tehtävien vaativuus.

Maksettavaan palkkaan vaikuttaa myös työkokemuslisän tai vastaavan palkanosan määräytyminen.

Näiden lisien myöntämisessä on uudessa kaupungissa noudatettava yhtenäisiä periaatteita, jotka

voivat vaikuttaa myös liitoksessa lakkaavien organisaatioiden palveluksessa olleen henkilöstön

nauttimiin lisiin. Työryhmä katsoo, että jo myönnettyjä lisiä ei kuitenkaan ole syytä peruuttaa.

Valtakunnallisten sopimusten ohella harmonisoinnissa on tarkasteltava myös liitoksessa lakkaavissa

kunnissa ja kuntayhtymässä noudatettuja paikallisia sopimuksia. Ne on korvattava yhtenäisillä, koko

uuden kaupungin organisaatiota koskevilla sopimuksilla. – Paikallisia ratkaisuja ovat myös

noudatettavat työaikamuodot sekä tehtävänimikkeet.

Palkkojen ja muiden työehtojen harmonisoinnin aikataulusta ja toteutustavasta on neuvoteltava

yhteistoiminnallisin periaattein työnantajan ja henkilöstön välillä. Asian jatkovalmistelu liittyy uuden

kaupungin henkilöstösuunnitelman valmisteluun, joka käynnistyy yhdistymissopimuksen mukaisesti

heti kuntien yhdistymispäätöksen jälkeen lokakuussa 2015.

37

Taulukko. Tehtäväkohtaisten palkkojen vertailu suurimmissa ammattiryhmissä (2014)

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta

Uuden kaupungin valmistelussa on ratkaistava kysymys työnantajan ja henkilöstön välisen

yhteistoimintaorganisaation rakenteesta ja muista yhteistoiminnan vaihtoehdoista. Työryhmä

katsoo, että uuden kaupungin yhteistoimintaorganisaation tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen;

siinä ei voi olla kuntaliitoksessa lakanneiden kuntien entisiä alueita noudattelevia haaroja. Sellaiset

olisivat omiaan ylläpitämään tarpeettomia jakolinjoja uuden kaupungin sisällä.

Yhteistoimintaorganisaation runkona uudessa kaupungissa on yhteistoimintaelin, joka perustuu

työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettuun lakiin.

Yhteistoimintaelimen toimiala kattaa koko uuden kaupungin organisaation. Lisäksi työryhmä katsoo,

että uuteen kaupunkiin tulisi perustaa joitakin toimiala- tai yksikkökohtaisia yhteistoimintaelimiä tai

-ryhmiä, joista Riihimäellä on myönteisiä kokemuksia. Erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota

yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, sillä valtakunnallisen sote-uudistuksen

vuoksi se kohdannee lähivuosina lisää suuria muutoksia.

Toinen kysymys koskee työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun

lain mukaista työsuojelualan yhteistoimintaelintä eli työsuojelutoimikuntaa. Liitoksessa lakkaavissa

kunnissa työsuojelutoimikunta on ollut sulautettuna edellä mainittuun yleiseen

yhteistoimintaelimeen. Työryhmä katsoo, että uuden kaupungin valmistelussa on harkittava

eriytetyn työsuojelutoimikunnan perustamista.

Osana yhteistoimintaa ja sisäistä viestintää uudessa kaupungissa on myös tarkasteltava henkilöstön

edustusta uuden kaupungin johtoryhmässä ja toimiala- tai yksikkökohtaisissa johtoryhmissä.

Työryhmään kuuluvat henkilöstön edustajat toivovat, että myös uuden kaupungin hallituksessa olisi

henkilöstön edustus.

R L H T Yht. R L H T

Korkeimman

palkan

mukainen

Keskiarvon

mukainen 1

Toimistosihteeri / palvelusihteeri25 16 10 5 56 2014 2087 2 032 2 044 73 2 593 879

SoteHoitaja/perushoitaja

(vanhustyö laitos) 104 43 43 33 223 2125 2144 2 120 2 163 43 6 600 2 123

Hoitaja/perushoitaja

(vanhustyö, avo) 57 26 23 1 107 2136 2144 2 120 2 209 89 7 905 1 893

Sairaanhoitaja (laitos) 12 4 3 36 55 2401 2408 2 589 2 426 188 8 843 852

Osastonhoitaja 4 1 1 10 16 2782 2883 3 180 3 075 397 2 932 887

Laitoshuoltaja / laitosapulainen /

osastoapulainen 21 1 10 31 63 1809 1902 1 807 1 783 119 6 587 1 836

Sosiaalityöntekijä 11 2 3 2 18 3147 3221 2 960 2 793 428 2 448 686

Sosiaaliohjaaja 16 4 7 0 27 2378 2380 2 320 - 60 460 274

Sivistys Lastentarhanopettaja 59 22 7 0 88 2367 2390 2 343 - 47 1 712 167

Lastenhoitaja 33 39 28 0 100 2057 2097 2 025 - 72 3 333 1 059

Koulunkäyntiohjaaja tai vast. (ei

hoitajan koulutusta) 20 25 21 0 66 1955 1904 1 827 - 128 3 952 1 429

Koulunkäyntiohjaaja tai vast.

hoitajankoulutus 42 6 0 48 2057 1 955 - 101 608 304

Luokanopettaja 64 27 29 0 120 2558 2592 2 558 - 34 3 140 1 047

Luokanopettaja, kaksoiskelpoinen 23 3 8 0 34 2763 2797 2 763 - 34 1 057 352

Perusopetuksen lehtori / aineen opettaja57 21 20 0 98 2763 2797 2 763 - 34 2 626 875

Erityisluokan opettaja (ei laaja-alainen)20 7 6 0 33 2782 2827 2 569 - 258 2 446 -179

Ruokapalvelutyöntekijä/ravitsemis-

työntekijä 42 21 16 0 79 1817 1830 1 749 - 82 1 861 799

Kirjastovirkailija 6 2 4 12 1991 2029 1 916 - 113 680 250

Kirjastonhoitaja 4 0 1 0 5 2391 2 184 - 207 207 104

Tekninen Siivooja 53 22 9 0 84 1761 1838 1 716 - 122 5 182 1 063

Kiinteistönhoitaja/huoltomies/

ammattimies 10 10 4 1 25 1804 1925 1 717 1 805 208 2 158 475

Ulkoilualueiden

hoitaja/liikuntapaikanhoitaja 10 4 3 0 17 1775 1881 1 695 - 186 1 615 352

693 300 262 119 1374 Yhteensä 68 943 17 526

+ ta-maksut ja työkok.lisät 94 452 24 011

1) Laskettu tehtäväkohtaiseten palkkojen keskiarvo ja sen alle jäävät tkp:t on korotettu keskiarvoon.

Nimike

Kpl

Yleisimmin käytössä oleva tehtäväkohtainen

palkka €/kk

Pienin/

suurin

ero €

Harmonisointi kustannus €

38

Henkilöstön kehittämisen periaatteet

Uuden kaupungin valmistelussa on laadittava myös henkilöstön kehittämistä koskevat

periaatelinjaukset ja ohjeet. Työryhmän näkemyksen mukaan näiden valmistelussa lähtökohtana

voidaan pitää olemassa olevia Riihimäen kaupungin asiakirjoja, joita on päivitettävä vastaamaan

uuden kaupungin henkilöstörakennetta ja ajanmukaisia tarpeita. Asiakirjojen valmistelu voi alkaa

aikaisintaan lokakuussa 2015.

Henkilöstön kehittämisen osa-alueita ovat perehdyttäminen, ammattitaidon ylläpito ja

koulutusmahdollisuudet, työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen, esimiestyö ja johtaminen sekä

järjestelyt työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Kuntarakenneselvityksen ensimmäisessä vaiheessa laadittu vaikutustenarviointitaulukon voidaan

olevan perusteltu toiseen vaiheen tulosten perusteella.

Vaikutusten arviointi: henkilöstö

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Henkilöstömäärien rekrytointitarpeiden

pienentäminen, erityisesti eläköitymistä

hyödyntäen

Kunnan henkilöstön

urakehitysmahdollisuudet paranevat

Henkilöstön tehtäväkuvat tulevat

selkeämmiksi

Henkilöstön vertaistuki ja sijaistaminen

mahdollistuu paremmin

Toimintavarmuuden parantaminen,

erityisesti pienissä kunnissa moni toiminto on

yhden henkilön harteilla

Henkilöstön näkökulmasta

kuntayhteistyörakenteet ovat usein raskaita

ja aikaa vieviä

Rekrytointi helpottuu:

o suurempi kunta on houkuttelevampi

työnantaja

o kilpailu seudun kuntien kesken

päättyy

Henkilöstöhallinnon resurssien

vahvistuminen

Kuntien yhdistymisestä aiheutuva

ylimääräinen työ ja kustannukset

Osalle henkilöstölle tulevat työpaikkojen ja

työtehtävien muutokset

Taloudellisen tehokkuuden aikaansaamiseksi

jätetään vapautuvia vakansseja täyttämättä,

aiheuttaa lisääntyvää työtaakkaa jäljelle

jääville henkilöille

Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja

ei mahdollista välttämättömiä muutoksia niin

nopeasti kuin mahdollista

Palkkaharmonisoinnit aiheuttavat

kustannuksia noin 300 000–1 000 000

euroa/vuosi riippuen harmonisoinnin

toteutustavasta (toisaalta palkat

harmonisoituvat seudulla osittain joka

tapauksessa henkilöstön liikkuvuuden

myötä)

39

6. Elinvoiman kehittäminen

Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi ovat yhteensä olleet kasvualuetta koko 2000-luvun. Riihimäen seutu

kuuluu HHT-akselin kasvuvyöhykkeeseen. Alueen kasvutrendi on ilmeinen tulevina vuosina. Alueella

metropolin vaikutus kasvaa tulevaisuudessa yhä uusien yritysten ja asumisen kerääntyessä

vyöhykkeelle. Pääradan välityskyvyn parantuessa tänä vuonna rahoituspäätöksen saaneen

Riihimäki-Pasila-lisäraiteen myötä Riihimäen henkilöliikenneasemaan tukeutuvan alueen

kiinnostavuus asuinpaikkana kasvaa. Hyvä logistinen sijainti maantieliikenteen solmukohdassa luo

hyvät edellytykset yritysten sijoittumiselle. Kantatie 54 on merkittävä poikittaisakseli Turku-Pietari -

välillä. KT 54:n status tulee kasvamaan merkittävänä liikennekäytävänä ja todennäköisesti

valtatietasoisena liikenneväylänä.

Väestön kasvuennusteissa Riihimäen ja Lopen on ennustettu kasvavan 16% vuoteen 2029 ja

Hausjärven 8%. Koko selvitysalueen kasvu on siten 14%, joka on kaksinkertainen koko maan 7%

kasvuennusteeseen verrattuna. Kokonaisuutena väestörakenteesta voidaan todeta, että yhdistyneen

kunnan ja Riihimäen huoltosuhde ja väestöllinen kehitys ovat lähellä toisiaan. Yhdistyneen kunnan

väestölliset tunnusluvut ovat parempia kuin Hausjärven tunnusluvut ja huoltosuhteen osalta

paremmat kuin Hausjärvellä ja Lopella.

Kuntien yleistä elinvoimaisuutta tarkastellaan yleensä kuntien väestön, työpaikkojen ja

kuntatalouden tulevan kehityksen pohjalta. Väestön osalta keskeinen elinvoimaisuutta kuvaava

tunnusluku on huoltosuhde. Yhdistynyt kunta olisi huoltosuhteeltaan hyvin lähellä maan keskiarvoa.

Huoltosuhde alueella on muuta Kanta-Hämettä parempi. Yhdistyneen kunnan huoltosuhde on

hieman heikompi kuin Riihimäen, mutta selvästi parempi kuin Hausjärven tai Lopen. Huoltosuhteen

ja palvelutason säilyminen hyvänä edellyttää kunnan hallitun kasvun jatkumista.

VATT:n tutkimustulosten mukaan kuntien tehokkuuden kannalta optimikoko on n. 30.000-50.000

asukasta. Oletuksena on että toiminta tehostuu kun kaksi n 8400 asukkaan ja yksi n. 29000

asukkaan kunta yhdistyvät n. 46.500 asukkaan kunnaksi.

Valtakunnan politiikan tavoite on ollut Paras-hankkeen alusta lähtien vahvat peruskunnat, jotka

muun muassa kykenevät tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön ja jotka voivat

tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen.

Valtakunnallista maankäyttöä ohjaa tavoite keskittymiseen. Tiivis yhdyskuntarakenne edistää

taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Asumisen trendit ovat muuttumassa ja taajamien ja

asemanseutujen kiinnostavuus asuinpaikkana on nousussa verrattuna alueisiin, joissa asuminen

perustuu oman auton käyttöön. Tutkimusten mukaan tiivis yhdyskuntarakenne edistää myös

taloudellista toimeliaisuutta, kun palveluiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. Myös kulttuuri- ja

vapaa-aikapalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvaa rakenteen tiivistyessä. Kulttuuri- ja vapaa-

ajanpalvelut ovat tutkitusti merkittäviä asuinseudun houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Kaikilla kolmella kunnalla on yhteinen intressi valtakunnallisiin liikenneväyliin (VT 3, KT 54, MT 130

ja päärata) liittyvissä hankkeissa. Yhtenäinen edustus ja edunvalvonta voi antaa lisää voimaa

hankkeiden eteenpäinviemisessä. Tällä hetkellä yhteinen edunvalvonta ja kehittäminen yhdistyy

myös Hämeen Liiton kautta.

Pienten taajamien sekä julkinen että kaupallinen palvelutaso ovat laskeneet tasaisesti useiden

vuosien ajan. Samanaikaisesti muuttoliike on valtakunnan tasolla suuntautunut keskuksiin. Uuden

kunnan muodostamisella pyritään turvaamaan palvelutasoa myös pienemmissä taajamissa.

Lopella ja Hausjärvellä palvelut tuotetaan pienissä yksiköissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia, koska

toiminta on henkilösidonnaista ja sijaistamismahdollisuudet ovat huonot.

Edut

Tässä keskitytään etuihin, joita ei voida saavuttaa nykyisenkaltaisella kuntien välisellä yhteistyöllä

vaan joiden saavuttaminen edellyttäisi kuntaliitosta.

Yhdistyneen kunnan painoarvo kasvaa maakunnallisella tasolla. Yhdistyneen kunnan taloudelliset

resurssit ja kyky vastata kasvavaan palvelutarpeeseen kilpailukykyisellä verorasituksella paranevat.

Kunnan vetovoimaisuus yritysten, palveluntarjoajien yms. suuntaan paranee kun asema kaupunkien

suuruusjärjestyksessä nousee.

40

Keskinäinen kilpailu sijoittuvista yrityksistä loppuu ja markkinointiresurssit voidaan suunnata

tehokkaammin. Yhdistyneen kunnan markkinointivaltit uusia asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita

houkuteltaessa ovat monipuolisemmat kuin kunkin nykyisen kunnan. Yhdistyneen kunnan tarjonta

on hämmästyttävän monipuolinen pitäen sisällään mm.:

vilkkaan pääradan aseman ja neljä seisaketta

merkittävän osan HHT-kasvukäytävää

erinomaiset maantieyhteydet pohjoinen-etelä ja itä-länsi-suunnissa

oman lentokentän ja hyvät yhteydet valtakunnan päälentokentälle ja satamiin

laajan luonnonkauniin järviylänköalueen, harjumaisemia sekä monia muita luontokohteita

satoja järviä ja lampia

yli 10.000 kesäasukasta

yli 3.000 opiskelijaa

monipuolisia palveluita tarjoava perinteinen kaupunkikeskusta ja kauppakeskuksia

tiivis keskustaajama, pieniä taajamia ja elävää maaseutua

laajat kulttuuripalvelut teattereineen, museoineen, tapahtumineen ja

opiskelumahdollisuuksineen

monipuolinen elinkeinorakenne, 2.900 yritystä ja 10.000 yritystyöpaikkaa

Seutukunnan yhdistyessä yhdeksi kunnaksi kehitystä haittaavat alueen sisäisistä kuntarajoista

johtuvat esteet poistuvat. Kaava-alueet voivat ylittää nykyiset kuntarajat ja toimintoja voidaan

sijoittaa entistä tarkoituksenmukaisemmin, kun kilpailu esim. yritysten sijoittumisesta poistuu.

Etenkin tilaa vievien toimintojen sijoittelussa voidaan hyödyntää kaikkia uuden kunnan alueita,

onhan uusi kunta yli kymmenen kertaa nykyisen Riihimäen kokoinen pinta-alaltaan.

Yhdistyneessä kunnassa elinkeino- ja maankäyttöpalveluiden saatavuus, laatu ja alueellinen tarjonta

kehittyy. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy toimii merkittävänä koko uuden kunnan elinvoimaisuutta

lisäävänä toimijana. Toimintavarmuus ja riskit pienenevät kuntien yhdistymisen myötä. Palveluiden

tuottaminen isommissa yksiköissä on mittakaavaetujen vuoksi taloudellisesti tehokkaampaa.

Suuremmassa yksikössä työntekijät voivat erikoistua ja kehittää osaamistaan. Isomman kunnan

kiinnostavuus työnantajana on parempien erikoistumis- ja etenemismahdollisuuksien takia pieniä

kuntia suurempi.

Yhteisöverotuottojen kertymän osalta kunnat ovat riippuvaisia yksittäisten yritysten

tuloskehityksestä, ja yhteisöverotuotto voi vaihdella huomattavasti vuosittain. Yhdistyneessä

kunnassa riski on pienempi, tulojen hajaantuessa isomman yritysjoukon osalle.

Pienten kylien elinvoimaisuutta voidaan parantaa ainakin osittain yhdistelemällä liikkuvia palveluita

tehokkaasti (koulu- ja asiointikuljetukset, ruoka- ja muu kotipalvelu, kirjasto ym.). Tällä alueella

toimintaa voitaisiin kehittää myös kuntien välisenä yhteistyönä, mutta suuremmalla kunnalla on

paremmat resurssit ylläpitää ja koordinoida myös lähipalveluita ja joukkoliikennettä. Kunnan

kuljetuspalveluiden ostaminen tulisi koordinoida siten, että niitä voisi hyödyntää

kustannustehokkaasti osana uuden kunnan reuna-alueita palvelevaa joukkoliikennettä.

Haitat ja uhkakuvat

Keskittämisen varjopuolena saattaa olla pienempien, huonojen julkisten liikenneyhteyksien varassa

olevien kylien näivettyminen. Mikäli palvelut kuntaliitoksen seurauksena keskittyvät, uhkana on

taloudellisten toimijoiden ja asumisen keskittyminen, ja elinvoimaisuuden väheneminen kunnan

syrjäisemmillä alueilla.

Vaikuttamisen mahdollisuudet maankäyttöön vähenevät päätöksenteon etääntyessä.

Organisaatioiden yhdistyessä erilaiset toimintatavat ja “hiljaisen tiedon” katkeaminen aiheuttavat

häiriöitä, kun myös eläköitymisiä tapahtuu lähivuosina runsaasti. Tietovarantojen yhdistäminen on

monimutkaista ja kallista. Se aiheuttaa ylimääräistä työtä ja riskejä tiedon yhtenäisyydelle.

Johtopäätökset

Työryhmän mielestä kokonaisuus huomioon ottaen yhdistymisestä on enemmän hyötyjä kuin

haittoja elinkeino-, elinvoima- ja maankäytön näkökulmista. Selvitysalueen kuntien muodostamalla

uudella kunnalla on paremmat edellytykset toteuttaa tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja

41

kehittämistyötä koko seudun hyväksi ja vastata hajautumiskehitykseen kuin kolmella itsenäisellä,

vaikkakin yhteistyötä tekevällä kunnalla.

Kuntaliitoksen tapahduttua täytyy laatia yhteinen maapolitiikka ja yhteinen maankäytön

kehityskuva.

Alkuvaiheessa täytyy panostaa kartta-, rekisteri- ja suunnitelma-aineistojen harmonisointiin. Näin

tiedon hallinta ja käyttö helpottuu ja toiminta tehostuu jatkossa.

Palveluiden sähköistämistä ja verkossa toimivia palautejärjestelmiä tulee edistää. Ne palvelevat

myös syrjäisempien taajamien asukkaita. Kun esim. hakemukset ja palaute voidaan antaa

sähköisesti, palvelun sijaintipaikalla / asuinpaikalla ei ole merkitystä.

Joukkoliikenteen ja palveluliikenteen reittien ja palvelutason yhteensovittaminen uuden kunnan

alueella täytyy tehdä yhdyskuntarakenne ja uusi palveluverkko huomioiden.

Kilpailu sijoittuvista yrityksistä alueen kuntien kesken loppuu ja markkinointiresurssit voidaan

suunnata tehokkaammin. Koko alueen erilaisia ja kaavoituksellisesti valmiita yritysalueita voidaan

hyödyntää tehokkaammin. Mikäli Hyvinkää suuntautuu etelään, elinkeino- ja yrityspalvelut voitaisiin

keskittää yhdelle toimijalle fuusioimalla Yritysvoimala ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy.

Elinkeinoyhtiön palvelut leviävät koko uuden kunnan alueelle.

Kuntarakenneselvityksen ensimmäisessä vaiheessa laadittu vaikutustenarviointitaulukon voidaan

olevan perusteltu toiseen vaiheen tulosten perusteella. Uhkakuvina esitettyihin asioihin on vastattu

yhdistymissopimuksessa, joka sitoo myös uuden kunnan strategian valmistelu.

Yhdistymissopimuksessa on linjattu mm. seuraavia asioita:

koko uutta kaupunkia kehitetään, ml. reuna-alueet

joukko-, asiointi- ja palveluliikennettä kehitetään valmistelemalla uudelle kaupungille joukko-

, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelma, jossa huomioidaan kylät ja harvaanasutut alueet

Koko uuden kaupungin vaikuttamisen mahdollisuudet maankäyttöön yhteisesti

valmisteltavassa maapoliittisessa ohjelmassa.

Vaikutusten arviointi: elinvoima

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Elinvoimaisuuden kehittämisen liittäminen

vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa

yhden kunnan mallissa

Alueen yhteinen ja yhtenäinen kehittäminen

yhden johdon ja yhden strategian voimin

Seudun sisäisen kilpailun väheneminen

yhden kunnan mallissa

Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen

ja kehittäjien erikoistuminen

Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja

erikoistuminen eri elinkeinoihin

Kehittämisen alla olevien elinkeinoalueiden

vauhdittaminen

Yhden luukun periaate yritysten

palvelemisessa

Edunvalvonnan vahvistuminen ja

yhtenäisyys

Elinkeinorakenteen monipuolistuminen

Yhdistyneen kunnan painoarvo kasvaa sekä

taloudelliset resurssit ja kyky vastata

kasvavaan palvelutarpeeseen paranevat

Kunnan vetovoimaisuus yritysten,

palveluntarjoajien yms. suuntaan paranee

Keskinäinen kilpailu sijoittuvista yrityksistä

loppuu ja markkinointiresurssit voidaan

suunnata tehokkaammin, yhdistyneen

Paikallistuntemus vähenee

Pienille kunnille ominainen joustavuus

vähenee ja reagointinopeus hidastuu

Yritystoiminnan tukemisen ja kehittämisen

kasvottomuus

Uuden kunnan reuna-alueiden kehittämisen

hiipuminen

Yhdistymissopimuksessa on linjattu, että

koko uutta kaupunkia kehitetään, ml.

reuna-alueet

Harvojen julkisten liikenneyhteyksien

varassa olevien pienempien kylien

näivettyminen, palvelujen mahdollisesti

keskittyessä uhkana on taloudellisten

toimijoiden ja asumisen keskittyminen sekä

elinvoimaisuuden väheneminen kunnan

syrjäisemmissä osissa

joukko-, asiointi- ja

palveluliikennesuunnitelmassa otetaan

huomioon

Vaikuttamisen mahdollisuudet maankäyttöön

vähenevät päätöksenteon etääntyessä

maapoliittisessa ohjelmassa huomioidaan

Organisaatioiden erilaiset toimintatavat ja

“hiljaisen tiedon” katkeaminen aiheuttavat

häiriöitä (myös eläköitymisiä tapahtuu

42

kunnan markkinointivaltit ovat

monipuolisemmat

Alueen sisäisistä kuntarajoista johtuvat

esteet poistuvat: kaava-alueet voivat ylittää

nykyiset kuntarajat ja toimintoja voidaan

sijoittaa entistä tarkoituksenmukaisemmin,

etenkin tilaa vievien toimintojen sijoittelussa

voidaan hyödyntää kaikkia uuden kunnan

alueita

Elinkeino- ja maankäyttöpalveluiden

saatavuus, laatu ja alueellinen tarjonta

paranevat sekä toimintavarmuus ja riskit

pienenevät

Työntekijät voivat erikoistua ja kehittää

osaamistaan, kunnan kiinnostavuus

työnantajana on suurempi, pienten kylien

elinvoimaisuutta voidaan parantaa ainakin

osittain yhdistelemällä liikkuvia palveluita

tehokkaasti

lähivuosina runsaasti), aineistojen

yhdistäminen on monimutkaista ja kallista

sekä aiheuttaa ylimääräistä työtä ja riskejä

aineiston eheydelle

7. Yhdyskunta ja ympäristö

Maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon yhtenäisyys on erityisen tärkeää

kaupunkiseuduilla, myös Riihimäen seudulla. Johdon ja voimavarojen kokoaminen johtaa yhteiseen

päätöksentekoon ja keskinäisen kilpailun poistumiseen. Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja

järjestelmien yhtenäistäminen vaatii työtä alussa, mutta tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä.

Aikaisemmin kaupunkiseuduilla tehtyjen kuntaliitosten osalta myönteiset kokemukset liittyvät usein

nimenomaan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja hajautumisen ehkäisemiseen.

Uudella kunnalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää koko uutta kuntaa. Uudessa kunnassa on

tiivis keskustaajama, pienempiä kehittyviä taajamia ja elävää maaseutua ja erinomaiset

kulkuyhteydet sekä uuden kunnan sisällä että uuden kunnan alueelta pääkaupunkiseudulle ja moniin

maakuntakeskuksiin. Uuden kaupungin alue- ja yhdyskuntarakenne perustuu yhdistyvien kuntien

olemassa oleviin keskuksiin ja taajamiin. Yhdyskuntarakenteen jaottelu ja kehittäminen perustuu jo

aikaisemmin palvelurakenteen kehittämisen yhteydessä esiteltyyn jaotteluun kaupunkikeskustaan,

päätaajamiin, taajamiin ja kyliin seuraavasti:

1. Uuden kaupungin pääkeskus on Riihimäen kaupunkikeskus, joka palvelee koko kaupunkia

sekä kaupungissa asioivia.

2. Kaupungissa on lisäksi kaksi päätaajamakeskusta (Lopen Kirkonkylä ja Hausjärven Oitti)

3. Päätaajamien lisäksi on taajamia (Hikiä, Ryttylä, Monni, Launonen ja Läyliäinen)

4. Kaupungissa on laajat maaseutualueet / haja-asutusalueet sekä kyliä

Tavoitteena on kehittää uuden kaupungin eri keskuksia ja osa-alueita niiden omista vahvuuksista

käsin. Erityisesti lähellä nykyisiä kuntarajoja olevien alueiden kehittämispotentiaali kasvaa,

esimerkiksi Launosen ja Monnin alueiden potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi.

Kuntarakenneselvityksen ensimmäisessä vaiheessa laadittu yhdyskunta ja ympäristö -näkökulman

vaikutustenarviointitaulukon voidaan olevan perusteltu toiseen vaiheen tulosten perusteella.

Uhkakuvina esitettyihin asioihin on vastattu yhdistymissopimuksessa, joka sitoo myös uuden kunnan

strategian valmistelu. Yhdistymissopimuksessa on linjattu mm. seuraavia asioita:

koko uutta kaupunkia kehitetään (maankäyttö, asuminen ja palvelurakenteet) niiden

vahvuuksista käsin, ml. eri keskukset, taajamat ja reuna-alueet

joukko-, asiointi- ja palveluliikennettä kehitetään valmistelemalla uudelle kaupungille joukko-

, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelma, jossa huomioidaan keskukset, kylät ja

harvaanasutut alueet

Koko uuden kaupungin vaikuttamisen mahdollisuudet maankäyttöön yhteisesti

valmisteltavassa maapoliittisessa ohjelmassa.

43

Vaikutusten arviointi: yhdyskunta ja ympäristö

Edut / mahdollisuudet Haitat / uhat

Tarkoituksenmukaisen ja ympäristölle

kestävän yhdyskuntarakenteen ja

toiminnallisen ympäristön kehittäminen

mahdollistuu paremmin

Liikenneväylien hyödyntämiseen ja

kehittämiseen lisää voimavaroja

Maankäytön suunnittelu saadaan

kokonaisuudessaan paremmin osaksi kunnan

omaa toimintaa

Henkilöstön erikoistumismahdollisuudet

uudessa kunnassa

Ostopalvelujen vähentämismahdollisuudet

Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja

mahdollisuudet tarpeettomien investointien

välttämiseen

Nykyisten pienempien kunta-/ aluekeskusten

kehittämisen väheneminen

Asumisen ja asukkaiden keskittymisen ja

tiivistymisen jatkuminen kaupunkeihin

nykyisten pienempien kuntien kustannuksella

Yhdistymissopimuksessa on linjattu, että

koko uutta kaupunkia kehitetään, ml. eri

keskukset, taajamat ja reuna-alueet

maapoliittisessa ohjelmassa huomioidaan

myös eri alueiden kehittäminen

Liikenteen ja kuljetusten lisääntyminen

joukko-, asiointi- ja

palveluliikennesuunnitelmassa otetaan

huomioon

8. Kuntien yhteistyövaihtoehto

Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki tekevät yhteistyötä palvelujen järjestämisessä ja muissa toiminnoissa

useilla sektoreilla. Yhteistyötä tehdään sekä kolmen kunnan kesken että osana laajempia

kokonaisuuksia. Sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri ja maakunnan liitto ovat lakisääteisiä

kuntayhtymiä. Seuraavassa on kuvattu keskeiset yhteistyömuodot (kuntarakenneselvityksen

ensimmäisen vaiheen selvityksen mukaan).

Yhteistyömuoto Toimiala Jäsen- tai omistajakunnat tai muuta

huomioitavaa

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut

Riihimäen seudun

terveyskeskuksen

kuntayhtymä

Perusterveydenhuolto jäseninä Hausjärvi, Loppi ja

Riihimäki

Kanta-Hämeen

sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä

Erikoissairaanhoito jäseninä maakunnan kunnat

keskussairaala Hämeenlinnassa,

erikoissairaanhoidon yksikkö

Riihimäellä

Eteva-kuntayhtymä Kehitysvammaisten

palvelut

jäseninä 47 kuntaa Kanta- ja Päijät-

Hämeestä sekä Uudeltamaalta

Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Hämeen

ammattikorkeakoulu Oy

Ammatillinen

korkeakouluopetus,

ammatillinen koulutus

omistajina Riihimäen lisäksi Forssa,

Hattula, Hämeenlinna, Tammela ja

Valkeakoski (Pirkanmaa)

Hyria koulutus Oy Ammatillinen koulutus omistajina Hausjärven, Lopen ja

Riihimäen lisäksi Hyvinkää

(Uusimaa) sekä Hyvinkään–

Riihimäen Seudun

Ammattikoulutussäätiö

Yhteinen

lainausjärjestelmä, Ratamo

(yhteinen aineisto- ja

asiakastietokanta)

Kirjastopalvelut yhteistyö kattaa Riihimäen ja

Hausjärven lisäksi Hyvinkään ja

Nurmijärven (Uusimaa)

Teknisen ja ympäristötoimen palvelut

Kiertokapula Oy Jätehuoltopalvelut omistajina 12 kuntaa Kanta-

Hämeestä, Pirkanmaalta ja

Uudeltamaalta

Jätelautakunta,

Kolmenkierto

Jätehuollon

viranomaistehtävät

jäseninä 12 kuntaa Kanta-Hämeestä,

Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta

44

Hallinto- ja tukipalvelut

Hämeen liitto Aluekehitys,

maakuntakaavoitus

jäseninä maakunnan kunnat

Kanta-Hämeen

pelastuslaitos

Palo- ja pelastustoimi jäseninä maakunnan kunnat

isäntäkuntana Hämeenlinna

Maaseutupalveluyksikkö

Häme

Maaseutuhallintopalvelut yhteistyökuntina Hausjärven, Lopen

ja Riihimäen lisäksi Hattula,

Hämeenlinna ja Janakkala

isäntäkuntana Janakkala (myy

palveluja muille)

YritysVoimala Oy Elinkeinotoimi,

yrityspalvelut

omistajina Hausjärven, Lopen ja

Riihimäen lisäksi Hyvinkää

(Uusimaa)

RHL-Data Oy Tietohallinto- ja IT-palvelut

sekä taloushallinnon,

henkilöstöhallinnon ja

hankintatoimen palvelut

omistajina Hausjärven, Lopen ja

Riihimäen lisäksi Riihimäen seudun

terveyskeskuksen kuntayhtymä

Taulukko: Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella

Mahdolliset tulevat yhteistyömuodot

Kuntarakenneselvityksen toiseen vaiheeseen on sisällytetty yhteistyötarkastelu

kuntaliitosvaihtoehdon rinnalle. Käytännössä yhteistyöesitykset on koottu toimialatyöryhmien

toimesta niin, että jokainen työryhmä on esittänyt omat näkemyksensä yhteistyön lisäämiseksi ja

syventämiseksi. Yhteistyökohteita ei ole käsitelty tai hyväksytty missään kuntarakenneselvityksen

luottamushenkilötyöryhmässä tai kuntien omissa tai yhteisissä toimielimissä. Näin ollen

kuntayhteistyövaihtoehto ei ole täysin vertailukelpoinen kuntarakennevaihtoehdon rinnalla. Käytäntö

on osoittanut, että läheskään kaikki asiantuntijoiden esittämät kuntayhteistyökohteet eivät ole

toteutuneet.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimen osalta seudullista sote-integraatiota jatketaan. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että jos kuntaliitos ei toteudu, voimassaolevan lainsäädännön edellyttämä sote -

integraatio joudutaan toteuttamaan purkamalla terveyskeskuskuntayhtymä ja siirtämällä

Hausjärven ja Lopen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot Riihimäen hoidettavaksi

vastuukuntamallilla. Tämä merkitsee koko sosiaali- ja terveystoimen siirtymistä Riihimäen

kaupungin vastuulle talouden ja henkilöstön osalta. Kokonaisuus on n. 60 % kunnan

toimintamenoista.

On todennäköistä, että valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu jatkuu seuraavalla

hallituskaudella ja sote-esitys kulkee kohti maakunnallista mallia. Tässä tapauksessa Riihimäen

seudun yhteinen sote on siirrettävissä osaksi maakunnallista mallia.

Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelmissa on huomioitava myös sosiaali- ja

terveystoimea koskevat erilaiset lait ja lakimuutokset sekä erityisesti Uusi sosiaalihuoltolaki

(1.1.2015 ja 1.4.2015). Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on painopisteen siirtäminen

hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Yksilön ja perheen

tuen tarpeet tulevat jatkossa määrittämään sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia

enemmän ja tarkemmin. Lähestymiskulma tulee asiakaslähtöisemmäksi, jolloin asiakkaan osallisuus

lisääntyy. Painopisteen muuttuminen edellyttää palvelutarjonnan monipuolistamista ja lisäämistä.

Lain voimaantultua asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti sosiaalihuoltolain mukaisissa

palveluissa. Muutos edellyttää parempaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä.

Sivistystoimi

Varhaiskasvatus

Tavoitteena yhteistyö ainakin seuraavien osalta myös itsenäisten kuntien vaihtoehdossa:

palveluneuvonta, sijoitukset, maksupäätökset, laskutus, palveluseteli, yksityisen palvelun valvonta,

avoin varhaiskasvatus, perusopetuksen iltapäivätoiminta, vuorohoito ja kesätoiminta.

45

Perusopetus

Kuulo-/näkövammaisten opetus

Yksinään kaikki kolme kuntaa ovat liian pieniä järjestämään tarkoituksenmukaisesti opetusta.

Kuntien yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa opetus kustannustehokkaasti. Tämä voi

aiheuttaa lisätila- ja rekrytointitarpeita kunnassa, jossa opetus järjestettäisiin.

Ruotsinkielinen opetus

Yksinään kaikki kolme kuntaa ovat liian pieniä järjestämään tarkoituksenmukaisesti opetusta.

Kuntien yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa opetus alakoulussa kustannustehokkaasti.

Tämä voi aiheuttaa lisätila- ja rekrytointitarpeita kunnassa, jossa opetus järjestettäisiin.

Painotettu opetus (esim. musiikki, liikunta, matemaattis-luonnontieteellinen)

Yhteistyössä olisi mahdollista toteuttaa seudullisesti tarkoituksenmukaisia painotuksia

perusopetuksessa. Mikäli painotus toteutetaan ensisijaisena koulupaikkana, tulee varautua

kuljetuskustannuksiin. Toissijaisena koulupaikkana huoltaja vastaisi koulukyydeistä.

Lisäksi seuraavat mahdolliset yhteistyömuodot laajentaisivat ainakin Hausjärven ja Lopen nykyisiä

palveluja:

Eri uskontojen opetus, S2-opetus, oman äidinkielen opetus, vieraiden kielten opetus

Verkko-opetuksen kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia tulisi selvittää.

JOPO-opetus: Joustavalla perusopetuksella pyritään koulupudokkaiden aktivoimiseen.

Toteutuu tällä hetkellä Lopella ja Riihimäellä. Lopella on ongelmana rahoituksen

määräaikaisuus. Hausjärvellä olisi tarvetta Jopo-opetukselle.

Valmistava opetus (maahanmuuttajille)

Riihimäellä on valmistavat luokat. Hausjärvellä ja Lopella ei tarjota tätä palvelua, vaikka

ajoittain tarvetta olisi.

Lisäopetus (ns. kymppiluokka)

Toteutuu tällä hetkellä Riihimäellä. Riihimäkeläiset opiskelijat ovat etusijalla. Hausjärvellä ja

Lopella ei tarjota tätä palvelua, vaikka ajoittain tarvetta olisi. Tulisi tarjota ensisijaisesti

seutukunnan oppilaille.

Kuntouttavat luokat psykososiaalisista ongelmista kärsiville oppilaille

Riihimäellä ja Lopella toteutuu. Riihimäellä toimii kaksi luokkaa, 1-5 –luokkien ja 6-9 –

luokkien oppilaille. Lopella ongelmana on yksi ryhmä kaikille perusopetuksen ikäluokille ja

rahoituksen määräaikaisuus.

TVT-yhteistyö ja pedagoginen tuki

Perusopetuksen pedagogiseen kehittämiseen seudullisesti pitäisi saada yhtenäisyyttä ja

lisäpanostusta.

Lukiokoulutus

Lukioiden välinen yhteistyö aloitetaan kuntaliitoksesta huolimatta. Tällä hetkellä näyttää

todennäköiseltä, että Hausjärvi ja Loppi eivät saa enää itsenäisinä koulutuksenjärjestäjinä

lukiokoulutuksen järjestämislupaa. Julkisen talouden toisen asteen koulutukseen kohdistettavat

leikkaukset siirtävät lukiokoulutuksen rahoitusta entistä enemmän koulutuksenjärjestäjien vastuulle.

Jos valtion rahoituksen suunnitellut 15-20 % leikkaukset kohdistetaan opetukseen, Riihimäen lukion

ryhmät paisuvat ylisuuriksi ja Hausjärven ja Lopen kurssitarjonta supistuu toimimattomaksi. Tässä

tapauksessa opiskelijoiden on erittäin haastavaa saada kokoon lukion oppimäärän vaatimat 75

kurssia.

Vaikka kuntaliitos ei toteutuisi, alueella toimii jatkossa seutulukio, jossa Riihimäen lukiolla on kolme

toimipistettä yllä kuvatun mallin mukaisesti.

Kirjasto

Tällä hetkellä yhteistyö kirjastojen kesken on jo laajaa ja vakiintunutta. Kirjastoilla on paljon yhteisiä

asiakkaita. Etenkin Ryttylän kirjaston lakkauttamisen jälkeen Hausjärven asiakkaat käyttävät paljon

Riihimäen palveluja. Hausjärven kanssa on jo yhteinen kirjastokortti ja Lopen kortti voidaan

aktivoida toiseen järjestelmään. Aineiston kuljetukset yhteistyökirjastojen kesken on jo järjestetty.

Yhteiset käyttösäännöt ja maksut. Säännölliset työkokoukset, joissa sovitaan yhteisistä käytännöistä

46

Liikuntatoimi ja yleinen kulttuuritoimi

ylikunnalliset ulkoilureitit, tapahtumat

käyttömaksujen oikeudenmukaistaminen

Tekniset palvelut

Kunnat tekevät tälläkin hetkellä paljon yhteistyötä. Työryhmä totesi, ettei yhteistyön laajentaminen

synny luonnostaan, koska olemassa olevat resurssit on tällä hetkellä osan vuotta kaikilla käytössä

yhtä aikaa. Luontainen yhteistyö ei ole löytänyt laajemmin paikkaansa kuntien välillä. Työryhmä

katsoo, että seutukunnan kannalta hyviksi vaihtoehdoiksi tässä selvityksessä saaduilla tiedoilla

seuraavia toimintoja.

Vesihuolto, paras vaihtoehto on yhteinen vesilaitos, muutoin varautuminen, varastotoiminnot

ja erikois- asiantuntijatyöt.

Rakennusvalvonta, valtion käskytyksestä siirtyy ylikunnallisiin rakennusvalvontayksiköihin,

Riihimäki-Loppi- Hausjärvi ei tällä hetkellä täytä ympäristöministeriön suunnitteleman

yksikön minimikokovaatimusta.

Ympäristön suojelu, toiminnat tällä hetkellä ovat hyvin eritasoisia. Riihimäellä varauduttu

ympäristön suojelun kehittämiseen Loppi ja Hausjärvi toteuttaa työtä vain perustehtävien

osalta. Tällä hetkellä kehittämis- ja seurantatyössä on kunnallista yhteistyötä. Riihimäen

ympäristönsuojelu katsoo, ettei yhteistyölle ole järkeviä mahdollisuuksia.

Kalustoyhteistyö, koettiin hankalaksi tilanteessa, jossa Loppi tai Hausjärvi ostaisi palveluna

tarvittavaa erikoiskalustoa Riihimäeltä. Riihimäellä ei ole myytäväksi palveluna

kausiluonteista erikoiskalustoa Lopelle tai Hausjärvelle. Myös muun erikoiskaluston käyttö on

koettu hankalaksi ja mahdottomaksi. Tarve tietyille erityiskalustoille on kausiluonteista ja

siitä syystä sen kaltaisen palvelun hankinta naapurikunnista on mahdotonta. Työryhmä

haluaa selvitellä olisiko yhteistyömahdollisuuksia harvemmin käytettyjen kalustohankintoja

suhteen.

Hankinnat, kilpailutukset, metsän myynnit jne. yhteistyötä olemassa, todettiin, että RHL

datan kilpailutus toteuttaa etupäässä Riihimäen kaupungin toiveita. Hankintojen osalta

kunnilla myös sopimuksia Kunta-Pron ja kuntahankintojen kautta.

Varikko - Varastotoimintojen yhdistäminen, yhteistyö.

Yhteisesti voitaisiin selvittää mitä palveluita, lähinnä nyt Riihimäellä on mahdollisuutta myydä

Lopelle ja Hausjärvelle. Yhteisesti voitaisiin selvittää ne työtehtävät, joihin kunnilla on

aikomus tai tavoite rekrytoida henkilökuntaa.

Maankäyttö

Maankäytön puolella harjoitetaan jo yhteistyötä liitoskuntien kesken. Kuntien erilaisten tavoitteiden

takia yhteisen maapolitiikan luominen edellyttää kuitenkin kuntaliitosta. Kuntaliitoksen myötä

maanhankintaa voidaan optimoida, kun nykytilanteessa kuntien maanhankinta kohdistuu eri suuntiin

eri strategioiden pohjalta. Kuntaliitoksen myötä myös vaihtomaiden tarjonta paranee.

Kanta-Hämeen toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on velvoitteita seudulliselle yhteistyölle

maankäytön ja liikenteen kysymyksissä. Yhteistyö on aloitettu. Erityisesti tarvetta koordinointiin on

Läntisen ja Itäisen kehäväylän ja kantatie 54:n maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Tämän

tyyppinen yhteistyö on kuntaliitoksen etenemisestä riippumatta tarpeen myös joukkoliikenteen

kehittämisessä.

Yhteistyötä tehdään myöskin raja-alueiden kaavoituksessa. Hausjärven ja Riihimäen kaksi

yleiskaavaa (Kuulojan sekä Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin) on valmisteltu yhteistyössä

luonnosvaiheeseen asti. Riihimäki ja Hyvinkää ovat myös yhteistyössä valmistelleet Kapulan

osayleiskaavan. Tämän tyyppisen yhteistyön jatkuminen on järkevää ja tarpeellista kuntaliitoksesta

riippumatta. Samantyyppinen yhteistyö on tarpeen myös Janakkalan kanssa. Yritys- ja asuinalueet

rajoittuvat tulevaisuudessa enenevässä määrin liitoskuntien rajoihin, joka kertoo siitä, että

maankäyttö ei ole toteutunut optimaalisesti, vaan suunnittelua joudutaan tekemään nykyisten

kuntarajojen ehdoilla. Kaavoituksen yhteistyöllä ei koskaan voida saavuttaa niitä hyötyjä joita

saataisiin yhdistyneenä kuntana. Erillisinä kuntina jokainen keskittyy omiin tavoitteisiin ja

intresseihin, eikä näin ollen saavuteta yhdyskuntakehityksen kannalta kokonaisuutena optimaalisinta

lopputulosta. Kuntaliitos mahdollistaisi isompien yksittäisten, kuntarajat ylittävien yritys- ja

asuntoalueiden kehittämisen sekä yritysalueiden tehokkaamman profiloinnin, jossa liitosalueelle

muodostuisi suurempia tiettyihin toimialoihin keskittyviä yritysalueita.

47

Valtakunnallisella tasolla on tarvetta yhteisten intressien esilletuontiin tuleviin liikennehankkeisiin

vaikutettaessa. Intresseistä huolehtiminen tehostuisi kuntaliitoksen avulla. Keskeinen

elinvoimaisuuden kehittämisen teema liitosalueella tullee lähitulevaisuudessa olemaan Suomen

Kasvukäytävä. Kuntaliitoksen myötä Lopen ja Hausjärven osaltakin pystyttäisiin paremmin

hyödyntämään tätä teemaa.

Elinkeinopolitiikka

Elinkeinoasioissa yhteistyötä tehdään nykytilanteessa onnistuneesti niissä asioissa, joissa

kilpailuasetelmaa liitoskuntien välillä ei ole; nämä yrityspalvelut toteutetaan jo yhteisesti omistetun

Yritysvoimala Oy :n kautta. Myöskin yhteistä seutumarkkinointia toteutetaan yhteistyössä, ja tämä

yhteistyö varmasti jatkuu kuntaliitoksesta huolimatta. Seutumarkkinoinnin toteuttamista kuntaliitos

kuitenkin helpottaisi ja tehostaisi, koska yhdistyneen kunnan markkinoinnilliset kärjet olisivat

monipuolisemmat kuin nykyisillä kunnilla. Vapaiden toimitilojen yhteinen verkkopalvelu

(riihimäentilat.fi) sisältää nykyisellään vain Riihimäen ja Lopen tilat. Kuntaliitoksesta riippumatta

Hausjärven kannattaisi liittyä palveluun.

Nykyiset yhteistyömallit on pääosin luotu viimeisten 2-3 vuoden aikana. Yhteistyö nykyisten

toimijoiden välillä toimii optimaalisesti. Järkevät yhteistyömallit on jo otettu käyttöön, ja uusia

yhteistyön kehittämismahdollisuuksia ei nähdä, vaan pikemminkin on riski että henkilövaihdosten

myötä yhteistyön taso voi laskea. Elinkeinotoiminnassa, jossa kyse on yritysten houkuttelusta

kuntiin, kilpailuasetelma estää yhteistyön kehittämisen ilman kuntaliitosta.

Kuntaliitoksen myötä muodostuva yli 45.000 asukkaan kaupunki olisi houkuttelevuudeltaan ja

painoarvoltaan eri luokkaa kuin nykyiset 8.000-29.000 asukkaan kunnat. Yritykset, erityisesti

vähittäiskaupan alalla, valitsevat sijaintipaikkojaan kaupunkien asukasmäärien mukaan, ja

kuntaliitos helpottaisi yritystoiminnan kehittämistä liitosalueella. Myöskin esim. ulkomaisiin yrityksiin

kohdistuvassa, Suomen kasvukäytävä –teemaisessa markkinoinnissa 45.000 asukasmäärän

kaupunki herättäisi suurempaa mielenkiintoa. Kaupungin kiinnostavuus yhteistyökumppanina

erilaissa verkostoissa paranisi. Tämäntyyppisiä esimerkkejä on muiltakin kuntaliitospaikkakunnilta,

kuten Seinäjoelta.

48

Liite 1. Työryhmien kokoonpanot

Neuvotteluryhmä

Hausjärvi:

- Heini Ristavaara

- Juha Lehtonen

- Risto Tiippana

- Erkki Pokkinen

- Timo Ratilainen

- Pekka Lokinperä (Asiantuntija)

- Kari Masalin (Asiantuntija)

- Päivi Terävä / Aleksi Heikkilä (Asiantuntija)

Loppi

- Seppo Kuparinen (pj)

- Sakari Vuorinen

- Marianna Rautiainen

- Antti Salminen

- Outi Kekki

- Marja Peltomäki (Asiantuntija)

- Tiina Seppälä (Asiantuntija)

- Karoliina Viitanen (Asiantuntija)

Riihimäki

- Kalevi Pullinen

- Janne Yrjölä

- Sari Jokinen

- Mauno Ovaskainen

- Ismo Portin

- Kai Heimonen (Asiantuntija)

- Tommi Räty (Asiantuntija)

- Seppo Keskiruokanen (Asiantuntija)

- Ritva Mustonen, sihteeri

Henkilöstön edustajat

- Sanna Uotila, JUKO

- Raili Vuorinen, JHL

- Päivi Pöyry, Super

Liitossopimustyöryhmä

Hausjärvi

- Pekka Lokinperä (pj)

- Kari Masalin

- Päivi Terävä

- Aleksi Heikkilä

Loppi

- Marja Peltomäki

- Tiina Seppälä

- Karoliina Viitanen

Riihimäki

- Kai Heimonen

- Tommi Räty

- Seppo Keskiruokanen

- Ritva Mustonen, sihteeri

Raili Vuorinen, henkilöstön edustaja

Jarkko Majava, FCG

Projektiryhmä

Hausjärvi

- Päivi Terävä (pj)

Loppi

- Karoliina Viitanen

49

Riihimäki

- Seppo Keskiruokanen

- Ritva Mustonen, sihteeri

Jarkko Majava, FCG

Alatyöryhmät

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Hausjärvi

- Teija Suorsa-Salonen

- Heini Ristavaara

Loppi

- Seppo Kuparinen

- Riitta Lehtinen (pj)

Riihimäki

- Kristiina Kalliovalkama,

- Marjo Lindgren

- Tommi Räty

- Mirja Saarni

Riihimäen seudun terveyskeskus

- Tero Pitkämäki

- Juha Tiainen

Sirkka Tiippana (henkilöstön edustaja)

Sarianne Tulirinta (sihteeri)

Sivistyspalvelut

Hausjärvi

- Markku Torttila (pj)

- Juha Lehtonen

Loppi

- Tero Kuusisto

- Antti Salminen

Riihimäki

- Esa Santakallio

- Sari Jokinen

Anja Mäkelä (henkilöstöjärjestöjen edustaja)

Merja Viitanen (sihteeri)

Teknisten palvelujen työryhmä (tekninen, ympäristö, rakennusvalvonta)

Hausjärvi

- Paavo Vuori (pj)

- Erkki Pokkinen

Loppi

- Timo Rahikainen

- Sakari Vuorinen

Riihimäki

- Jouko Lehtonen

- Kalevi Pullinen

Elinvoimaisuustyöryhmä (elinkeinopolitiikka, maankäyttö / kaavoitus)

Hausjärvi

- Ilkka Korhonen

- Markus Peevo

- Risto Tiippana

Loppi

- Jyrki Käki

- Pekka Säteri

- Outi Kekki

50

Riihimäki

- Mika Herpiö (pj)

- Raija Niemi

- Mauno Ovaskainen

Talous-, hallinto- ja henkilöstötyöryhmä

Hausjärvi

- Aleksi Heikkilä (pj)

- Markus Peevo

Riihimäki

- Jussi Savola

- Aila Ylioja

- Taina Köninki

Loppi

- Pekka Leppänen

- Katja Väistö

Riihimäen seudun terveyskeskus

- Sari Järvinen

- Tero Pitkämäki

Henkilöstön edustajat

- Anja Mäkelä Juko,

- Juha Kankus JHL,

- Sirkka Tiippana Super,

- Riitta Alho Jyty

Demokratiatyöryhmä

Riihimäki

- Kai Heimonen (pj)

- Seppo Keskiruokanen

Hausjärvi

- Timo Ratilainen

- Päivi Terävä

Loppi

- Marianna Rautiainen

- Karoliina Viitanen

Sirpa Aulio Riihimäki, henkilöstön edustaja

Katja Väistö, työryhmän sihteeri