Lauri Ikkala & Jani Kaipainen

HAKUSANOJEN OPTIMOINTI MOBIILISOVELLUKSEN MARKKINOINNISSA

GOOGLE PLAY STORESSA

Lauri Ikkala & Jani Kaipainen

Opinnäytetyö

Syksy 2016

Liiketalouden yksikkö

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

HAKUSANOJEN OPTIMOINTI MOBIILISOVELLUKSEN MARKKINOINNISSA

GOOGLE PLAY STORESSA

3

TIIVISTELMÄ

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Liiketalouden koulutusohjelma, liiketoimintaosaamisen suuntautumisvaihtoehto

Tekijät: Jani Kaipainen ja Lauri Ikkala

Opinnäytetyön nimi: Hakusanojen optimointi mobiilisovelluksen markkinoinnissa

Google Play Storessa

Työn ohjaaja: Miikka Blomster

Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2016 Sivumäärä: 35+1

Opinnäytetyö tutkii hakusanojen optimointia Google Playn sovelluskaupassa.

Tarkoituksena on kehittää osaamista, jolla mobiilisovelluskehittäjät saisivat

sovelluksensa markkinointiin lisää tehoa aiheesta, josta löytyy niukalti aikaisempaa

suomenkielistä tutkimusmateriaalia.

Hakuoptimointi on osa mobiilisovelluskaupan optimoinnin toimenpiteitä (englannin

kielen sanoista application store optimization tai ASO). ASO puolestaan kuuluu

mobiilisovelluksen markkinoinnin toimenpiteisiin. Työn tavoitteena on kehittää

hakuoptimoinnin menetelmien osaamista.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu alan ammattilaisten tekemiin e-kirjoihin, artikkeleihin

ja oppaisiin. Myös kirjalähteitä on, jotka käsittelevät erityisesti kuluttajakäyttäytymistä ja

tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, jossa

haastateltiin kahta suomalaista suhteellisen menestynyttä mobiilialan yritystä.

Yhteenvetona tuloksista kävi ilmi, että hyvin optimoidut tekstisisällöt nostavat

sovelluksen sijoitusta Google Playn hakutuloksissa merkittävästi. Erityisen tärkeää on

kuitenkin huomioida, millaisissa tapauksissa sijoituksen parannus tapahtuu, koska sillä

on olennainen merkitys näkyvyyden parantumisen kannalta. Mikäli hyvät avainsanat on

valittu ja tekstisisällöt optimoitu, se voi kasvattaa mobiilisovelluksen kauppasivulle

tuomaa liikennettä moninkertaiseksi.

Tutkimushavainnoista kävi myös ilmi, että sovelluksen kauppasivun visuaaliset

elementit, kuten esittelyvideo, kuvat ja sovelluksen ikoni, ovat merkittävämpiä

konversioon vaikuttavia tekijöitä kuin tekstisisältö. Hyvänä jatkotutkimuksen aiheena

voisikin olla nämä asiat. Myös vastine Applen App Storesta voi olla hyvä

jatkotutkimuksen aihe.

Asiasanat: mobiilisovellus, applikaatio, hakusanojen optimointi, ASO, Google Play Store

4

ABSTRACT

Oulun University of Applied Sciences

Degree programme in Business Economics

Authors: Jani Kaipainen and Lauri Ikkala

Title of thesis: Keyword optimization in marketing of mobile application on Google

Play Store

Supervisor: Miikka Blomster

Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Number of pages: 35+1

This study examined keyword optimization on Google Play’s platform. Knowing that

mobile applications are much competed business and lack of theses in Finnish about

keyword optimization on application store, the authors wanted to take the opportunity to

help mobile developers. Keyword optimization is a part of application store optimization

techniques, often referred to as ASO, which in turn is a part of application marketing

procedures. The aim of the study is to develop the know-how of keyword optimization

practices.

The theoretical background is based on e-books, professional blogs, articles and

published guides of renowned experts at digital marketing. The study also includes some

book sources which discuss the research methodology and the theory of consumer buying

behavior supporting the study as a whole. Qualitative research method was chosen and

hence two successful Finnish mobile application companies were interviewed about their

ASO practices.

To conclude the findings, it can be said that well-optimized text parts result in a

substantially better search rank on Google Play. It is important to note, however, that the

key is where this better ranking occurs as it determines the significance of improved

visibility. That being said, improved visibility in appropriate occasions can multiply

traffic to Google Play application landing page.

The study also indicates that the visual elements of application landing page, such as

video, pictures and application icon, have a more prominent role in the conversion of

potential user than texts. Focus on these elements could be a good further study. Another

follow-up research could be a study about Apple App Store in comparison with Google

Play.

Keywords: mobile, application, keyword optimization, ASO, Google Play Store

5

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ .............................................................................................................. 3

ABSTRACT .................................................................................................................. 4

1 JOHDANTO ........................................................................................................... 6

2 KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN ................................................................... 8

2.1 Kuluttajakäyttäytymisen erityispiirteet online-ympäristössä ....................... 10

2.2 Valintatekijät sovelluskaupassa.................................................................... 11

3. SOVELLUSKAUPAN OPTIMOINTI ............................................................. 13

3.1 Mobiilisovellus ............................................................................................. 13

3.2 Applikaatio tyypit ......................................................................................... 15

3.3 Google Play Store......................................................................................... 16

3.4 Miksi optimointi on tärkeää ......................................................................... 17

3.5 Hakusanojen optimointi ............................................................................... 18

3.6 Lokalisointi hakusanaoptimoinnissa ............................................................ 19

4. TUTKIMUSMETODOLOGIA ........................................................................ 21

4.1 Tutkimusmenetelmä ..................................................................................... 21

4.2 Tutkimusongelma ......................................................................................... 22

4.3 Toteutus ........................................................................................................ 22

4.4 Reliabiliteetti ja validiteetti .......................................................................... 23

5. TULOKSET ...................................................................................................... 25

5.1 ASO-prosessi ................................................................................................ 25

5.2 Hakusanojen määrittäminen ja työkalut ....................................................... 25

5.3 Lokalisaatio ja A/B-testaus .......................................................................... 27

5.4 Teksti ja visuaalisisältö sovellussivulla ....................................................... 27

6. JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................... 29

7. POHDINTA ...................................................................................................... 32

LÄHTEET ................................................................................................................... 34

HAASTATTELURUNKO .......................................................................................... 36

6

1 JOHDANTO

Tässä tutkimuksessa perehdyttiin mobiilisovelluskauppaan Google Play Storeen ja

tutkittiin sitä, miten Google Playn mobiilisovelluksien hakutuloksiin pystytään

vaikuttamaan hakusanojen optimoinnilla. Tätä kautta saadaan lisää näkyvyyttä ja

liikennettä mobiilisovelluksen Google Play -sivulle, mikä välillisesti vaikuttaa myös

latauksien määrään. Sovelluskauppasivuun liittyviä markkinoinnillisia toimenpiteitä

voidaan kollektiivisesti kutsua sovelluskaupan optimoinniksi, joka tulee englanninkielen

sanoista application store optimization (lyhenne ASO).

Tutkimuksen viitekehykseksi rajattiin Google Play ja painotus on

hakusanaoptimoinnissa. Muihin mobiilisovellustyyppeihin ja sovelluskauppoihin tätä

työtä voinee soveltaa joltain osin, mutta siihen puoleen tässä tutkimuksessa ei mennä.

Tutkimusongelma sijoittui mobiilisovelluskaupassa olevien markkinoinnillisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tutkimuksen tavoite on tuoda sovelluksien

kehittäjille ja markkinoijille tietoa tavoista, joilla he saavat sovelluksensa paremmin

näkyviin Google Playssä ja tätä kautta enemmän liikennettä sovelluskauppasivullensa.

Tutkimuskysymykset ovat että millaisia hakusanaoptimoinnin tyypillisiä toimenpiteitä on

ja miten niihin kannattaa panostaa.

Teoriaosa koostuu pääasiassa englanninkielisistä lähteistä, sillä mobiilisovellusala on niin

nuori toimiala, että tutkimuskohdetta koskevaa suomenkielistä aineistoa oli tekohetkellä

melko vähän. Tutkimusmetodologiana on laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimusosa

toteutettiin haastattelemalla suomalaisia mobiilialan ammattilaisia. Haastattelut

litteroitiin ja analysoitiin. Analyysitapana käytettiin induktiivista diskurssianalyysia.

Havainnoista tehtiin päätelmiä, joista muodostettiin tulokset. Tuloksista siirryttiin

johtopäätöksiin ja pohdintaan.

Tuloksien pääkohtien yhteenvetona kävi ilmi, että hyvin optimoidut tekstisisällöt nostavat

sovelluksen sijoitusta Google Playn hakutuloksissa merkittävästi. Erityisen tärkeää on

kuitenkin huomioida, millaisissa tapauksissa sijoituksen parannus tapahtuu, koska sillä

on olennainen merkitys siihen, kuinka paljon todellinen näkyvyys lisääntyy. Sadannelta

sijalta nousu vaikkapa kaksikymmentä sijaa paremmaksi on näkyvyyden kannalta

7

luonnollisesti aivan eri merkitys verrattuna siihen, jos 20. sija paranee kymmenen parhaan

joukkoon. Mutta mikäli hyvät avainsanat on valittu ja tekstisisällöt optimoitu, se voi

kasvattaa mobiilisovelluksen kauppasivulle tuomaa liikennettä moninkertaisesti.

8

2 KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN

Hakusijoituksen optimointia lähdemme pohjustamaan siitä, miten haut tapahtuvat

sovelluskaupassa. Haku on kuluttajan ostokäyttäytymisen vaihe, jota tässä tapauksessa

sovelletaan niin, että kuluttaja toimii mobiiliverkossa älypuhelimen välityksellä. Tämä

siksi, että kuluttajan ostokäyttäytyminen muovautuu osittain myös sen mukaan

millaisessa toimintaympäristössä eli markkinaympäristössä hän toimii. Kuluttajan

ostokäyttäytymisen tavoitteena on jonkin tarpeen tyydyttäminen (Rope & Pyykkö 2003,

153).

Kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää markkinoijalle, koska sen avulla

pystytään arvioimaan, missä kuluttajat ovat, miten he siellä toimivat ja mitkä vaikuttimet

ovat kuluttajien käyttäytymisen taustalla (Kotler, Armstrong, Saunders & Wong 1999,

253). Tässä ideana on ymmärtää se, miten kuluttajan käyttäytymiseen pystytään

vaikuttamaan markkinoijalle suosiollisella tavalla, esimerkiksi valitsemalla

kauppaamansa sovelluksen. Ostokäyttäytymistä on perinteisesti kuvattu kuluttajan

ostoprosessilla (sama). Kuluttajan ostoprosessi voidaan esittää seuraavalla kuviolla:

KUVIO 1. Kuluttajan ostoprosessi (Rope & Pyykkö 2003, 152)

Tarpeen / halun syntyminen

Tarpeen / halun toiminnallistamispäätös

Kohteen haku / vaihtoehtojen haku

Vaihtoehtojen arviointi ja arvottaminen

Ostopäätös

9

Kuluttajan ostoprosessi käynnistyy tarpeen tai halun syntymisellä kuluttajassa (sama,

254). Tämä voi olla melkeinpä mitä tahansa, mutta tämän työn viitekehystä ajatellen

otetaan esimerkkinä vaikkapa tarve viihdyttää itseään. Ensimmäisessä vaiheessa halu voi

olla kuluttajalle aluksi tiedostamatonta. Toista vaihetta kutsutaan tarpeen

toiminnallistamispäätökseksi. Esimerkkitapauksen kuluttaja tiedostaa olevansa

tylsistynyt ja päättää ryhtyä tekemään asian eteen jotain. Kolmannessa vaiheessa kuluttaja

etsii tietoa mahdollisista ratkaisuista hänen tarpeen tai halun tyydyttämiseksi (sama, 254-

255). Esimerkkitilanteessa kuluttaja ottaa vaikkapa älypuhelimensa esiin ja menee

Google Play -mobiilisovelluskauppaan selailemaan pelivalikoimaa. Jos hän kerää useita

vaihtoehtoja, seuraava eli neljäs vaihe on näiden puntarointi eli kuluttaja arvioi, mikä

sopisi parhaiten hänelle (sama, 255-256). Viides ja viimeinen vaihe on ostopäätös eli

kuluttaja valitsee tuotteen. Google Play -esimerkissämme se tarkoittaisi sitä, että kuluttaja

löysi vaihtoehdoistaan sillä hetkellä miellyttävimmän tuntuisen pelin. Jos kyseessä on

maksuton tuote, voi olla luontevampaa puhua valintapäätöksestä.

KUVIO 2. Ostoprosessin syklinen malli (Court, Elzinga, Mulder & Vetvik

2009, viitattu 19.4.2016)

10

Edellä esitetty ostoprosessin syklinen malli kuvaa myös varsinaista ostohetkeä

pidemmälle. Oston jälkeistä vaihetta kuvataan tapahtumasarjaksi, jossa tuotteen käytöstä

ja siihen liittyvästä palvelusta saadaan kokemuksia, jotka vaikuttavat seuraavaan

tuotetyyppiä koskevaan ostoprosessiin. Kokemuksien ollessa positiivisia, kuluttaja

todennäköisesti jatkaa saman tarjoajan asiakkaana ja päinvastoin. (sama, 258-259.)

Tämän tutkimuksen kautta ajateltuna voimme muotoilla asian siten, että

mobiilisovelluksen kehittäjä pyrkii löytämään oikeat hakusanat siihen tilanteeseen kun

kuluttaja etsii vaihtoehtoja sen tarpeen tyydyttämiseksi, johon oma sovellus sopisi.

Kehittäjä haluaa tietenkin olla kuluttajan kohdehaussa korkealla sijoituksella. Näkyvyyttä

voidaan toki edistää monin eri keinoin, mutta tässä työssä keskitytään hakusanojen

optimointiin.

2.1 Kuluttajakäyttäytymisen erityispiirteet online-ympäristössä

Kuluttajakäyttäytymisen peruspilarit voidaan pitää pysyvän samana eli ostoprosessin

perinteisiä malleja voidaan osittain soveltaa myös online-ympäristöön, mutta

teknologisten innovaatioiden myötä kuluttajakäyttäytymisen vanhoja piirteitä poistuu ja

uusia tulee tilalle. Viimeisin niistä on digitalisaatio. Digitalisaation määritelmä kehittyy

vielä itsekin ja siitä on monta versiota näkökulmasta riippuen, mutta yleisellä tasolla se

voidaan muotoilla seuraavasti: digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden

integroiminen jokapäiväiseen elämään tietoverkkojen kautta (WebFinance Inc. 2016,

viitattu 16.3.2016). Tämä on mahdollistanut aivan uudenlaiset kohtauspaikat kuluttajille

ja markkinoille sekä muuttanut heidän välisiä vuorovaikutustapoja.

Kuluttajakäyttäytyminen on kehittynyt digitalisaation vaikutuksen myötä kohti Internet-

vetoista. Kulutuskäyttäytymisen uudeksi kanavaksi on tullut älypuhelin, jonka kautta

hyödynnetään Internetin ja mobiilisovelluksien tuomia mahdollisuuksia. Tapa poikkeaa

perinteisestä ei-digitaalisesta kuluttajakäyttäytymisestä siinä, että kuluttajat hyödyntävät

Internetiä esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen tietojen hankinnassa, suosituksien

keräämisessä, hintojen vertailussa ja kokemuksien jakamisessa (Kotler ym. 1999, 969).

Kuluttajakäyttäytymistä pystytään myös tehokkaammin seuraamaan ja keräämään

kuluttajista tietoa (sama, 970). Myös valintavaihtoehtojen määrä nousee paljon.

11

2.2 Valintatekijät sovelluskaupassa

Valintatekijöillä tarkoitamme niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajan

valintaperusteisiin. Eri tekijöitä on todella suuri määrä, mutta tässä oppaassa keskitymme

kolmeen ei-visuaaliseen tekijään, jotka vaikuttavat merkittävästi valintapäätökseen

tilanteessa, jossa mobiilisovellus löydetään orgaanisen haun kautta. Nimitämme nämä

tekijät seuraavasti:

mobiilisovelluksen hakusijoitus

mobiilisovelluksen brändiarvo

mobiilisovelluksen suositusarvo

Avaamme edellä mainittuja pointteja seuraavassa. Se, kuinka lähelle hakutuloksen kärkeä

sovellus sijoittuu, on suorastaan elinehto sille, että sovellus pääsee ylipäänsä kilpailemaan

potentiaalisista latauksista. Tämä perustuu siihen, että mobiilikäyttäjät eivät ”tuhlaa”

aikaansa selaamalla kärkivaihtoehtoja pidemmälle samalla periaatteella kuin normaalissa

Google-haussakin käyttäjät harvoin jatkavat ensimmäistä hakutulossivua pidemmälle.

MobileDevHQ:n (2016, viitattu 19.8.2016) tekemän tutkimuksen mukaan hakutuloksien

sijoille 1–5 sijoittuneet sovellukset saavat yhteensä 66% kaikista klikkauksista. Sijoilla

6–10 olevat saivat 20%:n osuuden. Sijoilla 11–20 saivat enää vain 8% klikkauksista.

Tämä siis tarkoittaa, että todennäköisyys sovelluksen noteeraamisesta pienenee nopeasti

hakusijoituksen laskiessa.

Valintatilanteessa merkitystä on myös sovelluksen tekijän brändiarvolla. Jos tekijä on

entuudestaan tunnettu brändi, se huomattavasti parantaa vetovoimaa. MobileDevHQ:n

tutkimustuloksissa havaittiin, että testihaun 20 ensimmäisen sovelluksen joukossa vain

35% oli isojen brändien omistamia, mutta ne saivat 89% latauksista. Pienet yritykset,

joilla ei ole vielä brändin tuomaa vetovoimaa eikä varoja tehdä isoja

markkinointikampanjoita, ovat näillä mittareilla katsottuna selvästi altavastaajan

tilanteessa. Niiden tulisikin tuoda vahvat puolensa esille muilla osa-alueilla.

Mobiilisovelluksen suositusarvolla tarkoitamme sitä, kuinka hyvät arvostelut sovellus on

saanut Google Playssa eli kuinka monta tähteä käyttäjät ovat antaneet sovellukselle.

MobileDevHQ:n tutkimustuloksista havaittiin, että käyttäjien valitsemien sovelluksien

yhteenlaskettu tähtikeskiarvo oli 3,3 tähteä. Asteikolla 1-5 luku ei ole kovin suuri, joten

12

potentiaaliselle käyttäjälle pisteytyksen painoarvo valintaperusteissa ei kasva paljoa enää

siinä tilanteessa, kun potentiaalinen sovellus on saanut vähintään kohtuullisen hyvät

arvostelut.

13

3. SOVELLUSKAUPAN OPTIMOINTI

Sovelluskaupan optimointi (application store optimization: “ASO”) on menetelmä

optimoida sovelluksen näkyvyyttä sovelluskaupan hakukoneissa (Ganguly 2013, viitattu

12.3.2016). Lisääntynyt näkyvyys tuo relevanteissa tilanteissa paljon lisää kävijöitä

sovelluksen kauppasivulle.

ASO:n tehokkaaseen toteuttamiseen olisi hyvä olla ymmärrystä kohdeyleisöstä, ainakin

siitä, millä mahdollisilla hakusanoilla he etsivät sovellusta. Tässä kohdassa tulee myös

tunnistaa mihin tarpeeseen applikaatio on luotu, jotta voidaan miettiä millä hakusanoilla

kyseiseen ongelmaan potentiaaliset käyttäjät ovat etsimässä vastausta. (Ganguly 2013,

viitattu 12.3.2016.) ASO aihepiirinä sisältää sekä ilmaista, että maksettua mainontaa,

mutta tässä tutkimuksessa keskitytään hakusanojen avulla kohennettuun näkyvyyteen.

Huolellisesti tehty hakuoptimointi tarvitsee etenkin isoissa julkaisuissa aikaa tai rahaa,

jos palvelu on ulkoistettu.

Google Playn kauppasivun suunnittelussa ei tulisi kuitenkaan mennä hakuoptimointi

edellä. Kauppasivulla sovelluksen nimen ja kuvauskentän ensisijainen tehtävä on luoda

hyvä ensivaikutelma, joten ylenpalttinen avainhakusanojen tukkiminen ilman

johdonmukaista kokonaisuutta on syytä jättää pois. Kannattaa lähestyä hakusanojen

optimointia sovelluksen kauppasivun viestintästrategiaa tukevalla asenteella.

3.1 Mobiilisovellus

Mobiilisovellukset, tai mobiiliapplikaatiot, ovat tietokoneella suunniteltuja ja kehitettyjä

ohjelmistoja, jotka on julkaistu älypuhelimiin tai tabletteihin. Applikaatioihin käyttäjä

pääsee klikkaamalla applikaatio-ikonia älypuhelimen ruudulla. (BBC 2014, viitattu

12.3.2016.) Useasti applikaatiot vaativat aktiivisen Internet-yhteyden, jotta ohjelmisto

voi palvella käyttäjää täydellä potentiaalillaan. Hyvä mobiilisovellus tarjoaa käyttäjälle

ainutlaatuisen käyttökokemuksen ja palvelun verrattuna perinteiseen web-selailuun

14

älypuhelimella. Kuluneiden vuosien aikana mobiilisovelluksia on kehitetty runsaasti eri

käyttötarkoituksiin. Suosituimmat kategoriat sovelluksille ovat uutiset, pelit ja sosiaaliset

applikaatiot.

KUVIO 3. Älypuhelimien määrä (Ericsson Ab 2013, viitattu 18.3.2016)

Yllä oleva graafi kuvaa maailmanlaajuisesti älypuhelin trendin huikeaa kasvuvauhtia

verrattuna muihin mobiililaitteisiin. Tosin, graafin vuodesta 2014 eteenpäin olevat luvut

ovat ennustettuja. Mobiiliverkkotoimittajan Ericssonin raportin mukaan (2013, viitattu

18.3.2016) vuonna 2019 tulee olemaan jo yli 5.6 miljardia aktiivista älypuhelin tilausta,

joka vastaa noin 60% kaikista mobiililaitteiden tilauksista. Se tarkoittaa siis sitä, että

älypuhelimien tilausten määrä on lähes kolminkertaistunut kuudessa vuodessa.

Mobiiliohjelmistojen kysyntä samalla kasvaa ja tämä tieto luokin suurempaa potentiaalia

ohjelmistokehittäjille.

Toinen lupaava ennuste on mobiilinetin käyttäjien alati kasvava käyttäjäkunta. Tämä

helpottaa mobiilisovellusten kehitystyötä, sillä sovelluksen kautta kehittäjät voivat kerätä

dataa sovelluksen käyttötavoista. Ongelmapaikat on täten helpompi havaita, ja

5,6 bn

15

applikaatiota voidaan myös kehittää samalla haluttuun suuntaan palvelemaan käyttäjiä

entistä tehokkaammin.

3.2 Applikaatio tyypit

Eri lähteet kategorisoi applikaatio tyyppejä eri tavoilla. Merrick Loganin (2016, viitattu

23.3.2016) mukaan applikaatiot voidaan lajitella yleisesti seitsemään erilaiseen

kategoriaan:

● Hyötysovellukset

● Viihdesovellukset

● Pelit

● Uutiset

● Tuottavuus

● Elämäntapa/tyyli

● Sosiaaliset mediat

Jokainen kategoria on omalla tavallaan omanlaisensa ja vaatii erilaista suunnittelua ja

liiketoimintamallia. Toki tässä pitää muistaa, että osa sovelluksista kulkee useamman

kategorian rajamailla, joka hämärtää hieman mihin mikäkin eniten liitetään. Hyvänä

esimerkkinä voidaan pitää pelillistettyjä sovelluksia, jotka voivat tarjota esimerkiksi

tuottavuus- ja viihdeominaisuuksia yhtä aikaa pelimäisessä muodossa.

Hyötysovellukset ovat joka päivän käyttösovelluksia ja kulkevat mukana tukemassa

arkea. Hyötysovelluksiin voidaan lukea esimerkiksi herätyskello.

Tuottavuus kategoriasta löytyy applikaatioita jotka parantavat tuottavuutta, kuten muistio

tai tehtävälista. Monesti tuottavuus kategoria voidaan sotkea hyödyn kanssa, sillä

sovellukset muistuttavat monesti toisiaan.

Viihdesovelluksilla voi esimerkiksi kehittää omaa älypuhelimen viihtyisyyttä

muokkaamalla käyttöliittymiä tai vaihtamalla äänimaailmaa. Pelit ovat oma erittäin

kilpailtu maailmansa, joiden avulla käyttäjät voivat kuluttaa omaa aikaansa esimerkiksi

16

bussimatkalla. Uutissovellukset taas puolestaan pitävät huolen, että saamme

jokapäiväisen informaation maailman tapahtumista.

Elämäntapa/tyyli sovellukset tarjoavat vaihtoehtoisia teitä löytää nautintoja elämään.

Näiden sovellusten avulla voimme selata esimerkiksi ulkomaan matkakohteita, opiskella

erilaisia viinejä tai pitää vaikka kuntosalipäiväkirjaa.

Sosiaalisista sovelluksista monesti löytyy erilaisia applikaatioita, jotka yhdistävät ihmisiä

ympäri maailman. Näiden avulla käyttäjille luodaan erilaisia mahdollisuuksia tavoittaa

lajitovereitaan älypuhelimen välityksellä.

3.3 Google Play Store

Google Play Store on Android-pohjaisten sovellusten suurin kauppapaikka. Tässä työssä

keskitytään vain tähän kauppapaikkaan, sillä Google Play on maailman mittarilla

selkeästi suurin Android-sovellusten jakelukanava.

Sovellusten myymälät ovat aina digitaalisia. Siksi niihin on luontevaa soveltaa

digitaalisen markkinoinnin oppeja. Digitaalinen markkinointi on markkinoinnin osa, jota

toteutetaan informaatioteknologian avulla. Informaatioteknologia on mahdollistanut

monenlaisten markkinointikanavien syntymisen, kuten Internet-verkko, sähköposti,

tietokannat, älypuhelimet ja smart-televisiot, joita hyödynnetään digitaalisessa

markkinoinnissa. Digitaalisen markkinoinnin tavoitteena on tukea markkinointitoimintaa

uusien asiakkaiden hankinnassa ja nykyisten asiakkaiden sitouttamisessa. (Chaffey 2015,

viitattu 30.3.2016).

Google Play Store on jaoteltu maakohtaisesti. Sovellusjulkaisijat voivat valita, missä

maassa sovellukset ovat saatavilla. Esimerkiksi Suomen Google Playssa on osittain

erilainen valikoima kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi samassa sovelluksessa voi olla eroja

riippuen siitä, minkä maan Google Playsta sovellus on hankittu. Yleinen ero on käännetty

kieli, mutta myös designissa tai symboliikassa voi olla eroja, jotka perustuvat

kulttuuritekijöihin.

17

KUVIO 4. Applikaatioiden määrä kuukausittain (Statista 2016, viitattu 28.3.2016)

Yllä oleva taulukko kertoo applikaatioiden yhteismäärän kuukautta kohti Google Playssa.

Google Play Store ylitti miljoonan applikaation rajan heinäkuussa 2013 ja statistiikan

mukaan marraskuussa 2015 applikaatioita oli jo 1.8 miljoonan verran.

3.4 Miksi optimointi on tärkeää

Applikaatiokaupan hakutoiminto on suosittu tapa löytää mieleisiä sovelluksia. Seuraava

kuvio havainnollistaa asiaa:

18

KUVIO 5. Haun osuus applikaatioita löydettäessä (Tiongson 2015, viitattu

3.4.2016)

Googlen tutkimuksen mukaan (2015, viitattu 3.4.2016) joka neljäs sovellus löydetään

hakutoiminnon kautta. Tämä on tosin hyvin yleispätevä luku. Prosenttiosuudet

vaihtelevat sovellustyyppien mukaan. Tutkimuksen merkittävimpiin löydöksiin sisältyy

myös, että eniten hakutoiminnosta hyötyvät lokalisoidut sovellukset. Lokalisointia

käsitellään erikseen tarkemmin kappaleessa 3.6.

3.5 Hakusanojen optimointi

Hakusanat ovat oleellinen osa ASO-prosessia. Markkinoilta löytyy myös tätä varten

suunniteltuja työkaluja kuten Google Keyword Planner ja Google Trends, joiden avulla

voidaan etsiä hyväksi todettuja potentiaalisia hakusanoja. Näiden lisäksi mm. Sensor

Tower ja AppAnnie tarjoavat työkaluja, jotka luovat suosituksia hakusanoista

sovellukselle. Nämä palvelut kertovat samalla millä tavalla käyttäjät etsivät kyseisen

aihealueen sovelluksia. Eli käytännössä tarjoavat kolmannen osapuolen auditoinnin

applikaatiosivulle, jonka jälkeen tarjoavat dataa markkinoiden kuumimmista

hakusanoista aihealueeseen liittyen. (Giggs 2013, viitattu 28.3.2016.)

Ideaalitilanne on, että hakusana omistaa suuren hakuvolyymin, ja että kyseisestä

hakusanasta ei ole markkinoilla kilpailua. Lisäksi merkittävää on, että applikaation

otsikko sisältää näitä kuumimpia applikaatiota kuvaavia hakusanoja. (Ganguly 2013,

viitattu 12.3.2016.)

19

KUVIO 6. Otsikkoon sijoitetun hakusanan vaikutus (Ganguly 2013, viitattu

12.3.2016)

Yllämainittu kuvio perustuu MobileDevHQ:n tekemään tutkimukseen, jossa todetaan,

että hakusanojen upottamisella otsikkoon on vaikutusta applikaation hakusijoituksessa.

Sijoitus on keskimäärin 10.3% parempi verrattuna otsikoihin, joissa hakusanaa ei ole.

Google Play Store näyttää ensimmäiset 25 kirjainta hakutuloksissa. Kategorian nimet,

kuten free ja game eivät ole tarpeellisia sisällyttää otsikkoon tai kuvauskenttään, sillä

Google Playn hakualgoritmi osaa ottaa nämä huomioon automaattisesti.

3.6 Lokalisointi hakusanaoptimoinnissa

Lokalisaatio tarkoittaa sovelluksen osien, kuten grafiikat, symbolit ja tekstit, kääntämistä

toiselle kielelle ja kulttuurille (Kimura 2016, viitattu 9.4.2016). Lokalisoinnin tavoitteena

on parantaa sovelluksen käyttökokemusta tietyssä maakohtaisessa ryhmässä. Kielen

kääntäminen on selkeimmin sovelluksen käyttäjälle näkyvä lokalisointitoimenpide.

Lokalisointi ASO:n hakusanaoptimoinnin näkökulmasta on toimenpide, jolla pyritään

parantamaan sovelluksen löytymistä maan sovelluskaupassa. Käytännössä tämä toimii

20

siten, että tutkitaan, mitkä hakusanat kyseisen maan Google Playssa ovat relevantteja

oman sovelluksen löytymisen edistämiseksi ja sen pohjalta käännetään tekstikentät

uudelle kielelle sovelluksen Google Play -kauppasivulla. Hyvin suoritetulla

lokalisaatiolla on tutkimuksissa todettu olevan suuri merkitys latauksien määrään.

KUVIO 7. Applikaation kuvauskenttä (Kimura 2016, viitattu 9.4.2016)

Erään tutkimuksen mukaan testisovelluksen latauksia onnistuttiin kasvattamaan

lokalisaation avulla jopa 767 prosenttiyksiköllä (Janner 2013, viitattu 9.4.2016). Toki

tässä täytyy muistaa, että prosenttiosuudet vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti. Tämä

onnistuminen kuitenkin kertoo hyvin tehdyn lokalisaation potentiaalista.

21

4. TUTKIMUSMETODOLOGIA

Tutkimuksen kohteena oli hakusanojen optimointi mobiilisovelluksen markkinoinnissa.

Viitekehykseksi rajattiin Google Play -mobiilisovelluskauppa. Seuraavissa osissa

selostetaan tutkimuksen menetelmää, tutkimusongelmia, toteutustapaa sekä arvioidaan

tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia.

4.1 Tutkimusmenetelmä

Tutkimusmetodologiana käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Nykyisin

laadulliset menetelmät ovat luonteva osa liiketaloustieteellistä tutkimusta (Koskinen,

Alasuutari & Peltonen 2005, 25). Tälle tutkimustavalle on ominaista, että se keskittyy

viime kädessä aina erittelemään yksittäisiä tapauksia. Tapaus on kuvattu esimerkiksi

päiväkirjahavaintona, haastattelulausuntona tai tekstikatkelmana. (Koskinen ym. 2005,

31.) On hyvä myös tiedostaa, että laadulliseen tutkimukseen vaikuttaa aina jossain määrin

subjektiivisuus. Laadullisen tutkimuksen tapauksia eritellään aina niihin osallistuvien

ihmisten näkökulmasta tai niihin osallistuvien ihmisten niille antamien merkitysten kautta

(Koskinen ym. 2005, 31). Tietenkin hyvä tutkija pyrkii tutkimuksessaan olemaan

objektiivinen. Laadullinen tutkimus etenee yleensä induktiivisesti, mikä tarkoittaa, että

tutkijat tarkentavat tutkimuskysymyksiään tutkimuksen mittaan aineistoa kerättäessä ja

analysoitaessa sen sijaan, että ne johdettaisiin etukäteen jostain teoriasta ja sen pohjalta

lähdettäisiin toteuttamaan (Koskinen ym. 2005, 31–32). Perustelemme laadullisien

menetelmien valintaa sillä, että voimme käydä mobiiliyrityksissä haastattelemassa alan

asiantuntijoita ja havaita, miten nämä asiat yrityksissä oikeasti hoidetaan.

Tutkimustyön teoria-aineisto hankittiin kuluttajakäyttäytymistä ja

mobiilisovelluskauppaa käsittelevästä kirjallisuudesta ja digitaalisista lähteistä. Aineisto

on koottu pääosin englanninkielisistä lähteistä, koska suomen kielellä aihepiirin

tietomäärä on pieni ja uudet asianhaarat tällä alalla rantautuvat Suomeen monesti

22

viiveellä. Digitaalista teoria-aineistoa pyrittiin rajaamaan siten, että lähteiksi on

hyväksytty vain tunnettuja ja menestyneitä alan ammattilaisia ja sivustoja.

Haastatteluaineistoa pyrittiin rajaamaan siten, että haastattelupyynnöt lähetettiin vain

suhteellisen hyvin latauksia saaneille mobiilialan yrityksille. Rajoituksena käytimme, että

yrityksellä on vähintään yhdellä sovelluksella miljoona latausta tai enemmän. Näin

haastateltavien tuoma näkökulma pohjautuisi ainakin suhteellisen hyvään

menestymiseen.

4.2 Tutkimusongelma

Tutkimusongelma sijoittuu mobiilisovelluskaupassa olevien markkinoinnillisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Siitä alueesta tässä tutkimuksessa keskityttiin

hakusanaoptimointiin ja kauppapaikaksi rajattiin Google Play. Tutkimuskysymykset

kuuluivat että millaisia hakusanaoptimoinnin tyypillisiä toimenpiteitä on ja miten niihin

kannattaa panostaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda sovellusten kehittäjille tietoa

tavoista, joilla he saavat sovelluksensa paremmin näkyviin Google Playssä ja tätä kautta

lisäämään sovelluksen sivulle tulevaa liikennettä.

4.3 Toteutus

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla mobiilialan yrityksiä. Potentiaalisiksi

haastateltaviksi yrityksiksi valittiin, kuten aikaisemmin mainittiin, vain suhteellisen

hyvin latauksia saaneita suomalaisia yrityksiä (vähintään miljoona latausta yhdessä

sovelluksessa). Löysimme viisi kriteereihin passaavaa yritystä, joille lähetimme

sähköpostitse haastattelupyynnön. Näistä yrityksistä niille, jotka eivät olleet Oulun

seudulta, tarjosimme mahdollisuuden tehdä haastattelun sähköpostihaastatteluna. Muiden

kanssa pyrittiin ensisijaisesti haastattelutapaamiseen. Haastattelun hyväksyi kaksi

yritystä, joista molemmat haastattelut tehtiin paikanpäällä yrityksien tiloissa.

Haastatteluosuus kesti molemmissa tapauksissa noin puoli tuntia. Kerroimme, että

haastateltavien tiedot pidetään anonyyminä. Haastattelutapaamisissa yleisesti pyrittiin

23

vapaaseen ja rentoon ilmapiiriin, jotta haastateltavat tuntisivat olonsa rennommaksi ja sitä

kautta vastaukset olisivat avoimempia. Haastattelupaikat olivat yrityksien määrittämissä

tiloissa, jotka loivat hyvät puitteet avoimen ja rennon ilmapiirin luomiseksi. Tapaamisissa

juttelimme myös haastattelun ulkopuolisista asioista, mikä edesauttoi hyvän ilmapiirin

luomisessa.

Haastattelumallina käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka yleisesti tunnetaan

myös nimellä teemahaastattelu. Mallissa tutkijat määräävät kysymykset, mutta

haastateltaville annetaan vapaudet vastata niihin omin sanoin ja kysymysten

asiajärjestyksestä voidaan myös tarpeen mukaan poiketa. (Koskinen ym. 2005, 104.)

Haastattelussa painotettiin avoimia kysymyksiä, jotta vastaukset olisivat kattavia ja siten

aineistoa tulisi riittävästi. Haastatteluissa kysyttiin haastattelurungosta poiketen myös

tarkentavia lisäkysymyksiä. Haastattelut nauhoitettiin kahdelle älypuhelimelle, joista ne

sitten litteroitiin tekstimuotoon Word-dokumentille. Litterointi toteutettiin referoivalla

tyylillä, koska nauhoitteen tarkoituksena oli poimia tutkimuksen kannalta oleelliset

kohdat haastatteluista, mutta kuitenkin tarkasti välttäen suuria sanamuutoksia, jotta

aineistosta saisi luotettavan kuvan (Koskinen ym. 2005, 318). Litterointi suoritettiin

viikon sisällä haastatteluista tuoreen muistijäljen varmistamiseksi.

Tutkimuksen analyysitapana käytettiin diskurssianalyysiä. Tässä analyysitavassa huomio

on kielenkäytössä ja tarkastelu yleensä kohdistuu puheeseen (Koskinen ym. 2005, 206).

Diskurssianalyysissa päättely noudattaa analyyttisen induktion periaatteita (Koskinen

ym. 2005, 224). Molemmat tutkijat olivat toteuttamassa haastattelua, haastatteluaineiston

litterointia ja analysointia. Tutkimushavainnot pääteltiin ensin erikseen yksilötyönä,

jonka jälkeen havaintomateriaalia pohdittin yhdessä, jonka kautta havainnot sitten

muodostettiin yhtenevän tulkinnan kautta tuloksiksi. Haastatteluaineiston analysoimisella

löydettiin monia tutkimushavaintoja, jotka toistuivat myös teoria-aineistossa.

4.4 Reliabiliteetti ja validiteetti

Reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä konsistenssin astetta, jolla jotkin tapaukset sijoitetaan

samaan luokkaan eri havainnoitsijoiden toimesta eri aikoina. Kyseessä on

ristiriidattomuus. (Koskinen ym. 2005, 255). Tämän tutkimuksen havainnot eivät ole

24

täysin toistettavissa, koska haastateltavat yritykset ja niiden henkilöstö ovat voineet

muuttua tai tutkimuksen informantit voivat olla ainakin eri tehtävissä. Tutkimuksen

edellytykset ovat siis muuttuneet. (Koskinen ym. 2005, 258.) Todennäköisesti kuitenkin

tuloksissa ilmenisi paljon toistettavuutta, joten tutkimusilmiö voidaan ajatella olevan

todellinen ja esitetty tulkinta voidaan hyväksyä (Koskinen ym. 2005, 258). Aineiston

ollessa vain kahdesta yksittäistapauksesta niiden perusteella ei voi luotettavasti tehdä

totuudenkaltaisia yleistyksiä. Pienestä aineistosta ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä

(Koskinen ym. 2005, 266). Tutkittavan ilmiön perusteelliseen tutkimiseen vaadittaisiin

paljon laajempi tutkimus. Tämä tutkimus tuo kuitenkin suomen kielelle tietoa aiheesta,

josta on varsin vähän suomalaista tutkimusta ainakin ammattikorkeakoulun

opinnäytetöiden tasolla. Esimerkiksi Theseuksen verkkopalvelusta, jossa julkaistaan

Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt, ei juuri löytynyt samasta aiheesta

tutkimuksia. Tästä saa ainakin suuntaviivoja ASO:n suunnitteluun ja ASO-

toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Validiteetilla ymmärretään sitä, missä määrin tietty väite, tulkinta tai tulos ilmaisevat

kohdetta, johon niiden on tarkoitus viitata. Validiteetin lajeina pidetään sisäistä ja ulkoista

validiteettia. Sisäinen validiteetti merkitsee tulkinnan sisäistä loogisuutta ja

ristiriidattomuutta. Ulkoinen validiteetti puolestaan merkitsee sitä, yleistyykö tulkinta

muihinkin kuin tutkittuihin tapauksiin. (Koskinen ym. 2005, 254.) Haastatteluaineistosta

johdettu tulkinta monelta osin yleistyy myös teoria-aineistoon. Lisäksi haastattelu- ja

analyysiprosessi toteutettiin kahden henkilön toimesta, mikä vähentää litteraatiovirheitä

ja virhepäätelmiä. Haastattelukysymyksien rakentelu ja rajaus tehtiin vastaamaan

tutkittavaa ilmiötä ja haastatteluista saatiin kysymyksiin kattavat vastaukset.

Koskinen ym. (2005, 262) mukaan reliabiliteetti- ja validiteettiajattelun vakavasti

otettaessa pitäisi tutkimuksen lopuksi arvioida systemaattisesti tutkimuksen sisältämiä

virhelähteitä.

25

5. TULOKSET

Tässä kappaleessa analysoimme ja kiteytämme haastatteluita. Lähetimme

haastattelupyynnön viidelle eri sovelluskehitysyritykselle, joista kaksi hyväksyivät

haastattelun. Molempien yritysten julkaisemat sovellukset ovat saaneet miljoonia

latauksia. Lähetimme haastattelurungon etukäteen sähköpostilla ja kävimme yritysten

luona haastattelemassa.

5.1 ASO-prosessi

Yritykset panostavat ASO:on selkeästi eniten julkaisua edeltävinä päivinä, jonka jälkeen

optimointia tehdään suurimpien sovelluspäivitysten yhteyksissä. Jos yrityksellä on

käytössä aikaa ja rahaa, ja se haluaa maksimaaliset tulokset, niin kuumimpia hakusanoja

on hyvä seurata viikoittain ja sen pohjalta kohdistaa optimointia nouseviin hakusanoihin.

Kullekin julkaistulle applikaatiolle hakusanoja voidaan vaihdella ja tilalle etsiä

optimoinnin kannalta toimivimmat hakusanat. Ajan kuluessa hakusanat, joilla käyttäjät

hakevat sovelluksia, voivat myös muuttua erilaisten trendien ja ajankohtaisten

tapahtumien mukaan. Käytännön ASO-prosessissa eniten aikaa vievät tutkimus- ja

opiskelutyö, sillä tästä aiheesta ei ole vielä mobiilipuolella yrityksillä kokemusta.

Opiskeluun ja tutkimiseen käytettyä aikaa on myös hyvin vaikea arvioida, sillä se on

jatkuva prosessi. Prosessia vaikeuttaa usein muuttuvat Googlen algoritmit. Google

muuttaa ja kehittää jatkuvasti menetelmiä, millä perustein se listaa ja antaa näkyvyyttä

eri applikaatioille Play Storessa. Haastatteluista kävi ilmi, että yritykset selviävät

varsinaisesta copy-tekstin tuottamisesta alle 10 tunnin, kun suunnittelutyö on tehty

valmiiksi.

5.2 Hakusanojen määrittäminen ja työkalut

Oleelliseksi nähdään itse hakusanat ja oikeisiin hakusanoihin kohdistetut

markkinointitoimenpiteet. Hakusanojen määrittäminen ja tutkiminen ovat aikaa vievä

26

prosessi. ASO-prosessia voidaan helpottaa erilaisilla työkaluilla, jotka tukevat

analysointia. Haastattelussa esille nousi esimerkkinä AppAnnien tuottama palvelu. Nämä

ovat pitkälti automatisoituja ohjelmia, jotka analysoivat Google Playn sivustoja ja

tilastoivat dataa hakusanaoptimointia varten. Automatisoidut ohjelmat tuovat ajansäästöä

ja työresurssit voidaan keskittää yrityksen todelliseen osaamiseen. Työkalujen avulla

saadaan selville, millä hakusanoilla voidaan päästä helpoiten hakulistojen kärkeen.

Suurimmat yritykset hyödyntävät systemaattisesti työkaluja pakottaen samalla kilpailevia

muita yrityksiä panostamaan automatisoituihin ohjelmistoihin. Yritykset kokivat

negatiivisena ASO-työkalujen korkean hintalapun. Palveluiden vuosilisenssit ovat neli-

tai viisinumeroisia summia, minkä vuoksi pienien yritysten on mahdotonta investoida

optimointia tehostaviin automatisoituihin ohjelmistoihin.

Kun optimointia tehdään sovellussivuille, niin tulokset näkyvät noin viikon sisällä.

Yritykset olivat vaihtaneet mm. sovelluksen nimeä testimielessä, josta tuloksena

muodostui seuraava hyvä oppi: on hyvä tapa keksiä uniikki nimi, jonka perään lisätään

sovellukselle sopiva ja kuvaava jatke, joka sisältää avainhakusanan. Eli sovellukselle

keksitään sellainen nimi, mikä kuvaa peliä mahdollisimman hyvin ottaen samalla

huomioon avainhakusanat.

Optimoinnissa tulee muistaa perussääntö, että samaa hakusanaa ei saa liikaa toistaa; viisi

samaa avainsanaa on aika optimi, useampi ei enää kohenna näkyvyyttä. Ideaalinen tilanne

on käyttää erilaisia hakusanakombinaatioita, jotka koostuvat kuumista, tai nousevista

hakusanoista. Hakusanat tulisi sisäistää copytekstiin oikeilla muotoilulla, eikä

luetteloimalla.

Hakusanojen optimoinnissa saa olla tarkkana siinä, ettei Google tulkitse sitä spammiksi.

Googlen tulkittuaan spammiksi sovelluksen sijoitukset romahtavat. Tällaisessa

tilanteessa Google ajattelee sovellussivun yrittävän hyväksikäyttää algoritmejaan, joten

se rankaisee tästä applikaatiota. Tämä prosessi on automaattinen ja siten saattaa tehdä

päätöksiä joskus myös heppoisin perustein. Tällöin kehittäjän kannattaa ilmoittaa

ongelmasta Googlelle. Spammilistalle helpoiten pääsee toistamalla useaan otteeseen

samoja avainsanoja.

27

5.3 Lokalisaatio ja A/B-testaus

Haasteellisena, mutta oleellisena asiana nähdään lokalisaatio. Mitä useammalle kielelle

sovellussivu on käännetty, niin sen raskaampi prosessi on. Kääntäjän työssä tulisi

tarkistaa, että se on tehty hakusanaystävällisesti. Turvallisinta on valita kääntötoimisto,

joka hallitsee ns. ”business kääntämisen” ja omaa myös alalta hyviä referenssejä.

Haastateltavat olivat lokalisoineet applikaatioita jopa 20-30 eri kielelle. Yksi muistettava

tärkeä asia on, että joissain kulttuureissa käytetään erilaista merkistöä, tai jopa luetaan

tekstiä oikealta vasemmalle (vrt. länsimaat). Tällöin applikaation lokalisaation suhteen

tulee tehdä laskelmia, että onko tämä näissä erikoistapauksissa kannattavaa.

Lokalisointia ja yleisestikin ASO:a voidaan päivittää myös A/B-testauksella

toimivamman version löytämiseksi. A/B-testauksella tarkoitetaan menetelmää, missä

projektia testataan, ”demotaan”, kahdella tai useammalla, erilaisella variaatiolla

projektista, jotta löydetään paras mahdollinen lopputulos (Suomen Digimarkkinointi

2015, viitattu 28.11.2016). Esimerkiksi käännöstöissä voidaan tehdä eri sanavalintoja ja

kokeilla mikä niistä saa parasta palautetta käyttäjiltä (näkyy konversiona), tai millä

sanavalinnoilla saadaan paras hakusijoitus. Markkinointiin voidaan työstää useampia eri

kuvia ja verrata keskenään, että mikä tuo parhaan tuloksen. A/B-testauksella saadaan

viimeisen päälle hiottu lopputulos, mutta haittapuolena on sen resurssivaativuus, kun

joudutaan tekemään useampi versio samasta asiasta. Tätä on kuitenkin mahdollista tehdä

yhtäaikaisesti eri versioilla eri maissa. Esimerkiksi sovelluksen A-versio voidaan

julkaista Suomessa ja B-versio Ruotsissa yhtäaikaisesti. Suomen ja Ruotsin käyttäjät ovat

melko samanlaisia, joten tätä kerättyä dataa voidaan verrata suoraan toisiinsa ja valita

näistä se parempi versio. Tämä parempi versio julkaistaisiin taas eteenpäin muihin

pohjoismaihin.

5.4 Teksti ja visuaalisisältö sovellussivulla

Mielenkiintoinen löytö oli, että millaisina yritykset näkevät eri ASO-toimenpiteiden

merkityssuhteita. Haastattelujen perusteella todettiin sovelluskauppasivun teksteillä

olevan konversiota ajatellen suhteellisen pieni merkitys. Haastattelujen mukaan suurin

28

osa käyttäjistä jättää lukematta pitkälti kaikki tekstit, ja keskittyvät näihin visuaaleihin.

Yritykset reagoivat tähän ilmiöön sovellussivun markkinoinnissa painottamalla enemmän

visuaaleja eli sovelluksen ikonia, esittelykuvia ja -videota, konversion parantamiseksi.

Kuvaustekstistä tärkein osa on ensimmäiset 80 merkkiä, sillä siitä eteenpäin loppuosa

kuvauksesta on aina klikkauksen takana. Kuuleman mukaan harva vaivautuu

klikkaamaan auki laajempaa tekstisisältöä, sillä selkeästi suurin osa applikaatioista ovat

ilmaisia, jolloin lataus- ja testauskynnys ovat hyvin matalia. Applikaatiot myös poistetaan

hyvin nopeasti puhelimesta, jos ensikokemus ei miellytä. Vastuu siirtyykin latauksen

jälkeen pelisuunnittelijoille, että saavat pelaajat koukutettua mahdollisimman

tehokkaasti.

29

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Mobiiliapplikaatiot liiketoimintana on ollut kovassa kasvussa ja kasvun taittumiselle ei

ole havaittavissa ainakaan lähitulevaisuudessa loppua. Älypuhelimien jatkuva tekninen

kehittyminen ja uusien käyttöinnovaatioiden syntyminen luo kasvulle lisää potentiaalia.

Henkilöstömäärältään pienetkin yritykset onnistuessaan pystyvät tekemään loistavaa

tulosta.

Hurjalla kasvulla on myös kääntöpuoli. Hurjaa tahtia nousseet markkinat houkuttelevat

runsaasti kilpailijoita. Vasta-alkavalla pienellä yrityksellä on kovan ja pitkäjänteisen työn

takana saada läpimurtonsa suuria kilpailijoita vastaan. Kokonaiskuva on, että

mobiilikuluttajien applikaatioissa käyttämää aikaa hallitsevat muutamat suuryritykset ja

tyypillinen mobiilikuluttaja käyttää pääsääntöisesti vain muutamaa eri applikaatiota

säännöllisesti. Liikevaihdon tekeminen voi siten jälkeenpäinkin osoittautua erityisen

haasteelliseksi uutta applikaatiota suunnitellessa. Applikaatiomarkkinoilla löytyy

kuitenkin mahdollisuutta siten, että keskittyy uuden innovatiivisen applikaation

kehittämiseen, ja pitää huolen, että löytyy rahoitusta markkinoida sitä omalle

kohderyhmälleen.

Google Play Storessa kilpailu applikaatioiden välillä on todella kovaa ja se on kasvanut

lähivuosina eksponentiaalisesti. Uusi yritys joutuu paljon kovemmin satsaamaan

markkinointiin ja ASO:on, kuin vanhat paikkansa vakiinnuttaneet yritykset, jotta se saa

sovellukselleen ja brändilleen huomioarvoa. Tätä selittää se, että vanhempien yritysten

arvostus on jo Googlen puolelta valmiiksi korkea ja, että näkyvyyden hankinnan hinta on

noussut kilpailun myötä. Google alustana on yrityksille haastava markkinapaikka myös

ASO:n näkökulmasta, sillä algoritmit muuttuvat tiheään ja mitä suuremmaksi Google on

kasvanut ajan myötä, niin sen enemmän se on myös panostanut algoritmeihinsa.

Algoritmit ovat kuitenkin rakennettu suosimaan kehittäjiä, jotka jatkuvasti kehittävät

sovellustaan lisäsisällöllä ja viestivät myös tästä yhteisöilleen päivittämällä

sovellussivuaan.

Optimoinnin tärkeydestä kertoo vahvasti se, että kuinka paljon erilaisia työkaluja on

markkinoilla saatavilla helpottamaan tätä prosessia. Nämä työkalut tarjoavat

kokeiluversioita ja yrittävät sitä kautta koukuttaa sovelluskehittäjiä mukaansa. Nämä ovat

30

luotu suoraan kysyntään ja nykymarkkinoilla analytiikan ja trendien seuraaminen tuntuu

vahvasti olevan tapetilla. Orgaanisista latauksista syntyy suuria latausmääriä, joka on

edullista taloudellisesta näkökulmasta. Näihin lataajiin yritykset haluavat panostaa. Tässä

vaiheessa on syytä noteerata, että se ei kuitenkaan yksissään riitä, että käyttäjä saadaan

hyvin toteutetulla hakusanaoptimoinnilla sovellussivulle. Eikä vielä sekään, että käyttäjä

lataa sovelluksen vaan käyttäjä tulee viime kädessä pystyä pitämään käyttäjänä. Se osa

on sitten taas oma lajinsa.

Menestyvät yritykset katsovat pidemmälle ASO-prosessissa ja osaavat ennakoida tulevia

ja nousevia trendejä. Trendejä ennustamalla, ja tarpeeksi ajoissa niihin iskemällä

hakusanoja optimoimalla näihin, voidaan saavuttaa huomattavia latausmassoja. Tässä

prosessissa myös hakusanatyökalujen merkitsevyys kasvaa. Mitä enemmän hakusanasta

kilpaillaan, sen vaikeampi on luonnollisesti saada sen kautta näkyvyyttä. Tämän takia on

hyvä olla luova ja löytää nousevia trendejä, mihin muut eivät ole vielä panostaneet.

Merkittävä ja haastava osa-alue ASO:ssa on lokalisaatio, eli kielen kääntäminen

kohdemarkkinan kielelle. Hakusanamarkkinoinnissa korostuu paljon sanamuodot ja

taivutukset, sekä sen lisäksi ymmärrys kuluttajan ostoprosessista, että millä hakusanoilla

käyttäjä hakee tarpeeseensa sovellusta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että turvallisinta ja

tehokkainta on hankkia prosessiin kumppani, joka ymmärtää edellä mainitut kriteerit ja

tekee niin sanottua business kääntämistä ja omaa pitkän referenssilistan. Applikaation

löydettävyys paranee moninkertaisesti, kun se on löydettävissä käyttäjän äidinkielen

hakusanoilla, etenkin valtakielen ollessa kyseessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin optimoidulla tekstisisällöllä saadaan parannettua

hakusijoituksia Google Play Storessa. On syytä kuitenkin muistaa, että näkyvyyden

kannalta se ei käytännössä merkitse mitään, jos Google Playn hakusijoitus paranee

vaikkapa sadasta sijalle 80. Sija olisi verrattavissa tilanteeseen, jossa yrityksen

nettisivusto sijoittuisi Googlen Internet-hakukoneessa vaikkapa kuudennelle

hakutulossivulle, minne tiedonhakija eksyy harvoin. Näkyvyyden parantamista ajatellen

kannattaakin yrityksen keskittyä niihin hakusanoihin, joissa se kykenee kamppailemaan

kärkisijoista tai vähintään 15 parhaan joukossa unohtamatta tietenkään sitä, että valitut

hakusanat tulee olla omaan tuotteeseen sopivia ja että niillä on riittävästi volyymiä. Tässä

kohtaa on syytä muistuttaa, että tutkimuksen havaintoaineisto perustui vain kahteen

yksittäistapaukseen, joten tuloksia ei kannata yleistää aukottomaksi.

31

Konversio ei kuulunut tämän työn pääkäsittelyn aiheeksi, mutta siihen liittyen

havaintoaineistossa oli mainintoja, joita katsoimme hyvä käydä vähän läpi. Konversiossa

sovelluskauppasivun visuaalisten elementtien merkitys korostuu. Visuaalit on toinen

tärkeä osa sovelluksen kauppasivua. Visuaalit ja tekstit kulkevat vierekkäin ASO-

prosessissa. Joidenkin vastuulla on sitten tehdä tuotteesta jollain tavalla koukuttavan, että

käyttäjä saadaan pysymään käyttäjänä.

Tutkimuksen tavoite oli siis tuoda sovelluksien kehittäjille ja markkinoijille tietoa

tavoista, joilla he saavat sovelluksensa paremmin näkyviin Google Playssä ja tätä kautta

enemmän liikennettä sovelluskauppasivullensa. Koemme, että tavoite saavutettiin.

Tutkimuskysymykset olivat että millaisia hakusanaoptimoinnin tyypillisiä toimenpiteitä

on ja miten niihin kannattaa panostaa. Näihin olisi voinut löytää enemmän vastauksia

laajentamalla tutkimusta, mutta niitä saatiin kuitenkin.

32

7. POHDINTA

Mielestämme opinnäytetyössä onnistuimme melko hyvin rajaamaan aihetta ja pysymään

myös asiassa. Aihetta olisi voinut lähteä tutkimaan paljon laajemmin sisällyttäen mm.

Applen sovelluskauppaa ja muita ASO:n toimenpiteitä, kuten ikonien ja videoiden

optimoimista, mutta tämä olisi paisuttanut tutkimuksen kokoa liian suureksi.

Sovelluskaupan grafiikan ja videoiden optimointi toimisikin hyvänä

jatkotutkimusaiheena. Rajauksilla saimme tiivistettyä aiheesta sopivan paketin ja

uskomme, että työ palvelee lukijoita, jotka ovat suunnittelemassa applikaation

julkaisemista Google Playssa. Toisena hyvänä jatkotutkimusehdotuksena voisi olla

esimerkiksi vastaavanlainen tutkimus Applen sovelluskaupan optimoinnista ja verrata

miten tämän tutkimuksen pohjalta löydetyt menetelmät pätevät Applen puolella.

Positiivisella mielellä olemme myös teoriasta minkä saimme kasaan ja kuinka hyvin se

vastasi tehtyjä haastatteluja. Haastattelut selvästi antoivat suuntaa ja painottivat tiettyjä

osa-alueita mihin ASO:ssa tulee keskittyä, jonka näemme positiivisena ja opetuksellisena

asiana, sillä optimointi-prosessissa löytyy monta osa-aluetta johon voi kulua tehottomasti

aikaa. Tärkeintä on niukoilla resursseilla löytää ne merkitsevimmät osa-alueet ja iskeä

niihin täysillä. Haastatteluihin meidät otettiin hymysuin vastaan ja sovelluskehittäjät

mielellään aiheesta juttelevat, sillä keskustelu on monesti molemmin puolin opettavaista.

Sparraaminen ei ikinä ole haitaksi?

Uskomme, että henkilöt jotka erikoistuvat tähän aihealueeseen voivat työllistyä alalla

vähintäänkin konsultaatio-liiketoiminnassa. Yrityksiltä löytyy omia niksejä, joita on

käytetty hyödyksi omien applikaatioiden julkaisemisessa. Se joka osaa yhdistää nämä

kaikki niksit yhteen, ja käyttää oikeassa tilanteessa oikeanlaista ratkaisutapaa, niin

työllistyy varmasti. Alalla on kuitenkin sen verran paljon toimijoita, jotka kaipaavat

aiheesta ulkopuolista näkökulmaa. Konsultaatiotyö voisi hyvinkin olla keikkapohjaista ja

tuoda paljon lisäarvoa lyhyellä visiitillä alan yritykselle.

Aiheen erikoisuudesta kertoo myös se, että Theseuksen verkkopalvelusta, jossa

julkaistaan Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt, ei löytynyt suoraan aiheeseen

liittyviä töitä. Muutamassa työssä viitattiin asiaan sivuaiheena. Moni yritys nykyään

tarjoaa työkaluja tähän haastavaan ASO-prosessiin omien tietojensa pohjalta, jotka

33

perustuvat osittain tämänlaisista tutkimuksista saatuihin datoihin. He, ketkä ovat

onnistuneet firmansa parhaiten brändäämään ja optimoimaan näkyvyytensä (SEO),

kahmivat eksyksissä olevia yrityksiä asiakkaiksi.

Kilpailu hakusanaoptimoinnista on kilpailu, jota käydään syvällä bittimaailmassa, mitä

tavallinen käyttäjä ei voi ymmärtää. Yritykset koko ajan pyrkivät ymmärtämään sinua,

mitä sinä haet, millä hakusanoilla nyt ja tulevaisuudessa. Kuka ymmärtää käyttäjiä

parhaiten, niin nauttii hän suurista orgaanisten latausten virroista, joilla vasta se

varsinainen raha tehdään markkinoilla. Maksetut lataukset ovat yleensä vaan liian kalliita

monille mobiiliyrityksille. Parempi on lähteä kehittämään kilpailuetua jostain muista

tekijöistä.

34

LÄHTEET

BBC. 2014. What is an app? Viitattu 12.3.2016

http://www.bbc.co.uk/webwise/0/27488178

Chaffey, D. 2015. Definitions of Emarketing vs Internet vs Digital marketing. Viitattu

30.3.2016 http://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/online-marketing-

mix/definitions-of-emarketing-vs-internet-vs-digital-marketing/

Court, D., Elzinga, D., Mulder, S. & Vetvik, O. 2009. The consumer decision journey.

Viitattu 19.4.2016 http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-

sales/our-insights/the-consumer-decision-journey

Ericsson Ab. 2013. Global smartphone penetration will reach 60% in 2019. Viitattu

18.3.2016 https://gigaom.com/2013/11/11/ericsson-global-smartphone-penetration-will-

reach-60-in-2019

Ganguly, R. 2013. App Store Optimization – A Crucial Piece of the Mobile App

Marketing Puzzle. Viitattu 12.3.2016 https://blog.kissmetrics.com/app-store-

optimization/

Giggs, J. 2013. What are the Best Appstore Optimisation (ASO) Tools? Viitattu

28.3.2016 http://www.mobyaffiliates.com/blog/what-are-the-best-appstore-

optimization-aso-tools/

Janner, D. 2013. iPhone App Localization: How To Get 767% More Downloads By

Localizing App Keywords. Viitattu 9.4.2016 http://makeappmag.com/iphone-app-

localization-keywords/

35

Kimura, H. 2016. How to Multiply App Downloads with One Simple Localization Test.

Viitattu 9.4.2016 https://blog.kissmetrics.com/multiply-app-downloads/

Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä.

Tampere: Osuuskunta Vastapaino.

Kotler, P., Armstrong, G., Saunders, J. & Wong, V. 1999. Principles of Marketing.

Second European Edition. Viitattu 28.11.2016 http://pc-

freak.net/international_university_college_files/Philip%20Kotler%20-

%20Principles%20Of%20Marketing.pdf

Merrick, L. 2016. Different Types Of Apps That App Developers Need To Know. Viitattu

23.3.2016 http://www.buzinga.com.au/buzz/how-many-app-types-are-there/

MobileDevHQ. 2016. Decision Making in the App Store. A study on the factors that

impact a user’s decision to download an app in the app store. Viitattu 19.8.2016

http://www.mobiledevhq.com/resources/whitepaper_decision_making_in_the_app_stor

e.pdf

Rope, T. & Pyykkö, M. 2003. Markkinointipsykologia. Väylä asiakasmieleiseen

markkinointiin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Statistica. 2015. Number of available applications in the Google Play Store from

December 2009 to September 2016. Viitattu 28.3.2016

http://www.statista.com/graphic/1/266210/number-of-available-applications-in-the-

google-play-store.jpg

Suomen Digimarkkinointi. 2015. Mitä on A/B-testaus. Viitattu 28.11.2016

http://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-ab-testaus

Tiongson, J. 2015. Mobile App Marketing Insights: How Consumers Really Find and Use

Your Apps. Viitattu 3.4.2016 https://www.thinkwithgoogle.com/articles/mobile-app-

marketing-insights.html

WebFinance Inc. 2016. Business Dictionary. Viitattu 16.3.2016

http://www.businessdictionary.com/definition/digitalization.html

36

HAASTATTELURUNKO LIITE 1

Opinnäytetyössä perehdytään mobiilisovelluskauppa Google Play Storeen ja tutkitaan

sitä, miten Google Playn mobiilisovelluksien hakutuloksiin pystytään vaikuttamaan

hakusanojen optimoinnilla. Tutkimuskohteen tarkoituksena on ymmärtää hakutuloksien

muodostumisen mekaniikkaa Google Playssä sekä löytää menetelmiä, joilla parantaa

sijoitusta Google Playn hakulistassa.

1. Minkälaisia applikaatioita tuotatte?

2. Kauanko olette toimineet?

3. Montako sovellusta olette julkaisseet?

4. Mikä sovellus on ladatuin ja kuinka monella latauksella?

Haastattelu keskittyy suosituimpaan sovellukseen

a. Mihin tarkoitukseen sovellus on kehitetty?

b. Mihin genreen se kuuluu?

c. Kauanko ASO:on on käytetty aikaa?

i. Miten aika jakautuu?

d. Minkälaisia toimenpiteitä on tehty?

e. Mitkä näette tärkeimmiksi toimenpiteiksi?

f. Millä aikavälillä tulokset näkyvät päivitetyn ASO:n jälkeen?

g. Päivitättekö sovelluskaupan teksti-/kuvasisältöä kuinka tiheään?

h. Kuinka merkityksellisenä prosessina näette hakusanojen optimoinnin

isommassa piiraassa?

i. Kuinka suuri osa sovelluksen latauksista on syntynyt orgaanisten hakujen

pohjalta?

j. Eroavatko ASO-toimenpiteet Google Playn ja Apple App Storen välillä?

i. Jos kyllä, niin miten?

k. Vapaasana hyväksi todettujen ASO-menetelmien suhteen.