fx-9860g-sarjan ohjelmistoversio 1 - support | home | casio · peruslaskutoimitukset manuaalisessa...

Ohjelmistoversio 1.10Käyttäjän opas

Fi

Maailmanlaajuinen CASIO-koulutussivusto

http://edu.casio.comCASION KOULUTUSFOORUMI

http://edu.casio.com/forum/

fx-9860G-sarjanOhjelmistoversio 1.10

http://edu.casio.com

http://edu.casio.com/forum

20070201

VIRRAN KYTKEMINEN JA KATKAISEMINENMOODIEN KÄYTTÖ

PERUSLASKUTOIMITUKSET

TOISTO-OMINAISUUSMURTOLUKULASKUTOIMITUKSET

EKSPONENTIT

KÄYTÖNAIKAINEN FUNKTIO-OPAS

KUVAAJATOIMINNOTKAKSOISKUVAAJA

KUVAAJIEN DYNAAMINEN LUOMINEN

TAULUKKOTOIMINTO

Pikaohje

20070201

PikaohjeTervetuloa kuvaajia luovien laskimien maailmaan.

Pikaopas ei ole täydellinen käyttöohje, mutta siinä käydään läpi monia yleisimpiätoimintoja virran kytkemisestä aina monimutkaisten yhtälöiden kuvaajien luomiseenasti. Käytyäsi läpi pikaoppaan hallitset tämän laskimen peruskäytön ja voit siirtyätämän käyttäjän oppaan muihin osiin ja opetella kaikki käytettävissä olevat toiminnot.

Jokainen pikaoppaan esimerkkien vaihe on esitetty myös kuvana, jotta pystytseuraamaan toimintojen etenemistä helposti. Jos esimerkiksi laskimeen täytyysyöttää luku 57, se on esitetty oppassa seuraavasti:

Paina fh.

Tarvittaessa mukana on kuvia näytöstä.Jos laskimesi näyttö ei ole samanlainen kuin esimerkissä, voit aloittaa alusta uudelleenpainamalla muistin tyhjennyspainiketta o.

VIRRAN KYTKEMINEN JA KATKAISEMINENKytke virta painamalla o.

Katkaise virta painamalla !oOFF

.

Laskimen virta katkeaa automaattisesti, ellet käytä laskinta automaattisellevirrankatkaisulle määrittämäsi ajan kuluessa. Voit määrittää ajaksi joko 10tai 60 minuuttia.

MOODIEN KÄYTTÖTämän laskimen avulla on helppoa suorittaa monenlaisia laskutoimintoja vainvalitsemalla sopiva moodi. Seuraavassa tutustutaan moodien käyttöön ennenvarsinaisten laskutoimitus- ja toimintoesimerkkien aloittamista.

RUN • MAT -moodin valitseminen1. Paina m. Päävalikko tulee näyttöön.

1Pikaohje

20070201

2. Korosta RUN • MAT kohdistinnäppäimillä

defcja paina sitten w.

Tämä on RUN • MAT-moodin aloitusnäyttö, jossavoit tehdä manuaalisia laskutoimituksia,matriisilaskutoimituksia ja suorittaa ohjelmia.

PERUSLASKUTOIMITUKSETManuaalisessa laskennassa syötetään kaavat vasemmalta oikealle samaan tapaankuin paperille kirjoitettaessa. Jos kaavoissa on useita aritmeettisia operaattoreita jasulkeita, laskin laskee tuloksen laskentasääntöjen mukaisesti.

Esimerkki: 15 × 3 + 61

1. Tyhjennä laskimen muisti painamalla o.

2. Painabf*d+gbw.

Sulkeita sisältävät laskutoimituksetEsimerkki: 15 × (3 + 61)

1. Painabf*(d+gb)w.

Valmiit funktiotTässä laskimessa on useita valmiiksi määritettyjä tieteellisiä funktioita, esimerkiksitrigonometrisia ja logaritmisia funktioita.

Esimerkki: 25 × sin 45˚

Tärkeää!

Muista määrittää kulmatilaksi Deg (asteet) ennen tämän esimerkin kokeilemista.

2Pikaohje

20070201

1. Paina !m. Asetusnäyttö tulee näyttöön.

2. Painacccccc1(Deg)

jolloin kulmatilaksi tulee aste.

3. PainaJ.

4. Painao.

5. Painacf*sefw.

TOISTO-OMINAISUUSToisto-ominaisuuden avulla voit hakea uudelleen näkyviin edellisen laskutoimituksenpainamalla d tai e. Näin voit tehdä laskutoimitukseen haluamasi muutoksettai suorittaa sen uudelleen samanlaisena.

Esimerkki: Jos haluat muuttaa edellisen esimerkin laskutoimituksen (25 × sin 45˚)muotoon (25 × sin 55˚)

1. Hae edellinen laskutoimitus näyttöön painamalla d.

2. Siirrä kohdistin (I) numeron 4 oikealle puolelle painamalla d.

3. Poista numero 4 painamalla D.

4. Paina f.

5. Suorita laskutoimitus uudelleen painamalla w.

3Pikaohje

SET UP

20070201

MURTOLUKULASKUTOIMITUKSETMurtolaskutoimituksia voi syöttää $-näppäimen avulla. Murtoluvun osat erotetaantoisistaan {-merkillä.

Esimerkki: 31/16 + 37/9

1. Painao.

2. Painadb$bg+dh$jw.

Epämurtoluvun muuntaminen sekaluvuksi

Kun näytössä on epämurtoluku, voit muuntaa sen sekaluvuksi painamalla !M.

Muunna sekaluku jälleen epämurtoluvuksi painamalla !M.

Murtoluvun muuntaminen vastaavaksi desimaaliluvuksiKun näytössä näkyy murtoluku, voit muuntaa sen vastaavaksi desimaaliluvuksi

painamalla M.

Jos haluat muuntaa desimaaliluvun jälleen murtoluvuksi, paina M.

Näytössä näkyy 871/144

4Pikaohje

<

<

20070201

EKSPONENTIT

Esimerkki: 1250 × 2.065

1. Painao.

2. Painabcfa*c.ag.

3. PainaM. Näyttöön tulee ^-merkki.

4. Painaf. Näytössä näkyy merkintä ^5, mikä tarkoittaa, että luku 5 on eksponentti.

5. Painaw.

KÄYTÖNAIKAINEN FUNKTIO-OPASLuettelotoiminnon avulla saat näytölle käytönaikaisen funktio-oppaan. Käytönaikaisessafunktio-oppaassa on jokaisen komennon selitys, syntaksikuvaus, yksi tai useampiakäyttöesimerkkejä sekä funktion näppäilysarja.

Esimerkki: Käytönaikaisen funktio-oppaan näyttäminen komennolle nCr .

1. Paina o.

2. Paina !e(CATALOG).

3. Paina I(C)c.

5Pikaohje

20070201

4. Paina 5(HELP).

KUVAAJATOIMINNOTTämän laskimen kuvaajatoimintojen avulla voi piirtää monimutkaisia kuvaajiajoko suorakulmaiseen koordinaatistoon (vaaka-akseli: x ; pystyakseli: y) tainapakoordinaatistoon (kulma: θ ; etäisyys origosta: r).Kaikki seuraavat kuvaajia koskevat esimerkit aloitetaan tilasta, jossa laskinon välittömästi nollauksen jälkeen.

Esimerkki 1: Kuvaajan Y = X(X + 1)(X – 2) piirtäminen

1. Paina m.

2. Korosta painamalla defcGRAPH ja paina sitten w.

3. Syötä kaava.

v(v+b)(v-c)w

4. Piirrä kuvaaja painamalla 6(DRAW) tai w.

6Pikaohje

Käytönaikainenfunktio-opas

20070201

Esimerkki 2: Yhtälön Y = X(X + 1)(X – 2) juurien määrittäminen

1. Paina !5(G-SLV).

2. Paina 1(ROOT).

Määritä muut juuret painamalla e.

Esimerkki 3: Origon ja yhtälölle Y = X(X + 1)(X – 2) arvolla X = –1 rajaamanalueen määrittäminen

1. Paina !5(G-SLV)6(g).

2. Paina 3(∫dx).

3. Siirrä painamalla d kohdistin kohtaan, jossa

X = –1 ja paina sitten w. Siirrä seuraavaksi

kohdistin painamalla e kohtaan, jossa X = 0,

ja syötä sitten integrointialue painamalla w.

Alue näkyy näytössä varjostettuna.

7Pikaohje

20070201

KAKSOISKUVAAJATämän toiminnon avulla voit jakaa näytön kahteen alueeseen ja tarkastella kahtakuvaajaikkunaa.

Esimerkki: Seuraavien kuvaajien piirtäminen ja leikkauskohtien määrittäminen

Y1 = X(X + 1)(X – 2)Y2 = X + 1.2

1. Paina !mcc1(G+G)

jolloin kaksoisnäyttöasetukseksi tulee ”G+G”.

2. Paina J ja syötä sen jälkeen yhtälöt.

v(v+b)(v-c)wv+b.cw

3. Piirrä kuvaajat painamalla 6(DRAW) tai w.

KEHYSZOOMAUSKehyszoomaustoiminnon avulla voit määrittää kuvaajasta suurennettavat alueet.

1. Paina !2(ZOOM) 1(BOX).

2. Siirrä kohdistin painamalla d e f cmääritettävän alueen johonkin kulmaan ja painasitten w.

8Pikaohje

SET UP

20070201

3. Siirrä kohdistin painamalla d e f cuudelleen. Näyttöön tulee kehys. Siirräkohdistinta, jolloin kehys määrittääsuurennettavan alueen.

4. Paina w. Suurennettu alue tulee näkyviinoikeanpuoleiseen näyttöruutuun.

KUVAAJIEN DYNAAMINEN LUOMINENKuvaajien dynaamisen luomisen avulla näet, miten kuvaajan muoto muuttuu, kunjonkin kertoimen arvo tai yhtälö muuttuu.

Esimerkki: Kuvaajien piirtäminen, kun seuraavan funktion kertoimen A arvo muuttuuarvosta 1 arvoon 3

Y = AX2

1. Paina m.

2. Siirrä kohdistin painamalla d e f csiten, että DYNA korostuu ja paina sitten w.

3. Syötä kaava.

avA

vxw

12356

9Pikaohje

20070201

4. Määritä painamalla 4(VAR) bwkertoimen A alkuarvo 1.

5. Paina 2(SET) bwdwbwja määritä kertoimen A vaihteluväli ja lisäys.

6. Paina J.

7. Aloita kuvaajien dynaaminen luominen painamalla

6(DYNA). Laskin piirtää kuvaajat 10 kertaa.

• Voit keskeyttää kuvaajien dynaamisen luomisen

painamalla o.

↓

↓↑

↓↑

10Pikaohje

20070201

TAULUKKOTOIMINTOTaulukkotoiminnon avulla voit luoda ratkaisutaulukon, kun funktion muuttujillemääritetään eri arvoja.

Esimerkki: Numeerisen taulukon luominen funktiolle

Y = X (X+1) (X–2)

1. Paina m.

2. Korosta painamalla defcTABLE ja paina sitten w.

3. Syötä kaava.

v(v+b)(v-c)w

4. Luo numerotaulukko painamalla 6(TABL).

Tutustu myös laskimen muihin tehokkaisiin ominaisuuksiin.

11Pikaohje

20070201

Huomautuksia tämän tuotteen käytöstäAina kun laskin suorittaa laskutoimituksia, kirjoittaa muistiin tai Flash-muistiin tai lukeetietoja niistä, näyttöön tulee toiminnon edistymistä ilmaiseva tilanneilmaisin ja/tai merkki,joka ilmaisee toiminnon olevan kesken.

Älä paina P-painiketta tai poista paristoja laitteesta kun näytössä näkyy tilanneilmaisin taitoiminnon suoritus kesken -merkki. Se voi aiheuttaa muistissa olevien tietojen katoamisenja laskimen vikaantumisen.

Tässä laskimessa on Flash-muistia tietojen tallennusta varten.On suositeltavaa ottaa aina varmuuskopio Flash-muistissa olevista tiedoista. Lisätietojavarmuuskopioinnista on käyttäjän oppaan luvussa ”12-7 MEMORY-moodi”.Voit myös siirtää tietoja tietokoneeseen laskimen mukana toimitetun Program-Link-ohjelman(FA-124) avulla. Program-Link-ohjelmalla voi myös varmistuskopioida tietoja tietokoneeseen.

Tilanneilmaisin

Toiminnonsuoritus kesken-merkki

20070201

• Tämän käyttäjän oppaan sisältöä voidaan muuttaa ilman ennakkovaroitusta.

• Mitään tämän käyttäjän oppaan osaa ei saa jäljentää millään tavalla ilman valmistajanerityistä kirjallista suostumusta.

• Tämän käyttäjän oppaan luvussa 12 kuvatut optiot eivät ole käytettävissä tietyillämaantieteellisillä alueilla. Saat lisätietoja niiden käytettävyydestä omalla alueellasi ottamallayhteyttä lähimpään CASIO-jälleenmyyjään tai -jakelijaan.

• Muista pitää kaikki käyttöä koskevat asiakirjat lähettyvillä tulevaa tarvetta varten.

20070201

Sisältö

Tutustuminen — Aloita tästä

Luku 1 Peruskäyttö1-1 Näppäimet ............................................................................................. 1-1-11-2 Näyttö .................................................................................................... 1-2-11-3 Laskutoimitusten syöttäminen ja muokkaaminen .................................. 1-3-11-4 Optiovalikko (OPTN) .............................................................................. 1-4-11-5 Muuttujavalikko (VARS) ......................................................................... 1-5-11-6 Ohjelmavalikko (PRGM) ........................................................................ 1-6-11-7 Syntaksiohje .......................................................................................... 1-7-11-8 Asetusnäytön käyttäminen .................................................................... 1-8-11-9 Näytönkaappauksen käyttäminen ......................................................... 1-9-1

1-10 Toimet ongelmien jatkuessa ................................................................ 1-10-1

Luku 2 Manuaaliset laskutoimitukset2-1 Peruslaskutoimitukset ............................................................................ 2-1-12-2 Erikoisfunktiot ........................................................................................ 2-2-12-3 Kulmatilan ja näyttömuodon määrittäminen .......................................... 2-3-12-4 Funktiolaskutoimitukset ......................................................................... 2-4-12-5 Numeeriset laskutoimitukset .................................................................. 2-5-12-6 Kompleksilukulaskutoimitukset .............................................................. 2-6-12-7 Kokonaislukujen binääri-, oktaali-, desimaali- ja

heksadesimaalilaskutoimitukset ............................................................ 2-7-12-8 Matriisilaskutoimitukset .......................................................................... 2-8-1

Luku 3 Listafunktio3-1 Listan syöttäminen ja muokkaaminen ................................................... 3-1-13-2 Listan datan muokkaaminen.................................................................. 3-2-13-3 Listoja käyttävät aritmeettiset laskutoimitukset ...................................... 3-3-13-4 Siirtyminen listatiedostosta toiseen ....................................................... 3-4-1

Luku 4 Yhtälölaskutoimitukset4-1 Samanaikaiset lineaariyhtälöt ................................................................ 4-1-14-2 Neliö- ja kuutioyhtälöt ............................................................................ 4-2-14-3 Laskutoimitusten ratkaiseminen ............................................................ 4-3-14-4 Virhetilanteiden ratkaisut ....................................................................... 4-4-1

1Sisältö

20070201

Luku 5 Kuvaajien luominen5-1 Esimerkkikuvaajat .................................................................................. 5-1-15-2 Kuvaajanäytön näkymän määrittäminen ............................................... 5-2-15-3 Kuvaajan piirtäminen ............................................................................. 5-3-15-4 Kuvaajan tallentaminen kuvamuistiin .................................................... 5-4-15-5 Kahden kuvaajan piirtäminen samaan näyttöön.................................... 5-5-15-6 Kuvaajien manuaalinen luominen .......................................................... 5-6-15-7 Taulukoiden käyttäminen ....................................................................... 5-7-15-8 Kuvaajien dynaaminen luominen........................................................... 5-8-15-9 Rekursiokaavan kuvaajien luominen ..................................................... 5-9-1

5-10 Kuvaajan ulkoasun muuttaminen ........................................................ 5-10-15-11 Funktioanalyysi .................................................................................... 5-11-1

Luku 6 Tilastolliset kuvaajat ja -laskutoimitukset6-1 Ennen tilastolaskutoimitusten suorittamista ........................................... 6-1-16-2 Yhden muuttujan tilastotietojen laskeminen ja niiden kuvaajat ............. 6-2-16-3 Kahden muuttujan tilastotietojen laskeminen ja niiden kuvaajat ........... 6-3-16-4 Tilastolaskutoimitusten suorittaminen .................................................... 6-4-16-5 Testit ...................................................................................................... 6-5-16-6 Luottamusväli ........................................................................................ 6-6-16-7 Jakauma ................................................................................................ 6-7-1

Luku 7 Talouslaskutoimitukset (TVM)7-1 Ennen talouslaskutoimitusten suorittamista .......................................... 7-1-17-2 Pääoman korko ..................................................................................... 7-2-17-3 Koronkorko ............................................................................................ 7-3-17-4 Kassavirta (Sijoitusarvio) ....................................................................... 7-4-17-5 Kuoletus ................................................................................................. 7-5-17-6 Korkokannan muuntaminen................................................................... 7-6-17-7 Kustannukset, myyntihinta, kate ............................................................ 7-7-17-8 Päiväyslaskutoimitukset ........................................................................ 7-8-1

2Sisältö

20070201

3Sisältö

Luku 8 Ohjelmointi8-1 Ohjelmoinnin perusvaiheet .................................................................... 8-1-18-2 PRGM-moodin funktionäppäimet .......................................................... 8-2-18-3 Ohjelman sisällön muokkaaminen ......................................................... 8-3-18-4 Tiedostonhallinta ................................................................................... 8-4-18-5 Komennot .............................................................................................. 8-5-18-6 Laskimen toimintojen käyttäminen ohjelmissa ...................................... 8-6-18-7 PRGM-moodin komentolista .................................................................. 8-7-18-8 Ohjelmakirjasto ...................................................................................... 8-8-1

Luku 9 Laskentataulukko9-1 Taulukkolaskennan johdanto ................................................................. 9-1-19-2 Tiedostotoiminnot ja uudelleenlaskenta ................................................ 9-2-19-3 Taulukkolaskentanäytön perustoiminnot ................................................ 9-3-19-4 Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminen ....................................... 9-4-19-5 S • SHT-moodin komennot .................................................................... 9-5-19-6 Tilastokuvaajat ....................................................................................... 9-6-19-7 CALC-funktion käyttäminen ................................................................... 9-7-19-8 Muistin käyttäminen S • SHT-moodissa ................................................. 9-8-1

Luku 10 eActivity10-1 eActivityn johdanto ............................................................................. 10-1-110-2 eActivity-tiedostojen käyttäminen ...................................................... 10-2-110-3 eActivity-tiedostojen tietojen syöttäminen ja muokkaaminen ............. 10-3-110-4 Matriisieditorin ja listaeditorin käyttäminen ........................................ 10-4-110-5 eActivityn tiedostomuistin käyttönäyttö .............................................. 10-5-110-6 eActivity-opas .................................................................................... 10-6-1

Luku 11 Järjestelmäasetusvalikko11-1 Järjestelmäasetusvalikon käyttäminen .............................................. 11-1-111-2 Järjestelmäasetukset ......................................................................... 11-2-111-3 Versiolista .......................................................................................... 11-3-111-4 Nollaus ............................................................................................... 11-4-1

Luku 12 Tietoliikenne12-1 Kahden laitteen kytkeminen ............................................................... 12-1-112-2 Laitteen kytkeminen tietokoneeseen ................................................. 12-2-112-3 Tiedonsiirtotoiminnon suorittaminen .................................................. 12-3-112-4 Tiedonsiirtoon liittyviä huomautuksia ................................................. 12-4-112-5 Kuvan siirtäminen .............................................................................. 12-5-112-6 Lisäosat ............................................................................................. 12-6-112-7 MEMORY-moodi ................................................................................ 12-7-1

20070201

4Sisältö

Liite1 Virhesanomataulukko ................................................................................α-1-12 Syöttöalueet ...............................................................................................α-2-1

20070201

Tutustuminen— Aloita tästä

Tietoja tästä käyttäjän oppaasta

uuuuu! x( )Edellä oleva esimerkki ilmaisee, että sinun tulisi painaa ensin ! ja sitten x, mikäsyöttää laskimeen merkin ( ). Kaikki monen näppäimen toiminnot on esitetty vastaavallatavalla. Näppäimissä olevan merkinnän perässä on ilmoitettu sulkeissa syötettävä merkkitai komento.

uuuuum EQUATämä ilmaisee, että sinun tulisi ensin painaa m, valita sitten kohdistinnäppäinten(f, c, d, e) avulla EQUA-moodi ja painaa sitten w. Näin esitetään toiminnot,jotka tekemällä pääset päävalikosta tiettyyn moodiin.

uuuuuFunktionäppäimet ja valikot

• Monet tämän laskimen toiminnoista suoritetaan painamalla funktionäppäimiä 1–6.Kullekin funktionäppäimelle määritetty toiminto vaihtelee laskimen moodin mukaan.Kunakin hetkenä voimassa oleva toiminto näkyy näytön alaosan funktiovalikossa.

• Tässä käyttäjän oppaassa funktionäppäimen toiminto ilmoitetaan sulkeissa näppäimennimen perässä. Esimerkiksi merkintä 1(Comp) ilmaisee, että 1-funktionäppäimenpainaminen valitsee komennon {Comp}. Tämä näkyy myös funktiovalikosta.

• Kun 6-näppäimen funktiovalikossa näkyy merkintä (g), 6-näppäintä painamalla saanäkyviin seuraavan tai edellisen valikon optiot.

uuuuuValikkojen nimet

• Tässä käyttäjän oppaassa käytettävien valikkojen nimien yhteydessä mainitaannäppäintoiminto, jolla saa kyseessä olevan valikon näkyviin. Esimerkiksi näppäilemälläK ja sen jälkeen {MAT} näkyviin tulevan valikon näppäintoiminto esitetään muodossa:[OPTN]-[MAT].

• 6(g) toiselle valikkosivulle siirtymisen näppäintoimintoja ei näytetä valikon nimen yhteydessä.

0

20070201

0-1-1Tutustuminen

uKuvaajatKuvaajatoiminnot on yleensä esitetty vierekkäisilläsivuilla siten, että kuvaajaesimerkit ovatoikeanpuoleisella sivulla. Voit tuottaa saman kuvaajanlaskimellasi toimimalla kuvaajan yläpuolella olevanmenettelyn vaiheiden mukaan.Etsi haluamasi kuvaajan tyyppi oikeanpuoleiseltasivulta ja siirry sen jälkeen kuvaajan kohdallailmoitetulle sivulle. Menettely-kohdan vaiheissaoletetaan, että vaiheet aloitetaan laskimen nollauksella.

Vasemmanpuoleisen sivun asetus- ja suorittaminen-kohtien vaiheiden numerotvastaavat oikeanpuoleisen sivun menettelyn vaiheiden numeroita.

Esimerkki:

Vasemmanpuoleinen sivu Oikeanpuoleinen sivu

3. Piirrä kuvaaja. 3 5(DRAW)(tai w)

uuuuuKomentolista

PRGM-moodin komentolistassa (sivu 8-7) on graafinen kaavio funktionäppäintenvalikoista. Siitä käy ilmi, miten pääset tarvitsemaasi komentovalikkoon.

Esimerkki: Xfct-komennon saa näkyviin seuraavasti: [VARS]-[FACT]-[Xfct]

uuuuuSivun sisältö

Jokaisen sivun yläreunassa on kolmiosainensivunumero. Esimerkiksi sivunumero 1-2-3 tarkoittaaluvun 1 kohdan 2 sivua 3.

uuuuuLisätiedot

Sivujen alareunassa on lisätietoja (Huomautuksia)-kohdassa “ ”.

* tarkoittaa huomautuksen kanssa samalla sivulla olevaan termiin liittyvää lisätietoa.

# tarkoittaa huomautusta, joka antaa yleisiä lisätietoja samassa kohdassa olevasta aiheesta.

20070201 20070201

Kuvake Moodin nimi Kuvaus

S • SHT Käytä tätä moodia taulukkolaskentaan. Jokaisessa tiedostossa on taulukko, jossa on 26 saraketta × 999 riviä. Laskimen valmiiden komentojen ja taulukkolaskentamoodin (S • SHT) komentojen lisäksi voit myös suorittaa tilastollisia laskutoimituksia ja piirtää tilastotiedoista kuvaajia samaan tapaan kuin STAT-moodissa.

(taulukkolaskenta)

GRAPH Käytä tätä moodia kuvaajafunktioiden tallentamiseen ja kuvaajien piirtämiseen funktioiden avulla.

Käytä tätä moodia kuvaajafunktioiden tallentamiseen ja useiden kuvaajaversioiden piirtämiseen muuttamalla funktion muuttujille määritettyjä arvoja.

DYNA(kuvaajien dynaaminen luominen)

TABLE Käytä tätä moodia funktioiden tallentamiseen, eri ratkaisujen numeerisen taulukon luomiseen funktiolle määritettyjen muuttujien arvon muuttuessa sekä kuvaajien piirtämiseen.

RECUR Käytä tätä moodia rekursiokaavojen tallentamiseen, eri ratkaisujen numeerisen taulukon luomiseen funktiolle määritettyjen muuttujien arvon muuttuessa sekä kuvaajien piirtämiseen.

(rekursio)

CONICS Käytä tätä moodia kartioleikkausten piirtämiseen.

EQUA Käytä tätä moodia 2 – 6 tuntemattoman lineaariyhtälön, neliöyhtälön ja kuutioyhtälön ratkaisemiseen.(yhtälö)

PRGM Käytä tätä moodia ohjelmien tallentamiseen ohjelma-alueelle ja ohjelmien suorittamiseen.(ohjelma)

TVM Käytä tätä moodia talouslaskutoimitusten suorittamiseen ja ja ohjelmien suorittamiseen.(ohjelma)

LINK Käytä tätä moodia muistin sisällön tai varmuustallennustietojen siirtämiseen toiseen laitteeseen tai tietokoneeseen.

MEMORY Käytä tätä moodia muistiin tallennettujen tietojen hallintaan.

SYSTEM Käytä tätä moodia muistin alustamiseen, kontrastin säätämiseen ja muiden järjestelmäasetusten valintaan.

kkkkk Tietoja funktiovalikosta

Voit käyttää näytön alareunan valikkopalkissa näkyviä valikkoja ja komentoja funktionäppäimillä (1 - 6). Valikkopalkin kohdat tunnistaa valikoksi tai komennoksi niiden ulkoasun perusteella.

• Seuraava valikko

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen tuo näyttöön hyperbolisten funktioiden valikon.

• Komennon syöttäminen

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen syöttää sinh-komennon.

• Komennon suorittaminen suoraan

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen suorittaa DRAW-komennon.

kkkkk Tietoja näytöistä

Tässä laskimessa on käytössä kahdenlaisia näyttöjä: tekstinäyttö ja kuvaajanäyttö. Tekstinäyttöön mahtuu 21 saraketta ja 8 riviä merkkejä. Alinta riviä käytetään funktionäppäinvalikkona. Kuvaajanäytön alueen suuruus on 127 (L) × 63 (K) kuvapistettä.

Tekstinäyttö Kuvaajanäyttö

Laskin tallentaa kummankin näyttötyypin sisällöt erillisille muistialueille.Voit siirtyä kuvaajanäytöstä tekstinäyttöön ja takaisin painamalla !6(G↔T).

1-2-2Näyttö

1-2-3Näyttö

5-1-1Sample Graphs

5-1-2Sample Graphs

20050301

5-1 Sample Graphs

kkkkk How to draw a simple graph (1)

DescriptionTo draw a graph, simply input the applicable function.

Set Up1. From the Main Menu, enter the GRAPH Mode.

Execution2. Input the function you want to graph.

Here you would use the V-Window to specify the range and other parameters of thegraph. See 5-2-1.

3. Draw the graph.

20050301

Example To graph y = 3x2

Procedure1m GRAPH

2dvxw

36(DRAW) (or w)

Result Screen

# PressingA while a graph is on the displaywill return to the screen in step 2.

20070201

Peruskäyttö1-1 Näppäimet

1-2 Näyttö1-3 Laskutoimitusten syöttäminen ja muokkaaminen

1-4 Optiovalikko (OPTN)

1-5 Muuttujavalikko (VARS)

1-6 Ohjelmavalikko (PRGM)1-7 Syntaksiohje

1-8 Asetusnäytön käyttäminen

1-9 Näytönkaappauksen käyttäminen

1-10 Toimet ongelmien jatkuessa

Luku1

20070201

1-1 Näppäimet

kkkkkNäppäinten kuvaus

1-1-1Näppäimet

G↔T

6

Näppäin Ensisijainen toimintoYhdistettynä

-näppäimeen!

Näppäin Ensisijainen toiminto

Yhdistettynä -näppäimeena

Trace

1Zoom

2

V-Window

3 Valitsee 3. funktiovalikon kohteen.Tuo näkyviin V-ikkunan arvojen syöttämisruudun (sivu 5-2-1).

Suorittaa luonnostustoiminnon (sivu 5-10-1).

Näyttää asetusnäytön (sivu 1-8-1).

Sketch

4 Valitsee 4. funktiovalikon kohteen.

G-Solv

5Suorittaa G-Solve-toiminnon(sivu 5-11-9).Valitsee 5. funktiovalikon kohteen.

Valitsee 6. funktiovalikon kohteen.Vaihtaa teksti- ja kuvaajanäyttöjä vuorotellen (sivu 1-2-3).

!Käynnistää muiden näppäinten ja funktiovalikkojen vaihtotoiminnot (sivu 1-1-3).

K

PRGM

J

Tuo näyttöön optiovalikon (sivu 1-4-1).

SET UP

m Palaa päävalikkoon (sivu 1-2-1).

Paina, kun olet syöttänyt arvon, jonka neliön haluat laskea (sivu 2-4-7).

Sallii punaisten aakkonumeeristen merkkien syöttämisen (sivu 1-1-3).

Lukitsee aakkosnumeeristen merkkien syöttämisen.

Paina, ennen kuin syötät arvon, jonka neliöjuuren haluat laskea(sivu 2-4-7).

Tuo näyttöön muuttujavalikon (sivu 1-5-1).

Tuo näyttöön ohjelmakomentovalikon (sivu 1-6-1).

Syöttää merkin r.

Paina kahden arvon välissä, jolloin toisesta arvosta tulee ensimmäisen arvon eksponentti (sivu 2-4-5).

Lineaarinen syöttömoodi: Paina arvojen X ja Y syöttämisen välissä, jolloin tulokseksi saadaan x:s juuri y:stä. Syöttää

merkin .θ

A -LOCK

a

x θM

Valitsee 1. funktiovalikon kohteen.Suorittaa jäljitystoiminnon (sivu 5-11-1).

Valitsee 2. funktiovalikon kohteen.Suorittaa zoomaustoiminnon (sivu 5-2-7).

Matemaattinen syöttömoodi: Syöttää ( )luonnollisessa syöttömuodossa.(Katso sivu 2-4-5.)

x

Yhdistettynä -näppäimeen!


r

w

20070201

1-1-2Näppäimet

Näppäin Ensisijainen toiminto

e

Siirtää kohdistinta oikealle. Vierittää näyttöä. Tuo laskutoimitus näyttöön alusta painamalla w-näppäimen jälkeen.

Sallii muuttujien X, ja T syöttämisen.

θ Syöttää kirjaimen A.

10x B

l

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka kymmenkantaisen logaritmin haluat laskea (sivu 2-4-5).

Paina ennen kuin syötät eksponenttiarvon 10 (sivu 2-4-5).

Vähentää kontrastia.

Lisää kontrastia.

Syöttää operaattorin (∠) kompleksilukujen napa-koordinaattimuodossa.

Syöttää kirjaimen B.

e x C

I

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka luonnollisen logaritmin haluat laskea(sivu 2-4-5).

Paina ennen kuin syötät eksponenttiarvon e (sivu 2-4-5).

Syöttää kirjaimen C.

sin–1 D

sPaina ennen kuin syötät arvon, jonka sinin haluat laskea (sivu 2-4-4).

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka käänteisen sinin haluat laskea(sivu 2-4-4).

Syöttää kirjaimen D.

cos–1 E

cPaina ennen kuin syötät arvon, jonka kosinin haluat laskea (sivu 2-4-4).

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka käänteisen kosinin haluat laskea(sivu 2-4-4).

Syöttää kirjaimen E.

tan–1 F

tPaina ennen kuin syötät arvon, jonka tangentin haluat laskea (sivu 2-4-4).

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka käänteisen tangentin haluat laskea(sivu 2-4-4).

Syöttää kirjaimen F.

Lineaarinen syöttömoodi: Paina murtolukuarvojen syöttämisen välissä.

Muuntaa murtoluvun desimaaliluvuksi(sivu 2-4-11).

Syöttää sekaluvun (sivu 2-4-10).(Käytössä vain matemaattisessa syöttömoodissa.)

Syöttää kirjaimen G.

Syöttää kirjaimen H.

Syöttää kaavan alkusulkeen (sivu 2-1-1).

Paina ennen kuin syötät arvon, jonka kuutiojuuren haluat laskea(sivu 2-4-7).

Syöttää kirjaimen I.

x–1 J

)Syöttää kaavan loppusulkeen (sivu 2-1-1).

Paina, kun olet syöttänyt arvon, jonka käänteisluvun haluat laskea(sivu 2-4-7).

Syöttää kirjaimen J.

I

(

3

Muuntaa epämurtolukujen ja sekalukujen välillä (sivu 2-4-12).

d

Siirtää kohdistinta vasemmalle. Vierittää näyttöä. Tuo laskutoimitus näyttöön lopusta painamalla w-näppäimen jälkeen.

A

v∠

Vierittää yhden näytön alaspäin moodissa e•ACT tai RUN•MAT (matemaattinen syöttömoodi).

cSiirtää kohdistinta alaspäin. Vierittää näyttöä. Siirtää seuraavaan toimintoon jäljitysmoodissa.

Yhdistettynä -näppäimeen!


QUIT

JSiirtää edelliseen näyttöön tekemättä muutoksia.

Siirtää suoraan moodin aloitusnäyttöön.

Vierittää yhden näytön ylöspäin moodissa e•ACT tai RUN•MAT (matemaattinen syöttömoodi).

fSiirtää kohdistinta ylöspäin. Vierittää näyttöä. Siirtää edelliseen toimintoon jäljitysmoodissa.

G

$(

H

F

Math input mode: Matemaattinensyöttömoodi: Syöttää epämurtoluvun ( ) luonnollisessa syöttömuodossa.(Katso sivu 2-4-10.)

20070201

1-1-3Näppäimet

INS

D

Lisäystila:Askelpalautintoiminto.Korvaustila:Poistaa merkin, joka on kohdistimen sijaintikohdalla.(Katso sivu 1-3-1.)

OFF

oKytkee virran. Tyhjentää näytön. Katkaisee virran.

Lineaarinen syöttömoodi:Vaihtaa lisäystilasta korvaustilaan ja päinvastoin (sivu 1-3-2).Matemaattinen syöttömoodi:Kun kyse on luonnollisesta syöttömuodosta, syöttää funktion aiemmin määritettyyn kaavaan(sivu 1-3-15).

Näyttää luettelotoiminnon listan (sivu 1-3-7).

Liittää leikepöydällä olevan merkkijonon (sivu 1-3-7).

Syöttää numeron 4. Syöttää kirjaimen P.

Q

f Syöttää numeron 5. Syöttää kirjaimen Q.

R

g Syöttää numeron 6. Syöttää kirjaimen R.

{ S

* Kertolaskufunktio (sivu 2-1-1). Syöttää vasemman aaltosulkeen.Syöttää kirjaimen S.

} T

/ Jakolaskufunktio (sivu 2-1-1). Syöttää oikean aaltosulkeen.

Syöttää List-komennon (sivu 3-1-2).

Syöttää Mat-komennon (sivu 2-8-11).

Syöttää kirjaimen T.

UList

b Syöttää numeron 1.Syöttää kirjaimen U.

Mat V

c Syöttää numeron 2. Syöttää kirjaimen V.

Syöttää numeron 9.Syöttää kirjaimen O.

Muuttaa kohdistimen muotoa sen osoittamiseksi, että leikepöytätoiminto on käytössä(sivu 1-3-5).

O

jPASTE

P

eCATALOG

NCLIP

i Syöttää numeron 8.Syöttää kirjaimen N.


-näppäimeen! Yhdistettynä

-näppäimeena

Siirtyy eActivity-toiminnolla käynnistetystä sovelluksesta johonkin toiseen sovellukseen (sivu 10-3-13). (Käytössä vain eActivity-toiminnossa).

Vaihtaa eActivity-toiminnosta eActivity-toiminnolla käynnistetyn sovelluksen näyttöön ja päin vastoin (sivu 10-3-12). (Käytössä vain eActivity-toiminnossa).

Syöttää pilkun.Syöttää kirjaimen K.

Määrittää arvon kirjainmuistiin (sivu 2-2-1).

Syöttää kirjaimen L.

Kaappaa nykyisen näytön kaappausmuistiin (sivu 1-9-1).

MCAPTURE

h Syöttää numeron 7.Syöttää kirjaimen M.

L

a

K

,

20070201

1-1-4Näppäimet

W

d Syöttää numeron 3.Syöttää kirjaimen W.

[ X

+Yhteenlaskufunktio (sivu 2-1-1). Määrittää positiivisen arvon.

Syöttää vasemman sulkeen. Syöttää kirjaimen X.

] Y

-Vähennyslaskufunktio (sivu 2-1-1). Määrittää negatiivisen arvon. Syöttää oikean sulkeen.

Syöttää imaginaarilukuyksikön (sivu 2-6-2).

Syöttää kirjaimen Y.

i Z

a Syöttää numeron 0. Syöttää kirjaimen Z.

= SPACE

. Syöttää desimaalipisteen. Syöttää merkin =. Syöttää välilyönnin.

Syöttää lainausmerkin.

π ”E

Ottaa käyttöön eksponentin syötön(sivu 2-1-1).

Syöttää piin arvon (sivu 2-4-4). Syöttää piin symbolin.

Ans

-

Arvo määritetään negatiiviseksi, kun sitä ennen syötetään tämä(sivu 2-1-1).

Hakee laskutoimituksen uusimman tuloksen (sivu 2-2-5).

_

w Näyttää laskutoimituksen tuloksen. Syöttää uuden rivin.


-näppäimeen! Yhdistettynä

-näppäimeena

LIGHT

Näyttää luokan valintaikkunan. (Ainoastaan mallit, joissa on -näppäin)

Kytkee taustavalon päälle ja pois.(Ainoastaan mallit, joissa on -näppäin)

20070201

1-1-5Näppäimet

kkkkkNäppäinten merkinnät

Monia laskimen näppäimiä käytetään useiden toimintojen suorittamiseen. Toiminnot onmerkitty näppäimistöön eri väreillä, jotta ne löytyvät helposti.

Toiminto Näppäinkomento

1 log l

2 10x !l

3 B al

Näppäinten merkinnöissä käytetyt värit on selostettu seuraavassa taulukossa.

Väri Näppäinkomento

Oranssi Suorita merkitty toiminto painamalla ! ja painamalla senjälkeen näppäintä.

Punainen Suorita merkitty toiminto painamalla a ja painamalla senjälkeen näppäintä.

# KirjainlukkoYleensä kun painat a ja syötät sen jälkeenkirjaimen, näppäimistö palaa välittömästitakaisin ensisijaiseen toimintatilaansa.

Jos painat ! ja sitten a, näppäimistö lukittuukirjaintilaan, kunnes painat jälleen a.

20070201

1-2 Näyttö

kKuvakkeiden valitseminen

Tässä osiossa kuvataan, miten päävalikosta valitaan kuvake haluttuun moodiin siirtymiseksi.

uuuuuKuvakkeen valitseminen1. Paina m. Päävalikko tulee näyttöön.

2. Siirry haluamaasi kuvakkeeseen ja korosta se kohdistinnäppäimillä (d, e, f, c).

3. Tuo painamalla w näyttöön sen moodin alkunäyttö, jonka kuvakkeen valitsit.Tässä esimerkissä siirrytään STAT-moodiin.

• Voit siirtyä moodiin myös niin, että päävalikon kuvaketta ei tarvitse korostaa. Syötä tällöinkuvakkeen oikeaan alakulmaan merkitty numero tai kirjain.

1-2-1Näyttö

Valittu kuvake

Seuraavassa taulukossa selitetään eri kuvakkeiden merkitys.

Kuvake Moodin nimi KuvausRUN • MAT Käytä tätä moodia laskutoimitusten ja funktiolaskutoimitusten(Suorita • matriisi) suorittamiseen sekä binaari-, oktaali-, desimaali- ja

heksadesimaaliarvoja sisältäviin laskutoimituksiinja matriiseihin.

STAT Käytä tätä moodia yhden muuttujan (keskihajonta)(tilastot) ja parimuuttujien (regressio) tilastollisiin laskutoimituksiin,

testien tekemiseen, tietojen analysoimiseen ja tilastollistenkuvaajien piirtämiseen.

e • ACT eActivity-toiminnolla voit syöttää tekstiä, kaavoja ja muita(eActivity) tietoja muistiota muistuttavaan käyttöliittymään. Käytä tätä

moodia, kun haluat tallentaa tekstiä tai kaavoja taitiedostossa olevia valmiita sovellustietoja.

20070201

1-2-2Näyttö

Kuvake Moodin nimi Kuvaus

S • SHT Käytä tätä moodia taulukkolaskentaan. Jokaisessa(taulukkolaskenta) tiedostossa on taulukko, jossa on 26 saraketta × 999 riviä.

Laskimen valmiiden komentojen ja taulukkolaskentamoodin(S • SHT) komentojen lisäksi voit myös suorittaa tilastollisialaskutoimituksia ja piirtää tilastotiedoista kuvaajia samaantapaan kuin STAT-moodissa.

GRAPH Käytä tätä moodia kuvaajafunktioiden tallentamiseen jakuvaajien piirtämiseen funktioiden avulla.

DYNA Käytä tätä moodia kuvaajafunktioiden tallentamiseen ja(kuvaajien useiden kuvaajaversioiden piirtämiseen muuttamalla funktiondynaaminen muuttujille määritettyjä arvoja.luominen)

TABLE Käytä tätä moodia funktioiden tallentamiseen, eri ratkaisujennumeerisen taulukon luomiseen funktiolle määritettyjenmuuttujien arvon muuttuessa sekä kuvaajien piirtämiseen.

RECUR Käytä tätä moodia rekursiokaavojen tallentamiseen, eri(rekursio) ratkaisujen numeerisen taulukon luomiseen funktiolle

määritettyjen muuttujien arvon muuttuessa sekäkuvaajien piirtämiseen.

CONICS Käytä tätä moodia kartioleikkausten piirtämiseen.

EQUA Käytä tätä moodia 2 – 6 tuntemattoman lineaariyhtälön,(yhtälö) neliöyhtälön ja kuutioyhtälön ratkaisemiseen.

PRGM Käytä tätä moodia ohjelmien tallentamiseen ohjelma-alueelle(ohjelma) ja ohjelmien suorittamiseen.

TVM Käytä tätä moodia talouslaskutoimitusten suorittamiseen ja(ohjelma) ja ohjelmien suorittamiseen.

LINK Käytä tätä moodia muistin sisällön tai varmuustallennustietojensiirtämiseen toiseen laitteeseen tai tietokoneeseen.

MEMORY Käytä tätä moodia muistiin tallennettujen tietojen hallintaan.

SYSTEM Käytä tätä moodia muistin alustamiseen, kontrastinsäätämiseen ja muiden järjestelmäasetusten valintaan.

20070201

kkkkk Tietoja funktiovalikosta

Voit käyttää näytön alareunan valikkopalkissa näkyviä valikkoja ja komentojafunktionäppäimillä (1 - 6). Valikkopalkin kohdat tunnistaa valikoksi tai komennoksiniiden ulkoasun perusteella.

• Seuraava valikko

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen tuo näyttöön hyperbolisten funktioiden valikon.

• Komennon syöttäminen

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen syöttää sinh-komennon.

• Komennon suorittaminen suoraan

Esimerkki:

Kuvakkeen valitseminen suorittaa DRAW-komennon.

kkkkk Tietoja näytöistä

Tässä laskimessa on käytössä kahdenlaisia näyttöjä: tekstinäyttö ja kuvaajanäyttö.Tekstinäyttöön mahtuu 21 saraketta ja 8 riviä merkkejä. Alinta riviä käytetäänfunktionäppäinvalikkona. Kuvaajanäytön alueen suuruus on 127 (L) × 63 (K) kuvapistettä.

Tekstinäyttö Kuvaajanäyttö

Laskin tallentaa kummankin näyttötyypin sisällöt erillisille muistialueille.

Voit siirtyä kuvaajanäytöstä tekstinäyttöön ja takaisin painamalla !6(G↔T).

1-2-3Näyttö

20070201

kkkkkNormaalinäyttö

Laskimen näyttöön mahtuu normaalisti enintään 10 merkkiä pitkiä arvoja. Tätä pidemmätarvot muunnetaan automaattisesti eksponenttimuotoon ja näytetään eksponenttimuodossa.

uEksponenttimuodon tulkitseminen

1.2E+12 ilmaisee, että tulos on sama kuin 1.2 × 1012. Tämä tarkoittaa, että luvun 1.2desimaalipistettä tulisi siirtää 12 paikkaa oikealle, koska eksponentti on positiivinen.Näin ollen luku on 1 200 000 000 000.

1.2E–03 ilmaisee, että tulos on sama kuin 1.2 × 10–3. Tämä tarkoittaa, että luvun 1.2desimaalipistettä tulisi siirtää 3 paikkaa vasemmalle, koska eksponentti on negatiivinen.Näin ollen luku on 0.0012.

Voit määrittää enintään kaksi aluetta, jotka laskin muuttaa automaattisestinormaalinäyttömuotoon.

Norm 1 .................. 10–2 (0.01) > |x|, |x| > 1010

Norm 2 .................. 10–9 (0.000000001) > |x|, |x| > 1010

Kaikissa tämän käyttöoppaan esimerkeissä näytetään laskutoimitusten tuloksetmuodossa Norm 1.

Lisätietoja tilojen Norm 1 ja Norm 2 välillä siirtymisestä on sivulla 2-3-2.

1-2-4Näyttö

20070201

kkkkk Erityiset näyttömuodot

Laskin käyttää erityisiä näyttömuotoja murtolukujen, heksadesimaalilukujen ja aste-,minuutti- ja sekuntiarvojen näyttämiseen.

u Murtoluvut

................. Tarkoittaa: 456

u Heksadesimaaliluvut

................. Tarkoittaa: 0ABCDEF1(16), mikä

vastaa arvoa 180150001(10)

u Asteet/minuutit/sekunnit

................. Tarkoittaa: 12° 34’ 56.78”

• Edellä esitetyn lisäksi laskin käyttää myös muita merkkejä tai symboleja, jotka on selitettykäyttöoppaassa niitä käsittelevissä kohdissa.

kkkkk Laskutoimituksen suoritusmerkki

Kun laskin piirtää kuvaajaa tai suorittaa pitkää, monimutkaista laskutoimitusta tai ohjelmaa,näytön oikeassa yläkulmassa vilkkuu musta ruutu ”k”. Musta ruutu ilmaisee, että laskinsuorittaa sisäistä toimintoa.

1-2-5Näyttö

12––––23

20070201

1-3 Laskutoimitusten syöttäminenja muokkaaminen

Huomautus• Ellei toisin mainita, kaikki tässä osiossa esitetyt toiminnot tehdään lineaarisessa syöttömoodissa.

kkkkk Laskutoimitusten syöttäminen

Kun olet valmis syöttämään laskutoimituksen, tyhjennä ensin näyttö painamalla A. Syötäsen jälkeen laskutoimituksen kaavat vasemmalta oikealle siinä muodossa, jossa ne onesitetty paperilla, ja laske tulos painamalla w.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 2 + 3 – 4 + 10 =

Ac+d-e+baw

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 2(5 + 4) ÷ (23 × 5) =

Ac(f+e)/(cd*f)w

k Laskutoimitusten muokkaaminen

Siirrä kohdistin muutettavaan kohtaan näppäimillä d ja e ja tee sen jälkeen jokinseuraavista toiminnoista. Muokattuasi laskutoimitusta voit suorittaa sen painamalla w.Voit myös siirtyä laskutoimituksen loppuun e-näppäimellä ja syöttää lisää tietoja.

uVaiheen muuttaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laskutoimituksen cos60 muuttaminen muotoon sin60

Acga

ddd

D

s

1-3-1Laskutoimitusten syöttäminen ja muokkaaminen

20070201

Voit muuttaa kohdistimen muotoon ” ” painamalla lineaarisessa syöttömoodissa!D(INS).Seuraavaksi syötetty funktio tai arvo korvaa silloin kohdan ” ”.

Acga

ddd!D(INS)

s

Voit keskeyttää toiminnon painamalla jälleen !D(INS).

Vaiheen poistaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laskutoimituksen 369 × × 2 muuttaminen muotoon 369 × 2

Adgj**c

dD

Lisäystilassa D-näppäin on askelpalautin.


#Kun valittuna on lisäystila, kohdistin onpystysuora, vilkkuva viiva (I). Kun valittunaon korvaustila, kohdistin on vaakasuora,vilkkuva viiva ( ).

# Lineaarisen syöttömoodin oletustila on syöttötila.Voit siirtyä korvaustilaan painamalla 1Y(INS).

20070201


uVaiheen lisääminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laskutoimituksen 2.362 muuttaminen muotoon sin2.362

Ac.dgx

ddddd

s

uViimeksi syötetyn vaiheen muuttaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laskutoimituksen 369 × 3 muuttaminen muotoon 369 × 2

Adgj*d

D

c

20070201

kkkkk Toistomuistin käyttäminen

Viimeksi suoritettu laskutoimitus tallentuu aina laskimen toistomuistiin. Voit hakeatoistomuistin sisällön painamalla d tai e.Jos painat e, laskutoimitus tulee näyttöön siten, että kohdistin on sen alussa. Jospainat d, laskutoimitus tulee näyttöön siten, että kohdistin on sen lopussa. Voittehdä laskutoimitukseen haluamasi muutokset ja suorittaa sen sitten uudelleen.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Seuraavien kahden laskutoimituksen suorittaminen4.12 × 6.4 = 26.368

4.12 × 7.1 = 29.252

Ae.bc*g.ew

dddd

!D(INS)

h.b

w

Sen jälkeen, kun olet painanut A, voit hakea aiempia laskutoimituksia painamallaf tai c. Ne tulevat näkyviin uusimmasta vanhimpaan (usean toiston toiminto). Kunolet hakenut laskutoimituksen muistista, voit siirtää kohdistinta laskutoimituksessapainamalla e ja d, tehdä haluamasi muutokset ja luoda uuden laskutoimituksen.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2

Abcd+efgw

cde-fghw

A

f (yksi laskutoimitus taaksepäin)

f (kaksi laskutoimitusta taaksepäin)


# Laskutoimitus säilyy toistomuistissa,kunnes suoritat toisen laskutoimituksen.

# Toistomuistin sisältö ei tyhjene, kunpainat A-näppäintä, joten voit hakealaskutoimituksen ja suorittaa sen myöspainettuasi A-näppäintä.

# Toistomuisti on mahdollinen ainoastaanlineaarisessa syöttömoodissa. Matemaattisessasyöttömoodissa käytetään historiatoimintoatoistomuistin sijasta. Katso tarkemmat tiedotkohdasta ”Historiatoiminto” (sivu 2-2-6).

20070201


# Määritetyn tekstin kopiointialue vaihteleevalittuna olevan syöttömoodin mukaan.

Lineaarinen syöttömoodi: 1 merkki 1 rivi Useita rivejä

Matemaattinen syöttömoodi: vain 1 rivi

kKorjausten tekeminen alkuperäiseen laskutoimitukseen

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötetty vahingossa 14 ÷ 0 × 2.3 yhtälön 14 ÷ 10 × 2.3 asemesta

Abe/a*c.d

w

Paina J.

Tee tarvittavat muutokset.

db

Suorita uudelleen.

w

kkkkk Leikepöydän käyttäminen kopioimiseen ja liittämiseen

Voit kopioida (tai leikata) funktion, komennon tai muun syötetiedon leikepöydälle ja liittääleikepöydän sisällön toiseen kohtaan.

uKopiointialueen määrittäminenLineaarinen syöttömoodi

1. Siirrä kohdistin (I) kopioitavan tekstialueen alkuun tai loppuun ja paina sitten!i(CLIP). Kohdistin muuttuu muotoon ” ”.

2. Siirrä kohdistinta kohdistinnäppäimillä ja korosta kopioitava tekstialue.

Kohdistin siirtyy automaattisesti virheenaiheuttajan kohdalle.

20070201

3. Paina 1(COPY). Laskin kopioi korostetun tekstin leikepöydälle ja poistuukopiointialueen määritystilasta.

Voit peruuttaa tekstin korostuksen ilman kopiointitoimintoa painamalla J.

Matemaattinen syöttömoodi

1. Siirrä kohdistin kohdistinnäppäimillä kopioitavan rivin alkuun.

2. Paina !i(CLIP). Kohdistin muuttuu muotoon ” ”.

3. Kopioi korostettu teksti leikepöydälle painamalla 1(CPY • L).

u Tekstin leikkaaminen1. Siirrä kohdistin (I) leikattavan tekstialueen alkuun tai loppuun ja paina !i(CLIP).

Kohdistin muuttuu muotoon ” ”.

2. Siirrä kohdistinta kohdistinnäppäimillä ja korosta leikattava tekstialue.

3. Leikkaa korostettu teksti leikepöydälle painamalla 2(CUT).

Leikkaustoiminto on mahdollinen vain lineaarisessa syöttömoodissa. Sitä ei voi käyttäämatemaattisessa syöttömoodissa.


Kopioiminen ei muuta valittuja merkkejä.

Leikkaaminen poistaa alkuperäiset merkit.

20070201

u Tekstin liittäminenSiirrä kohdistin kohtaan, johon haluat liittää tekstin, ja paina !j(PASTE). Laite liittääleikepöydän sisällön kohdistimen sijaintikohtaan.

A

!j(PASTE)

kkkkk Luettelotoiminto

Luettelotoiminnon avulla saat aakkosellisen komentoluettelon, jonka avulla voit syöttääkomentoja. Voit myös syöttää komentoesimerkin.

Voit syöttää komennon jommallakummalla seuraavista tavoista.

uKomennon syöttäminen !e (CATALOG)-menetelmällä1. Paina !e(CATALOG).

• Näyttöön tulee komentoluettelo aakkosjärjestyksessä.

2. Paina haluamasi komennon ensimmäisen kirjaimen näppäintä (v(A) - a(Z)).

• Näyttöön tulee ensimmäinen komento, joka alkaa painamallasi kirjaimella.


Tehdäksesi tämän:

Näytä aakkosellinen komentovalikko ja valitse haluttu komento

Näytä komentoluokat, valitse luokka ja sitten haluttu komento

!e(CATALOG)

Näppäile näin:

(Ainoastaan mallit, joissa on -näppäin)

20070201

3. Käytä f- ja c-näppäimiä valitaksesi haluamasi komennon.

Tämä on valittuna olevankomennon selitysteksti.

1(INPUT)…{syöttää valitun komennon}

2(e.g.)…{syöttää esimerkin valitun komennon käytöstä}Esimerkki voidaan syöttää RUN • MAT-moodissa (vain aritmeettisessalaskentamoodissa, ei siis Matrix Editor -moodissa) ja PRGM-moodissa.

Esimerkki

5(HELP)…{näyttää valitun komennon tiedot käytönaikaisesta funktio-oppaasta}

6(CTGY)…{näyttää luokanvalintaikkunan}Ks. alla oleva kohta ”Komennon syöttäminen \-toiminnon avulla”.

• Palaa komentoluetteloon painamalla J.

uKomennon syöttäminen \-toiminnon avulla1. Paina \.

• Tämä näyttää luokanvalintaikkunan.

1(EXE)…{näyttää luettelon valittuna olevan luokan komennoista}

6(EXIT)…{poistuu luokanvalintaikkunasta}


20070201

• Luokanvalintaikkunassa esiintyvät seuraavat luokat.

1:All ................................... Kaikki komennot

2:Calculation ..................... Laskutoimitukset, mukaan lukien matriisilaskutoimitukset ja ENG-symbolit

3:Statistics ......................... Tilastolliset laskutoimitukset ja muuttujat sekä tilastollisen kuvaajan regressioparametrit

4:Graph ............................. Kuvaajakomennot, luonnostelukomennot, V-Window- muuttujat

5:Program Command ........ Ohjelmointikomennot

6:Change Setup ................ Asetuksien määrityskomennot

7:Recursion ....................... Rekursiokomennot ja -muuttujat

8:Dynamic Graph .............. Dynaamisten kuvaajien komennot ja muuttujat

9:Table .............................. Taulukkokomennot ja -muuttujat

10:Equation ....................... Yhtälökomennot, laskutoimitusten tulokset

11:Financial (TVM) ............ Talouslaskutoimitukset ja muuttujat

2. Valitse haluamasi luokka ja paina 1(EXE).• Näyttöön tulee luettelo kaikista valitun luokan

komennoista.

3. Jatka tästä samalla tavalla kuin kohdassa ”Komennon syöttäminen !e(CATALOG) -menetelmällä”.

uKäytönaikainen funktio-opas Seuraavassa nähdään käytönaikaisen funktio-oppaan rakenne.

Vieritä ruutua f- ja c- näppäimillä.

Komennon nimi

Selitysteksti

Syntaksi

Esimerkki

Toimintonäppäinsarja


20070201

k Syöttötoiminnot matemaattisessa syöttömoodissa

Kun asetusnäytössä (sivu 1-8-1) valitaan syöttömoodiksi ”Math”, laskin siirtyymatemaattiseen syöttömoodiin. Siinä voit syöttää ja näyttää tiettyjä funktioita siinämuodossa, jossa ne ovat paperilla.

Huomautus• Syöttömoodin oletusarvo on ”Linear” (lineaarinen syöttömoodi). Varmista ennen

tämän osion toimintojen kokeilemista, että syöttömoodiksi on valittu ”Math”.

• Matemaattisessa syöttömoodissa kaikki tiedot syötetään lisäystilassa (korvaustilaei ole käytettävissä). Huomaa, että !D(INS)-toiminto (sivu 1-3-2), jota käytetäänlineaarisessa syöttömoodissa lisäystilaan siirtymiseen, on matemaattisessasyöttömoodissa aivan toinen toiminto. Lisätietoja on kohdassa ”Funktion lisääminenolemassa olevaan kaavaan” (sivu 1-3-15).

• Ellei toisin mainita, kaikki tässä osiossa esitetyt toiminnot tehdään RUN • MAT -moodissa.


20070201

uMatemaattisen syöttömoodin toiminnot ja symbolitSeuraavassa esitettyjä funktioita ja symboleja voi käyttää kaavojen syöttämiseenluonnollisessa muodossaan matemaattisessa syöttömoodissa. Sarakkeessa”Tavuja” näkyy, kuinka monta tavua muistista kyseisen toiminnon syöttäminen viematemaattisessa syöttömoodissa.

Toiminto/symboli Näppäinkomento Tavuja

Murtoluku (epämurtoluku) $ 9

Sekaluku*1 !$(&) 14

Potenssi M 4

Neliö x 4

Negatiivinen potenssi (käänteisluku) !)(x –1) 5

!x( ) 6

Kuutiojuuri !((3 ) 9

Korkeammat juuret !M(x ) 9

ex !I(ex) 6

10x !l(10x) 6

log(a,b) (Syötetään MATH-valikosta*2) 7

Abs (absoluuttinen arvo) (Syötetään MATH-valikosta*2) 6

Lineaarinen differentiaaliyhtälö*3 (Syötetään MATH-valikosta*2) 7

Toisen asteen differentiaaliyhtälö*3 (Syötetään MATH-valikosta*2) 7

Integraali*3 (Syötetään MATH-valikosta*2) 8

Σ-laskutoimitus*4 (Syötetään MATH-valikosta*2) 11

Matriisi (Syötetään MATH-valikosta*2) 14*5

Sulkeet ( ja ) 1

Aaltosulkeet (käytetään listan syöttämiseen) !*( { ) ja !/( } ) 1

Hakasulkeet (käytetään listan syöttämiseen) !+( [ ) ja !-( ] ) 1


*1 Sekalukujen syöttäminen on mahdollistavain matemaattisessa syöttömoodissa.

*2 Lisätietoja funktioiden syöttämisestäMATH-funktiovalikosta on kohdassa”MATH-valikon käyttäminen” sivulla 1-3-12.

*3 Matemaattisessa syöttömoodissa ei voimäärittää toleranssia. Jos haluat määrittäätoleranssin, käytä lineaarista syöttömoodia.

*4 Summalaskennassa Σ matemaattisessasyöttömoodissa pisteväli on aina 1. Jos haluatmäärittää jonkin muun pistevälin, käytälineaarista syöttömoodia.

*5 2 × 2 matriisin tavumäärä.

20070201

uMATH-valikon käyttäminenRUN • MAT -moodissa painamalla 4(MATH) näyttöön tulee MATH-valikko.

Tämän valikon avulla voit syöttää helposti esimerkiksi matriiseja, differentiaalejaja integraaleja.

• {MAT} ... {näyttää MAT-alivalikon matriisien syöttämistä varten}

• {2×2} ... {syöttää 2 × 2 matriisin}

• {3×3} ... {syöttää 3 × 3 matriisin}

• {m×n} ... {syöttää matriisin, jossa on m riviä ja n saraketta (enintään 6 × 6)}

• {logab} ... {aloittaa logaritmin logab syöttämisen}

• {Abs} ... {aloittaa absoluuttisen arvon |X| syöttämisen}

• {d/dx} ... {aloittaa lineaarisen differentiaaliyhtälön syöttämisen dxd f (x)x = a }

• {d2/dx2} ... {aloittaa toisen asteen differentiaaliyhtälön syöttämisen dx2

d2

f (x)x = a }

• {∫dx} … {aloittaa integraaliyhtälön syöttämisen f (x)dxa

b}

• {Σ(} … {aloittaa summalaskutoimituksen syöttämisen Σ f (x)x=α

β

αΣ }

uMatemaattisen syöttömoodin syöttöesimerkkejäTässä osiossa on useita esimerkkejä siitä, miten MATH-funktiovalikkoa ja muita näppäimiävoi käyttää tietojen syöttämiseen helposti matemaattisessa syöttömoodissa. Kiinnitä arvojaja tietoja syöttäessäsi huomiota syöttökohdistimen sijaintiin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Kaavan syöttäminen 23 + 1

AcM

d

e

+b

w


20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Kaavan syöttäminen ( )1+ 25

2

A(b+

$

cc

f

e

)x

w

J

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3 Kaavan syöttäminen 1+ x + 1dx0

1

Ab+4(MATH)6(g)1(∫dx)

a+(X)+b

ea

fb

e

w

J


20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 4 Kaavan syöttäminen 2 ×12

212

2

Ac*4(MATH)1(MAT)1(2×2)

$bcc

ee

!x( )ce

e!x( )cee$bcc

w

u Jos laskutoimitus ei mahdu näyttöön

Näytön vasemmassa ja oikeassa reunassa sekä ylä- ja alalaidassa olevat nuolet ilmaisevat,jos laskutoimitus jatkuu näytön ulkopuolella nuolen osoittamassa suunnassa.

Jos näytössä on nuoli, voit selata näytön sisältöä kohdistinnäppäinten avulla ja tarkastellahaluamaasi osaa.


20070201

u Funktion lisääminen olemassa olevaan kaavaanMatemaattisessa syöttömoodissa voit lisätä syöttöfunktion suoraan olemassa olevaankaavaan. Tällöin kohdistimen oikealla puolella olevasta arvosta tai sulkulauseesta tuleelisätyn funktion parametri. Lisää funktio olemassa olevaan kaavaan painamalla !D(INS).

u Funktion lisääminen olemassa olevaan kaavaan

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Funktion lisääminen kaavaan 1 + (2 + 3) + 4 siten, ettäsulkulausekkeesta tulee funktion parametri

1. Siirrä kohdistin kaavan sen osan vasemmalle puolelle, josta haluat tehdä lisättävänfunktion parametrin.

2. Paina !D(INS).

• Kohdistin muuttuu lisäyskohdistimeksi (').

3. Lisää funktio painamalla !x( ).

• Laskin lisää funktion ja tekee sulkulausekkeesta sen parametrin.

u Funktion lisäämistä koskevat säännöt

Seuraavat perussäännöt määrittävät, miten arvosta tai lausekkeesta tulee lisätynfunktion parametri.

• Jos lisäyskohdistin on välittömästi alkusulun vasemmalla puolella, lisätyn funktionparametriksi tulee kaikki alkusulusta aina loppusulkuun asti.

• Jos syöttökohdistin on välittömästi arvon tai murtoluvun vasemmalla puolella, lisätynfunktion parametriksi tulee kyseinen arvo tai murtoluku.


# Voit siirtyä lisäystilaan painamallalineaarisessa syöttömoodissa !D(INS).Lisätietoja on sivulla 1-3-2.

20070201

u Lisättävät funktiot

Seuraava lista sisältää funktiot, jotka voi lisätä kohdan ”Funktion lisääminen olemassaolevaan kaavaan” mukaisesti (sivu 1-3-15). Siinä on myös tietoa siitä, miten lisääminenmuuttaa olemassa olevaa laskutoimitusta.


Funktio NäppäinkomentoKaava lisäämisen

jälkeen

Epämurtoluku $

Potenssi M

!x( )

Kuutiojuuri !((3 )

Korkeammat juuret !M(x )

ex !I(ex)

10x !l(10x)

log(a,b) 4(MATH)2(logab)

Itseisarvo 4(MATH)3(Abs)

Lineaarinendifferentiaaliyhtälö 4(MATH)4(d/dx)

Toisen asteendifferentiaalit 4(MATH)5(d2/dx2)

Integraali 4(MATH)6(g)1(∫dx)

Alkuperäinenkaava

Σ-laskutoimitus 4(MATH)6(g)2(Σ( )

u Laskutoimitusten muokkaaminen matemaattisessa syöttömoodissaLaskutoimituksia voi muokata matemaattisessa syöttömoodissa periaatteessa samallatavalla kuin lineaarisessa syöttömoodissakin. Lisätietoja on kohdassa ”Laskutoimitustenmuokkaaminen” (sivu 1-3-1).

Huomaa kuitenkin, että seuraavat asiat poikkeavat toisistaan matemaattisessa jalineaarisessa syöttömoodissa.

• Lineaarisessa syöttömoodissa mahdollinen lisäystilassa syöttäminen ei ole käytettävissämatemaattisessa syöttömoodissa. Matemaattisessa syöttömoodissa syöte lisätään ainakohdistimen kohdalle.

• Matemaattisessa syöttötilassa D-näppäin toimii aina askelpalauttimena.

20070201

• Huomaa seuraavat kursoritoiminnot, joita voit käyttää syöttäessäsi laskutoimitustaluonnollisessa näyttömuodossaan.

Kun haluat: Paina tätä näppäintä:Siirtää kursorin laskutoimituksen lopusta alkuun e

Siirtää kursorin laskutoimituksen alusta loppuun d

uMatemaattisen syöttömoodin laskutoimituksen tulosnäyttöMatemaattisessa syöttötilassa syntyneet murtoluvut, matriisit ja listat näkyvät näytössänormaalissa muodossa samaan tapaan kuin paperilla.

Esimerkkilaskutoimitusten tulosten näyttäminen


# Murtoluvut esitetään joko epämurtolukuinatai sekalukuina asetusnäytön Frac Result-asetuksen mukaan vaihdellen. Lisätietojaon kohdassa 1-8 Asetusnäytön käyttäminen.

# Matriisit näytetään luonnollisessamuodossaan enintään koossa 6 × 6.Yli 6-rivinen tai -sarakkeinen matriisinäytetään MatAns-näytössä, joka onsama kuin lineaarisessa syöttömoodissakäytettävä näyttö.

# Enintään 20 kohdan listat näytetäänluonnollisessa muodossa. Yli 20 kohdanlistat näytetään ListAns-näytössä, joka onsama kuin lineaarisessa syöttömoodissakäytettävä näyttö.

# Näytön vasemmassa ja oikeassa reunassasekä ylä- ja alalaidassa olevat nuoletilmaisevat, jos tiedot jatkuvat näytönulkopuolella nuolen osoittamassa suunnassa.

Voit selata näyttöä ja tarkastella haluamiasitietoja kohdistinnäppäinten avulla.

# Kun laskutoimituksen tulos on valittuna,voit poistaa sekä tuloksen että siihenjohtaneen laskutoimituksen painamalla2(DEL)1(DEL • L).

# Kertomerkkiä ei voi jättää pois epämurtoluvuntai sekaluvun edestä. Käytä aina kertomerkkiätällaisissa tilanteissa.

2Esimerkki: 2 × —5

c*$ccf

# Välittömästi näppäintoiminnon A M, x tai!)(x–1) jälkeen ei voi olla toistanäppäintoimintoa M, x tai !)(x–1).Erota silloin näppäintoiminnot toisistaan suluilla.Esimerkki: (32)–1

(dx)!)(x–1)

20070201


uMatemaattisen syöttömoodin syöttöä koskevat rajoituksetOta huomioon seuraavat rajoitukset, jotka koskevat syöttämistä matemaattisessasyöttömoodissa.

• Tietyt kaavatyypit voivat pidentää laskentakaavan yhtä näyttöriviä pidemmäksi.Laskentakaavan suurin sallittu pituus on suunnilleen kaksi näyttöruutua(120 kuvapistettä). Tätä pidempiä kaavoja ei ole mahdollista syöttää.

20070201

1-4 Optiovalikko (OPTN)Optiovalikon kautta voi käyttää tieteellisen laskennan funktioita ja ominaisuuksia, joita ei olemerkitty laskimen näppäimistöön. Optiovalikon sisältö vaihtelee sen mukaan, missä moodissaK-näppäintä painetaan.

Lisätietoja optiovalikosta (OPTN) on kohdassa 8-7 PRGM-moodin komentolista.

uOptiovalikko RUN • MAT- tai PRGM-moodissa

• {LIST} ... {listafunktiovalikko}

• {MAT} ... {matriisitoimintovalikko}

• {CPLX} ... {kompleksilukujen laskutoimitusten valikko}

• {CALC} ... {funktioanalyysivalikko}

• {STAT} ... {kahden muuttujan tilastotietojen estimaattiarvovalikko}

• {HYP} ... {hyperbolilaskutoimitusvalikko}

• {PROB} ... {todennäköisyys-/jakaumalaskutoimitusvalikko}

• {NUM} ... {numeeristen laskutoimitusten valikko}

• {ANGL} ... {kulma-/koordinaattimuunnosvalikko, DMS-syöttö/-muuntaminen}

• {ESYM} ... {tieteellisen laskennan symbolivalikko}

• {PICT} ... {kuvamuistivalikko}*1

• {FMEM} ... {funktiomuistivalikko}*1

• {LOGIC} ... {loogisten operaattoreiden valikko}

• {CAPT} ... {näytönkaappausvalikko}*1

1-4-1Optiovalikko (OPTN)

# Optiovalikko (OPTN) ei ole näkyvissäbinaari-, oktaali-, desimaali- jaheksadesimaalilaskutoimitusten aikana.

*1 PICT-, FMEM- ja CAPT-kohdat eivätole näkyvissä, kun syöttömoodiksi onvalittu Math.

20070201

uOptiovalikko syötettäessä numeerista dataa STAT-, TABLE-, RECUR-,EQUA- ja S • SHT-moodeissa• {LIST}/{CPLX}/{CALC}/{HYP}/{PROB}/{NUM}/{ANGL}/{ESYM}/{FMEM}/{LOGIC}

uuuuuOptiovalikko syötettäessä kaavoja GRAPH-, DYNA-, TABLE-, RECUR- jaEQUA-moodeissa• {List}/{CALC}/{HYP}/{PROB}/{NUM}/{FMEM}/{LOGIC}

Seuraavat funktiovalikot ovat käytettävissä tietyissä tilanteissa.

uOptiovalikko, kun näytössä on numeerinen taulukko TABLE- taiRECUR-moodissa• {LMEM} … {listamuistivalikko}

• {° ’ ”}/{ENG}/{ENG}

Optiovalikon kohtien merkitykset on kuvailtu kutakin moodia koskevissa osioissa.

1-4-2Optiovalikko (OPTN)

20070201

1-5 Muuttujavalikko (VARS)Jos haluat hakea muuttujatietoja, tuo muuttujatietovalikko näyttöön painamalla J.

{V-WIN}/{FACT}/{STAT}/{GRPH}/{DYNA}/{TABL}/{RECR}/{EQUA*1}/{TVM*1}

Lisätietoja muuttujavalikosta (VARS) on kohdassa 8-7 PRGM-moodin komentolista.

u V-WIN — V-ikkunan arvojen hakeminen

• {X}/{Y}/{T,θ }... {x-akselivalikko}/{y-akselivalikko}/{T, θ -valikko}

• {R-X}/{R-Y}/{R-T,θ }... {x-akselivalikko}/{y-akselivalikko}/{T,θ -valikko} kaksoiskuvaajan oikeaa puolta varten

• {min}/{max}/{scal}/{dot}/{ptch}... {minimiarvo}/{maksimiarvo}/{asteikko}/{pistearvo*2}/{pisteväli}

u FACT — Zoomauskertoimien hakeminen

• {Xfact}/{Yfact}... {x-akselin kerroin}/{y-akselin kerroin}

1-5-1Muuttujavalikko (VARS)

*1EQUA- ja TVM-kohdat ovat näkyvissävain silloin, kun siirryt muuttujavalikkoonRUN MAT-, PRGM- tai e • ACT -moodissa.

# Muuttujavalikko ei tule näkyviin, jos painatJ, kun oletusnumerojärjestelmäksi onvalittu binaari-, oktaali-, desimaali- taiheksadesimaaliluvut.

*2Pistearvo ilmaisee näyttövälin (Xmax-arvostaXmin-arvoon) jaettuna näytön pistemäärällä (126).Laskin laskee pistearvon yleensäautomaattisesti minimi- ja maksimiarvojenperusteella. Jos pistearvoa muutetaan, laskinlaskee maksimiarvon automaattisesti.

20070201

u STAT — Tilastotietojen hakeminen

• {X} … {yhden muuttujan, kahden muuttujan x-tiedot}

• {n}/{ooooo}/{Σx}/{Σx2}/{xσn}/{xσn–1}/{minX}/{maxX}…{tietojen määrä}/{keskiarvo}/{summa}/{neliösumma}/{populaation

keskihajonta}/{näytteen keskihajonta}/{minimiarvo}/{maksimiarvo}

• {Y} ... {kahden muuttujan y-tiedot}

• { ppppp }/{Σ y}/{Σ y2}/{Σ xy}/{ yσn}/{ yσn–1}/{minY}/{maxY}…{keskiarvo}/{summa}/{neliösumma}/{x-tietojen ja y-tietojen tulojen summa}/

{populaation keskihajonta}/{näytteen keskihajonta}/{minimiarvo}/{maksimiarvo}

• {GRPH} ... {kuvaajatietovalikko}

• {a}/{b}/{c}/{d}/{e}

... {regressiokerroin ja polynomikertoimet}

• {r}/{r2} ... {korrelaatiokerroin}/{determinaatiokerroin}

• {MSe} ... {keskineliövirhe}

• {Q1}/{Q3}... {ensimmäinen kvartiili}/{kolmas kvartiili}

• {Med}/{Mod}... syötetietojen {mediaani}/{moodi}

• {Strt}/{Pitch}... histogrammi {jakamisen alku}/{pisteväli}

• {PTS} ... {pistetietojen yhteenvetovalikko}

• {x1}/{y1}/{x2}/{y2}/{x3}/{y3} ... {pisteiden koordinaatit}


20070201

u GRPH — Kuvaajafunktioiden hakeminen

• {Y}/{r} ... {suorakulmainen koordinaatti- tai epäyhtälöfunktio}/{napakoordinaattifunktio}

• {Xt}/{Yt}... parametrikuvaajafunktio {Xt}/{Yt}

• {X} ... {X=vakiokuvaajafunktio}

(Paina näitä näppäimiä ennen tallennusmuistin määrittävän arvon syöttämistä.)

u DYNA — Dynaamisten kuvaajien asetustietojen hakeminen

• {Strt}/{End}/{Pitch}... {kerroinvälin alkuarvo}/{kerroinvälin loppuarvo}/{kerroinvälin lisäys}

u TABL — Taulukon asetus- ja sisältötietojen hakeminen

• {Strt}/{End}/{Pitch}... {taulukkovälin alkuarvo}/{taulukkovälin loppuarvo}/{taulukkovälin lisäys}

• {Reslt*1}... {taulukon sisältömatriisi}


*1 Reslt-kohta tulee näkyviin vain, kunTABL-valikko haetaan esiin RUN • MAT-,PRGM- tai e • ACT -moodissa.

20070201

u RECR — Rekursiokaavan,*1, taulukkovälin ja taulukon sisältötietojen hakeminen

• {FORM} ... {rekursiokaavatietovalikko}

• {an}/{an+1}/{an+2}/{bn}/{bn+1}/{bn+2}/{cn}/{cn+1}/{cn+2}... {an}/{an+1}/{an+2}/{bn}/{bn+1}/{bn+2}/{cn}/{cn+1}/{cn+2} lausekkeet

• {RANG} ... {taulukkovälitietovalikko}

• {Strt}/{End}... taulukkoväli {alkuarvo}/{loppuarvo}

• {a0}/{a1}/{a2}/{b0}/{b1}/{b2}/{c0}/{c1}/{c2}... {a0}/{a1}/{a2}/{b0}/{b1}/{b2}/{c0}/{c1}/{c2} arvo

• {anSt}/{bnSt}/{cnSt}... {an }/{bn}/{cn} -rekursiokaavan suppenemisen origo/divergenssikuvaaja (WEB-kuvaaja)

• {Reslt*2} ... {taulukon sisältömatriisi*3}

u EQUA — Yhtälön kertoimien ja ratkaisujen hakeminen*4 *5

• {S-Rlt}/{S-Cof}... {ratkaisu}-/{kerroin} -matriisi 2–6 tuntemattomille lineaariyhtälöille*6

• {P-Rlt}/{P-Cof}... {ratkaisu}-/{kerroin} -matriisi toisen tai kolmannen asteen yhtälöille

u TVM — Taloudellisten laskutoimitusten tietojen hakeminen

• {n}/{I%}/{PV}/{PMT}/{FV}... {maksukaudet (maksuerät)}/{korko (%)}/{pääoma}/{erän suuruus}/{tilin saldo tai

pääoma lisättynä edellisen maksuerän jälkeen kertyneellä korolla}

• {P/Y}/{C/Y}... {maksuerien määrä vuodessa}/{maksukausien määrä vuodessa}


*1 Jos muistissa ei ole funktion tairekursiokaavan numeerista taulukkoa,laskin antaa virheilmoituksen.

*2 Reslt-kohta on käytettävissä vain RUN • MAT-,PRGM- ja e • ACT -moodissa.

*3 Taulukon sisältö tallentuu automaattisestimatriisin vastausmuistiin (MatAns).

*4 Kertoimet ja ratkaisut tallentuvat automaattisestimatriisin vastausmuistiin (MatAns).

*5 Seuraavat tilanteet aiheuttavat virheilmoituksen.- Kaavalle ei ole syötetty kertoimia.- Kaavalle ei ole saatu ratkaisuja.

*6 Lineaariyhtälön kerroin- ja ratkaisumuistintietoja ei voi hakea samanaikaisesti.

20070201

1-6 Ohjelmavalikko (PRGM)Jos haluat siirtyä ohjelmavalikkoon (PRGM), siirry ensin päävalikosta RUN • MAT- taiPRGM-moodiin ja paina sitten !J(PRGM). Seuraavat valinnat ovat käytettävissäohjelmavalikossa (PRGM).

• {COM} ...... {ohjelmakomentovalikko}

• {CTL} ........ {ohjelmanhallinnan komentovalikko}

• {JUMP} .... {siirtymiskomentovalikko}

• {?} ............ {syöttökehote}

• {^} ........... {tulostekomento}

• {CLR} ....... {komentovalikon tyhjennys}

• {DISP} ...... {komentovalikon näyttö}

• {REL} ....... {ehdollisen hypyn relaatio-operaattorivalikko}

• {I/O} .......... {I/O hallinta-/siirtokomentovalikko}

• {:} ............. {usean lausekkeen yhdistin}

Seuraava funktionäppäinvalikko tulee näyttöön, jos painat !J(PRGM)RUN • MAT -moodissa tai PRGM-moodissa, kun oletusnumerojärjestelmäksion asetettu binaari-, oktaali-, desimaali- tai heksadesimaaliluvut.

• {Prog} ...... {ohjelman hakeminen}

• {JUMP}/{?}/{^}/{REL}/{:}

Funktionäppäimien toiminnot ovat samat kuin Comp-moodissa.

Lisätietoja ohjelmavalikon kautta avautuvien valikkojen komennoista on luvussa 8 (Ohjelmointi).

1-6-1Ohjelmavalikko (PRGM)

20070201

1-7-1Syntaksiohje

1-7 SyntaksiohjeKun syötät komennon, tämä ohje näyttää komennon syntaksin.

uSyntaksiohjeen näyttäminen

1. Syötä komento.

• Syntaksiohje tulee näkyviin.

2. Syntaksiohje poistuu näytöstä, kun painat seuraavaa näppäintä.

uuuuuSyntaksiohjeen näyttäminen uudestaanKun olet komennon syötettyäsi painanut toista näppäintä (mikä poistaa syntaksiohjeennäytöstä), saat ohjeen takaisin näytölle siirtämällä kohdistimen niin, että se on hetikomennon oikealla puolella.

S

Kohdistin on komennon oikealla puolella.

Syntaksiohje

# Jotta kohdistin ei peittyisi, syntaksiohje tuleenäkyviin joko näytön ylä- tai alaosassa.

# Syntaksiohje näytetään ainoastaan, josasetusnäytöstä on ”Syntax Help”-asetuksenarvoksi määritetty ”On”.

# Syntaksiohje näytetään RUN • MAT -moodissa(vain aritmeettisessa laskentamoodissa, ei siisMatrix Editor -moodissa), PRGM-moodissa jaSTAT-moodissa.

# Syntaksiohje näytetään myös, kun syötätmuuttujia, jolloin se antaa tietoja muuttujista.

# Syntaksiohjeen näyttäminen uudelleen onmahdollista vain RUN • MAT -moodissa(vain aritmeettisessa laskentamoodissa, ei siisMatrix Editor -moodissa).

Kun kohdistin on ruudunalaosassa.

20070201

1-8 Asetusnäytön käyttäminenMoodin asetusnäytössä näkyvät moodin voimassa olevat asetukset. Niitä voi tarvittaessamuuttaa. Asetuksen voi muuttaa seuraavasti.

uMoodin asetuksen muuttaminen1. Valitse haluamasi kuvake ja siirry moodiin ja tuo näyttöön sen aloitusnäyttö painamallaw. Tässä esimerkissä siirrytään RUN • MAT -moodiin.

2. Tuo painamalla !m(SET UP) näyttöön moodin Setup screen.

• Tämä asetusnäyttö on vain eräs esimerkki.Asetusnäytön todellinen sisältö vaihteleekäytettävän moodin ja moodin valittujenasetusten mukaan.

3. Siirry kohdistinnäppäimillä f ja c korostamaan kohta, jonka asetuksen haluat muuttaa.

4. Paina funktionäppäintä (1 - 6), johon on merkitty haluamasi asetus.

5. Kun olet tehnyt haluamasi muutokset, poistu asetusnäytöstä painamalla J.

kAsetusnäytön funktionäppäinvalikot

Tässä osiossa kuvaillaan asetukset, jotka voit valita asetusnäytöstä funktionäppäinten avulla.

ilmaisee oletusasetuksen.

u Input Mode• {Math}/{Line} ... {matemaattinen}/{lineaarinen} syöttömoodi

uMoodi (laskenta/binaari-, oktaali-, desimaali-, heksadesimaalimoodi)• {Comp} ... {aritmeettinen laskentamoodi}

• {Dec}/{Hex}/{Bin}/{Oct}... {desimaali}/{heksadesimaali}/{binääri}/{oktaali}

1-8-1Asetusnäytön käyttäminen

...

20070201

u Frac Result (murtolukutuloksen näyttömuoto)• {d/c}/{ab/c} ... {epämurtoluku}/{sekaluku}

u Func Type (kuvaajafunktion tyyppi)Jonkin seuraavan funktionäppäimen painaminen muuttaa myös v-näppäimen toiminnon.

• {Y=}/{r=}/{Parm}/{X=c}... {suorakulmainen koordinaatti}/{napakoordinaatti}/{parametrikoordinaatti}/

{X = vakio} -kuvaaja

• {Y>}/{Y<}/{Yt}/{Ys}... {y>f(x)}/{y<f(x)}/{y≥f(x)}/{y≤f(x)} epäyhtälökuvaaja

uDraw Type (kuvaajan piirtämistapa)• {Con}/{Plot}

... {yhdistetyt pisteet}/{yhdistämättömät pisteet}

uDerivative (derivaatta-arvon näyttö)• {On}/{Off}

... {näyttö käytössä}/{näyttö pois käytöstä}, kun käytössä on taulukko kuvaajasta-,taulukko ja kuvaaja- ja jäljitys-toiminto

uAngle (oletuskulmatila)• {Deg}/{Rad}/{Gra}

... {asteet}/{radiaanit}/{gradit}

uComplex Mode• {Real} ... {laskenta vain reaalilukualueella}

• {a + bi}/{r ∠θ}... kompleksilaskutoimitusten esitystapa {suorakulmainen muoto}/

{napakoordinaattimuoto}

uCoord (kuvaajan osoitinkoordinaattinäyttö)• {On}/{Off}

... {näyttö käytössä}/{näyttö pois käytöstä}

uGrid (kuvaajan ruudukon näyttö)• {On}/{Off}


uAxes (kuvaajan akselien näyttö)• {On}/{Off}



20070201

u Label (kuvaajan otsikon näyttö)• {On}/{Off}


uSyntax Help (syntaksiohjeen näyttöasetus)• {On}/{Off}


uDisplay (näyttömuoto)• {Fix}/{Sci}/{Norm}/{Eng}

... {kiinteän desimaalimäärän määritys}/{merkitsevien numeroiden määränmääritys}/{normaalinäyttöasetus}/{tekninen esitystapa}

uStat Wind (tilastokuvaajien V-ikkuna -asetustapa)• {Auto}/{Man}

... {automaattinen}/{manuaalinen}

uResid List (jäännöslaskenta)• {None}/{LIST}

... {ei laskentaa}/{lasketun jäännöksen näytön määritys}

u List File (listatiedoston näyttöasetukset)• {FILE} ... {näytössä olevan listatiedoston näyttöasetukset}

u Sub Name (listan nimi)• {On}/{Off}


uGraph Func (funktion näyttäminen kuvaajan piirtämisen ja jäljittämisen aikana)• {On}/{Off}


uDual Screen (kaksoisnäyttömoodin tila)• {G+G}/{GtoT}/{Off}

... {kuvaajan piirtäminen kaksoisnäytön molempiin osiin}/{kuvaajan piirtäminenkaksoisnäytön toiseen osaan ja numeerinen taulukko toiseen osaan}/{kaksoisnäyttö pois käytöstä}

uSimul Graph (samanaikainen kuvaajien piirtotila)• {On}/{Off}

... {kuvaajien samanaikainen piirtäminen käytössä (kaikki kuvaajat piirretäänsamanaikaisesti)}/{kuvaajien samanaikainen piirtäminen pois käytöstä(kuvaajat piirretään aluejärjestyksessä)}


20070201

uBackground (kuvaajanäytön tausta)• {None}/{PICT}

... {ei taustaa}/{kuvaajan taustakuvan määritys}

u Sketch Line (päällysviivan tyyppi)• { }/{ }{ }/{ }

... {normaali}/{paksu}/{katkoviiva}/{pisteviiva}

uDynamic Type (kuvaajien dynaamisen luomisen tyyppi)• {Cnt}/{Stop}

... {jatkuva}/{pysähtyy automaattisesti 10 piirtämiskerran jälkeen}

u Locus (kuvaajien dynaamisen luomisen paikan tila)• {On}/{Off}

... {paikka piirretään}/{paikkaa ei piirretä}

uY=Draw Speed (kuvaajien dynaamisen luomisen nopeus)• {Norm}/{High}

... {normaali}/{nopea}

uVariable (taulukon luomisen ja kuvaajan piirtämisen asetukset)• {RANG}/{LIST}

... {käytä taulukon aluetta}/{käytä listan tietoja}

uΣ Display (Σ-arvon näyttäminen rekursiotaulukossa)• {On}/{Off}


uSlope (derivaatan näyttäminen kohdistimen kohdalla kartioleikkauksenkuvaajassa)• {On}/{Off}


uPayment (maksukauden määrittäminen)• {BGN}/{END}

... määritä maksukauden {alku}/{loppu}


20070201

*1TVM-moodissa tehtävissä laskutoimituksissaon käytettävä 365-päiväistä vuotta.Muuten syntyy virhetilanne.

*2Option ”Form” (kaava) valitseminen näyttääsolussa olevan kaavan kaavana. ”Form” eivaikuta solun sellaisiin tietoihin, jotka eivätole kaavoja.

*3Määrittää suunnan, johon kohdistin siirtyy, kunw-näppäimellä kirjataan solun syöte, kunSequence-komento luo numeerisen taulukonja kun tietoja haetaan listamuistista.

uDate Mode (vuoden päivien määrän asetus)• {365}/{360}

... korkolaskennassa käytetään {365}*1/{360} päivää vuodessa

uAuto Calc (automaattinen taulukkolaskenta)• {On}/{Off}

... {suoritetaan}/{ei suoriteta} kaavoja automaattisesti

uShow Cell (laskentataulukon solun näyttömoodi)• {Form}/{Val} ... {kaava}*2/{arvo}

uMove (laskentataulukon solun kohdistimen suunta)*3

• {Low}/{Right} ... {siirrä alas}/{siirrä oikealle}


20070201

1-9-1Näytönkaappauksen käyttäminen

1-9 Näytönkaappauksen käyttäminenVoit koska tahansa laskinta käyttäessäsi kaapata kuvan näytöstä ja tallentaa senkaappauskuvamuistiin.

uNäytön kuvan kaappaaminen1. Käytä laskinta ja tuo näyttöön näyttö, jonka haluat kaapata.

2. Paina !h(CAPTURE).• Näyttöön tulee muistialueen valintaikkuna.

3. Syötä arvo väliltä 1–20 ja paina w.• Laskin kaappaa näytön kuvan ja tallentaa sen kaappausmuistialueelle, jonka nimi on”Capt n” (n = syöttämäsi arvo).

• Näyttökuvaa viestistä, joka ilmaisee, että toiminto tai tietoliikennetapahtuma on kesken,ei voi kaapata.

• Jos muistissa ei ole riittävästi tilaa kaapatun näytön tallentamiseen, laskin antaa virheilmoituksen.

uNäytön kuvan hakeminen kaappauskuvavalikosta1. Paina RUN • MAT -moodissa (Lineaarinen syöttömoodi)K6(g)6(g)5(CAPT)1(RCL).

2. Syötä kaappausmuistin numero väliltä 1–20 ja paina sitten w.

• Voit myös käyttää ohjelman sisällä RclCapt-komentoa näyttökuvan hakemiseenkaappauskuvamuistista.

20070201

1-10 Toimet ongelmien jatkuessaJos ongelmat jatkuvat yrittäessäsi suorittaa toimintoja, kokeile seuraavia ratkaisuja, ennenkuin oletat, että laskimessa on vika.

kkkkk Laskimen palauttaminen alkuperäisiin moodiasetuksiin

1. Siirry päävalikosta SYSTEM-moodiin.

2. Paina 5(RSET).

3. Paina 1(STUP) ja paina sen jälkeen 1(Yes).

4. Palaa päävalikkoon painamalla Jm.

Siirry oikeaan moodiin ja suorita laskutoimitus uudelleen. Seuraa tuloksia näytöstä.

kkkkk Jos laskin lakkaa reagoimasta

• Jos laite lakkaa toimimasta ja reagoimasta näppäinsyötteisin, palauta laskimen alkuperäisetoletusarvot painamalla laskimen takana olevaa P-painiketta. Lisätietoja on laskimenkäyttäjän oppaassa.Huomaa kuitenkin, että tämä toiminto voi tyhjentää koko laskimen muistin.

1-10-1Toimet ongelmien jatkuessa

20070201

kkkkk Pariston loppumisilmoitus

Jos näyttöön tulee alla oleva sanoma, kytke laskin heti pois päältä ja vaihda paristotnoudattamalla ohjeita.

Jos jatkat laskimen käyttöä paristot vaihtamatta, laskin katkaisee virran automaattisestisuojellakseen muistia. Tämän jälkeen laskimeen ei enää voi kytkeä virtaa ja muistin sisältövoi vahingoittua tai hävitä kokonaan.

# Tietoliikennetoimintoja ei voi toteuttaa senjälkeen, kun näyttöön on tullut ilmoitusparistojen latauksen loppumisesta.

1-10-2Toimet ongelmien jatkuessa

20070201

Manuaalisetlaskutoimitukset2-1 Peruslaskutoimitukset

2-2 Erikoisfunktiot

2-3 Kulmatilan ja näyttömuodon määrittäminen

2-4 Funktiolaskutoimitukset2-5 Numeeriset laskutoimitukset

2-6 Kompleksilukulaskutoimitukset

2-7 Kokonaislukujen binääri-, oktaali-, desimaali- jaheksadesimaalilaskutoimitukset

2-8 Matriisilaskutoimitukset

Luku 2

Lineaarinen ja matemaattinen syöttömoodi (sivu 1-3-10)

• Ellei toisin mainita, kaikki tässä osiossa esitetyt toiminnot tehdäänlineaarisessa syöttömoodissa.

• Tarvittaessa syöttömoodi ilmoitetaan seuraavien symbolien avulla.

<Math> .... Matemaattinen syöttömoodi

<Line> ..... Lineaarinen syöttömoodi

20050301

2-1-1Peruslaskutoimitukset

2-1 Peruslaskutoimitukset

kkkkkAritmeettiset laskutoimitukset

• Syötä aritmeettiset laskutoimitukset niiden kirjoitusmuodossa vasemmalta oikealle.

• Lisää negatiivisen arvon eteen miinusmerkki --näppäimellä.

• Laskin suorittaa laskutoimitukset 15-numeroisella mantissalla. Se pyöristää tuloksen10-numeroiseen mantissaan ennen tuloksen näyttämistä.

• Jos laskutoimituksessa on useita erilaisia laskutoimituksia, kertominen ja jakaminentehdään ennen yhteen- ja vähennyslaskua.

Esimerkki Toiminto

23 + 4.5 – 53 = –25.5 23+4.5-53w

56 × (–12) ÷ (–2.5) = 268.8 56*-12/-2.5w

(2 + 3) × 102 = 500 (2+3)*1E2w*1

1 + 2 – 3 × 4 ÷ 5 + 6 = 6.6 1+2-3*4/5+6w

100 – (2 + 3) × 4 = 80 100-(2+3)*4w

2 + 3 × (4 + 5) = 29 2+3*(4+5w*2

(7 – 2) × (8 + 5) = 65 (7-2)(8+5)w*3

<Line>6 = 0.3 ( 3 )6 /(4*5)w*4

4 × 5 10<Math>$6c4*5w

(1 + 2i) + (2 + 3i) = 3 + 5i (b+c!a(i))+(c+d!a(i))w

(2 + i) × (2 – i) = 5 (c+!a(i))*(c-!a(i))w

*1(2+3)E2 ei anna oikeaa tulosta.Syötä laskutoimitus esitetyllä tavalla.

*2Viimeiset loppusulkeet (jotka tulisivatvälittömästi ennen w-näppäimen käyttöä)voi jättää pois niiden määrästä huolimatta.

*3Alkusulkeen eteen tulevan kertomerkin voijättää pois.

*4Tämä on sama kuin 6 / 4 / 5 w.

20050301


*1Näytettävät arvot pyöristetään aina käyttäjänmäärittämään desimaalimäärään.

kkkkkDesimaalien määrä, merkitsevien numeroiden määrä,normaali näyttöalue [SET UP]- [Display] -[Fix] / [Sci] / [Norm]

• Vaikka käyttäjä määrittäisi desimaalien määrän tai merkitsevien numeroiden määrän,laskin laskee sisäisesti kuitenkin 15-numeroisella mantissalla. Näytössä näkyvät arvottallentuvat laskimen muistiin 10-numeroiseen mantissaan. Voit pyöristää näytössänäkyvän arvon haluamasi desimaalimäärän ja merkitsevien numeroiden määränmukaiseksi numeeristen laskutoimitusten valikon (NUM) (sivu 2-4-1) Rnd-komennolla.

• Desimaalien määrän (Fix) ja merkitsevien numeroiden määrän (Sci) asetukset jäävätyleensä voimaan, kunnes niitä muutetaan tai kunnes siirrytään käyttämään normaalinnäyttöalueen (Norm) asetusta.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 100 ÷ 6 = 16.66666666...

Ehto Toiminto Näyttö100/6w 16.66666667

4 desimaalia !m(SET UP) f (tai c 12 kertaa)*1

1(Fix)ewJw 16.6667

5 merkitsevää numeroa !m(SET UP) f (tai c 12 kertaa)*1

2(Sci)fwJw 1.6667E+01

Määrityksen peruutus !m(SET UP) f (tai c 12 kertaa)3(Norm)Jw 16.66666667

20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 200 ÷÷÷÷÷ 7 ××××× 14 = 400

Ehto Toiminto Näyttö

200/7*14w 400

3 desimaalia !m(SET UP) f (tai c 12 kertaa)1(Fix)dwJw 400.000

Laskenta jatkuu 200/7w 28.57110 merkin näyttökapasiteetilla * Ans ×××××

14w 400 000

• Jos sama laskutoimitus tehdään määritetyllä numeroiden määrällä:

200/7w 28.571

Sisäiseen muistiin tallentuva K6(g)4(NUM)4(Rnd)w 28.571arvo pyöristetään * Ans ××××× asetusnäytössä määritettyyn 14w 399.994desimaalimäärään.

200/7w 28.571Voit myös määrittäätietyn laskutoimituksen 6(RndFi)!-(Ans),2) RndFix(Ans,2)sisäisten arvojen w 28.570pyöristämiseen käytettävän * Ans ××××× desimaalimäärän.*1 (Esimerkki: 14w 399.980Jos haluat määrittääpyöristyksen kahdendesimaalin tarkkuuteen)

kkkkk Laskentajärjestys

Laskin laskee kaavan tuloksen laskentasääntöjen mukaisesti seuraavassa järjestyksessä:

1 Tyypin A funktiotKoordinaatistomuunnos Pol (x, y), Rec (r, θ)Derivaatat, toisen asteen derivaatat, integraalit, Σ-laskutoimituksetd/dx, d2/dx2, ∫dx, Σ, Mat, Solve, FMin, FMax, List→Mat, Seq, Min, Max, Median, Mean,Augment, Mat→List, P(, Q(, R(, t(, List, RndFix, log abYhdistetyt funktiot*2 fn, Yn, rn, Xtn, Ytn, Xn


*1Jos haluat poistaa pyöristämisen käytöstä,määritä desimaalien määräksi 10.

*2Voit yhdistellä useiden funktiomuistipaikkojen(fn) sisältöjä tai kuvaajamuistipaikkojensisältöjä (Yn, rn, Xtn, Ytn, Xn)yhdistelmäfunktioiksi. Esimerkiksi fn1(fn2)luo yhdistelmäfunktion fn1°fn2 (katsosivu 5-3-3).

Yhdistelmäfunktioon voi kuulua enintäänviisi funktiota.

# RndFix-laskutoimituksen sisällä ei voikäyttää differentiaalia, toisen asteendifferentiaalia, integraalia, Σ-operaattoria,enimmäis- tai vähimmäisarvoa, Solve-,RndFix- tai log ab -lauseketta.

20070201


2 Tyypin B funktiot

Näissä funktioissa syötetään ensin arvo ja painetaan sen jälkeen funktionäppäintä.

x2, x–1, x!, ° ’ ”, ENG-symbolit, kulmatila °, r, g

3 Potenssi/juuri ^(xy), x

4 Murtoluvut ab/c

5 π-merkin, muistin nimen tai muuttujan nimen edessä oleva lyhennetty kertolaskumuoto.

2π, 5A jne.

6 Tyypin C funktiot

Näissä funktioissa painetaan ensin funktionäppäintä ja syötetään sen jälkeen arvo.

, 3 , log, In, ex, 10x, sin, cos, tan, sin–1, cos–1, tan–1, sinh, cosh, tanh, sinh–1, cosh–1,tanh–1, (–), d, h, b, o, Neg, Not, Det, Trn, Dim, Identity, Sum, Prod, Cuml, Percent, AList,Abs, Int, Frac, Intg, Arg, Conjg, ReP, ImP

7 Tyypin A funktioiden, tyypin C funktioiden ja sulkujen lyhennetty kertolaskumuoto

2 , A log2 jne.3

8 Permutointi, kombinaatio nPr, nCr, ∠9 ×, ÷0 +, –

! Suhteelliset operaattorit =, , >, <, ≥, ≤@ And (looginen operaattori), and (bittioperaattori)

# Or (looginen operaattori), or, xor, xnor (bittioperaattori)

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 + 3 ××××× (log sin2π2 + 6.8) = 22.07101691 (kulmatila = Rad)

# Kun laskentajärjestyksessä samanarvoisiafunktioita käytetään peräkkäin, ne suoritetaanjärjestyksessä oikealta vasemmalle.

exIn → ex{In( )}120 120Muuten laskutoimitukset suoritetaanjärjestyksessä vasemmalta oikealle.

# Yhdistelmäfunktiot suoritetaan järjestyksessäoikealta vasemmalle.

# Sulkeiden sisällä oleva laskutoimitus on ainalaskentajärjestyksessä ensimmäisenä.

G

1

2

3

4

5

6

20070201


# Useimpia laskimen näppäimistä ei voikäyttää, kun näytössä on virheilmoitus.

Poista virhe ja tuo virhekohta näkyviinpainamalla J (katso sivu 1-3-5).

# Lisätietoa muista virheistä on kohdassa”Virhesanomataulukko” sivulla α-1-1.

kKertolaskutoimitukset ilman kertomerkkiä

Voit jättää kertomerkin (×) pois seuraavissa laskutoimituksissa.

• Tyypin A funktioiden edestä (1 sivulla 2-1-3) ja tyypin C funktioiden edestä (6 sivulla2-1-4) negatiivisia lukuja lukuunottamatta○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2sin30, 10log1.2, 2 3, 2Pol(5, 12) jne.

• Vakioiden, muuttujien nimien, muistin nimien edestä○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2π, 2AB, 3Ans, 3Y1 jne.

• Avaussulkeen edestä○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3(5 + 6), (A + 1)(B – 1) jne.

k Laskualueen ylitys ja virheet

Määritetyn syötteen tai laskenta-alueen ylittäminen tai yritys syöttää luvaton syöte tuonäyttöön virheilmoituksen. Laskinta ei voi käyttää silloin, kun näytössä on virheilmoitus.Näyttöön tulee virheilmoitus seuraavissa tilanteissa.

• Kun välitulos tai lopullinen tulos muistissa on suurempi kuin ±9.999999999 × 1099 (Ma ERROR).

• Kun yritetään suorittaa funktiolaskutoimitus, joka ylittää syöttöalueen (Ma ERROR).

• Kun tilastolaskutoimitusten aikana yritetään suorittaa laiton toiminto (Ma ERROR).Tällainen on esimerkiksi 1VAR-arvon laskeminen ilman syötettyä dataa.

• Kun funktiolaskutoimituksen parametriksi syötetään virheellinen datatyyppi (Ma ERROR).• Kun numeeristen arvojen pinon tai komentopinon kapasiteetti ylittyy (Stack ERROR).

Esimerkiksi syötetään 25 peräkkäistä (-merkkiä ja syötetään sen jälkeen 2 + 3 * 4 w.

• Kun yritetään suorittaa laskutoimitus laittoman kaavan avulla (Syntax ERROR).Esimerkiksi 5 ** 3 w.

20070201

• Kun yritetään suorittaa laskutoimitus, jonka vuoksi muistin kapasiteetti ei riitä (Memory ERROR).• Kun käytetään parametrin vaativaa komentoa niin, että kelvollista parametria (Argument

ERROR) ei syötetä.

• Kun yritetään käyttää laitonta dimensiota matriisilaskutoimituksissa (Dimension ERROR).

• Kun yritetään syöttää reaalilukumoodissa laskutoimitus, jonka tulos on kompleksiluku.Huomaa, että asetusnäytön Complex Mode -asetuksen arvoksi on tällöin valittu ”Real”(Non-Real ERROR).

kMuistin kapasiteetti

Lineaarisessa syöttömoodissa muistista kuluu yksi tai kaksi tavua aina, kun jotakin näppäintäpainetaan. Yhden tavun vaativia toimintoja ovat esimerkiksi b, c, d, sin, cos, tan, log,In, , ja π. Kaksi tavua muistia vaativia toimintoja ovat esimerkiksi d/dx(, Mat, Xmin, If, For,Return, DrawGraph, SortA(, PxIOn, Sum ja an+1.

Lisätietoja funktioiden vaatimasta tilasta matemaattisessa syöttömoodissa on sivulla 1-3-11.


# Kun syötät laskimeen numeerisia arvojatai komentoja, ne tasataan näytössävasemmalle. Laskutoimituksen tuloksetrajataan näytössä oikealle.

# Sekä syötettävien että tulosarvojen sallittumäärä on 15 numeroa mantissaan ja 2 numeroaeksponenttiin. Myös laskimen sisäisissälaskutoimituksissa käytetään 15-numeroistamantissaa ja 2-numeroista eksponenttia.

20070201

2-2 Erikoisfunktiot

kkkkk Laskutoimitukset muuttujien avulla

Esimerkki Toiminto Näyttö

193.2aav(A)w 193.2

193.2 ÷ 23 = 8.4 av(A)/23w 8.4

193.2 ÷ 28 = 6.9 av(A)/28w 6.9

kkkkkMuisti

uMuuttujat (kirjainmuisti)Laskimessa on käytettävissä 28 muuttujaa. Muuttujien avulla voidaan tallentaalaskutoimituksissa tarvittavia arvoja. Muuttujien nimenä käytetään yksittäisiä merkkejä.Niitä ovat 26 aakkosten kirjainta ja lisäksi r ja θ. Muuttujille määritettävien arvojen suurinsallittu koko on 15 numeroa mantissalle ja 2 numeroa eksponentille.

uMuuttujan arvon määrittäminen

[arvo] a [muuttujan nimi] w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Arvon 123 määrittäminen muuttujalle A

Abcdaav(A)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Luvun 456 lisääminen muuttujaan A ja tuloksen tallentaminen muuttujaan B

Aav(A)+efgaa

l(B)w

2-2-1Erikoisfunktiot

# Muuttujan sisältö säilyy muistissa myöslaskimen virran katkaisemisen jälkeen.

20050301

uMuuttujan sisällön näyttäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuttujan A sisällön näyttäminen

Aav(A)w

uMuuttujan tyhjentäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuttujan A tyhjentäminen

Aaaav(A)w

uSaman arvon määrittäminen usealle muuttujalle[arvo]a [ensimmäisen muuttujan nimi*1]a3(~) [viimeisen muuttujan nimi*1]w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Arvon 10 määrittäminen muuttujille A - F

Abaaav(A)a3(~)at(F)w

uFunktiomuisti [OPTN]-[FMEM]Funktiomuisti (f1~f20) sopii hyvin usein käytettävien kaavojen tilapäiseen tallentamiseen.Pitkäaikaiseen tallentamiseen kannattaa käyttää kaavoja varten GRAPH-moodia ja ohjelmiavarten PRGM-moodia.

• {STO}/{RCL}/{fn}/{SEE} ... {funktion tallentaminen}/{funktion hakeminen}/{funktion alueenmäärittäminen kaavan sisällä olevana muuttujana}/{funktiolista}


*1 Muuttujan nimenä ei voi käyttäämerkkejä r tai θ.

20050301

u Funktion tallentaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Funktion (A+B) (A–B) tallentaminen funktiomuistiin numerolla 1

(av(A)+al(B))(av(A)-al(B))

K6(g)6(g)3(FMEM)1(STO)bw

JJJ

u Funktion hakeminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Funktion 1 hakeminen muistista

K6(g)6(g)3(FMEM)2(RCL)bw

u Funktion hakeminen muuttujana

daav(A)wbaal(B)wK6(g)6(g)3(FMEM)3(fn)b+cw

uKäytettävissä olevien funktioiden listan näyttäminen

K6(g)6(g)3(FMEM)4(SEE)


# Jos funktiomuistissa, johon tallennat funktion,on jo aiemmin tallennettu funktio, uusi funktiokorvaa aiemman.

# Haettu funktio tulee näytössäkohdistimen kohdalle.

20050301


u Funktion poistaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Funktiomuistin 1 sisällön poistaminen

AK6(g)6(g)3(FMEM)1(STO)bw

• Tallennus näytön ollessa tyhjä poistaa määritetyn funktion funktiomuistista.

u Tallennettujen funktioiden käyttäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Funktion x3 + 1, x2 + x tallentaminen funktiomuistiin ja sen jälkeenkuvaajan luominen:y = x3 + x2 + x + 1

Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia

Xmin = – 4, Xmax = 4, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 1

!m(SET UP)ccc1(Y=)JAvMd+bK6(g)6(g)3(FMEM)1(STO)bw(tallentaa (x3 + 1))JAvx+v1(STO)cw(tallentaa (x2 + x))

JA!4(SKTCH)1(Cls)w5(GRPH)1(Y=)K6(g)6(g)3(FMEM)3(fn)b+

3(fn)cw

• Tarkempia tietoja kuvaajien luomisesta luvussa 5 (Kuvaajien luominen).

# Voit tallentaa funktion ohjelmanfunktiomuistiin myös painamalla a.Silloin funktion ympärille onlisättävä lainausmerkit.

20070201

kkkkk Vastausfunktio

Vastausfunktio tallentaa automaattisesti viimeksi lasketun tuloksen, kun painat w(ellei w-näppäimen käyttö aiheuta virheilmoitusta). Tulos tallentuu vastausmuistiin.

uVastausmuistin sisällön käyttäminen laskutoimituksessa○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 123 + 456 = 579789 – 579 = 210

Abcd+efgw

hij-!-(Ans)w

Matemaattisessa syöttömoodissa vastausmuisti uudistuu jokaisella laskutoimituksella.Huomaa kuitenkin, että vastausmuistin sisällön takaisinkutsutoiminto on eri kuin mitäkäytetään lineaarisessa syöttömoodissa. Katso tarkemmat tiedot kohdasta”Historiatoiminto” (sivu 2-2-6).

kkkkk Jatkuvien laskutoimitusten suorittaminen

Vastausmuistin avulla voi myös käyttää laskutoimituksen tulosta seuraavan laskutoimituksenparametrina.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 ÷÷÷÷÷ 3 =1 ÷÷÷÷÷ 3 ××××× 3 =

Ab/dw

(jatkuu)*dw

Jatkuvaa laskentaa voi käyttää myös tyypin B funktioiden kanssa (x2, x-1, x!, sivu 2-1-4), +,–, ^(xy), x , ° ’ ” jne.


# Vastausmuistiin mahtuvassa arvossa voiolla enintään 15-numeroinen mantissa ja2-numeroinen eksponentti.

# Vastausmuistiin voi tallentaa vain numeerisiaarvoja ja laskutoimitusten tuloksia.

# Vastausmuistin sisältö ei tyhjenny, kun painatA tai katkaiset laskimesta virran.

# Kun valittuna on lineaarinen syöttömoodi,vastausmuistin sisältö ei muutu, kun suoritetaanarvoja Alpha-muistiin määrittävä toiminto(esimerkiksi faav(A)w).

20050301


kkkkkHistoriatoiminto

Historiatoiminto säilyttää laskulausekkeiden ja -tulosten historian matemaattisessasyöttömoodissa. Maksimi 30 laskulauseketta ja -tulosta mahtuu säilöön.

b+cw

*cw

Voit myös muokata historiatoiminnon säilyttämiä laskulausekkeita ja suorittaa laskunuudelleen. Kaikki lausekkeet uudelleenlasketaan alkaen muokatusta lausekkeesta.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muutetaan lauseke ”1+2” lausekkeeksi ”1+3” ja suoritetaan laskuuudelleen

Suorita seuraava toimenpide noudattaen yllä olevaa esimerkkiä.

ffffdDdw

# Vastausmuistiin tallennettu arvo riippuu ainaviimeksi suoritetun laskutoimenpiteentuloksesta. Jos historiatiedot sisältävätvastausmuistia käyttäviä toimenpiteitä, laskunmuokkaaminen saattaa vaikuttaa seuraavissalaskutoimituksissa käytettäväänvastausmuistiarvoon.

- Jos on laskusarja joka käyttää vastausmuistiaedellisen laskun tuloksen sisällyttämiseksiseuraavaan laskuun, laskun muokkaus vaikuttaakaikkien sen jälkeen tulevien laskutoimitustentuloksiin.

- Jos historian ensimmäinen laskutoimitus sisältäävastausmuistin sisällön, vastausmuistin arvo on”0”, koska sitä ennen ei ole yhtään laskua.

20050901

20050301

k Pinot

Laite tallentaa vähemmän tärkeät arvot ja komennot muistilohkoihin, joita kutsutaan pinoiksi.Muistissa on 10-tasoinen numeeristen arvojen pino, 26-tasoinen komentopino ja 10-tasoinenohjelmien alirutiinipino. Laskin antaa virheilmoituksen, jos suoritat niin monimutkaisenlaskutoimituksen, että käytettävissä olevan numeeristen arvojen pinon kapasiteetti taikomentopinon tila ei riitä tai jos ohjelman alirutiinin suorittaminen ylittää alirutiinipinon kapasiteetin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki


1

2

3

4

5

b

c

d

e

f

g

h

2

3

4

5

4

×((+×(+

...

...

Numeeristen arvojen pino Komentopino

# Laskutoimitukset suoritetaanlaskentajärjestyksen mukaisesti.Kun laskutoimitus on suoritettu,se poistuu pinosta.

# Kompleksiluvun tallentaminen vie kaksinumeeristen arvojen pinon tasoa.

# Kaksitavuisen funktion tallentaminen viekaksi komentopinon tasoa.

20050901

20050301

kKomentojonot

Komentojonot muodostetaan liittämällä useita lausekkeita suoritettavaksi peräkkäin.Komentojonoja voi käyttää sekä manuaalisissa että ohjelmoiduissa laskutoimituksissa.Lausekkeita voi liittää komentojonoksi kahdella tavalla.

• Kaksoispiste (:)

Kaksoispisteillä yhdistetyt lausekkeet suoritetaan pysähtymättä vasemmalta oikealle.

• Tuloksen näyttökomento (^)

Kun ohjelma saavuttaa tuloksen näyttökomentoon päättyvän lausekkeen, ohjelmansuorittaminen keskeytyy ja näyttöön tulee siihen saakka laskettujen laskutoimitustentulos. Voit jatkaa ohjelman suorittamista painamalla w.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 6.9 × 123 = 848.7123 ÷ 3.2 = 38.4375

Abcdaav(A)

!J(PRGM)6(g)5(:)g.j

*av(A)!J(PRGM)5(^)

av(A)/d.cw

w


# Komentojonoa, jossa jokin lauseke käyttääsuoraan edellisen lausekkeen tulosta, ei olemahdollista luoda.

Esimerkki: 123 × 456: × 5

Luvaton

20050901

20050301

2-3 Kulmatilan ja näyttömuodon määrittäminenEnnen laskimen ensimmäistä käyttökertaa Asetusnäytössä tulisi asettaa kulmatila ja näyttömuoto.

kkkkkKulmatilan asettaminen [SET UP]- [Angle]

1. Korosta asetusnäytössä ”Angle”.

2. Paina haluamasi kulmatilan funktionäppäintä ja paina sitten J.

• {Deg}/{Rad}/{Gra} ... {asteet}/{radiaanit}/{gradit}

• Asteiden, gradien ja radiaanien välinen suhde on seuraavanlainen.

360° = 2π radiaania = 400 gradia

90° = π/2 radiaania = 100 gradia

kkkkkNäyttömuodon asettaminen [SET UP]- [Display]

1. Korosta asetusnäytössä ”Display”.

2. Paina haluamasi asetuksen funktionäppäintä ja paina sitten J.

• {Fix}/{Sci}/{Norm}/{Eng} ... {desimaalinumeroiden kiinteän määrän määrittäminen}/{merkitsevien numeroiden määrän määrittäminen}/{normaalinäyttö}/{tekninen esitystapa}

uDesimaalien määrän määrittäminen (Fix)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kahden desimaalin näytön määrittäminen

1(Fix) cw

Paina numeronäppäintä, joka vastaahaluamaasi desimaalien määrää (n = 0–9).

2-3-1Kulmatilan ja näyttömuodon määrittäminen

# Näytettävät arvot pyöristetään aina käyttäjänmäärittämään desimaalimäärään.

20050301

uMerkitsevien numeroiden määrän määrittäminen (Sci)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kolmen merkitsevän numeron määrittäminen

2(Sci) dw

Paina numeronäppäintä, joka vastaahaluamaasi merkitsevien numeroidenmäärää (n = 0–9).Valinta ”0” vastaa 10merkitsevää numeroa.

uNormaalinäytön määrittäminen (Norm 1/Norm 2)Painamalla 3(Norm) voit siirtyä Norm 1- ja Norm 2 -tilojen välillä.

Norm 1: 10–2 (0.01)>|x|, |x| >1010

Norm 2: 10–9 (0.000000001)>|x|, |x| >1010

Ab/caaw (Norm 1)

(Norm 2)

u Teknisen esitystavan määrittäminen (Eng)Voit siirtyä teknisen esitystavan ja tavallisen esitystavan välillä painamalla 4(Eng).Kun tekninen esitystapa on käytössä, näytössä näkyy merkintä ”/E”.Voit käyttää seuraavia symboleja arvojen muuntamiseen teknisen esitystavan mukaisiksi,esimerkiksi 2,000 (= 2 × 103) → 2k.

E (Exa) × 1018 m (milli) × 10–3

P (Peta) × 1015 µ (mikro) × 10–6

T (Tera) × 1012 n (nano) × 10–9

G (Giga) × 109 p (piko) × 10–12

M (Mega) × 106 f (femto) × 10–15

k (kilo) × 103

2-3-2Kulmatilan ja näyttömuodon määrittäminen

# Näytettävät arvot pyöristetään ainakäyttäjän määrittämään merkitseviennumeroiden määrään.

# Laskin valitsee automaattisestiteknisen symbolin, joka muuttaamantissan arvon 1 arvoksi 1000,kun tekninen esitystapa on käytössä.

20050301

2-4 Funktiolaskutoimitukset

k FunktiovalikotLaskimessa on viisi funktiovalikkoa, joiden avulla voi käyttää muita kuin näppäimistöönpainettuja tieteellisiä funktioita.• Funktiovalikon sisältö vaihtelee sen mukaan, mihin moodiin päävalikosta on siirrytty

ennen K-näppäimen painamista. Seuraavassa esimerkissä esitetään funktiovalikot,jotka tulevat näkyviin RUN • MAT-moodissa.

uuuuuHyperbolilaskutoimitukset (HYP) [OPTN]-[HYP]• {sinh}/{cosh}/{tanh} ... hyperbolinen {sini}/{kosini}/{tangentti}• {sinh–1}/{cosh–1}/{tanh–1} ... käänteinen hyperbolinen {sini}/{kosini}/{tangentti}

uuuuu Todennäköisyys-/jakaumalaskutoimitukset (PROB) [OPTN]-[PROB]• {x!} ... {laske arvon kertoma painamalla tätä näppäintä arvon syöttämisen jälkeen}• {nPr}/{nCr} ... {permutaatio}/{kombinaatio}• {Ran#}... {satunnaisluvun pseudogenerointi (0–1)}• {P(}/{Q(}/{R(} ... normaalijakauman todennäköisyys {P(t)}/{Q(t)}/{R(t)}• {t(} ... {normitetun satunnaismuuttujan arvo t(x)}

uuuuuNumeeriset laskutoimitukset (NUM) [OPTN]-[NUM]• {Abs} ... {määritä arvon itseisarvo valitsemalla tämä kohta ja syöttämällä arvo}• {Int}/{Frac} ... määritä {kokonaisluku-}/{murtoluku-} osa valitsemalla kohta ja

syöttämällä arvo• {Rnd} ... {pyöristää sisäisissä laskutoimituksissa käytetyn arvon 10 merkitsevän

numeron tarkkuuteen (vastausmuistissa olevan arvon mukaisesti) tai käyttäjänmäärittämään desimaalimäärään (Fix) ja merkitsevien numeroiden määrään (Sci)}

• {Intg} ... {määritä suurin kokonaisluku, joka ei ole arvoa suurempi, valitsemallatämä kohta ja syöttämällä arvo}

• {RndFi} ... {pyöristää sisäisissä laskutoimituksissa käytetyn arvon käyttäjänmäärittämään tarkkuuteen (0–9) (katso sivu 2-1-3).}

2-4-1Funktiolaskutoimitukset

20050301

*1{ ° ’ ” } -valikkotoiminto on käytettävissä vainsilloin, kun näytössä on laskutoimituksentulos.

*2{ENG}- ja {ENG}-valikkotoiminnot ovatkäytettävissä vain silloin, kun näytössä onlaskutoimituksen tulos.

uuuuuKulmatila, koordinaattimuunnos, seksagesimaalitoiminnot (ANGL)[OPTN]-[ANGL]

• {°}/{r}/{g} ... {asteet}/{radiaanit}/{gradit} tietylle syötearvolle

• {° ’ ”} ... {määrittää asteet (tunnit), minuutit, sekunnit, kun arvona syötetäänasteet/minuutit/sekunnit}

• {° ’ ”} ... {muuntaa desimaaliarvon aste-/minuutti-/sekuntiarvoksi}*1

• {Pol(}/{Rec(} ... koordinaatistomuunnos {suorakulmaisestanapakoordinaatistoon}/{napakoordinaatistosta suorakulmaiseen}

• {'DMS} ... {muuntaa desimaaliarvon seksagesimaaliarvoksi}

uuuuu teknisen esitystavan symboli (ESYM) [OPTN]-[ESYM]

• {m}/{µ}/{n}/{p}/{f} ... {milli (10–3)}/{mikro (10–6)}/{nano (10–9)}/{piko (10–12)}/{femto (10–15)}

• {k}/{M}/{G}/{T}/{P}/{E} ... {kilo (103)}/{mega (106)}/{giga (109)}/{tera (1012)}/{peta (1015)}/{eksa (1018)}

• {ENG}/{ENG} ... siirtää näytössä olevan arvon desimaalierotinta kolme numeroa{vasemmalle}/{oikealle} ja {vähentää}/{kasvattaa} eksponentin arvoa kolmella. *2

tekniseen esitystapaan siirryttäessä myös tekninen symboli muuttuu.


# ENG/ENG-tilojen välillä siirtyminen ei olekäytettävissä seuraavia laskutoimitustentyyppejä varten.

- Math-syöttömoodissa syötetynmatriisilaskutoimituksen tulos

- Math-syöttömoodissa syötetynlistalaskutoimituksen tulos

20050301

kkkkkKulmatilatVoit muuttaa syötetyn arvon kulmatilaa painamalla ensin K6(g)5(ANGL). Valitsenäyttöön tulevasta funktionäppäinvalikosta ”°”, ”r” tai ”g”.

• Muista valita asetusnäytöstä moodiksi Comp.

Esimerkki ToimintoArvon 4.25 rad muuntaminen !m(SET UP)cccccc1(Deg)J

asteiksi: 243.5070629 4.25K6(g)5(ANGL)2(r)w

47.3° + 82.5rad = 4774.20181° 47.3+82.5K6(g)5(ANGL)2(r)w

2°20�30� + 39�30� = 3°00�00� 2K6(g)5(ANGL)4(° ’ ”) 204(° ’ ”) 304(° ’ ”)+04(° ’ ”)394(° ’ ”)304(° ’ ”)w5(° ’ ”)

2.255° = 2°15�18� 2.255K6(g)5(ANGL)6(g)3('DMS)w


# Kun kulmatila on määritetty, se pysyyvoimassa, kunnes määritetään uusikulmatila. Määritys säilyy myös virrankatkaisemisen jälkeen.

20050301

kkkkk Trigonometriset funktiot ja käänteiset trigonometriset funktiot• Muista määrittää kulmatila ennen trigonometrisia funktiolaskutoimituksia ja käänteisiä

trigonometrisia funktiolaskutoimituksia.


Esimerkki Toimintosin 63° = 0.8910065242 !m(SET UP)cccccc

1(Deg)Js63w

πcos (–– rad) = 0.5 !m(SET UP)cccccc3

2(Rad)J<Line>c(!E(π)/3)w

<Math>c$!E(π)c3w

tan (– 35gra) = – 0.6128007881 !m(SET UP)cccccc3(Gra)Jt-35w

2 • sin 45° × cos 65° = 0.5976724775 !m(SET UP)cccccc1(Deg)J2*s45*c65w*1

cosec 30° = 1 = 2 !m(SET UP)ccccccsin30° 1(Deg)J

<Line>1/s30w<Math>$1cs30w

sin-10.5 = 30° !m(SET UP)cccccc(x, kun sinx = 0.5) 1(Deg)J

!s(sin–1)0.5*2w


*1* voidaan jättää pois. *2Etunollaa ei tarvitse syöttää.

π(90° = ––– radiaania = 100 gradia)2

20070201

k Logaritmiset funktiot ja eksponenttifunktiot


Esimerkki Toiminto

log 1.23 (log101.23) = 0.08990511144 l1.23w

log2 8 = 3 <Line>K4(CALC)6(g)4(logab) 2,8)w

<Math>4(MATH)2(logab) 2e8w

In 90 (loge90) = 4.49980967 I90w

101.23 = 16.98243652 !l(10x)1.23w(Kymmenkantaisen logaritmin1.23 vastalogaritmin määrittäminen)

e4.5 = 90.0171313 !I(ex) 4.5w(Luonnollisen logaritmin4,5 vastalogaritmin määrittäminen)

(–3)4 = (–3) × (–3) × (–3) × (–3) = 81 (-3)M4w

–34 = –(3 × 3 × 3 × 3) = –81 -3M4w

1 <Line>7 (= 1237 ) = 1.9886477957!M(x )123w

123

<Math>!M(

x )7e123w

<Line>2 + 3 × 3 – 4 = 10 2+3*3!M(x )64-4w*164

<Math>2+3*!M(x )3e64e-4w


*1^ (xy) ja x suoritetaan ennen kerto- jajakolaskuja.

# log ab-laskutoimituksen sisällä ei voi käyttäädifferentiaalia, toisen asteen differentiaalia,integraalia, Σ-operaattoria, enimmäis- taivähimmäisarvoa, Solve-, RndFix- tai log ab-lauseketta.

# Lineaarinen syöttömoodi ja matemaattinensyöttömoodi tuottavat eri tulokset, jos toisia taikorkeampia potensseja syötetään peräkkäinesimerkiksi seuraavasti: 2M3M2.

Lineaarinen syöttömoodi: 2^3^2 = 64

Matemaattinen syöttömoodi: = 512

Tämä aiheutuu siitä, että matemaattisessasyöttömoodissa edellä syötettyä käsitelläänsisäisesti muodossa: 2^(3^(2)).

20050301

kHyperboliset funktiot ja käänteiset hyperboliset funktiot• Muista valita asetusnäytöstä moodiksi Comp.

Esimerkki Toimintosinh 3.6 = 18.28545536 K6(g)2(HYP)1(sinh)3.6w

cosh 1.5 – sinh 1.5 K6(g)2(HYP)2(cosh)1.5-= 0.2231301601 1(sinh)1.5w= e–1.5 (Näyttö: –1.5) I!-(Ans)w(Todistetaan cosh x ± sinh x = e±x)

cosh–1 20 = 0.7953654612<Line>

15 K6(g)2(HYP)5(cosh–1)(20/15)w

<Math>K6(g)2(HYP)5(cosh–1)$20c15w

Määritetään x:n arvo,kun tanh 4 x = 0.88

x = tanh–1 0.88 <Line>4 K6(g)2(HYP)6(tanh–1)0.88/4w

= 0.3439419141 <Math>$K6(g)2(HYP)6(tanh–1)0.88c4w


20050301


34 ?

34

1–––––– = 121 1–– – ––3 4

kMuut funktiot• Muista valita asetusnäytöstä moodiksi Comp.

Esimerkki Toiminto + = 3.65028154 !x( )2+!x( )5w2 5

= 1.755317302 <Line>(3 + i) +0.2848487846i !x( )(d+!a(i))w

<Math>!x( )d+!a(i)w

(–3)2 = (–3) × (–3) = 9 (-3)xw

–32 = –(3 × 3) = –9 -3xw

<Line>(3!)(x–1)-4!)(x–1))!)(x–1)w<Math>$1c$1c3e-$1c4w

8! (= 1 × 2 × 3 × .... × 8) 8K6(g)3(PROB)1(x!)w = 40320

3 = 42 <Line>36 × 42 × 49!((3

)(36*42*49)w

<Math>!((3

)36*42*49w

Mikä on seuraavan luvunkymmenkantaisenlogaritmin itseisarvo:

| log | = 0.1249387366 <Line>K6(g)4(NUM)1(Abs)l(3/4)w

<Math>4(MATH)3(Abs)l$3c4w

Mikä on seuraavan luvun K6(g)4(NUM)2(Int)-3.5wkokonaislukuosa:– 3.5? – 3

Mikä on seuraavan luvun K6(g)4(NUM)3(Frac)-3.5wdesimaaliosa:– 3.5? – 0.5

Mikä on lähin kokonaisluku, joka K6(g)4(NUM)5(Intg)-3.5wei ylitä arvoa – 3.5? – 4

20050301

k Satunnaisluvun generoiminen (Ran#)Tämä funktio generoi 10-numeroisen aidon satunnaisluvun tai sekvenssisatunnaisluvun,joka on suurempi kuin 0 ja pienempi kuin 1.

• Jos parametrille ei määritetä arvoa, laskin luo aidon satunnaisluvun.

Esimerkki ToimintoRan# (Generoi satunnaisluvun.) K6(g)3(PROB)4(Ran#)w

(Jokainen w-näppäimen painallus generoi w

uuden satunnaisluvun.) w

• Jos parametriksi määritetään luku väliltä 1–9, laskin generoi satunnaislukuja kyseisensekvenssin perusteella.

• Parametrin 0 määrittäminen alustaa sekvenssin.*1

Esimerkki ToimintoRan# 1 (Generoi sekvenssin 1 ensimmäisen satunnaisluvun.) K6(g)3(PROB)

4(Ran#)bw

(Generoi sekvenssin 1 toisen satunnaisluvun.) w

Ran# 0 (Alustaa sekvenssin.) 4(Ran#)aw

Ran# 1 (Generoi sekvenssin 1 ensimmäisen satunnaisluvun.) 4(Ran#)bw


*1Vaihtaminen toiseen sekvenssiin taiaidon satunnaisluvun generoiminen(ilman parametria) alustaa sekvenssin.

20050301


kKoordinaatistomuunnosuuuuu Suorakulmaiset koordinaatit uuuuu Napakoordinaatit

• Napakoordinaatistossa θ voidaan laskea ja näyttää välillä –180°< θ < 180°(radiaanien ja gradien väli on sama).


Esimerkki ToimintoLaske r ja θ, kun x = 14 ja y = 20.7 !m(SET UP)cccccc

1(Deg)JK6(g)5(ANGL)6(g)1(Pol()14,20.7)wJ

Laske x ja y, kun r = 25 ja θ = 56° 2(Rec()25,56)w

1 24.989 → 24.98979792 (r)2 55.928 → 55.92839019 (θ)

1 13.979 → 13.97982259 (x)2 20.725 → 20.72593931 (y)

20070201


n! n!nPr = ––––– nCr = –––––––

(n – r)! r! (n – r)!

k Permutaatio ja kombinaatio

uuuuu Permutaatio uuuuu Kombinaatio


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Mahdollisten yhdistelmien määrän laskeminen käytettäessä neljääkohdetta, jotka on valittu 10 kohteen joukosta

Kaava Toiminto

10P4 = 5040 10K6(g)3(PROB)2(nPr)4w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Mahdollisten yhdistelmien määrän laskeminen käytettäessä neljääkohdetta, jotka voidaan valita 10 kohteen joukosta

Kaava Toiminto

10C4 = 210 10K6(g)3(PROB)3(nCr)4w

kkkkkMurtoluvutMurtolukujen syöttötapa vaihtelee valittuna olevan syöttömoodin mukaan.

• Lisätietoja Math-syöttömoodista on kohdassa ”Syöttötoiminnot matemaattisessasyöttömoodissa” sivulla 1-3-10.

• Murtolukulaskutoimitusten tulokset sievennetään aina ennen niiden näyttämistä.

Nimittäjä

Epämurtoluku Sekaluku

Math-syöttömoodi

Linear-syöttömoodi

73

13

2

7 { 3 2 { 1 { 3

Osoittaja Nimittäjä KokonaislukuosaOsoittaja

($hcd) (1$(()cebcd)

(h$d) (c$b$d)

20050301


Esimerkki Toiminto<Math>$2c5e+!$(&)3e1c4 w<Line>2$5+3$1$4w

<Math>$1c2578e+$1c4572w<Line>1$2578+1$4572w

<Math>$1c2e*.5w<Line>1$2*.5w

1.5+2.3!a(i)wMM*3

<Math>$1c$1c3e+$1c4w<Line>1$(1$3+1$4)w


2 1 73–– + 3 –– = –––5 4 20

1 1––––– + –––––2578 4572 = 6.066202547 × 10–4*1

1–– × 0.5 = 0.25*2

2

*1Kun merkkien kokonaismäärä kokonaisluku-,osoittaja-, nimittäjä- ja erotinmerkit mukaanluettuina on enemmän kuin 10, murtolukunäytetään automaattisesti desimaalimuodossa.

*2Sekä murtolukuja että desimaalukujasisältävät laskutoimitukset lasketaandesimaalimuodossa.

*3Kun painetaan M kerran muunnettaessakompleksiluvun desimaaliosaa murtoluvuksi,reaaliosa ja imaginaariosa näytetään eri riveillä.

3 231.5 + 2.3i = –– + –– i

2 10

Näyttö: 3{2

+23{10i

1 12–––––– = ––1 1 7–– + ––3 4

20070201


Epämurtoluku- ja sekalukumuodon välillä siirtyminen

!M(<)-näppäimen painaminen vaihtaa näyttömuodon sekaluvustaepämurtolukuun ja päinvastoin.

Murtoluku- ja desimaalimuodon välillä siirtyminen

• Jos laskutoimituksen tulokseen sisältyy murtoluku, näyttömuoto (epämurtoluku vaisekaluku) määräytyy asetusnäytön Frac Result -asetuksen mukaan. Lisätietoja onkohdassa 1-8 Asetusnäytön käyttäminen.

• Desimaalimuodosta ei voi siirtyä sekamurtolukumuotoon, jos sekaluvun merkkienkokonaismäärä kokonaisluku-, osoittaja-, nimittäjä- ja erotinmerkit mukaan luettuinaon enemmän kuin 10.

k Laskutoimitukset teknisessä esitystavassa

Tekniset symbolit voi syöttää teknisen esitystavan valikon kautta.


Esimerkki Toiminto

!m(SET UP) f (tai c 12 kertaa)4(Eng)J

999k (kilo) + 25k (kilo) 999K6(g)6(g)1(EYSM)6(g)1(k)+= 1.024M (mega) 251(k)w

9 ÷ 10 = 0.9 = 900m (milli) 9/10w= 0.9 K6(g)6(g)1(EYSM)6(g)6(g)3(ENG)*1

= 0.0009k (kilo) 3(ENG)*1

= 0.9 2(ENG)*2

= 900m 2(ENG)*2

*1Muuntaa näytön arvon seuraavaksikorkeimpaan tekniseen yksikköön siirtämällädesimaalierotinta kolme paikkaa oikealle.

*2Muuntaa näytön arvon seuraavaksimatalimpaan tekniseen yksikköön siirtämällädesimaalierotinta kolme paikkaa vasemmalle.

⇒M⇐

20070201

2-5 Numeeriset laskutoimituksetSeuraavassa kuvataan kohdat, jotka ovat käytettävissä valikoissa, kun tehdäändifferentiaali-/toisen asteen differentiaali-, integrointi-, Σ−, maksimi/minimiarvo- jaSolve-laskutoimituksia.

Tuo funktioanalyysivalikko näyttöön painamalla 4(CALC), kun näytössä on optiovalikko.Tämän valikon kohdilla voidaan suorittaa tietyntyyppisiä laskutoimituksia.

• {Solve}/{d/dx}/{d2/dx2}/{∫dx}/{FMin}/{FMax}/{ΣΣΣΣΣ(} ... {ratkaise}/{differentiaali}/{toisen asteen differentiaali}/{integrointi}/{minimiarvo}/{maksimiarvo}/{Σ (sigma)} -laskutoimitukset

kRatkaisulaskutoimitukset

Solve-funktiota käytetään ohjelmassa seuraavassa syntaksissa.

Solve( f(x), n, a, b) (a: alaraja, b: yläraja, n: alkuperäinen estimaatti)

Solve-laskutoimituksissa voi käyttää kahta syöttötapaa: suoraa määrittämistä ja syöttöämuuttujataulukosta.

Suoraan määritettäessä (tämä menetelmä kuvaillaan tässä) arvot määritetään suoraanmuuttujille. Tämä syöttötyyppi on sama kuin menetelmä, jota käytetään Solve-komennollePRGM-moodissa.

Muuttujataulun syöttämistä käytetään Solve-funktiolle EQUA-moodissa. Tätä menetelmääsuositellaan Solve-funktion tavallisimmaksi syöttötavaksi.

Jos ratkaisu ei suppene, laskin antaa virheilmoituksen (Time Out).

Lisätietoja Solve-laskutoimituksista on sivulla 4-3-1.

2-5-1Numeeriset laskutoimitukset

# Solve-laskutoimituksen sisällä ei voikäyttää differentiaalia, toisen asteendifferentiaalia, integraalia, Σ-operaattoria,enimmäis- tai vähimmäisarvoa, Solve-,RndFix- tai log ab -lauseketta.

#A-näppäimen painaminen Solve-laskemisenaikana (kun kohdistin ei näy näytössä)keskeyttää laskennan.

20050301

kDifferentiaalilaskutoimitukset [OPTN]-[CALC]-[d /dx]

Differentiaalilaskutoimituksissa haetaan ensin näyttöön funktioanalyysivalikko ja sen jälkeensyötetään arvot seuraavassa esitetyssä muodossa.

K4(CALC)2(d/dx) f(x),a,tol)

Tämäntyyppisten laskutoimitusten differentiaali määritellään seuraavasti:

Tässä määritelmässä infinitesimaalin korvaa riittävän pieni Ax, jonka arvo on lähellä arvoaf ‘(a), joka lasketaan seuraavasti:

Laskeakseen mahdollisimman hyvän tarkkuuden laite suorittaa differentiaalilaskutoimituksetkeskieron avulla.

Differentiaalilaskennan käyttö kuvaajafunktiossa• Jos toleranssin (tol) arvo jätetään pois käytettäessä differentiaalikomentoa

kuvaajafunktion sisällä, kuvaajan piirtämiseen tarvittava laskutoimitus onnistuuhelposti. Tällöin laskentatarkkuutta heikentämällä voidaan piirtämisnopeuttaparantaa. Jos toleranssiarvo määritetään, kuvaajan piirtämiseen käytetäändifferentiaalilaskutoimitusten tulosten yleistä tarkkuutta.

• Seuraavaa differentiaalikuvaajan muotoa käyttämällä voit myös jättää syöttämättäderivointipisteen: Y2=d/dx(Y1). Tällöin muuttujan X arvoa käytetään derivointipisteenä.


(a: piste, jonka derivaatta halutaan määrittää,tol: toleranssi)

dd/dx ( f (x), a) ⇒ ––– f (a)

dx

f (a + Ax) – f (a) f '(a) = lim –––––––––––––

AxAx→0

f (a + Ax) – f (a)f ' (a) –––––––––––––

Ax

20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan funktion derivaatan määrittäminen pisteessä x = 3:y = x3 + 4x2 + x – 6, kun toleranssi on ”tol” = 1E – 5

Syötä funktio f(x).

AK4(CALC)2(d/dx)vMd+evx+v-g,

Syötä piste x = a, jonka derivaatan haluat laskea.

d,

Syötä toleranssin arvo.

bE-f)

w

<Math>

A4(MATH)4(d/dx)vMde

+evx+v-ged

w

# Funktiossa f(x) voi käyttää ainoastaan X:ääkaavojen muuttujana. Muita muuttujia (A–Z,lukuun ottamatta X:ää, r, θ) käsitelläänvakioina. Laskutoimituksissa käytetäänmuuttujalle sinä hetkenä määritettynäolevaa arvoa.

# Toleranssin (tol) ja loppusulkeen voi jättääsyöttämättä. Jos toleranssin (tol) arvo jätetäänpois, laskin käyttää automaattisesti toleranssintol arvoa 1E-10.

# Määritä toleranssin (tol) arvoksi vähintään1E-14. Jos toleranssin täyttävää ratkaisuaei löydy, laskin antaa virheilmoituksen(Time Out).

# Math-syöttömoodissa toleranssin arvo on 1E-10,eikä sitä voi muuttaa.

# Seuraavat seikat voivat aiheuttaa epätäsmällisiätuloksia ja virheilmoituksia:- x:n arvojen epäjatkuvuuskohdat- x:n arvojen äärimmäiset vaihtelut- paikallisen maksimin ja paikallisen minimin

sisällyttäminen x:n arvoihin- käännepisteen sisällyttäminen x:n arvoihin- sellaisten pisteiden sisällyttäminen x:n arvoihin,

joiden differentiaalia ei voida laskea- nollaa lähestyvät

differentiaalilaskutoimitusten tulokset.


20050301

uEri laskutoimitusten käyttökohteet• Differentiaaleja voi laskea yhteen, vähentää toisistaan, kertoa tai jakaa keskenään.

Tästä seuraa:

• Differentiaalien tuloksia voi käyttää yhteenlaskussa, vähennyslaskussa, kertolaskussaja jakolaskussa sekä funktioissa.

2 × f '(a), log ( f '(a)) jne.

• Funktioita voi käyttää differentiaalin kaikissa osissa (f (x), a, tol).


# Differentiaalilaskutoimituksen sisälläei voi käyttää differentiaali-, toisenasteen differentiaali-, integraali-, Σ-,maksimi/minimiarvo-, Solve-,RndFix- tai log ab -laskentakaavaa.

#A-näppäimen painaminen differentiaalinlaskemisen aikana (kun kohdistin ei näynäytössä) keskeyttää laskennan.

# Käytä kulmatilana aina radiaaneja (Rad-moodi),kun lasket trigonometrisia differentiaaleja.

d d––– f (a) = f '(a), ––– g (a) = g'(a)dx dx

f '(a) + g'(a), f '(a) × g '(a), jne.

d––– (sinx + cosx, sin0.5, 1E - 8), jne.dx

20070201

kkkkk Toisen asteen differentiaalilaskutoimitukset [OPTN]-[CALC]-[d2/dx2]

Kun olet hakenut funktioanalyysivalikon näyttöön, voit syöttää toisen asteen differentiaalitseuraavassa muodossa.

K4(CALC)3(d2/dx2) f(x),a,tol)

Toisen asteen differentiaalilaskutoimitusten tuloksena saadaan differentiaalin likiarvoseuraavan Newtonin polynomitulkintaan perustuvan toisen asteen differentiaalikaavan perusteella.

2 f(a + 3h) – 27 f(a + 2h) + 270 f(a + h) – 490 f(a)+270 f(a – h) – 27 f(a – 2h) +2 f(a – 3h)f ’’(a) = –––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––180h2

Tässä kaavassa ”h:n riittävän pieniä inkrementtejä” käytetään sellaisen arvon saamiseen,joka lähestyy arvoa f ”(a).

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Toisen asteen differentiaalikertoimen määrittäminen kohdassax = 3 funktiolle y = x3 + 4x2 + x – 6Toleranssina käytetään arvoa tol = 1E – 5

Syötä funktio f(x).

AK4(CALC)3(d2/dx2) vMd+

evx+v-g,

Syötä pisteeksi a arvo 3. Tämä on differentiaalikerroinpiste.

d,


bE-f)

w



# Toleranssin (tol) ja loppusulkeen voi jättääsyöttämättä.

# Määritä toleranssin (tol) arvoksi vähintään 1E-14.Jos toleranssin täyttävää ratkaisua ei löydy, laskinantaa virheilmoituksen (Time Out).

(a: differentiaalikerroinpiste , tol: toleranssi)

d2 d2

––– (f (x), a) ⇒ ––– f (a)dx2 dx2

20070201

<Math>

A4(MATH)5(d2/dx2)vMde

+evx+v-gedw

u Toisen asteen differentiaalien käyttäminen• Aritmeettisissa laskutoimituksissa voi käyttää kahta toisen asteen differentiaaliyhtälöä.

Tästä seuraa:

f ''(a) + g''(a), f ''(a) × g''(a) jne.

• Toisen asteen differentiaalilaskutoimituksen tulosta voi käyttää seuraavassaaritmeettisessa tai funktiolaskutoimituksessa.

2 × f ''(a), log ( f ''(a) ) jne.

• Funktioita voi käyttää toisen asteen differentiaalikaavojen osissa ( f(x), a, tol ).


# Math-syöttömoodissa toleranssin arvo on1E-10, eikä sitä voi muuttaa.

# Ensiasteen differentiaaliin soveltuvat säännötsoveltuvat myös käytettäessä toisen asteendifferentiaalilaskentaa kuvaajakaavassa (katsosivu 2-5-2).

# Seuraavat seikat voivat aiheuttaaepätäsmällisiä tuloksia ja virheilmoituksia:- x:n arvojen epäjatkuvuuskohdat- x:n arvojen äärimmäiset vaihtelut- paikallisen maksimin ja paikallisen minimin

sisällyttäminen x:n arvoihin- käännepisteen sisällyttäminen x:n arvoihin- sellaisten pisteiden sisällyttäminen x:n

arvoihin, joiden differentiaalia ei voida laskea- nollaa lähestyvät

differentiaalilaskutoimitusten tulokset.

# Käynnissä olevan toisen asteendifferentiaalilaskennan voi keskeyttääpainamalla A.

# Käytä kulmatilana aina radiaaneja (Rad-moodi),kun lasket trigonometrisia toisen asteendifferentiaaleja.

# Toisen asteen differentiaalilaskutoimituksen sisälläei voi käyttää differentiaali-, toisen asteendifferentiaali-, integraali-, Σ-, maksimi/minimiarvo-,Solve-, RndFix- tai log ab -laskentakaavaa.

# Toisen asteen differentiaalilaskussa laskutarkkuuson maksimi viisi numeroa murtolukuosaa kohti.

d2 d2

––– f (a) = f ''(a), ––– g (a) = g''(a)dx2 dx2

d2

––– (sin x + cos x, sin 0.5, 1E - 8), etc.dx2

20050301

kkkkk Integrointilaskutoimitukset [OPTN]-[CALC]-[∫dx]

Integrointilaskutoimituksissa haetaan ensin näyttöön funktioanalyysivalikko ja sen jälkeensyötetään arvot seuraavassa esitetyssä muodossa.

K4(CALC)4 (∫dx) f(x) , a , b , tol )

∫( f(x), a, b, tol) ⇒ ∫ab f(x)dx

Kuten edellä olevasta kuvasta käy ilmi, integrointilaskutoimitukset tehdään laskemallaintegraalien a-b arvot funktiolle y = f (x), missä a < x < b ja f (x) > 0. Näin saadaan selvillekuvan varjostetun alueen pinta-ala.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan funktion integraalin laskeminen toleranssilla ”tol” = 1E - 4

∫1

5 (2x2 + 3x + 4) dx

Syötä funktio f (x).

AK4(CALC)4(∫dx)cvx+dv+e,

Syötä integraalin alku- ja loppukohta.

b,f,


bE-e)

w


Lasketaan integraalin ∫a

b f(x)dx pinta-ala.

(a: alkupiste, b: loppupiste, tol: toleranssi)

# Jos f (x) < 0, kun a < x < b,pinta-alalaskutoimituksen tuloksenasaadaan negatiivinen arvo (pinta-ala × – 1).

20050301

<Math>4(MATH)6(g)1(∫dx)cvx+

dv+eebffw

uuuuu Integraalien käyttäminen• Integraaleja voidaan käyttää yhteen-, vähennys-, kerto- tai jakolaskuissa.

∫a

b f(x) dx + ∫c

d g (x) dx, etc.

• Integraalien tuloksia voidaan käyttää yhteen-, vähennys-, kerto- tai jakolaskuissa sekäfunktioissa.

2 × ∫a

b f(x) dx, etc. log (∫a

b f(x) dx), etc.

• Funktioita voi käyttää integraalin kaikissa osissa (f(x), a, b, tol).

∫cos 0.5

(sin x + cos x) dx = ∫(sin x + cos x, sin 0.5, cos 0.5, 1E - 4)sin 0.5


# Math-syöttömoodissa toleranssin arvo on 1E-5,eikä sitä voi muuttaa.


# Toleranssin ”tol” ja loppusulkeet voi jättääpois. Jos ”tol” jätetään pois, laskin käyttääautomaattisesti toleranssin arvoa 1E-5.

# Integraalilaskutoimituksiin voi kulua melkopaljon aikaa.

# Integraalilaskutoimituksen sisällä ei voi käyttäädifferentiaali-, toisen asteen differentiaali-,integraali-, Σ-, maksimi/minimiarvo-, Solve-,RndFix- tai log ab -laskentakaavaa.

20050301

Seuraavat seikat kannattaa ottaa huomioon, jotta voidaan varmistaa integraalien oikeat tulokset.

(1) Kun integroitavien syklisten funktioiden eri osien arvot muuttuvat positiiviseksi tainegatiiviseksi, laske integraali erikseen jokaiselle syklille tai jaa osat negatiivisiinja positiivisiin ja laske sen jälkeen tulokset yhteen.

∫a

b f(x)dx = ∫a

c f(x)dx + (–∫c

b f(x)dx)

Positiivinen osa (S) Negatiivinen osa (S)

(2) Jos integroitavien osien pienet vaihtelut aiheuttavat integraalien arvoihin suuria vaihteluja,laske eri osien integraalit erikseen (jaa suuri vaihtelu pieniin osiin) ja laske sen jälkeentulokset yhteen.

∫a

b f(x)dx = ∫a

x1

f(x)dx + ∫x1

x2

f(x)dx +.....+ ∫x4

b f(x)dx


Negatiivinen osa (S)

Positiivinenosa (S)

#A-näppäimen painaminen integraalinlaskemisen aikana (kun kohdistin ei näynäytössä) keskeyttää laskennan.

# Käytä kulmatilana aina radiaaneja(Rad-moodi), kun lasket trigonometrisiaintegraaleja.

# Jos toleranssin täyttävää ratkaisua ei löydy,laskin antaa virheilmoituksen (Time Out).

20050301

kkkkk Σ-laskutoimitukset [OPTN]-[CALC]-[Σ ]

Σ-laskutoimituksissa haetaan ensin näyttöön funktioanalyysivalikko ja sen jälkeen syötetäänarvot seuraavassa esitetyssä muodossa.

K4(CALC)6(g)3(Σ( ) ak , k , α , β , n )

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan laskutoimituksen suorittaminen:

Käytä ositusten välisenä etäisyytenä arvoa n = 1.

AK4(CALC)6(g)3(Σ( )a,(K)x-da,(K)+f,a,(K),c,g,b)w

<Math>

A4(MATH)6(g)2(Σ( )a,(K)x-da,(K)+fea,(K)ecfgw


6

Σ (k2 – 3k + 5)k = 2

# Määrätyn muuttujan arvo muuttuu Σ-laskutoimituksen aikana. Tallenna ennenlaskutoimenpidettä määrätyt muuttuja-arvot,sillä saatat tarvita niitä myöhemmin.

# Syötesekvenssin ak funktiossa voi käyttää vainyhtä muuttujaa.

# Syötä vain kokonaislukuja sekvenssin ak

alkuarvoksi (α) ja sekvenssin ak loppuarvoksi (β).

# Arvon n ja loppusulkeet voi jättää pois. Jos jätätpois arvon n, laskin käyttää automaattisestiarvoa n = 1.

# Math-syöttömoodissa ositusten välinen etäisyys(n) on vakio 1, eikä sitä voi muuttaa.

β

Σ (ak, k, α, β, n) = Σ ak = aα + aα+1 +........+ aβ

k = α (n: ositusten välinen etäisyys)

20060601

20050301

u Σ-laskutoimitusten käyttäminen

• Aritmeettiset laskutoimitukset Σ-laskentakaavoja käyttäen

Kaavat:

Mahdolliset laskutoimitukset: Sn + Tn, Sn – Tn jne.

• Aritmeettiset laskutoimitukset ja funktiolaskutoimitukset Σ-laskutoimitusten tuloksia käyttäen

2 × Sn, log (Sn) jne.

• Funktiolaskutoimitukset Σ-laskentatermejä käyttäen (ak, k)

Σ (sink, k, 1, 5) jne.


n n

Sn = Σ ak, Tn = Σ bk

k = 1 k = 1

# Σ-laskutoimituksen sisällä ei voi käyttäädifferentiaali-, toisen asteen differentiaali-,integraali-, Σ-, maksimi/minimiarvo-, Solve-,RndFix- tai log ab -laskentakaavaa.

# Varmista, että lopputermin β arvo onsuurempi kuin alkutermin α arvo. Muutensyntyy virhetilanne.

# Voit keskeyttää käynnissä olevanΣ-laskutoimituksen (kohdistin ei näynäytössä) painamalla A.

20050301


kkkkkMaksimi- ja minimiarvojen laskenta [OPTN]-[CALC]-[FMin]/[FMax]

Kun olet hakenut funktioanalyysivalikon näyttöön, voit syöttäämaksimi-/minimilaskutoimitukset seuraavassa muodossa ja ratkaista funktionmaksimi- ja minimiarvon välillä a < x < b.

uuuuuMinimiarvo

K4(CALC)6(g)1(FMin) f(x) , a , b , n )(a: välin alkupiste, b: välin loppupiste, n: tarkkuus (n = 1-9))

uuuuuMaksimiarvo

K4(CALC)6(g)2(FMax) f(x), a , b , n )(a: välin alkupiste, b: välin loppupiste, n: tarkkuus (n = 1-9))

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Sen välin minimiarvon laskeminen, jonka alkupisteon a = 0 ja loppupiste b = 3, tarkkuudella n = 6 funktiolle y = x2 – 4x + 9

Syötä f(x).

AK4(CALC)6(g)1(FMin) vx-ev+j,

Syötä väli a = 0, b = 3.

a,d,

Syötä tarkkuus n = 6.

g)

w

20050301



# Arvon n ja loppusulkeet voi jättää pois.

# Epäjatkuvuuskohdat tai voimakkaastivaihtelevat osuudet voivat heikentäätarkkuutta tai jopa tuottaa virhetilanteen.

# Minimi-/maksimilaskutoimituksen sisälläei voi käyttää differentiaali-, toisen asteendifferentiaali-, integraali-, Σ-, maksimi/minimiarvo-, Solve-, RndFix- tai logab -laskentakaavaa.

# Suuren arvon syöttäminen n:lle parantaalaskutoimituksen tarkkuutta, mutta samallase pidentää laskutoimituksen suorittamiseentarvittavaa aikaa.

# Välin loppupisteelle syötettävän arvon (b) onoltava suurempi kuin alkupisteelle syötettävänarvon (a). Muuten syntyy virhetilanne.

# Käynnissä olevanmaksimi-/minimilaskutoimituksenvoi keskeyttää painamalla A.

# n:n arvoksi voi syöttää kokonaisluvun väliltä1–9. Tämän välin ulkopuolisen arvon käyttöaiheuttaa virhetilanteen.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Sen välin maksimiarvon laskeminen, jonka alkupisteon a = 0 ja loppupiste b = 3, tarkkuudella n = 6 funktiolle y = –x2 + 2x + 2

Syötä f(x).

AK4(CALC)6(g)2(FMax) -vx+cv+c,

Syötä väli a = 0, b = 3.

a,d,

Syötä tarkkuus n = 6.

g)

w

20050301

2-6 KompleksilukulaskutoimituksetVoit suorittaa yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskuja, sulkeissa olevia laskutoimituksia,funktiolaskutoimituksia ja muistilaskutoimituksia kompleksiluvuilla samaan tapaan kuinsivuilla 2-1-1 ja 2-4-7 kuvailtuja manuaalisia laskutoimituksia.

Voit valita kompleksilukulaskentamoodin valitsemalla asetusnäytön Complex Mode -kohdasta jonkin seuraavista asetuksista.

• {Real} ... Laskenta ainoastaan reaalilukualueella*1

• {a+bi} ... Suorittaa kompleksilukulaskutoimituksen ja näyttää tuloksensuorakulmaisessa muodossa

• {r∠ θ} ... Suorittaa kompleksilukulaskutoimituksen ja näyttää tuloksennapakoordinaattimuodossa*2

Hae näyttöön kompleksilukulaskentavalikko painamalla K3(CPLX). Valikossa onseuraavat kohdat.

• {i} ... {imaginaariyksikön i syöttö}

• {Abs}/{Arg} ... hakee {itseisarvon}/{argumentin}

• {Conj} ... {hakee liittoluvun}

• {ReP}/{ImP} ... {reaali}/{imaginaari} -osan erottaminen

• {'r∠ θ}/{'a+bi} ... muuntaa tuloksen muotoon {napakoordinaatti}/{suorakulmainen}

2-6-1Kompleksilukulaskutoimitukset

*1 Jos argumenttina on imaginaariluku,kompleksilukulaskutoimitus tehdäänja tulos näytetään kuitenkinsuorakulmaisessa muodossa.

Esimerkkejä:ln 2i = 0.6931471806 + 1.570796327iln 2i + ln (- 2 ) = (Non-Real ERROR)

*2 θ:n näyttöalue vaihtelee asetusnäytössämääritetyn kulmatilan mukaan.

• Deg ... –180 < θ < 180• Rad ... – π < θ < π• Gra ... –200 < θ < 200

# Real-, a+bi- ja r∠ θ -moodeissa saadutylempien juurien (xy) ratkaisut ovat toisenlaisia,kun x < 0 ja y = m/n, kun n on pariton.

Esimerkki:3x (- 8) = – 2 (reaaliluku)

= 1 + 1.732050808i (a+bi)= 2∠ 60 (r∠ θ)

# Voit syöttää "∠ "-operaattorin napakoordinaatti-lausekkeeseen (r∠ θ), painamalla !v.

20050301


kkkkkAritmeettiset laskutoimitukset [OPTN]-[CPLX]-[i]

Aritmeettiset laskutoimitukset ovat samanlaiset kuin manuaalisessa laskennassa. Myös sulkeitaja muistia voi käyttää.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 (1 + 2i) + (2 + 3i)

AK3(CPLX)

(b+c1(i))

+(c+d1(i))w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 (2 + i) × (2 – i)

AK3(CPLX)

(c+1(i))

*(c-1(i))w

kkkkkKäänteisluvut, neliöjuuret ja toiset potenssit

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki (3 + i)

AK3(CPLX)

!x( )(d+1(i))w

kkkkkKompleksilukumuoto napakoordinaattimuodossa

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2∠30 × 3∠45 = 6∠75

!m(SET UP)cccccc

1(Deg)c3(r∠θ)J

Ac!v(∠)da*d

!v(∠)efw

# Voit myös käyttää ilmaisua !a(i)ilmaisun K3(CPLX)1(i) asemesta.

20050301


kkkkk Itseisarvo ja argumentti [OPTN]-[CPLX]-[Abs]/[Arg]

Laite käsittelee muodossa a + bi ilmoitettuja kompleksilukuja Gaussin koordinaatistonkoordinaatteina ja laskee itseisarvon Z ja argumentin (arg).

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kompleksiluvun 3 + 4i itseisarvon (r) ja argumentin (θ) laskeminen,kun kulmatilaksi on määritetty asteet

AK3(CPLX)2(Abs)(d+e1(i))w

(Itseisarvon laskeminen)

AK3(CPLX)3(Arg)(d+e1(i))w

(Argumentin laskeminen)

kkkkk Liittoluvut [OPTN]-[CPLX]-[Conj]

Muodossa a + bi esitetyn kompleksiluvun liittoluku (kompleksikonjugaatti) on muotoa a – bi.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kompleksiluvun 2 + 4i liittoluvun laskeminen

AK3(CPLX)4(Conj)(c+e1(i))w

# Argumenttilaskutoimituksen tulosvaihtelee valitun kulmatilan mukaan(asteet, radiaanit, gradit).

Imaginaariakseli

Reaaliakseli

20050301

kkkkkReaali- ja imaginaariosien erottaminen [OPTN]-[CPLX]-[ReP]/[lmP]

Seuraavan menettelyn avulla voit erottaa muodossa a + bi esitetyn kompleksiluvunreaaliosan a ja imaginaariosan b.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kompleksiluvun 2 + 5i reaali- ja imaginaariosien erottaminen

AK3(CPLX)6(g)1(ReP)(c+f6(g)1(i))w

(Reaaliosan erottaminen)

AK3(CPLX)6(g)2(ImP)(c+f6(g)1(i))w

(Imaginaariosan erottaminen)


# Kompleksilukujen syötettävien arvojen jatulosarvojen sallittu määrä on 10 numeroamantissaan ja 2 numeroa eksponenttiin.

# Jos kompleksiluvussa on yli 21 numeroa,reaali- ja imaginaariosat näkyvät näytössäeri riveillä.

# Jos kompleksiluvun reaali- taiimaginaariosan arvo on nolla, osaei näy suorakulmaisessa muodossa.

# Kompleksilukujen kanssa voi käyttääseuraavia funktioita.

, x2, x–1, ^(xy), 3 , x , In, log, logab, 10x, ex,Int, Frac, Rnd, Intg, RndFix(, Fix, Sci, ENG,

ENG, ° ’ ”, ° ’ ”, a b/c, d/c

20050301


kkkkkMuuntaminen napakoordinaattimuodon ja suorakulmaisen muodon välillä[OPTN]-[CPLX]-['''''r∠ θ]/['''''a+bi]

Seuraavalla menettelyllä voit muuntaa suorakulmaisessa muodossa esitetyn kompleksiluvunnapakoordinaattimuotoon ja päin vastoin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Suorakulmaisessa muodossa esitetyn kompleksiluvun 1 + 3 imuuntaminen napakoordinaattimuotoon

!m(SET UP)cccccc

1(Deg)c2(a+bi)J

Ab+(!x( )d)

K3(CPLX)1(i)6(g)3('r ∠ θ)w

Ac!v(∠ )ga

K3(CPLX)6(g)4('a+bi)w

20050301

2-7 Kokonaislukujen binääri-, oktaali-, desimaali- jaheksadesimaalilaskutoimitukset

Voit käyttää binääri-, oktaali-, desimaali- ja heksadesimaalilukuja sisältävienlaskutoimitusten suorittamiseen RUN • MAT -moodia ja binääri-, oktaali-, desimaali- jaheksadesimaaliasetuksia. Voit myös vaihtaa lukujärjestelmää ja tehdä bittioperaatioita.

• Binääri-, oktaali-, desimaali- ja heksadesimaalilaskennassa ei voi käyttää tieteellisiä funktioita.

• Binääri-, oktaali-, desimaali- ja heksadesimaalilaskennassa voi käyttää vainkokonaislukuja. Murtolukuarvot eivät siis ole sallittuja. Jos syötät desimaaliosansisältävän arvon, laskin katkaisee automaattisesti desimaaliosan pois.

• Jos yrität syöttää arvon, joka ei ole kelvollinen käytössä olevassa lukujärjestelmässä(binääri, oktaali, desimaali, heksadesimaali), laskin antaa virheilmoituksen. Seuraavassaon lueteltu eri lukujärjestelmissä käytettävissä olevat numerot.

Binääri: 0, 1Oktaali: 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7Desimaali: 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9Heksadesimaali: 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, A, B, C, D, E, F

• Negatiiviset binääri-, oktaali- ja heksadesimaaliarvot luodaan käyttämällä alkuperäisenarvon kahden komplementti.

• Lukujärjestelmien näyttökapasiteetit ovat seuraavat.

Lukujärjestelmä Näyttökapasiteetti

Binääri 16 numeroa

Oktaali 11 numeroa

Desimaali 10 numeroa

Heksadesimaali 8 numeroa

2-7-1Kokonaislukujen binääri-, oktaali-, desimaali- ja heksadesimaalilaskutoimitukset

# Heksadesimaaliluvuissa käytettävätaakkosmerkit näkyvät näytössätoisenlaisina kuin tekstiaakkoset.

Normal TextHexadecimal Values

Keys

A B C D E F

u v w x y z

20050301

• Lukujärjestelmien laskenta-alueet ovat seuraavat.

Binääriarvot

Positiivinen: 0 < x < 111111111111111

Negatiivinen: 1000000000000000 < x < 1111111111111111

Oktaaliarvot

Positiivinen: 0 < x < 17777777777

Negatiivinen: 20000000000 < x < 37777777777

Desimaaliarvot

Positiivinen: 0 < x < 2147483647

Negatiivinen: –2147483648 < x < -1

Heksadesimaaliarvot

Positiivinen: 0 < x < 7FFFFFFF

Negatiivinen: 80000000 < x < FFFFFFFF

uuuuu Binääri-, oktaali-, desimaali- tai heksadesimaalilaskutoimituksen suorittaminen

1. Valitse päävalikosta RUN • MAT.[SET UP]- [Mode] -[Dec]/[Hex]/[Bin]/[Oct]

2. Paina !m(SET UP)c ja määritä sen jälkeen moodiasetukselle lukujärjestelmäpainamalla 2(Dec), 3(Hex), 4(Bin) tai 5(Oct).

3. Siirry laskutoimituksen syöttönäyttöön painamalla J. Näyttöön tulee funktiovalikko,jossa on seuraavat kohdat.

• {d~o}/{LOG}/{DISP} ... {lukujärjestelmän määrittäminen}/{bittioperaatio}/{desimaali-/heksadesimaali-/binääri-/oktaalimuunnos} -valikko


20050301

kkkkk Lukujärjestelmän valitseminenVoit määrittää asetusnäytössä oletuslukujärjestelmäksi desimaali-, heksadesimaali-,binääri- tai oktaaliluvut.

uuuuu Syötettävän arvon lukujärjestelmän määrittäminenVoit määrittää lukujärjestelmän erikseen jokaiselle syöttämällesi arvolle. Tuolukujärjestelmäsymbolien valikko näyttöön painamalla 1(d~o). Paina sitä symboliavastaavaa funktionäppäintä, jonka haluat valita, ja syötä sen jälkeen arvo.

• {d}/{h}/{b}/{o} ... {desimaali}/{heksadesimaali}/{binääri}/{oktaali}

uuuuu Arvojen syöttäminen käytettäessä toista lukujärjestelmää○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Arvon 12310 tai 10102 syöttäminen, kun oletuslukujärjestelmä onheksadesimaali

!m(SET UP)c3(Hex)JA1(d~o)1(d)bcdw

3(b)babaw

kkkkkAritmeettiset laskutoimitukset○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Laskutoimituksen 101112 + 110102 suorittaminen

!m(SET UP)c4(Bin)JAbabbb+

bbabaw


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Laskutoimituksen 1238 × ABC16 syöttäminen ja suorittaminen, kunoletuslukujärjestelmä on desimaali- tai heksadesimaalijärjestelmä

!m(SET UP)c2(Dec)JA1(d~o)4(o)bcd*

2(h)ABC*1w

J3(DISP)2('''''Hex)w

kkkkkNegatiiviset arvot ja bittioperaatiotTuo negatiivi- ja bittioperaatioiden valikko näyttöön painamalla 2(LOG).

• {Neg} ... {negaatio}*2

• {Not}/{and}/{or}/{xor}/{xnor} ... {NOT}*3/{AND}/{OR}/{XOR}/{XNOR}*4

u Negatiiviset arvot○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luvun 1100102 negatiivisen luvun määrittäminen

!m(SET UP)c4(Bin)JA2(LOG)1(Neg)bbaabaw

u Bittioperaatiot○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Laskutoimituksen ”12016 and AD16” syöttäminen ja suorittaminen

!m(SET UP)c3(Hex)JAbca2(LOG)3(and)AD*1w


*1 Katso sivu 2-7-1.

*2 kahden komplementti

*3 yhden komplementti (bittikomplementti)

*4 bittikohtainen AND, bittikohtainen OR,bittikohtainen XOR, bittikohtainen XNOR

# Negatiiviset binääri-, oktaali- jaheksadesimaaliarvot saadaan määrittämälläbinääriarvon kahden komplementti japalauttamalla tulos alkuperäiseenlukujärjestelmään. Desimaalilukujärjestelmännegatiiviset arvot esitetään miinusmerkin avulla.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Laskutoimituksen ”368 or 11102” tuloksen näyttäminen oktaaliarvona

!m(SET UP)c5(Oct)JAdg2(LOG)4(or)J1(d~o)3(b)bbbaw

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3 Luvun 2FFFED16 negatiiviluvun määrittäminen

!m(SET UP)c3(Hex)JA2(LOG)2(Not)cFFFED*1w

uLukujärjestelmien muunnoksetTuo lukujärjestelmien muuntofunktioiden valikko näyttöön painamalla 3(DISP).

• {'''''Dec}/{'''''Hex}/{'''''Bin}/{'''''Oct} ... näkyvissä olevan arvon muuntaminen{desimaali-}/{heksadesimaali-}/{binääri-}/{oktaali-} vastineeksi

u Näkyvissä olevan arvon muuntaminen lukujärjestelmästä toiseen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luvun 2210 (oletuslukujärjestelmä) muuntaminen binääri- taioktaalivastineeksi

A!m(SET UP)c2(Dec)J1(d~o)1(d)ccw

J3(DISP)3('''''Bin)w

4('''''Oct)w


*1 Katso sivu 2-7-1.

20050301

2-8-1Matriisilaskutoimitukset

2-8 MatriisilaskutoimituksetKun haluat suorittaa matriisilaskutoimituksia, siirry päävalikosta RUN • MAT -moodiin japaina 1('MAT).Laitteen 26 matriisimuistin (Mat A - Mat Z) ja matriisivastausmuistin (MatAns) avulla voidaantehdä seuraavia matriisilaskutoimituksia.

• Yhteenlasku, vähennyslasku, kertolasku• Skalaarien kertolaskut• Determinantin laskeminen• Matriisin transponointi• Matriisin käänteismuunnos• Matriisipotenssi• Matriisin korottaminen n:nteen potenssiin• Itseisarvo, kokonaislukuosan erottaminen, murtolukuosan erottaminen, suurin kokonaisluku

laskutoimitukset• Matriisin muuntaminen matriisikomentojen avulla

Matriisille voidaan määrittää enintään 255 riviä ja 255 saraketta.

# Tietoja matriisin vastausmuistista(MatAns). Laskin tallentaamatriisilaskutoimitusten tuloksetautomaattisesti matriisin vastausmuistiin.Ota huomioon seuraavat matriisinvastausmuistiin liittyvät seikat.

• Matriisilaskutoimitusta tehtäessä uusivastaus korvaa matriisin vastausmuistinaiemman sisällön. Aiempi sisältö poistuu,eikä sitä voi palauttaa.

• Arvojen syöttäminen matriisiin ei muuta matriisinvastausmuistin sisältöä.

20050301

k Matriisien syöttäminen ja muokkaaminenMatriisieditorinäyttö tulee näkyviin, kun painat 1('MAT). Matriisieditorilla voi syöttää jamuokata matriiseja.

• {DEL}/{DEL·A} ... poistaa {tietyn matriisin}/{kaikki matriisit}

• {DIM} ... {määrittää matriisin dimensiot (solujen määrän)}

u Matriisin luominenMatriisia luotaessa on aluksi määritettävä sen dimensio (koko) matriisieditorissa. Sen jälkeenmatriisiin voidaan syöttää arvot.

u Matriisin dimension määrittäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2-rivisen × 3-sarakkeisen matriisin luominen alueelle Mat B

Korosta Mat B.c

3(DIM) (Tämän vaiheen voi jättää pois.)Määritä rivien määrä.

cw

Määritä sarakkeiden määrä.dw

w

• Uuden matriisin kaikkien solujen arvo on 0.


# Jos matriisialueen nimen viereen tuleeilmoitus ”Memory ERROR” dimension

syöttämisen jälkeen, muisti ei riitä haluamasimatriisin luomiseen.

m × n … m (rivin) × n (sarakkeen) matriisiNone… Matriisia ei ole määritetty

20070201

u Solujen arvojen syöttäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavien tietojen syöttäminen matriisiin B:

1 2 34 5 6

Seuraava toiminto on edellisen sivun esimerkkilaskutoimituksen jatkoa.

bwcwdw

ewfwgw

(Tiedot syötetään korostettuun soluun.Korostus siirtyy seuraavaan soluunoikealle aina, kun painat w.)

Voit poistua matriisin syöttönäytöstä painamalla J.

# Matriisin soluun ei voi syöttääkompleksilukuja.

# Näytössä näkyvät solujen arvot enintäänkuusinumeroisina kokonaislukuina jaenintään viisinumeroisina negatiivisinakokonaislukuina (yksi merkki kuluumiinusmerkin esittämiseen).Eksponenttiarvoissa näkyy enintäänkaksi merkkiä eksponentista. Laskinei näytä murtolukuarvoja.

# Solun koko arvon saa näkyviin korostamallakohdistinnäppäimien avulla solun, jonka arvoahalutaan tarkastella.


20050301

uMatriisien poistaminenVoit poistaa muistista jonkin tietyn matriisin tai kaikki matriisit.

u Tietyn matriisin poistaminen1. Kun matriisieditori on näytössä, korosta poistettava matriisi näppäimillä f ja c.

2. Paina 1(DEL).

3. Jos haluat poistaa matriisin, paina 1(Yes). Jos haluat peruuttaa toiminnon poistamattamitään, paina 6(No).

u Kaikkien matriisien poistaminen1. Kun matriisieditori on näytössä, paina 2(DEL·A).

2. Jos haluat poistaa kaikki muistissa olevat matriisit, paina 1(Yes). Jos haluatperuuttaa toiminnon poistamatta mitään, paina 6(No).


# Merkintä ”None” korvaa poistetunmatriisin dimension.

# Matriisin muodon syöttäminen tai sen dimensionmuuttaminen poistaa matriisin aiemman sisällön.

20050301

kMatriisin solutoiminnotVoit valmistella matriisin solutoimintoja varten seuraavan menettelyn mukaisesti.

1. Kun matriisieditori on näytössä, korosta näppäimillä f ja c sen matriisin nimi, jotahaluat käyttää.Voit hypätä tiettyyn matriisiin syöttämällä matriisin nimeä vastaavan kirjaimen.Voit esimerkiksi siirtyä matriisiin N syöttämällä ai(N).Painamalla !-(Ans) voit siirtyä matriisimuistin sisältöön.

2. Kun painat w, näyttöön tulee funktiovalikko, jossa on seuraavat kohdat.• {R-OP} ... {rivitoimintovalikko}• {ROW}

• {DEL}/{INS}/{ADD} ... rivin {poistaminen}/{lisääminen rivien väliin}/{lisääminen}• {COL}

• {DEL}/{INS}/{ADD} ... sarakkeen {poistaminen}/{lisääminen sarakkeidenväliin}/{lisääminen}

• {EDIT} ... {solujen muokkausnäyttö}Kaikissa seuraavissa esimerkeissä käytetään matriisia A.

u RivilaskutoimituksetKun painat 1(R-OP) haetun matriisin ollessa näytössä, näkyviin tulee seuraava valikko.

• {Swap} ... {rivien vaihtaminen}

• {×Rw} ... {määritetyn rivin ja skalaarin tulo}

• {×Rw+} ... {yhden rivin lisääminen ja määritetyn rivi ja skalaarin tulo}

• {Rw+} ... {määritetyn rivin laskeminen yhteen toisen rivin kanssa}

u Kahden rivin vaihtaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin rivien 2 ja 3 vaihtaminen keskenään:1 2

Matriisi A = 3 45 6

1(R-OP)1(Swap)Syötä vaihdettavien rivien numerot.

cwdw

6(EXE) (orw)


20050301

uuuuu Rivin skalaaritulon laskeminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin rivin 2 ja skalaarin 4 tulon laskeminen:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6

1(R-OP)2(×Rw)Syötä kertojan arvo.

ew

Määritä rivin numero.cw

6(EXE) (orw)

uuuuu Rivin skalaaritulon laskeminen ja tuloksen lisääminen toiseen riviin○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin rivin 2 ja skalaarin 4 tulon laskeminen jatuloksen lisääminen riviin 3:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6

1(R-OP)3(×Rw+)Syötä kertojan arvo.

ew

Määritä sen rivin numero, jonka tulo lasketaan.

cw

Määritä sen rivin numero, johon tulos lisätään.dw

6(EXE) (orw)


20050301

u Kahden rivin laskeminen yhteen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin rivin 2 lisääminen riviin 3:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6

1(R-OP)4(Rw+)Määritä lisättävän rivin numero.

cw

Määritä sen rivin numero, johon rivi lisätään.dw

6(EXE) (or w)

u Rivitoiminnot• { DEL} ... {poista rivi}

• {INS} ... {lisää rivi rivien väliin}

• {ADD} ... {lisää rivi}

u Rivin poistaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin rivin 2 poistaminen:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6c

2(ROW)1(DEL)


20050301

u Rivin lisääminen rivien väliin○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Uuden rivin lisääminen seuraavan matriisin rivien 1 ja 2 puolelle:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6c

2(ROW)2(INS)

u Rivin lisääminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Uuden rivin lisääminen seuraavan matriisin rivin 3 alle:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6cc

2(ROW)3(ADD)


20050301


u Saraketoiminnot• {DEL} ... {poista sarake}

• {INS} ... {lisää sarake sarakkeiden väliin}

• {ADD} ... {lisää sarake}

u Sarakkeen poistaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin sarakkeen 2 poistaminen:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6e

3(COL)1(DEL)

u Sarakkeen lisääminen sarakkeiden väliin○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Uuden sarakkeen lisääminen seuraavan matriisin sarakkeiden 1 ja 2 väliin:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6e

3(COL)2(INS)

20050301

u Sarakkeen lisääminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Uuden sarakkeen lisääminen seuraavan matriisin sarakkeen 2oikealle puolelle:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6e

3(COL)3(ADD)

kMatriisien muokkaaminen matriisikomentojen avulla [OPTN]-[MAT]

u Matriisikomentojen tuominen näyttöön1. Siirry päävalikosta RUN • MAT -moodiin.

2. Paina K. Optiovalikko tulee näyttöön.

3. Hae matriisikomentovalikko näyttöön painamalla 2(MAT).

Seuraavassa kuvataan vain ne matriisikomentovalikon kohdat, joita käytetään matriisienluomiseen ja matriisin tietojen syöttämiseen.

• {Mat} ... {Mat-komento (matriisin määrittely)}

• {M→L} ... {Mat→List -komento (määrittää valitun sarakkeen sisällön listatiedostoon)}

• {Det} ... {Det-komento (determinanttikomento)}

• {Trn} ... {Trn-komento (matriisin transpositiokomento)}

• {Aug} ... {Augment-komento (kahden matriisin linkittäminen)}

• {Iden} ... {Identity-komento (yksikkömatriisin syöttäminen)}

• {Dim} ... {Dim-komento (dimension tarkistus)}

• {Fill} ... {Fill-komento (samanlaiset solujen arvot)}


20050301

u Matriisin tietojen syöttömuoto [OPTN]-[MAT]-[Mat]Seuraavassa on esitetty muoto, jota on käytettävä syötettäessä tietoja, kun halutaan luodamatriisi Mat-komennolla..

a11 a12 a1n

a21 a22 a2n

am1 am2 amn

= [ [a11, a12, ..., a1n] [a21, a22, ..., a2n] .... [am1, am2, ..., amn] ]→ Mat [kirjain väliltä A - Z]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Seuraavien tietojen syöttäminen matriisiksi A:

1 3 52 4 6

!+( [ )!+( [ )b,d,f

!-( ] )!+( [ )c,e,g

!-( ] )!-( ] )aK2(MAT)1(Mat)av(A)

w


# Voit myös käyttää ilmaisua !c(Mat)ilmaisun K2(MAT)1(Mat) asemesta.

# Sekä m:n että n:n suurin sallittu arvo on 255.

# Laskin antaa virheilmoituksen, jos muistitäyttyy tietojen syöttämisen aikana.

# Voit käyttää edellä esitettyä muotoa myösmatriisin tiedot syöttävän ohjelman sisällä.

Matriisin nimi

20050301

u Yksikkömatriisin syöttäminen [OPTN]-[MAT]-[Iden]

Identity-komennon avulla voit luoda yksikkömatriisin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 3 × 3 -yksikkömatriisin luominen matriisiksi A

K2(MAT)6(g)1(Iden)

da6(g)1(Mat)av(A)w

Rivien/sarakkeiden määrä

u Matriisin dimension tarkistaminen [OPTN]-[MAT]-[Dim]

Dim-komennon avulla voit tarkistaa olemassa olevan matriisin dimension.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3 Edellä esimerkissä 1 syötetyn matriisin A dimensionEsimerkki 1

K2(MAT)6(g)2(Dim)

6(g)1(Mat)av(A)w

Näytössä näkyy, että matriisissa A on 2 riviä ja 3 saraketta.

Koska Dim-komennon tulos on listatyyppinen data, se tallennetaan ListAns-muistiin.

{Dim}-komennon avulla voi myös määrittää matriisin dimension.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 4 Dimension 2 riviä x 3 saraketta määrittäminen matriisille B

!*( � )c,d!/( � )a

K2(MAT)6(g)2(Dim)

6(g)1(Mat)al(B)w


20050901

20050301


uMatriisien muokkaaminen matriisikomentojen avullaMatriisikomentojen avulla voi myös määrittää olemassa olevan matriisin arvoja, hakeasellaisen arvoja, täyttää olemassa olevan matriisin soluihin samat arvot, yhdistää kaksimatriisia yhdeksi matriisiksi ja määrittää matriisin sarakkeen sisällön listatiedostoon.

u Olemassa olevan matriisin arvojen määrittäminen ja hakeminen[OPTN]-[MAT]-[Mat]

Voit määrittää ja hakea solun arvoja käyttämällä Mat-komentoa seuraavassa muodossa.

Mat X [m, n]X .................................. matriisin nimi (kirjan väliltä A - Z tai Ans)m ................................. rivin numeron ................................. sarakkeen numero

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Arvon 10 määrittäminen seuraavan matriisin rivin 1 sarakkeen 2 soluun:1 2

Matriisi A = 3 45 6

baaK2(MAT)1(Mat)av(A)!+( � )b,c

!-( � )w

JJ1('MAT)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Edellä olevan matriisin rivin 2 sarakkeen 2 solun arvonkertominen viidellä

K2(MAT)1(Mat)av(A)!+( � )c,c

!-( � )*fw

20050301

uuuuuMatriisin täyttäminen samanlaisilla arvoilla ja kahden matriisin yhdistäminenyhdeksi matriisiksi [OPTN]-[MAT]-[Fill]/[Aug]

Fill-komennolla voi täyttää olemassa olevan matriisin kaikkiin soluihin saman arvon.Augment-komennolla voi yhdistää kaksi olemassa olevaa matriisia yhdeksi matriisiksi.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Arvon 3 täyttäminen matriisin A kaikkiin soluihin

K2(MAT)6(g)3(Fill)d,6(g)1(Mat)av(A)w1(Mat)av(A)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Seuraavien matriisien yhdistäminen:

A =1

B =3

2 4

K2(MAT)5(Aug)1(Mat)av(A),1(Mat)al(B)w


# Yhdistettävissä matriiseissa on oltava samamäärä rivejä. Laskin antaa virheilmoituksen,jos yrität yhdistää kahta matriisia, joissa oneri määrä rivejä.

# Voit määrittää edellä olevien matriisinsyöttö- ja muokkaustoimintojen tuloksetmatriisimuuttujaan matriisimuistin avulla.Noudata tällöin seuraavaa muotoa.• Fill (n, Mat α) → Mat β• Augment (Mat α, Mat β) → Mat γEdellä α, β ja γ vastaavat muuttujien A - Znimiä ja n vastaa mitä tahansa arvoa.Edellä esitetty ei muuta matriisinvastausmuistin sisältöä.

20050301

uuuuuMatriisin sarakkeen sisällön määrittäminen listaan[OPTN]-[MAT]-[M→L]

Voit määrittää sarakkeen ja listan käyttämällä Mat→List -komentoa seuraavassa muodossa.

Mat → List (Mat X, m) → List nX = matriisiin nimi (kirjan väliltä A-Z tai Ans)m = sarakkeen numeron = listan numero

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin sarakkeen 2 sisällön määrittäminen listaan 1 :1 2

Matriisi A = 3 45 6

K2(MAT)2(M→L)1(Mat)av(A),c)

aK1(LIST)1(List)bw

1(List)bw

# Voit myös käyttää ilmaisua !b(List)ilmaisun K1(LIST)1(List) asemesta.


20050301

kMatriisilaskutoimitukset [OPTN]-[MAT]

Voit tehdä matriisilaskutoimituksia matriisikomentovalikon avulla.

u Matriisikomentojen tuominen näyttöön1. Siirry päävalikosta RUN • MAT -moodiin.

2. Paina K. Optiovalikko tulee näyttöön.

3. Hae matriisikomentovalikko näyttöön painamalla 2(MAT).

Seuraavassa kuvataan vain ne matriisikomennot, joita käytetään matriisien aritmeettisiinlaskutoimituksiin.

• {Mat} ... {Mat-komento (matriisin määrittely)}• {Det} ... {Det-komento (determinanttikomento)}• {Trn} ... {Trn-komento (matriisin transpositiokomento)}• {Iden} ... {Identity-komento (yksikkömatriisin syöttäminen)}

Kaikissa seuraavissa esimerkeissä oletetaan, että matriisin tiedot on tallennettu valmiiksi muistiin.


20070201

uMatriisien aritmeettiset laskutoimitukset [OPTN]-[MAT]-[Mat]/[Iden]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Seuraavien kahden matriisin laskeminen yhteen (matriisi A + matriisi B):

A =1 1

B =2 3

2 1 2 1

AK2(MAT)1(Mat)av(A)+

1(Mat)al(B)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Seuraavan matriisiin tulon laskeminen kertojan arvolla 5:

1 2Matriisi A =

3 4

AfK2(MAT)1(Mat)

av(A)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3 Esimerkin 1 matriisien kertominen keskenään (matriisi A ××××× matriisi B)

AK2(MAT)1(Mat)av(A)*

1(Mat)al(B)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 4 Matriisin A (esimerkki 1) kertominen 2 ××××× 2 -yksikkömatriisilla

AK2(MAT)1(Mat)av(A)*

6(g)1(Iden)cw

Rivien ja sarakkeiden määrä

# Yhteenlaskettavien tai vähennettävienmatriisien dimensioiden on oltava samat.Laskin antaa virheilmoituksen, jos yritätlaskea yhteen tai vähentää toisistaanmatriiseja, joilla on eri dimensiot.

# Kertolaskussa (matriisi 1 × matriisi 2)matriisissa 1 on oltava yhtä montasaraketta kuin matriisissa 2 on rivejä.Muuten laskin antaa virheilmoituksen.


# Matriisien aritmeettisia laskutoimituksiatehtäessä voidaan tehdäyksikkömatriisilaskutoimituksia syöttämälläIdentity-komento matriisikomennon paikalle

(esimerkiksi Mat A).

20050301

uDeterminantti [OPTN]-[MAT]-[Det]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin determinantin määrittäminen:

1 2 3Matriisi A = 4 5 6

-1 -2 0

K2(MAT)3(Det)1(Mat)av(A)w

uMatriisin transponointi [OPTN]-[MAT]-[Trn]Matriisin transponoinnilla tarkoitetaan rivien ja sarakkeiden vaihtamista keskenään.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin transponointi:

1 2Matriisi A = 3 4

5 6

K2(MAT)4(Trn)1(Mat)av(A)w


# Determinantin voi määrittää vainneliömatriiseille (matriiseille, joissarivejä ja sarakkeita on yhtä monta).Laskin antaa virheilmoituksen, josyrität määrittää determinantinmatriisille, joka ei ole neliömatriisi.

# 2 × 2-matriisin determinantti lasketaanseuraavasti.

# 3 × 3-matriisin determinantti lasketaanseuraavasti.

| A | = a11 a12

= a11a22 – a12a21a21 a22 = a11a22a33 + a12a23a31 + a13a21a32

– a11a23a32 – a12a21a33 – a13a22a31

a11 a12 a13

a21 a22 a23

a31 a32 a33

| A | =

20050301

uMatriisin käänteismuunnos [OPTN]-[MAT]-[x-1]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin käänteismatriisin määrittäminen:

1 2Matriisi A =

3 4

K2(MAT)1(Mat)av(A)!) (x–1) w

uMatriisipotenssi [OPTN]-[MAT]-[x2]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin kertominen itsellään:

1 2Matriisi A =

3 4

K2(MAT)1(Mat)av(A)xw


# Käänteismatriisin voi määrittää vainneliömatriiseille (matriiseille, joissarivejä ja sarakkeita on yhtä monta).Laskin antaa virheilmoituksen, jos yritätmäärittää käänteismatriisin matriisille,joka ei ole neliömatriisi.

# Matriisille, jonka determinantti on nolla,ei voi määrittää käänteismatriisia. Laskinantaa virheilmoituksen, jos yrität määrittääkäänteismatriisin matriisille, jonkadeterminantti on nolla.

# Laskimen laskentatarkkuus on normaaliahuonompi, jos matriisin determinantti onlähes nolla.

# Käännettävän matriisin on täytettäväseuraavat edellytykset.

Seuraavassa on esitetty kaava, jollamääritetään matriisin A käänteismatriisi A–1.

A A–1 = A–1 A = E = 1 00 1

A = a bc d

Huomaa, että ad – bc 0.

A–1= 1ad – bc

d –b–c a

G

20050301

uMatriisin korottaminen n:nteen potenssiin [OPTN]-[MAT]-[ ]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin korottaminen kolmanteen potenssiin:

1 2Matriisi A =

3 4

K2(MAT)1(Mat)av(A)

Mdw

uMatriisin itseisarvon, kokonaislukuosan, murtolukuosan ja suurimmankokonaisluvun määrittäminen [OPTN]-[NUM]-[Abs]/[Frac]/[Int]/[Intg]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan matriisin itseisarvon määrittäminen:

1 –2Matriisi A =

–3 4

K6(g)4(NUM)1(Abs)

K2(MAT)1(Mat)av(A)w


# Determinanteissa ja käänteismatriiseissavoi olla poisjätettyjen numeroidenaiheuttamia virheitä.

# Matriisilaskutoimituksettehdään solukohtaisesti, jotenlaskutoimitusten suorittamiseenvoi kulua suhteellisen kauan.

# Matriisilaskutoimituksille esitettyjentulosten laskentatarkkuus on vähitenmerkittävän numeron osalta ± 1.

# Jos matriisilaskutoimituksen tuloksenasyntyy matriisi, joka ei mahdu matriisinvastausmuistiin, laskin antaavirheilmoituksen.

# Voit siirtää matriisin vastausmuistin sisällöntoiseen matriisiin seuraavalla komennolla(tai jos matriisin vastausmuistissa ondeterminantti, voit siirtää sisällön muuttujaan).

MatAns → Mat α

Edellä α vastaa mitä tahansa muuttujan nimeäväliltä A - Z. Edellä esitetty ei muuta matriisinvastausmuistin sisältöä.

# Mitä tulee matriisin potenssilaskuihin,laskutoimitus on mahdollinen potenssiin 32766asti.

20050901

20050301


kMatriisilaskutoimitusten suorittaminen manuaalisesti syöttämällä

uMatriisin dimension määrittäminen1. Paina RUN • MAT-moodissa !m(SET UP)1(Math)J.2. Hae MATH-valikko näyttöön painamalla 4(MATH).3. Hae seuraava valikko näyttöön painamalla 1(MAT).

• {2×2} ... {syöttää 2 × 2 -matriisin}• {3×3} ... {syöttää 3 × 3 -matriisin}• {m×n} … {syöttää m-rivisen,× n-sarakkeisen matriisin (enintään 6 × 6)}

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2-rivisen × 3-sarakkeisen matriisin luominen

3(m×n)

Määritä rivien määrä.cw

Määritä sarakkeiden määrä.dw

w

20050301


uSolujen arvojen syöttäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan laskutoimituksen suorittaminen11 2 33

× 813 5 64

○ ○ ○ ○ ○

Seuraava toiminto on edellisen sivun esimerkkilaskutoimituksen jatkoa.

be$bcceedde

$bdceee!x( )feege*iw

uManuaalisesti syöttämällä luodun matriisin määrittäminenMAT-moodin matriisiksi

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laskutoimituksen tuloksen määrittäminen matriisiin J

!c(Mat)!-(Ans)a!c(Mat)a)(J)w

# Jos painetaan D, kun kohdistin onmatriisin vasemmassa yläkulmassa,koko matriisi poistuu.

D

⇒

20050301

ListafunktioLista on useiden datakohteiden tallennuspaikka.Laskimen avulla voit tallentaa enintään 26 listaa yhteentiedostoon ja enintään kuusi tiedostoa laskimen muistiin.Tallennettuja listoja voidaan käyttää aritmeettisissa jatilastollisissa laskutoimituksissa sekä kuvaajien piirtämisessä.

3-1 Listan syöttäminen ja muokkaaminen3-2 Listan datan muokkaaminen3-3 Listoja käyttävät aritmeettiset laskutoimitukset3-4 Siirtyminen listatiedostosta toiseen

Luku3

List 1 List 2 List 3 List 4 List 5 List 26

1SUB

56 1 107 3.5 4 02 37 2 75 6 0 03 21 4 122 2.1 0 04 69 8 87 4.4 2 05 40 16 298 3 0 06 48 32 48 6.8 3 07 93 64 338 2 9 08 30 128 49 8.7 0 0

• • • • • •• • • • • •• • • • • ••

•••• • • • • •

Elementin numero Näytön alue Solu

Rivi

Listan nimi

Sarake

Alinimi

20050301

3-1 Listan syöttäminen ja muokkaaminenKun siirryt STAT-moodiin, listaeditori tulee ensin näkyviin. Listaeditorin avulla voit syöttäädataa listaan ja suorittaa useita muita listaoperaatioita.

uuuuu Arvojen syöttäminen yksitellenSiirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla haluamasi listan nimen, alinimen tai solun kohdalle.

Näyttöä vieritetään automaattisesti, jos korostus siirtyy näytön kummalle tahansa reunalle.Seuraava esimerkki suoritetaan korostamalla ensin listan 1 solu 1.

1. Syötä arvo ja tallenna se listaan painamalla w.

dw

• Korostus siirtyy automaattisesti alaspäin, jaseuraavan solun syöte voidaan määrittää.

2. Syötä arvo 4 toiseen soluun ja syötä sitten yhteenlaskun 2 + 3 tulos seuraavaan soluun.

ewc+dw

3-1-1Listan syöttäminen ja muokkaaminen

# Voit myös syöttää lausekkeen tuloksentai kompleksiluvun soluun.

# Yhden listan enintään 999 soluun voidaansyöttää arvoja.

20050301

uuuuu Arvojen sarjan syöttäminen erässä1. Siirrä korostus toiseen listaan kohdistinnäppäimien avulla.

2. Paina !*( { ) ja syötä haluamasi arvot painaen , niiden välissä.Paina !/( } ) viimeisen arvon syöttämisen jälkeen.

!*( { )g,h,i!/( } )

3. Tallenna kaikki arvot listaasi painamalla w.

w

Voit myös käyttää listojen nimiä matemaattisessa lausekkeessa, jolloin arvot voidaan syöttäätoiseen soluun. Seuraava esimerkki esittelee listan 1 ja listan 2 rivien arvojen yhteenlaskuaja tulosten syöttämistä listaan 3.

1. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla listaan, johon haluat syöttäälaskutoimituksen tulokset.

2. Paina K ja syötä lauseke.

K1(LIST)1(List)b+

K1(LIST)1(List)cw


# Voit myös syöttää !b(List) vaihtoehdonK1(LIST)1(List) sijasta.

# Muista, että pilkku erottaa arvot, joten äläsyötä pilkkua syöttämäsi joukon viimeisenarvon jälkeen.

Oikein: {34, 53, 78}

Väärin: {34, 53, 78,}

20050301

kkkkk Listan arvojen muokkaaminen

uuuuu Solun arvon muuttaminenSiirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla soluun, jonka arvoa haluat muuttaa. Syötä uusiarvo ja korvaa vanha data uudella painamalla w.

uuuuu Solun sisällön muokkaaminen1. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla soluun, jonka sisältöä haluat muuttaa.2. Paina 6(�)2(EDIT).3. Tee dataan haluamasi muutokset.

uuuuu Solun poistaminen1. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla soluun, jonka haluat poistaa.

2. Poista valittu solu painamalla 6(�)3(DEL), jolloin kaikkia sen alapuolella oleviasoluja siirretään ylöspäin.


# Solun poistamistoiminto ei vaikuta muidenlistojen soluihin. Jos poistamasi solun listandata liittyy viereisten listojen dataan, solun

poistaminen voi aiheuttaa siihen liittyvienarvojen vääristymisen.

20050301

uuuuu Listan kaikkien solujen poistaminenSeuraavan menettelyn avulla voit poistaa listan kaiken datan.

1. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla mihin tahansa soluun sellaisessa listassa,jonka datan haluat poistaa.

2. Kun painat 6(�)4(DEL • A), vahvistussanoma tulee näkyviin.

3. Poista listan kaikki solut painamalla 1(Yes) tai keskeytä toiminto painamalla 6(No),jolloin mitään ei poisteta.

uuuuu Uuden solun lisääminen1. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla kohtaan, johon haluat lisätä uuden solun.

2. Lisää uusi arvon 0 sisältävä solu painamalla 6(�)5(INS), jolloin kaikki senalapuoliset solut siirtyvät alaspäin.

# Solun lisäämistoiminto ei vaikuta muidenlistojen soluihin. Jos lisäämäsi solun listandata liittyy viereisten listojen dataan, solun


lisääminen voi aiheuttaa listaan liittyvienarvojen vääristymisen.

20050301


kkkkk Listan nimeäminen

Voit määrittää listoille 1–26 alinimiä, joiden pituus voi olla enintään kahdeksan tavua.

uuuuu Listan nimeäminen1. Korosta asetusnäytön Sub Name -asetus ja paina 1(On)J.

2. Siirrä korostus kohdistinnäppäimien avulla nimettävän listan SUB-soluun.

3. Kirjoita nimi ja paina w.

• Voit kirjoittaa nimen kirjaimilla käynnistämällä kirjainlukitusmoodin (ALPHA-LOCK)painamalla !a.

Esimerkki: YEAR

-(Y)c(E)v(A)g(R)

• Seuraava operaatio tuo alinimen näkyviin RUN•MAT-moodissa.

!b(List) n!+( [ )a!-( ] )w

(n = listan numero 1–26)

# Vaikka alinimeen voikin syöttää enintään8 tavua, vain listaeditorin soluun mahtuvatmerkit näkyvät.

# Listaeditorin SUB-solua ei näytetä, josasetusnäytön Sub Name -asetus on Off.

20050301

kkkkk Listan arvojen lajitteleminenVoit lajitella listat nousevaan tai laskevaan järjestykseen. Korostus voi olla listan missätahansa solussa.

uuuuu Yhden listan lajitteleminenNouseva järjestys1. Kun listat ovat näytössä, paina 6(�)1(TOOL)1(SRT•A).

2. Näyttöön tulee kehote ”How Many Lists?:” Määritä kuinka monta listaa haluat lajitella.Määritä syöttämällä 1, että vain yksi lista lajitellaan.

bw

3. Vastauksena Select List List No: -kehotteeseen syötä lajiteltavan listan numero.bw

Laskeva järjestysKäytä samaa menettelyä kuin nousevan järjestyksen mukaisessa lajittelussa. Ainoanaerona on, että painat vain 2(SRT•D) vaihtoehdon 1(SRT•A) sijasta.


20050301

uuuuu Useiden listojen lajitteleminenVoit linkittää useita listoja yhteen lajittelua varten, jolloin kaikki niiden solut järjestelläänkantalistan lajittelun mukaisesti. Kantalista lajitellaan joko nousevaan tai laskevaanjärjestykseen, kun taas linkitettyjen listojen solut järjestellään siten, että kaikkien riviensuhteellinen järjestys säilyy.

Nouseva järjestys1. Kun listat ovat näytössä, paina 6(�)1(TOOL)1(SRT•A).

2. Näyttöön tulee kehote ”How Many Lists?:” Määritä kuinka monta listaa haluat lajitella.Tässä lajitellaan yksi kantalista, joka on linkitetty toiseen listaan, joten syöte on 2.

cw

3. Vastauksena Select Base List List No: -kehotteeseen syötä nousevaan järjestykseenlajiteltavan listan numero. Tähän määritellään lista 1.

bw

4. Syötä vastauksena Select Second List List No: -kehotteeseen kantalistaanlinkitettävän listan numero. Tähän määritellään lista 2.

cw


20050301


Laskeva järjestysKäytä samaa menettelyä kuin nousevan järjestyksen mukaisessa lajittelussa. Ainoana

erona on, että painat vain 2(SRT•D) vaihtoehdon 1(SRT•A) sijasta.

# Voit määrittää arvon 1–6 lajittelussakäytettävien listojen lukumääräksi.

# Listan määrittäminen yhteen lajitteluoperaatioonuseammin kuin kerran aiheuttaa virheen.

Virhe ilmenee myös, jos lajitteluun määritettyjenlistojen arvojen (rivien) lukumäärä ei täsmää.

20050301

3-2 Listan datan muokkaaminenListan dataa voidaan käyttää aritmeettisissa laskutoimituksissa ja funktiolaskutoimituksissa.Lisäksi listojen muokkaamistoimintojen avulla listojen datan muokkaaminen on nopeaa ja helppoa.

Listan datan muokkaamistoimintoja voidaan käyttää RUN • MAT-, STAT-, TABLE-, EQUA- jaPRGM-moodeissa.

kkkkk Listan datan muokkausvalikon näyttäminen

Kaikki seuraavat esimerkit suoritetaan RUN • MAT -moodissa.

Tuo seuraavat kohteet sisältävä listan datan muokkausvalikko näkyviin painamallaK ja 1(LIST).

• {List}/{L→M}/{Dim}/{Fill}/{Seq}/{Min}/{Max}/{Mean}/{Med}/{Aug}/{Sum}/{Prod}/{Cuml}/{%}/{AAAAA}

Huomaa, että seuraavien toimintojen lopusta voidaan jättää sulkumerkki pois.

u Listan sisällön siirtäminen matriisivastausmuistiin [OPTN]-[LIST]-[L→M]

K1(LIST)2(L→M)1(List) <listan numero 1–26>

,1(List) <listan numero 1–26> ... ,1(List) <listan numero 1–26> )w

• Voit ohittaa edellisen operaation 1(List)-syötteen.

• Kaikkien listojen on sisällettävä yhtä monta datakohdetta. Muussa tapauksessa ilmenee virhe.

Esimerkki: List → Mat (1, 2)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Siirrä listan 1 sisältö (2, 3, 6, 5, 4) matriisivastausmuistin sarakkeeseen 1ja listan 2 sisältö (11, 12, 13, 14, 15) matriisivastausmuistinsarakkeeseen 2

AK1(LIST)2(L→M)1(List)b,

1(List)c)w

3-2-1Listan datan muokkaaminen

20050301

u Listan datakohteiden lukumäärän laskeminen [OPTN]-[LIST]-[Dim]

K1(LIST)3(Dim)1(List) <list number 1-26> w

• Listan sisältämien solujen lukumäärä on sen ”dimensio”.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Listan 1 arvojen (36, 16, 58, 46, 56) lukumäärän laskeminen.

AK1(LIST)3(Dim)1(List)bw

u Listan tai matriisin luominen määrittelemällä datakohteiden lukumäärä

[OPTN]-[LIST]-[Dim]

Seuraavan menettelyn avulla voit määrittää datan lukumäärän määrityslauseeseen jaluoda listan.

<datan lukumäärä n>aK1(LIST)3(Dim)1(List)

<listan numero 1–26>w

n = 1 - 999

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo viisi (arvon 0 sisältävää) datakohdetta listaan 1

AfaK1(LIST)3(Dim)

1(List) bw

Voit tarkastella uutta listaa siirtymällä STAT-moodiin.

Seuraavan menettelyn avulla voit määrittää datarivien ja -sarakkeiden lukumäärän sekämatriisin nimen määrityslauseeseen ja luoda matriisin.

!*( { )<rivin numero m> ,<sarakkeen numero n> !/( } )a

K1(LIST)3(Dim)K2(MAT)1(Mat)a<matriisin nimi>w

m × n = 1 - 255, matriisin nimi: A - Z


20050301


○ ○ ○ ○ ○

55Esimerkki Luo 2-rivinen ja 3-sarakkeinen matriisi (jonka jokaisen solun arvoon 0) matriisiin A

A!*( { )c,d!/( } )a

K1(LIST)3(Dim)

K2(MAT)1(Mat)av(A)w

Seuraava näyttää matriisin A uuden sisällön.

u Kaikkien datakohteiden korvaaminen samalla arvolla [OPTN]-[LIST]-[Fill]

K1(LIST)4(Fill) <arvo>,1(List) <listan numero 1–26>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Korvaa kaikki listan 1 datakohteet numerolla 3

AK1(LIST)4(Fill)

d,1(List)b)w

Seuraava näyttää listan 1 uuden sisällön.

u Numerosarjan luominen [OPTN]-[LIST]-[Seq]

K1(LIST)5(Seq) <lauseke> , <muuttujan nimi> , <alkuarvo> ,<loppuarvo> , <askelväli> ) w

• Tämän toiminnon tulos tallennetaan ListAns-muistiin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä numerosarja 12, 62, 112 listaan funktion f(x) = X2 avulla. Käytäalkuarvoa 1, loppuarvoa 11 ja askelväliä 5

AK1(LIST)5(Seq)vx,

v,b,bb,f)w

Loppuarvo 12, 13, 14, tai 15 tuottaa saman tulokseen, koska kaikkien niiden arvot ovatpienempiä kuin seuraavan askelvälin tuottama arvo (16).

20050301


u Listan minimiarvon etsiminen [OPTN]-[LIST]-[Min]

K1(LIST)6(g)1(Min)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26> )w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Etsi listan 1 (36, 16, 58, 46, 56) minimiarvo

AK1(LIST)6(g)1(Min)

6(g)6(g)1(List)b)w

u Listan maksimiarvon etsiminen [OPTN]-[LIST]-[Max]

Käytä samaa menettelyä kuin minimiarvoa (Min) etsittäessä, mutta paina 6(g)2(Max)vaihtoehdon 6(g)1(Min) sijasta.

u Kahden listan sisältämien arvojen pienimmän arvon sisältävänlistan etsiminen [OPTN]-[LIST]-[Min]

K1(LIST)6(g)1(Min)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26>

,1(List) <listan numero 1–26>)w

• Molempien listojen on sisällettävä yhtä monta datakohdetta. Muussa tapauksessailmenee virhe.


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Selvitä, sisältääkö lista 1 (75, 16, 98, 46, 56) vai lista 2 (35, 59, 58, 72, 67)pienimmän numeron

K1(LIST)6(g)1(Min)

6(g)6(g)1(List)b,

1(List)c)w

u Kahden listan sisältämien arvojen suurimman arvon sisältävänlistan etsiminen [OPTN]-[LIST]-[Max]

Käytä samaa menettelyä kuin pienimmän arvon yhteydessä, mutta paina 6(g)2(Max)vaihtoehdon 6(g)1(Min) sijasta.



20050301

u Datakohteiden keskiarvon laskeminen [OPTN]-[LIST]-[Mean]

K1(LIST)6(g)3(Mean)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 datakohteiden (36, 16, 58, 46, 56) keskiarvo

AK1(LIST)6(g)3(Mean)

6(g)6(g)1(List)b)w

u Tietyn taajuuden datakohteiden keskiarvon laskeminen[OPTN]-[LIST]-[Mean]

Tämä menettely käyttää kahta listaa: toinen sisältää arvoja ja toinen ilmaisee jokaisen arvontaajuuden (ilmentymien lukumäärän). Ensimmäisen listan solun 1 datan taajuus ilmaistaantoisen listan solussa 1 ja niin edelleen.


K1(LIST)6(g)3(Mean)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26 (data)>

,1(List) <listan numero 1–26 (frequency)>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske keskiarvo listan 1 datakohteille (36, 16, 58, 46, 56), joiden taajuusilmaistaan listassa 2 (75, 89, 98, 72, 67)

AK1(LIST)6(g)3(Mean)

6(g)6(g)1(List)b,

1(List)c)w

u Listan datakohteiden keskijanan laskeminen [OPTN]-[LIST]-[Med]

K1(LIST)6(g)4(Med)6(g)6(g)1(List)<listan numero 1–26>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 datakohteiden (36, 16, 58, 46, 56) keskijana

AK1(LIST)6(g)4(Med)

6(g)6(g)1(List)b)w


20050301

u Tietyn taajuuden datakohteiden keskijanan laskeminen[OPTN]-[LIST]-[Med]

Tämä menettely käyttää kahta listaa: toinen sisältää arvoja ja toinen ilmaisee jokaisen arvontaajuuden (ilmentymien lukumäärän). Ensimmäisen listan solun 1 datan taajuus ilmaistaantoisen listan solussa 1 ja niin edelleen.


K1(LIST)6(g)4(Med)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26(data)> ,1(List) <listan numero 1–26 (frequency)>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske keskijana listan 1 datakohteille (36, 16, 58, 46, 56), joidentaajuus ilmaistaan listassa 2 (75, 89, 98, 72, 67)

AK1(LIST)6(g)4(Med)

6(g)6(g)1(List)b,

1(List)c)w

uuuuu Listojen yhdistäminen [OPTN]-[LIST]-[Aug]

• Kaksi eri listaa voidaan yhdistää yhdeksi listaksi. Listojen yhdistämisen tulos tallennetaanListAns-muistiin.

K1(LIST)6(g)5(Aug)6(g)6(g)1(List) <listan numero 1–26>,1(List) <listan numero 1–26>)w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Yhdistä lista 1 (–3, –2) ja lista 2 (1, 9, 10)

AK1(LIST)6(g)5(Aug)6(g)6(g)1(List)b,

1(List)c)w

u Listan datakohteiden summan laskeminen [OPTN]-[LIST]-[Sum]

K1(LIST)6(g)6(g)1(Sum)6(g)1(List) <listan numero 1–26>w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 datakohteiden (36, 16, 58, 46, 56) summa

AK1(LIST)6(g)6(g)1(Sum)

6(g)1(List)bw


20050301

u Listan arvojen tulojen summan laskeminen [OPTN]-[LIST]-[Prod]

K1(LIST)6(g)6(g)2(Prod)6(g)1(List) <listan numero 1–26>w

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 arvojen (2, 3, 6, 5, 4) tulojen summa

AK1(LIST)6(g)6(g)2(Prod)

6(g)1(List)bw

u Jokaisen datakohteen kumulatiivisen taajuuden laskeminen[OPTN]-[LIST]-[Cuml]

K1(LIST)6(g)6(g)3(Cuml)6(g)1(List) <listan numero 1–26>w


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 jokaisen datakohteen kumulatiivinen taajuus (2, 3, 6, 5, 4)

AK1(LIST)6(g)6(g)3(Cuml)

6(g)1(List)bw

u Jokaisen datakohteen kuvaaman prosenttiosuuden laskeminen[OPTN]-[LIST]-[%]

K1(LIST)6(g)6(g)4(%)6(g)1(List) <listan numero 1–26>w

• Edellinen operaatio laskee jokaisen datakohteen kuvaamanprosenttiosuuden listan kokonaissummasta.



2+3=2+3+6=2+3+6+5=2+3+6+5+4=

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 jokaisen datakohteen prosenttiosuus (2, 3, 6, 5, 4)

AK1(LIST)6(g)6(g)4(%)

6(g)1(List)bw

u Listan viereisten datasolujen erotuksien laskeminen [OPTN]-[LIST]-[AAAAA]

K1(LIST)6(g)6(g)5(A) <listan numero 1–26>w


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 1 datakohteiden erotus (1, 3, 8, 5, 4)

AK1(LIST)6(g)6(g)

5(A)bw


2/(2+3+6+5+4) × 100 =3/(2+3+6+5+4) × 100 =6/(2+3+6+5+4) × 100 =5/(2+3+6+5+4) × 100 =4/(2+3+6+5+4) × 100 =

# Voit määrittää listalaskutoimituksen tuottamanListAns-muistiin tallennetun tuloksen listamuistintallennussijainnin. Esimerkiksi määrittämällä”AList 1 → List 2” AList 1 -tulos tallennetaanlistaan 2.

# Uuden AList -listan solujen lukumääräon yhden pienempi kuin alkuperäisenlistan solujen lukumäärä.

# AList -toiminnon suorittaminen listalle,joka ei sisällä dataa tai sisältää vainyhden datakohteen, aiheuttaa virheen.

3 – 1 =8 – 3 =5 – 8 =4 – 5 =

20050301

3-3 Listoja käyttävät aritmeettiset laskutoimituksetVoit suorittaa aritmeettisia laskutoimituksia kahden listan tai yhden listan ja numeerisenarvon avulla.

Laskutoimituksien tuloksettallennetaanListAns-muistiin.

k Virhesanomat

• Kahta listaa käyttävä laskutoimitus suorittaa operaation vastaavien solujen kesken.Tämän vuoksi ilmenee virhe, jos listojen arvojen lukumäärä ei täsmää (eli niillä oneri dimensiot).

• Virhe ilmenee aina, kun kahta solua käsittelevä operaatio luo matemaattisen virheen.

k Listan syöttäminen laskutoimitukseen

Lista voidaan syöttää laskutoimitukseen kahdella menetelmällä.

u Tietyn listan syöttäminen sen nimen avulla1. Tuo ensimmäinen operaatiovalikko näkyviin painamalla K.

• Tämä on toimintonäppäinvalikko, joka tulee näkyviin, kun painat RUN • MAT-moodissa K.

2. Tuo listan datan muokkausvalikko näkyviin painamalla 1(LIST).

3. Tuo List-komento näkyviin painamalla 1(List) ja syötä haluamasi listan numero.

3-3-1Listoja käyttävät aritmeettiset laskutoimitukset

ListNumeerinen arvo

ListNumeerinen arvo

+−×÷

= List

List Ans -muisti

20050301

u Arvolistan syöttäminen suoraanVoit myös syöttää arvolistan suoraan {, }- ja , -merkinnöillä.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Syötä lista:

!*( { )fg,ic,

ge!/( } )

41 6○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Kerro lista 3 ( = 65 ) listalla 0

22 4

K1(LIST)1(List)d*!*( { )g,a,e!/( } )w

246Tuloksena saatava lista 0 tallennetaan ListAns-muistiin.

88

u Yhden listan sisällön määrittäminen toiseen listaanVoit määrittää yhden listan sisällön toiseen listaan painamalla a.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Määritä listan 3 sisältö listaan 1

K1(LIST)1(List)da1(List)bw

Sinun ei tarvitse painaa K1(LIST)1(List)d edellisessä menettelyssä, vaan voit syöttää

!*( { )eb,gf,cc!/( } ).

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Määritä ListAns-muistin lista listaan 1

K1(LIST)1(List)!-(Ans)a1(List)bw


20050301

u Listan tietyn solun arvon palauttaminenVoit palauttaa listan tietyn solun arvon ja käyttää sitä laskutoimituksessa. Määritä solun numerosulkemalla se hakasulkeisiin.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Laske listan 2 solun 3 arvon sini.

sK1(LIST)1(List)c!+( [ )d!-( ] )w

u Arvon syöttäminen listan tiettyyn soluunVoit syöttää arvon listan tiettyyn soluun. Tällöin soluun aiemmin tallennettu arvo korvataansyöttämälläsi uudella arvolla.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä arvo 25 listan 3 soluun 2

cfaK1(LIST)1(List)d!+( [ )c!-( ] )w

k Listan sisällön palauttaminen

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Palauta listan 1 sisältö

K1(LIST)1(List)bw

• Edellä oleva operaatio näyttää määrittämäsi listan sisällön ja tallentaa sen ListAns-muistiin. Tämän jälkeen ListAns-muistin sisältöä voidaan käyttää laskutoimituksissa.

u ListAns-muistin listan sisällön käyttäminen laskutoimituksessa○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kerro ListAns-muistin sisältämä lista arvolla 36

K1(LIST)1(List)!-(Ans)*dgw

• Operaatio K1(LIST)1(List)!-(Ans) palauttaa ListAns-muistin sisällön.

• Tämä operaatio korvaa ListAns-muistin kulloisenkin sisällön edellisenlaskutoimituksen tuloksella.


20050301

k Funktion kuvaajan piirtäminen listan avulla

Tämän laskimen kuvaajien piirtotoimintoja käytettäessä voit syöttää funktion muodossaY1 = List 1 X. Jos lista 1 sisältää arvot 1, 2, 3, tämä funktio tuottaa kolme kuvaajaa:Y = X, Y = 2X, Y = 3X.

Listojen käyttäminen funktioiden kuvaajien piirtämiseen asettaa tiettyjä rajoituksia.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Arvojen 1, 2 ja 3 syöttö listaan 1 ja kuvaajan piirto GRAPH-moodissa

1. Syötä arvot 1,2, ja 3 lista 1:een STAT-moodissa

2. Kirjoita GRAPH-moodissa kaava Y1=List1X.

K1(List)bvw

3. Piirrä kuvaajat. Näyttöön tulee kolme kuvaajaa.

k Tieteellisten laskutoimitusten syöttäminen listaan

Voit käyttää TABLE-moodin numeerisen taulukon luomistoimintoja tiettyjen tieteellistenfunktioiden laskutoimitusten tulosten syöttämiseen listaan. Luo ensin taulukko ja kopioitämän jälkeen taulukon arvot listaan listan kopioimistoiminnon avulla.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki TABLE-moodin käyttö numerotaulukon luontiin kaavasta (Y1 = x2 - 1)ja taulukon kopiointi listaan 1 STAT-moodissa

1. Kirjoita TABLE-moodissa kaava Y1 = x2 -1.

2. Luo numerotaulukko.

3. Siirrä korostus sarakkeeseen Y1 näppäimellä e.

4. Paina K1(LMEM).


20050301

5. Paina bw bw.

6. Siirry STAT-moodiin ja varmista että TABLE-moodin sarake Y1 on kopioitu listaan 1 (List 1).

k Tieteellisten funktioiden laskutoimitusten suorittaminen listan avulla

Listoja voidaan käyttää kuten numeerisia arvoja tieteellisten funktioiden laskutoimituksissa.Kun laskutoimitus tuottaa tuloksena listan, se tallennetaan ListAns-muistiin.

41○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Käytä listaa 3 65 (listan 3) sinin laskemiseen

22

Käytä kulman yksikkönä radiaaneja.

sK1(LIST)1(List)dw

–0.158

Tuloksena saatava lista 0.8268 tallennetaan ListAns-muistiin.

–8E–3

Sinun ei tarvitse painaa K1(LIST)1(List)d edellisessä menettelyssä, vaan voitsyöttää !*( { ) eb,gf,cc!/( } ).

1 4○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Käytä listaa 1 2 ja listaa 2 5 lista 1lista 2 -laskutoimituksessa3 6

Tämä luo listan tuloksista 14, 25, 36.

K1(LIST)1(List)bM1(List)cw

1

Tuloksena saatava lista 32 tallennetaan ListAns-muistiin.

729


20050301

3-4-1Siirtyminen listatiedostosta toiseen

3-4 Siirtyminen listatiedostosta toiseenJokaiseen tiedostoon (tiedostot 1 – 6) voi tallentaa enintään 26 listaa (lista 1 – 26). Voit siirtyälistatiedostojen välillä yksinkertaisen operaation avulla.

u Listatiedostojen välillä siirtyminen1. Siirry päävalikosta STAT-moodiin.

Tuo STAT-moodin asetusnäyttö näkyviin painamalla !m(SET UP).

2. Korosta List File painamalla c.

3. Paina 1(FILE) ja syötä haluamasi listatiedoston numero.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Valitse tiedosto 3

1(FILE)d

w

Kaikki seuraavat listaoperaatiot käyttävät valitsemasi tiedoston sisältämiä listoja (edellisessäesimerkissä tiedosto 3).

20050301

Luku

YhtälölaskutoimituksetTämä graafinen laskin voi suorittaa seuraavat kolmelaskutoimitustyyppiä:• yhtäaikaiset lineaariyhtälöt• toisen ja kolmannen asteen yhtälöt• laskutoimitusten ratkaisut.

Siirry päävalikosta EQUA-moodiin.

• {SIML} ... {2–6 tuntemattoman tekijän lineaariyhtälö}• {POLY} ... {toisen tai kolmannen asteen yhtälö}• {SOLV} ... {laskutoimituksen ratkaisu}

4-1 Samanaikaiset lineaariyhtälöt4-2 Neliö- ja kuutioyhtälöt4-3 Laskutoimitusten ratkaiseminen4-4 Virhetilanteiden ratkaisut

4

20050301

4-1-1Samanaikaiset lineaariyhtälöt

4-1 Samanaikaiset lineaariyhtälötKuvausVoit ratkaista yhtäaikaisia lineaariyhtälöitä, joissa on kahdesta kuuteen tuntematonta tekijää.

• Kahden tuntemattoman tekijän yhtäaikaiset lineraariyhtälöt.a1x1 + b1x2 = c1

a2x1 + b2x2 = c2

• Kolmen tuntemattoman tekijän yhtäaikaiset lineraariyhtälöt.a1x1 + b1x2 + c1x3 = d1

a2x1 + b2x2 + c2x3 = d2

a3x1 + b3x2 + c3x3 = d3

Asetus1. Siirry päävalikosta EQUA-moodiin.

Suorittaminen2. Valitse SIML-moodi (yhtäaikaiset yhtälöt) ja määritä tuntemattomien tekijöiden

(muuttujien) lukumäärä.Voit määrittää 2–6 tuntematonta tekijää.

3. Syötä kertoimet järjestyksessä.Syötteelle valittu solu on korostettu. Aina kertoimen syöttämisen yhteydessä korostussiirtyy järjestyksessä seuraavaan soluun.

a1 → b1 → c1 → … an → bn → cn → (n = 2 – 6)Voit myös syöttää murtolukuja ja muuttujien arvoja kertoimiksi.Voit peruuttaa kertoimeksi syötettävän arvon painamalla J, ennen kuin tallennatkertoimen painamalla w. Tämä palauttaa kertoimelle syötettä edeltäneen arvon. Voittämän jälkeen halutessasi syöttää uuden arvon.Voit muuttaa aiemmin tallentamasi kertoimen arvoa painamalla w ja siirtämälläkohdistinta muokattavan kertoimen kohdalle. Syötä tämän jälkeen kertoimen uusi arvo.Painamalla 3(CLR) voit tyhjentää kaikkien kertoimien arvoksi nolla.

4. Ratkaise yhtälöt.

…

20050301

4-1-2Samanaikaiset lineaariyhtälöt

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavien yhtäaikaisten lineaariyhtälöiden arvojen x, y ja zratkaiseminen.

4x + y – 2z = – 1x + 6y + 3z = 1

– 5x + 4y + z = – 7

Menettely1m EQUA

21(SIML)

2(3)

3 ewbw-cw-bw

bwgwdwbw

-fwewbw-hw

41(SOLV)

Tulosnäyttö

# Sisäiset laskutoimitukset suoritetaan15-numeroisella mantissalla, mutta tuloksetnäytetään 10-numeroisella mantissalla ja2-numeroisella eksponentilla.

# Yhtäaikaiset lineaariyhtälöt ratkaistaankääntämällä yhtälöiden kertoimet sisältävämatriisi. Esimerkiksi seuraava esittääkolmen tuntemattoman tekijän yhtäaikaisenlineaariyhtälön ratkaisua (x1, x2, x3).

x1 a1 b1 c1 –1 d1

x2 = a2 b2 c2 d2

x3 a3 b3 c3 d3

Tämän vuoksi tarkkuus pieneneedeterminantin arvon lähestyessä nollaa.Vähintään kolmen tuntemattoman tekijänyhtäaikaisten yhtälöiden ratkaisemiseensaattaa myös kulua runsaasti aikaa.

# Jos laskin ei pysty ratkaisemaanlaskutoimitusta, syntyy virhe.

# Kun laskutoimitus on valmis, voit painaa1 (REPT), vaihtaa kertoimien arvoja ja

suorittaa laskutoimituksen uudelleen.

20050301

4-2-1Neliö- ja kuutioyhtälöt

# Sisäiset laskutoimitukset suoritetaan15-numeroisella mantissalla, mutta tuloksetnäytetään 10-numeroisella mantissalla ja2-numeroisella eksponentilla.

# Kolmannen asteen yhtälöidenlaskutoimitusten ratkaisu voi viedähuomattavasti aikaa.

# Jos laskin ei pysty ratkaisemaanlaskutoimitusta, syntyy virhe.

# Kun laskutoimitus on valmis, voit painaa1(REPT), vaihtaa kertoimien arvoja jasuorittaa laskutoimituksen uudelleen.

4-2 Neliö- ja kuutioyhtälötKuvausVoit käyttää tätä laskinta toisen ja kolmannen asteen yhtälöiden ratkaisemiseen.

• Toisen asteen yhtälö:ax2 + bx + c = 0 (a ≠ 0)

• Kolmannen asteen yhtälö:ax3 + bx2 + cx + d = 0 (a ≠ 0)


Suorittaminen2. Valitse POLY-moodi (korkeamman asteen yhtälöt) ja määritä yhtälön aste.

Voit määrittää asteeksi 2 tai 3:3. Syötä kertoimet järjestyksessä.

Syötteelle valittu solu on korostettu. Aina kertoimen syöttämisen yhteydessä korostussiirtyy järjestyksessä seuraavaan soluun.

a → b → c → …Voit myös syöttää murtolukuja ja muuttujien arvoja kertoimiksi.Voit peruuttaa kertoimeksi syötettävän arvon painamalla J, ennen kuin tallennatkertoimen painamalla w. Tämä palauttaa kertoimelle syötettä edeltäneen arvon.Voit tämän jälkeen halutessasi syöttää uuden arvon.Voit muuttaa aiemmin tallentamasi kertoimen arvoa painamalla w ja siirtämälläkohdistinta muokattavan kertoimen kohdalle. Syötä tämän jälkeen kertoimen uusi arvo.Painamalla 3(CLR) voit tyhjentää kaikkien kertoimien arvoksi nolla.

4. Ratkaise yhtälöt.

20050301

20070201

4-2-2Neliö- ja kuutioyhtälöt

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Ratkaise kolmannen asteen yhtälö (kulman yksikkö = radiaani)

x3 – 2x2 – x + 2 = 0

Menettely1m EQUA

22(POLY)

2(3)

3 bw-cw-bwcw

41(SOLV)

Tulosnäyttö

Useita ratkaisuja (esimerkki: x3 + 3x2 + 3x + 1 = 0)

Kompleksilukuratkaisu (esimerkki: x3 + 2x2 + 3x + 2 = 0)

Kompleksilukumoodi: Reaaliluku (sivu 1-8-2)

Kompleksilukumoodi: a + bi

Kompleksilukumoodi: r∠θ

20050301

4-3-1Laskutoimitusten ratkaiseminen

4-3 Laskutoimitusten ratkaiseminenKuvausLaskutoimitusten ratkaisumoodin avulla voit määrittää kaavan muuttujan arvon ilmanyhtälön ratkaisemista.


Suorittaminen2. Valitse laskutoimituksen ratkaisumoodi ja syötä yhtälön kirjoitusasu.

Jos et syötä yhtäläisyysmerkkiä, laskin olettaa, että lauseke on yhtäläisyysmerkinvasemmalla puolella, ja sen oikealla puolella on nolla. *1

3. Syötä näytön muuttujataulukkoon jokaisen muuttujan arvot.Voit myös määrittää ratkaisualueen ylä- ja alarajan määrittävät Upper- ja Lower-arvot. *2

4. Valitse muuttuja, jonka arvon haluat ratkaista.Lft ja Rgt ilmaisevat ratkaisun avulla laskettavaa vasenta ja oikeaa puolta.*3

*1Jos syötät useita yhtäsuuruusmerkkejä,syntyy virhe.

*2Jos ratkaisu ei ole määrittämälläsi alueella,syntyy virhe.

*3Ratkaisujen likiarvot luodaan Newtoninmenetelmällä. Näkyviin tulevat Lft- jaRgt-arvot osoittavat, sillä Newtoninmenetelmällä voidaan saada oikeat tulokset.

Mitä lähempänä Lft- ja Rgt-arvojen ero onnollaa, sitä pienempi tuloksen virheaste on.

# Jos laskin arvioi, ettei suppeneminen riitätuloksille, näkyviin tulee Retry-sanoma.

# Laskutoimituksen ratkaisu -toimenpide tuottaayhden ratkaisun. Käytä POLY-moodiahalutessasi saada useampia ratkaisujamonimutkaiselle yhtälölle (esimerkiksiax2 + bx + c = 0).

20060601

20050301

4-3-2Laskutoimitusten ratkaiseminen

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Nopeudella V ilmaan heitetty kappale nousee korkeuteen H ajassa T.Seuraavan kaavan avulla voidaan ratkaista alkunopeus V, kun H = 14(metriä), T = 2 (sekuntia) ja putoamiskiihtyvyys on G = 9,8 (m/s2).

H = VT – 1/2 GT2

Menettely1m EQUA

23(SOLV)

aM(H)!.(=)ac(V)a/(T)-(b/c)

a$(G)a/(T)xw

3 bew(H = 14)

aw(V = 0)

cw(T = 2)

j.iw(G = 9.8)

4 Painamalla fff voit korostaa kohdan V = 0 ja paina 6(SOLV).

Tulosnäyttö

20050301

4-4 Virhetilanteiden ratkaisut

uKertoimen arvon syöttämisen aikainen virhePoista virhe painamalla J ja palaa kertoimen virhettä edeltäneeseen arvoon, ennen kuinsyötät virheen aiheuttaneen arvon. Yritä syöttää uusi arvo uudelleen.

u Laskutoimituksen aikainen virhePosta virhe ja tuo kerroin näkyviin painamalla J. Yritä syöttää kertoimien arvot uudelleen.

4-4-1Virhetilanteiden ratkaisut

kkkkk Yhtälömuistien tyhjentäminen1. Siirry haluamaasi laskutoimitusmoodiin (SIML tai POLY) ja suorita moodin

mukainen toimintonäppäintoiminto.• SIML-moodin (1) tapauksessa määritä tuntemattomien tekijöiden lukumäärä

toimintonäppäimien avulla.• SIML-moodin (2) tapauksessa määritä polynomin aste toimintonäppäimien avulla.

• Jos painoit 3(SOLV), siirry suoraan vaiheeseen 2.

2.Paina 2(DEL).3.Voit poistaa vastaavan yhtälömuistin painamalla 1(Yes) tai keskeyttää toiminnon

painamalla 6(No), jolloin mitään ei poisteta.

20050301

Kuvaajien luominenTämän luvun osissa 5-1 ja 5-2 kerrotaan kuvaajien piirtämisestä.Muut osat kuvailevat erikoisempia kuvaajaominaisuuksia ja toimintoja.

Valitse päävalikosta kuvake, joka vastaa haluamasi kuvaajan taitaulukon tyyppiä.• GRAPH … Yleisien kuvaajien piirtäminen• CONICS … Kartioleikkauskuvaajien piirtäminen

(5-1-5 ~ 5-1-6, 5-11-17~5-11-22)• RUN · MAT … Kuvaajien manuaalinen piirtäminen (5-6-1 ~ 5-6-4)• TABLE … Numerotaulukon luominen (5-7-1 ~ 5-7-16)• DYNA … Kuvaajien dynaaminen piirtäminen (5-8-1 ~ 5-8-8)• RECUR … Rekursiivisten kuvaajien tai numerotaulukoiden luominen

(5-9-1 ~ 5-9-10)

5-1 Esimerkkikuvaajat5-2 Kuvaajanäytön näkymän määrittäminen

5-3 Kuvaajan piirtäminen

5-4 Kuvaajan tallentaminen kuvamuistiin

5-5 Kahden kuvaajan piirtäminen samaan näyttöön5-6 Kuvaajien manuaalinen luominen

5-7 Taulukoiden käyttäminen

5-8 Kuvaajien dynaaminen luominen

5-9 Rekursiokaavan kuvaajien luominen5-10 Kuvaajan ulkoasun muuttaminen

5-11 Funktioanalyysi

Luku

5

20050301

5-1-1Esimerkkikuvaajat

5-1 Esimerkkikuvaajat

kkkkk Yksinkertaisen kuvaajan piirtäminen (1)KuvausVoit piirtää kuvaajan syöttämällä sitä vastaavan funktion.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.

Suorittaminen2. Syötä funktio, jonka kuvaajan haluat piirtää.

Tässä tapauksessa V-ikkunassa määritellään kuvaajan alue ja muut parametrit.Katso 5-2-1.

3. Piirrä kuvaaja.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = 3x2 kuvaaja

Menettely1m GRAPH

2 dvxw

36(DRAW) (tai w)

Tulosnäyttö

# Voit palata vaiheen 2 näyttöön painamallaA kuvaajan ollessa näytössä.

20050301


kkkkk Yksinkertaisen kuvaajan piirtäminen (2)KuvausVoit tallentaa jopa 20 funktiota muistiin ja valita sen funktion, jonka kuvaajan haluat piirtää.


Suorittaminen2. Määritä funktion tyyppi ja syötä funktio, jonka kuvaajan haluat piirtää.

Voit käyttää GRAPH-moodia seuraavan tyyppisten lausekkeiden kuvaajienpiirtämiseen: suorakaidekoordinaattilausekkeet, napakoordinaattilausekkeet,parametriset funktiot,X = vakio -lausekkeet, epäyhtälöt.3(TYPE)1(Y=) ... suorakaidekoordinaatit

2(r=) ... napakoordinaatit3(Parm) ... parametrinen funktio4(X=c) ... X = vakio -funktio5(CONV)1('Y=)~5('Y≤) ... muuttaa funktion tyyppiä6(g)1(Y>)~4(Y≤) ... epäyhtälö

Toista tämä vaihe niin monta kertaa, että olet syöttänyt kaikki tarvittavat funktiot.Määritä seuraavaksi, minkä muistiin tallennettujen funktioiden kuvaajat piirretään(katso 5-3-6). Jos et valitse tiettyjä funktioita, kuvaajatoiminto piirtää kaikkien muistiintallennettujen funktioiden kuvaajat.

3. Piirrä kuvaaja.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä alla olevat funktiot ja piirrä niiden kuvaajatY1 = 2x2 – 3, r2 = 3sin2θ

Menettely1m GRAPH23(TYPE)1(Y=)cvx-dw

3(TYPE)2(r=)dscvw

36(DRAW)

Tulosnäyttö

(Parametrinen funktio) (Epäyhtälö)

20050301


kkkkk Yksinkertaisen kuvaajan piirtäminen (3)KuvausSeuraavan menettelyn avulla voit piirtää paraabelin, ympyrän, ellipsin tai hyperbelin funktion kuvaajan.

Asetus1. Siirry päävalikosta CONICS-moodiin.

Suorittaminen2. Voit määrittää kohdistinnäppäimien fc avulla funktiotyypin seuraavasti.

3. Syötä vaadittujen muuttujien arvot.4. Piirrä funktion kuvaaja.

Kuvaajan tyyppi FunktioParaabeli X = A (Y – K)2 + H

X = AY2 + BY + CY = A (X – H)2 + KY = AX2 + BX + C

Ympyrä (X – H)2 + (Y – K)2 = R2

AX2 + AY2 + BX + CY + D = 0

Ellipsi (X – H)2 (Y – K)2–––––––– + –––––––– = 1A2 B2

Hyperboli (X – H)2 (Y – K)2–––––––– – –––––––– = 1A2 B2

(Y – K)2 (X – H)2–––––––– – –––––––– = 1A2 B2

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä ympyrän (X–1)2 + (Y–1)2 = 22 kuvaaja

Menettely1m CONICS2ccccw

3 bwbwcw

46(DRAW)

Tulosnäyttö

(Paraabeli) (Ellipsi) (Hyperboli)

20050301

kkkkk Yksinkertaisen kuvaajan piirtäminen (4)KuvausVoit halutessasi määrittää kuvaajan viivan tyylin.


Suorittaminen2. Syötä funktio, jonka kuvaajan haluat piirtää.

Tässä tapauksessa V-ikkunassa määritellään kuvaajan alue ja muut parametrit.Katso 5-2-1.

3. Valitse viivan tyyli.4(STYL)1( ) … Normaali (alkuperäinen oletusarvo)

2( ) … Thick (kaksi kertaa normaalin viivan paksuinen viiva)3( ) … Broken (paksu katkoviiva)4( ) … Dot (pisteviiva)

4. Piirrä kuvaaja.

Viivan tyylin valintaa käytetään vain, jos asetusnäytön Draw Type -kohdan arvoksi onmääritetty Connect.


# Epäyhtälön (Y>, Y<) viivan tyylin alkuperäinenoletusarvo on pistekuvaaja.

# Voit vaihtaa kuvaajan viivan tyyliä GRAPH,TABLE ja RECUR-moodeissa.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = 3x2 kuvaaja

Menettely1m GRAPH23(TYPE)1(Y=)dvxw

3f4(STYL)3( )J46(DRAW) (tai w)

Tulosnäyttö

(Normaali) (Paksu) (Pisteviiva)


20050301

5-2 Kuvaajanäytön näkymän määrittäminen

kkkkk V-ikkunan (näkymäikkunan) asetukset

Näkymäikkunassa voit määrittää x- ja y-akselien alueet ja akselien pisteiden välisenetäisyyden. Määritä aina haluamasi V-ikkunan parametrit ennen kuvaajan piirtämistä.

u V-ikkunan asetusten määrittäminen1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.

2. Tuo V-ikkunan asetusnäyttö näkyviin painamalla !3(V-WIN).

Suorakaidekoordinaattien parametrit

Xmin … x-akselin minimiarvo

Xmax … x-akselin maksimiarvo

Xscale … x-akselin pisteiden väli

Xdot … Yhtä x-akselin pistettä vastaava arvo

Ymin … y-akselin minimiarvo

Ymax … y-akselin maksimiarvo

Yscale … y-akselin pisteiden väli

Napakoordinaattien parametrit

Tθ min ... T, θ minimiarvot

Tθ max ... T, θ maksimiarvot

Tθ ptch ... T, θ pisteväli

3. Voit siirtää korostusta painamalla c ja syöttää niille haluamasi arvot painamallaw jokaisen syötteen jälkeen.

• {INIT}/{TRIG}/{STD} … V-ikkuna {alkuperäiset asetukset}/{määritettyä kulman yksikköäkäyttävät alkuperäiset asetukset}/{standardiasetukset}

• {STO}/{RCL} … V-ikkunan asetus {tallenna}/{palauta}

Kun olet määrittänyt haluamasi asetukset, voit poistua V-ikkunan asetusnäytöstä painamallaJ tai !J(QUIT).*1

5-2-1Kuvaajanäytön näkymän määrittäminen

*1Voit poistua V-ikkunan asetusnäytöstäpainamalla w, jolloin syötettä eitarvitse kirjoittaa k:n ollessa näytössä.

20050301


u V-ikkunan asetusten varotoimia• Tθ ptch -arvo nolla aiheuttaa virheen.• Luvattomat syötteet (alueen ulkopuoliset arvot, miinusmerkki ilman arvoa ja niin edelleen)

aiheuttavat virheen.• Kun Tθ max on pienempi kuin Tθ min, Tθ ptch on negatiivinen.• Voit käyttää lausekkeita (kuten 2π) V-ikkunan parametreinä.• Kun V-ikkunan asetuksen tuottama akseli ei mahdu näyttöön, akselin skaala

ilmaistaan näytön origoa lähinnä olevassa laidassa.• V-ikkunan asetusten muuttaminen tyhjentää kulloinkin näytössä olevan kuvaajan ja

korvaa sen ainoastaan uusilla akseleilla.• Xmin- tai Xmax-arvon muuttaminen muuttaa myös Xdot-arvoa vastaavasti. Xdot-arvon

muuttaminen muuttaa myös Xmax-arvoa vastaavasti.• Napakoordinaatti (r =) tai parametrinen kuvaaja näyttää rakeiselta, mikäli määrittämiesi

V-ikkunan asetuksien seurauksena Tθ ptch -arvo on liian suuri suhteessa Tθ min- jaTθ max -asetusten differentiaaliin. Jos määrittämiesi asetuksien seurauksena Tθ ptch-arvo on vuorostaan liian pieni suhteessa Tθ min- ja Tθ max -asetusten differentiaaliin,kuvaajan piirtämiseen kuluu paljon aikaa.

• Seuraava on V-ikkunan parametrien syötteiden alue. –9.999999999E 97 to 9.999999999E 97

20050301

kkkkk V-ikkunan alustaminen ja standardoiminen

u V-ikkunan alustaminen1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Paina !3(V-WIN).

Tämä tuo näkyviin V-ikkunan asetusnäytön.3. Alusta V-ikkuna painamalla 1(INIT).

Xmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1 Xdot = 0.1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1Tθ min = 0, Tθ max = 2π (rad), Tθ ptch = 2π /100 (rad)

u V-ikkunan alustaminen tietyn kulman yksikön mukaanVoit alustaa V-ikkunan tietyn kulman yksikön mukaisesti painamalla menettelyn“V-ikkunan alustaminen” kohdassa 3 2(TRIG).

Xmin = –3π (rad), Xmax = 3π (rad), Xscale = π /2 (rad), Xdot = π /21 (rad),Ymin = –1.6, Ymax = 1.6, Yscale = 0.5

u V-ikkunan standardoiminenTämän laskimen V-ikkunan standardiasetukset ovat seuraavat.

Xmin = –10, Xmax = 10, Xscale = 1, Xdot = 0.15873015,Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 1,Tθ min = 0, Tθ max = 2π (rad), Tθ ptch = 2π /100 (rad)

Voit alustaa V-ikkunan edellä mainitun mukaisesti painamalla menettelyn ”V-ikkunanalustaminen” kohdassa 3 3(STD).


# Alustaminen ja standardoiminen muuttavat Tθmin-, Tθ max- ja Tθ ptch -arvot automaattisestikulloistakin kulman yksikköä vastaaviksi allaolevan mukaisesti.

Deg-moodi:Tθ min = 0, Tθ min = 360, Tθ ptch = 3.6

Gra-moodi:Tθ min = 0, Tθ min = 400, Tθ ptch = 4

20050301

kkkkk V-ikkunamuistiVoit tallentaa jopa kuusi V-ikkunan asetusjoukkoa V-ikkunamuistiin, jolloin voit halutessasipalauttaa ne.

u V-ikkunan asetusten tallentaminen1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Tuo V-ikkunan asetusnäyttö näkyviin painamalla !3(V-WIN) ja syötä

haluamasi arvot.3. Tuo ponnahdusikkuna näkyviin painamalla 4(STO).4. Määritä numeronäppäintä painamalla V-ikkunamuistin kohta, johon haluat tallentaa

asetukset ja paina w. Voit tallentaa asetukset V-ikkunamuistiin 1 (V-Win1)painamalla bw.

u V-ikkunan asetusten palauttaminen1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Tuo V-ikkunan asetusnäyttö näkyviin painamalla !3(V-WIN).3. Tuo ponnahdusikkuna näkyviin painamalla 5(RCL).4. Määritä numeronäppäintä painamalla V-ikkunamuistin kohta, jonka asetukset haluat

palauttaa, ja paina w. Voit palauttaa V-ikkunamuistin 1 (V-Win1) asetuksetpainamalla bw.


# V-ikkunan asetusten tallentaminenasetusdataa sisältävään muistiin korvaaedellisen data uusilla asetuksilla.

# Asetusten palauttaminen korvaa V-ikkunankulloisetkin asetukset muistista palautetuillaasetuksilla.

20050301

kkkkkKuvaajan alueen määrittäminenKuvausVoit määrittää funktiolle alueen (aloituskohdan ja lopetuskohdan) ennen sen kuvaajan piirtämistä.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Määritä funktion tyyppi ja syötä funktio. Funktion syöttämisen syntaksi on seuraava.

Funktio ,!+( [ )aloituskohta , lopetuskohta !-( ] )4. Piirrä kuvaaja.


20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä kuvaaja y = x2 + 3x – 2 alueella – 2 < x < 4Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia

Xmin = –3, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 30, Yscale = 5

Menettely1m GRAPH2!3(V-WIN) -dwfwbwc

-bawdawfwJ

33(TYPE)1(Y=)vx+dv-c,

!+( [ )-c,e!-( ] )w46(DRAW)

Tulosnäyttö

# Voit määrittää alueen suorakaidelausekkeiden,napalausekkeiden, parametristen funktioidenja epäyhtälöiden kuvaajia piirrettäessä.

20050301


kkkkk ZoomaaminenKuvausTämän toiminnon avulla voit suurentaa ja pienentää kuvaajaa näytössä.

Asetus1. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen2. Määritä zoomaustyyppi.!2(ZOOM)1(BOX) ... Kehyszoomaus

Piirrä näytön alueen ympärille kehyksen, jolloin aluesuurennetaan koko näytön kokoiseksi.

2(FACT)3(IN)/4(OUT) ... Kerroinzoomaus

Kuvaajaa suurennetaan tai pienennetään määrittämäsikertoimen mukaisesti siten, että kulloinenkin osoittimensijainti on keskikohta.

5(AUTO) ... Automaattinen zoomausV-ikkunan y-akselin asetuksia säädetään automaattisesti siten,että kuvaaja täyttää y-akselin puoleisen näytön.

6(g)1(ORIG) ... Alkuperäinen kokoPalauttaa kuvaajan alkuperäisen koon zoomaustoiminnonjälkeen.

6(g)2(SQR) ... Kuvaajan korjaaminenV-ikkunan x-akselin arvot korjataan y-akselin arvojenmukaisiksi.

6(g)3(RND) ... Koordinaattien pyöristysPyöristää osoittimen kulloisenkin sijainnin koordinaattien arvot.

6(g)4(INTG) ... KokonaislukuJokaisen pisteen leveys on 1, jolloin koordinaattien arvotovat kokonaislukuja.

6(g)5(PRE) ... EdellinenV-ikkunan parametrit palautetaan edellistä zoomaustoimintoavastaaviin arvoihinsa.

Kehyszoomauksen alueen määrittäminen3. Siirrä näytön keskellä olevaa osoitinta ( ) kohdistinnäppäimien avulla kohtaan,

johon haluat määrittää kehyksen kulman, ja paina w.4. Siirrä osoitinta kohdistinnäppäimien avulla. Tällöin näyttöön piirretään kehys.

Siirrä kohdistinta, kunnes suurennettava alue on kehyksen sisällä, ja suurennaalue painamalla w.

20050301


# Kehyszoomaus vaatii kahden eri pisteenmäärittämisen, eivätkä pisteet voi olla toisiinsanähden suoralla pysty- tai vaakaviivalla.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = (x + 5)(x + 4)(x + 3) kuvaaja ja suorita kehyszoomaus.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –8, Xmax = 8, Xscale = 2Ymin = –4, Ymax = 2, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH!3(V-WIN)-iwiwcwc

-ewcwbwJ

3(TYPE)1(Y=)(v+f)(v+e)

(v+d)w

6(DRAW)2!2(ZOOM)1(BOX)3d~dw

4d~d,f~fw

Tulosnäyttö

20050301


kkkkkKerroinzoomaaminenKuvausKerroinzoomauksen avulla voit suurentaa ja pienentää kuvaajaa siten, että kulloinenkinkohdistimen sijainti on kuvaajan keskikohta.


Suorittaminen2. Avaa ponnahdusikkuna painamalla !2(ZOOM)2(FACT) ja määritä x- sekä

y-akselin zoomauskerroin. Syötä haluamasi arvot ja paina J.3. Suurenna kuvaajaa painamalla !2(ZOOM)3(IN) tai pienennä kuvaajaa

painamalla !2(ZOOM)4(OUT). Kuvaajaa suurennetaan tai pienennetään siten,että kulloinenkin osoittimen sijainti on kuvaajan keskikohta.

4. Siirrä kohdistinnäppäimien avulla kohdistin paikkaan, jota haluat käyttää zoomauksenkeskipisteenä, ja zoomaa painamalla J.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Suurenna kahden alla olevan lausekkeen kuvaajia viisinkertaisiksisuhteessa sekä x- että y-akseliin ja tarkasta, ovatko ne tangentteja.Y1 = (x + 4)(x + 1)(x – 3), Y2 = 3x + 22


Xmin = –8, Xmax = 8, Xscale = 1

Ymin = –30, Ymax = 30, Yscale = 5

Menettely1m GRAPH

!3(V-WIN)-iwiwbwc

-dawdawfwJ

3(TYPE)1(Y=)(v+e)(v+b)

(v-d)w

dv+ccw

6(DRAW)

2!2(ZOOM)2(FACT)fwfwJ

3!2(ZOOM)3(IN)

4f~f,d~dw

Tulosnäyttö

# Toistamalla kerroinzoomauksenvoit suurentaa tai pienentää kuvaajaaentisestään.

20050301

5-3-1Kuvaajan piirtäminen

5-3 Kuvaajan piirtäminenMuistiin voi tallentaa enintään 20 funktiota. Muistiin tallennettuja funktioita voidaan muokata,palauttaa ja niiden kuvaajia piirtää.

kkkkkKuvaajan tyypin määrittäminenEnnen kuin kuvaajan funktio tallennetaan muistiin, sen kuvaajan tyyppi on määritettävä.

1. Kun kuvaajarelaatiolista on näytössä, tuo seuraavat vaihtoehdot sisältävä kuvaajantyyppivalikko näkyviin painamalla 3(TYPE).• {Y=}/{r=}/{Parm}/{X=c} ... {suorakaidekoordinaattien}/{napakoordinaattien}/

{parametrinen}/{X=vakio}*1 kuvaaja• {Y>}/{Y<}/{Yttttt}/{Ysssss} ... {Y>f(x)}/{Y<f(x)}/{Y>f(x)}/{Y<f(x)} epäyhtälökuvaaja• {CONV}

• {'Y=}/{'Y>}/{'Y<}/{'Yttttt}/{'Ysssss}... {muuttaa valitun lausekkeen funktion tyyppiä}

2. Paina funktionäppäintä, joka vastaa haluamaasi kuvaajatyyppiä.

kkkkkKuvaajafunktioiden tallentaminen

u Suorakaidekoordinaattifunktion tallentaminen (Y=) *2

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna seuraava lauseke muistin alueeseen Y1 : y = 2x2 – 5

3(TYPE)1(Y=)(Määrittää suorakaidekoordinaattilausekkeen.)cvx-f(Syöttää lausekkeen.)w(Tallentaa lausekkeen.)

*1 X = vakio -lausekkeen X:n syöttämisenjälkeen lausekkeen kuvaajan piirtäminenaiheuttaa virheen.

*2Funktiota ei voi tallentaa muistin alueeseen,joka sisältää jo funktion, jonka tyyppi eroaatallennettavasta funktiosta. Valitse muistin alue,jonka sisältämän funktion tyyppi on sama kuintallennettavan funktion tyyppi, tai poista funktiomuistin alueesta, johon yrität tallentaa.

20050301


uNapakoordinaattifunktion tallentaminen (r=) *1

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna seuraava lauseke muistin alueeseen r2 : r = 5 sin3θ

3(TYPE)2(r=)(Määrittää napakoordinaattilausekkeen.)fsdv(Syöttää lausekkeen.)w(Tallentaa lausekkeen.)

u Parametrisen funktion tallentaminen *2

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna seuraavat funktiot muistialueisiin Xt3 ja Yt3:x = 3 sin Ty = 3 cos T3(TYPE)3(Parm) (Määrittää parametrisen lausekkeen.)dsvw(Syöttää ja tallentaa x-lausekkeen.)dcvw(Syöttää ja tallentaa y-lausekkeen.)

*1Funktiota ei voi tallentaa muistin alueeseen,joka sisältää jo tallennettavasta funktiostapoikkeavan funktion. Valitse muistin alue,jonka sisältämän funktion tyyppi on samakuin tallennettavan funktion tyyppi, tai poistafunktio muistin alueesta, johon yrität tallentaa.

*2Lauseketta ei voi tallentaa alueeseen, jokasisältää jo suorakaidekoordinaattilausekkeen,napakoordinaattilausekkeen, X = vakio-lausekkeen tai epäyhtälön. Valitse toinen aluelausekkeen tallentamista varten tai poistaaiemmin luotu lauseke.

20050301


uX = vakio -lausekkeen tallentaminen *1

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna seuraava lauseke muistin alueeseen X4 :X = 3

3(TYPE)4(X=c)(Määrittää X = vakio -lausekkeen.)

d(Syöttää lausekkeen.)

w(Tallentaa lausekkeen.)

• Jos edellä määrität vakioksi X, Y, T, r tai θ, menettely aiheuttaa virheen.

uEpäyhtälön tallentaminen *1

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna seuraava epäyhtälö muistin alueeseen Y5 : y > x2 – 2x – 6

3(TYPE)6(g)1(Y>)(Määrittää epäyhtälön.)

vx-cv-g(Syöttää lausekkeen.)

w(Tallentaa lausekkeen.)

uYhdistetyn funktion luominen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo Y3:n ja Y4:n yhdistyt funktiot relaatioiden Y1 ja Y2 avulla

Y1= (X + 1), Y2 = X2 + 3

Määritä Y1°Y2 kohteeksi Y3 ja Y2°Y1 kohteeksi Y4.

(Y1°Y2 = ((x2 + 3) +1) = (x2 + 4) Y2°Y1 = ( (X + 1)) 2

+ 3 = X + 4 (X � –1))

Syötä relaatiot kohteisiin Y3 ja Y4.

3(TYPE)1(Y=)J4(GRPH)

1(Y)b(1(Y)c)w

J4(GRPH)1(Y)c

(1(Y)b)w

• Yhdistetty funktio voi koostua enintään viidestä funktiosta.

*1Funktiota ei voi tallentaa muistin alueeseen,joka sisältää jo tallennettavasta funktiostapoikkeavan funktion. Valitse muistialue,joka sisältää

funktion, jonka tyyppi on sama kuin tallennettavanfunktion tyyppi, tai poista haluamassasimuistialueessa sijaitseva funktio.

20050901

20050301

uKuvaajan funktion kertoimien ja muuttujien arvojen määrittäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Määritä arvot – 1, 0 ja 1 muuttujalle A yhtälössä Y = AX2– 1 ja piirräjokaisen arvon kuvaaja

3(TYPE)1(Y=)

av(A)vx-bw

J4(GRPH)1(Y)b(av(A)

!.(=)-b)w

J4(GRPH)1(Y)b(av(A)

!.(=)a)w

J4(GRPH)1(Y)b(av(A)

!.(=)b)w

ffff1(SEL)

6(DRAW)

Edellä olevat kolme näyttö on luotu jäljitystoiminnon avulla.Lisätietoja on kohdassa 5-11 Funktioanalyysi.


20050901

20050301


• Jos et määritä muuttujan nimeä (muuttuja A edellisessä operaatiossa), laskinkäyttää automaattisesti yhtä alla luetelluista oletusmuuttujista. Huomaa, että käytettyoletusmuuttuja määräytyy kuvaajan funktion tallentamiseen käytettävän muistialueentyypin mukaan.

Muistialueen tyyppi OletusmuuttujaYn Xrn θXtn TYtn Tfn X

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Y1 (3) ja Y1 (X = 3) ovat identtisiä arvoja.

• Voit myös käyttää dynaamisia kuvaajia kertoimien muutosten aiheuttamienkuvaajan muutosten tarkastelemiseen. Lisätietoja on kohdassa 5-8 Dynaamistenkuvaajien luominen.

20050301

kkkkk Funktioiden muokkaaminen ja poistaminen

uMuistissa sijaitsevan funktion muokkaaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuta muistialueen Y1 lauseke y = 2x2 – 5 muotoony = 2x2 – 3e (Näyttää kohdistimen.)eeeeeDd(Muuttaa sisältöä.)w(Tallentaa uuden kuvaajafunktion.)

uKuvaajafunktion viivan tyylin muuttaminen1. Korosta kuvaajarelaatiolistasta f- ja c-näppäimien avulla relaatio, jonka viivan

tyyppiä haluat muuttaa.2. Paina 4(STYL).3. Valitse viivan tyyli.○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Vaihda muistialueeseen Y1 tallennetun yhtälön y = 2x2 – 3 viivantyyliksi katkoviiva.4(STYL)3( ) (Valitsee katkoviivan.)


…→

20050301


*1Vain suorakaidekoordinaattifunktioiden jaepäyhtälöiden tyyppiä voidaan muuttaa.

# Parametriset funktiot ovat pareja (Xt ja Yt).

u Funktiotyypin muuttaminen*1

1. Siirrä korostusta kuvaajarelaatiolistan ollessa näkyvissä f- tai c-näppäimilläalueeseen, joka sisältää muutettavan funktion.

2. Paina 3(TYPE)5(CONV).3. Valitse funktiolle haluamasi tyyppi.○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuta muistialueen Y1 funktio y = 2x2 – 3 muotoony < 2x2 – 33(TYPE)5(CONV)3('''''Y<) (Muuttaa funktiolle tyypin ”Y<”.)

u Funktion poistaminen1. Siirrä korostusta kuvaajarelaatiolistan ollessa näkyvissä f- tai c-näppäimillä

alueeseen, joka sisältää poistettavan funktion.2. Paina 2(DEL) tai D.3. Poista funktio painamalla 1(Yes) tai keskeytä toiminto painamalla 6(No), jolloin

mitään ei poisteta.

20070201

kkkkkKuvaajien piirtämiseen käytettävien funktioiden valitseminen

uKuvaajan piirrä/älä piirrä -asetuksen määrittäminen1. Korosta kuvaajarelaatiolistasta f- ja c-näppäimien avulla relaatio, jonka kuvaajaa

et halua piirtää.

2. Paina 1(SEL).

• Jokainen 1(SEL)-painallus kytkee piirtämisen päälle tai pois päältä.

3. Paina 6(DRAW).

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Valitse seuraavat funktiot kuvaajien piirtämistä varten :Y1 = 2x2 – 5, r2 = 5 sin3θθθθθKäytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia



Tθθθθθ min = 0, Tθθθθθ max = πππππ, Tθθθθθ ptch = 2π π π π π / 60

cf (Valitse muistialue, joka sisältää funktion,jota et halua piirtää.)1(SEL) (Määrittää, ettei kuvaajaa piirretä.)6(DRAW) tai w (Piirtää kuvaajat.)

• Voit muuttaa kuvaajanäytön ulkoasua alla kuvatulla tavalla Asetusnäytön asetusten avulla.

• Grid: On (Axes: On Label: Off)

Tämä asetus piirtää pisteet näytön ruudukonleikkauspisteisiin.

• Axes: Off (Label: Off Grid: Off)

Tämä asetus poistaa akseliviivat näytöstä.

• On (Axes: On Label: Off)

Tämä asetus näyttää x- ja y-akselien nimet.


20050301

kkkkkKuvaajamuistiKuvaajamuistin avulla voit tallentaa enintään 20 kuvaajafunktiodatajoukkoa ja palauttaaniitä halutessasi.Yksi tallennusoperaatio tallentaa seuraavan datan kuvaajamuistiin.

• Kaikki kulloinkin näytössä olevan kuvaajarelaatiolistan kuvaajafunktiot (enintään 20)• Kuvaajatyypit• Funktion kuvaajan viivan tiedot• Piirtämisen tai piirtämättä jättämisen asetus• V-ikkunan asetukset (1 joukko)

uKuvaajafunktion tallentaminen kuvaajamuistiin1. Tuo ponnahdusikkuna näkyviin painamalla 5(GMEM)1(STO).2. Määritä numeronäppäintä painamalla V-kuvaajamuistin kohta, johon haluat tallentaa

kuvaajafunktion, ja paina w. Voit tallentaa kuvaajafunktion kuvaajamuistiin 1(G-Mem1) painamalla bw.• Kuvaajamuisteja on 20, ja niiden numerot ovat G-Mem1–G-Mem20.

uKuvaajafunktion palauttaminen1. Tuo ponnahdusikkuna näkyviin painamalla 5(GMEM)2(RCL).2. Määritä numeronäppäintä painamalla kuvaajamuistin kohta, jonka funktion haluat

palauttaa, ja paina w. Voit palauttaa kuvaajamuistiin 1 (G-Mem1) tallennetunkuvaajafunktion painamalla bw.


# Funktion tallentaminen muistialueeseen,joka sisältää jo funktion, korvaa aiemminluodun funktion uudella.

# Jos data ylittää laskimen jäljellä olevanmuistikapasiteetin, ilmenee virhe.

# Kuvaajamuistin datan palauttaminen poistaakuvaajarelaatiolistan kulloisenkin datan.

20050301

5-4 Kuvaajan tallentaminen kuvamuistiinVoit tallentaa enintään 20 kuvaajan kuvaa kuvamuistiin myöhempää käyttöä varten.Voit piirtää näytössä olevan kuvaajan päälle kuvamuistiin tallennetun toisen kuvaajan.

uKuvaajan tallentaminen kuvamuistiin1. Kuvaajan GRAPH-moodissa piirtämisen jälkeen tuo näkyviin ponnahdusikkuna

painamalla K1(PICT)1(STO).2. Määritä numeronäppäintä painamalla kuvamuistin kohta, johon haluat tallentaa kuvan,

ja paina w. Voit tallentaa kuvan kuvamuistiin 1 (Pict 1) painamalla bw.• Kuvamuisteja on 20, ja ne on numeroitu Pict 1–Pict 20.

u Tallennetun kuvan palauttaminen1. Kuvaajan GRAPH-moodissa piirtämisen jälkeen tuo näkyviin ponnahdusikkuna

painamalla K1(PICT)2(RCL).2. Määritä numeronäppäintä painamalla kuvamuistin kohta, jonka kuvan haluat palauttaa,

ja paina w. Voit palautta kuvamuistin 1 (Pict 1) kuvan painamalla bw.• Kuvamuistin sisällön palauttaminen kirjoittaa kulloinkin näkyvissä olevan kuvaajan päälle.• Luonnoksen Cls-toiminnon (sivu 5-10-1) avulla voit tyhjentää kuvamuistista

palautetun kuvaajan.

5-4-1Kuvaajan tallentaminen kuvamuistiin

# Kuvan tallentaminen muistialueeseen,joka sisältää jo kuvan, korvaa aiemminluodun kuvan uudella.

# Kaksoiskuvaajanäyttöä tai muuta jaettua näyttöäkäyttävää kuvaajaa ei voi tallentaa kuvamuistiin.

20050301

5-5 Kahden kuvaajan piirtäminen samaan näyttöön

kkkkkKuvaajan kopioiminen alinäyttöönKuvausKaksoiskaavion avulla voit jakaa näytön kahteen osaan. Tämän jälkeen voit piirtää kahdeneri funktion kuvaajat eri näyttöihin vertailua varten tai piirtää normaalin kokoisen kuvaajantoiselle ja suurennoksen näytön toiselle puolelle. Tämän ansiosta kaksoiskuvaaja on tehokaskuvaajien analysointityökalu.Kaksoiskuvaajien näytön vasen puoli on ”päänäyttö” ja oikea puoli on ”alinäyttö”.

uuuuu PäänäyttöPäänäytön kuvaaja on piirretty funktiosta.

uuuuu AlinäyttöAlinäytön kuvaaja on tuotettu kopioimalla tai suurentamalla päänäytön kuvaajaa.Voit jopa määrittää eri V-ikkunan asetukset alinäytölle ja päänäytölle.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Ota Asetus-näytössä kaksoisnäyttö käyttöön valitsemalla G+G.3. Määritä päänäytön V-ikkunan asetukset.

Tuo alikuvaajan asetusnäyttö näkyviin painamalla 6(RIGHT). Voit palata päänäytönasetusnäyttöön painamalla 6(LEFT).

Suorittaminen4. Tallenna funktio ja piirrä kuvaaja päänäyttöön.5. Suorita haluamasi kaksoisnäyttötoiminto.K1(COPY) ... Kopioi päänäytön kuvan alinäyttöönK2(SWAP) ... Vaihtaa päänäytön ja alinäytön sisällöt

5-5-1Kahden kuvaajan piirtäminen samaan näyttöön

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = x(x + 1)(x – 1) kuvaaja päänäyttöön ja alinäyttöön.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia(Päänäyttö)

Xmin = –2, Xmax = 2, Xscale = 0.5Ymin = –2, Ymax = 2, Yscale = 1

(Alinäyttö)Xmin = –4, Xmax = 4, Xscale = 1Ymin = –3, Ymax = 3, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH2!m(SET UP)cc1(G+G)J3!3(V-WIN)-cwcwa.fwc

-cwcwbw

6(RIGHT) -ewewbwc

-dwdwbwJ

43(TYPE)1(Y=)v(v+b)(v-b)w

6(DRAW)5K1(COPY)

Tulosnäyttö


# Voit palata vaiheen 4 näyttöön painamallaA kuvaajan ollessa näytössä.

20050301

kkkkkKahden eri funktion kuvaajien piirtäminenKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit piirtää eri funktioiden kuvaajat päänäyttöön ja alinäyttöön.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Ota Asetusnäytössä kaksoisnäyttö käyttöön valitsemalla G+G.3. Määritä päänäytön V-ikkunan asetukset.

Tuo alikuvaajan asetusnäyttö näkyviin painamalla 6(RIGHT). Voit palata päänäytönasetusnäyttöön painamalla 6(LEFT).

Suorittaminen4. Tallenna päänäytön ja alinäytön funktiot.5. Valitse kuvaajan funktio, jonka haluat sijoittaa lopulta alinäyttöön.6. Piirrä kuvaaja päänäyttöön.7. Vaihda päänäytön ja alinäytön sisällöt.8. Palaa funktionäyttöön.9. Valitse seuraavan päänäyttöön sijoitettavan kuvaajan funktio.

10. Piirrä kuvaaja päänäyttöön.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = x(x + 1)(x – 1) kuvaaja päänäyttöön ja yhtälöny =2x2 – 3 kuvaaja alinäyttöön.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia(Päänäyttö)Xmin = –4, Xmax = 4, Xscale = 1Ymin = –5, Ymax = 5, Yscale = 1

(Alinäyttö)Xmin = –2, Xmax = 2, Xscale = 0.5Ymin = –2, Ymax = 2, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH2!m(SET UP)cc1(G+G)J3!3(V-WIN)-ewewbwc

-fwfwbw

6(RIGHT)-cwcwa.fwc

-cwcwbwJ


cvx-dw

5ff1(SEL)66(DRAW)7K2(SWAP)8A

91(SEL)06(DRAW)

Tulosnäyttö


20050301

kkkkkAlinäytön suurentaminen zoomaamallaKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit suurentaa päänäytön kuvaajaa ja siirtää sen alinäyttöön.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Ota Asetus-näytössä kaksoisnäyttö käyttöön valitsemalla G+G.3. Määritä päänäytön V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen4. Syötä funktio ja piirrä kuvaaja päänäyttöön.5. Suurenna kuvaajaa zoomaamalla avulla ja siirrä se alinäyttöön.


20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = x(x + 1)(x – 1) kuvaaja päänäyttöön ja suurenna sitäkehyszoomauksen avulla.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia(Päänäyttö)Xmin = –2, Xmax = 2, Xscale = 0.5Ymin = –2, Ymax = 2, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH2!m(SET UP)cc1(G+G)J3!3(V-WIN)-cwcwa.fwc

-cwcwbwJ


6(DRAW)5!2(ZOOM)1(BOX)c~ce~ew

f~fd~dw

Tulosnäyttö

20070201

5-6-1Kuvaajien manuaalinen luominen

5-6 Kuvaajien manuaalinen luominen

kkkkk Suorakaidekoordinaattikuvaaja

KuvausKun Graph-komento syötetään RUN • MAT-moodissa, voidaan piirtääsuorakaidekoordinaattikuvaajia.

Asetus1. Siirry päävalikosta RUN • MAT-moodiin.

2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Syötä suorakaiteen muotoisen koordinaattikuvaajan piirtämisen komennot.

4. Syötä funktio.

# Eräät funktiot voidaan esittää helposti graafisesti käyttämällä laitteen sisäisiä funktiokaavioita.

# Voit piirtää seuraavien sisäänrakennettujen tieteellisten funktioiden kuvaajia.

• Suorakaidekoordinaattikuvaaja

• sin x • cos x • tan x • sin–1 x • cos–1 x• tan–1 x • sinh x • cosh x • tanh x • sinh–1 x• cosh–1 x • tanh–1 x • • x2 • log x• lnx • 10x • ex • x–1 • 3

• Napakoordinaattikuvaaja

• sin θ • cos θ • tan θ • sin–1 θ • cos–1 θ• tan–1 θ • sinh θ • cosh θ • tanh θ • sinh–1 θ• cosh–1 θ • tanh–1 θ • θ • θ–2 • log θ• lnθ • 10θ • eθ • θ–1 • 3 θ

• x- ja θ -muuttujien syöttö ei ole tarpeellinen sisäiselle funktiolle.

• Syötettäessä sisäistä funktiota ei muita operaattoreita tai arvoja voi syöttää.

• Sisäisen funktiokaavan väittämiä ei voi käyttää osana moniväittämää tai ohjelmassa.

# Sisäänrakennettujen kuvaajien V-ikkunan asetukset määritetään automaattisesti.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = 2x2 + 3x – 4 kuvaajaKäytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 2Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 5

Menettely1m RUN • MAT2!3(V-WIN)-fwfwcwc

-bawbawfwJ

3!4(SKTCH)1(Cls)w5(GRPH)1 (Y=)

4 cvx+dv-ew

Tulosnäyttö

20050301


kkkkk Integrointikuvaaja

KuvausKun kaaviokomento syötetään RUN • MAT-moodissa, voidaan piirtääintegraalilaskutoimituksen kuvaajia.Laskutoimituksen tulos näkyy näytön vasemmassa alakulmassa ja laskutoimituksenalueen tyyppi on Cross Plot.



Suorittaminen3. Syötä integrointikuvaajan kuvaajakomennot.

4. Syötä funktio.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä integraaliyhtälön ∫ (x + 2)(x – 1)(x – 3) dx kuvaaja.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –4, Xmax = 4, Xscale = 1Ymin = –8, Ymax = 12, Yscale = 5

Menettely1m RUN • MAT2!3(V-WIN)-ewewbwc

-iwbcwfwJ

3!4(SKTCH)1(Cls)w5(GRPH)5(G • ∫ dx)

4 (v+c)(v-b)(v-d),

-c,bw

Tulosnäyttö

1

–2

20050301


kkkkkUseiden kuvaajien piirtäminen samaan näyttöön

KuvausSeuraavan menettelyn avulla voit määrittää eri arvoja lausekkeen muuttujalle ja piirtäätuloksen kuvaajan näytössä olevan kuvan päälle.


2. Määritä asetusnäytössä DualScreen-arvoksi Off.


Suorittaminen4. Määritä funktion tyyppi ja syötä funktio. Funktion syöttämisen syntaksi on seuraava.

Yhden muuttujan sisältävä lauseke ,!+( [ ) muuttuja !.(=)

arvo , arvo , ... , arvo !-( ] )

5. Piirrä kuvaaja.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = Ax2 – 3 kuvaaja A:n arvoilla 3, 1, –1.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m GRAPH2!m(SET UP)cc3(Off)J3!3(V-WIN)-fwfwbwc

-bawbawcwJ

43(TYPE)1(Y=)av(A)vx-d,

!+( [ )av(A)!.(=)d,b,-b!-( ] )w56(DRAW)

Tulosnäyttö

# Lausekkeen vain yhden muuttujan arvovoi muuttua.

# Seuraavia ei voi käyttää muuttujan niminä.X, Y, r, θ, T.

# Funktion sisäiseen muuttujaan ei voimäärittää muuttujaa.

# Kun Simul Graph -toiminto on käytössä,määritetyn muuttujan kaikkien arvojenmukaiset kuvaajat piirretään samaan aikaan.

# Päällekirjoitusta voidaan käyttääsuorakaidelausekkeiden, napalausekkeiden,parametristen funktioiden, X = vakio -funktioidenja epäyhtälöiden kuvaajien piirtämiseen.

20050301


kkkkkKopioimisen ja liittämisen käyttäminen funktion kuvaajan piirtämiseen

KuvausVoit piirtää funktion kuvaajan kopioimalla sen leikepöydälle ja liittämällä sen näyttöön.

Kuvaajanäyttöön voi liittää kahden tyyppisiä funktioita.

Tyyppi 1 (Y = lauseke)

Funktio, jossa Y-muuttuja on yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella, piirretäänY= lauseke -kuvaajana.

Esimerkki: Y=X -yhtälön liittäminen ja sen kuvaajan piirtäminen

• Y:n vasemmalla puolella olevat välilyönnit ohitetaan.

Tyyppi 2 (lauseke)

Tämän tyyppisen lausekkeen liittäminen piirtää Y= lauseke -yhtälön kuvaajan.

Esimerkki: X:n liittäminen ja Y=X -kuvaajan piirtäminen

• Lausekkeen vasemmalla puolella olevat välilyönnit ohitetaan.

Asetus1. Kopioi piirrettävä funktio leikepöydälle.

2. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.

3. Määritä asetusnäytössä DualScreen-arvoksi Off.


5. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen6. Liitä lauseke.

# Liittämistä tuetaan ainoastaan silloin,kun asetusnäytön Dual Screen -asetuksenarvo on Off.

# Vaikka funktion liittämisen avulla piirrettävienkuvaajien määrää ei olekaan varsinaisestirajoitettu, jäljityksen ja muiden toimintojentukema kuvaajien enimmäismäärä on 30(lausekkeiden 1–20 avulla piirrettyjenkuvaajien lukumäärä plus liitettyjenfunktioiden avulla piirretyt kuvaajat).

# Liitetyn funktion kuvaajan lauseke näkyy jäljitystätai muita toimintoja käytettäessä muodossa:Y = lauseke.

# Piirtämisen suorittaminen uudelleen ilmankuvaajanäytön muistin tyhjentämistä piirtääuudelleen kaikki kuvaajat, mukaan lukienliittämistoimintojen tuottamat kuvaajat.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kun yhtälön y = 2x2 + 3x – 4 kuvaaja on näytössä, liitä aiemminkopioitu funktio Y=X leikepöydältäKäytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 2Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 5

Menettely1m RUN • MATa-(Y)!.(=)v!i(CLIP)ddd1(COPY)

2mGRAPH3!m(SET UP)cc3(Off)J4!3(V-WIN)-fwfwcwc

-bawbawfwJ

53(TYPE)1(Y=)cvx+dv-ew

6(DRAW)6!j(PASTE)

Tulosnäyttö

20050301

5-7 Taulukoiden käyttäminenVoit siirtyä TABLE-moodiin valitsemalla päävalikon TABLE-kuvakkeen.

k Funktion tallentaminen ja numerotaulukon luominen

u Funktion tallentaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna funktio y = 3x2 – 2 muistialueeseen Y1

Siirrä taulukkorelaatiolistan korostus f- ja c-näppäimien avulla muistialueeseen,johon haluat tallentaa funktion. Syötä funktio ja tallenna se painamalla w.

uMuuttujamäärityksetVoit määrittää muuttujan x arvon kahdella tavalla numeerista taulukkoa luotaessa.

• Taulukon aluemenetelmä

Tässä menetelmässä määrität muuttujan arvon muuttumisen ehdot.

• Lista

Tällä menetelmällä luodaan numerotaulukko siten, että x-muuttujan arvo korvataanmäärittämäsi listan datalla.

u Taulukon luominen taulukon alueen avulla○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo taulukko, jossa muuttujan x arvo muuttuu 1:n askelissaarvosta –3 arvoon 3

m TABLE

5(SET)

-dwdwbw

Numeerisen taulukon alue määrittää ehdot, joissa muuttuja x muuttuu funktionlaskutoimituksen yhteydessä.

Start ............ Muuttujan x alkuarvo

End ............. Muuttujan x loppuarvo

Step ............ Muuttujan x arvon muutos (askel)

Voit palata taulukon alueen määrittämisen jälkeen taulukkorelaatiolistaan painamalla J.

5-7-1Taulukoiden käyttäminen

20050301

u Taulukon luominen listan avulla1. Kun taulukkorelaatiolista on näytössä, tuo asetusnäyttö näkyviin.2. Korosta muuttuja ja tuo ponnahdusikkuna näkyviin painamalla 2(LIST).3. Valitse lista, jonka arvot haluat määrittää muuttujalle x. • Voit esimerkiksi valita listan 6 painamalla gw. Tällöin asetusnäytön

muuttujakohteen asetukseksi määritetään List 6.4. Kun olet määrittänyt haluamasi listan, voit palata edelliseen näyttöön painamalla J.

uTaulukon luominen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo taulukkorelaatiolistan muistialueiden Y1 ja Y3 funktioidenarvojen taulukko

Siirrä korostus taulukon luomiseen käytettävän funktion kohdalle f- ja c-näppäintenavulla ja valitse se painamalla 1(SEL).Valittujen funktioiden yhtäsuuruusmerkki (=) on korostettu näytössä. Voit poistaa funktionvalinnan siirtämällä kohdistimen sen kohdalle ja paimalla 1(SEL) uudelleen.

Luo numerotaulukko valitsemiesi funktioiden avulla painamalla 6(TABL). Muuttujan x arvomuuttuu määrittämäsi listan alueen tai sisällön mukaan.Tässä näkyvä esimerkkinäyttö kuvaa listan 6 sisällön(– 3, –2, –1, 0, 1, 2, 3) mukaista tulosta.

Jokainen solu voi sisältää enintään kuusi numeroa, mukaan lukien miinusmerkin.


20050301

Voit siirtää taulukon ympärillä olevaa korostusta seuraavia tarkoituksia varten.

• Valitun solun arvon näyttämiseen näytön alalaidassa laskimen kulloistenkindesimaalinumeroiden, merkitsevien numeroiden ja eksponenttinäyttöalueenasetusten mukaisesti.

• Näytön vierittämiseen ja näyttöön mahtumattomien taulukon osien tarkastelemiseen.

• Valitun solun (esim. sarakkeen Y1 ja Y2) arvon tuottaneen tieteellisen funktion näyttämiseen.

• Muuttujan x arvon muuttamiseen korvaamalla sarakkeen X arvot.

Voit palata taulukkorelaatiolistaan painamalla 1(FORM) tai J.

uDifferentiaalinumerotaulukon luominen *1

Asetusnäytön derivaatta-asetuksen arvon muuttaminen muotoon On tuo derivaatansisältävän numerotaulukon näyttöön aina numerotaulukon luomisen yhteydessä.

uFunktion tyypin määrittäminenVoit määrittää funktiolle jonkin kolmesta tyypistä.*2

• Suorakaidekoordinaatti (Y=)

• Napakoordinaatti (r=)

• Parametrinen (Parm)

1. Paina 3(TYPE) relaatiolistan ollessa näytössä.

2. Paina numeronäppäintä, joka vastaa haluamaasi funktiotyyppiä.


Kohdistimen siirtäminendifferentiaalikertoimeen tuo ylimmälleriville näkyviin merkinnän ”dy/dx”, jokailmaisee differentiaalia.

*1Jos kuvaajalle on määritetty alue tai kuvaajanlausekkeet sisältävät päällekirjoituskuvaajan,tapahtuu virhe.

*2Ainoastaan relaatiolistaan (Table Func)määritetylle funktiotyypille luodaannumerotaulukko. Eri funktiotyyppiensekoitukselle ei voi luoda numerotaulukkoa.Jos GRAPH-moodissa määritetty funktiotyyppiei ole jokin näistä kolmesta, TABLE-moodiinsiirtyminen vaihtaa funktion tyypiksisuorakaidekoordinaatin (Y=).

20050301

kkkkk Funktioiden muokkaaminen ja poistaminen

u Funktion muokkaaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuta muistialueen Y1 funktio y = 3x2 – 2 muotoony = 3x2 – 5

Siirrä korostus f- ja c-näppäimien avulla muokattavan funktion kohdalle.

Siirrä kohdistin e-näppäimen avulla lausekkeen alkuun.Siirrä kohdistin muutoskohtaan d- ja e-näppäimien avulla.eeeeeeDf

w

6(TABL)

• Voit määrittää kuvaajan viivan tyypin yhdistettyä pistekuvaajatyyppiä käytettäessä(G • CON). Viivan tyylin määritys koskee myös GRAPH-moodia.

• Function Link -toiminto välittää automaattisesti funktioihin tekemäsi muutoksetGRAPH-moodin listaan ja DYNA-moodin listaan.

u Funktion poistaminen1. Siirrä korostus poistettavan funktion kohdalle f- ja c-näppäinten avulla ja paina2(DEL) tai D.

2. Poista funktio painamalla 1(Yes) tai keskeytä toiminto painamalla 6(No), jolloinmitään ei poisteta.


20050301


kkkkk Taulukoiden muokkaaminenVoit käyttää taulukkovalikkoa seuraavien operaatioiden suorittamiseen luotuasi taulukon.

• Muuttujan arvojen muuttamiseen x• Rivien muokkaamiseen (poistamiseen, lisäämiseen ja liittämiseen)• Taulukon poistamiseen• Yhdistetyn pistekuvaajan piirtämiseen• Pistekuvaajan piirtämiseen

• {FORM} ... {palaa taulukkorelaatiolistaan}• {DEL} ... {poista taulukko}• {ROW}

• {DEL}/{INS}/{ADD} ... {poista}/{liitä}/{lisää} rivi

• {EDIT} ... {muokkaa x-muuttujan arvoa}• {G·CON}/{G·PLT} ... piirrä {yhdistetty kuvaaja}/{pistekuvaaja}

u Taulukon muuttujien arvojen muuttaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Muuta sivuilla 5-7-2 luodun taulukon sarakkeen x rivin 3 arvo – 1arvoksi – 2.5

cc -c.fw

• Kun muutat sarakkeen x muuttujan arvoa, kaikki sen oikealla puolella oleviensarakkeiden arvot lasketaan uudelleen ja näytetään.

# Jos yrität korvata arvon luvattomallaoperaatiolla (kuten nollalla jakamisella),tapahtuu virhe eikä alkuperäisiäarvoja muuteta.

# Taulukon muiden sarakkeiden (ei x) arvojaei voi suoraan muuttaa.

20050301


uRivioperaatiot

uRivin poistaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Poista sivulla 5-7-2 luodun taulukon rivi 2

c 3(ROW)1(DEL)

uRivin lisääminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Lisää rivi sivuilla 5-7-2 luodun taulukon rivien 1 ja 2 väliin

c 3(ROW)2(INS)

20050301


uRivin lisääminen taulukon loppuun○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Lisää rivi sivulla 5-7-2 luodun taulukon rivin 7 alapuolelle

cccccc 3(ROW)3(ADD)

uTaulukon poistaminen1. Tuo taulukko näyttöön ja paina 2(DEL).2. Poista taulukko painamalla 1(Yes) tai keskeytä toiminto painamalla 6(No),

jolloin mitään ei poisteta.

20050301

kkkkk Taulukon sarakkeen kopioiminen listaanVoit kopioida numeerisen taulukon sarakkeen helposti listaan.Siirrä kohdistin kopioitavaan sarakkeeseen d- ja e-näppäimien avulla. Kohdistin voi ollamillä tahansa rivillä.

u Taulukon kopioiminen listaan○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kopioi sarakkeen x sisältö listaan 1

K1(LMEM)

Syötä kopioitavan listan numero ja paina w.

bw


20050301

kkkkkNumerotaulukon kuvaajan piirtäminenKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit luoda numerotaulukon ja piirtää sen arvojen mukaisen kuvaajan.

Asetus1. Siirry päävalikosta TABLE-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Tallenna funktiot.4. Määritä taulukkoalue.5. Luo taulukko.6. Valitse kuvaajan tyyppi ja piirrä kuvaaja.5(G • CON) ... viivakuvaaja*1

6(G • PLT) ... pistekuvaaja*1

• Valinta 6(G • PLT) piirtää yhden pisteen katkoviivakuvaajan huolimatta valittunaolevasta viivatyylistä (sivu 5-3-6).


*1Kuvaajan piirtämisen jälkeen voitpalata numerotaulukkonäyttöön painamalla!6(G ↔ T) tai A.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna alla olevat kaksi funktiota, luo numerotaulukko ja piirräviivakuvaaja. Määritä alueeksi –3 –3 ja väliksi 1.Y1 = 3x2 – 2, Y2 = x2

Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = 0, Xmax = 6, Xscale = 1Ymin = –2, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m TABLE2!3(V-WIN)awgwbwc

-cwbawcwJ

33(TYPE)1(Y=)dvx-cw

vxw

45(SET)-dwdwbwJ

56(TABL)65(G • CON)

Tulosnäyttö


# Voit käyttää jäljitystä, zoomausta jaluonnostusta kuvaajan piirtämisen jälkeen.

20050301

kkkkkNumerotaulukon luomisessa käytettävän alueen määrittäminenKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit määrittää numerotaulukon alueen funktionpistedataa laskettaessa.

Asetus1. Siirry päävalikosta TABLE-moodiin.

Suorittaminen2. Tallenna funktiot.3. Määritä taulukkoalue.4. Valitse funktiot, joille haluat luoda taulukon.

Valittujen funktioiden yhtäsuuruusmerkki (=) on korostettu näytössä.5. Luo taulukko.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna alla olevat kolme funktiota ja luo taulukko funktioilleY1 ja Y3. Määritä alueeksi –3 –3 ja väliksi 1.Y1 = 3x2 – 2, Y2 = x + 4, Y3 = x2

Menettely1m TABLE23(TYPE)1(Y=)dvx-cw

v+ew

vxw

35(SET)-dwdwbwJ

4ff1(SEL)56(TABL)

Tulosnäyttö


# Voit luoda numerotaulukoitasuorakaidekoordinaatti- janapakoordinaattifunktioistaja parametrisista funktioista.

# Luodut numerotaulukot voivat sisältääderivaattoja, jos asetusnäytön derivaatta-asetuson On.

20050301

kkkkkNumerotaulukon ja kuvaajan näyttäminen yhtä aikaaKuvausNumerotaulukko ja kuvaaja voidaan näyttää samaan aikaan, jos asetusnäytön Dual Screen -asetuksen arvo on T+G.

Asetus1. Siirry päävalikosta TABLE-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.3. Valitse asetusnäytössä Dual Screen -asetuksen arvoksi T+G.

Suorittaminen4. Syötä funktio.5. Määritä taulukkoalue.6. Numerotaulukko näkyy oikealla olevassa alinäytössä.7. Määritä kuvaajan tyyppi ja piirrä kuvaaja.5(G • CON) ... viivakuvaaja6(G • PLT) ... pistekuvaaja


*1Asetusnäytön Dual Screen -asetustakäytetään TABLE-moodissa jaRECUR-moodissa.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna funktio Y1 = 3x2 – 2 ja näytä samaan aikaan sennumerotaulukko sekä viivakuvaaja. Määritä alueeksi –3 –3 ja väliksi 1.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = 0, Xmax = 6, Xscale = 1Ymin = –2, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m TABLE2!3(V-WIN)awgwbwc

-cwbawcwJ

3!m(SET UP)cc1(T+G)J43(TYPE)1(Y=)dvx-cw

55(SET)-dwdwbwJ

66(TABL)75(G • CON)

Tulosnäyttö


# Voit aktivoida numerotaulukon painamallaK1(CHNG) tai A.

# Kuvaajan piirtämisen jälkeen voit palatanumerotaulukkonäyttöön painamalla!6(G↔T) tai A.

20050301


kkkkkKuvaaja-taulukko-linkkien käyttäminenKuvausDual Graph -toiminnon avulla voit linkittää kuvaaja- ja taulukkonäytön, jolloin kuvaajanäytönosoitin hyppää kulloinkin valitun taulukon arvon kohdalle.

Asetus1. Siirry päävalikosta TABLE-moodiin.2. Määritä tarvittavat V-ikkunan asetukset.

Tuo asetusnäyttö näkyviin, valitse Dual Screen -asetus ja vaihda sen arvoksi T+G.

Suorittaminen3. Syötä kuvaajan funktio ja määritä tarvittavat taulukon alueasetukset.4. Kun numerotaulukko on näytön oikealla puolella, piirrä kuvaaja vasemmalle puolelle.5(G • CON) ... yhdistetty kuvaaja6(G • PLT) ... pistekuvaaja

5. Siirry Graph-Table Linking -moodiin painamalla K2(GLINK).6. Kun siirrät nyt taulukon solujen korostusta c- ja f-näppäinten avulla,

osoitin hyppää kuvaajanäytön vastaavaan pisteeseen.Jos kuvaajia on useita, painamalla d ja e osoitin siirtyy niiden välillä.

Voit poistua Graph-Table Linking -moodista painamalla J tai !J(QUIT).

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna funktio Y1 = 3logx ja näytä yhtäaikaisesti sennumerotaulukko ja pistekuvaaja. Määritä alueeksi 2 –9 ja väliksi 1.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –1, Xmax = 10, Xscale = 1Ymin = –1, Ymax = 4, Yscale = 1

Menettely1m TABLE2!3(V-WIN)-bwbawbwc

-bwewbwJ

!m(SET UP)cc1(T+G)J33(TYPE)1(Y=)dlvw

5(SET)cwjwbwJ

46(TABL)6(G • PLT)

5K2(GLINK)6c ~ c, f ~ f

Tulosnäyttö

…→←…

20050301

5-8 Kuvaajien dynaaminen luominen

kkkkkDynaamisten kuvaajien käyttäminenKuvausDynaamisten kuvaajien avulla voit määrittää funktion kertoimien arvoille alueen ja tarkastellakertoimen muutosten kuvaajaan aiheuttamia muutoksia. Näin voidaan hahmottaa hyvin,kuinka funktion kertoimet ja tekijät vaikuttavat kuvaajan muotoon ja sijaintiin.

Asetus1. Siirry päävalikosta DYNA-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Määritä asetusnäytössä dynaaminen tyyppi.1(Cnt) ... Jatkuva2(Stop) ... Automaattinen pysäytys 10 piirtämiskerran jälkeen

4. Valitse funktion tyyppi kohdistinnäppäimien avulla sisäänrakennetusta funktiontyyppien listasta.*1

5. Syötä kertoimien arvot ja määritä, mikä kerroin on dynaaminen muuttuja.*2

6. Määritä alkuarvo, loppuarvo ja askelväli.7. Määritä piirtonopeus.3(SPEED)1( ) .....Pysähdy jokaisen piirtämiskerran jälkeen (Stop & Go)

2( ) .......Puolinopeus (Slow)3( ) .......Normaalinopeus (Normal)4( ) ......Kaksinkertainen nopeus (Fast)

8. Piirrä dynaaminen kuvaaja.

5-8-1Kuvaajien dynaaminen luominen

*1Seuraavat seitsemän funktion tyyppiä ovatsisäänrakennettuja.

•Y=AX+B•Y=A(X–B)2+C•Y=AX2+BX+C•Y=AX^3+BX2+CX+D•Y=Asin(BX+C)•Y=Acos(BX+C)•Y=Atan(BX+C)

Kun painat 3(TYPE) ja valitset haluamasifunktion tyypin, voit syöttää funktion.

1(Y=) ... suorakaidekoordinaattilauseke2(r=) ... napakoordinaattilauseke3(Parm) ... parametrinen funktio

Jos siirryt DYNA-moodiinGRAPH-moodissa valitun funktiontyypin ollessa jokin muu kuin jokinedellä mainituista, funktion tyyppivaihdetaan automaattisestisuorakaidekoordinaattilausekkeeksi (Y=).

*2Voit myös tuoda parametriasetusvalikonnäkyviin tässä painamalla w.

# Jos useita funktioita on valittu dynaamistakuvaajien piirtämistä varten, näkyviin tuleeliian useasta funktiosta ilmoittava sanomaToo Many Functions.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = A (x – 1)2 – 1 dynaaminen kuvaaja, jossakertoimen A arvo vaihtuu arvosta 2 arvoksi 5 ja askelväli on 1.Kuvaaja piirretään 10 kertaa.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

Menettely1m DYNA2!3(V-WIN)1(INIT)J3!m(SET UP)2(Stop)J45(B-IN)c1(SEL)54(VAR)cwbw-bw

62(SET)cwfwbwJ

73(SPEED)3( )J86(DYNA)

Tulosnäyttö

↓

→←

↓↑

→←


Toistaa arvosta 1 arvoon 4.

1

4

2

3

20050301

kkkkkDynaamisen kuvaajan paikan piirtäminenKuvausOttamalla dynaamisen kuvaajan paikka-asetuksen käyttöön asetusnäytössä voit piirtääkuvaajan toisen kuvaajan päälle muuttamalla kertoimien arvoja.


Suorittaminen3. Valitse asetusnäytössä Locus-asetuksen arvoksi On.4. Valitse funktion tyyppi kohdistinnäppäimien avulla sisäänrakennetusta funktion

tyyppien listasta.5. Syötä kertoimien arvot ja määritä, mikä kerroin on dynaaminen muuttuja.6. Määritä alkuarvo, loppuarvo ja askelväli.7. Määritä normaali piirtonopeus.8. Piirrä dynaaminen kuvaaja.


20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä yhtälön y = Ax kuvaaja, jossa kertoimen A arvo muuttuuarvosta 1 arvoksi 4 ja askelväli on 1. Kuvaaja piirretään 10 kertaa.Xmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

Menettely1m DYNA2!3(V-WIN)1(INIT)J3!m(SET UP)c1(On)J45(B-IN)1(SEL)54(VAR)bwaw

62(SET)bwewbwJ

73(SPEED)3( )J86(DYNA)

Tulosnäyttö

↓

→←

↓↑

→←

Toistaa arvosta 1 arvoon 4.

1

4

2

3

20050301

kkkkkDynaamisen kuvaajan sovellusesimerkkejäKuvausVoit käyttää dynaamisia kuvaajia myös yksinkertaisten fyysisten ilmiöiden simuloimiseen.


Suorittaminen3. Valitse asetusnäytössä dynaamiseksi tyypiksi Stop ja kulmaksi Deg.4. Määritä funktion tyypiksi Parm (parametrinen funktio) ja syötä dynaamisen muuttujan

sisältävä funktio.5. Määritä dynaaminen kerroin.6. Määritä alkuarvo, loppuarvo ja askelväli.7. Määritä piirtonopeudeksi normaali nopeus.8. Aloita dynaamisen kuvaajan piirtotoiminto.


20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Alkunopeudella V ilmaan θθθθθ asteen kulmassa vaakatasosta heitetynpallon rata ajassa T voidaan laskea seuraavasti.X = (Vcos θθθθθ)T, Y = (Vsin θθθθθ)T – (1/2)gT2 (g = 9.8m/s2)

Käytä dynaamista kuvaajaa nopeudella 20 metriä sekunnissa ilmaan30, 45 ja 60 asteen kulmassa (kulman yksikkö: Deg) heitetyn pallonradan piirtämiseen.




Tθθθθθmin = 0, Tθθθθθmax = 6, Tθθθθθ ptch = 0.1

Menettely1m DYNA

2!3(V-WIN)-bwecwfwc

-bwbgwcw

awgwa.bwJ

3!m(SET UP)2(Stop)

cccccc1(Deg)J

43(TYPE)3(Parm)

(cacav(A))vw

(casav(A))v-e.jvxw

54(VAR)

62(SET)dawgawbfwJ

73(SPEED)3( )J

86(DYNA)

Tulosnäyttö

···→←···


20050301

kDynaamisen kuvaajan piirtonopeuden säätäminenSeuraavan menettelyn avulla voit säätää dynaamisen kuvaajan piirtonopeutta piirtotoiminnon aikana.

1. Siirry nopeudensäätövalikkoon painamalla A dynaamisen kuvaajan piirtotoiminnon aikana.

• { } ... {Dynaamisen kuvaajan piirtotoiminnon jokainen vaihe suoritetaan painettuasi w.}• { }/{ }/{ } ... {slow (puolinopeus)}/{normal (oletusnopeus)}/{fast (kaksinkertainen nopeus)}• {STO} ... {tallentaa kuvaajaominaisuudet ja näytön datan dynaamisen kuvaajan muistiin}

2. Paina haluamaasi nopeutta vastaavaa toimintonäppäintä (1–4).

kKuvaajan laskutoimituksen pisteiden valitsemistoimintoTämän toiminnon avulla voit määrittää, piirretäänkö kaikki dynaamisen kuvaajan X-akselinpisteet vai ainoastaan joka toinen piste. Tämä asetus vaikuttaa ainoastaan dynaamisienkuvaajien Y= piirtämiseen.

1. Tuo asetusnäyttö näkyviin painamalla !m(SET UP).2. Valitse kuvaajan Y=s piirtonopeus painamalla cc.3. Valitse kuvaajan piirtomenetelmä.1(Norm) … Piirtää kaikki X-akselin pisteet. (alkuperäinen oletusarvo)2(High) … Piirtää X-akselin joka toisen pisteen. (normaalia nopeampi piirtonopeus)

4. Paina J.


# Voit tyhjentää nopeudensäätövalikonmuuttamatta mitään painamalla w.

# Voit palata kuvaajanäyttöön painamalla!6(G↔T).

20050301

kkkkkDynaamisten kuvaajien muistin käyttäminenVoit tallentaa dynaamisten kuvaajien ominaisuuksia ja näyttödataa dynaamisten kuvaajienmuistiin, josta voit palauttaa ne tarvittaessa. Tämän avulla voit säästää aikaa, koska voitaloittaa dynaamisen kuvaajan piirtotoiminnon heti palautettuasi datan. Huomaa, että voittallentaa muistiin yhden datajoukon kerrallaan.

Seuraava data muodostaa joukon.• Kuvaajafunktiot (enintään 20)• Dynaamisen kuvaajan ominaisuudet• Asetusnäytön asetukset• V-ikkunan sisältö• Dynaaminen kuvaajanäyttö

uuuuuDatan tallentaminen dynaamiseen kuvaajamuistiin1. Siirry nopeudensäätövalikkoon painamalla A dynaamisen kuvaajan

piirtotoiminnon aikana.2. Paina 5(STO). Tallenna data painamalla 1(Yes) näkyviin tulevan

vahvistussanoman vastaukseksi.

uuuuuDatan palauttaminen dynaamisesta kuvaajamuistista1. Tuo dynaamisten kuvaajien relaatiolista näkyviin.2. Palauta dynaamisen kuvaajan muistin sisältö ja piirrä kuvaaja painamalla 6(RCL).


# Jos dynaamisen kuvaajan muistiin ontallennettu dataa, datan tallennustoimintokorvaa ne uudella datalla.

# Dynaamisen kuvaajan muistista palautettu datakorvaa laskimen kulloisetkin kuvaajafunktiot,piirtoasetukset ja näytön datan. Edellinen datamenetetään korvaamisen yhteydessä.

20050301

5-9 Rekursiokaavan kuvaajien luominen

kkkkkNumerotaulukon luominen rekursiokaavasta

KuvausVoit syöttää enintään kolme seuraavien tyyppien mukaista rekursiokaavaa ja luoda numerotaulukon.

• Jakson an, n yleinen termi {an}

• Lineaarinen jakson an+1, an, n kahden termin rekursio.

• Lineaarinen jakson an+2, an+1, an, n kolmen termin rekursio

Asetus1. Siirry päävalikosta RECUR-moodiin.

Suorittaminen2. Määritä rekursiotyyppi.

3(TYPE)1(an) ... {jakson an yleinen termi}

2(an+1) ... {lineaarinen kahdentermin rekursio}

3(an+2) ... {lineaarinen kolmentermin rekursio}

3. Syötä rekursiokaava.

4. Määritä taulukkoalue. Määritä n:n alku- ja loppukohta. Määritä tarvittaessa terminalkuperäinen arvo sekä osoittimen aloituskohta, jos haluat piirtää kaavan kuvaajan.

5. Tuo rekursiokaavojen numerotaulukko näkyviin.

5-9-1Rekursiokaavan kuvaajien luominen

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo yhtälön an+2 = an+1 + an kolmen termin rekursionnumerotaulukko, jossa termin alkuarvot ovat a1 = 1, a2 = 1(Fibonaccin sarja), kun n:n arvo muuttuu arvosta 1 arvoon 6.

Menettely1m RECUR23(TYPE)3(an+2)34(n. an ··)3(an+1)+2(an)w45(SET)2(a1)bwgwbwbwJ

56(TABL)

Tulosnäyttö


# Voit palata rekursiokaavojen tallennusnäyttöönpainamalla 1(FORM).

* Kaksi ensimmäistä arvoa vastaavat arvojaa1 = 1 ja a2 = 1.

# Jos määrität asetusnäytön Σ-näytön arvoksiOn, taulukko sisältää jokaisen termin summan.

20050301

kkkkkRekursiokaavan kuvaajan piirtäminen (1)KuvausRekursiokaavaa vastaavan numerotaulukon luomisen jälkeen voit piirtää arvojen viivakuvaajantai pistekuvaajan.

Asetus1. Siirry päävalikosta RECUR-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Määritä rekursiokaavan tyyppi ja syötä kaava.4. Määritä taulukon alue sekä n:n alku- ja loppuarvot. Määritä tarvittaessa termin

alkuperäinen arvo ja osoittimen aloituskohta.5. Valitse kuvaajan viivan tyyppi.6. Tuo rekursiokaavojen numerotaulukko näkyviin.7. Määritä kuvaajan tyyppi ja piirrä kuvaaja.5(G • CON) ... viivakuvaaja6(G • PLT) ... pistekuvaaja• Valinta 6(G • PLT) piirtää yhden pisteen katkoviivakuvaajan huolimatta valittuna

olevasta viivatyylistä (sivu 5-3-6).


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo yhtälön an+1 = 2an+1 kahden termin numerotaulukko, jossatermin alkuarvo on a1 = 1, kun n:n arvo muuttuu arvosta 1 arvoon 6.Piirrä taulukon arvojen avulla viivakuvaaja.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = 0, Xmax = 6, Xscale = 1Ymin = –15, Ymax = 65, Yscale = 5

Menettely1m RECUR2!3(V-WIN)awgwbwc

-bfwgfwfwJ

33(TYPE)2(an+1)c2(an)+bw

45(SET)2(a1)bwgwbwJ

51(SEL+S)f2( )J66(TABL)75(G • CON)

Tulosnäyttö


# Kuvaajan piirtämisen jälkeen voit käyttääjäljitys-, zoomaus- ja luonnostoimintoja.


20050301

kkkkkRekursiokaavan kuvaajan piirtäminen (2)KuvausSeuraavassa kuvaillaan numerotaulukon luomista rekursiokaavan perusteella ja arvojenkuvaajan piirtämistä Σ-näytön ollessa käytössä.

Asetus1. Siirry päävalikosta RECUR-moodiin.2. Määritä asetusnäytössä Σ -näytön arvoksi On.3. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen4. Määritä rekursiokaavan tyyppi ja syötä rekursiokaava.5. Määritä taulukon alue sekä n:n alku- ja loppuarvot. Määritä tarvittaessa termin

alkuperäinen arvo ja osoittimen aloituskohta.6. Valitse kuvaajan viivan tyyppi.7. Tuo rekursiokaavojen numerotaulukko näkyviin.8. Määritä kuvaajan tyyppi ja piirrä kuvaaja.5(G • CON)1(an) ... Viivakaavio, jonka ordinaatta on an ja abskissa on n

6(Σan) ... Viivakaavio, jonka ordinaatta on Σan ja abskissa on n6(G • PLT) 1(an) ... Pistekaavio, jonka ordinaatta on an ja abskissa on n

6(Σan) ... Pistekaavio, jonka ordinaatta on Σan ja abskissa on n• Valinta 6(G • PLT) piirtää yhden pisteen katkoviivakuvaajan huolimatta valittuna

olevasta viivatyylistä (sivu 5-3-6).


20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo yhtälön an+1 = 2an+1 kahden termin numerotaulukko, jossatermin alkuarvo on a1 = 1, kun n:n arvo muuttuu arvosta 1 arvoon 6.Piirrä taulukoiden arvojen avulla pistekuvaaja, jonka ordinaatta onΣΣΣΣΣan ja abskissa on n.


Xmin = 0, Xmax = 6, Xscale = 1


Menettely1m RECUR

2!m(SET UP)1(On)J

3!3(V-WIN)awgwbwc

-bfwgfwfwJ

43(TYPE)2(an+1)c2(an)+bw

55(SET)2(a1)bwgwbwJ

61(SEL+S)f2( )J

76(TABL)

86(G • PLT)6(Σan)

Tulosnäyttö


20050301

kkkkk Seittikuvaaja (suppeneminen, hajaantuminen)KuvausYhtälön y = f(x) kuvaaja piirretään oletuksella an+1 = y, an = x lineaarisessa kahden terminregressiossa an+1 = f(an), jossa an+1, an. Seuraavaksi voidaan selvittää, onko funktiosuppeneva vai hajaantuva.

Asetus1. Siirry päävalikosta RECUR-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen3. Valitse rekursiokaavan tyypiksi kahden termin rekursio ja syötä kaava.4. Määritä taulukon alue, n:n alku- ja loppukohta, termin alkuarvo sekä osoittimen

aloituskohta.5. Tuo rekursiokaavojen numerotaulukko näkyviin.6. Piirrä kuvaaja.7. Tuo osoitin näkyviin määrittämääsi kohtaan painamalla w.

Paina w useita kertoja.Jos yhtälö suppenee, näyttöön piirretään hämähäkin seittiä muistuttavia viivoja. Josseittejä ei tule näkyviin, yhtälö hajaantuu tai kuvaaja on näytön rajojen ulkopuolella.Määritä tässä tapauksessa suuremmat V-ikkunan arvot ja yritä uudelleen.Voit valita kuvaajan painamalla fc.


# Voit vaihtaa kuvaajan viivan tyyppiäpainamalla 1(SEL+S) vaiheen 4 jälkeen.

# Seittikuvaajien yhteydessä voit määrittää y = f(x)-kuvaajan viivan tyypin. Viivan tyypin valintaakäytetään vain, jos asetusnäytön Draw Type-kohdan arvoksi on määritetty Connect.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä rekursiokaavan an+1 = –3(an)2 + 3an, bn+1 = 3bn + 0.2seittikuvaaja ja tutki yhtälön hajaantumista tai suppenemista. Käytäseuraavia taulukon alueen ja V-ikkunan asetuksia.Taulukon alueStart = 0, End = 6, a0 = 0.01, anStr = 0.01, b0 = 0.11, bnStr = 0.11V-ikkunan asetuksetXmin = 0, Xmax = 1, Xscale = 1Ymin = 0, Ymax = 1, Yscale = 1

Menettely1m RECUR2!3(V-WIN)awbwbwc

awbwbwJ

33(TYPE)2(an+1)-d2(an)x+d2(an)wd3(bn)+a.cw

45(SET)1(a0)awgwa.abwa.bbwc

a.abwa.bbwJ

56(TABL)64(WEB)7w~w(an on suppeneminen)cw~w(bn on hajaantuminen)

Tulosnäyttö


20050301


kkkkkRekursiokaavan kuvaajan piirtäminen kaksoisnäyttöönKuvausVoit tarkastella numerotaulukkoa ja kuvaajaa samaan aikaan, kun kaksoisnäytön asetus on T+G.

Asetus1. Siirry päävalikosta RECUR-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.3. Valitse asetusnäytössä Dual Screen -asetuksen arvoksi T+G.

Suorittaminen4. Määritä rekursiokaavan tyyppi ja syötä kaava.5. Määritä taulukon alue sekä n:n alku- ja loppuarvot. Määritä tarvittaessa termin

alkuperäinen arvo ja osoittimen aloituskohta.6. Valitse kuvaajan viivan tyyppi.7. Tuo rekursiokaavojen numerotaulukko näkyviin.8. Määritä kuvaajan tyyppi ja piirrä kuvaaja.5(G • CON) ... viivakuvaaja6(G • PLT) ... pistekuvaaja

# Asetusnäytön Dual Screen -asetustakäytetään TABLE-moodissa jaRECUR-moodissa.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Luo yhtälön an+1 = 2an+1 kahden termin numerotaulukko, jossatermin alkuarvo on a1 = 1, kun n:n arvo muuttuu arvosta 1 arvoon 6.Piirrä taulukon arvojen avulla viivakuvaaja.Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = 0, Xmax = 6, Xscale = 1Ymin = –15, Ymax = 65, Yscale = 5

Menettely1m RECUR2!3(V-WIN)awgwbwc

-bfwgfwfwJ

3!m(SET UP)ccc1(T+G)J43(TYPE)2(an+1)c2(an)+bw

55(SET)2(a1)bwgwbwJ

61(SEL+S)f2( )J76(TABL)85(G • CON)

Tulosnäyttö

# Voit aktivoida numerotaulukon painamallaK1(CHNG) tai A.


20050301

5-10-1Kuvaajan ulkoasun muuttaminen

*1 Edellä oleva näyttää GRAPH-moodissa näkyvänfunktiovalikon. Valikon vaihtoehdot voivatvaihdella eri moodeissa.

*2 Käänteisfunktion kuvaajan tapauksessapiirtäminen alkaa heti vaihtoehdonvalitsemisen jälkeen.

*3 Jotkin luonnostoiminnot vaativat kahden pisteenmäärittämistä. Kun olet määrittänyt ensimmäisenpisteen painamalla w, siirrä osoitin toisen pisteenkohdalle kohdistinnäppäimien avulla ja paina w.

# Voit määrittää viivan tyypin seuraavilleluonnostoiminnoille. Tangentti, normaali,käänteisfunktio, viiva, F • -viiva, ympyrä,pystyviiva, vaakaviiva, piirros

5-10 Kuvaajan ulkoasun muuttaminen

kkkkk Viivan piirtäminenKuvausLuonnostoiminnon avulla voit piirtää pisteitä ja viivoja kuvaajiin.Voit käyttää luonnostoiminnossa neljää eri viivatyyppiä.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Määritä V-ikkunan asetukset.3. Määritä asetusnäytön Sketch Line -asetuksen avulla haluamasi viivatyyli.1( ) … Normal (alkuperäinen oletusarvo)2( ) … Thick (kaksi kertaa normaalin viivan paksuinen viiva)3( ) … Broken (paksu katkoviiva)4( ) … Dot (pisteviiva)

4. Syötä kuvaajan funktio.5. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen6. Valitse käytettävä luonnostoiminto.*1

!4(SKTCH)1(Cls) ... Näytön tyhjentäminen2(Tang) ... Tangenttiviiva3(Norm) ... Käyrän viivanormaali4(Inv) ... Käänteisfunktio*2

6(g)1(PLOT){Plot}/{Pl • On}/{Pl • Off}/{Pl • Chg}... Piste {Plot}/{On}/{Off}/{Change}

6(g)2(LINE){Line}/{F • Line} ...{yhdistää viivalla 2 pistettä, jotka määritetään

painamalla 6(g)1(PLOT)}/{kahden pisteen välisenviivan piirtämiseen}

6(g)3(Crcl) ... Ympyrä6(g)4(Vert) ... Pystyviiva6(g)5(Hztl) ... Vaakaviiva6(g)6(g)1(PEN) ... Vapaa piirros6(g)6(g)2(Text) ... Tekstisyöte

7. Siirrä osoitin () kohdistinnäppäimien avulla kohtaan, johon haluat piirtää, ja paina w.*3

20070201

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä viiva, joka on kuvaajany = x (x + 2)(x – 2) pisteen (2, 0) tangentti.


Xmin=-6.3, Xmax=6.3, Xscale=1

Ymin=-3.1, Ymax=3.1, Yscale=1 (oletusasetukset)

Menettely1m GRAPH

2!3(V-WIN)1(INIT)J

3!m(SET UP)cccccc1( )J

43(TYPE)1(Y=)v(v+c)(v-c)w

56(DRAW)

6!4(SKTCH)2(Tang)

7e~ew*1

Tulosnäyttö


*1Voit piirtää viereisten pisteiden tangenttiviivojasiirtämällä ” ”-osoitinta ja painamalla w.

20050301

kkkkkKommenttien liittäminen

KuvausVoit liittää kommentteja haluamiisi kuvaajan kohtiin.


Suorittaminen2. Paina !4(SKTCH)6(g)6(g)2(Text), jolloin näytön keskelle tulee näkyviin osoitin.

3. Siirrä osoitin kohdistinnäppäimillä kohtaan, johon haluat lisätä tekstin, ja syötä teksti.


# Voit käyttää kommenttitekstissä seuraaviamerkkejä: A~Z, r, θ, välilyönti, 0~9, ., +, –, ×, ÷,(–), EXP, π, Ans, (, ), [, ], {, }, pilkku, →,

x2, ^, log, In, , x , 10x, ex, 3 , x–1, sin, cos,tan, sin–1, cos–1, tan–1, i, List, Mat, ∠

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Liitä tekstiä kuvaajaan y = x (x + 2)(x – 2).Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –5, Ymax = 5, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH!3(V-WIN)-fwfwbwc

-fwfwbwJ


6(DRAW)2!4(SKTCH)6(g)6(g)2(Text)3f~f d~da-(Y)!.(=)v(v+c)(v-c)

Tulosnäyttö


20050301

kkkkk Vapaa piirtäminenKuvausVoit käyttää piirrosvaihtoehtoa kuvaajaan piirtämiseen.


Suorittaminen2. Paina !4(SKTCH)6(g)6(g)1(PEN), jolloin näytön keskelle tulee näkyviin osoitin.3. Siirrä osoitin kohdistinnäppäimien avulla kohtaan, josta haluat aloittaa piirtämisen,

ja paina w.4. Siirrä osoitinta kohdistinnäppäimien avulla. Viiva piirretään kohtaan, johon siirrät

osoittimen. Voit katkaista viivan painamalla w.Voit piirtää lisää viivoja toistamalla vaiheet 3 ja 4.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä piirrostoiminnolla kuvaajaan y = x (x + 2)(x – 2).Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –5, Ymax = 5, Yscale = 1


-fwfwbwJ


6(DRAW)2!4(SKTCH)6(g)6(g)1(PEN)3f~f d~dw

4cd…, e~e, ef…, d~dw

Tulosnäyttö


20050301


kkkkkKuvaajan taustan muuttaminenAsetusnäytössä voit määrittää kuvamuistialueen minkä tahansa sisällön (Pict 1 – Pict 20)taustaksi. Tällöin vastaavan muistin kohtaa käytetään kuvaajanäytön taustana.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 kun ympyrän kuvaaja X2 + Y2 = 1 on taustana, piirrä dynaamisenkuvaajatoiminnon avulla kuvaaja Y = X2 + A muuttujan A arvonmuuttuessa arvosta –1 arvoon 1 luvun 1 askelissa.

Lataa taustakuvaaja.(X2 + Y2 = 1)!m(SET UP)ccccc

2(PICT)bwJ

(Kuvaajan X2 + Y2 = 1 ollessatallennettuna muistiin Pict 1)

20050301


Piirrä dynaaminen kuvaaja.(Y = X2 – 1)

↓↑(Y = X2)

↓↑(Y = X2 + 1)

• Lisätietoja dynaamisen kuvaajatoiminnon käyttämisestä on käyttöohjeen kohdassa5-8 Dynaamisten kuvaajien käyttäminen.

20050301

5-11 Funktioanalyysi

kkkkkKuvaajan viivan koordinaattien lukeminenKuvausJäljityksen avulla voit siirtää osoitinta kuvaajaa pitkin ja lukea koordinaatit näytöstä.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen3. Paina !1(TRCE), jolloin kuvaajan keskelle tulee näkyviin osoitin.*1

4. Siirrä osoitinta d- ja e-näppäinten avulla pitkin kuvaajaa pisteeseen, jonkaderivaatan haluat nähdä.Kun näytössä on useita kuvaajia, siirry niiden välillä kulloisenkin osoittimen sijainninakselia pitkin f- ja c-näppäinten avulla x.

5. Voit myös siirtää osoitinta tuomalla ponnahdusikkunan näkyviin painamallav ja syöttämällä koordinaatit.Ponnahdusikkuna tulee näkyviin, vaikka syöttäisit koordinaatit suoraan.

Voit poistua jäljitystoiminnosta painamalla !1(TRCE).

*1Osoitin ei ole näkyvissä kuvaajassa,kun se sijaitsee kuvaajanäytönulkopuolisessa pisteessä tai puuttuvanarvon virheen yhteydessä.

# Voit poistaa osoittimen sijainnin koordinaattiennäyttämisen määrittämällä asetusnäytönCoord-asetuksen arvoksi Off.

5-11-1Funktioanalyysi

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Lue alla olevan funktion kuvaajan koordinaatteja.Y1 = x2 – 3Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m GRAPH2!3(V-WIN)-fwfwbwc

-bawbawcwJ

3(TYPE)1(Y=)vx-dw

6(DRAW)3!1(TRCE)4d~d5-bw

Tulosnäyttö


# Eri funktiotyyppien koordinaatit näytetäänseuraavasti.

• Napakoordinaattikuvaaja

• Parametrikuvaaja

• Epäyhtälökuvaaja

# Osoitin ei liiku, jos painat d- ja e-näppäimiäX=c-tyyppisen kuvaajan jäljityksen aikana.

20050301

kkkkkDerivaatan näyttäminenKuvausKoordinaattien näyttämisen lisäksi jäljitystä voidaan käyttää osoittimen kulloisenkin sijainninderivaatan näyttämiseen.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Määritä asetusnäytössä derivaatta-asetuksen arvoksi On.3. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen4. Paina !1(TRCE), jolloin kuvaajan keskelle tulee näkyviin osoitin. Kulloisetkin

koordinaatit ja derivaatta tulevat myös tällöin näyttöön.5. Siirrä osoitinta d- ja e-näppäinten avulla pitkin kuvaajaa pisteeseen, jonka

derivaatan haluat nähdä.Kun näytössä on useita kuvaajia, siirry niiden välillä kulloisenkin osoittimen sijainninakselia pitkin f- ja c-näppäinten avulla x.

6. Voit myös siirtää osoitinta tuomalla ponnahdusikkunan näkyviin painamallav ja syöttämällä koordinaatit.

Ponnahdusikkuna tulee näkyviin, vaikka syöttäisit koordinaatit suoraan.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Lue alla olevan funktion kuvaajan koordinaatteja ja derivaattoja.Y1 = x2 – 3




Menettely1m GRAPH

2!m(SET UP)cccc1(On)J

3!3(V-WIN)-fwfwbwc

-bawbawcwJ

3(TYPE)1(Y=)vx-dw

6(DRAW)

4!1(TRCE)

5d~d

6-bw

Tulosnäyttö


20050301

kkkkkKuvaajasta taulukoksiKuvausVoit käyttää jäljitystä kuvaajan koordinaattien lukemiseen ja niiden tallentamiseennumerotaulukkoon. Voit myös tällä hyödyllisen kuvaajan analyysityökalunkaksoiskuvaajatoiminnolla tallentaa kuvaajan ja numerotaulukon samaan aikaan.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Määritä asetusnäytön Dual Screen -asetuksen arvoksi GtoT.3. Määritä V-ikkunan asetukset.

Suorittaminen4. Tallenna funktio ja piirrä kuvaaja aktiiviseen (vasemmanpuoleiseen) näyttöön.5. Käynnistä jäljitys. Kun näytössä on useita kuvaajia, voit valita haluamasi kuvaajanf- ja c-näppäinten avulla.

6. Voit siirtää osoitinta d- ja e-näppäinten avulla ja tallentaa koordinaatitnumerotaulukkoon painamalla w. Toista tämä vaihe, kunnes olet tallentanut kaikkihaluamasi arvot.

7. Aktivoi numerotaulukko painamalla K1(CHNG).8. Syötä ponnahdusikkunasta tallennettavan listan numero.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tallenna taulukkoon seuraavan kahden kuvaajan kohdan X = 0leikkauspisteiden viereiset koordinaatit ja tallenna taulukonsisältö listaan 1.Y1 = x2 – 3, Y2 = – x + 2Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m GRAPH2!m(SET UP)cc2(GtoT)J3!3(V-WIN)-fwfwbwc

-bawbawcwJ

43(TYPE)1(Y=)vx-dw

-v+cw

6(DRAW)5!1(TRCE)6d~dwe~ew

7K1(CHNG)8K2(LMEM)bw

Tulosnäyttö


# Kun haluat aktivoida numerotaulukon, sinun eitarvitse painaa vaiheessa 7 K1(CHNG),vaan riittää, kun painat A.

20050301

kkkkkKoordinaattien pyöristäminenKuvausTämä toiminto pyöristää jäljitystoiminnon näyttämät koordinaatit.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Piirrä kuvaaja.

Suorittaminen3. Paina !2(ZOOM)6(g)3(RND). Tällöin V-ikkunan asetukset muutetaan

automaattisesti Rnd-arvon mukaisiksi.4. Paina !1(TRCE) ja siirrä osoitinta kohdistinnäppäimien avulla kuvaajaa pitkin.

Näkyviin tulevat koordinaatit on pyöristetty.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Käytä koordinaattien pyöristämistä ja näytä alla olevien funktioidentuottamien kahden kuvaajan leikkauspisteiden läheiset koordinaatit.Y1 = x2 – 3, Y2 = – x + 2Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –10, Ymax = 10, Yscale = 2

Menettely1m GRAPH2!3(V-WIN)-fwfwbwc

-bawbawcwJ

3(TYPE)1(Y=)vx-dw

-v+cw

6(DRAW)3!2(ZOOM)6(g)3(RND)4!1(TRCE)d~d

Tulosnäyttö


20050301

kkkkk Juuren laskeminenKuvausTämä ominaisuus tarjoaa useita eri kuvaajien analyysimenetelmiä.

Asetus1. Siirry päävalikosta GRAPH-moodiin.2. Piirrä kuvaajat.

Suorittaminen3. Valitse analyysitoiminto.!5(G-SLV)1(ROOT) ... Juuren laskeminen

2(MAX) ... Paikallinen maksimiarvo3(MIN) ... Paikallinen minimiarvo4(Y-ICPT) ... y-akselin leikkauspiste5(ISCT) ... Kahden kuvaajan leikkauspiste6(g)1(Y-CAL) ... tiettyä x-koordinaattia vastaava y-koordinaatti6(g)2(X-CAL) ... tiettyä y-koordinaattia vastaava x-koordinaatti6(g)3(∫dx) ... Tietyn alueen integraalin arvo

4. Kun näytössä on useita kuvaajia, valintakohdistin (k) sijaitsee numeroltaanpienimmän kuvaajan kohdalla. Siirrä kohdistin haluamasi kuvaajan kohdallef- ja c-näppäimien avulla.

5. Valitse kohdistimen kohdalla oleva kuvaaja painamalla w, jolloin analyysin tuottamaarvo näytetään.Kun analyysi tuottaa useita tuloksia, voit laskea seuraavan arvon painamalla e.Voit palata edelliseen arvoon painamalla d.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä alla oleva kuvaaja ja laske Y1:n juuri.Y1 = x(x + 2)(x – 2)Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

Menettely1m GRAPH2!3(V-WIN)1(INIT)J3(TYPE)1(Y=)v(v+c)(v-c)w

6(DRAW)3!5(G-SLV)1(ROOT)

5e

e

Tulosnäyttö


# Yhden kuvaajan analyysin yhteydessätulokset näkyvät heti valittuasianalyysitoiminnon vaiheessa 3, jotenvaihe 4 ei ole tarpeellinen.

# Juuri, paikallinen maksimiarvo, paikallinenminimiarvo ja y-akselin leikkauspiste voidaanlaskea vain suorakaidekoordinaattikuvaajilleja epäyhtälöiden kuvaajille.

# X = vakio -muotoisten funktioiden kuvaajia eivoida analysoida.

# y-akselin leikkauspiste on piste, jossa kuvaajaleikkaa y-akselin.

…

20050301

kkkkkKahden kuvaajan leikkauspisteen laskeminenKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit laskea kahden kuvaajan leikkauspisteen.

Asetus1. Piirrä kuvaajat.

Suorittaminen2. Paina !5(G-SLV)5(ISCT). Kun kuvaajia on vähintään kolme, valintakohdistin

(k) näkyy numeroltaan pienimmän kuvaajan kohdalla.3. Siirrä kohdistin haluamasi kuvaajan kohdalle f- ja c -näppäimien avulla.4. Valitse ensimmäinen kuvaaja painamalla w, jolloin kohdistimen muoto k

muuttuu muotoon �.5. Siirrä kohdistin toisen kuvaajan kohdalle f- ja c -näppäimien avulla.6. Laske kahden kuvaajan leikkauspiste painamalla w.

Kun analyysi tuottaa useita tuloksia, voit laskea seuraavan arvon painamalla e.Voit palata edelliseen arvoon painamalla d.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä alla olevien kahden funktion kuvaajat ja määritä Y1:n jaY2:n leikkauspiste.Y1 = x + 1, Y2 = x2

Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –5, Xmax = 5, Xscale = 1Ymin = –5, Ymax = 5, Yscale = 1


-fwfwbwJ

3(TYPE)1(Y=)v+bw

vxw

6(DRAW)2!5(G-SLV)5(ISCT)

6e

Tulosnäyttö


# Kahden kuvaajan yhteydessä leikkauspistelasketaan heti painettuasi !55

vaiheessa 2.

# Voit laskea ainoastaansuorakaidekoordinaattikuvaajien jaepäyhtälökuvaajien leikkauspisteen.

…

20050301

k Tiettyjen pisteiden koordinaattien selvittäminenKuvausSeuraava menettely kuvaa tiettyä x-arvoa vastaavan y-koordinaatin ja tiettyä y-arvoavastaavan x-koordinaatin selvittämistä.


Suorittaminen2. Syötä funktio, jonka haluat suorittaa. Kun kuvaajia on useita, valintakohdistin (k) näkyy

numeroltaan pienimmän kuvaajan kohdalla.!5(G-SLV)6(g)1(Y-CAL) ... tiettyä x-arvoa vastaava y-koordinaatti.

6(g)2(X-CAL) ... tiettyä y-arvoa vastaava x-koordinaatti3. Siirrä kohdistinta (k) fc-näppäinten avulla haluamasi kuvaajan kohdalle ja valitse

se painamalla w.4. Syötä tietty x-koordinaatin tai y-koordinaatin arvo.

Laske vastaava y-koordinaatin tai x-koordinaatin arvo painamalla w.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä kahden alla olevan funktion kuvaajat ja selvitä kuvaajanY2 y-koordinaatti, jossa x = 0.5, sekä x-koordinaatti, jossa y = 2.2.Y1 = x + 1, Y2 = x(x + 2)(x – 2)Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

Menettely1m GRAPH!3(V-WIN)1(INIT)J3(TYPE)1(Y=)v+bw

v(v+c)(v-c)w

6(DRAW)2!5(G-SLV)6(g)1(Y-CAL) 2 !5(G-SLV)6(g)2(X-CAL)3cw 3 cw

4 a.fw 4 c.cw

Tulosnäyttö


# Kun edellinen menettely tuottaa useitatuloksia, voit laskea seuraavan arvonpainamalla e. Voit palata edelliseenarvoon painamalla d.

# Edellisen menettelyn vaihe 3 ohitetaan,jos näytössä on vain yksi kuvaaja.

# Parametrisen funktion kuvaajan X-CAL-arvoaei voi selvittää.

# Selvitettyäsi koordinaatit edellisen menettelynmukaisesti, voit syöttää eri koordinaattejapainamalla ensin v.

20050301

kkkkk Tietyn alueen integraalin arvon laskeminenKuvausSeuraavan menettelyn avulla voit selvittää tietyn alueen integrointiarvot.


Suorittaminen2. Paina !5(G-SLV)6(g)3(∫dx). Kun kuvaajia on useita, valintakohdistin (k)

näkyy numeroltaan pienimmän kuvaajan kohdalla.3. Siirrä kohdistinta (k) fc-näppäinten avulla haluamasi kuvaajan kohdalle ja valitse

se painamalla w.4. Siirrä alarajan osoitin de-näppäimien avulla haluamaasi kohtaan ja paina w.

Voit myös siirtää osoitinta tuomalla ponnahdusikkunan näkyviin painamallav ja syöttämällä koordinaatit.

5. Siirrä ylärajan osoitin e-näppäimen avulla haluamaasi paikkaan.Voit myös siirtää osoitinta tuomalla ponnahdusikkunan näkyviin painamallav ja syöttämällä integroinnin alueen ylä- ja alarajan.

6. Laske integraalin arvo painamalla w.


# Voit myös määrittää ala- ja ylärajan syöttämälläne 10-numeroisella näppäimistöllä.

# Varmista aluetta määrittäessäsi, että alaraja onpienempi kuin yläraja.

# Ainoastaan suorakaidekoordinaattikuvaajienintegraalien arvot voidaan laskea.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä alla olevan funktion kuvaaja ja määritä integraalin arvo välillä (– 2, 0).Y1 = x(x + 2)(x – 2)Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –4, Ymax = 4, Yscale = 1

Menettely1m GRAPH!3(V-WIN)-g.dwg.dwbwc

-ewewbwJ


6(DRAW)2!5(G-SLV)6(g)3(∫dx)

4d~d(Alaraja: x = –2)w5e~e(Yläraja: x = 0)6w

Tulosnäyttö


……

20050301

kkkkkKartioleikkauksen kuvaajan analyysiVoit määrittää seuraavien analyysitulosten likiarvot kartioleikkauksien kuvaajien avulla.

• Polttopiste/kärki/eksentrisyys• Parametrijänteen pituus• Keskipiste/säde• x- tai y-akselin leikkauspiste• Johtosuoran tai symmetria-akselin piirtäminen ja analyysi• Asymptootin piirtäminen ja analyysi

1. Siirry päävalikosta CONICS-moodiin.2. Valitse haluamasi kartioleikkaus f- ja c-näppäimien avulla.3. Syötä kartioleikkauksen vakiot.4. Piirrä kuvaaja.

Tuo kartioleikkauksen kuvaajan piirtämisen jälkeen seuraavat kuvaajan analyysivalikotnäkyviin painamalla !5(G-SLV).

u Paraabelikuvaajan analyysi• {FOCS}/{VTX}/{LEN}/{e} ... {polttopiste}/{kärki}/{parametrijänteen pituus}/{eksentrisyys}• {DIR}/{SYM} ... {johtosuora}/{symmetria-akseli}• {X-IN}/{Y-IN} ... {x-akselin leikkauspiste}/{y-akselin leikkauspiste}

u Ympyräkuvaajan analyysi• {CNTR}/{RADS} ... {keskipiste}/{säde}• {X-IN}/{Y-IN} ... {x-akselin leikkauspiste}/{y-akselin leikkauspiste}

u Ellipsikuvaajan analyysi• {FOCS}/{VTX}/{CNTR}/{e} ... {polttopiste}/{kärki}/{keskipiste}/{eksentrisyys}• {X-IN}/{Y-IN} ... {x-akselin leikkauspiste}/{y-akselin leikkauspiste}

uHyperbelikuvaajan analyysi• {FOCS}/{VTX}/{CNTR}/{e} ... {polttopiste}/{kärki}/{keskipiste}/{eksentrisyys}• {ASYM} ... {asymptootti}• {X-IN}/{Y-IN} ... {x-akselin leikkauspiste}/{y-akselin leikkauspiste}

Seuraavat esimerkit kuvaavat edellä mainittujen valikkojen käyttämistä erityyppistenkartioleikkauskuvaajien kanssa.


20050301

u Polttopisteen, kärjen ja parametrijänteen pituuden laskeminen[G-SLV]-[FOCS]/[VTX]/[LEN]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Määritä polttopiste, kärki ja parametrijänteen pituus paraabelilleX = (Y – 2)2 + 3


m CONICSw

bwcwdw6(DRAW)!5(G-SLV)1(FOCS)(Laskee polttopisteen.)

!5(G-SLV)4(VTX)(Laskee kärjen.)

!5(G-SLV)5(LEN)(Laskee parametrijänteen pituuden.)

• Ellipsin tai hyperbelikuvaajan kahta polttopistettä laskettaessa voit laskea toisenpolttopisteen painamalla e. Voit palata ensimmäiseen polttopisteeseen painamalla d.

• Hyperbelikuvaajan kahta kärkeä laskettaessa voit laskea toisen kärjen painamalla e.Voit palata ensimmäiseen kärkeen painamalla d.

• Ellipsin kärkiä laskettaessa voit laskea seuraavan arvon painamalla e. Painamalla dvoit selata edellisiä arvoja. Ellipsillä on neljä kärkeä.


20050301

uKeskipisteen ja säteen laskeminen [G-SLV]-[CNTR]/[RADS]○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Keskipisteen ja säteen laskeminen ympyrälle(X + 2)2 + (Y + 1)2 = 22

Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

m CONICSccccw

-cw-bwcw6(DRAW)!5(G-SLV)1(CNTR)(Laskee keskipisteen.)

!5(G-SLV)2(RADS)(Laskee säteen.)


20050301

u x-akselin ja y-akselin leikkauspisteiden laskeminen [G-SLV]-[X-IN]/[Y-IN]○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Määritä x- ja y-akselien leikkauspisteet hyperbelille(X – 3)2 (Y – 1)2

–––––––– – –––––––– = 122 22


m CONICScccccccw

cwcwdwbw6(DRAW)!5(G-SLV)2(X-IN)(Laskee x-akselin leikkauspisteen.)

!5(G-SLV)3(Y-IN)(Laskee y-akselin leikkauspisteen.)

• Voit laskea seuraavan x- ja y-akselien leikkauspisteiden joukon painamalla e.Voit palata ensimmäiseen leikkauspistejoukkoon painamalla d.


20050301

u Symmetria-akselin ja johtosuoran laskeminen ja analyysi[G-SLV]-[SYM]/[DIR]

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Symmetria-akselin ja johtosuoran piirtäminen paraabelilleX = 2(Y – 1)2 + 1Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksiaXmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –3.1, Ymax = 3.1, Yscale = 1 (alkuperäiset oletusarvot)

m CONICSw

cwbwbw6(DRAW)!5(G-SLV)2(SYM)(Piirtää symmetria-akselin.)

!5(G-SLV)3(DIR)(Piirtää johtosuoran.)


20070201

uAsymptoottien piirtäminen ja analyysi [G-SLV]-[ASYM]○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä asymptootit hyperbelille(X -1)2 (Y – 1)2

–––––––– – –––––––– = 122 22

Käytä seuraavia V-ikkuna-asetuksia.Xmin = –6.3, Xmax = 6.3, Xscale = 1Ymin = –5, Ymax = 5, Yscale = 1

m CONICScccccccw

cwcwbwbw6(DRAW)!5(G-SLV)5(ASYM)(Piirtää asymptootit.)

uEksentrisyyden laskeminen [G-SLV]-[e]○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Määritä kuvaajan eksentrisyys ellipsille

(X – 2)2 +

(Y – 2)2 = 1

42 22


m CONICSccccccw

ewcwcwcw6(DRAW)!5(G-SLV) 6(g)1(e)

(Laskee eksentrisyyden.)

# Tietyt V-ikkunan parametrit voivat aiheuttaavirheitä kuvaajien analyysin tuloksinatuotetuissa arvoissa.

# Sanoma Not Found tulee näkyviin, joskuvaajan analyysi ei voi tuottaa tulosta.

# Seuraava voi johtaa epätarkkoihinanalyysituloksiin tai jopa aiheuttaa sen,ettei ratkaisua voida määrittää lainkaan.- Jos ratkaisu on x-akselin tangentti.- Jos ratkaisu on kahden kuvaajan

välinen tangenttipiste.


20050301

Luku

Tilastolliset kuvaajat jalaskutoimituksetTässä luvussa kerrotaan tilastotietojen syöttämisestä listoihin,keskiarvojen, enimmäisarvojen ja muiden tilastollisten arvojenlaskemisesta, erilaisten tilastollisten testien suorittamisesta,luottamusvälin laskemisesta sekä tilastotietojen jakauman tuottamisesta.Luvussa kerrotaan myös regressiolaskutoimitusten suorittamisesta.

6-1 Ennen tilastolaskutoimitusten suorittamista

6-2 Yhden muuttujan tilastotietojen laskeminenja niiden kuvaajat

6-3 Kahden muuttujan tilastotietojen laskeminenja niiden kuvaajat

6-4 Tilastolaskutoimitusten suorittaminen

6-5 Testit

6-6 Luottamusväli6-7 Jakauma6-5 Jakauma

Tärkeää!• Tämä luku sisältää useita kuvia kuvaajien näytöistä. Jokaisessa

tapauksessa on syötetty uusia data-arvoja, joilla voidaan korostaa piirretynkuvaajan tiettyjä ominaisuuksia. Ota huomioon, että piirtäessäsi samanlaistakuvaajaa laite käyttää listatoiminnon avulla syöttämiäsi data-arvoja. Tämänvuoksi kuvaajan piirtämistoimintoa käyttäessäsi näytössä näkyvät kuvaajatluultavasti eroavat jossain määrin tässä käyttöoppaassa näkyvistä kuvaajista.

6

20050301

6-1 Ennen tilastolaskutoimitusten suorittamistaListaeditorinäyttö tulee näkyviin siirryttäessä päävalikosta STAT-moodiin.Listaeditorinäytössä voi syöttää tilastodataa ja suorittaa tilastolaskutoimituksia.

Käytä näppäimiä f, c, d ja e siirtääksesi listojen ympärillä olevaa korostusta.

Kun syötät dataa, voit käyttää sitä kuvaajan luomiseen ja ominaisuuksien etsimiseen.Voit myös käyttää useita regressiolaskutoimituksia datan analysoimiseen.• Lisätietoja tilastodatalistoista on kohdassa 3. Listatoiminto.

kDatan syöttäminen listoihin○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraavan kahden dataryhmän syöttäminen0.5, 1.2, 2.4, 4.0, 5.2–2.1, 0.3, 1.5, 2.0, 2.4

a.fwb.cw

c.ewewf.cw

e

-c.bwa.dw

b.fwcwc.ew

Kun data on syötetty, voit käyttää sitä kuvaajien luomiseen ja tilastollisiin laskutoimituksiin.

6-1-1Ennen tilastolaskutoimitusten suorittamista

# Kompleksilukuja lukuun ottamattalaskutoimitusten tulokset voidaansyöttää tilastodatana.

# Voit siirtää f, c, d- ja e-näppäimienavulla korostuksen haluamaasi listojen soluundatan syöttämistä varten.

20050301

kKuvaajan parametrien muuttaminenSeuraavien menettelyjen avulla voit määrittää, piirretäänkö kuvaaja, kuvaajan tyypin sekämuita kuvaajavalikon kuvaajien (GPH1, GPH2, GPH3) yleisiä asetuksia.

Kun tilastodatalista on näytössä, tuo seuraavat vaihtoehdot sisältävä kuvaajavalikko näkyviinpainamalla 1(GRPH).

• {GPH1}/{GPH2}/{GPH3} ... kuvaajan {1}/{2}/{3} piirtäminen*1

• {SEL} ... {yhtäaikaisten kuvaajien (GPH1, GPH2, GPH3) valitseminen} Voit määrittää useita kuvaajia.

• {SET} ... {kuvaajan asetukset (kuvaajan tyyppi, listamääritykset)}

1. Yleiset kuvaajan asetukset [GRPH]-[SET]

Tässä osassa kerrotaan, kuinka yleisten kuvaajan asetusten avulla määritetään seuraavatasetukset jokaiselle kuvaajalle (GPH1, GPH2, GPH3).

• Kuvaajan tyyppiKaikkien kuvaajien tyypin alkuperäinen asetus on pistekuvaaja. Voit valita jokaiselle kuvaajalleyhden useista tilastokuvaajatyypeistä.

• ListaTilastodatan alkuperäinen asetus on List 1 yhden muuttujan tapauksessa ja List 1 sekäList 2 muuttujaparin datan tapauksessa. Voit määrittää käytettävän tilastodatan listanx-datalle ja y-datalle.

• TaajuusTavallisesti jokainen tilastodatalistan datakohta tai datapari ilmaistaan kuvaajassa pisteenä.Kun käsittelet useita datakohteita, kuvaajan pisteiden lukumäärä voi aiheuttaa ongelmia.Näissä tapauksissa voit määrittää taajuuslistan, joka sisältääx-datalle ja y-datalle käyttämiesi luetteloiden vastaavien solujen datakohteiden esiintymienlukumäärän (taajuuden). Tällöin useille datakohteille piirretään vain yksi piste, jolloin kuvaajaaon helppo lukea.


*1 Alkuperäinen kuvaajan tyypin asetus(Graph 1 – Graph 3) on pistekaavio,mutta voit muuttaa sitä joksikin useistaeri kuvaajatyypeistä.

# Voit määrittää kuvaajan piirtämisen taipiirtämättä jättämisen, kuvaajan tyypinja muita yleisiä asetuksia jokaisellekuvaajavalikon valikolle(GPH1, GPH2, GPH3).

20050301

• Merkin tyyppiTämän asetuksen avulla voit määrittää pisteiden muodon kuvaajassa.

u Yleisten kuvaajan asetusten näytön näyttäminen [GRPH]-[SET]Painamalla 1(GRPH)6(SET) voit tuoda näkyviin yleisten kuvaajan asetusten näytön.

• Tässä näkyvät asetukset ovat ainoastaan esimerkkejä. Yleisten kuvaajan asetustennäytön asetukset saattavat vaihdella.

• StatGraph (tilastollisen kuvaajan määritykset)• {GPH1}/{GPH2}/{GPH3} ... kuvaaja {1}/{2}/{3}

• Graph Type (kuvaajan tyypin määritykset)• {Scat}/{xy}/{NPP} ... {pistekaavio}/{xy viivakuvaaja}/{todennäköisyyden normaalin kuvaaja}• {Hist}/{Box}/{N·Dis}/{Brkn} ... {histogramma}/{med-box-kuvaaja}/

{normaalijakaumakäyrä}/{katkoviivakuvaaja}• {X}/{Med}/{X^2}/{X^3}/{X^4} ... {lineaarinen regressiokuvaaja}/{Med-Med-kuvaaja}/

{toisen asteen regressiokuvaaja}/{kolmannen asteen regressiokuvaaja}/{neljännenasteen regressiokuvaaja}

• {Log}/{Exp}/{Pwr}/{Sin}/{Lgst} ... {logaritminen regressiokuvaaja}/{eksponentiaalisen regression kuvaaja}/{potenssiregressiokuvaaja}/{siniregressiokuvaaja}/{logistinen regressiokuvaaja}

• XList (x-akselin datalista)• {LIST} ... {Lista 1–26}

• YList (y-akselin datalista)• {LIST} ... {Lista 1–26}

• Taajuus (arvon esiintymien lukumäärä)• {1} ... {yksi-yhteen-kuvaaja}• {LIST} ... {Listan 1–26} taajuusdata

• Mark Type (kuvaajan merkin tyyppi)• { }/{×}/{•} ... pistekaavion pisteet

• Outliers (poikkeavien arvojen määritykset)• {On}/{Off} ... {näytä}/{älä näytä} Med-Box-kuvaajan poikkeavat arvot


20050301

2. Kuvaajan piirtäminen / piirtämättä jättäminen [GRPH]-[SET]

Seuraavan menettelyn avulla voidaan määrittää kuvaajavalikon jokaisen valikonpiirtämisasetukseksi ”piirrä” (On) tai ”älä piirrä” (Off).

uKuvaajan piirrä/älä piirrä -asetuksen määrittäminen1. Painamalla 1(GRPH) 4(SEL) voit tuoda kuvaajan On/Off-näytön näkyviin.

• Huomaa, että Kuvaajan 1 (kuvaajavalikon kohta GPH1) asetus on StatGraph1,Kuvaajan 2 asetus on StatGraph2 ja Kuvaajan 3 asetus on StatGraph3.

2. Kohdistinnäppäimien avulla voit siirtää korostusta kuvaajaan, jonka asetusta haluatmuuttaa, ja vastaavalla toimintonäppäimellä voit muuttaa asetusta.• {On}/{Off} ... {On (piirrä)}/{Off (älä piirrä)}• {DRAW} ... {piirtää kaikki kuvaajat, joiden asetus on On}

3. Voit palata kuvaajavalikkoon painamalla J.


# V-ikkunan parametrit määritetään yleensäautomaattisesti tilastollisten kuvaajienyhteydessä. Jos haluat määrittää V-ikkunanparametrit manuaalisesti, Stat Wind -kohteenarvoksi on vaihdettava Manual.Kun tilastodatalista on näytössä,suorita seuraava menettely.

!m(SETUP)2(Man)

J(Palaa aikaisempaan valikkoon.)

Huomaa, että V-ikkunan parametrit onmääritetty automaattisesti seuraavantyyppisille kuvaajille huolimatta siitä,onko Stat Wind -kohteen arvo Manual.

1-Sample Z Test, 2-Sample Z Test, 1-Prop ZTest, 2-Prop Z Test, 1-Sample t Test,2-Sample t Test, χ2 Test, 2-Sample F Test(vain x-akseli jätetään huomiotta).

# Oletusasetus käyttää automaattisesti List 1-listan dataa x-akselin (vaaka-akselin) arvoinaja List 2 -listan dataa y-akselin (pystyakselin)arvoina. Jokainen x/y-datajoukko onpistekaavion piste.

20050301

6-2 Yhden muuttujan tilastotietojen laskeminenja niiden kuvaajat

Yhden muuttujan datassa on vain yksi muuttuja. Jos esimerkiksi lasket luokan jäsenienkeskipituutta, muuttujia on vain yksi (pituus).Yhden muuttujan tilastot sisältävät jakauman ja summan. Yhden muuttujan tilastoissavoidaan käyttää seuraavia kuvaajatyyppejä.Voit myös määrittää haluamasi asetukset sivujen 6-1-2 kohdan ”Kuvaajan parametrienmuuttaminen” menettelyjen mukaisesti ennen jokaisen kuvaajan piirtämistä.

kkkkk Todennäköisyyden normaalikuvaaja (NPP)Tämä kuvaaja vertaa datan kasautumissuhdetta normaalijakauman kasautumissuhteeseen.XList määrittää listan, johon data syötetään, ja Mark Type määrittää kuvaajan pisteenäkäytettävän { / × / • } merkin.

Voit palata tilastodatalistaan painamalla A, J tai !J(QUIT).

kkkkkHistogrammi (Pylväskuvaaja) (Hist)XList määrittää listan, johon data syötetään, ja Freq määrittää listan, johon datan taajuussyötetään. Freq-arvo on 1, jos taajuutta ei ole määritetty.

6-2-1Yhden muuttujan tilastotietojen laskeminen ja niiden kuvaajat

⇒w(Piirrä)

Näyttö on edellä olevan näköinen ennen kuvaajan piirtämistä. Tässä vaiheessa voit muuttaaStart- ja Width-arvoja.

20050301

kMed-box-kuvaaja (MedBox)Tämän kuvaajatyypin avulla voit tarkastella useiden datakohteiden ryhmittelyä tietyilläväleillä. Kehys ympäröi kaikkea dataa ensimmäisestä kvartiilista (Q1) kolmanteen kvartiiliin(Q3), ja mediaaniin (Med) on piirretty viiva. Kehyksen kummastakin päästä ulkonee viivojadatan minimiin (minX) ja maksimiin (maxX).Paina tilastodatalistassa 1(GRPH), jolloin kuvaajavalikko tulee näkyviin, paina 6(SET)ja muuta haluamasi kuvaajan (GPH1, GPH2, GPH3) kuvaajatyypiksi med-box-kuvaaja.

Voit piirtää kehyksen ulkopuolisen datan kuvaajan määrittämällä kuvaajan tyypiksi”MedBox”. Määritä tämän jälkeen kuvaajan tyypin määrittämiseen käytettävässä näytössäOutliers-asetukseksi ”On” ja piirrä kuvaaja.


minX

MedQ1 Q3 maxX

20050301

kNormaalijakaumakäyrä (N • Dis)Normaalijakaumakäyrä piirretään seuraavan normaalijakaumafunktion mukaan.

y =1

(2 π) xσn

e–

2xσn2

(x–x) 2

XList määrittää listan, johon data syötetään, ja Freq määrittää listan, johon datan taajuussyötetään. Freq-arvo on 1, jos taajuutta ei ole määritetty.

kKatkoviivakuvaaja (Brkn)Viivat yhdistävät histogrammipalkin keskikohdat.XList määrittää listan, johon data syötetään, ja Freq määrittää listan, johon datan taajuussyötetään. Freq-arvo on 1, jos taajuutta ei ole määritetty.


⇒w(Piirrä)

Näyttö on edellä olevan näköinen ennen kuvaajan piirtämistä. Tässä vaiheessa voit muuttaaStart- ja Width-arvoja.

20050301

k Piirretyn yhden muuttujan kuvaajan laskutoimituksen tulostennäyttäminen

Yhden muuttujan tilastot voidaan ilmaista sekä kuvaajina että parametriarvoina. Kunnämä kuvaajat näytetään, yhden muuttujan laskutoimituksen tulokset näkyvät alla olevanmukaisesti, kun painat 1(1VAR).

• Vieritä listaa c-näppäimen avulla, jolloin voit tarkastella näytön alalaidan ulkopuolellejääviä kohteita.

Seuraavassa kuvaillaan parametrien merkityksiä.

o ............. keskiarvoΣx ........... summaΣx2 .......... neliöiden summaxσn .......... perusjoukon standardipoikkeamaxσn–1 ........ otoksen standardipoikkeaman ............. datakohteiden lukumääräminX ....... minimiQ1 .......... ensimmäinen kvartiiliMed ........ mediaaniQ3 .......... kolmas kvartiilimaxX ...... maksimiMod ........ tilaMod : n datamoodin kohteiden lukumääräMod : F datamoodin taajuus

• Palaa alkuperäiseen yhden muuttujan tilastokuvaajaan painamalla 6(DRAW).


# Kun Mod voi tuottaa useita ratkaisuja,ne kaikki näytetään.

20050301

6-3-1Kahden muuttujan tilastotietojen laskeminen ja niiden kuvaajat

6-3 Kahden muuttujan tilastotietojen laskeminenja niiden kuvaajat

k Pistekaavion ja xy-viivakaavion piirtäminen

KuvausSeuraava menettely piirtää pistekaavion ja yhdistää sen pisteet. xy-viivakaavion tulee näkyviin.

Asetus1. Siirry päävalikosta STAT-moodiin.

Suorittaminen2. Syötä data listaan.

3. Valitse kuvaajan tyypiksi Scat (pistekaavio) tai xy (xy-viivakaavio) ja suorita kuvaajatoiminto.

Voit palata tilastodatalistaan painamalla A, J tai !J(QUIT).

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä alla näkyvät kaksi datajoukkoa. Piirrä data seuraavaksipistekaavioon ja yhdistä pisteet. xy-viivakaavio tulee näkyviin.

0.5, 1.2, 2.4, 4.0, 5.2 (xList)–2.1,0.3, 1.5, 2.0, 2.4 (yList)

Menettely1m STAT2 a.fwb.cw

c.ewewf.cw

e

-c.bwa.dw

b.fwcwc.ew

3 (pistekaavio)1(GRPH)6(SET)c1(Scat)J1(GPH1)

3 (xy-viivakaavio)1(GRPH)6(SET)c2(xy)J1(GPH1)

Tulosnäyttö

(pistekaavio)

(xy-viivakaavion)


20050301

k Regressiokuvaajan piirtäminen

KuvausSeuraavan menettelyn avulla voit syöttää tilastollista muuttujaparidataa, suorittaaregressiolaskutoimituksen datan perusteella ja piirtää tuloksien kuvaajan.


Suorittaminen2. Syötä data listaan ja piirrä pistekaavio.

3. Valitse regressiotyyppi, suorita laskutoimitus ja näytä regressioparametrit.

4. Piirrä regressiokuvaaja.


# Voit jäljittää regressiokuvaajaa. Jäljitystäei voi vierittää.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä alla olevat kaksi datajoukkoa ja piirrä data pistekaavioon.Suorita seuraavaksi datan logaritminen regressio, jolloin regressionparametrit näytetään, ja piirrä vastaava regressiokuvaaja.

0.5, 1.2, 2.4, 4.0, 5.2 (xList)–2.1,0.3, 1.5, 2.0, 2.4 (yList)


c.ewewf.cw

e

-c.bwa.dw

b.fwcwc.ew

1(GRPH)6(SET)c1(Scat)J1(GPH1)

31(CALC)6(g)2(Log)46(DRAW)

Tulosnäyttö


20050301

kkkkkRegressiotyypin valitseminenKun olet piirtänyt muuttujaparin tilastodatan kuvaajan, paina 1(CALC). Tämän jälkeen voitvalita näytön alalaidassa olevasta toimintovalikosta haluamasi regressiotyypin.

• {2VAR} ... {tilastollisen muuttujaparin tulokset}

• {X}/{Med}/{X^2}/{X^3}/{X^4}/{Log}/{Exp}/{Pwr}/{Sin}/{Lgst}... {lineaarinen regressio}/{Med-Med-regressio}/{toisen asteen regressio}/{kolmannenasteen regressio}/{neljännen asteen regressio}/{logaritminen regressio}/{eksponentiaalinen regressio}/{potenssiregressio}/{siniregressio}/{logistinen regressio}-laskutoimitus ja kuvaajan luominen

kkkkkRegressiolaskutoimituksen tulosten näyttäminenKun suoritat regressiolaskutoimituksen, regressiokaavaparametrin (kuten a ja blineaarisessa regressiossa y = ax + b) laskutoimituksen tulokset näkyvät näytössä.Näiden avulla voit saada tilastolaskutoimituksen tuloksia.Regressioparametrit lasketaan heti, kun painat regressiotyypin valitsevaa toimintonäppäintäkuvaajan ollessa näytössä.

kkkkk Tilastolaskutoimitusten tulosten kuvaajien piirtäminenKun parametrien laskutoimituksen tulos on näytössä, voit piirtää näytössä olevanregressiokaavan kuvaajan painamalla 6(DRAW).


20050301

kkkkk Lineaarinen regressiokuvaajaLineaarinen regressio käyttää pienimmän neliösumman menetelmää piirtämään suoranviivan, joka kulkee mahdollisimman monen datapisteen läheltä ja palauttaa viivankulmakertoimen sekä y-akselin leikkauspisteen (y-koordinaatin, jossa x = 0) arvon.Tämän graafinen esitys on lineaarinen regressiokuvaaja.

1(CALC)2(X)6(DRAW)

Seuraava on lineaarisen regressiomallin kaava.y = ax + b

a ............. regressiokerroin (kulmakerroin)b ............. regressiovakio (y-akselin leikkauspiste)r ............. korrelaatiokerroinr2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe

kkkkkMed-Med-kuvaajaKun on syytä olettaa, että ääriarvoja on useita, Med-Med-kuvaajaa voidaan käyttää pienimmänneliösumman menetelmän sijaan. Tämä muistuttaa lineaarista regressiota, mutta minimoiääriarvojen vaikutukset.

1(CALC)3(Med)6(DRAW)

Seuraava on Med-Med-kuvaajamallin kaava.y = ax + b

a ............. Med-Med-kuvaajan kulmakerroinb ............. Med-Med-kuvaajan y-akselin leikkauspiste


# Syötä taajuusdatan arvoksi positiivinenkokonaisluku. Muut arvot (desimaaliluvutja niin edelleen) aiheuttavat virheen.

20050301

kkkkk Toisen, kolmannen ja neljännen asteen regressiokuvaajatToisen, kolmannen ja neljännen asteen regressiokuvaajat esittävät pistekaaviondatapisteiden välistä yhteyttä. Se käyttää pienimmän neliösumman menetelmäämahdollisimman monen datapisteen läheltä kulkevan käyrän piirtämiseen. Tätäesittävä kaava on toisen, kolmannen tai neljännen asteen regressio.

Esimerkki toisen asteen regressiosta1(CALC)4(X^2)6(DRAW)

Toisen asteen regressioMallin kaava ........ y = ax2 + bx + ca ............. regression toinen kerroinb ............. regression ensimmäinen kerroinc ............. regressiovakio (y-akselin leikkauspiste)r2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe

Kolmannen asteen regressioMallin kaava ........ y = ax3 + bx2 + cx + da ............. regression kolmas kerroinb ............. regression toinen kerroinc ............. regression ensimmäinen kerroind ............. regressiovakio (y-akselin leikkauspiste)r2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe

Neljännen asteen regressioMallin kaava ........ y = ax4 + bx3 + cx2 + dx + ea ............. regression neljäs kerroinb ............. regression kolmas kerroinc ............. regression toinen kerroind ............. regression ensimmäinen kerroine ............. regressiovakio (y-akselin leikkauspiste)r2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe


20050301

k Logaritminen regressiokuvaajaLogaritminen regressio kuvaa y:n arvoa x:n logaritmisena funktiona. Logaritmisenregression tavallinen kaava on y = a + b × In x, joten jos X = In x, kaava vastaalineaarista regressiokaavaa y = a + bX.

1(CALC)6(g)2(Log)6(DRAW)

Seuraava on logaritmisen regressiomallin kaava.y = a + b • ln x

a ............. regressiovakiob ............. regressiokerroinr .............. korrelaatiokerroinr2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe

k Eksponentiaalinen regressiokuvaajaEksponentiaalinen regressio kuvaa y:n arvoa suhteessa x:n eksponentiaaliseen funktioon.Eksponentiaalisen regression yleinen kaava on y = a × ebx, joten jos määritämme molempienpuolien logaritmit, saamme In y = In a + bx. Jos seuraavaksi määritämme, että Y = In y ja A =In a, kaava vastaa lineaarisen regression kaavaa Y = A + bx.

1(CALC)6(g)3(Exp)6(DRAW)

Seuraava on eksponentiaalisen regressiomallin kaava.y = a • ebx

a ............. regressiokerroinb ............. regressiovakior ............. korrelaatiokerroinr2 ............ determinaatiokerroinMSe ........ keskineliövirhe


20050301

kkkkk Potenssiregression kuvaaja

Potenssiregressio kuvaa y:n arvoa suhteessa x:n potenssiin. Potenssiregressionyleinen kaava on y = a × xb, joten jos otamme molempien puolien logaritmit, saamme Iny = In a + b × In x. Jos seuraavaksi määritämme, että X = In x, Y = In y ja A = In a, kaavavastaa lineaarisen regression kaavaa Y = A + bX.

1(CALC)6(g)4(Pwr)

6(DRAW)

Seuraava on potenssiregressiomallin kaava.

y = a • xb

a ............. regressiokerroin

b ............. regression potenssi

r ............. korrelaatiokerroin

r2 ............. determinaatiokerroin

MSe ........ keskineliövirhe

kkkkk Siniregression kuvaaja

Siniregressio on hyödyllinen syklistä dataa käsiteltäessä.

Seuraava on siniregressiomallin kaava.

y = a·sin(bx + c) + d

Kun tilastodatalista on näytössä, suorita seuraava näppäintoimintosarja.

1(CALC)6(g)5(Sin)

6(DRAW)

Varmista, että laskimen käyttämän kulman yksikön arvo on Rad (radiaanit) silloin kun piirrätsiniregressiokuvaajaa. Siniregressiolaskutoimitus tehdään radiaaneja käyttäen, siksi senkuvaajaa ei voi piirtää oikein, jos kulman yksikön arvo on toinen.

• Tiettyjen datatyyppien laskeminen saattaa viedä runsaasti aikaa. Tämä ei tarkoitavirhetilannetta.


20060601

20050301

kkkkk Logistinen regressiokuvaajaLogistinen regressio on hyödyllinen käsiteltäessä aikaan perustuvia ilmiöitä, jotka kasvavatjatkuvasti ja jotka saavuttavat saturaatiopisteen.Seuraava on logistisen regressiomallin kaava.

y = c1 + ae–bx

1(CALC)6(g)6(g)1(Lgst)6(DRAW)

• Tiettyjen datatyyppien laskeminen saattaa viedä runsaasti aikaa. Tämä ei tarkoita virhetilannetta.

kkkkk JäännöslaskutoimituksetTodelliset pisteet (y-koordinaatit) ja regressiomallin etäisyydet voidaan laskearegressiolaskutoimitusten aikana.

Kun tilastodatalista on näkyvissä, palauta asetusnäyttö ja määritä LIST-arvo (List 1–List 26)Resid List -asetukselle. Laskettu jäännösdata tallennetaan määritettyyn listaan.

Pisteiden ja regressiomallin välinen etäisyys pystysuunnassa tallennetaan listaan.

Regressiomallin yläpuolella olevat pisteet ovat positiivisia ja alapuolella olevat ovat negatiivisia.

Jäännöslaskutoimitukset voidaan suorittaa ja tallentaa kaikkien regressiomallien tapauksessa.


# Valitussa listassa oleva data tyhjennetään.Jokaisen kuvaajan jäännös tallennetaansamassa järjestyksessä kuin mallinakäytettävässä datassa.

20050301

kkkkk Piirretyn muuttujaparin kuvaajan laskutoimituksen tulosten näyttäminenMuuttujaparin tilastot voidaan ilmaista sekä kuvaajina että parametriarvoina. Kun nämäkuvaajat näytetään, muuttujaparin laskutoimituksen tulokset näkyvät seuraavasti painettuasi1(CALC)1(2VAR).

• Vieritä listaa c-näppäimen avulla, jolloin voit tarkastella näytön alalaidan ulkopuolellejääviä kohteita.

o ............... xList-listaan tallennetundatan keskiarvo

Σx ............. xList-listaan tallennetundatan summa

Σx2 ............ xList-listaan tallennetundatan neliöiden summa

xσn ............ xList-listaan tallennetundatan perusjoukonstandardipoikkeama

xσn-1 .................. xList-listaan tallennetundatan otoksenstandardipoikkeama

n ............... datan järjestyslukup ............... yList-listaan tallennetun

datan keskiarvoΣy ............. yList-listaan tallennetun

datan summa

kkkkkRegressiokuvaajan kaavan kopioiminen GRAPH-moodiinRegressiokaavan laskutoimituksen tulokset voidaan kopioida GRAPH -moodin kuvaajienrelaatiolistaan ja ne voidaan tallentaa ja niitä voidaan vertailla keskenään.

1. Kun regressiolaskutoimituksen tulos on näytössä (katso sivun 6-3-5 kohtaa”Regressiolaskutoimituksen tulosten näyttäminen”), paina 5(COPY).• Tämä tuo näkyviin GRAPH -moodin kuvaajien relaatiolistan.*1

2. Voit korostaa alueen, johon haluat kopioida näytössä olevan tuloksen regressiokaavan,f- ja c-näppäinten avulla.

3. Voit tallentaa kopioidun kuvaajan kaavan ja palata edelliseen regressiolaskutoimituksentulosnäyttöön painamalla w.


Σy2 ...... yList-listaan tallennetun datanneliöiden summa

yσn ...... yList-listaan tallennetun datanperusjoukon standardipoikkeama

yσn-1 .... yList-listaan tallennetun datanotoksen poikkeama

Σxy ..... xList- ja yList-listoihin tallennetundatan tulon summa

minX ... xList-listaan tallennetun datan minimimaxX .. xList-listaan tallennetun datan maksimiminY ... yList-listaan tallennetun datan minimimaxY .. yList-listaan tallennetun datan maksimi

*1Kuvaajien kaavojen regressiokaavojaei voi muokata GRAPH -moodissa.

20050301

kkkkkUseat kuvaajatVoit piirtää useita kuvaajia samaan näyttöön vaihtamalla kohdan ”Kuvaajan parametrienmuuttaminen” menetelmän mukaisesti kahden tai kaikkien kolmen kuvaajan piirtämisenasetukseksi On ja painamalla 6(DRAW) (katso sivu 6-1-4). Kuvaajien piirtämisen jälkeenvoit valita haluamasi yhden muuttujan tilasto- tai regressiolaskutoimituksia suoritettaessakäytettävän kuvaajan kaavan.

1(CALC)2(X)

• Näytön ylälaidan teksti ilmaisee kulloinkin valittuna olevan kuvaajan (StatGraph1 =Kuvaaja 1, StatGraph2 = Kuvaaja 2, StatGraph3 = Kuvaaja 3)

1. Paina c. Näytön ylälaidassa näkyvä kuvaajan nimi vaihtuu.

2. Kun haluamasi kuvaaja on valittuna, paina w.


20050301

k Funktion kuvaajan piirtäminen tilastokuvaajan päälleKuvausVoit piirtää muuttujaparin tilastollisen kuvaajan minkä tahansa haluamasi funktiokuvaajan päälle.


Suorittaminen2. Syötä data listaan ja piirrä tilastokaavio.3. Tuo kuvaajatoimintovalikko näkyviin ja syötä funktio, jonka haluat piirtää

tilastokuvaajan päälle.4. Piirrä funktion kuvaaja.


20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Syötä alla näkyvät kaksi datajoukkoa. Piirrä seuraavaksi datapistekaavioon ja piirrä funktiokuvaaja y = 2ln x.

0.5, 1.2, 2.4, 4.0, 5.2–2.1, 0.3, 1.5, 2.0, 2.4


c.ewewf.cw

e

-c.bwa.dw

b.fwcwc.ew

1(GRPH)1(GPH1)32(DefG)cIvw(Register Y1 = 2In x)

46(DRAW)

Tulosnäyttö


# Voit myös suorittaa jäljityksen ja muitatoimintoja piirretyille funktiokuvaajille.

# Muita kuin suorakaidekoordinaattikuvaajiaei voida piirtää.

# Voit palauttaa syötettä edeltäneen lausekkeenpainamalla J syöttäessäsi funktiota.

Voit tyhjentää syötetyn lausekkeen ja palatatilastodatalistaan painamalla !J(QUIT).

20050301

6-4 Tilastolaskutoimitusten suorittaminenKaikki tilastolaskutoimitukset on tähän mennessä suoritettu kuvaajan näyttämisen jälkeen.Seuraavien toimintojen avulla voidaan suorittaa pelkät tilastolaskutoimitukset.

uuuuu Tilastolaskutoimitusten datalistojen määrittäminenSinun on syötettävä haluamasi laskutoimituksen vaatima tilastodata ja määritettävä sensijainti ennen laskutoimituksen aloittamista. Tuo tilastodata näkyviin ja paina 2(CALC)6(SET).

Seuraavassa on lueteltu jokaisen kohdan merkitys.1Var XList ............ yhden muuttujan tilaston x-arvojen sijainti (XList)1Var Freq ............ yhden muuttujan taajuusarvot (Frequency)2Var XList ............ muuttujaparin tilaston x-arvojen sijainti (XList)2Var YList ............ muuttujaparin tilaston y-arvojen sijainti (YList)2Var Freq ............ muuttujaparin taajuusarvot (Frequency)

• Tämän luvun laskutoimitukset suoritetaan edellä mainittujen määritelmien mukaisesti.

6-4-1Tilastolaskutoimitusten suorittaminen

20050301

kkkkk Yhden muuttujan tilastolaskutoimituksetKohdan ”Piirretyn yhden muuttujan kuvaajan laskutoimituksen tulosten näyttäminen”esimerkissä tilastolaskutoimituksen tulokset näytettiin kuvaajan piirtämisen jälkeen. Nämäolivat graafisen näytön muuttujien ominaisuuksien numeerisia ilmaisuja.Nämä arvot voidaan saada myös suoraan tuomalla tilastodatalista näkyviin ja painamalla2(CALC)1(1VAR).

Tämän jälkeen painamalla f tai c voit vierittää tilastolaskutoimituksen tulosnäyttöä jatarkastella muuttujien ominaisuuksia.Lisätietoja näiden tilastollisten arvojen merkityksistä on kohdassa ”Piirretyn yhden muuttujankuvaajan laskutoimituksen tulosten näyttäminen” (sivu 6-2-4).

kkkkkMuuttujaparin tilastolaskutoimituksetKohdan ”Piirretyn muuttujaparin kuvaajan laskutoimituksen tulosten näyttäminen”esimerkissä tilastolaskutoimituksen tulokset näytettiin kuvaajan piirtämisen jälkeen.Nämä olivat graafisen näytön muuttujien ominaisuuksien numeerisia ilmaisuja.Nämä arvot voidaan saada myös suoraan tuomalla tilastodatalista näkyviin ja painamalla2(CALC)2(2VAR).

Tämän jälkeen painamalla f tai c voit vierittää tilastolaskutoimituksen tulosnäyttöä jatarkastella muuttujien ominaisuuksia.Lisätietoja näiden tilastollisten arvojen merkityksistä on kohdassa ”Piirretyn muuttujaparinkuvaajan laskutoimituksen tulosten näyttäminen” (sivu 6-3-11).


20050301

kRegressiolaskutoimituksetKohtien ”Lineaariset regressiokuvaajat” – ”Logistiset regressiokuvaajat”regressiolaskutoimitusten tulokset näytettiin kuvaajan piirtämisen jälkeen. Tässäregressioviivan tai regressiokäyrän jokaisen kertoimen arvo ilmaistaan numerona.Voit määrittää saman lausekkeen suoraan datan syöttönäytössä.Painamalla 2(CALC)3(REG) voit tuoda näkyviin funktiovalikon, joka sisältää seuraavat kohteet.

• {X}/{Med}/{X^2}/{X^3}/{X^4}/{Log}/{Exp}/{Pwr}/{Sin}/{Lgst} ... {lineaarinen regressio}/{Med-Med}/{toisen asteen regressio}/{kolmannen asteenregressio}/{neljännen asteen regressio}/{logaritminen regressio}/{eksponentiaalinenregressio}/{potenssiregressio}/{siniregressio}/{logistinen regressio} parametrit

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Näytä yhden muuttujan regressioparametrit

2(CALC)3(REG)1(X)

Tässä näytössä näkyvien parametrien merkitykset ovat samoja kuin kohdissa ”Lineaarinenregressiokuvaaja” – ”Logistinen regressiokuvaaja”.

uuuuu Determinaation (r2) MSe:n kertoimen laskeminen

Voit käyttää STAT-moodia determinaation (r2) kertoimen laskemiseen toisen, kolmannen janeljännen asteen regressiossa. Seuraavat MSe-laskutoimitustyypit ovat myös käytettävissäjokaisessa regressiotyypissä.


20050301

• Lineaarinen regressio ... MSe = Σ1n – 2 i=1

n

(yi – (axi+ b))2

• Toisen asteen regressio ... MSe = Σ1n – 3 i=1

n

(yi – (axi + bxi+ c))22

• Kolmannen asteen regressio ... MSe = Σ1n – 4 i=1

n

(yi – (axi3+ bxi + cxi +d ))22

• Neljännen asteen regressio... MSe = Σ1n – 5 i=1

n

(yi – (axi4+ bxi

3 + cxi + dxi

+ e))22

• Logaritminen regressio ... MSe = Σ1n – 2 i=1

n

(yi – (a + b ln xi ))2

• Eksponentiaalinen regressio ... MSe = Σ1n – 2 i=1

n

(ln yi – (ln a + bxi ))2

• Potenssiregressio ... MSe = Σ1n – 2 i=1

n

(ln yi – (ln a + b ln xi ))2

• Siniregressio ... MSe = Σ1n – 2 i=1

n

(yi – (a sin (bxi + c) + d ))2

• Logistinen regressio ... MSe = Σ1n – 2 1 + ae-bxi

Ci=1

n

yi –2

uuuuuRegressiokuvaajien arvojen likiarvojen laskeminen

STAT-moodi sisältää myös Y-CAL-funktion, joka käyttää regressiota y-arvon likiarvon laskemiseentietylle x-arvolle muuttujaparin tilastollisen kuvaajan piirtämisen jälkeen.Y-CAL-funktion käytön yleinen menettely on seuraava.

1. Painamalla regressiokuvaajan piirtämisen jälkeen !5(G-SLV)1(Y-CAL) voitsiirtyä kuvaajan valintamoodiin ja paina sitten w.Jos näytössä on useita kuvaajia, valitse haluamasi kuvaaja näppäimien f ja cavulla ja paina w.• Tämä tuo näkyviin x-arvon syöttämisen

valintaikkunan.


20050301

2. Syötä x:lle haluamasi arvo ja paina sitten w.

• Tällöin x- ja y-koordinaatit tulevat näkyviin näytön alalaitaan ja osoitin siirtyy kuvaajanvastaavaan kohtaan.

3. Painamalla v tai numeronäppäintä voit tuoda x-arvon syöttämisen valintaikkunanjälleen näkyviin, jolloin voit suorittaa halutessasi toisen likimääräisen arvonlaskutoimituksen.

4. Paina lopuksi J, jolloin koordinaattiarvot tyhjennetään ja osoitin poistuu näytöstä.• Osoitin ei tule näkyviin, jos lasketut koordinaatit eivät ole näytön alueessa.• Koordinaatit eivät tule näkyviin, jos asetusnäytön ”Coord”-kohteen arvo on ”Off”.• Y-CAL-funktiota voidaan käyttää myös DefG-ominaisuuden avulla piirretyissä kuvaajissa.

uuuuu Regressiokaavan kopioimistoiminto regressiolaskutoimituksentulosnäytössä

Jos olet piirtänyt tilastollisen kuvaajan (kuten pistekaavion) ja ottanut käyttöön tavallisenregressiokaavan kopioimistoiminnon, jonka avulla voit kopioida regressiolaskutoimituksentulosnäytön, voit ottaa käyttöön STAT-moodin. Se sisältää toiminnon, jonka avulla voitkopioida regressiolaskutoimituksen tuloksena saadun regressiokaavan. Voit kopioidatuloksena saatavan regressiokaavan painamalla 6(COPY).


20050301

k Likimäsäisen arvon laskutoimitus ( , )Piirrettyäsi regressiokuvaajan STAT-moodin avulla voit käyttää RUN • MAT -moodiaregressiokuvaajan x- ja y-parametrien likiarvojen laskemiseen.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Suorita viereisiin arvoihin perustuva lineaarinenregressio ja laske -ja -likiarvot, kun xi = 20ja yi = 1000

1. Siirry päävalikosta STAT-moodiin.

2. Syötä data listaan ja piirrä lineaarinen regressiokuvaaja.

3. Siirry päävalikosta RUN • MAT-moodiin.

4. Paina näppäimiä seuraavasti.

ca(xi-arvo)K5(STAT)2( )w

Näkyviin tulee ( ) likiarvo xi = 20.

baaa(yi-arvo)1( )w

Näkyviin tulee likiarvo yi = 1000.


# Med-Med-regression, toisen asteenregression, kolmannen asteen regression,neljännen asteen regression, siniregression

tai logistisen regression kuvaajan likiarvojaei voida laskea.

xi yi10 100315 100520 101025 101130 1014

20050301

k Todennäköisyyden normaalijakauman laskutoimituksetVoit laskea yhden muuttujan tilastotietojen todennäköisyyden normaalijakaumia RUN • MAT-moodin avulla.Painamalla K6(g)3(PROB)6(g) voit tuoda näkyviin funktiovalikon, joka sisältääseuraavat vaihtoehdot.

• {P(}/{Q(}/{R(} ... laskee todennäköisyyden {P(t)}/{Q(t)}/{R(t)} normaaliarvon• {t(} ... {laskee satunnaismuuttujan t(x) normaaliarvon}

• Normaalitodennäköisyys P(t), Q(t) ja R(t) sekä satunnaismuuttujan normaali t(x)lasketaan seuraavien kaavojen avulla.

Tavallinen normaalijakauma

P (t) Q (t) R (t)

t t t0 0 0

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Seuraava taulukko sisältää 20 korkeakouluopiskelijan pituuksienmittaustulokset. Määrittele välillä 160,5 – 175,5 cm olevien opiskelijoidenosuus. Mikä on 175,5 cm pitkän opiskelijan prosenttipiste?

Luokan nro Pituus (cm) Taajuus 1 158.5 12 160.5 13 163.3 24 167.5 25 170.2 36 173.3 47 175.5 28 178.6 29 180.4 210 186.7 1


20050301

1. Siirry päävalikosta STAT-moodiin.

2. Syötä pituusdata List 1 -listaan ja taajuusdata List 2 -listaan.

3. Suorita yhden muuttujan tilastolaskutoimitukset.*1

2(CALC)6(SET)1(LIST)bw

c2(LIST)cw!J(QUIT)2(CALC)1(1VAR)

4. Paina m, valitse RUN • MAT-moodi ja paina K6(g)3(PROB), jolloin näyttöönpalautetaan todennäköisyyslaskutoimitusvalikko (PROB).

3(PROB)6(g)4(t() bga.f)w

(Satunnaismuuttujan normaali t arvolle 160,5cm) Tulos: –1.633855948( –1.634)

4(t() bhf.f)w

(Satunnaismuuttujan normaali t arvolle 175,5 cm) Tulos: 0.4963343361( 0.496)

1(P()a.ejg)-

1(P()-b.gde)w

(Prosenttiosuus kaikista) Tulos: 0.638921(63,9 % kaikista)

3(R()a.ejg)w

(Prosenttipiste) Tulos: 0.30995(prosenttipiste 31,0)


*1Satunnaismuuttujan normaali voidaansaada vain heti yhden muuttujantilastolaskutoimituksen suorittamisen jälkeen.

20050301


k Todennäköisyyksien normaalijakauman kuvaajan piirtäminenKuvausVoit piirtää todennäköisyyksien normaalijakauman kuvaajan kuvaajien manuaalisen luomisenja RUN • MAT -moodin avulla.


Suorittaminen2. Syötä suorakaiteen muotoisen koordinaattikuvaajan piirtämisen komennot.3. Syötä todennäköisyysarvo.

20050301


○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Piirrä todennäköisyyden normaalin P (0,5) kuvaaja.

Menettely1m RUN • MAT2!4(SKTCH)1(Cls)w5(GRPH)1(Y=)

3K6(g)3(PROB)6(g)1(P()a.fw

Tulosnäyttö

20050301

6-5 TestitZ-testin avulla voidaan tehdä useita vakiotestejä. Niiden avulla voidaan testata, edustaakootos koko perusjoukkoa, kun perusjoukon (kuten maan väestön) keskihajonta tunnetaanaiemman testin perusteella. Z-testausta käytetään markkinatutkimuksissa jamielipidetiedusteluissa, jotka toistetaan usein.1-Sample Z Test (yhden otoksen Z-testi) testaa tuntemattoman populaation keskiarvon,kun populaation keskihajonta tiedetään.2-Sample Z Test (kahden otoksen Z-testi) testaa kahden populaation keskiarvojenyhtäsuuruuden erillisten otosten perusteella, kun kummankin populaationkeskihajonnat tiedetään.1-Prop Z Test testaa onnistumisten tuntemattoman suhteen.2-Prop Z Test vertailee kahden populaation onnistumisten suhdetta.

T Test (t-testi) testaa hypoteesin, kun populaation keskihajontaa ei tiedetä. Todistettavanhypoteesin vastahypoteesia sanotaan nollahypoteesiksi ja todistettavaa hypoteesiavastahypoteesiksi. T-testillä testataan yleensä nollahypoteesia. Sen jälkeen määritetään,valitaanko nollahypoteesi vai vastahypoteesi.1-Sample t Test (yhden otoksen t-testi) testaa hypoteesin yhden tuntemattoman populaationkeskiarvon suhteen, kun populaation keskihajontaa ei tiedetä.2-Sample t Test (kahden otoksen t-testi) vertailee populaatioiden keskiarvoja, kunpopulaatioiden keskihajontoja ei tiedetä.LinearReg t Test (lineaarisen regression t-testi) laskee kahden tietosarjan välisenlineaarisen suhteen vahvuuden.

χ2 Test testaa useisiin toisistaan riippumattomiin ryhmiin kuuluvien otosten suhteitakoskevan hypoteesin. Sillä luodaan yleensä kahden kategorisen muuttujan (kuten kyllä, ei)ristiintaulukointi ja arvioidaan muuttujien riippumattomuutta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksiarvioitaessa henkilön liikenneonnettomuuteen joutumisen ja liikennesääntöjen tuntemuksenvälistä suhdetta.

2-Sample F Test (kahden otoksen F-testi) testaa otosvarianssien suhdetta koskevaahypoteesia. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi testattaessa useiden haitalliseksi epäiltyjentekijöiden, kuten tupakoinnin, alkoholin, vitamiinipuutosten, runsaan kahvinjuonnin, vähäisenliikunnan ja huonojen elämäntapojen, karsinogeenisia vaikutuksia.

ANOVA (varianssianalyysi) testaa hypoteesia siitä, että otosten populaatioiden keskiarvotovat yhtä suuret, kun otoksia on useita. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi testattaessa,vaikuttavatko eri materiaaliyhdistelmät lopputuotteen laatuun ja kestoikään.One-Way ANOVA -testiä (yksisuuntainen varianssianalyysi) käytetään, kun yksi muuttuja onriippumaton ja toinen riippuva.Two-Way ANOVA (kaksisuuntainen varianssianalyysi) käytetään, kun riippumattomiamuuttujia on kaksi ja riippuvia yksi.

6-5-1Testit

20050301

20070201

Seuraavilla sivuilla selitetään useita tilastolaskentamenetelmiä, jotka perustuvat edelläkuvailtuihin periaatteisiin. Lisätietoja tilastotieteen perusteista ja terminologiasta onyleisimmissä tilastotieteen oppikirjoissa.

Hae näyttöön testivalikko painamalla alussa olevassa STAT-moodinäytössä 3(TEST).Valikossa on seuraavat kohdat.

• 3(TEST)1(Z) ... Z-testit (sivu 6-5-2)

2(t) ... t-testit (sivu 6-5-10)

3(CHI) ... χ2-testi (sivu 6-5-18)

4(F) ... kahden otoksen F-testi (sivu 6-5-20)

5(ANOV) ... varianssianalyysi (sivu 6-5-22)

kkkkk Z-testit

uuuuuZ-testien yleiset toiminnot

Z-testin tuloskuvaajan piirtämisen jälkeen voidaan käyttää seuraavia kuvaajananalysointitoimintoja.

• 1(Z) ... Näyttää z-tuloksen.

Kun painat 1(Z), näytön alaosaan tulee z-tulos ja kohdistin näkyy kuvaajan vastaavassakohdassa (ellei kohta ole kuvaajanäytön alueen ulkopuolella).Jos kyseessä on kaksisuuntainen testi, kuvaajassa näkyy kaksi pistettä. Siirrä kohdistintapainamalla d ja e. Tyhjennä z-tulos painamalla J.

• 2(P) ... Näyttää p-arvon.

Painamalla 2(P) voit tuoda näytön alaosaan p-arvon, mutta kohdistin ei tule näkyviin.Tyhjennä p-arvo painamalla J.

uuuuu 1-Sample Z Test

Tätä testiä käytetään hypoteesin testaukseen, kun populaation keskihajonta tiedetään.Yhden otoksen Z-testillä testataan normaalijakaumaa.

Z = o – 0

σμ

n

o : otoksen keskiarvoμo : populaation oletettu keskiarvoσ : populaation keskihajontan : otoksen koko

6-5-2Testit

# Kuvaajan piirtämisessä käytetään seuraaviaV-ikkunan asetuksia.Xmin = –3.2, Xmax = 3.2, Xscale = 1,Ymin = –0.1, Ymax = 0.45, Yscale = 0.1

# Analyysifunktion suorittaminen tallentaaautomaattisesti z- ja p-arvot vastaaviinalfa-muuttujiin Z ja P.

20050301

Suorita seuraavat näppäintoiminnot tilastodatalistasta.

3(TEST)1(Z)1(1-S)

Seuraavassa on esitetty kunkin kohteen merkitys, kun kyse on listan tietojen määrityksestä.

Data ............................ tietojen tyyppiµ .................................. populaation keskiarvon testausehdot (”G µ0” määrittää

kaksisuuntaisen testin, ”< µ0” määrittää alemmanyksisuuntaisen testin, ”> µ0” määrittää ylemmänyksisuuntaisen testin.)

µ0 ................................. populaation oletettu keskiarvoσ .................................. populaation keskihajonta (σ > 0)List .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää tietoina (List 1 - 26)Freq ............................. frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan

Seuraavassa on esitetty sellaisten parametritietojen määritysten merkitys, jotka eroavatlistan tietojen määrityksestä.

o .................................. otoksen keskiarvon .................................. otoksen koko (positiivinen kokonaisluku)

Kun olet asettanut kaikki parametrit, siirrä korostus kohtaan ”Execute” painamalla c jasuorita laskutoimitus tai piirrä kuvaaja painamalla jotakin alla olevista funktionäppäimistä.

• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.• 6(DRAW) ... Piirtää kuvaajan.

6-5-3Testit

20050301

Laskutoimituksen tulosesimerkki

µG11.4 ........................ testin suuntaz .................................. z-tulosp .................................. p-arvoo .................................. otoksen keskiarvoxσn-1 ............................. otoksen keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)n .................................. otoksen koko

• Lisätietoja kuvaajanäytön funktionäppäimistä 1(Z) ja 2(P) on kohdassa”Z-testien yleiset toiminnot” sivulla 6-5-2.

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 µ-ehtoa.

6-5-4Testit

20050301

uuuuuKahden otoksen Z-testiTätä testiä käytetään hypoteesin testaukseen, kun kahden populaation keskihajonnattiedetään. Kahden otoksen Z-testillä testataan normaalijakaumaa.

Z = o1 – o2σn1

12 σ

n2

22

+

o1 : otoksen 1 keskiarvoo2 : otoksen 2 keskiarvoσ1 : otoksen 1 populaation keskihajontaσ2 : otoksen 2 populaation keskihajontan1 : otoksen 1 kokon2 : otoksen 2 koko


3(TEST)1(Z)2(2-S)


Data ............................ tietojen tyyppiµ1 ................................. populaation keskiarvon testausehdot (”G µ2” määrittää

kaksisuuntaisen testin, ”< µ2” määrittää yksisuuntaisentestin, jossa otos 1 on pienempi kuin otos 2, ”> µ2” määrittääyksisuuntaisen testin, jossa otos 1 on suurempi kuin otos 2.)

σ1 ................................. otoksen 1 populaation keskihajonta (σ1 > 0)σ2 ................................. otoksen 2 populaation keskihajonta (σ2 > 0)List(1) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 1 tietoina (List 1 - 26)List(2) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 2 tietoina (List 1 - 26)Freq(1) ........................ otoksen 1 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Freq(2) ........................ otoksen 2 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan

6-5-5Testit

20050301

Seuraavassa on esitetty sellaisten parametritietojen määritysten merkitys, jotka eroavat listantietojen määrityksestä.

o1 ................................. otoksen 1 keskiarvon1 ................................. otoksen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)o2 ................................. otoksen 2 keskiarvon2 ................................. otoksen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)




µ1Gµ2 ........................... testin suuntaz ................................... z-tulosp .................................. p-arvoo1 ................................. otoksen 1 keskiarvoo2 ................................. otoksen 2 keskiarvox1σn-1 ............................ otoksen 1 keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)x2σn-1 ............................ otoksen 2 keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)n1 ................................. otoksen 1 kokon2 ................................. otoksen 2 koko


# [Save Res] ei tallenna viivan 2 µ1-ehtoa.

6-5-6Testit

20050301

uuuuuYhden suhteen Z-testiTällä testillä testataan onnistumisten tuntematonta suhdetta. Yhden suhteen Z-testillätestataan normaalijakaumaa.

Z = nx

np0(1– p0)

– p0 p0 : odotettu otoksen suhden : otoksen koko


3(TEST)1(Z)3(1-P)

Prop ............................ otoksen suhteen testausehdot (”G p0” määrittää kaksisuuntaisentestin, ”< p0” määrittää alemman yksisuuntaisen testin, ”> p0”määrittää ylemmän yksisuuntaisen testin.)

p0 ................................. odotettu otoksen suhde (0 < p0 < 1)x .................................. otoksen arvo (x > 0 kokonaisluku)n .................................. otoksen koko (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan




PropG0.5 .................... testin suuntaz ................................... z-tulosp .................................. p-arvop .................................. arvioitu otoksen suhden .................................. otoksen koko• Lisätietoja kuvaajanäytön funktionäppäimistä 1(Z) ja 2(P) on kohdassa

”Z-testien yleiset toiminnot” sivulla 6-5-2.

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 Prop-ehtoa.

6-5-7Testit

20070201

uuuuuKahden suhteen Z-testi

Tällä testillä vertaillaan onnistumisten suhdetta. Kahden suhteen Z-testillä testataannormaalijakaumaa.

Z = n1

x1

n2

x2–

p(1 – p )n1

1n2

1+

x1 : otoksen 1 tietojen arvox2 : otoksen 2 tietojen arvon1 : otoksen 1 kokon2 : otoksen 2 kokop : arvioitu otoksen suhde

Suorita seuraava näppäintoiminto tilastodatalistasta.

3(TEST)

1(Z)

4(2-P)

p1 ................................. otoksen suhteen testausehdot (”G p2” määrittääkaksisuuntaisen testin, ”< p2” määrittää yksisuuntaisentestin, jossa otos 1 on pienempi kuin otos 2, ”> p2” määrittääyksisuuntaisen testin, jossa otos 1 on suurempi kuin otos 2.)

x1 ................................. tietoarvo (x1 > 0 kokonaisluku) otoksesta 1

n1 ................................. otoksen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)

x2 ................................. tietoarvo (x2 > 0 kokonaisluku) otoksesta 2

n2 ................................. otoksen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)

Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)

Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.

• 6(DRAW) ... Piirtää kuvaajan.

6-5-8Testit

20050301


p1>p2 ............................ testin suuntaz ................................... z-tulosp .................................. p-arvop 1 ................................. arvioitu otoksen 1 suhdep 2 ................................. arvioitu otoksen 2 suhdep .................................. arvioitu otoksen suhden1 ................................. otoksen 1 kokon2 ................................. otoksen 2 koko


6-5-9Testit

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 p1 -ehtoa.

20050301

kkkkk t-testit

uuuuu t-testien yleiset toiminnot

t-testin tuloskuvaajan piirtämisen jälkeen voidaan käyttää seuraavia kuvaajan analysointitoimintoja.

• 1(T) ... Näyttää t-tuloksen.

Kun painat 1(T), näytön alaosaan tulee t-tulos ja kohdistin näkyy kuvaajan vastaavassakohdassa (ellei kohta ole kuvaajanäytön alueen ulkopuolella).Jos kyseessä on kaksisuuntainen testi, kuvaajassa näkyy kaksi pistettä. Siirrä kohdistintapainamalla d ja e.Tyhjennä t-tulos painamalla J.

•2(P) ... Näyttää p-arvon.

Painamalla 2(P) voit tuoda näytön alaosaan p-arvon, mutta kohdistin ei tule näkyviin.Tyhjennä p-arvo painamalla J.

6-5-10Testit

# Kuvaajan piirtämisessä käytetään seuraaviaV-ikkunan asetuksia.Xmin = –3.2, Xmax = 3.2, Xscale = 1,Ymin = –0.1, Ymax = 0.45, Yscale = 0.1

# Analyysifunktion suorittaminen tallentaaautomaattisesti t- ja p-arvot vastaaviinalfa-muuttujiin T ja P.

20050301

uuuuu Yhden otoksen t-testi

Tämä testi testaa hypoteesin yhden tuntemattoman populaation keskiarvon suhteen, kunpopulaation keskihajontaa ei tiedetä. Yhden otoksen t-testillä testataan t-jakaumaa.

t = o – 0µσx n–1

n

o : otoksen keskiarvoµ0 : populaation oletettu keskiarvoxσn-1 : otoksen keskihajontan : otoksen koko


3(TEST)2(t)1(1-S)


Data ............................ tietojen tyyppiµ .................................. populaation keskiarvon testausehdot (”G µ0” määrittää

kaksisuuntaisen testin, ”< µ0” määrittää alemman yksisuuntaisentestin, ”> µ0” määrittää ylemmän yksisuuntaisen testin.)

µ0 ................................. populaation oletettu keskiarvoList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää tietoina (List 1 - 26)Freq ............................. frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan


o .................................. otoksen keskiarvoxσn-1 ............................. otoksen keskihajonta (xσn-1 > 0)n .................................. otoksen koko (positiivinen kokonaisluku)


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen. • 6(DRAW) ... Piirtää kuvaajan.

6-5-11Testit

20050301


µ G 11.3 ...................... testin suuntat ................................... t-tulosp .................................. p-arvoo .................................. otoksen keskiarvoxσn-1 ............................. otoksen keskihajontan .................................. otoksen koko

• Lisätietoja kuvaajanäytön funktionäppäimistä 1(T) ja 2(P) on kohdassa”t-testin yleiset toiminnot” sivulla 6-5-10.

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 µ-ehtoa.

6-5-12Testit

20050301

uuuuu 2-Sample t Test

Kahden otoksen t-testi vertailee populaatioiden keskiarvoja, kun populaatioidenkeskihajontoja ei tiedetä. Kahden otoksen t-testillä testataan t-jakaumaa.Seuraavaa sovelletaan, kun yhdistäminen on käytössä.

t = o1 – o2

n1

1 + n2

1xp n–12σ

xp n–1 = σ n1 + n2 – 2(n1–1)x1 n–12 +(n2–1)x2 n–12σ σ

df = n1 + n2 – 2

Seuraavaa sovelletaan, kun yhdistäminen ei ole käytössä.

t = o1 – o2x1 n–1

2σn1

+ x2 n–12σ

n2

df = 1C 2

n1–1 +(1–C )2

n2–1

C = x1 n–1

2σn1

+ x2 n–12σ

n2

x1 n–12σ

n1


3(TEST)2(t)2(2-S)

6-5-13Testit

o1 : otoksen 1 keskiarvoo2 : otoksen 2 keskiarvo

x1σn-1 : otoksen 1 keskihajontax2σn-1 : otoksen 2 keskihajonta

n1 : otoksen 1 kokon2 : otoksen 2 koko

xpσn-1 : yhdistetyn otoksenkeskihajonta

df : vapausasteet

o1 : otoksen 1 keskiarvoo2 : otoksen 2 keskiarvo

x1σn-1 : otoksen 1 keskihajontax2σn-1 : otoksen 2 keskihajonta

n1 : otoksen 1 kokon2 : otoksen 2 kokodf : vapausasteet

20050301


Data ............................ tietojen tyyppiµ1 ................................. otoksen keskiarvon testausehdot (”G µ2” määrittää

kaksisuuntaisen testin, ”< µ2” määrittää yksisuuntaisentestin, jossa otos 1 on pienempi kuin otos 2, ”> µ2” määrittääyksisuuntaisen testin, jossa otos 1 on suurempi kuin otos 2.)

List(1) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 1 tietoina (List 1 - 26)List(2) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 2 tietoina (List 1 - 26)Freq(1) ........................ otoksen 1 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Freq(2) ........................ otoksen 2 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Pooled ......................... yhdistäminen On (käytössä) tai Off (ei käytössä)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan


o1 ................................. otoksen 1 keskiarvox1σn-1 ............................ keskihajonta (x1σn-1 > 0) otoksessa 1n1 ................................. otoksen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)o2 ................................. otoksen 2 keskiarvox2σn-1 ............................ keskihajonta (x2σn-1 > 0) otoksessa 2n2 ................................. otoksen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)



6-5-14Testit

20050301


µ1Gµ2 ........................... testin suuntat ................................... t-tulosp .................................. p-arvodf ................................. vapausasteeto1 ................................. otoksen 1 keskiarvoo2 ................................. otoksen 2 keskiarvox1σn-1 ............................ otoksen 1 keskihajontax2σn-1 ............................ otoksen 2 keskihajontaxpσn-1 ............................ yhdistetyn otoksen keskihajonta (näkyy vain, kun

yhdistäminen on käytössä.)n1 ................................. otoksen 1 kokon2 ................................. otoksen 2 koko

• Lisätietoja kuvaajanäytön funktionäppäimistä 1(T) ja 2(P) on kohdassa”t-testin yleiset toiminnot” sivulla 6-5-10.

6-5-15Testit

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 µ1 -ehtoa.

20050301

uuuuu LinearReg t Test

Lineaarisen regression t-testi käsittelee muuttujaparin tietosarjoja (x, y) -pareinaja määrittää regressiokaavan y = a + bx tietojen parhaat a, b -kertoimet pienimmänneliösumman menetelmällä. Se määrittää myös korrelaatiokertoimen ja t-arvon jalaskee x:n ja y:n välisen suhteen laajuuden.

b = Σ( x – o)( y – p)i=1

n

Σ(x – o)2

i=1

na = p – bo t = r n – 2

1 – r2

a : leikkauspisteb : viivan kulmakerroinn : otoksen koko (n > 3)r : korrelaatiokerroinr2 : determinaatiokerroin


3(TEST)2(t)3(REG)


β & ρ ............................ p-arvon testausehdot (”G 0” määrittää kaksisuuntaisentestin, ”< 0” määrittää alemman yksisuuntaisen testin,”> 0” määrittää ylemmän yksisuuntaisen testin.)

XList ............................ x-akselin tietojen lista (List 1 - 26)YList ............................ y-akselin tietojen lista (List 1 - 26)Freq ............................. frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan



# LinearReg t -testin kuvaajaa ei voi piirtää.

6-5-16Testit

20050301

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 β- ja ρ-ehtoja. # Kun komennolla [Save Res] määritetty listaon sama kuin asetusnäytön kohteella [ResidList] määritetty lista, listaan tallennetaan vain[Resid List]-tiedot.

6-5-17Testit


β G 0 & ρ G 0 .............. testin suuntat ................................... t-tulosp .................................. p-arvodf ................................. vapausasteeta .................................. vakiob .................................. kerroins .................................. keskivirher .................................. korrelaatiokerroinr2 ................................. determinaatiokerroin

Voit kopioida regressiokaavan kuvaajien suhdelistaan painamalla 6 (COPY), kunlaskutoimituksen tulos on näytössä.

Kun asetusnäytössä on kohteelle [Resid List] määritetty lista, regressiokaavan jäännösdatatallennetaan laskutoimituksen päätyttyä automaattisesti listaan.

20050301

# Matriisissa on oltava vähintään kaksi riviä jakaksi saraketta. Jos matriisissa on vain yksiviiva tai sarake, laskin antaa virheilmoituksen.

# Matriisin (A - Z) asetusnäyttö tulee näkyviin,jos painetaan 1(Mat), kun korostettuna ovatparametriasetukset ”Observed” ja ”Expected”.

6-5-18Testit

# Jos painat parametreja asettaessasi 2('MAT),laskin siirtyy matriisieditoriin, jossa voit muokataja tarkastella matriisien sisältöä.

kkkkk χ2-testiχ2-testi määrittää useita riippumattomia ryhmiä ja testaa hypoteesia, jokaliittyy kuhunkin ryhmään kuuluvan otoksen suhteeseen. χ2-testiä sovelletaan dikotomisiinmuuttujiin (joilla on vain kaksi mahdollista arvoa, esimerkiksi kyllä/ei).

Odotetut lukemat

Fij = Σxiji=1

k

×Σxijj=1

k

ΣΣi=1 j=1

xij

χ2 = ΣΣ Fiji=1

k (xij – Fij)2

j=1


3(TEST)3(CHI)

Määritä seuraavaksi tiedot sisältävä matriisi. Alla on kunkin edellä olevan kohteen merkitys.

Observed .................... Havaitut lukemat sisältävän matriisin havaittu nimi (A - Z)(kaikki solut positiivisia kokonaislukuja)

Expected ..................... frekvenssin tallentamiseen tarkoitetun matriisin odotettunimi (A - Z)

Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan

20050301

# Jos painat 6('MAT) laskutoimituksenollessa näytössä, laskin siirtyymatriisieditoriin, jossa voit muokataja tarkastella matriisien sisältöä.

# Kuvaajan piirtämisessä käytetään seuraaviaV-ikkunan asetuksia.Xmin = 0, Xmax = 11.5, Xscale = 2,Ymin = –0.1, Ymax = 0.5, Yscale = 0.1

# Analyysifunktion suorittaminen tallentaaautomaattisesti χ2- ja p-arvot vastaaviinalfa-muuttujiin C ja P.

6-5-19Testit




χ2 ................................. χ2-arvop .................................. p-arvodf ................................. vapausasteet

Kuvaajan piirtämisen jälkeen voit käyttää seuraavia kuvaajan analysointitoimintoja.

• 1(CHI) ... Näyttää χ2-arvon.

Kun painat 1(CHI), näytön alaosaan tulee χ2-arvo ja kohdistin näkyy kuvaajan vastaavassakohdassa (ellei kohta ole kuvaajanäytön alueen ulkopuolella).Tyhjennä χ2-arvo painamalla J.

•2(P) ... Näyttää p-arvon.

Kun painat 2(P), näytön alaosaan tulee p-arvo, mutta kohdistin ei tule näkyviin.Tyhjennä p-arvo painamalla J.

20050301

6-5-20Testit

kkkkk Kahden otoksen F-testiKahden otoksen F-testi testaa näytevarianssien suhdetta koskevaa hypoteesia.F-testiä sovelletaan F-jakaumaan.

F = x1 n–12σ

x2 n–12σ


3(TEST)4(F)


Data ............................ tietojen tyyppiσ1 ................................. populaation keskihajonnan testausehdot (”G σ2” määrittää

kaksisuuntaisen testin, ”< σ2” määrittää yksisuuntaisentestin, jossa otos 1 on pienempi kuin otos 2, ”> σ2” määrittääyksisuuntaisen testin, jossa otos 1 on suurempi kuin otos 2.)

List(1) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 1 tietoina (List 1 - 26)List(2) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää otoksen 2 tietoina (List 1 - 26)Freq(1) ........................ otoksen 1 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Freq(2) ........................ otoksen 2 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan

Seuraavassa on esitetty sellaisten parametritietojen määritysten merkitys, jotka eroavat listantietojen määrityksestä.

x1σn-1 ............................ keskihajonta (x1σn-1 > 0) otoksessa 1n1 ................................. otoksen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)x2σn-1 ............................ keskihajonta (x2σn-1 > 0) otoksessa 2n2 ................................. otoksen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)

20050301

# [Save Res] ei tallenna viivan 2 σ1-ehtoa.

# V-ikkunan asetukset optimoidaanautomaattisesti kuvaajan piirtämistä varten.

# Analyysifunktion suorittaminen tallentaaautomaattisesti F- ja p-arvot vastaaviinalfa-muuttujiin F ja P.

6-5-21Testit


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen. • 6(DRAW) ... Piirtää kuvaajan.


σ1Gσ2 .......................... testin suuntaF .................................. F-arvop .................................. p-arvoo1 ................................. otoksen 1 keskiarvo (näytetään vain datalle: Listan asetus.)o2 ................................. otoksen 2 keskiarvo (näytetään vain datalle: Listan asetus.)x1σn-1 ............................ otoksen 1 keskihajontax2σn-1 ............................ otoksen 2 keskihajontan1 ................................. otoksen 1 kokon2 ................................. otoksen 2 koko

Kuvaajan piirtämisen jälkeen voit käyttää seuraavia kuvaajan analysointitoimintoja.

• 1(F) ... Näyttää F-arvon.

Kun painat 1(F), näytön alaosaan tulee F-arvo ja kohdistin näkyy kuvaajan vastaavassakohdassa (ellei kohta ole kuvaajanäytön alueen ulkopuolella).Jos kyseessä on kaksisuuntainen testi, kuvaajassa näkyy kaksi pistettä. Siirrä kohdistintapainamalla d ja e.Tyhjennä F-arvo painamalla J.

• 2(P) ... Näyttää p-arvon.

Kun painat 2(P), näytön alaosaan tulee p-arvo, mutta kohdistin ei tule näkyviin.Tyhjennä p-arvo painamalla J.

20050301

*1 [Save Res] tallentaa taulukon jokaisenpystysarakkeen omaksi listakseen.Vasemmanpuoleinen sarake tallennetaanmääritettyyn listaan ja sitä seuraavatsarakkeet oikealle tallennetaan

6-5-22Testit

kkkkk Varianssianalyysi (ANOVA)ANOVA (varianssianalyysi) testaa hypoteesia siitä, että otosten populaatioiden keskiarvotovat yhtä suuret, kun näytteitä on useita.One-Way ANOVA -testiä (yksisuuntainen varianssianalyysi) käytetään, kun yksi muuttujaon riippumaton ja toinen riippuva.Two-Way ANOVA (kaksisuuntainen varianssianalyysi) käytetään, kun riippumattomiamuuttujia on kaksi ja riippuvia yksi.


3(TEST)5(ANOV)


How Many ................... valitsee yksisuuntaisen tai kaksisuuntaisen ANOVAn(tasojen määrä)

Factor A ....................... luokkalista (List 1 - 26)Dependnt .................... Otostiedoille käytettävä lista (List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen ensimmäinen lista (None tai

List 1 - 22)*1

Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan (vainTwo-Way ANOVA)

Seuraava kohde tulee näkyviin vain käytettäessä Two-Way ANOVAa.

Factor B ...................... luokkalista (List 1 - 26)


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen. • 6(DRAW) ... Piirtää kuvaajan (vain kaksisuuntainen ANOVA).

Laskutoimituksen tulokset tulevan näkyviin taulukkomuodossa samaan tapaan kuin oppikirjoissa.

numerojärjestyksessä seuraavaan listaan.Sarakkeiden tallentamiseen voidaan käyttääenintään viittä listaa. Voit määrittääensimmäisen listan numeron väliltä 1 - 22.

20050301

# Kuvaajia voi piirtää vain Two-Way ANOVAakäytettäessä. V-ikkunan asetuksetmääritetään automaattisesti asetusnäytössätehdyistä asetuksista riippumatta.

# Jäljitystoimintoa käytettäessä ehtojen määrätallentuu automaattisesti muuttujaan A jakeskiarvo muuttujaan M.

6-5-23Testit


Yksisuuntainen varianssianalyysiViiva 1 (A) ................... Kerroin A df-arvo, SS-arvo, MS-arvo, F-arvo, p-arvoViiva 2 (ERR) .............. Virhe df-arvo, SS-arvo, MS-arvo

Kaksisuuntainen varianssianalyysiViiva 1 (A) ................... Kerroin A df-arvo, SS-arvo, MS-arvo, F-arvo, p-arvoViiva 2 (B) ................... Kerroin B df-arvo, SS-arvo, MS-arvo, F-arvo, p-arvoViiva 3 (AB) ................. Kerroin A × Kerroin B df-arvo, SS-arvo, MS-arvo, F-arvo, p-arvo *Viiva 3 ei tule näkyviin, kun havaintoja on vain yksi jokaisessa solussa.Viiva 4 (ERR) .............. Virhe df-arvo, SS-arvo, MS-arvo

F .................................. F-arvop .................................. p-arvodf ................................. vapausasteetSS ................................ neliösummaMS ............................... keskiarvojen neliöt

Kaksisuuntaisella ANOVAlla voidaan piirtää riippuvuuskuvaajia. Kuvaajien määrä vaihteleekertoimen B mukaan. X-akselin tietojen määrä vaihtelee kertoimen A mukaan. Y-akseli onkunkin ryhmän keskiarvo.

Kuvaajan piirtämisen jälkeen voit käyttää seuraavaa kuvaajan analysointitoimintoa.

• 1(Trace) tai !1(TRCE) ... Jäljitystoiminto

Siirrä kohdistin haluamaasi suuntaan painamalla d tai e. Jos kuvaajia on useita, voitsiirtyä kuvaajasta toiseen painamalla f ja c.Poista kohdistin näytöstä painamalla J.

20050301

kkkkk ANOVA (Two-Way)

uuuuu Kuvaus

Oheisessa taulukossa on esitetty metallituotteen mittaustulokset käytettäessä kahteenkäsittelytasoon perustuvaa lämpökäsittelymenetelmää: kesto (A) ja lämpötila (B). Kokeettoistettiin kahdesti samanlaisissa olosuhteissa.

Suorita varianssianalyysi käyttämällä seuraavaa nollahypoteesia ja 5 %:n merkitsevyystasoaHo : Kesto ei muuta lujuuttaHo : Lämpökäsittelyn lämpötila ei muuta lujuuttaHo : Lämpökäsittelyn keston ja lämpötilan suhde ei muuta lujuutta

uuuuu Ratkaisu

Testaa edellä esitetty hypoteesi kaksisuuntaisella varianssianalyysilla (two-way ANOVA).Syötä edellä esitetyt tiedot seuraavasti:

List1={1,1,1,1,2,2,2,2}List2={1,1,2,2,1,1,2,2}List3={113,116,139,132,133,131,126,122}

Määritä List 3:lle (kunkin ryhmän tiedot) määrite Dependent. Määritä List 1 ja List 2 (List 3:nkunkin datakohteen kertoimien määrät) kohteiksi Factor A ja Factor B.Kun testi suoritetaan, saadaan seuraavat tulokset.

• Aikariippuvainen (A) merkitsevyystaso P = 0.2458019517Merkitsevyystaso (p = 0.2458019517) on suurempi kuin merkitsevyystaso (0.05), jotenhypoteesia ei hylätty.

• Lämpötilariippuvainen (B) merkitsevyystaso P = 0.04222398836Merkitsevyystaso (p = 0.04222398836) on pienempi kuin merkitsevyystaso (0.05), jotenhypoteesi hylätään.

• Vuorovaikutuksen (A × B) merkitsevyystaso P = 2.78169946e-3Merkitsevyystaso (p = 2.78169946e-3) on pienempi kuin merkitsevyystaso (0.05), jotenhypoteesi hylätään.

Edellä esitetty testi osoittaa, että aikatekijä ei ole merkittävä, lämpötilatekijä on merkittäväja niiden keskinäinen suhde on erittäin merkittävä.

B (Lämpökäsittelyn lämpötila) B1 B2

A1 113 , 116

133 , 131

139 , 132

126 , 122A2

A (Aika)

6-5-24Testit

20050301

uuuuu Syöttöesimerkki

uuuuu Tulokset

6-5-25Testit

20050301

6-6 LuottamusväliLuottamusväli on alue (väli), johon sisältyy tilastollinen arvo, joka on yleensäpopulaation keskiarvo.

Jos luottamusväli on liian leveä, on vaikea määrittää, missä kohtaa populaation arvo(todellinen arvo) sijaitsee. Kapea luottamusväli puolestaan rajoittaa populaation arvoa javaikeuttaa luotettavien tulosten saamista. Yleisimmin käytetyt luottamustasot ovat 95% ja 99%.Luottamustason nostaminen laajentaa luottamusväliä, ja luottamustason laskeminenkaventaa luottamustasoa, mutta samalla se kasvattaa mahdollisuutta, että jokin populaationarvo jää huomaamatta. Jos luottamusväli on esimerkiksi 95 prosenttia, populaation arvo eisisälly tuloksena saataviin 5 prosentin väleihin.

Kun suunnittelet tutkimuksen tekemistä ja aiot suorittaa tiedoille t-testin sekä Z-testin,ota huomioon näytteen koko, luottamusväli ja luottamustaso. Luottamusväli vaihteleesovelluksen mukaan.

1-Sample Z Interval laskee populaation tuntemattoman keskiarvon luottamusvälin,kun populaation keskihajonta tiedetään.2-Sample Z Interval laskee kahden populaation keskiarvojen välisen eron luottamusvälin,kun kahden näytteen populaatioiden keskihajonnat tiedetään.1-Prop Z Interval laskee onnistumisten tuntemattoman suhteen luottamusvälin.2-Prop Z Interval laskee kahden populaation onnistumisten suhteellisten osuuksienerotuksen luottamusvälin.1-Sample t Interval laskee populaation tuntemattoman keskiarvon luottamusvälin,kun populaation keskihajontaa ei tiedetä.2-Sample t Interval laskee kahden populaation keskiarvojen välisen erotuksenluottamusvälin, kun kummankaan populaation keskihajontoja ei tiedetä.

Hae näyttöön luottamusvälivalikko painamalla aluksi STAT-moodin näytössä 4(INTR).Valikossa on seuraavat kohdat.

• 4(INTR)1(Z) ... Z-välit (sivu 6-6-3)2(t) ... t -välit (sivu 6-6-8)

# Graafista esitystä ei ole###luottamusvälifunktioille.

6-6-1Luottamusväli

20050301

uuuuu Yleisiä luottamusvälin huomautuksia

Arvon syöttäminen luottamusvälille 0 < C-Level < 1 antaa syöttämäsi arvon. Arvon syöttäminenvälille 1 < C-Level < 100 antaa arvon, joka vastaa syötettyä arvoa jaettuna sadalla.

6-6-2Luottamusväli

# Arvon 100 tai sitä suuremman arvon tainegatiivisen arvon syöttäminen aiheuttaavirheen (Ma ERROR).

20050301

kkkkk Z-väli

uuuuu 1-Sample Z Interval (yhden näytteen Z-väli)

1-Sample Z Interval laskee populaation tuntemattoman keskiarvon luottamusvälin, kunpopulaation keskihajonta tiedetään.

Luottamusväli on seuraava.

Left = o – Z α2

σn

Right = o + Z α2

σn

Parametri α tarkoittaa merkitsevyystasoaa. Arvo 100 (1 – α) % on luottamustaso.Kun luottamustaso on esimerkiksi 95 %, arvon 0,95 syöttäminen antaa tulokseksi 1 – 0,95 = 0,05 = α.


4(INTR)1(Z)1(1-S)

Seuraavassa esitetään kunkin kohteen merkitys, kun kyse on listan tietojen määrityksestä.

Data ............................ tietojen tyyppiC-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)σ .................................. populaation keskihajonta (σ > 0)List .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen tietoina (List 1 - 26)Freq ............................. näytteen frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan

Seuraavaksi esitetään sellaisten parametritietojen määritysten merkitys, jotka eroavat listantietojen määrityksestä.

o .................................. näytteen keskiarvon .................................. näytteen koko (positiivinen kokonaisluku)

6-6-3Luottamusväli

20050301

Kun olet asettanut kaikki parametrit, siirrä korostus kohtaan ”Execute” painamalla c jasuorita laskutoimitus painamalla alla olevaa funktionäppäintä.



Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)o .................................. näytteen keskiarvoxσn-1 ............................. näytteen keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)n .................................. näytteen koko

uuuuu 2-Sample Z Interval (yhden näytteen Z-väli)

2-Sample Z Interval laskee kahden populaation keskiarvojen välisen eron luottamusvälin,kun kahden näytteen populaatioiden keskihajonnat tiedetään.Seuraavassa esitetään luottamusväli. Parametri α tarkoittaa merkitsevyystasoa. Arvo 100(1 – α) % on luottamustaso.

Left = (o1 – o2) – Z α2

Right = (o1 – o2) + Z α2

n1

12σ +

n2

22σ

n1

12σ +

n2

22σ

o1 : näytteen 1 keskiarvoo2 : näytteen 2 keskiarvoσ1 : populaation keskihajonta

näytteestä 1σ2 : populaation keskihajonta

näytteestä 2n1 : näytteen 1 kokon2 : näytteen 2 koko


4(INTR)1(Z)2(2-S)

6-6-4Luottamusväli

20050301


Data ............................ tietojen tyyppiC-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)σ1 ................................. näytteen 1 populaation keskihajonta (σ1 > 0)σ2 ................................. näytteen 2 populaation keskihajonta (σ2 > 0)List(1) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen 1 tietoina (List 1 - 26)List(2) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen 2 tietoina (List 1 - 26)Freq(1) ........................ näytteen 1 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Freq(2) ........................ näytteen 2 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan

Seuraavassa esitetään sellaisten parametritietojen määritysten merkitys, jotka eroavat listantietojen määrityksestä.

o1 ................................. näytteen 1 keskiarvon1 ................................. näytteen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)o2 ................................. näytteen 2 keskiarvon2 ................................. näytteen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.Laskutoimituksen tulosesimerkki

Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)o1 ................................. näytteen 1 keskiarvoo2 ................................. näytteen 2 keskiarvox1σn-1 ............................ näytteen 1 keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)x2σn-1 ............................ näytteen 2 keskihajonta

(Näytetään vain tietojen osalta: Listan asetus.)n1 ................................. näytteen 1 kokon2 ................................. näytteen 2 koko

6-6-5Luottamusväli

20050301

uuuuu 1-Prop Z Interval (kahden otoksen Z-väli)

1-Prop Z Interval käyttää tietojen määrää laskiessaan onnistumisten tuntemattomansuhteen luottamusväliä.

Seuraavassa on luottamusväli. Parametri α tarkoittaa merkitsevyystasoa. Arvo 100 (1 – α) %on luottamustaso.

Left = – Z α2

Right = + Z

xn n

1nx

nx1–

xn

α2 n

1nx

nx1–

n : näytteen kokox : tiedot


4(INTR)1(Z)3(1-P)

Tiedot määritetään parametrimäärityksen avulla. Alla on kunkin kohteen merkitys.

C-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)x .................................. tiedot (0 tai positiivinen kokonaisluku)n .................................. näytteen koko (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan




Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)p .................................. arvioitu näytteen suhden .................................. näytteen koko

6-6-6Luottamusväli

20050301

uuuuu 2-Prop Z Interval (kahden otoksen Z-väli

2-Prop Z Interval käyttää tietokohteiden määrää, kun se laskee kahden populaationonnistumisten suhteellisten osuuksien välisen erotuksen luottamusväliä.

Seuraavassa on luottamusväli. Parametri α tarkoittaa merkitsevyystasoa. Arvo 100 (1 – α) %on luottamustaso.

Left = – – Z α2

x1n1

x2n2 n1

n1

x1 1– n1

x1

+ n2

n2

x2 1– n2

x2

Right = – + Z α2

x1n1

x2n2 n1

n1

x1 1– n1

x1

+ n2

n2

x2 1– n2

x2

n1, n2 : näytteen kokox1, x2 : tiedot


4(INTR)1(Z)4(2-P)


C-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)x1 ................................. tietoarvo (x1 > 0) näytteestä 1n1 ................................. näytteen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)x2 ................................. tietoarvo (x2 > 0) näytteestä 2n2 ................................. näytteen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)

Execute ....................... suorittaa laskennan




6-6-7Luottamusväli

20050301

Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)p 1 ................................. arvioitu näytteen suhde näytteestä 1p 2 ................................. arvioitu näytteen suhde näytteestä 2n1 ................................. näytteen 1 kokon2 ................................. näytteen 2 koko

kkkkk t Interval (t-väli)

uuuuu 1-Sample t Interval (kahden näytteen t-väli)

1-Sample t Interval laskee populaation tuntemattoman keskiarvon luottamusvälin, kunpopulaation keskihajontaa ei tiedetä.Seuraavassa on luottamusväli. Parametriα tarkoittaa merkitsevyystasoa. Arvo 100 (1 – α) %on luottamustaso.

Left = o– tn – 1α2

Right = o+ tn – 1α2

x n–1σn

x n–1σn


4(INTR)2(t)1(1-S)


Data ............................ tietojen tyyppiC-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)List .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen tietoina (List 1 - 26)Freq ............................. näytteen frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


6-6-8Luottamusväli

20050301

o .................................. näytteen keskiarvoxσn-1 ............................. näytteen keskihajonta (xσn-1 > 0)n .................................. näytteen koko (positiivinen kokonaisluku)


•1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.


Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)o .................................. näytteen keskiarvoxσn-1 ............................. näytteen keskihajontan .................................. näytteen koko

uuuuu 2-Sample t Interval (kahden näytteen t-väli)

2-Sample t Interval laskee kahden populaation keskiarvojen välisen eron luottamusvälin,kun kummankaan populaation keskihajontoja ei tiedetä. t-väliä sovelletaan t-jakaumaan.

Seuraavaa luottamusväliä sovelletaan, kun yhdistäminen on käytössä. Parametri α tarkoittaamerkitsevyystasoa. Arvo 100 (1 – α) % on luottamustaso.

Left = (o1 – o2)– t α2

Right = (o1 – o2)+ t α2

n1+n2 –2 n1

1 + n2

1xp n–12σ

n1+n2 –2 n1

1 + n2

1xp n–12σ

xp n–1 = σ n1 + n2 – 2(n1–1)x1 n–12 +(n2–1)x2 n–12σ σ

6-6-9Luottamusväli

20050301

Seuraavaa luottamusväliä sovelletaan, kun yhdistäminen ei ole käytössä. Parametri αtarkoittaa merkitsevyystasoa. Arvo 100 (1 – α) % on luottamustaso.

Left = (o1 – o2)– tdfα2

Right = (o1 – o2)+ tdfα2

+n1

x1 n–12σ

n2

x2 n–12σ

+n1

x1 n–12σ

n2

x2 n–12σ

C =

df = 1C

2

n1–1 +(1–C )2

n2–1

+n1

x1 n–12σn1

x1 n–12σ

n2

x2 n–12σ

Suorita seuraavat näppäintoiminnot tilastodatalistasta.4(INTR)2(t)2(2-S)


Data ............................ tietojen tyyppiC-Level ........................ luottamustaso (0 < C-Level < 1)List(1) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen 1 tietoina (List 1 - 26)List(2) .......................... lista, jonka sisältöä haluat käyttää näytteen 2 tietoina (List 1 - 26)Freq(1) ........................ näytteen 1 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Freq(2) ........................ näytteen 2 frekvenssi (1 tai List 1 - 26)Pooled ......................... yhdistäminen On (käytössä) tai Off (ei käytössä)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


6-6-10Luottamusväli

20050301

o1 ................................. näytteen 1 keskiarvox1σn-1 ............................ keskihajonta (x1σn-1 > 0) näytteessä 1n1 ................................. näytteen 1 koko (positiivinen kokonaisluku)o2 ................................. näytteen 2 keskiarvox2σn-1 ............................ keskihajonta (x2σn-1 > 0) näytteessä 2n2 ................................. näytteen 2 koko (positiivinen kokonaisluku)




Left .............................. luottamusvälin alaraja (vasen reuna)Right ............................ luottamusvälin yläraja (oikea reuna)df ................................. vapausasteeto1 ................................. näytteen 1 keskiarvoo2 ................................. näytteen 2 keskiarvox1σn-1 ............................ näytteen 1 keskihajontax2σn-1 ............................ näytteen 2 keskihajontaxpσn-1 ............................ yhdistetyn näytteen keskihajonta

(Näytetään vain, kun asetuksena on Pooled: On.)n1 ................................. näytteen 1 kokon2 ................................. näytteen 2 koko

6-6-11Luottamusväli

20070201

6-7 Jakauma

Jakaumia on useita eri tyyppejä. Niistä tunnetuin on normaalijakauma, joka on välttämätöntilastollisten laskutoimitusten suorittamiseksi. Normaalijakauma on symmetrinen jakauma,joka keskittyy keskiarvotietojen suurimman esiintymän kohdalle (suurin frekvenssi) siten, ettäfrekvenssi pienenee siirryttäessä pois keskikohdasta. Myös Poisson-jakaumaa, geometristajakaumaa ja muita jakaumia käytetään tietotyypin mukaan.

Joitakin trendejä voidaan määrittää, kun jakauman muoto on määritetty. Voit laskeasellaisten tietojen todennäköisyyden, jotka on otettu tiettyä arvoa pienemmästä jakaumasta.

Jakaumaa voi esimerkiksi käyttää tuottoprosentin laskemiseen, kun valmistetaan jotakintuotetta. Kun ehdoiksi on määritetty arvo, voit laskea normaalijakauman arvioidessasi ehdottäyttävien tuotteiden prosenttiosuutta. Käänteisesti, onnistumisprosenttitavoite (esimerkiksi80 %) määritetään hypoteesiksi, ja normaalijakauman avulla arvioidaan niiden tuotteidenosuus, jotka saavuttavat tämän arvon.

Normaalitodennäköisyyden tiheys antaa normaalijakauman todennäköisyystiheyden arvonmääritetystä x-arvosta.

Normaalijakauman todennäköisyys antaa todennäköisyyden sille, että normaalijakaumantiedot kuuluvat kahden määritetyn arvon väliin.

Käänteinen kumulatiivinen normaalijakauma antaa arvon, joka edustaa sijaintianormaalijakaumassa määritetyn kumulatiivisen todennäköisyyden osalta.

Student- t -todennäköisyystiheys antaa t todennäköisyystiheyden arvon määritetylle x-arvolle.

Student- t-todennäköisyyksien jakauma kertoo, mikä on todennäköisyys sille, ettät-jakaumatiedot osuvat kahden määritetyn arvon väliin.

Kuten t-jakaumakin, jakauman todennäköisyys voidaan laskea χχχχχ2-, F-, binomi-,Poisson-jakaumalle sekä geometriselle jakaumalle.

Hae näyttöön jakaumavalikko painamalla alussa olevassa tilastolaskentamoodinäytössä5(DIST). Valikossa on seuraavat kohdat.

• 5(DIST)1(NORM) ... normaalijakauma (sivu 6-7-3)

2(t) ... Student-t-jakauma (sivu 6-7-7)

3(CHI) ... χ2 -jakauma (sivu 6-7-9)

4(F) ... F -jakuma (sivu 6-7-12)

5(BINM) ... binomijakauma (sivu 6-7-16)

6(g)1(POISN) ... Poisson-jakauma (sivu 6-7-19)

6(g)2(GEO) ... geometrinen jakauma (sivu 6-7-21)

6-7-1Jakauma

20050301

uuuuu Yleiset jakaumafunktiot

Kun olet piirtänyt kuvaajan, voit käyttää P-CAL-funktiota arvioidun p-arvon laskemiseentietylle x-arvolle.

P-CAL-funktion käytön yleinen menettely on seuraava.

1. Kun olet piirtänyt jakauman kuvaajan, paina !5 (G-SLV) 1 (P-CAL), jolloin saatnäyttöön valintaikkunan x-arvon syöttämistä varten.

2. Syötä haluamasi x-arvo ja paina w.• Tällöin x- ja p-arvot tulevat näkyviin näytön alalaitaan ja osoitin siirtyy kuvaajan

vastaavaan kohtaan.3. Painamalla v tai numeronäppäintä voit tuoda jälleen näkyviin valintaikkunan x-arvon

syöttämistä varten, jolloin voit suorittaa halutessasi toisen likimääräisen arvonlaskutoimituksen.

4. Paina lopuksi J, jolloin koordinaattiarvot tyhjennetään ja osoitin poistuu näytöstä.

# Analyysifunktion suorittaminen tallentaaautomaattisesti x- ja p-arvot vastaaviinalfa-muuttujiin X ja P.

6-7-2Jakauma

20050301

kkkkk Normaalijakauma

uuuuu Normaalitodennäköisyyden tiheys

Normaalitodennäköisyyden tiheys antaa normaalijakauman todennäköisyyden tiheydenmääritetylle x-arvolle. Normaalitodennäköisyyden tiheys liittyy standardoituunnormaalijakaumaan.

πσ2f(x) = 1 e

–2 2σ

(x – µ)2µ(σ > 0)


5(DIST)1(NORM)1(Npd)

Tiedot määritetään parametrimäärityksen avulla. Alla on selitetty kunkin kohteen merkitys.x .................................. tiedotσ .................................. keskihajonta (σ > 0)µ .................................. keskiarvoSave Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan

• Arvojen σ = 1 and µ = 0 määrittäminen määrittää standardoidun normaalijakauman.




p .................................. normaalitodennäköisyyden tiheys

# Kuvaajan piirtämisen V-ikkunan-asetuksetmääritetään automaattisesti, kunAsetukset-ruudun kohteen [Stat Wind] asetuson [Auto]. Nykyisen V-ikkunan

asetuksia käytetään kuvaajan piirtämiseen,kun asetuksen [Stat Wind] arvo on [Manual].

6-7-3Jakauma

20050301

uuuuu Todennäköisyyden normaalijakauma

Todennäköisyyden normaalijakauma antaa todennäköisyyden sille, että normaalijakaumantiedot kuuluvat kahden määritetyn arvon väliin.

πσ2p = 1 e

–dx 2 2σ

(x – µ)2µ

a

b∫a : alarajab : yläraja


5(DIST)4(F)2(Fcd)


Lower .......................... alarajaUpper .......................... ylärajaσ .................................. keskihajonta (σ > 0)µ .................................. keskiarvoSave Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan



# Kuvaajaa ei ole normaalijakaumantodennäköisyydelle.

6-7-4Jakauma

20050301


p .................................. normaalijakauman todennäköisyysz:Low ........................... z:Low-arvo (muunnettu alemman arvon standardoiduksi

z-tulokseksi)z:Up ............................. z:Up-arvo (muunnettu ylemmän arvon standardoiduksi

z-tulokseksi)

uuuuu Käänteinen kumulatiivinen normaalijakauma

Käänteinen kumulatiivinen normaalijakauma antaa arvon, joka edustaa sijaintianormaalijakaumassa määritetyn kumulatiivisen todennäköisyyden osalta.

f (x)dx = p−∞∫ f (x)dx = p

+∞

∫ f (x)dx = p∫

Määritä todennäköisyys ja käytä tätä kaavaa integrointivälin selvittämiseen.


5(DIST)1(NORM)3(InvN)


Tail ............................... todennäköisyyden arvon reunan määritys (Left, Right, Central(vasen, oikea, keskellä)

Area ............................ todennäköisyyden arvo (0 < Area < 1)σ .................................. keskihajonta (σ > 0)µ .................................. keskiarvoSave Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan

Tail: Leftintegrointivälinylärajaα = ?

Tail: Rightintegrointivälinalarajaα = ?

Tail: Centralintegrointivälinylä- jaalarajatα = ? β = ?

6-7-5Jakauma

20050301



Laskutoimituksen tulosesimerkkejä

x ....................................... käänteinen kumulatiivinen normaalijakauma• Kun [Left] on valittu kohteelle [Tail] :

integrointivälin yläraja.• Kun [Right] on valittu kohteelle [Tail] :

integrointivälin alaraja.• Kun [Central] on valittu kohteelle [Tail] :

integrointivälin ylä- ja alaraja.

# Kuvaajaa ei ole käänteiselle kumulatiivisellenormaalijakaumalle.

6-7-6Jakauma

20050301

kkkkk Student-t-jakauma

uuuuu Student-t-todennäköisyyden tiheys

Student-t-todennäköisyyden tiheys antaa t-todennäköisyyden tiheyden määritetylle x-arvolle.

f (x) = Γ

Γ

dfπ

– df+12

2df2

df + 1dfx2

1+


5(DIST)2(t)1(tpd)


x .................................. tiedotdf ................................. vapausasteet (df > 0)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan




p .................................. Student-t-todennäköisyyden tiheys

# Nykyisen V-ikkunan-asetuksia käytetäänkuvaajan piirtämiselle, kun Asetukset-ruudunkohteen [Stat Wind] asetus on [Manual].Alla olevat V-ikkunan asetukset asetetaanautomaattisesti,

kun kohteen [Stat Wind] asetus on [Auto].

Xmin = –3.2, Xmax = 3.2, Xscale = 1,

Ymin = –0.1, Ymax = 0.45, Yscale = 0.1

6-7-7Jakauma

20050301

uuuuu Student-t-jakauman todennäköisyys

Student- t-jakauman todennäköisyys antaa todennäköisyyden sille, että t-jakaumatiedotosuvat kahden määritetyn arvon väliin.

p = Γ

Γ

dfπ2df

2df + 1

– df+12

dfx2

1+ dxa

b

∫a : alarajab : yläraja

Suorita seuraavat näppäintoiminnot tilastodatalistasta..

5(DIST)2(t)2(tcd)


Lower .......................... alarajaUpper .......................... ylärajadf ................................. vapausasteet (df > 0)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan



# Student-t-jakauman todennäköisyydelleei ole kuvaajaa.

6-7-8Jakauma

20050301


p .................................. Student-t-jakauman todennäköisyyst:Low ........................... t:Low-arvo (syötä alempi arvo)t:Up ............................. t:Up-arvo (syötä ylempi arvo)

kkkkk χ2-jakauma

uuuuu χ2-todennäköisyyden tiheys

χ2-todennäköisyyden tiheys antaa todennäköisyyden tiheysfunktion χ2-jakaumallemääritetylle x-arvolle.

f(x) = Γ

1

2df

df2 x e

21

df2

–1 x2

–


5(DIST)3(CHI)1(Cpd)


x .................................. tiedotdf ................................. vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan



6-7-9Jakauma

20050301


p .................................. χ2-todennäköisyyden tiheys

# Nykyisen V-ikkunan-asetuksia käytetäänkuvaajan piirtämiselle, kun Asetukset-ruudunkohteen [Stat Wind] asetus on [Manual]. Allaolevat V-ikkunan asetukset asetetaanautomaattisesti,

kun kohteen [Stat Wind] asetus on [Auto].

Xmin = 0, Xmax = 11.5, Xscale = 2,

Ymin = -0.1, Ymax = 0.5, Yscale = 0.1

6-7-10Jakauma

20050301

uuuuu χ2-jakauman todennäköisyys

χ2-jakauman todennäköisyys antaa todennäköisyyden sille, että χ2-jakaumatiedot osuvatkahden määritetyn arvon väliin.

p = Γ

1

2df

df2

x e dx21 df

2–1 x

2–

a

b



5(DIST)3(CHI)2(Ccd)


Lower .......................... alarajaUpper .......................... ylärajadf ................................. vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan



# χ2-jakauman todennäköisyydelleei ole kuvaajaa.

6-7-11Jakauma

20050301


p .................................. χ2-jakauman todennäköisyys

kkkkk F-jakauma

uuuuu F-jakauman tiheys

F-todennäköisyyden tiheys antaa todennäköisyyden tiheysfunktion F-jakaumallemääritetylle x-arvolle.

Γ

n2x

dn

n2

–1

2n

Γ 2n + d

Γ 2d d

nx1 +n + d

2f (x) =

–


5(DIST)4(F)1(Fpd)

Tiedot määritetään parametrimäärityksen avulla. Alla on selitetty kunkin kohteen merkitys.

x .................................. tiedotn:df .............................. osoittajan vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)d:df .............................. nimittäjän vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen tai piirtää kuvaajan



6-7-12Jakauma

20050301


p .................................. F-todennäköisyyden tiheys

# Kuvaajan piirtämisen V-ikkunan-asetuksetmääritetään automaattisesti, kun Asetukset-ruudun kohteen [Stat Wind] asetus on [Auto].Nykyisen V-ikkunan

asetuksia käytetään kuvaajan piirtämiseen,kun asetuksen [Stat Wind] arvo on [Manual].

6-7-13Jakauma

20050301

uuuuu F-jakauman todennäköisyys

F-jakauman todennäköisyys antaa todennäköisyyden sille, että F-jakauman tiedot kuuluvatkahden määritetyn arvon väliin.

p = Γ

n2

dxxdn

n2

–1

2n

Γ 2n + d

Γ 2d d

nx1 +n + d

2–

a

b



5(DIST)4(F)2(Fcd)


Lower .......................... alarajaUpper .......................... ylärajan:df .............................. osoittajan vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)d:df .............................. nimittäjän vapausasteet (positiivinen kokonaisluku)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan



6-7-14Jakauma

# F-jakauman todennäköisyydelleei ole kuvaajaa.

20050301


p .................................. F-jakauman todennäköisyys

6-7-15Jakauma

20050301

kkkkk Binomijakauma

uuuuu Binominen todennäköisyys

Binominen todennäköisyys antaa todennäköisyyden määritetyllä arvolla diskreetillebinomijakaumalle siten, että kokeiden lukumäärä ja kunkin kokeen onnistumisentodennäköisyys on määritetty.

f (x) = nCxpx(1–p)n – x (x = 0, 1, ·······, n) p : onnistumisen todennäköisyys (0 < p < 1)n : kokeiden lukumäärä


5(DIST)5(BINM)1(Bpd)

Seuraavaksi on kunkin kohteen merkitys, kun tiedot määritetään listan määrityksen avulla.

Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)Numtrial ....................... kokeiden lukumääräp .................................. onnistumisen todennäköisyys (0 < p < 1)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan

Seuraavaksi on sellaisen parametritietojen määrityksen merkitys, joka eroaa listan tietojenmäärityksestä.

x .................................. kokonaisluku 0 - n



# Binomijakaumalle ei ole kuvaajaa.

6-7-16Jakauma

20050301


p .................................. binominen todennäköisyys

uuuuu Binominen kumulatiivinen tiheys

Binominen kumulatiivinen tiheys antaa kumulatiivisen todennäköisyyden määritetyllä arvolladiskreetille binomijakaumalle siten, että kokeiden lukumäärä ja kunkin kokeen onnistumisentodennäköisyys on määritetty.


5 (DIST)5 (BINM)2 (Bcd)


Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)Numtrial ....................... kokeiden lukumääräp .................................. onnistumisen todennäköisyys (0 < p < 1)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


x .................................. kokonaisluku 0 - n

6-7-17Jakauma

20050301




p ......................................... onnistumisen todennäköisyys

6-7-18Jakauma

20050301

kkkkk Poisson-jakauma

uuuuu Poissonin todennäköisyys

Poissonin todennäköisyys antaa todennäköisyyden diskreetin Poisson-jakauman määritetyllearvolle siten, että keskiarvo on määritetty.

f(x) = x!

e– xµµ (x = 0, 1, 2, ···) µ : keskiarvo (µ > 0)


5(DIST)6(g)1(POISN)1(Ppd)


Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)µ .................................. keskiarvo (µ > 0)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


x .................................. ( x > 0)


• 1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.Laskutoimituksen tulosesimerkki

p .................................. Poissonin todennäköisyys

# Poisson-jakauman todennäköisyydelleei ole kuvaajaa.

6-7-19Jakauma

20050301

uuuuu Poissonin kumulatiivinen tiheys

Poissonin kumulatiivinen tiheys antaa kumulatiivisen todennäköisyyden diskreetin Poisson-jakauman määritetylle arvolle siten, että keskiarvo on määritetty.


5(DIST)6(g)1(POISN)2(Pcd)


Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)µ .................................. keskiarvo (µ > 0)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskutoimituksen


x .................................. ( x > 0)



Laskutoimituksen tulosesimerkki`

p .................................. Poissonin kumulatiivinen todennäköisyys

6-7-20Jakauma

20050301

kkkkk Geometrinen jakauma

uuuuu Geometrinen todennäköisyys

Geometrinen todennäköisyys antaa seuraavat arvot geometriselle todennäköisyydelle siten,että onnistumisen todennäköisyys on määritetty: todennäköisyys määritetylle arvolle jaensimmäisen onnistuneen kokeen numero.

f (x) = p(1– p) x – 1 (x = 1, 2, 3, ···)


5(DIST)6(g)2(GEO)1(Gpd)


Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)p .................................. onnistumisen todennäköisyys (0 < p < 1)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


x .................................. positiivinen kokonaisluku (x > 1)

Kun olet asettanut kaikki parametrit, siirrä korostus kohtaan “Execute” painamalla c jasuorita laskutoimitus painamalla alla olevaa funktionäppäintä.

•1(CALC) ... Suorittaa laskutoimituksen.Laskutoimituksen tulosesimerkki

p .................................. geometrinen todennäköisyys

6-7-21Jakauma

# Geometriselle jakaumalle ei ole kuvaajaa. # Positiivinen kokonaisluku lasketaan,määritettiinpä sitten listan tiedot (Data:List)tai x-arvo (Data:variable).

20050301

uuuuu Geometrinen kumulatiivinen tiheys

Geometrinen kumulatiivinen tiheys antaa seuraavat arvot diskreetille geometrisellejakaumalle siten, että onnistumisen todennäköisyys on määritetty: kumulatiivinentodennäköisyys määritetyllä arvolla ja ensimmäisen onnistuneen kokeen numero.


5(DIST)6(g)2(GEO)2(Gcd)


Data ............................ tietojen tyyppiList .............................. lista, jonka sisältöä haluat käyttää määritettyinä tietoina (List 1 - 26)p .................................. onnistumisen todennäköisyys (0 < p < 1)Save Res .................... laskentatulosten tallennuksen lista (None tai List 1 - 26)Execute ....................... suorittaa laskennan


x .................................. positiivinen kokonaisluku (x > 1)




p .................................. geometrinen kumulatiivinen todennäköisyys

# Positiivinen kokonaisluku lasketaan,määritettiinpä sitten listan tiedot (Data:List)tai x-arvo (Data:variable).

6-7-22Jakauma

20070201

Talouslaskutoimitukset(TVM)TVM-moodin avulla voit suorittaa seuraavanlaisia talouteenliittyviä laskutoimituksia.

• Pääoman korko• Korkoa korolle• Kassavirta (Sijoitusarvio)• Kuolettaminen• Koron muuntaminen (vuosiprosentti ja todellinen korko)• Kulut, myyntihinta, voittomarginaali• Päiväyslaskutoimitukset

7-1 Ennen talouslaskutoimitusten suorittamista

7-2 Pääoman korko

7-3 Koronkorko

7-4 Kassavirta (Sijoitusarvio)7-5 Kuoletus

7-6 Korkokannan muuntaminen

7-7 Kustannukset, myyntihinta, kate

7-8 Päiväyslaskutoimitukset

Luku

7

20050301

7-1 Ennen talouslaskutoimitusten suorittamistaValitse päävalikosta TVM-moodi ja alhaalla näkyvä Talous-ruutu.

Talousruutu 1 Talousruutu 2

• {SMPL} … {pääoman korko}

• {CMPD} … {korkoa korolle}

• {CASH} … {kassavirta (sijoitusarvio)}

• {AMT} … {kuoletus}

• {CNVT} … {korkokannan muuntaminen}

• {COST} … {kulut, myyntihinta, voittomarginaali}

• {DAYS} … {päiväyslaskutoimitukset}

kkkkkAsetusvaihtoehdot

uuuuu Maksu

• {BGN}/{END} … Määrittää maksukauden {alkamisajankohdan}/{päättymisajankohdan}

uuuuu Päiväysmoodi

• {365}/{360} … Määrittää laskelman {365-päiväisen}/{360-päiväisen} vuoden mukaan

Huomaa seuraavat kohdat Asetukset-ruudussa, kun käytät TVM-moodia.

• Kun piirrät talouskäyrän ja Nimi-asetus on valittuna, pystyakselin vieressä lukee CASH(panot ja otot) ja vaaka-akselin vieressä lukee TIME (toistumistiheys).

• TVM-moodissa käytössä olevien näyttönumeroiden määrä on eri kuin muissa moodeissa.Laskin palaa automaattisesti Normi 1:een aina, kun käytät TVM-moodia. Tällöin toisessamoodissa tehty Sci (merkityksellisten lukujen määrä)- tai Eng (tekninen esitystapa)-asetus kumoutuu.

7-1-1Ennen talouslaskutoimitusten suorittamista

20050301

7-1-2Ennen talouslaskutoimitusten suorittamista

kkkkkKuvaajien luominen TVM-moodissa

Talouslaskutoimituksen suorittamisen jälkeen voit käyttää 6-näppäintä (GRPH) piirtämäänkuvaajan seuraavan kuvan mukaisesti.

• Kun painat 1 (Trace)-näppäintä tai !1 (TRCE)-näppäintä, kun ruudussa onkuvaaja, näyttö ottaa käyttöön Trace-toiminnon, jonka avulla voit tarkastella muita arvoja.Jos kyseessä on pääoman korko, painamalla e saat näkyviin kohdat PV, SI ja SFV.Kun painat d-näppäintä, ruudussa näkyvät samat arvot käänteisessä järjestyksessä.

• Zoom-, Scroll- ja Sketch-komentoja (zoomaus, vieritys ja luonnostelu) ei voi käyttääTVM-moodissa.

• Laskutoimituksen tyyppi määrää sen, käytetäänkö positiivista vai negatiivista nykyistäarvoa (PV) ja ostohintaa (PRC).

• Huomaa, että kuvaajia tulisi käyttää ainoastaan viitteinä, kun tarkastelet TVM-moodinlaskutoimitusten tuloksia.

• Huomaa, että tässä moodissa saatuja laskutoimitusten tuloksia tulee käyttääainoastaan viitteellisesti.

• Muista aina varsinaisia taloudellisia laskutoimituksia suorittaessasi verrata kaikkiatällä laskimella saatuja tuloksia omalta sijoituspalvelun tarjoajalta saatuihin tietoihin.

20050301

7-2 Pääoman korkoTämä laskin laskee pääoman koron seuraavien kaavojen mukaan.

uuuuu kaava

365 päivän moodi SI' = n365

× PV × i

SI' = n360

× PV × i

I%100

i =

I%100

i =

SI : korkon : korkojen määrä

360 päivän moodi kaudetPV : pääomaI% : vuosikorkoSFV : pääoma ja korko yhteensä

SI = –SI'SFV = –(PV + SI')

Tarkastele Pääoman korko -kohdan syöttöruutua painamalla 1-näppäintä (SMPL)Talousruutu 1:ssä.

1(SMPL)

n .................................. korkokausien määrä (päiviä)

I% ............................... vuosikorko

PV ............................... pääoma

Kun olet syöttänyt arvot, valitse funktiovalikosta, minkä laskutoimituksen haluat suorittaa.

• {SI} … {pääoman korko}

• {SFV} … {tuleva pääoma}

• Jos arvot ovat virheelliset, seuraa virhe (Ma ERROR).

7-2-1Pääoman korko

20050301

7-2-2Pääoman korko

Seuraavilla funktiovalikoilla voit vaihtaa laskutoimituksen tulosruudut.

• {REPT} … {arvojen syöttämisruutu}

• {GRPH} … {piirtää kuvaajan}

Kun kuvaaja on valmis, voit painaa !1(TRCE)-näppäintä, jolloin Trace-toimintoon päällä ja laskutoimituksen tulokset näkyvät kuvaajasta.

Kun Trace-toiminto on käytössä, kukin e-näppäimen painallus tuo näkyviin eri arvottässä järjestyksessä: nykyinen arvo (PV) → pääoman korko (SI) → tuleva pääoma (SFV).Painettaessa d-näppäintä arvot näkyvät käänteisessä järjestyksessä.

J-näppäintä painamalla pääset takaisin arvojen syöttämisruutuun.

20050301

7-3 KoronkorkoTämä laskin laskee korkoa korolle seuraavien kaavojen mukaan.

uuuuuKaava I

PV+PMT × + FVi(1+ i)n (1+ i)n

(1+ i × S)[(1+ i)n–1] 1 = 0 i =

100

I %

Tässä:

PV= –(PMT × + FV × ) βα

FV= – β

PMT × + PVα

PMT= – β PV + FV ×

α

n =

log{ } log(1+ i)

(1+ i × S ) PMT+PVi

(1+ i × S ) PMT–FVi

i(1+ i)n

(1+ i × S)[(1+ i)n–1]=α

(1+ i)n

1=β

F(i) = Kaava I

+ (1+ i × S)[n(1+ i)–n–1]+S

– nFV(1+ i)–n–1

ii

PMT (1+ i × S)[1– (1+ i)–n]F(i)'= –[

+S [1–(1+ i)–n] ]uuuuuKaava II (I% = 0)

PV + PMT × n + FV = 0

Tässä:

PV = – (PMT × n + FV )

PV : nykyinen arvoFV : tuleva arvoPMT : maksun : kuinka usein korolle

lasketaan korkoaI% : vuosikorko

i lasketaan Newtonin menetelmällä.

S arvoksi oletetaan 0 kauden päätteeksiS arvoksi oletetaan 1 kauden päätteeksi

7-3-1Koronkorko

20070201

FV = – (PMT × n + PV )

nPMT = –

PV + FV

PMTn = –

PV + FV

• Panot on merkitty plus-symbolilla (+), otot miinus-symbolilla (–).

uuuuuVaihto nimellisen ja todellisen korkokannan välillä

Nimellinen korko (käyttäjän syöttämä prosenttiarvo I%) muunnetaan laskennalliseksikoroksi (I%), kun vuosittaisten maksuerien määrä (P/Y) eroaa siitä, kuinka usein korollelasketaan korkoa (C/Y). Tätä muunnosta tarvitaan korkomaksusäästötilejä, lainantakaisinmaksuja ja muita laskelmia varten.

P/Y : maksueräkertaa vuodessa

C/Y: koronkorkokertaa vuodessa

Kun lasketaan n, PV, PMT, FV

Seuraava laskutoimitus suoritetaan sen jälkeen, kun nimellinen korko on muunnettu todelliseksikoroksi. Tulosta käytetään kaikissa sen jälkeen suoritetuissa laskutoimituksissa.

i = I%'÷100

Kun lasketaan I%

Kun on laskettu Iprosentuaalinen arvo, suoritetaan seuraava laskutoimitus, jolloin arvomuunnetaan I%-arvoksi.

I%' = I%

(1+ ) –1[C / Y ][P / Y ]

100 { }× [C / Y ] ×100 P/Y : maksuerä

kertaa vuodessaC/Y: koronkorko

kertaa vuodessa

I:n prosentuaalinen arvo saadaan I%-laskutoimituksen tuloksena.

7-3-2Koronkorko

I%' = I%

(1+ ) –1[C / Y ][P / Y ]

100 × [C / Y ]{ }×100

20050301

Tarkastele Korkoa korolle -kohdan syöttöruutua painamalla 2-näppäintä (CMPD)Talousruutu 1:ssä.

2(CMPD)

n .................................. kuinka usein korolle lasketaan korkoa

I% ............................... vuosikorko

PV ............................... nykyinen arvo (lainan määrä, jos kyseessä on laina;pääoma, jos kyseessä on säästöt)

PMT ............................ kunkin maksuerän määrä (maksuerä, jos kyseessä on laina;pano, jos kyseessä on säästöt)

FV ............................... tuleva arvo (maksamattomat saatavat, jos kyseessä onlaina; pääoma plus korko, jos kyseessä on säästöt)

P/Y .............................. maksueriä vuodessa

C/Y .............................. kuinka monta kertaa vuodessa lasketaan korkoa korolle

Tärkeää!Arvojen syöttäminen

Kausi (n) ilmaistaan positiivisena arvona. Joko nykyinen arvo (PV) tai tuleva arvo (FV)on positiivinen, jolloin toinen (PV tai FV) on negatiivinen.

Tarkkuus

Tämä laskin suorittaa korkolaskutoimituksia käyttämällä Newtonin menetelmää, jollasaadaan likimääräiset arvot, joiden tarkkuuteen vaikuttavat useat laskennalliset tekijät.Siksi tällä laskimella saatuja korkolaskutoimituksien tuloksia käytettäessä tulisi muistaaedellä mainittu rajoitus. Muussa tapauksessa tulokset tulisi varmistaa toisesta lähteestä.

7-3-3Koronkorko

20050301

7-3-4Koronkorko


• {n} … {kuinka usein korolle lasketaan korkoa}

• {I%} … {vuosikorko}

• {PV} … {nykyinen arvo} (Laina: lainan määrä; Säästöt: saatavat)

• {PMT} … {maksu} (Laina: maksuerä; Säästöt: pano)

• {FV} … {tuleva arvo} (Laina: maksamattomat saatavat; Säästöt: pääoma plus korko)

• {AMT} … {kuoletusruutu}




• {AMT} … {kuoletusruutu}


Kun kuvaaja on valmis, voit painaa !1-näppäintä (TRCE), jolloin Trace-toimintoon päällä ja näet laskutoimituksen tulokset kuvaajasta.


20050301

7-4 Kassavirta (Sijoitusarvio)Tämä laskin käyttää diskontatun kassavirran menetelmää (DCF) sijoitusarvioita tehtäessälaskemalla kassavirran yhteen tietyllä aikavälillä. Tällä laskimella voi suorittaasijoitusarviolaskutoimituksia seuraavalla neljällä tavalla.

• Nykyinen nettoarvo (NPV)

• Tuleva nettoarvo (NPV)

• Sisäinen tuottoprosentti (IRR)

• Takaisinmaksuaika* (PBP)

* Takaisinmaksuaikaa (PBP) voidaan kutsua myös diskontatuksi takaisinmaksuajaksi (DPP). Kun vuosikorko(I%) on nolla, takaisinmaksuaikaa (PBP) kutsutaan yksinkertaiseksi takaisinmaksuajaksi (SPP).

Seuraavan kassavirtakaavion avulla voidaan havainnollistaa varojen liikkeitä.

CF0

CF1

CF2CF3

CF4

CF5CF6

CF7

Tässä kuvaajassa alkuperäistä sijoitusta kuvataan arvolla CF0. Vuotta myöhemmin olemassaolevaa kassavirtaa kuvataan arvolla CF1, kahta vuotta myöhemmin olemassa olevaa kassavirtaaarvolla CF2 ja niin edelleen.

Sijoitusarvion avulla voidaan määrittää, tuottaako sijoitus alkuperäisen suunnitelmanmukaista voittoa.

uNPV

NPV = CF0 + + + + … +(1+ i)CF1

(1+ i)2

CF2

(1+ i)3

CF3

(1+ i)n

CFni =

100

I %

n: luonnollinen luku, enintään 254

uNFV NFV = NPV × (1 + i )n

u IRR

0 = CF0 + + + + … +(1+ i)CF1

(1+ i)2

CF2

(1+ i)3

CF3

(1+ i)n

CFn

Tässä kaavassa NPV = 0 ja IRR:n arvo on yhtä suuri kuin i × 100. On syytä huomata,että laskimen automaattisesti suorittamien laskutoimitusten aikana syntyy yleensä pieniämuutoksia, jolloin NPV ei koskaan ole tasan nolla. IRR muuttuu sitä tarkemmaksi, mitälähempänä nollaa NPV on.

7-4-1Kassavirta (Sijoitusarvio)

20050301

uuuuu PBP

PBP =

NPVn = Σ

{0 .................................. (CF0 > 0)

n – NPVn

n

k = 0

NPVn+1 – NPVn

CFk

(1 + i)k

(Muu kuin yllä mainittu) ...

n: Pienin positiivinen kokonaisluku joka toteuttaa ehdot NPVn < 0, NPVn+1 > 0, tai 0.

• Tarkastele Kassavirta-kohdan syöttöruutua painamalla 3-näppäintä (CASH) Talousruutu 1:ssä.

3(CASH)

I% ............................... korko (%)

Csh .............................. lista kassavirrasta

Jos et ole vielä syöttänyt tietoja listaan, paina 5-näppäintä ('LIST) ja syötä tiedot listaan.


• {NPV} … {nykyinen nettoarvo}

• {IRR} … {sisäinen tuottoprosentti}

• {PBP} … {takaisinmaksuaika}

• {NFV} … {tuleva nettoarvo}

• {'LIST} … {syöttää tiedot listaan}

• {LIST} … {määrittää listan tietojen syöttämistä varten}



20050301




Kun kuvaaja on valmis, voit painaa !1-näppäintä (TRCE), jolloin Trace-toimintoon päällä ja voit tarkastaa laskutoimituksen tulokset kuvaajasta.



20070201

7-5 KuoletusTällä laskimella voidaan laskea kuukausittaisen maksuerän pääoma- ja korko-osuudet,jäljellä oleva pääoma sekä mihin tahansa ajankohtaan mennessä takaisinmaksetunpääoman ja koron määrä.

uuuuuKaava

a: maksuerä PM1:n korko-osuus (INT )

b: maksuerä PM1:n pääomaosuus (PRN )

c: maksamaton pääoma maksuerä PM2:n jälkeen (BAL)

d: pääoman kokonaismäärä maksuerä PM2:ssa, kun maksuerä PM1 on maksettu (ΣPRN)

e: koron kokonaismäärä PM2:ssä, kun maksuerä PM1 on maksettu (ΣINT)

*a + b = yksi takaisinmaksuerä (PMT )

7-5-1Kuoletus

c

a

b

Yhden maksun summa

Maksujen määrä

1 PM1 PM2 Viimeinen.............. ..................... ............

Yhden maksunsumma

Maksujen määrä

1 PM1 PM2 Viimeinen............... .................. ...............

d

e

20070201

a : INTPM1 = I BALPM1–1 × i I × (PMT sign)b : PRNPM1 = PMT + BALPM1–1 × ic : BALPM2 = BALPM2–1 + PRNPM2

d : Σ PRN = PRNPM1 + PRNPM1+1 + … + PRNPM2

e : Σ INT = INTPM1 + INTPM1+1 + … + INTPM2

PM2

PM1

PM2

PM1

BAL0 = PV (INT1 = 0 ja PRN1 = PMT maksueräkauden alussa)

uuuuuVaihto nimellisen ja todellisen korkokannan välillä

Nimellinen korko (käyttäjän syöttämä prosentuaalinen arvo I%) muunnetaan todelliseksikoroksi (I%' ) erissä takaisin maksettavia lainoja varten. Vuosittaisten takaisinmaksuerienmäärä ei ole sama kuin korkoa korolle -laskentakertojen määrä.

I%' = I%

(1+ ) –1[C / Y ][P / Y ]

100 × [C / Y ]{ }×100

Seuraava laskutoimitus suoritetaan sen jälkeen, kun nimellinen korko on muunnettutodelliseksi koroksi. Tulosta käytetään kaikissa sen jälkeen suoritetuissa laskutoimituksissa.

i = I%'÷100

Tarkastele Kuoletus-kohdan syöttöruutua painamalla 4-näppäintä (AMT) Talousruutu1:ssä.

4(AMT)

PM1 ............................. ensimmäinen maksuerä välillä 1 ja n

PM2 ............................. toinen maksuerä välillä 1 ja n

n .................................. maksuerät

I% ............................... korko

PV ............................... pääoma

PMT ............................ kunkin maksuerän maksu

FV ............................... viimeisen maksuerän jälkeinen saldo

P/Y .............................. maksueriä vuodessa

C/Y .............................. kuinka monta kertaa vuodessa lasketaan korkoa korolle

7-5-2Kuoletus

20050301

7-5-3Kuoletus


• {BAL} … {pääoman saldo maksuerä PM2:n jälkeen}

• {INT} … {maksuerä PM1:n korko-osuus}

• {PRN} … {maksuerä PM1:n pääomaosuus}

• {ΣINT} … {maksuerä PM1:n jälkeen maksuerä PM2:een siirtyvä koron kokonaismäärä}

• {ΣPRN} … {maksuerä PM1:n jälkeen maksuerä PM2:een siirtyvä pääoman kokonaismäärä}

• {CMPD} … {korkoa korolle -ruutu}




• {CMPD} … {korkoa korolle -ruutu}


Kun kuvaaja on valmis, voit painaa !1-näppäintä (TRCE), jolloin Trace-toimintoon päällä ja voit tarkastaa laskutoimituksen tulokset kuvaajasta.

Kun painat !1-näppäintä (TRCE) kerran, ruudussa näkyy INT ja PRN, kun n = 1.Painamalla e-näppäintä uudestaan saat näkyviin INT ja PRN, kun n = 2, n = 3ja niin edelleen.


20070201

7-6 Korkokannan muuntaminenTässä osassa kerrotaan, kuinka vuosikorko muunnetaan todelliseksi koroksi ja todellinenkorko vuosikoroksi.

uuuuuKaava

EFF = n

APR/1001+ –1 × 100n

APR = 100EFF1+ –1 × n ×100

1n

Tarkastele Korkokannan muuntaminen -kohdan syöttöruutua painamalla 5-näppäintä(CNVT) Talousruutu 1:ssä.

5(CNVT)

n ....................................... kuinka monta kertaa korolle lasketaan korkoa

I% ............................... korko


• {'EFF} … {muuntaa vuosikoron todelliseksi koroksi}

• {'APR} … {muuntaa vuosikoron todelliseksi koroksi}


Seuraavalla funktiovalikolla voit vaihtaa laskutoimituksen tulosruudut.


APR : vuosikorko (%)EFF : todellinen korko (%)n : kuinka usein korolle

lasketaan korkoa

7-6-1Korkokannan muuntaminen

20050301

7-7 Kustannukset, myyntihinta, kateKulut, myyntihinta tai voittomarginaali voidaan laskea syöttämällä toiset kaksi arvoa.

uuuuuKaava

CST = SEL 100MRG1–

SEL =

100MRG1–

CST

MRG(%) = SELCST1– ×100

Tarkastele seuraavaa syöttöruutua painamalla 1-näppäintä (COST) Talousruutu 2:ssa.

6(g)1(COST)

Cst ............................... kulut

Sel ............................... myyntihinta

Mrg .............................. voittomarginaali


• {COST} … {kulut}

• {SEL} … {myyntihinta}

• {MRG} … {voittomarginaali}




CST : kulutSEL : myyntihintaMRG : voittomarginaali

7-7-1Kulstannukset, myyntihinta, kate

20050301

7-8 PäiväyslaskutoimituksetVoit laskea kahden päivämäärän väliin jäävien päivien määrän tai voit määrittääpäivämäärän, joka on joko tiettyä ajanjaksoa ennen tai sen jälkeen laskettunajostakin toisesta päivämäärästä.

Tarkastele päiväyslaskutoimitusten syöttöruutua painamalla 2-näppäintä (DAYS)Talousruutu 2:ssa.

6(g)2(DAYS)

d1 ................................ päivämäärä 1

d2 ................................ päivämäärä 2

D ................................. päivien määrä

Kun haluat syöttää päivämäärän, korosta ensin d1 tai d2. Jos syötät kuukaudennumeronäppäimillä, näyttöön tulee näkyviin seuraavassa kuvassa näkyvä syöttöruutu.

7-8-1Päiväyslaskutoimitukset

# Asetukset-ruudussa voidaan valita joko365-päiväinen tai 360-päiväinen vuositalouslaskutoimituksia varten.Päiväyslaskutoimitukset suoritetaan käytössäolevan vuosiasetuksen mukaan, muttaseuraavia laskutoimituksia ei voida suorittaa,

kun käytössä on 360-päiväinen vuosi. Näidenlaskutoimitusten suorittaminen aiheuttaa virheen.

(Päivämäärä) + (tietty määrä päiviä)

(Päivämäärä) – (tietty määrä päiviä)

# Laskutoimituksia voidaan suorittaa aikavälillä1.1.1901 – 31.12.2099.

20050301

Syötä kuukausi, päivä ja vuosi ja paina w-näppäintä kunkin arvon jälkeen.


• {PRD} … {d1:n ja d2:n välillä olevien päivien määrä (d2 – d1)}

• {d1+D} … {d1 plus tietty määrä päiviä (d1 + D)}

• {d1–D} … {d1 miinus tietty määrä päiviä (d1 – D)}




laskutoimitukset 360 päivän moodissa

Seuraavassa kerrotaan, kuinka laskutoimitukset suoritetaan, kun Asetukset-ruudussaPäiväysmoodiksi on valittu 360.

• Jos d1 on kuukauden 31. päivä, d1:tä käsitellään kuukauden 30. päivänä.

• Jos d2 on kuukauden 31. päivä, d2:ta käsitellään seuraavan kuukauden 1. päivänä, paitsijos d1 on kuukauden 30. päivä.

7-8-2Päiväyslaskutoimitukset

20050301

Ohjelmointi8-1 Ohjelmoinnin perusvaiheet8-2 PRGM-moodin funktionäppäimet8-3 Ohjelman sisällön muokkaaminen8-4 Tiedostonhallinta8-5 Komennot8-6 Laskimen toimintojen käyttäminen ohjelmissa8-7 PRGM-moodin komentolista8-8 Ohjelmakirjasto

Luku

Laitteessa on noin 64 kilotavun muisti.• Muistin käytön asteen ja vapaan tilan määrän voi tarkistaa siirtymällä

MEMORY-moodiin päävalikosta ja painamalla sitten 1(MAIN).Lisätietoja on kohdassa 12-7 MEMORY-moodi.

8

20050301

8-1 Ohjelmoinnin perusvaiheetKuvausKomennot ja laskutoimitukset suoritetaan peräkkäin aivan samalla tavalla kuin monilauseisetlausekkeet laskettaessa manuaalisesti.

Asetus1. Siirry päävalikosta PRGM-moodiin. Näyttöön tulee ohjelmaluettelo.

Valittu ohjelma-alue (voit siirtyä käyttämälläf- ja c-näppäintä)

Tiedostot on järjestetty aakkosjärjestykseennimen mukaan.

Suorittaminen2. Anna tiedostonimi.3. Syötä ohjelma.4. Suorita ohjelma.

8-1-1Ohjelmoinnin perusvaiheet

# Jos muistissa ei ole ohjelmia, PRGM-moodiinsiirryttäessä näyttöön tulee sanoma”No Programs” ja toimintovalikossaon ainoastaan kohde NEW (3).

# Ohjelmalistan oikealla puolella olevatarvot ilmaisevat kunkin ohjelman käytössäolevan tavumäärän.

# Tiedostonimen enimmäispituus onkahdeksan merkkiä.

# Tiedostonimessä voi käyttää seuraavia merkkejä:A–Z, r, θ, välilyönti, [, ], {, }, ’, ”, ~,0–9, ., +, –, ×, ÷

# Tiedostonimen tallentamiseen tarvitaan32 tavua muistia.

# Tiedostonimen syöttönäyttö pysyy näytössä,jos painetaan w syöttämättä tiedostonimeä.

# Voit poistua tiedostonimen syöttönäytöstäja palata ohjelmalistaan tallentamattatiedostonimeä painamalla J.

20050301

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Kolmen säännöllisen oktaedrin pinta-alan (cm2) ja tilavuuden (cm3)laskeminen, kun yhden sivun pituudet ovat 7, 10 ja 15 cm.

Tallenna laskutoimituskaava käyttämällä tiedostonimeä OCTA.

A

Alla olevilla kaavoilla lasketaan säännöllisen oktaedrin pinta-alaS ja tilavuus V, kun yhden sivun A pituus tunnetaan.

Menettely1m EQUA

23(NEW)OCTAw*1

3!J(PRGM)4(?)aav(A)6(g)5(:)*2

c*!x( )d*av(A)x6(g)5(^)

!x( )c/d*av(A)Md

JJ

41(EXE) tai w

hw(A:n arvo)

w

w

wbaw

w

w

wbfw

w*3

8-1-2Ohjelmoinnin perusvaiheet

2S = 2 3 A2, V = –––– A3

3

*1Paina 3(NEW), ja kohdistimen muotomuuttuu ilmaisten kirjainten syöttötilan.

*2Alla kuvataan säännöllisenoktaedrin pinta-alan ja tilavuudenlaskeminen manuaalisesti.

Pinta-ala S ..........c*!x( )d*

<A:n arvo> xw

Tilavuus V ...........!x( )c/d*

<A:n arvo> Mdw

*3Voit palata ohjelmalistaan painamalla wohjelman lopputuloksen ollessa näytössä.

# Voit myös suorittaa ohjelman RUN • MAT -moodissa syöttämällä: Prog ”<tiedostonimi>” w.

# Voit suorittaa ohjelman uudelleen painamallaw tällä menetelmällä suoritetun ohjelman

ollessa näytössä.

# Jos Prog ”<tiedostonimi>” -komennonmäärittämää ohjelmaa ei löydy, laskinantaa virhesanoman.

S kun A = 7V kun A = 7



20070201

8-2 PRGM-moodin funktionäppäimet• {NEW} ... {uusi ohjelma}

uTiedoston nimeäminen

• {RUN}/{BASE} ... {yleinen laskutoimitus}/{kantaluku} -ohjelmasyöte

• {QQQQQ} ... {salasanan antaminen}

• {SYBL} ... {symbolivalikko}

uOhjelman syöttäminen —— 1(RUN) … oletus

• {TOP}/{BTM} ... {alku}/{loppu} ohjelmassa

• {SRC} ... {haku}

• {MENU} ... {moodivalikko}

• {STAT}/{MAT}/{LIST}/{GRPH}/{DYNA}/{TABL}/{RECR}... {tilasto}/{matriisi}/{lista}/{kuvaaja}/{Dynaaminen kuvaaja}/{Taulukko}/{rekursio} -valikko

• {A↔↔↔↔↔a} ... {pien- ja suuraakkosten vaihtaminen}

• {CHAR} ... {avaa näytön, josta voi valita erilaisia matemaattisia symboleja,erikoissymboleja ja aksentilla varustettuja merkkejä}

• Kun painetaan !J(PRGM), näyttöön tulee seuraava PRGM (PROGRAM) -valikko.

• {COM} ... {ohjelmakomentovalikko}

• {CTL} ... {ohjelmanhallinnan komentovalikko}

• {JUMP} ... {hyppykomentovalikko}

• {?}/{^} ... {tulo}/{lähtö} -komento

• {CLR}/{DISP} ... {tyhjennä}/{näytä} -komentovalikko

• {REL} ... {ehdollisen hypyn relaatio-operaattorivalikko}

• {I/O} ... {I/O-ohjaus/-siirtokomentojen valikko}

• {:} ... {lausekkeiden ja komentojen erotin}

Komentojen yksityiskohtainen kuvaus on kohdassa 8-5 Komentojen kuvaus.

• Kun painetaan !m(SET UP), näyttöön tulee alla oleva moodikomentovalikko.

• {ANGL}/{COOR}/{GRID}/{AXES}/{LABL}/{DISP}/{S/L}/{DRAW}/{DERV}/{BACK}/{FUNC}/{SIML}/{S-WIN}/{LIST}/{LOCS}/{T-VAR}/{Σ Σ Σ Σ Σ DSP}/{RESID}/{CPLX}/{FRAC}/{Y • SPD}

Lisätietoja näistä komennoista on kohdassa Asetusnäytön toimintonäppäinvalikot sivulla 1-8-1.

8-2-1PRGM-moodin funktionäppäimet

20050301

u Ohjelman syöttäminen —— 2(BASE)*1

• {TOP}/{BTM}/{SRC}• {MENU}

• {d~o} ... {desimaali}/{heksadesimaali}/{binääri}/{oktaali} -arvon syöttäminen• {LOG} ... {loogiset operaattorit}• {DISP} ... näytössä olevan arvon muuttaminen muotoon {desimaali}/

{heksadesimaali}/{binääri}/{oktaali}• {A↔a}/{CHAR}

• Kun painetaan !J(PRGM), näyttöön seuraava PRGM (PROGRAM) -valikko.

• {Prog} ... {ohjelman kutsuminen}• {JUMP}/{?}/{^}• {REL} ... {loogisten operaattoreiden valikko}• {:} ... {lausekkeiden ja komentojen erotin}

• Kun painetaan !m(SET UP), näyttöön tulee alla oleva moodikomentovalikko.

• {Dec}/{Hex}/{Bin}/{Oct}

• {EXE}/{EDIT}... ohjelma {suorita}/{muokkaa}

• {NEW} ... {uusi ohjelma}• {DEL}/{DEL·A}

... {tietty ohjelma}/{kaikki ohjelmat} poista• {SRC}/{REN}

... tiedostonimi {etsi}/{muuta}

8-2-2PRGM-moodin funktionäppäimet

*12(BASE) -näppäimen painamisen jälkeensyötetyt ohjelmat ilmaistaan tiedostonimenoikealla puolella olevalla merkillä .

20050301

8-3-1Ohjelman sisällön muokkaaminen

8-3 Ohjelman sisällön muokkaaminen

kOhjelman virheiden korjaaminenOhjelman ongelmaa, joka estää ohjelmaa toimimasta oikein, kutsutaan virheeksi ja tällaistenongelmien poistamista kutsutaan virheenkorjaukseksi. Seuraavat oireet ilmaisevat ohjelmansisältävän virheitä, jotka vaativat korjausta.

• Ohjelman suorittamisen aikana näyttöön tulee virhesanomia.• Tulokset poikkeavat odotetuista tuloksista.

uuuuu Virhesanomia aiheuttavien virheiden poistaminenVirhesanoma, kuten alla oleva esimerkki, tulee näyttöön aina, kun ohjelman suorituksenaikana tapahtuu luvaton toimenpide.

Kun tällainen sanoma tulee näyttöön, paina J ja näyttöön tulee ohjelman kohta, jossavirhe tapahtui. Kohdistin vilkkuu ongelmakohdassa. Katso kohdasta Virhesanomataulukko(sivulla α-1-1) ohjeita virheen korjaamisesta.

• Ota huomioon, että virheen sijaintia ei voi tuoda näyttöön painamalla J, jos ohjelmaon suojattu salasanalla. Sen sijaan näyttöön tulee ohjelmalista.

uuuuu Virheellisiä tuloksia aiheuttavien virheiden poistaminenJos ohjelma tuottaa tuloksia, joita on syytä epäillä virheellisiksi, tarkistaohjelman sisältö ja tee tarvittavat muutokset.

1(TOP) ..... Kohdistimen siirtäminen ohjelmanalkuun.

2(BTM) ..... Kohdistimen siirtäminen ohjelmanloppuun.

20050301

kOhjelman luominen jo olemassaolevan ohjelman avullaJoskus uusi ohjelma voidaan syöttää käyttämällä apuna muistissa olevaa ohjelmaa.Tämä tapahtuu kutsumalla olemassa oleva ohjelma muistista, tekemällä siihen tarvittavatmuutokset ja suorittamalla se.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Säännöllisten tetraedrien yhden sivun pituudet ovat 7, 10 ja 15 cm.Luo tällaisen nelitahokkaan pinta-alan (cm2) ja tilavuuden (cm2)ohjelma käyttämällä OCTA-ohjelmaa (sivu 8-1-2).Anna tiedostonimeksi TETRA.

Alla olevilla kaavoilla lasketaan säännöllisen nelitahokkaan pinta-alaS ja tilavuus V, kun yhden sivun A pituus tunnetaan.

Syötä ohjelma käyttämällä seuraavia näppäinpainalluksia:

Yhden sivun A pituus ...!J(PRGM)4(?)aav(A)6(g)5(:)Pinta-ala S ...................!x( )d*av(A)x6(g)5(^)Tilavuus V ....................!x( )c/bc*av(A)Md

Vertaa tätä ohjelmaan, jolla lasketaan säännöllisen oktaedrin pinta-ala ja tilavuus.

Yhden sivun A pituus ...!J(PRGM)4(?)aav(A)6(g)5(:)Pinta-ala S ...................c*!x( )d*av(A)x6(g)5(^)Tilavuus V ....................!x( )c/d*av(A)Md

Näin ollen TETRA-ohjelma voidaan luoda tekemällä OCTA-ohjelmaan seuraavat muutokset:• Poistetaan c * (alleviivattu aaltoviivalla)• Muutetaan d luvuiksi b c (alleviivattu suoralla viivalla)

A


2S = 3 A2, V = –––– A3

12

20050301


Luo sitten TETRA-ohjelma muokkaamalla OCTA-ohjelmaa.1. Muokkaa ohjelman nimeä.

6(g)2(REN)ATETRAw

2. Muokkaa ohjelman sisältöä.2(EDIT)

eeeeeeDD

cDbc

J

3. Yritä suorittaa ohjelma.1(EXE) tai whw(A:n arvo)w

w

wbaw

w

w

wbfw

w

20070201


k Tietojen etsimien ohjelmakoodista

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kirjaimen A etsiminen OCTA-ohjelmasta

1. Kutsu ohjelma muistista.

2. Paina 3(SRC) ja syötä etsittävät tiedot.

3(SRC)

av(A)

3. Aloita etsiminen painamalla w. Ohjelman sisältö tulee näyttöön, ja kohdistin onmääritettyjen tietojen ensimmäisen esiintymän kohdalla.*1

4. Voit siirtää kohdistimen määritettyjen tietojen seuraavaan esiintymään painamalla wtai 1(SRC).*2

*1Näyttöön tulee sanoma ”Not Found”,kun hakuehtojen määrittämää ohjelmaaei löydy.

*2Mikäli ei ole enää määriteltyjä data-esimerkkejä, hakutoimenpide loppuu.

# Hakuehtoon ei voi sisällyttää uusi rivi -symbolia (_) eikä näyttökomentoa (^).

# Kun ohjelman sisältö on näytössä, voit siirtääkohdistimen muuhun kohtaankohdistinnäppäimillä ennen tietojenseuraavan esiintymän etsimistä. Voithakea ainoastaan osaa ohjelmasta alkaenkohdistimen sijainnista painamalla w.

# Kun haussa löydetään määritettyjentietojen esiintymä, merkkien syöttäminentai kohdistimen siirtäminen saa aikaanhakutoiminnon peruuttamisen.

# Jos teet virheen haettavien merkkiensyöttämisen aikana, voit poistaa syötteenja aloittaa alusta painamalla A.

20050301

8-4-1Tiedostonhallinta

8-4 Tiedostonhallinta

k Tiedoston haku

u Tiedoston etsiminen käyttämällä sen nimen ensimmäistä kirjainta○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Ohjelman OCTA etsiminen käyttämällä hakua nimen ensimmäisenkirjaimen mukaan

1. Kun ohjelmalista on näytössä, paina 6(g)1(SRC) ja syötä etsittävän tiedostonnimen ensimmäiset kirjaimet.

6(g)1(SRC)OCT

2. Aloita etsiminen painamalla w.

• Syötetyillä kirjaimilla alkava nimi korostetaan.

# Jos muistissa ei ole syötetyillä merkeilläalkavaa ohjelmaa,

”Not Found” -sanoma tulee näyttöön. Sulje tässätapauksessa virhesanoma painamalla J.

20050301


kkkkk Tiedostonimen muokkaaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Tiedostonimen TRIANGLE muokkaaminen nimeksi ANGLE

1. Kun ohjelmalista on näytössä, siirrä korostus muokattavan tiedostonimen kohdallekäyttämällä f- ja c-näppäimiä ja paina sitten 6(g)2(REN).

2. Tee haluamasi muutokset.

DDD

3. Tallenna uusi nimi ja palaa ohjelmalistaan painamalla w.

Ohjelmalista järjestetään uudelleen muuttuneen tiedostonimen mukaan.

kkkkkOhjelman poistaminen

u Tietyn ohjelman poistaminen1. Kun ohjelmalista on näytössä, siirrä korostus poistettavan tiedoston nimen kohdalle

käyttämällä f- ja c-näppäimiä.

2. Paina 4(DEL).

3. Poista valittuna oleva ohjelma painamalla 1(Yes) tai peruuta toiminto poistamattamitään painamalla 6(No).

# Jos tiedoston uusi nimi on jo muistiintallennetun muun ohjelman käytössä,näyttöön tulee sanoma ”Already Exists”.Tässä tapauksessa voit ratkaistatilanteen tekemällä jommankummanseuraavista toimista:

– Sulje virhesanoma ja palaa tiedostonimenmuokkausnäyttöön painamalla J.

– Pyyhi syötetty tiedostonimi painamallaA ja anna uusi nimi.

20050301


uKaikkien ohjelmien poistaminen1. Kun ohjelmalista on näytössä, paina 5(DEL • A).

2. Poista listan kaikki ohjelmat painamalla 1(Yes) tai peruuta toiminto poistamattamitään painamalla 6(No).

• Voit poistaa kaikki ohjelmat myös siirtymällä MEMORY -moodiin päävalikosta ja tuodasitten näyttöön muistitietonäytön painamalla 1(MAIN).Lisätietoja on kohdassa 12-7 MEMORY-moodi.

kkkkkSalasanan määrittäminenOhjelman syöttämisen aikana ohjelma voidaan suojata salasanalla, jolloin ohjelman sisällönkäyttäminen edellyttää salasanan antamista.• Ohjelman suorittaminen ei edellytä salasanan antamista.

○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Ohjelman AREA luominen ja sen suojaaminen salasanalla CASIO

1. Kun ohjelmalista on näytössä, paina 3(NEW) ja syötä uuden ohjelmatiedoston tiedostonimi.

3(NEW)AREA

2. Paina 5(Q) ja syötä sitten salasana.

5(Q)CASIO

# Salasana annetaan samalla tavallakuin tiedostonimi.

20050301


3. Tallenna tiedostonimi ja salasana painamalla w. Nyt voit syöttää ohjelmatiedoston sisällön.

4. Kun olet syöttänyt ohjelman, sulje ohjelmatiedosto ja palaa ohjelmalistaan painamalla!J(QUIT). Salasanalla suojattujen tiedostojen tiedostonimen oikealla puolella on tähti.

kkkkk Salasanalla suojatun ohjelman kutsuminen muistista○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Salasanalla CASIO suojatun tiedoston AREA kutsuminen muistista

1. Siirrä ohjelmalistassa korostus kutsuttavan tiedoston nimen kohdalle käyttämälläf- ja c-näppäimiä.

2. Paina 2(EDIT).

3. Syötä salasana ja kutsu ohjelma painamalla w.

# Jos painat w syöttämättä salasanaa, uusiohjelma tallennetaan ilman salasanasuojausta.Jos painat w syöttämättä salasanaa,ainoastaan tiedostonimi tallennetaaneikä salasanasuojausta oteta käyttöön.

# Jos salasanalla suojattua ohjelmaa kutsuttaessaannetaan väärä salasana, näyttöön tuleesanoma ”Mismatch”. Voit palata salasanansyöttönäyttöön painamalla J.

20050301

8-5-1Komennot

8-5 Komennot

kKomentohakemistoBreak ............................................................................................................... 8-5-6ClrGraph ........................................................................................................ 8-5-12ClrList ............................................................................................................ 8-5-12ClrMat ............................................................................................................ 8-5-12ClrText ........................................................................................................... 8-5-12DispF-Tbl, DispR-Tbl ..................................................................................... 8-5-13Do~LpWhile ..................................................................................................... 8-5-5DrawDyna ...................................................................................................... 8-5-13DrawFTG-Con, DrawFTG-Plt ......................................................................... 8-5-13DrawGraph .................................................................................................... 8-5-13DrawR-Con, DrawR-Plt .................................................................................. 8-5-13DrawRΣ-Con, DrawRΣ-Plt .............................................................................. 8-5-14DrawStat ........................................................................................................ 8-5-14DrawWeb ....................................................................................................... 8-5-14Dsz .................................................................................................................. 8-5-9For~To~(Step~)Next ......................................................................................... 8-5-4Getkey ........................................................................................................... 8-5-15Goto~Lbl ........................................................................................................ 8-5-10If~Then~(Else~)IfEnd ....................................................................................... 8-5-4Isz .................................................................................................................. 8-5-11Locate ............................................................................................................ 8-5-16OpenComport38k/CloseComport38k ............................................................. 8-5-17Prog ................................................................................................................. 8-5-7RclCapt .......................................................................................................... 8-5-18Receive ( / Send ( .......................................................................................... 8-5-17Receive38k/Send38k ..................................................................................... 8-5-17Return .............................................................................................................. 8-5-8Stop ................................................................................................................. 8-5-8While~WhileEnd ............................................................................................... 8-5-6? (syöttökomento) ............................................................................................ 8-5-2

(tulostuskomento) ......................................................................................... 8-5-3: (monilauseinen komento) ............................................................................... 8-5-3_ (rivinvaihto) ................................................................................................... 8-5-3’ (kommenttitekstin erotin) ...............................................................................8-5-3S (hyppykoodi) ............................................................................................ 8-5-11=, ≠, >, <, ≥, ≤ (vertailuoperaattorit) ...............................................................8-5-18

20050301

8-5-2Komennot

Tässä luvussa eri komentojen kuvausten yhteydessä käytetään alla olevia merkintätapoja.

Lihavoitu teksti ............. Varsinaiset komennot ja muut kohteet, jotka pitää syöttääaina, on merkitty lihavoituna.

{Aaltosulkeet} ............... Eri kohteet, joista jokin pitää valita käytettäessäkomentoa, on merkitty aaltosulkeisiin. Älä syötäaaltosulkeita syöttäessäsi komentoa.

[Hakasulkeet] ............... Valinnaiset kohteet on merkitty hakasulkeisiin. Älä syötähakasulkeita syöttäessäsi komentoa.

Numeerisetlausekkeet ................... Numeeriset lausekkeet (kuten 10, 10 + 20, A) ilmaisevat

vakiot, laskutoimitukset, numeeriset vakiot jne.Kirjaimet ....................... Kirjainmerkkijonot (kuten AB) on merkitty käyttämällä kirjaimia.

kkkkk Peruskomennot

? (Tulostuskomento)

Toiminta: Kehottaa syöttämään arvoja muuttujille ohjelman suorituksen aikana.Syntaksi: ? → <muuttujan nimi>, ”<kehote>” ? → <muuttujan nimi>Esimerkki: ? → AKuvaus:• Tämä komento keskeyttää ohjelman suorituksen hetkeksi ja kehottaa syöttämään arvon tai

lausekkeen muuttujalle. Jos kehotetta ei määritetä, komennon suorittaminen tuo näyttöönsanoman “?”, mikä ilmaisee laskimen odottavan syötettä. Jos kehote määritetään, näyttööntulee ”<kehote>?”, mikä kehottaa antamaan syötteen. Kehotteen tekstin koko voi ollaenintään 255 tavua.

• Syöttökomentoon vasteena annettavan syötteen pitää olla arvo tai lauseke eikälausekkeessa saa olla useita lauseita.

• Muuttajan nimeksi voi määrittää listan nimen, matriisin nimen, funktiomuistin (fn),kuvaajan (Yn) tms.

20050301

8-5-3Komennot

^ (Tulostuskomento)

Toiminta: Näyttää välituloksen ohjelman suorituksen aikana.Kuvaus:• Tämä komento keskeyttää ohjelman suorituksen hetkeksi ja tuo näyttöön tekstisanoman

tai laskutoimituksen tuloksen heti komennon suorittamisen jälkeen.

• Tulostuskomentoa pitäisi käyttää ohjelman kohdissa, joissa manuaalisen laskennan aikananormaalisti painettaisiin w.

: (Monilauseinen komento)

Toiminta: Kahden lauseen yhdistäminen suoritettavaksi peräkkäin pysähtymättä.Kuvaus:• Tulostuskomennosta (^) poiketen monilauseisella komennolla yhdistetyt lauseet

suoritetaan pysähtymättä.

• Monilauseista komentoa voidaan käyttää kahden laskutoimituksen tai kahdenkomennon linkittämiseen.

• Monilauseisen komennon sijaan on mahdollista käyttää myös rivinvaihtoa _.

_____ (Rivinvaihto)

Toiminta: Kahden lauseen yhdistäminen suoritettavaksi peräkkäin pysähtymättä.Kuvaus:• Rivinvaihto toimii samalla tavalla kuin monilauseinen komento.

• Ohjelmaan voi luoda tyhjän rivin syöttämällä siihen pelkän rivinvaihdon. Rivinvaihdonkäyttäminen monilauseisen komennon paikalla helpottaa näytössä näkyvänohjelman lukemista.

’ (Kommenttitekstin erotin)

Toiminta: Ilmaisee ohjelmaan lisätyn kommenttitekstin.Kuvaus: Heittomerkin jälkeen tulevat merkit tulkitaan kommenttitekstiksi, jota ei suoriteta.

20050301

kOhjelmakomennot (COM)

If~Then~(Else~)IfEnd

Toiminta: Then-lauseke suoritetaan ainoastaan silloin, kun If-ehto on tosi (muu kuin nolla).Else-lauseke suoritetaan, kun If-ehto on epätosi (0). IfEnd-lauseke suoritetaan aina jokoThen-lausekkeen tai Else-lausekkeen jälkeen.Syntaksi:

Parametrit: ehto, numeerinen lausekeKuvaus:(1) If ~ Then ~ IfEnd

• Kun ehto on tosi, suoritusta jatketaan Then-lausekkeella ja sitten IfEnd-lausekettaseuraavalla lausekkeella.

• Kun ehto on epätosi, suoritusta jatketaan suoraan IfEnd-lauseketta seuraavalla lausekkeella.

(2) If ~ Then ~ Else ~ IfEnd• Kun ehto on tosi, suoritusta jatketaan Then-lausekkeella ja sitten suoraan IfEnd-

lauseketta seuraavalla lausekkeella.• Kun ehto on epätosi, suoritusta jatketaan Else-lausekkeella ja sitten IfEnd-lauseketta

seuraavalla lausekkeella.

For~To~(Step~)Next

Toiminta: Tämä komento toistaa kaiken, mitä on For-lausekkeen ja Next-lausekkeenvälillä. Aloitusarvo määritetään kontrollimuuttujaksi ensimmäisellä suorituskerralla jakontrollimuuttujan arvoa muutetaan kunkin suorituskerran askelarvon mukaisesti.Suoritusta jatketaan, kunnes kontrollimuuttujan arvo ylittää lopetusarvon.Syntaksi:

Parametrit:• kontrollimuuttujan nimi: A–Z• aloitusarvo: arvo tai lauseke, joka tuottaa arvon (esimerkiksi sin x, A jne.)• lopetusarvo: arvo tai lauseke, joka tuottaa arvon (esimerkiksi sin x, A jne.)• askelarvo: numeroarvo (oletusarvo: 1)

8 - 5 - 4Komennot

If <ehto>_:^

Then <lauseke> _:^

<lauseke>numeerinen lauseke

_:^

Else <lauseke> _:^

<lauseke>_:^

IfEnd

_

For <lähtöarvo> → <kontrollimuuttujan nimi> To <loppuarvo> Step <askelarvo> :^

Next

20050301

8-5-5Komennot

Kuvaus:• Oletusarvon mukaan askelarvo on 1.

• Jos aloitusarvo määritetään lopetusarvoa pienemmäksi ja määritetään positiivinenaskelarvo, kontrollimuuttujaa kasvatetaan jokaisella suorituskerralla. Jos aloitusarvomääritetään lopetusarvoa suuremmaksi ja määritetään negatiivinen askelarvo,kontrollimuuttujaa pienennetään jokaisella suorituskerralla.

Do~LpWhile

Toiminta: Tämä komento toistaa tiettyjä komentoja niin kauan, kuin ehto on tosi (muu kuin nolla).Syntaksi:

Parametrit: lausekeKuvaus:• Tämä komento toistaa silmukan sisältämiä komentoja niin kauan, kuin ehto on tosi (muu

kuin nolla). Kun ehdosta tulee epätosi (0), suoritusta jatketaan LpWhile-lausekettaseuraavasta lausekkeesta.

• Koska ehto tulee LpWhile-lausekkeen jälkeen, ehto testataan (tarkistetaan) silmukansisällä olevien kaikkien komentojen suorittamisen jälkeen.

_ _

Do : <lauseke> : LpWhile <ehto>^ ^ numeerinen lauseke

20050301

8-5-6Komennot

While~WhileEnd

Toiminta: Tämä komento toistaa tiettyjä komentoja niin kauan, kuin ehto on tosi (muu kuin nolla).Syntaksi:

Parametrit: lausekeKuvaus:• Tämä komento toistaa silmukan sisältämiä komentoja niin kauan, kuin ehto on tosi

(muu kuin nolla). Kun ehdosta tulee epätosi (0), suoritusta jatketaan WhileEnd-lausekettaseuraavasta lausekkeesta.

• Koska ehto tulee While-lausekkeen jälkeen, ehto testataan (tarkistetaan) ennen silmukansisällä olevien komentojen suorittamista.

kkkkkOhjelmanhallintakomennot (CTL)

Break

Toiminta: Tämä komento keskeyttää silmukan suorittamisen ja jatkaa suoritusta silmukkaaseuraavasta komennosta.Syntaksi: BreakKuvaus:• Tämä komento keskeyttää silmukan suorittamisen ja jatkaa suoritusta silmukkaa

seuraavasta komennosta.

• Tällä komennolla voidaan keskeyttää For-lausekkeen, Do-lausekkeen jaWhile-lausekkeen suoritus.

While <ehto> <lauseke> WhileEndnumeerinen lauseke

_

:^

_

:^

20050301

8-5-7Komennot

Prog

Toiminta: Tämä komento määrittää muun ohjelman suorittamisen alirutiinina.RUN • MAT-moodissa tämä komento suorittaa uuden ohjelman.Syntaksi: Prog ”tiedostonimi”Esimerkki: Prog ”ABC”Kuvaus:• Vaikka tämä komento sijaitsisi silmukan sisällä, sen suoritus keskeyttää silmukan

välittömästi ja käynnistää alirutiinin.

• Tätä komentoa voidaan käyttää niin monta kertaa kuin tarvitaan päärutiinin sisälläsuorittamaan tiettyjä tehtäviä, joilla kutsutaan itsenäisiä alirutiineja.

• Alirutiinia voidaan käyttää saman päärutiinin useissa kohdissa tai sama alirutiini voidaankutsua useista päärutiineista.

Päärutiini Alirutiinit

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

• Alirutiinin kutsuminen saa aikaan alirutiinin suorittamisen alusta. Kun alirutiini on suoritettu,suoritus palaa päärutiiniin alkaen Prog-komentoa seuraavasta lausekkeesta.

• Alirutiinin sisällä oleva Goto~Lbl-komento koskee vain tätä alirutiinia. Sitä ei voi käyttääsiirtymiseen alirutiinin ulkopuolella olevaan nimiöön.

• Jos Prog-komennon määrittämän nimistä alirutiinia ei löydy, tapahtuu virhe.

• RUN • MAT-moodissa Prog-komennon syöttäminen ja näppäimen w painaminenkäynnistää komennon määrittämän ohjelman.

D

C E I J

Prog ”E” Prog ”I” Prog ”J”

A

Prog ”D”

Prog ”C”

20050301

8-5-8Komennot

Return

Toiminta: Tällä komennolla palataan alirutiinista.Syntaksi: ReturnKuvaus:Return-komennon suorittaminen päärutiinissa pysäyttää ohjelman suorituksen.Return-komennon suorittaminen alirutiinissa lopettaa alirutiinin ja palauttaa suorituksenohjelmaan, josta hypättiin alirutiiniin.

Stop

Toiminta: Tämä komento lopettaa ohjelman suorituksen.Syntaksi: StopKuvaus:• Tämä komento lopettaa ohjelman suorittamisen.

• Tämän komennon suorittaminen silmukan sisällä lopettaa ohjelman suorittamisen niin,ettei virhettä tapahdu.

20050301

8-5-9Komennot

kHyppykomennot (JUMP)

Dsz

Toiminta: Tämä komento on laskentahyppy, joka pienentää kontrollimuuttujan arvoa yhdelläja sitten suorittaa hypyn, jos muuttujan arvo on nolla.Syntaksi:

Parametrit: muuttujan nimi: A–Z, r, θ[Esimerkki] Dsz B : Pienentää muuttujalle B määritettyä arvoa yhdellä.

Kuvaus:Tämä komento pienentää kontrollimuuttujan arvoa yhdellä ja sitten testaa (tarkistaa)kontrollimuuttujan. Jos nykyinen arvo on muu kuin nolla, suoritusta jatketaan seuraavastalausekkeesta. Jos nykyinen arvo on nolla, suoritus hyppää monilauseista komentoa (:),näyttökomentoa (^) tai rivinvaihtoa (_) seuraavaan lausekkeeseen.

Muuttujan arvo ≠ 0_

Dsz <muuttujan nimi> : <lauseke> : <lauseke>^

Muuttujan arvo = 0

20050301

8-5-10Komennot

Goto~Lbl

Toiminta: Tämä komento suorittaa ehdottoman hypyn määritettyyn kohtaan.Syntaksi: Goto <nimiön nimi> ~ Lbl <nimiön nimi>Parametrit: nimiön nimi: arvo (0–9), muuttuja (A–Z, r, θ)Kuvaus:• Tämä komento käsittää kaksi seuraavaa osaa: Goto n (missä n on parametri edellä

kuvatun mukaisesti) ja Lbl n (missä n on parametri, johon Goto n viittaa). Tämä komentosaa ohjelman suorituksen hyppäämään Lbl-lausekkeeseen, jonka n-parametri vastaa Goto-lausekkeen määrittämää parametria.

• Tätä komentoa voidaan käyttää palaamiseen silmukassa ohjelman alkuun taihyppäämiseen mihin tahansa kohtaan ohjelmassa.

• Tätä komentoa voidaan käyttää yhdessä ehdollisten hyppyjen ja laskentahyppyjen kanssa.

• Jos läsnä ei ole Lbl-lauseketta, jonka arvo vastaa Goto-lausekkeen määrittämää ehtoa,tapahtuu virhe.

20070201

Tosi_

<vasen puoli> <vertailuoperaattori> <oikea puoli> ⇒ <lauseke> : <lauseke>

^Epätosi

Isz

Toiminta: Tämä komento on laskentahyppy, joka suurentaa kontrollimuuttujan arvoa yhdelläja sitten suorittaa hypyn, jos muuttujan arvon on nolla.

Syntaksi:

Parametrit: muuttujan nimi: A–Z, r, θ[Esimerkki] Isz A : Suurentaa muuttujalle A määritettyä arvoa yhdellä.

Kuvaus:

Tämä komento kasvattaa kontrollimuuttujan arvoa yhdellä ja sitten testaa (tarkistaa)kontrollimuuttujan. Jos nykyinen arvo on muu kuin nolla, suoritusta jatketaan seuraavastalausekkeesta. Jos nykyinen arvo on nolla, suoritus hyppää monilauseista komentoa (:),näyttökomentoa (^) tai rivinvaihtoa (_) seuraavaan lausekkeeseen.

⇒⇒⇒⇒⇒ (Jump Code)

Toiminta: Tätä koodia käytetään ehdollisen hypyn ehtojen määrittämiseen. Hyppysuoritetaan aina, kun ehto on epätosi.

Syntaksi:

Parametrit:

vasen puoli / oikea puoli: muuttuja (A–Z, r, θ), numeerinen vakio, muuttujalauseke(kuten: A × 2)vertailuoperaattori: =, ≠, >, <, ≥, ≤ (sivu 8-5-18)

Kuvaus:• Ehdollinen hyppy vertaa kahden muuttujan sisältöä tai kahden lausekkeen tuloksia ja

vertailun perusteella tekee päätöksen, suoritetaanko hyppy vai ei.

• Jos vertailun tulos on tosi, suoritusta jatketaan ⇒-komentoa seuraavasta lausekkeesta.Jos vertailu palauttaa tuloksen, joka on epätosi, suoritus hyppää monilauseista komentoa(:), näyttökomentoa (^) tai rivinvaihtoa (_) seuraaviin lausekkeisiin.

8-5-11Komennot

Muuttujan arvo ≠ 0_

Isz <muuttujan nimi> : <lauseke> : <lauseke>

^Muuttujan arvo = 0

20050301

8-5-12Komennot

kkkkk Tyhjennyskomennot (CLR)

ClrGraph

Toiminta: Tämä komento tyhjentää kuvaajanäytön ja palauttaa View Window (Näyttöikkuna)-asetukset niiden INIT-arvoiksi.Syntaksi: ClrGraphKuvaus: Tämä komento tyhjentää kuvaajanäytön ohjelman suorittamisen aikana.

ClrList

Toiminta: Tämä komento poistaa listatiedot.Syntaksi: ClrList <listan nimi>

ClrListParametrit: listan nimi: 1–26, Ans

Kuvaus: Tämä komento poistaa tiedot ”listan nimi” -tiedon määrittämästä listasta.Jos ”listan nimi” -tietoa ei anneta, poistetaan kaikki listatiedot.

ClrMat

Toiminta: Tämä komento poistaa matriisitiedot.Syntaksi: ClrMat <matriisin nimi>

ClrMatParametrit: matriisin nimi: A–Z, Ans

Kuvaus: Tämä komento poistaa tiedot ”matriisin nimi” -tiedon määrittämästä matriisista.Jos ”matriisin nimi” -tietoa ei anneta, poistetaan kaikki matriisitiedot.

ClrText

Toiminta: Tämä komento tyhjentää tekstinäytön.Syntaksi: ClrTextKuvaus: Tämä komento tyhjentää tekstinäytön ohjelman suorittamisen aikana.

20050301

8-5-13Komennot

kkkkkNäyttökomennot (DISP)

DispF-Tbl, DispR-Tbl Ei parametreja

Toiminta: Näillä komennoilla näytetään numeerisia taulukkoja.Kuvaus:• Näillä komennoilla muodostetaan numeerisia taulukkoja ohjelman suorituksen aikana

ohjelmassa määritettyjen ehtojen mukaisesti.

• DispF-Tbl muodostaa funktiotaulukon, kun taas DispR-Tbl muodostaa rekursiivisen taulukon.

DrawDyna Ei parametreja

Toiminta: Tämä komento suorittaa dynaamisen kuvaajan piirtotoiminnon.Kuvaus: Tämä komento piirtää dynaamisen kuvaajan ohjelman suorituksen aikanadynaamisen kuvaajan nykyisten parametrien mukaisesti.

DrawFTG-Con, DrawFTG-Plt Ei parametreja

Toiminta: Tämä komento muodostaa funktion kuvaajan käyttämällä muodostetun taulukon arvoja.Kuvaus:• Tämä komento piirtää funktiokuvaajan nykyisten ehtojen mukaisesti.

• DrawFTG-Con tuottaa viivakuvaajan, kun taas DrawFTG-Plt tuottaa pistekuvaajan.

DrawGraph Ei parametreja

Toiminta: Tämä komento piirtää kuvaajan.Kuvaus: Tämä komento piirtää kuvaajan nykyisten ehtojen mukaisesti.

DrawR-Con, DrawR-Plt Ei parametreja

Toiminta: Näissä komennoissa käytetään muodostetun taulukon arvoja ja piirretään kuvaajarekursiivisesta lausekkeesta niin, että pystyakselilla on an(bn tai cn) ja vaaka-akselilla on n.Kuvaus:• Nämä komennot piirtävät kuvaajan rekursiivisista lausekkeista nykyisten ehtojen

mukaisesti niin, että pystyakselilla on an(bn tai cn) ja vaaka-akselilla on n.

• DrawR-Con tuottaa viivakuvaajan, kun taas DrawR-Plt tuottaa pistekuvaajan.

20050301

DrawRΣ-Con, DrawRΣ-Plt Ei parametreja

Toiminta: Näissä komennoissa käytetään muodostetun taulukon arvoja ja piirretäänkuvaaja rekursiivisesta lausekkeesta niin, että pystyakselilla on Σan(Σbn tai Σcn) javaaka-akselilla on n.Kuvaus:• Nämä komennot piirtävät kuvaajan rekursiivisista lausekkeista nykyisten ehtojen

mukaisesti niin, että pystyakselilla on Σan(Σbn tai Σcn) ja vaaka-akselilla on n.

• DrawRΣ-Con tuottaa viivakuvaajan, kun taas DrawRΣ-Plt tuottaa pistekuvaajan.

DrawStat

Toiminta: Tämä komento piirtää tilastokuvaajan.Syntaksi: Katso 8-6-9 Tilastolaskutoimitusten ja -kuvaajien käyttäminen ohjelmassa.Kuvaus:Tämä komento piirtää tilastokuvaajan nykyisten tilastokuvaajan ehtojen mukaisesti.

DrawWeb

Toiminta: Tämä komento piirtää kuvaajan rekursiivisen lausekkeen suppenemisesta/hajaantumisesta (WEB-kuvaaja).Syntaksi: DrawWeb <rekursiotyyppi>, <linjojen määrä>Esimerkki: DrawWeb an+1 (bn+1 tai cn+1), 5Kuvaus:• Tämä komento piirtää kuvaajan rekursiivisen lausekkeen suppenemisesta/hajaantumisesta

(WEB-kuvaaja).

• Jos linjojen määrää ei määritetä, käytetään oletusarvoa 30.

8-5-14Komennot

20070201

8-5-15Komennot

k Syöttö-/tulostuskomennot (I/O)

Getkey

Toiminta: Tämä komento palauttaa koodin, joka vastaa edellistä näppäinpainallusta.

Syntaksi: Getkey

Kuvaus:

• Tämä komento palauttaa koodin, joka vastaa edellistä näppäinpainallusta.

• Jos mitään näppäintä ei ole painettu ennen tämän komennon suorittamista, näyttöön tuleearvo nolla.

• Tätä komentoa voidaan käyttää silmukan sisällä.

Näppäin Koodi

791

692

593

494

395

296

78!

68K

58J

48m

77a

67x

57M

47J

28f

37c

38d

27e

76v

66l

56I

46s

36c

26t

75$

Näppäin Koodi

65F

55(

45)

35,

25a

44D

61.

71a

72b

62c

52d

73e

63f

53g

74h

64i

54j

41-

42+

32-

43*

33/

51E

31w

20050301

8-5-16Komennot

Locate

Toiminta: Tämä komento näyttää aakkosnumeerisia merkkejä näytön tietyssä kohdassa.Syntaksi: Locate <sarakkeen numero>, <rivin numero>, <arvo>

Locate <sarakkeen numero>, <rivin numero>, <numeerinen lauseke>Locate <sarakkeen numero>, <rivin numero>, ”<merkkijono>”

[Esimerkki] Locate 1, 1, ”AB”_Parametrit:

• rivin numero: numero väliltä 1–7• sarakkeen numero: numero väliltä 1–21• arvo ja numeerinen lauseke• merkkijono: merkkien jono

Kuvaus:• Tämä komento näyttää arvoja (mukaan lukien muuttujan sisältö) tai tekstiä tekstinäytön

määritetyssä kohdassa. Jos läsnä on laskutoimituksen syöte, näytetään sen tulos.

• Rivin numeroksi annetaan arvo väliltä 1–7, kun taas sarakkeen numeroksi annetaan arvoväliltä 1–21.

(1, 1) → ← (21, 1)

(1, 7) → ← (21, 7)

Esimerkki: Cls_Locate 7, 1, ”CASIO FX”Tämä ohjelma näyttää tekstin ”CASIO FX” keskellä näyttöä.

• Joissakin tapauksissa ClrText-komento pitää suorittaa ennen yllä olevan ohjelman suorittamista.

20050301

8-5-17Komennot

Receive ( / Send (

Toiminta: Tällä komennolla vastaanotetaan dataa laskimeen kytketystä laitteesta jalähetetään dataa siihen.Syntaksi: Receive (<data>) / Send (<data>)Kuvaus:• Tällä komennolla vastaanotetaan dataa laskimeen kytketystä laitteesta ja lähetetään dataa siihen.

• Tällä komennolla voidaan vastaanottaa (ja lähettää) seuraavia datatyyppejä:• muuttujille määritetyt yksittäiset arvot• matriisitiedot (kaikki arvot; yksittäisiä arvoja ei voi määrittää)• listatiedot (kaikki arvot; yksittäisiä arvoja ei voi määrittää).

OpenComport38k/CloseComport38k

Toiminta: 3-nastaisen COM-portin (sarjaportti) avaaminen ja sulkeminen.Kuvaus: Katso alla oleva Receive38k/Send 38k -komennon kuvaus.

Receive38k/Send38k

Toiminta: Datalähetyksen ja -vastaanoton suorittaminen 38 kbps:n tiedonsiirtonopeudella.Syntaksi: Send38k <lauseke>

Receive38k <muuttujan nimi>

<listan nimi>Kuvaus:• Ennen tämän komennon suorittamista pitää suorittaa OpenComport38k-komento.

• Tämän komennon suorittamisen jälkeen pitää suorittaa CloseComport38k-komento.

• Jos komento suoritetaan, kun tietoliikennekaapeli ei ole kytkettynä, ohjelman suoritusjatkuu ilman virheilmoitusta.

20050301

8-5-18Komennot

k Ehdollisen hypyn vertailuoperaattorit (REL)

=, ≠, >, <, ≥, ≤

Toiminta: Näitä vertailuoperaattoreita käytetään yhdessä ehdollisen hyppykomennon kanssa.Syntaksi:

Parametrit:vasen puoli / oikea puoli: muuttuja (A–Z, s,-θ), numeerinen vakio, muuttujalauseke (kuten A × 2)vertailuoperaattori: =, ≠, >, <, ≥, ≤

kMuu

RclCapt

Toiminta: Näyttää sieppausmuistinumeron määrittämän sisällön.Syntaksi: RclCapt <sieppausmuistinumero> .... (sieppausmuistinumero: 1–20)

<vasen puoli> <vertailuoperaattori> <oikea puoli>

20050301

8-6 Laskimen toimintojen käyttäminen ohjelmissa

k Tekstin näyttäminenOhjelmaan voi sisällyttää tekstiä ympäröimällä tekstin lainausmerkeillä. Tällainen tekstinäkyy näytössä ohjelman suorittamisen aikana, minkä ansiosta syöttökehotteille ja tuloksillevoi määrittää nimiöitä.

Ohjelma Näyttö”CASIO” CASIO? → X ?”X =” ? → X X = ?

• Jos tekstiä seuraa laskutoimituskaava, varmista, että syötät näyttökomennon (^)tekstin ja laskutoimituksen väliin.

• Jos tekstin pituus on yli 21 merkkiä, sitä jatketaan seuraavalla rivillä. Näyttö vierittyyautomaattisesti tekstin pituuden ylittäessä 21 merkkiä.

• Kommentissa voi käyttää enintään 255 tavun verran tekstiä.

kMatriisin rivioperaatioiden käyttäminen ohjelmassaNäillä komennoilla voidaan ohjelmassa käsitellä matriisin rivejä.

• Voit syöttää tällaisen ohjelman siirtymällä ensin RUN • MAT -moodiin, syöttämällämatriisin MAT-editorilla, siirtymällä PRGM-moodiin ja syöttämällä sitten ohjelman.

uKahden rivin sisällön vaihtaminen (Swap)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 Rivin 2 ja rivin 3 sisällön vaihtaminen keskenään seuraavassa matriisissa:1 2

Matriisi A = 3 45 6

Tässä ohjelmassa käytetään seuraavaa syntaksia:Swap A, 2, 3_

Mat A

Ohjelman suorittaminen tuottaa seuraavan tuloksen:

8-6-1Laskimen toimintojen käyttäminen ohjelmissa

Keskenään vaihdettavat rivitMatriisin nimi

20050301

u Skalaarikertolaskun suorittaminen (` Row)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 Esimerkin 1 matriisin rivin 2 ja skalaarin 4 tulon laskeminen

Tässä ohjelmassa käytetään seuraavaa syntaksia:`Row 4, A, 2_

Mat A


u Skalaarikertolaskun suorittaminen ja tuloksen lisääminen toiseenriviin (` Row+)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 3 Esimerkin 1 matriisin rivin 2 ja skalaarin 4 tulon laskeminen ja senlisääminen riville 3

Tässä ohjelmassa käytetään seuraavaa syntaksia:`Row+ 4, A, 2, 3_

Mat A



RiviMatriisinnimiKertoja

Matriisin nimiKertoja

Lisättävät rivitRivi, jolle lasketaan skalaarikertolasku.

20050301

uKahden rivin lisääminen (Row+)○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 4 Rivin 2 lisääminen riviin 3 esimerkin 1 matriisissa

Tässä ohjelmassa käytetään seuraavaa syntaksia:Row+ A, 2, 3_

Mat A


kkkkkKuvaajatoimintojen käyttäminen ohjelmassaOhjelmaan voi sisällyttää kuvaajatoimintoja, joilla voi piirtää mutkikkaita kuvaajia ja asettaaniitä päällekkäin. Alla kuvataan erityyppisiä syntakseja, joita tarvitaan käytettäessäohjelmoinnissa kuvaajatoimintoja.• Näyttöikkuna

View Window –5, 5, 1, –5, 5, 1_• Kuvaajatoiminnon syöttäminen

Y = Type_ .................... Määrittää kuvaajan tyypin.”X2 – 3” → Y1_

• Kuvaajan piirtotoimintoDrawGraph_

Esimerkkiohjelma1ClrGraph_ 1 !J612J

2View Window –10, 10, 2, –120, 150, 50_ 2 !31J

3Y = Type_ 3 4431

”X^4–X^3–24X2 + 4X + 80” @ Y1_ 4 J41JJ4

5G SelOn 1_ 5 4411J

6BrokenThickG 1_ 6 43

7DrawGraph 7 !J622



Matriisin nimi

lisäyksen kohteena olevan rivin numerolisättävän rivin numero

20070201


uMuiden kuvaajatoimintojen syntaksi• V-Window

View Window <Xmin>, <Xmax>, <Xscale>, <Ymin>, <Ymax>, <Yscale>,

<Tθmin>, <Tθmax>, <Tθpitch>

StoV-Win <V-Win-ikkunan ala> ...... pinta-ala: 1–6

RclV-Win <V-Win-ikkunan ala> ....... pinta-ala: 1–6

• Zoom

Factor <X-kerroin>, <Y-kerroin>

ZoomAuto ........... Ei parametria

• Pict

StoPict <kuvan pinta-ala> ............... pinta-ala: 1–20

RclPict <kuvan pinta-ala> ............... pinta-ala: 1–20

• Sketch

PlotOn <X-koordinaatti>, <Y-koordinaatti>

PlotOff <X-koordinaatti>, <Y-koordinaatti>

PlotChg <X-koordinaatti>, <Y-koordinaatti>

PxlOn<rivin numero>, <sarakkeen numero>

PxlOff<rivin numero>, <sarakkeen numero>

PxlChg<rivin numero>, <sarakkeen numero>

PxlTest( <rivin numero>, <sarakkeen numero>[)]

Text <rivin numero>, <sarakkeen numero>, ”<teksti>”

Text <rivin numero>, <sarakkeen numero>, <lauseke>

SketchThick (Luonnos- tai kaavioväittämä)

SketchBroken (Luonnos- tai kaavioväittämä)

SketchDot (Luonnos- tai kaavioväittämä)

SketchNormal (Luonnos- tai kaavioväittämä)

Tangent <funktio>, <X-koordinaatti>

Normal <funktio>, <X-koordinaatti>

Inverse <funktio>

Line

F-Line <X-koordinaatti 1>, <Y-koordinaatti 1>, <X-koordinaatti 2>, <Y-koordinaatti 2>

Circle <keskipisteen X-koordinaatti>, <keskipisteen Y-koordinaatti>, <säteen R arvo>

Vertical <X-koordinaatti>

Horizontal <Y-koordinaatti>

numeerinen lauseke

numeerinen lauseke

20050301

kkkkkDynaamisten kuvaajatoimintojen käyttäminen ohjelmassaKäyttämällä dynaamisia kuvaajatoimintoja ohjelmassa on mahdollista suorittaatoistuvia dynaamisia kuvaajatoimintoja. Alla kuvataan dynaamisen kuvaajan alueenmäärittäminen ohjelmaan.

• Dynaamisen kuvaajan alue1 → D Start_5 → D End_1 → D pitch_

EsimerkkiohjelmaClrGraph_View Window –5, 5, 1, –5, 5, 1_Y = Type_

”AX + 1” → Y1_ 1 J41JJ1

2D SelOn 1_ 2 451

3D Var A_ 3 3

1 → 4 D Start_ 4 J51

5 → 5 D End_ 5 2

1 → 6 D pitch_ 6 3

7DrawDyna 7 !J623


↑↓


20050301

kkkkk Taulukko- ja kuvaajatoimintojen käyttäminen ohjelmassaKäyttämällä ohjelmassa taulukkoja kuvaajatoimintoja voidaan muodostaa numeerisiataulukkoja ja suorittaa kuvaajatoimintoja. Alla kuvataan erityyppisiä syntakseja, joita tarvitaankäytettäessä ohjelmoinnissa taulukkoja kuvaajatoimintoja.

• Taulukon alueen asettaminen1 → F Start_5 → F End_1 → F pitch_

• Numeerisen taulukon muodostaminenDispF-Tbl_

• Kuvaajan piirtotoimintoYhdistetty: DrawFTG-Con_Pistekuvaaja: DrawFTG-Plt_

EsimerkkiohjelmaClrGraph_ClrText_View Window 0, 6, 1, –20, 106, 10_Y = Type_”3X2 – 2” → Y1_

1T SelOn 1_ 1 4611

0 → 2 F Start_ 2 J611

6 → 3 F End_ 3 2

1 → 4 F pitch_ 4 3

5DispF-Tbl^ 5 !J6241

6DrawFTG-Con 6 !J6242

Ohjelman suorittaminen tuottaa vieressä näkyvät tulokset:

Numeerinen taulukko Kuvaaja


20050301

kkkkkRekursiivisten taulukkoja kuvaajatoimintojen käyttäminenKäyttämällä ohjelmassa rekursiivisia taulukkoja kuvaajatoimintoja voidaan muodostaanumeerisia taulukkoja ja suorittaa kuvaajatoimintoja. Alla kuvataan erityyppisiä syntakseja,joita tarvitaan käytettäessä ohjelmoinnissa rekursiivisia taulukkoja kuvaajatoimintoja.

• Rekursiokaavan syöttäminenan+1 Type_ .... Määrittää rekursiotyypin.”3an + 2” → an+1_

”4bn + 6” → bn+1_

• Taulukon alueen asettaminen1 → R Start_5 → R End_1 → a0_

2 → b0_

1 → an Start_3 → bn Start_

• Numeerisen taulukon muodostaminenDispR-Tbl_

• Kuvaajan piirtotoimintoYhdistetty: DrawR-Con_, DrawRΣ-Con_Pistekuvaaja: DrawR-Plt_, DrawRΣ-Plt_

• Tilastollinen suppenemis-/hajaantumiskuvaaja (WEB-kuvaaja)DrawWeb an+1, 10_


20050301


EsimerkkiohjelmaView Window 0, 1, 1, –0.2, 1, 1_

1an+1 Type_2 3

”–3an2 + 3an” → an+1_

0 → R Start_

6 → R End_

0.01 → a0_

0.01 → an Start_8DispR-Tbl^

09DrawWeb an+1, 30

Ohjelman suorittaminen tuottaa vieressä näkyvät tulokset:Numeerinen taulukko Rekursiokuvaaja

kkkkk Listan järjestystoimintojen käyttäminen ohjelmassaNäiden toimintojen avulla listojen tietoja voidaan järjestää nousevaan tai laskevaan järjestykseen.

• Nouseva järjestys1 2

SortA (Lista 1, Lista 2, Lista 3)

Järjestettävät listat (enintään kuusi)1 431 2 K11

• Laskeva järjestys3

SortD (Lista 1, Lista 2, Lista 3)

Järjestettävät listat (enintään kuusi)

3 432

4

5

6

1 46232J2 423 34 J62215 26 37 66618 !J62519 !J6252JJJ0 46243

7

20050301

kkkkkRatkaisulaskutoimitustoiminnon käyttäminen ohjelmassaAlla on syntaksi, jolla ratkaisutoimintoa voidaan käyttää ohjelmassa:

Solve( f(x), n, a, b)Yläraja-arvoAlaraja-arvoAloitusestimaattiarvo

Esimerkkiohjelma

1Solve( 2X2 + 7X – 9, 1, 0, 1) 1K41

• Funktiossa f(x), vain muuttujaa X voidaan käyttää muuttujana lausekkeessa. Muitamuuttujia (A–Z, r, θ) käsitellään vakioina, ja kyseiselle muuttujalle määritettyä arvoakäytetään laskemisen aikana.

• Sulkujen sisällä oleva osa, alaraja-arvo a ja yläraja-arvo b voidaan jättää syöttämättä.

kkkkk Tilastolaskutoimitusten ja -kuvaajien käyttäminen ohjelmassaSisällyttämällä ohjelmaan tilastolaskutoimituksia ja tilastokuvaajatoimintoja voidaan laskeatilastollisia tietoja ja piirtää niistä kuvaajia.

u Määreiden asettaminen ja tilastokuvaajan piirtäminenStatGraph-komennon jälkeen pitää määrittää seuraavat määreet kuvaajalle:• piirretäänkö kuvaaja vai ei (DrawOn/DrawOff)• kuvaajan tyyppi• x-akselin datan sijainti (listan nimi)• y-akselin datan sijainti (listan nimi)• frekvenssidatan sijainti (listan nimi)• merkin tyyppi.


# Ratkaisutoiminnolla saaduissa ratkaisuissavoi olla virheitä.

# Ratkaisulaskutoimituksen termin sisällä eivoi käyttää differentiaalilausekkeita, neliöllisiädifferentiaalilausekkeita, integraalilausekkeita,Σ, maksimiarvo/minimiarvo-lausekkeita eikäratkaisulaskutoimituslausekkeita.

20050301

Kuvaajassa tarvittavat määreet vaihtelevat kuvaajan tyypin mukaan. Lisätietoja on kohdassaKuvaajan parametrien muuttaminen (sivu 6-1-2).• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys hajontakuvaajalle tai xy-viivakuvaajalle.

S-Gph1 DrawOn, Scatter, List 1, List 2, 1, Square _Jos kyseessä on xy-viivakuvaaja, vaihda yllä olevassa määrityksessä määreen Scattertilalle ”xyLine”.

• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys normaalitodennäköisyyskuvaajalle.S-Gph1 DrawOn, NPPlot, List 1, Square _

• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys yksimuuttujakuvaajalle.S-Gph1 DrawOn, Hist, List 1, List 2 _

Samaa muotoa voidaan käyttää seuraavissa kuvaajatyypeissä korvaamalla edellä olevanmäärityksen Hist halutulla kuvaajatyypillä.

Histogrammi: ................................. HistMediaanilaatikko: ........................... MedBox*1

Normaalijakauma: .......................... N-DistMurtoviiva: ..................................... Broken

• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys regressiokuvaajalle.S-Gph1 DrawOn, Linear, List 1, List 2, List 3 _

Samaa muotoa voidaan käyttää seuraavissa kuvaajatyypeissä korvaamalla edellä olevanmäärityksen Linear halutulla kuvaajatyypillä.

Lineaarinen regressio: ................... LinearMediaani-mediaani: ....................... Med-MedNeliöregressio: ............................... QuadKuutioregressio: ............................. CubicNeljännen asteen regressio: .......... QuartLogaritminen regressio: ................. LogEksponentiaalinen regressio: ........ ExpPotenssiregressio: ......................... Power


*1Outliers:OnS-Gph1 DrawOn, MedBox, List 1, 1, 1Outliers:OffS-Gph1 DrawOn, MedBox, List 1, 1, 0

20050301

• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys sinimuotoiselle regressiokuvaajalle.S-Gph1 DrawOn, Sinusoidal, List 1, List 2 _

• Alla on tyypillinen kuvaajan määreiden määritys logistiselle regressiokuvaajalle.S-Gph1 DrawOn, Logistic, List 1, List 2 _

EsimerkkiohjelmaClrGraph_1

S-Wind Auto_

{1, 2, 3} → List 1_

{1, 2, 3} → List 2_2 3 4 5

S-Gph1 DrawOn, Scatter, List 1, List 2, 1, Square _6

DrawStat

Ohjelman suorittaminen tuottaa seuraavan pistekaavion

k Tilastolaskutoimitusten suorittaminen• Yhden muuttujan tilastolaskutoimitus

11-Variable List 1, List 2Frekvenssidata (Frequency)

x-akselin data (XList)

14161


1!m6631

24121J

311J

424J

5J4141

6!J621

20050301

• Kahden muuttujan tilastolaskutoimitus12-Variable List 1, List 2, List 3

Frekvenssidata (Frequency)

y-akselin data (YList)


14162

• Regressiotilastolaskutoimitu1LinearReg List 1, List 2, List 3

Laskutoimitus- Frekvenssidata (Frequency) tyyppi* y-akselin data (YList)


141661

* Laskutoimituksen tyypiksi voidaan määrittää mikä tahansa seuraavista:

LinearReg .......... lineaarinen regressioMed-Med ........... Med-Med-laskuQuadReg ........... toisen asteen regressioCubicReg........... kolmannen asteen regressioQuartReg ........... neljännen asteen regressioLogReg .............. logaritminen regressioExpReg ............. eksponentiaalinen regressioPowerReg ......... potenssiregressio


• Sinimuotoinen regressiotilastolaskutoimitus

SinReg List 1, List 2

• Logistinen regressiotilastolaskutoimitus

LogisticReg List 1, List 2





20050301

8-7-1PRGM-moodin komentolista

8-7 PRGM-moodin komentolista

Taso 2ListL→MDimFillSeqMinMaxMeanMedAugSumProdCuml%A

MatM→LDetTrnAugIdenDimFilliAbsArgConjRePImP'r∠

'a+biSolved/dxd2/dx2

dxFMinFMaxΣ(logab xysinhcosh

tanh

sinh-1

cosh-1

tanh-1

X!nPrnCrRan#P(Q(R(t(AbsIntFracRndIntgRndFi

rg ’”Pol(Rec('DMSm

npfkMGTPEStoRclfn

AndOrNotRcl

Aja ohjelma

Taso 1STAT

MAT

LIST

GRPH

DYNA

TABL

RECR

Taso 2DRAW

GRPH

ListMARK

CALC

Swap×Rw×Rw+Rw+Srt-ASrt-DSEL

TYPE

STYL

GMEM

OnOffVarTYPE

OnOffTYPE

STYL

SEL+S

TYPE

n.an··

RANG

Taso 3OnOffGPH1GPH2GPH3ScatxyHistBoxN-DisBrknXMedX^2X^3X^4LogExpPwrSinNPPLgst

•1VAR2VARXMedX^2X^3X^4LogExpPwrSinLgst

OnOffY=r=Parm

X=cY>Y<Y≥Y≤ — —···········

StoRcl

Y=r=Parm

Y=r=Parm — —···········

OnOff — —···········

anan+1

an+2

nanan+1

bnbn+1

cncn+1

a0

a1

KomentoDrawOnDrawOffS-Gph1_S-Gph2_S-Gph3_ScatterxyLineHistMedBoxN-DistBrokenLinearMed-MedQuadCubicQuartLogExpPowerSinusoidalNPPlotLogisticList_SquareCrossDot1-Variable_2-Variable_LinearReg_Med-MedLine_QuadReg_CubicReg_QuartReg_ LogReg_ExpReg_PowerReg_SinReg_LogisticReg_Swap_

*Row_

*Row+_Row+_SortA(SortD(G_SelOn_G_SelOff_Y=Typer=TypeParamType

X=cTypeY>TypeY<TypeY≥TypeY≤Type NormalG_

ThickG_

BrokenThickG_

DotG_

StoGMEM_

RclGMEM_

D_SelOn_

D_SelOff_

D_Var_

Y=Typer=TypeParamTypeT_SelOn_

T_SelOff_

Y=Typer=TypeParamTypeNormalG_

ThickG_

BrokenThickG_

DotG_

R_SelOn_

R_SelOff_

NormalG_

ThickG_

BrokenThickG_

DotG_anTypean+1Typean+2Typenanan+1

bnbn+1

cncn+1

Sel_a0

Sel_a1

[F4](MENU) -näppäinTaso 1LIST

MAT

CPLX

CALC

STAT

HYP

PROB

NUM

ANGL

ESYM

PICT

FMEM

LOGIC

CAPT

Taso 3 KomentoList_List→Mat(Dim_Fill(Seq(Min(Max(Mean(Median(Augment(Sum_Prod_Cuml_Percent_AList_Mat_Mat→List(Det_Trn_Augment(Identity_Dim_Fill(iAbs_Arg_Conjg_ReP_ImP_'r∠

'a+biSolve(d/dx(d2/dx2( (FMin(FMax(Σ(logab(xysinh_cosh_tanh_

sinh-1_

cosh-1_

tanh-1_

!PCRan#_

P(Q(R(t(Abs_Int_Frac_RndIntg_RndFix(

rg

Pol(Rec('DMSm

npfkMGTPEStoPict_RclPict_fn

_And__Or_Not_RclCapt_

∫ ∫

µ µ

[OPTN] -näppäin

θ θ

20070201

Taso 1V-WIN

FACT

STAT

GRPH

DYNA

TABL

RECR

EQUA

TVM

Taso 2X

Y

T,

R-X

R-Y

R-T,

XfctYfctX

Y

GRPH

PTS

YrXtYtXStrtEndPitchStrtEndPitchResltFORM

RANG

ResltS-RltS-CofP-RltP-Cof

nI%PV

PMTFVP/YC/Y

Taso 3minmaxscaldotminmaxscalminmaxptchminmaxscaldotminmaxscalminmaxptch

nxΣxΣx2

xσnxσn-1

minXmaxXyΣyΣy2

Σxyyσnyσn-1

minYmaxYabcderr2

MSeQ1

MedQ3

ModStrtPitch

x1

y1

x2

y2

x3

y3

anan+1

an+2

bnbn+1

bn+2

cncn+1

cn+2

StrtEnda0

a1

a2

b0

b1

b2

c0

c1

c2

anStbnStcnSt

KomentoXminXmaxXsclXdotYminYmaxYsclT minT maxT ptchRightXminRightXmaxRightXsclRightXdotRightYminRightYmaxRightYsclRightT minRightT maxRightT ptchXfctYfctnxΣxΣx2

xσnxσn-1

minXmaxXyΣyΣy2

Σxyyσnyσn-1

minYmaxYabcderr2

MSeQ1

MedQ3

ModH_StartH_pitch

x1

y1

x2

y2

x3

y3

YrXtYtXD_StartD_EndD_pitchF_StartF_EndF_pitchF_Resultanan+1

an+2

bnbn+1

bn+2

cncn+1

cn+2

R_StartR_Enda0

a1

a2

b0

b1

b2

c0

c1

c2

anStartbnStartcnStartR_ResultSim_ResultSim_CoefPly_ResultPly_Coef

nI%PV

PMTFVP/YC/Y

[VARS] key

θ θθθ

θ θθθ

Taso 1ANGL

COOR

GRID

AXES

LABL

DISP

S/L

DRAW

DERV

BACK

FUNC

SIML

S-WIN

LISTLOCS

T-VAR

Σ DSP

RESID

CPLX

FRAC

Y•SPD

Taso2DegRadGraOnOffOnOffOnOffOnOffFixSciNormENG

— —···········

ConPlotOnOffNonePict OnOffOnOffAutoManFileOnOffRangListOnOff

NoneListReala+bir∠d/cab/cNormHigh

Taso 3

On

Off

Eng

KomentoDegRadGraCoordOnCoordOffGridOnGridOffAxesOnAxesOffLabelOnLabelOffFix_Sci_Norm_EngOnEngOffEngS-L-NormalS-L-ThickS-L-BrokenS-L-DotG-ConnectG-PlotDerivOnDerivOffBG-NoneBG-Pict_FuncOnFuncOffSimulOnSimulOffS-WindAutoS-WindManFile_LocusOnLocusOffVarRangeVarList_Σ dispOnΣ dispOff

Resid-NoneResid-List_Reala+bir∠ d/cab/cY=DrawSpeedNormY=DrawSpeedHigh

[SHIFT] [MENU] (SET UP) -näppäinTaso 1

COM

CTL

JUMP

?^

CLR

DISP

REL

I/O

:

Taso 2IfThenElseI-EndForToStepNextWhleWEndDoLp-WProgRtrnBrkStopLblGoto⇒IszDsz

TextGrphListMatStatGrphDynaF-Tbl

R-Tbl

=≠><≥≤LcteGtkySend

RecvS38kR38kOpenClose

Taso 3

TablG-ConG-PltTablWeban-CnΣa-Cnan-Pl

Σa-Pl

KomentoIf_Then_Else_IfEndFor__To__Step_NextWhile_WhileEndDoLpWhile_Prog_ReturnBreakStopLbl_Goto_⇒Isz_Dsz_?^

ClrTextClrGraphClrList_ClrMat_DrawStatDrawGraphDrawDynaDispF-TblDrawFTG-ConDrawFTG-PltDispR-TblDrawWeb_DrawR-ConDrawR Σ-ConDrawR-PltDrawR Σ -Plt=≠ ><≥≤Locate_GetkeySend(Receive(Send38k_Receive38k_OpenComport38kCloseComport38k:

[SHIFT] [VARS] (PRGM) -näppäin

θ θ


20050301

Taso 1d~o

LOG

DISP

Taso 2dhboNegNotandorxorxnor'Dec'Hex'Bin'Oct

Taso 3 KomentodhboNeg_Not_andorxorxnor'Dec'Hex'Bin'Oct

Taso 1DecHexBin

Oct

Taso 2 Taso 3

KomentoDecHexBin

Oct

[SHIFT][MENU](SET UP) -näppäinBASE Program

[F4](MENU) -näppäin

Level 1ProgJUMP

?

^

REL

:

Level 2

LblGoto

⇒lszDsz

=≠><≥≤

Level 3 CommandProg_Lbl_Goto_

⇒lsz_Dsz_?

^

=≠><

:

[SHIFT][VARS](PRGM) key

Taso 1ZOOM

V-WIN

SKTCH

Taso 2FactAutoV-WinStoRclClsTangNormInvGRPH

PLOT

LINE

CrclVertHztlTextPIXL

Test

STYL

Taso 3

Y=r=ParmX=cG- dxY>Y<Y≥Y≤PlotPl-OnPl-OffPl-ChgLineF-Line

OnOffChg

— —···········

KomentoFactor_ZoomAutoViewWindow_StoV-Win_RclV-Win_ClsTangent_Normal_Inverse_Graph_Y=Graph_r=Graph(X,Y)=(Graph_X=Graph_ Graph_Y>Graph_Y<

Graph_Y≥Graph_Y≤Plot_PlotOn_

PlotOff_PlotChg_LineF-Line_Circle_Vertical_Horizontal_Text_PxlOn_PxlOff_PxlChg_PxlTest(SketchNormal_SketchThick_SketchBroken_SketchDot_

[SHIFT] -näppäin

∫ ∫


20050301

8-8-1Ohjelmakirjasto

KuvausTämä ohjelma jakaa luonnollisen luvun yhä uudelleen, kunnes saadaan esiin sen alkutekijät.

TarkoitusTässä ohjelmassa voidaan etsiä luvun A alkutekijät syöttämällä luonnollinen luku A jajakamalla se muuttujalla B (2, 3, 5, 7....).

• Jos jakolaskutoimitus ei muodosta jakojäännöstä, laskutoimituksen tulos määritetäänluvuksi A.

• Edellä olevaa toimintoa jatketaan, kunnes B > A.○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki440730 = 2 × 3 × 3 × 5 × 59 × 83

Ohjelman nimi Alkutekijähajotelma

8-8 Ohjelmakirjasto• Varmista käyttämättömän muistin määrä, ennen kuin aloitat ohjelmoinnin.

20050301


egcw

w

ww

w

20050301

KuvausSarjatermien 1, 2 ja 3 syöttämisen jälkeen tämä ohjelma määrittää termien erojen jasuhteiden perusteella, onko kyseessä aritmeettinen sarja vai geometrinen sarja.

TarkoitusTämä ohjelma määrittää, onko tietty sarja aritmeettinen sarja vaigeometrinen sarja.○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 1 5, 10, 15, ... Aritmeettinen sarja○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki 2 5, 10, 20, ... Geometrinen sarja

Ohjelman nimi Aritmeettisen ja geometrinen sarjan erottaminen


20011101

20050301


Esimerkki 1 Esimerkki 2

fw

baw

bf

w

fw

baw

ca

w

20050301


KuvausTämä ohjelma näyttää numerotaulukon alla olevista arvoista syötettyjen ellipsinpolttopisteiden, polttopisteiden ja käyrän pisteen etäisyyksien summan ja X:naskelkoon perusteella.

Y1: Ellipsin yläpuoliskon koordinaattiarvotY2: Ellipsin alapuoliskon koordinaattiarvotY3: Etäisyyden oikean polttopisteen ja käyrän pisteen välilläY4: Etäisyyden vasemman polttopisteen ja käyrän pisteen välilläY5: Y3:n ja Y4:n summa

Seuraavaksi ohjelma muodostaa kaavion polttopisteestä sekä Y1- ja Y2-arvoista.

TarkoitusTämä ohjelma osoittaa, että etäisyyksiensummat ellipsin kahdesta polttopisteestä senkäyrän pisteeseen ovat yhtäsuuria.

Ohjelman nimi Ellipsi

20050301


wba

wb

w

w

d

20050301

KuvausTämä ohjelma piirtää kulman syötetyn lakipisteen määrittämästä koordinaatista ja sittenkiertää sen määritettyyn kulmaan lakipisteen ympäri.

TarkoitusTämä ohjelma demonstroi koordinaattimuunnosta käytettäessä matriisia.

Tärkeää!Tässä ohjelmassa kulman yksikön asetukseksi pitää valita Deg.

Ohjelman nimi Kierto


20070201


dw

fcde...

wfcde...

wfcde...

fcde...

w

daw

w

20050301

KuvausTämä ohjelma laskee kulmille A, B ja C syötettyjen koordinaattien määrittämän kolmionsisäpuoliset kulmat ja pinta-alan.

TarkoitusTämä ohjelma laskee kulmille A, B ja C syötettyjen koordinaattien määrittämän kolmionsisäpuoliset kulmat ja pinta-alan.

Tärkeää!Samojen koordinaattien syöttäminen kahdelle kulmista (A, B, C) aiheuttaa virheen.

Ohjelman nimi Kolmion sisäpuoliset kulmat ja pinta-ala


20050301


b

awaw

bwaw

aw!x()d

w

20050301

9

Luku

LaskentataulukkoLaskentataulukkosovelluksen ansiosta tehokkaattaulukkolaskentaominaisuudet kulkevat aina mukanasi.

9-1 Taulukkolaskennan johdanto9-2 Tiedostotoiminnot ja uudelleenlaskenta9-3 Taulukkolaskentanäytön perustoiminnot9-4 Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminen9-5 S • SHT-moodin komennot9-6 Tilastokuvaajat9-7 CALC-funktion käyttäminen9-8 Muistin käyttäminen S • SHT-moodissa

20050301

9-1 Taulukkolaskennan johdantoTässä kappaleessa kuvataan laskentataulukkosovelluksen näyttö ja annetaan perustietojasovelluksen valikoista ja komennoista.

kkkkk S • SHT-moodin käyttäminenValitse päävalikon S • SHT-kuvake.• Laskin siirtyy S • SHT-moodiin ja näyttöön tulee laskentataulukko.• Kun S • SHT-moodia käytetään ensimmäisen kerran, laskin luo automaattisesti

SHEET-laskentataulukkotiedoston ja tuo sen näyttöön.

kkkkk Laskentataulukkonäytön asetusten määrittäminenLaskentataulukko koostuu soluista ja niiden sisällöistä alla olevan kuvan mukaisesti.

9-1-1Taulukkolaskennan johdanto

• Kussakin solussa on arvo, lauseke, tekstiä tai kaava. Kaavat voivat sisältää viitteen tiettyynsoluun tai solualueeseen.

• Kullakin solulla on yksilöllinen nimi, joka koostuu sarakekirjaimesta ja rivinumerosta. Edelläolevassa esimerkissä kohdistin on solussa, jonka nimi on A1.

TiedostonimiNäyttää mahdollisimman montamerkkiä tiedostonimestä.

MuokkausruutuNäyttää solukohdistimella valitunsolun sisällön. Kun valittuna onuseita soluja, muokkausruudussanäkyy valittuna oleva solualue.

Rivinumerot(1–999)

Sarakekirjaimet (A–Z)

Solukohdistin

Toimintovalikko

20050301

kkkkk S • SHT-moodin toimintovalikko• {FILE} … {FILE-alivalikon avaaminen}

• {NEW} … {uuden laskentataulukkotiedoston luominen}• {OPEN} … {aikaisemmin tallennettujen laskentataulukkotiedostojen listan tuominen näyttöön}

Voit valita tiedoston tästä luettelosta ja sitten avata tai poistaa sen.• {SV • AS} … {näytössä olevan laskentataulukon tallentaminen uudella nimellä (Save As)}• {RECAL} … {näytössä olevan laskentataulukon kaavojen laskeminen uudelleen}

• {EDIT} … {EDIT-alivalikon avaaminen}• {CUT}/{PASTE} … 1(CUT) määrittää, että haluat leikata valittuna olevat solut.

Leikkaaminen saa toimintonäppäimen 1 muuttumaan(PASTE)-näppäimeksi. Voit siirtää kohdistimen muuhun kohtaanja liittää leikatut solut siihen painamalla 1. Liittäminen saa aikaanalkuperäisten solujen tyhjentämisen.

• {COPY} … 2(COPY) määrittää, että haluat kopioida valittuna olevat solut.Kopioiminen saa toimintonäppäimen 1 muuttumaan (PASTE)-näppäimeksi.Voit siirtää kohdistimen muuhun kohtaan ja liittää kopioidut solut siihenpainamalla 1. Liittäminen ei vaikuta alkuperäisiin soluihin.

• {CELL} … {valittuna olevan solun (vain yhden) kutsuminen muokattavaksi}

• {JUMP} … {JUMP-alivalikon avaaminen}• {GO} … {valintaikkunan tuominen näyttöön ja kohdistimen siirtäminen tiettyyn soluun}• {TOP↑ } … {kohdistimen siirtäminen nykyisen sarakkeen riville 1}• {TOP←} … {kohdistimen siirtäminen nykyisen rivin sarakkeeseen A}• {BOT↓ } … {kohdistimen siirtäminen nykyisen sarakkeen viimeiselle riville}• {BOT→} … {kohdistimen siirtäminen nykyisen rivin sarakkeeseen Z}


20070201

• {SEQ} … {numerosarjan luominen samalla tavalla kuin käytettäessä Seq(-komentoa(sivu 3-2-3)}Sarja alkaa määritetystä solusta, ja se voidaan määrittää jatkumaan rivi- taisarakesuuntaan. Suunta määritetään Move-asetuksella asetusnäytössä(sivu 1-8-5).

• {FILL} … {näytön avaaminen valittuna oleviin soluihin lisättävän kaavan, lausekkeen,arvon tai tekstin syöttämistä varten}

• {SRT • A} … {valittuna olevien solujen rivin tai sarakkeen järjestäminen kasvavaanjärjestykseen (A, B, C...)}

• {SRT • D} … {valittuna olevien solujen rivin tai sarakkeen järjestäminen pieneneväänjärjestykseen (Z, Y, X...)}

• {DEL} … {DEL-alivalikon avaaminen}

• {ROW} … {valittuna olevien solujen rivin poistaminen kokonaan ja alla olevien riviensiirtäminen ylöspäin}

• {COL} … {valittuna olevien solujen sarakkeiden poistaminen kokonaan ja oikeallaolevien sarakkeiden siirtäminen vasemmalle}

• {ALL} … {näytössä olevan laskentataulukon kaikkien solujen sisällön poistaminen}

• {INS} … {INS-alivalikon avaaminen}

• {ROW} … {valittuna olevien rivien määrää vastaavan rivimäärän lisääminen valittunaolevien rivien alapuolelle}

• {COL} … {valittuna olevien sarakkeiden määrää vastaavan sarakemäärän lisääminenvalittuna olevien sarakkeiden oikealle puolelle}

• {CLR} … {valittuna olevien solujen sisällön poistaminen}

• {GRPH} … {STAT-moodissa käytettävää vastaavan kuvaajavalikon tuominen näyttöön}{GPH1}/{GPH2}/{GPH3}/{SEL}/{SET}Osa 6(SET) -näppäintä painamalla avattavan valikon toiminnoista onerilaisia kuin valikossa, joka tulee näyttöön painettaessa 6(SET) -näppäintäSTAT-moodissa.

• {CALC} … {STAT-moodissa käytettävää vastaavan CALC (Tilastolaskenta) -valikontuominen näyttöön}{1VAR}/{2VAR}/{REG}/{SET}Osa 6(SET) -näppäintä painamalla avattavan valikon toiminnoista onerilaisia kuin valikossa, joka tulee näyttöön painettaessa 6(SET) -näppäintäSTAT-moodissa. Lisätietoja on kohdassa 9-7 CALC-toiminnon käyttäminen.


20050301

• {STO} … {STO-alivalikon avaaminen}• {VAR} … {solun sisällön määrittäminen muuttujaan}• {LIST} … {solualueen sisällön tallentaminen listana}• {FILE} … {solualueen sisällön tallentaminen tiedostona}• {MAT} … {solualueen sisällön tallentaminen matriisina}

• {RCL} … {RCL-alivalikon avaaminen}• {LIST} … {datan tuominen listasta laskentataulukkoon}• {FILE} … {datan tuominen tiedostosta laskentataulukkoon}• {MAT} … {datan tuominen matriisista laskentataulukkoon}

uDatansyöttötoimintovalikko• {GRAB} … {siirtyminen Grab-moodiin soluviitteiden syöttämistä varten}

Lisätietoja on kohdassa Viittaaminen tiettyyn soluun (sivu 9-4-6).• {$} … {ehdottoman viitekomennon ($) syöttäminen soluun}• {:} … {solualuekomennon (:) syöttäminen soluun}• {If} … {”CellIf(”S • SHT-moodikomennon syöttäminen}• {CEL} … {alivalikon tuominen näyttöön seuraavien S • SHT -moodikomentojen

syöttämistä varten}”CellMin(”, ”CellMax(”, ”CellMean(”, ”CellMedian(”, ”CellSum(”, ”CellProd(”

• {REL} … {alivalikon avaaminen seuraavien vertailuoperaattoreiden syöttämistä varten}”=”, ”≠”, ”>”, ”<”, ”≥”, ”≤”


# Lisätietoja S • SHT-moodin komennoista, joitavoi käyttää näppäimillä 4(If) ja 5(CEL),on kohdassa 9-5 S • SHT-moodin komennot.

20050301

9-2-1Tiedostotoiminnot ja uudelleenlaskenta

9-2 Tiedostotoiminnot ja uudelleenlaskentaTässä kappaleessa kuvataan eri toiminnot, joita voidaan suorittaa käyttämällä S • SHT -moodintiedostoja. Lisäksi kappaleessa kuvataan laskentataulukon kaavojen laskeminen uudelleen.

kkkkk Laskentataulukkotiedoston toiminnot

uUuden tiedoston luominen1. Paina S • SHT -moodissa 1(FILE)1(NEW).

• Näyttöön tulee valintaikkuna tiedostonimensyöttämistä varten.

2. Anna laskentataulukkotiedostolle kahdeksanmerkkiä sisältävä nimi ja paina sitten w.• Näyttöön tulee tyhjä laskentataulukko.

# Jos vaiheessa 2 syötetty nimi on jokäytössä muistissa olevassa muussalaskentataulukkotiedostossa, laskin avaatämän tiedoston uuden luomisen asemesta.

20050301


u Tiedoston avaaminen1. Paina S • SHT -moodissa 1(FILE)2(OPEN).

• Näyttöön tulee olemassa olevienlaskentataulukkotiedostojen luettelo.

2. Korosta avattavan tiedoston nimi käyttämällä näppäimiä f ja c.3. Paina w.

• Vaiheessa 2 valittu laskentataulukko avataan.

u Tiedoston poistaminen1. Paina S • SHT -moodissa 1(FILE)2(OPEN).

• Näyttöön tulee olemassa olevien laskentataulukkotiedostojen luettelo.2. Korosta poistettavan tiedoston nimi käyttämällä näppäimiä f ja c.3. Paina 1(DEL).

4. Kun näyttöön tulee vahvistussanoma, poista tiedosto painamalla 1(Yes) tai peruutatoiminto painamalla 6(No).

5. Palaa tiedostoluettelosta laskentataulukkoon painamalla J.

# Jos parhaillaan avoimena oleva tiedostopoistetaan, laskin sulkee automaattisestisen näytön

ja luo sitten automaattisesti uuden tiedostonSHEET ja tuo näyttöön tyhjän laskentataulukon.

20070201


u Tiedoston tallentaminen uudella nimellä (Save As)1. Paina S • SHT -moodissa 1(FILE)3(SV • AS).

• Näyttöön tulee valintaikkuna tiedostonimen syöttämistä varten.

2. Anna tiedostolle kahdeksan merkkiä sisältävä nimi ja paina sitten w.

kkkkk Tietoja automaattisesta tallennustoiminnosta

S • SHT-moodissa on automaattinen tallennustoiminto, joka tallentaa automaattisestilaskentataulukkotiedostoon tehdyt muutokset sen muokkaamisen aikana. Näin ollenmuutoksia ei tarvitse tallentaa manuaalisesti.

kkkkkKaavan laskeminen uudelleen

Voit laskea laskentataulukossa olevat kaavat uudelleen noudattamalla alla olevia ohjeita.

u Laskentataulukon kaikkien kaavojen laskeminen uudelleenKun laskentataulukko on näytössä, paina 1(FILE)4(RECAL).

• Kaikki kaavat lasketaan uudelleen ja päivitetyt tulokset näytetään asianmukaisissa soluissa.

# Jos vaiheessa 2 syötetty tiedostonimi on joaikaisemmin tallennetun tiedoston käytössä,näyttöön tulee sanoma, jossa kysytään,korvataanko aikaisemmin luotu tiedosto.

Voit korvata aikaisemmin luodun tiedostonpainamalla 1(Yes) tai palatalaskentataulukkoon tallentamatta sitäpainamalla 6(No).

# Auto Calc -toiminnon käyttäminenKun asetusnäytössä (sivu 1-8-5) AutoCalc -asetukseksi on valittu On, laskentataulukonkaikki kaavat suoritetaan ja solujen arvotpäivitetään automaattisesti aina, kunlaskentataulukko avataan, laskentataulukkomuokataan jne. Oletusarvon mukaan AutoCalc -asetus on On.Laskentataulukon kaavoja ei suoritetaautomaattisesti, jos Auto Calc -asetukseksion valittu Off.Tässä tapauksessa kaavat lasketaan uudelleen jasolut päivitetään painamalla 1(FILE) 4(RECAL).

# Kun Auto Calc -asetus on On, kaikkien solujenlausekkeet lasketaan uudelleen. Tämä voipidentää laskennan kestoa.

20050301

9-3-1Taulukkolaskentanäytön perustoiminnot

9-3 Taulukkolaskentanäytön perustoiminnotTässä kappaleessa kuvataan solujen valitseminen ja kohdistimen siirtäminenlaskentataulukossa.

kkkkk SolukohdistinSolukohdistin on korostus, joka ilmaisee laskentataulukossa parhaillaan valittuna olevat solut.• Kun yksittäinen solu valitaan solukohdistimella, kyseisen solun sisältö (arvo, kaava jne.)

näkyy muokkausruudussa (laskentataulukon alaosassa olevan toimintovalikon yläpuolellaolevalla rivillä). Kun solukohdistimella on valittu useita soluja, muokkausruudussa näkyyvalittu solualue.

• Lisätietoja solujen valitsemisesta on kohdassa Solujen valitseminen (sivu 9-3-2).

kkkkk Solukohdistimen siirtäminenSolukohdistinta voidaan siirtää kohdistinnäppäimellä tai käyttämällä JUMP-komentoa.

u Solukohdistimen siirtäminen käyttämällä kohdistinnäppäintäKun valittuna on yksittäinen solu, voit siirtää solukohdistinta kohdistinnäppäimillä ylös,alas, vasemmalle ja oikealle.

20070201

uSolukohdistimen siirtäminen käyttämällä JUMP-komentoa

Solukohdistimen siirtäminen Toimenpidekohtaan

Tietty solu 1. Paina 2(EDIT)4(JUMP)1(GO).2. Anna näyttöön tulevaan Go To Cell -valintaikkunaan

kohdesolun nimi (A1–Z999).3. Paina w.

Nykyisen sarakkeen rivi 1 Paina 2(EDIT)4(JUMP)2(TOP↑).

Nykyisen rivin sarake A Paina 2(EDIT)4(JUMP)3(TOP←).

Nykyisen sarakkeen alin rivi Paina 2(EDIT)4(JUMP)4(BOT↓).

Nykyisen rivin sarake Z Paina 2(EDIT)4(JUMP)5(BOT→).

uSolun tietojen syöttämisen aikana tapahtuvan solukohdistimen liikkumisenmäärittäminenOletusarvon mukaan solukohdistin siirtyy seuraavalle riville, kun laskentataulukonsolun syöte vahvistetaan painettaessa w. Voit halutessasi muuttaa solukohdistimensiirtymissuuntaa asetusvalikon Move-asetuksen avulla. Lisätietoja on kohdassa1-8 Asetusnäytön käyttäminen.

kkkkk Solujen valitseminen

Solu pitää valita, ennen kuin siinä voi suorittaa mitään toimintoa. Voit valita yksittäisen solun,solualueen, rivin tai sarakkeen kaikki solut tai laskentataulukon kaikki solut.

uYksittäisen solun valitseminenSiirrä solukohdistin haluamasi solun kohdalle käyttämällä kohdistinnäppäimiä taiJUMP-komentoa.

• Lisätietoja on kohdassa Solukohdistimen siirtäminen (sivu 9-3-1).

# EDIT-toimintonäppäinvalikko pysyy näytössä,kun solukohdistin siirtyy kohdesoluun. Voitpalata toimintovalikon sivulle 1 painamalla J.


20050301

uKoko rivin valitseminenKun solukohdistin on sarakkeen A jossain solussa, paina d. Tämä valitsee koko rivin,jolla solukohdistin sijaitsee.Jos solukohdistin on esimerkiksi solussa A1, painettaessa d valitaan koko rivi 1 (A1–Z1).Muokkausruudussa näkyy A1:Z1.


u koko sarakkeen valitseminenKun solukohdistin on rivin 1 jossain solussa, paina f. Tämä valitsee koko sarakkeen,jolla solukohdistin sijaitsee.Jos solukohdistin on esimerkiksi solussa A1, painettaessa f valitaan koko sarakeA (A1–A999). Muokkausruudussa näkyy A1:A999.

u Laskentataulukon kaikkien solujen valitseminenTee jokin seuraavista toimista:• Kun sarakkeen A kaikki solut ovat valittuna, paina d.• Kun rivin 1 kaikki solut ovat valittuna, paina f.Kun kaikki solut ovat valittuna, muokkausruudussa näkyy avoimen laskentataulukontiedostonimi.

• Tässä esimerkissä laskentataulukon tiedostonimi on SHEET.

20050301

u Solualueen valitseminen1. Siirrä solukohdistin valittavan alueen

ensimmäiseen soluun.

2. Paina !i(CLIP).• Solukohdistin muuttuu korostuksesta

paksureunaiseksi kohdistimeksi.• Muokkausruudussa näkyy valittuna oleva solualue

solukohdistinta siirrettäessä.

3. Siirrä kohdistinnäppäinten avulla kohdistinvalittavan alueen viimeiseen soluun.

Valitut solut näkyvät korostettuina.

• Voit peruuttaa solujen valinnan painamalla J. Peruuttamisen jälkeen solukohdistinjää valittuna olleen alueen viimeiseen soluun.


# Kun painetaan !i(CLIP) koko rivinollessa valittuna, kyseistä riviä käytetäänvalinta-alueen aloituskohtana. Voit valita lisäärivejä käyttämällä kohdistinnäppäimiä f ja c.

# Kun painetaan !i(CLIP) koko sarakkeenollessa valittuna, kyseistä saraketta käytetäänvalinta-alueen aloituskohtana. Voit valita lisääsarakkeita käyttämällä kohdistinnäppäimiä d ja e.

20050301

9-4 Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminenTässä kappaleessa kuvataan kaavojen, tekstin ja laskentataulukon muun soludatansyöttäminen ja muokkaaminen. Ohjeissa kerrotaan, miten kopioidaan, lisätään japoistetaan soluja.Ota huomioon, että S • SHT-moodi ei tue kompleksilukudatan käyttämistä.

kkkkk Soludatan syöttämisen perustoimetDatan syöttäminen soluun edellyttää siirtymistä muokkaustilaan. Muokkaustilaan voi siirtyäkahdella eri tavalla, ja käytettävään menetelmään vaikuttaa se, syötetäänkö uutta dataa vaimuokataanko solussa jo olevaa dataa.

Suoritettava toimenpide Käytettävä menetelmäSolun nykyisen sisällön korvaaminen Valitse solu ja aloita syöttäminen.uudella syötteellä.

Solun nykyisen sisällön muokkaaminen Valitse solu ja paina sitten 2(EDIT)tai lisääminen. 3(CELL). Muokkaa sitten solun sisältöä

haluamallasi tavalla

9-4-1Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminen

Normaalisti solukohdistimenkohdalla olevan solun sisältönäkyy muokkausruudun oikeassalaidassa (syöttö ja muokkauseivät ole käytössä).

Muokkaustilassa solun sisältöon vasemmassa reunassa,mikä ilmaisee syöttämisen jamuokkaamisen olevan käytössä.

⇒

20070201

uSolun nykyisen sisällön korvaaminen uudella syötteellä1. Siirrä solukohdistin soluun, johon haluat syöttää dataa.

2. Syötä haluamasi data.Voit syöttää arvoja, matemaattisia lausekkeita tai tekstiä laskimen näppäimillä taikomentoja käyttämällä toimintovalikkoja.

• Laskin siirtyy muokkaustilaan heti aloitettaessa syöttäminen, joten syöte näkyymuokkausruudun vasemmassa reunassa.

• Syöttökohdistin on nykyisessäsyöttökohdassa. Voit siirtää syöttökohdistintavasemmalla ja oikealla kohdistinnäppäimellä.

Syöttökohdistin

3. Kun syöte on valmis, paina w.

• Solukohdistin siirtyy seuraavaan soluun painettaessa w. Voit määrittääsolukohdistimen siirtymään seuraavalle riville tai seuraavaan sarakkeeseenmuuttamalla asetusnäytön Move-asetusta (sivu 1-8-5).

• Jos Auto Calc -toiminto on käytössä (sivu 1-8-5), laskentataulukon kaikki kaavatlasketaan uudelleen painettaessa w.

• Voit peruuttaa datan syöttämisen painamalla J. Solujen sisältö palautetaansamaksi, kuin se oli ennen datan syöttämisen aloittamista.

uSolun nykyisen sisällön muokkaaminen1. Siirrä solukohdistin soluun, jonka dataa haluat muokata.

• Solun sisältö näkyy muokkausruudunoikeassa laidassa.


20070201

2. Paina 2(EDIT)3(CELL).

• Laskin siirtyy muokkaustilaan, minkä havaitseesiitä, että solun sisältö on muokkausruudussavasemmalla. Lisäksi syöttökohdistin näkyymuokkausruudun ensimmäisen merkinvasemmalla puolella.

3. Muokkaa dataa muokkausruudussa.

4. Kun syöte on valmis, paina w.

• Jos Auto Calc -toiminto on käytössä (sivu 1-8-5), laskentataulukon kaikki kaavat lasketaanuudelleen painettaessa w.

• Voit peruuttaa datan syöttämisen painamalla J. Solujen sisältö palautetaansamaksi, kuin se oli ennen sen muokkaamisen aloittamista.

kkkkkKaavan syöttäminen

Kaava on lauseke, joka lasketaan ja arvioidaan S • SHT-moodissa, kun se syötetään,kun kaavaan liittyvää dataa muutetaan jne.

Kaavan alussa on aina yhtäläisyysmerkki (=), ja se voi sisältää jotain seuraavista:

• arvoja

• matemaattisia lausekkeita

• soluviittauksia

• laskimen sisäisiä toimintokuvauksia (sivu 2-4-1).

• S • SHT-moodin komentoja (sivu 9-5-1)

Jos Auto Calc -toiminto on käytössä (sivu 1-8-5), kaavat lasketaan dynaamisesti ainaniihin liittyvien arvojen muuttuessa, ja viimeisin tulos näkyy aina laskentataulukossa.

Alla on yksinkertainen esimerkki, jossa solussa B5 oleva kaava laskee solujen B1–B3arvojen keskiarvon.


20070201

uEsimerkki kaavan syöttämisestäTässä esimerkissä soluun A1 syötetään arvo 60 ja sitten ilmaistuihin soluihin syötetäänseuraavat kaavat: B1: =sin(A1), B2: =cos(A1), B3: =tan(A1), B4: =B1/B2

Lisäksi osoitetaan, että solujen B3 ja B4 tuottamat arvot ovat samoja, vaikka solun A1 arvomuutettaisiin, joten sin (x) ÷ cos (x) = tan (x) pysyy totena.

Huomautus• Tässä esimerkissä oletetaan, että laskimen asetukset on määritetty seuraavasti:

Asetusnäytön (sivu 1-8-5) Move-asetus on Low (oletusarvo).Asetusnäytön Angle-asetus on Deg.

• Lisäksi tässä esimerkissä käytetään soluviittauksia. Lisätietoja soluviittauksista onsivulla 9-4-5.

uKaavojen syöttäminen1. Siirrä solukohdistin soluun A1 ja syötä sitten gaw.

2. Siirrä solukohdistin soluun B1 ja syötä sitten seuraava data:!.(=)sav(A)bw

• Solukohdistin siirtyy soluun B2 painettaessa w.

3. Syötä kaavat soluihin B2–B4 suorittamalla seuraavat toimet:

!.(=)cav(A)bw

!.(=)tav(A)bw

!.(=)al(B)b/al(B)cw

4. Siirrä solukohdistin soluun A1 ja syötä sittendaw.

• Tämän jälkeen soluissa B1–B4 näkyvät päivitetyt arvot soluun A1 syötetyn uudenarvon mukaisen uudelleenlaskennan perusteella. Koska solujen B3 ja B4 tuottamatarvot ovat samoja, vaikka solun A1 arvo muuttuu, sin (x) ÷ cos (x) = tan (x) pysyy totena.


20050301


kkkkk Soluviittausten käyttäminenSoluviittaus on symboli, joka viittaa tietyn solun arvoon, jota halutaan käyttää muussasolussa. Jos esimerkiksi soluun C2 syötetään =A1+B1, laskentataulukko lisää solunA1 nykyisen arvon solun B1 nykyiseen arvoon ja näyttää summan solussa C2.On olemassa suhteellisia ja ehdottomia soluviittauksia. On erittäin tärkeää ymmärtääsuhteellisten ja ehdottomien soluviittausten välinen ero. Muussa tapauksessalaskentataulukko ei tuota odotettuja tuloksia.

Suhteelliset soluviittauksetSuhteellinen soluviittaus muuttuu sen mukaan, mikä sen sijainti on laskentataulukossa.Esimerkiksi soluviittaus =A1 solussa C2 viittaa soluun, joka sijaitsee ”kaksi sarakettavasemmalle ja yhden solun ylöspäin” nykyisestä solusta (tässä tapauksessa soluun C2).Jos solun C2 sisältö esimerkiksi kopioidaan ja liitetään soluun D12, soluviittaus muuttuuautomaattisesti muotoon =B11, koska B11 on solu, joka sijaitsee kaksi sarakettavasemmalle ja yhden rivin ylös solusta D12.Muista, että suhteelliset soluviittaukset muuttuvat dynaamisesti aina, kun niitä siirretäänkopioimalla ja liittämällä.

Tärkeää!Kun suhteellinen soluviittaus kopioidaan muokkausruudusta, se kopioidaanleikepöydälle tekstinä ja liitetään sellaisenaan muuttamattomana. Jos solussaC2 on =A1 ja =A1 kopioidaan muokkausruudusta ja liitetään esimerkiksi soluunD12, myös solun D12 sisällöstä tulee =A1.

Ehdottomat soluviittauksetEhdoton soluviittaus pysyy aina samana huolimatta sen sijainnista tai vaikka sekopioitaisiin tai siirrettäisiin. Soluviittauksessa sekä rivin että sarakkeen voi määrittääehdottomaksi tai ainoastaan rivin tai sarakkeen voi määrittää ehdottomaksi, mikäkuvataan jäljempänä.

Soluviittaus Toiminta

$A$1 Viittaa aina sarakkeeseen A ja riviin 1.

$A1 Viittaa aina sarakkeeseen A, mutta siirrettäessäriviviittaus muuttuu dynaamisesti kuten suhteellisessasoluviittauksessa.

A$1 Viittaa aina riviin 1, mutta siirrettäessä sarakeviittausmuuttuu dynaamisesti kuten suhteellisessasoluviittauksessa.

Tarkastellaan esimerkkinä tilannetta, jossa solussa C1 on viittaus soluun A1. Allakuvataan taulukon soluviittausten muuttuminen, kun solun C1 sisältö kopioidaansoluun D12.

$A$1 → $A$1$A1 → $A12A$1 → B$1

20050301


kkkkk Viittaaminen tiettyyn soluunTässä kohdassa kuvataan viittaaminen soluun A1 (sisältää arvon 3) ja laskutoimituksenA1 × 2 suorittaminen.

u Viittaaminen tiettyyn soluun1. Siirrä solukohdistin soluun A2 ja syötä sitten!.(=).

2. Paina 1(GRAB).• Laskin siirtyy Grab-moodiin, jossa

toimintovalikko muuttuu alla olevassataulukossa kuvatun mukaiseksi.Grab-moodin toimintovalikko helpottaakohdistimen siirtämistä laskentataulukossa.

Solukohdistimen siirtäminen kohteesee Painettava näppäinTietty solu 2(GO)Nykyisen sarakkeen rivi 1 3(TOP↑ )Nykyisen rivin sarake A 4(TOP←)Nykyisen sarakkeen alin rivi 5(BOT↓ )Nykyisen rivin sarake Z 6(BOT→)

3. Siirrä solukohdistin soluun A1 painamalla f.4. Paina 1(SET).

• Syötetään viittaus soluun A1.

# GRAB-komennon (1(GRAB) vaiheessa)käyttämisen sijaan voit halutessasi myöskirjoittaa tarvittavan kirjaimen ja numeronmanuaalisesti. Edellä esitetyn menettelyn

vaiheiden 2–4 asemesta arvon ”A1” voisyöttää myös näppäilemällä av(A)b.Lisätietoja on kohdassa Esimerkki kaavansyöttämisestä (sivu 9-4-4).

20050301


5. Syötä sitten *c.

6. Tallenna kaava painamalla w.

Laskutoimituksen A1 × 2 tulos

kkkkk Viittaaminen solualueeseen

Solualueeseen voidaan viitata ja näin laskea sen summa, keskiarvo jne.Alla olevassa esimerkissä syötetään kaava ja lasketaan solut A6–B7 ja syötetään tulossoluun A4. Tässä esimerkissä oletetaan, että solut A6–B7 jo sisältävät alla mainitut arvot.

uViittaaminen solualueeseen1. Siirrä solukohdistin soluun A4 ja syötä sitten !.(=).

2. Syötä summauskomento tekemällä seuraavat näppäinpainallukset:

5(CEL)5(Sum)

• ”CellSum(” onS • SHT-moodin komento. Lisätietoja on kohdassa9-5 S • SHT-moodin komennot.

3. Paina J1(GRAB).

• Laskin siirtyy Grab-moodiin.

4. Siirrä kohdistinnäppäinten avulla solukohdistinvalittavan alueen ensimmäiseen soluun(tässä esimerkissä soluun A6).

A B6 1 27 3 4

20050901

20050301


5. Paina !i(CLIP).

• Solukohdistin muuttuu korostuksestapaksureunaiseksi kohdistimeksi.

6. Siirrä kohdistinnäppäinten avulla solukohdistinvalittavan alueen viimeiseen soluun (tässäesimerkissä soluun B7).

• Voit siirtää solukohdistinta näppäimillä 2–6. Käytettävissä ovat samat toiminnotkuin kohdan Viittaaminen tiettyyn soluun (sivu 9-4-6) vaiheessa 2.

7. Vahvista solualue painamalla 1(SET).

• Solualue (A6:B7) syötetään.

8. Tallenna kaava painamalla w.

# CLIP-komennon (!i(CLIP) vaiheessa 5)käyttämisen sijaan voit valita solualueenkäyttämällä GRAB-komentoa ja :komentoa.Voit käyttää tätä menetelmää suorittamallaseuraavat vaiheet edellä olevantoimintaohjeen vaiheiden 3–7 asemesta:

3. Siirry Grab-moodiin painamalla1(GRAB).

4. Siirrä solukohdistin alueen ensimmäiseen soluun(A6) ja paina sitten 1(SET).• Grab-moodi lopetetaan ja soluun A6 tulee viittaus.

5. Paina 3(:).6. Siirry uudelleen Grab-moodiin painamalla1(GRAB).

7. Siirrä solukohdistin alueen viimeiseen soluun (B7)ja paina sitten 1(SET).• Solualue (A6:B7) syötetään.

Ilmaisee soluissa A6–B7 olevien arvojen summan.

20050901

20050301


kkkkk Ehdottoman viittauksen symbolin ($) syöttäminenVoit syöttää ehdottoman viittauksen symbolin kohdistimen nykyiseen kohtaan painamallamuokkaustilan toimintovalikon 2($) -näppäintä. Lisätietoja on kohdassa Ehdottomatsoluviittaukset (sivu 9-4-5).

u Ehdottoman soluviittauksen symbolin syöttäminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Viittauksen =$A$1 syöttäminen soluun C1

1. Siirrä solukohdistin soluun C1 ja syötä sitten!.(=).

2. Paina 2($).

3. Siirry Grab-moodiin painamalla 1(GRAB) ja siirrä sitten solukohdistin soluun A1.4. Paina 1(SET).

5. Siirrä kohdistin luvun 1 oikealle puolellepainamalla d.

6. Paina 2($).

7. Vahvista kaava painamalla w.

20050301

9 - 4 - 1 0Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminen

kkkkk Vakion syöttäminenLauseketta tai syötettä, joka syötetään ilman sen edessä olevaa yhtäläisyysmerkkiä (=),kutsutaan vakioksi, koska mikään sen sijaintisolun ulkopuolella oleva data ei vaikuta siihen.Jos vakiona syötetään matemaattinen lauseke, solussa näytetään sen tulos. Näyttöön tuleesanoma Syntax ERROR, jos lausekkeessa käytetään epätäydellistä tai virheellistä syntaksiatai jos tulos on lista tai matriisi.Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä erityyppisistä vakioista ja siitä, miten nenäkyvät näytössä.

Vakio Näyttö2005 20057+3 10sin 30 0.5sin X+1 *1 1.5AX *1*2 60dim {1,2,3} 31=0 01>0 1sin Syntax ERROR{1,2,3} Syntax ERROR

*1Kun muuttujan X arvoksi määritetään30 ja muuttujan A arvoksi määritetään 2.

*2Merkkijonoa, kuten AX, käsitellään kutenmuuttujien sarjaa (sivu2-2-1).

Merkkijonon alussa pitää olla lainausmerkki(“), jotta sitä pidettäisiin tekstinä.

20050301


kkkkk Tekstin syöttäminenTekstimerkkijonoa, jonka alussa on lainausmerkki (”), pidetään tekstinä ja se näytetäänsellaisenaan. Lainausmerkkiä (”) ei näytetä tekstin osana.

kkkkkNumeerisen sarjan muodostaminen laskentataulukkoonAlla kuvataan numeerisen sarjan muodostaminen (sama toiminto kuin käytettäessäSeq-komentoa sivulla 3-2-3 kuvatun mukaisesti) ja tuloksen syöttäminen automaattisestijoukkoon soluja määritetystä solusta alkaen.

uNumeerisen sarjan muodostaminen laskentataulukkoon○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Solusta A1 alkavan numeerisen sarjan muodostaminen käyttämälläseuraavia parametreja:Funktio: f (x) = X2

Muuttuja: XAloitusarvo: 1Lopetusarvo: 15Lisäys: 7

1. Siirrä solukohdistin soluun, josta lähtien haluat muodostaa sarjan.2. Paina 2(EDIT)5(SEQ).

• Näyttöön tulee oikealla olevan kuvan mukainenvalintaikkuna.

Tämä on solu, joka valittiin vaiheessa 1.

Sequence-valintaikkunan Expr-, Var-, Start-, End- ja Incre-kohtiin voi syöttää yhteensä249 tavua.

Solussa voidaan näyttää enintäänkuusi merkkiä.

Jos teksti ei mahdu yhteen soluun,sitä jatketaan seuraavassa solussaoikealla, kun oikealla oleva solu on tyhjä.

20070201


3. Syötä sarjan muodostamisessa tarvittavien kohtien tiedot.

• Alla kuvataan tarvittavat syötekohdat.

Kohde Kuvaus

Expr Sarjan muodostamisessa käytettävä funktio f(x).

Var Funktion f(x) muuttujan nimi.Vaikka funktiossa olisi vain yksi muuttuja, se pitää määrittää tähän kohtaan.

Start Var-muuttujan määrittämisen arvojen aloitusarvo (Start), lopetusarvo (End)ja pisteväli (Incre).Esimerkiksi arvojen Start: 1, End: 15 ja Incre: 7 määrittäminen saa aikaansarjan, jossa muuttujaan asetetaan arvot 1, 8, 15.

• Voit siirtyä eri kohteiden välillä käyttämällä näppäimiä f ja c ja syöttää tarvittavatarvot kuhunkin niistä. Alla on kuva näytöstä esimerkin tietojen syöttämisen jälkeen.

4. Kun olet syöttänyt tiedot kaikkiin kohteisiin, paina6(EXE) tai w.

• Nyt muodostetun sarjan arvot syötetäänlaskentataulukkoon alkaen vaiheessa1 valitusta solusta.

# Jos mikä tahansa solu alueella, jolle syötetäänsarjan arvot, jo sisältää dataa, olemassa olevadata korvataan sarjan arvoilla.

# Sarjan arvot syötetään soluihin joko riveittäintai sarakkeittain asetusnäytön Move-asetuksenmukaan. Oletusarvon mukaan ne sijoitetaanriveittäin (ylhäältä alas). Lisätietoja on kohdassa1-8 Asetusnäytön käyttäminen.

End

Incre

20050301

kkkkk Solualueen täyttäminen samalla sisällölläNoudattamalla alla olevia ohjeita voit täyttää solualueen solut samalla kaavalla, lausekkeella,arvolla tai tekstillä.

u Solualueen solujen täyttäminen samalla sisällöllä○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kaavan = A1+1 lisääminen soluihin A2–B3 käyttämällä FILL-komentoaKaavassa oleva solun nimi A1 on suhteellinen viittaus. Näin ollen kaavaon = A1+1 solussa A2, = A2+1 solussa A3 ja niin edelleen.Tässä esimerkissä oletetaan, että soluun A1 on jo syötetty arvo 1 ja soluunB1 on syötetty arvo 2.

1. Valitse solualue A2–B3.• Lisätietoja on kohdassa Solualueen valitseminen (sivu 9-3-4).

2. Paina 2(EDIT)6(g)1(FILL).• Näyttöön tulee Fill-valintaikkuna.

Tämä on solualue, joka valittiin vaiheessa 1.

3. Kun Formula-rivi on korostettuna, syötä sisältö, jonka haluat lisätä valittuna olevansolualueen jokaiseen soluun.• Esimerkissä syötetään =A1+1.


20050301

4. Paina w.

5. Paina 6(EXE) tai w.• Laskin suorittaa FILL-komennon, ja määritetty

sisältö lisätään määritetyn solualueen soluihin.

A1-soluviittaus on suhteellinen viittaus. Alla olevassa taulukossa on kaavat siinä muodossakuin ne todellisuudessa syötetään kuhunkin soluun.


# Jos mikä tahansa solu valittujen solujenalueella sisältää dataa, olemassa olevadata korvataan täytettävällä uudella datalla.

A B2 =A1+1 =B1+13 =A2+1 =B2+1

20050301


kkkkk Leikkaaminen ja liittäminenTässä kappaleessa kuvatuilla toimilla voidaan leikata dataa laskentataulukosta ja liittääse johonkin toiseen kohtaan. Voit leikata yhden solun tai solualueen sisällön.

u Leikkaus- ja liittämistoimien vaikutus soluviittauksiinLeikkaus- ja liittämistoiminnossa leikattavien ja liitettävien solujen soluviittauksia(sivu 9-4-5) käsitellään erityisten sääntöjen mukaan. Käytännössä on kaksi erilaistasääntöjoukkoa seuraavia tilanteita varten:• Leikattavan alueen soluissa on viittauksia leikattavan alueen ulkopuolelle.• Leikattavan alueen soluissa on leikattavan alueen sisäisiä viittauksia.

• Leikkausalueeseen sisältyvässä solussa on viittaus leikkausalueen ulkopuolellaolevaan soluunTässä tapauksessa kaikkia soluviittauksia pidetään ehdottomina soluviittauksinahuolimatta niiden todellisesta tyypistä (suhteellinen tai ehdoton).○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Oletetaan, että laskentataulukko sisältää seuraavat tiedot:A1: 4, B1: =A1+1, C1: =B1+2.Leikataan B1:C1 (vasen kuva) ja liitetään data alueeseenB2:C2 (oikea kuva).

Koska lauseke solussa B1 viittaa soluun A1, joka on leikkausalueen(B1:C1) ulkopuolella, A1-viittaus liitetään muuttumattomana(kuten ehdottoman soluviittauksen tapauksessa) soluun C2.

⇒

20050301

• Leikkausalueeseen sisältyvässä solussa on viittaus leikkausalueeseensisältyvään soluunTässä tapauksessa kaikkia soluviittauksia pidetään suhteellisina soluviittauksinahuolimatta niiden todellisesta tyypistä (suhteellinen tai ehdoton).○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Oletetaan, että laskentataulukko sisältää seuraavat tiedot:A1: 4, B1: =A1+1, C1: = $B$1+2.

Leikataan B1:C1 (vasen kuva) ja liitetään data alueeseenB2:C2 (oikea kuva).

Koska viittaus solussa C1 viittaa soluun B1, joka myös sisältyyleikkausalueeseen (B1:C1), $B$1-viittaus muuttuu viittaukseksi$B$2 (suhteellisen soluviittauksen tavoin), kun se liitetään soluunC2, siitä huolimatta, että se on ehdoton soluviittaus.

u Laskentataulukon datan leikkaaminen ja liittäminen1. Valitse leikattavat solut.

• Lisätietoja on kohdissa Yksittäisen solun valitseminen (sivu 9-3-2) ja Solualueenvalitseminen (sivu 9-3-4).

2. Paina 2(EDIT)1(CUT).• Tiedot valitaan ja laskin siirtyy liittämismoodiin, jolloin 1-toimintonäppäinvalikko

muuttuu muotoon (PASTE).• Liittämismoodista voi poistua milloin tahansa seuraavien vaiheiden aikana

painamalla J.


# Lisätietoja ehdottomista ja suhteellisistasoluviittauksista on kohdassa Soluviittaustenkäyttäminen sivulla 9-4-5.

⇒

20070201

3. Siirrä kohdistinnäppäimillä solukohdistin soluun, johon haluat liittää datan.

• Jos valitsit vaiheessa 1 solualueen, solukohdistimella valittua solua käytetäänliittämisalueessa vasemmalla ylhäällä olevana soluna. Jos leikkasit solualueenA1:B2 ja sijoitat solukohdistimen soluun C1, alue liitetään soluihin C1:D2.

4. Paina 1(PASTE).

• Data poistetaan vaiheessa 1 valituista soluista ja se liitetään vaiheessa3 valittuun kohtaan.

kkkkkKopioiminen ja liittäminen

Tässä kappaleessa kuvatuilla toimilla voidaan kopioida dataa laskentataulukon jostainkohdasta ja liittää se muuhun kohtaan. Voit kopioida yhden solun tai solualueen sisällön.Kun data kopioidaan, sen voi liittää useita kertoja eri kohtiin.

u Laskentataulukon datan kopioiminen ja liittäminen1. Valitse kopioitavat solut.

• Lisätietoja on kohdissa Yksittäisen solun valitseminen (sivu 9-3-2) ja Solualueenvalitseminen (sivu 9-3-4).

2. Paina 2(EDIT)2(COPY).

• Tiedot valitaan ja laskin siirtyy liittämismoodiin, jolloin 1-toimintonäppäinvalikkomuuttuu muotoon (PASTE).

• Liittämismoodista voi poistua milloin tahansa seuraavien vaiheiden aikanapainamalla J.


# Jos mikä tahansa solu liittämisalueella sisältäädataa, olemassa oleva data korvataanliitettävällä datalla.

# Jos liitettävä data sisältää kaavan, kaavasuoritetaan aina uudelleen sen liittämisenyhteydessä. Näin tapahtuu huolimatta siitä,onko Auto Calc -toiminto otettu käyttöönasetusnäytössä (sivu 1-8-5) vai ei.

# Jos liitettävä data sisältää suhteellisiaviittauksia, ne käsitellään suhteellistenviittausten normaalien sääntöjen mukaisesti.Lisätietoja on kohdassa Suhteellisetsoluviittaukset (sivu 9-4-5).

20070201

3. Siirrä kohdistinnäppäimillä solukohdistin soluun, johon haluat liittää datan.

• Jos valitsit vaiheessa 1 solualueen, solukohdistimella valittua solua käytetäänliittämisalueessa vasemmalla ylhäällä olevana soluna. Jos kopioit solualueenA1:B2 ja sijoitat solukohdistimen soluun C1, alue liitetään soluihin C1:D2.

4. Paina 1(PASTE).

• Vaiheessa 1 valittujen solujen data liitetään vaiheessa 3 valittuun kohtaan.

5. Laskin pysyy liittämismoodissa, joten voit halutessasi liittää saman datan useisiinkohtiin toistamalla vaiheet 3 ja 4.

6. Kun olet liittänyt dataan kaikkiin haluamiisi kohtiin, voit lopettaa liittämismoodinpainamalla J.


# Jos mikä tahansa solu liittämisalueella sisältäädataa, olemassa oleva data korvataanliitettävällä datalla.

# Jos kopiointi- ja liittämistoimenpide muuttaasuhteellisen soluviittauksen virheelliseksiviittaukseksi, virheellisen viittauksen tilalletulee ? solussa, johon se liitetään. Oletetaanesimerkiksi, että solun A3 (=A1+A2) sisältökopioidaan ja se sijoitetaan soluun B2.

Kun suhteellisen viittauksen soluun A1 sisältäväsolu A3 (mikä käytännössä merkitsee solua,joka sijaitsee kaksi solua nykyisen solunyläpuolella) liitetään soluun B2, siitä tuleevirheellinen viittaus, koska kaksi solua solustaB2 ylöspäin ei ole solua. Tämän takiasoluviittaukseksi muutetaan B?, kun se liitetäänsoluun B2, ja solun B2 sisällön sijaan näkyysanoma ERROR.

# Jos Auto Calc -asetukseksi on valittuasetusnäytössä (sivu 1-8-5) On, näyttöön tuleeERROR heti, kun data liitetään. Jos Auto Calctoiminto ei ole käytössä, solun sisältöä eisuoriteta sen sijoittamisen yhteydessä, jolloinkohdesolussa (B2) näkyy sama data kuinalkuperäisessä lähdesolussa (A3) siihen asti,kun laskentataulukon sisältö lasketaanuudelleen ja päivitetään.

⇓

20050301

kkkkk Laskentataulukon datan järjestäminenLaskentataulukon dataa voi järjestää sarakkeittain tai riveittäin. Datan voi järjestää ousevaantai laskevaan järjestykseen.

Tärkeää!• Järjestäminen on mahdollista vain silloin, kun valittu solualue sisältää kaikki vakiot.

u Laskentataulukon datan järjestäminen1. Valitse yhdeltä riviltä tai yhdestä sarakkeesta solualue, jonka haluat järjestää.

• Lisätietoja on kohdassa Solualueen valitseminen (sivu 9-3-4).2. Valitse toimintovalikosta haluamasi järjestämisvaihtoehto.

Nouseva: 2(EDIT)6(g)2(SRT•A)Laskeva: 2(EDIT)6(g)3(SRT•D)• Data järjestetään valittaessa järjestämistapa.

kkkkk Solujen poistaminen ja lisääminenVoit poistaa yksittäisen solun tai kokonaisen rivin tai sarakkeen soluja. Tarvittaessa on myösmahdollista lisätä rivi tai sarake tyhjiä soluja.

uKokonaisen solurivin tai -sarakkeen poistaminen1. Valitse solu tai useita soluja, jotka ovat poistettavalla rivillä tai poistettavassa

sarakkeessa tai poistettavilla riveillä tai poistettavissa sarakkeissa.


# Datan järjestämistä tuetaan ainoastaanyhden rivin tai sarakkeen osalta. Josvalittuna on useita rivejä tai sarakkeita jayritetään suorittaa järjestäminen, näyttööntulee virhesanoma Range ERROR.

# Näyttöön tulee virhesanoma Syntax ERROR,jos data, jota yritetään järjestää, sisältääkaavoja tai tekstiä.

Rivit 1 ja 2 tai sarakkeet A ja Bvoidaan poistaa käyttämällätätä soluvalintaa.

Lisäksi on mahdollista valita koko rivitai koko sarake poistettavaksi.Tässä tapauksessa koko rivi taisarake poistuu painettaessa3(DEL) alla olevassa vaiheessa 2,mutta DEL-alivalikko ei avaudu.

2. Avaa DEL-alivalikko painamalla 3(DEL).

20050301

3. Suorita haluamasi toiminto käyttämällä DEL-alivalikkoa.

Suoritettava toimenpide Painettavanäppäin

Valittuna olevan solun tai solujen rivin tai rivien poistaminenkokonaan ja kaiken alla olevan siirtäminen ylöspäin.

1(ROW)

Valittuna olevan solun tai solujen sarakkeen tai sarakkeiden poistaminen kokonaan ja kaiken oikealla olevan siirtäminen vasemmalle.

2(COL)

• Voit sulkea DEL-alivalikon poistamatta mitään painamalla J toimintonäppäimenasemesta.

u Laskentataulukon kaikkien solujen sisällön poistaminen1. Paina 3(DEL)3(ALL).

2. Kun näyttöön tulee vahvistussanoma, poista data painamalla 1(Yes) tai peruutatoiminto poistamatta mitään painamalla 6(No).

• Kun kaikki data on poistettu, näytössä on tyhjä laskentataulukko ja solukohdistin onsolussa A1.

9 - 4 - 2 0Solun tietojen syöttäminen ja muokkaaminen

⇒

⇒

20050301

u Tyhjien rivien tai sarakkeiden lisääminen1. Määritä lisättävien rivien tai sarakkeiden määrä valitsemalla yksi solu tai useita soluja.

• Valintasäännöt ovat samoja kuin rivin ja sarakkeen poistamisen tapauksessa.Lisätietoja on kohdan Kokonaisen solurivin tai -sarakkeen poistaminen (sivu 9-4-19)vaiheessa 1.

2. Avaa INS-alivalikko painamalla 4(INS).3. Suorita haluamasi toiminto käyttämällä INS-alivalikkoa.

Suoritettava toimenpide Painettavanäppäin

Valittuna olevien rivien määrää vastaavan rivimäärän lisääminenvalittuna olevien rivien yläpuolelle.

1(ROW)

Valittuna olevien sarakkeiden määrää vastaavan sarakemäärän lisääminen valittuna olevien sarakkeiden yläpuolelle.

2(COL)

• Voit sulkea INS-alivalikon lisäämättä mitään painamalla J toimintonäppäimenasemesta.

• Näyttöön tulee sanoma Range ERROR, jos rivin tai sarakkeen lisäämistoiminnonsuorittaminen ylittäisi solualueen A1:Z999.

kkkkk Solun sisällön tyhjentäminenVoit tyhjentää määritettyjen solujen sisällön noudattamalla alla olevia ohjeita.

u Solun sisällön tyhjentäminen1. Valitse solut, joiden sisällön haluat tyhjentää.2. Paina 5(CLR).

• Valittuna olevien solujen sisältö tyhjennetään.


⇒

⇒

20050301

9-5 S • SHT -moodin komennotTässä luvussa kuvataan S • SHT-moodin komentojen käyttäminen.

u To input a S • SHT -moodin komennon syöttäminen1. Valitse solut, joihin haluat syöttää S • SHT-moodin komennon sisältävän komennon.2. Siirry muokkaustilaan painamalla 2(EDIT)3(CELL) tai !.(=).

• Jos solussa on jo dataa, voit painaa 2(EDIT)3(CELL).3. Paina syötettävän komennon toimintovalikkonäppäintä.

Syötettävä komento Painettava näppäin Lisätietoja

CellIf( (ehto) 4(If) Sivu 9-5-2

CellMin( (solujen minimi) 5(CEL)1(Min) Sivu 9-5-2

CellMax( (solujen maksimi) 5(CEL)2(Max) Sivu 9-5-3

CellMean( (solujen keskiarvo) 5(CEL)3(Mean) Sivu 9-5-3

CellMedian( (solujen mediaani) 5(CEL)4(Med) Sivu 9-5-3

CellSum( (solujen summa) 5(CEL)5(Sum) Sivu 9-5-4

CellProd( (solujen tulo) 5(CEL)6(Prod) Sivu 9-5-4

4. Syötä muut parametrit.• Syötettävät muut parametrit vaihtelevat käytettävän komennon mukaan. Lisätietoja on

kohdassa S • SHT-moodin komentojen kuvaus sivulla 9-5-2.

9-5-1S • SHT -moodin komennot

20050301

kkkkk S • SHT -moodin komentojen kuvausTämä kappale sisältää tietoja kunkin komennon toiminnasta ja syntaksista sekä käytännönesimerkkejä komentojen käyttämisestä. Huomaa, että komennon syntaksissa ei tarvitseottaa huomioon mitään hakasulkeissa ([ ]) olevaa.

uuuuu CellIf(Toiminta: Palauttaa lausekkeen 1, kun yhtälö tai epäyhtälö on tosi, ja lausekkeen 2,

kun se on epätosi.Syntaksi: CellIf( yhtälö, lauseke 1, lauseke 2 [ ) ]

CellIf( epäyhtälö, lauseke 1, lauseke 2 [ ) ]Esimerkki: Jos solun A1 arvo on suurempi kuin solun B1 arvo, syötä solun A1 arvo

soluun A2. Muussa tapauksessa syötä solun B1 arvo soluun A2.

uuuuu CellMin(Toiminta: Palauttaa määritetyn solualueen sisältämän pienimmän arvon.Syntaksi: CellMin( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Alueen vasempana yläkulmana on A3 ja oikeana alakulmana on C5, ja tämän

alueen pienimmän arvon määrittäminen ja tuloksen syöttäminen soluun A1:


20050301

uuuuu CellMax(Toiminta: Palauttaa määritetyn solualueen sisältämän suurimman arvon.Syntaksi: CellMax( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Alueen vasempana yläkulmana on A3 ja oikeana alakulmana on C5, ja tämän

alueen suurimman arvon määrittäminen ja tuloksen syöttäminen soluun A1:

uuuuu CellMean(Toiminta: Palauttaa määritetyn alueen solujen arvojen keskiarvon.Syntaksi: CellMean( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Alueen vasempana yläkulmana on A3 ja oikeana alakulmana on C5, ja tämän

alueen solujen arvojen keskiarvon määrittäminen ja tuloksen syöttäminensoluun A1:

uuuuu CellMedian(Toiminta: Palauttaa määritetyn alueen solujen arvojen mediaanin.Syntaksi: CellMedian( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Alueen vasempana yläkulmana on A3 ja oikeana alakulmana on C5, ja tämän

alueen solujen arvojen mediaanin määrittäminen ja tuloksen syöttäminensoluun A1:


20050301

uuuuu CellSum(Toiminta: Palauttaa määritetyn alueen solujen arvojen summan.Syntaksi: CellSum( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Alueen vasempana yläkulmana on A3 ja oikeana alakulmana on C5, ja tämän

alueen solujen arvojen summan määrittäminen ja tuloksen syöttäminensoluun A1:

uuuuu CellProd(Toiminta: Palauttaa määritetyn alueen solujen arvojen tulon.Syntaksi: CellProd( aloitussolu : lopetussolu [ ) ]Esimerkki: Solujen B3–B5 arvojen tulon määrittäminen ja tuloksen syöttäminen

soluun A1:


20050301

9-6-1Tilastokuvaajat

9-6 TilastokuvaajatTässä kappaleessa kuvataan kuvaajan piirtäminen laskentataulukon datasta.

kkkkk YleiskuvausKuvaajassa käytettävän datan valitsemista lukuun ottamatta S • SHT-moodissakäytettävät kuvaajatoiminnot ovat pääosin samoja kuin STAT-moodin kuvaajatoiminnot.Tässä kappaleessa selostetaan erot S • SHT-moodin kuvaajatoimintojen ja STAT-moodinkuvaajatoimintojen välillä.

kkkkkKuvaajavalikon käyttäminenAvaa GRPH-alivalikko painamalla 6(g)1(GRPH).GRPH-alivalikossa on samat toiminnot, jotka tuleva näyttöön, kun painetaan 1(GRPH)STAT-moodin listaeditorissa. Jäljempänä kuvataan kukin toiminto ja kerrotaan, mistä niistäsaa lisätietoja.

Näppäin Kuvaus Lisätietoja

1(GPH1)

2(GPH2)

3(GPH3)

4(SEL)

6(SET)

Toimintovalikkonäppäimet 1–4 ovat pääosin samoja kuin STAT-moodintoimintovalikossa. Osa 6(SET) -näppäintä painamalla avattavan valikon toiminnoistaon erilaisia kuin valikossa, joka tulee näyttöön painettaessa 6(SET) -näppäintäSTAT-moodissa. Lisätietoja näistä eroista on kohdassa Kuvaajan parametriasetustenmäärittäminen sivulla 9-6-2.

Kaavio piirretään käyttämälläStatGraph2-asetuksia (katso 6(SET) alla).



Avataan näyttö kuvaajaparametriasetuksen(StatGraph1, StatGraph2 tai StatGraph3)valitsemista varten. Näytössä on myösmahdollista määrittää useiden kuvaajiensamanaikainen piirtäminen.

Avataan näyttö kuvaajan parametriasetusten(tiedot, joista kuvaaja piirretään; kuvaajatyyppijne.) Näytössä on mahdollista määrittää eriasetukset kuvaajille StatGraph1, StatGraph2ja StatGraph3.

"Changing GraphParameters" (page 6-1-2)

Kuvaajan parametrienmuuttaminen (sivu 6-1-2)

”Piirretään kuvaaja / Eipiirretä kuvaajaa -tila(sivu 6-1-4)

”Yleiset kuvaaja-asetukset(sivu 6-1-2)Kuvaajanparametriasetustenmäärittäminen (sivu 9-6-2)

20050301


kkkkkKuvaajan parametriasetusten määrittäminenKun GRPH-alivalikossa painetaan 6(SET), näyttöön tulee alla olevan kuvan kaltainenkuvaaja-asetusnäyttö.

STAT-moodissa voidaan piirtää kuvaaja listaeditorilla syötetystä datasta. S • SHT-moodissavoidaan piirtää kuvaaja laskentataulukon soluihin syötetystä datasta. Tämän takiaS • SHT-moodin kuvaaja-asetuksilla valitaan solualue, joka sisältää datan, jostapiirretään kuvaaja. Toisaalta STAT-moodin asetusten tarkoitus on määrittää sen listannumero (lista 1 - lista 26), jossa sijaitsee kuvaaja piirtämisessä käytettävä data.Jäljempänä kuvataan laskentataulukon kuvaaja-asetukset, joita voidaan määrittääkuvaaja-asetusnäytössä.

u XCellRange (alue x-akselidatan solut)• {Solu} … {määritetty solualuedata vastaa x-akselidataa}

u YCellRange (alue y-akselidatan solut)• {Solu} … {määritetty solualuedata vastaa y-akselidataa}

u Frekvenssi (arvon esiintymien määrä)• {1} … {XCellRange- ja YCellRange-kohtien määrittämisen solualueiden arvojen

frekvenssi on 1}• {Solu} … {solualue, joka määrittää XCellRange- ja YCellRange-kohtien määrittämien

kunkin solun frekvenssin}Jos esimerkiksi XCellRange = A3:A5, YCellRange = B3:B5 ja Frequency =C3:C5, solujen A3 ja B3 frekvenssi on solun C3 arvo, solujen A4 ja B4frekvenssi on C4 ja niin edelleen.

Tietoja muista asetuksista on kohdassa 1. Yleiset kuvaaja-asetukset sivulla 6-1-2.

20050301


kkkkkKuvaajien piirtäminen tilastotiedoistaJäljempänä kuvataan esimerkki kuvaajan piirtämistä tilastotiedoista S • SHT-moodissa.Lisäksi selostetaan eri menetelmät, joita käyttämällä voidaan määrittää kuvaajadataasisältävä solualue.

uKuvaajan piirtäminen tilastotiedoista○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki: Syötä seuraavat tiedot laskentataulukkoon ja piirrä sittenhajontakuvaaja.

1. Syötä tilastotiedot laskentataulukkoon.• Tässä esimerkissä yllä olevat tiedot syötetään

solualueeseen A1:B5.

2. Valitse solualueet, joista piirretään kuvaaja.• Tässä esimerkissä valitaan alue A1:B5.

3. Avaa GRPH-alivalikko painamalla 6(g)1(GRPH).4. Paina 6(SET).

• Näyttöön tulee StatGraph1-asetusnäyttö.Vaiheessa 2 valittujen solujen ensimmäinensarake näkyy alueena XCellRange, kun taastoinen sarake näkyy alueena YCellRange.

• Voit halutessasi muuttaa XCellRange- ja YCellRange-asetuksia manuaalisesti.Lisätietoja on kohdassa Kuvaajan datasolujen alueasetusten määrittäminen(sivu 9-6-5).

A 155B 165

Height23

25.5C 180 27D 185 28E 170 25

Shoe Size

20050301


5. Määritä kuvaajan asetukset.• Tietoja kuvaajan tyypin ja merkintyypin asetuksista on kohdissa

1. Yleiset kuvaaja-asetukset sivulla 6-1-2, 6-2 Yhden muuttujan tilastotietojenlaskeminen ja niiden kuvaajat ja 6-3 Kahden muuttujan tilastotietojen laskeminenja niiden kuvaajat.

• Tietoja frekvenssiasetuksen määrittämisestä on kohdassa Frekvenssiasetuksenmäärittäminen (sivu 9-6-6).

6. Kun kaikki asetukset ovat valmiita, sulje kuvaaja-asetusnäyttö painamalla J.7. Paina 1(GPH1).

• Piirretään StatGraph1-asetusten mukainen kuvaaja.

20050301


kkkkkKuvaajan datasolujen alueasetusten määrittäminenKuvaaja-asetusnäytön XCellRange- ja YCellRange-asetukset määritetään automaattisestilaskentataulukosta valittujen solujen mukaan. Voit tarvittaessa muuttaa näitä asetuksiamanuaalisesti.Ota huomioon, että automaattiset XCellRange- ja YCellRange-asetukset määrittävät ainajoukon rivejä tietyssä sarakkeessa. Manuaalisia asetuksia käyttämällä voit määrittää joukonrivejä tietystä sarakkeesta tai joukon sarakkeita tietyllä rivillä.

u XCellRange- ja YCellRange-asetusten muuttaminen manuaalisesti1. Avaa kuvaaja-asetusnäyttö painamalla 6(SET) GRPH-alivalikossa.2. Voit siirtää korostuksen XCellRange-alueeseenf- ja c-kohdistinnäppäimillä.

3. Paina 1(CELL) tai syötä jotain.• Voit tuoda näyttöön nykyisen XCellRange-asetuksen (A3:A5 tässä esimerkissä)

muokkaamista varten painamalla 1(CELL).• Jos syötät jotain, nykyinen solualueasetus korvataan syötteellä.• Toimintovalikkoon tulee kaksoispiste (:).

4. Syötä solualue tai muokkaa sitä.• Voit syöttää kaksoispisteen painamalla 1(:).

5. Kun XCellRange-asetus on valmis, siirry YCellRange-asetukseen painamallaJc ja määritä sitten sen asetus suorittamalla vaiheet 3–4.

6. Kun kaikki asetukset ovat valmiita, paina J.

20050301


kkkkk Frekvenssiasetuksen määrittäminenFrekvenssi on arvo, joka ilmaisee tilastotietojen kunkin kohteen toistumiskertojen määrän.Arvo 1 on tämän kohdan oletusasetus. Tätä asetusta käytettäessä kutakin datakohdetta(x) tai dataparia (x, y) edustaa yksi piste kuvaajassa.Kuitenkin tapauksissa, joissa on suuri määrä dataa, yhden pisteen piirtäminendatakohdetta (x) tai dataparia (x, y) kohti voi aiheuttaa sen, että kuvaajasta tuleesotkuinen ja vaikeaselkoinen. Tässä tapauksessa voit määrittää kullekin datakohteellearvon, joka vähentää kunkin toistuvan datakohteen merkintöjen määrää ja tekeekuvaajasta selkeämmän.

uKunkin datakohteen frekvenssin määrittäminen1. Syötä frekvenssiarvot laskentataulukkoon.

• Syötä tässä esimerkissä sivulla 9-6-3 olevandatan esimerkkiarvot.

Frekvenssisarake (C)

2. Avaa kuvaaja-asetusnäyttö painamalla 6(SET) GRPH-alivalikossa.3. Voit siirtää korostuksen Frequency-kohtaan f- ja c-kohdistinnäppäimillä.4. Paina 2(CELL).

• Tämä mahdollistaa frekvenssiasetuksen solualueen syöttämisen. Toimintovalikkoontulee kaksoispiste (:).

5. Syötä solualue, joka määrittää frekvenssit (C1:C5 tässä esimerkissä).• Voit syöttää kaksoispisteen (:) painamalla 1(:).

6. Kun asetus on valmis, paina J.

20050301

9-7-1CALC-funktion käyttäminen

9-7 CALC-funktion käyttäminenTässä kappaleessa kuvataan laskentataulukon datan tilastolaskutoimitusten suorittaminenCALC-toiminnolla.

kkkkk YleiskuvausKäytettävän datan valitsemista lukuun ottamatta S • SHT-moodissa käytettävättilastolaskutoimitusten toiminnot ovat pääosin samoja kuin STAT-moodissa.Tässä kappaleessa selostetaan erot S • SHT-moodin tilastolaskentafunktioidenja STAT-moodin tilastolaskentafunktioiden välillä.

uCALC-alivalikon avaaminenAvaa CALC-alivalikko painamalla 6(g)2(CALC).CALC-alivalikossa on samat toiminnot, jotka tuleva näyttöön, kun painetaan 2(CALC)STAT-moodin listaeditorissa. Jäljempänä kuvataan kukin toiminto ja kerrotaan, mistäniistä saa lisätietoja.

Näppäin Kuvaus Lisätietoja

1(1VAR)

2(2VAR)

3(REG)

6(SET)

Toimintovalikkonäppäimet 1–3 ovat pääosin samoja kuin STAT-moodintoimintovalikossa. Asetukset, joita voi määrittää painamalla näppäintä 6(SET),ovat erilaisia kuin STAT-moodissa käytettävissä olevat asetukset.

Yhden muuttujan tilastolaskutoimitustensuorittaminen.

Kahden muuttujan tilastolaskutoimitustensuorittaminen.

Regressiolaskutoimitusten suorittaminen.

Näytön avaaminen näppäimillä 1(1VAR),2(2VAR) ja 3(REG) suoritettavissatilastolaskutoimituksissa käytettävien tietojenmäärittämistä varten.

Yhden muuttujantilastolaskutoimitukset(sivu 6-4-2)Kahden muuttujantilastolaskutoimitukset(sivu 6-4-2)

Regressiolaskutoimitukset(sivu 6-4-3)

Tilastolaskutoimitustendata-asetustenmäärittäminen (sivu 9-7-2)

20050301


kkkkk Tilastolaskutoimitusten data-asetusten määrittäminenTilastolaskutoimitusten suorittaminen S • SHT-moodissa edellyttää tietojen syöttämistälaskentataulukkoon ja tiedot sisältävän solualueen määrittämistä tilastolaskutoimitussoluiksi.Voit määrittää tilastolaskutoimitussolut painamalla 6(SET) CALC-alivalikossa ja allaolevassa asetusnäytössä.

Alla kuvataan tämän näytön kohteet.

u 1Var XCell (x-muuttujan solualue yhden muuttujan tilastolaskutoimituksiavarten)

• {Cell} … {määrittää x-muuttujan arvojen solualueen yhden muuttujantilastolaskutoimituksia varten}

u 1Var Freq (arvon frekvenssi)• {1} … {määrittää 1Var XCell-muuttujan määrittämän solualueen arvojen frekvenssiksi 1}• {Cell} … {solualue, joka määrittää kunkin 1Var XCell -muuttujan määrittämän solun

frekvenssin}

u 2Var XCell (x-muuttujan solualue kahden muuttujan tilastolaskutoimituksiavarten)

• {Cell} … {määrittää x-muuttujan arvojen solualueen kahden muuttujantilastolaskutoimituksia varten}

u 2Var YCell (y-muuttujan solualue kahden muuttujan tilastolaskutoimituksiavarten)

• {Cell} … {määrittää y-muuttujan arvojen solualueen kahden muuttujantilastolaskutoimituksia varten}

u 2Var Freq (arvon frekvenssi)• {1} … {määrittää 2Var XCell- ja 2Var YCell -muuttujien määrittämän solualueen arvojen

frekvenssiksi 1}• {Solu} … {solualue, joka määrittää 2Var XCell- ja 2Var YCell -kohtien määrittämien

kunkin solun frekvenssin}

20050301

9 - 7 - 3CALC-funktion käyttäminen

kkkkk Tilastolaskutoimituksen suorittaminenJäljempänä kuvataan esimerkki tilastolaskutoimituksen suorittamisesta S • SHT-moodissa.

u Tilastolaskutoimituksen suorittaminen○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Alla esitettyjen tietojen syöttäminen laskentataulukkoon jasen jälkeen kahden muuttujan tilastolaskutoimitusten jaregressiolaskutoimitusten suorittaminen

1. Syötä tilastotiedot laskentataulukkoon.• Esimerkissä tiedot syötetään alueeseen A1:B5 ja frekvenssitiedot syötetään

alueeseen C1:C5.2. Valitse solualue, johon tiedot syötetään (A1:B5).3. Avaa CALC-alivalikko painamalla 6(g)2(CALC).4. Avaa tilastolaskutoimitusten asetusnäyttö painamalla 6(SET).

• Vaiheessa 2 valittujen solujen ensimmäinen sarake näkyy alueena 1Var XCell, kuntaas toinen sarake näkyy alueena 2Var YCell.

• Voit muuttaa solualueita manuaalisesti käyttämällä samoja toimenpiteitä kuinkuvaajan piirtämisen solualueita määritettäessä. Lisätietoja on kohdassaXCellRange- ja YCellRange-asetusten muuttaminen manuaalisesti (sivu 9-6-5).

5. Voit siirtää korostuksen 2Var Freq -kohtaan f- ja c-kohdistinnäppäimillä.6. Paina 2(CELL).

• Tämä mahdollistaa frekvenssiasetuksen solualueen syöttämisen. Toimintovalikkoontulee kaksoispiste (:).

7. Syötä frekvenssiarvojen solualue (C1:C5).• Voit syöttää kaksoispisteen (:) painamalla 1(:).

8. Kun kaikki asetukset ovat valmiita, paina w.

A 155B 165

Height23

25.5C 180 27D 185 28E 170 25

Shoe Size12213

Frequency

20050301


9. Paina J2(2VAR).• Näyttöön tulee kahden muuttujan

tilastolaskutoimituksen tuloslista. Voit vierittäätulosnäyttöä ylä- ja alakohdistinnäppäimillä.

• Lisätietoja tulosnäytön kunkin arvon merkityksestä on kohdassa Kahden muuttujankuvaajan laskentatulosten näyttäminen sivulla 6-3-11.

10. Paina J3(REG)1(X).• Näyttöön tulevat alkuperäisten tietojen lineaarisen

regression kertoimet.

• Lisätietoja näytön kunkin kerroinarvon merkityksestä on kohdassa Lineaarinenregressio -kuvaaja sivulla 6-3-6.

11. Voit palata laskentataulukkonäyttöön painamalla J.

20050301

9-8-1Muistin käyttäminen S • SHT -moodissa

9-8 Muistin käyttäminen S • SHT -moodissaTässä kappaleessa kuvataan laskentataulukon tietojen tallentaminen muistiin ja muistissaolevien tietojen tuominen laskentataulukkoon.

kkkkk Laskentataulukon datan tallentaminenLaskentataulukon tiedot voi määrittää muuttujaan tai ne voi tallentaa List-muistiin,File-muistiin tai Mat-muistiin.

kkkkk Laskentataulukon tietojen määrittäminen muuttujaanAlla olevia ohjeita noudattamalla voit määrittää yhden solun sisällön muuttujaan (A–Z, r tai θ).

u Solun sisällön määrittäminen muuttujaan1. Siirrä solukohdistin soluun, jonka datan haluat määrittää muuttujaan.2. Paina 6(g)3(STO)1(VAR).

• Cell-asetuksessa näkyy kohdassa 1 valitunsolun nimi.

3. Siirrä korostus kohtaan Var Name painamalla c.4. Syötä muuttujan nimi (A–Z, r tai θ) ja paina sitten w.5. Määritä data muuttujaan painamalla 6(EXE) tai w.

• Jos valittuun muuttujaan on jo määritetty dataa, se korvataan uudella datalla.

# Kaikkia muistityyppejä käytettäessä kaavansisältävän solun tallentaminen tallentaalaskennan tuloksen.

# Jos valittu solu on tyhjä, se sisältää tekstiätai siinä näkyy sanoma ERROR, tapahtuuvirhe suoritettaessa edellä olevantoimintaohjeen vaihe 5.

20050301

9 - 8 - 2Muistin käyttäminen S • SHT -moodissa

kkkkk Laskentataulukon tietojen tallentaminen List-muistiinAlla olevia ohjeita noudattamalla voit valita joukon soluja tietystä sarakkeesta tai tietyltäriviltä ja tallentaa niissä olevan datan List-muistiin (List 1 - List 26).

u Solualueen sisällön tallentaminen List-muistiin1. Valitse solualue, jonka sisältämän datan haluat tallentaa List-muistiin.

• Voit valita joukon soluja sarakkeesta tai riviltä. Muunlaiset solualuevalinnataiheuttavat virheen.

2. Paina 6(g)3(STO)2(LIST).• Cell Range -asetuksessa näkyy kohdassa 1

valitun solun nimi.3. Siirrä korostus kohtaan List [1~26] painamalla c.4. Anna listan numeroksi arvo väliltä 1–26 ja paina sitten w.5. Tallenna data List-muistiin painamalla 6(EXE) tai w.

• Jos valitussa List-muistissa on jo dataa, se korvataan uudella datalla.

kkkkk Laskentataulukon tietojen tallentaminen File-muistiinAlla olevia ohjeita noudattamalla voit valita solualueen ja tallentaa sen sisältämän datanFile-muistiin (File 1 - File 6). Data tallennetaan järjestyksessä vasemmalta oikealle riveittäinja sarakkeittain File Memory -listana (List 1 - List 26).Alla kuvataan laskentataulukon solualueen A1:C3 sisältämän datan tallentaminentiedostoon File 6.

# Sellaisessa solussa, joka on tyhjä, jokasisältää testiä tai jossa näkyy sanomaERROR, oleva arvo muutetaan arvoksi 0,kun suoritetaan edellä olevantoimintaohjeen vaihe 5.

⇒

Taulukkolaskenta File-muisti

File6List2 List3List1

2 315 648 97

20050301


u Solualueen sisällön tallentaminen File-muistiin1. Valitse solualue, jonka sisältämän datan haluat tallentaa File-muistiin.2. Paina 6(g)3(STO)3(FILE).

• Cell Range -asetuksessa näkyy kohdassa 1valitun solun nimi.

3. Siirrä korostus kohtaan File [1~6] painamalla c.4. Anna tiedoston numeroksi arvo väliltä 1–6 ja paina sitten w.5. Tallenna data File-muistiin painamalla 6(EXE) tai w.

• Jos valitussa File-muistissa on jo dataa, se korvataan uudella datalla.

kkkkk Laskentataulukon tietojen tallentaminen Mat-muistiinAlla olevia ohjeita noudattamalla voit tallentaa solualueen sisältämän datan Mat-muistiin (A–Z).

u Solualueen sisällön tallentaminen Mat-muistiin1. Valitse solualue, jonka sisältämän datan haluat tallentaa Mat-muistiin.2. Paina 6(g)3(STO)4(MAT).

• Cell Range -asetuksessa näkyy kohdassa 1valitun solun nimi.

3. Siirrä korostus kohtaan Mat Name painamalla c.4. Syötä Mat-muistin nimi (A–Z), johon haluat tallentaa datan.5. Tallenna data Mat-muistiin painamalla 6(EXE) tai w.

• Jos valitussa Mat-muistissa on jo dataa, se korvataan uudella datalla.

# Sellaisessa solussa, joka on tyhjä, jokasisältää testiä tai jossa näkyy sanomaERROR, oleva arvo muutetaan arvoksi 0,kun suoritetaan edellä olevantoimintaohjeen vaihe 5.

20070201

kkkkk Tietojen kutsuminen muistista

Tässä kappaleessa kuvataan tietojen kutsuminen List-muistista, File-muistista jaMat-muistista sekä niiden syöttäminen laskentataulukkoon tietystä solusta alkaen.Lisäksi kuvataan muuttujien käyttäminen laskentataulukon vakioissa ja kaavoissa.

HuomautusKutsuttaessa tietoja List-muistista, File-muistista tai Mat-muistista tapahtuu virhe,jos kutsuttava data ylittää laskentataulukon sallitun solualueen (A1:Z999).Jos esimerkiksi Mat-muistista kutsutaan matriisi, jonka koko on 2 riviä ja 4 saraketta,ja se sijoitetaan laskentataulukon soluun X2, matriisi ulottuu alla olevan kuvan mukaisestilaskentataulukon solualueen ulkopuolelle, mikä aiheuttaa virheen.Tämä koskee myös tietojen liittämistä laskentataulukkoon.

kkkkk Tietojen kutsuminen List-muistista

Tässä kappaleessa kuvataan List-muistin (List 1 - List 26) valitseminen ja sen syöttäminenlaskentataulukkoon. Data syötetään soluihin joko riveittäin tai sarakkeittain asetusnäytönnykyisen Move-asetuksen mukaan.

HuomautusMove-asetuksen oletusarvon data sijoitetaan riveittäin (ylhäältä alas). Jos haluat sijoittaadatan sarakkeittain (vasemmalta oikealle), muuta Move-asetusta. Lisätietoja on kohdassa1-8 Asetusnäytön käyttäminen.

u Tietojen kutsuminen List-muistista laskentataulukkoon1. Valitse laskentataulukosta muistista kutsuttavien tietojen syöttöalueen

ensimmäinen solu.

2. Avaa alla olevan kuvan mukainen tietojen kutsumisnäyttö painamalla6(g)4(RCL)1(LIST).

• 1st Cell -asetuksessa näkyy kohdassa 1 valitunsolun nimi.

3. Syötä sen List-muistin numero (1–26), jonka tiedot haluat kutsua, ja paina sitten w.

4. Kutsu tiedot painamalla 6(EXE) tai w.


Matriisin tarvitsemaalue (varjostettu) ylittäälaskentataulukon reunanja tapahtuu virhe.

20050301

u Tietojen kutsuminen File-muistista laskentataulukkoon1. Valitse laskentataulukosta muistista kutsuttavien tietojen syöttöalueen vasemmassa

yläkulmassa oleva solu.2. Avaa alla olevan kuvan mukainen tietojen kutsumisnäyttö painamalla6(g)4(RCL)2(FILE).• 1st Cell -asetuksessa näkyy kohdassa 1 valitun

solun nimi.

3. Syötä sen File-muistin numero (1–6), jonka tiedot haluat kutsua, ja paina sitten w.4. Kutsu tiedot painamalla 6(EXE) tai w.

u Tietojen kutsuminen Mat-muistista laskentataulukkoon1. Valitse laskentataulukosta muistista kutsuttavien tietojen syöttöalueen vasemmassa

yläkulmassa oleva solu.2. Avaa alla olevan kuvan mukainen tietojen kutsumisnäyttö painamalla6(g)4(RCL)3(MAT).• 1st Cell -asetuksessa näkyy kohdassa 1 valitun

solun nimi.

3. Syötä sen Mat-muistin nimi (A–Z), jonka tiedot haluat kutsua, ja paina sitten w.4. Kutsu tiedot painamalla 6(EXE) tai w.

uMuuttujan käyttäminen laskentataulukossaLaskentataulukon soluihin syötettäviin vakioihin tai kaavoihin voi sisällyttää muuttujiennimiä (A–Z). Tämän jälkeen voidaan kutsua asianmukaiselle muuttujalle määritetty arvo.Jos esimerkiksi muuttujaan A on määritetty arvo 1 ja muuttujaan B on määritetty arvo 2,ja soluun A1 syötetään kaava =A+B, solussa A1 näkyy arvo 3.


20070201

eActivityeActivity on sekä dokumentointityökalu että opiskelumuistio.Dokumentointityökaluna käytettäessä opettaja voi käyttääsitä ohjeteksteillä, matemaattisilla lausekkeilla, kuvaajilla jataulukoilla varustettujen elektronisten esimerkkien jaharjoitustehtävien luomiseen.eActivity tarjoaa myös opiskelijoille keinon tutkia ongelmia,dokumentoida oppimiaan asioita ja ratkaisuja muistiinpanojenavulla sekä jakaa ratkaisuja muille tallentamalla niitä tiedostoihin.Voit myös luoda eActivity-oppaita, jotka opastavat siinä, kuinkalaskimen toimintoja tulee käyttää, jotta saavutetaan haluttu tulos.Oppaan suorittaminen tekee grafiikkalaskimen toimintojenoppimisesta helppoa.

10-1 eActivityn johdanto

10-2 eActivity-tiedostojen käyttäminen

10-3 eActivity-tiedostojen tietojen syöttäminen ja muokkaaminen

10-4 Matriisieditorin ja listaeditorin käyttäminen10-5 eActivityn tiedostomuistin käyttönäyttö

10-6 eActivity-opas

Luku

10

20070201

10-1 eActivityn johdantoeActivityn avulla voit syöttää ja muokata tekstiä, matemaattisia lausekkeita ja sovellustietojasekä tallentaa tuloksesi ”eActivity”-tiedostoon.

kkkkk e • ACT -moodin käyttäminen

Valitse päävalikossa e • ACT -kuvake.

• Näkyviin tulee alla näkyvän kaltainen tiedostolistanäyttö.

kkkkk Tiedostolistatoimintovalikko

Tiedostolistatoimintovalikon toiminnot ovat seuraavat.

• {OPEN} ... {avaa tiedostolistassa valittuna olevan eActivity-tiedoston tai -kansion}

• {NEW} ... {luo uuden eActivity-tiedoston}

• {DEL} ... {poistaa tiedostolistassa valittuna olevan eActivity-tiedoston}

• {SRC} ... {käynnistää tiedostonetsintätoiminnon}

10-1-1eActivityn johdanto

# Kun eActivity-tiedostoja ei ole, ainoastaan2(NEW)-funktionäppäin näytetään.

# Siirtyminen e • ACT -moodiin ensimmäistäkertaa vaatii vähintään 128 kilotavua vapaatatallennusmuistia. Jos vapaata muistia ei oletarpeeksi, ilmenee muistivirhe (Memory ERROR).

Kun e • ACT -moodissa ei oletallennettuja tiedostoja.

Kun e • ACT -moodissa ontallennettuja tiedostoja.

20070201

kkkkk Työtilanäytön toimintovalikko

eActivity-tiedoston avaaminen tuo näkyviin eActivityn sisällön sisältävän työtilanäytön.

Alla olevassa esimerkissä näkyvät eActivity-työtilan osat. Huomaa, että eActivityn kokosisältöä ei voi näyttää yhdessä näytössä. Esimerkin paksu viiva rajaa näytössä olevat tiedotja ohuempi viiva näyttää eActivityn osan, jota ei näytetä. Voit tarkastella eActivityn kaikkiaosia vierittämällä näytön sisältöä ylös- tai alaspäin.Voit käyttää työtilanäyttöä tekstin, kaavojen, sovellusdataosan ja muun datan lisäämiseeneActivityyn.


Työtilatoimintovalikon sisältö riippuu valittuna olevasta rivistä (eli osasta).

Loppurivi

Tekstirivit

Matemaattiset rivit

Osa

Osa ja opas *1

*1 osoittaa osan, jossa on opas.Katso lisätietoja oppaista kohdasta ”10-6eActivity-opas”.

20070201

kkkkk Tekstirivitoimintovalikko

• {FILE} … {näyttää FILE-alivalikon}

• {SAVE} … {tallentaa muokattavan tiedoston edellisen (muokkaamattoman) version päälle}

• {SV • AS} … {tallentaa muokattavan tiedoston eri nimellä (Tallenna nimellä)}

• {OPT} … {siivoaa tallennusmuistin}Lisätietoja on kohdassa ”Laskimen muistin optimointi”(sivu 12-7-16).

• {CAPA} … {näyttää kulloinkin avoinna olevan eActivity-tiedoston koon ja tiedostonkäytettävissä olevan muistin määrän}

• {STRP} … {liittää osan}

• {TEXT} … {vaihtaa rivin tekstirivistä matemaattiseksi riviksi}

• {CHAR} … {näyttää matemaattisten symbolien, erikoismerkkien ja aksenttimerkkienvalitsemiseen käytettävän näytön}

• {A↔↔↔↔↔a} … {vaihtaa syötettävien merkkien merkkikokoa}Tämä toiminto on käytettävissä vain kirjaimia syötettäessä (sivu 1-1-3)

• {JUMP} … {näyttää JUMP-alivalikon}

• {TOP} … {siirtää kohdistimen tiedoston yläreunaan}

• {BTM} … {siirtää kohdistimen tiedoston alareunaan}

• {DEL • L} … {poistaa valittuna olevan rivin tai rivin, jolla kohdistin sijaitsee}

• {INS} … {näyttää lisäämisalivalikon, jonka avulla voidaan lisätä rivi valittuna olevan rivin taikohdistimen sisältämän rivin yläpuolelle}

• {TEXT} … {lisää tekstirivin}

• {CALC} … {lisää matemaattisen rivin}

• {STOP} … {lisää loppurivin}

• {MATH} … {näyttää MATH-valikon, jonka avulla voidaan syöttää matriiseja jamatemaattisia funktioita helposti}Lisätietoja on kohdassa ”MATH-valikon käyttäminen” (sivu 1-3-12).

• {'MAT} … {näyttää matriisieditorin (sivu 2-8-2)}

• {'LIST} … {näyttää listaeditorin (sivu 6-1-1)}


20070201

kkkkkMatemaattisen rivin ja loppurivin toimintovalikko

• {FILE} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {FILE}.

• {STRP} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {STRP}.

• {CALC} … {vaihtaa rivin matemaattisesta rivistä tekstiriviksi}


• {INS} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {INS}.

• {JUMP} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {JUMP}.

• {DEL • L} ... {poistaa valittuna olevan rivin tai rivin, jolla kohdistin sijaitsee}Huomaa, että matemaattisen rivin poistaminen poistaa sekä syötelausekkeenettä tuloksen.


• {'LIST} … {näyttää listaeditorin (sivu 6-1-1)}


20070201


kkkkkOsan toimintovalikot

• {FILE} … {SIZE}-osaa lukuun ottamatta sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko”(sivu 10-1-3) vaihtoehto {FILE}.

• {SIZE} … {näyttää valittuna olevan tai kohdistimen kohdalla sijaitsevan osan koon}

• {STRP} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {STRP}.

• {INS} … {lisää uuden rivin valittuna olevan osan yläpuolelle}

• {TEXT} … {lisää tekstirivin}

• {CALC} … {lisää matemaattisen rivin}

• {STOP} … {lisää loppurivin}

• {CHAR} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {CHAR}.

• {A↔↔↔↔↔a} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” vaihtoehto {A↔a} (sivu 10-1-3).

• {JUMP} … Sama kuin kohdan ”Tekstirivitoimintovalikko” (sivu 10-1-3) vaihtoehto {JUMP}.

• {DEL • L} … {poistaa valittuna olevan osan tai osan, jossa kohdistin sijaitsee}


• {'LIST} … {näyttää listaditorin (sivu 6-1-1)}

• {GUIDE} … {luo osalle oppaan (sivu 10-6-1)}

kkkkk eActivity-tiedoston perustoiminnot

Tämä osa sisältää johdannon seuraaviin eActivity-toimintoihin.

• Uuden eActivity-tiedoston luominen

• Tekstin, numeeristen lausekkeiden, osien ja muun datan syöttäminen

• Sovelluksien käyttäminen osasta ja sovelluksen näytön käyttäminen

• eActivity-tiedoston tallentaminen

Tässä johdannossa käytetään seuraavaa esimerkkiongelmaa:

• Ratkaise 2x2 + x – 3 = 0 (laske yhtälön y = 2x2 + x – 3 juuret).

• Piirrä yhtälön y = 2x2 + x – 3 kuvaaja ja vahvista edellinen ratkaisu.

• Laske juuret kuvaajanäyttöön G-SLV-toiminnon avulla.

20070201


1. Siirry päävalikosta e • ACT -moodiin.

2. Luo uusi eActivity-tiedosto.

1. Paina 2(NEW).

2. Syötä näkyyviin tulevaan valintaikkunaan enintään kahdeksan merkin mittainen nimieActivity-tiedostolle ja paina w.

• Näyttöön tulee tyhjä työtila ja tekstirivikohdistin (tekstirivin syöttämistä varten).

Tekstirivikohdistin

3. Tekstirivisyötteen avulla voit kirjoittaa esimerkiksi kommentteja ja tietojaeActivity-tehtävästä.

1. Tässä syötetään alla näkyvä teksti.

2. Syötettyäsi haluamasi tekstit paina w.

• Tämän jälkeen kohdistin siirtyy tekstin lopusta seuraavan rivin alkuun.

4. Syötä matemaattisten rivien avulla lauseke (2x2 + x – 3 = 0) ja ratkaise se.

Tässä esimerkissä käytetään Solve-toimintoa, jolle on määritetty seuraavat asetukset.

Arvioitu aloitusarvo: 0Alaraja: 0Yläraja: 10

Solve-toiminnon lisätietoja on sivulla 8-6-9.

1. Vaihda ensin riviksi matemaattinen rivi painamalla 3(TEXT).

Matemaattisen rivin kohdistin

20070201


2. Määritä Solve-laskutoimitus ja syötä funktio.

AK4(CALC)1(Solve)

cvx+v-d,

3. Syötä arvioitu alkuarvo, alaraja ja yläraja.

a,a,ba)

4. Ratkaise x painamalla w.

• Näyttöön tulee ratkaisu (x = 1) ja kohdistin siirtyyseuraavan rivin alkuun.

5. Sulje asetusvalikko (OPTN) painamalla J kahdesti.

5. Lisää eActivityyn kuvaaja Graph-osan avulla.

1. Paina 2(STRP).

• Näyttöön tulee valintaikkuna, joka sisältäälisättävät osat.

2. Valitse listasta ”Graph” ja paina w.

• Näyttöön lisätään Graph-osa, jolle voitsyöttää otsikon.

3. Kirjoita listalle otsikko (esimerkissä ”Graph draw”)ja paina w.

• Laskin rekisteröi otsikon ja korostaa osan.

20070201


6. Piirrä lausekkeen kuvaaja Graph-osan avulla.

1. Kun vaiheessa 5 luotu Graph-osa ”Graph draw” on valittuna, paina w.

• Näyttöön tulee kuvaajanäyttö.

2. Voit tuoda kuvaajaeditorin näkyviin painamalla !6(G↔T).

3. Syötä riville Y1 funktio (y = 2x2 + x – 3), jolle haluat piirtää kuvaajan.

4. Piirrä funktion kuvaaja painamalla 6(DRAW).

• Näyttöön tulee kuvaajanäyttö. Koska kuvaaja leikkaa x-akselin kohdissa –1,5 ja 1,voimme päätellä vaiheessa 4 lasketun tuloksen (x = 1) olevan oikein. Arvo –1,5 eisisältynyt ratkaisuihin, koska alarajaksi määritettiin 0.

• Tässä piirretty kuvaaja tallennetaan vaiheessa 5 luotuun osaan.

5. Voit palata eActivity-työtilanäyttöön painamalla !a(').

7. Laske juuret kuvaajanäyttöön G-SLV-toiminnon avulla.

1. Valitse vaiheessa 5 luotu Graph-osa ja paina w.

• Näyttöön tulee kuvaajanäyttö ja vaiheessa 6 piirretty kuvaaja.

2. Laske yhtälön y = 2x2 + x – 3 juuret G-SLV-toiminnon avulla.

!5(G-SLV)1(ROOT) ... (Laskee ensimmäisen juuren.)

e ......................................... (Laskee seuraavan juuren.)

• Lisätietoja G-SLV-toiminnosta on sivulla 5-11-9.


8. Tallenna eActivity-tiedosto.

• Tallenna tiedosto painamalla 1(FILE)1(SAVE). Muokkaamasi tiedosto tallennetaanaiemman version päälle (jos sellainen on).

20070201

10-2 eActivity-tiedostojen käyttäminenTässä osassa käydään läpi eActivity-tiedostolistanäytössä suoritettavat tiedostotoiminnot.

k eActivity-tiedostotoiminnot

u Uuden tiedoston luominen1. Jos haluat luoda tiedoston tiettyyn kansioon, korosta haluamasi kansio f- jac-näppäinten avulla ja paina 1(OPEN) tai w.

• Jos eActivity-työtilanäyttö on näkyvissä, tuo tiedostolista näyttöön painamalla J.

10-2-1eActivity-tiedostojen käyttäminen

Kansion nimi

• Kansiota ei tarvitse avata, jos haluat luoda uuden tiedoston tallennusmuistinpäähakemistoon.

• Lisätietoja uuden kansion luomisesta on kohdassa ”Kansion luominentallennusmuistiin” (sivu 12-7-5).

2. Paina 2(NEW).

• Näkyviin tulee valintaikkuna, johon voit syöttäätiedostonimen.

3. Syötä eActivity-tiedostolle enintään kahdeksanmerkin pituinen nimi ja paina w.

• Näyttöön tulee tyhjä työtilanäyttö.

• Voit käyttää tiedostonimessä seuraavia merkkejä:A – Z, {, }, ’, ~, 0 – 9

Kohdistin

20070201

u Tiedoston avaaminen1. Jos avattava tiedosto sijaitsee kansiossa, korosta haluamasi kansio f- ja c-

näppäinten avulla ja paina 1(OPEN) tai w.

2. Korosta avattava tiedosto f- ja c-näppäinten avulla ja paina 1(OPEN) tai w*1.

• Tiedosto avataan.

u Tiedoston poistaminen1. Jos poistettava tiedosto sijaitsee kansiossa, korosta haluamasi kansiof- ja c-näppäinten avulla ja paina 1(OPEN) tai w.

2. Korosta poistettava tiedosto f- ja c-näppäintenavulla ja paina 3(DEL).

3. Näkyviin tulee vahvistussanoma, jossa painamalla 1(Yes) voit poistaa tiedoston japainamalla 6(No) peruuttaa poistamistoiminnon, jolloin muutoksia ei tehdä.

u Tiedoston etsiminen1. Kun tiedostolistanäyttö on näkyvissä, paina 4(SRC).

• Näkyviin tulee tiedostohakuvalintaikkuna.

2. Kirjoita etsittävän tiedoston nimi tai sen osa.

• Huomaa, että tiedostonimen merkkejä etsitään vasemmalta oikealle. Jos kirjoitattähän ”IT”, haku löytää nimet ITXX, ITABC ja IT123, mutta nimet XXIT JA ABITCeivät vastaa hakua.

3. Paina w.

• Jos vaiheessa 2 syöttämääsi tekstiävastaava tiedostonimi löytyy, se näkyytiedostolistassa korostettuna.

• Jos vastaavaa tiedostoa ei löydy, näkyviin tulee sanoma ”Not Found”. Voit sulkeasanomaikkunan painamalla J-näppäintä.

10-2-2eActivity-tiedostojen käyttäminen

*1Jos vaiheessa 2 ilmenee muistivirhe, poistakaappausmuistin sisältö ja leikepöydändata tai siirrä data tietokoneesi kiintolevylle.

20070201

10-3 eActivity-tiedostojen tietojen syöttäminenja muokkaaminen

Seuraavassa on lueteltu syötettävät ja muokattavat eActivity-tiedoston datan tyypit.

10-3-1eActivity-tiedostojen tietojen syöttäminen ja muokkaaminen

Loppurivi

Osa

Tekstirivi

Tekstirivin avulla voidaan syöttää merkkejä, numeroita ja lausekkeita tekstinä, jotaei suoriteta.

Matemaattiset rivit

Matemaattisten rivien avulla voit suorittaa laskutoimituksia eActivityssä. Kun syötätmatemaattisen lausekkeen, tulos tulee näkyviin seuraavalle riville oikeaan reunaan tasattuna.Voit suorittaa samat toiminnot kuin RUN • MAT -moodin syöttötilan ollessa ”Math”.

Loppurivi

Loppurivin avulla laskutoimitus voidaan lopettaa tietyssä pisteessä.

Osa

Osan avulla eActivityyn voidaan upottaa kuvaajien, kartioleikkausten, taulukoiden ja muidensovellusten dataa. Muistiinpano-osan avulla voidaan liittää eActivityn Notes-tekstieditorillaluotua dataa.Osalle voidaan luoda myös toiminnallinen opas.

Tekstirivit

Matemaattiset rivit

20070201

kkkkk eActivity-työtilanäytössä liikkuminen

u eActivity-työtilanäytön vierittäminen pystysuunnassaTyötilanäyttöä voidaan vierittää rivi kerrallaan.

• Jos painat f-näppäintä kohdistimen ollessa työtilanäytön ylimmällä rivillä, näyttöävieritetään ylöspäin yhden rivin verran. Jos painat c-näppäintä kohdistimen ollessaalimmalla rivillä, näyttöä vieritetään alaspäin yhden rivin verran.

u eActivity-työtilanäytön ylä- tai alalaitaan siirtyminen• Voit siirtyä näytön yläreunaan painamalla 6(g)1(JUMP)1(TOP).

• Voit siirtyä näytön alareunaan painamalla 6(g)1(JUMP)2(BTM).

kkkkk Tekstirivin käyttäminen

Tekstirivin avulla voidaan syöttää merkkejä, numeroita ja lausekkeita tekstinä, jota ei suoriteta.

u Tekstiriville syöttäminen1. Muuta eActivity-työtilanäytössä kohdistimen sijaintia vastaava rivi tekstiriviksi tai

lisää uusi rivi.

• ”Nykyisen rivin muuttaminen tekstiriviksi” (sivu 10-3-3)

• ”Tekstirivin lisääminen” (sivu 10-3-3)

2. Syötä haluamasi teksti tai lauseke tekstiriville.

• ”Tekstirivin sisällön syöttäminen ja muokkaaminen” (sivu 10-3-4)


20070201


uNykyisen rivin muuttaminen tekstiriviksi1. Tarkista eActivity-työtilanäytössä 3-toimintonäppäimen valikko.

• Jos 3-näppäimen valikko on ”TEXT”, nykyinen rivi on jo tekstirivi. Tässätapauksessa voit syöttää tekstiä riville ilman vaihetta 2.

• Jos 3-näppäimen valikko on ”CALC”, nykyinen rivi on matemaattinen rivi. Voitmuuttaa rivin tekstiriviksi seuraavan vaiheen 2 avulla.

2. Muuta matemaattinen rivi tekstiriviksi painamalla 3(CALC).

• Tätä tapaa ei voida käyttää tekstiriviksi muuttamiseen, jos valittuna on osa. Tässätapauksessa on suoritettava kohdan ”Uuden tekstirivin lisääminen” mukainen menettely taisiirrettävä kohdistin riville, joka ei ole osa.

u Tekstirivin lisääminen

Tekstirivin lisääminen, kun kohdistimenNäppäintoiminto:sijainti on:

Tekstirivi 6(g)3(INS)1(TEXT)

Matemaattinen rivi 5(INS)1(TEXT)

Osa 3(INS)1(TEXT)

Tekstirivi lisätään kohdistimen nykyisen rivin tai osan yläpuolelle.

Tekstirivikohdistin

3-näppäimen valikoksi muuttuu ”TEXT”.

20070201


u Tekstirivin sisällön syöttäminen ja muokkaaminen• Voit syöttää enintään 255 tavua tekstiä tekstiriville. Teksti rivitetään automaattisesti, niin

että se mahtuu näytölle (Word Wrap -toiminto). Huomaa kuitenkin, että numeerisialausekkeita ja komentoja ei rivitetä.*1 Näytön yli jatkuva sana osoitetaan nuolimerkillä(]'). Voit vierittää ruutua vasemmalla ja oikealla kohdistinnäppäimellä, niin että näetpiiloon jääneen osan. Tässä tapauksessa voit vierittää tekstiä vasemmalla ja oikeallakohdistinnäppäimellä.

• Toimintonäppäin 5(A↔a) vaihtaa syötettävän tekstin merkkikokoa. Tämä toimintoon käytettävissä vain kirjaimia syötettäessä (sivu 1-1-3). Tekstirivikohdistin on ” ” isojakirjaimia käytettäessä ja ” ” pieniä kirjaimia syötettäessä.

• Voit syöttää tekstiin rivinvaihdon painamalla w. Huomaa, että rivinvaihdolle eiole merkkiä.

• Jos teksti jatkuu useille riveille, A-näppäimen painaminen poistaa ainoastaan sen rivin,jolla kohdistin sillä hetkellä on. Muille riveille rivitettyä tekstin osaa ei poisteta.

kMatemaattisten rivien käyttäminen

Matemaattisen rivin avulla voit syöttää laskutoimituksen eActivity file-tiedostoon ja suorittaasamoja laskutoimituksia kuin RUN • MAT -moodin syöttötilan ollessa ”Math”. Matemaattisillariveillä on aina kaksi osaa: syöttölauseke ja tulos.

eActivity-laskutoimitukset eroavat RUN • MAT -moodin laskutoimituksista seuraavilla tavoilla.

• Kun syötät matemaattisen lausekkeen eActivityyn, syöttötilaksi (sivu 1-3-10) vaihdetaanaina ”Math” riippumatta laskimen kulloisistakin syöttötila-asetuksista.Huomaa, että rivitystoimintoa ei käytetä matemaattisten rivien tapauksessa.Matemaattisen rivin vasemmalla ja oikealla puolella olevat nuolimerkit (]') kertovat,että osa laskutoimituksesta ei mahdu matemaattisen rivin näyttöalueeseen. Tällöin voitvierittää laskutoimitusta vasemmalla ja oikealla kohdistinnäppäimellä.

• Voit syöttää eActivityyn loppurivin.

*1Myöskään mitään sellaista sanaa ei rivitetä,johon sisältyy merkki ”'”, ” { ” tai ”10”, jotkasyötetään valikosta, joka tulee esiinpainamalla 4(CHAR).

# Kun syötät matemaattisen lausekkeentekstiriville, syöttötilaksi (sivu 1-3-10)vaihdetaan aina ”Math” riippumatta laskimenkulloisistakin syöttötila-asetuksista.

# Voit tuoda MATH-alivalikon näkyviin painamalla6(g)4(MATH). Tämän valikon avullavoidaan helposti syöttää esimerkiksi matriiseja,differentiaaleja ja integraaleja. LisätietojaMATH-valikon käyttämisestä syöttämiseen onkohdassa ”MATH-valikon käyttäminen” (sivu 1-3-12).

# Mitään tekstiriville syötettyä matemaattistalauseketta ei voida suorittaa.

20070201


u Laskutoimituksen kaavan syöttäminen eActivityyn1. Muuta eActivity-työtilanäytössä kohdistimen sijaintia vastaava rivi matemaattiseksi

riviksi tai lisää uusi rivi.

• ”Nykyisen rivin muuttaminen matemaattiseksi riviksi”, alla

• ”Matemaattisen rivin lisääminen” (sivu 10-3-6)

2. Syötä lauseke.

Esimerkki: s$!E(π)cg

• ”Matemaattisen rivin sisällön syöttäminen jamuokkaaminen” (sivu 10-3-6)

3. Voit laskea laskutoimituksen tuloksen ja näyttää senpainamalla w.

uNykyisen rivin muuttaminen matemaattiseksi riviksi1. Tarkista eActivity-työtilanäytössä 3-toimintonäppäimen valikko.

• Jos 3-näppäimen valikko on ”CALC”, nykyinen rivi on jo matemaattinen rivi. Tässätapauksessa voit syöttää lausekkeen riville ilman vaihetta 2.

• Jos 3-näppäimen valikko on ”TEXT”, nykyinen rivi on tekstirivi. Voit muuttaa rivinmatemaattiseksi riviksi seuraavan vaiheen 2 avulla.

2. Muuta tekstirivi matemaattiseksi riviksi painamalla 3(TEXT).

# Edellistä menettelyä ei voida käyttäämatemaattisen rivin tekstiriviksi muuttamiseen,jos valittuna on osa. Tässä tapauksessa onsuoritettava kohdan

“Matemaattisen rivin lisääminen” menettely taisiirrettävä kohdistin riville, joka ei ole osa.

Matemaattisen rivin kohdistin

Matemaattisen rivinkohdistin

Tämä muuttaa 3-näppäimenvalikoksi ”CALC”.

20070201


uMatemaattisen rivin lisääminen

Matemaattisen rivin lisääminen, kunNäppäintoiminto:kohdistimen sijainti on:

Matemaattinen rivi 5(INS)2(CALC)

Tekstirivi 6(g)3(INS)2(CALC)

Osa 3(INS)2(CALC)

Matemaattinen rivi lisätään kohdistimen nykyisen rivin tai osan yläpuolelle.

uMatemaattisen rivin sisällön syöttäminen ja muokkaaminenMatemaattisen rivin sisältöä voidaan syöttää ja muokata samoin kuin RUN • MAT -moodin(asetusnäytön) syöttötilan ollessa ”Math”.

k Loppurivien käyttäminen

Aina kun vaihdat useita matemaattisia rivejä sisältävän eActivityn matemaattisen rivinlauseketta, kaikki matemaattiset rivit lasketaan uudelleen painamalla w.

Uudelleenlaskenta saattaa kestää jonkin verran, jos matemaattisia rivejä on paljon tai nesisältävät monimutkaisia laskutoimituksia.

Voit välttää uudelleenlaskennan odottamista jokaisen muutoksen yhteydessä lisäämällämuokkaamasi matemaattisen rivin tai rivien alle loppurivin. Kun painat w, laskin laskeeloppurivin yläpuolella olevat matemaattiset rivit uudelleen ja pysähtyy automaattisesti.

u Loppurivin lisääminen

Loppurivin lisääminen, kunNäppäintoiminto:kohdistimen sijainti on:

Matemaattinen rivi 5(INS)3(STOP)

Tekstirivi 6(g)3(INS)3(STOP)

Osa 3(INS)3(STOP)

Loppurivi lisätään kohdistimen nykyisen rivin tai osan yläpuolelle.

20070201


u LoppuriviesimerkkiSeuraava näyttö esittelee loppurivien käyttöä laskutoimituksen ryhmittämiseen vaiheiksi.

A: Arvon vaihtaminen ( tässä esimerkissä) lausekkeen rivin 1 tekijän θ tilalle suorittaa

laskutoimituksen (sinθ )2 + (cosθ)2 rivillä 3 ja näyttää tuloksen rivillä 4 (1). Tässäesimerkissä minkä tahansa rivin 1 arvon korvaaminen ja w-näppäimen painaminentuottaa tuloksen 1.Jos haluamme testata tekijän θ eri arvoja laskematta kaikkia sen alapuolella oleviamatemaattisia rivejä uudelleen, voimme määrittää yllä näkyvään kohtaan loppurivin. Kunvaihdetaan tekijä θ ja painetaan w-näppäintä, laskin laskee lausekkeen (sinθ)2 + (cosθ)2

ja pysähtyy.

B: Näitä matemaattisia rivejä ei tarvita tekijän θ eri arvojen testaamiseen.

A

B

π6

20070201

kOsan lisääminen

Osan avulla eActivityyn voidaan upottaa kuvaajien, kartioleikkausten, taulukoiden ja muidensovellusten dataa. Huomaa, että osassa voidaan käyttää vain yhtä sovellusnäyttöä(esimerkiksi GRAPH-moodin datan tapauksessa kuvaajanäyttöä tai kuvaajaeditorinäyttöä).

Osa koostuu vasemmalla olevasta otsikkokentästä ja oikealla olevasta näyttönimikentästä.

Kun korostus siirretään f- ja c-näppäimien avulla osaan ja painetaan w, näkyviin tuleevastaava sovellusnäyttö.

Osasta ladattu sovellusnäytön toimintojen suorittamiseen käytettävä data (muun muassakuvaajien piirtämiseen käytettävät funktiot) tallennetaan osan datamuistiin. Tämän ansiostakaikki osaan tallennettu data on käytettävissä, kun avaat sovelluksen osasta tai jopasiirtäessäsi osan toiseen sovellukseen.


# Vaikka vastaava sovellusnäyttö täyttää näytönsovelluksen osasta avaamisen yhteydessä,eActivity on edelleen käynnissä taustalla. Onsyytä muistaa, että sovelluksessa suorittamasitoiminnot ovat eActivity-toimintoja.

# Dataosasta avaamaasi sovellusnäyttöönsyöttämäsi data tallennetaan dataosandatamuistiin, ei sovelluksen datamuistiin.

# Jokaisen osan datamuistiin tallennetaan eri data,joten jos luot useita samaan sovellusnäyttöönliitettyjä osia, jokaisen osan sovellusnäyttötuottaa omat tuloksensa.

OtsikkokenttäVoit syöttää osalle enintään16 merkin pituisen otsikon.

NäyttönimikenttäTämä on osan sisältämännäytön nimi.

20070201

uOsan lisääminen1. Siirrä kohdistin kohtaan, johon haluat lisätä osan.

2. Paina 2(STRP).

• Näyttöön tulee valintaikkuna, joka sisältäälisättävät osat.

3. Korosta upotettavan datatyypin osan nimi f- ja c-näppäimien avulla.

Kun haluat upottaa tämän tyyppistä dataa: Valitse tämän tyyppinen osa:

RUN • MAT -moodin laskutoimitusnäyttö Run (Math)*1

GRAPH-moodin kuvaajanäyttö Graph

GRAPH-moodin kuvaajaeditorinäyttö Graph Editor(Kuvaajarelaatiolista)

TABLE-moodin taulukkoeditorinäyttö Table Editor(Taulukkorelaatiolista)

CONICS-moodin kartioleikkauskuvaajanäyttö Conics Graph

CONICS-moodin kartioleikkauskuvaajan editorinäyttö Conics Editor

STAT-moodin tilastokuvaajanäyttö Stat Graph

STAT-moodin listaeditorinäyttö List Editor

EQUA-moodin ratkaisunäyttö Solver

RECUR-moodin Recur-editorinäyttö Recur Editor

Notes screen*2 Notes

RUN • MAT -moodin matriisieditorinäyttö Matrix Editor

EQUA-moodin Simul-laskutoimitusnäyttö Simul Equation

EQUA-moodin Poly-laskutoimitusnäyttö Poly Equation


*1 Suorittaminen alkaa Math-syöttötilassa. *2 Notes on sovellus, joka voidaan avata vaineActivitystä. Lisätietoja on kohdassa”Muistiinpanojen käyttäminen” (sivu 10-3-18).

20070201

Kun haluat upottaa tämän tyyppistä dataa: Valitse tämän tyyppinen osa:

DYNA-moodin dynaamisen kuvaajan piirtämisnäyttö Dynamic Graph

TVM-moodin talouslaskentanäyttö Financial

S • SHT -moodin taulukkonäyttö SpreadSheet

4. Paina w.

• Osa lisätään kohdistimen nykyisen rivin tai osanyläpuolelle.

5. Tuo tekstin syöttökohdistin näkyviin painamalla d tai eja määritä osalle enintään 16 merkin pituinen otsikko.

• Tekstikohdistin tulee näkyviin myös silloin, kun syötättekstiä painamatta ensin d tai e.

6. Anna osalle otsikko painamalla w.


# Jos osa on korostettu (valittuna) vaiheiden4 ja 6 mukaisesti, vastaavan sovellusnäytönsaa näkyviin painamalla w. Lisätietoja onkohdassa ”Sovelluksen avaaminen osasta”(sivu 10-3-12).

20070201


uOsan otsikon vaihtaminen1. Korosta f- ja c-näppäimien avulla osa, jonka

otsikkoa haluat vaihtaa.

2. Syötä uusi otsikko.

• Tuo tekstin syöttökohdistin näkyviin painamalla d tai e ja muokkaa nykyistä otsikkoa.

• Jos painat merkkinäppäintä painamatta ensind- tai e-näppäintä, nykyinen otsikkotyhjennetään ja merkki syötetään.

3. Varmistettuasi, että otsikko on kirjoitettu oikein, paina w.

• Jos painat J, otsikon syöttäminen peruutetaan muuttamatta nykyistä otsikkoa.

20070201

uSovelluksen avaaminen osasta1. Korosta kohdistinnäppäimillä f ja c osa, jonka

sovelluksen haluat avata.

2. Paina w.

• Sovellusnäyttö on tyhjä avatessasi senensimmäistä kertaa osan lisäämisen jälkeen.

3. Syötä data, piirrä kuvaaja ja suorita muut haluamasi toiminnot sovellusnäytössä.

• eActivity-osasta avatussa sovelluksessa käytettävissä olevat toiminnot ovat samojakuin sovellusta normaalistikin käytettäessä. Lisätietoja sovelluksen käytöstä onkyseisen sovelluksen moodia käsittelevässä käyttöohjeen osassa.

• Lisätietoja on myös kohdassa ”Osien käytännön esimerkkejä” (sivu 10-3-13).

u eActivity-työtilanäytön ja osasta avatun sovellusnäytön välillä siirtyminenPaina !a(').

• Tämä vaihtaa näyttöjä keskenään, jolloin toinen näkyy etualalla ja toinen siirtyy taka-alalle.


# Jos valitset kartioleikkauskaavion ja painatwsyöttämättä kuvaajadataa,kartioleikkauseditorinäyttö tulee näkyviinkartioleikkauskuvaajanäytön sijaan.

20070201

uOsasta avatusta sovellusnäytöstä siirtyminen toiseen sovellusnäyttöönPaina !,(,).

• Korosta näkyviin tulevasta sovelluslistasta f- jac-näppäimien avulla haluamasi näytön nimi ja paina w.

• Painamalla !,(,), kun näytössä on vielä ruutu,joka näytetään heti Graph-osaan siirtymisen jälkeen,siirrytään Graph Editor -ruutuun.

kOsien käytännön esimerkkejä

Tässä osassa on käytännön esimerkkejä osien lisäämisestä eActivity-työtilanäyttöön,sovelluksien avaamisesta osista käsin ja datan syöttämisestä.

uGraph-osaesimerkkiTämä esimerkki esittelee Graph-osan luomista funktion y = x2 kuvaajan piirtämiseksi.

Asioita, jotka kannattaa muistaa...• Vaikka kuvaajanäyttö avataankin Graph-osasta, funktio on syötettävä Graph Editor

-ruudussa.

uGraph-osan luominen1. Paina eActivity-työtilanäytössä 2(STRP), Valitse näkyviin tulevasta listasta ”Graph”

ja paina w.

• Graph-osa lisätään.

2. Syötä osan otsikko ja paina w.

• Tässä syötetään ”Graph draw”.


# Esimerkki sovellusten vaihtamisesta onkohdassa ”Taulukkoeditoriosaesimerkki”(sivu 10-3-15).

# Siirrettyäsi osan toiseen sovellukseenpainamalla !,(,) voit edelleen siirtyäeActivity-työtilanäytön ja sovellusnäytön välilläpainamalla !a(').

20070201

3. Avaa kuvaajanäyttö painamalla w.

• Koska dataa ei vielä ole syötetty, näkyviin tuleva kuvaajanäyttö on tyhjä.

4. Voit tuoda kuvaajaeditorin näkyviin painamalla !6(G↔T).

• Tämä tuo näkyviin nykyisen kuvaajaosan kuvaajarelaatiolistan. Koska lista ei riipuGRAPH-moodin kuvaajarelaatiolistasta, se on tyhjä, sillä tämä on uusi Graph-osa.

5. Syötä funktio, jonka kuvaajan haluat piirtää(Y1 = X2 tässä esimerkissä).

6. Piirrä funktion kuvaaja painamalla 6(DRAW).

• Tämä tuo näkyviin kuvaajanäytön, jossaon kuvaajaeditorinäytössä syöttämäsifunktion kuvaaja.

7. Voit palata eActivity-työtilanäyttöön painamalla!a(').

8. Avaa kuvaajanäyttö painamalla w uudelleen.

• Tällöin vaiheessa 5 syöttämäsi funktion kuvaaja piirretään uudelleen.


# Voit myös liittää aiemmin kopioidun funktionleikepöydältä Graph-osasta avattuunkuvaajanäyttöön. Huomaa, että funktionliittämisen avulla piirrettyä kuvaajaa

ei kuitenkaan tallenneta Graph-osan muistiin.Lisätietoja on kohdassa ”Kopioimisen jaliittämisen käyttäminen kuvaajan piirtämiseen”(sivu 10-3-16).

20070201

u TaulukkoeditoriosaesimerkkiTässä esimerkissä syötetään taulukkoeditoriosan avulla funktio y = x2 ja luodaannumerotaulukko x-muuttujan alueen määrittävän listaeditorin ”List 1” -viittauksen avulla.

Asioita, jotka kannattaa muistaa...• Syötä taulukkoeditorin avulla funktio y = x2.

• Määritä taulukkoeditorin asetukset (asetusnäytössä) viittaamaan listaan ”List 1”x-muuttujan arvoja varten ja luo numeerinen taulukko.

• Avaa listaeditori ja syötä x-muuttujan alueena käytettävä data listaan ”List 1”.

u Taulukkoeditoriosan luominen1. Paina eActivity-työtilanäytössä 2(STRP), valitse näkyviin tulevasta listasta

”Table Editor” ja painaw.

• Tämä lisää taulukkoeditoriosan.

2. Syötä osan otsikko ja paina w.

• Tässä syötetään ”Table create”.

3. Avaa taulukkoeditorinäyttö painamalla w.

• Tämä tuo näkyviin taulukkoeditorinäytön.

4. Syötä funktio, jota haluat käyttää taulukonluomiseen (Y1 = X2 tässä esimerkissä).

5. Avaa asetusnäyttö painamalla !m(SET UP).

• Tämä tuo näkyviin taulukkoeditorinäytön, jossa ”Variable” on korostettu.

6. Paina 2(LIST). Syötä näkyviin tulevaan valintaikkunaan ”1” ja paina w.

• Määritä numerotaulukon luomisessa käytettäväksi muuttujaksi ”List 1”.

7. Sulje asetusnäyttö painamalla J.


20070201

8. Avaa listaeditorinäyttö (sivu 6-1-1).

• Tuo sovelluslista näkyviin painamalla !,(,), valitse listaeditori ja paina w.

9. Syötä arvot listaan ”List 1”.

10. Palaa taulukkoeditorinäyttöön.

• Tuo sovelluslista näkyviin painamalla !,(,), valitse taulukkoeditorija paina w.

11. Kun taulukkoeditorinäyttö tulee näkyviin, paina w.

• Tämä luo numerotaulukon funktiolley = x2 ja käyttää listan ”List 1” arvojax-muuttujan alueena.


kKopioimisen ja liittämisen käyttäminen funktion kuvaajan piirtämiseen

Voit liittää aiemmin kopioidun funktion leikepöydältä Graph-osasta avattuun kuvaajanäyttöön.Tällöin liitetty data ei kuitenkaan vaikuta Graph-osan muistiin tallennettuun funktioon.Kopioimisen ja liittämisen avulla voit nopeasti ja tilapäisesti tarkastella funktion tuottamaakuvaajaa.


# Palattuasi eActivity-työtilanäyttöön vaiheessa12 voit tuoda syöttämäsi funktion sisältäväntaulukkoeditorin näkyviin painamalla w.Jos painat w taulukkoeditorinäytön ollessanäkyvissä, vaiheen 11 numerotaulukkopalaa näkyviin.

# Kuten tästä esimerkistä selviää, kaikki osastaavattuun sovellusnäyttöön liittyvä data jaasetukset tallennetaan osan muistiin.

20070201

uKopioimisen ja liittämisen käyttäminen kuvaajan piirtämiseen1. Luo Graph-osa ”Graph draw” suorittamalla

kohdan ”Graph-osan luominen” (sivu 10-3-13)vaiheet 1–7.

• Tarkista vaiheen 7 jälkeen, että Graph-osa onkorostettuna eActivity-työtilanäytössä.Jos se ei ole korostettu, siirrä korostusGraph-osaan f- ja c-kohdistinnäppäimienavulla.

2. Syötä tekstirivi painamalla 3(INS)1(TEXT).

3. Syötä seuraava lauseke tekstiriville: (Y = X2 -1)

4. Siirrä kohdistin luomasi lausekkeen (Y = X2 – 1) kohdalle f- ja c-kohdistinnäppäimienavulla ja kopioi lauseke leikepöydälle.

• Lisätietoja tekstin kopioimisesta leikepöydälle on kohdassa ”Kopiointialueenmäärittäminen” (sivu 1-3-5).

5. Korosta Graph-osa f- ja c-kohdistinnäppäimien avulla ja paina w.

• Tämä piirtää ”Graph draw” -osan muistiintallennetun funktion kuvaajan.

6. Paina !j(PASTE).

• Tämä piirtää leikepöydällä olevan funktion(Y = X2 – 1) kuvaajan.


8. Avaa kuvaajanäyttö painamalla w uudelleen.

• Tämä piirtää ”Graph draw” -osan muistiin tallennetun funktion kuvaajan.


# Vaikka edellinen esimerkki käyttää lauseketta,joka on kopioitu eActivity-työtilanäytöstä, voitmyös kopioida

lausekkeen toisesta sovelluksesta ja liittääsen eActivityyn.

20070201

kMuistiinpanojen käyttäminen

Notes on tekstieditori, joka on käytettävissä ainoastaan eActivityssä. Voit avatamuistiinpanonäytön eActivity-työtilanäytön Notes-osasta.

Muistiinpanonäytössä voit suorittaa seuraavia toimintoja.

u Syöttää ja muokata tekstiä

Teksti syötetään kohdistimen sijaintiin muistiinpanonäytössä. Syöttäminen, muokkaaminen,kohdistimen siirtäminen ja näytön vierittäminen pystysuunnassa ovat identtisiäeActivity-tekstirivillä käytettävien toimintojen kanssa. Lisätietoja näistä toiminnoistaon kohdissa ”Tekstirivin sisällön syöttäminen ja muokkaaminen” (sivu 10-3-4) ja”eActivity-työtilanäytön vierittäminen pystysuunnassa” (sivu 10-3-2). Huomaa, ettämuistiinpanojen toimintovalikkojen määritykset eroavat kuitenkin tekstirivien vastaavista.Lisätietoja on kohdassa ”Muistiinpanonäytön toimintovalikko”.

u Kopioida ja liittää tekstiä

Voit kopioida tekstiä painamalla !i(CLIP) ja liittää sen painamalla !j(PASTE).Lisätietoja on kohdassa ”Leikepöydän käyttäminen kopioimiseen ja liittämiseen” (sivu 1-3-5).

uMuistiinpanonäytön toimintovalikkoSeuraava on muistiinpanonäytön toimintovalikon kuvaus.

• {JUMP} … {näyttää JUMP-valikon, jonka avulla voidaan siirtyä datan yläreunaan(1(TOP)) tai alareunaan (2(BTM))}

• {DEL • L} … {poistaa rivin, jolla kohdistin sijaitsee}

• {INS} … {lisää uuden rivin kohdistimen nykyisen sijainnin yläpuolelle}


• {CHAR} … {näyttää matemaattisten symbolien, erikoismerkkien ja aksenttimerkkienvalitsemiseen käytettävän näytön}

• {A↔↔↔↔↔a} … {vaihtaa syötettävät merkit isoista pieniksi kirjaimiksi tai päinvastoin}


20070201

k eActivity-rivin tai -osan poistaminen

Seuraavan menettelyn avulla voit poistaa rivin tai osan eActivity-työtilanäytöstä. Huomaa,että matemaattisen rivin poistaminen poistaa sekä lausekerivin että tulosrivin.

uPoista rivi tai osa1. Siirry kohdistinnäppäimillä f ja c korostamaan

osa, jonka haluat poistaa.

2. Paina 6(g)2(DEL • L).

3. Näkyviin tulee vahvistussanoma, jossa painamalla1(Yes) voit poistaa rivin tai osan ja painamalla6(No) voit peruuttaa poistamistoiminnon, jolloinmuutoksia ei tehdä.


20070201

k eActivity-tiedoston tallentaminen

Syötettyäsi tai muokattuasi eActivity-työtilanäytön dataa voit tallentaa sen tiedostoonuudella nimellä (Tallenna nimellä) tai korvata käsittelemäsi tiedoston aiemmin luodunversion (Tallenna). Uudella nimellä tallennettaessa sekä tiedoston aiempi versio ettäuusi versio tallennetaan.

uAiemmin luodun tiedoston korvaaminen uudella versiollaPaina eActivity-työtilanäytössä 1(FILE)1(SAVE).

u Tiedoston tallentaminen uudella nimellä (Tallenna nimellä)1. Paina 1(FILE)2(SV • AS).

• Näkyviin tulee valintaikkuna, johon voit syöttää tiedostonnimen.

2. Syötä eActivity-tiedostolle enintään kahdeksan merkin pituinen nimi ja paina w.


# Jos poistut eActivitystä painamalla Jtallentamattomien muutosten ollessa näkyvillä,sinulta kysytään, haluatko tallentaa tiedot ensin.Voit valita jonkin seuraavista vastauksista.

• Paina 1(Yes), jos haluat tallentaamuutokset ja korvata tiedoston aiemmintallennetun version.

• Paina 6(No), jos haluat poistuatallentamatta.

• Paina A, jos haluat palataeActivity-työtilanäyttöön.

# Jos vaiheessa 2 määrittelemäsi niminentiedosto on jo olemassa, näkyviin tulee sanoma,jossa kysytään, korvataanko aiemmin tehtytiedosto uudella. Paina 1(Yes), jos haluatkorvata aiemman tiedoston, tai 6(No),jos haluat peruuttaa tallennustoiminnon japalata vaiheen 1 tiedostonimen syöttämisenvalintaikkunaan.

20070201

10-4 Matriisieditorin ja listaeditorin käyttämineneActivityn sovellusnäytöt näkyviin tuovan osatoiminnon (sivu 10-3-12) lisäksi voit käyttääeActivity-toimintovalikkoa matriisieditorin ja listaeditorin näyttämiseen.

kkkkkMatriisieditorin näyttäminen

Voit tuoda matriisieditorin näyttöön, jos haluat syöttää eActivity-työtilanäytön matemaattiselleriville matriisin.

HuomautusSeuraavan menettelyn avulla näkyviin tuotuun matriisieditoriin luotua dataa voidaan käyttäävain eActivity-työtilanäytön laskutoimitusrivillä. Se eroaa osasta tai RUN • MAT -moodistanäytettävän matriisieditorin datasta ja on siitä riippumaton.

uMatriisieditorin näyttäminenSuorita jokin seuraavista toiminnoista eActivity-työtilanäytössä.

Matriisieditorin näyttäminen, kunNäppäintoiminto:kohdistimen sijainti on:

Tekstirivi 6(g)6(g)1('MAT)

Matemaattinen rivi 6(g)3('MAT)

Osa 6(g)3('MAT)

u eActivity-työtilanäyttöön palaaminen matriisieditoristaPaina J.

uMatriisieditorin käyttäminenMatriisieditorin toiminnot ovat samat kuin RUN • MAT -moodista näytettävässä matriisieditorissa.Lisätietoja on kohdassa ”2-8 Matriisilaskutoimitukset”.

uMatriisieditorilla tallennetun matriisin käyttäminen matriisilaskutoimituksessaVoit käyttää aiemmin matriisieditorissa luotua matriisia eActivity-työtilanäytössämenettelemällä samoin kuin RUN • MAT -moodissa. Lisätietoja on kohdissa ”Matriisiensyöttäminen ja muokkaaminen” (sivu 2-8-2), ”Matriisin solutoiminnot” (sivu 2-8-5) ja”Matriisien muokkaaminen matriisikomentojen avulla” (sivu 2-8-10).

10-4-1Matriisieditorin ja listaeditorin käyttäminen

20070201

k Listaeditorin näyttäminen

Voit tuoda listaeditorin näyttöön, jos haluat syöttää eActivity-työtilanäytön matemaattiselleriville listan.

HuomautusSeuraavan menettelyn avulla näkyviin tuotuun listaeditoriin luotua dataa voidaan käyttäävain eActivity-työtilanäytön laskutoimitusrivillä. Se eroaa osasta tai RUN • MAT -moodistanäytettävän listaeditorin datasta ja on siitä riippumaton.

u Listaeditorin näyttäminenSuorita jokin seuraavista toiminnoista eActivity-työtilanäytössä.

Listaeditorin näyttäminen,Näppäintoiminto:kun kohdistimen sijainti on:

Tekstirivi 6(g)6(g)2('LIST)

Matemaattinen rivi 6(g)4('LIST)

Osa 6(g)4('LIST)

u eActivity-työtilanäyttöön palaaminen listaeditoristaPaina J.

u Listaeditorin käyttäminenListaeditorin toiminnot ovat samat kuin STAT-moodista näytettävässä listaeditorissa.

Lisätietoja datan syöttämisestä listaeditoriin ja listaeditorin laskutoimitusten suorittamisestaon kohdassa ”3. Listatoiminto” ja ”Datan syöttäminen listoihin” (sivu 6-1-1).

10-4-2Matriisieditorin ja listaeditorin käyttäminen

# eActivity-työtilanäytöstä näkyviin tulevanlistaeditorin toimintovalikko eroaa hiemanSTAT-moodista avatun listaeditorinvalikkojen järjestelystä. Toiminnot ovatkuitenkin identtisiä.

Alkuperäinen toimintovalikko

1(TOOL)-toiminnon alivalikko

20070201

10-5-1e-Activityn tiedostomuistin käyttönäyttö

10-5 eActivityn tiedostomuistin käyttönäyttöeActivity-tiedoston koko on rajoitettu. Voit käyttää eActivity-tiedostojen muistin käyttönäyttöäkulloinkin käsittelemäsi eActivity-tiedoston koon ja käytettävissä olevan muistin määräntarkistamiseen. Voit myös näyttää korostettuna olevan tai kohdistimen kohdalla sijaitsevanosan koon.

u eActivity-muistin käyttönäytön näyttäminen1. Paina eActivity-työtilanäytössä1(FILE)4(CAPA).

• Näkyviin tulee oikealla näkyvän kaltainen näyttö,josta ilmenee eActivity-tiedoston nykyinenkoko (Total Data Size) ja lisädatan tallentamiseenkäytettävissä olevan päämuistin määrä(Free Bytes).

2. Voit poistua muistin käyttönäytöstä painamalla J.

• Yhden eActivity-tiedoston sallittu enimmäiskoko on noin 30 000 tavua. Todellinenenimmäiskoko riippuu kaappausmuistin ja leikepöydän käytöstä. Tiedoston todellinenenimmäiskoko voi olla vähemmän kuin 30 000 tavua, riippuen kaappausmuistin jaleikepöydän käytöstä.

uOsan muistin käyttönäytön näyttäminen1. Korosta f- ja c-näppäimien avulla osa, jonka muistin käyttöä haluat tarkastella.

2. Paina 1(FILE)5(SIZE).

• Näkyviin tulee valittuna olevan osan muistinkäyttönäyttö.

3. Voit poistua muistin käyttönäytöstä painamalla J.

20070201

10-6 eActivity-opaseActivity-opas on toiminto, joka on apunasi tieteisfunktiolaskennassa. Voit suorittaa laskutoimituksia yksinkertaisesti seuraamalla näytölle tulevia ohjeita.

• Kun eActivity-opasta käytetään oppituntien valmistelussa, niin oppilaat voivat tutustua laskimen toimintoihin ilman, että heidän tarvitsisi lukea käyttöopasta.

• Oppilaat voivat opetella toiminnot luokassa omaan tahtiinsa.

Oppaan luominen

Kuhunkin eActivity-osaan tallennetaan näppäilyt. Voit myös lisätä näppäilyihin liittyviä kommentteja.Opas tallentaa ainoastaan osaan sisältyvät näppäilyt, joten osasta poistumisen jälkeisiä näppäilyjä (siirtyminen toiseen osaan tai tiedostoon) ei voida tallentaa.

Oppaan suorittaminen

Luomasi oppaan suorittaminen näyttää näppäintoiminnot ja kommentit järjestyksessä. Oppilas voi tutustua laskimen toimintoihin yksinkertaisesti näppäilemällä syötteen ohjeen mukaan.

Toimintomallien kolme tyyppiä

eActivity-oppaassa on kolme toimintomallityyppiä, jotka kuvaillaan seuraavassa. Opas voidaan luoda yhdistelemällä näitä kolmea tyyppiä.

• Yhden näppäimen toiminto: Jokaiseen näppäilyyn liitetään kommentti.• n:n näppäimen toiminto: Jokaiseen näppäilysarjaan liitetään kommentti.• AUTO-toiminto: Näppäilysarja suoritetaan automaattisesti, ja automaattiseen

sarjaan liitetään yksi kommentti. (Esimerkkejä: kuvaajan kehyszoomaus; integrointikuvaajan alueen määritys)

10-6-1eActivity-opas

20070201

k Oppaan luominen

u Siirtyminen oppaanluontimoodiin 1. Valitse eActivity-työtilanäytöstä osa ja paina sitten 6(g) nähdäksesi toimintovalikon

toisen sivun.

• Tässä esimerkissä me valitsemme Graph Editor -osan.

2. Paina 5(GUIDE).

• Laskin siirtyy oppaanluontimoodiin ja ruudulle tulee toimintomallin valintanäyttö.

• {nKEYS} ... {luo n:n näppäimen toiminnon}

• {1-KEY} ... {luo yhden näppäimen toiminnon}

• {AUTO} ... {luo AUTO-toiminnon}

• {END} ... {poistuu oppaanluontimoodista}

• {PLAY} ... {toistaa tallennetut näppäintoiminnot}Tämä vaihtoehto tulee valita myös silloin, jos haluat valita tallennetun näppäintoiminnon ja muokata sitä. PLAY ei tule näkyviin, jos näppäilyjä ei ole tallennettu.


# Jos painat 5(GUIDE), kun valitsemassasi osassa on jo valittua dataa, näytölle tulee viesti, jossa sinulta kysytään haluatko poistaa nykyisen toimintodatan.

1 (Yes) ... Poistaa osan nykyisen toimintodatan ja aloittaa oppaan luonnin tyhjästä osasta.

6(No) ... Peruuttaa oppaan luomisen ja palaa eActivity-työtilaan.

20070201

u n:n näppäimen toiminnon luominen 1. Paina 1(nKEYS) toimintomallin valintanäytössä.

• Näytölle tulee alla olevan kuvan mukainen valintaikkuna.

Näppäinmerkki

• 1(OK) ... Aloittaa näppäinsyötteen tallentamisen.

• f ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa yläkulmassa.

• c ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa alakulmassa.

2. Paina 1(OK).

3. Syötä näppäilysarja.

• Tässä esimerkissä me syötämme kuvaajan piirtävän näppäilysarjan.

-vx+bw

(Syöttää kuvaajan funktion.)

Osoittaa tallennuksen olevan meneillään.

6(DRAW)(Piirtää kuvaajan.)

!5(G-SLV)6(g)3(∫dx)(Valitsee integrointikomennon.)


20070201

4. Kun syöte on valmis, paina A.

• Näytölle tulee kommenttiruutu.

5. Syötä haluamasi tähän näppäilysarjaan liittyvä kommentti.

6. Kun olet syöttänyt kommentin, paina w rekisteröidäksesi n:n näppäimen toiminnon syötteen.

• Laskin palaa toimintomallin valintanäyttöön. Voit nyt muokata opasta painamalla 5(PLAY) ja valitsemalla sen näppäintoiminnon, jonka haluat muuttaa.

Katso yksityiskohtaiset ohjeet oppaiden muokkaamiseen kohdasta ”Oppaan muokkaaminen” (sivu 10-6-9).


# Kommenttiruutuun voidaan kirjoittaa korkeintaan kaksi riviä.

20070201


u Yhden näppäimen toiminnon luominenSeuraava toiminto olettaa, että jatkat kohdasta ”n:n näppäimen toiminnon luominen” (sivu 10-6-3).

1. Paina 2(1-KEY) toimintomallin valintanäytössä.

2 . Paina jotakin näppäintä.

• Paina seuraavaksi w.


w(Suorittaa integrointikomennon.)


4. Kun olet syöttänyt kommentin, paina w rekisteröidäksesi yhden näppäimen toiminnon syötteen.


Katso yksityiskohtaiset ohjeet oppaiden muokkaamiseen kohdasta ”Oppaan muokkaaminen” (sivu 10-6-9).

20070201


u AUTO-toiminnon luominenSeuraava toiminto olettaa, että jatkat kohdasta ”Yhden näppäimen toiminnon luominen” (sivu 10-6-5).

1. Paina 3(AUTO) toimintomallin valintanäytössä.

• Näytölle tulee oikealla olevan kuvan mukainen valintaikkuna.

• 1(OK) ... Aloittaa näppäinsyötteen tallentamisen.

• f ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa yläkulmassa.

• c ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa alakulmassa.

2. Paina 1(OK).

• 1 ... Oppaan suorittaminen syöttää näppäimistösarjan automaattisesti hitaalla nopeudella. Käytä tätä vaihtoehtoa, kun haluat opettajana selittää toimintoja samalla, kun ne suoritetaan. Tämä vaihtoehto soveltuu lisäksi G-Solve-analyysin toimintojen seuraamiseen.

• 2 ... Oppaan suorittaminen syöttää näppäimistösarjan automaattisesti keskinkertaisella nopeudella. Käytä tätä vaihtoehtoa yksinkertaiseen arvojen tai lausekkeiden syöttöön ja toimintovalikoiden valintoihin.

• 3 ... Oppaan suorittaminen syöttää näppäimistösarjan automaattisesti hyvin nopeasti. Käytä tätä kuvaajan piirtämisen seuraamiseen tai kehyszoomaukseen.

• 4 ... Oppaan suorittaminen syöttää näppäimistösarjan automaattisesti äärimmäisen nopeasti. Käytä tätä vaihtoehtoa luetteloiden tai matriisien tietojen luomiseen. Tämä nopeus on niin suuri, että silmä ei pysty seuraamaan sitä.

3. Paina 1, 2, 3 tai 4.

4. Syötä näppäilysarja.

• Syötämme tässä seuraavan näppäilysarjan.

eee…e (15 kertaa)w

20070201


5. Kun syöte on valmis, paina A.



7. Kun olet syöttänyt kommentin, paina w rekisteröidäksesi AUTO-toiminnon syötteen.


u Kommenttiruudun sijainnin muuttaminenKun syötät kommenttia, voit käyttää funktionäppäimiä kommenttiruudun sijainnin muuttamiseen näytöllä. Tämä mahdollisuus on hyödyksi, jos kommenttiruutu peittää tärkeän kohdan näytöstä.

• {BTM} ... {näyttää kommenttiruudun näytön alalaidassa}

• {TOP} ... {näyttää kommenttiruudun näytön ylälaidassa}

• {HIDE} ... {piilottaa kommenttiruudun}

1(BTM) 2(TOP) 3(HIDE)

# \-näppäimen ja ]-näppäimen toimintoja ei tallenneta. \- ja ]-näppäimet eivät ole käytössä oppaan luomisen aikana. (Ainoastaan mallit, joissa on \- ja ]-näppäimet)

# Osaan voidaan tallentaa jopa 999 näppäilyä.

20070201


u Poistuminen oppaanluontimoodista1 . Kun olet luomassa opasta, paina 4(END).


• 1(Yes) ... Ottaa käyttöön osasta poistumisen asetuksen. Kun käytät opasta esittelyohjelmana, osasta poistutaan ja eActivityn työtila palaa näyttöön, kun opas on suoritettu loppuun.

• 6(No) ... Ottaa osasta poistumisen asetuksen pois käytöstä. Osasta ei poistuta, kun opas on suoritettu loppuun. Valitse tämä vaihtoehto, kun haluat oppilaiden jatkavan osan käyttöä, kun opas on suoritettu loppuun.

2. Paina 1(Yes) tai 6(No).

• Poistuu oppaan luomistilasta ja palaa eActivity-työtilaan.

# Keskeneräisen oppaan luomisen voi peruuttaa painamalla !a('). Osasta poistumisen valintaikkuna ei tule näytölle, kun oppaan luonti peruutetaan.

# Oppaan luonti peruutetaan myös, jos moodivalikko avataan m-näppäintä painamalla, kun oppaan luonti on kesken. Osasta poistumisen valintaikkuna ei tule tässäkään tapauksessa näytölle.

# Osien käyttämän muistin määrä lasketaan, kun painat 1(Yes) tai 6(No). Lisätietoja on kohdassa ”Osan muistin käyttönäytön näyttäminen” (sivu 10-5-1).

# Oppaan luomistilasta ei voi poistua, kun sovelluslista (sivu 10-3-13) on näytöllä. Valitse sovellus sovelluslistasta tai sulje sovelluslista ja poistu oppaan luontitilasta sen jälkeen.

20070201

k Oppaan muokkaaminen

Opasta voidaan muokata kahdella tavalla.• Juuri luotavana olevan oppaan muokkaaminen• eActivity-työtilanäytöstä valitun olemassa olevan osan oppaan muokkaaminen

k Luotavana olevan oppaan muokkaaminen

u Näppäinmuokkausruudun näyttäminenTässä esimerkissä näytämme, kuinka voit näyttää kuvaajafunktion (Y1 = −X2 + 1) näppäilyn b muokkausruudun, joka syötetään kohdan ”n:n näppäimen toiminnon luominen” (sivu 10-6-3) lopuksi.

1. Paina 5(PLAY) toimintomallin valintanäytössä.

• { } ... {siirtyy ensimmäiseen näppäilyyn}

• { } ... {siirtyy n näppäilyä taaksepäin}Kun tätä näppäintä painetaan, näytölle avautuu valintaikkuna, jossa määritellään kuinka monta askelta siirrytään.

• { } ... {käynnistää automaattisen toiston nykyisestä kohdasta alkaen}Näytölle tulee valintaikkuna, jossa voidaan määrittää toiston nopeus. Kun haluat pysäyttää automaattisen toiston, paina A.

• { } ... {siirtyy n näppäilyä eteenpäin}Kun tätä näppäintä painetaan, näytölle avautuu valintaikkuna, jossa määritellään kuinka monta askelta siirrytään.

• { } ... {siirtyy viimeiseen näppäilyyn ja näyttää oppaanluontiruudun}

2. Paina 2( ).



20070201

3. Anna luku, kuinka monta näppäilyä haluat siirtyä ja paina sitten w.

• Tässä haluamme siirtyä näppäilyyn b, joten näppäilemme hw.

Tämä numero osoittaa nykyisen näppäintoiminnon numeron funktion alusta laskettuna. AUTO-toiminnon tapauksessa tämän numeron eteen liitetään ”A”-kirjain (A005).

• {nKEYS} ... {lisää n:n näppäimen toiminnon näytettyyn kohtaan}

• {1-KEY} ... {lisää yhden näppäimen toiminnon näytettyyn kohtaan}

• {EDIT} ... {aloittaa näppäilyn muokkaamisen nykyisestä kohdasta}

• {END} ... {poistuu muokkaustoiminnosta}

• {PLAY} ... {näyttää valintaikkunan, josta voidaan valita muokattava näppäily}

• {NEXT} ... {näyttää seuraavan näppäilyn}

• Käytä näppäimiä f ja c vaihtaaksesi näppäinmerkin sijaintia.

f ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa yläkulmassa.

c ... Näyttää näppäinmerkin oikeassa alakulmassa.

4. Paina 3(EDIT).

• Näyttöön tulee näppäilyn b muokkausruutu.

• {INS} ... {lisää yhden näppäilyn ennen nykyistä näppäilyä}

• {OVW} ... {korvaa nykyisen näppäilyn}

• {NOTE} ... {muokkaa nykyistä komentoa}

• {AUTO} ... {lisää AUTO-toiminnon nykyisen näppäilyn jälkeen}Ks. ”AUTO-toiminnon luominen” (sivu 10-6-6).

• {DEL} ... {poistaa nykyisen näppäilyn}

• {DEL • A} ... {poistaa kaiken nykyisestä näppäilystä loppuun}


20070201

k Muokkausesimerkki

Tässä esimerkissä näytämme, kuinka voit muokata kuvaajafunktiota (Y1 = −X2 + 1), joka syötetään kohdan ”n:n näppäimen toiminnon luominen” (sivu 10-6-3) lopuksi.

u Lausekkeen −X2 + 1 muuttaminen lausekkeeksi −2X2 + 1 (lisäämällä näppäily c näppäilyn v eteen)1. Näyttöön tulee näppäilyn v muokkausruutu.

2. Paina 1(INS).

3. Paina c.

• Tämä syöttää näppäilyn c ennen näppäilyä v ja näyttää oppaanluontiruudun näppäilystä v alkaen.


20070201

u Lausekkeen −2X2 + 1 muuttaminen lausekkeeksi −2X2 + 2 (korvaamalla näppäily b näppäilyllä c)1. Näyttöön tulee näppäilyn b muokkausruutu.

2. Paina 2(OVW).

3. Paina c.

• Tämä korvaa näppäilyn b näppäilyllä c ja näyttää oppaanluontiruudun seuraavastra näppäilystä (näppäin w) alkaen.

u n:n näppäimen toiminnon kommentin muokkaaminen1. Näyttöön tulee näppäilyn - muokkausruutu.

2. Paina 3(NOTE).

3. Muokkaa kommenttia ja paina sitten w.

• Näyttöön tulee oppaanluontiruutu näppäilystä - alkaen.


20070201

u Lausekkeen −2X2 + 2 muuttaminen lausekkeeksi 2X2 + 2 (poistamalla näppäily -)1. Näyttöön tulee näppäilyn - muokkausruutu.

2. Paina 5(DEL).

3. Paina 1(Yes).

• Näppäily - poistetaan ja näyttöön tulee oppaanluontiruudun seuraavastra näppäilystä (näppäin c) alkaen.


20070201

u Poistuminen muokkaustoiminnosta1. Paina 4(END).

2. Paina 1(Yes) tai 6(No).

• Poistuu muokkaustilasta ja palaa eActivity-työtilaan.

u eActivity-työtilanäytöstä valitun olemassa olevan osan oppaan muokkaaminen1. Valitse eActivity-työtilanäytöstä osa, jossa on jo opas, ja paina sitten 6(g)

nähdäksesi toimintovalikon toisen sivun.

2. Paina 5(GUIDE).

• Näyttöön tulee ensimmäisen näppäilyn muokkausruutu.

3. Tästä eteenpäin toimi aivan samalla tavalla kuin kohdissa ”Oppaan luominen” (sivu 10-6-2) ja ”Luotavana olevan oppaan muokkaaminen” (sivu 10-6-9).


20070201

u Oppaan suorittaminenTässä esimerkissä nähdään, kuinka kohdassa ”Oppaan luominen” (sivu 10-6-2) luotu opas suoritetaan.

1. Valitse eActivity-työtilanäytöstä Graph-osa ja paina sitten w.

• Näytölle tulee oikealla olevan kuvan mukainen ruutu.

2. Paina oikeassa ylä- tai alakulmassa näkyvän näppäinmerkin mukaista näppäintä.

• Tämä saa seuraavaksi painetun näppäimen näkymään ylä- tai alakulmassa.

3. Suorita näppäily ruudulle tulevien näppäinten mukaisesti.

• Exit Strip ON: w tulee näkyviin oikeaan ylä- tai alakulmaan, kun opas on suoritettu loppuun.

• Exit Strip OFF: Osaa voidaan käyttää vapaasti, kun opas on suoritettu loppuun. Huomaa kuitenkin, että tämä ei tallenna osaa.


20070201

4. Jos osasta poistuminen on käytössä, paina w.


• 1(Yes) ... Poistuu osasta ja palaa eActivity-työtilaan.

• 6(No) ... Palaa kohdan kolme 3 näyttöön.


# Oikeassa ylä- tai alakulmassa näkyvän näppäinmerkin mukaisen näppäimen painaminen näyttää alla olevan valintaikkunan. Opastoiminto ei pysty jatkamaan, jollet seuraa sen ohjeita.

J tai A .....Palaa edelliseen näyttöön.

!a(') ...Poistuu osasta ja siirtyy eActivity-työtilaan.

# Näppäimen A painaminen AUTO-toiminnon automaattisen näppäilyn aikana keskeyttää näppäilyn syöttämisen ja näyttää normaalin opasnäytön. Oppaan toistamista ei voida käynnistää uudelleen siitä kohtaa, missä se keskeytettiin.

20070201

k eActivity-oppaan muokkaustekniikoita

u Oppaan muokkaaminen lopustaKun olet muokkausruudussa, paina 5(PLAY)5( ).

u SETUP- tai V-Window-asetusmuutoksen lisääminen näppäintoimintosarjaan

Kun olet muokkausruudussa, osoita kohta, johon haluat lisätä asetusten muutoksen, lisää n:n näppäimen toiminto, ja syötä kyseinen muutostoiminto.

u Sen mahdollistaminen, että oppilaat jatkavat omia toimintojaan suoritettuaan ongelmaoppaan

Syötä n:n näppäimen toiminto, jossa on esimerkki ja määrittele oppaan luonnin päätteeksi Exit Strip -asetukseksi ”No”.

u Dataluettelon syöttämisellä alkavan oppaan luominenKäytä AUTO-toimintoa dataluettelon syöttämiseen, kun luot dataluettelon syöttämisellä alkavan oppaan. Valitse datan syötön toistonopeudeksi ”Ultra-fast”. Näin data syötetään erittäin nopeasti, kun opas käynnistetään.


20070201

JärjestelmäasetusvalikkoJärjestelmäasetusvalikon avulla voi tarkastella järjestelmätietojaja määrittää järjestelmäasetuksia. Järjestelmäasetusvalikossavoidaan tehdä seuraavia toimia:

• kontrastiasetusten määrittäminen• automaattisen virrankatkaisun asetusten määrittäminen• järjestelmän kielen määrittäminen• käyttöjärjestelmän ja sovellusten versioiden

tarkasteleminen• laskimen nollaaminen

11-1 Järjestelmäasetusvalikon käyttäminen

11-2 Järjestelmäasetukset

11-3 Versiolista

11-4 Nollaus

Luku

11

20070201

11-1-1Järjestelmäasetusvalikon käyttäminen

11-1 Järjestelmäasetusvalikon käyttäminenSiirry päävalikosta SYSTEM-moodiin. Näyttöön tulevat alla olevat valikkovaihtoehdot.

• 1( ) ... {näytön kontrastiasetus}

• 2( ) ... {automaattisen virrankatkaisun asetus, taustavalon kesto (vain niissä malleissa, joissa on taustavalo}

• 3(LANG) ... {järjestelmän kieli}

• 4(VER) ... {versio}

• 5(RSET) ... {järjestelmän palauttaminen}

20070201

11-2 Järjestelmäasetukset

kkkkkKontrastin säätäminen

Voit säätää kontrastia valitsemalla (Contrast) -vaihtoehdon.

Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa kontrastinsäätönäyttöpainamalla 1( ).

• Voit tummentaa näytön kontrastia e-kohdistinnäppäimellä.

• Voit vaalentaa näytön kontrastia d-kohdistinnäppäimellä.

• 1(INIT) palauttaa kontrastin oletusasetuksen.

Voit palata SYSTEM-moodin aloitusnäyttöön painamalla J tai !J(QUIT).

Voit säätää kontrastia missä tahansa näytössä painamalla ensin ! ja painamalla sittene tai d. Voit sulkea kontrastinäytön painamalla uudestaan !.

11-2-1Järjestelmäasetukset

20070201

kkkkk Virransäästöasetukset

Voit määrittää automaattisen virrankatkaisun aika-asetukseksi 10 tai 60 minuuttia.Voit määrittää myös taustavalon keston.

uuuuu Automaattisen virrankatkaisun aika-asetuksen määrittäminen

1. Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa automaattisen virrankatkaisunasetusnäyttö painamalla 2( ).

2. Valitse ”Auto Power Off ” näppäimillä f ja c.

• 1(10) ... {10 minuuttia} (alkuperäinen oletusasetus)

• 2(60) ... {60 minuuttia}


uuuuu Taustavalon keston määrittäminen (vain niissä malleissa, joissa ontaustavalo)

1. Avaa automaattisen virrankatkaisun asetusnäyttö SYSTEM-moodin aloitusnäytöstäpainamalla 2( ).

2. Valitse ”Backlight Duration” näppäimillä f ja c.

• 1(10) ... {sammuttaa taustavalon, kun 10 sekuntia on kulunut viimeisestänäppäintoiminnosta}

• 2(30) ... {sammuttaa taustavalon, kun 30 sekuntia on kulunut viimeisestänäppäintoiminnosta} (alkuperäinen oletusasetus)

• 3(Always) ... {jättää taustavalon päälle, kunnes taustavalonäppäintä painetaan tai laskimesta kytketään virta pois}



# Jos valitset ”Auto Power Off”-asetukseksi”60 Min.” tai ”Backlight Duration”-asetukseksi“Always”, paristot kuluvat hyvin nopeasti.

20070201

kkkkk Järjestelmän kieliasetus

Valitsemalla LANG-vaihtoehdon voit määrittää sisäisten sovellusten kielen. Lisäksi voitasentaa muiden kielten laajennuksia.

uuuuu Sanomien kielen valitseminen

1. Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa sanomien kielen valintanäyttöpainamalla 3(LANG).

• Jos laskimeesi on asennettu ”Add-in MessageLanguage Data”-kielipaketti, valittavissa olevat kieletnäkyvät Message Language -valintaruudussa.

2. Valitse haluamasi kieli f- ja c-kohdistinnäppäimillä ja paina sitten 1(SEL).

3. Näyttöön tulee valitun kielen mukainen ikkuna. Tarkista ikkunan sisältö ja vahvista sitenvalinta painamalla J.


uuuuu Valikkokielen valitseminen

1. Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa sanomien kielen valintanäyttöpainamalla 3(LANG).

2. Paina 6(MENU).

3. Valitse haluamasi kieli f- ja c-kohdistinnäppäimillä ja paina sitten 1(SEL).

4. Näyttöön tulee valitun kielen mukainen ikkuna. Tarkista ikkunan sisältö ja vahvista sittenvalinta painamalla J.

• Palaa sanomien kielen valintaikkunaan painamalla 6(MSG).



20070201

11-3-1Versiolista

11-3 VersiolistaVersiolista sisältää seuraavat kohteet:

• käyttöjärjestelmän versio

• laajennussovelluksen versio

• laajennussanomadatan versiot

• laajennusvalikkodatan versiot

• käyttäjänimi

Voit tallentaa laskimeen haluamasi käyttäjänimen.

uuuuu Versiotietojen tuominen näyttöön1. Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa versiolista painamalla4(VER).

2. Voit vierittää näyttöä f- ja c-näppäimillä. Luettelo sisältää seuraavat kohteet:

käyttöjärjestelmän versio

laajennussovellusten nimet ja versiot*1

Viestikielet ja -versiot

Valikkokielet ja -versiot

käyttäjänimi


*1 Ainoastaan asennetut sovellukset näytetään. # Käyttöjärjestelmän versio, joka itseasiassatulee näyttöön, riippuu laskimen mallista.

20070201

uuuuu Käyttäjänimen tallentaminen1. Kun näytössä on versiolista, avaa käyttäjänimen syöttönäyttö painamalla 1(NAME).

2. Syötä haluamasi käyttäjänimi, jossa on enintään kahdeksan merkkiä.

3. Kun olet syöttänyt nimen, tallenna se ja palaa versiolistaan painamalla w.

• Voit halutessasi peruuttaa käyttäjänimisyötteen ja palata versiolistaan käyttäjänimeätallentamatta painamalla J.

11-3-2Versiolista

20070201

11-4 Nollaus1. Kun näytössä on SYSTEM-moodin aloitusnäyttö, avaa nollausnäyttö 1 painamalla5(RSET).

• 1(STUP) ... {asetusten alustaminen}• 2(MAIN) ... {päämuistin tietojen poistaminen}• 3(ADD) ... {laajennussovelluksen poistaminen}• 4(SMEM) ... {tallennusmuistin tietojen poistaminen}• 5(A&S) ... {laajennussovelluksen ja tallennusmuistin tietojen poistaminen}

Kun edellä olevassa näytössä painetaan 6(g), näyttöön tulee alla oleva nollausnäyttö 2.

• 1(M&S) ... {päämuistin ja tallennusmuistin tietojen poistaminen}• 2(ALL) ... {kaikkien muistien pyyhkiminen}

Seuraava taulukko näyttää toimintonäppäinten toiminnot. Voit käyttäätoimintonäppäimiä mieleistesi erityistietojen poistoon.

Toimintonäppäintoiminnot

11-4-1Nollaus

1(STUP)

2(MAIN)

3(ADD)

4(SMEM)

5(A&S)

6(g)1(M&S)

6(g)2(ALL)

Alustaasetustiedot

Poistapäämuistin

tiedot

Poistalaajennus-sovellukset

Poista tallennusmuistin tiedot(lukuunottamatta

laajennussovelluksia)

20070201

2. Paina haluamasi nollaustoiminnon toimintonäppäintä.

3. Kun näyttöön tulee vahvistussanoma, suorita valittu toiminto data painamalla 1(Yes)tai peruuta toiminto painamalla 6(No).

11-4-2Nollaus

4. Kun toiminto on valmis, näyttöön tulee siitä ilmoittava sanoma.

• Kaikkien muistien pyyhkiminen: Käynnistä laskin uudelleen ja palaa päävalikkoonpainamalla J.

• Muu: Sulje sanoma painamalla J.

Kun vaiheessa 2 painetaan2(MAIN), ilmestyy tämä ruutunäyttöön.

Kun vaiheessa 2 painetaan2(MAIN), ilmestyy tämä ruutunäyttöön.

20070201

TietoliikenneTässä luvussa kerrotaan kaikki tarvittava ohjelmiensiirtämisestä kahden CASIO Power Graphic -laskimen välillävakiovarusteena toimitettavan kaapelin avulla.Voit kytkeä laskimen tietokoneeseen kuvien ja muiden tietojensiirtämistä varten laskimen mukana toimitettavan USB-kaapelinavulla.

12-1 Kahden laitteen kytkeminen

12-2 Laitteen kytkeminen tietokoneeseen12-3 Tiedonsiirtotoiminnon suorittaminen

12-4 Tiedonsiirtoon liittyviä huomautuksia

12-5 Kuvan siirtäminen

12-6 Lisäosat12-7 MEMORY-moodi

Luku

12

20070201

12-1-1Kahden laitteen kytkeminen

12-1 Kahden laitteen kytkeminenSeuraavassa kuvataan, kuinka kaksi laskinta kytketään toisiinsa vakiovarusteena olevankaapelin välityksellä.

uuuuuKahden laskimen kytkeminen toisiinsa1. Varmista, että olet katkaissut virran molemmista laskimista.

2. Kytke laskimet toisiinsa kaapelin välityksellä.

3. Valitse kaapelityypiksi 3PIN suorittamalla seuraavat toiminnot molemmilla laskimilla.(1) Valitse Päävalikosta LINK-moodi.(2) Paina 4(CABL). Näyttöön tulee näkyviin kaapelityypin valintaruutu.(3) Paina 2(3PIN).

Esimerkki: Kahden fx-9860G-laskimen kytkeminen yhteen

Kaapeli

# Tätä vaihtoehtoa tukevat mallit on lueteltu alla.fx-9860G SDfx-9860Gfx-9860G AUfx-9860G Slim

20070201

12-2 Laitteen kytkeminen tietokoneeseenVoit kytkeä laskimen tietokoneeseen kuvien ja muiden tietojen siirtämistä varten laskimenmukana toimitettavan USB-kaapelin avulla.

Lisätietoja toiminnoista, tietokoneista ja laitteistorajoituksista löydät laskimen mukanatoimitetun FA-124-ohjelmiston käyttöohjeista.

Tiettyjä tiedostotyyppejä ei ehkä voi siirtää tietokoneeseen.

u Laskimen liittäminen tietokoneeseen1. Varmista, että olet kytkenyt laskimen ja tietokoneen virran pois.

2. Liitä USB-kaapeli tietokoneeseen.

3. Kytke USB-kaapelin toinen pää laskimeen.

4. Kytke virta laskimeen ja sen jälkeen tietokoneeseen.

5. Määritä kaapelityypiksi USB suorittamalla seuraavat toiminnot laskimella.(1) Valitse Päävalikosta LINK-moodi.(2) Paina 4(CABL). Näyttöön tulee näkyviin kaapelityypin valintaruutu.(3) Paina 1(USB).

Esimerkki: fx-9860G-laskimen kytkeminen tietokoneeseen

12-2-1Laitteen kytkeminen tietokoneeseen

• Tiedonsiirron jälkeen katkaise virta laitteista seuraavasti: katkaise virta ensin laskimesta jasitten tietokoneesta. Irrota sen jälkeen liittimet.

# Fx-9860G SD/fx-9860G/fx-9860G AU/fx-9860GSlim -laskimilla voi siirtää tietokoneeseen myösCASIO CFX-9850-sarjan laskimella luotujaohjelmia.

# Katso lisätietoja tietokoneenjärjestelmävaatimuksista FA-124 Käyttäjänoppaasta.

20070201

12-3 Tiedonsiirtotoiminnon suorittaminenValitse päävalikosta LINK-moodi. Näyttöön tulee näkyviin seuraava tiedonsiirtovalikko.

• {TRAN} ... {näyttää tiedonlähetys-ruudun}

• {RECV} ... {näyttää tiedon vastaanottaminen -ruudun}

• {CABL} ... {näyttää kaapelinvalintaruudun}

• {WAKE} ... {näyttää automaattisen tiedonsiirron ruudun (Wakeup)}

• {CAPT} ... {näyttää kuvansiirtoasetusten ruudun}

Viestintäparametrit on asetettu seuraavasti.

• kolmenastainen sarjaportti

• Nopeus (BPS): 9 600 bps maks. (CFX-9850-sarjan laskimella)

115 200 bps maks. (toisen fx-9860G SD/fx-9860G/fx-9860G AU/fx-9860G Slim-laskimen kanssa)

• Pariteetti (PARITY): EI

• USB-portti

• Tiedonsiirtonopeus on USB-standardien mukainen.

12-3-1Tiedonsiirtotoiminnon suorittaminen

20070201

kkkkk Tiedonsiirtotoiminnon suorittaminen

Kytke laskimet toisiinsa ja toimi seuraavasti.

Vastaanottava laskin

Jotta laskin ottaisi tietoa vastaan, paina 2(RECV) tiedonsiirtovalikossa.

Laskin siirtyy tiedon vastaanottamistilaan ja odottaa tietoja. Tiedon vastaanottaminen alkaa,kun lähettävä laskin alkaa lähettää tietoja.

Lähettävä laskin

Jotta laskin lähettäisi tietoja, paina 1(TRAN) tiedonsiirtovalikossa.

Tästä näkyy tiedostotyypin valintaruutu.

• {MAIN} ... {päämuistitiedot}

• {SMEM} ... {tilapäisesti tallennetut tiedot}


20070201


Kun painat 1(MAIN) tai 2(SMEM), voit määrittää tiedostotyypin.

• {SEL} ... {valitsee uudet tiedot}

• {CRNT} ... {valitsee automaattisesti aikaisemmin valitut tiedot*1}

u Jos haluat siirtää valitut tiedot (esimerkiksi jos haluat lähettää käyttäjätiedot)

Paina 1(SEL) tai 2(CRNT), niin ruutuun tulee näkyviin tiedostojen valintaruutu.

• {SEL} ... {valitsee tiedot, joiden kohdalla kohdistin on}

• {ALL} ... {valitsee kaikki tiedot}

• {TRAN} ... {siirtää valitut tiedot}

Siirrä kohdistinta f- ja c-näppäimillä, kun haluat valita tietoja, ja painamalla 1(SEL)voit valita tietoja. Valitut tiedot on merkitty ”'”-merkillä. Kun painat 6(TRAN)-näppäintä,laskin siirtää valitut tiedot.

• Jos haluat poistaa merkinnän jonkin tiedon kohdalta, siirrä kohdistin sen kohdalle japaina uudestaan 1(SEL)-näppäintä.

Tietojenvalintaruudussa näkyvät vain tietoa sisältävät kohdat. Jos kaikki tiedot eivät mahduyhdelle ruudulle, lista siirtyy alaspäin, kun siirrät kohdistinta ruudun alareunaan.

*1Aiemmin valitut tiedot poistetaan muististaaina, kun suoritat jonkin seuraavistatoiminnoista.- Siirrettävien tietojen tyypin muuttaminen- Moodin vaihtaminen

Kun näppäintä 1(MAIN) on painettu Kun näppäintä 2(SMEM) on painettu

20070201

uuuuu Tietojen siirtäminenKun olet valinnut siirrettävät tiedot, paina 6(TRAN). Näyttöön tulee näkyviin varmistus,ennen kuin tiedonsiirto alkaa.

• 1(Yes) ... siirtää tiedot

• 6(No) ... palaa tietojenvalintaruutuun

Paina 1(Yes), kun haluat siirtää tiedot.

• Voit keskeyttää tiedonsiirron milloin tahansa painamalla näppäintä A.

Seuraavassa näytetään, mitä lähettävän ja vastaanottavan laskimen näytössä näkyy, kuntiedonsiirto on valmis.

Lähettävä laskin Vastaanottava laskin

Paina J, kun haluat palata tiedonsiirtovalikkoon.


# Lisäohjelmat, -kielet ja -valikot tallennetaanvastaanottavan laskimen muistiin.

# Kaupallisia lisäohjelmia ei voi siirtää.

20070201


kKaapelityypin määrittäminen

Määritä tiedonsiirrossa käytettävä kaapelityyppi seuraavasti.

1. Paina tiedonsiirtovalikossa 4(CABL).Näyttöön tulee näkyviin kaapelityypin valintaruutu.

• {USB} ... {USB-kaapeli}

• {3PIN} ... {kolminastainen kaapeli}

2. Valitse kaapelityyppi painamalla 1(USB) tai 2(3PIN) ja palaa tiedonsiirtovalikkoon.

kkkkk Vastaanottavan laskimen automaattisen vastaanottamistoiminnon(Wakeup) määrittäminen

Kun vastaanottavan laskimen Wakeup-toiminto kytketään päälle, laskin käynnistyyautomaattisesti tiedonsiirron alkaessa.Kun tietoja siirretään kahden laskimen välillä (ja kaapelityypiksi on valittu 3PIN),vastaanottava laskin siirtyy vastaanottomoodiin automaattisesti. Kun tietoja siirretäänlaskimesta tietokoneeseen (ja kaapeli tyypiksi on valittu USB) ja USB-kaapeli kytketääntietokoneeseen ja sen jälkeen laskimeen (kun laskimen virta on katkaistu), laskin käynnistyyja siirtyy vastaanottomoodiin.

1. Paina vastaanottavat laskimen tiedonsiirtovalikossa5(WAKE).Näyttää automaattisen tiedonsiirron ruudun (Wakeup).

• {On} ... {ottaa Wakeup-toiminnon käyttöön}

• {Off} ... {sulkee Wakeup-toiminnon}

2. Paina 1(On).Wakeup-toiminto otetaan käyttöön, ja laskin palaa tiedonsiirtovalikkoon.

3. Katkaise virta vastaanottavasta laskimesta.

4. Kytke vastaanottava laskin lähettävään laskimeen.

5. Kun lähettävä laskin aloittaa tiedonsiirron, vastaanottava laskin käynnistyyautomaattisesti ja ottaa tiedot vastaan.

20070201

12-4 Tiedonsiirtoon liittyviä huomautuksiaSeuraavassa on luettelo tiedostomuodoista, joita voi siirtää.

Tieto Salasana

SisältöTallennaTarkista*1

<PROGRAM> Ohjelmaryhmä

Program names Ohjelman sisältö Kyllä (Kaikki ohjelmat luetteloidaan.)

<MATRIX> Matriisiryhmä

MAT n Matriisimuistin (A–Z ja Ans) sisältö Kyllä

<LISTFILE> Lista tiedostoryhmästä

LIST n Listamuistin (1–26 ja Ans) sisältö Kyllä

LIST FILE n Lista tiedostomuistin (1–6) sisällöstä Kyllä

Kuvaajat, kuvaajien piirtäminen/Y=DATA kuvaajia ei piirretä, V-ikkunan sisältö, Ei

zoomauskertoimet

<G-MEM> Kuvaajamuistiryhmä

G-MEM n Kuvaajamuistin (1–20) sisältö Kyllä

<V-WIN> V-ikkunan muistiryhmä

V-WIN n V-ikkunan muistin sisältö Ei

<PICTURE> Kuvamuistiryhmä

PICT n Kuvien (kuvaajien) muistitiedot (1–20) Ei

DYNA MEM Dynaamiset kuvaajatoiminnot Kyllä

EQUATION Yhtälölaskutoimitusten kertoimet Ei

ALPHA MEM Kirjainmuistin sisältö Ei

<F-MEM> Funktiomuistiryhmä

F-MEM n Funktiomuistiryhmän sisältö Ei

STAT Tilastolaskutoimitusten tulokset Ei

TABLE Taulukkolaskutoimitusten tiedot Ei

FINANCIAL Talouslaskutoimitusten tiedot Ei

<S-SHEET> Laskentataulukko-ryhmä

Laskentataulukkotiedot Laskentataulukkotiedotnimet (Kaikki laskentataulukkotiedot Kyllä

luetteloidaan.)

RECURSION Rekursiolaskutoimitusten tiedot Ei

12-4-1Tiedonsiirtoon liittyviä huomautuksia

20070201

• 1(YES) ... {korvaa vastaanottavassa laskimessa olevat tiedot uusilla tiedoilla}

• 6(NO) ... {siirtyy seuraavaksi siirrettäviin tietoihin}

Muista seuraava aina, kun siirrät tietoja.

• Tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, jos yrität siirtää tietoja vastaanottavaan laskimeen, joka ei olevalmis vastaanottamaan tietoja. Kun näin tapahtuu, paina J-näppäintä, jolloin virheilmoitushäviää. Yritä uudelleen, kun olet asettanut vastaanottavan laskimen vastaanottamaan tietoja.

• Tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, jos vastaanottava laskin ei vastaanota tietoja noin kuudenminuutin kuluessa sen jälkeen, kun laskin on asetettu vastaanottamaan tietoja. Kun näintapahtuu, painamalla J-näppäintä voit poistaa virheilmoituksen..

• Tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, jos yhteyskaapeli irtoaa, jos laskinten parametrit eivättäsmää tai jos siirrossa ilmenee muita ongelmia. Kun näin tapahtuu, paina J-näppäintä,jolloin virheilmoitus häviä. Korjaa virhe, ennen kuin yrität tiedonsiirtoa uudelleen. Jostiedonsiirto keskeytetään painamalla J-näppäintä tai virheen takia, kaikki onnistuneestisiihen asti siirretyt tiedot ovat vastaanottavan laskimen muistissa.

• Tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, jos vastaanottavan laskimen muisti täyttyy siirron aikana.Kun näin tapahtuu, paina J-näppäintä, jolloin virheilmoitus poistuu. Poista tarpeettomattiedot vastaanottavasta laskimesta, jotta uusille tiedoille tulee tilaa, ja yritä uudelleen.


Tiedon nimi

Tieto Salasana

SisältöTallennaTarkista*1

<CAPTURE> Näytönkaappausmuisti-ryhmä

CAPT n Näytönkaappausmuistin tiedot (1–20) Ei

SETUP Asetustiedot Ei

Käyttöjärjestelmä ja sovellusten yhteisessä käytössä olevat tiedot

SYSTEM (leikepöytä, toisto, aiemmat Ei tapahtumat jne.), jotka eivät kuulu edellä mainittuihin kohtiin

Lisäsovellus Lisäsovellustiedot Einimet (Kaikki lisäsovellukset luetteloidaan.)

*1 Ei korvauksen tarkistusta: Jos vastaanottavassa laskimessa on samantyyppisiä tietoja,olemassa olevat tiedot korvataan uusilla tiedoilla.

Korvauksen tarkistus: Jos vastaanottavassa laskimessa on samantyyppisiä tietoja,näyttöön tulee viesti, jossa kysytään, korvataanko tiedot uusilla tiedoilla.

20070201


k Tiedonsiirto erimallisen laskimen kanssa

• Tämän laskimen kuvaajatiedot ovat yhteensopivia CFX-9850-laskimenvärikuvaajien kanssa.

• Seuraavantyyppisten tietojen siirtäminen CFX-9850-laskimeen aiheuttaa virheen.

✗ Kaikki List-, G-Mem-, Pict- tai F-Mem-datat, paitsi numeroiden 1 – 6 datat

CFX-9850 tukee vain kuutta listaa, G-Mem-, kuva- ja F-Mem-tiedostoa.

✗ Yli 255 solua listatietoja

CFX-9850 tukee enintään 255 solua listatietoja.

✗ Kaikki listat, joissa on kompleksiluku

CFX-9850 ei tue kompleksilukuja.

• Seuraavantyyppisten tietojen siirtäminen CFX-9850-laskimeen ei aiheuta virhettä,mutta tiedot eivät tallennu CFX-9850-laskimen muistiin.

Taulukkojen asetustiedot

Rekursiolaskutoimitusten tiedot

Talouslaskutoimitusten tiedot

Laskentataulukkotiedot

Lisäsovellustiedot

Pysyvä muisti

Asetustiedot

• Kun lähetät V-ikkunan x-pistetietoja CFX-9850-laskimelle, tiedot vahingoittuvat.

20070201

12-5 Kuvan siirtäminen

kKuvien siirtäminen tietokoneeseen

Toimi näin, kun haluat kaapata kuvia laskimen näytöstä tietokoneeseen. Voit kaapata kuviatietokoneessa olevalla FA-124-ohjelmalla.

1. Yhdistä laskin tietokoneeseen USB-kaapelilla.

2. Paina laskimen 6(CAPT)-näppäintä.

Näkyviin tulee kuvasiirron asetusruutu.

• {Mem} ... {kytkee kuvien siirron pois päältä}

• {PC} ... {kytkee manuaalisen kuvien siirron päälle}

• {OHP} ... {kytkee automaattisen kuvien siirron päälle}

3. Paina 2(PC).

Tämä kytkee päälle manuaalisen kuvien siirron ja palaa tiedonsiirtovalikkoon.

4. Ota laskimessa esiin näyttö, jonka haluat siirtää.

5. Suorita siirto FA-124-ohjelman avulla.

6. Paina laskimen !h(CAPTURE)-näppäintä.

7. Näytön tiedot siirtyvät tietokoneeseen.

12-5-1Kuvan siirtäminen

# Jos valitset vaihtoehdon ”PC” (manuaalinenkuvan siirto kytketään päälle), näytönsieppaus kytkeytyy automaattisesti poispäältä.

# Seuraavan tyyppisiä kuvia ei voida siirtää toiseenlaskimeen tai tietokoneeseen automaattisesti.- Tiedonsiirron aikana näkyvä ruutu- Laskutoimituksen aikana näkyvä ruutu- Nollauksen jälkeen näkyvä ruutu- Akun latauksen loppumisilmoitus

20070201

kAutomaattinen kuvansiirto OHP-laitteeseen (OH-9860*1)

Seuraava toiminto lähettää tämän laskimen näytön kuvan OHP-laitteeseen tietyin väliajoin.

1. Yhdistä laskin OHP-laitteeseen USB-kaapelilla.

2. Siirry päävalikosta LINK-moodiin.

3. Paina 4(CABL).

• Näytölle tulee kaapelinvalintaruutu.

4. Paina 1(USB).

5. Paina 6(CAPT).

• Näytölle tulee kuvansiirtoasetusten ruutu.

6. Paina 3(OHP).

Se kytkee päälle automaattisen kuvien siirronja palaa tiedonsiirtovalikkoon.

7. Näytä kuvat, jotka haluat lähettää.

8. Kuva siirretään automaattisesti OHP-laitteeseen.

9. Jos haluat jatkaa automaattista kuvien siirtoa, palaa kohtaan 7.

10. Automaattinen kuvien siirto lopetetaan painamalla 6(CAPT)1(Mem)-näppäintätiedonsiirtovalikossa.

Katso OHP-laitteen mukana tulleesta Käyttäjän oppaasta tiedot OHP-laitteen kytkennästä jalaskimen käytöstä silloin kun OHP-laite on siihen liitettynä.


*1OH-9860 on saatavilla erikseen.

20070201


k Liittäminen projektoriin

Voit liittää laskimen CASIO-projektoriin ja heijastaa laskimen näyttöruudun sisällön ruudulle.

u Liittämiseen soveltuvat projektorit (tilanne tammikuussa 2007)XJ-S35

• Voit liittää laskimen myös YP-100 -monitoimiseen esityslaitteeseen ja heijastaa kuvanmuista projektereista kuin yllä näytetystä mallista.

u Laskimen näyttöruudun kuvan heijastaminen projektorista1. Siirry päävalikosta LINK-moodiin.

2. Paina 4(CABL).

Näytölle tulee kaapelinvalintaruutu.

3. Paina 1(USB).

4. Paina 6(CAPT).

Näytölle tulee kuvansiirtoasetusten ruutu.

5. Paina 3(OHP).

Näytölle tulee tietoliikenteen päävalikko kuten alla olevassa kuvassa.

6. Liitä projektori (tai YP-100-laite) käyttämällä laskimen mukana tulevaa USB-johtoa.

uVarotoimenpiteet liitäntää suoritettaessa• Muista varmasti määritellä laskimen ”Wakeup” (automaattisen tiedonsiirron ruutu)- ja

”Capture” (kuvansiirtoasetusten ruutu)-säädöt ennen liitäntää.

• Tiimalasikuva saattaa jäädä heijastuneena ruutuun sen jälkeen kun olet liittänyt laskimenprojektoriin (tai YP-100-laitteeseen). Jos näin tapahtuu, normaali näyttö palautuusuorittamalla jokin toimenpide laskimella.

• Jos laskin lakkaa toimimasta normaalisti, irrota USB-johto ja liitä se sitten uudelleen.Mikäli tämä ei korjaa ongelmaa, irrota USB-johto, sammuta projektori (tai YP-100) jakytke se uudelleen päälle. Sen jälkeen liitä USB-johto uudelleen.

20070201

12-6-1Lisäosat

12-6 LisäosatVoit asentaa laskimeen erikseen myytäviä sovelluksia ja ohjelmia omien tarpeidesi mukaan.Lisäohjelmat asennetaan tietokoneesta sivulla 12-3-1 olevan kuvauksen mukaan.

Laskimeen voidaan asentaa seuraavan tyyppisiä ohjelmia.

uuuuu Lisäsovellus

Sovelluksen asentamisen jälkeen kuvake näkyy päävalikossa ja voit käyttää sitä samallatavalla kuin sisäänrakennettuja sovelluksia.

uuuuu Lisäsovellusten päivitykset

Nämä ovat päivityksiä sovelluksille, jotka on esiohjelmoitu laskimen ROM-muistiin.

uuuuu Näytön viestien kielet

Näitä tietoja tarvitaan, jos näytön viestit halutaan nähdä muilla kielillä. Näiden tietojenasentamisen jälkeen kaikki viestit näkyvät samalla kielellä.

uuuuu Toimintovalikoiden kielet

Näitä tietoja tarvitaan, jos toimintovalikot halutaan nähdä muilla kielillä. Näiden tietojenasentamisen jälkeen kaikki toimintovalikot näkyvät samalla kielellä.

20070201

12-6-2Lisäosat

k Lisäsovelluksen ja Message Language Data -kielipaketin asentaminenFA-124 PROGRAM-LINK -ohjelman avulla

1. Kaksoisklikkaa ”FA-124” tietokoneen työpöydällä.• Tämä käynnistää FA-124 PROGRAM-LINK –ohjelman.

2. Klikkaa kuvaketta vaihtaaksesi näytön laskimen muistin tiedoille.

3. Paina hiiren oikeanpuoleista painiketta tietokoneruudun kohdassa ”Default”.

4. Valitse näkyviin ilmestyvästä pikavalikosta ”Import fx-9860 File”.• Valintaikkuna tulee näkyviin mieleisesi tiedoston valintaa varten.

5. Avaa tiedostotyypin pudotusvalikko napsauttamalla alaspäin osoittavaa nuolta ja valitsetiedostotyyppi.

• Lisäsovellus: Valitse ”G1A File(*.g1a)”.

• Add-in Message Language Data: Valitse ”G1L File(*.g1l)”.

20070201

12-6-3Lisäosat

6. Valitse lisäosa, jonka haluat asentaa.• Jos asennat lisäosan CD-ROM-levyltä (Physium, Geometry jne.), navigoidu tietokoneenCD-ROM -levyasemassa olevalle CD-ROM –levylle ja valitse lisäosa.

• Jos asennat verkosta ladattua lisätiedostoa, valitse ladattu lisätiedosto.

7. Klikkaa [Open].

• Valitun lisätiedoston täytyisi nyt näkyä tietokoneruudussa.

* Jos viesti ”Memory Full Error” (muisti täysi – virhe) ilmestyy ruutuun, poistatietokoneruudusta ne tiedostot, joita et enää tarvitse. Paina sen jälkeen hiirenoikeanpuoleista painiketta tietokoneruudun kohdassa ”Default” ja valitse ”Optimization”näkyviin tulevasta pikavalikosta. Aloita sitten toimenpide uudelleen vaiheesta 3.

8. Syötä laskimeen LINK-moodi ja aseta seuraavatsäädöt: Cable Type (Kaapelityyppi): USB;Wakeup-toiminto: On (Päällä);Capture-toiminto: Memory (muisti).

9. Liitä laskin USB-johdon kautta tietokoneeseen ja klikkaa kuvaketta.

• Laskimen ja FA-124 PROGRAM-LINK –ohjelman välille muodostuu näin yhteys jalaskimen muistin tiedot näkyvät fx-9860 –ikkunassa.

20070201

12-6-4Lisäosat

10. Tietokoneruudussa paina hiiren oikeanpuoleisella painikkeella sitä lisäsovellusta, jonkahaluat asentaa ja klikkaa sitten ”Copy” näkyviin tulevasta pikavalikosta.

11. fx-9860 –ruudussa paina hiiren oikeanpuoleisella painikkeella käyttäjänimeä ja valitsesitten ”Paste” näkyviin tulevasta pikavalikosta

* Vaiheiden 10 ja 11 sijasta voit myös vetää lisäsovelluksen tietokoneruudusta ja pudottaasen käyttäjän nimen kohtaan fx-9860 –ikkunassa.

20070201

12-6-5Lisäosat

12. Tiedot kopioituvat tietokoneruudusta fx-9860 –ikkunaan.

13. Kun kopiointi on päättynyt, lisäsovellus ilmestyy käyttäjänimen alle fx-9860 –ikkunaan.

14. Klikkaa kuvaketta.

• Tämä lopettaa yhteyden laskimen ja FA-124PROGRAM-LINK–ohjelman välillä ja saaviestin ”Complete!” (valmis) ilmestymään laskimennäyttöön

15. Paina laskimen J -näppäintä ja sitten m -näppäintä.

• Varmista, että lisäsovelluksen kuvake on päävalikossa.

Katso yksityiskohtaiset ohjeet kielipaketin sanomien käytöstä kohdasta ”Sanomien kielenvalitseminen” (sivu 11-2-3).

20070201

12-7-1MEMORY-moodi

12-7 MEMORY-moodiTässä laskimessa on kaksi erillistä muistialuetta: päämuisti ja laskimen muisti. Päämuisti onalue, jossa voi suorittaa syötettyjä tietoja, laskutoimituksia ja käyttää ohjelmia. Päämuistissaolevat tiedot ovat suhteellisen turvassa, mutta ne voivat pyyhkiytyä, kun akku tyhjenee taikun laskin nollataan.

Laskimen muisti käyttää flash-muistia, joten siihen tallennetut tiedot ovat turvassa, vaikkalaskimen virta katkeaakin. Yleensä laskimen muistiin tallennetaan tietoja pitkäksi aikaa.Tiedot ladataan päämuistiin vain tarvittaessa.

Käytä MEMORY-moodia, kun haluat siirtää tietoja päämuistin, laskimen muistin välillä jasuorittaa muita muistinhallintatoimintoja.

Valitse päävalikosta MEMORY-kuvake, jolloin laskin siirtyy MEMORY-moodiin ja näyttääaloitusruudun.

• {MAIN} ... {näyttää päämuistin tiedot}

• {SMEM} ... {näyttää päämuistin tiedot}

• {BKUP} ... {päämuistin varmistus}

• {OPT} ... {laskimen muisti optimointi}

20070201

kMuistin tietoruutu

Näytä päämuistin tiedot painamalla 1(MAIN)-näppäintä.

Näytä laskimen muistin tiedot painamalla 2(SMEM)-näppäintä.

• Korosta ja tarkista eri tietomuotojen käytössä oleva muistin määrä f- ja c-näppäimillä.

• Rivillä 7 näkyy, kuinka paljon valitussa muistissa (päämuisti, tai laskimen muisti) on vielätilaa.

• Kun tallennusmuistiin kirjoitetaan tietoja ensimmäistä kertaa, laskin varaa muististahallintatietoalueen, jolloin vapaa muistitila (”Free”) vähenee 65 535 tavun verran.

• Päämuistiruudussa < > merkitsee dataryhmää. Laskimen muistin ruuduissa [ ] merkitseekansioita.

12-7-2MEMORY-moodi

20070201

Saat näkyviin dataryhmän tai kansion sisällön korostamalla dataryhmän tai kansion japainamalla w. Laskin palaa edelliseen ruutuun, kun painat J.

Kun näytössä on laskimen muistin tiedot, näytön ensimmäisellä rivillä on kansion nimi.

uVoit tarkistaa seuraavat tiedot.

Päämuisti

Tietojen nimi Sisältö

ALPHA MEM Kirjainmuuttujat

<MATRIX> Matriisiryhmä

MAT n (n = A–Z ja Ans) Matriisi

<LISTFILE> Lista tiedostoryhmästä

LIST n (n = 1–26 ja Ans) Lista muistin sisällöstä

LIST FILE n (n = 1–6) Listatiedosto

STAT Tilastolaskutoimitusten tulokset

Y=DATA Kuvaajan kaava

<G-MEM> Kuvaajamuistiryhmä

G-MEM n (n = 1–20) Kuvaajan muisti

<V-WIN> V-ikkunan muistiryhmä

V-WIN n (n = 1 – 6) V-ikkunan muisti

<PICTURE> Kuvamuistiryhmä

PICT n (n = 1–20) Kuvamuisti

DYNA MEM Dynaaminen kuvaajamuisti

TABLE Taulukkolaskutoimitusten tiedot

EQUATION Yhtälöiden tiedot

FINANCIAL Talouslaskutoimitusten tiedot

12-7-3MEMORY-moodi

Kansion nimi(Tyhjä, kun näytössäon juurikansio.)

w→←J

20070201


<CAPTURE> Näytönkaappausmuisti-ryhmä

CAPT n (n = 1–20) Kaappausmuisti

CONICS Kartiokuvaajien asetustiedot

<PROGRAM> Ohjelmaryhmä

Kunkin ohjelman nimi Ohjelmat

<S-SHEET> Laskentataulukko-ryhmä

Kunkin laskentataulukon nimi Laskentataulukkotiedot

Kunkin lisäsovelluksen nimi Sovellusten tiedot

<F-MEM> Funktiomuistiryhmä

F-MEM n (n = 1–20) Funktiomuisti

SETUP Asetustiedot

SYSTEMSovellusten (leikepöytä, toisto, aiemmat tapahtumat jne.)käyttämä käyttöjärjestelmä ja tiedot, joita ei ole ylläolevassa listassa

Laskimen muisti*1


Päämuistin taulukossa listatut tiedot, jotka on*.g1m-tiedostonimet kopioitu laskimen muistiin.

Näiden tiedostojen nimiin on lisätty pääte .g1m.

eActivity-tietojen nimet Laskimen muistiin tallennetut eActivity-tiedot.

Lisäohjelmien nimet Lisäsovellukset, lisäkielet ja lisäohjelmat(Sovellukset, kielet, valikot) valikot, jotka on tallennettu laskimen muistiin

Kansioiden nimet Hakasulkeissa ([ ]).

Tuntematon Alue, jota ei voi käyttää esimerkiksi tallennusvirheen takia.

12-7-4MEMORY-moodi

*1No Data -viesti (Ei tietoja) näkyy, kun laskimenmuistissa ei ole tietoja.

20070201

kKansion luominen laskimen muistiin

Toimi seuraavasti, kun haluat luoda ja nimetä uudelleen kansioita laskimen muistissa.

uUuden kansion luominen1.4(MK • F)-näppäintä painamalla saat näkyviin kansion nimen syöttöruudun, kun

näytössä on laskimen muistin muistitiedot.

2. Syötä kansion nimeksi enintään kahdeksan merkkiä.

• Käytä vain seuraavia merkkejä: A–Z, {, }, ’, ~, 0–9

Väärien merkkien syöttäminen aiheuttaa Invalid Name -virheen (väärä nimi).

• Sama virhe toistuu, jos samanniminen tiedosto on jo olemassa.

• Peruuta kansion luominen painamalla J.

3. Luo kansio ja palaa laskimen muistin tietoruutuunpainamalla w.

12-7-5MEMORY-moodi

20070201

uKansion nimen muuttaminen1. Valitse laskimen muistin tietoruudusta kansio, jonka nimen haluat muuttaa.

2. Saat kansion uudelleennimeämisruudun näkyviin painamalla 5(RN • F)-näppäintä.

3. Syötä kansion nimeksi enintään kahdeksan merkkiä.

• Käytä vain seuraavia merkkejä: A–Z, {, }, ’, ~, 0–9

Väärien merkkien syöttäminen aiheuttaa Invalid Name -virheen (väärä nimi).

• Sama virhe toistuu, jos samanniminen tiedosto on jo olemassa.

• Peruuta kansion luominen painamalla J.

4. Anna kansiolle uusi nimi ja palaa laskimen muistintietoruutuun painamalla w.

k Tietojen valitseminen

Voit valita kopioitavat ja poistettavat tiedot seuraavasti.

• Valitse korostettu tieto painamalla 1(SEL). Korostetun tiedon kohdalla on mustavalintakohdistin ('). Jos painat 1(SEL)-näppäintä uudestaan, tietoa ei valita javalintakohdistin katoaa.

12-7-6MEMORY-moodi

→1(SEL)

←

20070201

• Voit valita myös useita tiedostoja kerralla.

• Kun valitset ryhmän tai kansion, valitset samalla kaikki sen sisältämät tiedot. Ryhmän taikansion valinnan poistaminen poistaa valinnan myös kaikista sen sisältämistä tiedoista.

• Jos valitset yksittäisiä tietoja dataryhmästä tai kansiosta, musta valintakohdistin (') tuleejokaisen valitun tiedon kohdalle. Ryhmän tai tiedoston nimen kohdalle tulee valkoinenvalintakohdistin (g).

• Valinnat säilyvät seuraavien toimintojenkin aikana.

Tallennus/lataus

Haku

• Jos palaat MEMORY-moodin aloitusnäyttöön, kaikki valinnat peruuntuvat.

12-7-7MEMORY-moodi

1(SEL)→

w

→

J

→

20070201

k Tietojen kopioiminen

Voit kopioida tietoja päämuistin ja laskimen muistin välillä.

u Tietojen kopioiminen päämuistista laskimen muistiinHuomautus• Seuraava toiminto tallentaa valitut tiedot yhteen tiedostoon. Anna laskimen muistiin

tallennettavalle tiedostolle nimi.

1. Valitse päämuistin tietoruudussa kopioitavat tiedot.

2. Paina 2(COPY).

• Näkyviin tulee ruutu, jossa voit valita kansion.

3. Valitse kansio, johon haluat kopioida tiedot.

• Näkyviin tulee ruutu, johon voit kirjoittaa tiedoston nimen.

4. Anna tiedostolle haluamasi nimi.

• Peruuta kopiointi painamalla J.

5. Paina w.

• Tiedot kopioidaan.

6. Näyttöön tulee viesti Complete! (Valmis!), kun tiedot on kopioitu. Laskin palaaMEMORY-moodin aloitusruutuun, kun painat J.

*.g1m-tiedostoa kopioitaessa tiedoston tyyppi palaa alkuperäiseen muotoon (ei-g1m).

12-7-8MEMORY-moodi

20070201

k Virhetarkistukset tietojen kopioimisen aikana

Tietojen kopioimisen aikana suoritetaan seuraavat virhetarkistukset.

Paristojen virta

Laskin tarkistaa paristojen virran ennen kopioimista. Jos pariston virta on tasolla 1, tapahtuuvirhe eikä tietoja kopioida.

Vapaana olevan muistin tarkistus

Laskin tarkistaa, onko kopioitaville tiedoille tarpeeksi tilaa.

Jos vapaata muistia ei ole tarpeeksi, seuraa Memory Full -virhe (Muisti täynnä).

Jos kopioitavia tietoja on liikaa, seuraa Too Many Data -virhe (Liikaa tietoja).

Kun vapaata muistia on tarpeeksi, mutta kopiointi edellyttää muistin siistimistä, seuraaFragmentation ERROR –virhe (Pirstoutunut muisti).

Optimoi muisti Fragmentation ERROR -virheilmoituksen jälkeen (sivu 12-7-16).

Tietojen korvaus -tarkistus

Laskin tarkistaa, onko kopiointikohteessa jo ennestään samannimisiä tietoja.

Jos samannimisiä tietoja on, näyttöön tulee varmistusviesti tietojen korvaamisesta.

• 1(Yes) ... korvaa vanhat tiedot uusilla

• 6(No) ... siirtyy seuraavaan tietoon kopioimatta samannimistä tietoa

• Peruuta kopioiminen ja palaa MEMORY-moodin aloitusruutuun painamalla A.

12-7-9MEMORY-moodi

20070201

Tietojen korvaus -tarkistus suoritetaan vain seuraavan tyyppisten tietojen kohdalla. Kaikkimuut tiedot kopioidaan tarkastamatta, onko kohteessa ennestään samannimisiä tietoja.

• Ohjelmat

• Matriisit

• Listatiedostot

• Kuvaajien muistit

• Dynaamiset kuvaajamuistit

• Laskentataulukkotiedot

Tietojen korvaus tarkistus suoritetaan vain samantyyppisille tiedoille. Jos erityyppisillätiedoilla on sama nimi, tiedot kopioidaan välittämättä samannimisestä tiedosta.

Tietojen korvaus -tarkistus koskee ainoastaan kopioinnin kohdetta.

Tietotyyppien sopimattomuus -tarkistus

eActivity-tietoja, lisäsovelluksia, lisäkieliä, lisävalikkoja ja varmistustietoja ei voi kopioidapäämuistiin. Kopiointiyrityksestä seuraa tietotyyppien sopimattomuus -virhe.

12-7-10MEMORY-moodi

20070201

kkkkk Tiedostojen poistaminen

Noudata tämän kohdan ohjeita, kun haluat poistaa tietoja päämuistista ja laskimen muistista.

uPäämuistissa olevan tiedoston poistaminen1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä 1(MAIN).

• Näkyviin tulee lista päämuistissa olevista tiedostoista.

2. Valitse poistettavat tiedostot. Voit valita myös useita tiedostoja kerralla.

3. Paina 6(DEL).

• Poista tiedosto painamalla 1(Yes).

• Peruuta tiedostojen poistaminen painamalla 6(No).

u Laskimen muistissa olevan tiedoston poistaminen1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä 2(SMEM).

• Näkyviin tulee lista laskimen muistissa olevista tiedostoista.

2. Valitse poistettavat tiedostot. Voit valita myös useata tiedostoja kerralla.

3. Paina 6(DEL).

• Poista tiedosto painamalla 1(Yes).

• Peruuta tiedostojen poistaminen painamalla 6(No).

12-7-11MEMORY-moodi

20070201

kkkkk Tiedoston etsiminen

Noudata seuraavia ohjeita, kun haluat etsiä tiedoston päämuistista, laskimen muistista.

u Tiedoston etsiminen päämuistista○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kaikkien R-kirjaimella alkavien tiedostojen etsiminen päämuistista

1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä 1(MAIN).

• Näkyviin tulee lista päämuistissa olevista tiedostoista.

2. Paina 3(SRC).

• Syötä hakusanaksi R-kirjain.*1

• Näyttöön tulee ensimmäinen tiedosto, jonka nimi alkaa R-kirjaimella.

12-7-12MEMORY-moodi

*1 Hakusanassa voi olla enintään kahdeksanH-merkkiä.

# Näyttöön tulee Not Found -ilmoitus (Tiedostoja eilöytynyt), jos hakusanaa vastaavia tiedostoja ei ole.

20070201

u Tiedoston etsiminen laskimen muistista○ ○ ○ ○ ○

Esimerkki Kaikkien S-kirjaimella alkavien tiedostojen etsiminen laskimen muistista

1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä 2(SMEM).

• Näkyviin tulee lista laskimen muistissa olevista tiedostoista.

2. Paina 3(SRC).

• Syötä hakusanaksi S-kirjain.

• Näyttöön tulee ensimmäinen tiedosto, jonka nimi alkaa S-kirjaimella.

12-7-13MEMORY-moodi

# Näyttöön tulee Not Found -ilmoitus(Tiedostoja ei löytynyt), jos hakusanaavastaavia tiedostoja ei ole.

20070201

k Varmuuskopioiden tekeminen päämuistissa olevista tiedoista

Voit tehdä varmuuskopiot kaikista päämuistissa olevista tiedoista ja tallentaa ne laskimenmuistiin. Voit tarvittaessa palauttaa tiedot varmuuskopioista päämuistiin.

uVarmuuskopioiden tekeminen päämuistissa olevista tiedoista1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä4(BKUP).

2. Paina 1(SAVE).

Näkyviin tulee ruutu, jossa valitset kansion.

3. Valitse kansio tietojen tallentamista varten f- ja c-näppäimillä.

4. Aloita varmuuskopioiden tekeminen painamalla w.

Näyttöön tulee viesti Complete! (Valmis!), kun varmuuskopiointi on valmis.

Palaa kohdassa 1 kuvattuun näyttöön painamalla J.

Jos laskimen muistissa on jo varmuuskopiot tiedoista, näkyviin tulee seuraava viesti.

Tee tiedoista varmuuskopio painamalla 1(Yes) tai peruuta toiminto painamalla 6(No).

Jos laskimen muistissa ei ole tarpeeksi muistia varmuuskopiota varten, näkyviin tuleeMemory Full -ilmoitus (Muisti täynnä).

12-7-14MEMORY-moodi

# Varmuuskopioidut tiedot tallennetaantiedostoon BACKUP.g1m.

20070201

uVarmuuskopioiden palauttaminen päämuistiin1. Paina MEMORY-moodin aloitusnäytössä 4(BKUP).

• Voit näkyviin tulevassa ruudussa varmistaa, onko laskimen muistissavarmuuskopioita.

2. Paina 2(LOAD).

Näkyviin tulee ruutu, jossa voit valita kansion.

3. Valitse kansio f- ja c-näppäimillä.

4. Paina w.*1

• Näkyviin tulee viesti, joka varmistaa, haluatkopalauttaa varmuuskopioidut tiedot.

Paina 1(Yes) palauttaaksesi tiedot ja poistaaksesi kaikki tällä hetkellä päämuistissa olevat tiedot.

Peruuta toiminto painamalla 6(No).

Näyttöön tulee viesti Complete! (Valmis!), kun tiedostojen palautus on valmis.

Palaa kohdassa 1 kuvattuun näyttöön painamalla J.

12-7-15MEMORY-moodi

*1Jos muistissa ei ole varmuuskopioita, näkyviintulee viesti No Data (Ei tietoja). Palaa kohdan1 näyttöön painamalla J.

20070201

12-7-16MEMORY-moodi

k Laskimen muistin optimointi

Laskimen muisti muisti voi pirstaloitua monen tallennuksen ja latauksen jälkeen.Pirstaloitumisen takia osa muistista ei välttämättä sovi tietojen tallentamiseen. Siksi on syytäoptimoida laskimen muisti säännöllisesti. Optimointi järjestää laskimen muistin tiedotuudestaan ja säästää muistia.

u Laskimen muistin optimointi1. Voit optimoida laskimen muistin painamalla

MEMORY-moodin aloitusnäytössä 5(OPT).

Näyttöön tulee viesti Complete! (Valmis!), kun optimointi on valmis.

Palaa MEMORY-moodin aloitusikkunaan painamalla J.

# Joissakin tapauksissa vapaan muistin määräei ehkä ole muuttunut, kun tarkistat senoptimoinnin jälkeen. Tämä ei ole vikalaskimessa.

20070201

Liite1 Virhesanomataulukko

2 Syöttöalueet

α

20070201

Merkitys

• Syntaksi ei kelpaa.• Syötetty komento ei kelpaa.

• Laskutoimituksen tulos on liiansuuri näytettäväksi.

• Laskutoimitus on funktionsyöttöalueen ulkopuolella.

• Matemaattinen virhe (jakaminennollalla tms.).

• Σ-laskutoimituksessa,differentiaalilaskutoimituksessatms. ei saavutettu riittäväätarkkuutta.

• Yhtälön laskemiselle tms. eisaatu ratkaisua.

1 Vastaavaa arvoa Lbl n eiole komennolle Goto n.

2 Ohjelmapaikkaan Prog”tiedostonimi” ei oletallennettu ohjelmaa.

• Ohjelman Prog ”tiedostonimi”sisäkkäisten alirutiinien määräon suurempi kuin 10 tasoa.

• Yritettiin suorittaalaskutoimituksia, jotka ylittävätnumeeristen arvojen taikomentojen pinon kapasiteetin.

Sanoma

Syntax ERROR

Ma ERROR

Go ERROR

Nesting ERROR

Stack ERROR

Korjaustoimenpide

• Tuo virhe näyttöön painamallaJ ja tee tarvittavatkorjaukset.

• Varmista, että arvot sallitullaalueella, tarkistamallasyöttöarvot ja tekemälläkorjaukset.

1 Syötä Lbl n oikein niin, ettäse vastaa komentoa Goto n,tai poista komento Goto n,jos sitä ei tarvita.

2 Tallenna ohjelmanohjelmapaikkaan Prog”tiedostonimi” tai poista Prog”tiedostonimi”, jos sitä ei tarvita.

• Tarkista, että ohjelmaaProg ”tiedostonimi” ei käytetäpalaamiseen alirutiineistapäärutiiniin. Jos näin on,poista kaikki tarpeettomatProg ”tiedostonimi” -ohjelmat.

• Jäljitä alirutiinin hyppyjenkohteet ja varmista, ettäalkuperäiseen ohjelmapaikkaanei ole hyppyjä. Tarkista, ettäpalaamiset tehdään oikein.

• Yksinkertaista kaavoja, jottapinojen koko pysyy enintään 10tasona numeroarvojen osalta ja26 tasona komentojen osalta.

• Jaa kaava vähintäänkahteen osaan.

α-1-1Virhesanomataulukko

1 Virhesanomataulukko

20070201

MerkitysSanoma Korjaustoimenpide


MemoryERROR

ArgumentERROR

DimensionERROR

Range ERROR

ConditionERROR

Non-RealERROR

ComplexNumber In List

Can’t Solve!Adjust initialvalue or bounds.Then try again

• Toiminto tai muistintallennustoiminto ylittää muistinjäljellä olevan kapasiteetin.

• Argumentin virheellinen määritysargumenttia tarvitsevallekomennolle.

• Matriisi- tai listalaskutoimitustenaikana käytettiin dimensiota,joka ei kelpaa.

1 Syötetty V-ikkunan arvo ei kelpaa.

2 V-ikkunan alueen asetuksetylittyivät kuvaajanuudelleenpiirtämisen aikana.

3 Aluenäytössä syötettiinvirheellinen arvo ja tätä arvoakäytettiin suorittamisessa.

4 Sijoittaminen, arvon hakeminenmuistista tai muu solutoimintoylitti laskentataulukon solualueen.

• Laskutoimitus tai funktiosuoritettiin, ennen kuinsuorittamisen kaikki ehdotolivat täyttyneet.

• Laskutoimitus, joka tuottaakompleksiluvun, kunasetusnäytössäkompleksilukumoodinasetukseksi on määritetty Real,vaikka argumentti on reaaliluku.

• Lista sisältää laskutoimituksessakäytettävän kompleksiluvun taioperaation, jonkakompleksilukudata ei kelpaa.

• Ratkaisulaskutoimitus eisaavuttanut määritetyllä alueellaolevaa ratkaisua.

• Huolehdi siitä, että käytössäolevien muistien määrä ei ylitämuisteille määritettyä määrää.

• Yksinkertaista dataa, jota yritättallentaa, jotta käytettävissäoleva muisti riittäisi sitä varten.

• Tee tilaa uudelle datallepoistamalla dataa, jota eienää tarvita.

• Korjaa argumentti.

• Tarkista matriisin tai listan koko.

1 Muuta V-ikkunan arvoa niin,että se on alueella.

2 Piirrä uudelleen käyttämälläoikeita asetuksia.

3 Syötä kelvollinen aluearvo.

4 Toista toimenpide ja varmista,että solualue ei ylity.

• Tarkista ehdot ja tee tarvittavatkorjaukset.

• Muutakompleksimoodiasetukseksijokin muu kuin Real.

• Muuta listan kaikki datareaaliluvuiksi.

• Muuta määritettyä aluetta.• Korjaa syöttölauseke.

20070201



No Variable

Com ERROR

TransmitERROR

ReceiveERROR

Memory Full

Time Out

Circular ERROR

PleaseReconnect

Too Many Data

FragmentationERROR

• Kuvaajien dynaamisessaluomisessa käytettävässäkuvaajafunktiossa ei olemääritetty muuttujaa.

• Ratkaisulaskutoimituksessaei ole muuttujaa.

• Ongelma kaapelikytkennässätai parametriasetuksessaohjelmatiedonsiirron aikana.

• Ongelma kaapelikytkennässätai parametriasetuksessatiedonsiirron aikana.

• Ongelma kaapelikytkennässätai parametriasetuksessatiedonsiirron aikana.

• Vastaanottavan laitteenmuisti täyttyiohjelmatietoliikenteen aikana.

• Ratkaisu- taiintegrointilaskutoimitusei pystynyt täyttämäänsuppenemisehtoja.

• Laskentataulukossa onkehäviittaus (kuten ”=A1”solussa A1).

• Yhteys katkesikäyttöjärjestelmänpäivittämisen aikana.

• Datakohteiden määrä onliian suuri.

• Muisti pitää optimoida, ennenkuin siihen voi tallentaa lisäädatakohteita.

• Määritä muuttujakuvaajafunktiolle.

• Syötä ratkaisulaskutoimitus,joka sisältää muuttujan.

• Tarkista, että kaapelikytkentä onkunnossa ja että parametrit onmääritetty oikein.



• Poista vastaanottavaanlaitteeseen tallennettua dataaja yritä uudelleen.

• Jos suoritatratkaisulaskutoimitusta,yritä muuttaa estimoidunarvon aloitusoletusarvoa.

• Jos suoritatintegrointilaskutoimitusta,yritä vaihtaa käyttöönsuurempi tol-arvo.

• Poista kehäviittauksetmuuttamalla solun sisältöä.

• Muodosta yhteys uudelleen jayritä uudelleen.

• Poista data, jota ei tarvita.

• Optimoi muisti.

20070201



Invalid Name

Invalid Type

StorageMemory Full

Data ERROR

• Syötetyssä tiedostonimessä onmerkkejä, jotka eivät kelpaa.

• Määritetty datatyyppi ei kelpaa.

• Muisti on täynnä.

• Tapahtui datavirhe.

• Syötä kelvollinen tiedostonimikäyttämällä kelvollisia merkkejä.

• Määritä kelvollinen data.

• Poista data, jota ei tarvita.

• Tarkista, että kirjoitettavandatan tyyppi on oikea, ja yritäuudelleen.

20070201

α-2-1Syöttöalueet

2 Syöttöalueet

sinxcosxtanx

sin–1xcos–1x

tan–1x

sinhxcoshx

tanhx

sinh–1x

cosh–1x

tanh–1x

logxInx

10x

ex

x

x2

1/x

3 x

x!

nPrnCr

Säännönmukaisestitarkkuus on ±1kymmenennessänumerossa.*

”

”

”

”

”

”

”

”

”

Kuitenkin kun tanx:|x| ≠ 90(2n+1): DEG|x| ≠ π/2(2n+1): RAD|x| ≠ 100(2n+1): GRA

Tärkeää!• sinh ja tanh muuttuvat

singulaaripisteiksi silloinkun x = 0. Tässäympäristössä virheetkasautuvat ja tarkkuusheikkenee.

• Kompleksilukuja voidaankäyttää argumentteina.




(DEG) |x| < 9 × (109)°(RAD) |x| < 5 × 107πrad(GRA) |x| < 1 × 1010grad

|x| < 1

|x| < 1 × 10100

|x| < 230.9516564

|x| < 1 × 10100

|x| < 1 × 10100

1< x < 1 × 10100

|x| < 1

1 × 10–99 < x < 1 × 10100

–1 × 10100 < x < 100

–1 × 10100

< x < 230.2585092

0 < x < 1 × 10100

|x| < 1 × 1050

|x| < 1 × 10100, x ≠ 0

|x| < 1 × 10100

0 < x < 69(x on kokonaisluku)

Tulos < 1 × 10100

n, r (n ja r ovat kokonaislukuja)0 < r < n, n < 1 × 1010

15 numeroa

”

”

”

”

”

”

”

”

”

Funktio Reaalilukuratkaisujensyöttöalue

Sisäisetnumerot

Tarkkuus Huomautuksia

20070201


Pol (x, y)

Rec(r ,θ)

° ’ ”

←° ’ ”

^ (x y)

x y

ab/c

15 numeroa

”

”

”

”

”

Säännönmukaisestitarkkuus on ±110:nnessänumerossa.*

”

”

”

”

”

Kuitenkin kun tanθ :|θ | ≠ 90(2n+1): DEG|θ | ≠ π/2(2n+1): RAD|θ | ≠ 100(2n+1): GRA

|r| < 1 × 10100

(DEG) |θ | < 9 × (109)°(RAD) |θ | < 5 × 107π rad(GRA) |θ | < 1 × 1010grad

|a|, b, c < 1 × 10100

0 < b, c

|x| < 1 × 10100

Seksagesimaalinäyttö:|x| < 1 × 107

x > 0:–1 × 10100 < y logx < 100x = 0 : y > 0

x < 0 :

(m, n ovat kokonaislukuja)Kuitenkin;

–1 × 10100 < y log |x| < 100

y > 0 : x ≠ 01–1 × 10100 < –– logy < 100x

y = 0 : x > 0y < 0 : x = 2n+1,(m ≠ 0; m, n ovatkokonaislukuja)

Kuitenkin;1–1 × 10100 < –– log |y| < 100x

Kokonaisluvun, osoittajanja nimittäjän summan pitääolla 10 numeron sisältää(sisältää jakomerkit).

*Yksittäisessä laskutoimituksessa laskentavirhe on ±1 kymmenennessä numerossa.(Eksponentiaalisessa näytössä laskentavirhe on ±1 viimeisessä merkitsevässä numerossa.)Virheet ovat kumulatiivisia peräkkäisten laskutoimitusten tapauksessa, minkä vuoksi virheet voivatolla suuria. (Tämä koskee myös sisäisiä peräkkäisiä laskutoimituksia, joita suoritetaan esimerkiksiseuraavissa tapauksissa: ^(xy), x y, x!, 3 x, nPr, nCr, jne.)Funktion singulaaripisteen ja käännepisteen läheisyydessä virheet ovat kumulatiivisia, ja ne voivatolla suuria.

Funktio Reaalilukuratkaisujensyöttöalue

Sisäisetnumerot

Tarkkuus Huomautuksia



my = n, –––– 2n+1

2n+1––––m

< 1 × 10100x2 + y2

20070201


Funktio

Binääri-, oktaali-,desimaali- jaheksadesimaalilaskenta

Syöttöalue

Muunnoksen jälkeen arvot ovat seuraavilla alueilla:DEC: –2147483648 < x < 2147483647BIN: 1000000000000000 < x < 1111111111111111 (negatiivinen)

0 < x < 111111111111111 (0, positiivinen)OCT: 20000000000 < x < 37777777777 (negatiivinen)

0 < x < 17777777777 (0, positiivinen)HEX: 80000000 < x < FFFFFFFF (negatiivinen)

0 < x < 7FFFFFFF (0, positiivinen)

CASIO Europe GmbHBornbarch 10, 22848 Norderstedt,Germany

Tämä merkki soveltuu käytäntöön ainoastaan EU-maissa.

CASIO COMPUTER CO., LTD.

6-2, Hon-machi 1-chomeShibuya-ku, Tokyo 151-8543, Japan

SA0702-A

fx-9860g-sarjan ohjelmistoversio 1 - support | home | casio · peruslaskutoimitukset manuaalisessa...

Documents